Nurmijärven Seurakuntaviesti 6/13

6 / 2013
17.10.2013
”Nyt hehkuu kauneutta
myös lakastuva maa.
Puut ruskan kirkkautta
kantavat loistavaa.”
Antakaa toisillenne anteeksi!
Virrestä 575
Jouko Hakala on tehnyt vapaaehtoistyötä lapsesta lähtien. ”Auttaminen on hyvin arkista, sellaista ihan tavallista olemista ja
tekemistä”, toteaa Jouko, joka mielellään touhuaa myös omalla kotipihalla. Sivu 8
Tässä lehdessä mm.
Sotilaspapin luennot ovat keitaita
sanoo nurmijärveläinen kenttärovasti
Seppo Ahonen.
Nurmijärven kutsunnanalaisten lukumäärä oli
vuonna 2013 kokonaisuudessaan 343 henkilöä.
Varusmiehiä palvelee puolustusvoimissa 29 päätoimista sotilaspappia sekä lisäksi osa-aikaisia
ja varusmiespappeja
Sivu 4
Sureva lapsi tarvitsee aikuista
Surun keskellä lasta ei saa jättää yksin. Hän
tarvitsee vastauksia ja tilaa surra omalla tavallaan
turvallisen aikuisen kanssa.
Sivu 6
www.suurellasydamella.fi
Lapset mukaan ehtoolliselle
Kastetulla lapsella on oikeus päästä ehtoolliselle yhdessä aikuisen
kanssa. Lapselle on hyvä kertoa, että ehtoollinen on Jeesuksen ystävien juhla-ateria, jossa Hän antaa meille anteeksi pahat tekomme.
Sivu 9
Elämysmatkalla Kroatiassa
Tanssia, sumopainia, uintia, merisiilejä, ukkosmyrskyä, herkullista
ruokaa ja ihanaa jätskiä. Lisäksi hyviä kohtaamisia paikallisten kanssa saivat nuoret kokea reissullaan.
Sivu 10
Minkälaisen seurakunnan sinä haluat?
Seurakunnalle rakennetaan uutta strategiaa. Ota kantaa, keskustele,
anna ehdotuksia:
www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta
www.nurmijarvenseurakunta.fi
2
Toivo, elämämme ankkuri
Eräs pitkäaikainen ystäväni toi julki
huolensa ihmisiä koettelevasta väkivallan kierteestä maailmalla. Moni meistä
seuraa tiedotusvälineistä tilanteen kehittymistä Lähi-idässä ja pohjoisessa
Afrikassa. Nairobin ostoskeskustragedia oli jälleen yksi osoitus siitä, kuinka
vaikeaa on hillitä vihan ilmapiirissä sikiävää pahuutta.
Maailmamme on monessa mielessä
turvaton. Taloudelliset vaikeudet koskettavat näinä aikoina monia. Uutiset
yt-neuvotteluista ja irtisanomisista luovat myös yllemme synkän varjonsa. Lienee paikallaan kysyä, mitä kohti oikeastaan olemme menossa.
Kuinka moni toivookaan mielessään
sitä, että huolet väistyisivät, että saisi
levätä yönsä rauhassa.
Kaiken aikaa taivaallinen Isämme näkee meidät. Hän pitää huolta luoduistaan. Hän asettaa myös pahuudelle
rajat. Ennen kaikkea Hän on luvannut
päästää meidät lopulta lepoon kaikista
koettelemuksista. Heprealaiskirjeen kir-
Birgit Tolvanen
joittaja on pukenut sanoiksi sen, mitä on
Isämme sydämellä:
”Jumalan lupaus, että pääsemme hänen lepopaikkaansa, on vielä täyttymättä, eikä yksikään teistä saa jäädä taipa-
leelle. Mehän olemme kuulleet hyvän
sanoman aivan niin kuin nuo entisajan
ihmiset. Heille ei kuitenkaan ollut mitään
hyötyä sanasta, jonka he kuulivat, koska he eivät sitä uskoneet eikä se näin
Kirkkoon kun kellot kutsuvat
Messu kesäaikaan sunnuntaisin:
•
•
•
Nurmijärven kirkossa klo 10
Rajamäen kirkossa klo 10
Klaukkalan kirkossa klo 12
Tavataan kirkossa!
Messun aiheet:
• Uskonpuhdistuksen muistopäivänä 20.10.
• 23. sunnuntaina helluntaista 27.10.
• Pyhäinpäivänä 2.11.
• 23. sunnuntaina helluntaista 3.11.
• Isänpäivänä 10.11.
• Valvomisen sunnuntaina 17.11.
• Tuomiosunnuntaina 24.11.
’Uskon perustus’
Joh. 4: 46–53
’Antakaa toisillenne anteeksi’
Matt. 18: 23–35
’Pyhien yhteys’
Matt. 5: 1–12
’Kahden valtakunnan kansalaisena’Matt. 22: 15–22
’Kuolemasta elämään’
Matt. 9: 18–26
’Valvokaa!’
Matt. 25: 1–13
’Kristus, kaikkeuden Herra’
Matt. 25: 31–46
“He saavat nähdä hänen kasvonsa,
ja heidän otsassaan on hänen nimensä.“
(Ilm. 22: 4)
PYHÄINPÄIVÄNÄ 3.11.
Messu
Messu
Rajamäen kirkossa klo 18
- liturgina ja saarnaa pastori Jouni Vasikainen
- avustaa Aija Jokilammi
- kanttori Satu Ranta
Tilaisuudessa luetaan viime pyhäinpäivän
jälkeen Rajamäen hautausmaalle ja muualle
siunattujen rajamäkeläisten nimet ja
sytytetään kynttilöitä heidän muistolleen.
N
yt kun maa kääriytyy pimeään,
ajattelen, Jumala, sinun taivastasi.
Siellä elämä hehkuu kirkkaana lakastumatta koskaan.
Auta minua avoimin mielin kuulemaan,
mitä sanasi puhuu Isän kodista.
Rakas Isä! Vie meidät täällä aina
anteeksiantamuksen puhdistavan sateen läpi,
jotta olisimme sinun omiasi
ja rakastaisimme sinua ja toinen toistamme.
Suo, ettei kaipaus isän kotiin
katoaisi sydämestämme.
Anna sen säilyä siellä kuin kevään odotuksen.
Tässä toivossa me jäämme sinun turvalliseen käteesi.
Kotien rukouskirja
Kirkkoherra Ari Tuhkanen 50 vuotta
juhlaa vietetään sunnuntaina 3.11.
Nurmijärven kirkossa
messu klo 10,
Kirkkokahveilla tarjolla
täytekakkua juhlan
merkeissä.
Mahdolliset muistamiset voi
myös antaa kahvikolehtiin
lähetystyön hyväksi.
Klaukkalan kirkossa klo 12
- liturgina ja saarnaa Anni Pesonen
- avustaa Riitta-Leena Sihvola
- kanttori Mikko Peltokorpi
- lauluyhtye Kivi
Nurmijärven kirkossa klo 18
- pastori Anna-Kaisa Tenhunen
- Nurmijärven Kirkkokuoro,
johtaa kanttori Anni Nummila
Tilaisuudessa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen
Nurmijärven ja Rajamäen hautausmaille siunattujen
nimet ja sytytetään kynttilöitä heidän muistolleen ja
myös muualle haudattujen muistoksi.
Kahvi- ja teetarjoilu seurakuntakeskuksessa.
Pastori Jarmo Hella
toimittaa Ari Tuhkanen
Nurmijärven kirkossa klo 10
- liturgina ja saarnaa Jarmo Hella
- kanttori Satu Ranta
- Veera Kuusirati, viulu
- Tuomas Tenkanen, oboe
Iltakirkko
sulautunut heihin. Sen sijaan me, jotka
uskomme, pääsemme perille luvattuun
levon maahan.”
Levon maa tarkoittaa taivasten valtakuntaa. Se on todellinen kotimme. Sitä
luonnehtii jatkuva Jumalan läsnäolo,
rakkaus ja ilo. Nykyinen maailmamme
katoaa lopulta, eikä meille ole hyväksi
se, että kiinnitämme sydämemme liiaksi materiaaliseen todellisuuteen. Me
tarvitsemme elämällemme paljon lujemman kiinnekohdan.
Heprealaiskirjeen kirjoittaja puhuu Jumalan lupauksista:
”Noilla kahdella järkähtämättömällä
sanallaan, joissa Hän, Jumala, ei voi
valehdella, hän tahtoi rohkaista meitä,
Hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa
pitämään kiinni toivosta, joka on edessämme. Se toivo on elämämme ankkuri,
luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen. Sinne Jeesus, meidän edelläkävijämme meni.”
Lämpimästi tervetuloa!
ISÄNPÄIVÄNÄ 10.11.
Muistelupaikat
Nurmijärven ja Rajamäen hautausmailla
sekä Klaukkalan kirkon kellotornin juurella
on telineitä, joihin voi sytyttää kynttilöitä
läheistensä muistoksi.
Messu
Nurmijärven
siunauskappeli
Rukoushetki
avoinna klo 15–17.30
hiljentymistä ja keskustelua varten
- paikalla diakoniatyöntekijä
Kyläkirkko
Röykän Toimelassa
sunnuntaina 3.11. klo 10
- Martti Muukkonen ja Julia Hyyrynen
- Kansanlähetyksen lauluryhmä
Kirkkokahvit.
- Nurmijärven kirkossa klo 10
Mukulamessu
- Rajamäen kirkossa klo 10
- Klaukkalan kirkossa klo 12
Iltamessu
- Klaukkalan kirkossa klo 18
Isänpäivälounas
Nurmijärven
seurakuntakeskuksessa
Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi
kello 11.30–13.30
Menu: riistakäristys, lihapullat,
sitruunalohi lisukkeineen, salaattipöytä, täytekakkukahvit.
Hinta: aik. 20 €, lapset 5-14 v. 5 €, alle 5 v. ilmaiseksi.
Tuotto seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen.
3
Requiem – anna rauha
Lapsena kävelin hautausmaalla, käsi kädessä
kaksossiskon kanssa, innoissani Hietaniemen
oravista. Jossain siellä oli myös sukulaisten hauta – kaukaisten ja vanhojen, sellaisten, joita hädin tuskin muistin. Se ei ollut haikeaa. Parhaiten
muistankin noista retkistä oravien tuoman ilon.
Paljon sen jälkeen kuolivat isovanhempani, ja hautausmaat yhdistyivät hyvin tuttuihin rakkaisiin ihmisiin. Pyhäinpäiväkin nousi tietoisuuteeni kynttilöineen. Siihen liittyi suvun rakkaiden vainajien muisteleminen, tietyt virret,
kirkossa ja hautausmailla käyminen.
Joillekin pyhäinpäivään ja vainajien muistamiseen liittyy myös sielunmessumusiikki. Sielunmessu eli requiem
on rukous kuolleiden puolesta. Keväällä viimeisen taistelunsa taistellut kanttori Jaakko Rättyä rakasti Mozartin Requiemiä. Varsinkin häntä värisytti Lacrimosa -osa,
jonka alku on yhtä aikaa leijuvan kaunis ja viiltävä kuin
suru itse. Sen hän halusi hautajaisiinsa ja nyt koko requiem esitetään hänen muistokseen pyhäinpäiväviikonloppuna.
Tilintekoa
Katolisesta kirkosta periytyvä klassinen requiem -rukous
voi olla tekstiltään nykyihmiselle melko outo. Se puhuu
paljon tuomiosta ja helvetinpelosta. Sitä on Lacrimosa
-osakin sanoiltaan:
”Kyyneleinen on se päivä,
jolloin tuhkasta nousee
syntinen ihminen tuomittavaksi.
Ole siis hänelle armollinen, Jumala.”
Pappina tapaan paljon vainajien omaisia. Ajat ovat
muuttuneet Mozartin päivistä: hyvin harvaa enää ahdistaa tuomitsevan Jumalan ja helvetin pelko. Kuoleman
edessä tehdään silti edelleen tilintekoa – tuskallista tai
armollista.
Tärkeintä ja polttavinta näyttää olevan tilinteko rakkaudesta – annetusta ja saadusta rakkaudesta, joskus
kuristavasta, vaikeasta rakkaudesta tai kokonaan puuttumaan jääneestä rakkaudesta. Pappi kuulee monenlaisia tilinpäätöksiä puolisoiden, isien ja äitien osoittamasta
hellyydestä.
Joskus se voi olla raastavankin rehellistä: ”Kuules
pastori, isä oli ilkeä ihminen eikä meistä kukaan tullut
toimeen sen kanssa.” Kuoleman edessä tarvitaan sovintoa. Armoa osata antaa anteeksi ja armoa osata ottaa
anteeksianto vastaan.
Siioninvirsiseuroja
Rajamäen kirkossa
su 20.10. klo 10
- Herättäjän kirkkopyhä
Klaukkalan kirkossa
su 17.11. klo 18
- Siioninvirsiä soitettuna
ILTAMESSU
Lassi Nummen sanoittama moderni Requiem puhuu
tästä:
”Anna meidän kohdata toisemme sinussa
ja saada rauha
- meidän, jotka maan päällä rakastimme ja
pyrimme kohden toisiamme,
- meidän, jotka emme koskaan päässeet
lähelle toisiamme ja
- meidän, jotka elimme lähekkäin toinen
toistamme kaivaten,
- meidän, joiden päivät täyttyivät hellyydestä
ja kauneudesta, koska rakastimme
ja meidän, jotka kärsimme ja raatelimme
toisiamme, koska rakastimme.
Myös meitä armahda, jotka rakastimme liikaa
ahneella, omistavalla rakkaudella,
joka kiertyy kaiken ympärille...
Ja meitä, meitäkin armahda,
jotka olimme rakkaudesta aivan köyhät.”
Rukous on saattamista
Helvettiä pelkää enää harva, mutta montaa meistä ahdistaa toisenlainen syvä pelko: että Jumalaa ja taivasta ei
ole. Ahdistaa katoamisen, täyden häviämisen pelko. Että
ikuista elämää ei ehkä olekaan, että rakas on tuhoutunut
kokonaan. Häntä haluaisi saattaa jotenkin ja jonnekin,
mutta minne, jos hän on lakannut olemasta, kadonnut
tyhjyyteen?
En usko, että niin on. Meissä jokaisessa on pyhä, tuhoutumaton ydin – valo, jossa Jumala on aina ja joka
on aina Jumalassa, elämässä ja kuolemassa. Raamatun
sanoin: ”Elimmepä tai kuolemme, me olemme Herran
omat.” Me, elävät tai kuolleet, monin tavoin kärsineet
ja monin tavoin rakkautta etsineet ja jakaneet Jumalan
pyhät.
Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem
on yksi klassisen musiikin mestariteoksista.
Mozart sävelsi sen salaperäisen henkilön tilauksesta. Säveltäjä oli tällöin jo sairas ja lähellä kuolemaa,
ja kuumehoureissaan herkkä taiteilija kuvitteli säveltävänsä omaa kuolinmessuaan.
Tunnetuimpia osia ovat Dies irae sekä monien merkkihenkilöiden hautajaisista tuttu Lacrimosa.
Mukulamessu
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6
sunnuntaina 24.11. klo 12
- Anni Pesonen ja Anitta Viljanen
- kanttori Mikko Peltokorpi
Mukulamessussa saat laulaa,
piirtää, vaeltaa tai vaan olla
hiljaa ja ihmetellä.
Se on messu kaikille,
jotka tahtovat kasvaa
lasten kaltaisiksi.
