Nurmijärven Seurakuntaviesti 7-8/13
7-8 / 2013 26.11.2013 ”Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan.” Siunattua joulurauhaa jokaiseen kotiin! Virsi 21 Enkeli ilmestyy tänäkin vuonna joulupolulla Kirkonkylän pappilan pihapiirissä. Sivu 6 Tässä lehdessä mm. Odotus kannattaa Nykyihminen on kärsimätön odottaja, kaikki pitäisi tulla heti tänne nyt! Pieni lapsi opettaa odottamaan. Kasvu aikuiseksi ei tapahdu hetkessä. Sivu 3 ”Kello löi jo viisi” Immi Hellén kirjoitti sanat ja R. Raala sävelsi ’Joulukirkkoon’ -laulun, joka on kaikissa suomalaisissa joululaulukirjoissa. Säveltäjä vietti lapsuutensa Raalan kartanossa. Sivu 4 www.nurmijarvenseurakunta.fi Köyhyysriski on kasvanut Suomessa Riski on kasvanut 1990-luvun laman jälkeen ja köyhyydestä on tullut aiempaa pysyvämpää, ilmenee Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuskeskuksen äskettäisestä tutkimuksesta. Miten voidaan Lintukodoksikin kutsutulla Nurmijärvellä. Sivut 8-9 Kirkonkellot on vanha viestintäväline Kirkonkellojen soitto ilmoittaa pyhäpäivän alkamisesta, kutsuu jumalanpalvelukseen ja kertoo kuolinviestin. Sivu 10 Joulu kutsuu yhteyteen Lehden sivuilta löytyy runsaasti erilaisia mahdollisuuksia kokea joulun Sanoma sekä sanoin että sävelin yhdessä toisten kanssa. Lämpimästi tervetuloa! www.suurellasydamella.fi www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta 2 Lapsi selaa lelulehteä lattialla. Äiti mä haluan tuon, ton ja tän! Kauppojen tarpeeseen tahkota rahaa käytetään lapsia ja vanhempien halua nähdä ilo lapsen silmissä. Kaupallisuutta hyödyttää myös aikuisten tarve uppoutua unelmiin, edes hetkeksi poistua sekaisesta kodista ja nuhjuisesta arjesta haaveiden maailmaan. Mainokset ovat ihania ja houkuttavia. Niissä joulu on aina onnellinen, kaunis ja täydellinen. Mutta mitä oikeastaan olisi onnellinen, kaunis joulu? Mitä minä tarvitsen? Mitä läheiseni oikeasti tarvitsevat? Antaisinko tänä vuonna lahjaksi hyviä sanoja? Kuvaavia, ehjäksi tekeviä sanoja; sanoja jotka korjaavat rikki mennyttä ja hellivät kohdettaan? Supattaisinko lapseni korvaan siitä, miten tärkeä hän minulle on – ja kertoisinko muillekin rakkailleni heidän arvokkuudestaan? Rakkaudestani, josta usein vaikenen ja Ihmeellisiä lahjoja jonka sijaan muistan muistuttaa, hössöttää, komentaa ja motkottaa. Antaisinko lahjaksi läsnäoloni? Sen, että laittaisin läppärin ja puhelimen sivuun, telkkarin välillä kiinni – kääntyisin kohti häntä, joka minua tarvitsee. Kysyisin kuulumisia ja kuuntelisin tarkoin. Antaisinko lahjaksi lämpimän katseeni? Antaisinko hymyni, sen, josta toinen voi lukea haluavani viettää aikaa juuri hänen kanssaan? Antaisinko lapselle lahjaksi joulun selvin päin olevien vanhempien kanssa? Hetkiä sylissä lukemassa yhdessä kirjaa? Ei materiaalisissakaan lahjoissa ole vikaa, kunhan ne eivät korvaa sitä, millä on eniten merkitystä. Kun lapsi muistaa köllötelleensä isän kainalossa ja kellineensä äidin hyväksyvässä katseessa, hän saa lahjaksi sellaista, mikä ruokkii häntä koko elämänsä ajan. Ja ihan sa- Kirkkoon kun kellot kutsuvat Messu joka sunnuntai: • • • Nurmijärven kirkossa klo 10 Rajamäen kirkossa klo 10 Klaukkalan kirkossa klo 12 Tarkista joulunajan jumalanpalvelusajat tämän lehden ilmoituksista, viikoittain Nurmijärven Uutisista tai seurakunnan kotisivulta. Messun aiheet: Tavataan kirkossa! • 1. adventtisunnuntai 1.12. ’Kuninkaasi tulee nöyränä’ • Itsenäisyyspäivä 6.12. ’Kiitos isänmaasta’ • 2. adventtisunnuntai 8.12. ’Kuninkaasi tulee kunniassa’ • 3. adventtisunnuntai 15.12. ’Tehkää tie Kuninkaalle’ • 4. adventtisunnuntai 22.12. ’Herran syntymä on lähellä’ • Jouluyö 24.12. ’Teille on syntynyt Vapahtaja!’ • Jouluaamu 25.12. ’Nyt Betlehemiin!’ • Tapaninpäivä 26.12. ’Kristuksen todistajat’ • Apostoli Johanneksen päivä 27.12.’Jumala on rakkaus’ • Viattomien lasten päivä 28.12. ’Jeesus pakolaisena’ • Uudenvuodenaatto 31.12. ’Aikamme on Jumalan kädessä’ • Uudenvuodenpäivä 1.1.2014 ’Jeesuksen nimessä’ • 2. sunnuntai joulusta 5.1. ’Herran huoneessa’ • Loppiainen 6.1. ’Jeesus, maailman valo’ Perhemessu Mark. 11: 1-10 Joh. 8: 31-36, Matt. 20: 25-28 Luuk. 12: 35-40 Matt. 11: 11-19, Joh. 1: 35-37 Matt. 1: 18-24 Luuk. 2: 1-14 Luuk. 2: 1-20 Luuk. 12: 8-12 Joh. 21: 19-24, Joh. 1: 1-14 Matt. 2: 13-21 Matt. 16: 1-4 Joh. 14: 12-14 Joh. 10: 22-30 Matt. 2: 1-12 1. ADVENTTINA 1.12. Nurmijärven kirkossa klo 10 - Anna-Kaisa Tenhunen ja Markus Asunta - kanttorina Anni Nummila Kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa Messu Rajamäen kirkossa klo 10 - Jouni Vasikainen - kanttorina Julia Hyyrynen - tekstinlukijoina diakoniapiiriläisiä Raalan-Nukarin Martat tarjoilevat kirkkokahvit Klaukkalan kirkossa klo 12 - Johannes Haapalainen ja Riitta-Leena Sihvola - kanttorina Kaisa Reunanen Kirkkokahvit seurakuntasalissa Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa! Kauneimmat Joululaulut - Rajamäen kirkossa su 8.12. klo 15 - Klaukkalan kirkossa su 8.12. klo 15 ja 18 - Nurmijärven kirkossa su 15.12. klo 15 ja klo 18 - Raalan koululla la 28.12. klo 14 Lasten Kauneimmat Joululaulut - Rajamäen kirkossa pe 13.12. klo 18 - Klaukkalan kirkossa ma 16.12. klo 18 - Nurmijärven kirkossa ti 17.12. klo 18 MYYJÄISET Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 11.30–13 - joulupuuroa ja -kahvit - leivonnaisia, laatikoita, käsitöitä ja arpajaiset Tuotto seurakunnan lähetystyön kohteisiin. Rajamäen kirkon tiloissa n. klo 11.30 Diakoniapiiriläisten ja Raalan-Nukarin Marttojen myyjäiset. Klaukkalan kirkolla n. klo 13.15–14.30 - koruja, kudonnaisia, käsitöitä, jouluherkkuja ym. Voit myös varata myyntipöydän 70 x 130 cm, pöytävuokra 15 €. Pöydän myyntituotto myyjälle. Mahtuu max. 10 pöytää. Ilmoittaudu: diakoni Jonna Dmitrieva, 050 367 9671 tai [email protected] Tuotto puoliksi lähetys- ja diakoniatyölle Tervetuloa ostoksille! JOULUVALOJEN SYTYTYS Rajamäen kirkon pihakuuseen klo 16 Glögitarjoilu Kauneimmat Joululaulut -messu - Klaukkalan kirkossa su 15.12. klo 18 - Nurmijärven kirkossa su 22.12. klo 18 - Rajamäen kirkossa su 22.12. klo 18 Nuorten Kauneimmat Joululaulut - Rajamäen kirkossa ke 11.12. klo 18 Tervetuloa laulamaan joulua ! Tilaisuuksissa kerätään kolehti Suomen Lähetysseuran joulukeräykseen. manlainen ruokkii kaikenikäisiä. Ihmeellinen lahja. Sytyttää ilon silmiin pidemmäksi aikaa kuin tavara. Itse taidan tarvita jokavuotisen liikuttumiseni joulukirkossa. Sen kyynelvirran, joka saa lapseni kysymään ”miksi itket äiti?” En oikein tiedä vastausta. Ehkä siksi, että ”kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan”. Ehkä siksi, että saan kuulla sanat: ”Älkää pelätkö! Teille on syntynyt Vapahtaja!” Joulun ihmeellisin lahja on ilmainen ja kaikille tarjolla. Jumala syntyi ihmiseksi, meidän luoksemme. Hän koskettaa ja tulee lähelle monin tavoin, vaikkapa joululaulun sanojen kautta tai kynttilän lohduttavassa valossa. Ihmeellisintä lahjaa ihmetellään seurakunnan tilaisuuksissa koko juhlakauden läpi. Tervetuloa! Heli Pruuki Johtava perheneuvoja P yhä Jumala, joka olet, joka olit ja joka olet tuleva. Tule sydämiimme adventin aikana. Siunaa valmistautumisemme jouluun. Auta meitä tekemään kodeissamme tilaa Poikasi Jeesuksen syntymäjuhlalle. Suo, etteivät joulukiireet täytä mieltämme. Aamen. Auli Helenius, pastori ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 6.12. Lipunnosto klo 9 - Nurmijärven seurakuntakeskuksen pihalla - Rajamäessä Rajakaaren pihalla - Klaukkalassa Klaukkalan kirkon pihalla Kynttilät syttyvät klo 9.30 - sankarihaudoilla Nurmijärvellä ja Rajamäessä Leijonien toimesta jo 26. kerran Sanajumalanpalvelukset - Nurmijärven kirkossa klo 10 - Rajamäen kirkossa klo 10 Perhejumalanpalvelus - Klaukkalan kirkossa klo 9.30 - partiolaisia mukana messun toteutuksessa Kirkkokahvit ja partiolaisten myyjäiset. Kirkkokahvien jälkeen partiolaisten lupauksenantotilaisuus. Kunnianosoitukset jumalanpalvelusten päätyttyä - Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoille - Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille - Veteraanikivelle - Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkeille Perttulassa ja Rajamäessä Kirkkokahvit - jumalanpalvelusten päätyttyä Päiväjuhla seurakuntakeskuksessa klo 12 - juhlapuhe kenraaliluutnantti Pertti Nykänen Partiolaisten soihtukulkue - Ahjolasta sankarihaudoille klo 18 Kunniamerkit – Tervetuloa! 3 Hidasta odotusta Viime adventtina meidän perheessämme ei odotettu vain joulua. Esikoisen laskettu aika oli helmikuun lopussa. Joulun alla ajatukset liikkuivat perinteisen joulunodotuksen ja -valmistelun lisäksi myös tulokkaan elämän alkutaipaleen valmistelussa. Huomasin moneen otteeseen käyttäväni ilmaisua ”malttamaton”. En malta odottaa, että odotus on ohi. En malta odottaa, että ensimmäisen kerran näen Pienen. Malttamattomuus näkyi myös arjessa pinnan lyhyytenä ja tuskastumisena siihen, että liikkuminen oli hidasta ja välillä vaivalloistakin. Jälkikäteen ajatellen odottaminen oli ihanaa. Ihanaa oli myös odotuksen täyttyminen, mutta kyllä sitä odotustakin olisi voinut kestää – näin jälkikäteen ajatellen – pidempäänkin. Odotus koettelee Kärsivällisyys ei ehkä ole suurimpia hyveitäni. Mutta tietty yleinen kärsimättömyys tuntuukin olevan ajassamme enemmän sääntö kuin poikkeus. Pitää matkustella. Pitää kokea. Pitää saada elämyksiä. Elämän pitää olla kiinnostavaa, vaihtelevaa, virikkeellistä, arjen yläpuolella. Nykyihminen polkee jalkaa kärsimättömänä, jos juna on vaikkapa kymmenen minuuttia myöhässä. Jos jonkin tuotteen toimitusaika ilmoitetaan olevan neljä viikkoa, odotusta pidetään kohtuuttoman pitkänä. Aikaamme leimaa hengästyttävä kärsimättömyys: kaikki heti tänne nyt! Ja kuitenkin: aika harvan elämä romahtaa kymmenen minuutin viivästykseen, ja harva tavara on niin olennaisen tärkeä, että sitä ei voisi odottaa muutamaa viikkoa. Ehkä adventti voisi opettaa meille, että jo odotus voi olla täyttymyksellistä? Odotttaminen tuntuu ajoittain vaikealta ja malttamattomana haluaisi vastauksen heti. Kun odotus sitten päättyy, on ilo suuri! Odotus palkitaan Odotus kannattaa Jeesuksen ajan Lähi-idässä käsitys nopeudesta oli hieman toinen. Jumalan lupaamalle Messiaan, Vapahtajan, tulemiselle ei ollut annettu edes viitteellistä aikataulua, saati minuutintarkkaa kellonaikaa. Kun odotukset lopulta täyttyivät, oli odotusaikaan ehtinyt mahtua sotia, rauhaa, valtioiden syntymisiä ja kaatumisia, Jumalan lupausten täyttymistä ja lupausten täyttymisen odottamista. Yksinkertaistaen voisi väittää, että koko Vanha testamentti on adventtia, odotusta. Sanotaan, että myös matkalla oleminen on osa määränpäätä. Jumalan suunnitelmaan kuuluu myös odottaminen. Meille ei paljasteta hänen koko suunnitelmansa laajuutta nyt heti tässä. Eivätkä Raamatun ihmiset kiirehdi Jumalan suunnitelmaa, vaan heittäytyvät sen vietäviksi. Adventti, suuren juhlan odotus, antaa myös meille mahdollisuuden hidastaa ja keskittyä odottamiseen. Yksi tapa odottaa on paasto: se ei tarkoita välttämättä paastoa tietyistä ruoka-aineista, vaan se voi hyvin olla myös paastoa jostakin itselle vahingollisesta, esimerkiksi kiireestä. Paasto voi saada ihmisen tarkastelemaan elämässään niitä asioita, jotka ovat hyvin. Monesti kun huomaamme elämässämme olevan hyvän vasta kun jokin siinä tavallisessa arjessa meneekin huonosti. Paasto voi olla myös itsetutkiskelun aikaa. Meitä kutsutaan tarkastelemaan omaa elämäämme ja sen suuntaa. Kristityt on kutsuttu olemaan valona maailmassa. Paasto pysäyttää kiireen ja antaa mahdollisuuden tarkasteluun: Miten minun lamppuni loistaa tämän talven pimeydes- sä? Levitänkö valoa vai lisäänkö pimeyttä? Peittääkö näennäinen kiire ja arjessa tärkeältä tuntuva suorittaminen alleen todellisen kutsumukseni kristittynä? Kristityn vaellus maailmassa on odotuksen ja täyttymyksen, ilon ja surun, toivon ja pettymyksen sävyttämää. Pimeän ja murheen keskellä toivo on kuitenkin se, mikä valaisee arkista taivallusta, taivaan ilon odotusta – kuin pimeään syttyvä kynttilä. Tuon toivon lopullista täyttymistä ei yksikään meistä pysty kiirehtimään, eikä ole tarpeenkaan. Mutta toivoa meistä jokainen saa levittää eteenpäin. Jumala on luvannut olla omiensa kanssa juuri tässä ja nyt, matkalla, täyttymystä odottaessa, apuna, turvana ja vahvistuksena. Odotus on jatkuvaa Meidän Pieni syntyi tämän vuoden helmikuussa. Malttamaton Joulusta loppiaiseen odotus sai siis onnellisen päätöksen ja täyttymyksen. Onneksi lapsi opettaa edelleen joka päivä hetkessä elämistä, maltillista odotusta ja kärsivällisyyttä. Hänen kanssaan on ilo myös uusin silmin astua adventin aikaan, ihastella ja ihmetellä syttyviä kynttilöitä, kuunnella joulun musiikkia ja hiljentyä joulun hartauksissa ja jumalanpalveluksissa. Uskon Pienen ymmärtävän yllättävän paljon. Osaahan hän jo taputtaa, päristää ja laulaa mukana omalla kielellään. Hän opettaa myös meitä vanhempia odottamaan kärsivällisesti – päivä, viikko, kuukausi ja vuosi kerrallaan muuttumistaan isoksi, itsenäiseksi ihmiseksi. Ja nyt ymmärrämme jo jotain siitä, että se odottaminen – päivä kerrallaan – taitaakin olla itsessään aika mielettömän hieno juttu. Tiina Huhtinen pastori Arvoisat seurakuntalaiset ja yhteistyökumppanit Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta! JOULUAATTONA 24.12. Aattokirkko - Nurmijärven kirkossa klo 