Vakka Heikki Nieminen n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 3.2.2012 Vanhat rukoukset heräävät henkiin rukoussarjassa s. 2 ja 5 Väkivaltaa ei tarvitse sietää Vihtiläinen kala auttaa s. 4 Yhteisvastuu 2012 torjuu ylivelkaantumista s. 6 s. 7 Utön retriitissä arki jää kauas taakse s. 12 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Matkalaisen luottavainen ja reipas aamurukous Ennen moottoriajoneuvojen keksimistä Suomessa oli voimassa kestikievari- ja hollikyytijärjestelmä. Tämä järjestelmä luotiin 1734. Matkalaisen rukous kertoo tästä ajasta. Matkalaiset saattoivat luottaa siihen, että he pääsivät seuraavasta majapaikasta uudella hevosella eteenpäin. Valtio oli luonut niin kutsutut kuninkaan tiet, joita jatkuvasti ylläpidettiin. Paikalliset kestikievareiden isännät pitivät siis tieverkoston toiminnassa ja vastasivat myös postitoiminnasta. Apunaan heillä oli kruunun nimissä oikeus käyttää lähiseudun talonpoikia kohtuullista korvausta vastaan. Kestikievareissa oli usein levotonta Monet talonpojat napisivat velvollisuutta vastaan, jonka mukaan äkillisen tarpeen niin vaatiessa matkalaisia varten oli tuotava hevosia ja kuskeja tarvittava määrä. Korvauksen ei useinkaan katsottu vastaavan sitä vaivan määrä, joka kyydityksistä aiheutui. Lopullisesti tämä järjestelmä romuttui vasta 1930-luvulla. Rukouksessa pyydetään päästä hyväntahtoisten ihmisten luokse. Maksun antava matkalainen oli aina majoitettava, vaikka hän olisi saapunut kestikievariin kuinka epämieluiseen aikaan tahansa. Vastaanotto kyyditysvelvoitteineen kaikkineen ei usein ajasta ja kestikievarista riippuen välttämättä ollut kovinkaan kaksinen. Kestikievarit olivat levottomia paikkoja, joissa saattoi äkkiarvaamatta joutua toisten – usein humaltuneiden – asiakkaiden uhkausten ja pahoinpitelyn kohteeksi. Siksi rukous oli todella tarpeen: Paimenen palsta Naulan kantaan Lapsuuden ajoilta ennen kouluikää on mielessäni joululahjaksi saatu pieni vasara. Vasara oli kovassa käytössä. Sillä iskettiin nauloja pölliin tuvan lämmössä. Alkuun oli vaikea osua naulan kantaan, mutta jo yhden joulunseudun harjoittelu sai ihmeitä aikaan. Pieni kirvesmies oli riemuissaan, kun osui naulan kantaan ja naula painui lujasti pölliin kiinni. Tämä naulan kantaan osuminen tuli elävästi mieleen, kun sain tietää tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen keräyskohteesta. Yhteisvastuuvaroilla käynnistetään pienluottotoiminta niiden suomalaisten tukemiseksi, jotka eivät pienten tulojen tai luottokelpoisuuden menettämisen tähden saa lainaa välttämättömiin menoihin. On käsittämätöntä, ettei hyvinvointi Suomessa ole tähän mennessä luotu mahdollisuutta pienluoton saamiseen. Yhteisvastuukeräyksellä isketään tällä kertaa jälleen naulan kantaan inhimillisen hädän poistamiseksi. Yksi ihmisenä olemisen rajallisuuden muoto on siinä, että ymmärrämme vain sellaista inhimillistä hätää, josta meillä on henkilökohtaista kokemusta. Hyvinvoiva ei siis pysty menemään pahoinvoivan nahan alle, mutta pahoinvointia ko- keneelta tämä onnistuu. Empatiaa oppii parhaiten viluisena, nälkäisenä ja rahattomana. Empatia on jumalallinen ominaisuus. Kristus on kärsinyt ja ollut kiusattu, jotta hän voisi auttaa kaikkia kärsiviä ja kiusattuja. Joskus tuntuu siltä, ettei hätääni ymmärrä kukaan ihminen, kaikki