Jorma Kiuttu 26.3.2015
Kelan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa; ajankohtaista Kelassa 26.03.2015 Jorma Kiuttu, dosentti Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen aluekeskus 1 Vakuutusalueen ylilääkäri Kelan aiheita päivälle • Kelan etuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa • Kelan kuntoutuksesta (ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos 1.1.2015) • Lääkekorvauksista • Työkykyneuvonta Kelassa • Kelan neuvontatyö • Lääkärilausuntojen sähköistäminen 2 • Ulkomaalaisten terveydenhoito Suomessa ja suomalaisten terveydenhoito ulkomailla Kelan toiminta-ajatus Elämässä mukana – muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. 3 Kelan tehtävien muuttuminen • Kelan rooli yhteiskunnallisena toimijana korostuu -> mahdollisesti ainoa palvelujen tuottaja pienillä paikkakunnilla • Kelalle uusia tehtäviä • Asioiden ja tehtävien keskittäminen jatkuu • Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa lisääntyy 4 Elämässä mukana – muutoksissa tukena Raskaus, synnytys ja lastenhoito Sairaus, vamma, työkyvyttömyys Työttömyys Kela Asevelvolliset ja veteraanit Asuminen 5 Opiskelu Eläkkeet Kelan hoitamia etuuksia • Peruseläketurva • Perhe-etuudet • Sairausvakuutus • Työttömyysturva • Kuntoutus ja sairauksien ehkäisy • Asumistuet • Vammaisetuudet • Opintotuki ja koulumatkatuki 6 • Sotilasavustus 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Työterveyshuoltotilastot 20.3.2015 Työterveyshuoltotilastot 20.3.2015 Työterveyshuoltotilastot 20.3.2015 20.3.2015 Kuntoutustilastot Kelan kuntoutus 2014 2014 Kuntoutus, milj.€ Kuntoutujat €/kuntoutuja/v Kunt.raha, milj.€ Kunt.rahan saajat €/kuntoutuja/v (1/2) 2013 Muutos- Muutos-% 2008-2014 % (reaalinen) % 313,3 291,5 7,5 21,3 107 110 98 860 8,3 24,1 2 925 2 948 -0,8 -2,3 91,4 83,5 9,5 42,4 56 730 55 520 2,2 -2,3 1 611 1 500 7,4 45,8 Kuntoutustilastot Kelan kuntoutus 2014 Ammatillinen kuntoutus Kuntoutujat Vaikeav. lääk. kunt. Kuntoutujat milj.€ milj. € Kuntoutuspsykoterapia milj.€ Kuntoutujat Harkinnanvarainen kunt. Kuntoutujat milj.€ (2/2) 2014 2013 Muutos-% v:sta 2013 30,8 27,9 10,3 15 180 13 390 13,4 155,9 148,3 5,1 24 070 22 940 4,9 37,7 25 020 35,1 22 580 7,2 10,8 89,2 80,3 11,0 44 860 41 200 8,9 Kuntoutustilastot Kuntoutustilastot Kuntoutustilastot Kuntoutustilastot Kuntoutustilastot Kuntoutustilastot Kuntoutustilastot Kuntoutustilastot Kuntoutustilastot Asiakaspalvelun kanavat 36 ”Lakiviidakko” Kelan ammatillisen kuntoutuksen muutoksia 1.1.2015 alkaen Uusi palvelulinja: Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen Kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen yhdistäminen yhdeksi toimenpiteeksi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen –> vuoden 2018 loppuun saakka. 40 Miksi muutoksia ? Asiakkaiden haaste: MT-sairastavuuden kasvu, syrjäytymisen uhka, heikko työllisyystilanne. Asiakkaan omat voimavarat minimissä, joten tarvitaan helppo ja tehokas väylä saavuttaa muut ammatillisen kuntoutuksen palvelut. Kelan haaste: lähettävä taho ei tunnista kuntoutustarveselvitystä (KTS) ja kuntoutustutkimusta (KUTU), ne eivät saavuta ja vastaa asiakkaiden tarpeita, työkyvyn arviointi ja KTS/KUTU sekoitetaan. Asiakkaiden haastattelut vähentyneet, tarvitaan asiakasta tukeva ja kattava selvitys, jolla ammatillinen polku aukeaa. KKRL 7 § ei aseta rajoituksia muutokselle; Kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia. Yhteiskunnallinen haaste: hallitusohjelmassa> huomio varhaisen vaiheen