1. No category

SOUNDCRAFT MFXi 12
Livetilanteet oikein ja turvallisesti
Kuvitettu opas äänentoistolaitteiston turvalliseen
sekä ammattimaiseen käyttöön livetilanteissa.
Oskari Järvelin
www.oskarijarvelin.fi
Tämä on opas äänentoistolaitteiston käyttöön livetilanteissa turvallisesti ja ammattimaisesti
keskittyen Soundcraftin MFXi12 -äänipöytään. Opas sisältää runsaasti kuvallisia esimerkkejä ja
simplifioituja check-listoja. Lopussa on myös harjoituksia, joilla voi kehittää osaamistaan. Oppaan
on luonut livetapahtumien äänentoistojärjestelmiä neljä vuotta ympäri Suomea rakentanut ja
käyttänyt ääni- ja valoteknikko teknikko Oskari Järvelin oman substanssiosaamisensa pohjalta.
Opas on suunnattu ensisijaisesti Limingan seurakunnan nuorten bändin äänentoistoa rakentaville
ja käyttäville henkilöille sekä toimintaa ohjaaville työntekijöille. Opasta voi käyttää ilman
Soundcraft MFXi 12 –äänipöytää, mutta eniten tästä saa irti äänipöydän äärellä testailen.
1: Sisällysluettelo
1. Sisällysluettelo
2. Esipuhe
3. Laitteisto
a. Äänentoistojärjestelmä
b. Äänipöydät
c. Kaiuttimet
d. Äänilähteet
e. Kaapelit
f. Tarvikkeet
4. Soundcraft MFXi12
5. Keikkavalmistelut
a. Laitteiston tarkistus
b. Keikkapaikan tunteminen
c. Artistien ja playlistin tunteminen
6. Äänentoiston rakennus
a. Järjestelmällisesti
b. Turvallisesti
7. Miksaaminen
a. Analogipöydän työkalut
b. Monitorointi
c. Taajuuskorjaus
d. Efektit
e. Soundcheck
8. Troubleshooting – ongelmien eliminointi
9. Tee-Se-Itse - Harjoituksia äänipöydän käytöstä
a. Rakennus
b. Monitorointi
c. Efektit
d. Äänentoistolaitteisto
e. Troubleshooting
2
2
3
4
4
4
4
5
7
9
10
14
14
14
14
15
15
16
16
16
17
17
18
19
20
21
21
21
21
21
21
2: Esipuhe
Koen tätä kirjoittaessani suurta iloa. Vuosikymmenten odottamisen jälkeen on tapahtunut jotakin
perin kummallista ja vilpittömästi ihanaa. Limingan seurakuntaan on saatu nuorten bändi, bändille
soittimet ja äänentoisto, äänentoistolle osaavat käyttäjät ja ennen kaikkea oma treenikämppä
nuorisonurkan naapurista.
Olen kulkenut seurakunnan bändin mukana pitkän matkan. Riparini 2009 jälkeen muistan, kun
seurakunta järjesti gospelmessun. Soittajia taisi olla kaksi työntekijöiden lisäksi, ja laulajat lauloivat
kaikki samaan mikkiin. Vaikka vieläkin kerrotaan legendaa nuorisotoimiston nurkissa
kummittelevasta vihreästä kaiuttimesta, niin pitkälle ollaan yhdessä päästy!
Ennen kaikkea tunnen suunnatonta iloa siitä, että vaikka muutan Turkuun, tiedän äänentoiston
olevan osaavissa käsissä. Tähän olen osallistunut ja tiedän osallistuvani jatkossakin, joskus ehkä
enää vain tämän oppaan kautta, kouluttamalla teknikoita pitämään mielessä turvallisuuden, sekä
jakamalla kaikenlaista hyödyllistä ja hyödytöntä nippelitietoa.
Kiitos vielä omastakin puolestani, että olet kiinnostunut tästä palvelutehtävästä seurakunnassa!
Kiitos kun etsit apua tästä oppaasta, sillä olen vuodattanut tähän vuosien aikana kerryttämäni
substanssiosaamiseni äänentoistojärjestelmien parissa.
Olen tehnyt tapahtumia ympäri Suomea aina autotallibändien ”keikoista” isompien tähtien (mm.
Alexa James, USA, ja Johanna Kurkela) konsertteihin ja suuriin festareihin (Jyrkkä Rock Festival, Nuorten
Kesä, Real Deal). Silti joka kerta palaan mieluimmin kotiseurakuntaani miksaamaan perjantain
bändireenejä. Vaikka puitteet ja yleisömenestys ovat hulppeammat suurilla lavoilla, niin Limingan
seurakunnassa on jotain, mitä en voi koskaan vaihtaa pois! artistit ovat rakkaita ystäviäni ja
hommaa vetävät suuresti ihailemani nuorisotyöntekijät. Meno maistuu ja nauru raikuu!
Haluan rohkaista sinua tällä oppaalla osallistumaan rohkeasti bändin toimintaan. Tekniikka ei ole
niin kauhean monimutkaista, kunhan vain hieman avaan silmiäsi. Ole rohkealla mielellä!
Seurakunta on paras paikka harjoitella äänentoistohommia, vaikka mokaat niin ”so what”! Pidä
mielessäsi turvallisuus keikan suunnittelusta aina viimeiseen metriin asti! Kun ongelma yllättää,
yllätä sinä puolestasi ongelma sitkeydelläsi ja luovuudellasi. Ole uteliaalla mielellä, äläkä pelkää
kysyä. Jumalan siunausta tärkeässä tehtävässäsi!
Nurmijärvellä 9.7.2013
Oskari Järvelin
www.oskarijarvelin.fi
3
3: Laitteisto
3a. Äänentoistojärjestelmä.
Äänentoistojärjestelmä. Sana itsessään pelottaa jo arimmat teknikot karkuteille. Kuitenkin termi
on välttämätön, sillä yksi oppaan tärkeimmistä opeista on loogisuus. Äänentoistojärjestelmä on
yksinkertaisimmillaan äänilähde (mikrofoni/musiikkisoitin) ja kaiutin.
Äänilähde
Kaapeli
Kaiutin
Kun äänilähteiden ja kaiuttimien määrä kasvaa, tarvitaan väliin laitteita jos jonkinlaisia. Tässä
oppaassa keskityn kuitenkin äänipöytään eli mikseriin.
Äänilähteet
Kaapelit
Äänipöytä
Kaapelit
Kaiuttimet
3b. Äänipöydät.
