KoLehti 3/2011
KOLEHTI NUMERO_11.3 : : KONEINSINOORIKILLAN LEHTI Kuin kaksi karjaa Kolehti 25.4.2011 2 TM puoli vuotta myöhemmin Sisältö KoLehti 3/11 Standardoidut 5Pääkirjoitus Rattaat pyörivät, jos niitä pyöritetään 6 Puhiksen pallilta Liput korkealla 7 Oltermannin palsta Tulevaisuuden historia 8 Kummisedän terveiset Särmää ja leveää hymyä 9 Kiltakummin palsta Matkalla opiskelijaelämään hallituskummituksen kanssa 20 12 27 Vierailevat 10Koponurkka Kandiuudistuksen paluu osa 3 27 Lukijoiden viestit 8 24 12 Teekkarin kesäloma 18 Mikä v!tun kiltakunta 19 Jari Holopaisen muistokirjoitus 20 Vertailussa halvat oluet 22 Wälkommen till Norrköping! 24 Kysy koraakkelilta 25 Saksa on hauska maa 26 Pressipassi hyötykäytössä 3 KoLehti Päätoimittaja Åke Stenberg [email protected] Ulkoasu & taitto Jami Sarnikorpi Åke Stenberg Toimitus Samuli Salovaara Pentti Häkkinen Voitto Kangas Kalevi Ekman Arjo Laukia Mikko Autio Matti Peltola Ilari Jutila Henri Lönn Markku Kuuva Kansikuva Pekka Perunka Kuvat Pekka Perunka Jami Sarnikorpi Antti Korhonen Heini Hanhinen Sampo Lammi Matti Peltola Samuli Salovaara Ilari Jutila Sarjakuvitus Karri Esala Åke Stenberg Max Andersson Menossa mukana [email protected] Painopaikka ja painosmäärä Picaset Oy 200kpl, 10.10.2011 4 Pääkirjoitus Rattaat pyörivät, jos niitä pyöritetään H ieman reilu kaksi vuotta sitten astelin ensimmäistä kertaa sisään konetalolle autuaan tietämättömänä siitä, mitä tulevat vuodet toisivat mukanaan. Pian minulle kuitenkin selvisi, että tekeminen ei ainakaan loppuisi kesken, eikä tylsistymistä tarvitsisi pelätä. Oli bileitä, sitsejä ja lukuisia saunailtoja. Infomaili pursusi uutta. Aikani tapahtumissa pyörittyäni huomasin, että tiskin takana oli joka kerta samat henkilöt ja muutenkin tietyt kasvot näkyivät niin tapahtumissa kuin kiltahuoneellakin muita useammin. Toisinaan, epätietoisuuden vallatessa pääni sopukat saatoin kysyä neuvoa ISOhenkilöiltäni tai phuksikapteeneiltani, vaikka lähes aina vastaus esitettiinkin jo ennen kysymystä. Syksyn aikana myös ensimmäiset excursiot tulivat tutuiksi ja kokonaiskuva alkoi valjeta. Kaikkea tätä herkkua ei tarjottukaan koulun puolesta, vaan killan. Joku todella näki vaivaa sen eteen, että minä viihtyisin, että minulla olisi hyvä olla. Ja he tekivät sen vapaaehtoisesti, vielä nauttien siitä. Heillä näytti olevan reipas tekemisen meininki, eivätkä rattaat jämähtäneet paikoilleen. Vastaavanlaiset kokemukset ovat jatkossakin mahdollisia vain, mikäli vapaaehtoisia tekijöitä löytyy tarpeeksi. Vanhojen toimijoiden siirtyessä muihin tehtäviin, eläköityessä tai lähtiessä vaihtoon tarvitaan uusia, tuoreita kasvoja ja ideoita mukaan soppaan. Sinullakin on mahdollisuus päästä itse vaikuttamaan asioihin ja kokemaan, kuinka palkitsevaa vapaaehtoistyö voi olla. Sinun tarvitsee vain lähteä reippaasti mukaan. Se voi olla opiskeluaikasi paras päätös. -Åke Huom, Obs, Håks Hallitusrekry alkaa 14.10 Kiltakuntavaalien ehdokasasettelu 14.-21.10 Kiltakuntavaalit ovat 7. - 8.11 ! 5 Puhiksen Yläotsikkopallilta Liput korkealla S yyskuu vetelee viimeisiään ja kesän lämpö ja lomailu ovat kaukana takana. Koulukin on kuulemma päässyt jo alkamaan, vaikka itse olen onnistunut tähän saakka välttymään suuremmilta opinnoilta. Aivan loistavan phuksiviikon jälkeen suuntasin nimittäin nokkani kohti byrokratian luvattua maata ja Koneinsinöörikillan ensimmäistä ulkoexcua sitten 80-luvun alun! Ja mikä meno olikaan. Oli mukava nähdä kuinka yritykset ottivat vieraat lämpimästi vastaan eikä tarjoiluissa kitsasteltu. Eikä Saksa muutenkaan ollut niin paska maa kuin Seppo Räty aikanaan kovasti niin väitti. Koettua on muun muassa muutaman tuhannen hengen opiskelijabileet Mannheimissa ja olutfestarit Stuttgartissa. Teekkarilakit aiheuttivat runsaasti hilpeyttä ja hyvää mieltä, vaikka kuulemma muistuttivat eräitä natsien käyttämiä päähineitä, tai ehkä sitten juuri sen takia. Saksasta kotiuduttua olen päässyt näkemään kuinka loistava henki killassamme tuntuu vallitsevan. Phukseilla ja vanhemmillakin riittää menoa ja meinin- 6 kiä vaikka muille jakaa. Toiminnasta on kuulunut pelkästään kehuja ja vaaleanpunaisia haalareita onkin tullut kaikkialla runsaasti vastaan! Toivottavasti mahdollisimman moni uusista phukseista innostuu lähtemään toimintaan mukaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Phuksitiimikin alkaa kohtapuoliin muodostua ja ensimmäiset bileetkin näyttivät olevan vauhdilla muodostumassa. On ollut myös mukava nähdä että vanhemmillekin tieteenharjoittajille ja valmistuneille kuuluu hyvää. Erityisen hienolta näyttää se, että KIK:n oma alumniklubi Koneinsinööriklubi on herätetty uudestaan henkiin ja tänä syksynä onkin tiedossa päräyttävä kauden avaus valmistuneille tai opintojensa loppusuoralla oleville. Vaikka illat pimenevät ja mukava suomalainen syyssää tummentaakin illat, pidetään kuitenkin liput korkealla ja jatketaan kaikki täysillä eteenpäin; oli se sitten opiskeluissa tai killan toiminnassa! Samuli Salovaara Oltermannin palsta Yläotsikko Hyvän elämän ja työuran edellytykset ovat yksinkertaiset Tulevaisuuden historia M ika Waltarin romaani Vieras mies tuli taloon on kirjoitettu vuonna 1937. Sain lahjaksi sen kierrätyskappaleen ja luin juuri loppuun tämän ihmisluonnetta ja maalaiselämää käsittelevän teoksen. Kirjassa sivutaan myös kaupungistumista, modernia elämää ja sen vaikutusta ihmiseen. Vielä 1950-luvulla enemmistö väestöstämme sai elantonsa jollakin tapaa maa- ja metsätalouteen kytkeytyen. Monet nykyopiskelijoiden vanhemmat lienevät syntyneet 1960-luvulla, jolloin myös Teknillinen korkeakoulu pääosin muutti Otaniemeen. Kuulemani mukaan TKK:n päärakennuksen käyttöönoton aikoihin vuonna 1965 traktorien määrä Suomessa ylitti ensi kertaa hevosten määrän. Nyt vuonna 2011 Killallakin on vain traktori, ei enää ollenkaan hevosia. Muutokset yhteiskunnassa näyttävät suurilta ja nopeilta. Lähitulevaisuudenkin ennakointi on joiltain osin vaikeaa ja kuluneen vuoden monet tapahtumat vaikuttavat uhkaavilta ja epävarmuutta herättäviltä. Toisaalta, olen myös sitä mieltä, että jotkut asiat muuttuvat hyvin hitaasti, jos ollenkaan. Hyvän elämän ja työuran edellytykset ovat yksinkertaiset: koettu mielekkyys, toisten ja oman roolin arvostaminen, yhteisöllisyys ja oikeudenmukaisuus tekojen arvioinnissa. Oltermannina koetan uutterasti pitää silmällä muutoksia kiltalaisten ja erityisesti uusien opiskelijoiden tekemisissä, opiskelun yleisilmeessä ja muussa touhussa. Lukuvuoden alun ja fuksisitsien jälkeen on kyllä jälleen erinomaisen lämmin tunne siitä, että Koneinsinöörikilta toimissaan osaa taitavasti huolehtia hyvää opiskelua tukevan henkisen ilmapiirin luomisesta. Niin uusilla kuin vähän vanhemmillakin opiskelijoilla on oikeanlaista pilkettä silmässä. Yhteisöllisyyden perinteitä