4 1 - Metsänjalostussäätiö
Metsiinjalostussaiitiö (per. v. 1947)
Iiarjoittaa kiiytiinnön metsiinjalostustoiiriiriraa seka taimituotantoa. Jalostustoiminta rahoitetaan Iahcs kokonaan
v a l t i o n a v ~ ~ l l jonka
a,
suuruus vuonna 1994
oli noin I 1 miljoonari markkaa. O m a ralioitteisen taimituotannon liikevaihto
oli samana vuonna noin 1 8 iniljoonaa
markkaa. Saitiön o s u ~ i smaamme koko
taimituotannosta oli noin 6 F).
Vuoden 1995 alusta siiiitiiin kolmesta
taimitarliasra muodostettiin itsenäinen
yhtiö, Taimikolmio Oy.
b
/
3
The Foz~nddtionfiir Forest fiee Bree~fint
(estuhl. 194 7 ) ~.o?iduj~lb~
prff~litill
f)rc.rt tree
liree~fin~
nnd procfnitinn of plmt ~iiatericrl.The
breeding 1lior.4Lr niii~nitentireiy fitnded hy u
gwernltient sz~pportic~hichi n 1994 umounterl
to crpprox. 1 1 million Plitl. ï'he turnoverfar
s e & h v z c - e dpldnt produïticin fir the .rurtie
y u r u'as U ~ ~ Y I I 18
X . i~riffion
PlAI. The
Found~~tionk
sh'lre (ifcrfftree pfant muteriaf
pnidz/ceJ in Finlund is dppmx. 6 %.
In the heginninCyof 1995, Fur/n&tionli three
T i m 2 vuosijulkais~ion osa saatiön
vuosi kertomusta 1991.
Toimittaja: Jaakko Napola.
Kaantijii: Erkki Pekkinen.
Taitto: Maria Appelberg.
Kansi: Pluspuu E 2 Punkaharjulla.
w i l o k ~ ~ v aTeijo
:
Nikkanen.
3
The p~th/icnt/oni.r pcrrt iif the 1094 c~nnuul
report lifFnuridutinn,ti)rPorrst Tvee Breediq in
l~inln~td.
Cditor:J(~trhkoNupold.
Trun.r/utor:Erkki PekR~ne~t.
1,ny-o~t:Mnriu Appelhrrs.
Cover-: Pi?/~lreeE 2 i n P z ~ n k ~ h ~ y i u ,
Euitern Finfrrirtl.
Ph«t«: Trijo NiRkcrnen.
!
4
r'
2
Puun ja kuoren välissä, Antti Isoaho
4
Siemenviljelyssä uusi aikakausi alkamassa,
Jouni Mikola
12
Metsänjalostus on kannattavaa toimintaa,
Anssi Ahtikoski
16
Metsäpuiden resistenssijalostuksen näkymiä,
Matti Rousi
22
Jalostusuutisia
40
Hallinto
41
Organisaatio
41
Henkilöstö
42 Julkaisuja
PUUN JA KUOREN VALISSA
Metsiinjnlost~issiiatiöon jalostaniit metsiipiiita
Iiil-ies p~iolenv~iosisiidatiajan. Tyiissii on onnist~itt~
hyvin.
i
Met~iinviljel~ssii
on nyt malidollista kiiyttaii jalostettiija siemen- tai taimiiilkuperiii liihes koko maan alueella. Kaytiinnön
siemenhuollosta vastaavat Metsiinjalostlissaiitiiin ohella Metsihnllitus ja Metsiikesk~is'Eipio seka tainiitiiotannostii siihen erikoistuneet
taimiyhtiöt.
Siiiitiön omarahoitteinen liiketoiminta, tiiimit~iotanto,ylitiiiitettiin vuoden 1994 Iop~illa. Liiketoimintaa varten per~istettiinTaimikolmio Oy, joka aloitti toimintansa 1.1.1995.
Metsiinjalost~issiiiitiöomistaa yhtiön koko osakekannan.
Lahes piiviilleen kolmekymment"a viiotta
aikaisemmin siiiitiöstii irrotettiin toimiala,
jonka tehtiivanii oli puuntaimien t~iottamiseen
tarvittavien puurunkoisten miiovikasvi h ~ i o neiden valmistlis ja kauppa. Syntyi Muovihuone Oy, joka edelleenkin toimii, joskin toimialaansa mukictaneena.
Jalostustyön t~ilevuisiilidenniikymia varjostaa hei kkeneva rahoitustilanne. Valtion
saastötoimet ovat pienentaneet valtionaviistlista. Lisiirahoitliksen saaminen muualta kuin
valtiolta on myös kiven alla. Ponnistelut rahoitustilanteen parantamiseksi kohdist~ivatkin nyt saiistötoimiin ja toisaalta tiiottojen lisian1 iseen.
Saiistötoimet edellyttaviit mulitoksia orga-
nisaatiossa, rationalisoiiitiii, loma~itiiksiii,osiiaikaistamistu eikii irtis~iriomisiltakaaiivoida
viilttyii.
Tiiot tojen lisaysn~;iIidollisii~is
kohdistuu
yksinom;~an jiilosteiden myyntiin sekii ~iiisien
hankkeiden su~innitteluiinja sopimuksiiii yksityisten ja yhteisöjen kanssa. Nopeakasvuiset
lel-itipii~itseka ns. jalot lehtipliiit ovat nyt t ~ i lossa n ~ ~ i k a ajalost~iksen
n
piiriin. El-ika iiiiistii
löytyy helpotusta ruhoitlisp~ilaan.
Metsiinjalostussiiiitiö jatkaa perinteista toimintaansa niillii varoilln, jotka sille vuosittain
osoitetaan valtion tiilo- ja men«arviossa. Metsapuiden jalostail-iiiien on pitkiijiinteista tyiitii,
jota eiviit hetkelliset rahoit~isvaikeudt.csaisi
ticirj~ittaa. Tiimiin vuoksi valtakunnallinen
metsiinjalostoimintn ja siemenliuolto pitaisi
saada vakaalle, kestiiviille perustalle.
Maa- ja metsiitalousministeriiin lopp~iviiodesta 1991 asettama metsiinjalostiista ja siemenhuoltoa selvittiiva työryhmä piiiityikin elidottamaan, etta ministeriön alais~iliteeiiperListert;iisiin biidjettisic1onn;iinrn liikeliiitos, mctsanjalostus- ja sirmenkeskus. Keskiiksen tel-itiiviii olisivat: metsiinjalostliksen ja siemenh~iollonkokonaissu~innittelu,siemenviljelysten periistiimisen koordinointi ja rahoit~isseka
pitkiin ja lyhyen tahtiiyksen metsiinjalostus.
Metsanjalostiissiiatiii pitiiii tiirkeiina, etta asian
jatkovalmistelu työryhmiin mietinniin pohjalta aloitetaan mahdollisimman pian.
4
SIEMENVILJELYSSAUUSI AIKAKAUSI ALKAMASSA
Viisi männyn 1 112-polven
siemenviljelystä perusteilla
Siemenviljelyoh~elman
1990-2025 tavoitteet
Etelii- j;i Keski-S~iomenpliismiinryjen
siemcnviljdykset ruotciivac viiosittain
~iseitatonneja geneettiscsti korkcntasoisra, nionim~iotoistaj;i viljc1yvarni:ia
siemenrii. Metsanviljelyssii viime v ~ i o siiia r;il~alit~ineiden
rajujen mLiLirosren
takia ciirniin siemcnen liyiitlyntiimiscssa on kuitenkin ilmennyt vakavi;~ongelmia. Sii~iriosa sienienviljelystemme
ruotannosta ~i1ika;ijiiiicia kiiyctiimiittii.
Snman;iikaisesti ollaan kiiyiinisriimiissii 1;iaja:i cirakk;ia ~ i ~ i s i esicmciiviln
jelysccn perustaniiscksi. Tilanne sii:ictaa vaikuttaa ristiriiraiselt;~.Metsiiiivi l jelyn tiimiin hetken s~i~int;iiikset
ja sicmenviljclyn ~ ~ a i v i i t i ~ x ~ l r rongelmat
;iv~c
eiviit k~iitcnkaansaa miiiiriica sica, millaista siementa pyrimme tarjoamaan
metsiinviljelijiiilk 30-50 viiotlen kuI~lttLl;~.
Vuosina 1997-99 peruscecnan Etelä- ja
Keski-Suomeen viisi iiLirta miinnvn
siemenviljelystii, pinta-alaltaan yhternsii n. IOO h;i. Viljelykset sijoiretu;iii
Viialitxn, Orimattilaan ja Joroisiin
Mersiihallir~iksen riihan tnrkoit~ikseen
liarikkimille alueille. ViIjelyksiin ocettavien ~ > l ~ i s p ~ i ~ i k l o ova1int;i
n i e n oti paiiosin tehty, murra sitii rarkisteraan piiiden 1;iar~iominais~i~iksien
osalta vie15
v~ioden1995 aikana Metsant~irkimuslaitoksen ja Mers2tijalostussiiariiin yhteisrvönii. Mersiinialosccissiiiitiii tekee
viljelyksiin tarvirravat vartteer vuosina
1995-97.
Jalostajien terminologian mukaan
periiscettavat viljelykscr ovar 1 112polven siemenviljely ksiii. Suk~ipolveri
vailitlosca ei vielä tnl>alid~i,v;l;in pl~ispuukloonir ovat samoja kuin nykyisisSS siemenviljelyksissii. Ne oviir luonnonmetsistii iilkoasun l>er~isteellasilmiivaraisesti valittuja ns. jinolyy/~l~i.ri;i'
pluspiiita. Nyt niiden kcskeii kiiydaiin
kuitenkin uusi nnk;irii karsiiit;~jiilkeIiiiskoetulosten l>er~isteella.Mukaan
krl[>~i~iretaan
10-20 %' p;irhaita jiilkeliiisriijii t~iorraiieisrnp~iisrn.Niiiltii ,pno/yy/)/)i.iilt2pl~isl>uilta,joita myiis v;iliop~iiksinimitetiiiiii, edel lytetaan ~ r r i i
niiclen jiil keliiiser ovat osoitr;inrer Iiyviiii kasvua, elossapysymistii ja rurigoii
~ilkoistalaat~iavaliinriian 10 viiockri
ikaisissii koeviljelyksissii ~ i s e i l l ;eri
~
p;iikkakunnill;i.
4
Metsapuiden sienienviljelyohjelmassa
ikiiiintvniisen rakia.
viiosiiie 1 9 9 0 2 0 2 5 (Siemcnvi 1 jeiyU~isiensiemenviljclysten prrListatyiiryhmii 1 9 8 9 ) esitettiin Etela- ja
minen on nyt siis alkamassa, jonkin
Keski-Suomeen perusteccavaksi 500 ha
verrziri o1ijelm:in aikatnuliista viiviisry~ i ~ i s i njalosrusrasoltaan
,
parannett~ijn iieetiii. Toisaalra ;iloit~ikseen ei ole
miirinyn siemenviljelyksiii. Prr~istanii- k o e r r ~ i olevan jalosr~iksen kannalta
sen aloittamista pidettiin erirriiin kiisuurta kiirettii, koska jiilkelaiskoerieto
rcellisenii, jorta jalostetun siemenen
v a l i o ~ ~ i i d e valinraa
ii
v;irren on o l l ~ i t
ruotaiinoss;i ei piiiisisi 2000-l~iv~iri
alp~iiitteellisraja sirii on kerrynyt kaiken
k ~ i v u o s i k ~ m m e n i l lsyntymiiiin
a
karaikria lisiiii.
kosr:~ eiisivailieen siemenviljelysren
'l
i
Nykyisten &nnyn
siemenvi&lysten
tuotannon on laskettu
jatkuvan runsaana
noin vuoteen 20 10 asti.
Kwa: Jukka Antola.
The yieldfrmn current
Scots pine seed orchardr
is atitnuted ro continue
to be plentiful
approximately to the
yeur 20 10.
Ollaanko jo myöhässä?
Ehtivätkö uudet viljelykset täyttämään
sen aukon, joka siemenen tuotantoon
uhkaa muodostua nykyisten siemenviljelysten vanhetessa? Männyn siemenviljelysten "kiertoajaksi" arvioitiin siemenviljelyohjelmassa 50-60 vuotta.
Tästä ensimmäiset 15-20 vuotta ovat
tuottamatonta nuoruusvaiherta ja ikävuodet 20:n ja 40:n välillä tehokasta
tuotantoaikaa. Sen jälkeen kapysatojen
oletettiin vähenevän ja niiden keruun
vaikeutuvan siten, että viljelysten hyödyntäminen päättyisi viimeistään 60
vuoden iässä.
Maassamme on n. 3 000 ha vuosina 1954-76 perustettuja ensivaiheen
männyn siemenviljelyksia. Näistä noin
1 390 ha:n tarkoitus on palvella Etelä-
Uusia minnyn sientnetwi~elyksiä
on tarkoitusperustaa lähivuosina
noin 500 hehtaaria. Nuoret
sienjenviljelykset on syytä suojata
myyräverkoin ja hiwiaidoin.
Kuva:Jukka Antola.
The inte~ionis to establish ca.
500 hectares 4new Scots pine seed
orchards during the next few
years. Newly e~tablishedseed
mrhards should be protected
against dumage by voles and elk.
ja Keski-Suomen siemenhuoltoa. Jokseenkin kaikki viljelykset ovat nyt ehtineet varsinaiseen siementuotantovaiheeseen ja vanhimmat ovat juuri saavuttaneet 4 0 vuoden iän. Jos oletukset
tuotannon hiipumisesta pitävät paikkansa, nykyisten mäntysiemenviljelystemme tuotanto alkaa vähetä nopeasti
vuoden 2010 tienoilla ja loppuu kokonaan 2030-luvulla.
Ennen vuotta 2000 perustettavat
uudet mäntysiemenviljelykset alkavat
tuottaa merkittäviä siemensatoja vuoden 201 5 tienoilla. Siemenen saannin
jatkuvuus voidaan siis vielä hyvin turvata. Toisaalta tuotannon tasainen jatkuvuus ei saisi olla ainoa siemenviljelysten uudistamiskiertoa maaraavä tekijä. Vanhat viljelykset olisi varmaankin edullista korvata uusilla nopeammassa tahdissa, sitä mukaa kun uusien
viljelysten avulla pystytään tuottamaan geneettiselta laadultaan parannettua siementa. Nämä edellytykset
täyttyvät lähivuosina, ja siten loputkin
Etelä- ja Keski-Suomessa tarvittavista
1 112-polven mantysiemenviljelyksistä
voitaisiin perustaa lähimpien 5-1 0
vuoden aikana.
~ y perusteilla
t
olevat viisi siemenviijelystä täyttävät vasta viidesosan siemenviljelyohjelmassa arvioidusta Ete1;' a- ia
'
Keski-Suomen uusien mäntvsiemenviljelysten tarpeesta. Tarvearvio
per~istui 1980-luvun männynviljelyn
siementarpeisiin. Sitii on varmaankin
syytä tarkistaa metsänviljelyn viimeaikaisen kehityksen mukaisesti, mutta
ilmeisestikain nyt tekeillä olevat viljelykset eiviit vielä riita täyttamäiin miinnyn jalostetun siemrnen tarvetta vuosi-
na 2020-2050.
Toistaiseksi ei ole tehty paitiiksia
siemenviljelysten l->erustamisenjatkamisesta v. 1 9 9 9 jiilkeen. Yksittäisten
viljelysten suunnittelu on annettu
Metsiintutkimuslaitoksen, Metsiinjalostussaitiön ja Metsahallituksen edustajista koostuvan työryhmän tehtäväksi. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa kokonaisohjelman tarkistamisesta
muuttuvia tarpeita vastaavasti seka
hiiolehtii resurssien hankkimisesta.
Mai~nyn~ S ~ I J ~ U EteläS
ja Keski-Suomessa männyn taimi
tuotanto
on 1980-luvun lopulta Iähvastatuulessa tien perustunut
lähes kokonaan sie-
joonaan ja sen ennakoidaan edelleen
laskevan n. 5 0 miljoonaan vuoteen
2 0 0 0 mennessä (Metsänviljelyaineisto... 1994).