Äänipöytä. Tunnetaan myös mikserinä. Suurempien äänentoistojärjestelmien sydän, joilla
hallitaan monenlaisia asioita. Äänipöydällä summataan usean äänilähteiden signaalit, käsitellään
niitä ja saatetaan ne keskinäiseen tasapainoon. Lisäksi on valittavana useita ulostuloja, joihin voi
valita halutut signaalit menemään. Limingan seurakunnassa on käytössä keskikokoinen analoginen
äänipöytä MFXi 12 ja vieläpä laatuvalmistajalta Soundcraftilta. Erittäin suurena plussana olen
kokenut pöydän sisäänrakennetun digitaalisen efektilaitteen.
Lisäksi on olemassa digitaalisia äänipöytiä, jotka ovat ennemmin tietokoneita kuin miksereitä.
Niiden ominaisuusmääriä ei osaa edes kuvitella, saatikka kirjoittaa ohjeita niihin. Digitaalimikseri
käytetään esimerkiksi Limingan kirkossa huolehtimassa äänentoistosta.
3c. Kaiuttimet.
Kaiuttimet. Kaiuttimet jaetaan yleensä aktiivisiin ja passiivisiin kaiuttimiin. Erona on se, että
aktiivikaiuttimet pitävät pääteasteet sisällään jo valmiiksi ja passiivisilla kaiuttimilla on erilliset
pääteasteet. Eron huomaa kyllä! Passiivikaiuttimissa ei ole yleensä kuin yksi reikä, johon menee
Speacon-johto pääteasteesta, ja johtoa pitkin siirtyy sekä käyttövirta että audiosignaali.
Aktiivikaiuttimissa on taas omat reiät virtajohdolle ja audiokaapelille (XLR), sekä vielä joitakin
peruskytkimiä (virtakytkin, äänenvoimakkuus, MIC-LINE-kytkin).
4
Aktiivikaiuttimien kytkimistä tärkein äänenvoimakkuuden lisäksi on MIC-LINE-kytkin, joka tulee
olla LINE-asennossa, kun käytössä on äänipöytä. Jos mikrofoni kytketään suoraan kaiuttimeen,
valitaan MIC-asento. MIC-LINE-kytkin vaikuttaa äänenvoimakkuuteen huomattavasti. MIC-asento
voimistaa tulevaa signaalia, sillä mikrofonista tulee heikompi signaali kuin äänipöydästä tuleva. Jos
käytetään LINE-asentoa, kaiutin voimistaa tulevaa signaalia huomattavasti vähemmän, sillä
äänipöydästä tai muista LINE-tason äänilähteistä tuleva signaali on valmiiksi voimakkaampaa.
Oikea asento äänenvoimakkuudelle tulee valita tilan mukaan niin, että pää-äänenvoimakkuuden
liuku on 0-tasossa, mutta kaikissa kaiuttimissa tulee olla sama äänenvoimakkuuden taso.
Limingassa ovat käytössä hintaluokassaan kohtuulliset, mutta laadultaan ja merkiltään loistavat db
Cromo –sarjan aktiiviset kokoäänikaiuttimet. Monitoreina on db Cromo 8+ ja pääkaiuttimina db
Cromo 12+.
Kuvassa takaapäin näet alareunassa klassisen europistokkeen virtapaikan sekä virtakytkimen.
Ylempänä vasemmassa reunassa ovat sekä XLR- ja 6,3mm plugisisäänmenot. Kaiuttimien
inkittämisen mahdollistavat ulostulot puuttuvat kokonaan. Ledeistä vihreä kertoo sisään tulevasta
signaalista ja punainen on Peak-indikaattori, joka kertoo äänen särkymisestä. Oikeassa
yläreunassa ovat äänenvoimakkuuden säädin ja MIC-LINE-kytkin. Äänenvoimakkuutta ei kannatta
pitää aivan täysillä, ehkäpä noin klo 15, kun pitää soittaa lujaa. Hiljaisemmissa tapahtumissa ja
gospelmessuissa klo 13 riittää vallan mainiosti.
Tärkeää on varmistaa, että molemmat kaiuttimet ovat yhtä isolla!
Tärkeä on tarkistaa myös MIC-LINE-kytkimen asento.
5
3d. Äänilähteet.
Äänilähteistä puhuttaessa tarkoitan pääasiassa kaikkia mikkejä ja DI-bokseja sekä tietokoneita,
joita käytetään. Äänilähteiden laatu vaikuttaa säätöihin huomattavasti!
Mikrofonit jaetaan yleisesti dynaamisiin ja kondensaattorimikrofoneihin. Lisäksi on olemassa
muita harvinaisempia mikrofonilaatuja, joista yleisin on varmasti langaton mikrofoni. Erot ovat
syvällisemmässä tekniikassa, joita en nyt ala sen syvemmin selvittämään, mutta esimerkiksi
Wikipedia osaa selittää eroavaisuudet hienosti.
Dynaamiset mikrofonit ovat kaikkein yleisimpiä. Johto
vain kiinni ja jo toimii. Mikin mukaan kuitenkin muut
asetukset vaihtelevat jopa huomattavasti. Dynaamisia
mikkejä käytetään lähes aina laululle ja soitinten
mikittämiseen. Suuntakuvio, eli suunnat, joista mikrofoni
ottaa ääntä, on yleensä hyvin laaja (ns. superhertta).
Limingan seurakunnan mikrofonit ovat legendaarisen
Shuren halvempaa laulumikrofonisarjaa PG-58. Ne ovat
varustettu On-Off-kytkimillä. Aina keikalla kannattaa
muistuttaa artisteja, että he eivät koskaan koske noihin
kytkimiin. Mute on paljon käytännöllisempi äänipöydästä
käytettynä, eikä epätoivottuja unohduksia tule.
Uusille laulajille ohjeistuksena kannattaa antaa sellainen ohje, että mikkeihin lauletaan suoraan
edestä ja suu on noin 3cm päässä mikrofonista (kämmenen paksuus).
Kondensaattorimikrofonit ovat parempia, kalliimpia ja saundiltaan puhtaampia.
Kondensaattorimikrofonit kuitenkin vaativat Phantom-syötön eli +48V lisävirran toimiakseen.
Seurakunnan äänipöydässä lisävirran saa käyttöön kaikkiin kanaviin oikeasta yläkulmasta
punaisesta painikkeesta. Kondensaattorimikrofoneja käytetään yleensä studioissa laululle tai
keikoilla kuoromikkeinä. Vaikka mikit ovatkin parempia, ovat ne huomattavasti kiertoherkempiä.
Kierto on se vinkuva ääni, joka syntyy, kun kaiuttimista tuleva ääni pääsee kiertämään
mikrofoneihin.