14 (lapsiperheille) ja klo 16 - Rajamäen kirkossa klo 14 - Klaukkalan kirkossa klo 15 Jouluyön messu - Nurmijärven, Rajamäen ja Klaukkalan kirkoissa klo 22 JOULUAAMUNA 25.12. Jumalanpalvelus - Nurmijärven kirkossa klo 7 (messu) - Rajamäen kirkossa klo 8 - Klaukkalan kirkossa klo 9 TAPANINPÄIVÄNÄ 26.12. - Messu Nurmijärven kirkossa klo 10 - Joulukirkko Röykän Toimelassa klo 10 - Laulutuokio Klaukkalan kirkossa klo 18 UUDENVUODENAATTONA 31.12 Uudenvuodenaaton kirkko - Nurmijärven kirkossa klo 23 Lämpimästi tervetuloa joulunajan tilaisuuksiin! www.nurmijarvenseurakunta.fi Piirros: Jani Rättyä UUDENVUODENPÄIVÄNÄ 1.1.2014 Messu - Nurmijärven kirkossa klo 10 Rukoushetki - Klaukkalan kirkossa klo 12 LOPPIAISENA 6.1. Messu - Nurmijärven kirkossa klo 10 - Klaukkalan kirkossa klo 12 Kyläkirkko - Röykän Toimelassa klo 10 Joulutervehdysten ja korttien sijaan lahjoitamme tänä jouluna 1000 euroa Kirkon Ulkomaanavun kautta Filippiinien taifuunin uhrien auttamiseksi. Rauhaisaa Vapahtajan syntymäjuhlaa ja Siunattua Vuotta 2014 Anna hyvän kiertää, anna Sinäkin toisenlainen lahja: Suomen Lähetysseuran kautta, www.onnenlahjat.fi Kirkon Ulkomaanavun kautta, www.toisenlainenlahja.fi 4 Joulukirkkoon Pekka Laineen kuva-arkisto „Kello löi jo viisi“ ei puutu yhdestäkään suomalaisesta joululaulukirjasta, vaikka sen miljöö onkin nykylapsille tuttu lähinnä Koiramäki-kirjoista. Reki karhuntaljoineen, ruuna, aisakello ja reen kannoille nouseminen kuuluvat lapsille jo sadunhohtoiseen maailmaan, vaikka moni ikäihminen muistaakin ne omasta lapsuudestaan. Jo kasvojen pesu vesimaljassa eikä lavuaarin ääressä voi ihmetyttää lasta. Joulukirkkoon mukana tuotuja omia kynttilöitä eivät taida edes nykyiset eläkeläiset muistaa. Ne jäivät lopullisesti käytöstä kirkkojen sähkövalaistuksen myötä. Moni käy jouluaattona kirkossa, mutta jouluaamun kirkkoretki on yhä harvempien tapana. Silti sukupolvi toisensa jälkeen ottaa omakseen tämän laulun. Selittääkö asian nostalgia vai laulun vastustamattoman iloinen sävel – niin kepeä ja kirkas, että koko laulu on kuin triangelin tai kellojen helinää? Lapsille runoileva opettaja Sanat Kello löi jo viisi -lauluun kirjoitti runoilija Immi Hellén, viralliselta nimeltään Ingeborg Hellén. Immi syntyi vuonna 1861 kanttoriperheeseen, kävi ruotsinkielisen tyttökoulun ja valmistui Jyväskylän seminaarista kansakoulunopettajaksi. Valokuvissa hän näyttää melko jylhältä korkeine poskipäineen ja tuimine ilmeineen. Immi oli ensimmäisiä suomeksi kirjoittavia lastenrunoilijoita ja aikansa vaikuttajanaisia, jonka sydäntä lähellä olivat kristinusko, raittiusliike ja hieman yllättäen myös eläintensuojelu. Erikoista aikaan nähden olivat Immin lukuisat opintomatkat yli kymmeneen Euroopan maahan. Immin käsialaa ovat sellaiset lasten ikivihreät kuin Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, Kas kuusen latvassa oksien alla, Pieni nokipoika vaan ja Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän. Monen luonnossa hartautta tuntevan suomalaisen tuntoja tulkitsee Immin paimenlaulu Jäi toiset aamulla nukkumaan: ”Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi siellä palvella Jumalaa, mun urkuni kauniit, soikaa”. Immi oli ahkera kulttuurivaikuttaja, joka jätti yllättävän kestävän perinnön. Kiltin lastenrunouden keskeltä Immiä voi olla alkuun vaikea nähdä radikaalina vaikuttajana, mutta sekä suomenkielisen kulttuurin edistäminen, raittiusliike että eläintensuojelu kertovat päättäväisestä omasta ajattelusta ja sosiaalisesta vastuusta. Henkilökohtaisel- Kysyimme Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen ta elämältään syvästi kristillinen naimaton opettaja oli omana aikanaan esikuvallinen kasvattaja. Hän kuoli pitkällisen sairauden murtamana 1937. Kartanossa kasvanut toisinajattelija Säveltäjä R. Raala (1886–1971) oli Helléniä 25 vuotta nuorempi. Säveltäjän nimimerkki viittaa Raalan kartanoon. Sen taakse kätkeytyy mies nimeltä Berndt Sarlin. Hänen äitinsä, Hanna Sarlin o.s. Weckström, oli Raalan Adlercreutzien kasvattitytär. Kartano oli myös pienen Berndt Sarlinin ensimmäinen koti ja myöhemminkin poikavuosien kesänviettopaikka. Berndtin nuoruuteen mahtui kapinointia rippikoulun käymistä vastaan ja taidehistorian opintoja yliopistossa. Pari intensiivistä vuotta Sarlin vietti nuoren Kansallisteatterin näyttelijänä, kunnes teatteri irtisanoi rahapulassaan ison osan näyttelijöistään, näiden joukossa Sarlinin ja Ida Aalbergin. Sitten seurasi vaihe, jolloin Berndt sävelsi laulunopettajatätinsä vaikutuksesta valtavan määrän lastenlauluja. Työelämässään Berndt ehti korjata autoja, toimia kirjanpi- Joulukirkkoon Mäenrinteen alla talo törröttää, Joka ikkunalla kaksi kynttilää. Kello löi jo viisi, lapset herätkää! Juhani ja Liisi, muuten matka jää. Ruuna, virsta vielä tepsuttele pois! Tällä kirkkotiellä aina olla vois! Tässä vesimalja, silmät huuhtokaa! Lämmin karhuntalja reessä odottaa. Riemuhuuto lähti lasten huulilta: Juur kuin jouluntähti, kirkko kummulla! Joutuin turkit niskaan, kintaat käsihin, Sanna vielä viskaa villahuivinkin. Sisälläpä vasta silmät huikenee, tänne taivahasta Korkein katselee. Vasta ruunan reessä silmät aukeaa. Siin on silmäin eessä synkkä metsämaa. Saivat paikan oman pitkään penkkihin, sytyttivät soman haarakynttelin. Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu. Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu. Iäks muistiin jääneet - niin ei kaunista, kuin on urkuin äänet jouluaamuna. Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle. Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille! Soipi virret vielä kulkiessa pois. Sillä kirkkotiellä aina olla sois. täjänä, kustantajana ja tehtaanjohtajana, viljellä hedelmiä Etelä-Afrikassa, olla isännöitsijänä, virkamiehenä ja konttoripäällikkönä poikansa radioliikkeessä. Etelä-Afrikkaan muutto liittyi Sarlinin epäsovinnaiseen avioliittoon. Berndt rakastui Signe Lindholmiin, tarjoilijaan, joka oli aiemmin synnyttänyt ja hylännyt kolme aviotonta lasta. Koska Sarlinin perhe piti avioliittoa täysin mahdottomana, pari karkasi Etelä-Afrikkaan ja meni naimisiin siellä. Avioliitto kesti, ja Signe ja Berndt saivat kaksi lasta. Berndt pysyi vaimonsa rinnalla aikansa moraalikäsityksistä huolimatta ja erosi kirkosta. Unohtumaton yhdistelmä Immi Hellén kirjoitti yli 1000 runoa, joista kymmenkunta elää edelleen lastenlaulujen sanoituksina. Berndt Sarlin julkaisi yli kolmesataa laulua, joista vain Joulukirkkoon on enää yleisesti laulettu. Toisaalta harva 1. Mikä auttaa jaksamaan kaamoksessa? 2. Mitä odotat joululta tänä vuonna? 3. Mieleenpainuvin joululahjasi? Anne Bamberg-Varila: JP, Tomi ja Make: 1. Olemme nyt lomalla, se auttaa kaamokseen. Teemme kesäisin kivihommia, silloin ei ehdi pitää vapaata. 2. Kinkku on tärkeä juttu ja oma oleminen lapsen kanssa. 3. Villasukat. Tumput. Ex-anopin ostamat lämpimät kalsarit. 1. Käsitöiden tekeminen. Kun ulkona sataa vettä, laitan tulen takkaan ja kudon, teen kortteja tai jotain muuta. 2. En ole erityisesti jouluihminen, en vaihtele jouluverhoja erikseen. Ulos laitan valoja ja sisällä polttelen kynttilöitä. Puolitoistavuotias lapsenlapsi tuo jouluun kivaa hössötystä. Muuten odotan rauhallista olemista, ei säntäilyä paikasta toiseen kilpaa kellon kanssa. 3. Sain lapsena äidiltä lapasia ja sukkia, jotka olivat täytetty jollakin yllätyksellä. ihminen jättää jälkeensä mitään, joka sadan vuoden päästä eläisi kansakunnan muistissa. Molemmat näkivät maailmaa ja elivät vanhoiksi. Sanoittaja oli ulkonaisesti nuhteeton kansankynttilä ja moraalisena esikuva. Säveltäjä eli värikkään elämän toisinajattelijana ja mustana lampaana. Ehkä Joulukirkkoon -laulussa lumoaakin tapa, jolla kahden erilaisen ihmisen sydänäänet yhdistyvät toisiinsa. Lapsuuden joulukirkkomatka nosti esiin Immin yksinkertaisen, maanläheisen hartauden ja Berndtin pulppuavan elämänilon. Ne välittyvät ja tarttuvat laulusta yhä niin lapsiin kuin harmaahapsiin, vaikka ruunat, aisakellot ja haarakynttelit ovatkin jäämässä kauas taakse. Anni Pesonen Venla ja Pinja: 1. Kaamos ei mitenkään erikoisesti rassaa. Siinä se menee kaiken lomassa. Ehkä menemme vähän aikaisemmin nukkumaan kuin yleensä. 2. Odotamme hyvää, perinteistä jouluruokaa ja lomaa koulusta. Aikaa olla perheen kanssa. 3. Nyt ei tule mieleen mitään erityistä joululahjaa. Kari Ritola: 1. Kaamos ei aiheuta minulle erityistä harmia. Olen eläkkeellä, aamuisin ei tarvitse lähteä ulos pimeään. 2. Tämä joulu sujuu suurin piirtein samoin kuin edelliset. Laatikot, rosolli ja kinkku tuovat joulumielen. 3. Olin noin 3-4 -vuotias, kun sain poljettavan Felix-kissan. Tämä lahja on jäänyt mieleeni. Siihen aikaan lelut olivat vaatimattomia nykyaikaan verrattuna. 5 Joulupolulla pappilan kartanolla tapahtuu kummia Pappilan pihapiiri täyttyy jälleen sadoista ihmisistä, jotka ovat matkalla kirjoittamaan nimeään veroluetteloon. Kynttilälyhtyjen valaiseman polun varrella kuullaan ja nähdään mitä merkillisimpiä asioita: Miksi paimenet hämmästyvät? Kuka silloin syntyy ja missä? Keitä ovat kultaan ja silkkiin pukeutuneet kuninkaat? Lopuksi nautitaan kievarissa pipareita ja lämmintä glögiä. Kohta kymmenen vuoden ikään ehtinyt lapsija perhetyön Joulupolku lumoaa kävijänsä ajalla 9.–12.12. Opastetut kierrokset täyttyvät suurimmaksi osaksi omista kerholaisista. Kaikille avoimia aikoja ovat torstaina 12.12. klo 17,18 ja 19. Tervetuloa tunnelmalliselle matkalle jouluun! Pässit odottavat ihailijoita LAPSET POHTIVAT LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄ 20.11.2013 Kirkonkylän päiväkerhon lapset pohtivat lasten oikeuksien merkitystä. Mitä tarkoittaa: ”Lasten oikeudet?” Elisa Airikkala Paimenet saavat seurakseen Uotilasta Airikkalan tilan lampaita. Pässit saapuvat Kirkonkylän pappilan pihalle sunnuntaina 8. joulukuuta ja niitä voi käydä ihailemassa kolmen viikon ajan. Takaisin kotitilalleen ne matkaavat joulun jälkeen 29.12. Lampailla on omat hoitajansa, joten muistathan, että et voi tarjota niille mitään ruokaa! Lisätietoa lampaista: www.airikkala.fi. Sanna Puhakka lastenohjaaja Adventista alkaa joulun odotus Aleksi 4v. - Nii vaik ku leikkii rauhas, ettei mikää kaveri hyökkää kimppuu. Oikeus on semmonen, se on oikeus. Ante 3v.: - Et lapsi voi ottaa aikuisen mukaan puistoon. On oikeus ottaa. Kuvat ja teksti Eeva Aro ÄITIEN VIRKISTYSLEIRI Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa, Sääksjärventie 144, Hyvinkää pe–su 24.–26.1.2014 Rentoa yhdessäoloa ja puuhastelua hyvän ruuan kera. Hinta 40 €. Ohjaajina lastenohjaajat Riikka Sarmala: [email protected] ja Tarja Tolppola: [email protected] Ilmoittautumiset ma 25.11. alkaen klo 9–14: 050 911 0797 Tervetuloa kaikenikäiset äidit! ”Pyrystä ja poudasta lumesta ja roudasta, pakkasesta, jäästä, talven tuiskusäästä tuomme kiitoksen.” Metsäkylän iltapäiväkerhossa puhuttiin adventtiin liittyvistä asioista: Adventti aloittaa uuden kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina lauletaan kirkoissa Hoosianna-hymni ja muistellaan, kuinka Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Silloin sytytetään myös ensimmäinen adventtikynttilä. Sytyttämisen yhteyteen sopii virsi 13, Nyt sytytämme kynttilän. Se on myös yksi iltapäivätoiminnassa käyvien lasten lempivirsistä. Kysyimme kerholaisilta: 1) Mitä laulua lauletaan kirkoissa ensimmäisenä adventtisunnuntaina? Ekaluokkalaiset vastasivat yhteen ääneen: ”Joulu puu on rakennettu”. Tokaluokkalaisten mielestä se on ”Nyt sytytämme kynttilän”. Saatuaan tietää, että tarkoittamamme laulu on Hoosianna-hymni, kävi ilmi, että kaikki olivatkin joskus kuullet sen. Muutamat lapsista alkoivat heti laulaa Hoosiannaa. 2) Mitä sana Hoosianna tarkoittaa? Ekaluokkalaiset: ”Tarkoittaako se jotain enkeliä tai jotain hurraa!” Tokaluokkalaiset jatkoivat: ”Tai sit se on Jeesus.” ” Kyllä se tarkoittaa rohkeeta.” (Herra, auta, pelasta) 3) Tuleeko mieleen laulu, mikä kertoo kynttilöistä? Viitattiin innokkaasti: ”Nyt sytytämme kynttilän”, ja kaikki totesivat yhteen ääneen, että ” sehän jo alussa sanottiin”. 4) Minkälainen on kiva adventtikalenteri? ”Suklaakalenteri tietysti! Ja sen pitää olla Fazer.” ”Mä tykkään Dumlesta.” ”Joulupajakalenteri, jossa on pieni lahja.” ”Lego- tai kuvakalenteri.” Sitten todettiin, että ”kaikki kalenterit on kyl kivoja”. 5) Mistä joululaulusta pidät? ”Paras on ”Joulu puu on rakennettu”. Osa sanoi, ettei välttämättä itse tykkää laulaa, mutta on mukava kuunnella niitä. Metsäperhekerho Parkkimäen ulkoilualueella (Urheilutie, Nurmijärvi) maanantaisin klo 10–12, jatkuen 2.12. asti Metsämörri ja Leevi Leppäkerttu johdattavat lapset tutustumaan luonnon ihmeisiin yhdessä oman vanhemman kanssa. Lapset oppivat viihtymään luonnossa omien kokemusten, elämysten ja aistien kautta. Mukaan retkieväät, istuinalusta ja lämmin vaatetus. Pakkasraja -15 ast. Lisätiedot: Lapsi- ja perhetyö [email protected], 050 467 2454 ”Jouluportaisiin” tarvitaan yhteensä neljä kynttilää. Adventtina sytytän pienen kynttilän; ensin yhden, sitten toisen kolmannen ja neljännen. Silloin on jo ovella juhla Jeesuksen. Kuva ja teksti: Anne Hämäläinen ja Mirja Liljander-Karjalainen Lastenohjaajat / Metsäkylän IP-toiminta Kevätkausi 2014 alkaa maanantaina 13.1. 