1. No category

Miten eri metsänhoitotapojen kannattavuutta
tulisi vertailla?
Jyri Hietala
Pellervon taloustutkimus PTT
Metsäpäivät 2013
21.11.2013
Esityksen rakenne
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Tausta
Taloudellisen tuloksen mittarit
Kannattavuuden laskenta tasa- ja eri-ikäismetsiköissä
Tutkimustulokset eri kasvatusmenetelmien kannattavuuksista
Miten metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuksia tulisi vertailla
Lopuksi
Tausta
Metsänkasvatuksen historia

Metsänkasvatuksen historia pähkinänkuoressa: Puuntuotannon maksimoinnista
kohti kannattavaa puuntuotantoa ja metsän muiden kuin puuntuotannollisten
hyötyjen huomioimista.

Yksityismetsälaki v. 1928: tavoitteena puuntuotannon tehostaminen, toi mukanaan
avohakkuukäytännön
Sitä ennen metsiä hakattu ’valikoivasti’ (engl. selective harvesting): perinteinen
osaaminen ja luotto omaan kokemukseen metsänhoidossa
Harsintajulkilausuma 1948: Harsinta (ylispuiden poisto) tuomittiin
uudistusmenetelmänä
MERA-ohjelma 1961-76 kannusti ojitukseen, lannoitukseen, metsäteiden
rakentamiseen ja auraukseen
1970-luvulta lähtien metsien monikäyttö (puuntuotannon ja taloudellisten hyötyjen
maksimoinnin sijaan)
2010: Metsätalouden kannattavuus nostetaan vahvasti esille Kansallisessa
metsäohjelmassa 2015
Uusi metsälaki 2014: monenlaiset metsänhoidon tavoitteet, jatkuva kasvatus
mahdolliseksi