kuntoutustarpeen tunnistamiseen, kuntoutus on osa työhönpaluun prosessia, nuorten yhteiskuntatakuu, osatyökykyisten työllistymisen edistäminen, tk-eläkkeet. Kynnyksen madaltaminen ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisessä -> lainmuutos 1.1.2014 alkaen. Tavoite Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida vuorovaikutuksessa kuntoutujan kanssa hänen työ- ja /tai opiskelukykyynsä vaikuttavia tekijöitä ja selvittää sekä lääkinnällisen että erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet sekä mahdollisuudet. Päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen. Kuntoutuja Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esim. silloin, kun 1/3 • Henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa arvioitu, mutta hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia ammatillisen suunnitelman selventämiseksi • Henkilön kokonaistilanne rajoittaa sopivan koulutus- tai ammattialan löytymistä ja tarvitaan selvittelyä opiskelusuunnitelman laatimiseksi (esim. koulutusasteiden välisessä siirtymävaiheessa olevat nuoret, näkö- ja kuulovammaiset asiakkaat) Kuntoutuja Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esim. silloin, kun 2/3 • Henkilön opinnot eivät etene ja/tai uhkaavat keskeytyä sairauden aiheuttamien vaikeuksien vuoksi (esim. opinnot keskeytyneet toistuvasti sairauden takia). • Henkilö on palaamassa työhön työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta tai pitkältä työttömyysjaksolta tai kun henkilön työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on hylätty. • Aiemmista terveyteen, opiskeluun tai työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä saatu tieto ei riitä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Kuntoutuja 3/3 • Akuutti päihdeongelma • Akuutti psyykkinen tai somaattinen sairaus, jonka hoitoa ei ole vielä aloitettu tai hoito on sellaisessa vaiheessa, että henkilön on vaikea sitoutua kuntoutukseen Ammatillista • Taustalla viimeisen vuoden aikana tehty kuntoutusselvitystä laajamittainen työkyvyn arviointi ja/tai EI voida järjestää, ammatillinen suunnitelma, jonka jokin jos henkilöllä on muu taho on tehnyt • Vanhuuseläke Moniammatillinen työryhmä Moniammatilliseen työryhmään kuuluu 4 jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat : • Lääkäri, jonka osuus alkuvaiheessa on vähintään 1 tunti ja jatkovaiheessa vähintään 2 tuntia • Psykologi • Sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK) • Työelämän asiantuntija Moniammatillisen työryhmän jäsenistä psykologi, sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai työelämän asiantuntija toimii kuntoutujan omaohjaajana koko kuntoutusselvityksen ajan. Erityistyöntekijät 1/2 Ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua seuraavista vähintään 2 ja enintään 4 erityistyöntekijää: • • • • Erikoislääkäri Neuropsykologi Fysioterapeutti tai työfysioterapeutti IT-ohjaaja Erityistyöntekijät eivät kuulu moniammatilliseen työryhmään. Erityistyöntekijät 2/2 Näkövammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua Kuulovammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua • Näönkäytön ohjaaja • Kommunikaatio-ohjaaja • Lisäksi näkövammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua seuraavista vähintään 1 ja enintään 3 erityistyöntekijää: • Lisäksi kuulovammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua seuraavista vähintään 1 ja enintään 3 erityistyöntekijää: • • • • erikoislääkäri neuropsykologi fysioterapeutti