6 Kahdeksan seurakuntaa ryhtyy selvittämään yhdistymistä Kahdeksan Keski-Uudenmaan seurakuntaa aikoo ryhtyä selvittämään yhteistyönsä tiivistämistä. Hyvinkäällä 14. marraskuuta koolla ollut seurakuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohto päätti pyytää seurakuntiensa kirkkovaltuustoilta valtuuksia selvitystyön aloittamiseen. Hyvinkään kirkkoherran Ilkka Järvisen koolle kutsuman tilaisuuden tarkoituksena oli tutustua käynnissä oleviin kunta- ja seurakuntarakenteiden muutoshankkeisiin sekä pohtia, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta tulisi ryhtyä. Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan selvityshankkeesta oli Eija Harju kertomassa sen ohjausryhmän puheenjohtaja Annika Kokko. Hanke voi johtaa kahdeksan kunnan yhdistymiseen yhdeksi kaupungiksi. Hyvinkään palaverissa oli mukana Nurmijärven, Hyvinkään, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon, Keravan, Järvenpään ja Tuusulan seurakuntien edustus. hankkeen aloittamisessa”, painotti Peltonen. Kirkossa yhdistymishankkeiden taustalla on kuntamuutosten ohella seurakuntien talouden, hallinnon ja toiminnan tarpeet. Yhteistyöllä varmistettaisiin resurssit laadukkaaseen seurakuntatyöhön myös tulevaisuudessa. Yhteistyötä on jo viritelty Sami Ojala. Uusi seurakunta- yhtymä tekeillä Kirkossa valmisteilla olevasta seurakuntarakenneuudistuksesta oli kertomassa Nurmijärven seurakunnan hallintopäällikkö, kirkolliskokousedustaja Sami Ojala. Seurakuntauudistuksen tavoitteena on, että kaikki seurakunnat kuuluisivat tulevaisuudessa johonkin seurakuntayhtymään. Hanke on kirkkohallituksen valmisteltavana kirkolliskokouksen viime keväänä tekeminen linjausten pohjalta ja tulee kirkolliskokouksen päätettäväksi ensi vuonna. Ojala sanoi valmisteilla olevan uuden seurakuntayhtymän olevan puitteiltaan väljän ja kunkin yhtymän seurakunnat voisivat sopia keskenään tarkemmin sen toiminnasta. Tavoitteena on, että ”Uusi seurakuntayhtymä” olisi käytettävissä jo vuonna 2015, jota seuraisi siirtymäaika vuoteen 2019. Lähtökohtana on, että varsinainen seurakunnallinen toiminta Kai Peltonen. tapahtuisi edelleen nykyisenkokoisissa seurakunnissa. Seurakuntayhtymät vastaisivat lähinnä taloudesta, kiinteistöistä, rakentamisesta ja hautausmaista. ”Luottamusta luomassa” Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin dekaani Kai Peltonen piti tärkeänä valmistautua myös vapaaehtoisiin yhdistymisiin riippumatta kuntien ratkaisuista tai kirkkolain muutoksista. Useamman kunnan alueella toimiva seurakuntayhtymä on mahdollinen myös nykyisen lainsäädännön mukaan. Kuntien yhdistyessä on myös seurakuntien yhdistyttävä yhdeksi seurakuntataloudeksi, esimerkiksi seurakuntayhtymäksi. Peltonen korosti luottamuksen tärkeyttä tällaisissa yhteistyöhankkeissa. ”Luottamuksen rakentaminen vie aikansa, joten ei pidä viivytellä Keski-Uudenmaan seurakuntien edustajat kokoontuvat seuraavan kerran tammikuussa. Jos kirkkovaltuustot antavat selvitystyölle kannatuksensa, perustetaan tarvittavat työryhmät selvitystä tekemään. Keskustelussa korostettiin valmistelujen läpinäkyvyyttä. Se tarkoittaa tiedottamista ja vuoropuhelua seurakuntien työntekijöiden, luottamuselinten ja seurakuntalaisten kesken. Tuusula, Kerava ja Järvenpää ovat omalta osaltaan jo selvittäneet seurakuntayhtymän perustamista, mutta ovat Hyvinkään tilaisuuden perusteella mukana myös kahdeksan seurakunnan hankkeessa. Kaksikielinen Sipoo saattaa osallistua selvittämiseen tässä vaiheessa kahteen suuntaan, Keski-Uudellemaalle ja Porvooseen. Seurakuntien yhteistyöhankkeita on virinnyt jo muuallakin. Tampereen hiippakunnassa tuomiokapituli on käynnistänyt siitä alueellisia neuvotteluja. Yhden vision mukaan siellä hiippakuntaan muodostettaisiin kolme suurta seurakuntayhtymää keskuspaikkoina Tampere, Hämeenlinna ja Lahti. Markku Jalava JOULUNAJAN KONSERTIT NURMIJÄRVEN KIRKOSSA, Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi Vivaldia joulun alla to 28.11. klo 19 - Janne Thomsen, huilu, Martti Rousi, sello, Irina Zahharenkova, cembalo, Ensemble Kamari 21 - järj. Nurmijärven kunta Adventinaaton Lyhtykonsertti la 30.11. klo 19 - Tuire Grönthalin lauluoppilaat - järj. Nurmijärven opisto Puhaltajien joulukonsertti ke 11.12. klo 19 - järj. Nurmijärven musiikkiopisto Suomalainen joulu pe 13.12. klo 19 - Cantica-kuoro, joht. Arja Virtanen-Haapasalmi - ohjelma 10 € Joulu saapuu jokaiselle ti 17.12. klo 20 - Laulu: Heidi Idman, Johanna Kivelä, Noora Maijala, Marja-Liisa Nuotio ja Päivi Rintamaa - Piano: Johanna Kivelä Barokkikonsertti to 19.12. klo 18 - Ulla Soinne, alttoviulu, Ilpo Laspas, urut NURMIJÄRVEN SIUNAUSKAPPELISSA, Aleksis Kiven tie (hautausmaan keskellä) Joulukonsertti la 7.12. klo 20 - lauluyhtye Ainoa KLAUKKALAN KIRKOSSA, Ylitilantie 6, Klaukkala Joululaulutuokio pe 22.11. n. klo 19 - Klaukkalan joulukadun avajaisten jälkeen - tiernatytöt esiintyvät Musiikki-iltapäivä takkahuoneessa to 28.11. klo 13–14.30 - kanttori Mikko Peltokorpi Lyhtykonsertti pe 29.11. klo 19 - Tuire Grönthalin oppilaat Adventista Jouluun -konsertti 1. adventtina 1.12. klo 18 - Klaukkalan kirkon kuoro, Hyvinkään kirkkokuoro, Lauluyhtye Vois, Soitinyhtye - johtavat Mikko Peltokorpi ja Eeva Jurmu - ohjelmassa mm. J.S. Bachin adventtikantaatti BWV 61 - ohjelma 10 € Joulukonsertit ma 9.12. klo 19 - Mystica-kuoro ja Vantaan Laulu ke 11.12. klo 19 - Rajamäen Mieslaulajat ja Nurmijärven puhallinorkesteri pe 13.12. klo 21.30, - Suomalainen joulu, Cantica-kuoro, joht. Arja Virtanen-Haapasalmi ohjelma 10 € la 14.12. klo 19 - lauluyhtye Kivi Nurmijärven kanttoreiden joulukonsertti 4. adventtina 22.12. klo 18 - Satu Ranta sopraano, Anni Nummila, sopraano, Julia Hyyrynen, altto - Mikko Peltokorpi, baritoni, Juho Alakärppä, piano Tapaninpäivän joululaulutuokio Tapaninpäivänä 26.12. klo 18 RAJAMÄEN KIRKOSSA, Patruunantie 7, Rajamäki Hyvinkään Kide-kuoro to 28.11. klo 19 - johtaa Pertti Utriainen Itsenäisyyspäivän konsertti pe 6.12. klo 15 - järj. Nurmijärven kunta Joululauluilta su 8.12. klo 15 - järj. Hyvinkään Rauhanyhdistys Jouluvirsien ilta ke 18.12. klo 18 Christmas Carols to 19.12. klo 18 Tuomaanpäivän joululaulut la 21.12. klo 18 7 Onnellisuuden eväitä Nurtsin Nuorisotalolla nuortenillassa osataan odottaa kuulumiskierrosta, jossa jokainen kertoo ajankohtaiset hyvät ja huonot juttunsa. Yhtenä niistä ”hiljaisimmista” torstai-illoista, jolloin koko porukka ahtautui kotoisaan tvnurkkaan, oli monella mielessä – yllätys, yllätys – koulu ja kokeet. Kysyttyäni, mitkä asiat sitten tekevät onnelliseksi, mieliala kohosi huomattavasti. Onnen aineksia alkoi sadella: - ruoka, suklaa, kahvi, ES, pärinäkeitto - lomat, vapaapäivät, nukkuminen - vuodenajat, joulu, lumi - terveys, kaverit, parisuhde, lähimmäiset, lemmikit - harrastukset: musiikki, internet, sulkapallo, mopo ym. ajoneuvot, pelit (Robot Unicorn Attact, NHL 14, GTA-V) - villasukat, huulirasva, meikit - idolit: Justin Bieber, Robin, One Direction - käsi (?) - ”Sitä jokainen saa miettiä” - Onnistuminen kokeissa, aurinko ja Yksisarviset (?) Onni ja onnellisuus – löytyvät läheltä ja jokapäiväisistä asioista ja unelmista. Teksti ja kuva: Iiris Savolainen Jenny (vas.), Reetta, Aino, Samuel, Leevi, Lasse, Aatu, Akseli ja Joonas listasivat onnellisuuden aineksia. Riku saattoi isän varuskunnan portille Alikersantti Rasmus Rehnillä on vielä tai enää 30 aamua jäljellä palvelusta Kaartin Jääkärirykmentissä Santahaminassa. Hän palvelee rykmentin sotilaspoliisikomppaniassa. Kaartin sotilaspoliisien tehtäviin kuuluu varusmiesaikana muun muassa vartiotehtävät Santahaminassa ja kaupungilla, melkeinpä edustustehtäviä. Aliupseerikoulutuksen saavilla palvelusaika on 11,5 muilla 8,5 tai 5,5 kuukautta. Tammikuussa palvelukseen astuneet 11,5 kuukautta palvelevat varusmiehet kotiutetaan 19. joulukuuta, siis jouluksi kotiin. Rasmus pitää sotilaspoliisin koulutusta ja tehtäviä mielenkiintoisina jo sinänsä ja vielä erityisesti aliupseerikoulun johtajakoulutusta. Puvussa kiiltää aliupseerikoulun mustahopeinen risti. Rasmus kuuluu niihin varusmiehiin, jotka ovat jo isiä. Nelivuotias Riku-poika odottaa kotona, mikä tuo oman lisänsä varusmiehen mielen maisemaan. ”Onhan fiilis vähän erilainen. Kyllä sitä odottaa aina viikonloppua, että pääsee pojan ja perheen pariin. Ei sitä mieti, mitä lomilla tekee”, hän myöntää. Vastaavasti lähtö lomalta varuskuntaan ei ole helppo, kun Riku – ja Rikua – jää kaipaamaan. Rasmus ja Riku ovat olleet kahdella seurakunnan isä-poika-leirillä, joita Rasmus pitää todella hyvinä. ”Leirillä voi tutustua poikaan paremmin ja tehdä kahdestaan kaikenlaista. Erittäin antoisaa on myös kanssakäyminen toisten isien kanssa. Jossain kohtaa leiriä ohjaajat ottavat pojat hoitoonsa ja isät voivat jutella keskenään. Pojilla puolestaan on siellä uusia kavereita.” Maanantai-iltana Rasmuksen isä toi alikersantin lomalta Santahaminaan vaarin hoitoon pääsevä Riku mukanaan. Kyllähän vaarin kanssakin on mukava olla, mutta vaikea oli päästää omasta isästä irti. Kädet kiertyvät jalan ja syliin päästessä kaulan ympäri. Rasmus, mistä onnellinen elämä muodostuu? ”Perhe ja läheiset, ei siihen juuri muuta tarvita.” Onni on osa arkea Saappaan toiminnassa mukana olevat nuoret aikuiset katsovat onnellisuuden aineksia ja tulevaisuuttaan jo hiukan eri näkökulmasta. Elämässä saattaa tulla hetkiä, jolloin tarvitaan myös apua, henkistä ja aineellista. Jimi Paasonen opiskelee tällä hetkellä lähihoitajaksi. Hän muutti viime vuonna Klaukkalasta Tikkurilaan koulun perässä. - Viime aikoina on tullut lintsattua aika paljon. Mutta teen myös iltatöitä Hartwall areenalla. - Mielestäni onnellisen elämän edellytyksiä ovat terveys, perhe ja ystävät. Sitten tietysti raha, minkä ympärillä kaikki täällä pyörii. Ja jos harrastaa paljon liikuntaa elämä maistuu paremmalta. - Tulevaisuutta en pelkää, pikemminkin jännitän, minkälainen puhelin on vuonna 2040. - Se kyllä mietityttää, että entäs jos läheiset katoaa ympäriltä, vaikka onnettomuudessa. - Apua ja neuvoja elämääni odotan saavani ystäviltäni ja perheeltäni. Esimerkiksi, jos olen tekemässä vääriä valintoja, joku sanoisi, että ei kannata. Ja jos rahat loppuu joskus, niin äiti laittais muutaman kympin. Jonna Honkanen on 23-vuotias avoliitossa elävä, kohta kahdeksankuisen pojan äiti. Hän on valmistunut lähi- ja muistihoitajaksi ja työpaikka on ortopedisella kuntoutusosastolla. Nyt hän on äitiyslomalla. - Nuoruudessani olen asunut kodin ulkopuolella sijoitettuna ja huostaanotettuna, johtuen äitini ja minun välisistä ristiriidoista. Loppuen lopuksi sain paikan Stenvallin perhekodista Nurmijärveltä, jossa kasvoin aikuisuuteen heidän ollessa tukenani, kertoo Jonna. - Tällä hetkellä elämäni tekee onnelliseksi pieni poikani, jonka kasvua ja kehitystä on ihana seurata. - Olen onnellinen, että lähelläni on ihania ihmisiä, oma perhe, läheiseni ja ystäväni, jotka ovat olleet ja tiedän tulevaisuudessakin heidän olevan tukenani. Myös perhekoti on edelleen tukipilarina elämässäni. Vaikka olen jo kauan aikaa sitten itsenäistynyt nuori ihminen, on ihanaa, kuinka perhekoti tukee jatkossakin. Vastoinkäymiset voitetaan Pienet päivittäiset, arkiset asiat tekevät Jonnan onnelliseksi. Hän tietää, että elämässä tulee kuitenkin eteen vastoinkäymisiä. - Niistä on selvitty ja jatkossakin tullaan sel- Teksti ja kuva: Markku Jalava Rasmus ja Riku Santahaminan varuskunnan portilla. Ikävä tulee molemmin puolin. SAAPAS – PAIKKOJA TARJOLLA viämään, on vain päätettävä hoitaa asiansa kuntoon. Vastoinkäymisten kautta olen oppinut arvostamaan erilaisia asioita. Jokainen voi mielestäni omalla kohdallaan miettiä, onko onnellinen elämässään. Jos vastaa ei, niin miksi? - Onnellisen elämän eteen on itse tehtävä töitä. Aloittaa voi esim. ohjeella: ”tee muille niin kuin tahtoisit itsellesi tehtävän”. Myös työ on minulle tärkeä. En olisi onnellinen, jos minulla ei olisi töitä ja joutuisin päivät pitkät ”makoilemaan” kotona. - Ainoa pelko elämässäni on se, että en saa koskaan korjattua välejäni äitiini. Olemme olleet liian monta vuotta jo pitämättä yhteyttä toisiimme ja varsinkin poikani synnyttyä, oman äidin puuttuminen elämästä kalvaa. Menetettyä aikaa ei saa takaisin tai korvattua, mutta äiti on aina äiti ja häntä kovasti ikävöin. - Onnelliseksi tekevät myös tulevaisuuden suunnitelmat ja tulevaisuudesta haaveilu. Niitä kohti on kiva kurkotella. Birgit Tolvanen Haluaisitko sinä tulla Saapas-vapaaehtoiseksi mukavaan porukkaan nuorten avuksi ja tueksi? Saappaan koulutusleiri Sääksin leirikeskuksessa 31.1.–2.2.2014 NettiSaappaita jatkokoulutetaan kiinnostuksen ja tarpeen mukaan kevään aikana. Jos pidät nuorista, kestät elämän karumpaakin puolta, jaksat valvoa tai tykkäät istua koneella, haluat antaa aikaasi ja kulkea hetken matkaa nuoren rinnalla, tämä saattaa olla sinun juttusi. Koulutus on maksuton ja tarkoitettu täysi-ikäisille aikuisille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset tiistaihin 21.1. mennessä Marjut Timonen, 040 727 6754 tai [email protected] Kiinnostuneet haastatellaan ennen koulutusta. Tule tekemään tärkeää työtä! Lisätietoja: nuortenkeskus.fi/toimintaa Varhaisnuorten hiihtolomaleiri 7–15-vuotiaille tytöille ja pojille Rukalle 15.