Kohtauksia eräästä vakoojaliitosta
PETER KRAMER AP Kohtauksia eräästä vakoojaliitosta NEW YORK. Joen perhe-elämä. Kun Valerie lähti työmatkoilleen, hän ei voinut kertoa Joelle, minne hän on menossa tai koska palaa, vaikka Joen piti saada tietää, tarvitsevatko he seuraavana päivänä lastenhoitajan. Miten avioliitto toimi, ja mitä tapahtuu, kun maailman mahtavimmat miehet päättävät hyökätä sen kimppuun.” TARINASSA on ainesta Hollywood-elokuvaan, ja sellainen tositapahtumista on tehty. Huomenna ensi-iltansa saava Fair Game kertoo seitsemän vuoden takaisesta skandaalista, jonka keskiössä olivat perheenäiti-vakooja Valerie Plame ja hänen miehensä Joe Wilson. Skandaalissa yhdistyivät sodat, joukkotuhoaseet, valta ja vakoojat sekä yhden perheen poikkeuksellinen elämä. ”En nähnyt tätä pääasiassa poliittisena tarinana”, elokuvan ohjaaja Doug Liman sanoo New Yorkissa. ”Intohimoni oli Valerien ja CIA ALKOI kouluttaa Plamesta salaista agenttia jo 80-luvulla. Se maksoi koulunkäynnin ulkomailla, jotta hänellä olisi aidolta vaikuttava koulu- ja työhistoria, ja loi yrityksen työpaikaksi. Ongelmat alkoivat parikymmentä vuotta myöhemmin, kun George W. Bushin hallitus alkoi kerätä todisteita Irakin joukkotuhoaseista. Plame tutki työkseen – salaa – ydinaseiden leviämistä. Hänen miehensä puolestaan oli työskennellyt pitkään Yhdysvaltain diplomaattina muun muassa Saddam Husseinin Irakissa. Vuonna 2002 CIA lähetti Wilsonin Nigeriin tutkimaan, oliko Saddam ostanut sieltä uraania ydinasetta varten. Wilson ei löytänyt todisteita, mutta vuotta myöhemmin Bush väitti juuri päinvastaista perusteluna Irakin sodalle. Wilson kirjoitti New York Timesiin artikkelin, jossa hän syytti Bushin hallitusta vääristelystä. Kahdeksan päivää myöhemmin Washington Post julkaisi nimettömiltä hallitus- Fair Game -elokuva kertoo tosielämän vakoojan Valerie Plamen tarinan. Anu Partanen Kaunis perheenäiti asui kalliilla alueella Washington DC:ssa. Hän oli opiskellut Lontoossa ja Brysselissä, työskenteli riskisijoittajana, ja hänen miehensä oli arvostettu entinen diplomaatti. Nainen järjesti kotonaan illalliskutsuja ja vei kaksosia kouluun. Eräänä aamuna mies heitti sängylle päivän lehden. Se kertoi, että nainen työskentelee Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n vakoojana. ihmiset vievät salaisuutensa hautaan. Tämä oli ainutlaatuinen tilaisuus nähdä, miten CIA toimii.” Naomi Watts agenttina Valerie Plamen roolissa. lähteiltä saamansa tiedon Wilsonin vaimon työstä CIA:ssa. CIA-AGENTIN nimen paljastaminen on rikos, joten jupakasta seurasi pitkä oikeustaistelu. Lopulta varapresidentti Dick Cheneyn kansliapäällikkö Lewis ”Scooter” Libby myönsi vuotaneensa Plamen nimen ja hänet tuomittiin useista sotkuun liittyneistä rikoksista. Plame menetti paljastuksessa työpaikkansa ja elinkeinonsa, CIA kalliisti rakennetun agenttinsa ja monet Plamen kanssa eri maissa salaa työskennelleet ihmiset saattoivat menettää henkensä. ”Valerie oli yksi CIA:n salaisimmista työntekijöistä”, Liman selittää. ”Yleensä nämä DOUG LIMANIN lakimiesisä johti 80-luvulla tutkimuksia, jotka selvittelivät Reaganin hallituksen asekauppoja Iran– Contra-skandaalissa. Liman itse on ohjannut esimerkiksi vakoojaelokuvat Mr. & Mrs. Smith sekä Jason Bourne -trilogian ensimmäisen osan Medusan verkko. Plamen tarinan muuttaminen elokuvaksi oli kuitenkin hankalaa. Plame itse kirjoitti kirjaa elämästään ja työskenteli elokuvan konsulttina, mutta CIA päätyi sensuroimaan suuren osan kirjasta. Vaikka nimi ja ammatti olivat jo julkisesti tiedossa, työn sisältö oli yhä salaista. Elokuvantekijät kiersivät ongelman käyttämällä lähteenä Libbyn oikeudenkäynnin pöytäkirjoja ja haastattelemalla Plamen ystäviä ja kollegoita. Usein tutkimuksetkin olivat yhtä agenttipeliä: käsikirjoittajat kirjoittautuivat hotelliin rakennusyrittäjinä, etteivät olisi vaarantaneet syväkurkkujaan. Kun Plamea näyttelevä Naomi Watts yritti järjestää tapaamista Yhdysvaltain eri laidalla asuneen Plamen kanssa, tämä ehdotti treffejä puolivälissä lentokentällä. ”Mietin, että kuka ihme sopii tapaamisen lentokentälle”, Watts muistelee. ”Sitten tajusin, että no, tietysti vakooja.” Lopputulos on sekoitus totta ja todennäköistä. Liki kaikki Plamen kenttätyötä kuvaavat operaatiot ovat keksittyjä. Suuri osa elokuvan jännitteestä syntyykin Joen ja Valerien suhteesta. Skandaalin alkaessa Joe vaatii julkisuudessa oikeutta perheelleen, mutta Valerie haluaa agenttiluonteena vetäytyä valokeilasta. ELOKUVALLA ON silti myös poliittinen viesti. Eräässä kohtauksessa Wilson muistuttaa yliopisto-opiskelijoille, että demokratia ei ole vapaa-ajelu ja kertoo naisesta, joka kysyi tiedemies ja poliitikko Benjamin Franklinilta, minkälaista hallintoa Yhdysvaltojen perustuslakia kirjoittava joukko oli heille luomassa. ”Tasavaltaa”, vastasi Franklin, ”jos pystytte pitämään sen.” Limanin mielestä siinä on Fair Gamen ydin. ”Meidän on voitava puhua hallitustamme vastaan julkisesti ilman pelkoa rangaistuksesta. Se on yksi Yhdysvaltain perusperiaatteista. Tässä tapauksessa pariskunta päätti kertoa totuuden, ja hallitus hyökkäsi heidän kimppuunsa”, Liman sanoo. ”Tämä on tarina siitä, miten Valkoinen talo käytti valtaansa väärin. Niin on tapahtunut monta kertaa historiamme aikana, ja meidän on oltava jatkuvasti valppaana. Se tarina on aina ajankohtainen.” Fair Gamen ensi-ilta on 5. 11. Fair Game -vakoojaelokuvan ohjaaja Doug Liman, pääosan esittäjä Naomi Watts ja entinen CIA-agentti Valerie Plame tapasivat elokuvan kutsuvierasnäytöksessä New Yorkissa.
© Copyright 2024