satakuntalaiskoulutus kiinnosti helsinginherroja

news
PROTEK-PROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI • NRO 2 • LOKAKUU 2013
PROTEK-PROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI · NRO 1 · JOULUKUU 2010
SATAKUNTALAISKOULUTUS
KIINNOSTI HELSINGINHERROJA
todellista käytännön ammattioppia
oikeissa tilanteissa ja oikeilla laitteilla.
Suominen suosittelee yhteistyötä saman alan yrittäjien välillä.
– Jotkut ihmettelivät, miten me,
kilpailijat, saatamme tehdä yhteistyötä. Voin kuitenkin lämpimästi
suositella. Pahin kipailija voi olla
paras kumppani. Esimerkiksi tähän koulutukseen minulla ei olisi
ollut yksin mitään mahdollisuuksia.
Koulutuksesta osan maksavat
yrittäjät ja osan ELY-keskus.
Maaurakointikohteita on laidasta laitaan. Paraikaa tehdään muun
muassa Nousiaisissa kallioräjäytyksiä, Lapijoella kunnallistekniikkaa ja
Eurajoen keskustassa salaojaputkitusta, Markku Suominen kertoo.
mutta potentiaalisia työmiehiä he
Maanrakennusyrittäjät Markku Suominen Eurajoelta ja
sen sijaan ovat.
Lisäksi miehet halusivat, että koJorma Mykrä Ulvilasta onnistuivat rakentamaan yhdessä
kelaat pääsevät työmaalle jo heti
ensimmäisen teoriaviikon jälkeen.
ELY-keskuksen kanssa koulutuksen, joka upposi kuin kauha
– Alkuun meille sanottiin, ettei
Protek panostaa Hyötyä verkostomanagerista s. 4
Myönteisiä kokemuksia
niin
pehmeään savimaahan. Onnistunut RekryKoulutus on herättänyt
koulutuksesta s. 6 voi tehdä. Pidimme päämme
ja hyvin se sujui.
yrityksiin
ELY-keskus mukana luomassa
kiinnostusta korkean tason päättäjissä
aina
pääministeriä
myöten.
Aluksi tietysti kurssilaiset olivat
kehittymisen edellytyksiä
Koulutusta tarpeen
P
s. 3
ääministeri Katainenkin
kiinnostui, kun Suomen
Yrittäjien hallitukseen ja
työvaliokuntaan kuuluva
Suominen pääsi kertomaan, mikä
nuorten työllistämisessä mättää.
Hän heitti esimerkin.
– No. Koneista kiinnostunut, lukuhaluton 16-kesäinen pyrkii töihin. Häntä ei voi ottaa työmaalle, koska vaatimuksena on 18 vuoden ikä. No, mullanseulonta-alueelle pääsisi, mutta sitten pitäisi
Täsmäkoulutus
lisää kilpailukykyä
pk-yrityksille s. 5
olla valvoja mukana.
1 Lisäksi nuorelle pitäisi kustantaa kaikki luvat
ja passit: tulityökortti, työturvallisuuskortti, vesihygieniakortti…
Kyllä siinä helposti yrittäjän kiinnostus hiipuu ja alalle haluavan
nuoren etsikkoaika on ohi.
Paljon käytäntöä,
vähän teoriaa
Suominen ja Mykrä päättivät hakea
ELY-keskukselta yhteishankinnan
s. 2
Rauman seudulla lisätään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja parannetaan toimintaedellytyksiä täsmäkoulutuksella. Prizztechin Janne Toivonen (vas.) ja Reiniko Oy:n Hannu Reinikoski seuraavat taustalta, kun Lars
Alm ja Janne Rantanen perehtyvät käytännössä valokuituasennuksen saloihin.
mutta yllättävän nomukaan h-moilasena,
s. 7
RekryKoulutusta.
– Työvoiman tarve oli 10+2 henkeä. Meillä oli kuitenkin todella
tiukat vaatimuksen koulutuksen
suhteen.
– Halusimme, että teoriaa on 35
ja käytäntöä 65 prosenttia. Lisäksi
vaadimme, että teoria ja käytäntö
vaihtelevat tiuhaan. Nuoria ei meidän mielestämme pidä istuttaa liian pitkään koululuokassa. Nämä
koulutukseen hankkiutuvat kun
eivät ole varsinaisia lukumiehiä,
Rekryllä hyviä työntekijöitä
peasti homma pääsi käyntiin ja oppiminen alkoi sujua.
Yrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä rekrykoulutuksen tuloksiin.
12 aloittaneesta 11 sai työpaikan ja
jatkaa edelleen.
Pahin kilpailija, paras
kumppani
– Toivon, että opettajat ja kouluttajat jalkautuisivat entistä tiiviimmin. Oppilaiden olisi tärkeää saada
Perheyritys
vastapäivään
Suomisilla perheyritys ei edennyt
ihan perinteiseen malliin. Sokerijuurikasviljelijäperheen
vesa
Markku sai päähänpinttymän kaivinkoneesta jo pikkunatiaisena.
Pellavapää kiipesi Konepörssi-lehden kanssa isän ja äidin sänkyyn
ja kinusi ensimmäistä kaivuriaan.
Vihdoin kaupat tehtiin ja ensimmäisen urakan poika teki 14-vuotiaana. Kuitenkin niin, että isä piti
pyytää hätiin, kun konetta piti siirtää. Traktorikortin ja siirtoluvan
kun sai vasta 15-vuotiaana.
Markku Suominen perusti yrityksen ja pestasi mukaan isänsä,
äitinsä ja veljensä. Jokaisella on ollut oma tärkeä roolinsa yrityksen
kehityksessä.
– Ilman toimivaa ja tiivistä perheverkostoa en olisi myöskään pystynyt sitoutumaan yrittäjäjärjestön ja koneyrittäjien edunvalvontatyöhön.
s. 3
Vuorsola Oy sai rekrykoulutuksen kautta hyviä miehiä
remmiin. Kaikilla on ammattinimikkeenä ajoneuvonosturinkuljettaja, mutta jokainen on löytänyt yrityksessä lisäksi oman erikoisosaamisalueensa. Ajoneuvonosturin ja raskaan lavettiyhdistelmän kuljettaja Arto Lepomäki varmistelee öljynporauslautan kansilohkokuljetuksen yksityiskohtia. Leveyttä kuljetuksella on peräti 11 metriä.
Toimivaa yhteistyötä
s. 5
– Kokemuksemme yhteishankinta -koulutuksesta ovat
positiiviset. Niiden avulla olemme räätälöineet organisaatiossa olevaa osaamista ajankohtaisiin tarpeisiin,
kertoo palvelupäällikkö Riitta Korte-Mäkiranta Kankaanpään Kuntoutuskeskuksesta.
2
PROTEK NEWS
Pääkirjoitus
VÄRIKÄSTÄ SYKSYÄ!
Y
hteishankintakoulutuksia toteuttava ESR-osarahoitteinen Protekhanke on toiminut Satakunnassa
vuodesta 2007 alkaen. Alkuperäinen projektiaika olisi päättynyt jo kuluvan
vuoden lopussa, mutta hanke on onneksi
saanut jatkoaikaa vuoden 2014 loppuun. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteishankintakoulutuksia voidaan vielä käynnistää.