–21.2.2014 Leirin hinta 275 €, sis. matkat, majoituksen, ruokailut, vakuutukset ja leiriohjelman, ei laskettelulippuja. Tiedustelut ja ilmoittautumiset mahdollisimman pian: Maritta Kopsala, 050 343 5086. Ilmoittautuneille lähetetään varaus-maksulasku 100 €, jonka jälkeen ilmoit-tautuminen on sitova. Leirikirje lähetetään varausmaksun maksaneille viimeistään viikolla 3. Siitä selviävät leiriohjelma ja laskettelulippujen hinnat. Lopusta leirimaksusta lähetetään tilillepanokortti leirin jälkeen. 8 Nurmijärvi – Lintu Tero Konttinen Nurmijärven kunnan kotisivulla lukee, että ”kuntalaiset voivat pääosin hyvin ja kantavat vastuun omasta elämästään. Hyvin toimivat peruspalvelut tukevat perheiden aktiivisuutta ja omatoimisuuden säilymistä.” Nurmijärveä on kutsuttu Lintukodoksi, jossa asuu hyvinvoivia ja onnellisia ihmisiä. Matti Vanhasen pääministeriaikana Nurmijärvi-lintukoto sai mediassa paljon huomiota, jossa oli myös ironisia piirteitä. Aleksis Kivikin kirjoitti lintukodosta onnen paikkana. Suomalaisen kansanperinteen mukaan Lintukoto sijaitsee kaukana maailman rajalla, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtaavat, ja jonne muuttolinnut muuttavat talveksi. Puhekielessä lintukodolla tarkoitetaan yleensä turvallista ja kotoisaa paikkaa, onnensijaa, jossa on hyvä olla. Nurmijärvi on kuntana saanut hyviä arvosanoja valtakunnallisissa vertailuissa, milloin hyvänä asuinkuntana, milloin paikkana yrittää. Villiksi länneksi Nurmijärveä kutsuttiin äskettäin Helsingin Sanomien jutussa, jossa nurmijärveläiset Raalantien varren asukkaat toivat esiin Aleksis Kivi: Lintukoto (otteita) Meres kaukahalla saari soma löytyy, Lehtimetsänen ja nurmellinen saari. --Saaren keskellä on niittu viherjäinen, Niitun keskel kultahinen pelto läikkyy. Kantain hedelmiä ilman talven unta; Keskel pellon kultaa metsä tuuhee seisoo, Rauhan kalpee, kohiseva lehtimetsä. pienten lastensa vaarallisen koulutien, jossa ei ole piennarta saati pyörätietä tai valoja. Vaarallisia kouluteitä Nurmijärvellä on muuallakin ja pyöräteiden rakentamiseen täällä on viime aikoja lukuun ottamatta suhtauduttu nihkeästi. Villi länsi lienee paikka, jossa vallitsee vahvemman oikeus. Nurmijärvi on tunnettu siitäkin, että tänne ei ole otettu pakolaisia. ”On haluttu laittaa ensin omat asiat kuntoon.” Monilla meistä menee hyvin, mutta meneekö kaikilla? Kiven Seitsemässä veljeksessä Juhani sanoo: ”Tehkäämme, veljet, ankara liitto ja heittäkäämme pois kaikki viha, riita ja vaino täällä lintukodossa.” Siinä on kehotusta meille nykynurmijärveläisillekin. Markku Jalava --Kansa kuolematon asuu tällä saarel, Ijäsessä nuoruudessa onnen maassa… --Kerikansa sillon unestansa nousee, Pojat, neidot, ijankaikkisesti nuoret, Kesään ijankaikkisehen rauhan maassa. Pojat pellot kyntää, niitut niittää, Kaunokiharaiset, seppelöityt neidot Kultakangast kutoo lakas korkeassa. Nurmijärven vahvuudet ja heikkoudet Seuraavassa on muutamia näkökulmia hyvinvointiimme. Lähteinä ovat kunnan viime vuosien suunnitelmat ja tilastot. Nurmijärven kunnan ”Asiakaslähtöinen palvelutuotanto-ohjelma vuoteen 2020” luettelee Nurmijärven heikkouksina muun muassa vanhemmuuden puutteen, syrjäytymisen ja yksinäisyyden kasvun, pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien työllistymisen sekä työmatkoihin käytetyn ajan kasvamisen. Vahvuuksia puolestaan ovat vireästi kehittyvä Suomen suurin maalaiskunta, nuori ikärakenne, houkuttelevuus asuinpaikkana, korkeasti koulutetut asukkaat, kasvava talousalue, yritysten kiinnostus ja hyvä työllisyystilanne. Myös turvallisuus, ulkoinen kuva ja menestys erilaisissa tutkimuksissa ovat vahvuuksia. Puolet perheistä lapsiperheitä Nurmijärveläisiä oli elokuun lopussa tänä vuonna 41 029. Lapsiperheiden osuus perheistä on noin puolet. Yksinhuoltajaperheitä on vajaa kuudennes. Väestörakenteessa suurin muutos on eläkeikäisen väestön määrän nopea kasvu. Ikääntyneiden määrä ja osuus kasvavat suhteessa nuoriin ja työikäiseen väestöön. Työikäisten osuus väestöstä laskee suuriin ikäluokkiin kuuluvien poistuessa työmarkkinoilta. Toisaalta kuntaan muuttavat pitävät yllä luonnollista väestönkasvua ja hidastavat ikärakenteen vanhenemista. Nurmijärveläisten huoltosuhde eli työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin on 50 eli puolet asukkaista elättää toisen puolen. Se on koko maata ajatellen hyvä, mutta huoltosuhteen ennustetaan koko maassa heikkenevän nopeasti väestön ikääntyessä. Nuoret tyytyväisiä Nurmijärven nuoret ovat kotikuntaansa melko tyytyväisiä. Vain kolmasosa nuorista sanoi tutkimuksessa muuttavansa pois Nurmijärveltä aikuistuttuaan. Eniten poismuuttointoa oli sivukylissä, mutta siellä se ehkä on myös pakko. Moni käy kotoa käsin lukiossa muualla, mutta jatkoopinnot pakottavat usein muuttamaan ainakin väliaikaisesti pois. Nuorten masentuneisuus on yleistynyt, tytöillä on poikia enemmän. Lukiolaisista tytöistä 18 ja 19 yläluokkalaisista on kokenut masennusta, pojilla vastaavat luvut ovat 6 ja 9, luvut prosenttia. Mainittakoon vielä tämäkin: Yhä useampi poika ja tyttö on ylipainoinen, pojat tyttöjä enemmän. Ylipainoa on 14 yläluokkalaisista pojista ja 11 tytöistä, lukiolaisista 15 ja 8, luvut prosenttia. Osa asuu väljästi, osa ahtaasti Nurmijärveläiset asuvat väljästi, mutta kaikista lapsiperheistä kuitenkin ahtaasti asuu lähes kolmannes. 2000-luvun alussa asumisväljyys oli 36 m2/hlö ja keskimääräinen asuntokunnan koko oli 2,5 henkeä. Asuntokunnista tilavasti asuu 11%, normaalisti 70% ja ahtaasti 14%. Yleistä asumistukea sai 3 % asuntokunnista. Asunnoista 90% oli hyvin varusteltuja, 10% puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varusteltuja. ”Asunto on puutteellisesti varustettu, jos siitä puuttuu keskuslämmitys/sähkölämmitys ja/tai pesutilat. Erittäin puutteellisesti varustettu asunto on kyseessä, jos asunnosta puuttuu jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai wc.” Turvallinen kunta Nurmijärvi on maan turvallisempia paikkoja asua. Nurmijärvellä tapahtuu vähemmän rikoksia kuin lähialueen muissa kunnissa. Nurmijärven Uutiset kertoi vuonna 2012 poliisin tietoon tulleiden rikosten määrän laskeneen. ”Edellisvuoteen verrattuna rikoslakirikoksia ilmeni 415 vähemmän, kaikkiaan 3 023. Kun luvusta otetaan pois liikennerikokset, päästiin lukemaan 1 586. Se oli 193 vähemmän kuin vuonna 2011”, kirjoitti lehti helmikuussa. Työtä riittää, muualla Työttömyys on Nurmijärvellä ollut viime vuosina 3–6 prosentin välillä, mikä on Uudenmaan alhaisimpia ja erittäin hyvä valtakunnallisessa vertailussa. Nurmijärven työttömyysaste oli syyskuun lopussa 5,1 eli Uudenmaan toiseksi alhaisin. Korkein työttömyysaste Uudellamaalla oli Hangossa 14,0 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli Nurmijärvellä syyskuun lopussa hieman yli tuhat, 1 043. Miehiä heistä oli 575 ja naisia 468. Alle 25-vuotiaita työtä hakeneista oli 137 ja yli 50-vuotiaita 400. Pitkäaikaistyöttömiä oli 221. Työpaikkaomavaraisuus on niukasti alle 60 prosenttia. Se tarkoittaa, että niin suuren osan työssäkäyvistä työpaikka on kotikunnassa Nurmijärvellä ja 40 prosenttia käy muualla töissä. Muualla käy tosin enemmän kuin tuo 40 pros., sillä osassa nurmijärveläisistä työpaikoista on muualta käyvä työntekijä. Työmatkoihin käytetyn ajan odotetaan yhä kasvavan. Tukea tarvitaan ja annetaan Turvattu toimeentulo on oleellinen osa hyvinvointia. Lapsiperheistä 4-5 prosenttia tarvitsee toimeentulotukea jokapäiväiseen elämään. ”Lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon toimenpiteet riitä tai ole mahdollisia ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.” Vuonna 2007 nurmijärveläisistä 0–17-vuotiaista oli huostassa 0,4%. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli runsas kuusi prosenttia 0–17-vuotiaista. Määrä on kasvanut 2000-luvulla. Markku Jalava Lähteitä: Sotkanet 2009, Nurmijärven tilastokirja 2007, 2013 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009–2012 Asiakaslähtöinen Palvelutuotantoohjelma vuoteen 2020 Aleksis Kivi: Valitut teokset, Porvoo 1965 Alla olevat osoittavat eräitä sosiaalihuolloin tarpeita Nurmijärvellä, mutta myös sen, miten ihmisistä pidetään huolta: * Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit 1 086 * Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet 929 * Päihdehuollon ostopalvelu, hoitovuorokaudet 2 990 * Vaikeavammaisten palveluasumisen vuorokaudet 3 294 * Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakkaat 440 * Lapsiperheiden avohuollon asiakkaat 613 * Lapsiperheiden sijaishuollon asiakkaat 97 * Kotihoitoa saaneet kotitaloudet, yli 64-vuotiaat 658 * Kotihoitoa saaneet vammaistaloudet 22 - Taskutieto 2013 9 koto vai villi länsi? Sydämeeni joulun teen, jos vain ehdin... Nykyään joulu suorastaan vyöryy ylitsemme. Moni saa ylimääräisiä sydämentykytyksiä viimeistään silloin, kun ensimmäinen kalenteriluukku avataan ja jouluvalmisteluihin käytettävissä oleva aika konkretisoituu. Päivä päivältä kauppojen leluosastot paisuvat paisumistaan, tavarataivaan mainokset valtaavat postilaatikot ja kaiken median. Betlehemin tapahtumien sijaan mielessä pyörii uusimmat pelikoneet. Kun tunnet ahdistusta pitkästä listasta ostamattomia lahjoja, istu alas, vedä syvään henkeä ja sulje silmäsi. Kuvittele hetki sellaista mahdollisuutta, että tämä olisikin elämäsi viimeinen joulu. Miten haluaisit sen viettää? Pahantuulisena ja väsyneenä ruuhkaisissa ostoskeskuksissa tungeksien? Hukuttamalla läheisesi niihin kaikkein hienoimpiin lahjoihin joita joulukatalogista löytyy. Vai –haluaisitko sittenkin tarjota rakkaillesi lämpimiä muistoja: kuinka kävitte perheen kanssa laulamassa kauneimpia joululauluja, leivoitte lapsen kanssa pipareita tai otitte mummon/papan mukaanne joulukirkkoon? Rahalla ei saa aikaa Joulu muuttuu kaupalliseksi jos vietämme sen kauppakeskuksissa. Joululla on kuitenkin sanoma, joka kutsuu meitä rauhoittumaan. Voisiko lähimarketista haettu piparitaikina ja perheen yhteinen leipomistuokio riittää? Voisiko aika, jolloin olet aidosti läsnä, olla sittenkin lapsillesi se paras lahja? Liian helppoako? Ehei. Kaiken hektisen elämänrytmin keskellä se taitaakin olla vaikeinta antaa. Läsnäoloasi et voi ostaa kaupasta, et tilata netistä etkä edes ladata siitä mitään näppärää sovellusta. Aika on rahaa mutta rahalla et saa aikaa. Syyslomalla luin lehdestä saattohoitoon erikoistuneen Terhokodin arjesta. Kaunis artikkeli päättyi viimeisiä päiviään elävän kuolemansairaan asukkaan haastatteluun: ”Ennen kaikkea hän halaa nykyään poikiaan, usein. Vielä viisi vuotta sitten sitä ei tapahtunut kovin paljon. Marja-Liisa hengähtää syvään: - Elämässä tärkeintä on rakkaus, ystävyys, läheisyys, hymy-, sellaiset pienet asiat, jotka eivät maksa mitään.” Kun pohjoinen pimeys kietoo meidät tummaan hämärän hyssyynsä, se suo meille mahdollisuuden nähdä suuri kirkkaus myös kynttilän hennossa liekissä. Jos vain maltamme hetkeksi pysähtyä. Siunattua joulunaikaa sinulle! Pia Jaakkola lapsiasiahenkilö Diakoniatyö ei aina näy, mutta se tuntuu Seurakunnat tekevät paljon näkymätöntä työtä. Arjen keskellä käydään ihmisten kodeissa keskustelemassa ja pohditaan vaikeita elämäntilanteita myös diakoniatoimistoissa. Rukouksen mahdollisuus on aina käytettävissä, jos kaikki muu kaatuu päälle. Diakoniatyöntekijät ovat myös talousasioiden ammattilaisia. Diakoni Tuula Moström on pitkän linjan diakonian osaaja. Hän on työskennellyt aikaisemmin Keuruulla ja nyt yli kuusi vuotta Nurmijärven seurakunnassa. - Heikoimpien ihmisten auttaminen on kaiken kattava ajatus diakoniassa. Vähävaraisia ihmisiä asuu jokaisessa kunnassa. Vaikkapa sairailla ja vammaisilla ihmisillä ei ole aina samanlaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan, kun on terveillä ja hyvätuloisilla. Heidän maksukykynsä on erittäin heikko, koska monilla on vain peruskansaneläke. Vuokra, vaatteet ja ruoka maksavat kuitenkin saman kuin muillakin. Vaikkapa leirimaksujen sovittaminen on tärkeää. Moni haluaa maksaa pienen omavastuuosuuden, mutta täysiin leirimaksuihin ei ole varaa, pohtii Tuula Moström vähävaraisten asemaa yhteiskunnassa. Tuulan vastuulla on erityisryhmistä viittomakieliset ja näkövammaiset ihmiset. Viittomakielisiä diakoniatyöntekijöitä Uudellamaalla on harvassa. Tuula on opiskellut uuden kielen Nurmijärvellä ollessaan. Rahalla voi rakastaa Seurakunnan diakoniatyön taloudellinen avustaminen on lisääntynyt huomattavasti viime vuosi- na. Vuonna 2008 avustettiin alle 30 000 eurolla. Viimeiset kolme vuotta vuosittainen summa on kivunnut yli 70 000 euroon. Lisäksi diakoniaruokailuissa tarjotaan vuosittain Nurmijärvellä lähes 5000 ateriaa. Perustoimeentulon myöntäminen kuuluu kunnan sosiaalitoimelle silloin, kun rahat eivät riitä elämiseen. Toimeentulotuki on luonteeltaan viimesijainen ja harkinnanvarainen taloudellinen tuki, jolla turvataan välttämätön toimeentulo. Siksi pääsääntöisesti kaikki tulot ja etuudet vähentävät toimeentulotukea. Vähäiset avustukset tai ansiotulot eivät kuitenkaan saa vähentää toimeentulotukea saavan henkilön tai perheen tuen määrää. Koska toimeentulotukilaissa ei ole määritelty vähäisten ansioiden ja avustusten euromäärää, on tukea myöntävän kunnan harkintavallassa, missä määrin asiakkaan erilaisia avustuksia, stipendejä tai ansioita voidaan pitää vähäisinä. Vähäisiksi tuloiksi voidaan katsoa avustukset, joita yksin asuvat ja lapsiperheet ovat perinteisesti saaneet vaikkapa joulun aikaan