vaalitaan, samoin kuin perinnettä, johon kuuluu tekeminen, eikä vain suuret suunnitelmat. Uteliaisuus, kekseliäisyys, kokeilunhalu ja toimeenpa- nokyky ovat kaikkein parhaat ominaisuudet, joilla vastataan myös työelämän ja tulevaisuuden haasteisiin, mitkä ne ikinä ovatkaan. Vaikka muutoksen suuruus ja suunta olisikin epävarma, Aallossa kiltalaisten ei ainakaan tarvitse säkki päässä arpoa, miten opintoja suuntaisi tai valintojaan tekisi. Tilaisuutta opintoneuvojan, professorin tai muun kokeneen tietäjän tapaamiseen ei tarvitse juurikaan vartoa. Parhaita elämänvalintoja ovat aina sellaiset, jotka perustuvat todellisuuteen ja omille vahvuuksille ja innostukselle. Tuutorisi kuuntelee ja opastaa, laboratorioihin pääsee tutustumaan ja kysyvälle vastataan. Tämä koskee tietysti myös muita kuin Insinööritieteiden koulua. Jotta kynnys toimintaan olisi vieläkin alempi, järjestetään lokakuun 13. pvä jälleen Konergia Festivaali. Oltermanni sanoo: kaikki mukaan sinne! Kalevi ”Eetu” Ekman 7 Kummisedän Yläotsikko terveiset Särmää ja leveää hymyä O viimeiseen opiskeluvuoteen asti valintalen konefuksi vuodelta 1965, siis tilanteiden murehtija ja perusteeton pesnyt jo aika vanha. Ikä nähdään toisimisti. Sitten aivoissani nyrjähti jotain, sinaan haittana (engl. handicap). Yleensä ja minusta tuli kroonisesti onnellinen. siihen ei liity hyvitystä (engl. handicap), Jotain samantapaista koki pianisti Artpaitsi että saa puhua löperöitä. hur Rubinstein muistelmiensa mukaan. Kaksikymmentä vuotta konelafkan Seitsemäntoistavuotiaana yksin vieprofessorina auttoi minua ymmärtäraassa suurkaupungissa nälkäisenä ja mään, että opiskelijan kuunteleminen ilman rahaa hän päätti hirttää itsensä on vähintään yhtä tärkeää kuin ryhmälle kylpytakin vyöllä. Vyö katkesi. Lattialle luennoiminen. Erityisesti katsellessani rojahtanut nuori mies havahtui onnelliKillan fuksien monenkirjavaa joukkoa tulee minulle halu haastatella jokaista. Toivottavasti edessäOlen jatkuvasti huolissani olevat vuodet eivät tasapäistä eivätkä hio Teistä pois jokaista tuleeko Teistä onnellisia. särmää. Tässä eräitä hyväksi kokemiani neuvoja: Jokaisen puhujan ja kirjoittajan pitäisi edes jollain tavalla yllättää kohderyhmänsä. Jos hänen koko viestinsä voidaan arvata etukäteen, on parempi istua hiljaa vaikka olisi pääministeri ja uudenvuodenpäivä. Olen vakuuttunut siitä, että Teistä kasvaa tekniikan ammattilaisia Suomen pelastamiseksi. Sen sijaan olen jatkuvasti huolissani siitä, tuleeko Teistä onnellisia. Tuohon elämän rikkaudesta ja maailman kauneudesta nauttimiseen en kuitenkaan osaa neuvoa oikotietä. Itse olin 8 suuteen ja nautiskeli elämästä seuraavat kahdeksankymmentä vuotta. Lukekaa hänen muistelmansa, mutta älkää ottako mallia ihan kaikesta. Rankan päivän jälkeen kirja rentouttaa paremmin kuin television ö-luokan sarjaohjelma. Lukeminen kehittää riippuvuuden. Myös useimmat sarjakuvat ovat mielestäni parempia kuin useimmat tv-ohjelmat. Tavoittele kasvua sellaiseksi, jonka mielipidettä seurassa kuunnellaan tarkkaan ja joka yhteisellä päätöksellä valitaan esimieheksi. Useinhan vaali osuu siihen, joka tekee äänekkäintä vaalityötä itsensä eteen. Opettele sellaiseksi, joka ei seurassa lausu poissaolevista osuvia ilkeyksiä. Tuommoisin keinoin hankittu suosio on lyhytkestoista. Kenellekään tuntemattomalle opiskelijatoverille ei pitäisi laukoa mielipiteitä, harmiton huulenheitto voi osua hänen kipeään kohtaansa. Et voi tietää, mitkä ovat hänen kipeät kohtansa. Jokaisen miehen tulisi kehua nainen tilanteeseen sopivalla tavalla ainakin kerran päivässä, mieluimmin jokainen päivän aikana tapaamansa nainen. Naisen tulisi mahdollisimsiitä, man harvoin ottaa kiinni lauseista ja tiukata, mitä mies oikein tarkoitti ehdotuksellaan tai suunnitelmallaan. Mies todennäköisesti nimittäin myönteistä, vaikka kuulosti ehkä löperöltä tai epäilyttävältä. Tavoittele tervettä itsetuntoa ja – luottamusta. Opettele selkeä ja täsmällinen ilmaisu. Voimasanat eivät useinkaan vahvista viestisi perillemenoa vaan päinvastoin. Toivotan jokaiselle hyvää opiskelusyksyä, kaveruutta ja onnistumisen elämyksiä. Pentti ”Häksä”Häkkinen killan kunniajäsen Kiltakummin palsta Yläotsikko Matkalla opiskelijaelämään hallituskummituksen kanssa S yksy on innostumisen aikaa! Osa meistä aloittaa uudessa koulussa phuksina, osa hyppää uuteen harrastukseen esimerkiksi lähtemällä Polyteknikkojen Kuoron koelauluihin, ja osa innostuu mukaan Killan jaostoimintaan. Loput säntäävät eteenpäin opiskelijaelämässä Killan hallitukseen tai kohti ylioppilaskunnan pestejä. Opiskelijatoiminta ei Otaniemessä lopu kesken, ja jokaisen opiskelijan tulisi antaa osansa killalle, yhdistykselle tai koko ylioppilaskunnalle. Yhteisö nimittäin maksaa tehdyn työn takaisin korolla. Useimmat opiskelija-aktiivit pärjäävät myös työelämässä, kehittävät itseään ammatillisesti ja oppivat esiintymään, ilmaisemaan mielipiteitään ja pärjäämään aloilla, joita koulussa ei opi. Esimerkkejä löytyy lukemattomia. Jorma Ollila hankki kannuksensa Suomen ylioppilaskuntien liitossa, kun taas tunnettu suomalainen elokuvatuottaja Marko Röhr aloitti aikanaan KY:llä perustamalla KY-speksi –perinteen. Useat vanhat ja tuoreet poliitikot ovat saaneet alkunsa ylioppilaskunnan leivissä, kuten vasta eduskuntaan valittu Lasse Männistö tai siellä jo useasti hihhuloinut Erkki Tuomioja. Opiskelijaaktiivit ovat siirtyneet muokkaamaan yhteiskuntaa haluamakseen, niin politiikkaan, yrityselämään, kuin kaikille kulttuurinaloille. Tällä hetkellä Suomea radikaalisti muuttamaan pyrkivät kasvuyrittäjät Aaltoesista ovat jo kolmen vuoden aikana ennättäneet luomaan ennennäkemättömät suhteet Piilaaksoon, samalla osaltaan käynnistäen kulttuurivallankumouksen yrityselämässä. Mistä sinä voit siis aloittaa oman matkasi huipulle tai kehittääksesi itseäsi sinua kiinnostavista aiheista? Killasta tietysti. Syksynvaihde on hienoa aikaa, sillä avoimia nakkeja on kaikille. Jaostoiminnasta ja toimarinakeista on hyvä aloittaa, mutta rohkeimmat tähtäävät toki tähtiin, kuten killan hallitukseen tai ylioppilaskunnan jaostoon. Yhdistykset sisältävät tuhottoman määrän toimintaa, ja yritteliäiden kannattaa jopa harkita oman yhdistyksensä perustamista. Uusimpia tulokkaita yhdistysrintamalla edustavat baarikulttuuriyhdistys Aalto Cocktail, väittelykerho Aalto Debating Club ja jo keväällä aloittanut tapakulttuurista kiinnostunut Akateeminen Herrasmiesklubi. Mikäli suuret linjat ja ylioppilaskunnan johtaminen kiinnostavat, kannattaa asettua ehdokkaaksi syksyn AYY:n edustajistovaaleihin. Edustajistossa toimiminen kuulostaa hienolta ja vaikealta, mutta ei tosiaankaan ole vaikeaa tai kaiken vaativaa, vaan täysin jokaiselle kiinnostuneelle sopivaa toimintaa, jossa pääsee mukaan syvälle ylioppilaskunnan päätöksentekoon. Mitä uutta ja mahtavaa