Toivomme, että koulutusesityksiä tulisi mahdollisimman pian, sillä viimeisten koulutusten tulee päättyä 31.8.2014. Esimerkiksi vuoden mittaisiin koulutuksiin ei projektirahoituksella enää voida lähteä. Mukaan siis
ehtii vielä, mutta takaraja alkaa olla lähellä. Tarpeen tullen on mahdollisuus käyttää
myös kansallista rahoitusta, mikäli projektin kautta ei voida enää toteuttaa koulutuksia. Etusijalla ovat uuden työvoiman rekrytointiin, muutosturvaan ja lomautuksiin liittyvät koulutukset.
Protek-hankkeen kautta on tuettu pienten
ja keskisuurten yritysten yhteishankintakoulutuksia. Hanke on tukenut jo lähes 150
yritystä henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Mukaan tulleet yritykset toimivat hyvinkin erilaisilla aloilla, sillä kohdetoimialoja ei ole mitenkään rajattu. Hanketta on
markkinoitu yrityksille, joilla arvioidaan
olevan tarvetta ja halua toteuttaa henkilöstöönsä kohdistuvaa koulutusta. Tieto yrityksen koulutustarpeesta tulee ELY-keskukseen eri kanavien kautta; suoraan yrityksel-
tä, verkostomanagerin, kouluttajien, TE-toimiston, ohjausryhmän tai muun yhteistyötahon välityksellä.
Projektin toiminta on ollut poikkeuksellisen vilkasta parin viimeisen vuoden aikana,
vaikka merkkejä valtakunnallisesta taantumasta ja erityisesti vientiteollisuuden hiipumisesta on näkynyt. Tilanne on myös Satakunnassa kääntynyt huonompaan suuntaan
kuluvan vuoden aikana erityisesti meriteollisuuden alalla, jolla on heijastusvaikutuksia moniin muihin aloihin. Koulutuskysyntään tämä ei ole juuri vaikuttanut, sillä yrityksissä on käynnistetty koulutuksia entiseen tahtiin.
Projektin avulla luodaan yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen tähtääviä koulutuksia. Näin parannamme yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistämme myös yksilötasolla kehittymistä ja osaamista, mikä
tukee tavoitteita pidentää työuria sekä henkilöstön motivoitumista ja jaksamista.
Koulutusten lisäksi yritykset saavat apua
yleisesti ottaen erilaisten kehittämistarpeiden eteenpäin viemiseen. Suunniteltu ja toteutunut koulutus on kohdistunut sekä työssä oleviin työntekijöihin että uusiin työntekijöihin. Koulutettavien asema yrityksessä
on ollut työntekijästä toimivaan johtoon.
Protek -hanke on ostopalveluna hankkinut
verkostomanagaroinnin Prizztech Oy:ltä.
Verkostomanageri Janne Toivonen on kiertänyt yrityksissä ja auttanut koulutuksen sisällön suunnittelussa, mikä on madaltanut
kynnystä käynnistää koulutushankkeita.
Yrityskohtaisissa yhteishankintakoulutuksissa korostuu edelleen alakohtaisen korkean tason ammattiosaamisen tarve ja kasvaneet laatu- sekä tuottavuusvaatimukset, jotta toiminta pysyy kehityksen mukana. Koulutuksilla luodaan edellytykset uusien toimintatapojen ja
työskentely-ympäristöjen käyttöönottoon yrityksissä. Yritykset, joiden kanssa hankkeita on
käynnistetty, ovat olleet valtaosaltaan sellaisia, joiden kanssa ei aiemmin ole oltu tekemisissä. Näin ollen uuden tietoisuuden lisääntyminen kehittämismahdollisuuksista yrityskentässä luo lisää kasvun ja
menestyksen mahdollisuuksia
myös jatkossa.
mattavasti kustannustehokkaampaa kuin
yksittäisten yritysten koulutukset. Lisäksi
se luo hyvän pohjan yritysten muullekin yhteistyölle.
Raili Åkerström
Projektikoordinaattori
Tavoitteena on ollut myös uusien yritysverkostojen luominen sekä olemassa olevien yritysverkostojen kehittäminen.
Koulutusaiheiden ympärille on
muodostunut yritysverkostoja eri aloille kuten leipomo, valokuitu, hitsaus, maanrakennus, ajoneuvonosturi, isännöinti, autokoulu, jne. Yritysverkostolle hankittu koulutus on huo-
Satakunta kulkee kehityksen kärjessä
VALOKUITUOSAAMISTA
TÄSMÄKOULUTUKSENA
ASKO TANHUANPÄÄ
Yhdeksän asentajaa työllistävän raumalaisen
Jahtec Oy:n toimitusjohtaja Jari Huovilainen ja asentaja
Timo Kalasniemi päivittivät ammattitaitoaan Raumalla
järjestetyn valokuituasennuksen täsmäkoulutuksen kautta.
aan 11 ammattilaista, joista neljä
Jahtec Oy:sta.
– Liikkeelle lähdettiin täysin
aakkosista eli valokuidun perusteista, mutta kymmenen päivän
koulutuksen jälkeen meillä on jo
hyvät valmiudet lähteä tekemään
asennuksia. Ilman tätä koulutusta homma olisi mennyt metsään jo
ennen kuin olisi ehtinyt kunnolla
edes alkaa, itsekin koulutukseen
osallistunut Jari Huovilainen tiivistää.
Koko maan edelläkävijä
T
eollisuuden sähköasennuksiin
erikoistuneen
raumalaisen Jahtec Oy:n
toimitusjohtaja Jari Huovilaisen laajentumisvisiosta Satakunnassa alkunsa saanut valokuituasennuksen TäsmäKoulutus on
oiva esimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Tässä tapauksessa yhteistyötahot ovat
maakunnan elinkeinoelämän kil-
pailukyvyn ja toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävä Prizztech, Satakunnan ELY-keskuksen
ESR - osarahoitteinen Protek hanke ja maakunnan yritykset.
– Meillä oli tarve laajentaa yrityksen toimintaa ja valokuidussa jos missä on tulevaisuutta. Tällä seudulla ei ole kuitenkaan tarjolla alan erikoiskoulutusta, mistä
syystä otin yhteyttä Janne Toivo-
seen Prizztechilta. Viime syksynä
treffattiin ja nyt ollaan tässä, Huovilainen tiivistää.
Satakunnan ELY-keskus kilpailutti koulutuksen ja kouluttajaksi valikoitui valokuituasennuksiin
erikoistunut kajaanilainen Reiniko Oy. Raumalla toteutettu alan
TäsmäKoulutus oli suunnattu satakuntalaisille
sähköasentajille.
Mukana koulutuksessa oli kaikki-
Projektipäällikkö Janne Toivosen
mukaan Satakunnassa järjestetty
koulutus on ensimmäinen laatuaan koko maata ajatellen.
– Innostus yhteistyössä suunnitellun ja toteutetun täsmäkoulutuksen suuntaan on ollut kovaa
ympäri koko maan. Erityistä huolellisuutta vaativalla valokuitualalla virheet tulevat kalliiksi, joten asiat on tärkeä tehdä kerralla
oikein, Toivonen painottaa.
Koulutuksen käytännön järjestelyistä vastaavan Reiniko Oy:n
toimitusjohtaja Hannu Reinikoski muistuttaa, että valtakunnallinen Laajakaista 2015 –hanke asettaa kovat vaatimukset myös koulutuspuolelle. Satakunnassa se
käynnistyy hänen mukaansa jo tänä syksynä.