tai työfysioterapeutti IT-ohjaaja • erikoislääkäri • neuropsykologi • fysioterapeutti tai työfysioterapeutti • IT-ohjaaja Ammatillinen kuntoutusselvitys Kesto enintään 12 kuntoutuspäivää ja 1- 3 seurantapäivää. Kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti. Alkuvaihe 2 - 3 kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan yhtenä kokonaisuutena ja peräkkäisinä päivinä. Jatkovaihe enintään 9 kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan enintään 3 jaksossa. Seurantavaihe 1 – 3 seurantapäivää ja/tai 1 – 6 puhelinyhteydenottoa. Ammatillisen kuntoutusselvityksen aloittaminen ja toteutuksen kesto Palveluntuottaja aloittaa ammatillisen kuntoutusselvityksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 2 kk:n kuluessa kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvien asiakirjojen saapumisesta palveluntuottajalle. Ammatillisen kuntoutusselvityksen alku- ja jatkovaihe toteutetaan 4 kk:n kuluessa kuntoutusselvityksen aloittamisesta. Tähän ajanjaksoon ei kuitenkaan sisälly seurannan toteuttaminen. Alkuvaiheen toteutus Alkuvaihe kestää 2-3 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan yhtenä kokonaisuutena peräkkäisinä päivinä. • Alkuvaiheen aikana selvitetään kuntoutujan kokonaistilanne ja sen perusteella arvioidaan mahdollisen lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen tarve. • Kokonaistilanteen selvittämisellä tarkoitetaan: • Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen arviointia • Ammatillisen koulutus- ja työhistorian kartoitusta • Ammatillisen kuntoutussuunnitelman tekemisen mahdollisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia. Jatkovaiheen toteutus Jatkovaihe kestää enintään 9 kuntoutuspäivää, jotka voidaan toteuttaa 1-3 jaksossa suunnitelman mukaisesti. • Jatkovaihe voidaan toteuttaa välittömästi alkuvaiheen päätyttyä tai myöhemmin, kuitenkin viimeistään 3 kk:n kuluessa selvityksen aloittamisesta. • Jatkovaihe on tarkoitettu kuntoutujille, joiden ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen tarvitaan tarkempia ja laajempia selvittelyjä. • Kuntoutusselvityksen pituus määräytyy kuntoutujan tarpeiden mukaan. Jatkovaiheen päättäminen Ammatillisen kuntoutusselvityksen jatkovaihe päätetään ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen, johon kuntoutujan lisäksi osallistuu moniammatillinen työryhmä. Kuntoutusseloste, GAS-tavoitteen asettaminen –lomake ja Kelan kuntoutusselvityksen seurantalomake toimitetaan Kelaan Yksilöllisessä loppukeskustelussa kuntoutuja ja omaohjaaja arvioivat yhdessä sen, mihin selvityksellä päästiin ja varmistetaan ammatillisen kuntoutussuunnitelman toteuttamiskelpoisuus P Pal veluiden tavoite 2015-2017 – palveluiden tavoitetta ja tarkoitusta selkiytettiin Työkokeilu Työhönvalmennus 42 pv (sis. 2 seurantaa) 120 pv (sis. 1-10 seurantaa) MTtyöhönvalmennus Löytää/varmistaa kuntoutujalle soveltuva työ-/koulutusala, jota kuntoutuja kokeilee pääsääntöisesti 1-3 ulkopuolisessa työpaikassa. Löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö Löytää kuntoutujan toiveita, osaamista ja taitoja vastaava sekä terveydentilaan soveltuva palkkatyö Työn etsiminen Työn etsiminen Yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Pitkäkestoinen yksilöllinen tuki ja ohjaus työn tekemiseen ja työelämään siirtymiseen Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Työnantajalle tarjottava tuki kuntoutujan työllistämisessä ja työssä selviytymisen turvaamisessa Ammatillisten vaihtoehtojen arvioiminen 240 