kulkevat ohitse vähääkään välittämättä. Kristus ei kulje ohi, vaan pysähtyy auttamaan. Tällaisena Kristus näyttäytyy Raamatun todistuksen kautta. Ihminen voi saada Kristukselta auttavaisen sydämen laadun. Se on lahja Jumalalta, ettemme ole kylmiä ja välinpitämättömiä toisiamme kohtaan. Jumala on rakkaus, joka antaa meille rakastavan mielenlaadun. Kokonainen yhteisö, seurakunta ja ihmisten joukko voi tulla inhimillisemmäksi jäseniään kohtaan. Kuulen pienluottotoiminnan käynnistämisessä tällaisen inhimillisen välittämisen kaiun. Näitä kaikuja soisi lennähtelevän ilmoille sieltä ja täältä useamminkin. Jos niin tapahtuu meillä kaikilla on toivoa ja edessämme parempi tulevaisuus. Pekka Valkeapää, kirkkoherra Luottamushenkilön kynästä Aamusiunaus matkalla Laupias Jumala ja armollinen Isä! Sinun jumalallinen ja kaikkivaltias hyvyytesi on minua tänä yönä ihmeellisesti suojellut ja kaikesta vaarasta ja vahingosta armollisesti varjellut. Sinun pyhä nimesi olkoon siksi kiitetty ikuisesti. Saman pyhän nimesi turvissa minä tänään nousen ylös ja matkustan eteenpäin. Johdata Herra ylhäältä minun kulkuni, varjele jalkani, että minä oikein vaeltaisin enkä väärälle tielle eksyisi. Suojele ja varjele kotiin jääneet omaiseni. Anna minun hyvän ja siunatun Seuraava Vakka ilmestyy 30.3.2012 Paino Salon Lehtitehdas 2 päivämatkan jälkeen saapua kunnolliseen yöpymispaikkaan, hyväntahtoisten ihmisten luokse. Anna heille ja kaikille, joilta tänään ja tällä matkalla jotain tarvitsen, hyväntahtoinen mieli minua kohtaan. Anna myös minulle tyytyväinen ja kiitollinen sydän kaikessa mitä minulle tapahtuu. Kuule minua armollisesti, Jumalani, Jeesuksen Kristuksen tähden, Aamen. Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta 1701 Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 [email protected] Toimitus: Outi Lähteenoja Heikki Nieminen puh. (09) 3478 5019 [email protected] Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä [email protected] p. 020 754 2309, 040 509 4962 Kirkkoväärti – papin apulainen Vuosia sitten silloinen kirkkovaltuutettu Irene Kontia teki valtuustoaloitteen, jossa osoitti huolensa jumalanpalvelusten osallistujamäärien pienuudesta. Hän ehdotti, että kirkkovaltuutettujen tulisi aktivoitua tällä saralla, aika harva valtuutetuista näet kävi säännöllisesti kirkossa. Silloin heräsi ajatus, että valtuutetut voisivat osallistua kirkonmenoihin muutenkin. Niinpä perustettiin Jumalanpalvelusavustajat -ryhmä. Puheenjohtajaksi valittiin Varpu-Leena Malmgrén ja Irene Kontian sähköpostittomana kieltäytyessä sihteeriksi allekirjoittanut. Valtuuston kokouksissa aika ajoin oli esillä työntekijälistat, joihin saattoi varata itselleen sopivan tilaisuuden. Tavoite oli, että ainakin pääkirkossa olisi avustajia paikalla joka arkisunnuntai. Aluksi toiminta oli vilkasta, mutta hiipui sitten hiljalleen. Valtuuston kokoonpano muuttui, ja kukaan ei kai aktiivisesti pitänyt avustaja-asiaa esillä. Entisajan kirkkoväärti oli tärkein kirkon luottamustehtäviin valittu maallikko. Kun 1800-luvulla kuntalaitosta ei ollut, kirkkoväärti vastasi paitsi seurakunnan taloudesta myös monista nykyisin kunnalle kuuluvista tehtävistä. Anoppini serkku toimi Mouhijärven seurakunnan taloudenhoitajana parinkymmenen vuoden ajan 1970–80-luvuilla. Pienen seurakunnan