– Paikallisista tekijöistä on huutava pula kautta koko maan. Tä-
män tyyppisellä koulutuksella pystymme auttamaan Jahtecin kaltaisia alueellisia yrityksiä pääsemään bisnekseen mukaan, Reinikoski kertoo.
– Jo valmiiksi perusammattitaidon hankkineille asentajille kohdistetun täsmäkoulutuksen vahvuus on siinä, että se antaa valmiudet siirtyä suoraan valokuituasennustöihin.
Kysymys ei ole sen ihmeellisemmästä asiasta kuin osaamisen päivittämisestä, hän jatkaa.
Laatu on ykkösasia
Reinikosken mukaan operaattoriverkkoihin ei pääse tekemään
asennuksia, jos koulutuspohja ei
ole kunnossa.
– Valokaapeliverkossa kulkee
niin paljon tietoa, että asennusten
on oltava tosi laadukkaasti tehty.
Laatu on ykkösasia, Hannu Reinikoski painottaa.
– On ensiarvoisen tärkeää, että
ELY-keskukset muuallakin kuin
vain täällä Satakunnassa lähtevät
voimakkaasti tämän tyyppiseen
koulutushankkeeseen
mukaan.
Koulutus merkitsee tässäkin tapauksessa työtä ja sitä kautta edelleen hyvinvointia koko Suomen
kansalle, tiivistää Reinikoski.
Asko Tanhuanpää
PROTEK NEWS
3
Ajoneuvonosturitiimi täydentyi
MOTIVAATIO KOHDALLAAN!
O
RekryKoulutus toi kolme kovaa ajoneuvonosturinkuljettajaa
Vuorsola Oy:n ammattilaistiimiä täydentämään.
masta kokemuksestani
voin vilpittömästi suositella
rekrytointikoulutusta.
Yhteishankintakurssilta jäi palkkalistoillemme
kolme hyvää työntekijää, joilla on
työmotivaatio kohdallaan, Mikko
Vuorsola kehuu.
Kaikilla kurssin kautta pestatuilla on ammattinimikkeenä ajoneuvonosturinkuljettaja, mutta jokainen on löytänyt yrityksessä tämän lisäksi oman erikoisosaamisalueensa.
Tiukasti työssä kiinni
Vuorsola Oy:n liiketoiminta on keskittynyt nostureihin ja erikoiskuljetuksiin. Asiakaskunta on laaja:
teollisuus, rakentaminen, teollisuuden kunnossapito…
– Toimintamme perustuu luotettavaan kalustoon ja osaavaan henkilökuntaan. Kevyt ja joustava hallinto takaa, että pystymme reagoimaan nopeasti. Viihdyn itse käytännön töissä eikä ole pelkoa, että
vieraannun varsinaisesta liiketoiminnan ytimestä, yrittäjä kertoo.
Suojalasit silmille, kypärä päähän ja Puuvillan pyöröportista sisään. Vanhan tiilimuurin viereen
ajettu ajoneuvonosturi hohtaa
Vuorsolan väreissä ja kohoaa punavalkoisena aina 60 metrin korkeuteen. Jättiläistä käyttää ajoneuvonosturinkuljettaja Pasi Perhe,
joka on yksi RekryKoulutuksen
kautta työpaikan saaneista.
– Koulutus oli kiinnostavaa ja
itse käytännön työ on vastannut
odotuksiani. Olen viihtynyt hyvin,
Pasi Perhe tiivistää.
Mikko Vuorsola ja Pasi Perhe palaveeraavat Puuvillan työmaalla. Ajoneuvonosturi kohottaa
yrityksen punavalkoiset värit aina 60 metrin korkeuteen. Se on Suomen ensimmäinen
uuden sukupolven Liebherr-ajoneuvonosturi, joka toimii myös täysin radio-ohjattuna.
Yhteiset intressit
– Ammattitaitoisen työvoiman
pula vaivasi porilaisia nosturiyrityksiä. Päädyimmekin järjestämään koulutuksen yhteishankintana ja kustannukset jaettiin monen tahon kesken. Koulutus järjestettiin kolmen yrityksen yhteiseen tarpeeseen. Mukaan tulivat
Vuorsolan lisäksi Konepaja Survonen Oy ja Länsinostot Oy. Kurssille osallistui kaiken kaikkiaan 12
henkilöä.
Yhteistyö TE-toimiston kanssa
toimi hyvin.
– Meillä on samat intressit. He
haluavat löytää työtä hakeville töitä ja me tarvitsemme tekijöitä.
Kurssille tuli 60–70 hakemusta.
Monella hakijoista oli entuudestaan raskaskalustotyötausta.
– Teimme esikarsinnan papereiden perusteella. Haastatteluun
kutsuttiin noin 15 per firma. Tästä
porukasta me valitsimme kurssille viisi kaveria. Lopulta palkatuksi tuli kolme työntekijää.
Kurssin vetäjäksi valikoitui Suomen Nosturikoulutus. Kilpailutuksen ja hankintasopimusasiat hoiti
ELY-keskuksen Protek-hanke. Oppitunnit pidettiin Porissa ja harjoittelu työmailla.
Kolme sukupolvea
Mikko Vuorsola on kolmannen
polven yrittäjä. Isoisä Olavi aloitti vuonna 1947 autoilijana, ja isä
Mauno koneyrittäjänä 1974. Vuorsola Oy perustettiin vuonna 1991, ja
se keskittyi aluksi murskaukseen
Suomessa ja Ruotsissa. Sukupolvenvaihdoksen myötä 2000-luvun
alussa vetovastuu siirtyi Mikko
Vuorsolalle. Samalla valittiin päätoimialoiksi nosturit ja erikoiskuljetukset.
RekryKoulutus käynnistyi yksinkertaisesti työvoimatarpeesta.
Koulutusta Protek-otsikon alla:
TERÄSRAKENTEET TIUKKAAN SYYNIIN
Teräsrakentamisen uusi yleiseurooppalainen
standardi SFS-EN 1090-2 otetaan
käyttöön ensi kesänä. Winnovassa voi
hankkia hitsauskoordinoijan pätevyyden ja
koulutukseen ehtii vielä saada merkittävän
Protek-hankeavustuksen.
Jussi Kuisma (oikealla) on IWS-koulutukseen tyytyväinen.
Ruostumattoman teräksen hitsauspinnan laatua tarkastelee
myös opettaja, IWE Timo Reunamo Winnovasta.
T
eräsrakentamisen vaatimukset muuttuvat ja uusi
yleiseurooppalainen standardi koskee koko kenttää aina pikkupajoista jättiyrityksiin. Tämä asettaa uudet laatuvaa-
timukset myös hitsausalalle. Winnovassa koulutusvalmiudet ovat
olemassa.
– Yrittäjien kannattaa laittaa
yrityksensä 1090-kuntoon mahdollisimman pian. Arvatenkin jo al-
kuvuodesta monissa tarjouspyynnöissä näkyy vaatimuksena tuo
standardi. Silloin kilpailuedun
luonnollisesti saa yritys, joka voi
tarjoukseen vastata, Timo Reunamo muistuttaa.
Teoriapainotteinen
Seuraava kurssi alkaa tammikuussa 2014, ja siihen voidaan ottaa parisenkymmentä koulutettavaa.
Koulutus on mahdollista saada
osaksi Protek-hanketta. Tuolloin
ELY-keskus osallistuu kustannuksiin merkittävällä osuudella.