Tervetuloa koko perhe!
SANAA JA RUKOUSTA
Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7
su 10.11. klo 17 Voima anteeksiantamiseen
- Rovasti Yrjö Niemi
Tilaisuuksissa esirukouspalvelua ja iltatee.
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6
sunnuntaisin klo 18
10.11. Iltamessu
- nuorisotyö mukana toteutuksessa
15.12.
Hiljaisuuden messu
- musiikkia, Sanaa ja rukousta
Messujen yhteydessä lapsille oma pyhäkoulu ja teejatkot.
Lisätietoja: Leena Sipola, 050 3101042, [email protected]
Tule sinäkin!
Ritva Hirvonen
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6
sunnuntaisin klo 18
27.10. Perheet hengellisen taistelun kentällä
- kirjailija Tapani Sopanen
- juonto Matti Jäkälä
24.11. Onko rukous ja usko älyllistä itsepetosta?”
- Puhujana pastori Johannes Haapalainen
- juonto Marja-Leena Oirola
Laulua ja rukousta, lopuksi iltatee.
Lastenhoito ohjelman aikana.
Tervetuloa!
Siksi on hyvin tärkeää rukoilla kuolleiden puolesta. Ortodokseilla on siihen rikas perinne. Tässä rukouksessa
kaikuvat heidän sanansa.
”Herra, Sinä olet aurinkoa kirkkaampi,
valaise ja lämmitä kuolemaan
nukkuneiden asuinsijat.
Hävitköön iäksi katkera eromme.
Anna kuolemaan nukkuneille, oi Herra,
lapsuuden viattomuus,
lempeä nuoruuden henki ja
ikuinen elämä taivaan Pääsiäisjuhlassa.
Anna meille riemuisa jälleentapaaminen
taivaassa.
Jumala, anna meidän kaikkien
olla yhtä Sinussa.
Anna elävien ja kuolleiden kohdata
loppumattomassa ilossa.”
Anni Pesonen
seurakuntapastori
Kanttori Jaakko Rättyän muistolle
W. A. Mozart: Requiem
Klaukkalan kirkossa
sunnuntaina 3.11. klo 19
Solistikvartetti:
- Satu Ranta, sopraano
- Julia Hyyrynen, altto
- Ilkka Hämäläinen, tenori
- Mikko Peltokorpi, basso
Konserttimestari Satu Savioja
Kapellimestari Urpo Rauhala
Vapaa pääsy, tervetuloa!
Kide-kuoron
konsertti
Rajamäen kirkossa
torstaina 28.11. klo 19
Rajamäen
kirkossa
Maija Junttila 50 vuotta
Rukouksia
-konsertti
Rajamäen kirkossa
perjantaina 25.10. klo 18
- Maija Junttila, sopraano
- Minna Koskikunnas,
piano ja urut
Kakkukahvit, vapaa pääsy,
vapaaehtoinen kahvikolehti
Tervetuloa!
- Tuomasmessu
su 27.10. klo 18
- Hiljaisuuden messu
su 24.11. klo 10
Taizelauluja
Lämpimästi
tervetuloa!
4
PAPPINA ERITYISTYÖSSÄ
Tässä sarjassa tutustumme papin viran erityistyömuotoihin
Sotilaspapit ovat varusmiesten tukena
Nurmijärvellä pidettiin syyskuussa neljän päivän ajan
asevelvollisten kutsuntoja,
jotka ovat ensimmäinen palvelupäivä tulevilla varusmiehillä. Kotiseurakunnan papilla on kutsunnoissa aina oma
puheenvuoronsa, jossa hän
kertoo, mitä palveluksia sotilaspapit tarjoavat.
olemme ihmisen rinnalla vaikeissa tilanteissa”, sanoo Seppo
Ahonen.
Kristillisen käsityksen mukaan
sota voi tulla kyseeseen viimeisenä puolustuskeinona suuremman pahan ehkäisemiseksi.
Kirkko pitää asevelvollisuutta
kansalaisvelvollisuutena, mutta
puolustaa uskonnollisista ja eettisistä syistä asepalveluksesta
kieltäytyvien oikeutta valita myös
toisin.
Tekemällä kehitysyhteistyötä
kirkko pyrkii lujittamaan maailmanrauhaa ja edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Sotilaspappi on monikulttuurisuuden asiantuntija.
”Kriisialueella sotilaspappi on
sosiaalityöntekijä, tulkki, diplomaatti sekä eri maiden joukko-
Sotilaspappi on kaikkia varusmiehiä ja henkilökuntaan kuuluvia varten uskontokunnasta
tai vakaumuksesta riippumatta.
Puolustusvoimien
kirkollisen
työn tarkoituksena on tukea hengellisesti ja henkisesti puolustusvoimissa palvelevia.
”Sotilaspapilla on läsnäolon
työnäky. Hän on mukana, tukena
ja vastapäätä”, kuvaa kenttärovasti Seppo Ahonen.
jen välinen yhdyshenkilö papintyönsä ohella”, kertoo Seppo
Ahonen.
Nurmijärvellä
kirkkovaltuutettuna
Nurmijärvellä asuva Seppo
Ahonen on toiminut 30 vuotta
sotilaspappina, siitä 20 vuotta
kenttärovastina. Pohjanmaalla
syntynyt Seppo Ahonen aloitti
pappisuransa seurakunnassa,
mutta varusmiespapin tehtävän
kautta hän siirtyi sotilaiden pariin.
Nurmijärvelle hän muutti Tuusulasta muutama vuosi sitten.
Täällä hän pitää yhteyttä seurakuntaan muun muassa kirkkovaltuutettuna.
Teksti ja kuvat: Markku Jalava
Papin luennot ovat keitaita
Astuttuaan palvelukseen varusmies kohtaa melko pian sotilaspapin joko kymmenellä papin
luennolla, vastaanotolla tai vaikkapa metsäkeikalla.
”Papin tunnit koetaan keitaiksi
raskaan palveluksen keskellä”,
tietää Ahonen.
Sotilaspapin
seurakuntaan
kuuluvat myös varusmiesten
omaiset ja henkilökunta perheineen. Heidän parissaan sotilaspappi tekee työtään: on mukana
maastossa, opettaa, neuvoo,
kastaa, vihkii ja hautaa, käy keskusteluja ja antaa tukea.
Yksi työmuoto on rippikoulu,
jonka suorittaa vuosittain 140–
150 varusmiestä. Viime saapumiserästä yli 90 prosenttia kuului
kirkkoon.
Sielunhoitokeskusteluissa tulevat esille kotiasiat ja monenlai-
Sotilaskotisisaret
lahjoittavat
”Sotilaan
virsikirjan”
jokaiselle
varusmiehelle
palveluksessa käytettäväksi ja kotiin
vietäväksi,
kun palvelus
on ohi.
Gideonit
puolestaan
lahjoittavat
”Uuden
testamentin
ja Psalmit”.
Kenttärovasti Seppo Ahonen työskentelee pääesikunnassa kirkollista työtä johtavan kenttäpiispa Pekka Särkiön apuna.
set ihmissuhteisiin liittyvät ristiriitatilanteet ja eettiset kysymykset.
Henkilökuntaa askarruttaa tällä
hetkellä rakennemuutos, joka voi
tietää työn loppumista tai muuttoa toiselle paikkakunnalle.
Kysymyksiä pahasta ja Jumalan olemassaolosta
Seppo Ahonen sanoo nuorten
olevan avoimia ja rohkeita.
”He haastavat meitä elämän
peruskysymyksillä. Keskusteluissa tulevat esiin pahan olemassaolo, Jumala ja kuolema.”
Viides käsky ”Älä tapa” ja asepalvelus? Seppo Ahonen sanoo
sen olevan yksilöeettinen kysymys. Jumala haluaa järjestystä
ja rauhaa, joita esivalta ja puolustusvoimat sen osana haluavat
ylläpitää.
”Emme siunaa aseita, mutta
Kysyimme
Liisa
Ekosaari:
1. Värit ja
raikas ilma.
2. Auringonpaisteesta,
vapaapäivästä,
lapsista ja
koirastani
Pikestä.
1. Mitä hyvää on syksyssä?
2. Mistä olet kiitollinen juuri nyt?
Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen
Birgitta Kauppinen:
1. Tekisi mieli
sanoa, että ei
mitään.
On kuitenkin,
kuulaat syysilmat
ja värit, kuten
tänään.
2. Meillä on
Suomessa
suht’koht hyvin
asiat verrattuna
moniin muihin
maihin.
Timo
Määttänen:
1. Jos on hyvä ruska,
niin värikylläisyys on
kaunista.
Kuluvan syksyn ilmat
ovat olleet lämpimiä.
2. Tässä iässä saa
olla kiitollinen hyvästä
terveydestä.
Tuuli, Sirja ja Ida:
1. Alkusyksy on jees, ennen kuin tulevat pimeät illat. Koulussa ja
harrastuksissa käyminen on kivaa kesän lomailun jälkeen.
2. Koeviikot ovat ohitse.
5
Auschwitzissa historia katsoo kävijää silmiin
Käynti paikan päällä Auschwitzin kuolemanleirillä ylitti
sen, mitä olin kirjoista lukenut tai elokuvissa nähnyt.
Auschwitzissa heinäkuussa
tänä vuonna se kaikki tuli
ikään kuin todeksi. Se ei ollut vain historiaa tai teoriaa,
vaan ihmisten todellisuutta.
Siellä kävijä katsoo leireille
tuotuja, teloitettuja ja heidän teloittajiaan silmästä
silmään.
Auschwitz sijaitsee Etelä-Puolassa, tunnin matkan päässä Krakovasta. Auschwitz on vilkas ja
suosittu matkailukohde. Oppailla
on sukujuuria keskitysleirien vankeihin. Se toi opastukseen uskottavuutta ja tunnetta.
”Arbeit macht frei” -kyltti portin päällä näytti pienemmältä ja
vaatimattomammalta kuin valokuvien perusteella olin odottanut.
Mielessäni kuva portista ja sen
merkityksestä oli suurempi kuin
se fyysisesti paikan päällä oli. Lukuisia kertoja valokuvissa nähdyn
portin alta käveleminen värisytti.
Varsinaista leirialuetta ympäröivässä, aikoinaan sähköistetyssä piikkilanka-aidassa luki Lebensgefahr, hengenvaara. Se oli niin
totta miljoonille ihmisille.
Arbeit macht frei = työ tekee vapaaksi. Auschwitzin leirin portti.
ansa, heidän elämänsä ja tulevaisuutensa.
Esineiden kautta saattoi asettua vankien asemaan ja katsoa
tulevaisuutta heidän silmin. Vaikutusta täydensivät valokuvien kohti
katsovat vangit. Joissakin kuvissa
saattoi nähdä vielä toivoa, parempaa kohden ollaan menossa, monissa kuvissa näkyi epätoivo tai
ei-mitään.
Rautatieasemalla
tapahtui jako kahteen
Ensimmäinen vaikutelma syntyi
valtavasta määrästä parakkeja.
Niitä tuntui olevan silmänkantamattomiin. Rautatie toi junat keskelle leiriä. Saattoi kuvitella, miten
junasta purkautui jatkuvasti uusia
ihmisiä. Laiturilla perheet hajotettiin ja jaettiin ryhmiin, ”toiset
vasemmalle, toiset oikealle puolelle”.
Osa parakeista on varustettu
museoksi. Kylmäsi tiloissa, joihin
oli koottu valtavat määrät vangeilta otettuja matkalaukkuja,
hammasharjoja, kenkiä ja muita
henkilökohtaisia esineitä, tai heiltä
leikattuja hiuksia. Muun muassa
kengistä saattoi päätellä, että leirillä teloitettiin pääasiassa siviilejä,
myös suuri määrä naisia ja lapsia.
Matkalaukut koskettivat erityisesti. Laukkujen kylkeen he
olivat itse kirjoittaneet nimensä,
syntymäaikansa ja kotipaikkansa.
Matkalaukuissa oli heidän histori-
Massatuhoaminen
alkoi vuonna 1942
Auschwitz perustettiin vuonna
1940 Saksan miehitettyä Puolan.
Sinne koottiin ihmisiä ympäri Eurooppaa, sitä tarkoitti ”keskitysleiri”. Suurin ryhmä olivat juutalaiset,
joiden suhteen Hitler oli päättänyt
tehdä ”loppuratkaisun”. Myös romanit ja slaavit kuuluivat Hitlerin
listalle valloitettujen maiden vastustajien ohella. Suomesta tai
Schindlerin tehtaaseensa töihin pelastamien ihmisten
kuvia on nykyään tehtaan ikkunassa.
suomalaisista en nähnyt mainintoja, vaikka Suomestakin juutalaisia luovutettiin.
Alkuun teloittaminen oli harrastelua ja yksittäistapauksia. Ihmisten tuhoaminen yltyi vähitellen ja
vuodesta 1942 alkoi varsinainen
massatuhoaminen kolmen kilometrin päässä Birkenaussa ja
muilla tuhoamisleireillä.
Neuvostoliiton leireillä 1930–40
-luvuilla tuho oli ilmeisesti vielä
laajempaa. Tuhoamisen kohteet
olivat osaksi samoja, kuten juutalaisia, mutta erityispiirteenä
Stalinin leireillä olivat oman maan
lukuisat kansallisuudet, usein
”aaltoina” ryhmittäin, ammattikunnittain ja perheittäin, jopa hänen omia kannattajiaan.
Auschwitzissa polttolaitos sijaitsi leirin aidan ulkopuolella.
Vieressä oli leirin komendantin
asuinrakennus viihtyisällä puiden
reunustamalla ja suojaamalla tontilla.
Schindler pelasti
tuhansia
He katsoivat silmiin.
Nämä Birkenaun puuparakit olivat entisiä hevostalleja. Parakkiin mahtui yli 400 vankia.
Oskar Schindlerin (1908–1974)
emalitehdas löytyi Krakovan kaupungin laidalta. Se on tuttu Steven Spielbergin elokuvasta Schindlerin lista, joka on kuvattu tässä
tehtaassa ja Birkenaussa. Schindlerin tehtaassa työskenteli sotaaikana yli tuhat läheisiltä keskitysleireiltä pelastettua juutalaista.
Tehdas näytti kadulta kuin miltä
tahansa vanhalta ja vaatimattomalta teollisuushallilta, mutta sisällä oli hyvin järjestetty vuosien
1939–45 Krakovan miehityksen
museo. Silloin Saksa otti kaupungin tiukkaan johtoonsa. Juutalaiset eristettiin ennen siirtoa keskitysleirille Kazimierzin ghettoon,
jonka talot näyttävät ghetolta yhä
vielä.
Kiinnostavia ja koskettavia olivat museossa ihmisten tarinat,
joita eri tavoin kerrottiin. Sodista
kerrotaan usein vain suuria linjoja,
mutta ihmisten kautta tapahtumat
tulevat todellisemmiksi.
Vain historiaa, mitä siitä enää?
Tuo on historiaa. ”Ne ovat niitä
Hitlerin ja Stalinin tekoja, jotka
eivät enää toistu.” ”Taas otetaan
natsikortti esille.” Aikalaiset ovat
puolustautuneet, että ”emme
tienneet” tai ”noudatimme vain
käskyjä”.
Auschwitzissa oli museon oven
yläpuolelle kirjoitettu, että ”joka ei
tunne historiaa, voi joutua kokemaan sen uudelleen”.
