muhoksen seurakunnan ympäristöohjelma vuosille 2013–2017
MUHOKSEN SEURAKUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOSILLE 2013–2017 Etukannen kuva: Metso-kohde Muhoksen seurakunnan metsässä Utajärvellä, kuvannut Riitta Kukkohovi-Colpaert. Takakannen kuva: Muhoksen kirkon saarnatuolin katoksesta riippuva kyyhkynen – Pyhän Hengen symboli, kuvannut Martti Kiviharju. 1 Sisältö ESIPUHE ............................................................................................................................. 5 LUKIJALLE ........................................................................................................................ 6 1 KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI.............................................................................. 7 2 YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA ................................................................... 8 3 YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA .. 9 3.1 Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä ..................................................... 9 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus............................................................................ 9 3.3 Ympäristöohjelma ............................................................................................ 9 3.4 Seuranta .......................................................................................................... 10 3.5 Johdon sitoutuminen ....................................................................................... 10 3.6 Ympäristövastaavan ja -työryhmän nimittäminen.......................................... 10 3.7 Henkilöstön koulutus ...................................................................................... 10 3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko ............................................................................. 10 3.9 Auditointi ........................................................................................................ 11 3.10 Diplomin uusiminen ....................................................................................... 11 3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat .............................................................. 11 3.12 Lisäkoulutus ................................................................................................... 11 3.13 Viestintä .......................................................................................................... 12 3.14 Oma väliauditointi .......................................................................................... 12 3.15 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 12 3.16 Ympäristöohjelmassa 2008 –2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ..... 12 3.17 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 13 4 TOIMINTA JA TALOUS .......................................................................................... 14 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma ...................................................................... 14 4.2 Hankinnat ....................................................................................................... 14 4.3 Vastuullinen sijoittaminen .............................................................................. 14 4.4 Hiililaskuri ...................................................................................................... 14 4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot ............................................................................ 15 4.6 Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista ........................................................................................... 15 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet ............................................................................. 15 4.8 Ympäristöindikaattorit .................................................................................... 16 4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi ................... 16 4.10 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 16 4.11 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 16 4.12 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 17 5 YMPÄRISTÖKASVATUS ....................................................................................... 18 5.1 Ympäristökasvatussuunnitelma ...................................................................... 18 5.2 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään .................. 19 5.3 Ympäristöasiat eri työmuodoissa ................................................................... 19 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset ................................................. 22 5.5 Erityiset ympäristötapahtumat ........................................................................ 22 5.6 Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat ..................................................................... 22 5.7 Verkostoyhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen .................................. 23 5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät...................................................................................................... 23 5.9 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 23 2 5.10 5.11 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 23 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 24 6 JÄTEHUOLTO .......................................................................................................... 25 6.1 Jätehuoltoselvitys ........................................................................................... 25 6.2 Jätehuoltosuunnitelma .................................................................................... 25 6.3 Hyötyjätteiden keräys ..................................................................................... 25 6.4 Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilön nimeäminen .......................................... 26 6.5 Bio- ja puutarhajätteen käsittely ..................................................................... 26 6.6 Kaatopaikkajätteen määrän seuranta .............................................................. 26 6.6.1 Jätehuollon kustannukset vuositasolla ................................................ 26 6.7 Hautakynttilät ja kukkalaitteet ........................................................................ 27 6.8 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys ............................................................. 27 6.9 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen .............................................................. 27 6.10 Kaatopaikkajätteen väheneminen ................................................................... 28 6.11 Kompostointi .................................................................................................. 28 6.12 Hyötyjätepisteet hautausmaalla ...................................................................... 28 6.13 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 28 6.14 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 28 6.15 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 29 7 SIIVOUS .................................................................................................................... 30 7.1 Ympäristöselvitys ........................................................................................... 30 7.2 Hankintojen ympäristökriteerit ....................................................................... 31 7.3 Henkilökunnan koulutus ................................................................................. 31 7.4 Haitallisista aineista luopuminen .................................................................... 31 7.5 Vaihtoehtoiset tuotteet .................................................................................... 31 7.6 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 32 7.7 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 32 7.8 Tavoitteet vuosille 2013–2017 ....................................................................... 32 8 ENERGIA JA RAKENTAMINEN ............................................................................ 33 8.1 Rakentamista ohjaava lainsäädäntö ................................................................ 33 8.2 Kulttuuriperinnön suojelu ............................................................................... 33 8.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit .......................................... 34 8.4 Energian ja vedenkulutuksen seuranta ........................................................... 34 8.4.1 Veden vuosikulutuksen seuranta Muhoksen Vesi Oy:n antamien kulutuslukujen perusteella................................................... 34 8.5 Energiakatselmus ............................................................................................ 34 8.6 Energiavastuuhenkilö ..................................................................................... 35 8.7 Neuvonta ja opastus ........................................................................................ 35 8.8 Ekologinen rakentaminen ............................................................................... 35 8.9 Säästötavoitteiden toteutuminen ..................................................................... 36 8.10 Uusiutuva energia ........................................................................................... 36 8.11 Ympäristömerkitty energia ............................................................................. 36 8.12 Energiansäästöviikko ...................................................................................... 36 8.13 Tilojen käyttöasteen tehostaminen ................................................................. 36 8.14 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 36 8.15 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 37 8.16 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 37 9 RUOKA JA KEITTIÖT ............................................................................................. 38 9.1 Ympäristöselvitys ........................................................................................... 38 3 9.2 9.3 9.4 9.5 9.6 9.7 9.8 9.9 9.10 9.11 9.12 Ympäristömerkityt tuotteet ............................................................................. 38 Reilun kaupan tuotteet .................................................................................... 38 Ravintosuositukset .......................................................................................... 39 Lähituotteet ..................................................................................................... 39 Luomutuotteet ................................................................................................. 39 Kasvisruoka .................................................................................................... 39 Reilun kaupan pisteet ..................................................................................... 39 Ympäristöpassi ............................................................................................... 39 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 40 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 40 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 40 10 TOIMISTOT .............................................................................................................. 41 10.1 Ympäristöselvitys ........................................................................................... 41 10.2 Energiansäästö ................................................................................................ 41 10.3 Toimiston hankinnat ....................................................................................... 41 10.4 Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet .................................................................. 42 10.5 Paperin kulutuksen vähentäminen .................................................................. 42 10.6 Green Office ................................................................................................... 43 10.7 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 43 10.8 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 43 10.9 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 43 11 HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET ................................................................... 44 11.1 Ympäristöselvitys ........................................................................................... 44 11.2 Hoito-ohjeet ja koulutus ................................................................................. 45 11.3 Perennahoito ................................................................................................... 45 11.4 Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi .............................. 45 11.5 Luonnonvaraisen hoidon alueet ...................................................................... 45 11.6 Perennat ja muut istutukset ............................................................................. 46 11.7 Haitallisista torjunta-aineista luopuminen ...................................................... 46 11.8 Kasteluveden vähentäminen ........................................................................... 46 11.9 Vähäpäästöiset työkoneet ............................................................................... 46 11.10 Lajistokartoitukset .......................................................................................... 46 11.11 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 46 11.12 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 47 11.13 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 47 12 LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET ............................................................................ 48 12.1 Ympäristöselvitys ........................................................................................... 48 12.2 Ympäristöohjelma .......................................................................................... 48 12.3 Jätevesien käsittely ......................................................................................... 49 12.4 Luontoarvojen suojelu .................................................................................... 49 12.5 Pesäpöntöt ja luontopolut ............................................................................... 49 12.6 Vapaaehtoiset suojelukohteet ......................................................................... 49 12.7 Leirikeskuksen ympäristöohjeet ..................................................................... 50 12.8 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 50 12.9 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 50 12.10 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 50 13 METSÄT .................................................................................................................... 51 13.1 Metsälain ympäristönormien noudattaminen ................................................. 51 13.2 Luonnonsuojelulain noudattaminen ............................................................... 51 4 13.3 13.4 13.5 13.6 13.7 13.8 13.9 13.10 13.11 13.12 13.13 13.14 13.15 Metsien sertifiointi.......................................................................................... 52 Osallistuva metsäsuunnittelu .......................................................................... 52 Vastuuhenkilöiden koulutus ........................................................................... 52 Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen .................... 52 Metso-ohjelma ................................................................................................ 52 Perintömetsä ................................................................................................... 53 Metsien ja soiden ennallistaminen.................................................................. 53 Kesähakkuiden lopettaminen .......................................................................... 53 Uhanalaisten lajien inventointi ....................................................................... 53 Erirakenteinen metsänhoito ............................................................................ 53 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 53 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 54 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 54 14 LIIKENNE ................................................................................................................. 55 14.1 Liikenneselvitys .............................................................................................. 55 14.2 Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto .......................................................... 55 14.3 Ympäristöominaisuudet hankinnoissa ............................................................ 55 14.4 Polttoaineen valinta ........................................................................................ 