Männyn metsäkylvömäärät ovat
pysyneet suhteellisen vakaina, ja niiden
ennakoidaan jopa lisiintyvan Iähivuosiria. Miinnyn 'iljelyn siémentarpeeksi
v. 2000 arvioidaan n. 1 1 0 0 0 kg, josta
runsaat 415 käytettäisiin metsiikylvöihin ja vajaa 115 taimitarhojen kautta
istutuksiin.
Lisää uusia vi l jelyksia
V. 2000 tienoilla
menviljelyssiemeneen. Pohjois-Pohjanmaalla ja varsinkin Lapissa on vielä
jouduttu turvautumaan pääosin metsikkiisiemeneen. Männyn istutus on ollut lask~isuunnassakoko 1980-luvun
ajan, ja viime vuosina siinä on tapahtunut todellinen romahdus. Huippuvuosieri 198 1-82 n. 200 miljoonan taimen
istut~ismäiariion pudonnut n. 7 0 mil-
1
1
'b
Helpotusta
istutusmänniköiden
laatuongelmiin
Männyn i s t ~ i t u k s r nväheneminen on
aiheutunut kylviiiin ja luontaiseen uudistamiseen siirtymisen ohella myiis
siitä, ettii rehevien metsämairlni istut~iksissaja peltojen metsityksissii mannyn tilalle on tullut kuusi ja koivu.
Tämä kehitys on ollut piäosin tervettii
istutusmiinni kiiissii ilmenneitten laatuongelmien takia. Siksi lähiaikoina ei
ole odotettavissa, ettii miinnyn istutus
Iiilitisi nousuun.
Jalostuksest;i on toivottu patenttiIääketta istut~ismänniköidenlaatuongelmiin. Valitettavasti nykyisistä sie-
menviljelyksista saatava materiaali ei
vielii tarjoa käiinteentekevää ratkaisua.
Uusien 1 112-j->olvensiemenviljclysten
jiilkeliiistaimissa geneettinen laatu tulee olemaan jo srlviisti parempi. T i m a kaan ei vielä riita takaamaan hyvää tukkipuun laatua kaikissa olosuhteissa.
Kuitenkin yhdessä muiden jalostuksen
tuomien parannusten kanssa se varmasti tekee männyn istutuksen nykyista
edullisemmaksi vaihtoehdoksi luontaiselle uudistamiselle tai muiden puulajien ist~itukselle.
J S I S Ssiernenviljelyksissa
~
jalostushyöty varmistuu
Taustapölytys vie osan
keskinkcrt:iisct ja Iiuotiot ~iliisp~iiit
puNykyisceii rniinnyn sirrnenviijriystai
c('lviit ;ilirtiimacta poib ~i~isiscil
I Li'Zsirmcncllii sa;iviitrtaan jiilkelniskokcitlrii mukaan 2-6 <( lisiiyksiii piciiiispolvt.11 sicrnenviljrlyksisri. Niimii siekasvussa seka rlossapysymisessii hymriivi l jrly ksrr IirrLiscccaali ~icriririirrkijijiltiiiiti monipiioliscsti c~lckicuisc:ij;i
viiiiri mrtsikkösirrnriiecri verriictiina.
Sirmriiviljrlysj~lkeIaiscrn1:i:irii on viitiinnrtuista p~iiiyksilöistii. Julost~ishintaan yl~riihyvii kiiiii metsikkijsichyöty kiisv~i-ja I;estiivyysoniiii~~isi~~~krnrnt;iiniien. J1i1ost1iksr11 kokonaishyijsissii n i u o c ~ o s c ~viihinr55ri
i~i
kaksinkertaisïksi cilsiv:~iliern siernen~iljel~ksiiri
clyii arvioiiici 10-20-vuoti;iisca istiituksista on virlii rnnrnaikaisc;~,mLitt:i
verrattliria. Myiis luar~iornin;iis~iiiksissa
~iiriiiiskasv~in
ja elossapysyn~iseii1sur;i~ ~ I ~ ~ V I I C ~
seIvii:i
C ~ I ~ par:inntist:i,
I I I
sillii jiilnen1isrsr:i paiitellrn puuncuotos on lik r1;iiskukrrt
-..
ovar p;iliast;inert ne niiosiiiin tyiiyc 7- 10 'i:':llii, l a a d ~ i nniicerik:':'
'1,in karairnartii,
(;encetcisilcii kasvii- jii laatiioniin:iisii~iksilcaai~srkii k e ~ t i i v y ~ c l r l t a i i n aii riiiikorisn sisuksiiii.
S~iuritipettymys nykyisissa sicnienvil-
Sr ei ";iiss a k:':'
dan tee siemrnrn kiiyctiiii
mitrnkiiiin kyseen;ilaiseksi, v;i;in ainuasta;in Iiiclastaa jalosrajitn m;iliclollisii~iksiamiiiittaa viljelyinatrriaali kasvult~ianja I;i;i~liiltaan I~ioniioiimecsirn
t;isosta poikke;iv:iksi. Cusissa 1 iiLpolven viljrlyksissii osataan jo v:irautLia
koy>iiolrlrii. Tiimii taiist;ipijlycys on
s ~ i ~ i r r s r~ijoitr:iii~it
ti
I I T L : I ~ etrliipii(>liskoon sijoitrtriijen Pohjois-Siiomcn
iniiiityjrn siriiirnviljclysrt.ii Iiyii(1yiirii. .
rniscii, sillii etrliiisrn isiiii om:l:ivn jiilkcaivnii toisiii kiiin t;iliiiriaatisiss~iviljeliiisainrs ri ole krstiiviiii c.t~iol~iiidcii
kol y ksissii. V2iliol>~iiiklocini~
niiliin valicisriicl~iiIl;i.
tii:in nykyisissii viljclyksissii taust;lliöBtelii ja Kïski-Suc)nirri sicnirii\,ilIyryksrsta syntyiieitlrii jiilkeliiisccn
jclyksissii c;ilista~iiilytysri ole ongelin;i
rnriirsry ksrn ~>criisteella.Sitrii valiosiernencen kiiytciijiin kann;ilt;i.
ri
i>uidrri voidaan oclocc;ia tiiottavnn 1111niitïnkaiiii vaariinna s i r m r n r n viljelysissa ~iriiic.nviljrlyksissiigerirercisrlrii
vnrinliiirta. Oiilian ta~istapiilytys 1,rriijarvolc:inn ju~irisrllaisra jiilkeliiis;iiiirssin samalta ;ilucrlc;l k~iiiil i l i i s l ~ t ~ i ~ t k i n ,ta, joka riiliiiiinsristrn jiil kcliiskokeitlïn
j;i cclcisc;ia s,im;la vlirïiii hy vaii g e n r r t ~ ~ r r ~ i s ~ rjoc liiyvin
l : ~ t i i ~ ~ ~ i c t ~ia~os-&
v~iii.
t iatii 1;iat~itaso;ija sopeii t~iilrisiii i t t : ~ cukselln saavLitcctav;ic Iiyiiclyt voicla;iii
kiiin I ~ i o n i ~ o n m c ~ r s ~keskimiiarin.
in~n~r
varsiii tarkoin riinakoicl;i jo oleiii;lssaTiustapiily ty k s m ei liiiistii rroon
ol~~vjstii
j~lkeliii.skokrist:i.
I 1 il-l>olvcri sirriierivi1j~lyksiss;ikiii.
~
SielTle~~at00n
vaikijttavat
tekijät tun~ietaan
Nykyisiii ~ i r m r n v i l j e l ~ k s itx.rusrrrr;iii
essa niickn oclutt-rciiil tLiort;iv;in vxrtt~iiic.ell;iiiillii sirmriitii keskimiiiirin 10
kgi'li:~viiosittilin. Sadat ov:ir kiii tcii kiii
yleisesti jiiiiiwrt allr 5 kg:iiili:iiv. Yksitciiisissa viljclyk~issiioli tosin Iiar11:iiss:i rap:iuksissa s;i;iviircttii 1 5 kgihai
v keskisuroj;~.
J
b
Lahes kuikki siemenviljelykset perustetaan
varttarnalla eli liittänkilla pluspuun oksa
nrroren tainm eli ns. pertmngon latvaan.
Pwusrirnkoon ja varteoksaan viilletciiin
leikkauspinnat,joka asetetaan vastakkain,
lopuksi liitoskohdan ympäri kiedotaan
kui~zina~rha.
Kuvat:Jaakko Napola.
Nearly all seed orchariis are established
by grafring.
Siemenviljelyssiemen
sopii metsakylvöön
Siemenviljelyohjelmassa 19902025 perustettavien siemenviljelysten
vuotuiseksi satotavoitteeksi asetettiin
edelleen 10 kgtha. Viime vuosina tiecomme satoisuuceen vaikuttavista tekijöisca ovat kuitenkin lisääntyneet siinä
määrin, etta tavoite voidaan nostaa 1520 kiloon hehtaaria ja vuotta kohti.
Erityisen ratkaisevaa on siemenviljelyksen paikan valinta seka geneettisten
kukincacaipumusten huomioonottaminen kloonien valinnassa. Lannoicuksilla ja muilla hoitokeinoilla ei voida paljoa asiaa auttaa, jos siementuotannon
luoncaisec edellytykset ovat huonot.
Siemenviljelyksista kerättävä siemen
on varcteiden edullisisra kasvuoloisca
johtuen yleensä fjsiologisesti erittäin
korkealaatuista, hyvin itavaa ja kookkaampaa kuin luonnonpuiden siemen.
Siemenviljelyssiernenesta syntyneet
taimet kasvavat taimicarhalla icamisvuotenaan selvasci nopeammin kuin
metsikkösiemenesca syntyneet taimet.
Siemenen suuri koko ja itamistarmo
ovat varmaankin aivan erityisiä ecuja
mecsakylvössa. Taimien juuristot kehittyvät ilmeisesti heti itämiskesana
voimakkaammiksi kuin metsikkösiemenesca syncyvillä caimilla. Vastaavasci sopii odottaa, ecta siemenviljelystaimet kestävät paremmin syksyisca roustetta, joka varsinkin hienojakoisilla
mailla tappaa sirkkataimia nostamalla
ne maasta juurineen.
Metsantutkimuslaitoksen Pohjois-
Suomeen kylvamalla perustamissa
männyn jalkelaiskokeissa siemenviljelysmateriaali on lähes poikkeuksetta
menestynyt alkuvuosina paikallista
metsikkömateriaalia paremmin. Ecelaja Keski-Suomen jalkelaiskoetoiminnassa ei metsakylvoa ole juuri harrastettu, mutta ilmeisesti siemenviljelyssiemen tarjoaisi mecsankyhajalle taal1a samat fysiologiset educ kuin PohjoisSuomessakin, ja niiden lisäksi samac
geneettiset edut kuin jalostettujen taimien istutus. Onko muutaman sadan
markan saascö mecsakylvön hehtaarikustannuksissa sen arvoinen, että nämä
mahdollisuudec kannattaa jättää kayctamacta? Uusien siemenviljelyscen peruscamissuunnitelmat tulisi joka tapauksessa mitoitcaa niin, ecta mecsakylvöt voidaan jatkossa tehdä paaosin jalosteculla siemenella.
9
Koivu ja kuusi - siemenviljelyn
edelläkävijä ja peranpitaja
Siemenviljely ylläpitää
morlirnuotoisuutta
Geneettinen vaihtelevuus
turvaa tulevaisuuljen
Koivun viljelyssi kiiytectävii siemen
tliotetaan nykyisin suurelta osin 1 112polveri siemenviljelyksissii. Toiminnass;i ori myiis 1. ja 2. polven siemenviljelyksiii. N e k:iikki oli sijoitett~is~iiiriiii
muovili~ioncisiin,missi t;iiisr;ipiilytys
ei pLiiise 11;iirnentam:i:injalostajien tyiin
tuloksi:^. J;ilostetcua sierneriti on saatLivilla kaikkeen maassamme tehtiivZin
koiv~inviljelyyn,m u t t a sen korkealiko
tiiiita n i y r r a i myiis koivull:~niiio<lostLiiit.cn jonkinlaiseksi käytiin esteeksi,
ainakiii niecsiikylviiissii. K u n siemenviljelykset samanaikaisesti ovar riiotraneet oclotrctua paremmin, niin koivullakin on jalostccuii siemcnefl tuotannoss;i I>aadytty ylituotantoon.
Kiiiisen s i e m c n v i l j ~ l ~ k s i s tsiiatiin
ii
erisimmiiincn Iiyvii siemeiisato vuorin;i
1989. Ko1italaisi;i s;icoj:i on s:mt~imuutamana vuonna tiimiiri jiilkeenkiri. Samall;i on kiiynyr selviiksi, etrii nykyiset
sicmenviljrlyksrr eivat kosk;iaii riirli
turvaamaan kuiii en inciiiiri viitlennckksen t:iimicI;irhojen kuiiseii sicmenen
carpeisra. Liihiaikojcn kiperii kysyniys
onkin se, periistctaanko lisaii 1 . polvcri
k ~ i ~ i s esiemeriviljelyksiii
n
ja miteri paljon. Jaloscushyiidyt jäisivät niissii ilmeisesti melko v:iatirnarcomiksi. Bclisryneempia 1 112-polven viljelyksiii
piiiistiian ki~usella jalkeliiiskoctulosten
oclottelun takia a1oirtama:in vasta 152 0 vuoden kul~ircua.
&
neertinen erilaiscius on paljon sLiLiren1M o n i m u o t o i s u u t t a korostavieri m e t santioito-oti~eicleri1a;~timiscn~ h t e ~ c i e s - paa kuin missäiin y ksittiiisessii I~iorisii on ilmennyt aiheettomia cnnakko- nonrnetsikiissii. Hiokeniiallisiin merkluuloja jalostetun siemenen kaytcöä kigeeneihin pcriisclivat rurkimuksct
ovatkin osoittaneet, e t t ä siemenviljekohraan. Kuvitellaan, etta nietsänviljrly ja metsiinjalostiis joht;lvat nietsicn lyksissii syntyvii siemen on gcneetrisesperinniillisen n i u ~ i i i t r l u n valicri<rnii- ci viihintaän ylita vnihrelrvaa k u i n
luonnonsiemen. Vailltel~i~i
kavcntav;in
seen. Näin saattaakin kayda, mcirt;i vasta pitkiillä aikajiinteellii, yksittäisissii itsepiilytyksen nscius ei ole siemcnvil jemetsikiiissii ja tietyissii ominaisuuksis- lyksissii yhcaiin sen suiirempi k u i n
luonnonmetsissä. K u n lisiiksi cictlew. Nykyisissä j;i tulevissa 1 LIZ-polven
täari, rtcä s~iiiriosa siicepiilystii tulee
siemenviljelyksissi tilanne on kuitenkin aivan toinen. Vaikka siemenvilje- vil jelyscrii ~ilkopirolelta,voitla:in hylykset koostuvat vain 30-60 kloona- vinkin odotr;i;i e t t ä sicmcnviljelyssic~tiista yksilöstä, nämä yksilöt ovac men on generrtisrsti jopa nionimilocoiylecnsii peräisin laajalta olueelt;i ~iscista sempna kuin I~ioririoiinlersikiiidcnsiveri mersikiiistii. Niiden keskinainen gc- men
<;eneettinrn m o n i m u o t o i s ~ i ~ irakaa
s
viljelymateriaalille laajan sopeiitiineisuiiclen erilaisille kasviipaikoille ja hyviiri sierokvvvn
ennalta arvaamattomia
,
tuhoja ja ympiiristiin mii~itoksiakolicaari. Se on jo oikeastaan v:~liiitnkriteerinii mukaria miinnyri 1 Il2-1>01ven sienieiiviljelyksiii per~istectaessa.Miik;i;lnotrccavat valiopii~ithan valitaan sills
>
perustccIia, etcii riiiclen jalkeliiiset ovac
osoittaneet hyvria kasvua 121 I~iaciiasekä
m o n i p ~ i o l i s t a kestavyyrta useisha eri
kokeissa vailirelcvissa ma;ii>eG- ia ilm;isto-oloiss:~.
Siemenvil jelysren taiisrapölytyksessikin voidaan nahdii myiinceisiii piiolia.
Se lisaii viiistiimittii siemcnen gmieettistii vaihtelevciiittu. Tiimii "ylimiiariii-
nen" monimuotoisuus saattaa osoittautua arvokkaaksi viljelymetsien ekolo-
gisen kestävyyden varmistajaksi ilmasconmuutoscen yhceydessa.
