SUNNUNTAINA 20.7.2014 KESKISUOMALAINEN 7 Kotimaa Suomi-kesä herkistää ulkosuomalaisen KOLUMNI Kirsi-Marja Häyrinen-Beschloss M En juuri näe unia, sillä pieni poikani herättelee minua öisin. En ehdi vaipua syvään uneen. Uni on katkonaista myös, jos menen iltavuorosta aamuun töihin. Töissä koetut tiukat paikat saattavat palata mieleen unessa. Joskus muistan unessa jonkin hoidettavan asian ja herään kirjoittamaan sen ylös. Sairaanhoitaja Outi Kovaniemi Näen hirvittävästi unia. Illalla on mietittävä televisiosarjat tarkasti, sillä niitä täytyy katsoa unissakin. Kirjojen kanssa ei käy samoin. Töihin liittyen näen toistuvasti yhtä samaa unta. Siinä en saa asiakkaita sulkemisaikaan ulos kirjastosta. Joskus seison pöydällä ja huudan: menkää kotiin! Joskus minulla on saksanpaimenkoiria. Se on hassua, sillä todellisuudessa ihmiset lähtevät aina kiltisti kotiin. Kirjastovirkailija Helena Viitarinne eitä on noin neljännes miljoonaa. Suuri osa meistä tulee Suomeen tänä kesänä. Me olemme Suomen kansalaisia, ja niin ovat usein lapsemmekin. Me emme enää asu Suomessa pysyvästi, vaan ulkomailla, useimmiten Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Nykyisin myös Aasian maissa. Olen yksi heistä, ulkosuomalainen. Olen asunut Yhdysvaltain länsiosassa pian 16 vuotta, ensin Los Angelesissa ja nyttemmin Arizonan Scottsdalessa. Osa meistä on toisen, kolmannen, jopa viidennen polven suomalaisia, osa määräaikaisella työkomennuksella olevia suomalaisia. Yhteensä ulkomailla arvellaan asuvan reipas miljoona suomalaista syntyperää olevaa ihmistä. Ja heillä kaikilla on jonkinlainen mielikuva ja odotus kesä-Suomesta. Joka kesä koittaa se hetki, kun nelihenkinen perheemme pakkaa kimpsut ja kampsut, vie koiran kenneliin, peruuttaa postin ja sanomalehden ja matkustaa muutamaksi viikoksi Suomeen. Astuessani HelsinkiVantaan lentokentälle liikutun. Näen muita ulkosuomalaisia. Ihastelemme jo lentokoneen ikkunasta En muista näkemiäni unia. Työasioista uneksin harvoin, työkavereista joskus, jos olemme työskennelleet tiiviisti yhdessä. Matkustan työssäni paljon, joten joskus matkalle lähtö tai junaan ehtiminen saattavat vaivata unessa. Poikani Lassi, 4, (kuvassa) ja Otso, 5, herättävät öisin viereen kömpiessään, joten uneni on katkonaista. Konsultti Lotta Sokka Unennäkö: Selkounitreeni vaatii innostusta ja kurinalaisuutta. Teksti: Silja Eisto Gallup: Susanna Stranius Kuvat: Agata Anttonen Jokainen meistä näkee unia, mutta kaikki eivät herättyään kykene palauttamaan niitä mieleensä. Kun unesta herää ja nousee ylös, uni voi kadota heti mielestä. Osa ihmisistä näkee selkounia jo lapsesta pitäen, mutta toisilta niiden näkeminen vaatii paljon harjoittelua. –Esimerkiksi 3D-pelien pelaajat voivat nähdä selkounia hieman helpommin, selkouniohjaaja Olli Erjanti kertoo. Monen täytyy kuitenkin harjoitella, jotta selkounia voi nähdä. Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi unistaan. Tärkeintä Turun yliopiston professorin Antti Revonsuon mukaan on unimaailmaan tutustuminen. Omiin uniin on alettava kiinnittää huomiota. Unipäiväkirjan pitäminen auttaa unista tietoiseksi tulemisessa. Parhaimmillaan selkounet voivat olla hauskanpitoa ja hyödyl- UNET Tie selkouniin 1 Tule tietoiseksi unista. Pidä unipäiväkirjaa, johon kirjoitat unet heti herättyäsi. 2 Unessa todellisuus näyttää oikealta. Tee hereillä ollessasi todellisuustestejä. Kokeile, nousetko lentoon ponnahtamalla ilmaan. Tapahtuuko mitään, jos laitat valokatkaisijan päälle tai pois päältä? Voitko leijuttaa esineitä ajatuksesi voimalla? 