– Koulutus on 258 tunnin mittainen ja pidetään oman työn ohessa, yleensä parina päivänä viikossa täällä meillä Porin Ulasoorissa.
Koulutussisältö on teoriapainotteinen, ja luennoitsijat ovat erittäin korkeatasoisia. Mukaan sisältyy 40 tunnin käytännön osuus.
Käytännön harjoitteet ovat lähinnä teorian tutkimusta käytännössä, laboratorioharjoituksia ja niin
edelleen.
Timo Reunamo muistuttaa, että
standardin tavoitteena on laadukas ja kestävä teräsrakentaminen
ja työturvallisuus. Kantavia teräsrakenteita löytyy kaikkialta rakennetusta ympäristöstä: taloista, silloista, savupiipuista, mastoista ja
torneista.
– Meillä annettava IWS-koulutus
antaa valmiudet, jotta yritys voi
täyttää standardin vaatiman laatuvalvonnan. Koulutus sopii niin
työntekijöille kuin työnjohtajillekin.
4
PROTEK NEWS
ELY PELASTI
OPETTAJAPULALTA
Porilainen
autokouluyrittäjä
Pertti Jaakkola
on tyytyväinen
mies. Alaa vaivaava
työvoimapula
on Ajoexpertillä
toistaiseksi
taltutettu. Avuksi tuli
RekryKoulutuksen
ja oppisopimuksen
yhdistelmä.
L
iikenneopettajista tuntuu
olevan pulaa Suomen eri
puolilla. Oppisopimuskoulutus on hyvä, muttei aivan kitkaton vaihtoehto.
– Autokouluala on siitä harvinainen, että oppisopimuskoulutettava
ei saa puoleen vuoteen tehdä varsinaista työtä. Tämä ymmärrettävästi hillitsee yrittäjien intoa. ELYkeskuksen RekryKoulutus on kuitenkin suunniteltu niin, että koulutuksen alussa on puolen vuoden
yleisjakso, josta tulee suhteellisen
pieni kustannus yrittäjälle. Tämän
jälkeen kokelas saa väliaikaisen
liikenneopettajaluvan ja pääsee
oppimaan ja työskentelemään yrityksessä oppisopimuksella, Pertti
Jaakkola selvittää.
Yrittäjä Pertti Jaakkola opastaa tulevaa liikenneopettajaa Niko Vähä-Rukaa.
Kuskin paikalla on ajokorttia ajava Emmi-Kaisa Palomäki.
Kurssi käyntiin
pikavauhdilla
Koulutusmahdollisuus tarjoutui
Jaakkolalle muutama vuosi sitten.
– Asia tuli ajankohtaiseksi todella nopeasti. Koulutus oli jo käynnistymässä Turussa, mutta näytti,
ettei sitä saada täyteen. ELYstä soitettiin minulle ja kysyttiin, olenko
kiinnostunut. Olin tuolloin jo harkinnut lisäväen palkkaamista, joten ehdotus oli kuin taivaan lahja.
Käytännön järjestelyt sujuivat nopeasti ja luontevasti. Pertti
Jaakkola kehuu myös oppilaitaan.
– Emmi Jaakkola sai liikenneopettajan paperit toukokuussa, Niko Vähä-Rukan oppisopimusjakso
puolestaan alkoi kesäkuun alussa.
Molemmat ovat entisiä oppilaitamme ja hakeutuneet itse aktiivisesti alalle. Olen heihin erittäin tyytyväinen, yrittäjä kehuu.
Liikenneopetusalalla oppisopimus on sama kuin työsopimus.
– Uskalsimme lähteä mukaan,
koska koulutettava saa työttömyysetuutta ensimmäiseltä puolelta
vuodelta. Näin ollen meidän ei tarvitse maksaa ”turhasta”.
Iltapainotteisuus karsii
Pertti Jaakkola perusti Ajo-Expertin vuonna 1998. Autokoulu toimii
tunnelmalliseen kivitaloon saneeratuissa uudenaikaisissa opetustiloissa Koulukadulla. Yritys työllistää seitsemän henkeä.
Vaikka työvoimatilanne juuri
nyt on hyvä, tulevaisuudesta ei tiedä.
– Autokoulun opettajan työ on
väkisinkin iltapainotteista. Monet
kokevat sen raskaaksi.
Työvoimapulaan
helpotusta Raumalla
– Mopo- tai moottoripyöräkoulutuksen ajotunnilla liikun aina opetettavan perässä moottoripyörällä, en koskaan autolla. Vaikka sataisi kaatamalla, periaatteeni pitää, kertoo Toni Sosala.
Liikenneopettaja Toni Sosala Rauman Liikennekoulutuksesta on
tyytyväinen mies. Protek -hankkeen kautta löytynyt RekryKoulutus toi toivotun avun työvoimapulaan. Puolen vuoden opintojen jälkeen jatkettiin oppisopimuksella.
– Tuttu kaveri, Ville Aalto, on
hoitanut meillä aiemmin jo mopokoulutusta. Nyt hän kävi puolen
vuoden koulutusjakson Turussa
ja pääsi siirtymään liikenneopettajaoppiin. Kokelas ajaa, Ville istuu
opettajan paikalla ja minä takapenkillä. Välillä vaihdamme Villen
kanssa paikkaa. Palautekeskustelu käydään joka ajotunnin jälkeen.
– Koulutusjärjestely tuli tuiki
tarpeeseen. Työvoimapula täällä
meillä Raumallakin oli todellinen.
Ammattitaitoista henkilökuntaa ei
yksinkertaisesti ollut saatavilla.
PROTEK NEWS
5
UUSI KIELI HALTUUN
Cimcorp Oy koulutti
ohjelmointiosaajiaan.
Uusi kieli avaa ovet
Java EE -projekteihin.
C
imcorp valmistaa robottijärjestelmiä teollisuuden
automatisointitarpeisiin.
Ulvilalaisyrityksen robotteja käytetään rengasteollisuudessa, vähittäis-, tukku- ja verkkokaupan jakelukeskuksissa, elintarvike- ja juomateollisuuden lähettämöissä sekä postinjakelukeskuksissa.
Robotit ja niihin liittyvät ohjelmistot ovat Cimcorpin itsensä kehittämiä – monikymmenvuotisen
työn tulos.
– Olemme tehneet ohjelmistoasioita tietyillä työkaluilla, nyt tuntui
olevan muutoksen paikka. Päätimme opetella uudet, kustannustehokkaat Java EE -tekniikat, teknologiajohtaja Jyrki Anttonen taustoittaa.
ELY ja sen koulutushanke löytyivät tutun miehen kautta.
– Meilläkin aikanaan töissä ollut
Prizztechin Janne Toivonen otti
yhteyttä ja kyseli koulutustarpeistamme. Siitä oli hyvä lähteä pohtimaan yksityiskohtia.
Alkusysäyksestä on pari vuotta.
Prosessi eteni kitkattomasti.
– Määrittelimme koulutustarpeemme hyvin tarkasti. ELY:n tehtäväksi jäi selvittää kouluttajapo-
Uusinta Java-osaamista päästään hyödyntämään Cimcorpilla
myös rengasrobottijärjestelmissä, kertovat teknologiajohtaja
Jyrki Anttonen ohjelmistoasiantuntija Jarmo Jantunen.
tentiaali ja tehdä kilpailutus. Byrokratia oli kevyt ja järjestelyt sujuivat.
Kurssin hyödyt ovat monet.