Koski, ~ 1 9 9 3Melsänjaloslus,viljelymetsätalous
.
ja geneettinen monimuotoisuus.Melsänjalostussääliö 1992,5-11.
Metsänviljelyaineistotyöryhmänmuistio.Työryhmämuistio MMM 1994:12. Maa- ja melsälalousminisleriö, Helsinki 1994. 21 s.
Mikola,J. 1991. Metsänjalostusjailmakehän muutoksel. Metsänjalostussääliö1990,4-10.
Muona, 0.1987. Metsänuudislamisengeneettiset
vaikuluksel. Luonnon Tutkija 91: 25-29.
Savolainen, 0.1992. Siemenviljelyssiemenengeneettinen laatu.Julkaisussa"Siemenpäivä1Siilinjärvellä" (loim. H. Smolander & M. Pulkki-
nen), Melsänlulkimuslaitoksen tiedonantoja
426,7-12.
Siemenviljelfioöryhmä: Melsäpuiden siemenviljelyohjelmavuosille 1990-2025. Melsähallitus, Helsinki 1989.63 s.
Venalainen, M, 1989. Mitä jälkeläiskokeet osoitlavat männyn siemenviljelysten jalostushyödystä. Melsänlutkimuslailoksen tiedonantoja
328: 54-66.
Venäläinen, M. , Annala, M-L., Kosonen, E,
Rantanen, H. ja Tynkkynen,H. 1994. Plusmantyjen testaustulosrekisteri ja jalostushyöty. Metsänlulkimuslailoksen tiedonantoja 497.89 s.
Koivun siemenviljelyk~eton
perustettu muovihuoneisiin.
Niiden yhteenlaskettu
pinta-ala, runsas hehtaari,
kattaa siemenen tarpeen
f& kokonaan.
Kuva:Jaakko Napola.
Birch seed arrhards are
lorated in polythene tunnels.
Their combineci area, a little
wer a hectare, is alnrost
sufficciet t o ~atisfjthe
k n d for birch seed
Aiheesta etlelllmatl:
d
METSANJALOSTUS ON KANNATTAVAA TOIMINTAA
S~iomrsszi nictsiipuiden j;ilostus laliti
lii kkerllr 1940-luvulla. Liitiestyt tiicssii
iiykynik;ia jalosr~isroiminnast;iona1k;ii i ~ i tkoitua entistii eiiemman hyötyii
niyiis kiiytiinniin metsiitalo~idrll'.
Puuiit~iornniion lisiiiriiirien oli ;iikaisrniniin j;ilost~iksen tiirkeiii motiivi,
t i n a piiiviiiiii kiinnitetiiiri kasvunolw~iclrn oliella myijs moniin m u i h i n omiri:iisuuksiiii, k ~ i r e nlaatuun ja kesriivyycceii entistii rriemmiin 1iuoiiiior;i.
Jalost~iksessa joud~itaankin rekcri~iiiii
komproniisscja r r i piiiimiiiirieii valilla.
Mrtsiinjalostus o n rrictiiin pitkiij%iireista työtii, jotcii ~ L I I U L I aikaa, eniieii kuin tyiin Iirclclniiit ovat poiinirtaviss;i. Jalost~iksrnpirkii aikajiinne asertaa niyijs ralioir~iksrlleo m a t v;iacrrrisa;
pulitaiisri lii krtaloudcllineii, v ~ i o s i t a suri voircoon tiihtiiiivii raiioittaminrn,
?i voi olla riicciivii, va:m carvicanii v;ilrion subventior;~.Toiminta tuorrxi tu-
Menetelmänä
kustannushy'tya*alyysi
~ ~ e r s p c k t i i v i s t k;irsorn
ii
hyviii pitkiiri
aj;iii k ~ i l ~ i t t ~ toisin
ia,
sanoeii liyiidyt
rralisoir~ivat vast:i v ~ i o s i k y i ~ ~ m e n i e n
piilistii siicii, k ~ i i k~ist;inn~iksia
i
oli niLioC~~SCLI~LIC.
Varsiii;iisiLi metsiin j;ilost~ikscii LIIoksi:i, hyötyjn, oli voit11 arvioidii vasta
viirne v~iosina.Tilastollisesti rrscaccuja
jiilkeliiiskokritlen n ~ i r r ; i ~ i s r ~ i l o k son
ia
ollut s;iac;ivilla 1980-l~iviilt;i Iiihtirn.
O n k~iicciikintodett;iva, rcrii rdrllrrii
rkoiionirtrisrr r ~ i t k i m u k s r to r i prrtisrerrava v;iil~torlitoislaskeli~iiiii,
koska
varmoja, koko kirrtoaikaa koskevia t ~ i loisia ei ole k i i y t r t t i i v i ~ svielii
~
vuosikvmniriiiiii. Vailitoeliroi~laskclinieii
avLilI;~kartoitetaan n r rralistisct raj;ir,
joidrii sisiillc jalostushyiity roclc~iiiak...
oisrsti ;isrrru~i.R;ij:it m~ioclostcraaii
jiilkeliiiskokritlcri r~ilosteiip r r ~ i s t ï r l l a .
L
Mecsii~j;ilostussiiatiiin,Mersiiliallic~iks r n ja M e t s i n ~ ~ ~ c k i m ~ i s l a i r o kylisen
triscyöIi;iiikkee~i:i totrucccussa c~icki- karicojeii ;iv~illi~.
sirnicnviljelyksi% :llrctiin
rn~ikscss;~
ori 11s. ~ ~ ~ s t ; i n n ~,~ s -,~ i v i i t v ; i n iMiiiiiiyri
~lyysiii ; ~ v u l l ariirkuscrltu miiiiiiyii ja
p r r ~ i s t i i ; I~' ) 6 0 - l ~ i v ~ i l l nja, s u ~ i r i r ios;i
r;i~id~iskoivuii
sirri~enviljelysreiikariiiiisri pcruscecciin v. 1963-76. Tiitrn
natt;ivlilltt;i v ; i l ~ i o i i c ; i l o ~ ~ dtasolla.
en
~ L I S C ; I I I I I L I ~ on
S ~ ; Ii n ~ i o c l o s t ~ i n ~joi cyli
k o l n i r ~ i k ~ r i i n i r i i c v~ioclrn
ii
;ij;iIra siemenviljrlysrcii 1-ier~isc;imisrst;ialkaen.
tyjcii j;i k~istaiin~isreii
11s. nyky;irvojcii
eronis. Nvkvzirvot
s;iacl:ian ioko dis, ,
koiirta;~m;illnrulevaisu~idenhyiidyt ja
keisr;i o n inuoclosc~iii~ic
Ii~iscann~iksi;i,
k ~ i s ~ ~ ~ n i i ~ i vk aslri rt r ~ i ~ i i i vuotreii
joitien ;iri cmcrttiscsc;~keskiarvosta I;is( 1 9 9 4 ) riii ~>rolongaam;ill~i
jo m ~ i o d o s - kccciiii viiodrii 1994 jii1keist.r vuosituiiccr liyiidyt j;i k u s t a n r i ~ ~ k s ko.
e t vuokuscaiiiiuksrr. Tuloksiin v:iik~irtiv;ic
rrc.ri. Diskontr;i~iksessaja prolori,qa~ik- olcellisesri I;iskeiicatckiiisrc r;ijoicuksessa 1iuomioida;in ;likateki ja, toisin
src, joita o n syytii turkiii rarkemmiri.
sanoen eri aikoiri~lm ~ i o d o s t ~ i n e eIiyiir
Eiisiiiiiiikin, arvi»icl~irIiyiidyc I;is-
W
Männyn jalostuksen
kannattavuu 3 %:n
laskentakorkokannalla
(miljoonia markkoja).Jos
jalostushyöty olisi 7%,
olisivat saavutettavat
hyödyt suuremmut kuin
männyn jalostuksen
kustannukset.
The profitability of
breeding Scots pine when
applying a calculatory
intemt rate of 3 % ( '-millions ofF1M). If t
breeding gain is assumd to
be 7%, the resultant gains
exceed the costs of breeding
Scots pit
kettiin tutkimuksessa tasokertoimella
korjatun Hirvelän ja Pesosen ns. 3%:n
mallin mukaisesti siten, että mallin antamiin hakkuukertymiin lisattiin eri
jalostushyötyprosentteja. Hakkuukertymiä lisättiin valittujen, 3%, 7% ja
10%:n jalostushyötyprosentin mukaisesti. Lisaksi huomiotiin "laatukomponetti" siten, että kunkin hakkuuajankohdan kertymä vakioitiin, mutta
tukkipuuprosenttia lisattiin 5%:sta
15%:iin. Vuosittain siemenviljelyssiemenella viljellyt pinta-alat saatiin
muuntolukujen avulla, kun ensin oli
selvitetty vuosittain myydyt männyn
siemenviljelyssiementen määrät kiloina. Nämä saatiin lähinnä Metsähallituksen Pataman taimitarhalta.
Toiseksi, laskennassa huomioitiin
käyttöaluerajat siten, että Pohjois-Suo-
meen, jossa lämpösumma jää alle 950
d.d.-yksikön, ei muodostunut jalostushyötyjä. Käytännössä tämä merkitsi
sitä, että Lapin ja Koillis-Suomen metsälautakunnissa ei käytetty mannyn
siemenviljelyssiementä ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsälautakunnissa vain puolella vuosittaisista metsänviljelyaloista käytettiin siemenviljelyssiementä. Muu Suomi jaettiin kahteen
yhtä suureen alueeseen, jotka vielä
muodostettiin MT- ja VT-metsätyypeille: näin saatiin kaikkiaan neljä eri
harvennusmallia. Lisaksi oletettiin,
että siemenviljelyssiemenellä istutettujen ja kylvettyjen pinta-alojen suhde
noudatti vuotuista koko maan tasoa.
Rajoituksista seurasi, että keskimäärin
14 000 hehtaaria uudistettiin vuosittain siemenviljelyssiemenellä.
Männyn jalostus kannattaa,
kun kasvun 1 isäys y 1 i 7%
Rauduskoivun jalostuksen
kannattauz~r~s
3 %:n
laskentakorkokannalla (miljoonia
tnarkkoja).Jalostushyödystä on
muodostettu prosenttipareja, koska
Etela-Sum~essajalostushyödyn
oletettiin olevan korkeampi kuin
Keski-Suomessa. Jo alhaisimmalla
prosenttiparilla saauute!tiin
positiiviset nettonykyawot.
Kolmanneksi, männyn siemenviijeiysten tuottamattoman alkuvaiheen kesto
oli 20 vuotta ja tuotantovaiheen arvioitiin kestävän 40 vuotta. Kaikki edellä mainitut rajoitukset muodostivat ne
kehykset, joiden rajoissa tarkasteltiin
mannyn siemenviljelysten kannattavuutta. Valtion subventoima mannyn
jalostus todettiin perustelluksi, jos jalostushyöty oli vähintään 7% (kuva s.
13). Saatu tulos pohjautui 3%:n laskentakorkokantaan; alhainen laskentakorkokanta on perusteltavissa jalostuksen hyvin pitkällä aikajanteellä. Ny-
kyisten jalostushyötyä tarkastelevien
kenttämittausten perusteella 7%:n jalostushyöty varsinkin tilavuuskasvussa
on mannyn ensimmäisen polven siemenviljelyssiemenellä realistinen. Laajempia ja kattavampia tutkimustuloksia saadaan kannattavuuslaskelmia varten vasta vuosien paasta, ja sitä ennen
on laskelmat tehtävä Iahinna vaihtoehtoisilla malleilla. Saatuja tuloksia voidaan kuitenkin pitää myönteisinä, sillä
ne osoittavat, että varsin vähäisetkin
jalostushyödyn lisäykset tekevät jalostustyön kannattavaksi ja perustelluksi.
b,
Mmk
The profitability of breeding Siluer
hirch when applying a calculatoiy
interest rate 4 3 % (in nzillionr of
FlM). The breding gains have
been broken down into percentage
pairs because the breeding gain in
southern Finland was assumed to
be higher than in central Finland.
Even /he lower pwcentage pairs
yielakd positive net present ualues.
Koivun Jalostus
kaikkein kannattavinta
Rauduskoivun siemenviljelyssiementä
on myyty lähinnä Etelä-ja Keski-Suomeen. Toisin kuin männylla, on siementen kysyntä ajoittain ylittariyt tarjonnan. Hyvä kysyntatilanne on tietenkin edesauttanut rauduskoivun siemenviljelysten kannattavuutta. Rau-
duskoivun jalostuksessa on edetty jo
toisen sukupolven siemenviljelyksiin.
Kehitystä ovat jouduttaneet rauduskoivun siemenviljelysten tuottamattoman vaiheen lyhyys, vain 2-3 vuotta,
luontaisesti suuri periytyvä vaihtelu
puuyksilöiden välillä, taimien nopea
Kirjallisu~itta
v;irliaiskeliitys ja ennrii kaikkea taustapölyryksei-i 17~iuttumineii.Kaikki ni;iiiiitcic crkijiic vaikuttav;ic inyiis sien-ieiiviljelysceii kaniiarcavucircrn positiivisesti.
Tiitkimiiksrssa ra~icl~iskoivcinh ~ i r vrnn~isrniillriaoli kaikkia;in neljii, kaksi Etrlii-Siioniessa ja kaksi Keski-Suonlessa. Mallit pohjautiiivnt Oikarisen
( 1 98 i)k;isvaccismallriliiii. Viiosittaii~
myydyc s i e m e n v i l j r l y s s i e m m n n-iiCiriit
rnciiitectiin ni~iuntol~ikiije11
a v i ~ l l hehi~
taiireiksi. joille niiioclost~iijalostiiskcrtymiii v:iilitorlitoisccn jalostiisliyiityprosenttirii rnuk:~isesti, ,aivan kiitrn
m;iiinylliikii-i. l,askrntamenrtelmii j;i
laskeritnkorkokannnt oliv;it s;ini;it kiiiii
miinnyllii. Lisiiksi rniiduskoivulla jalostiisliyötyprosrntic m ~ i o d o s t i v a t "prosenttipareja" siten, ctcii Btclii-Suornessa
s;iinanaikaisesti realisoiruvaii jalosriisliyijdy n o l e t e t t i i n olrv:in korkeampi
kciin Keski-Suomessa. Tiilokset osoittivat selviisti (kiivii s. 14), ettii r:iiid~iskoivuii siemrriviljclyksille koliclisrcttii
v;iltion subventio oii ollut percisteltu:i,
jos saavutettava jalostiisliyiity tilav~icis-
k,isvciss;i olisi rioiii 7% Bteiii-Suonicssn
jo rioiri 557 Keski-Sciomcssa. liciotsal:iiscc ja s~ion-i;il:iisccc ~ i t k i m ~ ~ s t i i l o k s e t
viittaiiviit siihen, eccii raiitluskoivullii
s;i;iv~icccc~ivu
j;ilosr~isliyiicyvoi o l l ~ ijopa 1 5
LOY kicrcoajaci cilaviiciskasviissa. Kiiitcnkin o n rnciisrrctava, rtca koeciilokser ovat prriiisin n ~ i o r i s t :1>~1iiyksilijis~
ta, rikii niitii piclii ekstr:il>oloida koko
kierco:ijalle srllaiseiiaari, vaan o n g r l niaa on jatkossakin liilirstyrriivii vailitoelitoisl;iskclmirn polljalt:~.
S;i;idiit kiiscaiiiiiis-I-iyijtyanalyysiii
tulokset osoitrivar seka niiinnyil ertii
r;iiicIuskoivciii j;ilost~israiminn;in olevai1 talo~idellisesti "oikcallii ~ ~ c r i i s r a l la". I ~ ~ l i i t c i l r v a i ~ c i u d r s ss;iatanerri
a
myijs iniinnyn siemzi~viljrlysceiic;iiistapölytysoiipelni~iapicncnnetyksi j:i sitcn
kiiyrtiial~ic.ir:i siirrety ksi polijoiseeii
piiin, rnikii paraiit;ia jalosrciksrii kann;itt:iv~~iirta.