pv (sis. 3-20 seurantaa) Työn kokeilupaikan etsiminen Suunnitellun ammatti-/ koulutusalan soveltuvuuden varmistaminen Tuki työnhaku-/ työelämätaitojen vahvistamiseen - Kuntoutujalle pyritään antamaan mahdollisuus kokeilla työtä ja kehittää taitojaan työpaikalla, aitojen työtehtävien parissa! Esimerkkejä siitä, kenelle työkokeilu, työhönvalmennus ja MTtyöhönvalmennus sopivat? Työkokeilu Työhönvalmennus MTtyöhönvalmennus • esim. nuori asiakas, joka on ollut TEpalveluissa uravalmennuksessa ja jonka arvioidaan tarvitsevan kuntoutuksellista tukea soveltuvan alan valintaan • aikuinen asiakas vaihtaa ammattialaa (ei TEL piirissä), eikä tiedä mikä ala hänelle soveltuisi • esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen • esim. nuori tai aikuinen asiakas tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mielenterveyden häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen Vammaistukilain muutos 1.6.2015 56 Lain rakenteen yhtenäistäminen & erityiskustannusten vaikutus tuen myöntämiseen 16v VT:ssa - muutos Lähtöedellytyksenä toimintakyvyn heikentyminen sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan perus • olennainen haitta JA erityiskustannukset (perustuen määrän verran erityiskustannuksia) korotettu • huomattava haitta • säännöllinen vähintään viikoittain toistuva avun, ohjauksen tai valvonnan tarve henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella • huomattavat erityiskustannukset (korotetun tuen määrän verran erityiskustannuksia) ylin • sokeus, liikuntakyvyttömyys, varhaiskuurous tai vaikea vammaisuus • jokapäiväisen, aikaa vievän toisen henkilön avun tarve monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa • säännöllinen ohjauksen ja valvonnan tarve huomattavassa määrin • erittäin huomattavat erityiskustannukset (ylimmän tuen määrän verran erityiskustannuksia Kun perustuen edellytykset täyttyvät ja erityiskustannusten voidaan arvioida nousevan vähintään korotetun tuen määrään, tuki voidaan myöntää korotettuna Lain rakenteen yhtenäistäminen & erityiskustannusten vaikutus tuen myöntämiseen hoitotuessa - muutos Lähtöedellytyksenä toimintakyvyn heikentyminen sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan perus korotettu ylin • sokeus tai liikuntakyvyttömyys • säännöllinen vähintään viikoittain toistuva toisen henkilön avun tai ohjauksen ja valvonnan tarve henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella • erityiskustannukset (perustuen määrän verran erityiskustannuksia) • jokapäiväisen aikaa vievän toisen henkilön avun tarve monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa • säännöllinen ohjauksen ja valvonnan tarve huomattavassa määrin • huomattavat erityiskustannukset (korotetun tuen määrän verran erityiskustannuksia) • yhtämittainen hoidon ja valvonnan tarve • erittäin huomattavat erityiskustannukset (ylimmän tuen määrän verran erityiskustannuksia Kun perustuen edellytykset täyttyvät ja erityiskustannusten voidaan arvioida nousevan vähintään korotetun tuen määrään, tuki voidaan myöntää korotettuna Lain rakenteen yhtenäistäminen & erityiskustannusten vaikutus tuen myöntämiseen alle 16v VT:ssa - EI muutosta Lähtöedellytyksenä tavanomaista suuremman rasituksen ja sidonnaisuuden aiheutuminen sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään puolen vuoden ajan perus • rasitus ja sidonnaisuus vähintään viikoittaista korotettu • rasitus ja sidonnaisuus vaativaa tai päivittäin huomattavasti aikaa vievää ylin • rasitus ja sidonnaisuus vaativaa