Harjoittele unimaailman mestariksi

SUNNUNTAINA 20.7.2014
KESKISUOMALAINEN 7
Kotimaa
Suomi-kesä herkistää
ulkosuomalaisen
KOLUMNI
Kirsi-Marja
Häyrinen-Beschloss
M
En juuri näe unia, sillä pieni poikani herättelee minua öisin. En ehdi
vaipua syvään uneen. Uni on katkonaista myös, jos menen iltavuorosta aamuun töihin. Töissä koetut tiukat paikat saattavat palata
mieleen unessa. Joskus muistan unessa jonkin hoidettavan asian ja
herään kirjoittamaan sen ylös.
Sairaanhoitaja Outi Kovaniemi
Näen hirvittävästi unia. Illalla on mietittävä televisiosarjat tarkasti, sillä niitä täytyy katsoa unissakin.
Kirjojen kanssa ei käy samoin. Töihin liittyen näen toistuvasti yhtä samaa unta. Siinä en saa asiakkaita
sulkemisaikaan ulos kirjastosta. Joskus seison pöydällä ja huudan: menkää kotiin! Joskus minulla on saksanpaimenkoiria. Se on hassua, sillä todellisuudessa ihmiset lähtevät aina kiltisti kotiin.
Kirjastovirkailija Helena Viitarinne
eitä on noin neljännes miljoonaa.
Suuri osa meistä
tulee Suomeen tänä kesänä. Me olemme Suomen kansalaisia, ja niin ovat
usein lapsemmekin. Me
emme enää asu Suomessa
pysyvästi, vaan ulkomailla,
useimmiten Yhdysvalloissa
ja Euroopassa. Nykyisin
myös Aasian maissa.
Olen yksi heistä, ulkosuomalainen. Olen asunut
Yhdysvaltain länsiosassa
pian 16 vuotta, ensin Los
Angelesissa ja nyttemmin
Arizonan Scottsdalessa. Osa
meistä on toisen, kolmannen, jopa viidennen polven
suomalaisia, osa määräaikaisella työkomennuksella
olevia suomalaisia. Yhteensä ulkomailla arvellaan
asuvan reipas miljoona suomalaista syntyperää olevaa
ihmistä.
Ja heillä kaikilla on jonkinlainen mielikuva ja odotus kesä-Suomesta.
Joka kesä koittaa se hetki,
kun nelihenkinen perheemme pakkaa kimpsut
ja kampsut, vie koiran kenneliin, peruuttaa postin ja
sanomalehden ja matkustaa
muutamaksi viikoksi Suomeen.
Astuessani HelsinkiVantaan lentokentälle
liikutun. Näen muita ulkosuomalaisia. Ihastelemme
jo lentokoneen ikkunasta
En muista näkemiäni unia. Työasioista uneksin harvoin, työkavereista
joskus, jos olemme työskennelleet tiiviisti yhdessä. Matkustan työssäni paljon, joten joskus matkalle lähtö tai junaan ehtiminen saattavat vaivata unessa. Poikani Lassi, 4, (kuvassa) ja Otso, 5, herättävät
öisin viereen kömpiessään, joten uneni on katkonaista.
Konsultti Lotta Sokka
Unennäkö: Selkounitreeni vaatii innostusta ja kurinalaisuutta.
Teksti: Silja Eisto
Gallup: Susanna Stranius
Kuvat: Agata Anttonen
Jokainen meistä näkee unia,
mutta kaikki eivät herättyään
kykene palauttamaan niitä
mieleensä. Kun unesta herää
ja nousee ylös, uni voi kadota
heti mielestä.
Osa ihmisistä näkee selkounia
jo lapsesta pitäen, mutta toisilta
niiden näkeminen vaatii paljon
harjoittelua.
–Esimerkiksi 3D-pelien pelaajat voivat nähdä selkounia
hieman helpommin, selkouniohjaaja Olli Erjanti kertoo.
Monen täytyy kuitenkin harjoitella, jotta selkounia voi nähdä.