Langattomia mikkejä käytettäessä tulee kiinnittää huomiota taajuuteen siten, ettei samassa
tilassa ole useaa mikkiä samalla taajuudella. Lisäksi virran (pattereita yleensä) riittäminen tulee
varmistaa vaihtamalla aina ennen keikkaa uudet tai ladatut patterit vanhojen tilalle. Vastaanotin
tulee sijoittaa hyvälle paikalle, jotta signaali pääsee pätkimättä perille asti.
Muista äänilähteistä puhuttaessa, tulee varmistaa aina että pianon, kitaran tai tietokoneen
äänenvoimakkuus on n. 80% maksimista. Jos käytetään DI-boksia, joka muuntaa 6,3mm
plugipiuhan XLR-piuhaksi (kaapeleista tarkemmin seuraavassa alaluvussa), tarvitsee sekin yleensä
Phantom-virran eli +48V lisävirran toimiakseen.
6
Se miksi piano, kitara tai basso tarvitsee DI-boksin, on fakta, ettei audiosignaali jaksa 6,3mm
plugipiuhassa kuin 30 metriä särkymättä. XLR-johdossa audiosignaali jaksaa jopa 130 metriä
särkymättä, joten on äänenlaadun kannalta parasta muuttaa aina plugijohdoissa kulkevat signaalit
XLR-johdoissa kulkeviksi.
Kitaroihin ja bassoon DI-boksin voi kytkeä kahdella tavalla:
Kitara
Vahvistin
Kitara
Vahvistin
DI
Mikseri
DI
Kitara yhdistetään DI-boksin IN-aukkoon.
DI-boksin LINK-aukko yhdistetään
kitaravahvistimen IN-aukkoon. DI-boksin
OUT-aukko yhdistetään mikseriin.
Mikseri
Kitara yhdistetään kitaravahvistimen INaukkoon. Kitaravahvisitimen PHONES-aukko
yhdistetään DI-boksin IN-aukkoon. DI-boksin
OUT-aukko yhdistetään mikseriin.
Ensimmäisestä tilannetta käytetään, kun halutaan kitaristin kuulevan itsensä vahvistimesta, eikä
käytetä kitaravahvistimen efektejä. Mikseriin siirtyy kitaran puhdas saundi, vaikka vahvistimen
efektejä käytetään. Toisessa tilanteessa etuna on se, että kitaravahvistimen efektit saadaan myös
äänentoistoon, mutta kitaravahvistin mykistyy, eikä kitaristi kuule itseään kuin monitorista.
3e. Kaapelit.
Erilaisia kaapelityyppejä riittää, mutta käyn tässä läpi muutaman yleisimmän ominaisuuksia ja
käyttötapoja.
Erilaisten audiosignaalipiuhojen välille myydään adaptereita, joita esimerkiksi joudutaan
käyttämään Limingan seurakunnassa muuttamaan plugimonitoriulostulot (AUX1 & AUX2) XLRjohdoksi. Kuitenkin suosittelen aina käyttämään kaapelimuunnoksiin DI-boksien kaltaisia laitteita,
jotka parantavat signaalia, kun halvat adapterit huonontavat sitä huomattavasti.
XLR-johto tunnetaan myös nimellä mikkipiuha, sillä niitä
käytetään yleisesti mikrofoneihin ja kaiuttimiin audiosignaalia
kuljetettaessa. Se on 3-napainen ja sen päät ovat toistensa
vastakohtia. Päätä, jossa on reiät, kutsutaan naaraaksi ja päätä,
jossa on piikit (kuvassa), kutsutaan urokseksi. Kaapelissa signaali
jaksaa jopa 130 metriä särkymättä.
7
6,3mm plugi eli klassinen kitarapiuha. Sitä käytetään yleisimmin
kitaran tai basson ja vahvistimen välillä, mutta myös pianon ja
mahdollisen DI-boksin välillä. Siinä on puikulamainen pää, jossa on
yleisimmin yksi, mutta joskus myös kaksi (stereopiuha) mustaa
nauhaa. Kumpikin pää on täsmälleen samanlainen. Tässä
kaapelissa signaali jaksaa vain 30 metriä särkymättä.
3,5mm plugi on ulkonäöltään isoveljensä näköinen, mutta
pienempi. Johto on klassinen kuulokeliitäntä puhelimissa, mp3soittimissa ja tietokoneissa. Siinä yleensä on kaksi mustaa nauhaa,
eli siinä kulkee audiosignaali stereona. Kumpikin pää on
täsmälleen samanlainen ja särkymättä signaali jatkaa vain
kymmeniä metrejä.
RCA eli komposiittikaapeli. Tätä kaapelia käytettiin aikaisemmin
television liitännöissä. Sen tunnusmerkkinä ovat keltainen,
valkoinen ja punainen liitin, joissa uroksessa on piikki ja sen
ympärillä rengas ja naaraassa on reikä uroksen piikille. RCA:ta
käytetään yleisesti hyvälaatuisen äänen siirtämiseen. Valkoinen
liitin on audiosignaalin vasemmanpuoleinen kanava, punainen on
audiosignaalin oikeanpuoleinen kanava ja keltainen kuljettaa
videokuvaa. Esimerkiksi CD-soittimet ovat käyttävät ulostuloltaan
RCA-liittimiä. Signaalin jaksaminen RCA-kaapelissa rajoittuu myös
kymmeniin metreihin
Euro-kaapeli. Kaikkein yleisin virtapiuha laitteille. Lähes kaikki
vahvistimet, äänipöydät, pöytätietokoneet ja vastaavat käyttävät
eurokaapelia. Se siirtää 220-230V ja 50-60Hz verkkovirran laitteille
sopivaan liittimeen. Toinen pää on klassinen schuko-liitin ja toinen
pää on melkein kuin suorakulmio, josta kaksi kulmaa on
pyöristetty ja siinä on kolme pystysuorakulmionmuotoista pientä
reikää. (Kuvassa oikean puoleinen pää)
Speacon on yleisin kaapeli ulkonaisten päätevahvistimien ja
passiivikaiuttimien välillä. Sen päät ovat sinisiä, ja ne lukittuvat
paikoilleen työntämällä sen sisään sisään siniseen reikään ja
pyöräyttämällä kelloa myöten. Kaapelissa kulkee sekä
audiosignaali että virta kaiuttimeen. Signaali jaksaa tässä
kaapelissa useita kymmeniä metrejä.
Powercon on ulkonäöltään lähes identtinen Specon-kaalelin
kanssa, mutta siirtää pelkästään virtaa. Sitä ei missään nimessä
saa sekoittaa Specon kaapelin kanssa. Sen päähän on tehty
erilaiset lukitsimet, joten niitä ei kuitenkaan pysty ehjänä
kytkemään toistensa vastapareihin.