Tausta
Metsälain uudistus


Uuden metsälain valmistelussa yhtenä johtoajatuksena vaihtoehtojen lisääminen
metsätalouteen
Kasvatushakkuiden toteuttamista esitetään vapautettavaksi, jotta
metsänkäsittelymenetelmiä voitaisiin monipuolistaa. Kasvatushakkuisiin katsottaisiin
sisältyvän myös eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmät.
Metsänomistajien
tyytyväisyys nykyisiin
hakkuu- ja hoitotapoihin
Valtaosa vähintäänkin
melko tyytyväisiä,
mutta moni kaipaisi
lisäksi vaihtoehtoisia
hakkuu- ja
hoitotapoja
Ei osaa
sanoa
6 % Erittäin
Erittäin
tyytymätön
2%
Melko
tyytymätön
7%
Ei
tyytyväinen
eikä
tyytymätön
15 %
tyytyväinen
14 %
Melko
tyytyväinen
56 %
Lähde: Rämö
Tausta
PTT:n tutkimuksen tavoitteet
•
•
•
•
Eri metsänkasvatusmenetelmien kannattavuudesta erilaisia tutkimustuloksia.
Uudessa metsälaissa jatkuva kasvatus mahdolliseksi, käynnistänyt vilkasta
keskustelua metsäalan eri toimijoiden välillä.
Toiset puolesta, toiset vastaan. Epätietoisuus suurta.
PTT:n selvityksessä ”Metsätalouden taloudellinen tulos eri
kasvatustavoissa” syvennytään olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden
perusteella eri metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuksiin ja erityisesti
niiden eroihin.
- miten metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellista tulosta voidaan vertailla ja
miten eri lähtökohdat vaikuttavat tuloksiin
- selvennetään eri metsänhoitomenetelmien taloudellisesta tuloksesta
käytävää tutkimuskeskustelua
- esitetään yleistajuisesti erilaisten taloudellisten mittareiden käyttöä
metsätalouden vaihtoehtoisissa kasvatustavoissa käytännön tasolla.
Tavoitteena on saada uutta tietoa metsänhoitomenetelmien kannattavuuden
vertailemiseksi sekä metsäalan ammattilaisten että julkisuuden käyttöön.
Tausta
Eri metsänkasvatusmenetelmät lyhyesti
Jaksollinen kasvatus
Jatkuva kasvatus
Tasaikäismetsätalous
Eri-ikäismetsätalous
• Yksi puulaji, yksi kerros
• Puuston rakennetta
tasataan alaharvennuksin ja raivauksin
• Harvennuksia
2-3/kiertoaika
• Kiertoaika 60-140v
Avohakkuu
• Uudistaminen viljelemällä tai luontaisesti
• Kerralla suuri hakkuu- ja
tulokertymä
• Uuden metsän kasvatus
kestää vuosikymmeniä
Ei tuloja
• Laaja runkolukujakauma, voi olla
2-kerroksinen
• Metsää kasvatetaan ja
uudistetaan samanaikaisesti
Ei erilaisia vaiheita
• Harva kasvatusasento
Uutta taimiainesta syntyy jatkuvasti
Metsä pysyy koko
ajan peitteisenä
• Erirakenteisuutta
luodaan ja edistetään
poimintahakkuin tai
pienaukkohakkuin
• Hakkuukierto (10-50 v)
• Tuloja saadaan tasaisin
väliajoin (tyypill. n. 1520 v)
Tasaikäinen metsikkö
Eri-ikäinen metsikkö
Lähde: Kumela & Hänninen 2011
Taloudellisen tuloksen mittaaminen
Taloudellisen tuloksen mittareita:
•
•
•
•
•
Kassavirta (CF): nettotulot ilman rahan aika-arvoa (korko 0 %).
Kiertoajan nykyarvo (NPV): olemassa olevan (puuston) kiertoajan nettonykyarvo
(korko ~1-5 %).
Paljaan maan arvo, tuottoarvo (BLV, LEV, SEV): kaikkien tulevaisuudessa
saatavien kiertoaikojen nettonykyarvo (korko ~1-5 %).
Pääoman tuotto (ROI, ROE): nettotulot suhteutettuna sitoutuneeseen (tai
sijoitettuun) pääomaan.
Sisäinen korko (IRR): korko, jolla nettonykyarvo on nolla.
Muita mittareita:
 Puuntuotannon volyymi (MSY): suurin kestävä puuntuotannon volyymi, m3
Kannattavuuden laskenta tasa- ja eri-ikäisessä metsikössä
1. Kannattavin käsittely
Lähtöpuusto: sama puusto
molemmilla metsänkäsittelyillä
2. Kasvatusmenetelmän tuottoarvo
Lähtöpuusto : paljas maa /
tasapainotilainen hakkuukierto
A. Tasaikäinen metsikkö:
A. Tasaikäinen metsikkö:

Nykyisen puusukupolven
nettonykyarvo + ikuisuuteen
toistuvien kiertoaikojen
nettonykyarvo
B. Eri-ikäinen metsikkö

Siirtymävaiheen nettonykyarvo
+ ikuisuuteen toistuvien
hakkuukiertojen nettonykyarvo

