Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne tiemme johtaa…”
7 / 2014 25.11.2014 Hoosianna – iloa adventin aikaan! ”Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne tiemme johtaa…” Klaukkalan kirkko täyttää 1. adventtina 10 vuotta. Juhlaa vietetään koko viikko alkaen jo perjantaina 28. päivänä Parisuhdeillalla, jatkuen sunnuntaina kaikenikäisten messulla klo 12. Juhlaan ovat kaikki tervetulleita! Klaukkalan kirkon vaiheita ja viikon ohjelma, sivut 4–5. Tässä lehdessä mm. Adventti tarkoittaa odottamista Adventin aika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista, jota tänä vuonna vietetään 30. marraskuuta. Silloin kirkoissa lauletaan Hoosiannahymniä ja siitä alkaa myös uusi kirkkovuosi. Adventin aika kestää neljä viikkoa ja se päättyy jouluaattoon, Jeesuksen syntymäjuhlaan. Odottamista kuvaavat adventti- ja joulukalenterit sekä adventtikynttelikkö, jonka neljä kynttilää syttyvät vuorollaan neljänä adventtipyhänä. www.nurmijarvenseurakunta.fi www.suurellasydamella.fi Solmujako parisuhteessa Parisuhdekurssit on tarkoitettu pariskunnille, joilla ei ole akuuttia kriisiä. Koulutettujen ohjaajien avulla luottamuksellisessa ryhmässä on hyvä pohtia elämäänsä ja käsitellä parisuhdeasioita. Sivut 7 Hyvän tekemisen puu Nurmijärven syysmarkkinoilla kohdattiin ihmisiä. Teltalla saattoi täyttä sanaristikon ja jättää toiveita uusille luottamushenkilöille ja seurakunnan työntekijöille Sivut 9 Uusi kirkkovaltuusto on valittu Nurmijärven seurakunnan kirkkovaltuustoon valittiin seurakuntavaaleissa 33 valtuutettua vuosiksi 2015–2018. Valtuutetuista 17 on uusia ja yksi alle 20-vuotias. Äänestysprosentti oli 14.6 Sivut 10 www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta 2 Hoosianna kutsuu laulamaan Lämpötila keikkuu nollan molemmin puolin. Tänään illansuussa auton tuulilasi oli jo jäätynyt. Kertaalleen lumisade on yrittänyt peittää maan, mutta nopeasti lumi suli pois. Yhä edelleen päivät lyhenevät ja pimeys lisääntyy. Vuoden pimeimpänä aikana, kun vielä ei ole edes lunta maassa tuomassa valoa ympärillemme, tekee mieli kaivaa jouluvalot ja kynttilät esille. Moni masentuu helposti tämän pimeyden ja kylmyyden keskellä. Pimeyden keskelle kaivataan lämpöä ja valoa. Lempeä takkatuli tai kynttilän pieni lepattava liekki tuo tunnelmaa, jota ei muuhun vuodenaikaan voikaan kokea. Kukahan on keksinyt, että juuri tähän aikaan vuodesta kannattaa juhlia! Ensimmäisen adventtikynttilän syttyessä alkaa joulun odotuksen ja jouluun valmistautumisen aika. Valmistaudumme Vapahtajan syntymäjuhlaan. Valmistautuminen vie ajatukset juhlaan ja oikeastaan antaa mahdollisuuden nauttia juhlasta pidempään. Kirkkoihin kokoonnutaan laulamaan Hoosiannaa. Sitä lauletaan vain kerran vuodessa, kuitenkin se on virsi, joka on jäänyt monelle mieleen, tätä ei halua missata. Tänä vuonna ensimmäisenä adventtisunnuntaina juhlimme myös Klaukkalan kirkon 10-vuotissyntymäpäivää. Kymmenen vuotta on mennyt nopeasti, toisaalta paljon on ehtinyt tapahtua. Kirkon peruskiveä muuraamassa olleet iltapäiväkerholaiset ovat jo peruskoulunsa päättäneet. Työntekijöitä on vaihtunut, moni on jäänyt eläkkeelle tai siirtynyt muualle töihin. Kymmenen vuotta Klaukkalan kirk- Kirkkoon kun kellot kutsuvat Messu joka sunnuntai: Nurmijärven kirkossa klo 10 Rajamäen kirkossa klo 10 Klaukkalan kirkossa klo 12 • • • ko on kohonnut kylän keskellä. Alun ihmetysten jälkeen monen silmä on varmastikin tottunut rakennukseen. Kirkko on vähän niin kuin tämä adventin aika. Synkän ulkokuoren sisältä löytyy valoisa kirkkosali, joka sulkee kävijät syliinsä ja kutsuu hiljentymään. Nyt on aika astua sisään, jos et vielä ole sitä tehnyt! Missä sinä olit kymmenen vuotta sitten? Mitä sinun elämässäsi on ehtinyt tapahtua näiden vuosien aikana? Tule juhlimaan kanssamme ja kertomaan omaa tarinaasi. Siunattua joulun odotuksen aikaa! Leena Sipola Klaukkalan piirikappalainen H Tavataan kirkossa! Messun aiheet: • • • • 1. adventtisunnuntai 30.11. Itsenäisyyspäivä 6.12. 2. adventtisunnuntai 7.12. 3. adventtisunnuntai 14.12. ’Kuninkaasi tulee nöyränä’ ’Kiitos isänmaasta’ ’Kuninkaasi tulee kunniassa’ ’Tehkää tie Kuninkaalle’ Luuk. 19: 28–40 Joh. 8: 31–36, Matt. 20: 25–28 Luuk. 17: 20–24 Joh. 1: 19–27, Joh. 3: 26–3 1. ADVENTTINA 30.11. Adventin juhlamessu kaikenikäisille Klaukkalan kirkossa klo 12 - Klaukkalan kirkkopiirin papit Anni Pesonen, Leena Sipola, Anitta Viljanen, Johannes Haapalainen ja Sarri Päiväsaari-Vestenius - lastenohjaajat Anne Kilpeläinen ja Tea Nyholm - nuorisotyönohjaajat Arto Kantola ja Kirsi Rättyä, lasten ja nuorten lauluryhmät - Klaukkalan kirkon kuoro, johtaa ja kanttorina Mikko Peltokorpi Juhlakahvit ja kirkon 10-vuotisjuhla seurakuntasalissa messun jälkeen Messu Nurmijärven kirkossa klo 10 - Markus Asunta - kanttorina Jonna Vartiainen Kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa MYYJÄISET Klaukkalan kirkolla Itsenäisyyspäivänä 6.12. n. klo 13.15–14.30 Partiolaisten myyjäiset, myös pöytä diakonia- ja lähetystyölle JOULUVALOJEN SYTYTYS Omat kynttilät ja lyhdyt mukaan. De vackraste Julsångerna - I Nurmijärvi kyrka måndagen den 1.12. kl. 18.30 Kauneimmat Joululaulut - Rajamäen kirkossa su 14.12. klo 15 - Klaukkalan kirkossa su 14.12. klo 15 ja 18 - Nurmijärven kirkossa su 21.12. klo 15 ja 18 - Raalan koululla su 28.12. klo 14 Nuorten Kauneimmat Joululaulut - Rajamäen nuorisotilassa ke 10.12. klo 18 Lasten Kauneimmat Joululaulut ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 6.12. Lipunnosto klo 9 - Nurmijärven seurakuntakeskuksen pihalla Rajamäen kirkon tiloissa su 30.11. n. klo 11.30 Diakoniapiiriläisten ja Raalan-Nukarin Marttojen myyjäiset seurakuntasalissa. Perhemessu Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa! (Hiljaisuuden rukouksia St. Davidsgårdenista. suom. Anna-Maija Raittila) Nurmijärven seurakuntakeskuksessa su 30.11. klo 11.30–13 - joulupuuroa ja -kahvit - leivonnaisia, laatikoita, käsitöitä ja arpajaiset Tuotto seurakunnan lähetystyön kohteisiin. Tervetuloa ostoksille! Rajamäen kirkossa klo 10 - Tiina Huovila ja Jouni Vasikainen - lapsikuoro ’Laulavat Rastaat’, joht. kanttori Julia Hyyrynen - Pinja Markkula, sello - Raalan-Nukarin Martat keittävät ja tarjoilevat kirkkokahvit erra Jeesus Kristus – kiitos, että saamme tehdä sinun tavallasi: antaa itsemme taivaallisen Isämme haltuun, ankkuroitua häneen. Sinä olet osoittanut, että hänen rakkautensa kantaa kaikessa ja kaiken läpi. Kiitos, että mekin saamme elää luottaen hänen rakkauteensa ja antaa hänelle vapaat kädet muovata meitä sisältäpäin Jumalan valtakunnan palvelukseen. Kauneimmat Joululaulut -messu - Nurmijärven kirkossa su 21.12. klo 10 - Rajamäen kirkossa su 21.12. klo 10 -Klaukkalan kirkossa su 21.12. klo 12 - Rajamäen kirkossa pe 12.12. klo 18 - Klaukkalan kirkossa ma 15.12. klo 18 - Nurmijärven kirkossa ti 16.12. klo 18 Tilaisuuksissa kootaan kolehti Suomen Lähetysseuran joulukeräykseen kehitysmaiden äideille. Tervetuloa laulamaan joulua ! Rajamäen kirkon pihakuuseen Kynttiläkulkue lähtee Rajakaaren pihalta klo 15.30 Kuusenkynttilöiden sytytys heti kulkueen saavuttua kirkolle. Mehu- ja piparitarjoilu kirkon seurakuntasalissa. - Rajamäessä Rajakaaren pihalla - Klaukkalassa Klaukkalan kirkon pihalla Kynttilät syttyvät klo 9.30 - sankarihaudoilla Nurmijärvellä ja Rajamäessä Leijonien toimesta jo 27. kerran Sanajumalanpalvelukset - Nurmijärven kirkossa klo 10 - Rajamäen kirkossa klo 10 Perhejumalanpalvelus - Klaukkalan kirkossa klo 9.30 - partiolaisia mukana messun toteutuksessa Kirkkokahvit ja partiolaisten myyjäiset, myös pöytä diakonia- ja lähetystyölle. Kirkkokahvien jälkeen partiolaisten lupauksenantotilaisuus. Kunnianosoitukset jumalanpalvelusten päätyttyä - Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoille - Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille - Veteraanikivelle - Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkeille Perttulassa ja Rajamäessä Kirkkokahvit - jumalanpalvelusten päätyttyä Päiväjuhla seurakuntakeskuksessa klo 12 - juhlapuhe eversti Tapio Niitynperä Partiolaisten soihtukulkue - Ahjolasta sankarihaudoille klo 18 Kunniamerkit – Tervetuloa! 3 Asiantuntijat tietävät kuinka saat joulumielen Birgit Tolvanen Adventti on jouluun valmistautumisen aikaa. Itseään ja sydäntäänkin olisi hyvä siihen valmistaa. Kysyin vinkkejä jouluun valmistautumiseen jouluilon asiantuntijoilta, lapsilta. Parhaita juttuja ovat ensinnäkin adventtikynttilät. Hankitaan pöydälle neljä kynttilää ja syödään sunnuntain aamupala hämärissä, vain kynttilän valossa. Kynttilöitä sytytettäessä lauletaan adventtivirttä Nyt sytytämme kynttilän. Sanat löytää virsikirjasta tai netistä. Lapset vinkkasivat myös juhlistamaan ensilunta. Ulkovaatteet päälle ja ulos ihailemaan lumisadetta. Jos lunta on tarpeeksi, tehdään enkeleitä ja lumiukko. Parista sentistä saa kaavittua lumilyhdyn. Useammalla ihmisellä onnistuu silloin myös lumisotamatsi, mutta tähdätä saa vain jalkoihin. Lopuksi lapset neuvoivat rakentamaan piparkakkutalon, ja avaamaan kalenterinluukkuja. Aikuisen ikävä Aikuisen tie joulun valoon ja rauhaan voi olla vaikeampi. Yksinäiselle joulussa on paljon surua. Monien vaatimusten stressaamalle jouluaika voi tuntua velvollisuuksien kivikuormalta. Siksi keskeinen asiantuntija katsoo tässäkin asiassa peilistä. Sanotaan, että Jeesus kysyi usein apua etsiviltä ihmisiltä: ”Mitä sinä tahdot, että minä sinulle tekisin?” Sydäntään jouluun valmistava voi kysyä itseltään samaa. Mitä minä itse toivon ja tarvitsen nyt? Ehkä hengähdystaukoa työstressiin, lapsiperheen rumbaan tai muuhun uuvuttavaan vastuuseen. ”A vaja porttis, ovesi, valmista hälle itsesi. ” Virsi 2 Toinen kaipaa yksinäisyyden hellittämistä, seuraa. Lämpöä, rakastettuna olemista. Moni kaipaa poislähteneitä rakkaitaan. Tietäen tai tietämättään voi kaivata myös kohtaamista Jumalan kanssa – pyhyyden kokemusta. Syvän rauhan ja turvan kokemusta voimaksi kaikkeen raskaaseen ja epävarmuutta tuovaan. Askelia valoon Yksinäisyys on kaamostakin raskaampaa. Tule Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin, jos tyk- käät laulaa, eikä laulavaista kotiväkeä ole. Mutta jos yksinäisyys on syvä perussurusi, tule silloin ennen kaikkea niihin tilaisuuksiin, joissa kohtaat ihmisiä ja voit jutella: Kirkon olotupaan, raamattupiiriin, rukouspiiriin, messuun ja kirkkokahville tai meditaatioon. Tule ja anna tilaisuudelle anteeksi se, että siinä luultavasti on jonkinlaista toivomisen varaa. Anna myös paikalla oleville ihmisille anteeksi se, että he eivät vielä ole sinulle läheisiä. Älä pelkää ajatusta, että toiset ehkä uskovat eri tavalla kuin sinä. Kaikilla paikallaolijoilla, sinullakin, on siellä Jumalan antama oikeus olla oma itsensä. Ahdistavaan kiireeseen eksyneille taas sanon omasta kokemuksesta, että aikaa saa vain ottamalla aikaa. Päätä esimerkiksi, että sinulla kertakaikkiaan on aikaa istua 20 minuuttia päivässä palavan kynttilän ääressä, ilman puhelinta ja internettiä. Kynttilähetkeen voi yhdistää radion aamu- tai iltahartauden. Omaan hengitykseen keskittyminen ja hiljaisuudessa lepäämisen opettelu on sekin hengen huoltamista. Sii- Kynttilät tekevät hyvää, koska ne opettavat rakastamaan pimeyttä ja hämärää. hen voi lisätä vaikka virren ja Isä meidän -rukouksen. Jos hiljaa istuessasi tunnet orpoutta ja surua, anna niiden tulla. Ajattele, että istut hiljaa suru sylissäsi ja sano sille: pidän huolta sinusta, suruni. Hetken päästä suru hellittää ainakin vähän. Lepäät Jumalan sylissä kipuinesi. Sama pätee huoleen ja stressiahdistukseen. Sydämen valmistaminen jouluun on kuin pyhiinvaellus. Matka on tärkein, sen jokainen askel, ei vain päämäärä. Lopussa huomaa, että matka olikin se juttu – siiinä tuli jo sydämen joulu. Anni Pesonen seurakuntapastori KONSERTTIKALENTERI NURMIJÄRVEN KIRKOSSA KLAUKKALAN KIRKOSSA RAJAMÄEN KIRKOSSA Joulun kosketus Toivevirsien ilta ti 2.12. klo 19 - illassa lauletaan seurakuntalaisten toivomia virsiä - mukana Lauluyhtye A-men Toiveita voi lähettää kanttori Mikko Peltokorvelle, [email protected], 050 350 7743 Lyhtykonsertti Kirstaantie 5-7 Joel Hallikainen su 30.11. klo 18 - lippuja Nurmijärven kirjastoista á 20 € - järj. Nurmijärven Lions Club Joulukonsertti Lauluyhtye A-men ti 9.12. klo 19 - johtaa Mikko Peltokorpi Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Joulun tunnelmaa Konsertti su 14.12. klo 16 - Jyrki Anttila, tenori - Raimo Laukka, baritoni - Maija Anttila, piano/urut - liput: á 24,50 € Lippupiste, lippu.fi, 0600 900 900 Ylitilantie 6 Avoimet kuoroharjoitukset to 4.12. klo 18–19.30 Oletko kiinnostunut kuorolaulusta? Tule mukaan avoimiin kuoroharjoituksiin joko seuraamaan tai laulamaan kuoroon. Harjoitusten jälkeen tarjolla iltapalaa! Lisätietoja kanttori Mikko Peltokorpi J. S. Bach: Jouluoratorio (kantaatit I–III) su 7.12. klo 16 Oratoriokuoro ja orkesteri Satu Ranta, sopraano Julia Hyyrynen, altto Eero Hartikainen, tenori Mikko Peltokorpi, basso Jonna Vartiainen, urut Urpo Rauhala, musiikin johto Vapaa pääsy, ohjelma 5 € Joulukonsertti Mystica-kuoro la 13.12 klo 17 - johtaa Victoria Meerson Patruunantie 7 pe 28.11. klo 19 - Tuire Grönthalin lauluoppilat Täällä Pohjantähden alla Petri Laaksonen la 6.12. klo 16 - liput á 15 €, Kukkataikurit Kirkonkylä, kauneushoitola Sariel, Klaukkala, Rajamäen fysikaalinen hoitolaitos - järj. LC Kanerva ja Nurmijärven seurakunta Joulukonsertti Cantica-kuoron to 11.12. klo 19 - johtaa Arja Virtanen-Haapasalmi Kivi-lauluyhtyen joulukonsertti la 13.12. klo 19 - johtaa Janne Taipale Taas kaikki kauniit muistot ti 16.12. klo 19 - Metronomi-tytöt ja kvartetti ’Kolme komeaa miestä’ Joulukonsertti la 20.12. klo 18 - Niina Vicktoria Tamminiemi, sopraano - Petri Pöyhönen, tenori - Kumi Komori, piano - Riku Tsokkinen, sello 4 Kirkko, jota odotettiin, täyttää 10 vuotta Klaukkalasta, Lepsämästä ja muualta pitäjän eteläosista oli vuosisadat kuljettu Nurmijärven kirkkoon Kirkkotietä pitkin – jalkaisin tai hevosella. Sitä ennen kirkossa käytiin Helsingin pitäjän tai Espoon kirkoissa. Klaukkalan oma kirkollinen historia alkaa 1920-luvulla, kun kyläläiset alkoivat puuhata kokoontumistilaa kylään. Rukoushuone valmistui syksyllä 1923 lahjatontille Kuonomäentien ja Seppäläntien väliin. Se palveli kyläläisiä aina vuoteen 1973, uuden seurakuntakeskuksen valmistumiseen asti. Klaukkalan tähän päivään asti jatkunut kasvu alkoi 1960-luvulla. Nurmijärven asukasluku ylitti 1970-luvun alussa 18 000. Rukoushuone kävi vähitellen kylän kasvaessa ahtaaksi ja seurakunnallinen toimintakin monipuolistui ja vaati enemmän tilaa. Seurakuntakeskus Uusi, laajentuvaa toimintaa palveleva seurakuntakeskus vihittiin helluntaina 1973. Vihkimisen toimitti piispa Aimo T. Nikolainen. 