sinä järjestät ylioppilaskunnan piirissä, vai unohdutko luentosalin penkille vuosiksi ilman päämäärää? Töitä ehtii tehdä 50 vuotta, mutta opiskelijaelämää sinulle tarjotaan vain parhaimmillaan 7 vuodeksi. Voitto Kangas Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallitus, Aalto-yhteisö ja kulttuuriasiat Koneinsinöörikillan Hallituskummi(tus) 9 Koponurkka Yläotsikko Kandiuudistuksen paluu – osa 3 2013 se tulee! Mielenkiintoinen, radikaali ja ehkä pelottavakin kandiuudistus nimittäin. Tulevaa uudistusta valmistelevan ryhmän jäsenenä olen nähnyt läheltä, mitä tuleman pitää ja uskon että lähes tarkalleen kahden vuoden päästä opiskelijoilla on aihetta juhliin – ei hautajaisiin. Miksi? Minäpä kerron ja toivon että kuuntelette, koska se koskettaa valtaosaa teistä olennaisesti. Kandiuudistus, siis hä? Aikanaan TKK:lla pariinkin kertaan hyväksi yritykseksi jäänyt tekniikan kandin täysremontti on Aallon myötä vihdoin totta. Uudistus ei tällä kertaa toivottavasti jää kosmeettiseksi vaan vanhoja rakenteita heitetään romukoppaan urakalla, jotta opiskelusta tulisi joustavampaa ja joutuvampaa. Uudistuksen taustalta löytyy moniakin epäkohtia, joista esimerkiksi yltiösekava moduulirakenne, ensimmäisen vuoden matematiikkatyrmäys ja opintojen huono eteneminen lienevät monille omakohtaisesti tuttuja. Jotta näihin ja moniin muihin ongelmiin saataisiin ratkaisu, on uuden tutkintorakenteen suunnittelussa lähdetty puhtaalta pöydältä. Valmistelutyössä on pyritty miettimään uutta tutkintorakennetta mm. rakenteen, osaamistavoitteiden, johtamisen, hakukohteiden sekä liikkuvuuden näkökulmista. Tulossa on siis ns. iso jytky, jossa on paljon potentiaalia. Uudistuksen valmistelu on lähtenyt kohtalaisen hyvin käyntiin. Yliopistomaailmassa ennenkuulumattomaan konsensukseen on tähän mennessä päästy ainakin tutkinnon rakenteen 10 pääpiirteistä sekä projektin etenemisen aikataulusta. Näin opiskelijan näkökulmasta on ollut ilo nähdä, kuinka rakennehahmotelmissa on jatkuvasti kiinnitetty huomiota tutkinnon joustavuuteen ja liikkuvuuteen liittyviin kysymyksiin. Miltäs kuulostaisivat esimerkiksi seuraavat - hyvinkin todennäköiset - skenaariot? Koulutusohjelman vaihto onnistuu helposti ilman uusia pääsykokeita. Matematiikan opinnot ovat jakautuneet tasaisesti kolmelle vuodelle. Ryhmätyöhön keskittyviä ja käytännönläheisiä projektikursseja leivotaan tutkintoon sisään. Kaikkea ei vielä ole täysin lyöty lukkoon ja keskusteluissa on ollut esillä muun muassa ajatus ”avoimesta linjasta”, jolle päässeellä opiskelijalla olisi vielä huomattavasti suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa. Palaset kuitenkin loksahtelevat yksi kerrallaan ja vinhaa vauhtia paikalleen. Juna rullaa vauhdilla, haluatko kyytiin? Kandiuudistus pistettiin kunnolla liikkeelle kevään loppupuolella, kun sitä valmistelemaan perustettiin työryhmä, jossa on edustajia niin tekniikan korkeakouluista (professoreita ja suunnittelijoita), opetuksen kehitysyksiköstä kuin AYY:ltäkin (allekirjoittanut). Valmistelutyön vauhti kiihtyy koko ajan, sillä 2013 saapuu todella pian. Todellinen uudistuksen toteutustyö tehdään korkeakouluissa, joten yhteisistä pelisäännöistä on päätettävä jo tänä syksynä. Oman mausteensa soppaan tuo samaan aikaan toteutettava kauppakorkeakoulun kandiuudistus, jonka kanssa täytyy varmistaa yhteensopivuus liikkuvuuden mahdollistamiseksi. Haluatko vaikuttaa opintojesi tulevaisuuteen? Syksyllä päätettäviin yleisiin suuntaviivoihin pääset vaikuttamaan esimerkiksi saapumalla lokakuun ensimmäisellä viikolla järjestettävään kandiuudistuksen kick-off –tilaisuuteen, josta lisäinfoa tulee myöhemmin. Myös allekirjoittanut tai korkeakoulujen vastuuprofessorit voivat vastailla kysymyksiinne tai ottaa kommenttejanne vastaan. Vastuuprofessoreina toimivat Eero Eloranta (Perustieteiden koulu), Keijo Nikoskinen (Sähkötekniikan koulu), Juha Paavola (Insinööritieteiden koulu) Koponurkka Yläotsikko ja Tapani Vuorinen (Kemian tekniikan koulu). Ensi vuoden puolella valmistelutyö siirtyy korkeakouluihin, jonka jälkeen opiskelijoita varmasti tarvitaan detaljitason yksityiskohtien hiomiseen ja uusien ideoiden kehittämiseen. Kiltasi opintovastaava sekä koulutusohjelmien opintojen suunnittelijat ovat siinä vaiheessa parhaiten perillä siitä missä mennään. Yhteisön osallistuminen valmistelutyöhön on keskeinen komponentti uudistuksen onnistumisessa, joten hyppää kyytiin. Juna ei vielä ole mennyt! Mitä tapahtuu killoille? Kiltojen tulevaisuus kulkee vahvasti käsi kädessä hakukohteiden määrän kanssa. Nykyisellään kiltatoiminta rakentuu vahvasti tiettyyn koulutusohjelmaan päässeiden uusien opiskelijoiden ympärille. Yhteisistä kandiohjelmista puhuttaessa ja huhujen kierrellessä osa killoista on, osittain aiheestakin, pelännyt tulevaisuutensa puolesta. Nämä pelot ovat osittain turhia, sillä on epätodennäköistä että tulevaisuudessa hakukohteina olisivat vain neljä korkeakoulua geneerisine kandiohjelmineen. Ensinnäkin, korkeakoulun yhteinen kandiohjelma ei ole sama asia kuin hakukohteet. On täysin mahdollista että yhteinen kandiohjelma tarkoittaa vain osittain yhteisiä opin- toja, joiden rinnalla eri hakukohteiden opiskelijat kävisivät oman aineensa erityisopintoja. Toiseksi, Aallossa ymmärretään että monella koulutusohjelmalla on brändiarvoa, jolla saadaan erittäin kyvykkäitä opiskelijoita, ja jotka kannattaa siksi pitää erillisinä hakukohteina. Toisaalta on myös totta että hakukohteiden määrä tulee todennäköisesti putoamaan nykyisestä jonkin verran. Tämä saattaa vaikuttaa joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vielä on aikaista sanoa missä hakukohteiden yhdistämistä tullaan tekemään. Hakukohteiden määrä on osittain kansallisen tason päätös, joten emme työryhmässä tähän voi kovinkaan paljon vaikuttaa. Hakukohteita miettivän työryhmän lausunnon kuulemme syyskuun loppupuolella, jolloin itsekin olen viisaampi. Tulevat hakukohteet saattavat tuoda muutoksia joidenkin kiltojen toimintaan, mutta vanhan sanonnan uhallakin voisin väittää että aina vanhassa vara ei ole parempi. Uudistuksen kokonaisvaikutus opiskelijalle tulee siis olemaan positiivinen. Jos vaakakupissa painavat sujuvampi, vähemmän kuormittava, Aalto -liikkuvuuden mahdollistava ja enemmän vapaita opintoja sisältävä tutkinto tai toisaalta kiltojen roolin pysyminen täysin samana hamaan tulevaisuuteen, kumman sinä valitsisit? Summa summarum Kandiuudistus tulee ja rytäkällä. Suunnittelu on jo pitkällä, mutta vasta uudistuksen toteutuksessa punnitaan, saadaanko sen potentiaalista kaikki irti. Tulemme tekemään kaikkemme ettei uudistus pysähdy hallinnolliseen vastarintaan, systeemin jäykkyyteen tai jää muuten vain puolitiehen. Opetuksen sisältö ei myöskään saa jäädä rakenteellisen palikkaleikin varjoon. Muutos koskettaa kaikkia ja saattaa vaatia sopeutumista killoilta, mutta opiskelijalle nettovaikutus tulee olemaan positiivinen – vaikkakin sen nyt takaa jo moduulirakenteen poistuminen… Terveisiä koulutuspolitiikan ihmemaailmasta, Arjo Laukia [email protected] Allekirjoittanut toimii AYY:n hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana ja on erityisesti vastuussa Aalto-yliopistosta ja tulevasta kandiuudistuksesta. Näiden lisäksi hän on Aalto-optimisti ja innoissaan siitä että opiskelijan elämään on tulossa konkreettisia parannuksia. 