56 14.5 Taloudellisen ajotavan koulutus ..................................................................... 56 14.6 Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset ................................................................. 56 14.7 Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen ................................... 56 14.8 Toimintojen logistiikan kehittäminen............................................................. 56 14.9 Vähäpäästöiset kulkuneuvot ........................................................................... 57 14.10 Muut toimenpiteet .......................................................................................... 57 14.11 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen ...... 57 14.12 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 ...................................................................... 57 5 ESIPUHE JUMALAN RAKKAUDEN PISAROITA Kirkkomme on herännyt voimakkaammin kiinnittämään huomiota ekologiseen elämäntapaan ja suhtautumiseen luontoon. Tässä edesauttaa myös ekumeeninen vuorokeskustelu. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartholomeos on saanut kansainvälistä arvostusta puheillaan ja kirjoituksillaan. Aiheesta on laadittu Kreikassa kirja, jonka nimen lainasin esittelytekstini otsikkoon. Kirja kertoo ortodoksisen kirkon pyhistä ihmisistä, joiden elämässä rakkaus Jumalaan näkyy myös heidän suhtautumisessaan luontoon. Nykymaailmassa vallitseva ekologinen kriisi edellyttää sitä meiltä kaikilta. Kirkkoisät ovat osoittaneet sitä elämällään ja askeettisella elämänasenteellaan. Muhoksen seurakunnan ympäristöohjelma ohjaa meitä elämään samaan suuntaan. Kirjan eräänä punaisena lankana on kasvattaa meitä eri-ikäisiä rakastamaan luontoa. Ympäristöohjelma on oivallinen apuväline seurakunnan työntekijöille pitää esillä oikeaa ja kunnioittavaa asennetta luonnon arvoa ja kauneutta kohtaan. Se on myös pyhän kunnioittamista ja vastuun ottamista rationaalisina ihmisinä. Läntisen kristikunnan tutuin luonnonsuojelija on Pyhä Franciscus Assisilainen, joka rakasti ja sääli ihmisiä mutta samaan aikaan myös suojeli lintuja ja muita eläimiä ja piti luontoa veljenään ja sisarenaan. Hän työskenteli 1200-luvulla maailman parhaaksi ja sulki sen myös rukouksiinsa. Pyhän elämänsä avulla hän siunasi ja uudisti luomakuntaa. Ei ihme, että katolisessa maailmassa Franciscus on luonnonsuojelijoiden nimikkopyhimys ja siis heidän työnsä suojelija. Ympäristöasioissa meillä on aina haastetta. Ympäristöohjelma on tarkoitettu innoittamaan meitä ja rakastumaan luomakuntaan, mikä meille suomalaisille ei ole mitenkään uusi asia, hieman unohtunut tosin. Toivon, että meissä heräisi pieniä Jumalan rakkauden pisaroita innostamaan luonnon varjelemiseen. Tämän innoituksen löytämiseen ja toteuttamiseen sopii rakkaudella tehty Muhoksen seurakunnan ympäristöohjelma. Luodut, te Herraa kiittäkää, äänenne lauluun liittäkää: Halleluja, halleluja! Aurinko, päivän valkeus, kuu, tähtitarhain kirkkaus, kiitä Herraa, kiitä Herraa! Halleluja, halleluja, halleluja. Oi, nöyryydessä palvelkaa, Luojaamme kunnioittakaa, Halleluja, halleluja! Te nöyryydessä palvelkaa ja kiittäkää ja rukoilkaa suurta Herraa! Halleluja. Halleluja, halleluja, halleluja. Virsi 455, säkeistöt 1 ja 7. Jouni Heikkinen kirkkoherra 6 LUKIJALLE Olet lukemassa vuosiksi 2013–2017 laadittua Muhoksen seurakunnan ympäristöohjelmaa. Ohjelma on järjestyksessä kolmas, ja ensimmäinen ohjelma laadittiin vuonna 2004 yhtenä ensimmäisistä Oulun hiippakunnan seurakunnista. Ohjelma on kirkon ympäristödiplomin saamisen edellytys. Ohjelmamme otsikointi ja kappalejako noudattavat Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan vuoden 2012 version rakennetta. Tämä helpottaa ohjelmaan kirjattujen selvitysten ja suunnitelmien vertailua ympäristödiplomin edellyttämiin vaatimuksiin. Diplomikäsikirja on jaettu 14 päälukuun, jotka kattavat kaikki diplomiin sisältyvät aihepiirit alkaen diplomin esittelystä päättyen liikenneteemaan. Tämä ympäristöohjelma sisältää vastaavat luvut samoine alaotsikoineen. Näiden jatkeena on kussakin luvussa vielä kaksi muuta otsaketta: ”Kauden 2008– 2012 tavoitteiden toteutuma” sekä ”Tavoitteet kaudelle 2013–2017”. Edellisen otsakkeen alla tarkastellaan, miten edellisessä ohjelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Jälkimmäisen otsakkeen alla asetetaan taulukkomuodossa uudet tavoitteet alkavalle kaudelle. Nämä tavoitteet pyritään toteuttamaan esitetyn aikataulun puitteissa ja niiden toteutumisesta laaditaan selvitys laadittaessa seuraavaa ohjelmaa viimeistään vuonna 2017. Sitä ennen, vuonna 2015, järjestetään oma-aloitteinen väliauditointi. Ilmaston muuttumista pidetään nykyisin suurimpana uhkana luonnolle ja ihmisen elinedellytysten säilymiselle. Uusin tieto kertoo, että maapallon keskilämpötila jäähtyi 5000 vuodessa 0,8 astetta. Jäähtyminen päättyi vuoden 1900 tienoilla, minkä jälkeen keskilämpötila on noussut saman verran noin sadassa vuodessa. Mutta lämpeneminen jatkuu edelleen samaa tahtia ja aiheuttaa todennäköisesti ilmaston ääri-ilmiöiden yleistymistä. Uutisista olemmekin viime aikoina saaneet lukea ennätyssateista, ennätyskuumuudesta ja ennätyskuivuudesta monilla puolin maapalloa. Muhoksen seurakunta on sitoutunut tässä ohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä omalta osaltaan hillitsemään muutoksia luonnossa. Tavoitteeseen pyritään niin asennekasvatuksella kuin konkreettisilla toimenpiteillä käytännön toiminnassa. Toivomme niillä olevan vaikutusta. Luottamushenkilönä on ollut ilo voida olla mukana jo kolmatta kertaa Muhoksen seurakunnan ympäristöohjelman laadinnassa. Toiminta ympäristötyöryhmässä yhdessä seurakunnan työntekijöiden ka muiden luottamushenkilöiden kanssa on kautta vuosien ollut antoisaa ja seurakunnan kuten myös koko kirkon monet roolit yhteiskunnassa ovat tulleet todella tutuiksi. Martti Kiviharju Ympäristötyöryhmän puheenjohtaja 7 1 KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmen ja hiippakuntasihteerin aloitteesta käynnistettiin vuoden 2002 kesäkuussa ympäristöhanke, jonka tavoitteena on saada jokaiseen hiippakunnan alueen seurakuntaan kirkon ympäristödiplomi. Tämä tarkoittaa niin hiippakunnan omaleimaisen kauneuden arvostamista, kristilliseen elämänmuotoon kuuluvan ympäristövastuun tunnustamista ja kantamista, kuin myös muuttuvaan ympäristölainsäädäntöön jo edeltä käsin vastaamista. Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyi pilottiseurakuntien voimin, joiden kokemuksia ja tietotaitoa hyödynnettiin hankkeen toisen vaiheen koulutuksissa. Muhoksen seurakunta lähti mukaan tähän ympäristöhankkeeseen ensimmäisten joukossa päämääränään kirkon ympäristödiplomin saaminen seurakuntaan. Kirkon ympäristödiplomi on vapaaehtoinen järjestelmä, jonka avulla seurakunta voi parantaa ympäristöasioiden hoidon tasoa, mutta myös muutoin tehostaa toimintaansa. Se korostaa sekä seurakunnan johdon, henkilöstön että seurakuntalaisten vastuuta. Toiminnan lähtökohtana on seurakunnan johdon ilmaisema tahtotila: meidän seurakuntamme haluaa olla esimerkillinen suhteessa luontoon ja ympäristöön. Ympäristökysymykset koskettavat hyvin käytännöllisesti seurakunnan toimintaa. Kiinteistönhoidossa käytetään paljon energiaa, vettä, kemikaaleja ja tuotetaan jätteitä. Seurakuntatilojen rakentamisessa muokataan ympäristöä ja kulutetaan luonnonvaroja. Metsien, hautausmaiden ja viheralueiden hoidossa vaikutetaan suoraan luonnon elinehtoihin. Eri tuotteilla on erilaisia ympäristövaikutuksia, niinpä hankintoja tehtäessä voidaan vaikuttaa myös kulutuksen ympäristökuormaan. Lainsäädäntö edellyttää ympäristövaikutusten huomioon ottamista niin rakentamisessa, kiinteistönhoidossa, jätehuollossa kuin metsänhoidossakin. Se onnistuu parhaiten kokonaisvaltaisen ympäristöjärjestelmän avulla. Muhoksen seurakunnan edelliset ympäristödiplomit ovat olleet voimassa vuodet 2004– 2007 ja 2009–2012 (ohjelma kauden 2008–2012). Uuden käsikirjan 2012 mukaan ympäristödiplomi on voimassa myöntämisvuoden loppuun ja neljä seuraavaa kalenterivuotta. Uusittaessa diplomi on voimassa viisi lisävuotta lukien edellisen voimassaolovuoden päättymisestä. Kirkkoneuvosto on vahvistanut kokouksessaan 13.2.2013 esitetyn ympäristötyöryhmän sekä valinnut talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin jatkamaan seurakunnan ympäristövastaavana. Ympäristötyöryhmä on työstänyt seurakunnan kolmatta ympäristöohjelmaa vuosille 2013–2017. Seurakunta hakee ympäristödiplomille jatkoa huhtikuussa 2013. Ympäristötyöryhmä: Martti Kiviharju Riitta Kukkohovi-Colpaert Jouni Heikkinen Jari Kukkohovi Juha H. Kukkohovi Tuula Väänänen Puheenjohtaja, luottamushenkilö Sihteeri, seurakunnan ympäristövastaava, talouspäällikkö Jäsen, kirkkoherra Jäsen, seurakuntamestari Jäsen, luottamushenkilö Jäsen, nuorisotyönohjaaja Muhoksen seurakunta on jäsenmäärältään pienehkö seurakunta. Jäsenmäärä on noin 7 730. Työntekijöitä on 18 kokoaikaista ja yksi osa-aikainen. Toiminta on vireää ja monipuolista, mikä johtuu osittain Oulun kaupungin läheisyydestä. Seurakuntamme ”aarre” on vanha, vuonna 1634 rakennettu puukirkko. 8 2 YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA Luomakunnan varjelemisen kehotus koskee jokaista kristittyä ja seurakuntaa. Ympäristövastuun juuret ovat syvällä kristillisen perinteen maaperässä. Raamattu sanoo, että maa on Herran ja ihmisen tehtävä on huolehtia kaikesta luodusta. Luterilainen perinteemme korostaa sitä, miten Jumala lahjoittaa meille kaiken kauniin ympärillämme. Sen ymmärtäminen herättää kiitollisuutta ja saa suhtautumaan Jumalan hyviin lahjoihin kunnioituksella. Kristityt ympäri maailmaa ovat havahtumassa sen haasteen suuruuteen, jonka luonnon tasapainon järkkyminen asettaa. Tässä tilanteessa ei kannata takertua syyllisyydentunteeseen tai pelkoon, vaan etsiä syvimpiä hengellisiä voimalähteitä. Ne löytyvät Jumalan lupauksista, jotka pitävät toivoa yllä. Voimaa elämäntavan muutokseen voi ammentaa yhteenkuuluvuuden tunteesta kaiken luodun kanssa ja rakkaudesta siihen. Rakkaus saa liikkeelle, etsimään konkreettisia tapoja ja palauttaa kadotettu tasapaino. Ympäristödiplomi on yksittäisen seurakunnan mahdollisuus tehdä sanat eläviksi ja osoittaa rakkautta luomakuntaa kohtaan. Näin myös me Muhoksen seurakunnassa haluamme omalta osaltamme kunnioittaa Jumalan luomistyötä tämän ympäristöohjelman avulla. Kiitollisuus Monille suomalaisille Jumalan kohtaaminen luonnon hiljaisuudessa ja kauneudessa on tärkeä osa hengellisyyttä. Luonnon keskellä herää kiitollisuus Luojan lahjoista. Hiljaisuus ja rukous antavat voiman ja suunnan käytännön teoille. Kristityn elämässä on hyvä olla sekä hiljentymistä luonnon temppelissä että yhdessä toisten kristittyjen kanssa kirkossa, Sanan ja sakramenttien äärellä. Kunnioitus Kristilliseen perinteeseemme kuuluu taju kolmiyhteisen Jumalan yhteydestä luomakuntaansa ja siitä kumpuava luonnon kunnioitus. Kokemus luomakunnan pyhyydestä voi muuttaa koko kulttuuriamme ekologisemmaksi. Kristillinen usko on vastakulttuuria kohtuuttomalle kulutuskeskeisyydelle, jota maapallon luonto ei kestä. Kohtuus Kristilliseen uskoon kuuluu yksinkertainen elämäntapa, jossa olennaiset asiat erottuvat. Jeesuksen julistus merkitsee kutsua kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen ja jatkuvaan kilvoitteluun. Kirkolla ja sen jokaisella seurakunnalla 0n profeetallinen tehtävä kutsua ihmisiä tällaiseen hengelliseen uudistumiseen. Kirkko ja sen seurakunnat omilla paikkakunnillaan ovat yhteiskunnallisia arvovaikuttajia, joiden viestiä kuunnellaan. Niiden tulee korottaa äänensä köyhimpien ihmisten ja koko luomakunnan tulevaisuuden puolesta. On välttämätöntä, että kristityt yhdistävät tässä tehtävässä äänensä keskenään ja muiden uskontojen edustajien kanssa. Teologia ja seurakunnan käytännön ratkaisut Kirkossamme ollaan heräämässä siihen, miten tärkeä osa seurakunnan hengellistä perustehtävää on huolehtia luomakunnasta. Ei ole enää mahdollista sanoa, että ympäristötyö on jotain kehällistä, josta voi tiukkoina aikoina luistaa. Ympäristövastuun perusteet nousevat uskostamme kolmiyhteiseen Jumalaan ja hänen Raamatussa antamistaan käskyistä. Motivaatio ympäristötyöhön löytyy myös kiitollisuudesta sekä rakkaudesta luomakuntaan. Kun seurakunnassa kiinnitetään huomiota työn ekologisuuteen ja valmistaudutaan hankkimaan ympäristödiplomia, on hyvä palata juurille, ympäristövastuun teologiaan. Monissa kysymyksissä kirkon omat lähtökohdat antavat työlle lisää ulottuvuuksia: esimerkiksi metsänhoidossa korostuvat taloudellisten arvojen lisäksi ekologiset ja metsän hengelliseen merkitykseen ja virkistyskäyttöön liittyvät arvot. Ympäristökasvatuksessa kirkon sanomasta nousee tärkeitä toivon näköaloja, julistustyössä kirkolla on profeetallista sanottavaa. (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2012) 9 3 YMPÄRISTÖDIPLOMIN HAKUPROSESSI JA JÄRJESTELMÄN LAADINTA Minimi 3.1 Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus 3.3 Ympäristöohjelma 3.4 Seuranta 3.5 Johdon sitoutuminen 3.6 Ympäristövastaavan ja -työryhmän nimittäminen 3.7 Henkilöstön koulutus 3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko 3.9 Auditointi 3.10 Diplomin uusiminen 3.1 Pisteet 3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat, 1-5 pistettä 3.12 Lisäkoulutus, 1–5 pistettä 3.13 Viestintä, 1–5 pistettä 3.14 Oma väliauditointi, 2–10 pistettä 3.15 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Ympäristödiplomia valmisteleva työryhmä Muhoksen seurakunnan ympäristödiplomia kaudelle 2013–2017 alettiin valmistella jo vuoden 2012 aikana, jolloin ohjelmaa työsti kaudelle 2011–2012 valittu ympäristötyöryhmä. Kirkkoneuvosto asetti 12.3.2013 ympäristötyöryhmän ja ympäristövastaavan kaudelle 2013–2014. Työryhmään valittiin jatkamaan luottamushenkilöistä Martti Kiviharju ja Juha H. Kukkohovi sekä työntekijöistä kirkkoherra Jouni Heikkinen, seurakuntamestari Jari Kukkohovi, nuorisotyönohjaaja Tuula Väänänen ja talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert, joka jatkaa myös seurakunnan ympäristövastaavana. Työryhmä on hyvin toimiva, sillä siinä on edustajia eri vastuualueilta, luottamushenkilöitä ja mukana on myös taloushallinnon edustaja. Tästä on hyötyä niiden toimenpiteiden suunnittelussa, joihin vaaditaan määrärahoja ja budjettivalmistelua. 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus Ensimmäinen ympäristökatselmus on tehty vuonna 2003. Seurantakatselmus tehtiin vuonna 2008, sekä kolmatta ympäristöohjelmaa varten syksyn 2012 ja tammi-helmikuun 2013 aikana. Katselmus suoritettiin talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin ja Seppo Pietilän johdolla. Katselmuksessa käytiin läpi toimintoja sekä edellisen ympäristöohjelman toteutumien eri työalojen työntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa. Ympäristökatselmuksessa käytiin läpi kaikki seurakunnan toiminnoista syntyvät ympäristövaikutukset. 3.3 Ympäristöohjelma Ympäristökatselmuksen pohjalta laadittiin vuosille 2013–2017 uusi ympäristöohjelma, jossa asetettiin konkreettiset tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Ympäristöohjelman kirjoitustyön ovat tehneet Seppo Pietilä ja talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert. Kirkkoneuvosto hyväksyi ympäristöohjelman kokouksessaan 12.3.2013, ja siitä tiedotettiin seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Hiippakunnan nimeämä auditoija Simo Paakkola tarkasti ympäristöjärjestelmän maaliskuulla 2013. 10 3.4 Seuranta Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan hyväksyessään ympäristöohjelman suorittaa väliauditoinnin vuonna 2015. Samalla kirkkoneuvosto ohjeisti ympäristötyöryhmän pitämään kerran vuodessa seurantapalaverin todetakseen suunniteltujen tavoitteiden toteutumisen. Ympäristöohjelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain myös seurakunnan toimintakertomuksessa. 3.5 Johdon sitoutuminen Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu, että niin yhteisön johto kuin työntekijät sitoutuvat ympäristötavoitteisiin. Kirkkoneuvosto sitoutuu ympäristötavoitteisiin hyväksyessään ympäristöohjelman. Samassa yhteydessä kirkkoneuvosto valitsi Riitta Kukkohovi-Colpaertin jatkamaan seurakunnan ympäristövastaavana. Hänen tehtäviinsä kuuluu ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, henkilökunnan koulutus ja muut työnjaossa sovitut tehtävät. Kun kirkkoneuvosto on hyväksynyt ympäristöohjelman, se lähetetään tiedoksi kirkkovaltuustolle ja johtokunnille, jolloin tieto asiasta menee kaikille luottamushenkilöille. 3.6 Ympäristövastaavan ja -työryhmän nimittäminen Kirkkoneuvosto nimesi kokouksessaan 13.2.2013 seurakunnan ympäristövastaavaksi talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin ja ympäristötyöryhmään kirkkoherra Jouni Heikkisen, talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin, seurakuntamestari Jari Kukkohovin ja nuorisotyönohjaaja Tuula Väänäsen sekä luottamushenkilöistä Martti Kiviharjun ja Juha H. Kukkohovin. 3.7 Henkilöstön koulutus Ympäristödiplomin edellytyksenä on, että työntekijät tuntevat oman toimintansa ympäristövaikutukset ja pyrkivät minimoimaan ympäristöhaitat. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi henkilöstölle annetaan tarpeellisessa määrin tietoa ja valmiuksia. Seurakunnan työntekijät saavat tiedon ympäristöjärjestelmästä ja sen periaatteista sekä tunnistavat oman toimintansa keskeiset ympäristövaikutukset. Ympäristöohjelman tavoitteet tuodaan koulutuksissa ja työntekijäkokouksissa esille, jotta jokainen voi omalta osaltaan niitä edistää. Ympäristövastaava osallistuu tarpeellisiin ympäristöalan koulutustilaisuuksiin, ja tuo niistä terveiset koko henkilökunnalle. 