350 hengen yleisö yllätti järjestäjät: ”Tuoleja haettiin kansakoululta ja kahvikuppien tiskaajilla oli kiire”, kertoi Nurmijärven Sanomat. Rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Göran Malmström. Piispa Nikolainen totesi lehden haastattelussa, että ”pitäjässä on naislehtori tarpeen”. Kirkkoherra Åke Launiala arveli diakonian uusien toimintamuotojen alkavan tilojen myötä. Ne olivat tulevaa ennakoivia puheita. Papin viran avaamiseen naiselle kului vielä 15 vuotta, mutta lehtorin virka Nurmijärvellekin perustettiin 1980. 50 vuotta palvellut rukoushuone purettiin. Sen katolla aikanaan ollut kirkonkello kutsuu nyt leiriläisiä kokoon Sääksin leirikeskuksessa. Kirkko puuttui Klaukkalan seurakuntakeskuksesta todettiin alusta lähtien puuttu- Piispa Mikko Heikka (kuvassa keskellä) toimitti kirkon ja sen eri osien vihkimisen käyttöön. Avustamassa alttaripöydän päissä kiinteistöasiainjohtokunnan edustajat Jukka Pihko, vas ja Markku Schildt. Piispan vieressä vas. kappalainen Mauri Tolvanen ja oik. kirkkoherra Jukka Iso-Herttua. Kynttilöitä sytyttämässä suntiot Eila Idman ja Tuula Ihalmo. van kirkon, vaikka kirkkosali siellä olikin. Kirkkosali kävi juhlapyhinä ahtaaksi, se ei ollut ”oikean” kirkon näköinen, eikä koko rakennus ollut toivottu maamerkki. Kirkonkellot soitettiin kasettinauhurilla kovaäänisten kautta eli kellotorni puuttui. Klaukkalan uuden kirkon rakentamista ryhdyttiin puuhaamaan 1980-luvun puolivälissä. Uuden kirkon vihkiäisjuhlaan kului siitä lähes 20 vuotta, rakentamispäätöstä odotettiin 17 vuotta. Nurmijärven asukasluku oli ylittänyt 36 000 tasaluvun ja Klaukkalan alueella asui liki 15 000 asukasta. Kirkon rakentamisesta kehkeytyi vuosia kestänyt prosessi. Virallisesti se alkoi Nurmijärven kirkon peruskorjauksesta päätettäessä syksyllä 1985. Klaukkalan kirkon rakentamista ryhtyi valmistelemaan Jukka Pihkon johtama toimikunta. Vuonna 2002 vetovastuu siirtyi kiinteistöasiain johtokunnalle puheenjohtajinaan Markku Schildt ja varapuheenjohtajana Jukka Pihko. Vuosituhannen lopulla ryhdyttiin tekemään huonetilaohjelmaa ja päätettiin sen pohjalta järjestää arkkitehtikilpailu, kuten uusien kirkkojen ja arvorakennusten kohdalla usein on tapana. Kirkko, joka puhuttelee Klaukkalan kirkon suunnittelu aloitettiin tarveselvityksellä, joka valmistui vuonna 1999. Seuraavana vuonna jatkettiin järjestämällä arkkitehtikilpailu yhdessä SAFA:n eli Suomen arkkitehtien liiton kanssa. Kilpailuun jätettiin 115 työtä. Kilpailun 1. palkinnon sai kilpailutyö Käsi, jonka takana oli ryhmä silloisia arkkitehtuuriopiskelijoita Oulusta: Anssi Lassila avustajinaan Uki Lahtinen, Teemu Hirvilammi, Ville Niskasaari ja J.P. Vesala. Palkintolautakunta totesi voittaneen ehdotuksen kirkkosalin olleen ulkoiselta hahmoltaan kilpailun vakuuttavimpia. Ehdotuksen ansiona nähtiin ”jäntevä ulkohahmo ja komeat salitilat”. Parvea ja ulkokirkkoa pidettiin mielen- kiintoisina sekä ”olemassa olevan rakennuksen ja uudisrakennuksen väliin muodostuvaa sisäpihaa taidokkaasti käsiteltynä”. ”Kahden taitteisen kuparipinnan muodostama jäntevä salimassa hallitsee ympäristöä esimerkillisellä tavalla.” Arkkitehtuurikilpailun töiden näyttely herätti paljon kiinnostusta. Pienoismalleja ja piirustuksia kävi seurakuntakeskuksessa katsomassa 700 henkilöä. Arkkitehti Anssi Lassila kertoi, että hän halusi piirtää kirkon, joka puhuttelee. Hän tutki kylän kumpuilevaa ja kallioista maastoa. ”Kirkko on osa kirkonmäen kalliota. Se näkyy kauas ja on kylän maamerkki”, sanoi Lassila. Rakentamispäätös Valtuustossa ja henkilökunnassa oli kahta ilmaa hankkeen suhteen. Epäiltiin sen olevan liian suuren tai vievän liikaa seurakunnan resursseja. Valtuusto otti aikalisän ja nimesi tilapäisen toimikunnan arvioimaan seurakunnan kantokykyä. Toimikunta totesi kantokyvyn riittävän. Ratkaiseva kirkkovaltuuston kokous pidettiin 19. syyskuuta 2002, jolloin yhden eriävän mielipiteen säestyksellä valtuusto päätti yksimielisesti rakentaa kirkon Klaukkalaan piirustusten mukaisesti ja saneerata vanhan seurakuntakeskuksen. Yksityiskohtainen kus- Peruskiveen muurattavaa lieriötä ovat täyttämässä vas. seurakuntasihteeri Katrina Kallio, kiinteistöpäällikkö Raimo Vuoriheimo ja pastori Anitta Tahko, nyk. Viljanen. Mikrofonin takana oikealla pastori Päivi Linnoinen. Risti kirkkosalin lattiassa lähellä eteläseinää kertoo työmiehen kuolemasta rakennuksen elementtejä asennettaessa. Kirkon kalusteet suunnitteli sisustusarkkitehti Antti Paatero, sakraaliesineet arkkitehti Anssi Lassila, liturgiset tekstiilit tekstiilitaiteilija Hanna Korvela. Kirkkoa kuvaa kolme teemaa: Käsi: kirkko on kuin suojaava kämmen; olemme Jumalan kämmenellä Syli: kirkko ottaa syliinsä, kaarevat muodot, olemme Jumalan sylissä Valo: valo laskeutuu ylhäältä Peruskiven muurausvuorossa iltapäiväkerholaiset Aino Laaksosen ohjaamina. Lähteenä teos Kirkkotiellä, Nurmijärven seurakunnan vaiheita 1558 – 2008. 5 Kuparipinta loisti alkuaikoina kirkkaana. Kuvassa nostetaan kellotornia pystyyn. tannusarvio nousi nyt 11,8 miljoonaan euroon. Uusien tilojen yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi. Kirkkosalin lisäksi hanke sisälsi uusia kokoontumis- ja työtiloja kaikille työmuodoille. Samoin seurakuntalaisten mahdollisuudet järjestää perhejuhlia seurakuntakeskuksen tiloissa paranivat uuden keittiön ja lisätilan ansiosta. Investointisuunnitelman mukaan hanke oli tarkoitus rahoittaa pääosin jo säästöön kerätyllä ja rakentamisaikana kertyvällä kirkollisveron tuotolla. Lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan vuonna 2004 kaksi miljoonaa euroa. Vuoden 2002 lopulla 12. joulukuuta, jolloin kirkkovaltuusto hyväksyi lopulliset piirustukset toimitettavaksi kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Piirustuksista käytiin vielä vilkasta keskustelua ja toivottiin muun muassa ”julistavampaa ristiä”. Urakkatarjoukset pysyivät kus- tannusarvion raamissa ja melkein pysyi koko rakentaminenkin loppuun asti. Vähän oli vielä rakentamisen aikana tingittävä suunnitelmista ja hankinnoista, muun muassa urkuhankinta jäi ulkopuolelle, kellotornia kevennettiin ja eräitä rakennusteknisiä kohteita jätettiin saneerattavasta osasta tekemättä. Myös uurnaholvi jäi rakennettavaksi myöhemmin. Sen rakentaminen toteutetaan vuonna 2015. Työt uuden kirkon työmaalla alkoivat kesällä 2003 ja valmistuivat aikataulussaan. Lopputulokseen on yleisesti oltu tyytyväisiä. Kirkon ja seurakuntakeskuksen uudet tilat riittävät reilusti tuleviksi vuosiksi. Peruskiven muuraus Rukoushetki ja kirkon peruskiven muuraus järjestettiin kirkon rakennustyömaalla Aleksis Kiven päivänä 10.10.2003 klo 16. Peruskiven Ekku Peltomäen valoteos Seimi koristi kirkon seinää Nurmijärven seurakunnan 450-juhlavuoden kunniaksi. muurauksesta syntyi koko seurakunnan, kirkon rakennuttajien juhla. Lieriöön laitettiin vanhan tavan mukaan kirkon peruskirjat, Raamattu ja virsikirja. Näiden lisäksi sieltä löytyvät rakentamispäätösasiakirjat sekä sen päivän sanomalehdet ja kolikot. ”Peruskivi on rakennuksen kestävyyden vertauskuva. Kirkon perustus ja Herra on Jeesus Kristus”, puhui tilaisuudessa Klaukkalan pappi Päivi Linnoinen. Kirkon peruskirjassa on raamatunteksti: ”Perustus on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea.” (1 Kr 3:11) Rukoushetken jälkeen muurasi peruskiveä kirkkoherra Jukka Iso-Herttua ja hänen jälkeensä eri tahojen edustajat. Tilaisuuden jälkeen siirryttiin kahville Arkadian lyseolle, joka kirkon rakentamisen ajan palveli seurakunnan messujen pitopaikkana Klaukkalassa. JUHLAOHJELMAA • • • • • • • • • • • • Pe 28.11. klo 18–19.30 ”Ihana kamala parisuhde” –parisuhdeilta La 29.11. klo 14–16 Lastenpäivä, Pressan katit, pomppulinna ja kahvio 1.–5.12. Pannu kuumana kirkon aulassa klo 13–19 Ma 1.12. Tilat tutuiksi – kävelykierros kirkon tiloissa klo 13.00 Ti 2.12. Toivevirsien ilta klo 19.00 Ke 3.12. Klaukkalan alueen adventin juhla 13.30–16.30 (tark. s. 19) Ke 3.12. Jakaranda-kuoron konsertti klo 19.00 To 4.12. Avoin kuoroharjoitus klo 18.00–19.30 Pe 5.12. Lyhtykonsertti klo 19.00 La 6.12. Lipunnosto ja itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 9.00 Su 7.12. Rukoushetki klo 12.00 Su 7.12. J.S. Bachin Jouluoratorio, kantaatit I–III klo 16.00 Kirkkoa odotettiin Klaukkalan kappalainen Mauri Tolvanen sanoi kirkon vihkimisen adventtina 2004 olleen hänen pappisuransa odotusten täyttymys. ”Kirkko oli kuin kangastus, joka oli toteutua ja loittoni taas.” Mauri Tolvanen oli tullut Klaukkalan kappalaiseksi Jorma Bäckmanin jälkeen 1. heinäkuuta 1981 Karjalohjalta. Yli 25 vuotta koko ajan kasvaneen Klaukkalan kappalaisena toimineen ja keväällä 2008 eläkkeelle siirtyneen Mauri Tolvasen mielestä vilkas muuttoliike eri puolilta Suomea helpotti muuttajien sopeutumista Klaukkalaan. Hän tapasi näitä perheitä varsinkin kastetilaisuuksissa. Kylällä asui paljon hiljattain ja eri puolilta maata muuttanutta väkeä, jolloin siihen oli Mauri Tolvasen mielestä helppo uudenkin asukkaan mennä mukaan. Klaukkalan kirkko on nykyisen rovastin, Mauri Tolvasen kotikirkko edelleen ja hän palvelee siellä silloin tällöin edelleen myös pappina. Kannattiko kirkko rakentaa? Klaukkalan uuteen kirkkoon asetettiin paljon toiveita. Sen odotettiin olevan piristysruiske koko seurakuntaelämälle tässä Nurmijärven suurimmassa taajamassa. Sitä oli kauan kaivattu ja nyt se oli totta. Toki myös epäiltiin, kannattaako tuo. Miten kävi? Kyllähän paljon hyvää tapahtui. Messuissa ja muissa tilaisuuksissa kävi aluksi paljon väkeä. Jumalanpalveluselämä vilkastui ja monipuolistui, kokeiltiin uutta. Muiden muassa iltamessut alkoivat. Kävijämäärät tasaantuivat vähitellen, mutta säilyivät kuitenkin aikaisempaa korkeammalla. Varsinkin kirkon sisätiloja kehutaan edelleen, eikä ulkonäköä niin usein moitita. Kaikenlaista toimintaa on kirkolla ollut aikaisempaa enemmän. Seurakuntaelämän kehittämistä on ajateltu Klaukkalan ja Etelä-Nurmijärven omaleimaisuudesta lähtien. Tämä johti seurakunnan jakami- Läpinäkyvä kellotorni Klaukkalan kirkon työmaalla, entisessä kirkkosalissa järjestettiin lähes vuosi peruskiven muuraamisen jälkeen sunnuntaina 5. syyskuuta 2004 Suvikirkko, Kurkistus kuparin taakse. Uusia kirkonkelloja soitettiin silloin ensimmäisen kerran käsin, myöhemmin kellot saivat sähköohjauksen. Kuparireunaisen kellotornin etuja takasivu on tehty ritilästä, joten siitä näkyy läpi. Neljään kirkon kelloon on kaiverrettu tekstit Psalmeista ja virsistä. Isoimmassa kellossa lukee ”Jumala, maan ääriin saakka kiiriköön sinun nimesi.” Uusien urkujen tarjouskilpailun voitti saksalainen urkutehdas Orgelbau Paschen. Lähes 460 000 euroa maksaneet 30-äänikertaiset urut otettiin käyttöön pääsiäisenä 2006. Vihkiäiset adventtina 2004 Uusi kirkko otettiin käyttöön adventtina 2004, kun uuden Espoon hiippakunnan ensimmäinen piispa Mikko Heikka vihki uuden kirkon käyttöönsä. Vihkiäismessu kokosi kirkon ääriään myöten täyteen seurakuntalaisia, lähes 1000 henkeä. Kotikirkkonsa juhlaan valtioneuvoston tervehdyksen toi pääministeri Matti Vanhanen. Kun nyt juhlitaan kymmenvuotiasta kirkkoa, on Nurmijärven asukasluku ylittänyt 40 000. Klaukkalan kirkko 10 vuotta – piirustuskilpailu Klaukkalan kirkkopiirin alueen alakouluille järjestettiin piirustuskilpailu 10-vuotisjuhlajulisteesta. Sarjoja oli kolme 1.–2. lk, 3.–4.lk ja 5.–6.lk ja jokainen koulu sai lähettää yhden valitun piirustuksen kustakin sarjasta jatkoon eli 3 työtä/koulu lopulliseen kisaan. Kolme koulua osallistui kilpailuun ja 8 piirustusta toimitettiin määräaikaan mennessä perille. Kaikki jatkoon lähetetyt piirustukset tulevat olemaan esillä Klaukkalan kirkon aulassa juhlaviikon ajan. Kilpailun tuomaristoon oli kutsuttu kuva- Samuel Sipola suunnittaideopettajat Nurmijärven Yhteiskoulusta teli Klaukkalan kirkon Johanna Johnsson ja Niko Saarinen sekä juhlavuoden logon, jota Arkadian yhteislyseosta Outi Länsikunnas, tullaan käyttämään vielä lisäksi seurakunnan edustajana oli Klaukkalan ensi vuoden puolellakin. piirikappalainen Leena Sipola. Tuomaristo päätti, että jokainen kilpailuun lähetetty työ palkitaan. Palkinnot jaetaan kirkon 10-vuotisjuhlassa sunnuntaina 30.11.2014. Emilia Kapasen piirustus tuli kirkon 10-vuotisjuhlajulisteeseen ja Seurakuntaviestin kanteen, Viola Laurilan työtä käytettiin juhlakutsussa ja Kasperi Seppälän piirros laitetaan juhlapäivän ohjelman kanteen. seen kolmeen kirkkopiiriin, joiden väestöpohja ja tarpeet poikkeavat toisistaan. Klaukkalan kirkon kuoro on yksi pysyvistä seurauksista. Onhan sen syntyyn ollut muitakin syitä, mutta tuskin sitä ilman uutta kirkkoa olisi aloitettu. Tuntuu, että juuri kuoro on yksi kirkon nostaman innostuksen parhaista hedelmistä. Nyt odotetaan kuoron ensilevyä. Kirkkosali on tarjonnut mahdollisuuden järjestää monia hyviä konsertteja Klaukkalassa. Lisäksi pääsiäistapahtumat, tiekirkko, konfirmaatiomessut, upeat uudet urut, kasvanut olotupa, lauluillat... Kirkko on virittänyt yhteistyötä, josta osoituksena voi mainita kon- serttien ohella vaikkapa taidenäyttelyt. Perhejuhlille kirkon tilat ovat tarjonneet hyvät puitteet. Työntekijät ovat saaneet paremmat työtilat. Kirkon kuparipinta ei enää loista, mutta patinoituneenakin se on kellotornin kanssa kylän maamerkki. Moni lapsi muistaa kirkonmäen joululampaat. Paljon hyvää on kirkonkyläläinenkin huomannut Klaukkalan kirkolla virinneen. Kirkko kannatti rakentaa, vaikka ei se ole koko maailmaa muuttanut toiseksi. Haasteita riittää niin kylällä kuin kirkollakin. Teksti: Markku Jalava Kuvat: Birgit Tolvanen 6 Lasten oikeuksien sopimus 25 vuotta Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään kaikkialla maailmassa joka vuosi 20. päivänä marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita ja se velvoittaa