Ensimmäinen askel on tulla
tietoiseksi unistaan. Tärkeintä
Turun yliopiston professorin
Antti Revonsuon mukaan on
unimaailmaan tutustuminen.
Omiin uniin on alettava kiinnittää huomiota. Unipäiväkirjan
pitäminen auttaa unista tietoiseksi tulemisessa.
Parhaimmillaan selkounet voivat olla hauskanpitoa ja hyödyl-
UNET
Tie selkouniin
1
Tule tietoiseksi unista. Pidä
unipäiväkirjaa, johon kirjoitat unet heti herättyäsi.
2
Unessa todellisuus näyttää
oikealta. Tee hereillä ollessasi todellisuustestejä. Kokeile, nousetko lentoon ponnahtamalla ilmaan. Tapahtuuko
mitään, jos laitat valokatkaisijan päälle tai pois päältä?
Voitko leijuttaa esineitä ajatuksesi voimalla?
3
Pidennä selkounia pikkuhiljaa opettelemalla.
lisiä itsensä kehittämisen keinoja.
–Selkounet ovat kuin 3Delokuva, joka tuntuu ja tuoksuu. Ne ovat mielikuvituksen
leikkikenttä, jossa rajoja ei ole.
Kerran kokeilin unessani, miltä
tuntuu olla Star Warsin Hävittäjä
ja kuinka kovaa sellaisena pääsee tähtiin, Olli Erjanti kertoo.
Unipäiväkirjan pitämisen lisäksi tärkeää on tehdä todellisuustestejä. Hereillä ollessamme emme kyseenalaista todellisuutta. Siksi selkouniharjoittelussa onkin tärkeää kokeilla,
onko hereillä. Mitä tapahtuu,
jos hypähtää ilmaan? Nouseeko helposti puiden latvojen tasalle, vai pysyykö tiukasti maan
pinnalla?
–Elektroniikka toimii unissa
omalla tavallaan. Todellisuutta voi testata esimerkiksi valokatkaisimella. Mitä tapahtuu,
jos valot laittaa päälle tai pois
päältä?
–Kun kysymys on automaattinen valveilla, se kulkee myös
uniin mukaan, Antti Revonsuo
kertoo.
Kun oma unimaailma alkaa
käydä tutummaksi unipäiväkirjojen kautta, kannattaa alkaa panna merkille unimerkkejä. Ne ovat toistuvia ihmisiä,
tapahtumia tai paikkoja. Myös
ne voivat paljastaa, että kyseessä on selkouni.
Olli Erjanti muistuttaa myös,
että unia nähdessä ihmistä vaivaa usein unityhmyys.
Ulkosuomalaisen Suomessa ei tietenkään ole mitään
vikaa. Haiseva huussi kuuluu kesään, samoin kuin
itikat. Aviopuolison valitus
siitä, ettei hän saa nukuttua,
koska on niin valoisaa, kuitataan yleensä olankohautuksella.
”
Suomeen
paluu ei aina
ole pelkkää juhlaa,
sillä odotukset
ovat korkealla.
Humalainen eno on
hauska, mutta kaupungilla
näkyviä humalaisia pitää
varoa. Kärähtänyt lenkkimakkara on hyvää, samoin
väljähtänyt keski-olut. Fredi
Enemmän yhteentörmäyksiä tulee lasten kuin aviopuolison kanssa. He eivät
ymmärrä äitiä, joka hyppää
tummapohjaiseen järveen
ilkosillaan laiturin nokasta.
Tyttäret ovat ujoja, eivätkä
he suostu saunaan alasti.
Järvivesi on heille liian
kylmää, ja järven pohjassa
näkyy iilimatoja. He eivät
huomaa päivänkakkaroita
maantien varressa eivätkä
mykisty tyynen järven rannalla. Soutamaankaan he
eivät ole oppineet.
Äiti olettaa, että he kokevat hänen lapsuuskesänsä,
mutta näinhän ei tietenkään ole.
Suomi on muuttunut
valtavasti viime vuosina.