8
Schuko-kaapeli eli yleisesti tunnettu jatkojohto, joka haaroittaa
tai jatkaa verkkovirtaa. Suomessa yleisesti käytetään 230V
verkkovirtaa, joten kytkettyjen johtojen kanssa tulee olla
varovainen! Käytä pelkästään maadoitettuja jatkojohtoja, sillä
muuten kaikki äänentoistoon kytköksissä olevat ovat
vikatilanteessa hengenvaarassa!
3x16A, 3x32A ja 3x63A ovat voimavirtakaapeleita, joiden käytössä
tulee olla erittäin varovainen! Ne ovat punaisia ja viisinapaisia.
Niitä joudutaan käyttämään suurten äänentoistojen kanssa ja kun
käytetään valaistusta tapahtumassa. Niiden päät ovat toistensa
vastakohtia. Niissä kulkee rinnakkais kolme suurjännitteistä
schuko-piuhaa kolmessa eri vaihteessa.
3f. Tarvikkeet.
Keikalla voi tarvita monenlaista tarviketta. On muutamia asioita, jotka olen kokenut
erittäin hyödylliseksi pitää mukanani erinäisiä tarvikkeita.
Teippiä.
On hyvä olla mukana valkoista kapeaa teippiä, jota voi laittaa mikserin alareunaan
kanavanumeroiden päälle. Teippiin voi kirjoittaa, mitä missäkin kanavassa on, se
helpottaa muistamista myöhemmin. Esim. maalarinteippiä.
Lisäksi mukana on hyvä olla roudausteippiä. Sillä voi teipata johdot pois tieltä, tehdä
vedonpoistoja ja jopa korjata tiettyjä asioita.
Kyniä ja paperia.
Kyniä voi tarvita artisteille pikaista transponointia varten. Kyniä tarvitsee playlistien
ja kanavalistojen ylöskirjoittamiseen. Kynillä on hyvä kirjoittaa muistilappuja ja
teippejä äänipöydän alareunaan.
3,5mm->RCA –adapteri.
Kätevä johto, jolla on mukava testata äänentoisto ja tehdä äänentoiston yleissoundcheck kännykkää tai tietokonetta hyväksikäyttäen.
Pattereita.
Pattereita voi tarvita yllättävään moneen juttuun. Mikkeihin, kitaroihin…
9
4: SoundcraftMFXi12
Äänipöytä vaikuttaa ensivilkaisulta melkoisen monimutkaiselta, mutta kun jaamme sen osioihin,
homma selkenee huomattavasti. Pöydän yleisilme:
Lisäulostulot MIX-L ja MIX-R lisäksi
Monitor out
-lähtöjen
voimakkuus
ja valinta
kuullaanko
MIX vai SUB –
liukuja.
10
On tärkeää huomata ettei tässä
tapauksessa MONITOR OUT –lähdöt
EIVÄT OLE niitä monitorilähtöjä, joita
tarkoitan monitoroinnista puhuttaessa.
Näitä lähtöjä ovat AUX1 OUT ja AUX2
OUT –lähdöt.
* SUB OUT –lähdöt ovat punaisten SUBliukujen ulostulo.
MUTE FX hiljentää efektilaitteen.
MONO OUT lähettää äänipöydän MIXulostulot monoulostulona.
FX BUS OUT lähettää efektilaitteen
ulostulon monona
Aluksi pöytä kannattaa mielessä jakaa osioihin, joita kutsutaan kanaviksi:
* Ylimpänä lukee kanavan numero.
* Seuraavaksi on MIC-sisääntulo, johon kytketään äänilähteet.
* Hieman alempana on LINE-sisääntulo. Myös tähän voi kytkeä äänilähteen.
* Seuraavaksi on INSERT-silmukka. Tämän kytkennän monia käyttömahdollisuuksia
en tämän syvällisemmin opeta. Voidaan käyttää esim. efektin käyttöön.
* GAIN-nuppi lisää keinotekoista volyymia heikentäen äänen laatua.
*HiPass-filtteri. Poistaa kanavasta kaikki alle 100Hz taajuudet.
*Parametrinen taajuuskorjain HF (High Frequensies = korkeat taajuudet), MF (Middle
Frequensies = keskitaajuudet) ja LF (Low Freguensies = matalat taajuudet) säätimillä.
MF nupin vaikuttavaa taajuutta voi vaihtaa toiseksi ylimmällä säätimellä.
* AUX 1 eli monitorilähtö 1
* AUX 2 eli monitorilähtö 2
* FX eli äänipöydässä olevan Lexiconin efektilaitteen nuppi
* PAN eli panorointi. Muuttaa vasen-oikea-tasapainoa.
* MUTE hiljentää kanavan kaikista kaiuttimista, myös monitoreista.
* PFL eli Pre Fade Listening. Lähettää kanavan audiosignaalin kuulokeliitäntään.
*MIX vai SUB. Meneekö kanava MIX vai SUB –liukujen alle.
*PK-valo eli Peak-ilmaisin. Valon syttyessä sisääntuleva signaali on liian isolla ja se
särkyy. Pienennä gainia tai äänilähteen omaa äänenvoimakkuutta.
*Liuku. Vaikuttaa pelkästään MIX ja SUB –liukuihin meneviin audiosignaaleihin. Ei
vaikuta PFL tai AUX 1 meneviin äänenvoimakkuuksiin. Saattaa vaikuttaa AUX 2tasoon, jos on valittu POST-asento AUX 2-lähtön pää-äänenvoimakkuuden alta (sivu
9). PRE-asennossa ei vaikuta AUX 2 –äänenvoimakkuuteen. Paras ja tavoiteltavin
asento on lähellä 0-asentoa
*Kanavan numero uudestaan.
Lisäksi kanavat STE1 ja STE2 ovat stereokanavia, jotka ovat muuten samanlaisia,
mutta niissä on kaksi LINE-sisääntuloa ja keskialueen tajuutta ei voi vaihtaa.
11
* Yksi tärkeimmistä! +48V Phantom Virran kytkin!
* REC OUT. Äänipöydän MIX-ulostulo RCA-liittiminä.
* MIX-L ja MIX-R lähdöt XLR-liittiminä pääkaiuttimille.
* 2TRK IN on RCA-sisääntulo. Alapuolella äänenvoimakkuussäädin ja
valinta mihin 2TRK IN –signaali lähetetään. Vaihtoehtoina on MIX ja
MONITOR.