3.8 Pisteet ja tarkistustaulukko Ympäristödiplomin saadakseen seurakunnan on täytettävä kaikki minimikriteerit. Ne ovat yhteisiä kaikille seurakunnille. Kun ne on hankittu, on seurakunnan vielä hankittava vähintään 100 vapaaehtoista pistettä. Pisteet on merkitty liitteenä olevaan tarkistustaulukkoon (Liite 1). Pistemäärän lisäksi taulukkoon on kirjattu lyhyet perustelut esitetyille pisteille. Auditoinnin aikana hiippakunnan määräämä auditoija käy läpi pisteet ja antaa oman pisteytyksensä, minkä pohjalta diplomi myönnetään. 11 3.9 Auditointi Seurakunta on nimennyt ympäristövastaavan ja -työryhmän ja tarkistustaulukkoon on kerätty vähintään 100 pistettä, ja näin ollen edellytykset diplomin saannille ovat olemassa ja seurakunta on pyytänyt ympäristöjärjestelmän auditointia hiippakunnan tuomiokapitulilta. Kirkkoneuvosto on ohjelman hyväksynyt kokouksessaan 12.3.2013. Auditoinnin ja tarkastuksen suorittaa Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin 13.11.2012 nimeämä puolueeton auditoija Simo Paakkola. 3.10 Diplomin uusiminen Muhoksen seurakunnan edelliset ympäristödiplomit ovat olleet voimassa vuodet 2004– 2007 ja 2009–2012 (ohjelma kaudelle 2008–2012). Uuden käsikirjan 2012 mukaan ympäristödiplomi on voimassa myöntämisvuoden loppuun ja neljä seuraavaa kalenterivuotta. Uusittaessa diplomi on voimassa viisi lisävuotta lukien edellisen voimassaolovuoden päättymisestä. Seurakuntamme kolmas ympäristöohjelma on laadittu vuosille 2013–2017. Ympäristöohjelmaa uusittaessa tulee laatia selvitys edellisen ympäristöohjelman toteutumisesta, minkä olemme toteuttaneet kirjaamalla jokaisen luvun loppuun edellisen kauden 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutumisen ennen seuraavan kauden tavoitteita kaudelle 2013–2017. PISTEET: 3.11 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Muhoksen seurakunnassa katsottiin, että seurakunnan varsinaisen ympäristövastaavan tehtäviä on järkevintä hoitaa yksi henkilö. On kuitenkin hyvin tarpeellista, että työalojen vastaavat huolehtivat omalta osaltaan ympäristöön liittyvistä aiheista. Tehtäväalueiden ympäristövastaavat: Jouni Heikkinen Kirkkoherra Timo Julkunen Ossi Kajava Jari Kukkohovi Lippukunnanjohtaja Kanttori Seurakuntamestari Riitta Kukkohovi Riitta Kukkohovi-Colpaert Sirpa Kukkohovi Leena Leskelä Anne Vesala Rainer Väänänen Tuula Väänänen Apuemäntä-siivooja Talouspäällikkö Vastaava lastenohjaaja Diakonissa Emäntä Nuorisotyönohjaaja Nuorisotyönohjaaja 3.12 Seurakunnallinen toiminta, jumalanpalveluselämä Partio Musiikkityö Kiinteistöt, hautausmaa, jätehuolto Siivous Toimistot, metsät Varhaiskasvatus, perhetyö Diakoniatyö Ruokahuolto, keittiöt Nuorisotyö Varhaisnuorisotyö Lisäkoulutus Henkilöstön ympäristökoulutus nivelletään osaksi työntekijöiden muuta työhön liittyvää koulutusta ja sisällytetään seurakunnan sisäiseen koulutussuunnitelmaan. Työntekijöiden 12 vuosittaisten koulutustapahtumien yhtenä aiheena on ympäristöjärjestelmä ja sen toteuttaminen, jossa pyritään löytämään keinoja sitouttaa seurakunnan henkilöstöä ympäristötavoitteiden toteuttamiseen oivallusten ja itse tehtyjen löytöjen avulla. Talouspäällikkö on osallistunut Kirkon ympäristöpäiville, auditoijien ja ympäristövastaavien päiville sekä Oulun hiippakunnan ympäristöpäiville, jossa myös luottamushenkilöitä oli mukana. 3.13 Viestintä Seurakunnan toiminnasta tiedotetaan paikallislehti Tervareitissä sekä Rauhan Tervehdys -lehdessä, jonka seurakunta on tilannut jokaiseen muhoslaiseen talouteen. Muhoksen seurakunnan ympäristödiplomin mahdollisesta saamisesta vuosille 2013–2017 on tiedotettu myös kyseisissä lehdissä. Ympäristöohjelmasta on tiedotettu eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä seurakunnan kotisivuilla, mihin on tehty erillinen ympäristötyö-sivu. Ympäristöjärjestelmästä on tiedotettu myös eri sidosryhmille kuten Muhoksen kunnalle ja Muhoksen Metsänhoitoyhdistykselle. 3.14 Oma väliauditointi Oma väliauditointi suoritetaan vuoden 2015 aikana. Suunnitteilla on tehdä väliauditointi osittain vertaisarviointina, jossa seurakuntamme työntekijät käyvät arvioimassa toisen seurakunnan toimintaa ja päinvastoin. Asiasta neuvotellaan naapuriseurakuntien kanssa. Näin tieto hyvistä käytännöistä leviää ja syntyy automaattisesti verkostoitumista. 3.15 Muut toimenpiteet Ympäristöohjelman laatimisen alkuvaiheessa työntekijöille on lähetetty kysely, ja saatujen vastausten pohjalta on eri työalojen ympäristöön liittyvät toiminnot pystytty huomioimaan ympäristöohjelman laatimisessa. Lisäksi talouspäällikkö on käynyt kertomassa ja neuvomassa naapuriseurakunnissa ympäristöohjelman laatimisesta sekä luennoinut ympäristöpäivillä ympäristöohjelman teosta seurakunnassa. 3.16 Ympäristöohjelmassa 2008– 2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Lampetti Muhoksen kirkossa. Vanhimmat lampetit ovat 1700-luvulta (kuva M.K.). 13 3.17 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava Sisäinen ympäristökatselmus Ympäristöohjelma Johdon sitoutuminen Henkilöstön koulutus Ulkoinen ympäristökatselmus (auditointi) Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Sisäinen jatkokoulutus Ulkoinen tiedotus Muut toimenpiteet. Ympäristöasioiden esillä pitäminen Keinot Valinta suoritettu Aikataulu 2013 Tarkistus 2012 Vastuuhenkilö Riitta Kukkohovi-Colpaert Talouspäällikkö Laadittu Johto sitoutuu jatkoon Koulutusta vuosittain Auditointi suoritetaan 2013 2013 Vuosittain 2013 Talouspäällikkö Kirkkoherra Talouspäällikkö Talouspäällikkö Työalojen vastaavat auttavat osaltaan Aihe: mm. ympäristöjärjestelmä ja sen toteutus Kotisivut, paikallis- ja aluelehdet Eri tapahtumien yhteydessä Vuosittain Työalojen vastaavat Talouspäällikkö Vuosittain Tapahtumien Talouspäällikkö yhteydessä Vuosittain Kirkkoherra, talouspäällikkö, työalojen vastaavat Metso-kohteiden inventointi meneillään. Kuvassa Lemmenpolku Oulujoen törmällä (kuva R. K.-C.). 14 4 TOIMINTA JA TALOUS Minimi 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma 4.2 Hankinnat 4.3 Vastuullinen sijoittaminen 4.4 Hiililaskuri 4.1 Pisteet 4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot, 1–5 pistettä 4.6 Lähetystyöhön ja kansainvälisen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista, 5–10 pistettä. 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet, 2–10 pistettä 4.8 Ympäristöindikaattorit, 2–6 pistettä 4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi, 1–20 pistettä 4.10 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Toiminta- ja taloussuunnitelma Seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan on sisällytetty vuosittain ympäristötavoitteet. Toimintakertomuksessa on raportoitu tavoitteiden toteutumisesta. Toimintasuunnitelmassa asetetaan vuosittain uudet tavoitteet ja ympäristöteemat kullekin vuodelle. Ympäristötyöryhmä seuraa vuosittain ympäristöohjelman toteutumista. 4.2 Hankinnat Hankinnoissa huomioidaan ympäristövaikutukset. Muhoksen seurakunnan kirkkoneuvosto on hyväksynyt seurakunnan hankintaohjeet kokouksessaan 25.11.2009. Hankintaohjeet on valmistettu yhteistyössä Limingan rovastikunnan talouspäälliköiden kanssa. Tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset on otettu yhdeksi hankintojen valintakriteeriksi. Tarjouspyynnöissä vaaditaan selvitys tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista. Seurakunnassa käytettävien ympäristömerkittyjen tuotteiden määrää kasvatetaan kaiken aikaa mahdollisuuksien mukaan. Hankinnoissa pyrimme ottamaan huomioon ympäristövaikutusten ohella myös sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteet. Seurakunnassa esiintyville taiteilijoille olemme mm. antaneet Kirkon Ulkomaanavun toisenlainen lahja -muistolahjan kuten koulupukuja kehitysmaan lapsille tai lieden. 4.3 Vastuullinen sijoittaminen Seurakunta pyrkii kaikissa sijoituksissaan noudattamaan kirkon asiantuntijaryhmän laatimia eettisen sijoittamisen periaatteiden ohjeita. Ympäristödiplomin uusimisajankohtana Muhoksen seurakunnalla ei ollut merkittäviä sijoituksia. 4.4 Hiililaskuri Ympäristödiplomia hakevan seurakunnan tulee mitata hiilijalanjälkensä Kirkkohallituksen kehittämän hiililaskurin avulla. Seurakunta raportoi hiilijalanjälkensä kehitystä vuosittain. 15 Muhoksen seurakunnan hiilijalanjälki v. 2012 oli 109 000 kg CO2, työntekijää kohden 5 716 kg CO2 ja seurakuntalaista kohden 14 kg CO2 . (Liite) PISTEET 4.5 Vastuulliset sijoitusrahastot Seurakunnalla on diplomin uusimisajankohtana vain 6 kk:n ja 1 v:n pankkitalletuksia. Rahastoihin sijoittaminen nykyisenä ajankohtana on riskialtista eikä ole kannattavaa. 4.6 Lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan myönnettyjen varojen osuus verotuloista Seurakunnan tavoitteena on suunnata verotuloistaan lähetystyölle ja kansainväliseen diakoniaan 2 %, osuus sisältää myös vapaaehtoisesti hankitut varat. Muhoksen seurakunnan lähetystyön (annetut avustukset) ja kansainvälisen diakonian osuus verotulosta oli 1,6 % vuonna 2007 ja 1,4 % vuonna 2012. Lähetystyön kokonaisbudjetti ja kansainvälinen työ yhteensä 2,7 % verotuloista. 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet Seurakuntaan tehtäviä hankintoja ohjaa laki julkisista hankinnoista (1505/92). Tämän lisäksi Muhoksen seurakunnalla on hankintaohje, jonka kirkkoneuvosto on hyväksynyt 25.11.2009 ja jota tarvittaessa tarkistetaan. Toimistotarvikkeet hankitaan pääosin Toimistotarvike Juntuselta. Seurakunnassa käytettäviä ympäristömerkittyjä tuotteita ovat mm. kirjekuoret, kopiopaperi sekä käsi- ja WC-paperit. Lisäksi käytetään erilaisia pesu-, siivous- ja pintojen hoitoaineita, joilla on pohjoismainen ympäristömerkki. Hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita. Ruohonleikkuri Vihkot Pesu- ja puhdistusaineet Kopiopaperi Maalit Kahvi Tee Banaani Hunaja Sähkö (Kraft & Kultur) Kirjekuoret Osa keittiön laitteista HP Laserjet faksilaite Tietokoneet, näytöt 16 4.8 Ympäristöindikaattorit Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan ympäristöindikaattoreiden avulla joita ovat: Vuosittainen veden kulutuksen seuranta Vuosittainen sähkön kulutuksen seuranta Vuosittainen kiinteistöistä kertyvän kaatopaikkajätteen määrä Tavoitteena on tehostaa kaikkien valittujen indikaattoreiden seurantaa ja vähentää kulutusta. Seurakunnan veden, sähkön ja kaatopaikkajätteen määrä riippuu paljolti siitä, miten paljon tapahtumia seurakunnan eri kiinteistöissä järjestetään, niin omia kuin muidenkin tahojen järjestämiä. Mitä enemmän on tapahtumia, sitä enemmän on kulutusta, minkä vuoksi kulutuksen vähentäminen on osittain hankalaa. 4.9 Hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja kompensointi Hiililaskuri otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Sen antamia tuloksia analysoidaan seuraavien vuosien aikana saatavien tulosten perusteella ja tehdään hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma. 4.10 Muut toimenpiteet Muhoksen kunnan alueella ja myös seurakunnan maa-alueiden läpi on rakennettu ulkoilureitti Oulusta Oulujärvelle. Tervareitistö koostuu ylikunnallisista hiihto-, ulkoilu- ja pyöräilyreiteistä. Seurakuntaa koskeva reitti käsittää hiihto- ja patikkareittejä ja seurakunta on sallinut maa-alueidensa käytön reittien pohjaksi. Seurakunnan ympäristötyöryhmä kokoontuu vuosittain ja tekee sisäisen katsauksen ympäristövastaavan antamalla selvityksellä. 4.11 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Seurakunta on ollut mukana Muhoksella sijaitsevan Pirttijärven kunnostushankkeessa. Pirttijärvi (36 ha) on kunnostettu tilapäisellä tyhjentämisellä, jolloin järven pohjasedimentit tiivistyivät ja veden laatu sekä järven virkistyskäyttöarvo paranivat. Hankkeen loppuselvitys on tehty 2011. Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetetut tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Kunnostettua Pirttijärveä kelpaa katsella (kuva M.K.). 17 4.12 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Toiminta- ja taloussuunnitelma: Ympäristön huomiointi Eettinen sijoittaminen Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus budjetista Rakentaminen ja maankäyttö: - Ekologinen rakentaminen ja investoinnit Hankinnat: - Ympäristömerkityt tuotteet Ympäristöindikaattorit Muut toimenpiteet: - Ympäristöön liittyvät hankkeet Keinot Taloussuunnitelmassa varataan riittävät resurssit ympäristökoulutukseen ja -toimintaan Ympäristöteemat – v. 2013 Uusi ympäristöohjelma Seurakunta pyrkii kaikissa sijoituksissaan noudattamaan kirkon asiantuntijaryhmän laatimia eettisen sijoittamisen periaatteiden ohjeita. Seurakunta osallistuu osoittamalla tietyn määrän verotuloistaan lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan. Rakentamisen kaikissa vaiheissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset, arvioidaan haitat ja ne pyritään minimoimaan. Tarjouspyyntöjen yhteydessä vaaditaan ympäristöön kohdistuvien rasitusten huomioiminen. Tiedotetaan yhteistyötahoille ympäristöohjelmasta. Seurakunnan hankintaohje. Kaikissa hankinnoissa yhtenä kriteerinä ovat ympäristöominaisuudet Ympäristötavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimintakertomuksessa, esim. jätemäärien ja sähkönkulutuksen muutokset jne. Olemalla mukana Muhoksen ja Oulujoen alueiden ympäristöhankkeissa. Aikataulu Vuosittain talousarvion laadinnassa Vastuuhenkilö Kirkkoherra, talouspäällikkö Vuosittain vaihtuva Talouspäällikkö Vuosittain Talouspäällikkö Vuosittain talousarvion laadinnassa Talouspäällikkö ja kirkkoherra Jo suunnitteluvaiheessa Talouspäällikkö ja kirkkoherra Vuosittain Talouspäällikkö ja eri työalojen hankintavastaavat Vuosittain yhteenvetotaulukot Seurakuntamestari Talouspäällikkö Vuosittain sopivien hankkeiden muodossa Talouspäällikkö 18 5 YMPÄRISTÖKASVATUS Minimi 5.1 Seurakunnalla on ympäristökasvatussuunnitelma 5.2 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään 5.3 Ympäristöasiat eri toiminnoissa 5.1 Pisteet 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset, 1–6 pistettä 5.5 Erilliset ympäristötapahtumat, 1–5 pistettä 5.6 Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat, 5 pistettä 5.7 Verkostoyhteistyö, 1–5 pistettä 5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät, 1–5 pistettä 5.9 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Ympäristökasvatussuunnitelma ”Seurakunnan ympäristökasvatus perustuu kristilliseen luomisuskoon. Jumala ei luonut kasveja ja eläimiä vain ihmistä varten, vaan niillä on myös itseisarvonsa. Toisaalta Jumala asetti ihmisen varjelemaan ja viljelemään luomakuntaansa. Kristinusko lopetti luonnon palvonnan, mutta Raamatun Jumala ei riisu luonnolta pyhyyttä, päinvastoin, Jumala siunasi kalat, linnut ja maan hedelmät (1.Moos. 1:22, 5. Moos.7:13). Siunattua ei saa kohdella miten hyvänsä – Raamattu opettaa kohtuullista elämäntapaa.” (Kirkon ympäristökäsikirja 2005) Kirkon ilmasto-ohjelma kiteytyy hyvin sanoihin kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus (Kirkkohallitus 2008). Ilmasto-ohjelmassa kirkko ottaa samalla kantaa ilmastomuutoksen mahdollisuuteen Pyhän Raamatun näkökulmasta käyttäen avainsanoja ratkaisun lähteinä. Samalla ohjelma on kirkkomme kannanotto aikamme vakavaan ja monella tavalla kompleksiseen ympäristöongelmaan. Ympäristöä voidaan tarkastella monelta eri kantilta. Ympäristöohjelmassa on oleellista, että ympäristökasvatus on luonteva osa kristillistä kasvatustyötämme. Emme saa tuudittautua fatalismiin eli siihen, että lopulta Jumala päättää kaikesta. Suojelemme luontoa ennen kaikkea lastemme vuoksi. Luonto ei ole meille vain pelkkä itseisarvo, vaan tärkeä myös sen tuottaman ilon, kauneuden ja hyödyn takia. Mitä paremmin luonto voi ympärillämme sitä paremmin itse voimme. Raamatun ilmoituksessa Jumala on antanut ihmiselle vastuuta maailman hallinnassa, millä tarkoitetaan oikeutta mutta samalla vastuuta toimia luomakunnan yläpuolella unohtamatta Jumalan toiveita sen kunnioittamiseen. Joudumme pohtimaan, mitä maailman hallinta tarkoittaa ympäristökasvattajan näkökulmasta, mitä hallintamme käytännössä saa ja tulee olla; onko se vapauden riistämistä ja eläinten alistamista meidän tahtoomme? Vai voisiko se olla ylevämpää? Onko meidän edes mahdollista määritellä kovinkaan tarkkaan, kuinka maailmaa tulee hallita vai onko kyseisenä aikana vain toimittava tilanteen asettamien ehtojen mukaisesti? Nykyisin ollaan kaukana siitä maailmasta, jossa jokaisen ihmisen tehtävänä olisi viljellä ja varjella, saatikka edes hallita. Jos unohdamme kastella huonekasveja, havaitsemme niiden nopeasti lakastuvan. Tiedämme mitä valinpitämättömyys aiheuttaa, mutta toimimme silti vastoin parhainta ymmärrystämme. Haaveilemme maanpäällisestä paratiisista, vaikka se on vain utopiaa. 19 Teologisia perusteita luonnonsuojelulle löytyy. Ympäristökasvattajan ei tarvitse perustella ihmisille, miksi luontoa tulee suojella. Se on kirjoitettuna meidän sisimpäämme. Meidän tulee asettua toisen sijaan, myös luonnon. Ympäristökasvatus tuntuu haastavalta. Vaikka tiedämme paljon luonnosta, eläimistä, kasveista, kasvien viljelystä ja vastaavasta, elämme länsimaissa silti luonnosta irrallisina, ikään kuin vain ihmisen todellisuudessa, jota luonto aika ajoin häiriköi. Ympäristökasvattajan haasteena voisikin esittää, että tärkeimpänä tehtävä on osoittaa, minkälaisia vaikutuksia omalla elämäntavallamme voi luonnolle olla sekä minkälaisia elämäntapavalintoja voimme luonnon hyväksi tehdä. 