palkkalistoilla ei ollut juuri vakituisia maallikkotyöntekijöitä. Taloudenhoitaja huolehti, että kaikki tarvittavat työt tulivat kunnolla tehdyiksi ajallaan. Hän oli paikkakunnalla hyvin arvostettu henkilö. Suvun kesken häntä kutsuttiin Kirkkoväärtiksi. Viime vuonna seurakunnassamme herätettiin henkiin kirkkoväärtiys. Ilahduttavaa on, että kirkkoväärtiksi saattoi hakea kuka tahansa toiminnasta kiinnostu- nut. Sitä ei siis mitenkään sälytetty luottamusmiesten, kirkkovaltuutettujen, kirkkoneuvoston tai johtokuntien jäsenten yksinoikeudeksi. Lisäksi tehtävään annettaan ja vaaditaan koulutus. Kirkkoväärtin tehtävän sisältö on toistaiseksi melko sama kuin jumalanpalvelusavustajankin oli. Nyt tosin olemme saaneet kirkkoherralta oikeuden avustaa pappia ehtoollisen jakamisessa tarvittaessa. Kuten aiemminkin, olemme toivottamassa seurakuntalaisia tervetulleiksi kirkon ovella, luemme päivän tekstejä, sytytämme kynttilöitä ja avustamme kolehdinkannossa. Olen ajatellut, että kirkkoväärtin tehtävään voisi kuulua tarpeen mukaan muutakin. Voisimme vaikkapa auttaa vaikeasti liikkuvia ehtoollisella kävijöitä kuorin portaissa ja jakaa rippikoululaisille osallistumisleimoja jumalanpalveluksen jälkeen. Outi Huitu 3.2.2012 n Vakka Yhteinen maailmamme uomen Lähetysseuran Tasaus-keräyksellä on kerätty varoja ja parannettu köyhimmistä köyhimpien asemaa jo 20 vuotta. Kiitos onnistumisesta kuuluu jokaiselle Tasaus-kampanjaan vuosien varrella osallistuneelle. Yhtä hyvin tapahtumien kuin keräysten järjestäjille, kuin heille jotka ovat osallistuneet lahjoituksella, vapaaehtoistyöllä tai viemällä Tasaus-viestiä eteenpäin. Yhteinen työmme on näiden kahden vuosikymmen aikana tuottanut tulosta ja tuonut paremman tulevaisuuden valtavalle joukolle ihmisiä eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna esillä naisten taloudelliset oikeudet Vaikka paljon hyvää on saatu aikaan, maailman resurssit eivät vieläkään jakaudu tasan. Kaikkein eniten köyhyydestä kärsivät naiset ja tytöt, jotka kehitysmaissa sukupuolensa vuoksi jäävät paitsi yhteiskunnan kehityksestä. Enemmistö maailman lukutaidottomista ja köyhistä on naisia. Naiset tuottavat puolet maailman ruoasta, mutta omistavat vain kaksi prosenttia maasta. Naiset tekevät yli 60 prosenttia maailman töistä, mutta saavat tuloista vain 10 prosenttia. Naisten ja tyttöjen köyhyys johtuu usein siitä, että heidän perusoikeutensa eivät toteudu. He kohtaavat syrjintää koulutuksessa, terveydenhuollossa, työelä- mässä ja oikeudessa hallita omaisuutta. Parantamalla naisten elämää voimme vähentää koko yhteiskunnan köyhyyttä. Koulutettujen ja terveiden naisten lapsista kasvaa koulutettuja ja terveitä yhteiskunnan jäseniä ja kumppaneita. Mikko Yli-Rosti Taas katkaistaan köyhyyttä – tasaamalla S Katkaise naisten köyhyys Vuoden 2012 kampanjassa kerätään varoja Tansanian naisten oikeuksien parantamiseksi. Samalla vaikutamme asenteisiin Suomessa ja Tansaniassa nostamalla heidän sorretun aseman ja oman ponnistelunsa asemansa muuttamiseksi julkiseksi puheenaiheeksi vuoden aikana eri medioissa ja tapahtumissa. Naisten oikeudet säilyvät teemana myös vuonna 2013, silloin nostamme esiin naisten oikeuksia Aasiassa. Vihdin seurakunnan lähetystyö järjestää taas Tasauspäivän torin Nummelassa la 24.3., jonka tuotto käytetään Tasaus-keräyksen