*HEADPHONES eli kuulokeliitäntä 6,3mm plugilla. Alapuolella
äänenvoimakkuuden säädin. Kuulokkeisiin kuulee AFL ja PFL –napeilla
valitut lähteet.
* AUX 1 –lähdön pää-äänenvoimakkuus ja sen AFL eli After Fade
Listening –lähetys kuulokkeisiin.
* AUX 2 –lähdön pää-äänenvoimakkuus ja sen AFL eli After Fade
Listening –lähetys kuulokkeisiin. POST-asennossa kanavien liu’ut
vaikuttaa monitorin äänenvoimakkuuteen, mutta PRE-asennossa ei. PREASENTO ON SUOSITELTAVIN!
* FX-lähdön eli efektien pää-äänenvoimakkuus ja sen AFL eli After Fade
Listening lähetys kuulokkeisiin.
*MONITOR LEVEL –asetukset käytiin sivulla 7.
*MIX / SOLD –mittari. Mittaa pöydän PFL ja AFL –valittuja signaaleja.
Tavoiteltava taso on oranssin alaraja eli 0.
*SUB TO MIX –napilla voidaan lähettää SUB-liukujen signaalit MIXliukuun joko STE eli stereona tai MNO eli monona. Tätä voidaan käyttää
luomaan soitinryhmä, jonka saa vaikenemaan kaikki kerralla SUBliu’uilla.
* PWR-valo eli virta-valo, joka palaa virran ollessa kytkettynä.
*SUB-L ja SUB-R –liu’ut sekä MIX-liuku. Äänipöydän päääänenvoimakkuussäätimet.
12
Lexiconin 24-bittinen digitaalinen efektiprosessori on valtavan hieno
plussa äänipöydässä. 32 ennalta ohjelmoidulla efektillä saadaan
mahtavaa elävyyttä vaikkapa laulajille kuivassa tilassa. Kuitenkin
esimerkiksi kirkossa käytettäessä, kannattaa efektiä käyttää hyvin
hillitysti.
* A:PRE DEL B:TIME SPD –nupilla säädetään efektin kestoa.
* 32 efektiä ajettuna kahteen pankkiin.
* A:DECAY B: DPTH –nupilla säädetään kaitun syvyyttä.
*A/B: VARI –nupilla saadaan efekteihin pieniä muutoksia.
* FX TO AUX1 –nupilla lähetetään efektiä AUX 1 –lähtöön.
* FX TO AUX2 –nupilla lähetetään efektiä AUX 1 –lähtöön
* Nupilla valitaan efekti.
* STORE –painikkeella tallennetaan luotu efekti.
* TAP TEMPO –napilla säädetään efektiä taputtamalla painiketta
musiikin rytmissä (esim. bassorummun tahtiin).
* FX MUTE –painikkeella saadaan efekti nopeasti kiinni, kun mikkiin
esimerkiksi juonnetaan tai muuten puhutaan ilman musiikkia.
* PFL eli Pre Fade Listeningillä lähetetään kaiku myös kuulokkeisiin.
* PK-valo eli Peak-indikaattori kertoo, jos signaali tulee niin kovalla,
että sen särkyy.
* Liu’ulla lähetetään efektiä pääkaiuttimiin.
Lisäksi efektiä käytettäessä tulee olla FX –nuppi (vasen) auki
pääliukujen yläpuolelta ja FX-nuppi (oikea) auki halutuista kanavista!
13
5: Keikkavalmistelut
5a. Laitteiston tarkistus
Aina ennen livetilannetta tarkistetaan laitteiston kunto ja toimivuus, ettei yllätyksiä tule. Vioista
kannattaa pitää päiväkirjaa, ettei mahdollinen toinen käyttäjä ylläty niistä. Viat tulee ilmoittaa aina
ensitilassa ohjaavalle työntekijälle.
Äänipöytä ja kaiuttimet tulee testata pitkän tauon (4-5kk) jälkeen pintapuolisesti (kaikki kaiuttimet
ja kaikki kanavat). Muuten riittää nopea kanavien läpikäynti keikan alussa sekä äänentoiston
soundcheck. Erityisen hyvin tarkistus kannattaa suorittaa, kun on tiedossa äänipöydän tai
kaiuttimien kolhiintuminen roudaamisen aikana.
Johtoihin riittää lähes aina pintapuolinen läpitunnustelu, ettei missään kohtaa johto ole rikki.
Lisäksi on olemassa erilaisia kaapelitestereitä, joilla kunnon voi selvittää perin pohjin. Rikkinäiset
johdot joutavat suoraan hävitettäväksi.
Rikkinäiset laitteet tulee poistaa live-tilanne-varusteista tai merkitä hyvin selvästi. Tarvittaessa
tulee tilata varakappaleita tai toimittaa laite huoltoon.
5b. Keikkapaikan tunteminen.
En voi kyllin painottaa, kuinka tärkeää rajatulla resursseilla keikkailtaessa on aina tutustua
etukäteen tapahtumapaikkaan. Tapahtumapaikasta kannattaa ainakin selvittää sulakekaapin
sijainti, pistorasioiden etäisyys lavasta ja kuvitella mielessään setti ”lavalle”. Lavakartan
piirtäminen voi auttaa useasti.
Tarvittaessa tulee varata mukaan tavallista enemmän sähköjohtoa tai mikkipiuhoja.
5c. Artistien ja playlistin tunteminen.
On tärkeää selvittää montako soittajaa ja laulajaa on tulossa! Äänipöydässä on rajallinen määrä
kanavia ja se asettaa rajoituksia bändin koolle. Limingan seurakunnan äänipöydässä on 12 kanavaa
ja lisäksi vielä kaksi stereokanavaa.
On hyvä tehdä kanavalista jo etukäteen, johon merkkaa mihin kanavaa tulee mikäkin. Esim.
1: Kitara (Olli)
2: Kitara (Maria)
3: Piano L (Katri)
4: Piano R (Katri)
5: Huilu / Laulu (Ulla)
6: Viulu / Laulu (Jennika)
7. Laulu (Maria)
8. Laulu (Olli)
9. Laulu (Katri)
10. Laulu (Juuso)
11. Laulu (Johanna)
12. Laulu (Laura)
14
Esimerkiksi piano saattaa tarvita stereoulostulon, joten se vie jo kaksi kanavaa. Jos kuitenkin
mikserin voi asettaa pianistin lähelle, voi pianon kytkeä suoraan stereokanavaan, joten kaikki
kanavat jäävät muille soittimille ja laulajille.
Monesti siltikin joutuu miettimään soittajien tärkeysjärjestystä äänentoiston kannalta. Esim.
kohtuullisen isolla vahvistimella soittava basisti kuuluu pienessä tilassa ilman äänentoistoakin,
toisin kuin hennosti lauleleva tyttönen.