ja ympärivuorokautista Kun perustuen edellytykset täyttyvät ja erityiskustannusten voidaan arvioida nousevan vähintään korotetun tuen määrään, tuki voidaan myöntää korotettuna Lääkekorvausmuutokset vuonna 2014 Vuotuinen omavastuu eli lääkekatto Vuotuinen lääkekatto v. 2015 on 612,62 euroa Jos kustannukset korvattavista lääkkeistä kalenterivuoden aikana ylittävät lääkekaton -> asiakkaalle jää maksettavaksi 1,50 euron lääkekohtainen omavastuu 62 Henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta Kela-neuvonta ja työkykyneuvonta Asiointi Kelassa • Sähköisen asiointipalvelun käyttö, www.kela.fi • Puhelinpalvelu keskitetty yhteyskeskuksiin • Ajanvarausmahdollisuus netissä – Toimistoon tai puhelinpalveluun – Tarvittaessa tulkin tilaaminen etukäteen – Edelleen mahdollisuus toimistoasiointiin – Palvelu infossa – Vuoronumerolla asiakaspalvelupaikalla • Erityistä tukea vaativien asiakkaiden palvelu on keskitetty Kela-neuvojille • Työkykyneuvonta sairauspäiväraha-asiakkaalle Kela-neuvonta • Palvelu, jolla tuetaan erityistä tukea tarvitsevan sairaan ja vammaisen lapsen, nuoren ja aikuisen asioiden etenemistä • Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista, silloin kun perheen tilanne on sairauteen liittyen kuormittava eivätkä tavanomaiset palvelukanavat ole riittäviä. – Varmistetaan, että asiakas saa itselleen ja perheelleen kuuluvat tuet ja palvelut oikea-aikaisesti Kela-neuvonta – Asiakkaat tulevat esim. hoitavan tahon, kuten sairaalan sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä – Palvelujen tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa – Tarpeelliset yhteistyökumppanit sovitaan asiakkaan kanssa. Kela-neuvoja huolehtii asiakkaan kanssa yhteydenpidosta asiakkaan, Kelan ja kumppanin välillä Työkykyneuvonta • Työkykyneuvonta on Kelan palvelu sairauspäivärahaa hakeneille ja kuntoutusta tarvitseville asiakkaille – Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jonka työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä ja jonka arvioidaan hyötyvän henkilökohtaisesta ohjauksesta ja kuntoutuksesta – Neuvonnalla tehostetaan asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä ja kuntoutukseen ohjaamista, jotta asiakas voisi mahdollisimman nopeasti ja joustavasti palata työhön tai siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle ilman katkoksia toimeentulossa Työkykyneuvonta • Kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne. Annetaan tietoa sairauspäivärahasta, osasairauspäivärahasta ja kuntoutuksesta sekä muista työhön paluuta tukevista toimista • Keskustellaan tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaan tilanteesta ja työhön paluuta tukevien toimenpiteiden tarpeesta ja toteutuksesta – Yhteistyötahoja ovat esim. terveydenhuolto, TEtoimistot, oppilaitokset, työeläkelaitokset ja muut kuntoutuksen järjestäjät. Aktiivinen ja tavoitteellinen yhteistyö kumppaneiden kanssa • Työkykyneuvojat tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden, työterveyshuoltojen, TEtoimistojen, työeläkevakuutuslaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa. • Työkykyneuvonta on yhteistyötä myös Kelan sisällä. Työkykyneuvoja tekee yhteistyötä mm. sairauspäivärahan ja kuntoutusasioiden käsittelijöiden sekä asiantuntijalääkäreiden kanssa. Työkyvyn tukiprosessi Sairauspäiväraha 30 Työpaikka 60 90 Työpaikka ja työterveyshuolto Työpaikan toimintakäytännöt työkyvyn ylläpitämiseksi Varhainen tuki Sairauspoissolojen seuranta Työterveysneuvottelu Työn kuormituksen