valtiovaltaa, kuntia ja kirkkoa huolehtimaan lapsen oikeuksista. Juhlavuotena lapsen oikeuksien päivä venyy molemmista päistä valtakunnalliseksi teemaviikoksi, jonka kärkeen nostetaan lapsen oikeus leikkiin. Lapsiasiahenkilöiden tehtäviin kuuluu tarkastella ympäristöään lasten ja nuorten näkökulmasta, pitää esillä tietoutta lasten oikeuksista ja edistää niiden toteutumista seurakunnissa. Lapsen oikeuksien päivä tarjoaa tähän hyviä mahdollisuuksia, leikin varjolla totta kai. Vaikka kalenterissa 20.11.2014 ei vielä ole virallinen liputuspäivä, sisäasiainministeriö suosittaa lap- lapsiasiahenkilö Lapsella on oikeus: Lapsiasiahenkilöt Pia-hiiri ja Sanna-kettu vierailivat Maaniitun avoimessa päiväkodissa. sen oikeuksien päiväksi liputusta edellisvuoden tapaan. Nurmijärvellä sekä kunta että seurakunta nostivatkin komeasti liput salkoihin ja näin viestivät haluavansa vahvistaa lapsiystävällistä toiminta omalla paikkakunnalla. Kukapa tietää, ehkä lähitulevaisuudessa lapsiasiahenkilöitä nimetään myös kuntien organisaatioihin. Pidetään kaikista lapsista hyvää huolta! Lapsiasiahenkilöt Sanna Puhakka & Pia Jaakkola Joulupolku 10 vuotta Hurjimmankin supersankarin paras tukikohta on syli. Tiesitkö että lapsella on oikeus leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon? Lapsiasiahenkilön tehtävänä on toimia silminä ja korvina lasten ja nuorten toiveille ja tarpeille, jotta he kokisivat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi ja varmistamaan, että heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksenteossa jo valmisteluvaiheessa. Lapsiasiahenkilö on helposti lähestyttävä linkki seurakuntalaisten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä.. Nurmijärven lapsiasiahenkilöt ovat Pia Jaakkola ja Sanna Puhakka Ota yhteyttä: * lapsiasiahenkilö@evl.fi * facebookissa tykkäämällä sivusta ”Nurmijärven seurakunnan lapsiasiahenkilö” * [email protected] sekä puh. 050 467 2454 Katso lisää Näyn ja kuulun hanke: www.naynjakuulun.fi LAPSET POHTIVAT Elvi 5v. Klaukkalan päiväkerhosta: ”Kirkko näyttää kirkolta. Siinä on kirkontorni. Siellä sisällä on yksiä puupalikoita.” Teksti ja kuvat Lastenohjaajat Mirkka Hella ja Eeva Aro Joulupolku, jossa kerrotaan kristillisen joulun kertomus, järjestetään tänä vuonna jo 10. kerran Kirkonkylän pappilan pihapiirissä. Se syntyi alun perin lastenohjaajien visioimana ja kovan työn tuloksena. 2000-luvun vaihtuessa monilla lastenohjaajilla oli mielessä joulun sanoman kertominen kohtauksittain ulkona. ”Minä olin Seurakuntaopistolla erään opiskelutehtävän yhteydessä jo visioinut jouluvaellusta. Tosin ajattelin paikaksi Sääksin leirikeskusta”, kertoo Raija Tanskanen. Eila Paulanto ja Riina Koho olivat lukeneet Kodin Pellervo lehdestä jossain päin Suomea toteutetusta jouluvaelluksesta. He alkoivat visioida tapahtumaa Pappilan pihapiiriin. Muutama vuosi siinä tuumaillessa meni, jonka päätteeksi johtavan lapsityönohjaaja Helena Saulamon myötävaikutuksella siirryttiin tuumasta toimeen.Pappilan pihassa olevaa tallia alettiin järjestää. ”Raivaaminen oli kovaa hommaa, jossa hiki virtasi, mutta työtä tehtiin innolla ja se oli mukavaa. Suuret kukkalaatikot täyttivät tallin toisen puoliskon, joten meidän käytössämme oli oviaukon edusta ja tallin keskiosa, jossa oli penkkejä, lautoja ja muuta sen sellaista, kertoo Raija. ”Väliseinä tehtiin Jussilan vintillä olleista matoista. Penkit päällystettiin matoilla ja huovilla. Lautakasan olla oma itsensä ja samanarvoinen kuin muut elää ja kasvaa omaan tahtiin huolenpitoon ja hoitoon elää turvassa sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa tietää ja saada tietoa oppimiseen ja koulunkäyntiin leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon (Lähde: www.lastensivut.fi ) Pia Jaakkola Itämaan viisaat tietäjät matkalla kumartamaan vastasyntynyttä, kuninkaallista poikalasta. päälle asetettiin joulukuusi, jonka sähkökynttilät valaisivat mukavan hämärästi tallia.” Lastenohjaajat toivat polun varrelle omia kynttilälyhtyjä ja lyhtykoukkuja kotoaan ja tarvittavat rooliasut saatiin pääsiäisvaelluksen puvustosta. Ainoastaan kynttilät ja sädetikut ostettiin sekä tarjoilua varten glögi, mehu ja piparit. Ensiesitys oli 15.12.2004. Näytäntöjä oli neljä pääosin Kirkonkylän ja Rajamäen alueen päiväkerholaisille ja heidän vanhemmilleen. Vastaanotto oli hyvä. ”Seuraavana vuonna kutsuttiinkin kaikki lastenohjaajat vaeltamaan Pappilan pihapiiriin. Toimin heille silloin oppaana ja kerroin omin sanoin joulukertomuksen: ”Nyt siirrymme ajassa n. 2000 vuotta taaksepäin...”, muistelee Raija. ”Eläviä lampaita ei alusta alkaen ollut, mutta vuonna 2008 saimme Pertti Liljan kolme lammasta ilahduttamaan ja elävöittämään esitystä.” ”Tästä se homma sitten laajeni: Katja Jansa kirjoitti vuorosanat paperille, Iiris Tornack valmisti tietäjien vaatteita ja myös Klaukkalan lastenohjaajat tulivat joulupolun toteutukseen mukaan. Esityskerrat lisääntyivät ja vaeltamaan kutsuttiin sekä IP-kerholaiset että päiväkerholaiset vanhempineen.” Tänä vuonna lapsi- ja perhetyön toteuttama Joulupolku saavuttaa kymmenen vuoden iän. Vuosien varrella ohjelmaan on tullut joitakin lisäyksiä, mutta pääosin käsikirjoitus noudattaa alkuperäisiä suunnitelmia. Kävijämäärä on kasvanut reilusta sadasta seitsemäänsataan kävijään. Esityskerratkin ovat kolminkertaistuneet. Valmistelut on aloitettu jo syyskuussa ja lastenohjaajat odottavat tunnelmallista työviikkoa innolla. Tästä alkaa se oikea joulun odotus. Joulupolulla 8.–11.12. Emman taiteellinen näkemys Klaukkalan kirkosta. Airikkalan tilan lampaat ilahduttavat nyt vaeltajia ja myös päiväkävijöitä viime vuoden tapaan ajalla 8.–27.12. Lampailla on omat hoitajansa, joten muistathan, että et voi tarjota niille mitään ruokaa. on 17 esityskertaa, joista avoimia aikoja ovat ma 18.30, ke 16.30 sekä pe klo 17, 18 ja 19. Tervetuloa! 7 Solmujako parisuhteessa Parisuhdekurssit on tarkoitettu pariskunnille, joilla ei ole akuuttia kriisiä. Koulutettujen ohjaajien avulla luottamuksellisessa ryhmässä on hyvä pohtia elämäänsä ja käsitellä parisuhdeasioita. Kirkkohallitus ja Parisuhdekeskus Kataja kehittivät Solmuja parisuhteessa -kurssin kriisissä oleville ja mahdollisesti jo eroa pohtiville pareille. Tavoitteena on, ettei kukaan eroa hätiköidysti ja että lapsia vahingoitetaan mahdollisimman vähän. Yhteinen vanhemmuushan jatkuu, vaikka erottaisiin. ”Kursseilla kuulee hyvää jakamista, yhdessä on itketty ja naurettu. Naiset ja miehet keskustelevat erikseen ja yhdessä. Mm. seksistä puhuttaessa on tullut esille monille pareille yhteisiä ongelmia. Muistellaan suhteen alkua, miten ja mihin toisessa rakastuttiin. Opetellaan puhumista ja kuuntelemista. Vaikka kurssin jälkeen päätyisikin eroon, pystyisi toivottavasti paremmin keskustelemaan esimerkiksi lasten asioista”, kertoo useita parisuhdekursseja miehensä Juhanin kanssa pitänyt lastenohjaaja, perhetyöntekijä Virve Karvonen. Puhumalla monet asiat ratkeavat. Jos se on kotona kahden kesken vaikeaa, silloin on hyvä lähteä etsimään vertaistukea. Kurssin myötä suhde voi eheytyä Kirkkohallituksen eläkkeellä ole- va perhesihteeri Martti Esko on sanonut, että ”avioero pitäisi kieltää pienten lasten vanhemmilta. Kyseessä ei ehkä olekaan rakkauden loppuminen, vaan se, että elämäntilanne on vaativa. Se helpottuu, kun lapset kasvavat”. ”On murheellista, jos vanhemmat eivät pysty hoitamaan parisuhdettaan ruuhkavuosina. Onhan sanottu, että vanhempien välinen suhde on lapsen koti”, sanoo Virve. ”Mieleeni on erityisesti jäänyt pari, joka jo oli jättänyt erohakemuksen ja tuli kurssille. Heillä oli monta pientä lasta. Kurssin aikana he huomasivat paljon hyvää perheessään ja ilmeisesti tekivät päätöksiä tulevasta työnjaosta. Eräänä iltana, kun kurssi oli jo lopuillaan, he kertoivat päättäneensä perua avioeron, ja että heidät haudataan samaan hautaan. He eivät halunneet lapsistaan avioerolapsia.” ”Kurssin ohjaajat eivät ota kantaa ihmisten päätöksiin. Tuona iltana kuitenkin riemuitsin, sillä olin jo surrut mielessäni heidän perheensä hajoamista.” ”Ymmärrän tietysti, että joskus on parempi erota. Etenkään väkivaltaa, fyysistä tai henkistä, ei kenenkään tarvitse sietää. Joskus on pelastettava itsensä ja lapsensa tuhoavasta liitosta”, toteaa Virve vakavana. Parisuhde on molempien vastuulla Parisuhdetta pitää huoltaa kuten autoakin ja tehdä se, ennen kuin on myöhäistä. ”Järjestäkää aikaa toisillenne – vain kahden kesken. Aikaa löytyy arjessakin, jos molemmat haluavat sitä järjestää. Aikaa oli silloinkin, kun rakastuttiin ja toisen seura oli tärkeintä elämässä”, tietää Virve. Kaikkea ei voi toteuttaa kun lapset ovat pieniä. Omat harrastukset jäävät väkisinkin hetkeksi taka-alalle. Lapsi tarvitsee itsensä kokoisen tilan sekä vanhempien elämästä, mutta myös ajasta. Lastenhoitajan saaminen on usein ongelma. Kodinhoitajien ammattikunta hävinnyt, kotiapulaisia ei enää palkata ja isovanhemmat ovat vielä työelämässä tai asuvat liian kaukana. ”Mutta silti, ottakaa aikaa suhteen hoitamiseen, tavalla tai toisella”, kehottaa Virve. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan Juhani ja Virve Karvonen ovat 20 vuotta vetäneet parisuhdekursseja. Saanko auttaa? Saanko auttaa -kysymys voi johtaa hyvän tekemiseen ja avun saamiseen. Ihmiset tekevät arjessa paljon hyvää toisilleen pitämättä siitä juuri ääntä. Seurakunnan diakoniatyöntekijät ja vapaaehtoiset tekevät valtavasti hyvää ja antavat apuaan, pitämättä hekään siitä meteliä. Diakonian resursseista kirkossa ja seurakunnassa on pidettävä huolta. Mieluummin lisää kuin supistuksia. Elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, mutta apua tarvitaan paljon. On yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja monia elämäntilanteita, joissa avulle on tarvetta. Itse asiassa jokainen tarvitsee ja saa apua joka päivä. Avun vastaanottaminen ei aina tosin ole helppoa. On vallalla käsitys, että Kun ongelmia sitten tulee, apua kannattaa lähteä hakemaan mahdollisimman pian. Koulutettu asiantuntija, joka ottaa tilanteen tosissaan, on hyvä ratkaisu. Yhdessä on helpompi etsiä erilaisia vaihtoehtoja. Terapiaa on tarjolla Perheasiain neuvottelukeskuksessa ja kunnan perheneuvolassa. Papille, diakoniatyöntekijälle tai Mielenterveystoimistoon voi myös mennä purkamaan ajatuksiaan. Kaikki työntekijät ovat vaitiolovelvollisia. Virve iloitsee, että seurakunta voi tarjota Solmuja parisuhteessa -kurssin lisäksi myös toisenlaisia parisuhdekursseja. Virtaa välillämme -kurssi on kirkon suuri satsaus siihen, että nuoret aikuiset ymmärtäisivät, että arki on extream-laji. Kun arjen saa sujumaan siten, että molemmat ovat tyytyväisiä, niin se on taidetta, ja siihen kannattaa satsata. Nurmijärvellä järjestetään VV-kursseja Sääksin leirikeskuksessa vuosittain, ja sinne lapset saa ottaa mukaan. Rikasta minua –kurssi (seur. maaliskuussa 2015) ja Vuorovaikutustaitojen kurssi (huhtikuussa) ovat viikonlopun mittaisia ja vain aikuisille. Lastenhoito täytyy järjestää itse. Kursseille otetaan kaikenikäisiä parisuhteessa eläviä pareja. Kuuntelemista ja puhumista voi harjoitella koko ikänsä, koskaan ei ole myöhäistä. Näitä kursseja on järjestetty seurakunnassamme jo yli 20 vuotta, aikaisemmin nimellä Pariviestinnän kurssi. Kursseista on lisää tietoa: www.parisuhdekurssi.fi Teksti ja kuvat: Birgit Tolvanen Mietitkö eroa tai onko suhteessasi kova karikko? Yleensä ei kannata erota hätiköidysti. Vertaisryhmässä voit pohtia rauhassa tilannetta ohjaajien avulla. Solmuja parisuhteessa -kurssi Ryhmään otetaan haastattelun jälkeen 4 paria. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa Nurmijärven kirkonkylän Pappilassa torstaisin klo 18–21 alkaen 29.1. Muut illat: 5.2./ 12.2./ 26.2./ 5.3./ 19.3./ 9.4. ja 23.4. Kurssi maksaa 50 € parilta. Ohjaajina Sanna Puhakka ja Virve Karvonen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Virve Karvonen 050 360 8893 tai [email protected] www.katajary.fi AIHETTA POHTIA se on nöyryyttävää, tai että on pärjättävä omillaan. Kirkon yhteisvastuukeräys lienee suurin vapaaehtoisten suorittama teko vuosittain, yli 40 000 kerääjää! On arvioitu joka kolmannen suomalaisen tekevän jotain vapaaehtoistyötä. Erään tutkimuksen mukaan 15–16 -vuotiaistakin moni oli valmis tekemään jotain - jos pyydettäisiin. Seurakuntalaisten yhdessä tekeminen rakentaa yhteisöä ja sen yhdessä olemisen tunnetta eli yhteisöllisyyttä. Olin kuuntelijana lokakuussa Kirkko Areenassa Tainionkosken kirkossa. Keskustelemassa olivat pastori Minna Jaakkola, yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen, ex-päätoimittaja Reetta Meriläinen ja päätoimittaja Pekka Lakka. Toimittajat uskoivat ihmiseen hänessä olevasta pahasta huolimatta. ”On uskottava ihmiseen, ei ole muuta mahdollisuutta.” Kysyttiin, että huomaammeko, mitä hyvää saamme päivittäin lähimmäisiltämme? Voisinko jotenkin auttaa – on hyvä kysymys. ”Kirkon tehtävänä on puolustaa heikoimpia”, sanoi äskettäin arkkipiispa Kari Mäkinen. ”Kirkon tulisi etsiä heitä, joiden ääni ei kuulu ja antaa heille ääni. Sana ja palvelu”, tiivisti Tapio Pajunen kirkon tehtävän. Tapio Pajunen sanoi Yhteisvastuukeräyksen olevan enemmän kuin vain rahankeruuta ja sen jakamista tärkeisiin kohteisiin. Raha ei riitä pitkälle, mutta huomion kiinnittäminen avun tarpeisiin saa muutkin tekemään. Esimerkiksi tämän vuoden YV:n teema saattohoito on herättänyt sairaalat parantamaan saattohoitovalmiuksiaan eri puolilla maata. Ihmiset osaavat olla myös pahoja. Toimittajat saavat paljon vihaposti mm seksuaalivähemmistöihin tai maahanmuuttajiin liittyen. ”Mistä se muutoin hyvien ihmisten osoittama viha nousee”, kysyi ex-hesarilainen Reetta Meriläinen. Todettiin, että kirkko voisi reagoida nopeammin, kun ihmisarvoa poljetaan. Markku Jalava 8 Varhaisnuorten HIIHTOLOMALEIRI RUKALLA KIRKONMÄELTÄ Nythän tämä vasta alkaa! 7–15-vuotiaille tytöille ja pojille 14.–19.2.2015 Leirin hinta 275 €, sis. matkat, majoituksen, ruokailut, vakuutukset ja leiriohjelman, ei laskettelulippuja. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mahd. pian: Maritta Kopsala, 050 343 5086 tai [email protected] Ilmoittautuneille lähetetään varausmaksulasku 100 €, jonka jälkeen ilmoittautuminen on sitova. Leirikirje lähetetään varausmaksun maksaneille viimeistään viikolla 3. Siitä selviävät leiriohjelma ja laskettelulippujen hinnat. Lopusta leirimaksusta lähetetään tilillepanokortti leirin jälkeen. Nurmijärvellä keväällä 2015 Lasten sururyhmä vanhempansa menettäneille 6–12 -vuotiaille lapsille Onnittelut uusille luottamushenkilöille! Seurakuntavaalit ovat takana ja uusilla kirkkovaltuutetuilla on antoisa ja vastuullinen tehtävä edessään. Samalla haluan rohkaista uuden kirkkovaltuuston varajäseniä ja aivan kaikkia vaaleissa ehdokkaina olleita jatkamaan yhteisen seurakuntamme rakentamista. Yhdessä hyvästä tulee vielä parempi. Äänestysprosentti vaaleissa toki olisi meilläkin saanut olla korkeampi. Joka tapauksessa suuri joukko äänestäjiä osoitti näkevänsä seurakunnan hallinnon tärkeän merkityksen hyvän toiminnan mahdollistajana. Sekin on hyvä muistaa, että vaikka äänestysprosentti seurakunnassamme laski verrattuna neljän vuoden takaisiin vaaleihin, niin vuoden 2006 vaaleihin nähden äänestysprosentti oli nyt korkeampi. Lähdetään liikkeelle siitä, että jatkossa äänestysinto taas nousee. Ja että saamme nuoriakin yhä lisää äänestämään. Onhan upea asia, että kirkko tarjoaa jo 16- ja 17-vuotiaille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin myös vaaleissa. Toisaalta on huomattava sekin, että moni nuo- ristamme on aktiivinen muuten kuin vaaleissa. Esimerkiksi isoskoulutuksessamme ja isosina ripareilla on paljon nuoria antamassa oman hyvin merkittävän osuutensa seurakunnan toimintaan. Nurmijärven seurakunnan Onnistumissuunnitelman mukaisesti lähdemme, niin nuoret kuin varttuneet yhdessä, iästä riippumatta toteuttamaan seurakuntaa, johon kaikki haluavat kuulua. Kohtaamme nurmijärveläiset luontevasti niin kaupassa, messuissa kuin Sääksin saunailloissa. Olemme rohkeita kutsumaan parhaimman pariin: maailman loputtomalta tuntuvan uskontojen ja aatteiden sekamelskan keskellä kerromme selkeästi, että vain Jeesus Kristus kantaa Kotiin saakka. Huolehdimme yhdessä samoin siitä, että jatkossakin seurakuntamme on myös työpaikkana pidetty. Ja että yhteisömme on innostava yhteisö. Yhteisö, jossa kaikille on tilaa ja mahdollisuuksia omina persooninaan olla turvallisesti mukana. Näin samalla jokainen saa tuoda mukaan ainutkertaisuutensa osaksi lämmintä ja kutsuvaa yhteisöämme. Kiitos jo nyt kirkkovaltuustosta vuo- den lopussa pois jääville luottamushenkilöillemme. Jatkamme siis kaikki kuitenkin osana innostavaa yhteisöämme. Suuri kiitos vielä jokaiselle ehdolle asettuneelle, valitsijayhdistyksille, vaalilautakunnalle, kaikille vaalitoimitsijoille, vaalijärjestelyissä muutoin mukana olleille työntekijöille – ja lopulta, mutta ennen kaikkea, kiitos sinulle hyvä äänestäjä! Vapahtajan siunaamaa adventin aikaa Sinulle toivottaen Ari Tuhkanen kirkkoherra Yhteisvastuukeräys tuotti Nurmijärvellä yli 22 000 euroa Ryhmätapaamisia on yhteensä 7. Suositeltavaa sururyhmään osallistumiselle on, että läheisen kuolemasta on kulunut ainakin vuosi. Lapsi suree menetystä samoin kuin aikuinen, mutta lapselle ominaisella tavalla. Surusta ja ikävästä saa ja on hyvä puhua. Sururyhmä on yksi mahdollisuus jakaa surua. Tavoitteena on tarjota lapselle vertaisryhmä, jossa samantyyppisiä asioita kokeneet tai samanlaisessa elämäntilanteessa olevat lapset käyvät läpi ajatuksiaan ja tunteitaan toiminnan ja keskustelujen kautta. Lapsi saa kokemuksen siitä, ettei hän ole yksin. Ryhmänohjaajina toimivat seurakunnasta diakoninen perhetyöntekijä Tarja Kolari, lastenohjaajat Kirsi Marila ja Kirsi Risto sekä opiskelija Jenni Iso-Pietilä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset keskiviikkoon 31.12.2014 mennessä: Tarja Kolari puh. 050 430 8420. Ilmoittautuneisiin otetaan yhteyttä ja keskustelun perusteella muodostetaan ryhmä. Yhteisvastuukeräyksen 2014 tuotto koko maassa on 3 944 588,33 €. Nurmijärven seurakunnan osuus on 22 474,17 €, mikä on 3 563,60 € vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2014 on keräyskohteena Suomessa ollut saattohoito. Yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto järjestämällä kuolevien parissa työskenteleville saattohoitokoulutusta sekä perustetaan saattohoidon tuki- ja neuvontajärjestelmä potilaille ja heidän omaisilleen. Nurmijärvellä yhteisvastuutuotto käytetään paikallisen saattohoidon kehittämiseen. Osa Nurmijärvenkin seurakunnan yhteisvastuutuotosta menee vuosittain Kirkon Ulkomaanavun kautta ulkomaille. Kuluvana vuonna tuotto suunnataan Guatemalaan, jossa keräysvaroin tuetaan alkuperäiskansojen parissa KLAUKKALAN KIRKKO 10 v.-JUHLAVIIKOLLA 2004 - 2014 LASTEN PÄIVÄ Pressan katit - lastenkonsertti kirkkosalissa klo 14 jatkuen Monitoimisalissa ja Nuorisotilassa: ilmapallohahmot pomppulinna KahVio Klaukkalan kirkolla la 29.11.14 klo 14.00 tehtävää ihmisoikeustyötä. Haluan lämpimästi kiittää niin kaikkia vapaaehtoisia ja lipaskerääjiä, jotka tekivät upeaa keräystyötä, kuin myös Teitä kaikkia seurakuntalaisia, jotka monissa eri tilanteissa ojensitte auttavan kätenne arjen enkeleinä yhteisvastuulle! Yhteisvastuu 2015 tukee Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan kehittämistä sekä lasten ja nuorten koulutusta kehitysmaissa. Lähde sinäkin lipaskerääjäksi! Ota yhteyttä diakonissa Minna Väänäseen, 050 356 4936, [email protected] Piispa Tapio Luomaa lainaten ”Yhteisvastuukeräys on lähimmäisenrakkauden kansanliike, joka tarjoaa niin seurakunnan työntekijälle kuin seurakuntalaisellekin helpon ja konkreettisen tavan kantaa vastuuta ja näin elää arkeaan Kristuksen kirkon jäsenenä. Vapaaehtoisena toimiminen on ollut monelle ihmiselle ovi seurakunnan toimintaan ja yhteyteen”. Yhteisvastuuterveisin Sirpa Rantala keräyspäällikkö Nurmijärven seurakunta – Sinua varten Seurakunta tarjoaa hengellisen kodin, jossa voi elää yhdessä toisten kanssa sekä arjessa että juhlassa. Seurakunta on uskon, toivon ja rakkauden yhteisö, jossa on tilaa jokaiselle. Kun kuulut kirkkoon ja olet rippikoulun käynyt, konfirmoitu ja 18 vuotta täyttänyt: - sinut voidaan vihkiä avioliittoon kirkossa - voit saada kutsun kummiksi - voit asettua ehdolle kirkollisissa vaaleissa - lapsesi voidaan kastaa ja liittää seurakunnan jäseneksi - 16-vuotiaana voit äänestää kirkollisissa vaaleissa. Seurakuntaan voi liittyä netin kautta: www.nurmijarvenseurakunta.fi /Ajankohtaista/Perustietoja/Liity kirkkoon 9 Hyvän tekemisen puu – toiveita seurakunnan tulevaisuudelle Nurmijärven syysmarkkinoilla kohdattiin ihmisiä. Teltalla saattoi täyttä sanaristikon ja jättää toiveita uusille luottamushenkilöille ja seurakunnan työntekijöille. Sanaristikko liittyi kyseisen pyhäpäivän Raamatun tekstiin. Apua ristikon ratkomiseen löytyi siis päivän saarnasta, mikäli oli istunut jumalanpalveluksessa. Seurakunnassa otetaan vuoden 2015 alussa käyttöön uusi strategia, Onnistumissuunnitelma. Se kehottaa kohtaamaan ja kysymään toinen toisiltamme, mitä seurakunnan toiminta voisi antaa itse kullekin. Niinpä teltalla sai kirjoittaa ylös toiveitaan. Sitä varten oli isolle kankaalle piirretty puu, ja toiveet kirjoitettiin lehdille, jotka sitten kiinnitettiin hakaneuloin puun oksille. Jeesus sanoi: ”Minä olen viinipuu ja te olette oksat…” Tavoitteena oli kerätä mahdollisimman paljon ideoita ja tietoa seurakuntalaisten toiveista uusille luottamushenkilöille kuin myös työntekijöille. Tunnelma oli Birgit Tolvanen positiivinen ja markkinavieraat, niin vanhat kuin nuoretkin, kiinnittelivät innolla uusia lehtiä puuhun. Toiveita ja palautetta kertyi huomattava määrä. Jumalan sanaa, iloa ja avoimuutta ”Lehdet” kertovat, että seurakunta koetaan tärkeänä palvelujen tarjoajana. Seurakunnan toivottiin olevan osa arjen elämää, ei erillinen saareke kaiken yläpuolella. Tärkeää on satsata lapsi- ja nuorisotyöhön vanhukMauno Äikäs ”Hyvän tekemisen puu tuli täyteen hyviä ehdotuksia seurakunnan toteutettavaksi yhdessä vapaaehtoisten kanssa”, sanoo Maritta lukiessaan puun lehtiä. Nuoret olivat mukana kyselemässä ja innostamassa markkinavieraita antamaan toiveitaan seurakunnan päättäjille. He myös lauloivat ”gospelia torilla”. Lämmin kiitos Leipätyö ry:lle Nurmijärven seurakunnan diakoniatyö kiittää merkittävästä lahjoituksesta nurmijärveläisten perheiden tukemiseksi. Kiitos kuuluu yhdistyksen aktiivitoimijoille. Lisäksi kiitämme myös vuosien mittaan Tupakirppikselle tavaroita lahjoittaneita ja siellä asioineita. Lahjoitussumma 76 691, 70 euroa käytetään nurmijärveläisten, vähävaraisten perheiden auttamiseen. Apu välitetään diakoniatyöntekijöiden kautta. Lahjoituksen olivat luovuttamassa Armi Mannisen kanssa oikealta Auvo Siivonen, Erkki Rytkönen, Erkki Rantanen, Esa Mäkelä, Seppo Tilander, Hilkka Oksa ja Armin vieressä Pirjo Torkki. Vastaanottamassa diakonit Tuula Moström ja Hanna Alava, sekä kirkkoherra Ari Tuhkanen ja talousjohtaja Tuomo Hyvärinen. sia unohtamatta. Kotikäyntejä ja kontakteja vanhusten ja yksinäisten kotiin, olla heidän arjessaan läsnä ja järjestää heille erilaisia tukiryhmiä. Nuorisolle enemmän mielekästä toimintaa, räppiä, gospelia kirkkoon ja toreille, kirkkomusiikkikonsertteja, mutta myös virsien opettelua kirkkoihin. Erilaisuuden hyväksymistä peräänkuulutettiin, iloa ja avoimuutta. Jumalan sanan jakamista tavallisen ihmisen kielellä, raamattuopetusta, ohjattuja ryhmiä teekupposen äärellä ja messuja toreille. Tilat avoimiksi, papit tutuiksi, päättäjät lähemmäksi seurakuntalaisia. Perheretkiä, ulkoilupäiviä, Sääksin nuotiolle puita ja rannalle penkkejä. Nykyaikaisuutta – ei vanhaa pönöttämistä. Kaikki toiveet ovat tallella ja ne välitetään uusille luottamushenkilöille. Onnistumissuunnitelman Kickoff -tapahtumassa Klaukkalan kirkolla tammikuun lopulla puu on kaikkien nähtävillä. Birgit Tolvanen Birgit Tolvanen 10 Seurakuntavaalit N Kirkkovaltuustoon valittiin 17 uutta, 16 nykyistä valtuutettua jatkaa Nurmijärven kirkkovaltuustoon valittiin loka-marraskuun seurakuntavaaleissa 33 jäsentä. Uusia valtuutettuja valittiin nyt 17, kun edellisissä vaaleissa vuona 2010 uusia tuli 19. Uusiutuminen siis hiukan hidastui. Neljä valtuutettua jäi vaalissa valitsematta, 13 ei asettunut enää ehdolle. Uuden kirkkovaltuuston nelivuotinen toimikausi alkaa tammikuussa 2015 ja päättyy vuoden 2018 lopussa. Naisten määrä lisääntyi yhdellä: nyt valittiin 19 naista, vuonna 2010 18. Keski-ikä on 54 vuotta. Yksi valtuutettu, Miro Leporanta on alle 20-vuotias. Äänestysprosentti oli näissä vaaleissa 14.6 kun se neljä vuotta sitten oli 16. Siis pientä laskua, mutta se oli kuitenkin korkeampi verrattuna muutamiin, vuotta 2010 edeltäneisiin vaaleihin. Alle 18-vuotiaita äänestäjiä oli 84. Alle 18-vuotiaiden äänestysprosentti oli 7.5 kun se neljä vuotta aikaisemmin ”eka kerta-vaaleissa” ylitti kokonaisäänestysvilkkauden. Ennakkoäänestäneiden osuus kasvoi, mihin varmaan vaikutti, että nyt varsinaisia vaalipäiviä oli vain yksi. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 15.6, missä siinäkin oli laskua pari prosenttiyksikköä. Ennakkoon annettiin 2 217 ääntä ja varsinaisena vaalipäivänä 1 154 ääntä. Vilkkain ennakkoäänestyspäivä oli torstai 30. lokakuuta. Mahdollisuus äänestää ennakkoon oli 27.–31. lokakuuta. Varsinainen vaalipäivä oli isänpäivä 9. marraskuuta. Keskusta suurin Keskusta on edelleen suurin ryhmä yhdeksällä valtuutetulla. Paikkamäärä on sama 9 kuin neljä vuotta sitten. Kokoomus, 7 ja Elävä seurakunta, 3 menettivät kumpikin yhden paikan, Sanasta elämään, 5 lisäsi kahdella ja sosialidemokraatit, 5 yhdellä paikalla. Sitoutumattomat tuomaat saivat 2010 kaksi paikkaa, mutta nämä – Tapio Valitut luottamushenkilöt Ehdokas nro Ehdokas nimi 8 Jaakkola, Pia 46 Tikkaoja, Tarja 52 Lemola, Taina 93 Manninen, Armi 15 Moijanen, Niina 90 Sivula, Marko 31 Jalava, Markku 20 Rantala, Sirpa 76 Virtanen, Harry 51 Kuula, Ina 105 Järvinen, Tapio 10 Kaasalainen, Erkki 27 Ahonen, Seppo 14 Leporanta, Miro 86 Hytönen, Liisa 62 Tolvanen, Anja 44 Suomikallio, Hannu 96 Markkanen, Aulikki 5 Ariluoma, Tuula 73 Pispala, Leni 28 Arnkil, Einar 21 Ruoti, Hannele 64 Bergman, Heikki 94 Rantanen, Erkki 85 Alakärppä, Kristiina 77 Tapiolinna, Maiju 12 Kuikka, Eva 32 Jokilammi, Aija 50 Patjas , Mika 23 Selin-Kantola, Leena 75 Rauhala, Satu 104 Tapio, Markku 43 Schildt, Markku Lista II Keskusta III Kokoomus IV Sanasta Elämään VIII Sos.dem. ja sit II Keskusta VII Elävä srk III Kokoomus II Keskusta V Vihreät IV Sanasta Elämään VIII Sos.dem. ja sit II Keskusta III Kokoomus II Keskusta VII Elävä srk IV Sanasta Elämään III Kokoomus VIII Sos.dem. ja sit II Keskusta V Vihreät III Kokoomus II Keskusta IV Sanasta Elämään VIII Sos.dem. ja sit VII Elävä srk VI Ps-kristilliset II Keskusta III Kokoomus IV Sanasta Elämään II Keskusta V Vihreät VIII Sos.dem. ja sit III Kokoomus Ääniä 143 112 62 84 104 93 102 91 54 57 82 78 68 48 86 47 56 66 44 47 38 42 47 41 67 39 42 34 46 42 37 40 31 VertauslukuUusi 901.000 662.000 506.000 x 487.000 450.500 x 355.000 331.000 300.333 296.000 x 253.000 243.500 225.250 220.667 180.200 x 177.500 x 168.667 x 165.500 x 162.333 150.167 148.000 x 132.400 x 128.714 x 126.500 x 121.750 118.333 116.000 x 112.625 x 110.333 x 101.200 x 100.111 x 98.667 x 97.400 94.571 Lista II Keskusta VII Elävä srk IV Sanasta Elämään III Kokoomus II Keskusta VIII Sos.dem. ja sit II Keskusta V Vihreät III Kokoomus IV Sanasta Elämään VII Elävä srk VIII Sos.dem. ja sit II Keskusta III Kokoomus II Keskusta IV Sanasta Elämään VIII Sos.dem. ja sit Ääniä 30 39 38 31 30 36 30 35 30 38 34 35 29 18 28 35 21 Vertausluku 90.100 88.750 84.333 82.750 81.909 81.167 75.083 74.000 73.556 72.286 71.000 69.571 69.308 66.200 64.357 63.250 60.875 Varalla Ehdokas nro Ehdokas nimi 18 Pae, Toni 88 Riihimäki, Juha 53 Harju, Pertti 35 Lindfors, Anja 4 Aaltio-Hyvärinen, Johanna 102 Lepolahti, Harri 17 Ojamäki, Timo 67 Grönberg, Tommi 48 Vesterinen, Miikka 54 Mäkäräinen, Erkki 91 Tofferi, Salla 92 Helminen, Sinikka 11 Kiviniemi, Kaija-Liisa 49 Wikström, Tuire 13 Lausvaara, Jyrki 59 Kaartama, Mikko 100 Satuvaara, Outi Järvinen ja Markku Tapio – olivat nyt demarien listalla ja menivät jälleen läpi. Ääniharavia yli 90 äänellä olivat Pia Jaakkola 143, Tarja Tikkaoja 112, Niina Moijanen 104, Markku Jalava 102, Marko Sivula 93 ja Sirpa Rantala 91 äänellä. Kullakin listalla tasaääniä saaneiden järjestyksen vaalilautakunta arpoi. Markku Schildtin ja Anja Lindforsin välillä arvonta ratkaisi valtuustopaikan: Schildt voitti, Lindfors jäi kokoomuksen 1. varavaltuutetuksi. Vaalitulos valitsijayhdistyksittäin vuonna 2014 (2010/2006) Valitsijayhdistys ääniä paikkoja % äänistä Kotikirkko …. – Keskusta 901 (915/766) 9 (9/9) 26,8 (24,8) Kirkko meille ... – Kokoomus 662 (841/655) 7 (8/8) 19,7 (22,8) Sanasta Elämään (nimi uusi) 506 (368/485) 5 (3/5) 15,0 (10,0) Sosiaalidemokraatit ja sit. 487 (464/734) 5 (4/8) 14,5 (12,6) Elävä seurakunta 355 (376/260)) 3 (4/3) 10,5 (10,2) Vihreät 296 (339) 3 (3) 8,8 (9,2) Peruskristilliset (uusi) 116 1 3,4 Nurmijärven Vasemmisto 45 (69/29) 0 (0) 1,3 (1,9) Ääniä annettiin 3374 (3701/2939), äänestysprosentti 14,6 (16,0/13.6), hylättyjä äänestyslippuja 6 (17/10). Hyväksyttyjä ääniä oli 3368 kappaletta. 