11 Teekkarin kesäloma Teksti: Mikko Autio (Auto) , Matti Peltola (Moottoripyörät) Kuvat: Sampo Lammi, Matti Peltola Porsche 911 Carrera 4S Cabriolet Porsche 911 Carrera. Yksi automaailman tunnetuimmista malleista, jonka historia ulottuu 1960-luvulle. Koeajettu 997-malli on 911-mallisarjan viides sukupolvi ja se esiteltiin 2004. Uusin malli, 998, julkaistiin tämän syksyn Frankfurtin autonäyttelyssä. Konsepti on säilytetty vuosikymmenet samana; moottori on taka-akselin takapuolella. Jo legendaksi muodostunut mallisarja on konseptistaan huolimatta yksi parhaimpia ja hauskimpia autoja ajaa nykypäivänä. Ulkonäkö on muuttunut maltillisesti vuosikymmeninen saatossa ja yhteneväisyyksiä ensimmäiseen malliin löytyy edelleen. Hyvät lähtökohdat Kaunis kesäpäivä ja alla Porsche 911 Carrera 4S Cabriolet. Siitä ei autoilusta pitävän teekkarin kesälomapäivä enää paljon parane. Koeajetun auton mallimerkinnässä numero 4 tarkoittaa nelivetoa, S hieman perusmallia tehokkaampaa moottoria ja Cabriolet luonnollisesti avomallia. Teknisesti 911 on hyvin nykypäivän vaatimusten mukainen. Moottorista löytyy muuttuva venttiilien ajoitus, jolla parannetaan vääntöominaisuuksia eri kierrosluvuilla ja parannetaan polttoainetaloutta. Kuivasumppuvoitelu puoles- 12 taan huolehtii moottorin voitelutarpeen täyttämisestä arkiajon lisäksi esimerkiksi haastavissa rataolosuhteissa. Nelivetojärjestelmä on Porschessa on toteutettu monilevyisellä viskokytkimellä, joka jakaa voimasta enintään 40% eteen. Alustan ratkaisut perustuvat hyväksi todettuihin perinteisiin ratkaisuihin. Etuakseli perustuu McPherson tuentaan ja taka-akselisto on toteutettu monivarsituennalla. Kaikissa S-malleissa on myös eletronisesti säädettävä iskunvaimennus, Porschen kielellä Porsche Active Suspension Management (PASM), joka tarkkailee ajon aikana jokaista pyörää erikseen ja säätää iskunvaimentimien jäykkyyttä tilanteen mukaan. Kuljettaja syleilyssä Istuutuessa kuljettajan paikalle ymmärtää välittömästi, mitä hyvä ergonomia tarkoittaa. Istuin tukee juuri sopivasti, mutta ei ole epämiellyttävän kuppimainen. Mittaristo on säilyttänyt viiden pyöreän mittarin perusmuotonsa pitkään ja keskeltä löytyy edelleen olennaisin tieto eli kierrosluku. Kaikenkaikkiaan mittaristo on selkeä ja tarpeellisen informaation näkee nopealla vilkaisulla. Ohjauspyörä tulee oikealle etäisyydelle ja vaihdekeppi on tarpeeksi lähellä nopeita vaihtoja ajatellen. Tunnelma on tiivis, mutta etupenkkiläisille riittää tarpeeksi tilaa. Takapenkkiä ei puolestaan voi suositella kuin korkeintaan lasten ja tavaroi- merkiksi alusta on jäykkä, kytkinpoljin raskas ja vaihteensiirto tarvitsee voimaa, mutta ne piirteet ovat hyväksyttävissä, kun ajettavuus on sillä tasolle mitä se Porschessa on. Lisäksi jokainen hieman syvempi kaasunpainallus moottoritien rampissa saa selän penkkiin painumisen lisäksi hymyn nousemaan huulille. Arkiajoon den kuljetukseen. Valokuvaajamme voi todistaa, että aikuiselle oltavat eivät ole erityisen mukavat. Puhdasta nautintoa Ensimmäinen käynnistys ja ensimmäiset metrit paljastavat auton luonteen. Ääni on yksinkertaisesti hieno jo alakierroksilta lähtien. Kaasunvaste on erittäin tarkka läpi polkimen liikeradan ja sillä on helppo säännöstellä bokserikutosen laulua. Ääni muuttuu suorastaan repiväksi karjunnaksi, kun kierrosluku lähestyy huipputehon tasoa 6600rpm/ min. Moottori on vapaastihengittävä ja sen tuntee ajossa. Missään vaiheessa ei tule tehopiikkiä, vaan veto on tasaisesti kiristyvää läpi kierroslukualueen. Tämän lisäksi ohjaus, kytkimen toiminta, vaihteensiirto ja jarrut ovat parhaimpia mitä olen päässyt kokeilemaan. Hallintalaitteet antavat palautetta ja auto ”kertoo” jatkuvasti kuljettajalle, mitä tapahtuu. Tämä rakentaa luottamusta kuljettajan ja auton välille. Autosta löytyy toki kuljettajaa valvovaa avustavaa tekniikkaa kuten ajovakautusjärjestelmä ja luistonesto vaaratilanteiden varalta. Onneksi elektroniikkaa ei ole nostettu liian näkyvään rooliin ja autoa saa edelleen ajaa. Pieni maistiainen, mutta ah niin makea Lyhyellä koeajolla tieliikenteessä ei ole mahdollista hyödyntää tämän auton koko tehoreserviä. Toisinsanoen suorituskyky on enemmän kuin riittävä ja auton todellisten kykyjen löytämiseksi pitäisi päästä ajamaan moottoriradalle. Enemmän kuin suorituskyky autossa yllätti kuitenkin sen arkikelpoisuus. Kaikki täsmällisyys, joka tarvitaan kovaa ajettaessa, tuottaa ajonautintoa myös arkiajossa. Toki tällaisessa autossa esi- Mielestäni Porsche 911 Carrera on täysin käyttökelpoinen arkiauto, joka tarjoaa enemmän ajonautintoa kuin valtaosa vastaantulevista autoista. Vielä kun otetaan alle 4-malli, niin eteneminen helpottuu myös talvioloissa. Mikä neuvoksi sitten siinä vaiheessa, kun 911 on se toimiva arkiauto ja sen tarjoamat kokemukset alkavat tuntua liian jokapäiväisiltä? Olisikohan moottoripyörästä mihinkään? Hmm... Tekniset tiedot (valmistajan ilmoittamat) Moottori Teho Vääntö Kiihtyvyys Huippunopeus Omamassa (DIN) Yhdistetty EU-kulutus Lähtöhinta uutena, 2009 3,8l vapaastihengittävä 6-sylinterinen bokseri 355hv @ 6600 400Nm @ 4600 4,8s 0-100km/h 288km/h 1600kg 11,8l/100km 180 000€ 13 Tuoretavaraa Suzukin uusi GSX-R600 on helposti lähestyttävä. Mikään ei häiritse sen sarviin tartuttaessa. Työtilat Niin, ne sarvet ovat kyllä suhteellisen lähellä, mikä lyhyempien pyöränhankkijoiden kannattaakin Suzukista pitää mielessä. Kuljettajan tilat ovat kaiken kaikkiaan asialliset ja alkuperäisillä jalkatapeilla kuljettajan polvikulma on hiukan pidemmälläkin maantiesiirtymällä siedettävä. Jalkatapeissa on itse asiassa jopa pieni säätömahdollisuus sekä pystyettä vaakasuunnassa. Menoksi Gixxerin ajokäytös ei herätä voimakkaita tunteita suuntaan tai toiseen: pyörä taipuu kuljettajan toivomaan linjaan. Kyseessä ei ole markkinoiden herkin pyörä, muttei kankeinkaan. Suzukia pyörittelee myös ruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä - “suoraselkäisen” ajoasennonkin kun saa aikaiseksi. Uudet Brembo-jarrusatulat mahdollistavat tehokkaan hidastamisen. Vääntää Uuden GSX-R600:n kehityksessä on panostettu erityisesti moottorin alavääntöön, mikä on selvästi aistittavissa. 