Sen huomaavat kaikki ulkosuomalaiset. On enemmän hyviä ruokapaikkoja,
etnistä ruokaa, mielenkiintoisia kahviloita, kaupunkitapahtumia, sitä niin
sanottua kansainvälistä
meininkiä. Suomalaisetkin
ovat avoimempia, ainakin
kesällä.
Mutta haluanko minä
Suomen muuttuvan? Kyllä
ja ei, ajattelee ulkosuomalainen, kun hän pakkaa
matkalaukkuun salmiakkia,
vaniljasokeria, ruisleipää ja
muutaman kirjan ja palaa
takaisin maailmalle edustamaan pientä ja itsepäistä
Suomea ja suomalaisia.
Kirjoittaja on Yhdysvalloissa
asuva vapaa toimittaja.
Google poistaa – Hidden
From Google julkaisee
Iltaisin käyn läpi työpäivän tapahtumia, mietteet tulevat monesti uniin. Painajaisia näen harvoin, pikemminkun unissa oivallan, miten olisin voinut toimia tilanteissa toisin. Päivystäessä unet jäävät usein katkonaisiksi, eikä unia ehdi näkemään. Nukkuessani kuitenkin monesti aavistan, että hälytys on tulossa. Usein
aavistus pitää paikkansa. Monet pitkään alalla olleet kollegat puhuvat samaa.
Palomestari Pentti Partanen
Harjoittele
unimaailman
mestariksi
Vantaan peittävää vehreyttä,
maan iki-ihania kuusipuita.
Lentosemalla vastaan tulvahtavat Presidentti-kahvin
ja korvapuustin tuoksut. Se
kruunaa kotiinpaluun.
Murrosikäiset tyttäreni
Sara Sofia ja Katrina katsovat minua kummeksuen.
He tietävät kokemuksesta,
että äiti herkistyy vielä
monta kertaa matkan aikana.
–Se itkee onnesta, tyttäret
mutisevat.
Mutta paluu ei ole aina
pelkkää juhlaa, sillä odotukset ovat korkealla.
on aivan huippu, samoin
Katri Helena, sillä suomalaiset iskelmät eivät ole
melankolisia vaan tunteikkaita.
–Unessa epäloogisille asioille
keksitään selityksiä. Esimerkiksi
nähdessään lentävän Ruotsinlaivan saattaa ajatella insinöörien keksineen jotain uutta.
”
Selkounet ovat
kuin 3D-elokuva,
joka tuntuu ja
tuoksuu.
Selkouniohjaaja Olli Erjanti
Selkouniin pyrkiminen vaatii
aikaa, innostusta ja kurinalaista
toimintaa. Erjanti vinkkaakin,
että loma on hyvää aikaa harjoitella selkounien näkemistä.
–Silloin voi nukkua pitkään
ja on aikaa keskittyä harjoittelemaan.
Riippuu täysin ihmisestä,
kuinka kauan häneltä menee
ensimmäisten selkounien näkemiseen.
Erjanti on vetänyt selkounikursseja Helsingin aikuisopistolla vuodesta 2005 lähtien. Hänen
kokemustensa mukaan selkounien oppiminen vie useimmilta
ihmisiltä noin pari–kolme viikkoa, kun siihen innostuu.
Usein ensimmäiset selkounet
ovat lyhyitä. Kun nukkuja tulee
tietoiseksi unesta, hän saattaa
usein herätä.
Kolmas vaihe onkin selkounien pidentäminen.
Selkounilla ei ole ikärajoja. Erjantin 6-vuotias tytär kärsi toistuvasti painajaisesta, jossa häntä
ajoi takaa tiikeri.
Erjanti jutteli tyttärensä kanssa aiheesta, ja he selvittivät yhdessä, miten tilanteen voisi ratkaista.
–Hän ymmärsi, ettei unessa
voi tapahtua mitään pahaa. Yllätyksekseen hän seuraavan kerran tiikerin kohdatessaan toimi
niin kuin olimme jutelleet. Sen
jälkeen painajainen katosi, ja tyttö on uskaltanut nukkua ilman
pelkoja, Erjanti kertoo.