36 19 69 87 81 7 55 47 97 24 29 89 58 9 71 103 26 33 60 16 99 40 22 72 65 34 6 101 25 39 61 78 98 70 38 56 41 95 63 37 66 57 42 30 68 83 45 74 80 84 79 82 Paulanto, Virpi Pölönen, Ilpo Latva-Karjanmaa, Tarja Koivuneva, Marko Maijala , Jouni Huhtala, Paula Haapalainen, Esko Valli, Mika Aaltio, Kati Seppä, Hanne Elenius, Kristiina Saukonoja, Reima Syrjä, Reino Jaakola-Siimes, Juuso Majava, Eeva Träff, Raija Vänttinen, Helena Juntunen, Tomi Miettinen, Raili Nurmela , Kari Torkki, Pirjo-Liisa Ruusuvirta , Hilkka Sahakangas, Heikki Paasonen, Hanna Helminen, Pertti Kivinen, Yrjö Harjunen, Irene Heinonen, Marko Tolvanen, Inkeri Pollari, Mika Salomaa, Riitta Manner, Vesa Mattila, Pentti Lounela, Merja Pohja, Ismo Ylä-Jääski, Hilkka Salmo, Kirsi Pihlaja, Matti Rautio, Rauno Pietiläinen, Petri Carpelan, Leif Jolma, Petri Salomaa, Tero Hällfors, Kirsti Junttila, Maija Laitinen, Esa Tanninen, Tuija Pukarinen, Pauliina Saarinen, Mikko Ojanen, Janne Lappalainen, Mira Samanen, Kai III Kokoomus II Keskusta V Vihreät VII Elävä srk VI Ps-kristilliset II Keskusta IV Sanasta Elämään III Kokoomus VIII Sos.dem. ja sit II Keskusta III Kokoomus VII Elävä srk IV Sanasta Elämään II Keskusta V Vihreät VIII Sos.dem. ja sit II Keskusta III Kokoomus IV Sanasta Elämään II Keskusta VIII Sos.dem. ja sit III Kokoomus II Keskusta V Vihreät IV Sanasta Elämään III Kokoomus II Keskusta VIII Sos.dem. ja sit II Keskusta III Kokoomus IV Sanasta Elämään VI Ps-kristilliset VIII Sos.dem. ja sit V Vihreät III Kokoomus IV Sanasta Elämään III Kokoomus VIII Sos.dem. ja sit IV Sanasta Elämään III Kokoomus V Vihreät IV Sanasta Elämään III Kokoomus III Kokoomus V Vihreät VI Ps-kristilliset III Kokoomus V Vihreät VI Ps-kristilliset VI Ps-kristilliset VI Ps-kristilliset VI Ps-kristilliset 18 25 29 25 18 23 34 17 20 16 16 11 30 14 26 18 11 14 23 9 18 14 9 23 14 13 7 13 6 11 12 15 7 14 8 12 8 6 6 8 11 5 7 5 11 13 3 9 12 9 6 4 60.182 60.067 59.200 59.167 58.000 56.313 56.222 55.167 54.111 53.000 50.923 50.714 50.600 50.056 49.333 48.700 47.421 47.286 46.000 45.050 44.273 44.133 42.905 42.286 42.167 41.375 40.954 40.583 39.174 38.941 38.923 38.667 37.461 37.000 36.778 36.143 34.842 34.786 33.733 33.100 32.889 31.625 31.524 30.091 29.600 29.000 28.783 26.909 23.200 19.333 16.571 14.500 Lista I Vasemmisto I Vasemmisto Ääniä 11 34 Vertausluku 22.500 45.000 Ei valittu Ehdokas nro Ehdokas nimi 2 Tuomisto, Leena 3 Vertti, Pirkko 11 Nurmijärvellä 2014 Nurmijärven äänestysprosentti oli 14.6 Äänestysprosentti oli 1.4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten ja noudatteli koko maan suuntausta, joskin lasku oli koko kirkon laskua pienempi. Meillä myös äänestettiin vilkkaammin kuin Helsingin seudulla yleensä. Syitä äänestysprosentin laskuun on varmaan monia. Nyt ei ollut sellaisia äänestämistä lisääviä isoja asioita kuten 2010, jolloin äänes- tysikä laskettiin 16-vuoteen tai oli TV:n nk. homoillan aiheuttama kohu. Varsinaisen vaalin muuttuminen yksipäiväiseksi saattoi vaikuttaa äänestysvilkkauteen, vaikka toisaalta yritettiin satsata enemmän ennakkoäänestykseen. Nurmijärvellä oli mahdollisuus äänestää ennakkoon 17 paikassa. Joitakin valituksia tuli siitä, että varsinaisena vaalipäivänä äänestys oli kolmessa suuressa taajamassa vain kaksi tuntia kerrallaan. Tämä johtuu siitä, että kunnallisvaaleista poiketen seurakuntavaaleissa koko Nurmijärvi on yhtenä äänestysalueena, jossa on yksi äänioikeutettujen luettelo ja yksi vaaliuurna, johon äänestysliput kootaan. Äänestäminen oli näin mahdollista vain yhdessä paikassa kerrallaan. Äänestyspaikoista ja -ajoista tie- dotettiin eri tavoin, mutta viesti ei valitettavasti tavoittanut kaikkia. Ennakkoäänestys sujui Nurmijärvellä suurin piirtein samaan tapaan kuin neljä vuotta sitten, mutta varsinaisena vaalipäivänä kävi vähemmän äänestäjiä. Nuoria äänestäjiä oli valitettavan vähän, vain 84 alle 18-vuotiasta. Tähän saattoi vaikuttaa sekin, että ei ollut kovin monta nuorta ehdok- kaanakaan. Vaalien teema ”Usko hyvän tekemiseen” oli kyllä mennyt läpi ja valtakunnallinen kampanja teki kirkon työtä tunnetuksi. ”Vaalipaikoilla äänestäjät olivat innostuneita ja hyvällä mielellä liikkeellä, eikä suinkaan ollut hiljaista. Äänestäjiä kävi tasaisesti koko ajan”, kertoivat vaalivirkailijat. Tero Konttinen kirkkovaltuusto 2015 - 2018 Ahonen, Seppo Hytönen, Liisa Kaasalainen, Erkki Alakärppä, Kristiina Jaakkola, Pia Kuikka, Eva Ariluoma, Tuula Jalava, Markku Kuula, Ina Arnkil, Einar Jokilammi, Aija Lemola, Taina Bergman, Heikki Järvinen, Tapio Leporanta, Miro Ennakkoäänestystä ovat toimittamassa Klaukkalan Citymarketissa oik. vaalilautakunnan puheenjohtaja Marja Ranta, piirikappalainen Leena Sipola ja Sinikka Palokangas. Vaalikeräys 2014 Vaalikeräyksen tuotolla ehkäistään tänä vuonna syrjäytymistä ja tuetaan lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja kehitysmaissa. Nurmijärvellä vaalikeräys tuotti tänä vuonna 1 696,10 euroa. Tuotto jaetaan kohteisiinsa Kirkon Ulkomaanavun, Pipliaseuran, Suurella sydämellä-projektin ja Suomen Lähetysseuran kautta. Kiitos kaikille keräykseen osallistuneille Manninen, Armi Markkanen, Aulikki Moijanen, Niina Patjas, Mika Pispala, Leni Onnittelut valituksi tulleille ja kiitos kaikille ehdokkaina olleille! Rantala, Sirpa Rantanen, Erkki Rauhala, Satu Ruoti, Hannele Schildt, Markku Selin-Kantola, Leena Sivula, Marko Suomikallio, Hannu Tapio, Markku Tapiolinna, Maiju Tikkaoja, Tarja Tolvanen, Anja Virtanen, Harry Suuri kiitos - niille seurakuntalaisille ja seurakunnan työntekijöille, jotka toimivat vaalitoimitsijoina. - niille yrityksille, oppilaitoksille ja muille toimipaikoille, joiden alueella saatoimme järjestää ennakkoäänestyksen. KIITOS ÄÄNESTÄJILLE! 12 Sirkan auttavat kädet Kotisiivousta Luo kemikaaliton talous Puhdasta pelkällä kuidulla ja vedellä. Käytössä Enjo tuotteet. Sirkka Nevala 040 716 4032 [email protected] Ankkurilaiset kutsuvat mukaan Rajamäen toimintaan Hinta 32 e tunti (sis. alv) mahdollisuus kotitalousvähennykseen. Teen myös muuttosiivouksia, ikkunanpesua ja kaupassakäyntiä. Hinta näissä on 38 e tunti (sis. alv). Myös toimistosiivoukset. Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun toimisto Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) Joel Hallikaisen Joulukonsertti Nurmijärven kirkossa Sunnuntaina 30.11. klo 18 Liput 20 e Lippuja myyvät Nurmijärven kirjastot Järj. Lions Club Nurmijärvi Aktiiviset ankkurilaiset Leena Palomäki, Eila Kivi, Irja Pohjonen, Tarja Tikkaoja, Ulla Kolehmainen ja May RothEdelmann kutsuvat mukaan Rajamäen toimintaan. Ankkuri on keskusteluryhmä, joka kokoontuu joka kuukauden parillisen viikon sunnuntaina kirkon alakerrassa kello 15–17. Ankkuri on viime aikoina pohtinut aiheita ’Hyvä saattohoito’ ja ’Yksinäisyys’. Yksinäisyyden torjumiseksi suunnitellaan olohuoneillan järjestämistä jompaankumpaan seurakuntasaliin ensi vuonna. Ankkuri-ryhmä on aktiivisesti mukana myös avustamassa messuissa ja muissa tilaisuuksissa. Iloa ja oikeaa joulun odotusta tulviva kirkon pihan jouluvalojen sytytys on adventtisunnuntaina 30.11. entisen juhlallisen kaavan mukaan. Lapset, vanhemmat ja isovanhemmat lähtevät Rajakaaren yläpihalta joululyhtyineen kello 15.30 ja marssivat kirkon pihalle loistavan lyhtypolun keskeltä odottamaan juhlallista pihakuusen kynttilöiden sytytystapahtumaa. Pihalla on myös ohjel- maa. Kun kuusen tähdet ja risti tuikkivat loistossaan, laulamme ’Maa on niin kaunis’ -virren. Sitten juomme kuumaa mehua ja syömme pipareita. Tervetuloa ihan kaikki, kaikille tilaa riittää. Mukana ovat myös kirkkopiirimme kaikki papit ja Jounin kitara. Järjestäjänä toimii keskustelupiiri Ankkuri avustajineen. ”Jeesus, Sinä huomaat meistä jokaisen. Epäilevät tuomaat tunnet parhaiten. Ei aina usko kestä. Herra, rukoilen: Uupumasta estä, yksin jaksa en”. Näiden virren 513 aatoksin kokoonnuimme sunnuntaina 16.11. kello 18.00 viettämään Tuomasmessua, jossa palvelivat Riitta-Leena Sihvola ja Tiina Huovila sekä kanttori Julia Hyyrysen johdolla Rajamäen kirkon kuoro ja soitinryhmä. Lauloimme Tuomaslauluja. Messun kaikissa avustustehtävissä toimi keskustelupiiri Ankkuri May Roth-Edelmann Seurakunta ja sen toiminta ovat jääneet vieraiksi Nurmijärvellä lähes neljä viidestä kuuluu luterilaiseen seurakuntaan. Moni miettii suhdettaan kirkkoon ja seurakuntaan. Mitä niillä kirkollisverorahoilla saadaan aikaan? Seurakuntavaalien alla pompsahti Facebook-profiiliini oheinen kuva, jonka viesti oli selvä: ”Ei vaalimainoksia meidän postilaatikkoon”. Asia kiinnosti, joten lähdin ottamaan asiasta selvää. Uudehkossa kodissa asui lapsiperhe. Tytär tuli ulkoiluttamasta koiraa ja isäkin sattui olemaan kotosalla. Juteltiin hetki ja kysäisin, voisiko sitä muutaman rivin kirjoittaa Seurakuntaviestilehteen. Seuraavana päivänä juttelimme puhelimessa. - Ei tähän mun päätökseen liity mitään sen kummempaa. Aikoinaan ryhdyin laskeskelemaan, kuinka paljon tuloistani kirkollisverot lohkaisevat. Oli vielä markka-aikaa, se oli muistaakseni 1000 markan luokkaa vuodessa. Nythän se on jo enemmän, koska tulotkin ovat nousseet, kertoilee Sami. - Äiti kuului aikoinaan helluntaiherätykseen ja lapsena käytiin viikoittain kirkossa ja kokouksessa. Että sikäli hengelliset asiat ovat tuttuja. - Nykyisin kirkossa tulee käytyä tosi harvakseltaan. Perheessämme on ollut vaihto-oppilas ja meillä on kaksi adoptiolasta. Olen tahtonut luoda heille turvallisen kodin ja ympäristön. Sami ei oikeastaan tiedä, mistä seurakuntavaaleissa on kysymys. Hänelle on jäänyt epäselväksi, ketä nyt äänestetään ja mitä nämä ihmiset oikeastaan tekevät. - En tiedä, mitä ne siellä touhuavat, joten en keksi, mitä var- ten pitäisi äänestää. Kirkko on jäänyt aika mystiseksi konklaaviksi. Kirkolla on tietääkseni suuret varannot, maita, kiinteistöjä sekä henkilökuntaa. Vielä illalla näen Samia kau- passa ja hän tulee kysymään, mihin voisi lahjoittaa pieneksi jääneitä lastenvaatteita. Juttelemme hetken ja lähetän hänelle tekstiviestillä kirpparin yhteystiedot. Tapaamisesta jäi mukava fiilis. Teksti ja kuva: Tero Konttinen 13 Seurakunta tekee hyvää Euron lounaat tarjolla joka viikko Nurmijärvellä tarjotaan joka viikko euron lounas Rajamäellä, Kirkonkylässä ja Klaukkalassa. Rajamäellä paikkana toimii Patruunantien alussa oleva seurakunnan uusi tila. Kirkonkylässä Maanantairuokailu järjestetään seurakuntakeskuksessa. Klaukkalassa kokoonnutaan Keitaalle kirkon tiloihin. Lounas maksaa kuitenkin reilusti enemmän, joten kirkollisverorahoja palaa näihin lämpimiin ruokiin kymppitonnin verran. Viime vuonna euron lounaita tarjottiin 4500. Tänä vuonna kävijämäärät ovat olleet nousussa. Klaukkalassa ja Kirkonkylässä yhdellä kertaa on tarjottu jopa sata lounasta. Myös Rajamäen uusissa tiloissa on ollut vilkas syksy. Kaivattu ruokaseura Klaken Keitaalla käy keskiviikkoisin kello 15 ja 16 välillä vilkas puheensorina. Miesten pöydässä on ehditty puolessa tunnissa käsitellä Rajamäen uimahallilaajennus, Klaukkalan junarata sekä Viirinlaakson tulevaisuus. Uudet tulijat otetaan lämpimästi vastaan ja keittiöväki kertoo mielellään, kuinka toimitaan. Perussettiin kuuluu yleensä keitto, ruokajuoma, leipä ja yksi leikkele. Jälkiruoaksi saa hörppiä kahvia. Santsata saa, jos siltä tuntuu. Heti klo 15 Klaukkalan kirkolle muodostuu ruokajono. Tarjolla oli juustoista kana- ja kasviskeittoa, vaaleaa ja tummaa leipää sekä makkaraa. K-Citymarket lahjoittaa myös leipää annettavaksi ruokailijoille. Yleensä leipäpusseja on riittänyt halukkaille. Kävijät ovat tasaisesti kumpaakin sukupuolta. Neljän aikoihin paikalle ilmestyy myös muutama nuori äiti lastensa kanssa. Idea on nauttia sekä hyvästä Fyysinen ja henkinen paketti koostuu keitosta ja keskustelusta. ateriasta että mukavasta ruokaseurasta. Kuulostaa toimivan. Hieno homma Ilpo Kykkänen kuuluu myös Klaukkalan kirkkokuoroon ja osallistuu Terve Mieli ry:n keskusteluiltoihin. Mystinen konklaavi Rikas kirkko ja köyhä kirkonrotta. Tarina köyhästä kirkonrotasta lienee tilanteesta, jossa hiiri yrittää löytää ruokaa kirkosta. Koska kirkoissa ei ole yleensä keittiöitä eikä niissä säilytetä ruokaa, hiirellä ei ole kovin pulskat päivät asustella siellä. Vaikka soppa, saippua ja sielunhoito ovat peräisin Pelastusarmeijan toimintasuunnitelmasta, pitää se luterilaisen kirkonkin kohdalla paikkansa. Äkkilaskennalla vajaan 30 000 euroa vuodessa hankkivan henkilön kirkollisverosatsaus on vähän reilut 400 euroa vuodessa. Saman, minkä auton huoltotyöt voivat maksaa kertasuorituksena. Mitä kirkollisverolla sitten saadaan aikaan? Ja mitä minä siitä hyödyn? Entä mistä nämä vaaleilla valitut valtuutetut sitten päättävät? He päättävät seurakunnan talouden ja toiminnan painotuksista. He edustavat seurakuntalaisia ja pitävät huolta, että yhteisiä rahoja käytetään viisaasti ja tasapuolisesti. Suurin osa taloudesta kuluu henkilöstömenoihin. Nurmijärvellä on seurakunnassa yli 100 ihmisten palvelijaa. Heidän tavoitteenaan on kuunnella, olla läsnä, rukoilla, tehdä ruokaa, kastaa, vihkiä ja siunata hautaan. Myös hau- Ilpo Kykkänen on jäänyt muutama vuosi sitten sairaseläkkeelle. Ilpo käy ruokailemassa suunnilleen joka toinen viikko. ”Täällä tapaa tuttuja sekä joskus tutustuu myös uusiin ihmisiin. Täällä ei kysellä mitään taustoja. Jokainen voi tulla omana itsenään. Tää on seurakunnan kädenojennus myös niille, jotka eivät käy kirkkosalissa. Seurakunta tahtoo olla