Koulutus
omassa talossa
Cimcorpin palveluksessa on 210
ammattilaista, valtaosin insinöörejä, jotka toimivat sähkö- ja mekaniikkasuunnittelussa, ohjelmistosuunnittelussa, projektinjohdossa,
tuotekehityksessä ja myynnissä.
Java EE -kurssille valikoitui 11
henkeä. Kurssipäiviä oli kymmenen.
– Softaihmiset ovat reissaavaa
porukkaa, joten aikojen yhteensovittaminen oli haasteellista. Kurssi olikin hajautettu monen kuukauden ajalle. Koulutus tapahtui
omissa tiloissamme täällä Ulvilassa. Kouluttaja oli joustava ja etenimme koko ajan yrityksen ehdoilla, Anttonen listaa.
Helppoutta
ja kilpailuetua
Uuden ohjelmointikielen käyttöönotto on pitkäjänteistä. Oppien hyödyntäminen on vasta pääsemässä
täyteen vauhtiin.
– Isossa talossa uuden ohjelmistokielen käyttönotto tehdään hitaasti ja harkitusti. Kurssilta saadut opit otetaan käyttöön vähitellen ja kurssitetut siirtävät tiedon
muille talon sisäisesti. Java EE tu-
lee kuitenkin jossakin vaiheessa
yrityksen standardiksi, ohjelmistoasiantuntija Jarmo Jantunen
kertoo.
Hän on kurssin antiin ja itse työkaluun erittäin tyytyväinen.
– Ylläpito on helppoa ja pystymme palvelemaan entistä vaativampia asiakkuuksia. Uskon, että pääsemme aivan uusiin ympäristöihin
toisin sanoen saamme uusia asiakkaita.
SUORAA TOIMINTAA, KIITOS!
Työyhteisöiltä vaaditaan entistä enemmän
osaamista ja uudistumiskykyä. Rekry- ja
TäsmäKoulutukset tarjoavat suoraan
yrityksille räätälöidyn ratkaisun.
K
untoutuskeskus
Kankaanpää toteuttaa yhdessä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa suunniteltua
ja hankittua kuntoutusavustajakoulutusta.
– Koulutuksen valmisteluvaihe on edennyt erittäin sujuvasti.
Toimimme yhteistyössä paikallisen TE-toimiston, ELY-keskuksen
ja kouluttajaksi valitun Sataedun
kanssa. ELY-keskuksen tarjoama
verkostomainen yhteistyö sopii oikein hyvin työorganisaatiomme
kehittämisen tueksi, kertoo palvelupäällikkö Riitta Korte-Mäkiranta Kuntoutuskeskus Kankaanpäästä.
– Toimintaympäristö muuttuu ja
työyhteisöiltä vaaditaan kykyä uudistua ja kehittää osaamistaan jatkuvasti. ELY-keskuksen koulutukset tarjoavat keinoja räätälöidä organisaatiossa olevaa osaamista
ajankohtaisiin tarpeisiin. On ollut
mukava kokea oikein käytännössä se, että tällainen yhteistyö Satakunnassa on näin osaavaa ja sujuvaa. Toimivissa verkostoissa toteutetaan myös yhteiskunnallista vastuuta, hän jatkaa.
Aloja laidasta laitaan
Satakunnan TE-toimistossa Kankaanpään toimipisteessä yhteishankintakoulutuksesta
vastaa
Juha Jokinen.
– RekryKoulutus on hyvä vaihtoehto, jos työnantaja ei löydä ammattitaitoisia työntekijöitä eikä
alan osaajia ole lähiaikoina valmistumassa, Juha Jokinen selvittää.
Ala voi olla mikä tahansa.
– Satakunnan alueella ovat avun
työvoimapulaan löytäneet monet
yritykset muun muassa kuljetus-,
metalli-, kuntoutus-, kauppa- ja taloushallinta-aloilta. Koulutus räätälöidään kulloistenkin tarpeiden
– Opiskelijat valitaan yhteistyössä työnantajan
sekä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa, kertoo
vastaava asiantuntija Juha Jokinen.
mukaan, ja se voidaan suunnitella
myös yhteistyössä monen työnantajan kanssa.
Koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yrityksen
palvelukseen.
Rekrykoulutus on suoraan työelämälähtöistä.
– Tavoitteena voi olla perus-, li-
sä-, täydennys- tai ammatinvaihtoon tähtäävä koulutus, johon sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja
työharjoittelua.
Koulutus kestää pääsääntöisesti
3–9 kuukautta.
TE-toimisto etsii yhteistyössä
yrittäjän kanssa sopivimmat kou-
lutettavat. ELY-keskus puolestaan
vastaa kilpailuttamisesta ja hankintasopimuksen
laatimisesta.
Kouluttaja valitaan yhdessä yrityksen kanssa. Työnantajan maksuosuus on 30 prosenttia hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta.
6
PROTEK NEWS
TOIVEIDEN TOTEUTTAJAT
tii pitkäjänteistä työtä ja verkostojen kehittämiseen heijastuu vahvasti myös yleinen taloudellinen
tilanne. Samalla on käynyt selväksi, että Satakuntalaisilla yrityksillä on ollut halukkuutta henkilöstön osaamisen kehittämiseen asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka
taustoittaa.
– Muuntautumiskykyinen hanke on pystynyt reagoimaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Painopistettä on laajennettu
myös yksittäisten yritysten koulutushankkeisiin. Viimeisen kolmen
vuoden aikana olemme käyttäneet
ainoastaan yhtä verkostomanageria Prizztech Oy:tä.
Koulutuskärki edellä
Anne Jortikka, Raili Åkerström ja Leena Hirsimäki
kuuntelevat yrittäjien toivomuksia ja panevat tuulemaan!
Yrittäjän ääntä kuunnellaan ELY-keskuksessa
entistä herkemmällä korvalla. Protek-hanke
jatkuu ensi vuoden loppuun ja sen kautta
pk-yritykset saavat laadukasta koulutusta
tuntuvasti rahoitettuna. Nyt kannattaa
aktivoitua – vielä ehdimme rakentaa
yrityksellesi sopivan koulutuksen!
S
atakunnan ELY-keskuksen Protek-hanke tukee
yrityksiä
sopeutumaan
työelämän
muutoksiin.
Protek tarjoaa työkaluja ensisijaisesti pk-yritysten henkilöstön
osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä tiedon ja kokemusten vaihtoa yritysten välillä sekä
kehittää työorganisaatiota.
Painopiste verkostoissa
– Koko hankkeen yhtenä tärkeänä valtakunnallisenakin painopisteenä on ollut pk-yritysten verkostoitumisen edistäminen koulutuksellisin keinoin. Satakunnassa
mukana on ollut kolme eri verkostomanageria verkoston kasaamisessa: Satafood, JAKK ja Prizztech Oy. Huomasimme nopeasti,
että verkostojen kehittäminen vaa-
Paukkujen suuntaaminen koulutukseen osoittautuikin järkeväksi.
– Koulutukseen panostaminen
mm. Satakunnan meriteollisuuden rakennemuutokseen liittyen oli viisas valinta. Monta hyvää
koulutushanketta on saatu käyntiin ja tulokset ovat hyviä.