5.2 Ympäristöasiat sisältyvät seurakunnan jumalanpalveluselämään Muhoksen seurakunnassa ympäristöasiat sisältyvät luontaisesti jumalanpalveluselämään. Lähtökohtana on luomiskertomuksen kehotus luonnon viljelemiseen ja varjelemiseen. Tämä tulee maaseutuseurakunnassa luontaisesti esille vietettäessä maaseutuväen kirkkopyhää sekä luomakunnan sunnuntaita, joissa kiitetään Luojaa kasvun ja sadon suojelemisesta. Kylvöjen siunaaminen on myös ylistys Luojalle maaseutuväen toimeentulon turvaamisesta. Kotiseutuyhdistyksen kirkkopyhä ja hartaushetket hautausmaalla tuovat tiiviisti esille ympäristöasiat seurakunnan jumalanpalveluselämässä. 5.3 Ympäristöasiat eri työmuodoissa Ympäristöasiat on otettu huomioon seurakunnan kaikilla tehtäväalueilla. Olemme todenneet, että seurakunnan jokainen työntekijä ja luottamushenkilö voi olla ympäristökasvattaja, niin lastenohjaaja perhekerhoa pitäessään kuin seurakuntamestarikin opastaessaan ihmisiä oikeaan jätteiden lajitteluun hautausmaalla. Luottamushenkilöt antavat oman panoksensa toimiessaan ympäristötyöryhmässä ja edelleen tiedottaessaan seurakunnan ympäristötyöstä omille yhteistyötahoilleen. Ympäristökasvatuksen vuosikello ympäristökasvatuksen jäsentäjänä on otettu eri tehtäväalueilla mielenkiinnolla tiedoksi ja osittain jo käyttöön, vähintäänkin suunnitelmatasolla. Varhaiskasvatus- ja perhetyö Varhaiskasvatuksen ja perhetyön osa-alueet ovat päiväkerhotyö, pyhäkoulutyö ja perhekerhotyö. Päiväkerhot kokoontuvat seurakuntatalossa, Kylmälänkylän kappelissa ja Päivärinteen seurakuntasalissa. Päiväkotivierailuja tehdään kuntamme esikouluihin, päiväkoteihin ja ryhmäperhepäivähoitokoteihin. Pyhäkoulua pidetään seurakuntatalossa ja arkisin Päivärinteen seurakuntasalissa. Perhekerhot kokoontuvat seurakuntatalossa, Kylmälänkylän kappelissa, Laitasaaren rukoushuoneessa ja Päivärinteen seurakuntasalissa. Kerhojen askartelussa käytetään luonnonmateriaaleja ja ostetut hyödykkeet ovat ympäristöystävällisiä. Päivärinne ja Kylmälänkylä kohteina ovat lähellä luontoa ja niissä luonnon asioiden huomioiminen on toiminnassa jokapäiväistä. Seurakuntatalo on luonnon kannalta haasteellisempi, käytämme ulkoilussa leikkipuistoja ja niiden ympäristöä. Terveellinen välipala on mukana kerhojen opetuksessa, esimerkiksi pillimehut suositellaan jätettäväksi pois ruokavaliosta. Syksyisin lähetetään koteihin kirje, jossa kerrotaan kerhojen ympäristökasvatuksesta ja kierrätyksestä. Perhekerhoissa ja kuten myös perhekirkoissa kerrotaan mm. ekopaastosta, valon hetkestä ja Reilun Kaupan tuotteista. Erilaisissa ulkoilutapahtumissa otetaan luonto kokonaisvaltaisesti huomioon. Pyritään käyttämään mahdollisimman vähän kertakäyttötuotteita. 20 Marjaretkillä ja kalastusretkillä saadut tuotteet jalostetaan ruoaksi ja näin opitaan hyödyntämään luonnon tuotteita. Järjestetään kierrätystapahtumia teemalla ”tuo tullessas – vie mennessäs”, jolloin perheissä tarpeettomiksi jääneet hyödykkeet saadaan kierrätettyä uudelleen. Yhteistyötä eri toiminnoissa tehdään kunnan päivähoidon ja vapaa-aikatoimen sekä eri järjestöjen kanssa. Partiotoiminta Partiolaiset kokoontuvat seurakuntatalolla. Kaikessa lippukunnan toiminnassa otetaan huomioon ympäristöasiat ja kestävän kehityksen periaatteet. Partiossa noudatetaan Suomen Partiolaisten koulutussuunnitelmaa, jossa edellytetään ympäristöasioiden huomioiminen koulutuksessa ja kaikessa käytännön toiminnassa. Partiossa luonto kytkeytyy automaattisesti toimintaan, kun opetellaan erätaitoja ja luonnossa liikkumista. Partiolaiset tekevät linnunpönttöjä, joita on viety mm. hautausmaalle ja Ranta-Kemilän pihapiiriin. Myös jokamiehenoikeuksia ja kierrättämistä opetetaan ja käsitellään kokoontumisissa ja leireillä. Partiolaiset ovat osallistuneet Janopäivä-keräykseen, joka järjestetään puhtaan juomaveden turvaamiseksi kaikille. Partioviikolla järjestetään useita eri tapahtumia, joista yksi on ympäristötapahtuma; tällöin käsitellään esimerkiksi kierrätystä tai on käyty keräämässä ja lajittelemassa muovikynttiläjätteitä hautausmaalla. Muhoksen Metsänkävijät pitävät leirejä pääasiassa Ranta-Kemilän leirimajalla Utajärvellä. Kaikilla leireillä ja vaelluksilla kiinnitetään erityisesti huomiota roskaamisen ja kaikkien jälkien estämiseen. Yhteisiä leirejä ja retkiä järjestetään naapurilippukuntien kanssa. Leireille mennään aina yhteiskyydeillä. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö Kerhojen toiminnassa otetaan huomioon kirkkovuoden tapahtumat ja käytetään vuosikellon tarjoamia aiheita lasten opettamiseen luonnon kunnioituksessa. Askarteluissa on käytetty luonnonmateriaaleja, kerätään luonnonkukkia joista tehdään asetelmia. Tuunataan vanhoja vaatteita, pidetään ”tuunauspäivä”. Kerhonohjaajakoulutusta järjestetään yhdessä 4H:n ja kunnan nuorisotyön kanssa. Kertakäyttöastioiden ja -liinojen käytön olemme kerhoissa ja leireillä lopettaneet. Kerhoissa tehdään luontoretkiä, käydään kalastamassa, poimitaan marjoja, tehdään valokuvaus- ja lintujentarkkailuretkiä. Kalat käsitellään ja valmistetaan ruoaksi, näin lapset oppivat myös kalojen käsittelyn ja hyödyntämisen. Samoin poimituista marjoista valmistetaan ruokaa ja nautitaan, luonnon antimien hyödyntäminen tulee tutuksi. Leireillä on tutustuttu Koortilan luontopolkuun, laitettu Ranta-Kemilään partiolaisten tekemiä linnunpönttöjä ja seurattu lintujen pesintää, nukuttu teltassa ja tehty itse ruokaa ulkona. Leireille on otettu polkupyöriä mukaan, jolloin on päästy pyöräretkelle maastoon ja näin tutustumaan lähiluontoon. Tapahtumiin ja leireille on järjestetty yhteiskyyditystä ja näin säästetty luontoa turhalta rasitukselta. Ympäristökohteita on ollut myös Lamminahon vanha pihapiiri ja Turkansaaren museoalue. Rokualle on tehty vaellusleirejä. Ranta-Kemilässä myös on luonto lähellä. Kerholaisten kanssa on vietetty lähetyspäivää ja vesipäivää, jolloin on kerrottu yhden tärkeän hyödykkeen, veden, riittävyydestä ja tärkeydestä maapallolla. Hana kiinni suihkussa saippuoinnin ajaksi ja hampaiden pesun aikana ei vesi valu. 21 Rippikoulut Rippikouluja järjestetään yksi talvella ja kaksi kesällä, yksi päivärippikoulu sekä Pohjolakodin erityisrippikoulu tarvittaessa. Rippikoulussa luonnonläheinen opetus lähtee luomiskertomuksen pohjalta. Luomiskertomuksessa luonnon merkitys ihmiselle avautuu viljelyn ja varjelun teeman kautta. Samoin käydään aiheita miten Jeesus käytti luontoa ihmeteoissaan. Isos-koulutuksessa ja kerhonvetäjien koulutuksessa ovat ympäristöasiat aina esillä, opetuksessa aina mietitään luonnon merkitystä ihmiskunnalle. Yhteisvastuu osiossa ympäristöasiat tulevat aina esille. Nuorisotyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan eri yhteistyötahojen kanssa. Ekonistin käsikirja on käytössä myös nuorisotyössä. Rippileireillä aina ensimmäisenä opetetaan pitämään leirihuoneistojen tilat kunnossa ja siistinä, jotta leiriläiset viihtyvät kohteessa. Kirkkomusiikki Musiikki on tärkeä osa jumalanpalveluksia ja sille on varattu runsaasti tilaa. Virsivalinnoissa painotetaan paitsi kirkollisia tapahtumia myös vuodenaikojen vaihtelua. Ulkona on järjestetty laulutilaisuuksia muun muassa Koortilan toimintakeskuksessa, Sanginjoen metsästysmajalla sekä vanhainkodin pihalla. Seurakunnan musiikkielämää rikastuttaa aktiivinen kuorotoiminta, josta esimerkkeinä ovat kuorojen kevätkonsertit, laulutilaisuudet kirjastolla, Muhoksen Torvipojat ja yhteistyö Oulujoki-Opiston musiikkikoulun kanssa. Musiikillista yhteistyötä tehdään myös alakoulun, yläkoulun / lukion kanssa sekä paikkakunnalla toimivan kinkeriperinteen järjestelyissä. Diakoniatyö Diakoniatyö koostuu asiakaskontakteista, erilaisten tapahtumien järjestämisestä, eläkeläisryhmien ja diakoniapiirien kokoontumisista sekä retkien ja leirien järjestämisestä. Näissä kaikissa tilaisuuksissa avautuu oivallinen tilaisuus kertoa ympäristöasioista ja seurakunnan ympäristödiplomijärjestelmään kuuluvista luontoa säästävistä tavoitteista. Yhteisvastuu kirpputori on hyvä esimerkki kierrätyksestä, lahjoituksena otetaan vastaan tavaroita, esim. kierrätyslangasta kudottuja sukkia. Osallistutaan vastuuviikon tapahtumiin. Järjestetään ikäihmisten leiripäivä, jossa ekotekona tehdään saunavihtoja, käsintehtyjä esineitä luonnon materiaaleista, tutustutaan luontopolun antamiin elämyksiin. Keskipäivänkerhossa on käynyt myös apteekin edustaja kertomassa, kuinka toimia vanhentuneiden lääkkeiden kanssa. Diakonialla on painopistealueena vapaaehtoistoiminta ja yhteistyö eri järjestöjen toimijoiden kanssa. Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja on käynyt kertomassa luonnosta, on järjestetty sieni-infoja ja muuta luontoon liittyvää informaatiota. Vuosikellon alueelta valitaan seuraaville vuosille useita painopisteaiheita. Lähetystyö Seurakunnan nimikkolähetteinä Tansaniassa toimivat Anna-Riitta ja Oskari Holmström. Seurakunta avustaa raamatunkäännös- ja painatustyötä Kiinassa sekä lähialuetyötä Venäjän suomensukuisten kansojen parissa. Seurakunnan nimikkokohteina ovat Orpolan lastenkoti Tansaniassa sekä Hosainan kuurojen koulu Etiopiassa. Lähettikirjeiden, vierailujen ja eri lähetystyön tilaisuuksien kautta saamme tietoa elämisen perustarpeiden puutteista ja äärimmäisessä köyhyydessä elämisestä eri puolilta maailmaa. Samalla voimme verrata omia elämisen edellytyksiämme kaukana asuvien lähimmäistemme elämäntilanteisiin. Lähetyskasvatuksessa lapsille ja nuorille tuomme esille mm. puhtaan veden merkityksen ja sen tuhlaamisen vähentämisen välttämättömyyden. Tasaus-kam- 22 panjan avulla tulemme tietoisiksi siitä, että valo jakaantuu maapallolla tasan kaksi kertaa vuodessa mutta elämisen edellytykset eivät jakaannu tasan, siksi tarvitaan Tasausta ja siksi osallistumme myös taloudellisen avun jakamiseen. Lähetystyössä tulemme tietoisiksi ilmastonmuutosten aiheuttamien ongelmien vaikutuksista arkielämään, kuivuuden ja viljelymahdollisuuksien vähentymisenä, toisaalta taas rankkasateiden aiheuttamien tuhojen vaikutuksista. Lähetystyössä globaalit ongelmat tulevat lähelle ja lisäävät tietoisuuttamme kaukaisten lähimmäistemme elinoloista. Elämme yhtä aikaa lähellä ja kaukana. Pidämme tärkeänä huomata oman elinympäristömme kauneus ja puhtaus. Perinteisiä lähetyslauluiltoja järjestämme mahdollisuuksien mukaan kesällä ulkona luonnon keskellä. PISTEET: 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset Seurakunta viettää ympäristöaiheisia erityisjumalanpalveluksia vuosittain kuten Luomakunnan sunnuntai, Maaseutuväen kirkkopyhä ja Kotiseutuyhdistyksen kirkkopyhä, mikä painottaa rakennetun ympäristön arvoa ja sen säilyttämistä jälkipolville. Paastonajalla hiljennyttäessä pohditaan myös ympäristöasioita. Vastuuviikolla mietitään ihmisen vastuuta ympäristöstä ja muista luomakunnan olennoista sekä järjestetään hautausmaahartauksia sekä kylvön siunauksia. Seurakunnan julistuksessa on otettu huomioon luontoteema mm. luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelusten saarnassa ja virsivalinnoissa. Musiikkitilaisuuksien ohjelmavalinnoissa on luonto tullut esiin. 5.5 Erityiset ympäristötapahtumat Erityisiä ympäristötapahtumia on seurakunnassa luontaisessa toiminnassa useilla alueilla: hautausmaan siivoustalkoot, joihin sisällytetään ohjausta hautausmaakäytännöistä ja hautausmaan jätehuollosta. Myös kirkon ja Koortilan ympäristön ja hautausmaan siistimisen, istutusten ja raivausten tarkoituksena on korostaa luonnon kauneutta ja korostaa, että seurakunta tälläkin tavoin korostaa luonnon merkitystä ihmisen henkisten tarpeiden tyydyttäjänä. Earth Hour – Valon Hetki -tapahtumaan Muhoksen seurakunta on osallistunut ja osallistuu vuosittain maaliskuussa. Keväisin on jatkettu kylvöjen siunausta vuoron perään eri puolilla seurakuntaa. 5.6 Hiljaisuudelle rauhoitetut paikat Ns. Lemmenpolun varrella on penkki, joka on tarkoitettu rauhallisen ja viihtyisän ympäristön tarkasteluun sekä omien ajatusten tutkisteluun viihtyisässä paikassa. Koortilan ympäristö on kunnostettu ja siistitty viihtyisäksi paikaksi myös itsensä tutkisteluun. Kirkkometsikön vanhan kärrypolun kulkeminen ja luonnon tarkastelu antaa rauhoittavan ja tyynen olotilan. Seurakuntatalon yhteydessä on hiljaisuuden huone, kappeli. Hautausmaalle on järjestetty omaisia varten hiljaisuuden huone. Muhoksen kirkko on tiekirkko, joka tarjoaa matkalaisille mahdollisuuden hiljentymiseen. 23 5.7 Verkostoyhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallista vaikuttamista parhaimmillaan on Muhoksen kunnan ja seurakunnan yhteiset johdon palaverit, joissa henkilötasolla käydään läpi niin tapahtuneita asioita kuin myös tulevia kuntaa, kuntalaisia ja seurakuntalaisia koskevia suunnitelmia. Näissä yhdessä sovitaan parhaista mahdollisista menettelytavoista, jotka koskettavat kaikkia osapuolia. Viimeksi on tiedotettu mm. seurakunnan Metso-kohteiden inventoinnista sekä yhteistyöstä Lemmenpolun kunnostamiseksi. 5.8 Ympäristökasvatuksessa on otettu käyttöön välillisen vaikuttamisen menetelmät Seurakunnan työntekijöillä on käytössä sisäinen intra, Y-asema, jossa mm. ympäristöohjelma on sijoitettuna. Siihen voi kirjoittaa yhteiseksi tarkoitettuja asioita, myös ympäristöasioita. Perhetyöllä on käytössä omat Muhoksen seurakunnan Facebook-sivut. Seurakunnan kotisivuille on laitettu oma Ympäristötyön sivu, josta löytyy mm. seurakunnan ympäristöohjelma ja kuvia kirkkoneuvoston metsäretkiltä. 5.9 Muut toimenpiteet Perhetyö järjesti pilkkitapahtuman yhdessä Muhoksen Virkistyskalastajien kanssa. Monena vuonna lasten leireillä olemme tehneet onkia ja käyneet yhdessä kalalla. Kalansaalis on sitten valmistettu maukkaaksi ateriaksi. Järjestetään säännöllisesti lauluiltoja ulkona esim. Muhoksen Kotiseutumuseolla ja vanhustentalon piha-alueella sekä Sanginjoen metsästysmajalla. 5.10 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetetut tavoitteet ovat toteutunet suunnitelman mukaisesti. Isovanhemmat ja lastenlapset tutustumassa Muhoksen kirkkoon syksyllä 2010 (kuva M.K.). 24 5.11 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Ympäristökasvatussuunnitelma Keinot Työalakohtaiset tavoitteet ympäristökasvatussuunnitelman rungoksi Luomakunnan sunnuntai, Maaseutuväen kirkkopyhä ja Kotiseutuyhdistyksen kirkkopyhä, Vuosikellon käyttö. Aikataulu 2013 ja tarkistukset vuosittain Touko-elokuussa, Kaikilla tehtäväalueilla pohditaan ja kehitetään ympäristöasioihin liittyviä aiheita. Vuosikellon käyttö. Ympäristöaiheiset Paastonajalla hiljennyttäessä poherityisjumalanpalve- ditaan myös ympäristöasioita. lukset Järjestetään hautausmaahartauksia sekä kylvön siunauksia ja sadon korjuun kiitosjuhla Ympäristökasvatus Ympäristöaiheet ovat esillä jumaläpäisyperiaatteella lanpalveluksissa ja kaikilla työaloilla tilanteiden mukaan, Vuosikellon käyttö. Erityiset ympäristö- Laulutilaisuuksia muun muassa, tapahtumat Koortilan toimintakeskuksessa, Sanginjoen metsästysmajalla sekä vanhainkodin pihalla ja museolla Yhteistyö eri tahojen Oulun seudun ympäristövirasto; kanssa ympäristöön liittyvät tapahtumat. Ala- ja yläkoulut. Muhoksen Torvipojat ja OulujokiOpiston musiikkikoulu; laulu ja soittotilaisuudet Partiolaiset. Metsänhoitoyhdistys. Kannanotot ympäVastuuviikolla mietitään ihmisen ristökysymyksiin vastuuta ympäristöstä ja muista luomakunnan olennoista. Kerhoissa järjestetään ympäristöteemallisia iltoja. Seurakunta ottaa kantaa alueen ympäristökysymyksiin Muut toimenpiteet: Suositaan Reilun Kaupan tuottei- Reilun kaupan ta, sekä erityisesti lähiruokaa seutuotteet rakuntien tarjoilussa - Paikallistuotteet - Luomutuotteet Koko vuosi Työalojen vastuuhenkilöt Kirkkovuoden mukaisesti Kirkkoherra, kanttori Koko vuosi Työalojen vastuuhenkilöt Vuosittain keväästä syksyyn Papisto, kanttori, diakonia Vuosittain Papisto, talouspäällikkö, kanttori ja työalojen vastuuhenkilöt, tilanteiden mukaisesti Vuosittain Työalojen vastuuhenkilöt Vuosittain Emäntä / apuemäntä Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä; seurakunta viettää ympäristöaiheisia erityisjumalanpalveluksia Ympäristöasiat eri tehtäväalueilla Vastuuhenkilö Kirkkoherra, Tehtäväalueiden vastaavat Kirkkoherra ympäri vuoden 25 6 JÄTEHUOLTO Minimi 6.1 Jätehuoltoselvitys 6.2 Jätehuoltosuunnitelma 6.3 Hyötyjätteiden keräys 6.4 Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilön nimeäminen 6.5 Bio- ja puutarhajätteen käsittely 6.6 Kaatopaikkajätteen määrän seuranta 6.7 Hautakynttilät ja kukkalaitteet 6.1 Pisteet 6.8 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys, 1–8 pistettä 6.9 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen, 1–5 pistettä 6.10 Kaatopaikkajätteen väheneminen, 1–10 pistettä 6.11 Kompostointi, 2–8 pistettä 6.12 Hyötyjätepisteet hautausmaalla 1–3 pistettä 6.13 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Jätehuoltoselvitys Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksissa on laadittu Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma, jota seurakunnan jätehuolto noudattaa. Jätteiden käsittelijänä toimii Oulun Jätehuolto ja noudatamme sen jätehuoltomääräyksiä. Kesän ja syksyn 2012 aikana ympäristöalan opiskelija Jorma Isopoussu teki seurakunnan jätehuoltoselvityksen, jossa kartoitettiin mm. miten jätehuolto on järjestetty eri kiinteistöissä ja mitä puutteita niissä on, kuka on vastuussa jätehuollosta eri kohteissa ja paljonko kaatopaikkajätettä syntyy ja niiden kustannukset. 