Seciraavien siemeiiviljelyssiikiipolvieii prrcisr:imiiicii ori jo kiisillii, joten j:llostukseii rkonunirtrisclla
t ~ ~ t k i m i i s t ~ i i lriittiiii
lii
ryiis:irkaa viclii
viiosiksi eteciipiiin.
E
AhtikoskiA. 1995: Männyn ja rauduskoivun siernenviljelysten kannattavuus. (Abstract: Profitability of Scots pine (Pinus sylvestris L.) and
Silver birch (BetulapendulaR.) seed orchards
in Finl.and) Rep. Found. Forest Tree Breed. 10.
Metsänviljelyaineistotyöryhmanmuistio.1994.
Maa-ja rnetsatalousministeriö
Metsäpuiden siemenviljelyohjelma vuosille
1990-2025. 1989. Siernenviljelytyöryhma.
Helsinki. 52 s.
Oikarinen, M. 1983. Etelä-Suomen viljeltyjen rauduskoivikoiden kasvatusrnallit. Cornmunicationes Instituti ForestalesFenniae 113. Helsinki. 75 s.
Pesonen, M., Hirvelä, H. 1992. Liiketaloudelliset
harvennusmallit Etelä-Suomessa. Metsantut-
kirnuslaitos. Folia Forestalia 800. 35 s.
Pulkkinen, P & Pakkanen, A. 1993. Viisi vuotta
Pohjois-Suomenviljelymateriaalin kehittamisprojektia. Metsanjalostussaatiö 1992, 12-14.
Talbefl, J. Weir, R.J., Arnold, R. D. !985.
Costs and benefits o i a Mature First-Genera
tion Lobloliy pine Tree improvement Prograrn.
Journa of Forestry 311985. 5 s.
Venäläinen. M., Annala, M-L., Kosonen, E..
Rantanen, H.. vnkkynen. H. 1994. Plusmantyjen testaustulosrekisteri ja jalostushyöty. Metsäntutkimuslaitoksen tiedoriantoja 497. 90 s.
Werner, M., Danell, O., Stenel; L-G. 1992 Bra
start pa biörkföradlingen. Information Skogstradsföradlingnr2 1991192. Institutetför Skogsföradling, Uppsala. 5 s.
r,
METSAPUIDEN RESISTENSSIJALOSTUKSEN NAKYMIA
Jalostus vai
kemia1linen torjunta?
Kasvien resistenssi eli kestavyys carkoiccua 1;i;ij;isci o t t a e n k;isvieri kyky5
krliiccyii ja kasvaa normaalisti ympiiristiji,, k u t e n patogeenien eli caudinailhriitcajirri, Iierbivorien eli k;isveja rziviiiiiokseen kaycciivien rliiiricen tai
siiri-ilniascoii vaikiitiiksista liiiolimacta. Uscininiicen rrsiscenssiscii p ~ i l i ~ i caari v;iiri silloin, kuri kestiivyys j o l i c ~ i ~ i
kasvin prrinnöllisiscii oniiiiais~iuksisc;1.
Rrsiscenssijal«scukscn liiliriikolicaiia
olevaa ~>eririnöllistiivailicelua kasvieii
kescavyydcssii niiyttiiii liiycyviin sicii
miikaa kiiii k;isvrja t ~ i t k i c a a ncarkenimin.
Hyvii i l m a s t o l l i i ~ e ikt.stavyys
~
antaa
~ > e r ~ l s t u ijonka
i,
~x)lijallesieni-, hyöiitcis- ja iiis,ikiisresiscenssi r;ikenciiu.
Ticclcciiiin esimerkiksi, ectii kylmii, s:irrincn kesii valieiitiia piiiden kestiivyyrta ~iseallac;ivalla. Hyviic kasv~iolosiiliteet nialiilolliscavat piriirliiistiiri rLinsaan kasvun. rnikii siiaccaa ~ > ~ i o l e s c a a n
elikiiistii ca~idinailiruccajicii inriiestyniistii. Hiionoina v~iosiiiapiiiden kuiico hrikkenrt., miinnyn nrulasilla kasv;iva pieneliiiscii viilirnee ja esimerkiksi
versosiirmukka (Gi.oirttiewiell~i ~//,ietiiii/)
kasvaa rricyiseii Iiyvin (Stephan 1 9C)O).
Erityisesti sieniraiicieii torjiinca keniik:ialril i;1 onniscii~ijoissairi capaiiksissa
Iivvi ii. IJiitlen Ser1;inriin mecsiicaloiis
I>eriistiiii niilcri yksinom;ian rndiacaniiiiinyn ( P i ~ / t . irizclic/tcr) viljelyyn. Viljelniillr i s k e y t y i lc)64 nrii1:isliome
(Dotbiitroiiii/ pi,ii), joka LI h kas i koko r;irliacan viliclvii. Docliistromn-sienen i i i fekcio voiclxin torjua sirrlrrtiiviillc cas o l l r lrvitraniallii kui>arivhdisteicii.
Toisaalta I)ocliisrroniu-resistenssi pel ja rrsistenssillii o n
riytyy ja k a s v ~ i la
j>ositiivinrn, tosin p i e n i , geneeccincii
riippiiviiiis (<::irson 198')). Parhaisiin
ciiloksiin paastiiiin liitciimiillii resisccnssi osaksi j~ilosciisohjrlniaa j;r s a r n a l l ; ~
I i ~ ~ o l e l i t i m a l lkemiallisen
a
toriiinnan
avulla, ettei sienicaiiri piitikea pahaksi
epidemiaksi.
J o i t a k i n tuliolaisia voici;laii ~>iciia
Iiyvin kiiriss;i biologisin corj~incaniciiet e l m i n . M o n i s a r m i i i v i r ~ i k s e i i kiiyttii
miiiity~~isciiiisen
corjiirinassa o n ekologisesti Iiyvii, Iiall>;i ja crtiokas nienecelniii. Valitettavasti ciil laisia esirnerkkrjii
oli kovin valiiiii. Torj~iiican~rnecclmiin
v a l i n t a 011 uiiiii capaiiskolicaiiien, I i i paavia ratkaisiijii voidaan liiytai kemi;illisrsta j;i biologisesta corjiiniiasta
sekii jalostuksen nialidol l isiiiiksistn.
K i i n n o s t ~ i sresisterissin lisaiiniiseeii j;iIosciiksrn kaiitr;i on kiiicenkin noiiscrniissii. Seiirnavassa kiisit telen lyliyesti
mLiLitam;iii esimrrkkit;il,aiiksen avu1l:i
resiscriissijiilosci~ksenmaliclollisiiiiksia. Erityisesti tarkuscrlen mc.tsiit;il«~icleii kannalta ciirkeiiii k a s v i ~ n o ~ ~ c ~ ja
itlrn
kcsriivyydeii siiliclecc:i.
V ; ~kokii
I
iisrn (Pii.e'/ g~c///(i/)ja c n g c i -
siimaan I.<iiiiscl.tsi (incrrior spriicc). Sisiiniaaii kiiiisi ori mecsiicaloi~dessaIiy viii Iiil-iaava j;i sita ist~itec;iansiiiiria
niiiiiriii, yli 100 m i l joon;ln tainta vuo-
1
J
L
Kanadalainen kuusi
kärsäkäskestäväksi
,
m a n n i n k u w c n (!? engr/riiLiiiiiii) criastcisia Iiyt)ritlejii eli risteymiii kutsiicaan
Kannclnn Brittiliiisessii Ko1~irnt)iassasi-
&
W
Kanadrssa kärsäkkaät
vioittavat kuuen
fatvakasvaimia.
Kestävyydessä on suuria
perinnöllisiä eroja
puiden väfiffä.
Kuva: Matti Rousi.
In Canada, w i f s cause
L m g e to the shoots of
sprure. Tbere is great
genetic tree-to-tree
variation in resistance to
attackts by these insects.
dessa. Viljelysten tulevaisuutta uhkaa
kuitenkiii valkomantykarsakäs (Pissodes
strobi), joka tuhoaa erityisesti sisämaan
kuusen latvakasvaimia (Kiss et al.
1995).
Sisamaan kuusta on jalostettu 30
vuotta. 1980-luvulla havaittiin kuusen
poikkeuksellinen alttius karsäkastuhoille, samalla kävi ilmi kuusiperheiden välinen laaja vaihtelu karsäkäskestavyydessa. Vahinkoaste eri paikkakunnilla sijaitsevissa kokeissa on ollut
vaihteleva (9-63%), silti perheiden alttiusjarjestys on ollut eri kokeissa sama.
Resistenssin periytyvyys onkin osoittautunut korkeaksi (hZF= .77 +.11).
Elinvoimaiset puut ovat yleensä kestavia: 6-vuotiaiden perheiden pituudella
ia kärsäkästuhoalctiudella on tilastollisesti merkittävä negatiivinen riippuvuus (15v., r = - .67). Nykyään resistenssin perusteita selvitetään hyvin laajalti, erityisesti DNA-tasolla (Kiss and
Yanuchuk 1991).
Myös valkokuusen karsakäskestavyydessä on selviä eroja: itäiset alkuperat ovat huomattavan kestäviä, niiden
keskimääräinen tuhoaste on vain viidesosa läntisiin kuusiin verrattuna (5 vs
25%). Myös alkuperän sisällä geneettinen vaihtelu on laajaa, ja erityisesti hyvakasvuiset kuuset ovat resistentteja
(Kiss et al. 1995).
Brittiläisen Kolumbian kuusikokeet ovat myös pahoin kiwojen vahingoittamia. Sisamaan kuusi näyttää olevan altis useille seka sitkankuusen (Picea sitcbensis) että valkokuusen kiwoille
Adelges- (A. abietis, A. cooleyi, A. laricitus) ja Pineus-lajeille ( i? simifis, i? pinifofiae), ja hybridit ovat ilmeisesti vanhemmaislajeja alttiimpia (W.J. Mattson et al., in prep.). Lajiristeymien resistenssin vaihtelu on kuitenkin huomattavan laaja.
Lehtikuusia risteytetaan
kestäviksi Japanissa
Suonressa ratd~skoivun
kestayysjalostuksessa
rt~yyrätzrhojavastaan on
saavutettu lupaavia tuloksia.
Kl~va:Luonnonkrrva-arkisto1
Heikki Willamo.
In Finland. prorrrising rwlts have
been arhieved in breeding silver
birrh for resistance to rtarnages
by voles
Nopeakasvuinen japaninlehtikuusi
lini var: japonica) on puolestaan myy( L r i x kannpfwi) on tärkeä viljelyp~iu- rankestävä m u t t a hidaskasvuinen.
Hybridisaation ja takaisinristeytysten
laji Pohjois-Japanissa. Japaninlehtikautta on Japanissa onnist~ittujalostakuusi on osoittautunut erityisen alttiiksi sikäläisen harmaakuvemyyran
maan lehtikuusi lähes yhtä kestäväksi
kuin L. g~tielinija miltei y hta nopeakastuhoille, myyrät voivat "kaulata" jopa
vuiseksi kuin L. kaenlpferi (Chiba &
tukkipuita.
Kurileilta ja Sahalinin saarelta koNagata 1976, Kurahashi 1988).
toisin oleva k~irilienlehtikuusi(L. gnre-
Japanissa rrryyrät voivat tappaa
jopu tt/kkipt/un kokoisia
lehtikuusia. Hybridilehtik~met
ovat osoittautl~neetkestäzliksi.
ttwtta san/alla kasvuisiksi.
Kwa: Matti Rousi.
In Japan. voles ran kill wen
saci*tituber-sizedlarrh. Hybrid
larrhes have proved to be
resistant bt/t af the same tinze to
he rapable ~Jgoodgrou~th.
Ll,ipaavia tiiloksia
kojvljlla Suomessa
Raud~iskoivuperheidenja eteläsuoma- vasti (Paikkönen e t al. 1995).
laisten rauduskloonien välillä kestäNuorena hyväkasv~iinenjapanilaivyysvaihtelu on hyvin laajaa useita tainen raudus (13. pI~zty~>hyII~z)
on poikkeuksellisen kestävä ja amerikkalainen
mivaiheen merkittäviä tuholaisia, kuten myyriä, jäniksia, lehtikärsakkäitä ja
hies (B. papyr+ra) erityisen altis jänis1ehtiru"stetta vastaan. O l e m m e Mettuhoille. Hidaskasvuinen alaskalainen
säntutkimuslaitoksella testanneet kuuraudus ( B . resinihra) on kestävä toisin
den kloonin kestävyyttä kaikkia näitä
kuin keltakoivu ( B . a//eRhanien.ri.r).
t~iholaisiavastaan useamman v~ioden Yleisesti ottaen eri lajien kasvunope~is
ajan (Rousi et al. 1995a). Eri vuosina
ei ole missään suhteessa kestävyyteen
suoritetuissa kokeissa kloonien kestä(Rousi et al. 1995b). Rauduksen sisäivyysjärjestys on pysynyt muuttumattonen vertailu puolestaan osoittaa, että
mana. Yleisesti ottaen näyttää siltä,
jäniskestävyys ja kasvunopeus ovat poettä samat yksilöt kestävät sekä myyriä
sitiivisessa riippuv~iussuhteessa.Noettä janiksiä, sen sijaan kestävyys ni~>eakasvuisetyksilöt kasvavat nopeasti
säkkäitä, hyönteisiä ja sieniä vastaan ei
jänisten ulottumattomiin ja kelpaavat
korreloi. Yksi testatuista klooneista oli
huonommin kuin hitaasti kasvavat.
tosin kestävä kaikkia t~irkittuiatuhoKestävyys muita tuhonaihe~ittajiavastaan ei näytä olevan yhteydessii koivun
laisia vastaan, kun muutama oli altis
kaikille. T~llostenmerkittävyyttä lisaa
kasvunopeuteen. Tosin erityisen Iehcise, että Kuopion yliopistossa suoriteruostekestava klooni, joka kasvaa vertussa otsonikokeessa bioottisia tuhoja
tailluista klooneista parhaiten, kun lehkestävä klooni osoittaut~iikestäväksi.
tiruostetta on runsaasti. on melko hiyleisaltis klooni sen sijaan kärsi kohondaskasvuinen niinä vuosina kun lehtineista otsonipitoisuuksista huomattaruostetta on vähän (Poteri ja Rousi
1995).
Kuusen
maannousemakestävyys
Kuusen tyvilahoa aiheuttava ju~irikääpii eli maannousema (lietemhd.ridion anYIOJ.UY~I)
on boreaalisella alueella merkit[ävä ~ ~ I ~ o n a i l i e ~ i tjonka
t a j a , torjunta on
eri ttäin hankalaa. Sienen leviämisnopeus eri kuusikloonien mantopuussa
vaihtelee merkittävästi (von Weissenberg 1975, Swedjemark and Stenlid
1994), mikä saattaa mahdollistaa kestävyyden lisäämisen jalostuksen me-
netelmillä. O n kuitenkin h~iomattava,
että tulokset perustuvat keinolliseen
saastuttamiseen ja eriis resistenssin mekanismeista saatetaan ohittaa, kun saast u t ~ i srehdiiiin kuoreen avattavien reikien kautta. Ilmastollisten tekijöiden
moninaiset vaikutukset ja sienitautien
iskeytymisen m o n i m u t k a i s ~ i u s vaikeuttavat patogeeniresistenssin jalostamista.
Resistenssin
murtuminen
Erityisesti Ylidysvaltojen vehnälajikkeilla saadut kokemukset ovat osoittaneet resistenssin rikkovien ruostekantojen syntyvän noin 10 vuoden viilein,
ja tämii on heriittänyt kysymyksen resistenssijalostuksen mielekkyydestä.
Yksivuotisilla maatalo~iskasveillasaatLia t~ilosra oli kuitenkin uskaliasta
yleistää metsitalouteen. Metsäp~iiden
jalost~iksessa perinnöllinen m o n i m ~ i o toisuus säilyy, jopa lisäiintyy luonnonmetsiin verrattuna, ja markkinoille t ~ i lee geneettiselta koost~imukseltaan
uutta siementä tai ~iusiaklooneja lalies
vuosittain. Yhtenäiset vilielvi>inta-alat
,
ovat pieniä. Sitä paitsi tuliolaiset voi-
,.
19
Kuusen jalostaminen
kestauäinn&ksi tyvifahoa
aiheu/tavaa juurika;ipää eli
maannousemaa vastaan
saattaa olla mahdoffista.