avuksi. Enemmän voisi tulla heitä, joilla on tosi tiukkaa rahan ja ruoan kanssa”, kannustaa Ilpo. Hartaushetki Klaukkalassa keskiviikon lounaan jälkeen halukkaat voivat osallistua hartaus- ja musiikkihetkeen, joka järjestetään takkahuoneessa. Joskus jutustelun ja pohdinnan lomassa on myös osallistujien itsensä järjestämiä tietokilpailuja. Hartaushetkeen jää noin kolmasosa porukasta. Tavallisesti ruokailijoita on 70 ja hartauspuolella parikymmentä osallistujaa. - Minulle myös uskonasioiden pohtiminen on tärkeää. On tosihyvä, että ihmisillä on vapaus itse tulla ja mennä, aivan kuten tahtovat. Kukaan ei patista mihinkään ja se on tämän toiminnan suola. Oma mottoni on: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” Teksti ja kuvat Tero Konttinen KOLUMNI tausmaista ja kokoontumistiloista pidetään hyvää huolta. Riparista on jäänyt nuorelle hienot muistot. Kastejuhlan pappi oli erityisen mukava ja tuntui, että hän ymmärsi meidän perheen tilannetta. Nurmijärvelle perustettiin muutama vuosi sitten Perheasiain neuvottelukeskus. Sinne voi varata ajan ja perheterapia on täysin maksutonta. Lapsille ja nuorille on kerhotoimintaa tarjolla vaikka kuinka. Tasavuosia täyttävät eläkeikäiset ihmiset pääsevät juhlimaan synttäreitään ja nauttimaan tasokkaasta ohjelmasta. Kiitollisuus on silmiinpistävää, kun ovella kättelee kotiinlähtijöitä. Itselleni tärkeää on se, että seurakunta huolehtii niiden asioista, jotka jäävät syrjään ja elävät monien vaikeuksien keskellä. Tänä vuonna seurakunnan diakoniatyö on antanut harkinnanvaraisia talousarvioavustuksia vaikkapa sähköön, ruokaan, pesukoneeseen tai kodintarvikkeisiin yli 70 000 euroa. Rahallakin voi rakastaa. Nurmijärvellä on toimintaa vaikkapa viittomakielisille ja näkövammaisille. Seurakunta tekee yhteistyötä kunnan ja järjestöjen kanssa koko ajan. Ja kaiken toiminnan tavoitteena on ihmisten hyvä. Toiminnan lähtökohtana on Jeesuksen opetus rakastaa lähimmäistä ja viedä eri tavoin eteenpäin sanomaa rakastavasta Jumalasta. Rikkaus on juuri sitä, että yhdessä jaamme toisillemme sitä hyvää, minkä olemme saaneet. Tero Konttinen johtava diakoni 14 Kuuma kahvi, rakkaus ja toisen auttaminen tuottavat aitoa iloa Ulkona lunta ja loskaa. Kengät ovat jo kastuneet päivän aikana läpimäriksi. Ovi aukeaa, sisällä vastaan tulevat lämpö, musiikki, kahvin tuoksu ja kynttilät. Nuortenilta on alkamassa Nurmijärven seurakunnan nuorisotalolla. Illan teemana on ilon löytäminen – sen antaminen ja saaminen. Nuortenillan alussa hetki pelaillaan ja nautitaan tarjoilusta. Seuraavaksi istahdetaan lattiatyynyille, käydään kuulumiskierros ja lähdetään pohtimaan illan aihetta: ”Mikä tuottaa aitoa iloa?” Benjamille tulee ensimmäiseksi mieleen Perhe. ”Kerran huomasin vanhan miehen pudottaneen kahden euron kolikon. Nostin sen maasta ja ojensin miehelle. Hän kiitti ja antoi rahan minulle. Lauri iloitsee kynttilän valosta, maistuvasta ruoasta, kavereista, musiikista. ”Auttaminen on ilo: Olen avannut ovia TET:issä niin paljon kuin pystyn. Ihmisten kiitos lämmittää todella paljon.” Jessika ja Julia listaavat: läheisyys, positiiviset ystävät, hyvä nautinnollinen ruoka, rakkaus. ”Toin Jessikalle juustosämpylän tuomarointeihin, tiesin hänen rakastavan niitä”, kertoo Julia, joka iloitsee toiselle ilon tuottamisesta. Tobyn mieleen nousevat kynttilät, hyvä ruoka ja joulujutut. ”Muistan vieläkin kun Toby ava- si mulle oven”, iloitsee Julia. Mikolle iloa tuottavat ystävät, kesä, loma, lämpö, onnistuminen, rakkaus ja toisen auttaminen. ”Menin kaverin mukaan hautausmaalle viemään kynttilää haudalle, koska hän ei halunnut mennä yksin. Yhtenä päivänä piristin allapäin olevaa kaveria. Asemalla vanhempi henkilö ei saanut lippuautomaattia toimimaan. Hain hänelle henkilökunnasta jonkun avuksi, muistelee Mikko. Jeminalle aitoa iloa tuottavat monet asiat: musiikki, kynttilöiIiris Savolainen Veera lähetti kuvakseen juuri tämän, sillä ”jos jossain kuvassani, niin tässä on tunnetta. Ei pelkästään iloa vaan myös haikeutta. Iloa erityisystävästä ja siitä, että tiedämme pian taas kohtaavamme”. den valo, ystävät, onnistuminen, rauha, hymy, nauru, lämmin halaus, keskustelu, sarkasmi, yhdessä vietetty aika, pelit, hyvä kirja, kaunis kuva, kehut, värit, myöhäiset aamuherätykset, kuuma kahvi aamulla, hyvä ruoka, anteeksianto. ”Koulussa kavereilla oli kamala nälkä. Menin kotiin tekemään heille voileipiä. He olivat kiitollisia. Rippileirillä jäin pitämään ovea auki leiriläisille. Joka ikinen sanoi: Kiitos! - Se ilahdutti. Juuso tuli edellisenä päivänä todella iloiseksi, kun hän auttoi kaveria ymmärtämään matematiikan tehtäviä. Veera Viitanen asuu Nurmijärvellä. Tällä hetkellä hän tosin on Espanjassa työssä oppimassa loka–joulukuun. Jouluksi Veera pääsee takaisin Suomeen. Nuortenillassa ilonaiheita pohtimassa vasemmalta: Benjami, Lauri, Jessika, Toby, Mikko, Julia, Jemina ”Aitoa iloa ei teeskennellä, ja Juuso. vaan se tulee suoraan sydämestä kun oikeasti nauttii jostakin. Ilon näkee yleensä hymystä ja silmistä – kuinka ihminen huokuu onnea.” ”Minulle aitoa iloa tuottavat hyvä ruoka, urheileminen, hyvä musiikki sekä ehdottomasti ystäväni! Rippikoulusta ja isosena toimimisesta nautin aina suunnattomasti!” ”Mieleeni tuli tuo kuva lentokentältä, kun lähdin tänne Espanjaan ja rakas ystäväni tuli saattamaan vielä minua yöllä. Hän käveli ulkona pakkasessa vain siksi, että ehtisi hyvästellä minut ennen lähtöäni ja hän myös valvoi yön takiani <3. Vetää vieläkin aivan sanattomaksi, en voi uskoa, että minulla on tuollainen ystävä! Tekstin kokosi Iiris Savolainen Isosleirillä pohdittiin omaa paikkaa seurakunnassa Yli 40 vanhaa isosta kokoontui Sääksin leirikeskukseen Vanhojen isosten leirille marraskuun alussa. Leirillä mm. leikittiin, keskusteltiin, laulettiin, askarreltiin ja kehitettiin isostaitoja. Tutustuimme seurakunnan eri toiminta-alueisiin ja työntekijöihin askartelun merkeissä. Kaikki saivat myös olla mukana suunnittelemassa ohjelmaa muille, kuten esimerkiksi leikkejä. Ohjelman keskellä ehdimme myös syödä paljon (niin kuin yleensäkin leireillä tehdään), seurustella, käydä saunassa ja välissä nukkuakin hetken. Oli mukavaa olla niin monen muun isosen kanssa ja tutustua heihin paremmin ja pitää hauskaa. Leiriltä monelle jäi mukaan tuunattu Raamattu, hyviä muistoja ja ehkä jokunen leikki- ja sketsi-ideakin. Haastattelimme leiriläisistä Matildaa, Tomia, Pietaria ja Ninniä. Millä fiiliksillä lähdit leirille? Matilda: Ihan hyvällä fiiliksellä lähdin Tomi: Hyvil fiiliksil lähin ja aattelin et tulee rentoo ja kivaa siel leiril Pietari: Olin innoissani lähdössä leirille ja odotin mitä kivaa tekisimme yhdessä. Ninni: Lähdin leirille tosi hyvillä fiiliksillä kun tiesin että luvassa on (taas kerran) todella mukava viikonloppu ihanien ihmisten kanssa! Mitä mieltä olit leiristä? Matilda: Oli ihan kiva leiri. Oli kiva kun oli paljon ryhmätöitä ja monipuolista ohjelmaa, esim. keskustelua ja askartelua Tomi: Kivaa oli, tutustuin uusiin ihmisiin ja ohjelma oli hyvä Pietari: Leiri oli definetly paras ikinä Ninni: Pidin leiristä tosi paljon, ohjelma oli monipuolista ja sitä oli tarpeeksi Miten tulit mukaan seurakunnan toimintaan? Matilda: Oman riparin kautta. Ja koska oma ripari oli niin kiva, päätin lähteä isoskoulutukseen Tomi: Tähä en oikee osaa sanoo mitää, mut varmaa ku yks kaveri meni nii menin sen kans sinne ja varmaa et saisin lisää kavereit Pietari: Omal leiril isoset oli coolei ja halusin kans olla ja nii Leirillä pohdittiin seurakuntaa ja omaa paikkaa seurakunnassa. Tässä työskentelyn lopputulos. Ninni: Tulin mukaan seurakunnan toimintaan heti oman rippikouluni jälkeen, isostoimintaa suositeltiin ja päätin kokeilla Mikä on tärkeintä elämässäsi juuri nyt? Matilda: Harrastukset, perhe, kaverit ja koulu Tomi: Ainaki tyttöystävä, skoba, kaverit ja perhe Pietari: Ystävät ja perhe Ninni: Tärkeintä tällä hetkellä on kouluun keskittyminen, perhe ja ystävät Toimittajina Heli Kukkurainen ja Julia Sjöström 15 Birgit Tolvanen Lopun ajat – mitä asiasta opetan ja ajattelen? Pappisuran aikana olen saanut kuulla monenlaisia puheita lopun ajoista. Nuo puheet ovat aina jakaneet ja tulevat varmasti jatkossakin jakamaan mielipiteitä. Jatkuvan raamattutieteiden opiskelun ja opettamisen parissa olen lopun ajoista saanut kuulla ja lukea mitä uskomattomampia selityksiä. Lähes vuoden mittaisen ajan kuluessa olen vapaa-aikoinani painiskellut sekä Raamatun tekstien, historian tutkimuksen että kirjallisuuden äärellä. Tämän harrastuneisuuden seurauksena pidän lopun ajoista yleistajuisen luentosarjan. Luennot ovat avoimia halukkaille kuulijoille. Opetusluennot (7 kertaa) pidetään 5.2.2015 alkaen torstai-iltaisin klo 18–20: Klaukkalan kirkon kuoro harjoittelee torstai-iltaisin johtajansa kanttori Mikko Peltokorven johdolla. Kuva on otettu lokakuussa levynäänityspäivänä. Laulamisen ilosta ja Jumalan kunniaksi 1. Kiinnostavaa kerrottavaa Uuden testamentin jälkeisenä aikana kristillisten kirkkojen historiassa tapahtuneista kohtalokkaista erehdyksistä lopun aikojen ennustelussa. 2. Mitä historian Jeesus ja apostoli Paavali asioista ajattelivat ja miksi näin? 3. Mitä evankelistoista Markus ja Matteus opettivat lopun ajoista Jeesuksen sanoman pohjalta? 4. Miten evankelistoista Luukas ja Johannes tai muu Uuden testamentin kirjeiden aineisto suhtautuivat edeltäjiensä ajatuksiin tai opetuksiin lopun ajoista? 5. Viimeisenä aihekokonaisuutena saamme perehtyä Johanneksen ilmestyksen lopun aikojen odotukseen useammin kuin kerran. Tarkastelemme teksteistä löytyvän kuvakielen merkitystä sen valossa, mitä tiedämme aikakauden historiasta ja edeltäjien lopun aikojen odotuksista. Tulevan vuoden alkupuolella asiasta tiedotetaan vielä tarkemmin. Adventtia ja Joulua odotellessa seurakuntalaisia tervehtien Hannu K. Saloranta Rovasti, kirkonkylän piirikappalainen Klaukkalan kirkon viisivuotias kuoro laulaa riemulla. Laulajia on kaksikymppisistä eläkeläisiin, mutta äänet kutoutuvat kauniisti yhteen Helvi tottui laulamiseen jo lapsena, sillä kotona laulettiin äänissä. Hän ja Meeri ovat olleet mukana kuorossa alusta asti, viisi vuotta. Aluksi laulettiin lähinnä iltamessuissa. ”Alettiin reippaasti vaan, vaikka monelle kuoro oli ensimmäinen kokemus äänissä laulamisesta. Kuoron johtaja, kanttori Mikko Peltokorpi uskalsi ottaa keikkoja ja viedä kuoroa rohkeasti esiintymään.” Esimerkiksi Einar lähti mukaan todistaakseen itselleen, että pystyy laulamaan, vaikka kotona väitettiin muuta. Nyt hän laulaa laulamisen ilosta. ”Hienoimpia hetkiä kuorohistoriassa ovat olleet kaksi kuoromatkaa Viron Mõisakülaan. Ensimmäisellä retkellä pysähdyttiin laulamaan omaksi iloksi Tallinnan Laululavalla. Paikalle sattuneet pyöräilijät ja nurmikon leikkaaja pysähtyivät taputtamaan Finlandialle.” ”Hieno kokemus oli myös päästä äänittämän kuoron ensimmäistä omaa levyä, joka julkistetaan helmikuussa”, paljastaa Einar. Laulajalta kuoro vie aikaa jokatorstaiset kahden ja puolen tunnin harjoitukset. Sen lisäksi pari kertaa vuodessa on harjoituspäivä tai yksiöinen kuoroleiri. Erilaiset yhtenä äänenä Tiiasta on antoisaa, että kuorossa on niin eri-ikäisiä laulajia. ”Ihmisillä on erilaiset taustat, kaikki eivät ole vaikka opiskelijoita. Ja ilmapiiri on hyvä, kaikki ovat samalla viivalla puhaltamassa yhteen hiileen.” Meeri lisää, että tässä kuorossa ei sorreta ketään. Niitäkin kuoroja on, jossa aina yksi on nokittavana. Keski-ikäisen kuoroharrastuksen esteenä ovat usein lapset ja oman ajan vähyys. Lastenhoidossa on järjestämisensä, mutta se onnistuu, jos asia on tarpeeksi tärkeä. Sitä se on Sallalle, kahden pikkulapsen äidille. Kuoro on hänelle kahdellakin tapaa henkireikä. ”Rakastan laulamista ja kuorossa saan tavata ystäviä, joille usko on tärkeä asia.” Helville antaa paljon se, että lauletaan kirkossa ja hengellisiä lauluja. ”Kuoro ei ole itseäni varten, vaan palvelee seurakuntaa. Saa palvella sillä lahjalla, jonka olen Jumalalta saanut, ja kertoa lauluilla ja virsilla ilosanomaa Jeesuksesta.” Toiset sanovat kokevansa samoin. ”Saa laulaa Jumalan kunniaksi”, sanoo Ilpo. Hänelle hengellinen musiikki on niin tärkeää, että viihdekuoroon hän ei viitsisi lähteä. Toinen tärkeä asia kuorossa ovat ihmissuhteet. ”Kuorossa pitää osata laulaa yhtenä äänenä, kukaan ei saa tulla läpi. Laulamiseen ja ihmissuhteisiin pätee se, että toiset täytyy ottaa huomioon. Ei ole tärkeää olla solisti, vaan osa kuoroa.” Timantti johtajana Kuoron johtajaa, kanttori Mikkoa, kehutaan kilpaa. ”Hieno mies, kärsivällinen, iloinen, rento, positiivinen”, sanotaan. ”Mikko ohjaa niin monta kertaa, että menee oikein, eikä pinna pala. Ja Mikko on silti sen verran tiukka, ettei päästä läpi suttua.” Jonna katseli monta vuotta kuoroja miettien, mihin liittyisi. Sitten hän näki Klaukkalan kirkon kuoron esiintymässä ja kysyi saman tien, pääseekö mukaan. Mikon tyyli johtaa oli niin ystävällinen. Ilpo todistaa samaa. ”Mikko on timantti kuoronjohtajana. Jos kuoro laulaa väärin, Mikko ei koskaan sano sitä. Hän sanoo, että lauletaan uudestaan vähän eri lailla.” Kuoronjohtaja itse kertoo, että kuoro on kehittynyt viidessä vuodessa todella paljon. ”Kuoron aloittaessa ehkä puolet laulajista ei ollut ikinä laulanut missään kuorossa, ja se on paljon. Nyt yhteissointi on kehittynyt. On opittu kuuntelemaan toisia ympärillä ja samalla itse kunkin oma rohkeus laulaa on lisääntynyt.” Nopeaan kehitykseen on vaikuttanut paljon sekin, että reilun vuoden ajan kuoro tuki kassastaan myös laulajien yksityistunteja. Nyt yksityistunnit ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi hyllyllä. Mikon mukaan Klaukkalan kirkon kuorolle tyypillistä on ihmeen hyvä henki ja keskittymiskyky, varsinkin kun ottaa huomioon kuoron ison koon. Myös ilo näkyy. Se luo kuoron vetovoiman: välillä väkeä lähtee, mutta aina tulee uusia. Vaihtuvuudesta huolimatta Klaukkalan kirkon kuoro kasvaa. Anni Pesonen Klaukkalan kirkon kuoro pitää avoimen harjoituksen torstaina 4.12. klo 18–19.30 Klaukkalan kirkossa. Kahvia on tarjolla. Mukaan saa tulla laulamaan tai vain seuraamaan. Kuoroa voi kuulla myös Klaukkalan kirkossa - adventtimessussa 30.11. klo 12 - itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa 6.12. klo 9.30 - jouluyön messussa 24.12. klo 22 Michelangelon viimeinen tuomio vuodelta 1541. VEISUMARATON Rajamäen nuorisotilassa pe 28.11. klo 18– Tu l e l a u l e t a a n k i r j a kannesta kanteen Te r v e t u l o a ! Nurmijärven seurakunnan nuorisotyö 16 ”Pyrystä ja poudasta, lumesta ja roudasta, pakkasesta, jäästä, talven tuiskusäästä tuomme kiitoksen.” Metsäperhekerho Parkkimäen ulkoilualueella maanantaisin klo 10–12 (Urheilutie, Nurmijärvi) Metsämörri ja Leevi Leppäkerttu johdattavat lapset tutustumaan luonnon ihmeisiin yhdessä oman vanhemman kanssa. Lapset oppivat viihtymään luonnossa omien kokemusten, elämysten ja aistien kautta. Mukaan retkieväät, istuinalusta ja lämmin vaatetus. Pakkasraja -15 ast. Lisätiedot: Lapsi- ja perhetyö [email protected], 050 467 2454 Syksyn viimeinen kerta ma 1.12. Kevätkausi 2015 alkaa ma 12.1. Joulukukkia Mahkosen Puutarha Leikonkuja 33, Röykkä p. 276 5884 Av. Ma-pe 8-19, la-su 10-16, 24.12. 