Hän onkin samaa mieltä Antti
Revonsuon kanssa siitä, että painajaisista ja unista voi etsiä ratkaisuja myös tosielämään. Unet
ovatkin antoisia, koska niistä voi
olla apua ongelmanratkaisuun.
Ne kun usein peilaavat elämäntilannettamme.
Internet: Yhdysvaltalainen sivusto
ei sulata EU-tuomioistuimen päätöstä.
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
HELSINKI
Minna Pulli / STT
Kaikki, mitä Google poistaa,
Hidden From Google -verkkosivu julkaisee. Tämä on ainakin tarkoitus.
Yhdysvaltalainen verkkosuunnittelija Afaq Tariq kertoo BBC:lle perustaneensa
Hidden From Google -verkkosivuston EU-tuomioistuimen toukokuisen päätöksen
jälkeen. Tuomioistuimen mukaan Googlen on poistettava
ihmisen tiedot hakutuloksista, jos tieto ei enää pidä paikkaansa tai se on muuttunut
epäolennaiseksi.
–Oli odotettavissa, että joku tällainen palvelu perustetaan. Monen mielestä ihmisillä
on oikeus tietää kaikki mahdollinen, sanoo tutkimus- ja
kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta.
Hänen mukaansa sivuston
idea on samalla tavalla ongelmallinen kuin päätös tietojen
poistamisesta.
–Ihmiset ovat yrittäneet
peittää tietoja esimerkiksi tekemistään rikoksista. Tällaisessa tilanteessa on hyvä, että
tieto on nähtävissä. Toisaalta
on myös perusteltuja syitä tulla unohdetuksi.
Kasvi ei usko, että vastaava
sivusto voisi toimia Suomessa.
–Mutta jos yrityksellä ei ole
liiketoimintaa Euroopassa ja
palvelu pyörii Yhdysvalloissa,
ovat EU:n keinot puuttua sivuston toimintaan vähäiset.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei arvioi sivuston
laillisuutta. Hänen mukaansa viranomaiset pohtivat tämän tyyppisissä tapauksissa
kysymystä siitä, mihin perustuu oikeus ylläpitää sivustoa.
Internettiin on koottu listaa sivuista, joita Googlea on pyydetty
poistamaan.
GOOGLE
Pyyntöjä tietojen
poistamisesta on paljon
■ Euroopan unionin tuo-
mioistuimen päätöksen jälkeen Googlelle on esitetty yli
70 000 pyyntöä tietojen poistamisesta. Pyynnöt koskevat yhteensä noin 250 000:ta
linkkiä.
■ Tuomioistuin päätti touko-
kuussa, että Googlen on poistettava tieto hakutuloksista,
jos se ei enää pidä paikkaansa tai on muuttunut epäolennaiseksi.
■ Myös Microsoft ilmoitti kes-
–Kun siihen saadaan vastaus, voidaan arvioida, onko
se laillista vai ei.
Aarnion mukaan tuomioistuimen päätöstä tulisi kuitenkin kunnioittaa.
–Se on kiusallista, jos oikeus
ei tavallisten ihmisten kohdalla toteudu, Aarnio toteaa.
Hidden From Google -sivus-
kiviikkona tarjoavansa ihmisille mahdollisuuden pyytää tietoja poistettaviksi Bing-hakukoneesta.
■ Tietosuojavaltuutettu Rei-
jo Aarnion mukaan suomalaisten tekemiä tietopoistopyyntöjä on tullut käsiteltäviksi Googlen kautta puolisen
tusinaa.
■ Aarnion mukaan Euroopas-
sa pohditaan tällä hetkellä
yhteisiä käytäntöjä tietojen
poistamiseen.
tolle kerätty lista on toistaiseksi vielä lyhyt. Syynä siihen on
Tariqin mukaan se, että häneltä vie aikaa varmistaa, että
tieto on poistettu Googlesta.
Vinkkejä poistetuista tiedoista
on hänen mukaansa sivustolle sadellut kuitenkin jo satoja.
Googlen edustajan mukaan
Google ei kommentoi asiaa.