600-kuutioiset supersportit kun ovat yleensä ottaen kovin ponnettomia alakierroksilla. Ei vaihdelaatikon suht’ tiheältä hämmentämistarpeelta 14 Suzukillakaan välty, mutta kaasuun vastaaminen pienillä kierroksilla on ehdottomasti luokkansa kärkeä. Kierrosten noustessa teho kasvaa ilman suurempaa dramatiikkaa - toki suurimpien menohalujen huomaa selvästi alkavan käyntinopeusmittarin neulan ylittäessä 10 000 kierroksen. Kiihtyvyys on lähes mihin tahansa kadulla liikkuvaan urheilulliseenkin autoon verrattuna todella kovaa! Hilpettä Suzuki on tuonut tälle kaudelle tähän pienimpään supersporttiinsakin mahdollisuuden valita kahdesta erilaisesta moottorinohjauksen asennosta (A & B), jotka ovat vaihdettavissa lennosta. Valinta vaikuttaa moottorin tehokäyrään ja kaasunvasteeseen. Miedompi asetus Tekniset tiedot Teho Vääntö Vaihteisto Paino Polttoainesäiliön tilavuus Kokonaishinta (veroineen) 92,5 kW (126 hv) / 13 500 rpm 69,6 Nm / 11 500 rpm 6-portainen 187 kg 17,0 l 15989,02 € on tarkoitettu esimerkiksi sadekelille ja toisella pyörä on täyden hyökkäyksen tilassa. Suzukissa on monien kilpailijoidensa tapaan niin sanottu luistokytkin, jonka tarkoitus on estää moottorijarrutusta irrottamasta takarengasta luistoon voimakkaasti jarrutettaessa ja pienemmälle vaihteelle vaihdettaessa. Kilpailijoiden tapaan ei tehdasasenteinen luistokytkin Suzukissakaan vaikuta rata-ajoon suunniteltujen jälkiasennuskytkimien veroiselta. Ohjausiskunvaimennin on asiallinen vakiovaruste, josta voi olla kadullakin hyötyä kiihdytettäessä röykkyisen asfalttipinnan yli. Suzukin uusi GSX-R600 on erittäin mukava tuttavuus ja kiistatta kärkikastia luokassaan, jossa yhdelläkään valmistajalla ei ole varaa jäädä kilpailussa haastajistaan jälkeen. molempia. Vauhtia saa joka tapauksessa kerättyä aivan häkellyttävät nopeasti! Teholukemat on helppo uskoa ja itse asiassa vakiopyöristä on kuuleman mukaan penkitetty jopa ilmoitettua suurempia suoritusarvoja. Eletronista pornoa Näin tehdään superbike! BMW:n puikoissa on kotonaan heti ensikosketuksesta. Kaikki koeajajat toteavat pyörän tuntuvan jo parkkiruudussa pyöriteltäessä hämmästyttävän kevyeltä. Työtilat Kuljettajalla on Bemarissa reilusti tilaa; penkissä on helppo liikkua ja siirtää painoa kaarteiden mukaan. Ohjaustanko on pitkän tankin takana ja ajoasento muodostuu luontevan etukenoksi. Tangon etäisyyden ja pyörän yleisen raamikkuuden vuoksi Bemari ei välttämättä sovellu lyhyimmille kuljettajille. Liikkeelle BMW muuttaa suuntaa ja taipuu mutkiin todella kevyesti. “Lisäpainoa” on kuussatasiin verrattuna10-20kg, mutta kuin ihmeen kaupalla S1000RR tuntuu jopa joitakin kusiaisia kevyemmältä. Brembon puristimet yhdessä RaceABS-järjestelmän kanssa tuovat luottamusta vauhdin tappamiseen. Ihan älytön! Moottori vääntää iskutilavuutensa ansiosta riittävästi jo alakierroksilta alkaen; perusfiilis on kuitenkin hyvin maltillinen. Kierroksia nostettaessa alkaa tapahtua ja hitaasti kiihdyttävän täysperävaunuyhdistelmän saa nopeusrajoitusalueen vaihtuessa ohitettua helposti. Kaasun brutaali pohjaan runttaaminen aikaansaakin sitten infernaalisen räjähdyksen: tehoa tulee äkkiä valtava ryöppäys, kierrokset hapuilevat kohti maksimia ja tilanteesta riippuen lisävarusteinen DTC-järjestelmä pyrkii hillitsemään keulimista, sutimista tai Lisävarusteista jo mainittiinkin siis DTC-luistonesto, joka tekee BMW:stä yhden markkinoiden edistyksellisimmistä supersporteista. Kuljettaja voi valita suoraan ajossa 4:stä moottorinohjauksen asennosta, jotka vaikuttavat esimerkiksi kaasunvasteeseen, tehokäyrään ja luistoneston toimintaan. Valittavat moodit ovat miedoimmasta terävimpään: Rain, Sport, Race ja Slick. Rainmoodissa ei käytössä ole täyttä huipputehoa. Slick-moodi toisena ääripäänä on tarkoitettu rata-ajoon lämmitetyillä renkailla. Eri asetuksissa on selvä ero, mitä voi hyödyntää myös arkiajotilanteissa. Vakiovarusteena pyörässä on rata-ajo silmälläpitäen kehitetty Race-ABS-jarrujärjestelmä, jossa erityistä huomiota on kiinnitetty keveyteen ja maksimaalisen pysähtyvyyden saavuttamiseen. Tärkeä lisävaruste radalle on myös shifteri, vaihdeavustin, joka mahdollistaa suuremmalle vaihtamisen kytkintä käyttämättä. Kiihdyttää voi siis kaasu pohjassa vedon käytännössä katkeamatta. Muuta hilpettä Koeajoyksilössä oli asennettuna hiukan koomisesti “Sound-komponentiksi” luokiteltu Akrapovic® urheiluäänenvaimennin, josta huolimatta pakoäänet olivat suht’ sivistyneellä tasolla - ainakin tyhjäkäynnillä… Jalkatappisarja oli vai- 15 hdettu sekä kuljettajalle että matkustajalle. Kuskin tappisarja on kilpakäyttöön tarkoitettua portaattomasti säädettävää mallia, joten radalle sopivan polvikulman löytämisen pitäisi olla helppoa. Kytkinja vaihdekahva olivat erikoisnivellyksen ansiosta esimerkiksi kaatumistilanteessa ”väistävää” mallia. Kaiken kruunuksi oli pyörää somistettu - ja moottorin poskia suojattu - runsaalla kädellä hiilikuitua, joka kaikki on siis lisävarustelistalta ruksittua ekstraa. Ja mitäkö tämä maksaa? Kaikista esittelypyörän lisävarusteista kertyy hulppea yli 7000 euroon nouseva summa ja hiilikuituhilppeen osuus tästä on yli 4000 euroa… Etteikö edes jotain nipotettavaa. Vaikka BMW:n vaihteisto pääasiallisesti toimiikin hyvin ja vaivatta, löytyi laatikosta viitos- ja kuutosvaihteiden välistä niin kutsuttu välivapaa, eli kumpikaan vaihde ei ollut kunnolla kytkeytynyt. Lisäksi kilpakäyttöön suunnitellulta jalkatappisarjalta toivoisi marginaalisesti lyhyempää vaihdepolkimen liikettä. S1000RR on luokkansa ja koko moottoripyörämaailman kiistatonta eliittiä. Uuden teknologian onnistunut hyödyntäminen ja äärimmäisen hieno ajokäytös tekevät pyörästä taivaallisen hyvän. BMW:n puolesta luokassaan puhuu myös sillä ajettu SM Nordic Suberbike-sarjan voitto heti pyörämallin debyyttivuonna 2010. Suomenmestaruus toistui nyt kaudella 2011; osakilpailuvoittoja kirjattiin BMW:lle 6/8 Bemaria on hienoa taitella mutkateillä, mutta tällaisen pyörän omistaja syyllistyy valtavaan rikkeeseen, ellei piipahda tuulettamassa pyöräänsä ratapäivillä. Omaa taitotasoaan ja vauhtiaan on hyvä lähteä kehittämään - pyörässä kyllä riittää potentiaalia. Kaksin aina kaunihimpi? Molempia pyöriä ajettiin kokeilumielessä myös matkustajan kanssa. Missään nimessä näitä pyöriä ei ensisijaisesti ole suunniteltu matkustajan kuljettamista varten, mutta se on kuitenkin tehty ainakin teoriassa mahdolliseksi. Suzukin kyydissä matkustajan polvikulma ei muodostu aivan niin älyttömäksi kuin BMW:ssä. Noin 160 senttinen matkustajatar istutettiin ensikertaa moottoripyörän kyytin ja lyhyehkön vertailulenkin jälkeen pystyttiin Suzukin matkustajamukavuus toteamaan paremmaksi. Kummallakin pyörällä kyyditettiin ilman suurempia kommelluksia myös noin 180 senttistä matkustajaa, mutta toteutettuja n. 10 kilometrin siirtymiä paljon pidemmät matkat eivät olisi tulleet kyseeseen. Tekniset tiedot Nimellisteho Enimmäisvääntö Vaihteisto Paino, ajovalmiina Polttoainesäiliön tilavuus Suositushinta (ilman lisävarusteita) 16 142 kW (193 hv) / 13 000 rpm 112 Nm / 9 750 r/min 6-vaihteinen sakarakytkinvaihteisto 206.5 kg (lukien Race-ABS) 17.5 l 22 600,17 € Kusiainen vai tonninen? Supersport vai jotain muuta? Todettakoon heti alkuun, että sekä 1000että 600-kuutioisissa Supersport-luokan pyörissä on käytettävissä huipputehoa Suomen maantieolosuhteisiin ylimäärin. Maantieajon kannalta tonnista jossain määrin puoltaa suurempi moottorin vääntö jo alakierroksilta alkaen. 