Ikuisuuteen toistuvien
kiertoaikojen nettonykyarvo
B. Eri-ikäinen metsikkö

Ikuisuuteen toistuvien
hakkuukiertojen nettonykyarvo
– alkupuuston nettonykyarvo
Tutkimustulokset eri metsänkasvatusmenetelmien kannattavuuksista
(Lähde: Kuuluvainen, T. ym. 2012: Even-aged and Uneven-aged Forest Management in Boreal
Fennoscandia: A review)
Tutkimus
Optimointi
Korjuukustannukset
Kasvumalli
Uudistuminen
(Ingrowth model)
BLV
Puuntuotanto m3
Taloudellinen tuotto
Mikola 1984
-
-
Case data
-
-
EA
-
Pukkala &
Kolström 1988
Kolström 1993
-
-
Transition matrix
Usher-type
-
EA
-
-
-
Transition matrix
Usher-type
-
-
-
Lähde ym. 1994
-
-
Inventointi-data
-
-
UEA
-
Wikström 2000
Useita
-
Single tree
Fixed ingrowth
Sama kehikko
EA
EA
Andreassen &
Øyen 2002
Lähde ym. 2000
-
Empirical experiment
Case data / tasaikäis-malli
Case data
Ulkoinen lähde
EA
EA
-
-
Case data
-
-
UEA
-
Gobakken ym.
2008
Lexerød &
Gobakken 2008
Tahvonen 2009
-
Sama molemmissa
Single tree
Sama kehikko
UEA
-
Sama molemmissa
Single tree
Sama kehikko
UEA
General dynamic
-
Transition matrix
Useita selittäviä
muuttujia
Useita selittäviä
muuttujia
Usher-type
Sama kehikko
-
Riippuu metsikön
lähtötilasta
Riippuu metsikön
lähtötilasta ja korosta
UEA
Pukkala ym. 2009
-
-
Single tree
Function of density
-
EA
-
Pukkala ym. 2010
Staattinen
-
Single tree
Function of density
Ulkoinen lähde
-
Tahvonen ym.
2010
Lähde ym. 2010
General dynamic
Erilaiset tasa- ja eriikäiselle
-
Transition matrix
Function of density
EA
Case data
-
Sama kehikko,
ulkoisia lähteitä
-
Riippuu metsätyypistä ja
korosta
UEA
UEA
-
Tahvonen 2011*
General dynamic
Erilaiset tasa- ja eriikäiselle
Single tree
Function of density
EA
UEA
-
*lisätty alkuperäiseen taulukkoon
Sama kehikko,
ulkoisia lähteitä
Tutkimusten vertailua
•
•

Tutkimuksen lähestymistapa
- simulointi ilman optimointia: vertaillaan etukäteen määriteltyjä metsänkäsittelyjä.
- staattinen optimointi: optimoidaan metsänkasvatus etukäteen asetetun tasapainotilan
(equilibrium) tai määritellyn rakenteen (fixed) suhteen.
- dynaaminen optimointi: optimoinnissa pyritään löytämään ajan suhteen optimoituva
metsänkäsittely asetetun tavoitteen mukaan.
- dynaamisen mallin kasvatusketju reagoi muutoksiin oletuksissa asetetun tavoitteen
mukaisesti, staattinen määrittely voi johtaa paikallisesti optimaalisin tuloksiin (jos esim.
oletus eri-ikäismetsikön tasapainotilasta ei ole optimaalinen).
Puuston lähtötilanne
- lähtötilanne suhteessa eri-ikäisrakenteisen metsikön optimaaliseen rakenteeseen.
- lähtötilanne suhteessa tasaikäisen metsikön optimihakkuuajankohtaan
- aloitetaanko siirtymä välittömästi (rajoittamalla mallia) vai optimoidaanko myös siirtymä
- siirtymävaiheelle määritelty aikarajoite voi johtaa epäoptimaaliseen hakkuukäyttäytymiseen.
- useimmissa tutkimuksissa eri-ikäisrakenteisen metsikön tuotto optimoituu mitä aiemmin
kiertoaikaa muunnos tapahtuu.
- kiertoajan loppupuolella saattaa olla taloudellisempaa aloittaa siirtymä vasta päätehakkuun
jälkeen.
- lähtötilanteen merkitys korostuu entisestään korkotekijän mukaan
Aikahorisontti
- Yhden kiertoajan mallin optimointi ei anna oikeaa kuvaa metsän tuottopotentiaalista yli
aikahorisontin, optimaalinen hakkuukierto voi muuttua.
Tutkimusten vertailua
•
•
•
•
Korkokanta
- asetettu korkokanta vaikuttaa optimaaliseen hakkuukäyttäytymiseen (ts. optimaaliseen
puustopääoman määrään)
- sidoksissa myös puuston lähtötilanteeseen, sillä samalla puuston lähtötilanteella tulokset
voivat erota eri korkokannoilla
- korkokannan nosto yleensä lisää eri-ikäisrakenteisen metsikön kannattavuutta suhteessa
tasaikäiseen metsikköön.
Biologiset mallit
- puuston ekologiset kasvumallit taustalla, joita kehitetty koealamittaustaustulosten
perusteella eri puulajeille ja metsätyypeille.
- osassa tutkimuksia mallit ovat perustuneet alun perin tasaikäismetsikölle muodostetuista
kasvumalleista
- käytettyjen mallien perusteella puuston kasvussa ei suurta eroa tasaikäiseen metsikköön
- malleissa uudistumisen (taimettuminen) voimakkuus vaihtelee mm. maapohjan
rehevyyden ja hakkuiden intensiteetin (ts. väljyyden) perusteella
Puun hinta
- puutavaralajien hinnat oletettu usein samoiksi tasaikäisessä ja eri-ikäisessä metsikössä (ei
laatuhinnoittelua). Osassa huomioitu hintapreemio.
- Hakkuukustannukset huomioitu usein tienvarsihinnassa. Eri-ikäiskasvatuksen
hakkuukustannukset (€/m3) sijoittuvat useimmiten tasaikäismetsikön ensiharvennus- (<)
ja päätehakkuun välimaastoon (>). (esim. Rummukainen 1995)
Puulajit
- Boreaalisen vyöhykkeen laskelmat pääosin kuuselle (P. abies), myös männylle (P.
sylvestris), muiden alueiden (ja puulajien) tutkimuksia vaikea yleistää Suomen oloihin.
Miten kannattavuusvertailut tulisi tehdä?