8-12. ma - pe 7 – 18, la 8 - 15 Kirkolliskokouksessa katsottiin tulevaisuuteen Kirkolliskokouksen syysistuntoviikolla 3.–7.11. katsottiin tulevaisuuteen ja vähän menneeseenkin. Kysyttiin, mitä kirkko on ja miten sen pitäisi sitä olla. Merkittävin ja kauaskantoisin päätös oli varmasti koko kirkon organisaation ja hallinnon uudistamista valmistelevan komitean perustaminen. Komitea nimitetään ensi vuoden kevätistunnossa. Harva yhteisö lähtee pohtimaan omaa olemustaan niin alusta ja puhtaalta pöydältä, kuin kirkko päätti tehdä. Mitä tehtäviä kirkon keskushallinnolla tulee olla ja millä organisaatiolla ne hoidetaan? Minkälainen on työnjako ylimmän tason, hiippakuntien ja seurakuntien kesken? Siinä otetaan huomioon sekä teologia ja kirkon hengellinen luonne että käytännön tarkoituksenmukaisuus. Tavoitteena on hallinnon keventäminen. Tähtäin on kymmenien vuosien päässä. Hanke lähti liikkeelle hallintopäällikkö, kirkolliskokousedustaja Sami Ojalan aloitteesta, jonka minäkin allekirjoitin. Kulttuurienvälisyys on yksi keskeinen ajan trendi. Työ maahanmuuttajien kanssa, heidän kotouttamisensa ja vieraskielisten kanssa toimiminen ovat keskeinen osa myös kirkon tulevaisuutta. Kulttuurienvälisyys ei liity enää vain maahanmuuttoon, sillä myös oman maan sisällä on erilaisia kulttuureita, joiden keskellä kirkolla ja kristinuskolla on oltava oma sijansa. Tulevaisuusselonteko ”Kirkko monikulttuurisessa yhteiskunnassa” ja ekumeeninen julkaisu ”Kirkko yhteistä näkyä kohti” pitivät nekin katseen tulevaisuudessa, melko lailla eri tavalla sanoitettuna tosin. Edellisen katse on Suomen kirkon tulevaisuudessa, jälkimmäisessä yritetään löytää yhteisiä nimittäjiä koko maailmanlaajuiseen Kristuksen kirkkoon. Talous tiukkenee Kirkon keskusrahaston ja eläkelaitoksen että myös seurakuntien talous on tiukoilla lähivuosilla. Tämä kävi ilmi kirkon keskusrahaston ensi vuoden talousarviota käsiteltäessä. Sen vuoksi on toimittava entistä tehokkaammin koko kirkkona, eikä tilannetta helpota, jos tiukkuutta siirrellään kirkon ja seurakuntien välillä. Talouden kestävyyden kannalta odotukset kohdistuvat nyt kahteen välttämättömään hankkeeseen, keväällä päätettävään seurakuntarakenteen uudistamiseen sekä vuoden 2016 kuluessa valmistuvaan mietintöön keskushallinnon uudistamisesta ja sen toteuttamisesta. Pohjavirtauksia Istuntoviikolla julkistettiin Jaakko Olavi Antolan kirjoittama Kirkolliskokouksen historia 1974–2011 ”Kansankirkko ristipaineessa”. Antilan kirja ei käsittele vain kirkolliskokouksen tapahtumia vaan laajemmin kirkkoa, jota peilataan yhteiskunnan sekä sen arvojen ja asenteiden muutoksiin. Naispappeus ja sukupuoli-identiteetti kuuluivat nekin viikon teemoihin. Ne ovat pohjavirtoja, jotka aika ajoin nousevat pintaan aiheuttaen napakoita keskusteluja. Kysyttiin, kenelle on tilaa meidän kirkossamme? Tulkintani mukaan yhteinen vastaus oli, että kaikille, mutta on kestettävä erilaisuutta. ”Meidän on kärsittävä toisiamme”, kuten edustaja Jaana Hallamaa kiteytti. Markku Jalava Laadukasta asumista Teethän jouluun liittyvät tilaukset 18.12.(to) mennessä; Meiltä voit tilata kuivatkakut, silliherkku, pitopalvelut, sinappi ja tietysti lanttu, täyte- ja voileipäkakut, pikkuleivät, porkkana ja erikoisruokavaliot ym. perunalaatikot ym. Café Muru Oy Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 www.cafemuru.fi RAJAMÄEÄLLÄ Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi Patruunantie 1, 05200 Rajamäki Kohde on muuttovalmis. Energialuokka D2007 TERVETULOA! Asuntoesittelyyn sunnuntaina 23.11. klo 12.00-13.00 VUOKRATTAVANA Rajamäen Työväenyhdistys ry. Myyntihinta 79.430 € 82.490 € 96.640 € 99.375 € Velaton hinta 164.030 € 184.190 € 232.540 € 242.475 € Kylän keskustassa muuttovalmis hissillinen 3-4.krs kerrostalokoti odottaa juuri sinua. Uudessa taloyhtiössä asuminen on huoletonta. Huoltoyhtiö hoitaa puolestasi pihatyöt kesät ja talvet. Remonttihuolet voit unohtaa. Tule tutustumaan kohteeseen paikanpäälle. Asuntojen varusteet ovat tasokkaita. Lisätilaa koteihin tuovat suuret lasitetut parvekkeet. Esteetön liikkuminen on huomiotu kaikissa huoneistoissa. Vielä myynnissä yksi autotalli erillisenä osakkeina. RAJAMÄEN LIIKERISTEYKSESSÄ Tied. p. 050-332 6819 ja Aulikki Markkanen p. 09 2900 297 koti 47,0 m2 56,5 m2 75,5 m2 79,5 m2 Kaupat ja koulut ovat aivan kulman takana, linja-autoasemalle ja ulkoilupoluille on vain kävelymatka. KOKOUS- JA JUHLATILAA 60 HENKILÖLLE (os. Kiljavantie 1, Rajamäki) Hintaesimerkki 2h+kt+s 2h+kt+s 3h+kt+s 3h+kt+s Tutustu kohteeseen HARTELA.FI Rakennusosakeyhtiö Hartela Kaupintie 3, 00440 Helsinki Ark. 8-16, puh. 0800 93 200 (maksuton) 17 VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA PISAROITA Lähelle on pitkä matka Näin kerran näytelmän nimeltä ”Lähelle on pitkä matka”. Se kertoi perheestä, jossa ihmissuhteet olivat solmussa ja todellinen kohtaaminen ihmisten välillä ei ottanut onnistuakseen. Näytelmän nimi kuvaa mielestäni hyvin rakastamisen vaikeutta. Lähelle on pitkä matka, sillä monesti ilmaisemme omia toiveita ja tarpeita sangen nurinkurisesti. Sen sijaan, että sanoisimme kumppanille ”minä kaipaan sinua ja huomiotasi” päädymme sanomaan ”taasko sinulla on jotkin kissanristiäiset”. ”Antaisitko halin, minä kaipaan lähellesi” voi kääntyä suussa ”sinä et sitten ikinä osaa ottaa muita huomioon”. Närkästykseni tuhahdettuani käännyn loukkaantuneena pois. Kumppani syyllistyy, suuttuu ja huutaa perääni kaikki ne asiat, jotka häntä minussa häiritsevät. Ja niin jouduttiin taas läheisyyden kiertotielle. Pinnan alla kiehuu monenlaista, alimpana kaikista herkästi haavoittuvat toiveemme, tarpeemme ja pelkomme. Pinnan yläpuolella riehuu syytösten, loukkaantumis- ten ja ärtymysten myrsky. Lähelle on pitkä matka, koska emme aina itsekään ymmärrä sitä, mitä todella kaipaamme ja tarvitsemme. Jos emme osaa ilmaista suoraan omia toiveitamme ja tarpeitamme, emme useinkaan koe tulevamme kuulluksi ja huomioiduiksi suhteessamme. Kiukuttelevan lapsen kohdalla voimme helpommin ymmärtää, että lapsi kaipaa häiriökäyttäytymisellään huomiota itselleen. Voisiko tuon saman nähdä myös ärtyneen puolison kohdalla? Vaativan, kyräilevän ja mököttävän kuoren alla saattaa hänelläkin olla pettynyt ja huomiotani kaipaava sydän. Isolla ja pienellä ihmisellä voi olla sama sisäinen epävarmuus ja hätä – olenko hyväksytty ja rakastettu? Välitetäänkö minusta todella? Kelpaanko sellaisena kuin olen? Tulenko kuulluksi ja ymmärretyksi? Läheisyyden kiertotie hämärtää sen, mistä oikeasti on kyse: rakkaudesta, välitetyksi tulemisesta, läheisyydestä ja yhteyden kokemisesta toiseen. Entä jos voisinkin opetella suoremman tien toisen lähelle? Sanoittaisin toiveitani, tunteitani ja tarpeitani selkeämmin kumppanilleni. Hänen ollessa harmistunut menisinkin lähelle kysyen: ”Huomaan, että sinua harmittaa jokin. Voisitko kertoa mitä se on? Haluan olla tässä sinua varten.” Lähelle ei tarvitse olla pitkä matka, jos kumpikin puolisoista voi kokea, että ärsytyksistä huolimatta olen hänelle rakas ja hän minulle. Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. Kukka-Mökki Klaukkala Oy Kimppuja, asetelmia, sidontaa Liikekuja 2, Klaukkala p. 040 416 6542 Ma-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät www.kukkamokki.fi Oletko jo löytänyt verkkosivumme? Maarit Vänskä KIRJAHYLLYSTÄ www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi Teemestarin kirja kertoo ajasta, jolloin melkein kaikki on toisin Meidän aikanamme puhutaan paljon rakennemuutoksesta. Meillä on monenmoista puutetta ja epäkohtaa, joista kannamme huolta, mutta Emmi Itärannan esikoisteos ’Teemestarin kirja’ kertoo ajasta, jolloin rakenteet ovat todella muuttuneet, murtuneet. Elämänehdot keskittyvät tuolloin muutamaan kaikkein tärkeimpään. Rajat ja valta ovat jotain aivan muuta kuin mihin olemme tottuneet tai joista meidän maailmassamme kiistellään. Meidän elämämme kulkee totuttuja ja turvallisia teitä. Tyytymättömyyden aiheet ovat toki suuria, mutta itse asiassa mitättömiä verrattuna siihen, mitä voisi olla, voi joskus olla. Kirja kertoo ajasta, jolloin vesi on keskeinen vallan ja politiikan väline, monin verroin enemmän kuin öljy on ollut sitä meidän aikanamme. Veden kätkeminen on rikoksista suurin, vesihuollon turvaaminen on arkisen elämän keskipiste. Jokainen pisara vettä lasketaan. Mitään merkkejä demokratiasta ei siinä maailmassa ole, ei oikein uskoakaan. Jokainen yrittää selviytyä arjesta, miten parhaiten taitaa. Sosiaalista elämää ihmisten välillä on vain vähän, henkensä pitimiksi ihmiset ilmiantavat toisiaan. Ihmisarvo on jotain muuta kuin mitä nyt ajatellaan. Ystävyyttä kuitenkin on ja omatuntokin toimii, vaikka kaikkia ja kaikkea epäillään. Kannattaako tuollaista ”utopiaa” lukea? Kyllä kannattaa. Kirja on mukaansa vievä, kiehtovasti kirjoitettu. On hyvä ajatella, että asiat voisivat olla aivan toisin. Se avaa huomaamaan muun muassa, että elämme itse asiassa nyt aika hyvää elämää. Teemestarin kirjan olosuhteet eivät ole siinä mielessä utopiaa, että niin voi hyvin kuvitella voivan tapahtua. Ydinkatastrofi, totaalinen maailmansota, veden loppuminen tai pilaantuminen, suuri epidemia… mahdollisuuksia on. Kirjassa eletään teemestarien sukua olevan Norian mukana tilanteessa, jossa hänen on otettava hartioilleen teemestarien kunniakkaat perinteet ja arvostettu asema. Toisaalta maailman tila on ratkaisevasti huononemassa. Noria kysyy, ”voiko jossain olla maailma, jossa ihmisten ei tarvitse valita puoltaan, jossa kaikki voivat istua juomassa teetä ilman, että valta kuuluu yksille ja pelko toisille?” Noria yrittää ystävänsä Sanjan kanssa kerätä tiedonmurusia aikaisemmasta, ehkä suurta katastrofia edeltäneestä ja sen jälkeisestä ajasta. Se ei ole helppoa, sillä Punatorpan Kerhohuoneelta Punamullantie 9, Nurmijärvi Juhlavalmius 80 hengelle. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Korkeatasoista kukkapalvelua Tasokkaat sidontatyöt iloon ja suruun Kukkavälitys CALLANKUKKAja HAUTAUSPALVELU OY Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin Puh. 2504459 [email protected] www.callankukka.fi Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3 Ma - Pe 9.00 - 17.00 La - Su 9.00 - 15.00 teknologia on muuttunut, kirjoihin tai sähköisiin tallennusmuotoihin tallennetut tiedot ovat pääosin hävinneet. Emmi Itäranta lainaa vanhan kiinalaisen ajattelijan oivaltavaa ajatusta: ”Vain se mikä muuttuu, voi säilyä”. Sitä voi soveltaa vaikkapa digitaalisen aineiston säilymiseen. Emmi Itäranta (s. 1976) on opiskellut dramaturgiaa ja kirjoittamista Tampereen ja Kentin yliopistoissa. Teemestarin kirjan hän kirjoitti samanaikaisesti englanniksi ja suomeksi. Ensimmäiset painokset ilmestyivät vuonna 2012. Hän on voittanut kirjallaan useita palkintoja. - mj * Emmi Itäranta, Teemestarin kirja. Teos 2014. Kirja on tänä vuonna julkaistu myös englanniksi Yhdysvalloissa. Alan Laatuliike 18 ”Täällä Pohjantähden alla” – Joulun kosketus Rajamäellä Laulaja ja säveltäjä Petri Laaksonen esiintyy Rajamäen kirkossa Itsenäisyyspäivänä kello 16. Runoilijoiden teksteihin sävellettyjä lauluja, hengellisiä kappaleita, iskelmiä ja joululauluja – monipuolisen taiteilijan osaamisalue on laaja. Artisti tunnetaan erityisesti Täällä Pohjantähden alla kappaleestaan mutta myös euroviisuhiteistään Eläköön elämä, Sata salamaa ja Oot voimani mun. Petri Laaksonen on pidetty ja kiitetty esiintyjä niin kirkoissa kuin konserttisaleissakin. Hänen välitön ja sielukas esiintymisensä, vahvat tulkinnat ja kappaleiden melodisuus luovat ainutkertaisen kokemuksen kuulijalle. Itsenäisyyspäivän konsertissa kuullaan koskettavia esityksiä mm. runoilija Anna-Mari Kaskisen teksteistä: ” Minä rakastan tätä maata meren saarilta tunturiin...” Lippuja á 15 euroa on etukäteen myynnissä Rajamäen Fysikaalisessa Hoitolaitoksessa, Kirkon- Joel Hallikaisen Joulun kosketus joulukonsertti pidetään Nurmijärven kirkossa sunnuntaina 30.11. kello 18. Konsertin ohjelma koostuu pääosin perinteisistä ja rakastetuista joululauluista. Järjestelyistä huolehtii Lions Club Nurmijärvi. Liput maksavat 20 euroa ja niitä myyvät Nurmijärven kirjastot. Ohjelmia on mahdollista ostaa myös ennen tilaisuuden alkua paikan päältä. Tilaisuuden tuotto käytetään nurmijärveläisten nuorten tukemiseen mm. oman seurakuntamme diakoniatyön kautta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kahdesti Emma-palkittu Joel Hallikainen ryhtyi viihteen ammattilaiseksi 30 vuotta sitten. Uran alussa hän sai toisen sijan laulelmakilpailussa “Tapsan tahdit”. Hallikainen on saavuttanut suurta suosiota ja menestystä iskelmälaulajana sekä televisiossa ”Tuttu juttu” -showssa. Television jälkeen Hallikaisen ura on jatkunut iskelmälaulajana sekä esiintymisillä kirkoissa. Sen myötä hän on alkanut levyttämään tekemiään hengellisiä kappaleita. Hallikaisen Gospel-kirkkokonsertit ovat saaneet suuren suosion. Joulun tunnelmaa laulaen kylän keskustan Kukkataikureilla ja Klaukkalan Kauneushoitola Sarielissa. Konsertin tuotto ohjataan kotimaan hyvän- tekeväisyyskohteisiin. Konsertin järjestävät yhteistyössä LC Nurmijärvi Kanerva ja Nurmijärven Seurakunta. Puh. 010 387 5800 Varaa pikkujoulupaikkasi Cantica-kuoro Meillä herkulliset Joulumenut Tervetuloa! Joulukonsertti [email protected] www.kotoranta.fi Ilmoita Seurakunta-viestissä Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. 