Kuva: Metsäkuva-arkisto1
Simo Hannefins.
it nuy be possibfe to breed
Norway spruce jÖr enhanced
resistance to the raot-rot
direase caused by the&ngus
Heterobasidion annosum.
Nykytilanne ja
tulevaisuuden
haasteet
vat siirtyä luonnonmetsiin ja usein
hyödyntää jopa toisia kasvilajeja. Yhtenaisella ja erittäin laajalla Yhdysvaltojen vehnävyöhykkeellä valintapaine
uuden, resistenssin rikkovan sienirodun syntyyn täytyy olla suuri ja ottaen
huomioon sienten valtavan suuren itiö-
tuotannon, mahdollisuuksia voi arvioida sienen kannalta hyviksi. Kun sieni
onnistuu tällaisissa oloissa vain joka
kymmenes vuosi, voi resistenctien
puujalosteiden käyttäjä nukkua yönsä
huoletta.
Nopeakasvuisuus on eriis metsänjalostuksen tärkeä tavoite. O n ilmeistä, että
nopeakasvuisuuteen perustuva valinta
ei yleensä johda kestavyyden alenemiseen, joten jalostusta voidaan tältä osin
jatkaa nykyisessä muodossa. Metsänviljelymateriaalin kestävyyttä voidaan
yksinkertaisimmin nostaa poistamalla
perinnöllisesti tuhoalttiit emopuuc siementuotanto-ohjelmista.
Toisaalta
kasvullinen monistus on lupaava menetelmä resistentcien yksilöiden lisäiimiseksi. Nykyiset vaatimukset yksittäisten viljelysten kloonisekoituksisca
eivät kestavyyden kannalta tosin näytä
kovin vankasti perustelluilta.
Koivujen myyrä-, hyönteis- ja sie-
ni tautikestävyyden lisäämiseksi Metsäntutkimuslaitoksella Punkaharjulla
risteytetään parhaillaan suomalaisia
rauduksia sekä keskenään että japanilaisen rauduksen kanssa. Ensimmäisten lajiristeymien alkukasvu on ollut
huomattavan nopeaa, ja testit osoittavat kestavyyden periytyvän lupaavasti.
Lajiristeymien laatu ja ilmastollinen
sopeutuminen on vielä testattava erityisen huolellisesti.
Hirviä kestäville koivu- ja mäncylajikkeille olisi epäilemättä kysyntää.
Eri koivutyypit sulavat eri lailla hirven
pötsissä; tästä huolimatta näyttää siltä,
että hirvi on ravinnonvaiinnassaan niin
suurpiirteinen, että hirvituhoja kan-
U
.
t o r j ~ i iii~iiIl:i
~i
k e i l i o i i i k ~ i i lj:ii
Iost~iksclla.
l < ~ i s k o r ~ p l i i k i i r l > i i s ac ~i l ~i e ~ i t t a i i i a t
v i o i t ~ i k s c to v a t v i i m e a i k o i n a 11cr;ittiin e e t I i ~ i o m i o t : ~E. n s i m m i i i s r t t ~ i l o k s r t
o s o i t t a v a t p c r i n i i i i l l i s t i i v ; i i l i t r l ~ i uk o i v u j n l o s t c i d e r i I\-rstiivyydrssii, m u t t a
vasta tLi1rv;lt k o l i e r t osoiccavat j;llost ~ i k s r nr n ; ~ l i c l o l l i s ~ i ~ i cciihojcii
lrr
valieiitiijiiiiii.
Y m p i i r i s t i j v;lik~itc;i;i prrimiiii olirlla kasvieri k c s t i i v y y t r r i i . E s i n i c r k i k s i
k ; i s v i l i ~ i o i i r r s s ak a s v a t e t ~ l kt o i v u t i i i i y t tavat. I i i e i i i ~ l ny l l i i t t i i c n , olclvan kestaviiiiil>i;i kiliri ~ l l k o n ak ; i s v n t e t ~ i t .A i k n i i i c n k o i i l i n t a on nostaiiLit t a i m i e n kcstiivyycca p i r n j y r s i j i i i t i i vastaan. l3;iiini-
t a r I i a l a i i n « i t ~ i k s c r i v : i i k ~ t t ~ i k s e~t > ~ i o l e s t,i,iii o v a t h y v i n m o r i i m ~ i t k : i i s r t .J;ilost ~ i k s e i io h c l l ; ~oli yml+irist'iiii
osLiLitrrii
k:isvicii r r s i s t r i i s s i i i m i i i i r i i y t y m i s c s s i i
k i"i i i n i t r t t i i v i i :iicml>;i;l c i i e n i n i i i n I i u o rniot;l.
M:i:ip:iIloii i l i i i a k r l i i i i i 1iiiiiptitil:iii
l n ~ i ~ i t o k sc~tlrv;it
rt
v;iikiitcaniaaii k a s v i rii s o l > r ~ i t ~ i i i r i s ~ i ~ja
~ trniiLittaviit
ec'~i
t~iIiolaislajisto;~. hT;iycciiii silti?, e t t i j o liiI i i a l u c i l l a ~ ~ i nc s~ici n c y y t ~ i l i o l i y i i i i t r i s i 2 ,
j o t k a o v a t saa~ieecj a l a i i ~ i i a av i i m e i s t e n
liinil>ii,iirn t a l v i r i i aikana. M c t s i i p ~ i i t t r n i m r kcstavyydc'n v ; l i l i t r l i i ; i iiiiitii
r n a l i t l o l l i s i a t ~ i l r v i l i s ~ i ~ i dt~i1iol;iisi:i
eii
V;LSC;L;LI~ oll;~inj o testaamassa.
Carson, S.D. 1989. seiecting Pinus radiata for
resistance to Dothistroma needle blight New
Zealand Journal of Forestry Science 19:3-21
Chiba, S. and Nagata, Y 1976. Studies on the
breeding of Larix species. Experimental estimations of the vole resistarice and hertability
among hybrids, back-crosses and triple hybrids. (In Japanese with English Summary).
Oji Institute for Forest Tree Improvement.
Technical Note 3: 33-44.
Kiss, G.K., Yanchuk, A. D., Alfaro, R. I., Carlson, J.E. and Manville, J.F 1995. Recent advances in research on white pine weevil attacking
spruces in British Columbia. Ms.
Kiss, G.K. and Yanchuk, A.D. 1991. Preliminary
evaluation of genetic variation of weevil resistance in interior spruce in British Columbia.
Canadian Journal of Forest Research 21:230234.
Kurahashi, A. 1988. Improvement of larches by
species hybridisation (111Japanese with English summary). Bulletin of Tokyo University
Forests 79, 94pp.
Poteri, M . and Rousi,M. 1995. Variation in Melampsoridium resistance among European
white birch clones grown in different fertilizalion treatments. Submitted.
Pääkkönen, E., Paasisalo, S., Holopainen, 7:
and Kärenlampi, L. 1993. Growth and stomatal
responses of birch (Betula pendula Roth) clones to ozoiie in open-air aiid chamber fumigations New Phytologist 125:615-623.
Rousi, M., Tahvanainen, J. Henttonen, H.
Herms, D.A., and Uotila, 1. 199% Clonal variation in phenology and resistance of European
white birch to herbivores. Submitted.
Rousi, M . Mattson, W J , Tahvanainen, J.,
Koike, 7: and Uotila, 1. 1995b. Growth and hare
resistance of birches: testing defense theories.
Submitted.
Stephan. B.R. 1990. The current Scleroderris
situation in Europe. In: Scots pine diseases.
Proceedings of an international syinposium
Kornik, Poland 16-20, May 989. Bulletins of
the Finnish Forest Research Institule 360: 4954
Swedjemark, G. and Stenlid, J 1994. Variation
among Norway spruce clonesand Heterobasidium annosum isolates in g r e e n h o ~ ~inocue
lations. Proceedings of 8th International Conference on Root arid Butl Rots. I.IJ.F.R.0. wp.
S2.06.01. Eds. Johansson, M and Stenlid, J.
Swedish University of Agricultural Sciences
Pp 10-16.
von Weissenberg, K. 1975. Variation iri relative
resistance to spread of Fomes annosus in lour
clones of Picea abies. European Journal of
Forest Pathology 5:112-117
ii;itt:iiirr
Kirjallis11utta:
)'
1
JALOSTUSU UTISIA
Metsanjalostussaatiön taimituotannosta tuli Taimikolmio Oy
Metsanjalostussaatiön taimituotanto
yhtiöitettiin vuoden 1995 alusta, ja
uuden yhtiön nimeksi tuli Taimikolmio Oy. Metsanjalostussaatiö siirsi taimiyhtiöllensa kaiken kaupallisen toiminnan. Yhtiö jatkaa taimituotantoa
säätiön entisilla taimitarhoilla Keuruuiia, Nurmijärven Röykassa ja Pieksämäen Naarajarvella. Pääkonttori
sijaitsee Röykan taimitarhalla. Yhtiön toimitusjohtaja on metsänhoitaja
Pentti Tyystjarvi.
Taimikolmio Oy jatkaa Metsanjalostussäätiön aloittamaa linjaa ja keskittyy oman metsaluontomme puuvartisten kasvien lisäämiseen. Yhtiö aikoo
olla aktiivisesti mukana hankkeissa,
joissa valitaan metsaluonnosta uusia lajeja ja muotoja viherrakentajien kayttöön.
Koristetaimituotannossa Taimikolmio Oy keskittyy metsikkö- ja jatko-
Koivun taimia Pieksataimitarhalla.
Kuva: Lm Holopainen.
Birch s d l i n g s at the
Piekram&ki nursery.
kasvatustaimiin, joita voidaan tuottaa
edullisesti samoilla koneilla ja samoissa tiloissa kuin metsataimiakin. Muovikasvihuoneita yhtiöllä on kolme hehtaaria ia avomaataimitarhaa 80 hehtaaria.
Taimien tukkumyynnin hoitaa yhtiön oma myyntihenkilöstö suoraan
taimitarhoilta.: Vähittäismyyntiä taimitarhoilla harjoittaa kunkin tarhan
oma taimimyymala.
Vuonna 1994 Metsanjalostussaatiön taimimyynti säilyi jokseenkin
edellisen vuoden tasolla. Taimitarhojen
yhteenlaskettu taimimyynti oli 11,5
milj. metsatainta ja 0,9 milj. puistotainta. Luvut vastaavat noin 6 % koko
valtakunnan taimituotannosta. Muutokset puulajisuhteissa olivat pieniä,
kuusen osuus oli edelleen selvästi suurin, 60%.
G
Metsänviljelyyn luovutetut taimimäärät, 1000 kpl
Kuusi 60 %
'
Puulaji
f
l
Muut 3 %
Kuusi
Koivu
Mänty
Muut puulajit
Yh teensa
1994
6 973
2 437
1 891
261
11 5 6 2
~dänty16 %
PUISTOTAIMET1994
7-
Koivu 21 %
Puistotaimien luovutusmäärat, 1000 kpl
Taimiryhma
1994
1993
5 00
600
400
100
1 100
.................................................................
Lehtipuut 33 %
Havupuut
Lehtipuut
Pensaat
Yhteensä
300
100
900
Kapealatvaisuutta aiheuttava geeni löytynyt ?
Merkittävä edistysaskel kuusen kapealatvaisuutta aiheuttavan pendulageenin (P) täydelliseksi tunnistamiseksi ja
kloonaamiseksi on saavutettu. RAPDmarkkerigeeni, joka on kytkeyrynyt Iäheisesti pendulageeniin, on tunnistettu.
saavutuksen takana on kansainvälinen yhteistyöhanke, josta päävastuussa
on ollut Ph.D. David Neale, Institute
of Forest Genetics, USA. Laboratorioanalyysit on pääasiassa tehnyt Annika
Lehner, Institute of Forensic Medicine,
Itävalta. Metsanjalostussäätiöstä hankkeessa on ollut mukana MMT Tapani
Pöykkö, joka on mm. toimittanut tutkimusaineiston ja tehnyt puiden luoki' tuksen. Lisäksi hankkeeseen on osallis-
tunut joukko muita henkilöitä seka
Suomesta että USA:sta. Tutkimus julkaistaan lähiaikoina Theoretical and
Applied Genetics -julkaisusarjassa.
Tutkimus tehtiin yhdestä pendulakuusen ja normaalikuusen risteytysperheesta olettaen, että pendulakuusi on
heterotsygootti dominoivan pendulageenin (P) suhteen ja normaalikuusi ei
ole pendulageenin kantaja, Risteyma
on siis tyyppiä P p X pp. Perheen yli 40
jälkelaisesta ja myös vanhemmaispuista koottiin tuoreita oksia analysoitavaksi. Jalkelaisistä noin puolet oli luokiteltu pendulakuusiksi ja naista suurimmasta osasta pystyttiin havaitsemaan sama mnrkkeri, joka oli myös toisella vanhemmalla. Tulos osoitti, että
Kapulatvaisuutta
aiheuttavan pend~~lagernin
trdtrnistatninetrja siirto
nr/rihin krrl~siyktilöihin
nzerkitsisi huotrrattarjaa
edistysaskelta
n/etsanjalostr~hessa.
Kava: Jorrkn Lehto.
Thr pinpoirrting and
tranderring of the pend~da
gene tzrising the der~elopr~~ent
o j a narrourimua in sprure
ueould be a t~ujoradvancefor
forest tree breeding.
markkeri liittyy pendulaominaisuuteen.
Saavutettu tulos on alustava ja jättaa viela spekulaatiomahdollisuuden.
T~iloksenvarmencamiseksi käytetään
jatkossa neulasmassan sijasta siemenvalkuaista, joka havupuilla on haploidi
ja edustaa siten pelkästään emopuun
perimää. Menettely yksinkertaistaa
markerin ja pendulageenin välisen kytkennän analysointia, ja sillä vältetään
ongelmat, jotka aiheutuvat käytettäessä jalostamattomia ja hyvin heterotsygooctisia vanhemmaispuita. Tavoitteena on Iöytaa pendulaemopuun siiuresca, noin 1000 puun jälkeläisjoukosta
markkereita, jotka ovat vielä Iähemm i n kytkeytyneet pendulageeniin
kuin mitä nyc Iöydecty markkeri on.
Pendulageenillä, jonka vaikutus
näkyy kuusella riippuvina oksina ja
kapealatvaisuutena, voi olla huomattavaa taloudellista merkitystä. Geeniä
pidetään yhtenä harvoista mahdollisuuksista metsäpuilla vaikuttaa suoraan taloudellisesti tärkeisiin kasvu- ja
laatuominaisuuksiin, jotka yleensä periytyvät monen geenin avulla. Geenin
tunnistaminen, kloonaus ja siirto muihin kuusiyksilöihin tai jopa muihin lajeihin voi avata huikeita taloudellisia
mahdollisuuksia.
w.
'.
...
8.
+P
&&sekä p u i h latvojen tasoIla että Iabellä maanpintaa.
Kuvat:Jukka Antola.
ng tbe mwenaent ofpollen wi~bina stvd orchard,
sbould be conducted at botb crwun levei and close
to tbe ground.
Pertti Pulkkinen väitteli mannyn siitepölyn leviämisestä
Metsanjalostussaatiön kehittamistoimen päällikön MMT, FL Pertti Pulkkisen väitöskirja "Mannyn 'siitepölyn aerobiologiaa: eri alkuperää olevan siitepölyn leviäminen ja vaikutus mannyn
siemenviljelyksissa" tarkastettiin Turun yliopistossal6.4.1994. Vastavaittajäksi saapui Ruotsista dosentti Mervi
Hjelmroos, Naturhistoriska riksmuseet. Vaitöskirja ilmestyi Metsanjalostussäätiön tiedonantoja 8 -julkaisuna.
Vaitöskirjatyöta varten ilmassa olevan qsiitep%lyn
esiintymistä mitattiin
..
'
10 vuoden ajan useilla paikkakunnilla
Etela-Suomesta Pohjois-Suomeen. Samoin tutkittiin ilmasta pyydetyn siitepölyn itamista, hede- ja emikukinnan
ajoittumista ja kehitystä sekä siitepölyn maaraa ja liikkeitä siemenviljelyksessa ja sen ympäristössä. Siitepölyn liikettä viljelyksen sisalla selvitettiin
myös varjatyn siitepölyn avulla.