600-kuutioisen saa ilman muuta liikkumaan arkiliikenteessä aivan yhtä ripeästi, mutta laihempi vääntö vaatii hiukan reilumpaa kierrosten käyttämistä ja aktiivisempaa vaihteiden selaamista. Eri kokoluokan pyörien vertaileminen on toki jossain määrin kyseenalaista, koska käsitellään pyöriä, joiden lähtöhinnoissa on eroa 5000 - 7000 euroa. Käytettyä hankkiessaan joutuu tyytymään hiukan vanhempaan tuhatkuutioiseen, jos verrokkina on saman hintaluokan käytetty 600cc. Jos mp-harrastus on puhtaasti katuajoa, ei supersportin hankkiminen ole yksioikoisesti perusteltua: katuajoon suunnitellut “peruspyörät” on ajoa- sennosta alkaen hiottu katuajoon ja ne tarjoavat arkiajoon tismalleen saman suorituskyvyn paljon supersportteja käyttökelpoisemmalla moottorin käyntinopeusalueella. Supersportit janoavat ratapäiville, sillä ne on suunnittelupöydältä alkaen tarkoitettu tietyn sarjan kilpapyörän aihioiksi. Katuajoa ajatellen supersportit tekevät myönnytyksiä muun muassa pitkällä matkalla rasittavan ajoasennon ja moottorin puhdittomien alakierrosten muodossa. Mutta perustellaankos näitä asioita järkisyillä... 17 M oikka, me olemme Jani ja Kalle, Koneinsinöörikillan kiltakunnan puhemies ja varapuhemies. Loisteliaan kirjoitustaitomme lisäksi lienet mahdollisesti jopa törmännyt meihin ihan in real life, esimerkiksi Phuksisitseillä. Hauskuuttamisen lisäksi haluamme kertoa juuri Sinulle Koneinsinöörikillan vähiten tunnetusta pumpusta, kiltakunnasta. Koneinsinöörikilta on Aalto-yliopistossa kone- ja energiatekniikkaa opiskelevien oma yhdistys ja siten itsenäinen, meidän ihkaoma yhteisö. Koska meitä on yhteensä lähes 1300, täytyy jonkun johtaa koko puljua, jotta homma pyörii. Jokapäiväisestä toimintaa killassa johtaa vuosittain vaihtuva noin 12-henkinen hallitus, joka lienee useimmille tuttu – esimerkiksi phuksikapteenit ovat hallituksen jäseniä. Vaan usein jää huomioimatta, että killassa toimii myös kiltakunta. Kiltakunnan voisi karkeasti mieltää killan eduskunnaksi – ja kun yhdistyksistä puhutaan, on oikeampi termi valtuusto. Perusajatuksena on siis se, että suuressa yhteisössä isojen päätösten tekeminen on tunnetusti vaikeaa. Tätä ongelmaa helpottamaan muodostetaan yleensä jonkinlainen valtuusto, jonka jäsenet valitaan yleisellä äänestyksellä ja jotka siten tekevät päätöksiä koko yhteisön puolesta. Koneinsinöörikillassa tällaisen valtuuston nimi on kiltakunta. Kiltakunta koostuu 20 varsinaisesta 18 jäsenestä ja sekalaisesta määrästä varajäseniä. Kiltakuntalaiset valitaan vuosittain vaaleilla, joissa kaikilla killan jäsenillä on oikeus asettautua ehdolle ja äänestää. Kiltakunnan jäsenet ovat siis meitä koneinsinöörikiltalaisia ja pitävät huolen, että jokaisen kiltalaisen oikeuksista pidetään huolta ja että killan suuret linjat vastaavat jäsenistön tarpeita. Varsin tavallisia ohjaamisen keinoja ovat esimerkiksi vuosittain päätettävä toimintasuunnitelma ja talousarvio, jossa siis ihan konkreettisesti määritetään, paljonko on killan jäsenmaksu tai kuinka monella sadalla eurolla esimerkiksi ISOtoimintaa rahoitetaan. Vaan käsitelläänpä kiltakunnassa paljon muutakin. Kiltakunta valitsee esimerkiksi killan hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt. Kiltakunta on myös valinnut killan ansiomerkit, päättänyt miltä killan virallinen lippu näyttää ja kutsunut killalle kunniajäseniä. Tänä vuonna killalle tullaan hankkimaan uusi paku, rakentamaan uusi kongi, tekemään uusi Wirsu, aloittamaan 100-vuotishistoriikin tekeminen, uudistamaan sääntöjä – ja lista jatkuu. Näitä varten muodostetaan yleensä erilliset työryhmät tai toimikunnat, joiden edistymistä kiltakunta seuraa ja ohjaa ja lopulta hyväksyy tai hylkää työryhmän esityksen toimenpiteistä – esimerkiksi millainen paku hankitaan ja miten. Näillä työryhmillä ja toimikunnilla pyritään AIMO Mikä v!tun kiltakunta? IAA AS siihen, ettei hallituksen tarvitse sitoa jo kovasti työllistettyjä aktiivejaan vaan ammennamme voimamme asiasta kiinnostuneesta jäsenistöstä. Tämä onkin mainio mahdollisuus päästä mukaan killan toimintaan ilman kokovuotista sitoutumista tiettyyn tehtävään. Kiltakunnan kautta näkee hyvin mitä killassa tapahtuu ja pääsee päättämään, mitä killassa on liikaa tai liian vähän. Nappaako? Killalle valitaan tänäkin syksynä uusi kiltakunta vuodelle 2012. Ehdolle voit lähteä juuri Sinä tai kuka tahansa Koneinsinöörikillan jäsen, eikä aiempaa kiltakokemusta tarvita ollenkaan! Ehdolle asetutaan täyttämällä lomake 14.10.-21.10. välisenä aikana, ohjeet ilmoittautumiseen saa killan toimistosta. Kiltakuntavaalien äänestys järjestetään K1-talon ala-aulassa maanantaina ja tiistaina 7.-8.11. Äänestys huipentuu tiistai-illan vaalivalvojaisiin samassa paikassa. Tervetuloa mukaan! Pultteja ja muttereita tasapuolisesti kaikille toivottavat Puhemies Jani Kalasniemi, 040 719 8258, [email protected] Varapuhemies Kalle-Heikki Koskinen, 040 834 3616, [email protected] Jari Holopainen on poissa Y liopisto-opettaja DI Jari Holopainen menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen kotonaan 11.6.2011. Hän oli valmistunut diplomi-insinööriksi Konetekniikan tutkinto-ohjelmasta vuonna 2008 ja toimi valmistumisensa jälkeen opetustehtävissä Koneenrakennustekniikan laitoksella TKK:lla ja myöhemmin Aalto-yliopistossa. Opiskelijat muistanevat hänet parhaiten Tietokoneavusteisen 3D-suunnittelun peruskurssilta ja Mekatronisen konejärjestelmän suunnittelu -kurssilta. Jari suoritti myös jatko-opintoja auto- ja työkonetekniikan tutkimusalueella. Hänet muistetaan paitsi tunnollisena ja osaavana työntekijänä myös avoimena ja iloisena ihmisenä, jonka monet harrastukset mm. autoilun ja musiikin alueilla antoivat aiheen lukuisille antoisille keskusteluille. Jari Holopainen oli kuollessaan 27-vuotias. Markku Kuuva, lehtori, Koneenrakennustekniikan laitos 19 Kolehden suuri, laadukas ja halpa K aljakoppaa ostaessa yleisin konsti on napata kantoon se halvin laatikko ja luottaa siihen, että hintalaatusuhde saadaan tällä tavalla kohdilleen. Toisilla on kuitenkin antipatioita tiettyjä merkkejä kohtaan tai oma selkeä suosikki. Monien mielestä taas kaikki bulkkilagerit maistuvat täysin samalta. Viiden hengen testiryhmämme (A-E) päätti ottaa selvää, mitä mieltä aistimme oikeasti ovat ja istua