LEIKKIPUISTO Laji/lajit: Dokumentti Tekstitys: englanti Kesto: 30 min Ohjaus: Susanna Helke Valmistumisvuosi: 2010 Käsikirjoitus: Susanna Helke, Jan Ijäs Tuotantomaa: Suomi Tuotanto: For Real Productions Oy / Cilla Werning Alkuperäiskieli: suomi, portugali Synopsis: “Ei uskonnossa sanota, että muslimit saa grillata ekaks!” Lapsuudesta asti toisensa tuntenut poikaporukka kokoontuu leikkipuistoon keskellä metsäistä helsinkiläistä lähiötä. Maailmanlaajuinen diaspora on viskannut pojat yhteen maailman eri laidoilta. Ei-mistään kotoisin oleminen on luonut sidoksen ja oman alakulttuurinsa. Loputon läpänheitto on poikien sanallista kukkotaistelua. Kaveria dissataan armottomasti, mutta kaveria ei jätetä. Hysteerisen älämölön alla piilee elämän suuria ja hankalia kysymyksiä. Elokuva perustuu osittain Susanna Helken ja Jan Ijäksen käsikirjoitukseen Malmi Murderaz. Dokumenttielokuvasta Ensimmäinen ajatelma, johon törmää avatessa dokumenttielokuvan käsitettä, on kysymys siitä, ovatko dokumenttielokuvat todellisuuden suoraa taltiointia, totuutta. Dokumenttielokuva on aina jonkun näkökulma ja se viittaa elokuvan ulkopuoliseen maailmaan. Dokumenttielokuva-käsitteen otti käyttöön teoreetikko ja elokuvantekijä John Grierson 1920-luvulla ja määritteli sen "todellisuuden luovaksi käsittelyksi ”. Tämän päivän dokumenttielokuvien tekijöiden ajatuksissa neutraalin totuuden ajatus onkin jo historiaa. Dokumenttielokuvat ovat taidetta. On ajateltu, että yksi tapa erottaa dokumenttielokuva muista eifiktiivistä elokuvan lajeista on se, että jos kuuntelee pelkkää ääntä ja pysyy kärryillä, silloin kyse on jostakin muusta ei-fiktiivisestä elokuvalajista. Dokumenttielokuva ei siis ole pelkästään puhuvia päitä ja niin sanottua asiantuntijoiden lausuntopuhetta. Ei-fiktiivisiä lajeja on esimerkiksi: uutiskatsaukset, propagandaelokuvat, matkailuelokuvat, kansantieteen elokuvat, tv-dokumentit ja tosi-tv. Mieti, mitkä seikat tekevät elokuvasta dokumenttielokuvan? Mieti erilaisia dokumentaarisia ohjelmia, joita olet nähnyt ja mieti ovatko ne dokumentteja? Minkälaisia keinoja Leikkipuiston tekemisessä on käytetty? Esimerkiksi: onko käytetty haastatteluja, miten toimittaja näkyy elokuvassa, kertojaääni. Dokumenttielokuvan lajeja : Dokumenttielokuva voidaan jakaa alalajeihin. Seurantadokumentit ovat sellaisia, joissa kuvataan prosessia ja seuranta kestää pitkään, kuukausia tai joskus jopa vuosia. Seurantadokumentin tapahtumat puhuvat puolestaan. Yleensä vältetään selostajan ääntä. Tilannekuvaus on yksi dokumentin alalaji, siinä tarina keskittyy yhden tilanteen ympärille. Henkilökuvadokumentit ovat elokuvallisia muotokuvia. Niissä elokuvan rakenteen sitoo yhteen henkilö hänen historiansa ja / tai hänen työnsä. Henkilöhahmot kertovat itsestään. Henkilödokumentteja on tehty myös kuolleista. Henkilökuvia tehdään tavallisista ihmisistä, suurmiehistä, taiteilijoista, tieteen ja musiikin edustajista. Henkilökohtainen dokumenttielokuva on lajityyppi missä elokuvan tarina kerrotaan tekijän oman elämän kautta. Tekijä voi kuulua äänissä ja näkyy usein myös kuvassa. Nykydokumenteissa on usein henkilökohtaisuutta mukana ja tämä tukee dokumenttielokuvan määrittelyssä taidenäkökulmaa. Historiallinen dokumenttielokuva tuo historiallisia tapahtumia nähtäväksemme ja nostaa niitä laajempaan keskusteluun. Tyypillistä tälle lajityypille on aikalaistodistajien haastattelut, vanhat arkistoelokuvat ja -valokuvat, muu arkistomateriaali tai vaikkapa tapahtumapaikat nykyasuissaan. Dokumenttielokuva voi olla myös elokuvallinen essee. Se on aiheen kuvaamista, arvioimista, erittelyä ja usein myös vertailua ja tulkintaa, perusteiden esittämistä puolesta ja vastaan, argumenttien hyväksymistä ja myös hylkäämistä. Keskustelkaa mihin dokumenttielokuvan alalajiin Leikkipuisto- elokuva mielestänne kuuluu vai yhdisteleekö elokuva mahdollisesti monia alalajeja. Mikä ero on objektiivisella ja subjektiivisella (aihe käsitellään tekijän oman maailman ja omien kokemuksien kautta) dokumentilla? Dokumenttielokuvalla tehtiin Dokumenttielokuva voi muuttaa katsojansa maailmankuvan aivan kuten muutkin taiteet, dokumenttielokuva on erinomainen tekemisen ja vaikuttamisen väline. Jouko Aaltonen siteeraa kirjassaan Seikkailu todellisuuteen dokumenttielokuvan kouluttaja Micael Rabigerä joka on luetellut mitä kaikkea voidaan dokumenttielokuvalla tehdä: tutkia, analysoida, havainnoida, kronikoida, tehdä johtopäätöksiä, selittää, opettaa, paljastaa, varoittaa, syyttää, edistää, kokeilla, muistaa, säilyttää, tehdä satiiria, shokeerata, propagoida, protestoida ja profetoida. Näin dokumenttielokuvalla tehdään aina jotakin maailmaan, yhteiskuntaan, instituutioihin tai yksittäisiin ihmisiin kohdistuvaa. Pohtikaa mitä dokumenttielokuvalla Leikkipuisto oli? Mistä elokuva kertoo? Mitä kertoo tämän päivän Suomesta? Keitä henkilöt ovat? Mitä saat heistä selville? Mikä poikia yhdistää? Pystyttekö samastumaan poikiin? Miksi tällainen elokuva voi olla tärkeä? Missä elokuva tapahtuu? Mistä pojat puhuvat? Esim. Mistä me tulemme? Kuka on luonut meidät? Miksi pojat ovat suostuneet dokumentin henkilöiksi? Suostuisitko itse? Kuka on pakolainen? Maahanmuuttaja? Nuoren kasvu aikuiseksi on mutkikas tapahtumasarja. Irtaantuminen omasta perheestä tarkoittaa myös omien mielipiteiden, asenteiden ja mieltymysten muotoutumista. Epävarmuus kuuluu nuorten elämään. Useimmat meistä kohtaavat elämässään myös epäonnistumisia ja pettymyksen hetkiä. Nämä kuuluvat elämään ja herättävät monenlaisia tunteita. Omien tunteiden hallinta parantaa itsetuntemusta. Jotta esimerkiksi aggressiota voisi hallita, pitäisi pystyä sietämään myös pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteita. Keskustelkaa pienissä ryhmissä, minkä vuoksi Liisa pohtii tavallista enemmän omaa identiteettiään? Millaisista asioista hän on huolissaan? Millaiselta tuntuu epäonnistuminen tai erehtyminen? Tunteet Dokumenttielokuvista voi parhaimmillaan herättää tunteita kuten kaikista elokuvista ja kun elokuva on moniaistinen väline, jossa kuvat ja äänet vaikuttavat tunteisiimme niin tieto ja tarinat painautuvat muistiimme ehkä syvemmin kuin pelkkä tieto. Parhaimmillaan dokumenttielokuva antaa katsojalleen elämyksen. Se ei ole asioiden mekaanista tallentamista kameralla vaan kuvan, äänen ja aiheen luovaa ilmaisua mutta samalla myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tai vaikkapa kansalaiskasvatuksen väline. Dokumenttielokuvaa onkin kuvattu taiteen lisäksi vasaraksi ja aseeksi. Millaisia tunteita elokuva Leikkipuisto teissä herätti? Millaisen kuvan dokumentti Leikkipuisto halusi piirtää mieleemme, ei-mistään kotoisin olemisesta? Minkälainen tunnelma elokuvasta jäi? Onko tulevaisuudessa toivoa? Tee itse: Kirjoittakaa dokumenttielokuvan synopsis itsellenne tärkeästä aiheesta. Miettikää aiheenne yhteiskunnallista käsittelyä seuraamalla viikon lehtiä ja televisiota miten aiheenne esitetään mediassa? Pohtikaa mitä haluatte tehdä dokumentilla: selittää, opettaa, paljastaa, varoittaa, syytää, edistää, kokeilla, muistaa, säilyttää, tehdä satiiria, shokeerata? Tehkää synopsiksen pohjalta kuvakäsikirjoitus sarjakuvan keinoin. Pohtikaa kuvakäsikirjoituksessa mitä kuva näyttää ja mitä ääni kertoo? Kerro jokin kohtaus omasta elämästäsi, mistä olet kotoisin? Minkälaisia tunteita kertominen herätti sinussa? Opetusmateriaalin on tuottanut: Suomen elokuvakontakti ry Oppimateriaalin on tehnyt mediapedagogit Hanna Laurinsalo ja Christa Prusskij Lähteet: Aaltonen Jouko 2011 Seikkailu todellisuuteen , Alaotsikko: dokumenttielokuvan tekijän opas, Like Aaltonen, Jouko 2003. Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/elokuvakulttuuri/dokumentti.jsp http://www.docpoint.info/w/dokkino/opetusmateriaali/extra1.html Suomen Elokuvakontakti ry [email protected] p. (09) 6129 720 www.elokuvakontakti.fi
© Copyright 2024