6.2 Jätehuoltosuunnitelma Seurakunnan jätehuoltosuunnitelma on tarkistettu vuoden 2009 aikana. Tällöin huomioitiin ja kehitettiin entisestään eri jätteiden ja kierrätyksen toimintaa eri toimintapaikoissa. Tarkistettiin mm. jätekatosten toimivuus, biojätteiden keräys ja kompostointi, kirkon, hautausmaan, leirikeskuksen ja kierrätyksen toimivuus. 1.9.2012 alkaen sekajätteen keräys muutettiin poltettavan jätteen keräykseksi polttolaitoksen valmistuttua Ouluun. Tämä aiheutti jätehuollon kierrätyksessä ja eri hyötyjätteiden lajittelussa uudelleenorganisointia. Ympäristöalan opiskelija Jorma Isopoussu on tehnyt opinnäytetyönä hyvin kattavan Muhoksen seurakunnan jätehuoltosuunnitelman, joka sisältää myös jätehuoltoselvityksen. Suunnitelma valmistui tammikuulla 2013. Suunnitelmassa esitellään mm. tavoitteet ja toimenpiteet jätteen määrän vähentämiseksi, vastuuhenkilöt kiinteistöittäin, keräysvälineet ja jäteneuvonta ja koulutus. Jätteiden lajittelusta on tehty kirjalliset ohjeet ja jaettu ne eri toimipisteisiin. 6.3 Hyötyjätteiden keräys Keittiöllä kerätään jatkokäyttöön soveltuvia pakkauksia, joita käytetään edelleen keittiöltä jäävien ruokatarvikkeiden säilytykseen sekä leivonnaisten säilytykseen. Hyötyjätteistä kerätään kartonki, biojäte, lasi ja metalli. Hautausmaalla kerätään saviruukut, jotka osittain seurakunnan päiväkerhot ja kunnan päiväkodit hyödyntävät askartelukäytössä. 26 Paristot toimitetaan kaupoissa oleviin keräyslaatikoihin ja käytöstä poistetut sähkölaitteet Muhoksen Romulle. Vanhat toimistolaitteet ja tietokoneet toimitetaan IT-alueen vastuulle. 6.4 Vaaralliset jätteet ja vastuuhenkilön nimeäminen Vaarallisia jätteitä kertyy lähinnä hautausmaan ja muiden viheralueiden hoidossa käytettävistä laitteista. Kertyviä jätteitä ovat maalit, moottoriöljyt, vanhat siivousaineet sekä kiinteistöistä lamput. Siivoojat keräävät palaneet lamput seurakuntatalolle tilapäissäilöön, josta seurakuntamestari vie ne edelleen hautausmaan huoltorakennuksessa sijaitsevaan säilöön. Vaarallisia jätteitä säilytetään lukitussa tilassa hautausmaan huoltorakennuksessa. Seurakuntamestari hoitaa ongelmajätteiden kuljetuksen kunnan jäteasemalle syksyisin. Vaarallisten jätteiden jätevihko on käytössä jätehuollossa. Vaarallisten jätteiden vastuuhenkilö on seurakuntamestari. 6.5 Bio- ja puutarhajätteen käsittely Seurakuntatalolla ja Koortilassa biojätteen keräys huolehditaan molokeilla. Muissa toimipisteissä biojätettä kertyy erittäin vähän ja se joutuu polttokelpoiseen jätteeseen. Pihojen ja hautausmaan siivousjätteet kuljetetaan vaihtolavoilla Oulun jäteaseman suurkompostiin. Koulutuksella ja opastekilvin lisätään biojätteen keräyksen ja käsittelyn tuntemista. Tulevaisuudessa olisi hyvä järjestää puutarhajätteen kompostointialue Muhokselle, jotta säästyttäisiin turhilta jätemaksuilta, ja saataisiin tarvittavaa kompostimultaa omasta kompostista. 6.6 Kaatopaikkajätteen määrän seuranta Muhoslainen jätehuoltoalan yritys PPT Luttinen Oy myi vuonna 2011 yrityksensä Lassila & Tikanojalle, joka hoitaa seurakunnan jätteiden kuljetuksen. Jätteenpaalausauto kerää sekä polttokelpoisen jätteen että kierrätykseen kelpaavat jätteet. Sekä polttokelpoista jätettä että hyötyjätteitä varten on tarpeellinen määrä keräysastioita eri toimintakohteissa. Lassila & Tikanoja toimittaa tilastot jätemääristä seurakuntaan, joskin vain jäteastioiden tyhjennyskerrat; ei tarkempia kilomääriä. 6.6.1 Jätehuollon kustannukset vuositasolla Vuosi 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Euroa 10 560 10 181 13 297 9 828 10 675 8 165 7 100 % ed.v. + 3,6 - 23,4 + 26,1 - 7,9 + 23,5 + 13,0 Euromääräinen jätehuoltokustannusten kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2012 on 29 %. Kokonaisuudessaan jätehuollon kustannukset ovat nousseet huomattavasti, erityisesti vuonna 2010, johtuen kaatopaikalle toimitetun jätteen määrästä/painosta hautausmaalta. Taulukko ei ole täysin verrannollinen edellisiin vuosiin, koska jätehuoltoyhtiöltä ei saada vuotuisia tarkkoja punnitustuloksia. 27 6.7 Hautakynttilät ja kukkalaitteet Hautakynttilät kerätään omiin keräysastioihin ja Lassila & Tikanoja hoitaa keräyksen ja viennin Oulun jäteasemalle. Portilla sijaitsevaan tauluun on tehty opaste jätteiden lajittelusta hautausmaalla. Hautakynttiläjäte on mennyt 1.9.2012 alkaen polttokelpoiseen jätteeseen. Kukkalaitteista syntyvä jäte menee poltettavaan jätteeseen. Hautaustoimiston kanssa on keskusteltu maatuvien kukkalaitteiden saatavuudesta Muhoksella. Kynttilän sytyttäminen haudalle on pyhä rituaali, joka luo yhteyden pois nukkuneeseen rakkaaseen (kuvat M.K.). PISTEET: 6.8 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys Hyötyjätteiden keräyksestä ja kierrätyksestä annetaan koulutusta henkilökunnalle. Opastetaan kyltein ja opastetauluin keräysastioiden luona lajittelusta ja sen merkityksestä luonnon hyvinvoinnille. Huolehditaan, että keräysastiat ovat eri materiaaleille riittäviä. Hyötyjätteiden keräys on järjestetty kattavammin kuin kunnan jätehuoltomääräykset edellyttävät. Seurakunta lajittelee biojätteen, lasin, metallin, paperin, pahvin ja kartongin. 6.9 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Seurakunta on luopunut kertakäyttöastioiden käytöstä tai oikeammin rajannut niiden käytön vain erikoistilanteisiin esim. mehutarjoilu kirkon mäellä. Muidenkin kertakäyttötuotteiden käyttöä on myös edelleen vähennetty. Henkilöstökoulutuksessa huomioidaan kerta- 28 käyttötavaran merkitys luonnolle sen raaka-aineketjun alusta valmiiseen tuotteeseen saakka. Samoin huomioidaan kertakäyttötuotteiden kustannusten merkitys hankinnoissa. Kertakäyttöpatterit on osittain vaihdettu ladattaviin, toimistoissa käytetään kankaisia Yhteisvastuu-kasseja, työntekijöiden taukotiloissa on omat mukit ja erilaisia kertakäyttötuotteita on vaihdettu pitempikestoisiin, esimerkiksi kynät. Jatkossa WC-tilojen paperiset käsipyyhkeet vaihdetaan kangaspyyhkeisiin. 6.10 Kaatopaikkajätteen väheneminen Muilla kuin asuinkiinteistöillä on oltava poltettavan jätteen keräysvälineen lisäksi syntyvän jätteen määrästä ja toiminnan laadusta riippuen erilliset keräysvälineet paperille, biojätteelle, pahville, kartongille, lasille, puulle ja metallille. Seurakunnan jätehuoltojärjestelmä kattaa nämä vaatimukset. Käytetään uudelleen niitä materiaaleja, joita voidaan kohtuudella käyttää, esimerkiksi kirjekuoret sisäisessä postissa. Minimoidaan kertakäyttötavaran käyttäminen. Biojätteen ja hyötyjätteen keräystä tehostetaan. Kynttilänpätkistä valmistetaan munakennoja käyttäen sytykkeitä. Suositaan suuria pakkauskokoja. 6.11 Kompostointi Muhoksen kunnalla ja seurakunnalla ei ole kompostikenttää kompostoitavia jätteitä varten. Seurakunta tulee tiedustelemaan Oulun ympäristövirastolta mahdollisuutta tehdä kompostikenttä haravointijätteiden käsittelyä varten Muhokselle. 6.12 Hyötyjätepisteet hautausmaalla Hautausmaalla kerätään hyötyjätteistä metalli, lasi ja kartonki. 1.9.2012 lähtien muovi ja hautakynttilät ovat menneet polttokelpoiseen jätteeseen. 6.13 Muut toimenpiteet Kunkin työntekijän vastuulla on lajitella syntynyt jäte asianomaiseen jäteastiaan, kuitenkin niin, että syntyvän jätteen määrä pysyisi vähäisenä. Lassila & Tikanoja kerää sekä polttokelpoisen jätteen että kierrätykseen kelpaavat jätteet. Yrityksen johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001- (laatu), ISO 14 001- (ympäristö) ja OHSAS 18001 -standardien (työterveys ja -turvallisuus) mukaisesti. Muhoksen Vesihuolto Oy vastaa jätevesien vastaanottamisesta ja puhdistamisesta kaavaalueilla ja erillispäätöksellä viemäröidyillä haja-asutusalueilla. Seurakunnan kaikki kiinteistöt Ranta-Kemilän leirimajaa ja Kylmälänkylän kappelia lukuun ottamatta on kytketty kunnalliseen viemäriin. Kahvipussit kerätään seurakuntalaisille kassien tekemistä varten. 6.14 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Jokiveden käyttö hautausmaan kasteluvetenä on selvitetty. Käyttö ei ole mahdollista tai ainakin hyvin vaikeaa Oulujoen vedenpinnan vaihtelun vuoksi. 29 6.15 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Jätehuoltoselvitys Jätehuoltosuunnitelma Ongelmajätteiden käsittely Biojätteen käsittely Hyötyjätteiden keräys Hautakynttilät Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Muut jätteiden määrän vähennystoimet Kaatopaikkajätteen väheneminen Muut toimenpiteet; jätemäärän ja kierrätysmateriaalin ja energiamäärien seuranta Keinot Kiinteistökartoitus Aikataulu 2013 Tarkistetaan vuosittain Laaditaan kartoituk2013 Tarkistetaan sen pohjalta. vuosittain Keräysastiat, joista jä- Keräykset te kootaan keräyspis- tarvittavin väteeseen hautausmaan liajoin huoltorakennukseen. Henkilöstökoulutus. Keittiöltä ohje biojät- Toimintaohje, teiden käsittelyyn. tyhjennykset tarvittavin väHenkilöstökoulutus. liajoin Keräysastiat, opasteTyhjennykset taulut. Henkilöstötarvittavin väliajoin koulutus. Tyhjennykset Polttokelpoinen jäte tarvittaessa Infoa kierrätyksen Tyhjennykset merkityksestä luontarvittavin väliajoin non hyvinvoinnille. Keräysastiat eri materiaaleille. Henkilöstökoulutus. Vähennetään tai lope- Jatkuva protetaan esim. kertasessi käyttöastioiden ja muiden kertakäyttötuotteiden käyttö. Koulutus. Kierrätyksen opettaJatkuva promista kerhoissa, ripsessi pikoulussa jne. Henkilöstökoulutus. Ideakilpailu. Kesätyöntekijöiden ja Vuosittain koko henkilöstön koulutus. Määräindikaattorit. Vuosittain Henkilöstökoulutus Vastuuhenkilö Seurakuntamestari Talouspäällikkö Seurakuntamestari Talouspäällikkö Seurakuntamestari Seurakuntamestari, emäntä /siivooja-apuemäntä Työalavastaavat, siivooja-apuemäntä Seurakuntamestari Seurakuntamestari Työalavastaavat Työalavastaavat Työalavastaavat Seurakuntamestari 30 7 SIIVOUS Minimi 7.1 Ympäristöselvitys 7.2 Hankintojen ympäristökriteerit 7.1 Pisteet 7.3 Henkilökunnan koulutus, 1–5 pistettä 7.4 Haitallisista aineista luopuminen, 1–5 pistettä 7.5 Vaihtoehtoiset tuotteet, 1–5 pistettä 7.6 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Ympäristöselvitys Muhoksen seurakunnan siivoustoiminnot selvitettiin ympäristökatselmuksessa vuonna 2004 ja 2008. Vuoden 2013 alussa, ympäristöohjelman teon yhteydessä ympäristöselvityksen on tehnyt siivooja-apuemäntä Riitta Kukkohovi. Siivoustoimen ympäristöselvitys on laadittu yhteistyössä siivousta tekevien työntekijöiden sekä talouspäällikön kanssa. Siivoojilla on tärkeä tehtävä siisteyden ja viihtyisyyden ylläpitämisessä. Päivittäinen ylläpitosiivous on myös ympäristöteko: kun lika ei pääse pinttymään, selvitään kevyemmillä puhdistusaineilla ja ylläpidetään raikasta ja terveellistä sisäilmaa. Siivoustoimesta aiheutuviin ympäristöhaittoihin vaikuttavat halutun puhtaustason määrittely, siivoustyömäärän mitoitus, tilojen suunnittelu ja puhdistusmenetelmien sekä -aineiden valinta. Lisäksi tilojen käyttäjät vaikuttavat tarvittavan siivouksen määrään. Siivouksen ympäristöhaitoista pahimpia ovat pesu- ja puhdistusaineiden ja muiden kemikaalien päästöt. Siksi ympäristökatselmuksessa selvitettiin, mitä aineita siivouksessa käytetään ja kuinka paljon, ovatko kaikki aineet välttämättömiä ja kuinka haitallisia aineet ympäristön tai terveyden kannalta ovat. Puhdistusaineiden kilpailutus tehtiin vuonna 2012, jolloin yhtenä valintakriteerinä käytettiin tuotteiden ympäristöystävällisyyttä hankintaohjeiden mukaisesti. Selvityksen jälkeen voitiin tyytyväisenä todeta, että lähes kaikki käytettävät tuotteet olivat ympäristöystävällisiä ja ympäristömerkittyjä. Siivoojien koulutukseen on myös mahdollisuuksien mukaan sisällytetty mm. omavalvonta ja siivouksen ympäristövaikutuksiin perehdyttäminen. Selvityksessä voitiin myös todeta, että kaikki siivoustyötä tekevät työntekijät ovat suorittaneet hygieniapassin kuin myös suurin osa koko henkilökunnasta. Siivousaineostoissa suositaan suuria pakkauskokoja ja täyttöastioita, joita on eri toimipisteissä. Vanhentuneet pesuaineet toimitetaan ongelmajätteiden keräykseen alkuperäisissä pakkauksissa. Siivousaineet säilytetään lukollisessa siivouskeskuksessa. Siivouskärryissä on mukana tuotteiden käyttöselosteet. Siivouksessa käytetään mikrokuituliinoja ja moppeja, jotka kostutetaan siivouskeskuksessa neutraalilla tai heikosti emäksisellä aineella ennen työn aloittamista. Tämä on ns. kuivasiivousta, jolla säästetään energiaa, vettä, puhdistusaineita ja aikaa, lisäksi työ on kevyttä. Työpisteissä lajitellut jätteet siivooja kerää siivousvaunussa eri jätelajeille varattuihin astioihin. Omavalvontakansio sisältää kaikkien käytettävien puhdistusaineiden käyttöturvatiedot ja tuoteselosteet. 31 7.2 Hankintojen ympäristökriteerit Ympäristöohjelman mukaan hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita, ja yhtenä ostokriteerinä on tuotteiden ympäristöystävällisyys. Siivousaineiden kilpailutus on suoritettu vuonna 2012 hankintaohjeiden mukaisesti, ja yhtenä valintakriteerinä oli tuotteiden ympäristöystävällisyys. Siivousaineostoissa suositaan suuria pakkauskokoja ja täyttöastioita. PISTEET: 7.3 Henkilökunnan koulutus Siivooja-apuemäntä Riitta Kukkohovi on suorittanut vuonna 2012 laitoshuoltajan ammattitutkinnon, johon kuului valinnaisena osiona ympäristö- ja jätehuoltopalvelut. Siivoojat osallistuvat alansa ympäristövaikutuksia käsittelevään koulutukseen. Siivousaineiden tehokas käyttö ja siivousaineiden järkevillä hankinnoilla vältetään aineiden vanhentuminen. Siivousaineiden annostus tarkistetaan ennen käyttöä. Oman työn suunnittelulla, siivousmenetelmien ja puhdistusaineiden valinnalla sekä koneiden oikealla käytöllä ergonomisesti voidaan säästää voimia, omaa terveyttä ja osaltaan myös luontoa. 7.4 Haitallisista aineista luopuminen Osa kemikaaleista voi haitata puhdistuslaitoksen toimintaa. Tällainen kemikaali on esimerkiksi kloori. Osa taas voi olla biologisesti huonosti hajoavia ja ajautua puhdistamosta vesistöön ja aiheuttaa siellä haittoja vesieliöille. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät haitallisimmat tensidit. Ympäristömerkittyjen tuotteiden tensidit ovat tutkitusti nopeasti biohajoavia. Siivouspyyhkeet ja mopit pestään siivouskeskuksessa tarpeen mukaan fosfaatittomalla pesuaineella, joka ei sisällä zeoliittia. Muhoksen seurakunnassa on vaihdettu kaikki siivousaineet ympäristöystävällisiin aineisiin. Tämän on todettu lisäävän myös työtyytyväisyyttä ja työturvallisuutta. 7.5 Vaihtoehtoiset tuotteet Siivouksessa käytetään mikrokuituliinoja, jolloin vältetään kostea pyyhkiminen. Vaihtoehtoisena tuotteena käytetään myös soodaa ja etikkaa laitteiden puhdistukseen. Seurakuntatalon siivousainevarastot ovat lukittuja. Ranta-Kemilässä ja Koortilassa ovat siivousaineet paikan päällä, muiden tilojen siivouksessa tuodaan tarvittavat aineet ja välineet seurakuntatalolta. Tyhjät pakkaukset voidaan laittaa poltettavaan jätteeseen. Aineet ostetaan suurtalouspakkauksissa, jolloin pakkausmateriaalin käyttö on vähäistä. Pesuaineiden esittelijät ovat kertoneet ympäristöasioista. 32 7.6 Muut toimenpiteet Pakkausjätteiden vähentäminen suurempia pakkauskokoja suosimalla vähentää sekajätteen määrää. Siivousaineiden käyttöohjeet ja käyttöturvatiedotteet tulostettu yhteen kansioon, josta ne ovat kaikki helposti löydettävissä. Eri työ- ja toimitilojen siivoustasoa on tarkistettu, sillä harvoin käytettäviä tiloja voidaan siivota harvemmin ja kevyemmin. Tarkistetaan siivoustaso myös ulkona vallitsevan kelin mukaan. Näin toimien säästetään vettä, pesuaineita ja koneita, sähköä sekä tietenkin myös siivoushenkilöstön työpanosta niille alueille, joilla aikaa tarvitaan kipeämmin. Ulkopuolisia asiakkaita opastetaan siivoustyömenetelmissä tiloja vuokrattaessa. Opastetauluja on sijoitettu keittiöön ja eri toimipisteisiin. Siivousaineiden ja tarvikkeiden ostot on keskitetty yhteen toimittajaan, joka antaa koulutusta tuotteista. 7.7 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellun mukaisesti. On siirrytty ympäristöystävällisiin puhdistusaineisiin. 7.8 Tavoitteet vuosille 2013–2017 Tavoite Ympäristöselvitys Keinot Ympäristöselvitys on tehty v. 2013, tarkistetaan vuosittain Ympäristömerkityt Varmistetaan, että käytettävät tuotteet tuotteet ovat ympäristöystävällisiä ja ympäristömerkittyjä Hankintojen ymYhtenä ostokriteerinä on tuotpäristökriteerit teiden ympäristöystävällisyys Jätehuollon järjes- Jätehuoltosuunnitelman ”vienti” täminen käytäntöön henkilöstökoulutuksella. Opastekilvet Henkilökunnan Henkilökunnan koulutus, jonka koulutus tavoitteena on saada jokainen tilojen käyttäjä omalta osaltaan toimimaan niin, että esim. siivousta voitaisiin helpottaa ja jopa määrää vähentää. Haitallisista aineis- On vaihdettu ympäristöystävälta luopuminen lisiksi Vaihtoehtoiset Siivoustoimissa käytetään mm; tuotteet mikrokuituliinoja, luonnonmukaisia desinfiointiaineita, höyrypesuja Muut toimenpiteet Pakkausjätteiden vähentäminen suurempia kokoja suosimalla. Ylläpidetään nykyistä tasoa, WC-käsipyyhepaperi vaihdetaan kankaisiin pyyhkeisiin. Aikataulu Jatkuva Vastuuhenkilö Siivooja-apuemäntä Hankintojen Siivooja-apuemäntä, yhteydessä emäntä Hankintojen Siivooja-apuemäntä, yhteydessä emäntä 2013 Jätehuollosta vastaavat Vuosittain Talouspäällikkö Luovuttu Siivooja-apuemäntä Tarvittaessa Siivooja-apuemäntä Jatkuva Siivooja-apuemäntä 33 8 ENERGIA JA RAKENTAMINEN Minimi 8.1 Rakentamista ohjaava lainsäädäntö 8.2 Kulttuuriperinnön suojelu 8.