alas sokkotestin merkeissä. Klassisten perusoluiden - Lapin Kulta, Karhu, Karjala, Koff ja Olvi - lisäksi testiimme pääsi Nikolai alkoholiton sekä Kukko. Oluet tarjoiltiin puistoviileinä laseista, jotka piti asettaa paremmuusjärjestykseen sekä arvioida sanallisesti. Tehtävä osoittautui niin haasteeliseksi, että eräs fuksikipparinakin toimiva 1. Kukko 2. Karhu 3. Koff 4. Olvi 5. Karjala 6. Lapin Kulta 7. Nikolai JA 1 2 5 4 6 3 7 JB 3 1 4 2 6 5 7 maistelija joutui jättämään leikin kesken ja toteamaan: ”Ei pysty.” Voittaja ratkaistiin pienimmän neliösumman menetelmällä siten, että oluen sijoitus korotettiin toiseen potenssiin ja lopuksi pisteet summattiin yhteen. Pienimmän summan saanut voittaisi. Vivahteikkaiden vaiheiden jälkeen voittajaksi selviytyi Laitilan virvoitusjuomatehtaan Kukko -olut alkoholittoman Nikolain vallatessa vastoin kaikkia odotuksia jumbosijan. JC JD 1 4 4 1 2 2 6 3 5 5 3 6 7 7 JE 3 6 5 4 1 7 5 Summa 36 58 74 81 123 128 221 Taulukko 1. Iloiset oluttestin osanottajat A-E saatiin sommiteltua kauniiseen taulukkoon, josta Aulis Gerlanderin varmistamat viralliset tulokset selviävät. 20 Kommentteja oluista: Karjala: ”Vetinen” ”Pehmeä tuoksu, tasapainoinen” ”Aavistuksen voimainen” Olvi: ”Ei puhuttele” ”Kitkerä, hieman banaaninen” ”Nojaa, nojoo, grund havre” Lapin Kulta: ”Samettisen runsas vaahto” ”Pehmeä tuoksu” Kukko: ”Selvästi erilainen” ”Voimakas runko, pehmeä suutuntuma, voimakkaasti humaloitu” Karhu: ”Simamainen” ”Viemärin tuoksu, kuohuviiniä?” Tyynynpehmeä, pussiin sopiva” Nikolai: ”Haisee koirankakalta, hieman ummehtunut maku” ”Hieman virtsainen, ei pysty, kenties muitakin eritteitä” ”Ikävästi kutkuttava” Koff: ”Oliskohan Nikolai? Oksettaa” ”Jalometallin tuoksu” ”Laahustava” 21 Teksti: Åke Stenberg, Henri Lönn. Kuvat: Heini Hanhinen, Antti Korhonen Wälkommen till Norrköping! Nyt goddammed matafaka luet tän Norjatekstin tai me tullaan ja vedetään sua dunkkuun! Kiltahuone: Mammat riivaa -tanssitreenit toimistossa. lappeen Rantalaiset laskeutuneet helikopterilla. Pöytä on ilmeisen mukava alusta nukkua. Takapiha: Pönttöjen sisältö ihmetyttää bussikuskia. Paikalle löytänyt akkuporakone pelasti tilanteen ja lautta saatiin loppujenlopuksi kyytiin. Matkaajien lukumäärä n=25, tässä vaiheessa luku n+1. Lähes kehällä: U-käännös! Avaimet, lompakko ja passi jäivät. Turkusessa: +1 sai lipun. Tampereen osasto liittyi seu- 22 raan. Vartijat riivaa sylimatkustajaa. Kahvia ja tupakkaa. Skapparit riivaa: ”Teissä on aika monta reservin vänrikkiä.” Laivalla: Nukkumatti riivaa toisia, tietovisaemäntä hereillä pysytteleviä. Takakannella viininmaistajaiset, yläkannelta lentävä tuoli riivaa. Laivapoliisi riivaa syyttömiä, syylliset pakenivat huomaamattomasti kiipeiltyään laivan piipussa. Buffetissa viini virtasi ja sitsaamisen oheessa suoritettiin ylimääräisiä tst –harjoituksia. Luokaton ruoka ja suljetut hanat riivaa. Muisti pätkii....... TUKHOLMA: Viimevuotisten tapahtumien johdosta stockholmaret eivät tänä vuonna ”ehtineet järjestää aikaa” meidän saunot- tamiselle, joten innokkaimmat joutuivat suorittamaan suihkulähdeuimisen omatoimisesti sergelintorilla. Kaksi absoluutista ruotsalaista liittyi seuraan, joista toinen ikäväksemme unohdettiin Norjaan. Mutta nyt olemme jo asioiden edellä. Norge! Dag ett: Dehydraatio riivaa! Miksi ovet eivät aukene meille? Viimein määränpäähän saavuttuamme alkaa holtiton nestetasapainon korjaaminen sekä lautan kokoaminen. Olutkegien kannalta kohtalokkaan ostoskärryillä mäenlaskun jälkeen havahduimme hämyisistä kellareista aquapultin äärestä. Aqua on norjaa, eikä tarkoita vettä. Samalla myös paikallinen 120-vuotias juomalaulukuoro sai ensimmäisen ulkomaalaisjäsenensä ja KIKin viime vuoden lahja diilattiin eteenpäin. Nukkumaanmenoajan saapuessa selviää, että noin puolet joutuu nukkumaan muualla kuin meille varatussa majoituksessa. Norge! Dag to: Norjalaisen aamupalan jälkeen koko kilpailun paras lautta siirrettiin kisapaikalle ja lähes kaikki ehtivät mukaan speksiin, joka kerrankin oli erinomaisen hyvä. Tämän jälkeen alkoikin itse päätapahtuma. Lähtölaukauksen pamahtaessa lokkien raatoja, turskaa, eläimien jätöksiä sekä rasvassa paistettuja hiuksia alkoi lennellä ilmassa ja punainen savu peitti Nidelva –joen pinnan. Kiivaan taistelun jälkeen alkoi huolellinen kuosittautuminen ja Bankettiin valmistautuminen. Jättimäistä ankkaa säkitettin, tarkkaavaiset norskit riivaa. Lahjojenjaossa kuoropojat esittävät herkkiä balladeja kauniille norjattarille. Akvaviittimunat riivaa. Banket: Av med byxorna! Konferenssipuhelu. Muutamaa tuntia aiemmin päälle sataneet turskanjäänteet pitävät merenantimista notkuvan pöydän koskemattomana. Poliisit riivaa, eivätkä ymmärrä barnknullare – huumoria. Kukaan ei kuitenkaan joudu jäämään Norjaan, pari norjalaista sen sijaan on lähdössä mukaamme Tukholmaan, mutta muuttavat mieltään viime hetkellä. Housut riivaa, mutta bussikuski oli jo kymmenen vuotta sitten sopinut, että housuja ei oteta pois. Laivalla: IB-lukioiden mammat riivaa! Osalla olkaa kisakunto osoittaa hiipumisen merkkejä, mutta siitä huolimatta juhlinta jatkuu railakkaana limakukonlauluun asti. Otaniemi: HUH! Ps. tämän jutun perusteella Norjan matka saattaa vaikuttaa tylsältä ja yksitoikkoiselta, mutta parhaat tarinat on jouduttu sensuroimaan ja jäävät elämään vain muistoissa. 23 Kysymys: Mihin helvettiin ABC on kadonnut Pohjois-Tapiolasta? Mistä mä nyt saan pakastepizzaa kahdelta yöllä? päälle, ei alle. Tämän perustavanlaatuisen oletuksen nojalla näkkileipä voidellaan kuoppapuolelta. Hans Knäckebrö ICBUsta (International Crisp Bread Union) kertoo, että direktiivien mukaan näkkileivän kuoppapuoli on leivän yläpuoli, mistä kielii myös tasaisen puolen pohjajauhot. Ymmärrämme toki, jos teillä kotona on hieman tiukkaa tai äitinne pelkää kaloreita. Vastaus: ABC on purettu. Pakastepizzaa voit varastoida pakastimeen. Kysymys: Kannattaako Bordelliin osallistua? Kysymys: Minua on jo pitkään askarruttanut, kummalle puolelle näkkileipää voi laitetaan. Tästä on ollut vääntöä useissa eri piireissä, mutta tilanne on aina mennyt lapselliseksi juupaseipäs –väittelyksi. Osaatteko antaa lopullista ja perusteltua vastausta tähän kysymykseen? Vastaus: Meille mahdotonkin tehtävä on mahdollinen, kunhan se ei ole aivan mahdoton. Lähtökohtaisestihan voi laitetaan leivän 24 Vastaus: Nukkuuko Dolly Parton selällään? Kysymys: Mikä on oikea pisuaarietiketti? Eli jos kaikki pisuaarit ovat tyhjiä, niin mihin niistä pitää mennä? Entä jos siellä on jo joku? Vastaus: Tämäpä onkin mielenkiintoinen kysymys. Kaikenlaisia fetissejä on tullut vastaan, mutta pisuaariin meneminen on SILK b Ansaitun sapaattivuoden jälkeen kilta- ja muiden höpöhöpölehtien klassikko, kysy -me vastaamme –palsta tekee paluun KoLehden sivuille. A TA l Kysy Koraakkelilt A