kansalaisjärjestöiltä, yrityksiltä, säätiöiltä tai seurakunnalta. Kunnan sosiaalitoimi antaa tarvittaessa ehkäisevää ja täydentävää, harkinnanvaraista toimeentulotu- juuri heikoimpien ihmisten puolustaja. Onko nyt jo aika Diakoni Tuula Moström tahtoo auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti ja taloudellisesti siten, ettei kumpikaan koe, että tilanteessa käytetään valtaa. kea. Nurmijärvellä määrä on noin kymmenes kaikesta toimeentulotuesta. Seurakunnan diakoniatyön taloudellinen tuki täydentää ihmisten pärjäämistä tilanteissa, joissa ei voida myöntää toimeentulotukea. Elämän kriisit yllättävät ja ihmiset ajautuvat kriisiin ilman omaa syytään. Kriisi voi olla vaikka pesukoneen tai auton rikkoutuminen. Viime vuosina avustustilanteissa on jouduttu pohtimaan vuokrien ja sähkölaskujen maksamista yhä useammin. Tuen tarve pohditaan yhdessä Avustamiseen liittyy aina tukea antava keskustelu. Koko ajan mukana on myös sielunhoidon aineksia. - Diakoniatyössä jo 500 euron avustus on iso. Kun summat suurenevat, pohdimme toisen diakoniatyöntekijän kanssa yhdessä oikeudenmukaista ratkaisua, jos asiakas on antanut siihen luvan. - Sekin on ajan ilmiö, että vähävaraiset joutuvat ostamaan tuotteita kalliilla osamaksuilla ja pienissä erissä, jolloin vaikkapa televisio tulee lopulta maksetuksi kahteen kertaan. Naapurustolle voi olla vaikeaa näyttää, ettei mene kovin hyvin. Halutaan näyttää ulospäin tiettyä tasoa elämässä, pohtii Tuula taloudellista avustamista. Tuula Moströmin mielestä huippujohtajien ylisuuriin palkkoihin ja työsuhde-etuihin on kiinnitettävä tarkempaa huomiota. Kohtuullisuus ja eettiset periaatteet läpäisevät diakoniatyön. Diakonia on - Ihmiset kyllä yrittävät viimeiseen asti. Diakoniatyöntekijän juttusille tullaan liian myöhään. Asiat ajautuvat pikkuhiljaa huonompaan suuntaan, joten tilanteen korjaamiseen on varattava myös aikaa. Emme voi ratkaista asioita heti ja ihmisen puolesta. - Ihmisten eteen kyllä olemme valmiita työskentelemään. Avustaminen suhteutetaan perheen koon ja tilanteen mukaan. Uutena avustusmuotona on yhteistyö Tukikummit ry:n kanssa. Diakoniatyöntekijä tekee hakemuksen Kirkon diakoniarahastolle ja mahdollinen apu osoitetaan lähinnä yksinhuoltajaperheiden lasten harrastuksiin ja muuhun tukeen. Tukikummit -avustukset ovat kertaluonteisia ja perhekohtaisia. Avustuksen suuruus on 200–2000 euroa. Tuulan joulu Tuula viettää aivan tavallista joulua perheen kesken. Viime vuonna hän oli järjestämässä diakonian jouluateriaa. - Sellainen ajatustasoinen joululahjatoiveeni on, ettei kenenkään tarvitse kokea jouluna yksinäisyyttä tai nälkää. Uskon, että toisesta välittämisen henkeä löytyy ja voimme toivotella toisillemme Jumalan rauhaa ja rakkautta. Teksti ja kuva: Tero Konttinen 14 Rippikoululeiriläinen vm 63! 10 Kirkkoon kun kellot kutsuvat Asiaa sinulle, joka olit Sääksissä kanssamme rippikoululeirillä kesällä 1963, siis 50 vuotta sitten! Leirimme konfirmaatio ja ensiehtoollinen olivat juhannuksena. Seurakunnan leiripaikka IlmesOlemme mukana jumalanpaltysmajoineen oli silloin uusi, vain veluksessa ja sen jälkeen kirkkonoin viisivuotias. Nuoria, 15-vuo- kahvilla kuulumisia ja muisteloita tiaita olimme mekin. Meitä oli kertoillen. Kirkonkelloilla on monia tehtäviä. Niiden soitto ilmoittaa pyhäpäivän alkamisesta, kutsuu jumalanpalvelukseen50ja lisäksi kertoo opettajat, papit Artturi Marttinen ja Åke Launiala, Kerrothan viestiä eteenpäin kuolinviestin. kanttorina Aarne Heinilä, nuorisonohjaajana Veikko Siponen Anna kuulua itsestäsi ja anna Kellojen soitto periytyy esikristil- käytössä ja ”pauhu mahtava”. liseltä ajalta. Kirkko omaksui kelNurmijärven jokaisessa kolmeslisäksi olivat isoset Leena Mart- muidenkin kuulla tästä. Eli ilmoita soitto lojen käytön jo varhain. Kellojen sa kirkossa kirkonkellojen tinen (olion myös opettajana), Tuula meille tulostasi 12.5. eli ÄitienpäiSoittotapa soitolla haluttiin julistaa uutta sa- nykyään automatisoitu.Kallio ja Heikki Visto. vään mennessä. nomaa. voidaan valita etukäteen ja ajastaa Kirkonkellot ovat monipuolinen kalenterin mukaan. Muistelot Tapaamistamme odottaen: viestintäväline: Niillä voidaan soitHeRaTe eli taa iloinen hääsoitto, juhlistaa mui- Kelloja soitetaan Olemme suunnitelleet yhteista- Heikki ja Rauha Visto, ta kirkossa tapahtuvia tilaisuuksia paamista keväälle eli toukokuun 044 540 3848 tai ajallaan tai kertoa vaarasta. Sodan aikana sunnuntaille 19.5.2013. Toivot- [email protected] kellotorneja käytettiin ilmavalvon- Kelloja ei soiteta miten ja milloin tavasti silloin kohdataan jälleen tapaikkoina, mm. Rajamäen kirkon sattuu. Useissa seurakunnissa on isolla porukalla vähän ennen kello Teuvo Kanerva, ohjesääntö kirkonkellojen soitolle. tornia. 10 Nurmijärven kirkonmäellä! P- 040 756 9080 tai Kellojen soitto on yleensä ollut Niiden pohjana saattaapaikan olla hyvin Nurmijärven kirkon rapuilla juhannuksena 1963. Jos l osoite on Kirstaantie 5-7, [email protected] suntion tehtävä. Suntio kapusi rap- vanha paikallinen perinne. Yleensä dot löytyvät Sinulta, niin tule mukaan ja kerro eteenp Nurmijärvi. puset torniin, soitti kellot köydestä kelloja soitetaan meidän luterilaivetämällä ja palasi sakastiin muihin sessa kirkossamme kuitenkin seuKlaukkalan kellotornissa soi kolme kelloa erilaiRajamäen kellot soivat piilossa. tehtäviin. 1700-luvulla se oli osa raavalla tavalla: lukkarin monipuolista työtä. Lauantaina soitetaan kello 18 hil- sin melodioin. puolisen vainajan pienellä kellolla. Vanhastaan kirkontornissa saat- jaista lauantaita lukuun ottamatta toi olla useita erikokoisia valurau- ehtookellot. Soitto voidaan päätNykyään soitetaan yleensä kaikille taisia kelloja, joiden sisällä roikkui tää yhdeksään lyöntiin. Ennen oli samalla tavalla. kieli. Kelloa heilutettiin edestakai- maalla tapana lopettaa viimeistään Sanomakelloja voidaan soittaa Kimppuja, asetelmia, sidontaa sin köydestä vetämällä. Lisäksi silloin viikon työt: Pyhä alkoi. myös silloin, kun vainaja tuodaan Pyhäaamuna aloitetaan Liikekuja aamuvoitiin ”läpätä” vetämällä kieltä kappelille tai saattokelloja, kun 2, Klaukkala p. 040 416 6542 kellon reunaan. uurna lasketaan hautaan. tai huomenkelloilla klo 9 vastaaMa-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät Nykyään yleisin tapa on, että vasti yhdeksällä kielen lyönnillä. Hautaus- eli saattokellot soiteKauppanummentie 2, S-marketin etuaula Yle Jumalanpalvelusta ennen soi- Nurmijärvi p. 040 516 7542 taan viisi minuuttia ennen siunauskoko kelloa ei heiluteta, vaan aipu noastaan kieltä. Kelloja voi silti olla tetaan varttia vaille papinkellot jaMa-to 9-18, pe 9-20, la 9-18 tilaisuutta ja siunauksen jälkeen lov erikokoisia, jolloin voidaan soittaa viittä minuuttia vaille messun alkua vainajaa haudalle saatettaessa. www.kukkamokki.fi Täyden palvelun toimisto su erilaisia sävelmiä, kuten Klaukka- yhteensoitto. Jumalanpalveluksen Soitto johdattelee harrasta tunlov nelmaa, antaa tilaa mietiskelylle ja lan kirkossa on. Nurmijärven kir- jälkeen soitetaan loppusoitto lyöLue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi taj kunnioitukselle. kossa heilutetaan edelleen koko mällä kolme kertaa: ”Isän, Pojan ja ihm Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 kelloa. Muitakin kellojensoittotapoja Pyhän hengen nimeen”. M Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Tiedetään suntioidenkin aikoion010ollut. Esimerkiksi 1950-luvulla taa Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 naan soittaneen useaa kelloa yhtä Kellot soivat samalla soitettiin jossain päin Suomea riperi Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 aikaa heiluttaen käsin köydestä vepikellot jumalanpalveluksen kestätavalla kaikille Punatorpan Kerhohuoneelta eri tämällä ”nuottien mukaan”. Nurmiessä samaan aikaan kun veisattiin PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) A saarnavirttä. Kelloja saatetaan järven kirkon kelloja soitettiin käsin Sanomakellot kertovat kuolinviesPunamullantie 9, Nurmijärvi Kirkonkylän tapulissa on yksi iso kello ja kaksi pienenpää. pu vuoteen 1993 asti. Kanttori Aarne tin. Niiden soitto on vaihdellut palsoittaa vuoden vaihtuessa tai juhhengelle. laa Heinilällä oli virassa ollessaan ja jon eri aikoina. Ne on voitu soittaaJuhlavalmius soitetaan nykyään80 torstaisin kello nainen, missä kylässä hän on asu- listamaan jotain erityistilannetta, pa vielä eläkkeelläkin ennen kirkkoon silloin, kun tieto on tullut kirkkohernut ja ehkä ikäkin suurin piirtein. kuten tänä vuonna soitettiin YK:n 10 alkaen niin monta jaksoa kun Nykyaikaiset kokousvalmiudet Va Ilmoitus asioissa sinua palvelee päivänä 24. lokakuuta. menoa tapana käydä soittamassa ranvirastoon, omaisten pyytämään vainajia on viikon aikana tullut. Vanhojen soittotapojen mukaan Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. toi Studio Ink Oy puh. 09 4247 3833, kelloja yhdessä suntion kanssa. aikaan tai sovittuna aikana viikosJoskus kellojen soittotavalla on miespuolisen vainajan soitto saaSosialidemokraatit ry. tettiin aloittaa isolla kellolla ja naistäv GSM 045 114 4723 Markku Jalava Silloin kaikki kolme kelloa olivat sa. Nurmijärvellä sanomakelloja Nurmijärven kerrottu, onko vainaja mies vai pe K es ka pu Es a-s V Leikonkuja 33, Röykkä p. 276 5884 pu Av. Ma-pe 8-19, la-su 10-16, jouluviikolla 8-19 Patruunantie 1 nousee Nurmijärka lisa velle, Rajamäen keskustaan. Tyylikäs riiv 3-4 kerroksinen hissillinen asuinkerM ka Joulumarkkinaretki Hämeenlinnaan rostalo. Kaupat ja koulut ovat kulman mi takana, ja linja-autoasemalle, uimaTuomaan Markkinoille Hämeen historialliseen Linnaan ten aja halliin sekä liikuntapoluille on käveelä Lauantaina lymatka. Myytäviä autotalliosakkeita. ja T 14.12.2013 lun Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi ka Lähtö klo 8.35 Klaukkalan linja-autoasemalta ja klo 8.55 Patruunantie 1, 05200 Rajamäki mo Nurmijärven linja-autoasema, aamupäiväkahvit LinnaraJ Hintaesimerkit: Myyntihinta Velaton hinta jär vintola Brahessa, Tuomaan Markkinat Hämeen Linnassa mi 72.380 € 156.980 € 2h+kt+s 47 m2 (opastettu kierros Hämeen vanhassa Linnassa ja jot 2 96.640 € 232.540 € 3h+kt+s 75,5 m jouluhartaus linnan vanhassa pienessä kappelissa), T 98.050 € 264.550 € 4h+kt+s 92,5 m2 ruokailu Ravintola Piparkakkutalossa. elä on Paluu lähtöaika noin klo 14.45. Arvioitu valmistumisaika 4/2014 siin Hinta: 60 € / hlö ta Rakennusosakeyhtiö Hartela Kukka-Mökki Klaukkala Oy Surun kohdatessa et jää yksin H VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA Ilmoita Seurakunta-viestissä Joulukukkia Mahkosen Puutarha (Hinta sisältää matkat, aamupäiväkahvit Linnaravintola Brahessa, ostosmahdollisuuden ja ohjelman Tuomaan Markkinoilla Hämeen Linnassa ja lounaan Ravintola Piparkakkutalossa.) www.korsisaari.fi [email protected] (09) 8789 9050 Osta liput verkkokaupasta! HARTELA rakentaa koteja KESKEINEN SIJAINTI RAJAMÄELLÄ Kaupintie 3, 00440 Helsinki, ark 8 - 16 puh. 0800 93 200 (maksuton) www.hartela.fi 11 Kirkolliskokous toimii muutoksen ja pysyvyyden jännitteessä ”Ei ehkä tehty historiaa, mutta tehtiin paljon työtä”, aloitti arkkipiispa Kari Mäkinen kirkolliskokouksen syysistuntoviikon päätöspuheensa 8. marraskuuta. Arkkipiispa totesi jälleen eletyn muutoksen ja pysyvyyden jännitteessä, mikä tuli vastaan lähes joka asiassa. Vaikka suuria päätöksiä ei paljon nyt tehty, tehdään kirkossa monenlaista uudistustyötä koko ajan: Virsikirjaan kootaan lisävihkoa uusista virsistä, tehdään strategiaa ja tulevaisuusselvitystä, jumalanpalvelusta kehitetään, seurakuntarakennetta uudistetaan ja paljon muuta. Nämä kaikki olivat mukana kirkolliskokouksessa. Viikko aloitettiin messulla Maarian kirkossa. Piispa Jari Jolkkonen käsitteli saarnassa maallisen ja hengellisen suhdetta, tuttu dilemma kristikunnan historiassa. Jolkkonen sanoi, että kristityn ei pidä eristäytyä vaan sitoutua yhteiskunnan kehittämiseen. Emme saa ajatella vain tuonpuoleista, vaan on elettävä myös tässä ajassa. Arkkipiispa Mäkinen jatkoi samaa linjaa avajaispuheessaan. Hän sanoi ilmastomuutoksen uhan ja sen torjumisen liittävän meidät tiiviisti yhteen. Siitä ei kirkkokaan voi jäädä ulkopuolelle. ”Kun sanon meidät, tarkoitan koko ihmiskuntaa”, tarkensi Mäkinen. Päätökset tehdään määräenemmistöllä Kirkolliskokouksessa monet asiat, kuten kirkkolakia ja oppia koskevat päätökset edellyttävät ¾ enemmistön. Kirkkohallitus esitti, että useampia asioita voisi päättää yksinkertaisella enemmistöllä. Määräenemmistösäännösten lie- kunnissa ja seurakuntayhtymissä tullaan soveltamaan paikallisten olosuhteiden mukaan. Uudistuksen lähtökohtana on edelleen, että kaikki seurakunnat tulevat kuulumaan johonkin seurakuntayhtymään. Säädösten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 aikana, mutta seurakuntayhtymien muodostamiselle on aikaa vuoteen 2019. Kirkolliskokouksessa säädösnippua käsitellään ensi vuonna keväällä ja syksyllä. ”Aikataulussa ollaan”, lupasi hankkeen koordinaattori Terhi Jormakka. Jäsen on kirkon strategian ytimessä Kirkolliskokouksen naisväki lauloi kaikille isille Anna-Mari Kaskisen sanoittamassa uudessa virressä muun muassa, että ”tuo lohdutusta, rauhaa isän sydämeen. Suo, ettei kiire riistä isiä lapsiltaan”. ventäminen herätti paljon puhetta, mutta lieventämisesitys päätettiin tiukan äänestyksen jälkeen kuitenkin jättää raukeamaan äänin 53–51, 2 hiljaa, 3 pois. Budjetissa hyväksyttiin isot rahat ja sivukaupalla toimintasuunnitelmia mukisematta - toki talousvaliokunta oli jälleen tehnyt suuren työn käymällä suunnitelmat ja luvut tarkkaan läpi. Mutta iso keskustelu ja lopulta äänestys tuli vain Kirkon tiedotuskeskuksen toimintasuunnitelmassa muiden uskontojen esillä pitämisestä. Sanat poistettiin äänin 45–59. Uskontodialogin käyminen kuitenkin sallitaan. Vaalialoitteet raukesivat Miten kirkon jäsenet kiinnostuisivat Toivotamme asiakkaillemme Rauhallista Joulua ja Menestystä vuodelle 2014 Klaukkalan Erikoislääkärikeskus Oy Klaukkalan Lääkäriasema Viirintie 3, Klaukkala Kirkonkylän Lääkäriasema Keskustie 5, Nurmijärvi p. (09) 276 6800 / (09) 853 7539 www.kel.fi PERINTEINEN JOULUINEN LOUNAS NOUTOPÖYDÄSTÄ Ma-pe 9.