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit 8.4 Energian ja veden kulutuksen seuranta 8.5 Energiakatselmus 8.6 Energiavastuuhenkilö 8.7 Neuvonta ja opastus 8.1 Pisteet 8.8 Ekologinen rakentaminen, 1–10 pistettä 8.9 Säästötavoitteiden toteutuminen, 1– 30 pistettä 8.10 Uusiutuva energia, 2–20 pistettä 8.11 Ympäristömerkitty energia, 5 pistettä 8.12 Energiansäästöviikko, 1–2 pistettä 8.13 Tilojen käyttöasteen tehostaminen, 2–5 pistettä 8.14 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Rakentamista ohjaava lainsäädäntö Rakentamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä. Lain tavoitteena ”on alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä”. Lain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Laissa asetetaan myös vaatimuksia hyvälle rakennussuunnittelulle ja edellytetään entistä avoimempaa ja vuorovaikutteisempaa suunnittelua. Rakentamisen ympäristövaikutukset on selvitettävä huolellisesti suunnitteluvaiheessa. Kirkollisten rakennusten (kirkko ja kellotapuli, siunauskappeli sekä hautausmaalla olevat niihin rinnastettavat rakennukset, kirkkopiha ja hautausmaan aidat ja portit) rakentamisessa, käytössä, korjaamisessa tai luovuttamisessa noudatetaan lisäksi kirkkolakia. Maankäytön suunnittelussa ja kiinteistönpidossa noudatetaan myös muuta lainsäädäntöä, kuten metsälakia, vesilakia, terveydensuojelulakia, ympäristönsuojelulakia, luonnonsuojelulakia ja rakennussuojelulakia. 8.2 Kulttuuriperinnön suojelu Muhoksen kirkko on Suomen vanhin laajentamattomana säilynyt tukipilarikirkko vuodelta 1634. Näin rakennettuja kirkkoja on jäljellä enää 12, joista Suomessa 11 kappaletta. Kirkossa on istumapaikkoja noin 500. Tapuli on vuodelta 1762. Kirkon piha-alueella on kansalaissodan ja viime sotien muistomerkit sankarihautoineen sekä kirkon eteläseinustalla kirkkotarhaan haudattujen muistomerkki. Kirkkoa on korjattu ja pidetty kunnossa huomioiden alkuperäisten arkkitehtien tekemät suunnitelmat sekä museoviraston määräykset. Kirkollisen esineistön inventointi suoritettiin kesällä 2005 kulttuuritutkijain osuuskunta Auran toimesta. Esineistöstä on tehty kirjallinen luettelo ja esineistö on kuvattu CD:lle. Kulttuuriperinnön hoitoon on tilinpäätöksen vuonna 2011 mukaan käytetty 21 171 euroa ja vuonna 2012 yhteensä 12 638 euroa. 34 8.3 Uudis- ja korjausrakentamisen ympäristökriteerit Energiatehokkuus otetaan huomioon korjaus- ja uudisrakentamishankkeiden kaikissa vaiheissa kuten suunnittelussa, kone- ja laitevalinnoissa, rakentamisessa, rakentamisen valvonnassa sekä käyttöönotossa ja käyttäjien ohjeistamisessa. Seurakuntatalolla on suoritettu uudelleenjärjestelyjä toimistotilojen tehokkaamman käytön suhteen. Seurakunnalla ei ole tällä hetkellä tarvetta uudisrakennushankkeille eikä investointisuunnitelmissa isommalle korjausrakentamiselle. 8.4 Energian ja vedenkulutuksen seuranta Säännöllinen veden ja sähkön kulutuksen seuranta aloitettiin maaliskuussa 2003 ja jatkuu edelleen. Vedenkulutusta seurataan kiinteistöittäin kerran kuukaudessa vesimittareista. Muhoksen Vesihuollosta saadaan lisäksi kaikista kiinteistöistä vuosittaiset kulutuslukemat. Sähkönkulutusta seurataan sähkölaskujen avulla sekä netistä saatavilla ajantasaisilla tilastoilla. Kulutuksen muutoksista raportoidaan vuosittain. Sähkön toimittaja muuttui vuoden 2011 aikana, joten kulutuslukemat saatiin tarkasti netin kautta vasta vuodelta 2012. 8.4.1 Veden vuosikulutuksen seuranta Muhoksen Vesi Oy:n antamien kulutuslukujen perusteella. Vuosi Seurakuntatalo 2012 2011 2010 2009 2008 238 231 386 438 438 Kirkko 19 25 39 23 24 Koortila 184 214 179 199 194 Kylmälänkylän kappeli 1 6 6 3 7 Hyrkin seurakuntasali 13 17 60 23 14 Hautausmaa 99 503 206 286 213 Hautausmaan huoltorakennus 16 17 19 19 19 570 1013 895 991 909 YHTEENSÄ Vuosikulutus 2012 on pudonnut lähes puoleen edellisiin vuosiin verrattuna, johtuen hautausmaan kulutuksen laskusta. Kaikissa kiinteistöissä veden kulutus on laskenut tai pysynyt suunnilleen ennallaan. Vedenkulutusta on enää vaikea vähentää, sillä kulutus johtuu tilojen ja tapahtumien määrästä; mitä enemmän tilaisuuksia sitä suurempi veden käyttö. 8.5 Energiakatselmus Seurakunnan kirkkoon on tilattu laaja sähkölaitteiden tarkastus, joka tehdään kevään 2013 aikana yhteistyössä vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa. Tarkastuksen suorittaa Paikallis-Sähkö Oy. Koortilan toimintakeskuksesta on tehty kuntokartoitus vuoden 2006 aikana, joka oli osana tehdylle peruskunnostustyölle. Muhoksen seurakunnan rakennuskanta on tällä hetkellä varsin hyvässä kunnossa. Sähköhankinnassa on tehty yhteistyötä Skapat energia Oy:n kanssa vuodesta 2011 lähtien. 35 8.6 Energiavastuuhenkilö Energiavastuuhenkilöksi on nimetty seurakuntamestari. Hänen tehtävänään on seurata energiankulutusta ja raportoida tilanteesta säännöllisesti talouspäällikölle. 8.7 Neuvonta ja opastus Työntekijöille on järjestetty energiakatselmuksen yhteydessä koulutus säästävästä energiankäytöstä sekä lähialueella järjestettäviin koulutuksiin osallistutaan myös mahdollisuuksien mukaan. Vuotavista hanoista tai WC:stä ilmoitetaan välittömästi seurakuntamestarille, jotta huolto saadaan tehtyä mahdollisimman pian, tavoitteena veden kulutuksen väheneminen. Sähkönja energiankulutuksen vähenemistä pyritään saavuttamaan myös siten, että töistä lähtiessä tarkistetaan, että valot ja koneet on sammutettu. Muhoksella on järjestetty 18.2.2010 Bioenergian edelläkävijät -hankkeeseen liittyen seurakuntien ympäristödiplomi ja uusiutuva energia -koulutuspäivä. Tähän koulutukseen osallistuivat Muhoksen seurakunnan kiinteistöistä vastaavat henkilöt. Vedenkulutus hautausmaalla vaihtelee kesän sateisuuden mukaan (kuva M.K.). PISTEET: 8.8 Ekologinen rakentaminen Kirkon pääulko-ovi uusittiin vuonna 2011, karmit ja kynnykset kunnostettiin ja ovilehdet uusittiin. Samassa yhteydessä kunnostettiin myös sakastin ovea sekä portaikkoa. Työn suoritti Restaurointipuusepät Nuutti Ay. Koortilan keittiöön asennettiin ilmalämpöpumppu vuonna 2010 ja seurakuntatalon keittiöön vuonna 2012. 36 8.9 Säästötavoitteiden toteutuminen Energian säästöön pyritään siten, että vuosittainen tavoite on säästää kaikkia energiamuotoja kiinteistöissä, kiinteistötilojen ollessa samanlaisina. Energian- ja vedenkulutusta seurataan kuukausittain ja tuloksista sekä erityisesti muutoksista informoidaan henkilökuntaa. Hautausmaalla joudutaan talviaikaan sulattamaan routaa sähkösulattimilla, jotka vievät paljon sähköä. Sulatuskertojen määrää ei voi etukäteen tietää, vaan ne tapahtuvat haudankaivujen yhteydessä. Veden vuosikulutus vuodesta 2007 vuoteen 2012 on pudonnut 37 %. Kaikissa kiinteistöissä veden kulutus on laskenut tai pysynyt suunnilleen ennallaan. Vedenkulutusta on enää vaikea vähentää, sillä kulutus johtuu tilojen ja tapahtumien määrästä; mitä enemmän tilaisuuksia, sitä suurempi veden käyttö. 8.10 Uusiutuva energia Muhoksen seurakunnalla on sopimus Kraft & Kultur -yrityksen kanssa sähkön toimittamisesta seurakunnan kiinteistöihin. Suomessa toimivan yrityksen nimi on joulukuusta 2011 alkaen Nordic Green Energy. Sopimus on tehty vain uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle, joita ovat aurinko, tuuli, biopolttoaine ja vesivoima eli 100 % uusiutuvasta energiasta. Päivärinteen kerhotiloissa, joka on Hyrkin koulun yhteydessä, käytetään kaukolämpöä, joka on valmistettu hakkeella. 8.11 Ympäristömerkitty energia Kraft & Kultur, Nordic Green Energy, yrityksen toimittama sähköenergia on 100 % ympäristömerkittyä energiaa, ”Vihreää sähköä”. Päivärinteen kerhotila Hyrkin koulun yhteydessä käyttää hakkeella tuotettua lämpöä. 8.12 Energiansäästöviikko Seurakunta ei ole osallistunut energiansäästöviikon tapahtumiin. 8.13 Tilojen käyttöasteen tehostaminen Ranta-Kemilän leirimajasta luopuminen tullee ajankohtaiseksi tilan vähäisen käytön seurauksena. Yhteistyötä eri tilojen käytössä tehdään 4H:n ja partiolaisten kanssa. Vuoden 2013 taloussuunnitelmaan on kirjattu investointisuunnitelman laatiminen, jolloin käydään läpi mm. seurakunnan tilojen käyttöasteen tehostaminen tai ylimääräisistä kiinteistöistä luopuminen. 8.14 Muut toimenpiteet Sähkön käytön reaaliaikainen seuranta sähkönsiirron järjestäjän nettisivuilta (Oulun seudun sähkö: http://online.pset.fi/OUSE/Login.aspx?aspxerrorpath=/OUSE/Default.aspx ). Kirkon tornin yläosaan on rakennettu naakkayhdyskuntaa varten uusi välitasanne ja samalla on parannettu huoltoyhteyttä tornista kirkon ullakolle. 37 8.15 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellun mukaisesti. 8.16 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Energian ja veden kulutuksen seuranta Energiakatselmuksen tekeminen Energiavastuuhenkilön nimeäminen Henkilöstön koulutus Säästötavoitteiden toteutuminen Uusiutuvan energian käyttö Ympäristömerkitty energia Energiansäästöviikko Muut toimenpiteet: Tarkistukset; vesihanat, ilmastoinnin käyntiajat, ylimääräiset valot, ATKlaitteiden käyntiajat Hautausmaalla on eri jätelajeille omat keräysastiansa (kuva M.K.). Keinot Kuukausittainen seuranta Aikataulu Vastuuhenkilö Kuukausittain, Seurakuntamestari koonti vuosittain Seurakuntatalo 2014 Talouspäällikkö, seurakuntamestari Ollut valittuna vuodesta Valittu 2013 Seurakuntamestari 2002 Henkilökunnan osallis- Vuosittain Talouspäällikkö tuminen energian käyttöä koskevaan koulutukseen. Kuukausipalaverit Seurataan indikaattori- Kuukausittain Seurakuntamestari, en avulla energian ku/ vuosittain talouspäällikkö lutuksen muutoksia Ranta-Kemilässä käyte- Vuosittain Seurakuntamestari tään puuta takoissa ja tarpeen musaunanlämmityksessä kaan Sähkön seurantaa sähKuukausittain Talouspäällikkö kölaskusta / vuosittain Osallistutaan energian- Vuosittain Talouspäällikkö säästöviikon tapahtumiin Laitteiden huollot ja Jatkuva Seurakuntamestari, säädöt. Tiedotus sähkön kaikki työntekijät säästömahdollisuuksista 38 9 RUOKA JA KEITTIÖT Minimi 9.1 Ympäristöselvitys 9.2 Ympäristömerkityt tuotteet 9.3 Reilun kaupan tuotteet 9.4 Ravintosuositukset 9.1 Pisteet 9.5 Lähituotteet, 2–10 pistettä 9.6 Luomutuotteet, 1–10 pistettä 9.7 Kasvisruoka, 1–10 pistettä 9.8 Reilun kaupan pisteet, 1–10 pistettä 9.9 Ympäristöpassi, 2–6 pistettä 9.10 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Ympäristöselvitys Keittiöiden jätehuolto sisältyy erikseen tehtyyn jätehuoltoselvitykseen ja sen jälkeen tehtyyn jätehuollon suunnitelmaan, joka tarkistetaan vuosittain. Keittiön ympäristöselvityksen on laatinut emäntä Anne Vesala yhteistyössä muiden keittiöllä toimivien työntekijöiden kanssa. Ympäristöselvityksessä käytiin läpi mm. ruokahävikki, jätehuolto, laitekannan kunto, hankinnat ja ympäristöasioista tiedottaminen. Ruokahävikin minimoimiseksi emännät selvittävät etukäteen tilaisuuksiin osallistuvien henkilömäärän mahdollisuuksien mukaan, näin valmistus tapahtuu täsmällisesti ja hävikki jää mahdollisimman pieneksi. Seurakunnan keittiölle on tehty keittiöhygieniaohjelma, jota päivitetään tarvittaessa. Omavalvonta on käytössä keittiön koneiden ja elintarvikkeiden lämpötilojen seurantana. Keittiön laitteiden kuntoon on otettu kantaa osiossa 9.10, jossa suositellaan vanhojen laitteiden uusimista. Pakkausmateriaaleista kahvipussit, lasipurkit, muovirasiat hyödynnetään päiväkerhon askarteluun ja keittiöltä jäävän ruoan säilytykseen. Kokouskahvituksiin on järjestetty terveellisempi vaihtoehto tarjoamalla pullan sijaan voileipiä ja hedelmiä. 9.2 Ympäristömerkityt tuotteet Keittiöllä tehtävissä hankinnoissa noudatetaan hankintaohjetta. Emännät hankkivat käytettävät tuotteet keittiölle ja noudattavat hankintaohjetta. Ympäristömerkittyjä tuotteita ovat mm. astianpesuaineet, yleispuhdistusaineet ja käsipyyhkeet. 9.3 Reilun kaupan tuotteet Muhoksen seurakunta on Reilun kaupan seurakunta. Merkin on myöntänyt Reilun kaupan edistämisyhdistys vuonna 2007. Reilun kaupan tuotteista käytetään säännöllisesti kahvia, teetä, hedelmiä, sokeria, hunajaa, tuoremehua ja kukkia. Seurakunnassa käytettäviä Reilun kaupan tuotteita. 39 9.4 Ravintosuositukset Keittiöllä on kiinnitetty erityistä huomiota ravintosuosituksiin ja siellä valmistetaan ravintosuositusten mukaista terveellistä ja hyvää ruokaa. Kasvisruoka on tarjolla pyydettäessä. Näin syntyy myös mahdollisimman vähän ruokahävikkiä. PISTEET: 9.5 Lähituotteet Keittiön raaka-aineissa ja peruselintarvikkeissa on lisätty paikallisten tuottajien käyttöä saatavuuden mukaan huomioiden laajemminkin oman maakunnan elintarviketuottajia. Hankintoja on lisätty saatavuuden mukaan; juurekset ja kasvikset toimittaa Pottumies Utajärveltä, leivät tilataan Utajärven leipomopalvelulta ja jauhot pääosin Kinnusen Myllystä Utajärveltä. 9.6 Luomutuotteet Koortilan leirikeskuksen viinimarjapensaista poimitaan marjoja ja peruna on yleensä tyrnäväläiseltä viljelijältä. Luomutuotteista on käytetty luomuviljapossua, luomuporkkanaa, teetä ja hunajaa. 9.7 Kasvisruoka Kasvisruoka on yhtenä vaihtoehtona pyydettäessä yleisötilaisuuksien ruokailussa, leireillä se on tarjolla aina. Kokouskahvituksissa on siirrytty tarjoamaan voileipiä, hedelmiä ja vihanneksia. 9.8 Reilun kaupan pisteet Reilun kaupan tuotteiden käyttöä on lisätty saatavuuden mukaan, esim. kahvi lähes 100prosenttisesti. Kahvin ja teen lisäksi käytetään säännöllisesti Reilun kaupan banaaneja, hunajaa, sokeria, suklaata, kukkia ja tuoremehua. 9.9 Ympäristöpassi Ympäristöpassi on matkailu-, ravitsemus- ja talousalan ammattilaisille ja opiskelijoille suunnattu valmennusaineisto ja osaamistesti ruokapalveluiden ympäristöasioista. Valmennusaineisto käsittelee monipuolisesti ruokapalveluiden keskeisiä ympäristövaikutuksia, erityisesti ruoan alkutuotannon ja keittiön laitteiden energiankulutuksen kysymyksiä. Se esittelee keittiön ja asiakaspalvelun kestäviä toimintatapoja. Ympäristöpassi on voimassa kolme vuotta (www.ymparistopassi.fi). Tavoitteena keittiöhenkilökunnalla on suorittaa ympäristöpassi välitarkastukseen 2015 mennessä. 40 9.10 Muut toimenpiteet Kaikki keittiön työntekijät sekä suurin osa muistakin työntekijöistä ovat suorittaneet hygieniapassin. Uusilta keittiötyöntekijöiltä vaaditaan aina hygieniapassin suorittaminen. Seurakuntatalon keittiöiden koneiden käyttöä tehostetaan jolloin energiaa säästyy, kuten astianpesukoneet, kylmälaitteet, yleiskoneet ja uunit. Vuonna 2002 on ostettu uusi kiertoilmauuni ja vuonna 2008 on hankittu uusi kylmähuone, jotka osaltaan säästävät energiaa. Vanhat kylmiöt ja pakastin ovat vuodelta 1986, ja ne pitäisi ehdottomasti uusia, niiden sähkönkulutus on huippuluokkaa. Lasipurkit kerätään varhaiskasvatuksen askartelumateriaaliksi, samoin kerätään kahvipussit, jotka annetaan eteenpäin kauppakassien ompelua varten. Kynätelineet on tehty hautausmaalta saatavista saviruukuista. Muovirasioita käytetään edelleen pakkaus- ja säilytysrasioiksi. Emännät leipovat itse tarjottavat tuotteet, näin varmistetaan että leivontatarvikkeet ovat puhtaita eivätkä sisällä tarpeettomia lisäaineita. 9.11 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. 9.12 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Ympäristöselvitys Energiakatselmus Ympäristömerkityt tuotteet Reilun kaupan tuotteet Ravintosuositukset Keinot Sisältyy ympäristökatselmukseen Aikataulu Tarkistukset vuosittain Energiankäytöstä selvitys energiaTarkistukset katselmusten yhteydessä vuosittain Suositaan ympäristömerkittyjä tuot- Vuosittain teita. Suositaan Reilun kaupan tuotteita Vuosittain Erityinen huomio ravintosuosituksiin Lähituotteet Lisätään lähituotteita saatavuuden mukaan, omat marjapensaat Luomutuotteet Luomuperuna ja -juurekset, luomupossu Kasvisruoka Kasvisruoka on yhtenä vaihtoehtona ruokailuissa Reilun kaupan lisä- Lisätään Reilun kaupan tuotteiden pisteet käyttöä Jätehuollon lisäpis- Opasteiden kunto jätepisteissä, tarteet kistus Muut toimenpiteet Leivotaan itse. Kierrätys Ympäristöpassi Suoritetaan Vastuuhenkilö Emäntä Seurakuntamestari Emäntä Emäntä Vuosittain Emäntä Vuosittain Emäntä Vuosittain Emäntä Vuosittain Emäntä Vuosittain Emäntä Vuosittain Seurakuntamestari Emäntä Emäntä / siivooja-apuemäntä Jatkuva 2015 mennessä 41 10 TOIMISTOT Minimi 10.1 Ympäristöselvitys 10.2 Energiansäästö 10.3 Toimiston hankinnat 10.1 Pisteet 10.4 Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet, 1–5 pistettä 10.5 Paperin kulutuksen vähentäminen, 1–5 pistettä 10.6 Green Office, 5 pistettä 10.7 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Ympäristöselvitys Seurakunnan toimistot sijaitsevat pääosin seurakuntatalolla, ainoastaan kirkkoherranvirasto sijaitsee omassa osakkeessa vastapäätä seurakuntataloa. Toimistojen jätehuolto on selvitetty jätehuoltoselvityksen yhteydessä luvussa 6. Toimistoissa kerätään paperi ja pahvi erikseen paperinkeräykseen. Tulostimien vanhat värikasetit vastaanottaa tavaran toimittaja, toimistotarvike Juntunen. Valaistus, ilmanvaihto ja lämmitys on selvitetty luvussa 8 Energia ja rakentaminen. Ympäristöasioista tiedotetaan mm. taloustoimiston ilmoitustaululla. 10.2 Energiansäästö Toimistojen energiankulutus selvitetään energiakatselmusten yhteydessä ja tarkistetaan vuosittain. Toimistossa on energiaa säästävät loisteputkilamput ja energiansäästölamput, vain muutamassa valaisimessa on enää hehkulamppu. Työpöydillä kohdevalaisimet. Ledvalaisimia ei ole vielä käytössä. Toimistojen kopiokoneet ovat energiaa säästäviä, ne siirtyvät käyttämättöminä lepotilaan eivätkä aiheuta otsonipäästöjä huoneilmaan. Myös uudet tietokoneet ovat energiaa säästäviä. Valot ja sähkölaitteet sammutetaan täysin töistä lähdettäessä. Taloustoimistossa ei voi hyödyntää päivänvaloa pienten ikkunoiden vuoksi, muissa toimistoissa kylläkin. Seurakuntatalon alakerrassa samoin kuin taloustoimistossa on käytössä toimistojen yhteinen verkkotulostin. 