Koulutuksia on yhtä monta kuin
yritystäkin. Toisille rakennetaan
TäsmäKoulutus olemassa olevan
henkilöstön kouluttamiseen. Koulutusmuotoa voidaan käyttää myös
lyhyiden määräaikaisten lomautusten aikana tai niiden asemasta. Joitakin yrityksiä puolestaan
auttaa MuutosKoulutus henkilöstön vähentämistilanteissa tai pitkissä lomautuksissa. RekryKoulutus palvelee tilanteissa, joissa yri-
Pintos panosti koulutukseen:
MYYNTIKÄRKI
HUIPPUTERÄSSÄ
Pintos Oy:n myyntikoulutuksen johtoajatuksen voi tiivistää kolmeen
sanaan: Asiakas tuo rahan. Koulutus lunasti tavoitteensa komeasti:
myynti ja markkinaosuus kasvoivat sekä Suomessa että Ruotsissa.
P
intos tunnetaan nauloistaan, mutta leijonanosa
eli 80 prosenttia liikevaihdosta tulee raudoitteista.
Kotimarkkina-alueena on Pohjoismaat. Yrityksessä toteutettiin laaja-alainen ja rakenteita ravisteleva myyntikoulutus osana Protekhanketta.
Yrityskauppa
kimmokkeena
Koko myllerrys lähti liikkeelle, kun
Pintos osti 2009 ruotsalaisen kilpailijansa. Tuotanto siirrettiin Suomeen, mutta myynti jäi Ruotsiin.
– Yrityskaupan yhteydessä kävi
ilmeiseksi, että meidän on saatava
kummankin maan myynti pelaa-
maan saumattomasti yhteen. Samaan aikaan osa pitkäaikaisista
ammattilaisistamme siirtyi eläkkeelle ja taloon tuli nuoria tekijöitä. Katsoimme, että aika oli kypsä
mittavalle myyntitoiminnan uudelleenorganisoinnille, selvittää
toimitusjohtaja Tuomas Pere.
Protek-hanke osui mukavasti samaan yhteyteen.
– Päätimme ajoittaa koulutusprojektimme suhdanteiden murroskauteen, ja lähdimme etsimään
sopivaa kouluttajaa. Päädyimme
ELY-keskuksen kanssa konsultti
Sami Pohjoiskoskeen, jonka kansainvälinen ja kansallinen meriittilista on pitkä ja vakuuttava.
Myyntistrategia
kaiken pohjana
Myynnin toimintastrategia ja
organisaatiokaavio pantiin uuteen
uskoon. Organisaatio on nyt selkeä
ja yksinkertainen.
– Päätimme sovittaa Suomen ja
Ruotsin myynnit yhteen. Viilasimme toimintatapamme entistä suoraviivaisemmaksi. Tärkeintä oli jakaa roolit ja vastuut selkeästi. Näin
energiaa säästyy ja työmotivaatio
kasvaa.
Toimintakulttuureiden yhteensovittaminen kävi loppujen lopuksi hyvin helposti.
– Strategiaan otettiin parhaat
puolet kummankin maan myyntitavoista. Ruotsin käytännöistä hy-
väksi havaittiin esimerkiksi myyjien tehokas jalkautuminen yrityksiin.
Selkeät tavoitteet,
tarkka toteutus
Yksi uuden toimintamallin etuja on
tavoitteiden selkeys.
– Jokainen tietää jatkuvasti, missä mennään. Sovitut palaverit pidetään tarkasti ja raportit laadi-
taan pilkulleen. Myynnin välillä
on tiivis keskusteluyhteys. Myyntipäälliköt toteuttavat strategiaa
hienosti, toimitusjohtajana pääsen nyt entistä enemmän keskittymään oman pestini tehtäviin, Tuomas Pere luettelee.
Koulutukseen valikoitunut joukko oli erittäin motivoitunutta.
– He ovat vieneet uuden mallin
omille tiimeilleen, ja malli on sisäistetty hyvin.
PROTEK NEWS
tys haluaa kouluttaa uusia rekrytoitavia työntekijöitään.
Hankkeen tavoitteena on myös lisätä tiedon ja kokemusten vaihtoa
sekä kehittää työorganisaatioita.
Yksi tärkeä tavoite on kannustaa yrityksiä hiljaisen tiedon siirtämiseen.
Kokonaiskartoitusta
Verkostomanageria edustaa projektipäällikkö Janne Toivonen,
joka on jalkautunut pk -kentälle.
Hän auttaa verkostojen tunnistamisessa ja kokoamisessa sekä selvittää kehittämis- ja koulutustarpeita. Toisin sanoen tarjoaa koko
osaamisensa ja omat verkostonsa
yritysten käyttöön.
– Pk-yritysten kehittäminen
on kirkkain päämäärä. Tutkimme yrittäjän kanssa tarpeita, ja
päämääränä on mahdollisimman
hyvä lopputulos, Janne Toivonen
linjaa.
Prizztechin tehtävä on yrittäjyyden ja liiketoiminnan edistäminen, elinkeinoelämää tukevien vetovoimaisten toimintaympäristöjen rakentaminen ja tutkimusyhteisöjen vahvistaminen.
– Pyrin palvelemaan yrittäjiä
mahdollisimman kokonaisvaltaisesti muissakin kuin koulutusasioissa. Vien viestiä oikeaan osoit-
teeseen vaikkapa investointeihin
tai vientiin liittyvissä kysymyksissä.
LASI PITÄÄ
PINTANSA
Vielä ehtii mukaan
Protek-hanke jatkuu vuoden 2014
loppuun.
– Laajojakin koulutuksia ehditään vielä hyvin käynnistää,
muistuttaa Anne Jortikka.
– Toki esimerkiksi yhteishankintakoulutuksia voidaan järjestää myös kansallisella rahoituksella.
Yhteishankintakoulutus on hyvä vaihtoehto henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Koulutus
räätälöidään aina yritysten tarpeiden mukaan ja kustannukset
jaetaan työ- ja elinkeinohallinnon sekä yritysten kesken.
Iso satsaus yritykseltä
Koulutus on vahvasti tuettua,
mutta silti se on aina iso satsaus yritykseltä itseltään. Protekhankkeessa on koulutuksen laatuun panostettu erityisen tehokkaasti.
– Käytämme vain laadukkaita kouluttajia ja tiukka kilpailutus pitää hinnat kurissa. Kouluttajien työtä seurataan tarkasti.
Osanottajilta kerätään palautetta
sekä kurssin aikana että sen päätyttyä. Yrittäjä itse on luonnollisesti vahvasti mukana koulutettavia, kouluttajia ja sisältöjä valittaessa.
Tulokset ylittivät
odotukset
Toimitusjohtaja myöntää, että vanhoista tavoista poisoppiminen vaatii työtä.
– Uusia toimintamalleja pitääkin noudattaa tarkasti, ettei lipumista vanhaan pääse tapahtumaan.
Tuomas Pere kiittää työntekijöiden sitoutumista. Seniorit ovat
ottaneet uudet hyvin vastaan ja
mentorointi, hiljaisen tiedon siirtäminen on onnistunut hyvin.
7
Tuomas Pere on erittäin tyytyväinen koulutukseen ja sitä seuranneeseen
kehitykseen.
– Meillä oli onni saada kova ammattilainen vetämään koulutusta. Yhteydet
ELY-keskukseen toimivat hyvin
ja koulutukseen liittyvät asiat
etenivät nopeasti.
Kylmillä luvuillakin mitattavat
tulokset ovat erittäin positiivisia.
– Panostimme myynnin vahvistamiseen myös henkilökuntamääränä. Myynnissä toimii 15
ja tuotannon hallinnossa 10 henkeä. Painotus on alkuperäisen perusajatuksemme, Asiakas tuo rahan, mukainen.