-13.12.2013 klo 11-15 Aikuiset 15,00€ Lapset 7-12 –vuotta 7,50€ Lapset alle 7 –vuotta 1€ / ikävuosi KOTORANNASSA TAVATAAN! Pöytävaraukset: Lomakoti Kotoranta Kotorannantie 74, Kiljava Puh. 010 387 5800 [email protected] www.kotoranta.fi seurakuntansa ja kirkkonsa asioista? Yksi keino olisi vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja osallistumisen helpottaminen. Nyt oli esillä kaksi vaaleihin liittyvää aloitetta. Helsingin hiippakunta teki aloitteen, että seurakuntavaaleissa voisi äänestää internetissä tai postitse. Kari Latvuksen ym. aloitteessa esitettiin kirkolliskokouksen maallikkoedustajien valitsemista suoralla jäsenvaalilla nykyisen välillisen, jo valittujen luottamushenkilöiden suorittaman vaalin sijaan. Molemmista aloitteista käytiin hyvä keskustelu, mutta kumpikaan ei edennyt pidemmälle. Perustelut olivat teologis-juridisia ja käytännöllis-taloudellisia. Vaalilakipaketissa kuitenkin hyväksyttiin seurakuntavaalit yksipäiväisenä. Ennakkoäänestys on toki useampipäiväinen jo totuttuun tapaan, mutta siis vaalipaikalla on käytävä. Kirkkoherran vaali voi jo aikaisemmin tehdyn päätöksen mukaan olla seurakunnan valinnan mukaan tulevaisuudessa suora - kuten nykyään - tai välillinen, jolloin valinnan tekee kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Neljännestä vaalisijasta luovutaan. Näin ainakin yksi vuosikymmenten ajan vaaleissa hiertänyt ongelma poistuu. Tämä muutos astuu voimaan jo vuoden alussa. Seurakunnista väljä puitelaki Kirkolliskokous sai väliaikatietoa seurakuntarakenneuudistuksen valmistelusta. Tulossa on väljä puitelaki, jota erilaisissa seura- Kirkon uusi strategia on tarkoitus saada valmiiksi tammikuussa 2014. Piispa Tapio Luoma kertoi ”tavoitteena olevan tehdä jäsenlähtöinen strategia paikallisseurakuntien käyttöön.” Sen avainsanoja ovat sanoma, jäsen, lähimmäisen rakastaminen ja kohtaaminen. Strategian tähtäin on muutaman vuoden päässä, tulevaisuusselvityksen kauempana. Uutinen oli, että kauan vireillä ollut diakonaattiuudistus tulee kirkolliskokoukseen ensi keväänä. Diakonaatilla tarkoitetaan kirkon hengellisen työn virkojen ja tehtävien uudelleen järjestelyä. Istuntokauden viimeinen päivä aloitettiin tradition mukaisesti aamumessulla kirkossa. Piispa Matti Repo yllätti pitämällä saarnan keskikäytävällä seurakunnan tasalla ja keskellä. Hän käsitteli armoa ja oikeutta, hyvää ja pahaa Les Misérables-musikaalin (Victor Hugo: Kurjat) henkilöt esimerkkeinä. ”Armo on armoa, ei oikeutta”, jäi pyörimään mieleen. Markku Jalava NETRINGIN PESULA KEMIALLINEN PESU, PALVELU- JA ITSEPALVELUPESULA Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250 8260 Kiitokset kuluneesta vuodesta. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta www.netrinki.fi 12 Jouluradio aloittaa 1.12.2013 klo 00.00 * Keski-Uusimaa 92,7 MHz www.jouluradio.fi Joulujuhla Nurmijärven seurakuntakeskuksessa perjantaina 13.12. klo 19 Puuroa ja kahvitarjoilua klo 18 alkaen Ohjelmaa esittävät sekä lapset että aikuiset Myytävänä myös arpoja ja karjalanpiirakoita. Tilaisuus avoin kaikille, tervetuloa mukaan! Järj. Nurmijärven Karjala-seura ry Alfa -juhla Nurmijärven kirkonkylässä Isossa pappilassa torstaina 5.12. klo 18 Aloitamme illallisella, sen jälkeen pohdimme: - Onko kristinusko ikävystyttävää? - Onko sillä mitään annettavaa tämän päivän ihmiselle? - Onko siinä yleensä mitään järkeä? Yhteislauluja. Ilmoittautuminen torstaihin 28.11. mennessä Riitta Marilalle, 050 309 7428. Kauneimmat Joululaulut tekee hyvää Pian alkavat Kauneimmat Joululaulut taas soida. Suomalaiset kokoontuvat yhteen laulamaan niitä kaikkein rakkaimpia ja perinteisiä joululauluja. Suomen Lähetysseura on painattanut tilaisuuksia varten 750 000 lauluvihkoa, ja tilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran ulkomaantyölle. Kauneimmilla Joululauluilla on tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös suojelija, arkkipiispa Kari Mäkinen. Tänä vuonna kolehtituloilla autetaan kehitysmaiden vammaisia lapsia; muun muassa järjestetään kuntoutusta ja terveydenhoitoa, tuetaan erityiskouluja ja koulutetaan opettajia sekä edistetään vammaisten oikeuksien toteutumista. Teemaan sopivasti vihkosta löytyy myös viittomakieltä – Jouluyö, juhlayön ensimmäinen säkeistö. Lauluvihkosta löytyy lisäksi viime vuonna hyvää palautetta saanut lastenlaulujen osio. ”Joka laulaa, rukoilee kahdesti” Lauluvihkon esipuheessa arkkipiispa Mäkinen toteaa, että jouluna koko maailmanlaaja kirkko laulaa kristillisen uskon yksinkertaista sanomaa Jumalan rakkaudesta. Usko ja toivo elävät. Kirkoissa kerättävä kolehti vammaisten lasten auttamiseksi tai seurakunnan nimikkotyölle Suomen Lähetysseuran kautta kuljettaa joulun sanomaa sinne, missä sitä nyt juuri konkreettisesti tarvitaan. – Sanotaan, että jokainen ihminen voi rukoilla. Mutta se joka laulaa, rukoilee kah- VUOKRATTAVANA KOKOUS- JA JUHLATILAA 60 HENKILÖLLE RAJAMÄEN LIIKERISTEYKSESSÄ (os. Kiljavantie 1, Rajamäki) Tied. p. 050-332 6819 ja Aulikki Markkanen p. 09 2900 297 koti Rajamäen Työväenyhdistys ry. HOLMAN KURSSIKESKUS Tarjoamme Valkjärven rannalla ainutlaatuisessa miljöössä: • Edulliset kokouspaketit, koulutus- ja opetustiloja. Käytössä myös langaton internet • Rantasaunat, takkahuone, grillikota • Laadukkaat ravitsemispalvelut, ryhmämajoitusta • Tyky- ja virkistyspäivät, luontopolku, frisbeegolf • Tasokasta juhla- ja pitopalvelua yksityishenkilöille ja yrityksille Holmassa joulunaikaan tilattavissa jälleen herkullinen joulupöytä tai perinteinen puurojuhla! Holmantie10,01800 KLAUKKALA (Nurmijärvi ) ☎ 09-8306630 Valvotaan siis Kirkkovuodessa viime pyhä oli valvomisen sunnuntai. Sitä on kutsuttu myös ”kirkkovuoden lähinnä viimeiseksi sunnuntaiksi”, mikä tuntui nuorena jotenkin hauskalta nimitykseltä. Vasta myöhemmin ymmärsin, että sillä tarkoitettiin toiseksi viimeistä. Sen jälkeen on vielä tuomiosunnuntai. Valvomisen sunnuntain evankeliumitekstinä on Jeesuksen vertaus kymmenestä morsiusneidosta, joista viittä Hän sanoi viisaaksi ja viittä tyhmäksi. Ne viisaat olivat varanneet riittävästi öljyä lyhtyynsä, tyhmillä sitä ei ollut tärkeän hetken koittaessa. Molemmilla tavoilla ihmiset toimivat edelleen. Teksti päättyy opetukseen, että ”valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä.” Sen on tulkittu tarkoittavan Jeesuksen uutta tulemista desti. Vielä voisi sanoa: se joka laulaa yhdessä, rukoilee kolmesti. Kauneimpien Joululaulujen yhteislaulutilaisuuksissa tämä kolmesti rukoileminen toteutuu, arkkipiispa sanoo. Voit lahjoittaa myös kännykällä Ja jos joululaulutilaisuuteen ei tule otettua mukaan sopivan kokoista kolehtirahaa, ei huolta, kolehdin voi maksaa myös tekstiviestillä. Ohjeet viiden tai kymmenen euron arvoiseen lahjoitukseen löytyvät lauluvihkon takakannesta. Kännykän käyttäminen kirkossa on sopivaa, ainakin tässä tilanteessa – kunhan kännykkä on äänettömällä. Viime vuonna Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätyt kolehdit sekä Lähetysseuran joulukeräys tuottivat 940 000 euroa. Kauneimpien Joululau- lujen verkkosivuilta löytyy lisää tietoa, muun muassa laulujen taustat. Siellä voi myös käydä äänestämässä omaa suosikkilauluaan, äänestäneiden kesken arvotaan Kauneimmat joululaulut -nuottikirjoja. Suosituimpien laulujen joukossa ovat vuosi vuodelta melko pitkälti samat laulut. Viime jouluna kolmen kärki oli Sydämeeni joulun teen, Varpunen jouluaamuna ja Tulkoon joulu. Kauneimmat Joululaulut -nettiradiokanava toteutetaan yhdessä pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimituksen eli Toivontuottajien Jouluradion kanssa. www.kauneimmatjoululaulut.fi AIHETTA POHTIA maanpäälle tai myös oman elämämme rajallisuutta. Koskaan ei voi tietää, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Joka hetki on oltava valmis lähtemään. Silti ei pidä jäädä lopun ajan odottajaksi tai ennustajaksi, vaan elää tätä päivää ja uskoa tulevaisuuteen. Vanhan kansan viisauden mukaan ei pidä käydä nukkumaan vihan vallitessa tai riidan ollessa sopimatta. Sovi siis riitasi ennen kuin aurinko laskee. Kirkkovuosi etenee kalenterin mukaan, mutta sen sisältö vaikuttaa kaikkea muuta kuin johdonmukaiselta. Vuosi rakentuu joulun, pääsiäisen ja helluntain ympärille. Siinä seurataan Jeesuksen elämän vaiheita ja opetuksia, mutta ei suinkaan aivan inhimillisen kalenterin ja logiikan mukaan. Adventista aloitetaan, silloin odo- tetaan Jeesuksen syntymää. Hänen syntymäjuhlansa joulun jälkeen ollaan pian jo pitkäperjantain tunnelmissa. Hoosiannaa lauletaan sekä adventtina että palmusunnuntaina. Juhannuksena muistetaan Jeesuksen edellä kulkenutta Johannes Kastajaa. Jokaiselle pyhälle on omat raamatuntekstinsä ja kirkkovuoden värit kuvaavat kyseisen ajan tapahtumien luonnetta. Valkoinen on ilon ja kiitoksen väri, vihreä on toivon ja elämän, punainen Pyhän Hengen ja marttyyrien sekä violetti odotuksen ja paaston väri. Surun väri on musta. Kirkkovuosi auttaa jäsentämään Jeesuksen elämän ja opetukset kokonaisuudeksi. Järjestämme jotta ymmärtäisimme. Markku Jalava www.vantaanseurakunnat.fi/kurssikeskukset VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA Rajamäen Apteekki Puh. (09) 290 1328 www.rajamaenapteekki.fi Rauhallista Joulua Punatorpan Kerhohuoneelta Punamullantie 9, Nurmijärvi Juhlavalmius 80 hengelle. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. Korkeatasoista kukkapalvelua Tasokkaat sidontatyöt iloon ja suruun Kukkavälitys CALLANKUKKAja HAUTAUSPALVELU OY Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin Puh. 2504459 [email protected] www.callankukka.fi Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3 www.klaukkalanapteekki.fi Ma - Pe 9.00 - 17.00 La - Su 9.00 - 15.00 Alan Laatuliike 13 Tarjoamme ainutlaatuiset puitteet Sääksjärven rannalla erilaisten juhlien ja tapahtumien järjestämiselle yrityksille ja yksityisille. Juhlapalvelumme hoitaa tilaisuudet vaikka kotonasi. Kysy lisää myyntipalvelustamme! Hiidenkivellä Hiidenkivellä palstalla vuorottelevat Simeoni ja Aapo. He tarkkailevat ajan ilmiöitä vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus). Raamattu – mikä se on Kesän ja syksyn aikana on kirkolliseen keskusteluun tullut monia merkittäviä puheenvuoroja. Uusi paavi Franciscus totesi, että kirkon olisi syytä lopettaa uskon kannalta marginaalisten ehkäisyn ja homoseksuaalisuuden käsittelyt ja keskittyä evankeliumin julistukseen. Paavin kommentti olisi syytä ottaa huomioon myös omassa kirkossamme. Kukaan ei pelastu sillä, että on hetero tai, että käy vain miespapin jakamalla ehtoollisella. Pelastus tarjotaan ihmiselle ihan muilla perusteilla. Tuo kesän keskustelu liittyy aika paljon kristittyjen erilaiseen näkemykseen Raamatun asemasta Jumalan Sanana. Siitä puolestaan Jaakko Heinimäki piti Herättäjäjuhlilla oivan raamattutunnin, jossa muistutti, että ”Jumalan Sana on Kristus, joka Martti Lutherin mukaan on Raamatussa ’kuin lapsi kapaloissa’.” Heinimäki jatkoi teemaansa sanomalla: ”Jumalan Sana, Raamatun sivuille kapaloitu Kristus, on se, jota meidän tulee katsella ja kuunnella, ei niinkään niitä kapaloita. Raamatullisuudessa Raamatun sanoista tulee Jumalan Sanan korvike.” Heinimäki on opetuksessaan klassisen kristinuskon linjoilla, jossa nähdään Raamatun olevan kirkon yhteisen uskon synnyttämä tuote. Se ei ole, Heinimäen sanoja käyttääkseni ”taivaallinen faksi vaan se on kokoelma ihmisten kirjoittamia kirjoituksia, joissa Jumalan viisaus heijastuu keskellä inhimillistä historiaa.” Ajatus Raamatusta tällaisena Jumalan antamana virheettömänä sanomana on kirkossa hyvin nuori. Se syntyi vasta 1900-luvun alun amerikkalaisen fundamentalistisen liikkeen myötä. Luterilaisuudelle se on aika vieras ajatus. Kolmas mielenkiintoinen kirjoitus oli hiljan Kirkonkellari-sivustolla julkaistu Pekka Elonheimon tiivistelmä nuoruutensa gradusta, jossa hän käsitteli sitä onko Raamattu luterilaisittain sekä opin että elämän ylin ohje. Elonheimo toteaa: ”Tulos oli selvä: Yksikään luterilainen tunnustuskirja ei opeta, että Raamattu on elämän ylin ohje. Vaatimus olisi luterilaisen opin kannalta loogisesti mahdoton. Luther nimittäin lähtee siitä, että syntiinlankeemuksen jälkeenkin ihminen kykenee järkensä ja omantuntonsa avulla päättelemään, mikä on hyvää ja mikä pahaa maallisissa asioissa. Periaatteessa kaikilla ihmisillä on tämä kyky; oikea eettinen harkinta on mahdollista ilman Raamattuakin. Samaan tulokseen tulee Augsburgin Tunnustus (Artikla 18).” Elonheimo