Vertailu mielekästä pelkästään optimoitujen metsänkasvatusketjujen välillä.

Dynaaminen optimointi vähentää etukäteen tehtyjen oletusten vaikutusta
lopputulokseen.
– Nykyinen puusto ja optimointi tästä ikuisuuteen. Malli päättää mikä metsänhoitotapa
(kullakin ajanhetkellä) on kannattavin asetetun tavoitteen kannalta.


Optimoinnissa tulisi välttää turhia rajoitteita
Vertailuasetelmasta mahdollisimman tasapuolinen
– eri asia verrataanko tasaikäismetsikön kasvatusketjun kannattavuutta tasaikäismetsiköstä muunnettuun eri-ikäismetsikköön vai jo saavutettuun eriikäismetsikkörakenteeseen ts. huomioidaanko siirtymävaihe
– olemassa olevan puuston nykyarvo tulisi vähentää eri-ikäismetsikön paljaan maan
arvosta (alkuinvestointi)
– vertailuasetelma muuttuu (kierto)ajan mukana. Lähitulevaisuuden tulot ja menot
dominoivat laskelmia.

Läpinäkyvät laskelmat
-

tutkimuksissa käytetyt oletukset tulisi pohjautua tutkimustietoon ja niiden perusteet tulisi
avata
eri-ikäisrakenteisen metsikön siirtymävaiheen vaikutus kannattavuuteen olisi hyvä
erotella laskelmissa. Lähes aina tappiollinen tasaikäismetsikön jatkamiseen nähden.
Malleihin liittyvät epävarmuudet tulisi tuoda selkeästi ilmi. Komparatiivinen
statiikka: epävarmojen tekijöiden herkkyystarkastelut.
Miten kannattavuusvertailut tulisi tehdä?