Ihmisarvoa poljetaan ja halveksitaan tänäänkin eri puolilla maailmaa. Ihminen on kekseliäs, kun
toinen on hänen vallassaan. Mutta uhrit katsovat meitä, silmiin.
Birkenaussa oli piikkilankojen takana parakkeja vielä jäljelläkin kymmeniä, mutta suurin osa oli hajotettu sodan loppuvaiheessa.
Teksti ja kuvat: Markku Jalava
6
Lapsen suru on raidallista
LAPSET POHTIVAT
Nurmijärven kirkonkylän päiväkerhossa oli
aiheena ”usko ja epäusko”.
Teo 5 v.
- Noh, varmaan et samaan
aikaan uskoo ja sit ei.
Uskoo ja ei usko.
Nino 5v.:
- Epäusko… sitä, että
epäilyttää joku asia mut
se juttu kiinnostaa.
Oravatki uskoo et ne
putoo tai kiipee!
Kuvat ja teksti Eeva Aro
Seurakunnan
perhekerhot
Kerhot ovat avoimia kaikille, lapsille ja aikuisille
tulla tapaamaan tuttuja tai tutustumaan uusiin.
Ilmoittautumista ei tarvita. Kahvimaksu 1€.
Kerhopaikat ja -ajat:
Haikala
to 9–11 Professorintie 5
Harjula
pe 9–11 Viljelystie 15
Herusten kioski
to 9–11 Herustentie 248
Kirkonkylä, Pappila pe 9–11 Pappilantie 3
Klaukkala, IP-tila ti 9–12 Ylitilantie 6
Lintumetsä,
Kuusirint. kerhot
to 9.30–11.30 Herontie 1
Perttula,
Kansantalo
ti 9.30–11.30 Nummenpääntie 9
Raala, ent. koulu
ti 9–11 Hynnänkorventie 281
Rajamäki, kirkko
to 9–11 Patruunantie 7
Röykkä, Toimela
to 9–11 Männikönaukiontie 4
050 464 6553
050 348 6540
050 304 2570
050 467 2488
050 467 2455
050 384 6540
050 584 6715
050 304 2570
09 878 8227
09 276 5926
Tervetuloa mukaan – silloin tällöin tai joka kerta.
Lisätietoja: Lapsi- ja perhetyön toimisto, 050 356 4881
Nurmijärven Seurakunta
Ymmällä pieni pää
Katsoo lapsi viattomin silmin,
kun tv pyöräyttää eetteriin uutisfilmin.
Siinä ei näy joulupukkia, ei kotoa,
vaan pelkkää raakaa sotaa.
Tajua ei pienen pää,
miksi he maahan nukkumaan jää.
Unohdettu oli lapsi tv:n eteen,
talot hukkuu tulvaveteen.
Ei vanhemmilla riitä aikaa,
lukea kirjasta sadun taikaa.
Jälleen valtio lasten osuuksia leikkaa,
lupaukset heittää kuperkeikkaa.
Kaikki paljon maksaa,
kuinka tätä vanhemmat jaksaa.
Kohta on koko kansa rätti,
osa jo tämän maan jätti.
On tärkeää, että surevan lapsen
rinnalla on aikuinen, joka tukee,
ohjaa, lohduttaa ja on läsnä silloin,
kun lapsi häntä tarvitsee.
Lapsella on myös oikeus tietää
totuus kuolemasta, kuolleesta ja
olosuhteista. On tärkeää, että lapsen kysymyksiin vastataan suoraan ja rehellisesti. Jos tehtävä
tuntuu vanhemmille ylivoimaiselta,
voi joku muu läheinen aikuinen olla
lapsen tukena, keskustelukumppanina ja kysymyksiin vastaajana.
Asioista on hyvä puhua lapselle
ymmärrettävällä kielellä ja tutuilla sanoilla sekä selittää asioita,
kuunnella lapsen ajatuksia ja vastata samoihinkin kysymyksiin aina
uudelleen.
Sure ja ikävöi
yhdessä lapsen kanssa
syksyllä 2013
alkavat viikolla 34
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Suru on asia, joka koskettaa
meitä kaikkia, myös lapsia.
Lapsi suree kuitenkin eri tavalla kuin aikuinen. Sanotaan, että ”lapsen suru on raidallista”: välillä lapsi leikkii ja
touhuaa kuin mitään erityistä
ei olisi tapahtunut ja välillä
hän voi olla aivan surun murtama ja lohduton.
Markku Ratinen
Lapsen on hyvä tietää, että kaikki
surun pintaan nostamat tunteet,
myös viha, kiukku, ärtyneisyys,
pelko ovat sallittuja. Ja, että suru
voi joskus ilmetä myös fyysisinä
reaktioina: päänsärky, vatsakipu,
nukahtamisvaikeudet, yöheräämiset. Vaikeudet päiväkotiin tai
kouluun lähtemisessä voivat liittyä
suruprosessiin.
Sureminen ja ikävöiminen kuuluvat asiaan. Voitte yhdessä muistella kuollutta, katsella valokuvia,
käydä hautausmaalla, itkeä ja ikä-
Anja Porion sanoin:
”Hän joka sinulle on ollut rakas,
ei koskaan kuole sydämestäsi.
Niin kauan kuin elät, kannat hänen
siunaavaa läsnäoloa itsessäsi.”
vöidä. Anna lapsen myös piirtää ja
leikkiä kuolemaan liittyviä asioita.
Se on lapsen tapa käsitellä surua.
Itse asiassa sureminen on olennainen osa toipumista ja suru on
tervehtymisen merkki. Jokaisella
on oikeus surra omalla tavallaan.
Lapsen selviytymiskeinoja ovat
usein leikki ja toiminnallisuus kuten piirtäminen, maalaaminen,
musiikin kuuntelu, soittaminen,
laulaminen, kirjoittaminen, liikkuminen, tanssiminen...
Apua lasten sururyhmästä
”Uuden surukäsityksen mukaan
surevan ei tarvitse katkaista kiintymyssuhdettaan kuolleeseen ja
unohtaa, vaan suremisen myötä
kiintymyssuhde vaan muuttaa
muotoaan vähemmän konkreet-
tiseksi.” (Soili Poijula, trauman ja
surun tutkimukseen erikoistunut
psykologi ja psykoterapeutti)
Jos lapsen suru kuitenkin syystä
tai toisesta pitkittyy tai perheellä ei
ole voimia/keinoja auttaa lasta, on
aikuisen syytä hakea apua lapselle. Lapsille on tarjolla mm. lasten
omia sururyhmiä, joissa lapset
saavat tietoa surusta ja kuolemasta sekä mahdollisuuden jakaa
vaikeita kokemuksiaan. Ryhmässä
voi ilmaista tunteitaan ja oppia uusia selviytymiskeinoja toisten saman kokeneiden kanssa. Yhdessä
käsitellään suruun ja kuolemaan
liittyviä aiheita leikin, toiminnallisuuden ja keskustelujen kautta.
Voimia ja valoa meille kaikille,
joita suru koskettaa juuri nyt!
Kirsi Risto
lastenohjaaja
lapsiasiahenkilö
Lapsiasiahenkilön tehtävänä on toimia silminä ja
korvina lasten ja nuorten toiveille ja tarpeille, jotta
he kokisivat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi ja
varmistamaan, että heidän näkemyksensä otetaan
huomioon päätöksenteossa jo valmisteluvaiheessa.
Lapsiasiahenkilö on helposti lähestyttävä linkki
seurakuntalaisten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä.
Nurmijärven lapsiasiahenkilöt ovat Pia Jaakkola ja
Sanna Puhakka.
Ota yhteyttä:
* lapsiasiahenkilö@evl.fi
* facebookissa tykkäämällä sivusta
”Nurmijärven seurakunnan lapsiasiahenkilö”
* [email protected] sekä puh. 050 467 2454
Katso lisää Näyn ja kuulun hanke:
www.naynjakuulun.fi
7
Rippikouluun ilmoittautuminen loka-marraskuussa
Riparin voi suorittaa monin eri tavoin
Syksy tuo tullessaan ajankohtaiseksi tulevan vuoden
rippikoulut. Ensi vuoden ripareille voivat ilmoittautua
vuonna 1999 tai sitä aikaisemmin syntyneet. Perustelluista syistä kirkkoherra voi antaa luvan rippikoulun
käymiseen ja konfirmaatioon myös vuonna 2000 syntyneelle seurakuntamme jäsenelle.
Rippikoulusta
muodostuu
merkittävä kokonaisuus uusien kavereiden, hyvän tunnelman sekä yhdessä tekemisen ja yhteisten kokemusten
kautta. Rippikouluaikaan sisältyy monenlaista oppimista. Tutustumisjakson aikana
perehdytään seurakunnan eri
työmuotoihin ja jumalanpalveluselämään. Leiri- tai päiväjakson aikana käsitellään monia
ihmissuhteisiin, luontoon ja
omaan elämään liittyviä suuria kysymyksiä. Rippikoulussa
voi pysähtyä pohtimaan kristillisen uskon keskeisiä asioita.
Riparin jälkeen konfirmaatiojuhla kokoaa yhteen perheet,
sukulaiset, kummit ja ystävät.
Vaihtoehtoja
on useita
Rippikoulun voi suorittaa ensi
vuonna monin eri tavoin: talvella (kolme leiriä), pääsiäisenä Sääksissä, kesällä päiväkoulussa, pienryhmässä tai
leirillä. Kesän leiririppikouluja
järjestetään oman seurakunnan leirikeskuksen lisäksi eri
puolilla Suomea.
Viime kesän erityisleiri on
purjehdus Helsingin edustalla. Tulevana kesänä yksi vaihtoehto on käydä ripari Lapin
mahtavissa maisemissa Kairosmajalla.
Kehitysvammaisille suunnattu rippikoulu järjestetään
rovastikunnallisena yhteistyönä Mäntsälässä.
Ilmoittautuminen
sähköisesti
Rippikouluun ilmoittaudutaan
sähköisen järjestelmän kautta.
Netti-ilmoittautuminen alkaa
sunnuntaina 20.10. ja päättyy
maanantaina 18.11.
Vaikka kävisit rippikoulun
muualla kuin Nurmijärven
seurakunnassa, ilmoittaudu
kuitenkin ohjeen mukaisesti
netin kautta, jotta saat tiedot
seurakuntaan tutustumisjaksosta.
Sivuilla on erilliset linkit
oman seurakunnan rippikouluun tuleville ja muualla rippikoulun käyville.
Tervetuloa rippikouluun!
Arto Kantola
johtava nuorisotyöntekijä
Ilmoittaudu riparille
Nuorisotalossa, Pappilantie 1
- Isoskoulutus ti klo 18–20: 29.10., 12.11.,
26.11. ja 3.12.
- Vanhojen isosten illat ti klo 18–20:
19.11. ja 3.12.
- Isoskoulutuksen ja Vanhojen yhteiset:
pe 1.11. klo 18–24 Veisumaraton Klakessa
ke 11.12. klo 18–20 Nuorten kauneimmat
joululaulut Rajiksessa
- Kuppila to klo 15–18 (ei 17.10., 5.12.)
- Nuortenillat to klo 18–20 (ei 17.10., 5.12.)
Iko-nuortenillat 24.10., 7.11. ja 21.11.
- Teatteri- ja musiikkiryhmä pe klo 16–20:
25.10., 8.11., 22.11., 29.11. ja 13.12.
Ilmoittautumislinkit ja yksityiskohtaiset ilmoittautumisohjeet rippikouluvaihtoehtoineen ovat seurakunnan nuorisotyön nettisivuilla: www.korppu.net
sähköposti: [email protected]
Mukaan bänditoimintaan
www.korppu.net/bänditoiminta
Iiris Savolainen, [email protected],
050 320 7397
Mikäli et voi ilmoittautua sähköisesti, otathan yhteyttä:
Rippikouluvastaava
Johannes Haapalainen, 050 541 7061
KLAUKKALA
Ankkurit ylös!
Seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa,
Ylitilantie 6
- Klaken Kuppila ti klo 17–20
- Isoskoulutus ke klo 17–19: 23.10.,
6.11., 20.11. ja 4.12.
- Wanhojen isosten ilta
to 7.11. klo 18–20
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6
- Messu kirkossa su klo 12
- Iltamessu su klo 18: 10.11.
- Hiljaisuuden messu su klo 18: 15.12.
Kyllä meistä monia jänskätti elokuun alussa, kun oli edessä
tuntematon vesireitti aika oudossa seurassa. Mutta onneksi
aurinko paistoi, purjehdimme selkeästi onnellisten tähtien alla,
ja toki siunaustakin matkassa oli.
Lopulta voin omasta puolestani sanoa, että olimme kuin
yhtä isoa perhettä. Meri lumosi
niin, että unohdimme jännittää
ja rupesimme sietämään toisiamme ihan hienosti. Ja olipa
siellä vähän draamaakin, kun
ennätyskauhea ukonilma lähestyi yhtenä yönä. Tai kun laivan
päällikkö kertoi meidän käyttäneen liikaa vettä. Mutta ei mitään pahempaa. Myös ulkoläksyistä selvittiin.
NURMIJÄRVI
Nurmijärven kirkossa, Aleksis Kiven tie
- Messu su klo 10
Purjehdusripari kanttorin kokemuksena:
Kaikki, jotka olivat laittaneet purjehdusrippikoulun toivelistassaan ensimmäiseksi, sinne myös pääsivät. Nyt oli pakko
tutustua, vaikkei ihan olisi haluttanutkaan. Monet nukkuivat
pienessä punkassa tavaroinensa jonkun tuntemattoman vieressä. Aika iso haastehan tuo
olisi kenelle tahansa. Mutta
ensimmäisestä yöstä selvittiin,
aamulla huomasimme olevamme hengissä. Siitä jatkui elo ja
iloinen olo.
NUORTEN SYKSY’13
RAJAMÄKI
Itse varustauduin matkaan isossa pilkkihaalarissa ja hankin riippukeinun,
jossa yritin kahtena yönä
nukkua. Olisi kannattanut
ostaa makuupussi, tiedän
nyt, sillä jostain sitä kylmää yöksi kuitenkin riitti.
Meri-ilma lumosi minut
täysin. Siinä määrin, että
kotiinpaluuta seuranneet
päivät olivat yhtä ilman
haukkomista, olin jo muuttumassa joksikin laulavaksi
merihahmoksi.
Kaikki hurjuus ja
kauneus ja selviämispakko hitsasi
meistä ennätyshyvän porukan.
Muistoihin ovat
jääneet purjeet,
iso ankkuri, hurjat
uimahypyt, auringosta nauttiminen,
opiskelu kannen
alla ja rantakallioilla, saapumiset ja
lähdöt laitureista.
Satu Ranta
kanttori
Rajamäen Hellaksella, Kievarintie 14 C
- Hellas-Kuppila to klo 17–20, (ei 17.10.)
- Isoskoulutus ke 17–19:
23.10., 6.11., 20.11. ja 4.12.
- Nuortenillat ke klo 17–19: 30.10.,
13.11. ja 27.11.
- Wanhojen isosten ilta ti 19.11. klo 17–20
Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7
Messu su klo 10
TAPAHTUMAT, LEIRIT JA
RETKET
- Veisumaraton Klaukkalan kirkolla
pe 1.11. klo 18–24
- Maata Näkyvissä-retki Turkuun
la 16.11. Hinta 30€.
Ilm. Iirikselle 28.10 mennessä.
Maata Näkyvissä-ilta lähtijöille
ti 5.11 klo 18–20
Nurtsin srk:n Nuorisotalolla.