Useat eri tekijät vaikuttavat ulkopuolisen, eri alkuperää olevan siitepölyn mahdollisuuksiin tunkeutua siemenviljelyksiin tai puupopulaatioihin.
Tallaisia tekijöitä ovat populaatioiden
väliset erot kukinnan alkamisessa, ero
hede- ja emikukinnan alkamisen välilIa ja kukinnan vaihtelu populaation sisalla. Lahelta ja kaukaa kulkeutuneen
siitepölyn leviäminen siemenviljelykseen vaihtelee huomattavasti vuosit-
JALOSTUSUUTISIA
tain. Ulkopuolisen pölytyksen mahdollisuus vaihtelee myös siemenviljelyksen sisällä riippuen puiden ja kloonien asemasta viljelyksella. Kaukopölytys nayttaa mahdolliselta, jos olosuhteet ovat suotuisat.
I
Siitepöly liikkeelle helikopterin avulla
Helikoptereita on kokeiltu siitepölyn
levityksessa siemenviljelyksilla. Helikopterin roottorin ilmavirtauksella pyritään irrottamaan siitepölyä hedekukinnoista ja levittämään sitä ympäröivien puiden emikukintoihin. Tarkoituksena on tehostaa viljelyksen siHelikoptwin koko
osoittautui hyvin
ratkaisevaksi siitepölyn
irtoamiselle. Kuvassa
liian kevyeksi
osoittautunut
helikoptwi minnyn
si~iljelyksella.
Kuva: Jukka Antola.
The size ofthe
helicoptw p m e d to be
very important in
abundunt pollen
sbedding. A belicopter
above a Scots pine s d
orcbasd: tbis m d e l was
f0und to be too light.
1
k
d1
Y
; ~ i
-1
.
a
L . .
säista pölytystä ja vähentää viljelyksen
ulkopuolelta saapuvan taustapölytyksen osuutta.
Taustapöly tys laskee syntyvän siemenen jalostuksellista tasoa. Etelaan
siirretyillä Pohjois-Suomen viljelyksilIa ongelma on vieläkin vakavampi, sil-
I
l
:
lii syiityviistii sirriiciicstii knsvnrcr~itt;iim r t civiit o l e iliii;istollisrsti krstiiviii
rinolxiiclrii korisc~rcliilla.
Mrtsiiliallitiikst.ii niiiiiriyn sirniciiviljrlykscllii K«rpilahtlel la kokeiltiin
vuosina 1')')O-92 rrityyppisiii Iirlikoptcrcita, joilla I r n n r t t i i n viljrlyksrii yllii
iioiii .iO mctriii viilrin 5 nirtriii Inrviistcn yliil>iiolrll;i. I.riito trlitiiii k;ilicrcn
krrt;ian piilyty kscii kannalta l>arlianksi
katsotiiri piiiviin ;iik:ina. Sicnicnrn tiiIccniiiitt~iasyiityviin sicnicnrn rriiist:ir>iilytysosiiiis ~irvioitiinisorntsyy m i t r k iiiik~iii;iviilla ja sitii vrrrartiiri s;im;in
viljclyksrii kiisittclrrniitriimiiri osiin sirmrnerii.
kiclikoptrrill;i ei kokeessa saciviitrtrii oclotrttiia Iiyiityii. Triiistnl>ijlytys laski licviisti mutt;i ei tilastollisesti merkitsïviisti kontrolli i i i verrattuna, vliikkn t«inicnl>icreii toclettiiii lisiinnc.cn il-
ni;iss;i olrv~iiisi i rcpiilyn iiiziriiii jop;i Xkcrtaiseksi. Ylirc11a viioiiria Iiclikoptcrikiisittrly kiiircrikiii jopa lisiisi t;iirst:i~>ijlytysrii.
T ~ i l o s t r i i pcriistrrl l;i Iirli koptcriii
kay tiili siiiirirny>;iii;i vai kciiteii;~oli scii
ajoittaniiiicri piilyty ksrri k;iiiii;ilta oi kcnnn ;ijanI<oht;i;in. Kiikiiira-;ijaii ~,iriiiid r n vuoksi Iciito pitiiisi toistaa iiscina
piiiviiiii. Vil jcly ksrii ja ympiiriiivirii
m r t s i r i i kiikiiiii;in suninii;iik;iisii~icIrst;i
srkii vil jrlyksrii o m a n licclc- jti riiiikiikinnziri krskiiiiiisistii r ~ i n s a u s s u h t c i s t ; ~
ja njntikolidist;~riipplirii tiilos v;iilitrlcr
viiositt;iin, cika toiniriipiclcttii voi iiiiiii
ollen siiositrlla jokavuotiseksi. Tarvittaisiin virlii jnrkokokrita, jotta orollincn l~iilyrysv~iosi
j;i Iriitohctki srkii Irritojrii niiiiirii voit;iisiiii valita ccliillisimrnnl1:i. n i i i t t ; ~trIiokkn;ill:i t;iv;~lla.
Siernenviljelyssiemenen kylvö onnistunut hyvin Kuusamossa
J;ilostrtiiI l;i sicmriiviljclyssicmriirl lii
J ; i l o s t e t t ~ i sienirii oli pcriiisin s i r kylvcttyjrii niiiiityr;iiiiiikoidt.n varIi:iisrnriiviljrlyksclrii Iiro i o , joka sij.'iitsec
lir1iity.s ori olliit Kuiisamossa p;ircnipi
Korl>il:ilidrlla Keski-Suonirssa. S i r k ~ i i npnik;illisclla mc~tsikkiisiemriicllii niciiviljrly ksccii o n krratry ~>ohjoissiiokylvrrtyjrii r;iiniikoiden. T i r t o Iirriisni:il;iisia k;inrup~iita,j;i sen oli ;il~iiil>rr ~ i i iM c t s ~ l i a l l i t ~ i k s ckrhittiiniisyksin
riii t ; i r k o i t ~ i stiiotr:ia sicmrntii Etrliikiiii ~,~ k,~ v l1l994
i i irivrntoimi i r i k~ili- Lapl>iiii. N y t r e m m i n o n kiiyiiyr i l m i .
teen k o c ~ ~ i l j e l ~ k s cjotka
r n , kylvrttiin
crrii c~trliiansiirrctyt polijoisct kuiit~iviiosina I ()SS j;i 1 OS9. M o l r n i i i i i s s ; ~ piiiit tiiott;iv;it t;iiisr;il>iilytylisr~iviioktaiiiiilioissa s i r m e n v i l j r l y s ; i l k i i ~ ~ c r i i l l ~s i ristcytysjiilkrliisiii, jotka riviir o l e
oli s i r m c n c n itiivyys p;irenijii jti taimikrstiiviii Ii;inr;il>iiiclcii kotisciicliilln,
rii v;ilt:il>itiiiis siiiirenil>i k u i n paik;illiniiitr;i ov;it kiiyrtiikell>oisili Iiiciiiari ctcsrlla mrtsikkiinlkiiprriillL Sicniriiviljrliimy>iiiiii, rsimcrkiksi Oiiliiri 1iiiiiiiss;i.
Ivssirnieiicsrii k e h i r r v i s i i l i t r r l l i s r s t i
hletsiiliallitiiksrii kylvökokcrr viittaaciirmniiiri kasv;itiiskclpoisia r a i m i a ,
v a t siilicii, rtrii s i c n i c n v i l j r l y s s i c n i c ~ i
sopii nicrsiinkylvööri v;iliiiitiiiiii ylitii
k ~ i i otct;i.iii
i
Iiiioiiiioon, ïrtii sicnicnviljrlyssicniriitii kiiytctriiii j00-400 g j;i
Iiyviii r;ii jolia p;ircniniiii kuin ~,;iik;illinietsi kkiisicriicntii 1000 g hr1iru:iri:i
ricii O i i l i i i i 1;iiiiiin nirtsikkiisicriitii. i
koliri.
,JA[ OSTIJSIJMTISIA
Lehnruksen veusoja
faboratorin~sa
Kuva: Maija Salonen
Shnors o/ srtiall -leaved
linden in the laboratnry.
Lehmusta mikrolisataan
*
.:
Metsanjalostussaatiössä on onnistuttu
mikrolisäamään metsalehmusta eli niinipuuta (Tilia corduta Mill.). Kuutta
eteläsuomalaista metsalehmuskloonia
on viljelty laboratoriossa in vitro 1-2.5
vuotta. Naista kolme on peräisin taysikasvuisista puista ja kolme G-vuotiaista siementaimisra. Viljelmat on aloitettu kasvavien oksien hankasilmuista.
Mikrolisattyjen versojen juurtumisprosentit ovat olleet 60-90 %. Istutuskelpoisia metsalehmuksen taimia tuotettiin vuonna 1994 noin 2000 kappaletta. Metsänjalostussaatiössa lehmuksen mikrolisaysmenetelmien selvittaminen on osa hanketta, jossa kehitelIaan lisaysmenetelmia jaloille lehtipuille.
Tulokset metsalehmuksen mikrolisayksesca ovat lupaavia. Koska taimia
voidaan tuottaa jatkokasvatukseen
vain rajoitettuna aikana vuodesta, kaytannön toimintaa helpottaa versoviljelmien kylmasailytys. Viljelmat sailyivat
+8 "C:ssa elinvoimaisina useita kuukausia.
Mikrolisattyja taimia voidaan kayttaä uusien kloonisiemenviljelysten perustamiseen. Menetelmä soveltuu
myös erikoismuotojen monistamiseen.
Metsalehmusta on perinteisesti lisätty pistokkaista, taivukkaista ja varttamalla. Mikrolisays on muita kasvullisia lisaysmenetelmia tehokkaampi,
koska lisaykseen kuuluu monistusvaihe. Mikrolisaysmenetelmien kehittely
tälle puulajille on ollut vähäistä, sillä
lehmuksilla on tähän asti ollut arvoa
vain koristepuina.
Metsalehmuksen siementuotanto
9
JALOSTUSUUTISIA
Suomessa on heikko. Koska lehmus on
hyönteispölytteinen ja esiincymat sijaitsevat kaukana toisistaan, siitepölyn
vaihtoa ei ole. Lisäksi puu kukkii vasta
loppukesällä ja kylmä syksy voi keskeyttää siementen kehittymisen. Metsälehmuksen oletetaan luonnossa li-
sääntyvän lähinnä kasvullisesti.
Metsälehmuksella on hyvä vesomiskyky seka varjon-, lahon- ja talvenkestavyys, ja luontaisia tuholaisia on vähän. Metsänviljelyn kannalta nämä
ovat edullisia ominaisuuksia.
rn
IUFROn XX Maailmankongressi Suomessa
Metsäntutkimusorganisaacioiden kansainvälisen unionin IUFROn 20. maailmankongressi jarjestetaan 6.-12. elokuuta 1995 Tampereella. Ennakkotietojen perusteella Tampereen kongressista on tulossa suurin IUFROn maailmankongressi kautta aikojen. Mecsäntutkimuslaitos kantaa päävastuun mittavista järjestelyistä, mutta valmisteluihin~osallistuvatjokseenkin kaikki
muutkin suomalaiset metsätalouden
organisaatiot, myös Metsänjaloscussää-
tiö. Kongressin jälkeen jarjestetaan
kaikkiaan 18 retkeilyä eri puolille Suomea seka naapurimaihimme.
Metsägenetiikka ja metsänjalostus
ovar hyvin edustettuina kongressin ohjelmassa, lisäksi mecsanjalostus on keskeisenä aiheena retkeilyllä nro 7, joka
suuntautuu Keski- ja Itä-Suomeen.
Lisätietoja: IUFRO-95 Kongressin
sihteeristö, Mersänrutkimuslaitos, p.
90-857 05 1.
rn
29
SUMMARIES
BETWEEN THE BARK AND THE WOOD (A FINNISH SAYING)
Antti Isoabo, Managing Director
Fozlndation jÖr Forest Tree Breeding
The Foundation for Forest Tree Breeding has been engaged in the breeding
of Finnish indigenous tree species for
nearlv half a centurv. This work has
produced good results. Artificial forest
regeneration, planting and sowing,
now has at its disposal genetically improved seed and planting stock almost
throughout the country. Seed produccion is a responsibility shared by the
Foundation, the Finnish Forest and
Park Service, and the Forest Centre
Tapio. The raising of planting stock is
the responsibility of forest tree nursery
enterprises.
The Foundation incorporated its
plant production activities in the beginning of 1995 when an enterprise
called Taimikolmio Oy was founded.
The Foundation is the sole owner of
the new company's shares.
The Foundation's prospects for the
future are threatened by negative developments in the Financial sector. The
Government's policy of cutting costs
has resulted in a reduction in the sums
allocated to the Foundation. This has
necessitated corresponding cucs within
the Foundation and encleavours to increase incomes. Regrettably, cuts have
meant unpaid leave for employees,
shortened working weeks, and even
some dismissals. Increasing incomes
are ~ossiblethroueh
" increased sales of
products - e.g. seed - and launching of
new projects receiving external fundings. Finland's EU membership as of
1.1.1995 may provide other possibilities for international CO-operation in
the field of forest tree breeding.
Forest tree breeding is a long-term
undertaking not to be disturbed by
temporary financing difficulties. Forest tree breeding and the supply of seed
on the national level should be provided on a stable, sustainable basis.
A working party appointed by the
Ministry of Agriculture and Forestry
in 1991 for the purpose of reporting on
forest tree breeding and the supply of
seed proposed that an unincorporated
State enterprise - a Centre for forest tree
breeding and seed - be set up under
the jurisdiction of the Ministry. The
Centre's tasks would include overall
planning, the establishing of seed orchards and short and lone-term
forest
u
tree breeding. We at the Folindation
hope that efforts in this direction will
be commenced soonest.
3
&
A NEW ERA IN SEED ORCHARD MANAGEMENT BEGINNING IN FINLAND
Jouni Mikola, Head of Breeding Department
Foundation for Forest Tree Breeding 3 1
First generation seed orchards of Scots
pine, totalling 3000 hectares in area,
have reached their fully productive
stage. Seed orchards for northern Finland were located in southern and central Finland in order to enhance flowering and seed ripening. Unexpectedly
high levels of pollen contamination
from surrounding southern forests still
seriously ostruct the utilization of seed
from these orchards in the target areas
in northern Finland. The rest of the orchards, some 1300 ha, now produce
tons of high-quality seed annually,
enough to cover all reforestation needs
for the tree species in southern and central parts of the country.
Within the next five years, five new
seed orchards of Scots pine will be established in Finland to satisfy the seed
needs for the southern half of the country. These orchards will be so-called
1.5-generation orchards, or lst-generation seed orchards of progeny-test
screened genotypic plustrees. They will
be composed of 10 to 20 percent of the
best first-generation phenotypic plustrees. The main criteria applied in selection are progeny performance in
growth rate, survival and stem quality.
Progeny test information is gathered
from several experiments and special
attention is given to the stability of
farnily performance over a wide area
and in variable site conditions.
According to the National Seed
Orchard Prograrnrne launched in 1989,
sorne 500 hectares of 1.5-generation
orchards of Scots pine should be established for southern and central Finland.
Since then, however, great changes
have taken place in reforestation practices in Finland. The planting area of
Scots pine has decreased rapidly at the
expense of increases in direct seeding
and natural regeneration. The demand
for orchard seed by forest nurseries has
declined, and its relatively high cost
has restricted its use in direct seeding.
The productivity of the present 1st
generation orchards is expected to decline rapidly some 20 years from now.
The five new orchards to be established
before the year 2000 will reach their
productive stage before that, but they
constitute only 100 hectares, i.e. 20%
of the establishment target of the programme. More 1.5-generation orchards
must be established in the early years
of the next millennium, but the goals
may need to be adjusted. The critical
point in forecasting the future demand
for orchard seed is the uncertainty of its
acceptance to direct seeding. The total
consumption of pine seed in Finland is
expected to stay at about 10 tons annually, and more than 80% of this amount
will be used in direct seeding.
The seed available from present-day
1st-generation orchards is estimated to
give 2 to 6 percent genetic gains in
height growth and survival. The average stem quality of seed orchard progenies is at least as good as that of natural
seedlings. The gain in total wood production at the age of 10 to 20 years is
around 7 to 10 percent, despite annoyingly high levels of background pollen
contamination. In 1.5-generation orchards the relative gains in growth and
survival will undoubtedly be doubled,
and clear positive effects can be
achieved in quality traics, too.