jatkaa: ”Lutherille ja luterilaiselle kirkolle Raamattu on siis ennen kaikkea pelastuksen oppikirja, tiekartta Kristuksen luo.” Tässä hän muistuttaa samasta, mikä Lutherin mukaan on Raamatussa olennaista: ”Se, mikä kirkastaa Kristusta.” Nämä asiat tulivat mieleeni kun kirkollinen keskustelu tuntuu jatkuvasti pyöriskelevän erilaisten synneiksi katsottavien asioiden ympärillä. Tätä keskustelua selkiyttäisi huomattavasti se, että eri osapuolet pohtisivat omien ja toistensa raamattu- ja uskonnäkemysten taustoja. Se voisi auttaa pääsemään eteenpäin tästä nykyisestä tilanteesta, jossa voimavarat kuluvat kristittyjen keskinäiseen kähinöintiin eikä niitä käytetä varsinaiseen tehtävään eli evankeliumin julistamiseen. Kokemukset kuolleen läsnäolosta - osallistu väitöskirjatutkimukseen Kokemukset kuolleen läsnäolosta ovat melko yleisiä, vaikka niitä onkin vain vähän tutkittu. Markku Siltala (e. Kananen), TM, pappi, psykoterapeutti tekee uskontotieteen väitöskirjatutkimusta kokemuksista, jotka merkitsevät kokijalleen kuolleen läsnäoloa tai yhteydenottoa. Kokemukset voivat olla unia, näkyjä, tuntemuksia läsnäolosta tai kosketuksesta, tuoksu- tai kuuloaistimuksia – mitä tahansa kokemuksia siitä, että hän on lähellä, läsnä. Kuvaile kokemuksiasi mahdollisimman tarkasti ja laajasti, pienetkin yksityiskohdat ovat tärkeitä. Kerro myös, mitä kokemukset merkitsevät Sinulle? Ovatko ne vaikuttaneet käsityksiisi elämästä ja kuolemasta? Miten? Lähetä kertomuksesi: [email protected] tai Markku Siltala, Katajaharjuntie 19 B 22, 00200 Helsinki Tutkimus tehdään Helsingin yliopistossa. Aineistoa käytetään hyvän tutkimustavan mukaisesti, anonyymisti henkilön tunnistamista suojaten. Lisätietoja www.markkusiltala.fi Kiitos osallistumisesta. Seurakunnan puhelinyhteyksissä muutoksia On toivottavaa, että työntekijöille soitetaan suoraan kännykkänumeroihin. Ne löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.nurmijarvenseurakunta.fi/yhteystiedot - virkatodistukset, sukuselvitykset, kaste- ja vihkivaraukset sekä tilavaraukset numerosta 09 8789 9670 tai sähköpostitse: [email protected] - hautausasiat, muistotilaisuudet, haudanhoidot: 09 8789 9660 - viestintä 040 701 3592 tai 050 310 1044 Uusi faxnumero on 09 878 6106 Mitä eron jälkeen? Erotilanteessa oleville ja hiljattain eron kokeneille miehille ja naisille ERORYHMÄ Nurmijärven Perheasian neuvottelukeskuksessa, Keskustie 8 C 30 Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin alkaen 26.2.14 lo 17.30–19.00 yhteensä 10 kertaa. Ryhmän ohjaajina toimivat perheneuvojat Timo Sampolahti ja Kirsi Hiilamo. Ilmoittautumiset pe 31.1. mennessä: 050 525 9170 tai [email protected] Ohjaajat haastattelevat jokaisen ryhmään hakeutuvan ennen ryhmän alkua. www.nurmijarvenseurakunta.fi Haukilammentie 35, 05250 Nurmijärvi p. 09 - 241 5803 [email protected] www.haukilampi.fi Palvelemme vuoden jokaisena päivänä! Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085 Tuomas Ilmoita Seurakunta -viestissä Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. 045 114 4723 Kauneushoitola Pirjo Kuusela Keskustie 3 Nurmijärvi puh. 09-2504087 www.pirjonkauneushoitola.fi Täyden palvelun hautaustoimisto Tukenasi surun kohdatessa Hautauspalvelut Kiireetön,luottamuksellinen palvelu rauhallisessa toimistossa. Kotimaiset arkut ja uurnat. Muistotilaisuudet Monipuoliset ja hyvät tarjoilut. Kuljetukset Arvostava ja osaava. Hautakivet Kaiverrukset. Nimien lisäykset. Erikoissuunnittelu. Kukkalaitteet Ammattitaitoisesti laadukkaat kukkalaitteet ja -asetelmat. Perunkirjoitukset Asianajaja Ulla-Riitta Kylli 019–433 043 Perinnönjaot. Testamentit. Haasteena toimiva yhteishuoltajuus? Vanhemman Neuvo –vertaistukiryhmä - on ryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille vanhemmille, jossa jaetaan ajatuksia eron jälkeisestä vanhemmuudesta ja sen haasteista lapsen ja vanhemmuuden näkökulmasta. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa Nurmijärven kirkonkylällä Omppulinnassa tiistaisin klo 17–19.30 alkaen 4.2.2014. Ohjaajina Nurmijärven kunnan perhetyöstä Mirka Helama ja Teija Pennanen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Teija Pennanen, 040 317 4098 tai [email protected] Mirka Helama, 040 317 4312 tai [email protected] Ilmoittauduttaessa varataan aika kahdenkeskiselle keskustelulle ohjaajan kanssa. www.kthautauspalvelut.fi NURMIJÄRVI Pratikankuja 3 p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14 14 PISAROITA Sanattomuuden vankila ma - pe 7 – 18, la 8 - 15 Teethän jouluun liittyvät tilaukset 17.12.(ti) mennessä; Vietämme Joulua kuivatkakut, silliherkku, 24.12.2013 - 6.1.2014 sinappi ja tietysti lanttu, Rauhaisaa Joulunaikaa ja Hyvää Vuotta 2014 ! porkkana ja T: Muruttaret perunalaatikot ym. Café Muru Oy Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 www.cafemuru.fi Siisti koti on elämänlaatua Siivouspalvelut Ikkunanpesut Yrityssiivoukset Lahjakortit 040 730 8127 jenni@vihermali Vielä joulusiivous aikoja vapaana. Mies makaa sängyllä ja tuijottaa ilmeettömänä kohti kattoa. Henkeä ahdistaa ja hän puristaa käsiä rinnalla nyrkkiin. Mies on täynnä raskasta oloa, josta haluaisi pois. Minnekään ei kuitenkaan pääse. Mielessä on nainen, joka juoksi ulos ja paiskasi oven kiinni. Puoliso ei sanonut mitään, juoksi vain pois. Ovi pamahti kiinni niin kuin vain ovi, josta ei enää tulla sisään. Sekavat ajatukset pyörivät miehen päässä. Keskustelu alkoi arkipäiväisestä asiasta. Pohdittiin ja käänneltiin kunnes tultiin vaikeammalle alueelle: ”Eihän sun kanssa voi puhua enää muusta kuin siivouksesta! Katso itseäs! Tekisit itselles jotain, läski!” Ei ollut enää keskustelua – vain pelkkää pilkkaa ja toisen mitätöintiä. Mies halusi lopettaa puhumisen. Nainen halusi jatkaa. Mies yritti loukata naista saadakseen hänet alakynteen, mutta ei onnistunut. Nainen ei luovuttanut ja mies tajusi, miten häntä nöyryytetään ja miten pieni poika hänessä häviää – taas kerran. Naisen sanat löysivät sinne, mikä satuttaa eniten: miehen pienuuteen, heikkouteen – sinne, mitä on koko ajan kätkettävä muilta. Mies ei halunnut kuulla enää mitään, mutta kuuli kuitenkin. Jotenkin oli päästävä pois eikä mies keksinyt muuta kuin rikkoa: heittoja, sirpaleita, tönimistä ja sitten suoraa huutoa – naisen kallis perintöastiasto säpäleinä lattialla. Nainen katsoo ja on hiljaa. Mies tajuaa, että nyt ei ole mitään enää tehtävissä ja pakenee pimeään makuuhuoneeseen. Sieltä hän kuulee, miten nainen ottaa takkinsa ja – ovi pamahtaa niin kuin ovi, josta ei enää tulla takaisin. Hiljaisuudessa on turta ja tyhjä olo. Mies tajuaa, että nyt hänellä ei ole enää mitään valtaa naiseen. Miten huonoksi ja onnettomaksi sitä on tullut. Pimeässä mies näkee eron entiseen. Hän ei syytä naista nyt mistään. Hän itse rikkoi ja riehui, kun ei muuta enää kyennyt. Eivät kaikki riehu ja töni, vaikka toinen haavoittaa. Hän oli se, joka rikkoi ja tuuppasi. Mies sadattelee hiljaa kyyneltensä lomasta, kädet ovat rinnalla ristissä. Hän tajuaa olevansa jonkin ison äärellä. Ymmärtää, että nyt hän näkee sen, mikä tuleekin nähdä. Muistaa sen, mikä oli isän- Sarri Kukkonen sä viimeinen pisara, joka ajoi pojan pakenemaan. Omia ja perheen jaksamisen rajoja ei voi loputtomiin kokeilla. Ihmisen elämässä on monia asioita, jolloin voimavarat ja jaksaminen ovat koetuksella. Näistä tilanteista ei tarvitse selvitä yksin. Ulkopuolisen keskusteluavun tai tuen saaminen henkilökohtaiseen elämään, perhetilanteen muutoksiin helpottaa löytämään ratkaisuja ja auttaa tilanteesta eteenpäin. Aina on uusi mahdollisuus ja toivoa paremmasta huomisesta. Kirsi Hiilamo vs. perheneuvoja www.vmlsiivous.fi Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun toimisto Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 SISARET ja VELJET! Sydämellinen kiitos kaikille merkkipäivääni niin monin tavoin muistaneille ja juhlapäivässä eri palvelustehtävissä toimineille. Syntymäpäiväkirkkokahvien kolehti lähetystyön hyväksi tuotti 1311,30 €. Lämmin kiitos myös tuestasi lähetystyölle. ”Tulkoon teidän kaikkien osaksi Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen yhteys!” (2. Kor. 13: 13) Vivaldi soi Nurmijärven kirkossa Ari Tuhkanen Kansainvälinen kahvila International Café PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) PERINTEINEN JOULUAATON SAUNA KLO 6-10.00 Y Aattona on tarjolla Rakkauden myös joulupuuroa, täyttämää joulua glögiä sekä pipareita Kuntolanpolku 1, 05200 Rajamäki Puh. (09) 276 6720 www.rajamaen-uh.fi Huilisti Janne Thomsen ja sellisti Martti Rousi at Café Hugo, Klaukkalantie 69. Joka kuukauden viimeisenä perjantai-aamuna klo 10. Every last Friday of the month at 10 am. For more information contact Virve Karvonen, 050 360 8893 / [email protected]. Tervetuloa kansainvälisyydestä kiinnostuneet! Welcome! Mietitkö ero tai onko suhteessasi kova karikko? Solmuja parisuhteessa -kurssi Nurmijärven kirkonkylän Isossa pappilassa klo 18–21 torstaisin 30.1./ 6.2./ 13.2./ 27.2./ 6.3./ 20.3./ 3.4. ja 24.4. Yleensä ei kannata erota hätiköidysti. Vertaisryhmässä voit pohtia rauhassa tilannetta ohjaajien avulla. Ryhmään otetaan haastattelun jälkeen 4 paria. Kurssi maksaa 50 € parilta. Ohjaajina Sanna Puhakka ja Virve Karvonen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset ti 10.12. alkaen: Virve Karvonen, 050 360 8893 tai [email protected] www.katajary.fi Nurmijärven kirkossa tunnelmoidaan Vivaldin musiikin tahdissa. Tunnettu Ensemble Kamari21 -orkesteri esittää barokkisäveltäjän teoksia kahden solistin kanssa. Sellistinä on Martti Rousi ja huilistina maailmankuulu tanskalainen Janne Thomsen. Cembaloa soittaa Irina Zahharenkova. Konsertissa kuullaan muun muassa Vivaldin e-molli sellosonaatti Kamari21-orkesteria luotsaavan Martti Rousin soittamana. Rousi kertoo esittäneensä sen ensimmäisen kerran jo 11-vuotiaana. - Se konserttielämys jäi erityisesti mieleeni. Olen aina tykännyt Vivaldin musiikista. Se tuo minulle mieleen Italian auringon. Vivaldi tunnetaan huikean tuotteliaana säveltäjänä, joka on tehnyt yli kuusisataa konserttoa. Kamari21-kokoonpano on erittäin kansainvälinen. Rousi on kutsunut orkesteriin mukaan nuoria ja eri kulttuureista lähtöisin olevia muusikoita. Vivaldi-konsertissa esiintyvistä soittajista viisi on syntynyt muualla kuin Suomessa. Rousi pitää muusikoiden kansainvälistä taustaa hyvänä asiana, sillä he tuovat uutta näkökulmaa ja positiivisuutta suomalaiseen musiikkielämään. Huilisti Janne Thomsen on etunimestään huolimatta nainen, sillä Janne on Tanskassa naisen nimi. Vivaldia joulun alla torstaina 28.11. klo 19 Nurmijärven kirkossa, Kirstaantie 5-7. Ohjelma ovelta 12/8 €. 15 Diakonia ja vapaaehtoistoiminta KIRKONKYLÄ KLAUKKALA Kohtaamispaikka kaikenikäisille Kohtaamispaikka Ystävyyden Kammari Keskustie 2, Nurmijärvi tiistaisin ja torstaisin klo 10–13 Leena Kaarnin lauluhetki ti 10.12. klo 10.30 Jouluhartaus ti 17.12. klo 10, Anneli Järvinen, Rajamäen Mieslaulajien kvartetti ja joulupuuro. Kammari kiinni loppuvuoden, avoinna taas ti 7.1.2014. Puh. no 09 250 1971 Kammarin aukioloaikoina. Maanantairuokailu Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa Kirstaantie 5-7 maanantaisin klo 11.30–13 klo 12–13 kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata. Joulujuhla ma 23.12. klo 12 Kevätkauden ensimmäinen kerta ma 13.1.2014 Lisätietoa ruokailusta: diakonissa Sari Pulli p. 050 343 5093. Keski-Uudenmaan Viittomakielisten kerho Nurmijärven seurakuntakeskuksessa kerran kuukaudessa kello 18–20 lauantaina 7.12. Vivamon Raamattukylän jouluvaellus viittomakielellä, Joulumessu Särkyneen Sydämen kirkossa sekä joulupuuro ja kahvit. Vaellus alkaa kello 13, menemme omin kyydein. Perillä on oltava kello 12.30. Näkövammaisten kerho Kerho on tarkoitettu alueen näkövammaisille virkistykseksi, vertaistueksi ja näkövammaisten asioiden esillä pitämiseksi. Nurmijärven seurakuntakeskuksessa 1 x kk klo 13–15 To 28.11. Isänmaamme monet kasvot, kenttärovasti Seppo Ahonen, Joulujuhla yhdessä seurakuntakerhon ja lähetyspiirien kanssa ke 18.12. Vanhustentalon kerho kerhohuoneella, Puurata 1 parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30 Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun, jumpan ja vierailijoiden siivittämänä. Joulujuhla yhdessä Pullakerhon kanssa ti 17.12. Lisätietoja kerhoista: Tuula Moström, 050 307 2982 tai [email protected] Seurakuntakerho Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13 Tule mukavaan joukkoon. Kerhossa on hartaus, kahvitarjoilu ja keskusteluteema. Keskustelua virittelee vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju. ’Runojen äärellä’ 4.12. Joulujuhla yhdessä lähetyspiiriläisten ja näkövammaisten ryhmän kanssa, juhlassa mm. Tiernapojat 18.12. Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 maanantaisin klo 12–15 Kaikille avoin olohuone, kahvi 1 €. Toisinaan ohjelmaa klo 13. Päivi laulattaa ma 25.11. Aloitamme kevätkauden ma 13.1. Tervetuloa joulunajan tilaisuuksiin. Olotuvalle on mahdollisuus tulla emännäksi tai isännäksi. Ota yhteys diakoni Jonna Dmitrievaan. Klaken keidas Klaukkalan kirkon seurakuntasalissa Ylitilantie 6 keskiviikkoisin klo 15–16.30 Hartaushetki takkahuoneessa klo 16 Kevätkauden ensimmäinen kerta ke 15.1.2014 Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata. Lisätietoa ruokailusta: Diakonissa Sari Pulli, 050 343 5093 Virkistysiltapäivä Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 kerran kuussa torstaisin klo 13–14.30 Avoin, ohjelmallinen kerho. Hartaus, kahvit 1 €, alustus ja keskustelua. Musiikki-iltapäivä, Mikko Peltokorpi to 28.11. Jatkamme keväällä kuukauden 3. torstaina Olotuvan, Klaken Keitaan, Virkistysiltapäivän ja Klaukkalan päiväkeskuksen Joulujuhla Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 ke 11.12. klo 13.30 Messu, sitten joulujuhla (laulua, esityksiä) Ruokailu ja kahvit klo 15 Joulujuhlan ruoka on maksuton. Lisät. diakonissa Sari Pulli p. 050 343 5093 ja diakoni Jonna Dmitrieva p. 050 367 9671. Kaikki ovat tervetulleita. Erityislasten vanhempien Avoin vertaisryhmä Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa, Ylitilantie 6 (käynti pääovesta) kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18–20 4.12. / 15.1. / 12.2. / 12.3. Kasvattajien ilta / 9.4. / 14.5. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys vähintään viikkoa ennen ryhmää diakoni Jonna Dmitrievaan, 050 367 9671. P.S. Kysy myös kirkonkylällä kokoontuvasta erityislasten vanhempien ryhmästä sekä Klaukkalan kirkolla kokoontuvasta erityislasten perheiden perhekerhosta! Lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607. Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten Oma olohuone, KEVA-kerho Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 parillisten viikkojen torstaina klo 17.30–19 Pikkujoulu to 28.11. Kevään ensimmäinen kerhokerta to 9.1.2014 Lisätiedot: diakoni Jonna Dmitrieva, 050 367 9671 tai [email protected] Kehitysvammaisten joulukirkko Kirkonkylän kirkossa ja seurakuntasalissa, Kirstaantie 5-7 Ehtoolliskirkko, jonka jälkeen kirkkokahvit ja joulujuhla ti 17.12. klo 12.30 Ilm. ti 11.12. mennessä diakoni Jonna Dmitrieva (väkiluku & kahvileipäruokavaliot). Omaisryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 ’Pikkujoulut’ Suolahuoneella, Pratikankuja 2, ti 3.12. klo17.30–19 kokoontuminen Ystävyyden Kammarilla ti 4.2. klo 17.30–19 Lisätiedot sairaanhoitaja Eija Thorwall, 050 427 3047 tai diakoni Hanna Alava, 040 760 2607 [email protected] RAJAMÄKI Healing Rooms -rukousklinikka Isossa Pappilassa, Pappilantie 1, Nurmijärvi maanantaisin klo 18.30–20.30 2.12., 13.1., 27.1. ja 10.2. - rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta, puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä, ajanvarausta ei tarvita s-posti: [email protected] www.healingrooms.fi Tervetuloa rukoiltavaksi! Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tule ystäväksi yksinäiselle tai sijaisisovanhemmaksi lapsiperheelle www.suurellasydamella.fi Rajamäen kirkon seurakuntasalissa, Patruunantie 7 maanantaisin klo 10–13 Hellastupa Rajamäellä, Kievarintie 14 perjantaisin klo 11–12.30 Kevyt lounas ja kahvit 1 €. Lisätietoa ruokailusta diakonissa Minna Väänänen, p. 050 356 4936. Lähetyspiiri Rajamäen kirkon seurakuntasalissa parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30 Eläkeikäisten ryhmä Röykän Toimelassa parittoman viikon torstai klo 11.30–13 Diakonian jouluateria Nurmijärven kirkossa ja seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 maanantaina 23.12 klo 12–15 Alkaa hartaushetkellä kirkossa, jonka jälkeen jatkuu jouluaterialla seurakuntakeskuksessa n. klo 13–15 Ateria on maksuton Ilmoita, jos tarvitset kyytiä tai avustajaa diakonissa Minna Väänäselle, 050 356 4936 Muistisairaille sekä hoivakodeissa ja laitoksissa asuville Viikkomessu Nurmijärven kirkossa tiistaina 3.12. klo 13–13.45 Kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntakeskuksessa. Lisätiedot: diakoni Tero Konttinen, 040 829 3411 tai [email protected] Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen. Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa. Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse: Rajamäen kirkkopiiri: •Minna Väänänen 050 356 4936 Kirkonkylän kirkkopiiri: •Hanna Alava 040 760 2607 •Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkalan kirkkopiiri: •Sari Pulli 050 343 5093 •Jonna Dmitrieva, 050 367 9671, kehitysvammatyö Koko kunnan alue: •diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420 •vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564 •johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411 Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia ihmisiä mahdollisimman hyvin. Otathan yhteyttä kun: - Tarvitset keskusteluapua - Ihmissuhdeasiat ovat solmussa - Rahasi eivät riitä perustoimeentuloon - Koet olevasi yksin tai masentunut - Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi - Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä 16 Jerusalemissa Ikkuna maailmaan Adventtina maailmalla Namibiassa Joulu Namibiassa täyttyy odotuksesta. Paahtavan ja kuivan maan keskeltä me kaikki katsomme taivaalle ja odotamme joululahjaa – virkistäviä sateita. Sellaisia sateita, jotka kostuttavat maan ja päästävät viljelijät kylvämään mahangun siemenet. Me odotamme vettä, joka saa sammakot kurnuttamaan ilmoille joulun kiitoslaulun. Me odotamme ja toivomme, että kaikki kääntyisi taas hyväksi ja janoiset saisivat juotavaa. Alttarille on vaihdettu liina, kynttilät ovat kuumuudesta kallellaan. Joulukirkkoon tullaan aamulla ani varhain ja virsiä säestää sateen tasainen rummutus – tätä me toivomme. Kiitos nurmijärveläisille tuesta ja esirukouksesta ja siunattua joulua toivottaen: Maija ja Ossi Kuoppala Tulen jouluksi Suomeen ja odotan sitä jo kovasti. Parasta joulussa on perheen ja lähimpien tapaaminen ja lepääminen yhdessa joulun sanoman äärella. Suomalaista pimeyttä ja kylmyyttäkin sävyttää mielessani lämmin kynttilänloiste. Jerusalemissa vuodenvaihde on usein sateinen ja kolea. Asunnoissa sisällä on jopa kylmempää kuin Suomessa. Jerusalemin arjessa adventti ja joulu eivät näy mitenkään. Juutalaiset eivät vietä joulua, eivät yleensä edes Jeesukseen uskovat juutalaiset. Joulu ei ole raamatullinen juhla ja siksi se ei kuulu juutalaiseen kalenteriin. Arabikristittyjen alueilla voi nähdä joulukoristeita ja osallistua joulunajan tilaisuuksiin. Monet maallistuneet juutalaiset tulevat jouluna kirkkoihin ihan vain nauttiakseen tunnelmasta ja musiikista. Samalla he kuulevat evankeliumin Jeesuksesta, juutalaisesta Messiaasta. Tänä vuonna juutalaista valon juhlaa, Hanukkaa, vietetään 28.11.–5.12. Kynttilät syttyvät illan pimetessä kotien ikkunoille ja se tuo mieleeni Suomen jouluvalot. Hanukka on temppelin uudelleenvihkimisen muistojuhla, johon Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesuskin osallistui (Joh.10:22). Uuden liiton aikana me Jeesukseen uskovat olemme Pyhan Hengen temppeli. Hanukan sanoma kutsuu meitä yhdessä messiaanisten juutalaisten kanssa antamaan sydämemme uudelleen ja uudelleen Jumalan Hengen puhdistettavaksi ja pyhitettavaksi. Elämämme ainoa todellinen Valo on Jeesus, juutalaisten ja kaikkien kansojen Messias. Simeonin kiitosvirren sanoin: ”Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille”. (Luuk.2:30-32) Sanna Erelä Venäjällä Adventtina tulee seitsemän vuotta siitä, kun menimme Tiitan kanssa naimisiin. Tällä kertaa varsinaisena hääpäivänä olen Siperiassa, Krasnojarskissa. Siellä Suomen itsenäisyyspäivänä on suomenkielinen jumalanpalvelus ja toisena adventtina saan myös saarnata. Siitä adventtijuhlasta tulee varmasti erilainen verrattuna Pietarilaisiin kuvioihin, joihin olen tottunut. Saa nähdä kuinka kylmä on joulukuinen Siperia. Matka varmasti antaa uutta ulottuvuutta joulun odotukseen. Hääpäivääkin ehdimme viettämään – sitä emme ole koskaan unohtaneet. Työn takia siirtelemme juhlapäiviä sopiviin kohtiin. Esim. Isänpäivää vietimme tänä vuonna vasta maanantaiaamuna, kun olin reissussa sunnuntaina. Juhlahetkiä ei sovi unohtaa, mutta joustavuutta tässä työssä tarvitaan. Joulua tosin emme taida koskaan siirtää! Pekka Jauhiainen Keski-Aasiassa Täällä ei adventti eikä joulukaan näy eikä kuulu. Tosin viime vuonna joku löysi basaarista pienen kiinalaisen muovikuusen valoineen. Keski-aasialaiset ajattelevat, että meille ulkomaalaisille kristityille joulu ja uusi vuosi ovat sama asia. No, siitäpä on sitten hyvä selittää, mitä nuo kaksi juhlaa meille oikeasti ovat. Jeesus on keski-aasialaisellekin profeetta, joten hänen syntymäänsä voi kyllä juhlia. Joulua ennen järjestämme projektiemme työntekijöille juhla-aterian ja sen yhteyteen jouluista ohjelmaa. Voimme lukea joulukertomuksen, esittää näytelmän ja laulaa joululauluja – kaikki tietysti maan tapoja kunnioittaen. Tapaninpäivänä kutsumme naapurin naisia teekutsuille. Parasta täällä adventin- ja joulun ajassa onkin se, että pääsee jakamaan sitä todellista hyvää uutista! Haluaisinkin tuoda täältä Keski-Aasiasta Suomeen tullessani tuota juhlimista joulun sanoman ympärillä. Siitä se varsinainen ilo syntyy. Heini Mäkilä Nurmijärven Seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI vaihde (09) 878 9960, fax (09) 8789 9645 S-posti: [email protected] Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Muut yhteystiedot löytyvät Kaupunki-info 2011 -luettelosta sivut 40–41. Marraskuun alussa Bangkokin kauppakeskusten tuntumaan ilmestyvät valtavat joulukuuset runsaine koristeineen. Työssäni jouluun valmistautuminen alkaa jo lokakuulla, kun suuntaamme työtovereideni kanssa tapaamaan kummilapsia, joiden kanssa yhdessä valmistamme joulukortit Suomeen lähetettäväksi. Marraskuussa saapuvat ensimmäiset joulupaketit Suomesta ja se tietää käännöstöitä. Jouluun asti vierailemme seurakunnissa ja jaamme joululahjoja kummilapsille henkilökohtaisestikin. Oma jouluun valmistautumiseni alkaa marraskuun karjalanpiirakkatalkoissa. Niitä nautimme yhdessä suomalaisten työtoverieni kanssa ensimmäisenä adventtina, jolloin kokoonnumme laulamaan Kauneimpia Joululauluja omalla äidinkielellä. Aloitamme sen aina Hoosiannalla! Toivottavasti ehdin tänäkin vuonna kaivella kodissani joulutavarat esiin ja koristella muovisen pöytäjoulukuuseni. Tosin mietin, raaskisinko käydä Bangkokin IKEAsta ostamassa ihan OIKEAN joulukuusen? Jouluaattona osallistun suomenkieliseen joulujumalanpalvelukseen. Odotan joululta tänäkin vuonna aikaa pysähtyä OIKEAN joulun sanoman äärelle! Teille Suomeen lähetän Rauhan seurakunnasta yhteisöllistä joulun viettoa, jossa kukaan ei jää yksin, ja paljon yhteistä iloa! Kirsi Salmela Nimikkolähettiemme joulun vietosta haastattelun kokosi lähetyssihteeri Eeva Halonen Kynttilät syttyvät Jerusalemin ikkunoilla Hanukka-juhlan aikaan. Bangkokissa tuotto lähetystyön hyväksi oli 2 502 euroa, Joulukoristelut ilmestyvät Bangkokin katukuvaan marraskuun alussa. Miltei jokaisen ison kauppakeskuksen edessä on vähintään kahden kerroksen korkuinen joulukuusi, joka on väriltään ja koristelultaan mitä mielikuvituksellisin. Kotini lähellä yksi kuusi on koristeltu erilaisten mobiililaitteiden pahviversioin ja liittymien mainoksin. Kuusen latvassa komeilee firman logo. Toisen kuusen on koristellut pankki. Kaupallisuus lyö läpi näkyvässä joulussa ja kovaa. Rauhan seurakunnassa valmistaudutaan myös joulunaikaan: Joululaulukiertueet on sovittu. Ympäri kaupunkia vierailua toivoneissa kodeissa kierretään autosaattueina. Jo portilla lauletaan hyvän joulun toivotus, jolloin vastaanottaja laittaa valot päälle ja avaa oven. Koko kulmakunta kuulee hitusen joulunsanomaa. Kodissa tarjotaan syötävää, ja pidetään lyhyt hartaus. Välimatkat ovat pitkiä ja ruuhkaisia, joten viimeisiin paikkoihin ehditään vasta aamuyön tunteina. Joulu on tänä vuonna arkipäivänä ja siis tavallinen työpäivä. Siksi Bangkokin alueen seurakunnat viettävät yhteistä joulujuhlaa sunnuntaina 15.12. ja Rauhan seurakunta omaansa sunnuntaina 22.12. Joulu on täällä yhteisön juhla, ei perhejuhla. Joulua vietetään koko seurakunnan voimin ja koko sunnuntai. Tärkeää on yhdessä oleminen ja ilo. Juhlassamme on paljon ääntä – puhetta, musiikkia, jutustelua – leikkejä & pelejä, esityksiä, eikä naurua tule puuttumaan. Tärkeä tehtävämme on myös joulun oikean sanoman jakaminen lähiseudulle. Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–14 *878 9960 fax 8789 9645 S-posti: [email protected] Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621, 040 701 3592 S-posti: [email protected] Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain paikallisissa lehdissä. Isänpäivälounaan Kiitos Sinulle, joka olit syömässä, ruokaa valmistamassa, kattamassa ja tiskaamassa, emännälle sekä hapanleivät lahjoittaneelle Uudenmaan Leipä Oy:lle. Eeva Halonen, lähetyssihteeri Lähetyspiirien, Näkövammaisten- ja Seurakuntakerhon Joulujuhla Nurmijärven seurakuntakeskuksessa keskiviikkona 18.12. klo 13 Joululauluja, jouluista ohjelmaa sekä joulupuuro ja –kahvi. Tiernapojat vierailevat. Nurmijärven Seurakuntaviesti Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Birgit Tolvanen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero Konttinen, Anni Pesonen, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola. Kannen kuva: Pia Jaakkola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin n. 16 000 kpl. Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy / Marja-Liisa Louhio 045 114 4723 Sivunvalmistus: Studio Ink Oy / Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy: viikolla 5/2014 ISSN 1457 - 795X
© Copyright 2024