- Nuorten kauneimmat joululaulut
ke 11.12 klo 18–20 Rajamäen kirkossa
- JumaLAN-tietokonetapahtuma
Sääksissä 3.–6.1.14. Infoa Timolta
Nuorisotyönohjaajat:
Arto Kantola, 050 310 1045
Iiris Savolainen, 050 320 7397
Kirsi Rättyä 050 576 7855
Timo Liimatta, 040 566 1475
Erityisnuorisotyö ja
Saapas:
Mallu Timonen,
040 727 6754
www.korppu.net
Sähköposti:
[email protected]
8
Mahdut mukaan
Harrastuksena vapaaehtoistoiminta
Auttaminen on ollut osa Jouko Hakalan elämää oikeastaan
aina. Ensi muistot liittyvät heinätöihin ja Nurmijärven kirkon
urkujen poljentaan. Toisten ihmisten auttaminen on palkinnut
ja palkitsee edelleen.
Jouko on tehnyt elämäntyönsä
Alkon Rajamäen tehtaalla kolmivuorotyössä. 1980-luvulla hän
kiinnostui Punaisen Ristin toiminnasta. Hän toimi Rajamäen osaston puheenjohtajana 20 vuotta.
- Silloin ensiapuryhmän toiminta oli vilkasta. Päivystimme
hiihtokilpailuissa, Rajamäen patikassa ja muissa tapahtumissa.
2000-luvulla toiminta on hiipunut
ja minäkään en enää jaksanut olla
mukana.
Hellastuvalle
Diakoni Aila Räkköläinen innosti
Joukon seurakunnan vapaaehtoistoimintaan. Ensin omaystäväksi ja sitten Hellastuvan
isännäksi. Hellastupa toimii Rajamäellä edelleen. Joka perjantai
Hellas Pianon tiloihin kokoontuu
kolmisenkymmentä henkilöä yh-
den euron hintaisen aterian, biljardin ja tietokilpailun ääreen.
Omaystävänä
- Hänellä ei ole juuri mitään ja minulla on mahdollisuus olla hänen
ystävänsä. Elämä on potkinut
häntä päähän ja yksinäisyys on
todellista.
- Tapaamme kerran viikossa.
Aikaisemmin kävimme lenkillä.
Nyt yhteinen aika kuluu jutustellen ja korttia pelaten.
Antaessaan saa
Vapaaehtoistoimintaan kuuluu
muutakin. Jouko on aktiivinen
avustaja myös Sääksin leiri- ja
kurssikeskuksen
leiripäivissä
sekä retkillä.
- Saan näistä tehtävistä itselleni hyvän mielen. Jo muutaman
- Osallistun aktiivisesti myös nälkäpäivä- ja yhteisvastuukeräykseen lipaskerääjänä, sanoo Jouko.
tunnin viikoittaisella ajan satsaamisella näkee niin paljon ihmisiä,
jotka tarvitsevat lähelleen toisen
ihmisen.
- Auttaminen on hyvin arkista,
sellaista ihan tavallista olemista
ja tekemistä. Riittää, kun antautuu kuuntelemaan toista ja avaa
sydämensä vuorovaikutukselle.
En kaipaa kovin paljon kiitosta tai
kehuja siitä mitä teen.
- Toki on mukavaa pari kertaa
vuodessa nähdä muita vapaaehtoistoimijoita. Kesäretki ja joululounas ovat olleet jo vuosien
perinne. Viime kesänä kunnan ja
seurakunnan toimijat järjestivät
Sääksissä vielä yön yli leirin meille vapaaehtoistoimijoille. Siitä jäi
tosi hyvät muistot, summailee
Jouko yhteisiä kiitoshetkiä.
Mukaan vaan
Jouko Hakalan viesti on selkeä:
- Jos olet kotona ja sinulla ei ole
mitään tekemistä, niin mukaan
vain! Monenmoista tekemistä löytyy varmasti, vain omat rahkeet
ovat rajana.
Nurmijärvellä toimii kunnan ja
seurakunnan yhteisesti kustantama vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anneli Järvinen. Hänelle
soittamalla saa lisätietoa toimintamahdollisuuksista.
Ensi tammikuussa on seuraava vapaaehtoistoiminnan kurssi.
Kurssi järjestetään yhteistyössä
Nurmijärven Opiston kanssa.
Teksti ja kuvat:
Tero Konttinen
Hyvän mielen pestejä, ole hyvä!
Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Tule ystäväksi yksinäiselle tai
sijaisisovanhemmaksi
lapsiperheelle
www.suurellasydamella.fi
Jouko Hakala huolehtii vapaaehtoistoimiensa ohella myös kaikista
omakotitalon töistä.
Varhaisnuorten leirejä
Sääksissä
Isä-lapsileiri 8.-10.11.
Leirin hinta on 70€ isä/ 50€ lapsi (sisaralennus 50%).
Varhaisnuortenleiri 29.11.-1.12.
Leirin hinta on 50€ (sisaralennus 50%).
Ilmoittautumiset kaikille edellä oleville leireille
mahdollisimman pian
seurakunnan vaihteeseen, 09 878 9960.
Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje,
jossa tarkempi leiriohjelma.
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anneli Järvinen,
050 464 6564 [email protected]
Miesten piiriläiset kutsuvat kaikkia naisia ja miehiä
Perinteisiin seuroihin
Klaukkalan kirkossa
kerran kuukaudessa perjantaisin klo 18
- 18.10. ’Ylitse kaikkien rajojen’
- 15.11. ’Kosketa minua Henki’
- 13.12, ’Jeesus, parhain ystäväni’
Seuroissa lauletaan virsiä, hengellisiä lauluja,
yksinlaulua, puheenvuoroja ja todistuksia
sekä haastatteluja.
Lisät. Esko Haapalainen, 040 537 9945
Tervetuloa, tuo ystäväsikin.
Virittäydy viikonloppuun yhdessä!
ILTAHARTAUS JA ILTATEE
Klaukkalan kirkossa,
Ylitilantie 6
pe 25.10. ja 22.11. klo 18–19.30
Tervetuloa hiljentymään
ja vaihtamaan kuulumisia
teekupin äärellä.
Lisätietoja Klaukkalan papeilta:
Anni Pesonen 050 570 8123, Riitta-Leena Sihvola
050 4686 925 ja Leena Sipola 050 3101042.
9
Lapsen kanssa ehtoolliselle
– mahdollista jo 30 vuotta
Ehtoolliselle ovat kaikki seurakuntalaiset tervetulleita. Seurakunnan jäseneksi tullaan kasteessa. Kasteen perusteella
lapsella on sama oikeus ehtoolliseen kuin aikuisella. Ehtoollinen on kastettujen yhteinen ateria, jossa Jumala tulee luoksemme leivässä ja viinissä.
Alkukirkon alusta ensimmäiset tuhat vuotta kaikki kastetut kristityt
ikään katsomatta, myös lapset
osallistuivat ehtoolliselle. Siinä toteutettiin Jeesuksen käskyä ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni”.
Vähitellen läntisessä kristikunnassa alettiin rajoittaa ehtoolliseen osallistumista. Osana
läntistä kirkkokuntaa Suomessa
ikärajaa nostettiin vuosisatojen
aikana, mutta vasta 1800-luvulla
ehtoollisen alaikärajaksi määriteltiin 15 vuotta. Itäisissä kirkkokunnissa asia on säilynyt päinvastaisesti, jopa vauvat saavat lusikalla
ehtoollisen suoraan lusikalla suuhun.
ja että lapsi erottaa ehtoollisen
muista aterioista. Lapselle on
hyvä kertoa, että ehtoollinen on
Jeesuksen ystävien juhla-ateria
ja ehtoollisessa Jeesus antaa anteeksi pahat tekomme. Lapselle
tärkeitä kysymyksiä ovat myös
käytännön yksityiskohdat: mitä
ehtoollisella tapahtuu, miltä ehtoollisaineet maistuvat ja miten
ehtoollispöydässä ollaan?
Vanhemmat osaavat parhaiten
arvioida, milloin ja millaisin askelin
lapsi alkaa osallistua ehtoolliselle.
Aluksi lapsen voi tuoda alttarille siunattavaksi. Siinä ehtoolliskäytäntö tulee tutuksi ja voidaan
luontevasti siirtyä siihen, että lapsi nauttii ehtoollisen samoin kuin
muutkin seurakuntalaiset.
Ehtoollisella voi tuntea Jumalan
rakkauden meitä kohtaan kaikilla
aisteilla, siinä toimivat tunto-,
maku-, haju- ja kuuloaistit.
Miten ehtoollisella
toimitaan
Lapsen voivat ehtoollispöytään
tuoda vanhemmat, kummit tai
isovanhemmat. Tuojana voi olla
myös joku muu lapsen kristillisestä kasvatuksesta vastaava
Lapsi tulee ehtoolliselle yhdessä kristillisestä kasvatuksestaan
vastuussa olevan aikuisen kanssa. Aikuinen ilmaisee jakajalle,
annetaanko lapselle ehtoollinen vai siunaus.
aikuinen. Lapsi polvistuu aikuisen
viereen alttarikaiteen äärellä. Pieni lapsi voi seistä tai olla aikuisen
sylissä. Kädet voi laittaa ristiin alttarikaiteelle.
Lasten ehtoollisoikeus
palautettiin
Suomessa palattiin varhaisen
kristikunnan käytäntöihin vuonna
1977, kun kastettu lapsi sai taas
luvan osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempiensa tai muiden
läheisten kanssa. Kirkkojärjestys
sanoo: ”Kastettu lapsi, jolle on
opetettu ehtoollisen merkitystä,
saa osallistua ehtoolliseen yhdessä vanhempansa tai muun hänen
kristillisestä
kasvatuksestaan
huolehtivan kirkon konfirmoidun
jäsenen kanssa.”
Tätä ohjetta piispainkokous
tarkensi 2002, antamalla rippikoululaisille oikeuden osallistua
opettajiensa johdolla ehtoolliselle.
Seurakunnan tärkeimmässä tilaisuudessa, messussa, ei tarvitse
erotella lapsia ja nuoria muusta
seurakunnasta.
Ennen ensimmäistä ehtoollisella käyntiä on hyvä keskustella lapsen kanssa, jotta hän ymmärtää, mistä siinä on kysymys,
Ehtoollinen kuuluu kaikille seurakunnan jäsenille. Saamme tulla ehtoollispöytään sellaisina kuin
olemme. Ehtoollinen antaa turvaa ja voimaa elämäämme. Myös lapsi tarvitsee elämäänsä anteeksiantamuksen ja siunauksen kokemusta.
Salaattilounas (6,-) ja keittolounas (5,-)
ma-pe klo 11-13, 5.12. asti. Sis. leivän,
Korkeatasoista
kukkapalvelua
Tasokkaat sidontatyöt
iloon ja suruun
Kukkavälitys
levitteen, juoman, ja
jälkiruokakahvin tai teen.
TERVETULOA!
CALLANKUKKAja
HAUTAUSPALVELU OY
Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä
Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit
Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin
Puh. 2504459
[email protected] www.callankukka.fi
Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3
Ma - Pe 9.00 - 17.00
La - Su 9.00 - 15.00
Alan
Laatuliike
Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki
Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16
Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996
www.cafemuru.fi
VUOKRATAAN
KOKOUS- JA JUHLATILAA
Punatorpan Kerhohuoneelta
Punamullantie 9, Nurmijärvi
Juhlavalmius 80 hengelle.
Nykyaikaiset kokousvalmiudet
Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669.
Nurmijärven Sosialidemokraatit ry.
Johannes Haapalainen
seurakuntapastori
Kukka-Mökki
Klaukkala Oy
Meiltä voit tilata pitopalvelut,
täyte- ja voileipäkakut,
pikkuleivät,
erikoisruokavaliot ym.
Café Muru Oy
Aikuinen kertoo ehtoollisen jakajalle, annetaanko lapselle ehtoollinen vai siunataanko hänet.
Siunaaminen tapahtuu siten,
että ehtoollisen jakaja laittaa kätensä lapsen päälle ja siunaa hänet.
Lapsi saa ehtoollisen samalla
tavalla kuin aikuinen. Ehtoollisleipä annetaan käteen ja pappi
sanoo: ”Kristuksen ruumis, sinun
puolestasi annettu.” Viinin kohdalla jakaja sanoo: ”Kristuksen
veri, sinun puolestasi vuodatettu.” Näihin sanoihin voi vastata:
”Aamen”.
Lapselle voi vaihtoehtoisesti
antaa pelkän leivän, pyydettäessä
saa alkoholittoman viinin tai aikuinen voi kastaa lapselle annetun
leivän omassa viinipikarissaan.
Nurmijärven seurakunnassa on
päätetty antaa rippikoulua käyville nuorille mahdollisuus osallistua
ehtoolliselle oman ryhmänsä ensimmäisen kokoontumisen jälkeen.
Kirkoissamme noudatetaan ehtoollisenjaossa aina jatkuvan pöydän käytäntöä. Se tarkoittaa, että
ehtoollisen saatuaan jokainen
nousee omaan tahtiinsa ja antaa
paikan seuraavalle. Ehtoollisesta
on tapana kiittää Jeesusta pienellä kumarruksella, niiauksella
tai ristinmerkillä.
Kimppuja,
asetelmia,
sidontaa
Liikekuja 2, Klaukkala p. 040 416 6542
Ma-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät
www.kukkamokki.fi
Tervetuloa tutustumaan uudistettuun myymäläämme!
39,90
+ 3% kokonaismyynnistä
3
8,5
10
Nuorten Kroatianmatka oli elämyskokemus
Varhaisnuorisotyön isosten
koulutusmatka
Kroatiaan,
ystävyysseurakuntaamme
Kutinaan, toteutui vihdoin
syyskuun puolivälissä. Viikon
mittaista matkaa suunniteltiin
usean vuoden ajan.
Matkan aikuisina vetäjinä toimivat nuorisotyönohjaajat Maritta Kopsala ja Markku Pispala sekä Karri Pispala, Roni
Öhman ja Kate Viljamaa.
Vetäjät joutuivat tiukille jo matkan
ensimmäisessä vaiheessa. Paksu
sumu välilaskukentällä sekoitti
aikataulut tyystin ja menomatka
kaikkineen kesti 22 tuntia.
Ensimmäisen päivän kohteena
oli Kutinan kirkko, jossa tapasimme Nurmijärven seurakunnan
nimikkolähetin Elina Braz de
Almeidan. Elina kertoi Kutinan
seurakunnasta ja työstään Kroatiassa. Seurakunnassa on tällä
hetkellä 150 jäsentä ja koko Kroatian evankelisluterilaisessa kirkossa noin 3500.
Ihmettelimme, miten paljon
erilaista toimintaa lähetystyöntekijän työnkuva sisältää. Elina
kertoi radiotyöstä, pitämistään
ripareista ja nuorten leireistä sekä
raamattuopetuksesta ja jumalanpalveluksista ympäri Kroatiaa, kotikäynneistä ja vierailijoiden opastamisesta.
Radiotyötä ja tanssia
Elinan kroatialainen kollega, Neno
kertoi meille hengellisen radiokanavan ohjelman tuottamisesta.
Radio-ohjelmat tehdään hänen
studiollaan ja niitä lähetetään 25
eri paikkaan.
Iltapäivällä saimme osallistua
tanssitunnille brasilialaisen M18
taideryhmän kanssa. He asuvat
vakituisesti Kutinassa tehden kirkon piirissä tärkeää nuorisotyötä.