selvittelyt Sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittely Työnantaja- työntekijä keskustelu Käypä hoito –suositus kuntoutukseen Uusittavat sähköiset lomakkeet ohjaavat lääkäriä Kuntoutussuunnitelma D-todistus C-lausunto B-lausunto A-todistus Nopeuttavat päätöksen antamista. Mahdollistavat automaattipäätökset. Lääkärinlausuntojen uudistaminen • Lomakkeet ja niiden tietosisällöt uudistetaan • Lomakkeet määritellään yhtenäiseen tekniseen muotoon, jotta niitä voidaan tallentaa ja siirtää potilastiedon arkistoon • Lomakkeet sisältävät ohjeistuksen interaktiivisen lomakkeen toteutukseen • Interaktiivisilla ominaisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. lomakkeelle suoraan potilastietojärjestelmästä muodostettavia tietoja, linkkien takaa avautuvia ohjeita ja lisätietoja, ponnahdusikkunoita Hyötyjä asiakkaalle, lomakkeen täyttäjälle sekä Kelalle • Uudistuksessa keskeistä järjestelmissä toimiminen (=rakenteisuus) • Lausunto on helposti täytettävä • Lausunto tukee automaattiratkaisuja • Kelaan saadaan hyvin ja oikein täytettyjä lausuntoja • Tarvitaan vähemmän lisäselvityspyyntöjä • Ratkaisun tekemisessä syntyy vähemmän virheitä • Saadaan nopeampi päätös asiakkaalle Uudistamisen linjauksia • Valmistelun läpinäkyvyys, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä moniammatillinen näkemys • Terveydenhuollon toimijoiden sisäisiin prosesseihin ei ole tarkoitus vaikuttaa: – Esim. moniammatillisuus, sanelumahdollisuus – Uudistettuja pidempiä lausuntoja kuntoutussuunnitelma, C -lausunto, Blausuntoja ei todennäköisesti tulla ottamaan painotuotteiksi Uudistamisen linjauksia • Osalla lausunnoista voidaan hakea useampia etuuksia – Lausunnoissa on päädytty ratkaisuun, jossa lääkäri aloittaessaan lausunnon täyttämistä valitsee mitä etuutta ollaan hakemassa. Täytettävät kohdat aukeavat tämän mukaisesti. – Kysymys on kuitenkin edelleen yhdestä lausunnosta. Jos lausunnon tulostaa, paperiversioon tulostuvat täytetyt kohdat. Lausuntojen toiminnallisuus (interaktiivisuus) • Liittymät potilastietojärjestelmiin – Lomakkeissa on useita kohtia joihin tiedot voidaan tuottaa suoraan potilastietojärjestelmästä automaattisesti, lääkäri voi halutessaan muokata tietoja • Ohjeet täyttäjälle – Lomakkeella on lääkärille ohjeistusta / infoja ja linkkejä Kelan ohjeisiin • Pakollisuudet ja ehdollisuudet – Lomake avautuu täyttäjälle vain niiltä osin kuin on tarpeellista, joihinkin kysymyksistä pakko vastata Uudistuksen merkittävimmät muutokset (yhteistä kaikille) • Alkuperäinen aina arkistossa, tulostusasu ei enää aitouden merkki • Kenttiä, joihin pakko ottaa kantaa • Lomake ohjaa täyttäjää, tarjoaa kysymykset esim. iän mukaan • Tila ei lopu kesken, merkkimääriä ei rajoitettu • Rakenteisuus – Rakenteinen muoto, joka mahdollistaa automaattipäätökset (monivalinta/kyllä-ei) – Pyritty huomioimaan siinä määrin kuin mahdollista myös rakenteisuus, joka tukisi päätöksenteon tuki – järjestelmää & ja noudattaa rakenteisen kirjaamisen opasta Lääkärinlausuntojen sähköinen välittäminen • Lääkärintodistus voidaan välittää sähköisesti suoraan Kelaan samalla kun todistus tallennetaan Potilastiedon arkistoon • Tieto Kelaan välittämisestä kirjataan potilastietojärjestelmään samalla kun todistus kirjoitetaan, välittäminen vaatii asiakkaan luvan • Hyödyt – Todistus koneellisesti käsiteltävässä muodossa – Jatkokäsittelyn manuaalityövaiheita jää pois, työajan säästö – Mahdollistaa etuuskäsittelyn kehittämisen, automatisoinnin ja tukee