Äärettömään ulottuvien nettotulojen nykyarvo (BLV) teoreettisesti ainoa oikea
kannattavuuden mittari vertailuihin.
Metsätalouden taloudellista tulosta voidaan kuitenkin vertailla myös muiden
mittareiden avulla
Tutkimustulosten perusteella kassavirta voi muodostua tasaikäismetsätaloudessa
suuremmaksi.
Toisaalta tasainen kassavirta voi olla metsänomistajalle tärkeämpi kriteeri.
– Eri-ikäismetsikössä tulot tasaisemmat. Metsälötasolla tasaikäiskasvatuksessa
pyritään normaalimetsärakenteeseen, mikä tasaa tuloja.
Kannattavuusvertailuissa olisi hyvä huomioida metsikkö- ja metsälötason
kannattavuus erikseen (esim. riskin hajautus).
Sitoutuneen pääoman tuoton laskenta antaisi lisävaloa metsikön kannattavuuseroista
ja pääoman riskistä eri ajankohtina. Mitä tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa
sitoutuneen pääoman tuotosta?
– Eri-ikäisrakenteisen metsikön pääoman tuotto tasaisempi kuin tasaikäisessä
metsikössä
– Eri-ikäisrakenteisen metsikön hakkuukierron pääoman tuotto pysyy jatkuvasti
korkeana metsikköön jätettävän kuitupuun korkeasta suhteellisesta arvokasvusta
johtuen
SIPO ei kuitenkaan teoreettisesti oikea kannattavuuden mittari, koska ei huomioi
tulevaisuudessa saatavien kaikkien nettotulojen vaikutusta.
Muita näkökohtia








Tulosten luotettavuus – vähän käytännön kokemusta eri-ikäiskasvatuksesta,
tulokset perustuvat simulointeihin pitkälle tulevaisuuteen (mittaustulosten
ekstrapolointia)
Skaalaedut tasaikäismetsikössä, entä metsälötasolla?
Riskien huomioiminen malleissa puutteellista.
– Taloudelliset riskit: eri-ikäiskasvatukseen liittyy tiettyjä riskejä esim.
korjuuvaurioiden osalta.
– Biologiset riskit: esim. tyvilahon (ja juurikäävän) siirtyminen eriikäiskasvatuksessa myös seuraavaan sukupolveen.
– Riski siirtymän epäonnistumisesta eri-ikäisrakenteiseen metsikköön.
Eri-ikäiskasvatuksen laskelmat pohjautuvat vahvasti mallien oletuksiin luontaisen
uudistumisen onnistumisesta, suurin osa malleista ei myöskään oleta kustannuksia
metsänhoitotoimenpiteistä (pl. pienaukkohakkuu).
Vertailut rajoittuneet pääosin kuuselle Keski- ja Etelä-Suomessa ja tiettyihin
koealoihin.
Puutavaralaatujen huomioiminen: Vaikutuksia tasaikäisen metsikön optimaaliseen
kiertoaikaan (Tahvonen ym. 2013).
Pohjapinta-ala hakkuun jälkeen osassa optimoinneista alhaisempi kuin lakiin
kaavailtu vähimmäispohjapinta-ala (esim. puhtaat kuusikot tai männiköt).
Valtion tuet jäävät pois eri-ikäiskasvatusmetsiköistä. Vaikutus kannattavuuteen
kiertoajalla kuitenkin vähäinen.
Lopuksi







Suurin yksittäinen tekijä eriäviin tuloksiin kannattavuuksissa näyttää johtuvan
käytettyjen menetelmien/oletusten/mallien eroista
- useita vaikuttavia tekijöitä, sekä erilaiset oletusten yhdistelmät saavat
aikaan erilaisia tutkimustuloksia
Vähäinen määrä tutkimustuloksia eri-ikäisrakenteisten metsien
kannattavuudesta vrt. tasaikäismetsiköiden kannattavuudesta
Empiiristä aineistoa on kertynyt vasta vähän ja lyhyeltä seuranta-ajalta.
Eri-ikäisen metsikön mallintaminen huomattavasti monimutkaisempaa,
yksinkertaistuksia joudutaan tekemään mallintamisen vuoksi
Koealojen seuranta-aikojen pidentyessä saadaan lisätietoa, mikä lisää
laskelmien (mallien) luotettavuutta
Lopullista ”varmuutta” eri kasvatusketjujen edullisuudesta voidaan kuitenkin
joutua odottamaan vielä pitkään
Lisätutkimus edelleen tarpeellista.
Kiitos!