10.3 Toimiston hankinnat Hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita ja yhtenä valintakriteerinä ovat tuotteen ympäristöystävällisyys ja energiansäästö. Toimistoissa ympäristömerkittyjä tuotteita ovat mm. kopiopaperi ja kirjekuoret. Tietokoneissa on Energy Star -merkki. Toimistoissa käytettävien tulostimien tyhjät värikasetit vastaanottaa Toimistotarvike Juntunen. Värikasetit ovat ns. suurkasetteja, joilla voi tulostaa noin 5 500 kopiota. Näin vältetään jatkuvaa värikasettien vaihtoa. Taloustoimiston toimistokalusteet ovat pääosin alkuperäisiä vuodelta 1986. Niitä tulisi kuitenkin lähiaikoina uusia, koska mm. tietokoneen pöytätasoja ei voi muunnella, mikä taas aiheuttaa tietokoneen käyttäjille hankaluuksia. Tietokoneet ovat leasing-sopimuksella, käytöstä poistetut ja rikkoutuneet tietokoneet ja tulostimet toimitetaan Oulun IT-palvelukeskukseen. Viimeisimmät neljä kopiokonetta on hankittu leasing-sopimuksella, ei omaksi. 42 PISTEET: 10.4 Uusiopaperi ja muut uusiotuotteet Kirjekuorina käytetään FSC-merkittyjä uusiokuoria. 10.5 Paperin kulutuksen vähentäminen Toimistoissa vähennetään paperin kulutusta ottamalla kaksipuolisia kopioita ja yhä enemmän myös vihkotulosteita. Sähköpostin käyttöä on kehitetty tiedotuksessa. Kaikilla työntekijöillä on käytettävissä sähköposti. Sisäinen tiedotus hoidetaan pääasiassa sähköpostin välityksellä, osittain myös tiedotus luottamushenkilöille ja muille yhteistyökumppaneille. Tehokas ja toimiva sähköpostin käyttö vähentää paperin kulutusta. Seurakunnasta lähetetyn sähköpostin allekirjoituksessa kehotetaan vastaanottajaa harkitsemaan, tarvitseeko viestiä tulostaa paperille. Tulostuspapereiden tyhjiä puolia käytetään myös suttupaperina. Kirjekuoria käytetään useampaan kertaan seurakunnan sisäisessä postissa. Vältetään turhaa kopiointia ja erityisesti väritulosteiden liiallista kopiointia. Seurakuntaan on hankittu dataprojektori ja dokumenttikamera, joka omalta osaltaan vähentää niin paperi- kuin muovikalvojen kopiointia. Vuosittaisen yhteisvastuukeräyksen tuotosta osa käytetään kansainväliseen diakoniaan. 43 10.6 Green Office Green Office on WWF:n ylläpitämä toimistojen ympäristöjärjestelmä. Muhoksen seurakunnan toimistoille ei ole hankittu Green Office -merkkiä. 10.7 Muut toimenpiteet Toimistojen ja toimitilojen viihtyvyyttä on parannettu hankkimalla lisää viherkasveja. Työntekijöille sisäisen tiedottamisen ja postituksen tehostamiseksi on hankittu Katrinaajanvarausohjelma. Seurakunnan kotisivuilla on sähköinen ilmoittautuminen esimerkiksi seurakunnan leireille, näin vältetään leiri-ilmoittautumislomakkeiden paljoutta. Käytetään ladattavia paristoja mm. langattomissa hiirissä, kelloissa ja kamerassa. Toimistojen käsienpesupisteiden käsipyyhkeiksi on valittu pestävät kangaspyyhkeet. Taukohuoneiden kertakäyttökupit on korvattu nimikkokupeilla, jotka työntekijät pesevät itse. 10.8 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. 10.9 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Jätehuoltoselvitys Energiaselvitys Ympäristömerkityt tuotteet Hankinnat Paperin kulutuksen vähentäminen Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Muut toimenpiteet Keinot Toimistojen jätehuolto on selvitetty ympäristökatselmuksessa Energiakatselmus tarkistetaan vuosittain. Hankinnoissa suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita Valintakriteerinä ovat tuotteen ympäristöystävällisyys ja energiansäästö Paperin kaksipuolinen tulostus ja kopiointi, turhien kopioiden välttäminen Paperien ja kirjekuorien uusiokäyttö Toimintakertomuksessa raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta, Katrina-ohjelman monipuolinen käyttö Aikataulu Tarkistus vuosittain Vastuuhenkilö Seurakuntamestari Vuosittain Seurakuntamestari Vuosittain Talouspäällikkö Vuosittain, Talouspäällikkö hankintojen yhteydessä Päivittäin Kaikki työntekijät Päivittäin Kaikki työntekijät Vuosittain Talouspäällikkö 44 11 HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET Minimi 11.1 Ympäristöselvitys 11.2 Hoito-ohjeet ja koulutus 11.3 Perennahoito 11.1 Pisteet 11.4 Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi, 5 pistettä 11.5 Luonnonmukaisen hoidon alueet, 1– 5 pistettä 11.6 Perennat ja muut istutukset, 1–5 pistettä 11.7 Haitallisista torjunta-aineista luopuminen, 5 pistettä 11.8 Kasteluveden vähentäminen, 1–5 pistettä 11.9 Vähäpäästöiset työkoneet, 1–5 pistettä 11.10 Lajistokartoitukset, 1–10 pistettä 11.11 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Ympäristöselvitys Muhoksen seurakunnan nykyisin käytössä oleva hautausmaa sijaitsee Kirkkosaaressa ja on pinta-alaltaan 6,57 ha. Alun perin hautausmaa muodostui kahdesta tilasta, mutta ne on lohkottu yhdeksi tilaksi vuonna 2006. Muhoksen seurakunta omistaa hautausmaan ja sillä olevat rakennukset. Hautausmaa sijaitsee mäntymetsikössä, jota ympäröi osittain myös maantie ja Oulujoki. Puusto on pääasiassa mäntyä, joskin alueella kasvaa myös koivua ja istutettua pihlajaa. Hautakivien välissä kasvaa paikoitellen istutettua saniaista, ruusuja ja norjanangervoa. Korvaavaa istutusta tehdään tarvittaessa alueelle tyypillisillä kasvilajeilla. Hautausmaalla, Oulujoen rannalla sijaitsee vanha taukotupa/huoltorakennus, joka on kunnostettu vuonna 2004 seurakuntalaisten ja työntekijöitten käyttöön sekä omaisten kohtaamiseen hautajaisten yhteydessä. Vuonna 2004 rakennettiin hautausmaan perälle uusi huoltorakennus, jossa on asianmukaiset sosiaalitilat sekä säilytys- ja huoltotila koneille. Vuonna 1999 hautausmaan ympärille rakennettiin uusi aita. Hautausmaa ei sijaitse pohjavesialueella. Hautausmaalla ei ole erillistä kuivatusjärjestelmää, se sijaitsee hiekkaisella maaperällä Oulujoen rannalla. Kasteluvesi otetaan kunnallisesta verkostosta. Jätehuoltoa parannettiin vuonna 2004 rakentamalla uusi jätepiha, jätepisteitä on noin kaksikymmentä hautausmaan eri osissa. Jätepisteissä on poltettavan ja metallijätteen astiat, jätepihalla on erikseen 600 litran astiat lasi-, metalli- ja kartonkijakeille sekä jätekontti poltettavalle jätteelle. Vanhassa varastossa on lukittava keräyspiste ongelmajätteille. Jätemäärät on käyty tarkemmin läpi jätehuoltoselvityksessä luvussa 6. Muhoksen seurakunnalla on voimassaoleva hautausmaan käyttösuunnitelma, jonka kirkkovaltuusto on hyväksynyt ja Oulun hiippakunnan tuomiokapituli vahvistanut vuonna 2006. 45 11.2 Hoito-ohjeet ja koulutus Viheralueiden hoitoon palkataan puutarhuri kesäkaudeksi sekä tarvittava määrä kesätyöntekijöitä, jotka aluksi perehdytetään työhön. Heidän tehtäviinsä kuuluvat seurakunnan kiinteistöjen, alueitten ja istutusten hoito. Koortilassa, kirkon ympäristössä ja osassa hautausmaata on tehty maisemointia. Viheralueiden hoitoon käytettyjä kemikaaleja ovat raekalkki, puutarhan Y-lannoite ja nurmikon Y-lannoite. Nurmikot leikataan tarvittaessa, torjunta-aineita ja rikkaruohomyrkkyjä ei käytetä. Kulkuväylien liukkauden torjuntaan käytetään hiekoitusta. Kastelussa käytetään vesijohtovettä. Hoitokaluston huoltaa pääasiassa seurakuntamestari, isommat kaluston korjaukset teetätetään ulkopuolisilla. Seurakuntamestari suorittaa parhaillaan suntion ammattitutkintoa, jossa yhtenä osa-alueena on viheralueiden hoito. 11.3 Perennahoito Seurakunnan omissa istutuksissa suositaan perennoita. Ainaishoitohaudoille (58 hautapaikkaa) on laitettu perennat (Kuunlilja) kesän 2010 ja 2011 aikana. PISTEET: 11.4 Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi Kirkkosaaressa sijaitseva hautausmaa on vuodelta 1809, tätä ennen se sijaitsi kirkon ympärillä. Kirkkosaari sijaitsee Oulujokilaaksossa, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi. Hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen, mutta tällä hetkellä ei laajennustarvetta ole. Hautausmaan pinta-ala on reilut kuusi hehtaaria. Hautausmaan pääkäytävät ovat sepeliä ja poikkikäytävät nurmea. Viheralueet hoituvat Luojan antamalla sadevedellä ja tarvittaessa kastellaan vesijohtovedellä. Vuonna 1999 hautausmaan ympärille rakennettiin uusi puuaita. Hautausmaan yleiskaavan hautausmaakartat ja -kirjat uudistettiin ja saatettiin Hautakirjanpito-ohjelmaan vuonna 2005. Vuoden 2004 aikana hautausmaalle rakennettiin uusi huoltorakennus ja sosiaaliset tilat. Tulevia aikoja huomioiden hautausmaan kulttuurihistoriallisen arvojen inventointi on esitetty seurakunnan toimintasuunnitelmassa tehtäväksi kaudella 2014–2015. Inventoinnin tarkoituksena on vaalia hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Hautausmaan metalliset hautamuistomerkit on kunnostettu ja pääosin koottu hautausmaan portin läheisyyteen. 11.5 Luonnonvaraisen hoidon alueet Kirkko ja sen sivustalla sijaitseva sankarihautausmaa sekä varsinainen hautausmaa sijoittuvat Oulujoen rannalle, joten näiden ympäristön hoitoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Kirkon ja sankarihautausmaan ympäristön puustoa on harvennettu ja näkymää avattu Oulujoelle. Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön Luonto- ja ympäristöalan ympäristönhoitajaryhmä aloitti kirkkoa ympäröivän puistometsän maisemointityön syksyllä 2012. Työ jatkuu keväällä 2013. 46 Hautausmaan käyttöön otettu pinta-ala on noin kuusi hehtaaria. Suurin osa hautausmaasta on nurmikenttää, käyttämättömänä oleva osa on luonnontilassa. Hautausmaan pääkäytävät ovat sepeliä ja poikkikäytävät nurmea. Käyttämättömän osan aluskasvillisuus on luonnonmukaista ja alueella on luontaisia polkuja. Puusto on alueella pääosin suurikokoista mäntymetsää. 11.6 Perennat ja muut istutukset Kirkon edustalle ja kiinteistöjen viheralueille on istutettu uusia monivuotisia kasveja ja pensaita. Myös hautausmaalle on istutettu monivuotisia pensaita ja kukkia, jotka on hankittu Oulujoen taimistolta Muhokselta sekä Lassilan taimistolta Tyrnävältä. Perennat istutetaan hoitosopimuksessa oleville ainaishoitohaudoille. 11.7 Haitallisista torjunta-aineista luopuminen Seurakunnan viheralueiden hoidossa ei käytetä haitallisia torjunta-aineita ja pyrkimyksenä on siirtyä käyttämään luonnonmukaisia torjunta-aineita. Suomessa saa käyttää vain rekisteriin merkittyjä torjunta-aineita. 11.8 Kasteluveden vähentäminen Veden kulutusta seurataan kiinteistöittäin kerran kuukaudessa vesimittareiden lukemien avulla. Jokiveden käyttö hautausmaan kastelussa on selvitetty ja todettu tämän hetken järjestelyt ja konehankinnat liian kalliiksi ja käytöltään epävarmoiksi. Oulujoen veden korkeus vaihtelee rajusti eri aikoina ja se on suurin este jokiveden käytölle. 11.9 Vähäpäästöiset työkoneet Seurakunnalla on kaksi nelitahtista ajettavaa ruohonleikkuria, sekä neljä työnnettävää ruohonleikkuria. Seurakunnan puutarhatraktorissa käytetään dieseliä. Seurakunnan koneissa käytetään paikkakunnalta saatavaa bensiiniä. Kaksitahtisia koneita ovat raivaussaha, moottorisaha ja trimmeri. Ulkopuolisen urakoitsijan haudankaivukone on lähes uusi dieselkäyttöinen pienkaivinkone. 11.10 Lajistokartoitukset Lajistokartoitusta ei ole tehty hautausmaalla. Rovastisaaren ja Kestinsaaren kasvillisuudesta on tehty luontoinventointi vuonna 1991. Vuonna 2012 seurakunnan metsissä tehtiin Metso-inventointi, jossa käytiin läpi erityiset luontokohteet kaikkien seurakunnan metsien osalta. Inventoiduista alueista Rovastinsaarella ja Lemmenpolulla on virkistyksellistä arvoa. Muhoksen seurakunta huomioi muiden yhteistyötahojen kanssa alueiden rakenteita korjatessaan ja kunnostaessaan metsäluonnon monimuotoisuuden. Lemmenpolulla rakenteiden uusiminen käsittää opastaulujen ja jyrkimpien polkukohteiden kaiteiden uusimista ja korjaamista. 11.11 Muut toimenpiteet Hautausmaan siivoustalkoot järjestetään keväisin ja syksyisin. Samassa yhteydessä opastetaan seurakuntalaisia hautausmaan jätteiden lajittelussa ja kynttilälyhtyjen käytössä. Siivoustalkoiden yhteyteen on kysytty hautaustoimistoja järjestämään hautalyhtyjen esittelyä. 47 Nurmikon uusimisen yhteydessä käytetään kuivuutta kestävää nurmikon kylvösiementä. Päiväkerholaiset käyvät tutustumassa hautausmaahan syksyisin. Hautausmaan puustosta on tehty vuonna 2009 puustosuunnitelma, josta pidettiin yleisötilaisuus ennen puiden kaatamista vuonna 2010. 11.12 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. 11.13 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Ympäristöselvitys Hoito-ohjeet ja koulutus Jätehuollon järjestäminen Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi Luonnonvaraisen hoidon alueet Luonnonmukaisen hoidon alueet Perennat ja muut istutukset Haitalliset torjunta-aineet Kasteluveden vähentäminen Vähäpäästöiset työkoneet Muut toimenpiteet Keinot Hautausmaiden ja viheralueiden ympäristövaikutusten seuranta Viheralueiden hoitoon tuleville kesätyöntekijöille, annetaan koulutus ja alueiden hoito-ohjeet sekä perehdytetään toimeen. Jätehuolto toimii seurakunnan ja Oulun Jätehuollon ohjeiden mukaisesti Inventointi Oulujoen ja Muhosjoen rantojen tilan seuranta. Koortilan alueen rauhoitettujen petäjien kunnon seuranta. Hautausmaan luonnonmukaisen osan pitäminen ennallaan. Suositaan monivuotisia kukkija ja kasveja. Ei osteta, ei käytetä Jokiveden käytöstä selvitys tehty Käytetään puhtaita vähärikkisiä polttoaineita. Huolletaan työkoneet. Aikataulu Vastuuhenkilö 2013 Seurakuntamestari Vuosittain Seurakuntamestari Vuosittain Seurakuntamestari 2014–2015 Talouspäällikkö, kirkkoherra Vuosittain Seurakuntamestari Seuranta vuosittain Seurakuntamestari Vuosittain Seurakuntamestari Jatkuva Kesäisin seuranta Jatkuva Seurakuntamestari Seurakuntamestari Seurakuntamestari 48 12 LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET Minimi 12.1 Ympäristöselvitys 12.2 Ympäristöohjelma 12.3 Jätevesien käsittely 12.4 Luontoarvojen suojelu 12.1 Pisteet 12.5 Pesäpöntöt ja luontopolut, 1–7 pistettä 12.6 Vapaaehtoiset suojelukohteet, 1–5 pistettä 12.7 Leirikeskuksen ympäristöohjeet, 2– 3 pistettä 12.8 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Ympäristöselvitys Seurakunnan leirikeskuksista eli Koortilan toimintakeskuksesta ja Ranta-Kemilän leirimajasta on tehty ympäristöselvitys. Kiinteistöjen jätehuolto on käsitelty luvussa 6 Jätehuolto. Alueet eivät sijaitse pohjavesialueella. Koortilan toimintakeskus Koortilan toimintakeskus, entinen pappila vuodelta 1957, sijaitsee Oulujoen rannalla, missä joen virtaus on hyvin hiljainen liettäen rantaviivan useiden metrien alueelta. Keskellä jokea, toimintakeskuksen edustalla sijaitsee Rovastinsaari, josta seurakunta omistaa suurimman osan. Toimintakeskuksen ja Ouluntien välissä sijaitsee istutettu metsikkö, jota on kunnostettu ja harvennettu vuonna 2012. Kiinteistön ympärillä kiertää noin kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrelle Korivaaran alakoulun oppilaat ovat tehneet opastauluja. Taulut ovat menneet jo huonoon kuntoon, joten ne tulisi kunnostaa tai uusia. Koortilan toimintakeskuksen ympäristöstä on tehty kasvillisuuskartoitus. Pihapiirissä ulkogrilli, johon puut saadaan omasta metsästä. Ranta-Kemilän leirimaja Ranta-Kemilän leirima on rakennettu vuonna 1991. Leirimaja sijaitsee Oulujoen ja Kärenojan yhtymäkohdassa Utajärvellä noin 37 kilometrin päässä Muhoksen seurakuntatalolta. Leirimaja on pääasiassa partiolaisten käytössä, kesäisin pidetty myös pienempiä lastenleirejä. Leirimajan ympärillä on hyvät retkeilymaastot ja Oulujoen kala-apajat. Rannassa on soutuvene, johon soutajille on hankittu asianmukaiset pelastusliivit. Ranta-Kemilän saunassa on puukiuas ja puilla lämmitettävä vesipata, kokoustilassa takka. Talossa on vesijohto, jossa lämmityskaapeli samoin kuin sokkelilämmitys jäätymisen estämiseksi. Poissa oltaessa tiloissa on alennettu lämpötila. Joen rannalla sijaitsee ulkogrilli, polttopuut saadaan omasta metsästä. Kuljetukset leireille hoidetaan yhteiskuljetuksina. Ranta-Kemilän piha- ja lähiympäristön risukon raivaus suoritetaan keväällä 2013 Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen toimesta. 12.2 Ympäristöohjelma Ympäristöselvityksen pohjalta laadittu ympäristöohjelma tarkistetaan ympäristöohjelmakausittain. Ympäristöselvityksessä kerrottu myös tulevat suunnitelmat. 49 12.3 Jätevesien käsittely Koortila kuuluu kunnallisen viemäriverkoston piiriin ja Ranta-Kemilässä jätevedet kerätään umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa. Umpisäiliön uusiminen suoritetaan kesällä 2013. 12.4 Luontoarvojen suojelu Koortilan piha-alue pidetään nurmikenttänä ja puiston reuna-alueiden hoito on luonnonmukaista. Vaalitaan Koortilan rauhoitettujen petäjien kuntoa. Luontopolkujen opaskyltit uusitaan ja luontopolku kunnostetaan. Kasvillisuuskartoitus on tehty. Ranta-Kemilän piha- ja ranta-alueen pajukkoja ja puustoa on harvennettu ja näkymää avattu Oulujoelle. Piha-aluetta ja lähiympäristöä kunnostetaan edelleen vuonna 2013. PISTEET: 12.5 Pesäpöntöt ja luontopolut Seurakunnan mailla olevat linnunpöntöt pidetään hyvässä kunnossa ja tarvittaessa rakennetaan uusia yhdessä partiolaisten kanssa. Koortilan toimintakeskuksen ympärillä kiertää noin kilometrin mittainen luontopolku, minkä varrelle Korivaaran koulun oppilaat ovat tehneet luontotauluja. Linnuille on laitettu pesäpönttöjä toimintakeskuksen ympäristöön, hautausmaalle ja Ranta-Kemilän leirimajan pihapiiriin. 