sähköistä asiointia Lääkärinlausuntojen sähköinen välittäminen • Todistusten välityksen pilotit – Lahdessa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä syksyllä 2014 – Pilotissa lääkärintodistus A:n välittäminen Kelaan – Piloteista hyvä palaute, välitys piloteissa jatkuu • Kelan tavoitteena laajentaa todistusten välitystä – Välitys tulossa lakisääteiseksi • HE 345/2014 asiakastietolain muutoksesta annettu 18.12.2014 • Todistusten välitys ja todistusten kyselypalvelu Kanta-palvelujen laajennuksena – Välityksen laajentamista selvitetään lain toimeenpanon suunnittelussa – Kelassa rakennetaan v. 2015 aikana valmius vastaanottaa kaikkia lääkärinlausuntoja sähköisesti Ajankohtaista (Laki asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (HE 345/2014) • Asiakastietolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että: – Siinä säädettäisiin mahdollisuudesta toimittaa terveydenhuollon ammattihenkilön laatima todistus tai lausunto asiakirjassa osoitetulle vastaanottajalle terveydenhuollon Kanta-palveluihin rakennettavan viestinvälitys- ja kyselypalvelun avulla. – Tällainen sähköinen luovutus edellyttäisi asiakkaan informoitua ja yksilöityä suostumusta, joka kirjattaisiin asiakirjaan. Aikataulu ja hankkeen jatkotyöskentely • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista (165/2012) – Vaiheistusasetuksessa säädetään siitä, mitkä asiakirjat ja missä aikataulussa ne tulee tallentaa valtakunnalliseen arkistointipalveluun. – Kelan lausunnot arkistoon pääosin 9/2016 – Kantapalveluiden ja tietojärjestelmäntoimittajien tarpeiden vuoksi lomakkeiden on oltava testauskunnossa 2015 » Lausuntojen sisältö ja tekniset määrittelyt (CDA R2) valmistuvat 2015. Hankkeen tilanne 3/2015 • Kelan lausunnot ja todistukset ovat sisältöosuuksien puolesta valmiita • Sisällön yhteydessä on määritelty interaktiivisia ominaisuuksia (automatiikka, ohjeet, linkitykset pakottavuus), joita Kela toivoo rakenteisiin toteutettavan • Potilastietoarkiston edellyttämät tekniset rakenteet valmistuvat pidempien lausuntojen osalta kevään aika. • Toiminnallisesti hanke siirtyy nyt uuteen vaiheeseen • Toisessa pääsuunnassa uudistettuja lomakkeita markkinoidaan lääkärikäyttäjille • Toisella osa-alueella aloitetaan aktiivinen yhteydenpito järjestelmäntoimittajiin lomakkeiden järjestelmätoteutuksen tukemiseksi Lääkärikunnan koulutus • Kelan omien lääkärien ja ulkopuolisten lääkärien sekä muiden ammattiryhmien perehdytys uusien lomakkeiden sujuvaan käyttöönottoon – Uusi toimintamalli ja ajattelutapa – Sisältöjen muutosten hahmottaminen ja sisäistäminen – Vaivattomuuden korostaminen – Lomakkeen perusmoduulin ”erilaisuuden sietäminen” Käyttöönotto potilastietojärjestelmissä • Lääkärinlausuntolomakkeet ovat interaktiivisina täytettävissä Kelan määrittelemällä tavalla potilastietojärjestelmissä • ohjeistaa (ja edistää) lomakkeiden toteutusta potilastietojärjestelmiin (lomakkeen omistajan roolissa) • Lääkärinlausuntolomakkeiden muutoksenhallintaprosessi on selkeästi kuvattuna ja kaikki toimijat tietävät, kuinka jatkossa toimitaan • kuvata yhdessä muiden toimijoiden kanssa lomakkeen jakeluprosessi (sekä ylläpito/päivitysprosessi) Puhelinpalvelu yhteistyökumppaneille 20.3.2015 Lääkärilinjat • HYKS erityisvastuualue, Helsinki: 040 136 9667 • KYS erityisvastuualue, Kuopio: 040 153 7303 • OYS erityisvastuualue, Oulu: 040 136 9660 • TAYS erityisvastuualue, Tampere: 0206354140 • TYKS erityisvastuualue, Turku: 0206345142 20.3.2015 87 KIITOS
© Copyright 2024