Myöhemmin samana iltana he
esiintyivät porukallemme, sekä
toiselle suomalaisryhmälle.
Karri sai Zagrebissa koko porukan samaan kuvaan. Edessä oikealla istuu Elina, nimikkolähettimme Kutinassa.
Merisiilejä, jätskiä
ja myrskyä
Matkalla Crikvenican kaupunkiin
tutustuimme Kroatian upeisiin
maisemiin, nähtävyyksiin, historiaan ja pääkaupunkiin Zagrebiin.
Majoituimme aivan meren rannassa sijaitsevaan, kertakaikkisen
upeaan hotelliin, joka oli ennen
toiminut luostarina. Meri houkutteli meitä kaikkia uimaan, sillä
ranta oli erittäin siisti ja upea näky
ilta-auringossa. Merisiileillä pelottelusta huolimatta pääsimme iltauinnille työntekijöiden ja aikuisten
tarkan valvonnan alaisuudessa.
Seuraava päivä näyttäytyi sateisena, joten työntekijät keksivät
aamulla yllätykseksi retken lähellä
olevaan saareen. Veneessämme
oli lasipohja, jonka läpi saattoi
matkan edetessä tutkia mereneläviä.
”Lasipohjainen vene oli kyllä
ehdoton suosikkini tällä reissulla!”
kommentoi yksi nuorista.
”Paikallinen jäätelö oli uskomattoman herkullista! Olisin voinut
Tanssiryhmä M-18 sai kaikki innostumaan tanssista…
pakata sitä mukaani Suomeen!”
kertoi toinen.
Illalla pelasimme rannalla lentopalloa. Se oli erityisesti tyttöjen
mieleen. Pelatessa sai hyvin suljettua pois mielestä kaiken muun,
paitsi sen faktan, että nyt sai nauttia täysillä vuosien aherruksen tuloksista!
Pelin keskeytti yllättävän nopeasti noussut ukkosmyrsky, joka
yltyi yötä kohden.
Adrenaliinin purkua
ennen kotimatkaa
Matkalla lentokentälle pysähdyimme vielä Adrenaliinipuistoon,
jossa kiersimme pitkää ja uskomattoman hienoa köysirataa.
Köysiradan jälkeen jotkut onnekkaat kokeilivat nyrkkeilyä ja jotkut
painivat sumopuvuissa.
Lentokentällä ohi kulkeva mies
oli kommentoinut nuorten huutoa,
pohtien samalla mistä maasta
nämä olivat. Sen kuultuaan hän
oli tokaissut: ”This finnish language is very funny to hear, sounds
awesome”!
Tunnelmat reissun lopussa olivat rattoisat ja mukavat. Kaikki
olivat oikein tyytyväisiä matkan
antiin. Vaikka perjantaina ennen
viikonloppua olisi ollut koulupäivä,
taisi meistä suurin osa jäädä kotiin
lepäilemään ja muistelemaan viikon tapahtumia.
Sumopainia Adrenaliinipuistossa…
Matkalaisten kirjoituksista kokosi
Birgit Tolvanen
Neno on varhaisnuoresta lähtien toiminut aktiivisesti kirkossa.
Hän soitti meille kitaraa, lauloi ja esitteli studiotaan.
Yhteistä työtä matkan eteen
Matkarahaa kerättiin erilaisin tempauksin: nuoret esiintyivät trubaduureina, myytiin arpoja, järjestettiin leffailtoja ja konsertteja,
autettiin kotitöissä, leivottiin, kerättiin marjoja ja toimittiin apuisosina leireillä.
Lämmin kiitos matkaa sponsoroinneille:
Korsisaari Oy
Nurmijärven musiikkiopisto
Teatteri Kino Juha
Nurmijärven seurakunta
sekä kaikille arpajaisvoittoja lahjoittaneille
ja yksityisille tukijoille.
11
Valoa vaikken näekään
Valoa vaikken näekään – voimaa
virren syvyyksistä
on lausuntataiteilija Eevamarja Salosen ja kanttori Sulo
Kolarin improvisaatioteos viiden virren pohjalta. Lausunta ja urut vuorottelevat, soivat päällekkäin ja täydentävät
toisiaan.
Virsien väkevät elämäntunnot vaihtelevat kaipuusta ja
kiitoksesta rajuun ahdistukseen. Intensiivinen uskonnollinen kokemus ja antautumisen ihme viitoittavat tietä
kohti salattua Pyhää.
Ensiesitys Klaukkalan kirkossa
sunnuntaina 17.11. klo 18.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Klaukkalan suuressa kirkossa kiertää vanhenevan naisen hauras hahmo. Naisen vahvistettu ääni kaikuu
tyhjistä kiviseinistä halliten tilaa. Urut säestävät hiljaa – milloin ne eivät pauhaa voimalla, yritä hukuttaa
lausujaa tuskaan. Lausuntataiteilija Eevamarja Luode-Salonen ja kanttori Sulo Kolari harjoittelevat
omaa virsiteostaan ’Valoa vaikken näekään’.
Lausujan äänessä on paljon
painetta ja vimmaa. Herkkä
suru, antautumisen ihme ja
kiitoksen ihmettelevä riemu
pujahtelevat nekin mukaan.
Ensimmäinen havainto on
kuitenkin, että näihin virsiin
on latautunut paljon tuskaa.
Eevamarjalle tuskan tunnot ovat tuttuja.
”Ne ovat niitä, joita olen
itsekin kokenut. Nämä virret
ovat täynnä kaikkea, elämän
vaikeutta ja sen monenlaista
ihanuutta. Siksi niiden sisältämä vahva toivo ei ole leikkiä. Juuri toivon minä haluan
välittää, ja sen, ettei kaikki
lopu mustaan pimeyteen,
kun tunnustaa, että elämä
on vaikeaa.”
”Oikeastaan haluaisin kutsua ihmisiä elämän pimeiden tuntojen jakamiseen.
Ne sanotaan näissä virsissä
ääneen, ja silti toivo jää.”
avausvirsi kertosäkeineen
on hänelle rakas.
”Siinä toistuu, että vaikka
vaellus on vaivaista, minä
vielä jaksan toivoa. Jos voi
sanoa, että vielä jaksaa toivoa, se on valtavan paljon.
Moni ei jaksa, kun yhtään
enkeliä ei ilmaannu lähelle, ei ihmishahmossa eikä
muuten.”
On paljon, jos tietää valon
loistavan jossain, vaikka itse
on pimeässä.
Sulo Kolarille rakkain on
virsi Koska valaissee kointähtönen.
”Siinä on kaikki. Kysymyksen alla on kaikki, mikä
sitten virressä seuraa. Siinä
on intensiivinen hetkessä
oleminen, vaikeaan hetkeen
ja valon odottamiseen suostuminen. Ja sävelmässäkin
on alusta asti valtava, vahva syvyys, josta valo sitten
nousee.”
Eevamarjalle sama virsi
antaa rohkeutta olla sitä ja
siinä missä on.
Sen jälkeen on kahvitauko ja Siioninvirsiseurat.
Puhujina mm. Ilkka Mattila, Päivi Linnoinen,
Samuli Korkalainen.
”Saa huutaa ja luottaa,
että tie aukeaa vielä, että
valo loistaa jossain, vaikka se ei omiin silmiin näy.
Sanoa, että tästä en mene
pois. En mene, ennen kuin
saan levon ja ilon.”
Sisältörikkain ja mielenkiintoisin virsi on Sulon
mielestä Soi, virteni, kiitosta
Herran. ”Onhan se nyt hurjaa vaihtelua, kun ensin on
kiitosta ja sitten Jaakobin
painia ja sitten taas kiitosta
ja lopulta ehditään taivaaseenkin. Siinä on kaikki elementit ja uskomaton jännite,
että pääseekö se siinä painissaan voitolle, pääseekö,
pääseekö – ja sitten se pääsee.”
Elämän myötä muuttuva virsi
Suhde virteen voi myös
muuttua. Eevamarja muistaa
Minä vaivainen oon -virren jo
lapsuudenkodistaan. Hänen
äitinsä purki sen kautta ahdistustaan. Nuori Eevamarja inhosi koko virttä, joka
hänelle merkitsi valittelua ja
syyllistämistä.
Toivo on tähti pimeässä
Eevamarja näki paljon kärsimystä ja toivottomuutta
työurallaan psykiatrian sairaanhoitajana. Siksi teoksen
Siitä on jo aikaa, ja äitikin
on elämän varrella löytynyt
ikään kuin uudestaan. Nyt
sama virsi soi Eevamarjan
korvissa toisin.
”Se on aivan eteerisen
kaunis ja herkkä kuvaus katoavasta elämästä. Ja surusta, joka siihen väistämättä
kuuluu, täällä ei surutonta
majaa saa.”
Ja eteerisen kuulas on
lausujan tulkintakin tällä kohdalla.
Onko virsissä kohtia, joita on vaikea sanoa? Jotain,
joka ei tunnu omalta? Eevamarja miettii.
”No ajatusta Jumalan armon kerjäämisestä minä en
kyllä ymmärrä. Minulle armo
on olemassa, se työhän on jo
tehty. Mutta minä pyrin jättämään kysymysmerkkejä, jos
en ymmärrä jotain, niin se jää
minulle auki. Minusta näissä
virsissä Jumala kohtaa ihmisen niin, että sitä saa jotenkin jäädä paljaana omalle
paikalleen, ilman vaatimuksia, ja tulla silti ravituksi.”
Teksti: Anni Pesonen, pastori
Kuvat: Tero Konttinen
Hiidenkivellä
Hiidenkivellä palstalla vuorottelevat Simeoni ja Aapo. He tarkkailevat ajan ilmiöitä
vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus).
”Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
patahan kuohuvaan sylkee.”
Siitä se soppa syntyy
Pappi ajaa työmopollaan omaisten kahva edellä siunauskappelin ja hautausmaan kurviin.
Diakoni jää kuuntelemaan Keitaalle ihmistä. He sopivat uuden tapaamisen kovia kokeneen ihmisen kotiin.
Nuorisotyönohjaaja valvoo leirillä vielä aamuyön tunteina. Muut ovat menneet. Jutustelu kääntyy perheen
asioihin ja yksinäisyyteen. Hällä ei ole kuin kone ja kännykkä. Hällä on väliä!
Kanttori kutsuu ennen kirkonmenojen alkua lapsia
lähemmäs ja esittelee urkujen salaisuuksia. Jokainen
saa vuorollaan töräyttää äänen ja ihmetellä urkupillejä.
Piiparia ei näy.
Monet kiinteistöjen ja kirkkojen kanssa työskentelevät ihmiset huolehtivat tilojen ja tilaisuuksien käytännön
järjestelyistä. He ovat kuulevina korvina ja auttavina käsinä hyvin monille seurakuntalaisille.
Lapsityössä jokaiseen kerhopäivään sisältyy pieni
”kirkkohetki”. Enkelit ja Taivaan Isä ovat todellisuutta.
Että olisi ihminen tavattavissa. Kiireetön ja kuunteleva. Minua varten.
Minulle tyrkättiin paperi, jossa oli lueteltu työalajohtajan hommia. Onkin kiintoisaa tutkia, löytyykö yhteistä
reseptiä Seitsemän veljestä -kokkikerhon kanssa. Kuka
keittää herneet ja kuka höystää sopan rasvalla. Ja kahvit päälle, kun seurakunnassa ollaan.
Herneiden reitti kiinnostaa. Menevätkö suoraan pataan vai kiertävätkö nenän kautta. Toisessa sieraimessa
herne ja toisessa kahvinporoja.
Seurakunnassa olen läsnä. Kuuntelen toisia ihmisiä
ja yhdessä käydään kohti parempaa elämää. Tarjoan
nopeita tukitoimia tarvittaessa. En jätä ihmistä pulaan.
Yhdessä hoidetaan hommat niin, että sähköt eivät
mene poikki.
Kun sosiaalitoimessa tehdään kartoituksen jälkeen
yhteenveto, diakonille jää vielä rukouksen mahdollisuus. Kun psykoterapeutti pyörittelee kysymyksillään
menneitä, seurakunnan työntekijä voi rukouksessa ja
sielunhoidossa saada yhteyden ihmisen sisäiseen lapseen. Parhaimmillaan tilanne voi johtaa parantumiseen
yhdessä Jeesuksen kanssa. Pyytämään anteeksi sekä
antamaan lohdutusta ja rakkautta.
Tuemme yhdessä hengellisen kasvun mahdollisuuksia seurakuntalaisten elämässä.
Siitä se soppa syntyy. Kunnon ainekset ja oikea valmistustapa. Rakkautta ja ripaus rosmariinia.
Simeoni
Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15
Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085
www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi
Suomen Kädentaidot 2013 -messuilla
taitoa, tunnetta ja iloa!
Lauantaina
16.11.2013
Hinnat alkaen 37 € / hlö
Osta liput
verkkokaupasta!
09 8789 9050 tai [email protected]
12
Mielenterveydeksi
Nurmijärven Terve Mieli -yhdistys juhlisti 20-vuotista taivaltaan Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa.
Paikalle saapui myös muualla
asuvia, alkuaikoina mukana olleita aktiiveja. Tuttuja kasvoja sekä
lämpöisiä halauksia riitti kaikille.
Terve Mieli -yhdistys on Mielenterveyden Keskusliiton paikallisyhdistys ja sen tavoitteena on
antaa tukea vaikeista elämäntilanteista selviytymiseen. Yhdistys
luo mahdollisuuden tavata muita
samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Samalla yhdistyksen jäsenet voivat yhdessä
osallistua Nurmijärven mielenterveyspalvelujen kehittämiseen.
Vertaisista puhutaan nykyisin
myös kokemusasiantuntijoina.
Ryhmässä on helpompi puhua
kuin vaikkapa sukulaisten kanssa.
Toimintaan ovat tervetulleita
kaikki halukkaat ja mukaan pääsee vaikka tulemalla keskusteluiltoihin tai kysymällä lisätietoja
Paula Kivistöltä p. 040 739 7439.
Nurmijärvellä toimii myös
omaisille suunnattu vertaisryhmä ”Omaiset mielenterveystyön
tukena” yhteisvoimin psykiatrian
kuntoutuspoliklinikan ja seurakunnan kanssa.
Mielenterveyden keskusliitto on
myös taustalla omaisryhmässä ja
kunnan perhetyön ja diakoniatyön
toteuttamassa perheille tarkoitetussa Vertti-ryhmässä.
Kuvat Tero Konttinen
Eija Mattila, Hanna Alava ja Arja Sumuvirta ovat olleet aktiivisia toimijoita. Heitä muistettiin juhlassa.
Keskusteluillat
yhdistävät
Alusta asti toiminta on keskittynyt
keskusteluiltoihin. Nykyisin keskusteluiltoja järjestetään kirkonkylässä Ystävyyden Kammarilla
ja Klaukkalassa kirkon tiloissa.
Nuorille on kehitelty uutta Nuori
Mieli-toimintaa ja myös liikuntatoimintaa on viritteillä.
Yhdistys on järjestänyt virkistystilaisuuksia ja leirejä yhteistyössä mm. seurakunnan kanssa.
Mielenterveystyöstä seurakunnassa vastaa diakoni Hanna Alava.
Juhlassa kiitettiin
pitkään toiminnassa
mukana olleita. Huomionosoitukset antoi
Mielenterveyden keskusliitosta Henri Rinkinen. Etualalla (neljäs
vasemmalta) nykyinen
paikallisyhdistyksen
puheenjohtaja Heikki
Hagman.