In ~iclditiont o slight geiietic iniprovements, scctl orcliard sred offers
considerable physiologicul benefirs as
cornp:~rrdto tlir 20-30 percent c l i e a p
er natiirul-stand seecl collected in contiectiori w i t h t i m b e r liarvrsting. I t s
large sizeguarantees rapicl and uniiorm
germiiiatiori ;irid rarly g r o w t h . I t
sho~ilclalso he a special advantage in
direct seecling in forcstry, because htLird y germiiiants are more likcly t o withstund drouglit and irost-heaviiig thaii
sniall ones.
Sccd crops o f 1st-grrir~itioriseecl
orcharcls have becn sliown t o contaiii a t
least as much genetic iliversity as sccd
collected from n a t ~ r r a lstands. Backgro~inclpollination may bc an import;int kictor in increasing tliis variation.
From the trcc brceder's point of vicw it
is a nuisance iti preseiit-day orcliards,
aiitl it cannot be ciitirely iivoided cveii
in iiew 1.5-generation orcliards. Howcvrr, it cloes riot rlircnten the ~isability
oforch:ird seed in practicnl forestry iii
aiiy way. It m;iy eveii he seen as an enrichnient aiid safety rcsrrvoir for the
grnetic hase of firt~irrreforestatioii material witli respect co ~inpreclictnhle
cliangrs in cliniare ;ind otlier ~inforesren erivironniriital st rrsses.
rn
4
RESISTANCE BREEDING, PROMISING PROSPECTS
/V~?tti
l<o~~.si~
D. Sc. (Foc)
The Z:inni.rh Fore.sf Ke.rwn-h In.stit//te. Pl/nk.rzhrirj//1ie.rurch Stdtion
Tliere arc several g o o d exam[>lrs of
possibilities to incrrase the resist;iiicc
of OLIT h e s t pl:intations to biotic pests
tliroiigh tree hreeding. l n Uritisli CoIiimbin, tlie wliite pinc \veevil (Pir.wcler
.rtiobl) is a serious tlireat t o cxteiisive
interior spruce (Iiybriti of Sitka ancl
white) plantatioiis. Intensivr rescarcli
Iias iiidic;itrtl 1;irge vuri;irion i r i reiistaiice a m o n g intcrior sl->rucekimilics
;iiicl tlie Iirritability o i resistancr lias
beeii Iiigli. <;ood positi\re correlntion
betweeii weevil resistaiicr ancl growth
is csl>ecially l->romisiiig. In wliite
aprLLce, tlie variation in weevil resist:incr anioiig botli origins (casrern serd
sources are resist;int) and iamilies is
also Iiigli. Again, thrrc is a positivc relationship betweeii growrh :inrl rrsistance.
Iri Japan's Norrliern Island (Hoi<kaido), tlie Japaiiese I ~ r i lrl>tole,bir
x
is u
F'isr-gmwing ancl goocl hrestry specics,
b u t very v~ilnrral->let o damage by
Clethl.jonjtit//~ i.///i~riw//.r-voles. I,t/rix
,qt~~rl~rtj,
from S;iklialin aiid tlir Kurile
islands, is slow-growing but resistiint.
Hybrida are iiitrrmediatc and selection
aniong backcrosses Iias proviclecl genotypes whicli are almost as List-growing
:is tlie ]ap:iliese ancl n b o ~ i tas resistuiit
as the Saklialin Inrclies.
I i 1 Fiiilancl, we liave st~itlirclrlie resistaiice of Met//lc/ pettcl//l~/t o sevcral biotic tlirrats. Tlicr? is very 1:irge variatiori a m o n g genotypes (clones) i i i resist:iric.e ro mammali:iri lierbivores
(Iiarrs, voles), weevils (C/~i~-iilioni~Iut,)
ancl c o hlcl~/~~~/).i-or~Ji//~it-lt.nF
rtrst. l t
srcnis rliar rhere is a tciicleiicy for vole
resistant genocypeb to bc rcsist;iiit t o
liare ;ilso, b ~ i ilo
t otlier rclationsliips in
rcsistancc c o tlic stiiclicd pcbcs wns revealecl.
d
Hirvituhoja kannattaa torjua
evsis(j&serti muilla keinoilla
kuin metsänja(ostuksella.
Kuua: Lmonnonkuua-arkisto1
Juha LRppäwari
Damage by eik sbould be
cmbuted through means other
tban f m t tree dreeding.
&
Rauduskoiuulla n@eabswiset
puuyhilöt uuat yleensä
kestävkpiä jäahubaja uastaan,
Kuva: Luonnonkkuva-arkisto1
Jukka M Miola
Wirh silv8~&rch, f a t grwi8g
indiuiduals are usually more
resistant to hmage by hares.
Of the fast-growing birches, B.
plutypkylka is highiy resistant to hares
whereas B. papyrifera is susceptible. Of
the slow-growing species, B. resinifia
was found to be resistant whereas B.
allegbaniensis is susceptible to these animals. Among the B. pendula genotypes, hare resistance aad growth are
positively correlated. But resistance to
the other pesrs studied is nor related to
growth,
It has been suggested that defense
is expensive for plants and there is a
negative genetic correlacion between
growth and resistance. Several experiments have, however, indicated positive correlations in resistance and
growth, many indicate no trade-off and
some indicate negative correlations.
The good news for tree breeders is that
often it is possible to increase both
growth and resistance and that breeding for growth has not meant unintentional, automatic breeding for less resistance.
FOREST TREE BREEDING IS PROFITABLE
Aa.s.ri Ahtiko~ki.The Finnish 1;orest nnd Park Serz~i~.e
Tlie forest trcc breeding I>rogramnics
i i i 1:inl;ind started about Iialf n cenrciry
:igo wirti Scots pinc. I n the I 9 6 0 s , rliis
:ic.tivirv, e x ~ ; i i i d e dwitli the establisliiiig of sercl orcliards.
In tlir r;irl y years of tree breccling,
the lximnry motivr was the ~ > r o m o t i o n
of wood producrion. O t l i r r breetiing
gorils, c.g. h r t t e r rrsist;ince, goocl wood
tl~iality,werc pnid Irss acrriicioii a t the
t i m e . As we all know, t r r r brreding
rrqliires t i m e a n d patience. Brcausr
the t i m r h«rizon is verv disrunt.
g o v r r m r n t financing is crucial.
Althoiigh Finland Iias a Iiistory of
many yrars o t forest trcc breeding, tlie
econoiniciil stiiclirs on the siibjrct arr
riirc. Tliis study foc~isedori rhc rcoiiomical bnses of Scots pinr (I'i,l//.i .r$z,i,rtvi.r L . ) :iiicl Silver l>irc.li (Bor///'~/ I ? ~ I L///~LIR . ) breeding in Finlancl, more p r r cisely tlie profitability o f s r r d orcliarcls.
Calculations wcrc m a d e using tlie C R A
(cost-benrfit analysis). T h e nct prrseiir
values inclcicled tlirre intcrcst rutrs:
jr%, 55: antl XCI,. T h r r r were diftcrciit
options corrrsponding t o t h r geneticgain attuiiiiihlr in Scots pine ancl Silvrr
bircli breetling. T h e grnetic- gnins incrrasrcl tlie valiirs of ourriirns. T h e inicial olitturiis w i t h Sc.ots i>inr ( i . r .
w i t h o u t g r n e t i c g;iiii) were I>ilsrd
L
NEWS IN BRIEF
o n tlie so-called MELA siniulatiori
( 1 9 9 2 ) , atljusted by cocfficiriits to correspond t o real growch r;icrs. Silvrr
hirch's g e n e t i c g a i n s wcrc basrd oli
Oikarinen's growth and Iiarvest modrls (198.5). Finland was diviclctl inro
four cliffrrenr harvcst model regions for
tliis pLirlx)sr.
It riiriiecl oiit tliat tlie net prcsrnt
'
valurs of Scots pine w r r r positive, i.c.
tlie benrfits w t r r g r c a t r r tti;in tlic
costs, w h e n tlir griirric s a i n was a t
Irast 7%', \vliilc the discouiit r ~ i t ewas
.i%.
A genctic gain of 774 is obtainab l r according t o progcny trsts. Tlic
low discount rate is rerisonablc, brcause
tlir time Iiorizon in forrst trcr brecding is very tlisrnnt. Tlir iiet prcscnt valurs of Silvrr hirc-11 sccd orcliards wcrc
positive (brnefics > c.osts), even wlieii
tlie g r i i r r i ï gaiiis were 7%. in Solithern
Finland aiid 5%) iii Central I:inliincl,
wlicn discouiiting witli .i'%'.
Hrncr,
[he profitability of Silvrr bircli srrcl orcli:irtls a n d Scots pine sercl orcti;ircls
wiis good a t tlie iiational econoniic Irvel. Ir is obvious tliat t h r subjrct iireds
fiirther stucly and disciission about tlie
liarvest moclrls of cliis scudy, biit thesc
resiilts sliowecl tlint Scots p i n r and Silver bircli brerdiiig are in good trails
coiicrrning rconomic;il aspccts.
M3('
*
Foi_indationls plant production now Taimikolmio Oy
I n thc bcginning of 1995, tlir Folinclation for Forcst Trre Brrrdirig f~iseclits
nlirsery prodiiction hy rstahlisliing a
business enterprisc callccl Triinii kolmio
Oy. T h e company carries on [he business o t plant ~>roductionat thrcc iiclt-s-
eries ( i n K e ~ i r u l i ,liöykka ancl P i r k siimiiki) formrrly owiied by F»uiidat i o n . Ttie Iiead officr is locatccl in
Riiy kka. T h e mnniigirig director is
Peiitti Tyystjiirvi, M.Sc. (For.).
Taimi kolmio O y continiics to apply
Foundation's policy while placing the
emphasis on the propagation of indigenous woody plants. The company's aim
is to be actively involved in projects
focusing on the identification of new
forest shcies and varieties for meeting
the demand coming from consumers in
the landscaping and greening sector.
In 1994, the Foundation's plants
sales remained at roughly the previous
year's level. The combined sales by the
three nurseries amounted to 11.5 million forest plants and 0.9 million ornamental plants. These figures correspond to ca. 6% of the country's plant
production. Changes in the relative
tree species proportions were slight .
Norway spruce retained its leading position with a 60% share. Birch
amounted to 2 1%, Scots pine to 16%,
and other species to 3%.
Sit@ölys Ijikksitä
voidaan tut& uri?jatyn
siit@lp a d l a .
Kuva: J d k a Antoh.
The mouement ofpollen
can be investigated rrsing
s/ainedpoIIen.
Doctoral dissertation on aerobiology of pine pollen
Pertti r u i ~ ~ i n e ndoctoral
's
dissertation
Aerobiology of pine pollen: dispersal o f ~ o l l e n f . m non-unifmm sources and impact on
Scots pine seed mchardr was examined at
the University of Turku on 16.4.1994.
The dissertation was published as Reports from the Foundation for Forest
Tree Breeding N o 8.
The risk of fertilization by pollen
from non-uniform sources was analyzed
in a Scots pine seed orchard. The occurrence of airborne pine pollen over a 10year period at several sites at different
latitudes in Finland and [he viability of
the pollen at two localities was studied
in the spring 1993. Detailed observations on the reproductive periods of
both female and male flowers in a Scots
pine seed orchard were made in 1992
and 1993, and pollen dynamics in the
orchard and its surroundings were recorded. The dispersal of pollen into the
orchard was studied with stained pollen.
There are a ilumber of factors that
affect the possibility of a seed orchard
or population to be pollinated by pollen from non-uniform outside sources:
differences in ttie onset of flowering
between populations, a time gap between the onset of the active reproductive period in female and male flowers
and variations in flowering within populations. The possibility of dispersal
of pollen from different sources, ie.
short, medium and long-range pollen,
at the seed orchard level varied considerably from year to year. The risk of
outside pollination also varied according to phenology and location of
grafcs within the seed orchard. Longdistance pollination seems to be possible under certain conditions.
~nhancing~ c o t spine with-in pollination by the means of helicopter air blast
Helicopters were used to enhance
with-in pollination and to decrease
background pollination in an experiment conducted in a Scots pine seed orchard. The helicopter flew along 30 m
wide swathes at about 5 m above the
crowns twice over the orchard on one
day favourable for pollination in
1990-1992. The result were detected
by isozyme techniques and they were
compared to an untreated lot in the
same orchard.
Significant differences in background pollination levels were not
achieved between treated and untreated areas., although the pollen density
in the air was increased eight-fold during the flight.
There were difficulties in timing
the helicopter flight. The flight should
be repeated on different days because
all the flowers are not active at the
same time in the orchard. The parallel
time of flowerineu between the orchard
and the surrounding natural forests, as
well as the timing and abundance between female and male flowering within the orchard itself, caused fluctuations between the different years.
Therefore, this procedure cannot be recommended for annual application.
Finding the suitable timing and
the right year, as well as the number of
repeats over different days, requirc
fiirther study.
Sowing of seed from seed orchards produced good results in northern Finland
The initial development Scots pine
stands established using improved seed
orchard seed has been better in Kuusamo (lat. 66"N) than that of stands
where local unimproved seed was used.
This observation is based on inventories conducted by the Finnish Forest
and Park Service in two sowing trials
in 1994. When compared to stands established using local seed, the seed or-
chard seed resulted in s u ~ e r i o rseed
germination and top height of the
seedlings. Moreover, the seed orchard
seed yielded relatively more viable
seedlings.
The improved seed originated from
seed orchard No 30, located in southern Finland (lat. 62"N) containing
mother trees from northern Finland,
from latitudes 65-67"N. It has become
apparent that, due to back-ground pol-
lination. northern mother trees transferred tk the south produce hybrid
progeny, and these are not capable of
equivalent suwival in the mother trees'
original localities. However, they are
viable in slighty more southerly locations. The results obtained by the Forest Sewice indicate that seed from seed
orchards is just as good, if not better,
than local seed in Kuusamo.
w
Metsanja/ostussiratiön
kyIuöRw Lopella.
Kuva: Jaakko Napola.
i
A sowing trial in Loppi,
s o d m Finland,
established by the
Foundatior
Small-leaved linden in micropropagation
Small-leaved linden (Tiliacor&ta) Mill.
is found in many scatcered localities in
southern and central Finland. Due to
many factors, this tree frequently fails
to produce fertile seeds. Insect-pollination and isolation of stands contribute
to a high risk of self-fertilization. In
addition, the small-leaved linden flowlate in summer, during July or Auand the rapid fall in temperature
autumn may prevent the comL , -
plete development of the embryo and
endosperm.
An efficient vegetative propagation
method is needed to conserve the native genetic linden resources. Bud c~iltures were initiated from nodal segments excised from actively growing
shoots of 6-year-old seedlings and adult
trees (root sprouts or epicormic shoots).
The six clones of linden from southern
Finland have been cult~iredfor 1-2.5
years. Multiplication was based on axillary shoot elongation. The rooting
percentages have been 6 0 4 0 % both in
vitro and in non-sterile conditions ex
vitro, with or without auxin.
The growing conditions were critical after transplanting. The relative
humidity was maintained at ca. 60%
for the entire growth period. The
number of micropropagated smallleaved lindens in 1994 was ca. 2000.
Good height growth k a s obtained and
at the end of the summer the plants
were 15-20 cm in height. The shoot
cultures can be stored at +8"C for several months and this enables practical
work. The aim is now to initiate in vitro cultures from linden stands located
near the northern distribution limit of
this tree. The work is part of a project
in which vegetative propagation methods are being developed for rare broadleaved trees.
Gene for narrow crowns f o u n d ? d
The identification of RAPD locus
linked to the pendula gene is reported.
RAPD (random amplified polymorphic DNA) markers and bulked segregant analyses were used to identify one
locus linked to the pendula gene. The
pendula phenotype of Norway spruce
(Picea abiu (L.) Karst f. pendula), characterized by columnar and narrow
crowns and strong apical dominance, is
under the control of a single dominant
gene (P). This defined genetic control
presents one of few opportunities to
map a single gene controlling a morphological trait in a forest tree species.