On olemassa kansainvälinen järjestys soittimille äänipöydässä. Se menee suunnilleen näin:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Rummut
Basso
Kitarat
Piano
Laulajat
Juontomikit
Tietokone / CD-soitin viimeisiksi!
Muille soittimille voi miettiä paikkaa soitintyypin ja mikitystarpeen mukaan.
On myös tärkeää tuntea playlist, jonka artistit aikovat esittää. Pyydä kopiota listasta tai ole
mukana kenraaliharjoituksissa sopimassa playlististä. Saundin tekemistä auttaa, kun tiedät biisit ja
niiden tyylin. Lisäksi esitettävän musiikin tunteminen auttaa kikkailemaan tyylin kanssa.
5: Äänentoiston rakennus
5a. Järjestelmällisesti.
Äänentoistonjärjestelmän pystytys vaatii järjestelmällisyyttä ja selkeyttä tarvittavan johtomäärän
kasvaessa. Laskimme että eräilläkin festareilla johtoja oli vaatimattomasti 4000m.
Ammattimaiseen rakentamiseen kuuluu olennaisesti järjestelmällisyys ja siistit johtovedot.
Aluksi tapahtumatilaan tuodaan kaikki tarvittavat laitteet koteloineen ja laatikoineen. Sijoitella voi
rakennussuunnitelman mukaan lavalle soittimia ja johtoja ja äänipöytään kuuluvia tarvikkeita
vähän kauemmas lavasta. Kaiuttimet kannattaa viedä heti lähelle niiden lopullista sijoituspaikkaa.
Aluksi nostetaan kaiuttimet tolppiinsa ja hankitaan äänipöydän alle pöytä. Soittimet laitetaan
jalustoillensa paikoilleen kuten myös mikit ständeineen.
Ensimmäinen ja tärkein johdotusvaihe on sähköjohtojen veto. Aluksi äänipöydälle sekä
kaiuttimille, sitten vasta soittimille.
Toiseksi vedetään audiojohdot äänipöydästä kaiuttimiin ja kuunnellaan äänentoiston yleissaundia.
Varmistetaan että kaikki kaiuttimet toimivat ja ovat tasapainossa.
Lopuksi vedetään mikkikaapeleita kanavalistan mukaisesti lavalta äänipöydän suuntaan.
15
Aivan viimeiseksi johdot teipataan tiukasti paikoilleen. Tämä on syytä jättää aivan viimeiseksi,
kunnes ei enää vaihdeta soittajien paikkoja tai jouduta vaihtamaan johtoja parempiin.
Rakentaessa tulee pitää mielessä myös resurssit. Käytä aina sopivimman mittaista johtoa, jotteivat
johdot lopu vain kesken. Laulajille saattaa joutua jättämään ylimääräistä löysää johtoa lavalle siltä
varalta, että he siirtyvät lavalla tai jopa nappaavat mikin käteensä.
5b. Turvallisesti.
Rakentaessa tulee jatkuvasti pitää mielessä turvallisuus! Suurin vaara ovat johdot! Sähköjohtojen
tulee olla maadoitettuja sekä ehjiä. Muuten sähköiskun vaara kelle tahansa äänentoistoon
kytköksissä olevalle on liian suuri!
Toinen johtojen aiheuttama vaara on kompastumisvaara! Mitään johtoja ei saa koskaan vetää
minkään kulkuväylän poikki. Mikäli kuitenkin tältä tilanteelta ei voida välttyä, tulee kulkuväylän
kohdalta teipata johdot kiinni erittäin hyvin. Lisäksi jonkinlainen matto johtojen päälle ei ole
lainkaan huono ajatus!
Johdot kannattaa vetää soitinten takaa ja piilosta, kyseessä on myös tapahtuman esteettisyys.
Kannattaa myös miettiä, että mitä tapahtuu jos joku kompastuu tähän johtoon. Vaikka
kaatumisesta säilyisikin mustelmitta, saattaako nykäistä siinä pianon tai arvokkaan äänipöydän
lattialle. Johdoille kannattaakin tehdä aina hyvä vedonpoisto! Kannattaa esimerkiksi johdot solmia
kiinni tukevaan rakenteeseen tai teipata hyvin lattiaan juuri ennen soitinta tai äänipöytää. Näin on
myös paitsi asiakkaiden ja artistien turvallisuudesta, niin myös laitteiden turvallisuudesta
huolehdittu
Lisäksi järjestelmällinen johdotus auttaa ongelmatilanteessa. Jos pitää äänilähde tai johto vaihtaa
uuteen, löytää oikean piuhan sadoista nopeasti.
6: Miksaaminen
6a. Analogipöydän työkalut.
Mitä työkaluja sinulla on edessäsi olevassa äänipöydässä? Sinun kannalta tärkein työkalu on
taajuuskorjain, artistin kannalta monitorisäätimet. Lisäksi löytyy vasen-oikea-tasapainoa, efektiä ja
HiPass-leikkuria.
Monitoroinnista ja taajuuskorjaimesta kerron sinulle lisää seuraavissa alaluvuissa.
Vasen-oikea-tasapainolla voit korjata hieman isolla lavalla sitä kuvaa, mistä päin ääni vaikuttaisi
tulevan. Jos laulaja on ihan lavan oikeassa reunassa, voi laittaa laulun tulemaan oikeasta
kaiuttimesta hieman isommalla kuin vasemmasta, ja näin yleisön on helpompi pysyä perässä siitä,
missä päin tapahtuu.
16
HiPass-filter nimensä mukaan päästää läpi vain korkeat taajuudet ja poistaa
kanavista käytöstä turhat alle 100Hz taajuudet. Filtteri löytyy gainin
alapuolelta ja se näyttää melkein merkinnältä neliöjuuri sata. Sitä voit käyttää
huoletta laulajille ja kitaristeille, sillä he eivät käytä kyseisiä taajuuksia.
Ainoastaan basisti ja bassorumpu tarvitsevat taajuuksia, eikä niille tule kytkeä
HiPass-filtteriä päälle.
6b. Monitorointi.
Monitorisäätimet ovat tärkeät, sillä niillä säädät, mitä artistit lavalla kuulevat
monitoreistaan. Vaikka sinulla ei olekaan kuin kaksi monitoriryhmää, niissä riittää silti
säädettävää. Mutta kuinka niitä säädetään eli tehdään monitorimiksausta?
Monitoriulostuloja merkitään AUX1 ja AUX2 –merkinnöillä.