3 Pidennä selkounia pikkuhiljaa opettelemalla. lisiä itsensä kehittämisen keinoja. –Selkounet ovat kuin 3Delokuva, joka tuntuu ja tuoksuu. Ne ovat mielikuvituksen leikkikenttä, jossa rajoja ei ole. Kerran kokeilin unessani, miltä tuntuu olla Star Warsin Hävittäjä ja kuinka kovaa sellaisena pääsee tähtiin, Olli Erjanti kertoo. Unipäiväkirjan pitämisen lisäksi tärkeää on tehdä todellisuustestejä. Hereillä ollessamme emme kyseenalaista todellisuutta. Siksi selkouniharjoittelussa onkin tärkeää kokeilla, onko hereillä. Mitä tapahtuu, jos hypähtää ilmaan? Nouseeko helposti puiden latvojen tasalle, vai pysyykö tiukasti maan pinnalla? –Elektroniikka toimii unissa omalla tavallaan. Todellisuutta voi testata esimerkiksi valokatkaisimella. Mitä tapahtuu, jos valot laittaa päälle tai pois päältä? –Kun kysymys on automaattinen valveilla, se kulkee myös uniin mukaan, Antti Revonsuo kertoo. Kun oma unimaailma alkaa käydä tutummaksi unipäiväkirjojen kautta, kannattaa alkaa panna merkille unimerkkejä. Ne ovat toistuvia ihmisiä, tapahtumia tai paikkoja. Myös ne voivat paljastaa, että kyseessä on selkouni. Olli Erjanti muistuttaa myös, että unia nähdessä ihmistä vaivaa usein unityhmyys. Ulkosuomalaisen Suomessa ei tietenkään ole mitään vikaa. Haiseva huussi kuuluu kesään, samoin kuin itikat. Aviopuolison valitus siitä, ettei hän saa nukuttua, koska on niin valoisaa, kuitataan yleensä olankohautuksella. ” Suomeen paluu ei aina ole pelkkää juhlaa, sillä odotukset ovat korkealla. Humalainen eno on hauska, mutta kaupungilla näkyviä humalaisia pitää varoa. Kärähtänyt lenkkimakkara on hyvää, samoin väljähtänyt keski-olut. Fredi Enemmän yhteentörmäyksiä tulee lasten kuin aviopuolison kanssa. He eivät ymmärrä äitiä, joka hyppää tummapohjaiseen järveen ilkosillaan laiturin nokasta. Tyttäret ovat ujoja, eivätkä he suostu saunaan alasti. Järvivesi on heille liian kylmää, ja järven pohjassa näkyy iilimatoja. He eivät huomaa päivänkakkaroita maantien varressa eivätkä mykisty tyynen järven rannalla. Soutamaankaan he eivät ole oppineet. Äiti olettaa, että he kokevat hänen lapsuuskesänsä, mutta näinhän ei tietenkään ole. Suomi on muuttunut valtavasti viime vuosina. Sen huomaavat kaikki ulkosuomalaiset. On enemmän hyviä ruokapaikkoja, etnistä ruokaa, mielenkiintoisia kahviloita, kaupunkitapahtumia, sitä niin sanottua kansainvälistä meininkiä. Suomalaisetkin ovat avoimempia, ainakin kesällä. Mutta haluanko minä Suomen muuttuvan? Kyllä ja ei, ajattelee ulkosuomalainen, kun hän pakkaa matkalaukkuun salmiakkia, vaniljasokeria, ruisleipää ja muutaman kirjan ja palaa takaisin maailmalle edustamaan pientä ja itsepäistä Suomea ja suomalaisia. Kirjoittaja on Yhdysvalloissa asuva vapaa toimittaja. Google poistaa – Hidden From Google julkaisee Iltaisin käyn läpi työpäivän tapahtumia, mietteet tulevat monesti uniin. Painajaisia näen harvoin, pikemminkun unissa oivallan, miten olisin voinut toimia tilanteissa toisin. Päivystäessä unet jäävät usein katkonaisiksi, eikä unia ehdi näkemään. Nukkuessani kuitenkin monesti aavistan, että hälytys on tulossa. Usein aavistus pitää paikkansa. Monet pitkään alalla olleet kollegat puhuvat samaa. Palomestari Pentti Partanen Harjoittele unimaailman mestariksi Vantaan peittävää vehreyttä, maan iki-ihania kuusipuita. Lentosemalla vastaan tulvahtavat Presidentti-kahvin ja korvapuustin tuoksut. Se kruunaa kotiinpaluun. Murrosikäiset tyttäreni Sara Sofia ja Katrina katsovat minua kummeksuen. He tietävät kokemuksesta, että äiti herkistyy vielä monta kertaa matkan aikana. –Se itkee onnesta, tyttäret mutisevat. Mutta paluu ei ole aina pelkkää juhlaa, sillä odotukset ovat korkealla. on aivan huippu, samoin Katri Helena, sillä suomalaiset iskelmät eivät ole melankolisia vaan tunteikkaita. –Unessa epäloogisille asioille keksitään selityksiä. Esimerkiksi nähdessään lentävän Ruotsinlaivan saattaa ajatella insinöörien keksineen jotain uutta. ” Selkounet ovat kuin 3D-elokuva, joka tuntuu ja tuoksuu. Selkouniohjaaja Olli Erjanti Selkouniin pyrkiminen vaatii aikaa, innostusta ja kurinalaista toimintaa. Erjanti vinkkaakin, että loma on hyvää aikaa harjoitella selkounien näkemistä. –Silloin voi nukkua pitkään ja on aikaa keskittyä harjoittelemaan. Riippuu täysin ihmisestä, kuinka kauan häneltä menee ensimmäisten selkounien