045 114 4723 Tänä jouluna oopperalaulajat, tenori Jyrki Anttila ja baritoni Raimo Laukka, konsertoivat joulun tunnelmissa Nurmijärven kirkossa sunnuntaina 14.12. klo 16. Molemmat laulajat ovat jo kansainvälistä uraa tehneitä laulajia. Konsertin pianistina ja urkurina toimii Maija Anttila. Ohjelmassa on luvassa taatusti perinteisiä tunnelmallisia joululauluja sekä myös uudempaa joululaulutuotantoa: Sylvian joululaulu, Taas kaikki kauniit muistot, Varpunen jouluaamuna, Oi jouluyö, Kaunein yö. Liput toimistusmaksuineen alk. á 24,50e Lippupisteestä: lippu.fi tai 0600900900 (1,98/min+ppm) tai R-kioskilta: tapahtumanumero 108183. Täyden palvelun hautaustoimisto Joulun tunnelmissa Torstaina 11.12.2014 Rajamäen kirkko klo 19.00 Tukenasi surun kohdatessa Hautauspalvelut Kuljetukset Vapaa pääsy Ohjelma 10 € Kiireetön,luottamuksellinen palvelu rauhallisessa toimistossa. Kotimaiset arkut ja uurnat. KLAUKKALAN KIRKKO 10 v.-JUHLAVIIKOLLA Monipuoliset ja hyvät tarjoilut. Arvostava ja osaava. Hautakivet Kaiverrukset. Nimien lisäykset. Erikoissuunnittelu. Trubaduuri Markus Bäckman Klaukkalan kirkossa perjantaina 28.11. klo 18.00–19.30 Nurmijärven Seurakunta Perunkirjoitukset Asianajaja Ulla-Riitta Kylli Perinnönjaot. Testamentit. PA R I S U H D E I LTA Johtava perheneuvoja Heli Pruuki Ammattitaitoisesti laadukkaat kukkalaitteet ja -asetelmat. 019–433 043 ”Ihana kamala parisuhde” Lastenhoito järjestetty Kukkalaitteet Kuoroa johtaa Arja Virtanen-Haapasalmi Muistotilaisuudet 2004 - 2014 Ryhmillä, min. 10 henkilöä, on mahdollisuus ostaa lippuja 22e kpl: Jyrki Anttila 050 559 6773 tai 044 770 3589, tuottaja@ operart.fi, [email protected] Lisätietoja: www.operart.fi ja www.facebook.com/OperArt.JyrkiAnttila ja youtube Operart www.kthautauspalvelut.fi NURMIJÄRVI Pratikankuja 3 p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14 19 Diakonia ja vapaaehtoistoiminta KIRKONKYLÄ KLAUKKALA Kohtaamispaikka kaikenikäisille Kohtaamispaikka Ystävyyden Kammari Keskustie 2, Nurmijärvi tiistaisin ja torstaisin klo 10–13 - ti 2.12. klo 10.30 lauluja Isänmaasta, Leena Kaarni - to 18.12. klo 10.30 jouluhartaus, Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni, puurotarjoilu Puh. 09 250 1971 ti ja to klo 10–13 Maanantairuokailu Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa Kirstaantie 5-7 maanantaisin klo klo 12–13 Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata. Lisätietoa ruokailusta: diakoni Veera Värtelä p. 050 343 5093 - ma 15.12. klo 13 kanttori Satu Ranta laulattaa lauluintoisia Keski-Uudenmaan Viittomakielisten kerho Nurmijärven seurakuntakeskuksessa Joulujuhla ja kirkkohetki Sääksin leirikeskuksessa to 18.12. alkaen klo 18, joulupuuro ja torttukahvit Vieraanamme Lohjan viittomakieliset. Tuo pieni lahja pukinkonttiin tullessasi. Näkövammaisten kerho Joulujuhla Nurmijärven seurakuntakeskuksessa ke 17.12. kello 13–15 yhdessä Seurakuntakerhon ja Lähetyspiirien kanssa Vanhustentalon kerho Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1 parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30 Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun, jumpan ja vierailijoiden siivittämänä. Joulujuhla ti 16.12. yhdessä Pullakerhon kanssa. Lisätietoja kerhoista: Tuula Moström, 050 307 2982 tai [email protected] Seurakuntakerho Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13 Tule mukavaan joukkoon. Kerhossa on hartaus, kahvitarjoilu ja keskusteluteema. Keskustelua virittelee vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju. - 3.12. Joulukuun ajatuksia ja odotuksia - 17.12. Kirkonkylän ryhmien yhteinen Joulujuhla Lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607.. Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten oma olohuone Kirkonkylässä torstai-iltoina KEVA-kerho Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 parillisten viikkojen torstaina klo 17.30–19 - vuoden viimeinen kokoontumien to 27.11. Lisätiedot: diakoni Jonna Dmitrieva, 050 367 9671 tai [email protected] Luentosarja mielen sairauksista Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2A, Nurmijärvi klo 17.30–19 - ke 3.12. klo 17.30–19 ’Voiko välittää liikaa – Omaiset mielenterveystyön tukena’, toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Leif Berg Järj. HUS, OTU ry. ja Nurmijärven seurakunta Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Etsimme Kynttilänsytyttäjiä Kirkonkylän hautausmaalle Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 maanantaisin klo 12–14.30 Kaikille avoin olohuone, kahvi (1 €). Toisinaan ohjelmaa klo 13. - 1.12. klo 13 Tilat tutuiksi -kävelykierros kirkon tiloissa, sopii myös liikuntaesteisille - vuoden viimeinen tapaaminen ma 8.12. Olotuvalle on mahdollisuus tulla emännäksi tai isännäksi. Ota yhteys diakoni Jonna Dmitrievaan. Klaken Keidas Klaukkalan kirkon seurakuntasalissa Ylitilantie 6 keskiviikkoisin klo 15 – 16.30 hartaushetki takkahuoneessa klo 16 Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata. Lisätietoa ruokailusta: diakoni Veera Värtelä p. 050 343 5093 Vuoden viimeinen Klaken keidas ke 3.12. Samassa yhteydessä Klaukkalan alueen adventin juhla. Erityislasten vanhempien Avoin vertaisryhmä Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa, Ylitilantie 6 (käynti pääovesta) kerran kuukaudessa keskiviikkoisin klo 18–20 - syksyn viimeinen kerta 17.12. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys viikkoa ennen ryhmää diakoniin, [email protected], p. 050 367 9671. Kysy myös kirkonkylällä kokoontuvasta erityislasten vanhempien ryhmästä. Kehitysvammaisten joulukirkko ja joulujuhla Nurmijärven kirkossa ja seurakuntakeskuksessa tiistaina 16.12. klo 12.30–14.30 Aloitamme kirkossa ehtoollisjumalanpalveluksella, jonka jälkeen siirrymme seurakuntakeskukseen kahville ja juhlahetkeen. Ilmoita henkilömäärä ja kahvileipään liittyvät ruokavaliot maanantaihin 8.12. mennessä diakonille, [email protected] tai 050 367 9671 (puhu tarvittaessa vastaajaan). Klaukkalan alueen Adventin juhla kirkossa ja seurakuntasalissa ke 3.12. klo 13.30 - iltapäivän ehtoollishetki n. klo 14.15 Miksi Klaukkalan kirkko on minulle tärkeä? - pastillin pituisia ajatuksia seurojen tapaan - ruokailu klo 15, samalla vuoden viimeinen Klaken keidas (ilmainen) Healing Rooms -rukousklinikka Isossa Pappilassa, Pappilantie 1, Nurmijärvi maanantaisin klo 18.30–20.30 1.12. ja 15.12. - rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta, puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä, ajanvarausta ei tarvita s-posti: [email protected] www.healingrooms.fi Tervetuloa rukoiltavaksi! Kansainvälinen kahvila International Café jouluaattona 24.12. klo 13–15 väliseksi ajaksi - tule aattona sytyttämään kynttilöitä sellaisten ihmisten avuksi, joille sytyttäminen on sääolojen, näkö- tai liikuntakyvyn takia hankalaa. Olet portilla valmiina, kun ihminen tulee pyytämään apua. Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan. Perjantairuokailu Rajamäen seurakuntasalissa, Patruunantie 1 perjantaisin klo 11–12.30 Kevyt lounas ja kahvit 1 €. Lisätietoa ruokailusta diakonissa Minna Väänänen, p. 050 356 4936 Diakoniapiiri Rajamäen kirkon seurakuntasalissa joka toinen torstai klo 18–21 Lisätiedot: Liisa Hakala, 050 328 7540 Eläkeikäisten ryhmä Röykän Toimelassa, Männikönaukiontie 4 parittoman viikon torstaina klo 11.30–13 - syksyn viimeinen kerta to 4.12. Diakonian jouluateriat Maksuton jouluruoka ja pientä ohjelmaa Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 ma 22.12. klo 12–13.30 Rajamäellä, Patruunantie 1 ja Klaukkalan kirkolla, Ylitilantie 6 ti 23.12. klo 12–13.30 Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle Varaa aika viikkoa ennen ajateltua tapaamispäivää soittamalla suoraan työntekijän puhelimeen. Mikäli tapaamisen jälkeen on perusteita maksaa jokin lasku, käsittelyyn ja maksatukseen on varattava viisi työpäivää. Eli ole hyvä ja toimi ajoissa. Diakoniatyöntekijän tehtävänä on pohtia kanssasi luottamuksellisissa keskusteluissa Sinun ja perheesi tilannetta. Teemme yhteistyötä myös kunnan sosiaali- ja perhetyöntekijöiden kanssa. Monet ihmiset ovat saaneet apua kauttamme. Toki myös rukous ja sielunhoito ovat meille tuttuja asioita. Jos tapaamisessa keskustellaan taloudestasi, ole hyvä ja varaa mukaasi: 1. viimeisin tiliote vähintään kuukauden ajalta 2. yhteenveto tuloista sekä menoista 3. viimeisin toimeentulotukipäätös 3. akuutit laskut Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen. Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen diakoniatoimiston (Patruunantie 1, 2. krs) tiloissa. Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse: Rajamäen kirkkopiiri: • Minna Väänänen, 050 356 4936 Kirkonkylän kirkkopiiri: • Hanna Alava, 040 760 2607 • Tuula Moström, 050 307 2982 Koko kunnan alue: • diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420 • vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564 • johtava diakoni Tero Konttinen, 040 829 3411 Kirkonkylän siunauskappelin edustalle 24.12. klo 13–16 www.suurellasydamella.fi Rajamäen seurakuntasalissa, Patruunantie 1 maanantaisin klo 10–13 Kaikille avoin tapahtuma, kahvi 1€, ohjelmallinen hetki klo 11 - Leena Kaarni laulattaa 8.12. Klaukkalan kirkkopiiri: • Veera Värtelä, 050 343 5093 • Jonna Dmitrieva, 050 367 9671 Glögin tarjoilijoita Jos kiinnostuit, ota yhteys: Tero Konttinen (lomalla 30.11. asti), 040 829 3411, [email protected] Anneli Järvinen, 050 464 6564 RAJAMÄKI at Café Hugo, Klaukkalantie 69. Joka kuukauden viimeisenä torstaina-aamuna klo 10. Syksyn viimeinen kerta 27.11. Alkaa tammikuussa 29.1. Every last Thursday of the month at 10 am. For more information contact Virve Karvonen, 050 360 8893 / [email protected] Tervetuloa kansainvälisyydestä kiinnostuneet! Welcome! S-posti: [email protected] Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia ihmisiä mahdollisimman hyvin. Otathan yhteyttä kun: - Tarvitset keskusteluapua - Ihmissuhdeasiat ovat solmussa - Rahasi eivät riitä perustoimeentuloon - Koet olevasi yksin tai masentunut - Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi - Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä 20 Sanna Erelä kirjoittaa ajankohtaisia kuulumisia: ”Täällä Caspari-keskus, Jerusalem! Mitä sinulle kuuluu? Minulle kuuluu hyvää! On todella iso kiitoksen aihe, että elämä täällä on taas voinut palata tavallisiin uomiin sen jälkeen, kun Gazan tulitauko saatiin elokuun lopulla. Pommitetussa Gazassa mikään ei tietysti pitkiin aikoihin ole normaalia, niin kuin ei myöskään niissä israelilaiskodeissa, joissa surraan sodassa kuolleita. Molemmin puolin rajaa on paljon toivottomia, katkeroituneita ja traumatisoituneita ihmisiä. Rukoillaan, että seurakunnat osaisivat palvella näitä ihmisiä oikealla tavalla ja viedä heidät Jeesuksen luo. Sodan aikana esim. palestiinalaispastori Naim Khoury Betlehemistä kävi Gazassa rohkaisemassa paikallisia kristittyjä. Yhteyden etsintää Messiaanisten juutalaisten ja arabikristittyjen välinen yhteyden puute on kipeä haava Kristuksen ruumiissa täällä. Rannikolla asuva Libanonista kotoisin oleva Ikkuna maailmaan arabipastori kertoi Jumalan puhutelleen häntä ja hänen työtovereitaan asiasta. ”Herätystä ei tule ennen kuin juutalais- ja arabiuskovien välillä on yhteys!” Kolmen uskonnon puristuksessa Jerusalem on hengellisesti erittäin kovaa maata muokattavaksi, mutta täälläkin on etsintää. Etiopianjuutalai- Kylväjän tiimi Haifassa, vas. Leena ja Jari Honkakari, Sari Erelä ja Pirkko Said. Rollaattoriparkki Ebenezer-vanhainkodin ruokasalin ulkopuolella Haifassa. nen pastori kertoi, että rabbit tulevat pyytämään häneltä esirukousta, koska se näyttää toimivan. Juhlaa ja rukousta oli kuitenkin rohkaisevaa, että Syyrian pakolaisten keskuudessa on selvästi hengellistä janoa ja monet haluavat tietää kristinuskon Jeesuksesta. Sannan kirjeestä toimitti Eeva Halonen Syksyn suuri juhlakausi on käynnistynyt suuren sovintopäivän, Jom Kippurin vietolla. Silloin kaupunki hiljenee, autot jätetään parkkiin ja kadut tyhjenevät. Reilun kilometrin päässä kotoani olevaan Ramat Rachelin kibbutsihotelliin kokoontui tänäkin vuonna satoja ihmisiä eri puolilta maailmaa Kaikkien kansojen rukouskonferenssiin. Konferenssissa kuulimme terveisiä ja rukousaiheita eri puolilta Lähi-Itää. Irakista tapahtumaan oli saapunut pastori, joka omien sanojensa mukaan halusi olla tuomassa ”rakkauden ohjuksia” Irakista Israeliin. Israelilaiset ovat olleet hyvin kosketettuja tajutessaan, että kaikki irakilaiset eivät vihaa heitä. Turkin edustaja kertoi, että hänen maansa seurakunnissa ja kirkoissa juutalaisvastaisuus on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Sen sijaan Syyrian terveisinä kuulimme, että tilanne siellä on tässä suhteessa paljon huonompi. Samalla Koko Seurakunnan Lähetysväen Yhteinen Joulujuhla mukana myös seurakunta- ja näkövammaisten kerho keskiviikkona 17.12. klo 13 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa Joulupuuro ja -kahvi sekä jouluista ohjelmaa Lämpimästi tervetuloa! Immanuel-kirkko on seurakuntatyön keskus Tel Avivissa Jouluradio 30.11.2014– 6.1.2015 * Keski-Uusimaa 92,7 MHz www.jouluradio.fi Nurmijärven Seurakuntaviesti Nurmijärven Seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, 01900 NURMIJÄRVI S-posti: [email protected] Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot Seurakuntatoimisto: Tiedottaja Birgit Tolvanen, 040 701 3592 S-posti: [email protected] fax 09 878 6106 S-posti: [email protected] Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660 Iltapäivisin vain ajanvarauksella soittamalla 9–12 Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain paikallisissa lehdissä. Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Birgit Tolvanen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero Konttinen, Anni Pesonen, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin n. 16 000 kpl. Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy / Marja-Liisa Louhio 045 114 4723 Sivunvalmistus: Studio Ink Oy / Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2014 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy: viikolla 51/2014 Kannen kuva: Emilia Kpanen ISSN 1457 - 795X
© Copyright 2024