Kuvitellaanpa että sinulla on neljä soittajaa (kitaristi Maria, pianisti Katri ja laulajat Juuso
ja Laura) ja kaksi monitoria (AUX1 - soittajat ja AUX2 - laulajat). Soittajat haluavat kuulla
itseänsä, mutta laulaja ykköstä enemmän kuin kakkosta. Laulajat taas haluavat kuulla yhtä paljon
itseänsä, mutta pianistia eniten ja kitaristia eivät ollenkaan. Tällöin aukaiset AUX 1 ja AUX 2
päävolyymit. Aukaiset kanava ykkösestä AUX1 puolet ja AUX2 et yhtään. Kanava kakkosesta
aukaiset AUX1 puolet ja AUX2 yli puolet. Kanava kolmosesta aukaiset AUX1 yli puolet ja AUX2
puolet. Kanava nelosesta aukaiset sitten AUX1 alle puolet ja AUX2 puolet. Helppoa. Ja sama
taulukkona:
Aux 1 (Soittajat)
Aux 2 (Laulajat)
Kanava
2/4
0/4
1: Kitaristi
2/4
3/4
2: Pianisti
3/4
2/4
3: Laulaja 1
1/4
2/4
4: Laulaja 2
6c. Taajuuskorjain.
Taajuuskorjain on miksauksen olennaisin osa oikean tasapainon ohella.
Taajuuskorjaimia on parametrisiä ja graafisia. Seurakuntamme äänipöytä sisältää
keskialueeltaan parametrisen taajuuskorjaimen. Taajuuskorjaus on kaiken A ja O
miksauksessa, sen avulla kun pääsemme vihdoin käsiksi siihen niin paljon puhuttuun
saundiin. Kaikki äänet ovat eri taajuuksien summaa, joten taajuuskorjaimella
pääsemme muokkaamaan äänten ydintä.
Ihminen kuulee äänet taajuuksilta 20hz-20kHz, joten tuo väli on haluamme. Mieti
hetki bassoa. Se soi hyvin matalalta. Basso ja bassorumpu soivat taajuuksilla 50200Hz. Noihin taajuuksiin vaikuttaa äänipöytämme parametrisen taajuuskorjaimen
alin nuppi. Se joko vahvistaa tai heikentää tuon taajuuden ääniä. Näin musiikin
17
basson lisääminen tai vähentäminen onnistuu helposti alimmalla nupilla.
Ihmisen laulu ja esimerkiksi huilu ovat osin jo yläpään taajuuksia. Niiden taajuudet ovat 40007000Hz taajuusalueilla, ja niihin vaikuttaa äänipöytämme parametrisen taajuuskorjaimen ylin
nuppi. Sillä yläpäiden lisääminen tai vähentäminen onnistuu helposti.
Kaksi keskimmäistä nuppia äänipöydän parametrisessä taajuuskorjaimessa vaikuttaa keskialueisiin.
Keskialueet ovat isot, ja niihin mahtuu monenlaista. Sen takia keskimmäisen nupin
vaikutustaajuutta voidaan vaihtaa välillä 150-3500Hz ylemmällä nupilla. Siinä missä alin ja ylin
nuppi on lähinnä hifistelyyn, kaksi keskimmäistä tekee suurimman työn. Niillä voidaan etsiä
taajuus, jolla on eniten ongelmia, ja leikata niitä ongelmia pois saundia pilaamasta. Se onnistuu
seuraavasti:
1. Laita äänilähde päälle tai pyydä laulamaan / soittamaan
2. Väännä alempaa nuppia oikealle (6 ja 9 välille) kunnes saundi menee omituiseksi
3. Liikuta ylempää nuppia hitaasti reunasta reunaan ja etsi kohta, jossa saundi kuulostaa
kaikkein kamalimmalta
4. Kun löydät kamalimman kohdan, jätä ylempi nuppi paikalleen ja väännä alempaa hieman
alkuperäisestä kohdasta vasemmalle (-3 ja -6 välille)
Toimimalla edellä mainitulla tavalla sinä ensin voimistat keskitaajuuksia kuullaksesi ne paremmin.
Sitten etsit taajuuden, jossa on pahin ongelma (purkkisaundi varmaan yleisin). Ja lopuksi leikkaat
sitä keskitaajuutta pois vähentääksesi ongelmaa saundissa. Näin parannat eniten saundia sillä,
mitä työkaluja äänipöytä sinulle tarjoaa.
Paremmissa äänipöydissä useammassa kohdassa on parametrinen taajuuskorjain eli vaihdettava
taajuus. Esimerkiksi keskitaajuudet on voitu jakaa vielä kahteen osaa, joista kummallekin on omat
säätimensä.
Jokaisella soittimella, jokaisella laulajalla ja jokaisella mikillä on omat ongelmataajuutensa. Niitä
oppii lisää miksatessa enemmän ja enemmän. Niitä ei kannatakaan opetella ulkoa, mutta aavistus
siitä millä taajuudella pahimmat ongelmat lymyävät, nopeuttavat työtä huomattavasti.
6d. Efektit.
Efektejä käytä aina harkinnan mukaan. Kuivassa tilassa, jossa on vain yksi laulaja, efekti tulee
tarpeeseen, mutta koko bändin esiintyessä kirkossa, voit unohtaa koko homman.
Mutta kun efektejä tarvitsee, käytä niitä ehdottoman hillitysti!
18
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Valitse sopiva efekti kirjastosta
Aukaise FX-nuppi halutusta kanavasta (n. 1/2)
Aukaise FX MST –nuppi oikeasta reunasta (n. 1/2)
Poista FX MUTE käytöstä
Aseta jonkinlainen PRE DEL / TIME SPD
Aseta jonkinlainen DECAY / DPTH
Aseta jonkinlainen VARI
Ala nostaa FX-liukua ylemmäs
Säädä PRE DEL / TIME SPD, DECAY / DPTH ja VARI
Säädä TAP TEMPO musiikin mukaan jokaisessa biisissä
Efektit tulee laittaa mikeistä pois aina, kun niihin puhutaan tai
juonnetaan, eikä lauleta! Tämä onnistuu nopeasti FX MUTE –painikkeella.
Efektejä ei pääsääntöisesti tule laittaa monitoreihin (FX TO AUX1 ja FX TO
AUX2) ellei artisti nimenomaan osaa sitä pyytää.
PFL –napilla voit kätevästi kuunnella pelkästään FX-bussin ulostuloa, eli
pelkkää kaikua ilman alkuääntä.
PK-valon eli Peak-indikaattorin vilkkuessa laita FX-nuppia pienemmälle
kanavista, ettei FX-bussiin tule signaalia liian isolla.