Vaikka yleiset suhdanteet ovat
muuten alamaissa, Pintos vain
petraa.
– Olemme pystyneet lisäämään
myyntiä ja markkinaosuutemme
on kasvanut sekä Suomessa että
Ruotsissa.
Yritys on tunnettu massiivisista investoinneistaan. Uusin on
kahden miljoonan satsaus automaattipuolauslinjastoon.
– Investointi lisää tehoa ja turvallisuutta. Lisäksi saamme sen myötä markkinoille myös kokonaan uuden tuotteen, teräskiepit.
– Euroopan nykyaikaisin linjasto tuottaa
kolminkertaista eristyslasia, kertoo Pekka Kiuru.
Huittislainen Seloy tekee eristyslaseja
vaativimpiinkin oloihin. Energiatehokas,
muuntuva ja kierrätettävä lasi säilyttää
suosionsa rakennusmateriaalina.
T
oimitusjohtaja
Pekka
Kiurun kohta 30 vuotta pyörittämältä eristyslasitehtaalta lähtee lasia niin helsinkiläiseen taidemuseoon, maarianhaminalaiselle mökille kuin keuruulaiseen kerrostaloonkin. Kiurun liiketoiminnan
kristallinkirkas kantoajatus onkin
laaja asiakaskunta ja töiden monipuolisuus.
– Liiketoimintamme ei ole koskaan yhden kortin varassa.
Moderni linjasto
Haastatteluhetkellä Kiurua huvittaa. Taannoisessa televisio-ohjelmassa englantilainen rakentaja
etsi sopivaa eristyslasivalmistajaa,
joka pystyisi tekemään kolminkertaisia laseja ja löysi sen vihdoin
Virosta. Lasialan konkarin ammattiylpeys nosti päätään. Suomessa
niitä on valmistettu jo 30 vuotta!
– Meillä on Euroopan nykyaikaisin linjasto, jossa kolminkertainen
eristyslasi syntyy TPS-BU -menetelmällä. Siinä käytetään metallin
sijaan lämpömuovautuvia listoja.
Menetelmä takaa monia etuja lopputuotteeseen.
Pitkä kokemus eristyslaseista,
tuotesuunnittelu, rautaiset ammattilaiset ja jatkuva panostus uusimpaan tekniikkaan ovat perheyrityksen valtit.
Alalle ei valmistuta suoraan
koulunpenkiltä, vaan yrityksen sisäinen koulutus on erittäin tärkeää.
Joustava koulutus
Seloyssa pidettiin Protek-hankeen
osittain rahoittama lomautuksen
aikainen tuotantokoulutus koko
tuotannon henkilökunnalle.
– Hankimme lasitekniikan koulutuksen lisäksi trukki- ja työtuvallisuus kortteja sekä pidimme
ensiapukoulutusta. Koulutus saatiin kiitettävän nopeasti käyntiin.
Kurssipäiviä oli aina kulloisenkin
tilanteen mukaan yksi tai kaksi
viikossa. Joustavuudesta ja reaktionopeudesta pitää antaa täydet
pisteet, tuotantopäälllikkö Pekka
Kankaanpää sanoo.
ELY-keskus hankki koulutuksen
Saskyn kautta.
Toimitusjohtaja on suorasanainen mies eikä niele purematta mitään yritykseensä liittyviä asioita. Tämä koskee myös koulutusta. Hän suosittelee samaa kaikille
yrittäjille.
– Koulutushankkeita tarvitaan
ja perusajatus on oikea. ELY-keskus on hoitanut hommansa hyvin,
sitä voi ihan kehua.
Kiuru korostaa palautteen merkitystä.
– ELY-keskus toivoo palautetta,
aidon rehellistä palautetta. Antakaa sitä myös. Ainut tapa karsia
kehnot palveluntarjoajat on olla
kriittinen ja kertoa kokemuksista
suoraan.
Perheyhtiön edut
Pekka Kiuru on tullut alalle 1977.
Omissa nimissään hän on johtanut yritystä vuodesta 1984. Yhdeksän miljoonan liikevaihtoa pyörittävällä yrityksellä on palkkalistoillaan noin 50 henkeä.
– Tiedän lasista peijakkaan paljon. Ja käytän tietojani asiakkaan
hyväksi. Yksityisen perheyrityksen etu on, etten ole kenenkään
valmistajan liekanarussa. Voin tilata keneltä haluan ja aina kulloiseenkin kohteeseen sopivimman.
Näin saadaan paras mahdollinen
lopputulos kilpailukykyiseen hintaan.
Lisäksi päätöksenteko on nopeaa, kun asioita ei tarvitse kierrättää monissa portaissa.
Energiatehokas lasi
Energiatehokkuusajattelun ryöpsähdettyä valloilleen jotkut jo pelkäsivät, että lasi häviää kokonaan
rakennusmateriaalina. Pekka Kiuru ei kuulunut tähän kaartiin.
– En hetkeäkään uskonut, että ihmiset muuttavat asumistaan
tai julkisia laitoksiaan pikkuikkunaisiksi kopeiksi. Lasi on erittäin
energiatehokas ja muuntuva. Vaihtoehtoja on valtavasti. Lisäksi lasi
on rakennusmateriaaleista ainoa,
joka kiertää ikuisesti. Hukkapalat
kerätään talteen ja jalostetaan uudelleen.
Kiuru joutuu ostamaan kaiken
lasimateriaalin ulkomailta, sillä
Suomessa ei toimi enää yhtään lasitehdasta. Oman tehtaan ylijäämälasi jatkojalostetaan Suomessa
muun muassa vaahtolasiksi. Tätä palamatonta, kevyttä ja helppolevitteistä kierrätystuotetta käytetään muun muassa tierakentamisen routaeristeenä.
8
PROTEK NEWS
KURSSI
BOOSTIA
KARHUBISNEKSEEN
KAUPUNKIIN!
SataCom pani tusinan ammattilaistaan
koulukseen ja lennätti opettajan
karhukaupunkiin luokan luo eikä päinvastoin.
Päätös osoittautui järkeväksi.
S
ataCom Oy työllistää 20 henkeä,
joista 15 hoitaa jatkuvasti yhteyksiä yritysasiakkaisiin ja tekee yrityskäyntejä.
– Windows-pohjaisen palvelinrakenteen
ylläpito ja konfigurointi tuli ajankohtaiseksi ja olin jo jonkin aikaa pohtinut koulutuksen mahdollisuuksia. Lopullinen sysäys tuli suoralla kontaktilla, toimitusjohtaja Jari
Taimi selvittää reilun vuoden takaista tilannetta.
– Janne Toivonen soitti ja kysyi yrityksen koulutustarpeesta. Aloimme suunnitella räätälöityä koulutusta yhdessä yhteistyökumppanimme FC Sovelto Oyj:n kanssa. Selvisi, että jos kymmenen koulutettavan raja rikkuu, koulutus järjestetään täällä Porissa.
Lopulta satacomilaisia kurssitettavia oli
12.
– Tällaisen porukan lennättäminen esimerkiksi Helsinkiin on kallista. Kun saimme hoidetuksi kurssin Poriin, Winnovan tiloihin, säästimme matkakulut ja päivärahat.
Kurssilaiset pääsivät vapaalle normaaliin
aikaan: lapset ehdittiin hakea hoidosta eikä
arki muutenkaan pahemmin häiriintynyt.