Rajamäen kirkkopiirin leiri
Sääksin leirikeskuksessa
pe–su 1.–3.11.
Yhdessäoloa, pohdintoja uskosta ja elämästä, ulkoilua...
Lapsille omaa ohjelmaa.
Maksu aikuisilta 40 e, 4–12-v. 20 e,
sisaruusalennus 50 %, alle 4-v. ilmaiseksi.
Ilmoittautuminen pe 25.10. mennessä:
[email protected]
Tervetuloa kaikenikäiset seurakuntalaiset!
Vertaistukea erityislasten
vanhemmille
Tässä avoimessa ryhmässä
jaamme arjen haasteet ja
kiemurat sekä iloitsemme
yhdessä. Ei ole väliä, mikä
diagnoosi lapsellasi on tai
onko diagnoosia lainkaan,
keskusteltavaa riittää varmasti.
Ryhmä kokoontuu Isossa
pappilassa,
Pappilantie 3, Nurmijärvi
sunnuntaisin 3.11. ja 8.12.
klo 16–18.
Kahvitarjoilu.
Mikäli tarvitset lastenhoitoa,
ilmoita siitä sitovasti edellisen
viikon keskiviikkoon mennessä,
jotta osaamme varata riittävän
määrän hoitajia paikalle.
Lastenhoito on maksuton.
Lisätietoja ja lastenhoitoon
ilmoittautumiset:
[email protected] tai
050 301 3732 / Nina Koponen
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Yhteistyössä: Nurmijärven seurakunnan lapsi- ja
perhetyö sekä MLL:n Nurmijärven Kirkonkylän
paikallisyhdistys
PISAROITA
Siskot ja veljet – onni ja/tai riesa
”Sinä olet minun siskoni,
en tahdo, että kilpailumme jatkuu.
Sydämeni murtuu...”
Erinin ja Laura Närhen iskelmä on mennyt ihoni alle.
Sisaruussuhde on kipeä asia kovin monelle meistä.
Oma sisko ja oma veli voi olla samaan aikaan äärettömän rakas ja loputtoman loukkaava. Joskus on kuin
hakkaisi päätä seinään: vuorovaikutukseen syntyy
aina sama kierre.
Kumpi meistä oli lapsena rakkaampi äidille ja isälle?
Entä aikuisena? Kumpi on päässyt helpommalla, ketä
on sorsittu, vähätelty ja kuritettu? Kumpi oli kauniimpi ja kumpi älykkäämpi? Mistä minä sain kiitosta ja
kehuja, mistä sinä? Onko toinen meistä syntipukki ja
toinen lempilapsi? Vai luulenko vaan?
Todelliset tapahtumat, lausutut sanat ja omat mielikuvat, muistot, tunteet ja tulkinnat sekoittuvat vuosien
varrella sekametelisopaksi, josta kukaan ei enää myöhemmin voi ottaa selvää. Eri ihmisillä voi olla todella
erilainen käsitys siitä, mitä on oikeasti tapahtunut. Silti
kaikkien kokemus voi olla ainakin pääpiirteittäin totta, sillä kysymys on juuri kokemuksista ja tunteista.
Tunne on totta silloinkin, kun se on aiheutunut väärinkäsityksestä.
Sisaruussuhde on usein elämän pisin ihmissuhde. Se on jotain äärimmäisen arvokasta. Mutta kun
kohtalot kietoutuvat yhteen jo varhaisista vuosista,
jää suhteeseen helposti jo lapsena muodostuneita
vuorovaikutuskuvioita. Suhteessa muihin kasvamme
aikuiseksi, mutta siskon ja veljen kanssa taannumme
yhä uudestaan samoihin kummallisiin kuvioihin kuin
lapsenakin. Se on ihan hauskaa, kun kysymys ei ole
kovin vaikeista asioista: siskon ja veljen kanssa voi
heittää tyhmää vitsiä ja kaikki ymmärtävät mistä on
kysymys. Mutta taantuminen on vahingollista, jos kysymys on esimerkiksi vaikeasta sisarkateudesta.
Ikäjärjestyksen ja lapsuusperheen vanhan dyna-
miikan takia meidän on vaikeaa päästä asetelmista
eteenpäin. Pikkusisko on ’äidin lellikki’ vielä kuusikymppisenäkin, ainakin muiden silmissä - ja isosisko
huolehtii pikkusisaruksistaan vielä silloin, kun itse tarvitsisi hoitoa. Perintöriidoissakin on kysymys yleensä
muusta kuin itse tavarasta. Kun riidellään äidin porsliinikulhosta, riidellään oikeastaan siitä, kuka meistä oli
äidille tärkeä ja rakas. Jäänkö taaskin ilman ja vaille?
Onko tuo toinen taaskin minua tärkeämpi?
Niin pieniä me olemme, aina vaan. Tarvitsemme
toisiltamme tukea ja hyväksyntää; emme vertailua ja
kilpailua. Myös se parhaiten pärjäävä sisko ja veli on
tarvitseva, kun oikein silmiin katsotaan.
”Sinä olet minun siskoni.
En tahdo, että erkanemme koskaan
– tule mua vastaan!”
Tuletko, jos otan ensimmäisen askeleen?
Heli Pruuki
Johtava perheneuvoja
Nurmijärven seurakunta
13
Onko naimisiinmeno
päässyt unohtumaan?
Vaikka monasti tuntuukin,
ettei ’papin aamenella’ ole
mitään merkitystä parisuhteen ja perhe-elämän arjessa, valitettavan usein totuus
paljastuu silloin, kun jotain
todella ikävää tapahtuu.
Avio- ja avoliitoilla on edelleen merkittäviä oikeudellisia eroja.
Jos toinen joutuu tajuttomana sairaalaan eikä ole
ilmoittanut avopuolisonsa
nimeä
terveydenhuoltojärjestelmälle, ei tälle saa
antaa potilaasta mitään
tietoja. Vielä karmeammin
todellisuus iskee päälle
avopuolison kuollessa: ei
leskeneläkettä, ei perintöoikeutta, ei edes oikeutta
hallita yhteisten alaikäisten
lasten saamaa perintöä...
Seurakunnan työntekijöille nämä kysymykset tulevat
liian usein eteen silloin, kun
pahin on päässyt tapahtusion) on musiikkiteos,
joka kuvaa päämaan. Surussa on muutenhtumat Jeesuksen
vangitse
misesta
kin tarpeeksi kestämistä,
pohjautuu
evankeliumien
teksteihin
jotta
siihen tarvittaisiin
enää
ella viikolla.taloudellisia huolia.
’ykskaksn historiassaVuosi
Passiotsitten
tunnetaan
jo IV
naimisiin’
n ne esitettiin
latinan-vihkimistilaisuus
kielellä puhelau12.12.12.
sai suuren (melissuosiTärkeät kohdat
oli melismoitu
on. Siksi Nurmijärven seu-
Tero Konttinen
ssa kerrotaan
isen tapahtumat
rakunta tarjoaa taas mahAvioliiton esteiden tutdollisuutta mutkattomaan kintaa varten vihkiparien
yhteisvihkimiseen tällaise- tulisi käydä seurakuntatoina helposti muistettavana mistossa noin viikkoa enpäivänä eli keskiviikkona nen vihkipäivää viimeistään
11.12.13 klo 14 Nurmijär- tiistaina 3.12. Samalla voi
ven kirkossa. Tilaisuuden ilmoittautua tilaisuuteen tai
jälkeen seurakunta tarjoaa varata yksityisen vihkiajan.
kalan kirkossa. Se on
hääpareille hääkakkukahvit
Lisätietoja pastori
passioista lyhimpiä,
seurakuntakeskuksessa.
Martti Muukkonen,
kesto
45 minuutNiille,noinjotka
haluavat
p. 050 343 0568,
tia. Lue
lisää sivulta
5.
oman
vihkimisen,
tarjotaan
[email protected]
klo 14.30 alkaen vihkiaikotai seurakuntatoimistosta,
ja 30 min.Julia
välein
klo 17.30
09 878 9960.
Hyyrynen
kanttori p.
Rajamäen
kirkkopiirissä
asti. Eivätkä kotivihkimisetMartti Muukkonen
kään ole pois suljettu asia.
piirikappalainen
Passion laulaminen on elämyskokemus
a tuli kuvioon responsorinen tapa lausti vuorotteli kuoron kanssa. Kuoro
kit eli turbae. 1600-luvulta on tunneSuomen Laulussa kuorolaisena 23 vuotta mukana olannes-passio (1665–1666).
manuelin laatiman muistokirjoituksen
lut Aila Kuusinen ehti laulaa
h sävelsi elämänsä aikana viisi passio30 kertaa Matteus-passion,
enimmäkseen saksankielin kaksi, Johannes- ja Matteus-passisenä, mutta myös suomenat säilyneet. Bach käyttää siinä useita
noksina, mm. Heikki Klemekaisia soittimia, kuten luuttua, viola d’
tin ja Hilkka Norkamon.
ambaa.
kaksi kolmannesta eli 640 miljoonaa
”Miksei kirkko tee mitään?” ”Kirkolla
sterin kokoonpano
on rajoitettu,
vas- ”Miksi kirkko
Suomenseurakunnassa
Laulu on esittäeuroa. Nurmijärven
on valtava
omaisuus.”
a ei käytetä lainkaan
suurethuono-osaisten
nyt Matteus-passion
henkilöstömenoihin
käytettiin 60Helsinprokäyttääja teosten
niin vähän
at sävyltään hartaita
eivätkäKirkon
mahti-tulisi osallistua
gin Johanneksen
kirkossa
senttia verotuloista,
mikä oli yli
viisi
auttamiseen?”
miljoonaa euroa.
Seurakunta
on 126
taloustalkoisiin!”
”Kirkollisvero pois
vuodesta
1921 lähtien
joka
vulla tuli tunnetuksi
K. Penderezkin
työntekijällään
siis myös melkoinen
yrityksiltä!”
966).
kiirastorstai.
Keskustelussa
viljellään paljon kirktyöllistäjä Nurmijärvellä.
kuoron ohjelmistossa
on nurmijärveläi- Ensimmäisen kerran
koa koskevia iskulauseita, jotka seuraSeurakunnat omistavat kirkkoja,
kka Kankaisenkunnassa
Luukas-passio,
jonka
lauloin
Matteus-passion
töitä tekevä tietää vääriksi ja
kappeleita ja muita toimitiloja.
Niitä
mäen kirkossa ne
27.3.
Ensti Pohjolan
johtamana
tarvitaan toiminnan
järjestämiseen.
tuntuvat hänestä epäoikeudenmuSeppo Pänkäläisen
1972. Urkuparvella
ahdasta:
kaksi kuoroa ja
kaisilta.Luukas-passion
Tiedämme kirkossavuonna
tehtävän
Huomattavaoli
osa
kirkon rakennuksista
vaikeastioli
myytävissä.
Monet rakenpaljon hyvää
ihmisten hyväksi.
kaksi orkesteria,onlapsikuoro
viereisellä parvella.
Solistit
25 vuotta). Se niin
on sävelletty
solisteille,
nuksetoopperalaulajia.
ovat kulttuurihistorian kannalta
Mitä kirkko sitten
tekee?
Kaikista
olivat
Suomen eturivin
Evankeliumin passiokertomus
jakaanmerkittäviä
menoistaan
kirkko käytti kolmasosan
- Useita kertoja
kävimme suojelukohteita.
lisäksi esittämässä Matteushtauksiksi: Jeesuksen
vangitseminen,
lasten ja nuorten parissa tehtävään
Entä yritysten verottaminen? Keskipassion
palmusunnuntaina
eri
istiinnaulitseminen
ja
hautaus.
Kohtaajalta vuoteen kaupungeissa.
1993 yritykset ja yhteityöhön. Se tarkoittaa päivä- ja iltapäiMatteus-passio
sinänsä maksoivat
oli sellainenveroa
maailma,
ettei
on laitettu koraali
tai
vuorovirsi.
söt tosiaan
kirkolle,
väkerhoja, varhaisnuorten toimintaa,
Pänkäläinen rippikoulua,
kirjoittaa: ”Olen
halunkoko tukepääsiäinenmutta
tahtonut
toipumiseen. Yhä
eivätriittää
enää siitä
kahteenkymmeneen
partiota,
perheiden
mista… on
Nurmijärven
vuoteen. Nykyään
valtio maksaa
on, jonka esittäminen
mahdollistaseurakunnassa
uudestaan ja uudestaan
elin sen valtavan
kauniityhteiaariat,
käytettiin
viimeettä
vuonna
söveron tuotosta
osan, Jeesuksen
noin pari proevankelistan kertomukset
ja koskettavat
sanat
e sekakuoroille.
Näin toivon,
yhä varsinaisista
toimintamenoista
puolet eli ristillä.
yli 3,8 milkirkolle.
Valtiokoetus:
tukee näin
Ja onhansenttia
se myös
fyysinen
yksi kirkon
väliaika
lla olisi mahdollisuus
esittää Kristukjoonaa euroa lasten, nuorten ja heidän
yhteiskunnallisia tehtäviä kuten hautaensimmäisen
jälkeen,kirkonkirjojen
joka kestää n. pitoa
1 tunnin
lopelmää musiikinperheidensä
keinoin.
ustoimea,
ja ja
kultparissa tapahtuvaan
toi- osan
sio esitetään perinteisesti
pitkäperjanpuosan
pituus
riippuu
kapellimestarin
tempoista,
3,5–4
tuurihistoriallisten rakennusten ylläpimintaan.
kirkossa, tänä vuonna
myös Klauk- ja kirkollisten
tuntia, muisteleetoa.
AilaSeurakuntien
Kuusinen. tuloista valtaosa tulee
Jumalanpalvelusten
AIHETTA POHTIA
Kirkko tekee hyvää
jäsenten maksamasta kirkollisverosta.
Menokohteita voisi tietysti painottaa toisellakin tavalla. Ihmisten toiveet
usein keskittyvät vain omaan tarpeeseen. Kuitenkin ihmisten tarpeet muuttuvat iän mukana, joten seurakunta
pyrkii palvelemaan kaikkia seurakuntalaisia ”vauvasta vaariin”.
Birgit Tolvanen
Varojen käytöstä päättävät vaaleilla
valittavat luottamushenkilöt kirkkovaltuustossa. Uudet luottamushenkilöt
valitaan jälleen ensi vuonna. Lähde
mukaan ehdokkaana tai ainakin äänestämällä. Vaalien teemaksi on jo
päätetty ”Usko hyvän tekemiseen”.
KIRKONMÄELTÄ
sa on ideaa
untamme kehittämistä entistäkin pan palvelevaksi tahdomme aktiivisesti
jatuksia työmme eteenpäin viemisek-
Piispainkokous
hyväksyi man yhteisen juhlan järjestäsyyskuussa oppaan moni- misessä.
Toisesta
uskontoperinkulttuurisiin kirkollisiin toimituksiin ja perhejuhliin. Op- teestä lähtöisin olevia elepaan taustalla on tarve laatia menttejä ei oppaassa siohjeistusta yhteisiin perhe- nänsä määritellä kristilliselle
juhliin, joihin osallistuu myös uskolle vieraiksi, vaan näitä
11
toiseen uskontoon kuuluvia. voi harkiten myös lainata
Opas pitää periaatteina kris- erityistapauksissa. Kirkon
tillistä rakkautta ja vieraan- perinteet ovat aina muotouvaraisuutta.
tuneet kulttuurisessa yhteyMonikulttuurisia tilanteita dessä.