Hyvä perusefekti on mielestäni ollut L. Hall, jolla saa tilassa kuin tilassa
ison tilan ääntä mikkeihin. Joskus olen menestyksekkäästi käyttänyt myös
Arena-efektiä. Todella pienissä tiloissa Room-efekti on ollut mielestäni
toimivin, kun efektiä on ehdottomasti haluttu.
Efektejä tulee kuitenkin käyttää hyvin hillitysti ja vain laulajille.
6e. Soundcheck.
Miksaajan työstä 25% tapahtuu äänentoiston rakentamiseen, 10%
suunniteluun ja asiakasyhteyksien hoitamiseen ja 5% tapahtuman aikana.
60% työstä sijoittuu hetkeen ennen tapahtumaa, jolloin suoritetaan
soundcheck.
Soundcheckin aikana käydään läpi kaikki artistit ja tehdään kaikki säädöt
äänipöytään. Tavoitteena on se, että tapahtuman ajan miksaaja voi istua
kädet taskussa. Kuitenkin yleensä sitä silti joutuu välillä sammuttelemaan
hetkeksi turhia kanavia tai korjaamaan tasoja. Varsinaista saundia ei
tapahtuman aikana enää muuteta.
19
Soundcheck suoritetaan isommissa tapahtumissa niin, että se on ohi tuntia ennen tapahtuman
alkua, ja useamman artistin kanssa siten, että soundcheckin järjestys on käänteinen
esiintymisjärjestykseen verrattuna. Soundcheckin alkuun kuunnellaan artistin toiveet
äänentoistolle, etsitään tasapaino kanaville, tehdään taajuuskorjaus joka kanavalle, tehdään
monitorointimiksaus ja kuunnellaan miltä esityksen osa kuulostaa niillä asetuksilla. Tämän jälkeen
itse tykkään kierrellä tilassa sekä lavalla ja kuulostella, miltä kaikki kuulostaa eripuolelle yleisöä tai
mitä monitoreista oikeasti kuuluu.
Työjärjestys Soundcheck-tilanteessa:
1. Artistit paikalle
2. Kanava kerrallaan, VAIN liu’un soitin soittaa koko ajan;
a. MUTE pois, tarvittaessa Phantom -virta päälle.
b. Liuku 0-tasolle
c. Tarvittaessa GAINia lisää
d. Tarvittaessa HiPass-filtteri käyttöön
e. Taajuuskorjaus
f. Efektin asettaminen oman harkinnan mukaan
3. Seuraava kanava, toista kohta kaksi.
4. Kun kaikki kanavat on käyty lävitse, käy kaikki monitoreita käyttävät soittajat läpi, mitä he
haluavat kuulla monitoreistaan -> Monitorimiksaus
5. Pyydä koko bändiä soittamaan, etsi sopiva tasapaino
8: Troubleshooting – ongelmien eliminointi
Miksaajan arvon kertoo se, kuinka hän selviää ongelmatilanteissa. Ongelmat haastavat
mielikuvituksen ja luovuuden äärirajoilleen. Ongelmista oppii aina jotakin. Kuitenkin usein sitä
päätyy siihen, ettei ongelmalle vain voi mitään nyt. Tärkeää on kuitenkin löytää ongelman
todellinen syy. Yleensä syynä on inhimillinen virhe tai unohdus, tai hajonnut laite tai johto.
Rakastan selvittää ongelmia troubleshooting-menetelmällä, jossa kirjaimellisesti ammun
vaihtoehdoista väärät alas.
Troubleshooting-menetelmässä suljetaan testaamalla vaihtoehtoja pois. Kaikki laitteet, joita on
useampia, voidaan testata toisella varakappaleella. Kanavat voidaan testata vaihtamalla kanavaa.
Järkeilyssä auttaa useasti myös äänentoiston simplifioiminen. Kuvittele reitti äänilähteestä
kaiuttimeen. Tuleeko äänilähteestä signaalia ollenkaan? Jos tulee, mihin signaali voi pysähtyä
reitillään kaiuttimille.
20
9: Tee-Se-Itse – Harjoituksia äänipöydän käytöstä
9a. Rakennus
Rakenna:
a. Mahdollisimman yksinkertainen laulusetti
b. Mahdollisimman yksinkertainen setti pianolle ja laulajalle monitoroinnilla. Pianisti ja laulaja
ovat eri tiloissa, joista ei kuulu toisiinsa. Miksaaja on jommassakummassa tilassa
c. Edellinen tilanne, mutta niin, että miksaaja on kolmannessa tilassa eikä tiloista
edelleenkään kuule toisiinsa.
d. Jälleen sama tilanne, mutta nyt niin, että neljännessä tilassa on yleisö, joka haluaa kuulla
laulajan ja pianistin esityksen. Pianistikin voi laulaa.
9b. Monitorointi
Tee monitorointitaulukko niin, että sinulla on kaksi kitaristia (1 ja 2), pianisti (3) ja kolme laulajaa
(4,5 ja 6). Monitori 1 (AUX1) on soittajille ja monitori 2 (AUX2) laulajille. Soittajat haluavat kuulla
molempia kitaroita ja pianoa enemmän kuin kitaroita. He haluavat kuulla laulajista kakkosta
enemmän kuin muita ja kolmosta vähemmän kuin muita. Laulajat taas haluavat kuulla vähän
kitaroita ja paljon pianoa. Itseään he haluavat kuulla saman verran, mutta laulaja ykköstä
enemmän kuin muita. Tee taulukko:
AUX 1 soit.
/4
/4
/4
/4
/4
/4
AUX 2 laul.
/4
/4
/4
/4
/4
/4
Kanava
1: GTR 1
2: GTR 2
3: PNO
4: MIC 1
5: MIC 2
6: MIC 3
9c. Efektit
Tee laulumikille kolme hyvänkuuloista efektiä erilaisiin tiloihin.
9d. Äänentoistolaitteisto
Käy lävitse koko äänipöytä, ja kerro mitä mikäkin äänipöydän nappi tekee.
9e. Troubleshooting
Tee paperille lista, missä kaikessa voi olla ongelma seuraavassa tilanteessa. Tarvittaessa rakenna ja
kokeile.
Kitara on kytketty johdolla kitaravahvistimeen. Kitaravahvistimen
Phones-aukosta menee johto mono-DI-boksiin. DI-boksi on kytketty
äänipöydässä kanavaan 8. Kanava kahdeksan on kytketty SUB-liukuihin.
SUB-liu’ut ovat naitettu stereona MIX-liukuun. Käytössä on
molemmat pääkaiuttimet.
21