The estimated recombination was low,
indicating tight linkage between the
matker and the P locus. The mapping
of the pendula gene is an important
first step towards the ultimate identification and cloning of this gene. The
long term goal of this project is to
identify markers more closely linked to
P by using the haploid genetic approach and a large number of progeny.
(More information: Dr. T. Pöykkö.) i
.8
*
IUFRO's XXth World Congress to be held in Finland
The XXth World Congress of IUFRO,
Che International Union of Forest Research organisations, will be held in
Tampere, Finland, 6-12 August 1995.
Preliminary information suggests that
the T~~~~~congress will be the biggest ever IUFRO congress. The Finnish F~~~~~~~~~~~~h~~~~i~~~~
carries
the main responsibility for the enormous arrangements necessitated, but
jun about every other forestry organisation in ~ i ~- the
l ~Foundation
~ d for
Foresc Tree Breeding included - will
also be participating in the p
tions- Eighteen Post-congress
sions
various Parts of Finla
the neighbouring countries are also o
the agenda.
Forest genetics and forest tree
breeding are well to the fore in the congressk prograrnme. Forest tree breeding also has a central role in excursion
NO 7 directed at central and eastern
FinlandFOr more informatiOn*please
tact: IUFRO-95 CongreSS %cretariat,
Unioninkatu 40 Av FIN-00170 Heisinki, Finland, fax. +358 0 625 308..
*
0
1
1
PERSONNEL OF THE FOUNDATION
Tlie Foiindation for Forest 'Trce Breedirig employs approx. 6 0 r>eople. Tlie &)Ilowing list includes tlie iiames of thosc in executive lmsitions and thosc responsible
for planning brecdiii~:work.
Central Office
+
I
I
L
Viljatie 4 A 5
I;IN-()()7()()Helsinki
FINLAND
te[, + j 5 8 - 0 - 3 > ~022
fax + 358-()-3>() 7 2 0
Haapasteiisyrjä
Breeding Celitre
217
FIN- 12600 Layliiiirien
L;.NI.AND
A n t t i Isoaho, Maiiaging Dircctor
J o ~ i n iMikola, tlcacl of Breeding De~,nrtrnciit
Mc~rttiLepiscli, Hcad of Field Activities
J u k k a Antola, Sccd Orchnrds
Juhani HaIiI, Pirie Breeding
Annc P ~ l k k ~ i r i r Isoenzyme
n,
Arialyscs
Pekka Vakkari, St;itistics, Compiiter Technology
Tapani Pöykkij, D.Sc.(For.), H e a d of Hreeding Activities
Risto Hcigclvisc, Birch Brcetling, Floweriiig Iiicluction
J a a k k o Niipola, Iiiformation
Marja-Leeiia Niqu)l;i, Spriire Rrcrcling
Maija Salorieii, Vcgetative Propag~itioii
tel. + 5 8 - 14-4..f.i 2 6 0
táx + 3 5 8 - I (-4130 3 0
Pieksämäki
Experiniental Stal:ion
T ~ i m i t a r h a n t i e3 4
I:IN-76850 Pieksamiiki
FINLAND
tel. +158-58-611 7 8 8
fax + 3 5 8 - 5 8 - 4 2 2 4 5 4
Pertti P ~ i l k k i n e n D.Sc.(Por.),
,
PIi.D., Hratl ot'Development Activities
M E T ~ A N J A L ~ ~ T ~ ~HALLINTO
~ A A T I 1994
~N
Hallitus Varsinaiset jäsenet
Henkilökohtaiset varamiehet
Puheenjohtaja,
Professori P.M.A. Tigerstedt
Metsatalouspäallikkö Matti Ahonen
Metsanhoicopaallikkö Eero E. Heino
Professori Veikko Koski
Varametsäjohtaja Timo Nyhinen
Metsaneuvos Jouko Paloniemi
Metsänhoitopäällikkö Jukka Pekkarinen
Johtaja Ossi Puhtila
Metsanhoitaja Sakari Pönniö
Metsanhoitaja Risto Rikala
Puutarhaneuvos Pekka Jyrankö
Apulaisjohtaja Antci Pasanen, t 26.2.1995
MMT Pirkko Velling
Toiminnanjohtaja Arto Mäkelä
Pankinjohtaja Raimo Tammilehto
Johtaja Erkki Nara
Metsänhoitaja Matti Valli
Direktör Anders Portin
Työvaliokunta
Jalostusval iokunta
d
Puheenjohtaja,
Metsanhoi topaälli kkö Jukka Pekkarinen Professori Veikko Koski
Toiminnanjohtaja Antti Isoaho
Jalostusjohtaja Jouni Mikola
Professori Veikko Koski
Professori P.M.A. Tigerstedt
Metsäneuvos Jouko Paloniemi
Metsanhoitaja Sakari Pönniö
Professori P.M.A. Tigerstedt
Neuvottelevat jäsenet
Professori Olli Halkka
Metsaneuvos Yrjö Hassi
Metsaneuvos V.J. Palosuo
Professori Viljo Puustjarvi
Metsaneuvos A.J. Ronkanen,
Professori. Arne Rousi
Professori Paavo Yli-Vakkuri
t
15.1 1.1994
M E T ~ A N J A L ~ ~ T ~ ~ ORGANISAATIO
~ A A T I ~ N 1.1.1995
HALLITUS
AIKOLMIO 1
TOIMINNANJOPTA
OSTUSJOH
IA1
TIEDOTUS JA KOULUTUS
--L
TOJENKASITTEC
Mecsänjaioscussäätiön palveluksessa on noin 6 0 henkilöä. Seuraavassa luetellaan
eri roimintalohkojen vastuuhenkilöc.
Pääkonttori
puhelin 90-359 022
faksi 90-359 720
Haapastensyrjan
metsänjalostuskeskus
puhelin 914-443 260
faksi 914-443 030
,
Ylimetsänhoitaja Ancci Isoaho, toiminnanjohtaja
Diplomisihteeri Anne Viljakainen, toiminnanjohtajan sihteeri
Atk-merkonomi Inkeri Jokinen, talouspäällikkö
MML Jouni Mikola, jaloscusjohtaja
MML Martti Lepistö, kenttätoimen päällikkö
MMK Jukka Antola, siemenviljelykset
Metsänhoitaja Juhani Hahl, männyn jalostus
FK Anne Pakkanen, analyysimenetelmät
FK Pekka Vakkari, atk-paallikkö
Metsätalousinsinööri Markku Altonen, jaloscuskeskuksen johtaja
MMT Tapani Pöykkö, jalostustoimen päällikkö
Metsanhoitaja Risto Hagqvist, koivun jalostus
MMK Marja-Leena Napola, kuusen jalostus
FL Maija Salonen, kasvullinen lisäys
Metsanhoitaja Jaakko Napola, tiedotuspäällikkö
Tiedotussihteeri Airi Jokiniemi, vierailut
Pieksämäen koeasema
plill. 958-61 1 78%
fiiksi 95s-422 1 5 1
*
Mets5rulo~isinsiiiiiiiri~ a r j n - L e e n aKorhonen, kornsrm;iii joht;i;;~
MMT, FT Pertti P~ilkkiiien,keliirriimistoimeii piiiillikkii
TAIMIKOLMIO OY:N HENKILOSTO 1995
A
L>&
Taimikolmio 0y:il
pääkonttori
Röykan taimitarha
Keuruun taimitarha
,,"heIin 943-720 3 1 1
faksi 941-720 5 1.3
Tainiil<olniio Oy:n ~>iilvcliikscss;i
oli 10 toimiliriikiliiii Seiir;i;iv;iss;i liirtelliiiin tiirkcinipi5 yIitrysl1eiikiliiit5.
Mctsiinhoitaja Pentti Tyystjiirvi, roiniitiisjoIit;ij;i
MrcSatalousinsinijöri Kalcrvo Herrala, taiii~itarI~ai~johtiij;i
Myyiitisiliteeri Liisa T~iriiiirn
Metsätalo~isinsinööriErkki Ahonen, taimitarhanjohtaja
Merkonomi Liisa Hakomäki, myyntisihteeri, ts.
METSÄNJALO~TUSSÄÄTI~NJULKAISUJA
Työraportteja
Mrt~nj;ilosriiss%tiöntyöraporttrjn -jiilk;iisiis~~rja
on tiiikoicettu liihiiinii siiitiiiii
sisiiisrrn kiiyttiiiin j;i ni~iillekotimaisille jalostiisorg;iiiisiliit~oillc.S;irj;issa j~ilkais- ,,
t;i;iii m m . siiiiciiin cri roin1i:ilojrn ti;inkesiiiinnitelniii~.viilit~iloksi>ija ti1aniick;ic-4
'111
kSI'L,
.',
1. l'erttf l'///kk.f~/e//:
Pohjois-Siioinea vcirtrn prriistrttiijeii sien~riiviljrlystcii toiniiv~iiisj;i tiilrv;iisiiiis. Mrcsiinj:ilost~iss~riiin
Pohjois-Siiomen nircsiiriviljelyni;icrri;ialin krliirtiinlis(,rojektiri viilir;~l>ortti.199j.
3. Martti Lepistö:
Oksatuotannon ja juurrutusmenetelmien kehittaminen kuusen pistokaslisäyksessa. Osa metsapuiden kasvullisten lisaysmenetelmien kehittämisprojektin loppuraporttia. 1994.
4. Ahlqvist M., Hallamaa
Metsanjalostussäätiön koeviljelytoiminta v. 1993 ja
koetilasto v. 1962-1993.
M., Korhonen M-L. &
Lepistö M.:
5 . Pöykkö Z,Hagqvist R., Metsanjalostussäätiön jalostustoimi 1994.
Hahl J . & Napola M -L. :
6. Anne Pakkanen:
Taustapölytys ja itsepölytys kuusen P-rivisiemenviljelyksella 170 vuosina 1989, 1990 ja 1993.
7 . Maija Salonen:
Sytokiniiniruiskutuksiin perustuva pistokaslisays,
havupuiden mikrolisays ja lehtipuiden mikrolisays.
Osa metsapuiden kasvullisten lisaysmenetelmien loppuraporttia. 1994.
8. Juhani Hahl:
Plusmantyjen valinta metsikkökoepuusarjan kokeista. Valiraportti pitkantahtayksen jalostushankkeesta
1.1.1.1. Jalostuspopulaatioiden koostaminen ja yllapito. 1994.
9. Erkki Ahonen:
Keuruun taimicarhan vaikutukset pohjaveteen. 1994.
10. Jukka A ntola:
Mannyn siemenviljelyksen hawennuksen ja vartteiden leikkauksen vaikutus kukintaan ja siementuotantoon. 1994.
1 1 . Antola J . , Pulkkinen i? Siemenviljelyksen toimivuuden tehostaminen
& Pakkanen A. :
likopterikokeen tuloksia. 1994.
Tiedotteita
Information leaflets
- He-
12. Ari Kinnunen:
Mannyn hedekukintojen keruun vaikutus seuraavien
vuosien hedekukintaan. 1994.
13. Anu Mattila:
Jalojen lehtipuiden muuntelun tutkiminen isoentsyymi- ja DNA-tekniikoin. 1994.
1/92 Marja-Leena Napola: Pistokaslisäyksella kuusen jalostuksen tulokset metsanviljelyyn. Cutting popagation maku Norway sprure
breeding results awilable to practical fmtry
2/92Jukka Antola:
Mannyn suhteellinen käpysatoennuste vuosille 1992
ja 1993
Tiedonantoja
Reports
3/92J u k b Antola:
Kuinka männyn siemenviljelyksia leikataan?
How to pmne Scots pine seed orchards?
1 /94 Pentti Tyystjäwi:
Tammen kasvatus. Odling a v ek.
6. Tapani Pi,jkkö:
Selection critwia i n Scots pine breeding with special refwence
to ideotype. Seloste: Mannyn jalostuksen valintaperusteet erityisesti viljelypuun ihannemallia soveltaen.
1993.
7 . Marja-Leena Aho and
Pertti Pulkkinen:
Evalztation of the frost hardiness of Scots pine seed orchard
rrops using early freezing tests. Tiivistelmä: Männyn
menviljelyssatojen kylmänkestävyyden arviointi
kastustestien avulla. 1993.
*-v.
8. Pertti Pulkkinen:
Awobiology of pine p o l h : dispwsal ofpollen from non-uni-
fmsources and impact on Scots pine se& orcbardr. Seloste:
Mannyn siitepölyn aerobiologiaa: eri alkuperää olevan
siitepölyn leviäminen ja vaikutus männyn siernenviljelyksissa. 1994.
9. Markku Nygren and
Mikko Pulkkinen:
Seea' vnass grmth in two Pinus sylvestris clones. Tiivistel-
mä: Siemenen massan kasvu kahdessa mäntykloonissa. 1994.
Video-ohjelma
Metsäpuista viljelykasveja
Metsänjalostussäätiön video-ohjelma Metsäpuista viljelykasveja kertoo metsänjalostuksen tavoitteista, menetelmistä, saavutuksista ja tulevaisuuden näkymistä.
Ohjelman pituus on noin 12 min. Video on saatavana myös ruotsin- ja englanninkielisina versioina. Kasetteja voi lainata Metsanjalostussäätiöstä (Viljakainen, puh.
90-359 022) ja Valtion AV-keskuksesta, ruotsinkielistä versiota myös Skogcentralen Skogskulturista.
Diasarja
metsänjalostuksesta
Diasarja metsänjalostuksesta on lainattavissa Metsänjalostussäätiöstä (puh. 90359022N"jakainen). Diasarja on valmistunut vuonna 1992, kustantanut opetushallitus ja kuvannut Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitokselta.
Näyttely
visakoivusta
Visakoivusta on valmistunut näyttely, joka kertoo sanoin ja kuvin tämän ehka arvokkaimman puulajimme kasvatuksesta ja kaytösta. Metsanjalostussäätiön ja Visaseuran yhdessä toteuttama näyttely koostuu seinakkeistä sekä pöydästä, jolle on
kerätty eri valmistajien visaesineita. Nayttelyn pysyvä sijoituspaikka on Haapastensyrjan jalostuskeskus, mutta sitä on mahdollista lainata myös ulkopuolisille,
esimerkiksi metsäoppilaitoksiin. Tiedustelut 914-443 26O/Pirttilä.
tiiin visaRoiwueyttely
VUakoiuuantaa a d k u u t t a
kustuheen: kulttuurikeskus
Metsanjalostussaatiö kiittaa valtiovaltaa sekä yksityisiä
henkilöitä, yhteisöjä, laitoksia ja järjestöjä saamastaan tuesta
sekä hyvästa yhteistyöstä metsänjalostuksen alalla.
We wish to express our thanks to all our colleagues abroad for
their cooperation in the exchange of information and tree
breeding material.
-
-g
METSÄNJALOSTUSSAATIO
FOUNDATION FOR FOREST TREE BREEDING
ee
>C ba
VILJATIE 4 A 5,
FIN-00700 HELSINKI, FINLAND
PUHELIN 90-359 022
FAKSI 90-359 720
TAIMIKOLMIOOY
ROYKÄNTAIMITARHA
KILJAVANTIE 664
05100 ROYKKA
PUHELIN 90-2765 721
FAKSI 90-2765 582
TELEPHONE +358-0-359 022
TELEFAX t358-0-359 720
PIEKSAMAEN TAIMITARHA
TAIMITARHANTIE 34
HAAPASTENSYRJAN
METSANJALOSTUSKESKUS
HAAPASTENSYRJA
TREE BREEDING CENTRE
KARKKILANTIE 247
76850 NAARAJARVI
PUHELIN 958-611 788
FAKSI 958-61 1 786
FIN-12600 LAYLIAINEN
PUHELIN 914-443 260
FAKSI 914-443 030
TELEPHONE t358-14-443 260
TELEFAX t358-14-443 030
KEURUUN TAIMITARHA
MYLLYMAENTIE 263
42708 KEURUU
PUHELIN 943-720 511
FAKSI 943-720 513
PIEKSAMAEN KOEASEMA
PIEKSAMAKI EXPERIMENTAL STATION
TAIMITARHANTIE 34
7685s NMWARVI
WHELIN 958-611 788
FARSI 956-1122 454
TELEPHWE t3511-58-611 TM
t
.',
© Copyright 2024