PESU, PALVELUJA
ITSEPALVELUPESULA
Opas
korostaa, että tavoi KEMIALLINEN
ilmetä esimerkiksi
hauharkinnan
taan siunaamisen, lapsen pauskohtaisen
Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250
8260
kasteen, avioliiton siunaami- tulee noudattaa kirkkomme
sen tai perheen nuoren rippi- järjestystä. ma,
Monikulttuuristen
ke-pe
koulun yhteydessä. Esimer- sovellusten paikka on siksi
8.30-17.30
kiksi avioliiton siunaamista siellä, missä käsikirja antaa
ti
8.00-19.00
vaihtoehtoipyytävän pariskunnan toi- mahdollisuuden
kuten
nen osapuoli voi olla budd- siin toimintatapoihin
la 9.00-13.00
halainen ja toinen kristitty. esimerkiksi johdantosanat,
Oppaan ohjeita
voi soveltaa
vapaamuotoiset rukoukset
ARKENA
ja LAUANTAINA
myös kristityn ja uskonnotto- ja valinnaisen musiikin.
NETRINGIN PESULA
ANTTORIN JAKKARALTA
toimitusten hoito ja muu yleinen seurakuntatyö vei Nurmijärvellä noin 1,5
miljoonaa euroa. Sitä kai yleensä pidetään seurakunnan perustehtävänä,
josta sitten välillisesti seuraavat palvelu ja kasvatus.
Palvelutyöhön eli diakoniaan käytetään kuudennes menoista. Se tarkoittaa lähimmäisten auttamista monin
tavoin vaikeissa elämäntilanteissa.
Nurmijärven seurakunnassa diakoniamenot olivat 840 000 euroa eli yli 10
prosenttia toimintamenoista.
n unelmaseurakuntasi?
Oletko
tehKirkko on
suurijo
työllistäjä,
sillä kirkon
masi eteen? Oletko
ainakinihmiset.
kertonut
työtä tekevät
Sitä ei voi ulkoistaa tai automatisoida.
jollekin seurakuntamme
työntekijälleHenkilöstökuluihin meni vuonna 2012 koko kirkossa
kilölle?
Piispoilta opas
monikulttuurisiin
kirkollisiin tilanteisiin
Markku Jalava
ARKI- JA JUHLA-ASUT
MATTOPESUT
KODIN TEKSTIILIT
www.netrinki.fi
”Kristillisen todistuksen
tulee tapahtua vapauden
hengessä. Kaikki painostus,
pakko ja ylimielinen asenne
ovat vastoin Kristuksen esimerkkiä”, todetaan oppaassa.
Kahdeksatta käskyä pidetään uskontojen kohtaamiseen hyvänä ohjenuorana.
8.käsky: ”Älä lausu väärää
todistusta lähimmäisestäsi.
Jumalan tarkoitus on, että
ihmiset kunnioittavat toisiaan…”
Myös moniuskontoisen
perheen juhlatilanteissa voivat perheen eri traditiot tulla
näkyviin erillisinä rukouksina.
Pidetään kuitenkin tärkeänä,
että ”tällaisissa tilanteissa eri
uskontoperinteet pidetään
selvästi erillään”.
HOLMAN KURSSIKESKUS
Puh. 010 387 5800
Tarjoamme Valkjärven rannalla ainutlaatuisessa miljöössä:
• Edulliset kokouspaketit, koulutus- ja opetustiloja.
Käytössä myös langaton internet
• Rantasaunat, takkahuone, grillikota
• Laadukkaat ravitsemispalvelut, ryhmämajoitusta
• Tyky- ja virkistyspäivät, luontopolku, frisbeegolf
• Tasokasta juhla- ja pitopalvelua yksityishenkilöille ja yrityksille
Holmantie10,01800 KLAUKKALA (Nurmijärvi ) ☎ 09-8306630
www.vantaanseurakunnat.fi/kurssikeskukset
Luonnonkauniissa
ympäristössä
Päiväkokoukset
Virkistyspäivät
yrityksille
Rantasaunat ja
kylpytynnyri
Tervetuloa!
[email protected]
www.kotoranta.fi
Täyden
Salaattipöytä ( 6.-) ma-pe klo 11-13
ja palvelun hautaustoimisto
Keittolounas ( 5.-) joka jatkuu huhtikuun loppuun asti.
voit tilata pitopalvelut,
Tukenasi surun kohdatessa
Erikoiskahvit 2,50 Meiltä
täyte- ja voileipäkakut,
Hautauspalvelut
TERVETULOA!
Kuljetukset
pikkuleivät,
erikoisruokavaliot ym.
Kukkalaitteet
Café Muru Oy
Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki
Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16
Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996
Kiireetön,luottamuksellinen
palvelu rauhallisessa toimistossa.
Kotimaiset arkut ja uurnat.
Muistotilaisuudet
Monipuoliset
ja hyvät tarjoilut.
Arvostava ja osaava.
Hautakivet
Kaiverrukset.
Nimien lisäykset.
Erikoissuunnittelu.
Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15
Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085
www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi
Ammattitaitoisesti laadukkaat
kukkalaitteet ja -asetelmat.
Perunkirjoitukset
Asianajaja
Ulla-Riitta
Kylli
019–433 043
Perinnönjaot.
Testamentit.
www.kthautauspalvelut.fi
NURMIJÄRVI Pratikankuja 3
lSiivouspalvelut
lIkkunanpesut
p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14
lYrityssiivoukset
varaa kevään
lLahjakortit
040 730 8127
Ikkunan peSuajat
ajoISSa!
14
Rippikoululeiriläinen vm 63!
Nurmijärvi mukana
seurakuntien verkkohankkeessa
14
Asiaa sinulle, joka olit Sääksissä kanssamme rippikoululeirillä kesällä 1963, siis 50 vuotta sitten! Leirimme konfirmaatio
ja ensiehtoollinen olivat juhannuksena.
Nurmijärven seurakunta on
pilottina Suomen ev.lut. seurakuntien ja Kirkkohallituksen
yhteisessä verkkohankkeessa. Tavoitteena on, että ensimmäiset pilottisivut julkaistaan vuoden vaihteen tienoilla
ja Nurmijärven seurakunnan
uudet sivut ensi keväänä.
Seurakuntalaisten kannalta uuden verkkopalvelun ja uusien
kotisivujen lähtökohtina ovat
helppokäyttöisyys, hyvä palvelu
ja vuorovaikutteisuus.
Verkkohankkeen myötä seurakunnille ja seurakuntayhtymille
tarjotaan yhteinen julkaisujärjestelmä käytettäväksi ja kehitettäväksi. Myös verkon sisältöjä
tehdään yhdessä. Näin vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys
vahvistuvat koko kirkon verkkotyössä ja voimavarat jakaantuvat
tasaisemmin.
Kukin uutta palvelua käyttävä seurakunta päättää kuitenkin
itse sivujensa sisällöstä ja ulkoasusta, vaikka tekniikka ja perusrakenne ovat samoja kaikille.
Yhdessä tekemisellä säästetään
rahaa ja muita resursseja.
Verkkopalveluympäristöä kehitetään vaiheittain ja siihen tuodaan mukaan sisältöjä, palveluja
ja toiminnallisuuksia tarpeen mukaan ajan myötä.
Nurmijärven seurakunnan nykyiset sivut on otettu käyttöön
riemuvuonna 2000, jonka jälkeen
niitä on muutaman kerran ”tuorestettu”. Nyt on tulossa suurempi uudistus.
Seurakuntien ja kirkkohallituksen yhteishankkeen toteutusvaihe käynnistyi viime syksynä
Seurakunnan leiripaikka Ilmestysmajoineen oli silloin uusi, vain
noin viisivuotias. Nuoria, 15-vuotiaita olimme mekin. Meitä oli
50 lisäksi opettajat, papit Artturi Marttinen ja Åke Launiala,
kanttorina Aarne Heinilä, nuorisonohjaajana Veikko Siponen
lisäksi olivat isoset Leena Marttinen (oli myös opettajana), Tuula
Kallio ja Heikki Visto.
Olemme mukana jumalanpalveluksessa ja sen jälkeen kirkkokahvilla kuulumisia ja muisteloita
kertoillen.
Muistelot
Tapaamistamme odottaen:
HeRaTe eli
Heikki ja Rauha Visto,
044 540 3848 tai
[email protected]
Olemme suunnitelleet yhteistapaamista keväälle eli toukokuun
sunnuntaille 19.5.2013. Toivottavasti silloin kohdataan jälleen
isolla porukalla vähän ennen kello
10 Nurmijärven kirkonmäellä! Ppaikan osoite on Kirstaantie 5-7,
Nurmijärvi.
Kerrothan viestiä eteenpäin
Anna kuulua itsestäsi ja anna
muidenkin kuulla tästä. Eli ilmoita
meille tulostasi 12.5. eli Äitienpäivään mennessä.
Teuvo Kanerva,
040 756 9080 tai
[email protected]
Kukka-Mökki
Klaukkala Oy
Nurmijärven kirkon rapuilla juhannuksena 1963. Jos l
dot löytyvät Sinulta, niin tule mukaan ja kerro eteenp
Surun kohdatessa et jää yksin
Pilottiseurakuntien edustajia kick off –tilaisuudessa Helsingissä, viides vas. Markus vierellään Birgit. Kuva: Mikaela Lax/Verkkohanke
kirkolliskokouksen hankerahoiKimppuja, asetelmia, sidontaa
tuspäätöksen jälkeen. Kirkolliskokous linjasi verkkohankkeen
Liikekuja 2, Klaukkala p. 040 416 6542
yhdeksi kirkon lähivuosien kärkiMa-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät
hankkeeksi.
Kauppanummentie 2, S-marketin etuaula
Nurmijärvi p. 040 516 7542
Kick off –
Ma-to 9-18, pe 9-20, la 9-18
aloituspotku
Toteutuksen
yhteistyökumppaniksi oli kesällä kilpailutuksen
kautta valittu Ambientia. Ambientia on vuodesta 1996 toiminut verkkoratkaisujen asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on
80 henkilöä.
Hankkeen ”suojelijana” toimiTäyden palvelun toimisto
va Espoon piispa Tapio Luoma
oli lähettänyt tilaisuuteen videoLue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi
tervehdyksen, jossa hän korosti
Forum 010 76 66620 | Hakaniemi
010 76 66500
| Töölö koko
010 76 kirkon
66530
hankkeen
merkitystä
Itäkeskus 010 76 66590 | Malmikannalta.
010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640
ajatteli,010
että
jokaiLeppävaara 010 76 66610 | TapiolaKick
010 76off-väki
66570 | Tikkurila
76 66560
sen010seurakunnan
verkkopalvelu
Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava
76 66550 | Hyvinkää
010 76 66580
voisi olla iloinen, ystävällinen ja
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347luotettava.
1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)
www.kukkamokki.fi
Seurakuntien verkkohankkeen
valtakunnallinen kick off –tilaisuus järjestettiin syyskuussa.
Aloitustapaamisen tavoitteena
oli käynnistää projekti ja luoda
osallistujille yhteinen käsitys sen
Punatorpan Kerhohuoneelta
tavoitteista ja projektin sisällöistä. Nurmijärven seurakunnasta
Punamullantie 9, Nurmijärvi
pilottiryhmässä ovat mukana tiedottaja Birgit Tolvanen ja vies-Juhlavalmius 80 hengelle.
tinnän pappi Markus Asunta.
Nykyaikaiset kokousvalmiudet
Verkkohankkeen kick offissa
Ilmoitus
asioissa sinua palvelee
Ryhmissä
pohdittiin
muun
muassa,
mitä seurakunnan
sivuilla aiTied. p. 879
3196,
250
4480,
050
550
2669.
oli osallistujia ympäri Suomea.
3833, Jalava
Studio
Ink
Oy puh. 09 4247Markku
nakin pitää olla. Kuva: Mikaela Lax/Verkkohanke
VUOKRATAAN
KOKOUS- JA JUHLATILAA
Ilmoita Seurakunta-viestissä
GSM 045 114 4723
Nurmijärven Sosialidemokraatit ry.
HARTELA rakentaa koteja
KESKEINEN SIJAINTI RAJAMÄELLÄ
Patruunantie 1 nousee Nurmijärvelle, Rajamäen keskustaan. Tyylikäs
3-4 kerroksinen hissillinen asuinkerrostalo. Kaupat ja koulut ovat kulman
takana, ja linja-autoasemalle, uimahalliin sekä liikuntapoluille on kävelymatka. Myytäviä autotalliosakkeita.
ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15
Surun kohdatessa et jää yksin
Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi
Patruunantie 1, 05200 Rajamäki
Täyden palvelun toimisto
Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi
Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530
Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640
Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560
Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)
Hintaesimerkit:
2h+kt+s
47 m2
3h+kt+s
75,5 m2
4h+kt+s
92,5 m2
Myyntihinta
72.380 €
96.640 €
98.050 €
Arvioitu valmistumisaika 4/2014
Rakennusosakeyhtiö Hartela
Kaupintie 3, 00440 Helsinki, ark 8 - 16
puh. 0800 93 200 (maksuton)
www.hartela.fi
Velaton hinta
156.980 €
232.540 €
264.550 €
H
Yle
pu
lov
su
lov
taj
ihm
M
taa
eri
eri
A
pu
laa
pa
Va
toi
täv
pe
K
es
ka
pu
Es
a-s
V
pu
ka
lisa
riiv
M
ka
mi
ten
aja
elä
ja
T
lun
ka
mo
J
jär
mi
jot
T
elä
on
siin
ta
15
Diakonia ja vapaaehtoistoiminta
KIRKONKYLÄ
KLAUKKALA
Kohtaamispaikka kaikenikäisille
Kohtaamispaikka
Ystävyyden Kammari
Keskustie 2, Nurmijärvi
tiistaisin ja torstaisin klo 10–13
- ti 22.10., 19.11. ja 10.12. klo 10.30
Leena Kaarnin lauluhetki
- to 7.11. klo 10.30 hartaushetki,
kirkkoherra Ari Tuhkanen
- ti 17.12. joulupuuro
Maanantairuokailu
Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa
Kirstaantie 5-7
maanantaisin klo 11.30–13
- lounas klo 12–13
Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata.
Lisätietoa ruokailusta: diakonissa Sari Pulli
p. 050 343 5093.
Keski-Uudenmaan
Viittomakielisten kerho
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa
kerran kuukaudessa kello 18–20
- ti 19.11. Pyhä tanssi; kuurojen pappi Elina Jokipaltio
- la 7.12. Vivamon Raamattukylän jouluvaellus
viittomakielellä ja Joulumessu Särkyneen
Sydämen kirkossa.
Vaellus alkaa kello 13, menemme omin kyydein.
Näkövammaisten kerho
Kerho on tarkoitettu alueen näkövammaisille
virkistykseksi, vertaistueksi ja näkövammaisten
asioiden esillä pitämiseksi.
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa 1 x kk klo 13–15
- to 17.10. Hyviä vuosia – Valtakunnallinen
vanhustenviikko
- to 28.11. Isänmaamme monet kasvot,
kenttärovasti Seppo Ahonen
- ke 18.12. Joulujuhla yhdessä seurakuntakerhon
ja lähetyspiirien kanssa
Vanhustentalon kerho
kerhohuoneella, Puurata 1
parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30
Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun,
jumpan ja vierailijoiden siivittämänä.
Lisätietoja kerhoista:
Tuula Moström, 050 307 2982 tai [email protected]
Seurakuntakerho
Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7
parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13
Tule mukaan mukavaan joukkoon.