SON KA aivan uusi versio R–Kellynkin suosimista pissaleikeistä. Näistä asioista kannattaa keskustella kumppanin kanssa etukäteen, muuten voi tulla kusiset paikat. Kannattaa valita jokin mahdollisimman suojainen paikka ja hiljainen aika, esim. Yrjönkadun uimahalli voisi olla ok. Kysymys: Minulla ei ole asuntoa, miten saan katon pääni päälle? Vastaus: Valitse uhri, jonka juomaan laitat silmätippoja. Tämän jälkeen tarjoudu saattamaan hänet kotiin, ja mene lattialle nukkumaan. Kysymys: Kumpi laitetaan leivän päälle ensin: Juusto vai kinkku? Vastaus: Se, kumpaa käytät useimmin leivänpäällisenä, erikoisempi päälle. Saksa on hauska maa Kysy vaikka koneteekkarilta V aikka talousuutisissa synkistellään, kuluttajien usko horjuu ja tulevaisuus näyttää epävakaalta, kärsii Saksan teollisuus hieman yllättävästä ongelmasta – insinööripulasta. Tilannetta tutkimaan lähetettiin reilun kahdenkymmenen teekkarin ja yhden kauppatieteilijän vahvuinen tiedusteluosasto. Kyse oli tietysti Koneinsinöörikillan ulkomaanexcursiosta. 2000-luvulla kilta on järjestänyt jäsenilleen kotimaan pitkiä excursioita ja lyhyempiä reissuja, enimmäkseen phuksiexcuja. Killan ulkomaanexcut ovat sen sijaan olleet unholassa pitkän aikaa, kunnes tänä vuonna perinne elvytettiin uudelleen. Osallistujat ja järjestäjät olivat tyytyväisiä reissun onnistumiseen, ja paluumatkalla ehdittiinkin jo toivoa, että ulkoexcu jälleen vakiintuisi killan tapahtumakalenteriin. Excu suuntautui konetekniikan luvattuun maahan, Saksaan, joten tar- jolla oli monenlaista nähtävää. Viidessä eri yrityskohteessakin ehdimme kaiken kulttuurinvaihdon tiimellyksessä vierailemaan. Yritysvierailuissa mentiin ajoittain perusteellisille, jopa syväluotaaville tasoille. Vierailukohteista jäi kotiin viemisiksi hyviä vinkkejä kansainvälisen uran luomiseen, sekä Voithilta keskiraskas krapula. Kaiken kaikkiaan suomalainen insinööriosaaminen tuntui olevan Saksan maalla varsin kovassa kurssissa. Mutta mitä reissulla oikeasti tapahtui? Montako planeettapyörästöä on autopower-vaihteistossa? Mitä on ”ylipainelaakeripesä” saksaksi? Syksyn aikana ilmestyvässä KoLehden ulkoexcu-extrassa nämäkin asiat selviävät! Tarkkaile siis tiedotusvälineitä. Ulkomaanexcu 2011:n puolesta Ilari Jutila 25 Pressipassi hyötykäytössä O piskelijat tunnetaan kovista bileistä ja juhlimisen jalosta taidosta. Kesäisin kampusalueet kuitenkin rauhoittuvat ja kovimmat kekkerit löytyvät jostain muualta. Nimittäin festareilta. Nykyään katajaiselle kansalle onkin sirkushuvia tarjolla kesän täydeltä ja elämysbisnes on kova sana, vaikka taantuma väijyykin nurkan molemmin puolin. Menneenä kesänä Kolehti testasi elämää musiikkilehtenä, ja kävi tarkistamassa 40-vuotista taivaltaan juhlistaneen Ilosaarirockin sekä nousukkaan Flow -festivaalin annit. Jo 15 vuotta putkeen loppuunmyydyn Ilosaarirockin odotetuin artisti oli kahdenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen paluun tehnyt Sielun Veljet. Bändi soitti lauantai-illan päätteeksi lähes kahden tunnin spektaakkelimaisen keikan, joka huipentui näyttävään ilotulikseen. Odotukset täyttäneen lauantai-illan ja kesän ensimmäisen festariyön jälkeen olikin vuorossa hämmentävä sunnuntaiaamu. Hämmentävä siksi, että kännykkääni oli ilmaantunut neljä puhelua sekä kuusi tekstiviestiä, joissa kaikissa oli ainoastaan minulle entuudestaan tuntematon osoite. Minulla ei ollut aavistustakaan puheluiden ja tekstiviestien takana olevasta henkilöstä, eikä numerotiedustelukaan osannut auttaa minua. Salainen numero. Soitin takaisin, ei vastausta. Lähetin tekstiviestin, vastauksena jälleen sama osoite. Myöhemmin päivän aikana sain saman osoitteen vielä muu- 26 tamaan kertaan kännykkääni. Promillien noustessa myös mielenkiintoni kohosi. Saatuani selville, että kyseinen osoite on aivan festivaalialueen läheisyydessä, päätin kerätä rohkeutta ja lähteä ottamaan selvää, kuka viestien takana olisi. Kohti määränpäätä kulkiessani soitin kaverilleni ja kerroin tilanteen luonteen siltä varalta, että heräisin jäillä täytetystä kylpyammeesta selkä tikattuna. Minua jännitti. Soitin ovikelloa sydämeni lyöntitiheyden kasvaessa. Ovi avautui ja sen takaa paljastui kaksi naista, jotka tervehtivät minua nimeltä. ”Otaks sä lämpimiä voikkareita? Me tehtiin sulle.” Minä en tuntenut heitä, olin hämilläni. Pyysin heitä selittämään tilanteen ja kertomaan keitä ovat. ”Laitettiin kahviki tippumaan, se on kohta valmista.” Edelleen hämilläni päätin tyytyä osaani ja ainakin nauttia pöydän antimista. Ehkä he purkaisivat tilanteen kahvikupin äärellä. Ennen kuin ehdin edes tarttua kahviini, iskivät he eteeni tequila shotin. Minulla ei ollut vieläkään aavistusta, keitä he ovat. Heitettyni tequilan huiviini avautui viereisin huoneen ovi ja sieltä hyppäsi esiin kaksi naista lisää, jotka nappasivat minut syleilyynsä. Heidän minä tunsin. He olivat teekkareita ja hyviä kavereitani. Ja he tekivät Ilosaarirockistani muistettavan. Loistavasti järjestetyillä ja yleisöennätykseen yltäneillä Flow -festivaaleilla ei sitten mitään mullistavaa tapahtunutkaan. Paitsi Kanye Westin kyynelehtiminen. Teksti ja kuva: Åke Stenberg KO Lehti Finland Viestit numeroon 0400 242 808 tai osoitteeseen [email protected] Viestin alkuun sana KOLEHTI. Aasiattomat viestit julkaistaan. LUKIJOIDEN VIESTIT Olisin perustanut viskien maistelukerhon, mutta minulla ei ollut tarpeeksi malttia 18v sinkku skotlannista olin perustamassa väittelykerhoa, mutta kaverini puhuivat minut ympäri Tohtorius vain haaveena? kannabiksen käytöstä kiinni jääneet elävät pilvilinnoissa Kukkia kotiin Sinä huilunsoittaja fuksisitsien jälkeen smökin katolta, milloin seuraava esitys on? Sivusilmä ps. treffeille? Tampereella miehiä piisaa, naisiakin varmaan piisais TunneliSivu groß, dass die Zäune Kultur ist lebendig und gut! Einssweidrei Finnjävla! Även om vi har bjudit in dig, simmar någon fortfarande i fontänen Svensson Nyt se on viimeinkin totta! Aikakone on todistetusti olemassa SaniTeettiTilat Sinä vandaali joka kehtasit töhriä yliopiston vanereita, tuntomerkkisi on ilmoitettu eteenpäin Aunt flowerhat Lukijapalvelu palvelee mieluummin kuin hyvin syysmasennuksesta kärsiviä opiskelijoita kellon ympäri. Toimitus ei kuitenkaan vastaa puhelimeen, mikäli 1) akku on loppu 2) ei ole kenttää 3) puhelin on jäänyt Norjan matkalle. KoLehti ei takaa tekstiviestipalstan jatkuvuutta. Viestin lähetettyäsi hyväksyt, että KoLehti: 1) syö pannukakkusi 2) lunastaa lottovoittosi 3) ilmoittaa sinut fyssan sitseille naisena. Jos omaat ongemia naisasioissa, niin ei hätää, sillä toimituksen sekspertit päivystävät Bordellissa. Viestin lähettämällä saat nukkua yösi rauhassa. 04/2011 KoLehti 27 Seuraavassa numerossa: • Huonoa huumoria • Pornoa • Härskejä sarjakuvia • Nissani • Kohtalaista huumoria • Sensuuri 27
© Copyright 2024