– Hätätapauksessa koulutukseen osallistunut saattoi kurssipäivän päätteeksi poiketa vielä työpaikallaankin hoitamassa
jonkin pikaisen työasian, Jari Taimi tähdentää.
menetetyn työajan osuus. Valitsemalla
koulutuspaikaksi Porin saimme kulut pysymään järkevissä mitoissa.
Kurssiin kuului kuusi paikallaolopäivää
ja viisi etäpäivää. Palaute on ollut kiitettävää.
– Oman haasteensa aiheutti kurssilaisten
erilainen lähtötaso. Vaatii kouluttajalta paljon saada rytmi sellaiseksi, että kaikki pysyvät ”kärryillä” eikä motivaatio laske.
Koulutuksen tavoite oli lisätä työntekijöitten ohjelmistohallintaa ja nopeuttaa
asiakaskäyntejä. Taimin mukaan kurssi
vastasi tavoitteita.
Paperityötä Ely-hanke vaati, mutta Jari
Taimia se ei pelota.
– Ainahan kaikissa EU-rahoitukseen liittyvissä projekteissa on lomakkeita täytettävänä, muttei sitä kannata säikähtää. Selkeä
taloudellinen hyöty kuittaa pienen vaivannäön ja kaavakkeiden täyttämisen.
Koulutus aina suuri satsaus
Vaikka Ely-keskus osallistuukin merkittävällä panoksella kustannuksiin, koulutus on merkittävä rahallinen satsaus myös
yrittäjälle.
– Yrittäjä osallistuu kustannuksiin omalla osuudellaan, lisäksi tulee tietysti myös
PROTEK-HANKE
HELMITAULULLA
Satakunnan Ely-keskuksen
ESR-osarahoitteinen hanke
Mukana 140 eri yritystä
Aloittaneita koulutettavia 874
Oppilastyöpäiviä 23 450
Rekrykoulutusten kautta
syntyneitä uusia työpaikkoja 85
Kokonaisrahoitus 5 101 000 euroa
Protek on lyhenne
nimestä proaktiivinen
(ennakoiva) työelämän
kehittäminen.
Jari Taimi oli tyytyväinen kotikaupungissa järjestettyyn kurssiin.
LISÄTIETOJA ANTAVAT
Satakunnan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskuksessa
Projektikoordinaattori | Raili Åkerström
Puh. 0295 022 087
[email protected]
Projektiassistentti | Leena Hirsimäki
Puh. 0295 022 040
[email protected]
Asiakkuuspäällikkö | Anne Jortikka
Puh. 0295 022 046
[email protected]
Prizztechissä
Projektipäällikkö | Janne Toivonen
Puh. 044 710 5372
[email protected]
Julkaisun tekstit ja kuvat: BM&M / Maiju Junko
– Syvennyimme yritysstrategioihin ja saimme
kasvuvalmennusta. Konkreetinen seuraus oli myös
yhden lisätyöntekijän palkkaaminen, summaavat
kurssin antia yrittäjät Kalle ja Ykä Nordling.
– Yhtenä kurssin osa-alueena oli Äänirasian brändi-ilmeen kehittäminen. Syntyikin
hyviä ideoita, jotka johtivat käytännön toimiin, Ykä ja Kalle Nordling kertovat.
N
ordlingit pyörittävät porilaista tapahtumatekniikan toteutukseen
erikoistunutta Äänirasiaa. Yrityksen kautta saa myös esiintyjät
– vaikka DJ:t – monenlaisiin tilaisuuksiin.
Liiketoiminta juontaakin juurensa veljesten DJ-harrastukseen.
Pojat opiskelivat insinööritieteitä ja tekivät lisäksi DJ-hommia, kun yrittäjyys tuli
yhtäkkiä puun takaa vastaan.
– Kävimme yhden kaverin järjestämillä
keikoilla, kun tällä tuli mitta täyteen vuonna 2004. Hän halusi lopettaa ja tarjosi yritystä meille. Saimme ostaa kaluston osamaksulla ja lyhentää velkaa sitä mukaa,
kun töitä tuli sisään. Näin homma alkoi
pyöriä, Kalle kertoo.
dän hyötyvän esimerkiksi yleispätevästi
palvelualalle suunnatusta koulutuksesta.
Nyt pystyimme lyömään pöydälle nimenomaan meidän ongelmamme ja pohtimaan
niitä.
Tavoitteena olivat tuotepaketoinnin laajentaminen sekä lisävolyymin saaminen
myyntiin ja markkinointiin. Kurssin anti
oli mielestäni hyvä ysi, kuittaa Kalle.
– Hienointa oli, ettemme paneutuneet
pelkkään teoriaan, vaan pureuduimme
käytännön caseihin. Meillä oli esimerkiksi
koeasiakas, jota ”työstimme” kouluttajan
kanssa, Ykä komppaa.
– Saimme kasvuvalmennusta ja hioimme
strategioitamme. Kurssi antoi hyvän pohjan kehittää liiketoimintaa edelleen.
Investointeja ja kasvua
Konkreettisia tuloksia
Nordlingit ovat tehneet investointeja maltillisesti eikä mopo ole päässyt karkaamaan
käsistä.
– Teimme alkuun hankintoja pitkälti pelkästään tulorahoituksella. Kasvua on syntynyt koko ajan, vaikkemme alkuun miettineet sen suurempia yritysstrategioita, Ykä
sanoo.
Koulutus tuli ajankohtaiseksi, mutta yrittäjät olivat kriittisiä kurssin sisällöstä.
– Meillä oli aiempaa kokemusta yrittäjäkurssista, josta oli paljon hyötyä. Esimerkiksi ideoimamme hääpaketin tuotteistaminen sai siellä vauhtia. Olimme jo jonkin
aikaa suunnitelleet lisäkoulutusta, muttemme löytäneet valmiina meille sopivaa.
Emme halunneet ympäripyöreää sisältöä,
vaan selkeästi omiin tarpeisiimme räätälöidyn intensiivikoulutuksen, Kalle summaa.
– Kurssi tarjosi myös konkreettisia työkaluja myyntiin. Sitä hoidetaan nyt entistä johdonmukaisemmin, toimintatavat syventyivät ja jäsentyivät. Myös työnjako on kehittynyt.
Kalle keskittyy myyntiin, markkinointiin ja ohjelmamyyntiin. Ykän omaa alaa
puolestaan ovat tuotanto, kalusto, huolto ja
hankinnat. Vetovastuu koko yrityksestä on
kuitenkin kummallakin tasapuolisesti.
Koulutuksen sivutuotteena syntyi myös
yksi lisätyöpaikka.
Kurssi mittatilauksena
ELY-keskus näytti vihreää valoa ja koulutusta alettiin suunnitella juuri yrittäjien
tarpeita vastaavaksi.
– Alamme on siksi spesifi, etten usko mei-
Kädet ravassa
Äänirasialaisten periaatteena on, ettei missään vaiheessa saa jässähtää pelkästään
työpöydän taakse toimistohommiin.
– Ihan kädet ravassa tässä mennään. Ensinnäkin on mielekästä tehdä työtä käsillään ja säilyttää kosketus ”oikeaan” työhön.
Näin myynnin ja tuotannon linjat säilyvät
balanssissa. Ellei myyjä tiedä, mitä pystytään järkiperäisesti toteuttamaan ja missä
ajassa, mennään metsään ja lujaa.