12.6 Vapaaehtoiset suojelukohteet Arvokas rantamaisema pyritään turvaamaan ja rantojen hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota hoito-ohjeiden mukaisesti. Oulun lääninhallitus on seurakunnan hakemuksesta rauhoittanut päätöksellään n:o A 16 H/12.1.1987 seurakunnan omistamalla tilalla Kortela RN:o 34:21 sijaitsevat kaksi n. 220 vuotta vanhaa mäntyä luonnonmuistomerkiksi. Kirkkoneuvosto on vapaaehtoisesti suojellut Rovastinsaaren Metso-kohteiden inventoinnin hyväksymisen yhteydessä 13.2.2013. Saari säilytetään kuitenkin virkistysalueena. Muhoksen kirkon tornissa pesivälle naakkayhdyskunnalle on torniin rakennettu pesintätasanne. 50 12.7 Leirikeskuksen ympäristöohjeet Leirikeskukselle on laadittu erilliset järjestyssäännöt, keittiöllä ja jätekatoksessa erilliset jätteiden lajitteluohjeet. 12.8 Muut toimenpiteet Koortilan lähistössä kulkee luontopolku, jonka varteen tehdään lisää luontotauluja. Koortilassa järjestettävillä leireillä ja tapahtumissa osoitetaan kävijöille jätteiden keräyspisteet ja opastetaan jätteiden oikeaan lajitteluun. Ranta-Kemilän hyvät marjamaat hyödynnetään järjestämällä työntekijöiden yhteinen suunnittelupäivä syksyisin. Samalla Ranta-Kemilän polttopuut hankitaan leirimajan lähimetsästä. Osassa Koortilan ulkokalusteista on ympäristömerkki. Sähköpistorasiat ovat käytössä seurakuntatalolla, Koortilan toimintakeskuksessa ja RantaKemilässä autojen lämmitykseen talvisaikana. Grillikatosten polttopuut saadaan omasta metsästä. 12.9 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa vuosille 2008–2012 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. 12.10 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Ympäristöselvitys Keinot Tarkistus Ympäristöohjelma Tarkistus Jätevesien käsittely Luontoarvojen suojelu Leirikeskusten ympäristöohjeet Pesäpöntöt ja luontopolut Jätevesilain mukaisesti Opastetut luontopolut, luonnonpuistojen hoito Leirien aikana Vapaaehtoiset suojelukohteet Kuljetukset Muut toimenpiteet Pesäpönttöjen huolto, tarvittaessa uusitaan ja lisätään. Rantamaisemien suojelu. Joukkokuljetusvälineet, polkupyörät Leiriläisten opetus luonnonvarojen säästämiseen. Aikataulu Ympäristöohjelmakausittain, tarkistus 2015 Ympäristöohjelmakausittain, tarkistus 2015 Jatkuva Jatkuva Vastuuhenkilö Talouspäällikkö Jatkuva Turvallisuusvastaavat Vuosittain Talouspäällikkö, seurakuntamestari Vuosittain Talouspäällikkö Leirien aikana Turvallisuusvastaava Leirien aikana Turvallisuusvastaava Talouspäällikkö Seurakuntamestari Seurakuntamestari 51 13 METSÄT Minimi 13.1 Metsälain ympäristönormien noudattaminen 13.2 Luonnonsuojelulain noudattaminen 13.3 Metsien sertifiointi 13.1 Pisteet 13.4 Osallistuva metsäsuunnittelu, 2 pistettä 13.5 Vastuuhenkilöiden koulutus, 1–5 pistettä 13.6 Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen, 2–15 pistettä 13.7 METSO-ohjelma, 1–10 pistettä 13.8 Perintömetsä, 5 pistettä 13.9 Metsien ja soiden ennallistaminen, 5–10 pistettä 13.10 Kesähakkuiden lopettaminen, 5 pistettä 13.11 Uhanalaisten lajien inventointi, 5 pistettä 13.12 Erirakenteinen metsänhoito, 5 pistettä 13.13 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Metsälain ympäristönormien noudattaminen Seurakunnan metsienhoidossa huomioidaan metsälain vaatimukset. Seurakunnan metsiä hoidetaan PEFC-sertifikaatin kriteerien mukaisesti. Muhoksen Metsänhoitoyhdistys on laatinut Muhoksen seurakunnalle metsätaloussuunnitelman vuosille 2011–2020. Metsäsuunnitelmaan sisältyy mm. yhteenvetotiedot puustosta ja kasvupaikoista, metsälaissa määriteltyjen metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen yleinen kartoitus sekä tarpeelliset metsänhoitotyöt. Metsänhoidon ja hakkuiden suunnitelmallisuutta seurataan yhteistyössä Muhoksen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Muhoksen seurakunnan maaomaisuus on yhteensä 1 079,8 ha, josta 656,7 ha on metsämaata, 126,2 ha kitumaata, 264,5 ha joutomaata, muut maa-alueet 30,8 ha. Maa-alueet sijaitsevat Muhoksen ja Utajärven kunnan alueilla. Metsätaloussuunnitelman 2011–2020 mukaiset maa-alueet: metsämaata/ha kitumaata/ha joutomaata/ha muu maa/ha Muhos 209,0 66,4 126,1 1,6 Utajärvi 447,7 59,8 138,4 Yhteensä 656,7 126,2 264,5 1,6 13.2 yhteensä 403,1 ha 645,9 ha 1 049,0 ha Luonnonsuojelulain noudattaminen Seurakunnan metsienhoidossa huomioidaan luonnonsuojelulain vaatimukset, jotka on käyty läpi metsätaloussuunnitelman uusimisen yhteydessä vuonna 2011. 52 13.3 Metsien sertifiointi Seurakunnan metsät ovat mukana Muhoksen ja Utajärven metsänhoitoyhdistysten jäsenenä alueen metsäsertifioinnissa. Pohjois-Suomen Metsänomistajien Liitto ry on myöntänyt 31.5.2012 sertifikaatin nro 113370-2012 Muhoksen kunnan ja Utajärven kunnan alueelle. Sertifikaatti on voimassa toistaiseksi. Sertifioiduissa metsissä käytetään menetelmiä ja toimintatapoja, jotka noudattavat Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän standardien PEFC FI 1001:2009 ja PEFC FI 1002:2009 vaatimuksia. Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä on kansainvälisen PEFC:n (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) hyväksymä. Seurakunnan metsiä hoidetaan sertifikaatin kriteerien mukaisesti. PISTEET: 13.4 Osallistuva metsäsuunnittelu Muhoksen seurakunnan kirkkoneuvosto on tehnyt metsäretken 12.9.2012 uuden metsätaloussuunnitelman käyttöönoton yhteydessä. Luottamushenkilöt käyvät säännöllisesti kahden vuoden välein tutustumassa johonkin metsäkohteen. Muhoksen seurakunnalla on metsää sekä Muhoksen että Utajärven kunnan alueella. Seurakunnan maaomaisuus on yhteensä 1 079,8 ha, josta 656,7 ha on varsinaista metsätalousmaata. Suurin osa puustosta on mäntyä. Hautausmaan puustosta tehtiin vuonna 2009 puustosuunnitelma, josta pidettiin yleisötilaisuus ennen puiden kaatamista. 13.5 Vastuuhenkilöiden koulutus Metsänhoidon vastuuhenkilö Riitta Kukkohovi-Colpaert osallistuu lähialueella järjestettäviin metsänhoidon koulutuksiin. Talouspäällikkö on suorittanut vapaa-ajallaan Metsänainen-koulutuksen, jonka kesto oli 1,5 v. Koulutus päättyi vuonna 2012. Koulutuksen järjesti Ely – MHY Kainuu – EU rakennerahasto ja Metsäkeskus. 13.6 Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen Koortilan toimintakeskukseen menevän tien varrella on kaksi petäjää, jotka on rauhoitettu vuonna 1987 luonnonmuistomerkiksi. Niiden kuntoa seurataan. Kirkkoneuvosto rauhoitti 13.2.2013 vapaaehtoisesti Metso-kohteiden inventoinnin hyväksymisen yhteydessä seurakunnan erityisen tärkeitä elinympäristöjä yhteensä noin 37 ha: Rovastinsaari, Lemmenpolun varsi ja lisäksi yksittäisiä Metso-kohteita Muhoksella ja Utajärvellä. 13.7 Metso-ohjelma Ympäristöministeriö myönsi 6000 euron määrärahan seurakunnan omistamien metsien Metso-kohteiden inventointiin vuonna 2012. Syksyllä 2011 valmistuneen uuden metsätaloussuunnitelman mukaan seurakunnan alueella on metsälain erityisen tärkeitä elinympä- 53 ristöjä sekä muita arvokkaita elinympäristöjä. Alueen luontoarvoja ovat lähinnä kitumaan vähäpuisina soina, metsäsaarekkeina, kallioina sekä vanhoina havu- ja lehtimetsinä. Kirkkoneuvosto teki metsäretken ja tutustumiskäynnin Utajärven kunnan alueella oleviin Metso-kohteisiin 13.9.2012 Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Moilasen opastamana. Toteutusaikataulu oli vuoden 2012 loppuun mennessä. Hanke toteutettiin yhteistyössä Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Metso-kartoituksen loppuraportti valmistui loppuvuodesta 2012, kirkkoneuvosto hyväksyi raportin kokouksessaan 13.2.2013. 13.8 Perintömetsä Varsinaista perintömetsää ei ole sovittu WWF:n kanssa, vanhaa metsää on jätetty tarkoituksellisesti hakkuiden ulkopuolelle mm. Sanginjoella. 13.9 Metsien ja soiden ennallistaminen Seurakunnan metsissä ei ole suoritettu ennallistuksia. 13.10 Kesähakkuiden lopettaminen Seurakunnan metsien hakkuita ei tehdä touko-kesä-heinäkuussa, lintujen pesimäaikaan, jolloin metsälintujen ja metsän eläinten pesintäaika rauhoittuu. Metsänhoitoyhdistystä on informoitu asiasta. Kesähakkuiden lopettamisesta mainitaan hakkuutarjouspyynnöissä. 13.11 Uhanalaisten lajien inventointi Rovastinsaaren ja Koortilan toimintakeskuksen alueella on tehty uhanalaisten lajien inventointi. Metso-kohteiden inventoinnin yhteydessä muut kohteet on käyty mahdollisuuksien mukaan läpi. 13.12 Erirakenteinen metsänhoito Uusi metsälaki antaa metsän omistajalle laajemman mahdollisuuden omistamiensa metsien hoidon järjestelyissä. Yksi näistä mahdollisuuksista on erirakenteinen metsänhoito. Koortilan pellot on istutettu metsälle. Vuonna 2012 alue harvennettiin ja tarkoituksella säilytettiin eri-ikäistä ja erilajista puustoa. Samalla periaatteella on hoidettu jokimaisemaa. Koortilan hakkuutähteet on toimitettu energiantuotantoon. 13.13 Muut toimenpiteet Partiolaiset ja rippikoululaiset tekevät metsäretkiä tutustuen puustoon, metsien kasvillisuuteen, eläimiin ja lintuihin leirien yhteydessä. Yhteistyötä tehdään Muhoksen Kotiseutuyhdistyksen kanssa, mm. on raivattu Rovastinsaaren laavun ympäristöä. Ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön Luonto- ja ympäristöalan ympäristönhoitajaryhmä aloitti kirkkoa ympäröivän puistometsän maisemointityön syksyllä 2012. Työ jatkuu kevään 2013 aikana. Seurakuntalaisille on annettu lupa kerätä hakkuutähteitä polttopuiksi. Sanginjoella on jätetty 0,3 ha kokoinen vanha kuusikko tarkoituksellisesti hakkuiden ulkopuolelle mm. lintujen 54 pesintää ajatellen. Seurakunnan maa-alueiden läpi kulkevien hiihto- ja patikkareittien kohdalla seurakunta sallii maa-alueidensa käytön reittien pohjaksi. Talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert on valittu syksyllä 2012 Muhoksen metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäseneksi kaudelle 2013–2016 sekä hallituksen jäseneksi kaudelle 2013–2014. 13.14 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa vuosille 2008–2012 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitelman mukaisesti. 13.15 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Metsälain ympäristönormien noudattaminen Luonnonsuojelulain noudattaminen Metsien sertifiointi Isojen petolintujen pesien säästäminen Osallistuva metsäsuunnittelu Vastuuhenkilöiden koulutus Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen Kesähakkuiden lopettaminen Muut toimenpiteet Keinot Huomioidaan metsälain vaatimukset Aikataulu Vuosittain toimenpiteiden yhteydessä. Huomioidaan luonnon- Vuosittain toisuojelulain vaatimukset menpiteiden yhteydessä. Metsänhoitoyhdistyksen Tarvittaessa aikataulun mukaisesti Metsänhoidon yhteyVuosittain toidessä menpiteiden yhteydessä. Suunnitelman uudistaVuosittain minen Tarvittaviin koulutukVuosittain siin osallistuminen Rauhoitetut petäjät, Seuranta vuoKoortilan rantamaisesittain ma, luontopolku Metsänmyynnin ehtona Vuosittain toiostajalle. menpiteiden yhteydessä. Metsäretket, kuntoiluVuosittain ja vaellusreitit Vastuuhenkilö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Talouspäällikkö Vanhalle peltomaalle kasvanutta koivumetsää Rovastinsaaressa. 55 14 LIIKENNE Minimi 14.1 Liikenneselvitys 14.2 Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto 14.3 Ympäristöominaisuudet hankinnoissa 14.4 Polttoaineen valinta 14.1 Pisteet 14.5 Taloudellisen ajotavan koulutus, 1– 5 pistettä 14.6 Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset, 1–5 pistettä 14.7 Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen, 1–10 pistettä 14.8 Toimintojen logistiikan kehittäminen, 1–5 pistettä 14.9 Vähäpäästöiset kulkuneuvot, 1–5 14.10 Muut toimenpiteet, 1–10 pistettä Liikenneselvitys Osana seurakunnan ympäristökatselmusta tehtiin helmikuussa 2013 liikenneselvitys seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille (kirkkoneuvosto). Liikenneselvitys on liitteenä (Liite 2). Suurin osa työntekijöistä kulkee töihin omalla autolla. Muutamat työntekijät kulkevat kesäisin pyörällä. Seurakuntatalo, kirkkoherranvirasto, kirkko, hautausmaa ja Koortilan leirikeskus sijaitsevat lähellä toisiaan Muhoksen keskustassa. Päivärinteen seurakuntasali sijaitsee noin 14 km päässä keskustasta ja sen ohi kulkee linjaauto tunnin välein. Ranta-Kemilän leirimajalle ja Kylmälänkylän kappeliin on huonot joukkoliikenneyhteydet. Leirimajalla ja kappelilla järjestettäviin tapahtumiin mennään yhteiskuljetuksilla. Leirimajalle mennään kimppakyydeillä ja kappeliin kulkevat työntekijät ja osallistujat yleensä yhteisellä tilataksilla. Seurakunnan retkillä kuljetaan linja-autolla. Diakoniapuolella kotikäyntejä tehdessä tulee paljon ajokilometrejä. Keskustan lähellä kotikäynnit voidaan tehdä kesäaikaan pyörällä, mutta kauemmas lähtiessä auto on välttämätön. Myös lastenohjaajille ja papistolle kertyy paljon autolla tehtäviä työmatkoja. 14.2 Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto Seurakunnalla ei ole omia autoja, vaan työntekijät kulkevat työn sisäiset matkat omilla autoillaan ja lähialueille joskus myös seurakunnan polkupyörällä. Kiinteistöhuollon käytössä on ollut traktori vuodesta 2009, jonka huollon suorittaa huoltomies. 14.3 Ympäristöominaisuudet hankinnoissa Seurakunnalla ei ole omia autoja. Kun kiinteistöhuollon käyttöön hankittiin traktori, otettiin siinä huomioon ympäristöominaisuudet kuten polttoaineen kulutus sekä oikea kokoluokka ja moottorinteho ajoneuvon käyttöön nähden. Tämä pätee myös työkoneiden hankinnoissa. 56 14.4 Polttoaineen valinta Polttoainetta ja moottoriöljyä tarvitaan lähinnä ruohonleikkureihin ja traktoriin sekä muihin viheralueiden hoitoon tarkoitettuihin laitteisiin. Seurakunnassa käytetään paikkakunnalta saatavaa polttoainetta. PISTEET: 14.5 Taloudellisen ajotavan koulutus Vaikka seurakunnalla ei ole omia ajoneuvoja, niin taloudellista ajotapaa pidetään merkittävänä ympäristöystävällisen ajotavan kannalta, joten kaikkia autojen käyttäjiä pyydetään vähintäänkin huomioimaan ajotavan vaikutus polttoaineen kulutukseen tai jopa osallistumaan mahdollisuuksien mukaan taloudellisen ajotavan kurssille. 14.6 Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset Kimppakyytejä ja yhteiskuljetuksia sekä julkisia kulkuneuvoja käytetään aina kun se on mahdollista. Ranta-Kemilän leirimajalle kuljetukset järjestetään linja-autolla tai yhteiskyydeillä; samoin Kylmälänkylän kappelilla järjestettäviin kerhoihin mennään yhteiskyydeillä. 14.7 Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen edistäminen Kevyen liikenteen käyttöä pyritään lisäämään entisestään. Seurakunnan työntekijöiden käyttöön hankittua polkupyörää käytetään ahkerasti lähialueella liikkumiseen. Polkupyörällä töihin tulevien käytössä on vaatteiden vaihtotilat. Kokoukset järjestetään seurakuntatalolla. Seurakunnan työntekijät voivat käyttää lyhyillä työmatkoillaan seurakunnan hankkimaa polkupyörää. 14.8 Toimintojen logistiikan kehittäminen Tarvittavat kulkemiset suunnitellaan siten, että huomioidaan kimppakyytien mahdollisuudet sekä käytetään yhteiskuljetuksia taksilla ja linja-autolla. Työntekijät vievät kauempana sijaitseviin kiinteistöihin tarvikkeita samalla kun menevät järjestämään sinne jotain tapahtumaa. ”Vie mennessäs, tuo tullessas” -periaate toimii hyvin. 57 14.9 Vähäpäästöiset kulkuneuvot Seurakunnalla ei ole omia autoja. 14.10 Muut toimenpiteet Seurakuntatalolla ja kirkossa on liikuntaesteiset huomioitu, samoin Koortilan toimintakeskuksessa on invaluiska ulko-oven vieressä. Pyöräilylle on kohtuulliset edellytykset Muhoksella, sillä keskustan alueella on suhteellisen hyvin kevyen liikenteen teitä ja kaistoja. Kiinteistöjen pihoilla on pyörätelineet. Kiinteistöjen pihoilla on henkilökunnan autoille lämmityspistorasioita. Kirkkoherranvirastossa järjestetään nettikoulutusta Kirjuri-ohjelman käytössä. 14.11 Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen Ympäristöohjelmassa 2008–2012 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. 14.12 Tavoitteet kaudelle 2013–2017 Tavoite Liikenneselvitys Keinot Kysely työntekijöille ja neuvostolle Koneet huolletaan ohjeiden mukaan. Aikataulu 2013 Ympäristöominaisuudet hankinnoissa Polttoaineen valinta Ympäristöystävällisyys huomioidaan Puhtaat polttoaineet ja öljyt Työaloittain Työalavastaavat Seurakuntamestari Taloudellisen ajotavan koulutus Taloudellisen ajotavan luento työntekijöille Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset Kevyt- ja joukkoliikenteen lisääminen Yhteiskuljetuksia ja kimppakyytejä suositaan Polkupyörien käyttöä pyritään lisäämään/ seurakunnalla oma polkupyörä Suunnitellaan ajoreitit, yhteiskuljetukset, sisäiset kuljetukset Autoton päivä -kampanja, polkupyörät ja niiden säilytystilat, parkkialueidenlämpötolpat, nettivideoneuvottelu Tarvittavien täyttöjen yhteydessä Autoton päivä, liikkujan viikko syyskuussa Tarvittaessa Vuosittain Koko henkilöstö Koko ajan Koko henkilöstö Vuosittain Talouspäällikkö Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto Toimintojen logistiikan kehittäminen Muut toimenpiteet Vastuuhenkilö Talouspäällikkö Huoltoaikojen Seurakuntamestari yhteydessä Talouspäällikkö Koko henkilöstö Liite Kirkon ilmastolaskurin tulokset Muhoksen seurakunta Seurakunnan hiilijalanjälki Hiilijalanjälki yhtä työntekijä kohti Hiilijalanjälki yhtä seurakuntalaista kohti 112 tonnia CO2 5 905 kg CO2/työntekijä 15 kg CO2/henkilö Seurakunnan hiilijalanjäljen muodostuminen Lämmitys Sähkö Liikenne Muu energia Hankinnat Jätteet Tilojen lämmitys Kulutettu sähkö* Liikenne ja työkoneet Muu energian käyttö** Elintarvikkeet ja hankinnat Jätteet Yhteensä Hiilijalanjälki (tonnia CO2) 108 -0 Osuus koko jalanjäljestä -- -- -4 112 -4% 100 % * Lämmityssähkö ja sen päästöt sisältyvät tilojen lämmityseen. ** Muu energian käyttö sisältää mm. krematoriouunit. 96 % -0% Muistiinpanoja:
© Copyright 2024