näkemiseen. Erjanti on vetänyt selkounikursseja Helsingin aikuisopistolla vuodesta 2005 lähtien. Hänen kokemustensa mukaan selkounien oppiminen vie useimmilta ihmisiltä noin pari–kolme viikkoa, kun siihen innostuu. Usein ensimmäiset selkounet ovat lyhyitä. Kun nukkuja tulee tietoiseksi unesta, hän saattaa usein herätä. Kolmas vaihe onkin selkounien pidentäminen. Selkounilla ei ole ikärajoja. Erjantin 6-vuotias tytär kärsi toistuvasti painajaisesta, jossa häntä ajoi takaa tiikeri. Erjanti jutteli tyttärensä kanssa aiheesta, ja he selvittivät yhdessä, miten tilanteen voisi ratkaista. –Hän ymmärsi, ettei unessa voi tapahtua mitään pahaa. Yllätyksekseen hän seuraavan kerran tiikerin kohdatessaan toimi niin kuin olimme jutelleet. Sen jälkeen painajainen katosi, ja tyttö on uskaltanut nukkua ilman pelkoja, Erjanti kertoo. Hän onkin samaa mieltä Antti Revonsuon kanssa siitä, että painajaisista ja unista voi etsiä ratkaisuja myös tosielämään. Unet ovatkin antoisia, koska niistä voi olla apua ongelmanratkaisuun. Ne kun usein peilaavat elämäntilannettamme. Internet: Yhdysvaltalainen sivusto ei sulata EU-tuomioistuimen päätöstä. HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA HELSINKI Minna Pulli / STT Kaikki, mitä Google poistaa, Hidden From Google -verkkosivu julkaisee. Tämä on ainakin tarkoitus. Yhdysvaltalainen verkkosuunnittelija Afaq Tariq kertoo BBC:lle perustaneensa Hidden From Google -verkkosivuston EU-tuomioistuimen toukokuisen päätöksen jälkeen. Tuomioistuimen mukaan Googlen on poistettava ihmisen tiedot hakutuloksista, jos tieto ei enää pidä paikkaansa tai se on muuttunut epäolennaiseksi. –Oli odotettavissa, että joku tällainen palvelu perustetaan. Monen mielestä ihmisillä on oikeus tietää kaikki mahdollinen, sanoo tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta. Hänen mukaansa sivuston idea on samalla tavalla ongelmallinen kuin päätös tietojen poistamisesta. –Ihmiset ovat yrittäneet peittää tietoja esimerkiksi tekemistään rikoksista. Tällaisessa tilanteessa on hyvä, että tieto on nähtävissä. Toisaalta on myös perusteltuja syitä tulla unohdetuksi. Kasvi ei usko, että vastaava sivusto voisi toimia Suomessa. –Mutta jos yrityksellä ei ole liiketoimintaa Euroopassa ja palvelu pyörii Yhdysvalloissa, ovat EU:n keinot puuttua sivuston toimintaan vähäiset. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei arvioi sivuston laillisuutta. Hänen mukaansa viranomaiset pohtivat tämän tyyppisissä tapauksissa kysymystä siitä, mihin perustuu oikeus ylläpitää sivustoa. Internettiin on koottu listaa sivuista, joita Googlea on pyydetty poistamaan. GOOGLE Pyyntöjä tietojen poistamisesta on paljon ■ Euroopan unionin tuo- mioistuimen päätöksen jälkeen Googlelle on esitetty yli 70 000 pyyntöä tietojen poistamisesta. Pyynnöt koskevat yhteensä noin 250 000:ta linkkiä. ■ Tuomioistuin päätti touko- kuussa, että Googlen on poistettava tieto hakutuloksista, jos se ei enää pidä paikkaansa tai on muuttunut epäolennaiseksi. ■ Myös Microsoft ilmoitti kes- –Kun siihen saadaan vastaus, voidaan arvioida, onko se laillista vai ei. Aarnion mukaan tuomioistuimen päätöstä tulisi kuitenkin kunnioittaa. –Se on kiusallista, jos oikeus ei tavallisten ihmisten kohdalla toteudu, Aarnio toteaa. Hidden From Google -sivus- kiviikkona tarjoavansa ihmisille mahdollisuuden pyytää tietoja poistettaviksi Bing-hakukoneesta. ■ Tietosuojavaltuutettu Rei- jo Aarnion mukaan suomalaisten tekemiä tietopoistopyyntöjä on tullut käsiteltäviksi Googlen kautta puolisen tusinaa. ■ Aarnion mukaan Euroopas- sa pohditaan tällä hetkellä yhteisiä käytäntöjä tietojen poistamiseen. tolle kerätty lista on toistaiseksi vielä lyhyt. Syynä siihen on Tariqin mukaan se, että häneltä vie aikaa varmistaa, että tieto on poistettu Googlesta. Vinkkejä poistetuista tiedoista on hänen mukaansa sivustolle sadellut kuitenkin jo satoja. Googlen edustajan mukaan Google ei kommentoi asiaa.
© Copyright 2024