Kerhossa on hartaus, kahvitarjoilu ja keskusteluteema.
Keskustelua virittelee vierailija tai
kerhon vetäjä Anita Harju.
23.10. ’Pyhäinpäivä’,
eläkkeellä oleva kirkkoherra Pertti Harju
6.11. ’Toivelauluja’, kanttori Anni Nummila
20.11. Ruuat ja reseptit
Lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607.
Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten
oma olohuone Kirkonkylässä torstai-iltoina
KEVA-kerho
Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2
parillisten viikkojen torstaina klo 17.30–19 (ei 17.10.)
Lisätiedot: diakoni Jonna Dmitrieva, 050 367 9671
tai [email protected]
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa,
Ylitilantie 6
maanantaisin klo 12–15
Kaikille avoin olohuone, kahvi (1 €).
Toisinaan ohjelmaa klo 13.
- 4.11. Päivi laulattaa
- 11.11. seurakuntamme lähetystyö tänään, Eeva Halonen
- 25.11. Päivi laulattaa
Olotuvalle on mahdollisuus tulla emännäksi tai isännäksi.
Ota yhteys: diakoni Jonna Dmitrieva, 050 367 9671 tai
[email protected]
Klaken keidas
Klaukkalan kirkon seurakuntasalissa
Ylitilantie 6
keskiviikkoisin klo 15–16.30
Hartaushetki takkahuoneessa klo 16
Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata.
Lisätietoa ruokailusta: Diakonissa Sari Pulli, 050 343 5093
Virkistysiltapäivä
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6
kerran kuussa torstaisin klo 13–14.30
Avoin, ohjelmallinen kerho.
Hartaus, kahvit (1 €), alustus ja keskustelua.
- 31.10. Raamattu-iltapäivä, Riitta-Leena Sihvola
- 28.11. Musiikki-iltapäivä, Mikko Peltokorpi
Erityislasten vanhempien
avoin keskusteluryhmä
Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa,
Ylitilantie 6 (käynti pääovesta)
kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18–20
6.11. ja 4.12.
Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys vähintään viikkoa
ennen ryhmää diakoni Jonna Dmitrievaan, 050 367 9671.
P.s. Kysy myös kirkonkylällä kokoontuvasta erityislasten
vanhempien ryhmästä sekä Klaukkalan kirkon tiloissa
kokoontuvasta erityislasten perheiden perhekerhosta!
Kehitysvammaisten uusille ja toiminnassa
mukana oleville vapaaehtoisille
Yhdessä! -koulutus
Järvenpään seurakuntakeskuksen seurakuntasalissa,
Kirkkotie 1
Lauantaina 26.10. klo 10-16.
Aiheina: Mitä kehitysvammaisuus on? Kokemuksia.
Avaimia vuorovaikutukseen.
Minun paikkani vapaaehtoistyössä.
Koulutus ja ruoka ovat osallistujille ilmaisia.
Kulkeminen kimppakyydillä.
Kysy pikaisesti vapaita paikkoja ja ilmoittaudu diakonille:
[email protected] tai p. 050 367 9671
Käsitöitä ja askartelua
Klaukkalan kirkon av-tilassa
keskiviikkoisin klo 18–20 alkaen 30.10.
Lasityö- ja askarteluideoiden jakamista ja
tekemistä omin ja jaetuin tarvikkein.
Lisät. Ritva Härkönen, 050 538 9739
Adventtimyyjäiset
Klaukkalan kirkossa
su 1.12. messun päätyttyä, n. klo 13.15–14.30
Tule ostoksille:
koruja, kudonnaisia, käsitöitä, jouluherkkuja ym.
Voit varata myyntipöydän 70x130 cm. Pöytävuokra 15 €,
mikä tilitetään puoliksi lähetys- ja puoliksi diakoniatyölle.
Pöydän myyntituotto myyjälle. Mahtuu max. 10 pöytää.
Ilmoittaudu diakoni Jonna Dmitrievalle, 050 367 9671 tai
[email protected]
Kansainvälinen kahvila
International Café
Omaisryhmä mielenterveyskuntoutujien
omaisille ja läheisille
Ystävyyden kammarilla, Keskustie 2
- ti 5.11. klo17.30–19 ”Voinko välittää liikaa”
lähihoitaja Tuula Nurmela kotikuntoutuksesta ja
diakoni Hanna Alava
- ti 3.12. klo17.30–19 ”Pikkujoulut”
virkistymistä psyk. sair.hoitaja Aila Koivunen HUS
ja diakoni Hanna Alava
Lisätiedot diakoni Hanna Alava, 040 760 2607,
[email protected]
RAJAMÄKI
Rajamäen kirkon seurakuntasalissa,
Patruunantie 7
maanantaisin klo 10–13
Hellastupa
Rajamäellä, Kievarintie 14
perjantaisin klo 11–12.30
Kevyt lounas ja kahvit 1 €.
Lisätietoa ruokailusta diakonissa Minna Väänänen, p. 050
356 4936.
Lähetyspiiri
Rajamäen kirkon seurakuntasalissa
parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30
Eläkeikäisten ryhmä
Röykän Toimelassa
parittoman viikon torstai klo 11.30–13
Healing Rooms
-rukousklinikka
Isossa Pappilassa,
Pappilantie 1, Nurmijärvi
maanantaisin klo 18.30–20.30
21.10., 4.11. ja 18.11.
- rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta,
puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä,
ajanvarausta ei tarvita
s-posti: [email protected]
www.healingrooms.fi
Tervetuloa rukoiltavaksi!
Varaa aikaa
diakoniatyöntekijälle
Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät
sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa.
Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen
tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen.
Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän
seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen
diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa.
Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään
ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu
puhelimitse:
Rajamäen kirkkopiiri:
•Minna Väänänen 050 356 4936
Kirkonkylän kirkkopiiri:
•Hanna Alava 040 760 2607
•Tuula Moström 050 307 2982
Klaukkalan kirkkopiiri:
•Sari Pulli 050 343 5093
•Jonna Dmitrieva, 050 367 9671,
kehitysvammatyö
Koko kunnan alue:
•diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420
•vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564
•johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411
Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia
ihmisiä mahdollisimman hyvin.
at Café Hugo, Klaukkalantie 69.
Joka kuukauden viimeisenä perjantai-aamuna klo 10.
Every last Friday of the month at 10 am.
For more information contact Virve Karvonen,
050 360 8893 / [email protected].
Tervetuloa kansainvälisyydestä kiinnostuneet!
Welcome!
Otathan yhteyttä kun:
- Tarvitset keskusteluapua
- Ihmissuhdeasiat ovat solmussa
- Rahasi eivät riitä perustoimeentuloon
- Koet olevasi yksin tai masentunut
- Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi
- Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä
16
Elina Braz
Ikkuna
Kroatiassa sateet ovat alkaneet, ilma
viilenee, koulut ja opiskelut käynnistyvät. Seurakunnan viikkotoiminta on
käynnistynyt ja ensimmäinen nuortenilta on taas heidän takapihallaan
pidetty.
Kesäajan Elinan työtä jakamassa olivat DIAK-harjoittelijat Jaana ja Tiina ja nyt ovat syksyn harjoittelijat jo
aloittaneet.
Elinan kesään mahtui niin leikkiä ja naurua kuin mielen
hiljentäviä hetkiä.
- Olimme merellä nuorten kesäleirillä. Neljän nuoren
konfirmaatio pidettiin omassa seurakunnassamme. Itse
osallistuin Saksassa Marburgissa IFES:n teologien ja
teologian opiskelijoiden konferenssissa.
- Olemme saaneet pitää luonamme monia suomalaisia
lähetyksen ystäviä ja syyskuulla tapasimme varhaisnuorten ryhmän Nurmijärven seurakunnasta, kertoo Elina.
maailmaan
Nimikkolähettiemme
kuulumisia
Pekka Jauhiainen
- kokosi lähetyssihteeri Eeva Halonen
Pekka jatkaa sukkuloimista Imatra–
Svetogorsk–Viipuri–Pietari
akselilla.
Ohjelmaan kuuluu myös opiskelua ja
erilaiset työkomennukset Suomen puolella.
Maija ja Ossi Kuoppala
Maija ja Ossi pistäytyivät syyskuussa
Klaukkalassa: Maija saarnasi messussa
ja kirkkokahvitilaisuudessa kuulimme,
että Kuoppalat valmistautuivat seuraavana päivänä palaamaan arkitöihinsä
kuivuuden runtelemaan Namibiaan.
Ossi jatkaa Pauliniumin instituutissa pappisopiskelijoiden kanssa ja Maijan aluepäällikön työalueena on koko
eteläinen Afrikka, Namibian lisäksi Angola, Botswana ja
Tansania.
Kirsi Salmela
Kirsi iloitsee työstään Thaimaan luterilaisen kirkon diakoniaosaston kummilapsityössä.
Kirsin työpöydällä on ollut jo monien, monien muiden tehtävien keskellä
ensi kevään Suomen jakso. Silloin hän
vierailee kahden teologiaa opiskelevan thaistipendiaatin
kanssa Nurmijärvelläkin.
- Aivan MAHTAVA koko viikon kestänyt tanssi&draama
seminaari takana. Viikko päättyi Luther seminaarin lukukauden päätösjumalanpalvelukseen, jossa oli myös
mm. draamaa, tanssia ja mahtavaa viulumusiikkia. Sen
jälkeen jatkoimme draaman ja tanssin täyteisellä juhlalla,
kertoi Kirsi lokakuun ensimmäisestä viikostaan.
Torimyyjäiset
Nurmijärven torilla
lauantaina 23.11. klo 9 alkaen
Tarjolla tuoreita kotileivonnaisia.
Tuotto oman seurakunnan nimikkolähettien hyväksi.
Adventtimyyjäiset
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7
sunnuntaina 1.12. klo 11.30–13
Israel-piiri
Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2
keskiviikkoisin 13.11. ja 11.12. klo 18
Nurmijärven Seurakuntakeskus
Kirstaantie 5–7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI
vaihde (09) 878 9960, fax (09) 8789 9645
S-posti: [email protected]
Käy kotisivuilla ja anna palautetta:
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Muut yhteystiedot löytyvät
Kaupunki-info 2011 -luettelosta sivut 40–41.
Sannan vieressä Banderollissa näkyy Caspari-keskuksen
kuva ja pöydällä heidän tuottamaansa opetusmateriaalia.
Heini ja Juhani Mäkilä
Sanna vietti reilun kuukauden kesäloman Suomessa,
pääosin mökillä perheensä parissa. Rentouttavan lomansa jälkeen hän on palannut jälleen Jerusalemiin.
Sannan ensi kesän ohjelmaan kuuluu työkauden puolivälin jakso Suomessa. Silloin hän kiertää nimikkoseurakuntansa ja toivoo tapaavansa tukijoitaan ja esirukoilijoitaan myös Nurmijärvellä.
Caspari-keskuksen syyskausi alkoi uuden johtajan,
Elisabet Eriksen-Levyn luotsaamana. Hän oli käynyt jo
keväällä perehtymässä uuteen työhönsä ja tapaamassa
jokaisen työntekijän erikseen. Tämä kohtaaminen oli ollut hyvä ja Sannalle jäi luottamus yhteistyön sujuvuuteen
hänen kanssaan. Elisabetin puoliso on israelilainen, joten
he muuttivat toiseen kotimaahansa. Perheessä on kaksi
teini-ikäistä tytärtä.
Sanna aloitti työkautensa elo-syyskuussa kokopäivätoimisella kielikoulujaksolla Heprealaisessa yliopistossa.
Sanna toivoo, että rukoilemme: hänelle hyviä kohtaamisia ihmisten kanssa ja kielitaidon karttumista, lähetystyön puolesta monien paineiden keskellä, ja että
Jeesukseen uskovat juutalaiset löytäisivät paikkansa
maailmanlaajassa kirkossa, ja rauhaa Lähi-itään.
Heini ja Juhani palasivat toukokuussa Keski-Aasiaan ja aloittivat
uuden työkauden maan pohjoisosassa. Heinin työ sisältää pääosin
mielenterveysprojektin tukemista:
sopimusten väsäämistä, maaherran puheille pyrkimistä,
rahoitusasioita, suunnittelua palkata paikallinen projektinjohtaja, hahmotella kursseja opettajille, mullaheille,
poliiseille sekä miettiä miten aloittaa Life Skills Education (elämäntaito-opetus) yhdessä terveysministeriön ja
talousministeriön kanssa.
Juhani valmisteli syksyn toimintaa, koulutusta uusille
paikallisille työntekijöille, laati budjetteja ja mietti henkilöstö-, asunto-, auto- ja tietoliikenneasioita.
Mutta elokuun lopulla he joutuivat palaamaan Suomeen terveyssyistä.
- Tulimme tutkimuksia varten ja nyt Heini on ollut leikkauksessa, joka onnistui hyvin. Jos Herra suo ja toipuminen sujuu odotetusti, palaamme asemapaikallemme
marraskuun puolivälissä.
- Nyt Suomesta käsin työt ovat jatkuneet sähköpostin
ja nettipuhelujen kautta. Yllättävästi sitä pystyy hoitamaan etänä asioita, kun on toimivat tietoliikenneyhteydet! iloitsee Juhani.
Suuri Raamatturisteily
Nummenpään seurakuntailta
Sanna Erelä
Tukholmaan 5.–7.12.
Mukana Jukka Leppilampi, Sammeli Juntunen,
Leena Lehtinen, Vesa Siltala, Sari Behm.
Bussikuljetus reitillä Ylöjärvi-Nokia-TampereHämeenlinna-Helsinki.
Ilmoittautumiset pe 1.11. mennessä Ikaalisten
matkatoimistoon, 03 458 00 (ma–pe klo 9-17).
Lisätietoa: www.kansanraamattuseura.fi/matkat
Yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa.
’Usko ja Elämä’
Hyvän Sanan iltapäivä
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa
sunnuntaina 24.11. klo 15
- Jarkko Haapanen, puhe
- Virva ja Jussi Saari, musiikki
Kahvi/teetarjoilu.
Yhteistyössä Ev.lut Kansanlähetyksen kanssa
Seurakuntatoimisto:
Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7,
avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–14
*878 9960 fax 8789 9645
S-posti: [email protected]
Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621,
040 701 3592
S-posti: [email protected]
Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain
paikallisissa lehdissä.
Sirkka Lönnrotin kodissa Vanhankyläntie 127
perjantaina 29.11. klo 18
Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni
Tervetuloa!
Syvempi ja avarampi
suhde Raamattuun
Tunnetasolla
Raamattuun
Klaukkalan kirkon
takkahuoneessa
sunnuntaisin 20.10., 3.11. ja
17.11. klo 16–17.30
- pastori Anni Pesonen
- kausiteologi Kasimiira Edelmann
Nurmijärven Seurakuntaviesti
Julkaisija: Nurmijärven seurakunta
Päätoimittaja: Birgit Tolvanen
Toimituskunta:
Ritva Hirvonen, Satu Ranta,
Markku Jalava, Tero Konttinen,
Anni Pesonen, Helena Saulamo,
Eeva Halonen, Arto Kantola.
Kannen kuva: Tero Konttinen
Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin
talouksiin n. 16 000 kpl.
Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy /
Marja-Liisa Louhio 045 114 4723
Sivunvalmistus: Studio Ink Oy /
Ari Helminen
Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013
Seuraava Seurakuntaviesti
ilmestyy: viikolla 48
ISSN 1457 - 795X