hyväksi. Tasauspäivän tori maaliskuussa 2011 keräsi Nepalin daliteille reilut 400 euroa. Kuvassa lähetyssihteeri Tuula Kankkunen (vas.) sekä vapaaehtoiset SirkkaLiisa Juntunen ja Paula Jalava. Sanansaattajien työ laajenee Thaimaahan ja Japaniin Jatkamme Reilun kaupan seurakuntana adiolähetysjärjestö Sanansaattajien työ laajenee tänä vuonna Thaimaahan ja Japaniin. Järjestö aloittaa uusia, erityisesti naisille suunnattuja radio-ohjelmia myös Intiassa, Kambodžassa ja Turkissa. Vuonna 2012 Sanansaattajat tukee kristillistä mediatyötä 42 kielellä. Viisivuotisstrategian mukaisesti työ painottuu erityisesti Aasiaan. Thainkielinen Sydänystäväohjelma vastaa viitenä päivänä viikossa kuuntelijoiden kysymyksiin Raamatun näkökulmasta. Yhteyttä rakennetaan myös kuuntelijatapaamisten, puhelujen, tekstiviestien, kirjeiden ja kirjallisuuden avulla sekä paikallisseurakuntien kautta. Ohjelman tuottaa FEBC. Sanansaattajat aloittaa myös japaninkielisen Keikon kirjelaatikko -ohjelman tukemisen. Radio-ohjelmassa vastataan esimerkiksi perheongelmiin liittyviin kysymyksiin ja rukoillaan. eilun kaupan edistämisyhdistys myönsi Vihdin seurakunnalle Reilun kaupan seurakunta arvonimen keväällä 2008. Arvonimi uusitaan neljän vuoden välein, ja viime syksynä seurakunnassa haluttiin edelleen edistää oikeudenmukaisuutta kehitysmaissa anomalla jatkoa arvonimen käytölle. Suosimalla Reilua kauppaa seurakunta tukee oikeudenmukaisuutta kehitysmaissa. Reilun kaupan tuotteista viljelijät saavat takuuhinnan, joka takaa perheelle toimeentulon. Osuuskunnille maksetaan takuuhinnan lisäksi Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu esim. koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseen. Tilojen työntekijät saavat lainmukaista palkkaa ja tiloilla on hyvät ja turvalliset työolosuhteet. Lapsityövoimaa ei käytetä ja työntekijöillä on mahdollisuus liittyä ammattiliittoihin. Viljelijät sitoutuvat noudattamaan ympäristömääräyksiä. R Ohjelman merkitys oli suuri Japanin viimekeväisen tsunamin jälkeen. Uusia naistenohjelmia Intiassa, Kambodžassa ja Turkissa Tänä vuonna Sanansaattajat alkaa tukea gujaratinkielistä Naiset toivon lähteellä -ohjelmaa Intiassa. Ohjelma kuuluu viikoittain Intiassa sekä internetin välityksellä ympäri maailmaa. Kuuntelijapalautteen mukaan moni ahdingossa elävä nainen on löytänyt ohjelman kautta toivon, ja kokonaisia perheitä on tullut uskoon. Sanansaattajat ryhtyy tukemaan Naiset toivon lähteellä -ohjelmaa myös Turkissa. Arkielämän taitoja ja tulevaisuuden toivoa välittävä ohjelma kuuluu Istanbulissa, Ankarassa sekä internetin kautta. Kaupunkeihin muuttaneista turkkilaisista juuri naiset ovat usein huonosti kou- lutettuja ja nuorina avioliittoon pakotettuja. Kambodžassa Sanansaattajien tuki laajenee khmerinkieliseen Toivon ilta -naistenohjelmaan, jossa koulutetut sielunhoitajat palvelevat kuuntelijoita. Keskustelu suorassa lähetyksessä hyödyttää sekä ohjelmaan soittajia että samankaltaisten kysymysten kanssa kamppailevia kuuntelijoita. Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat r.y. on vuonna 1973 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö. Se on erikoistunut sähköisiä viestimiä hyödyntävään lähetystyöhön. Sanansaattajat kustantaa kristillisiä radio-ohjelmia Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan 42 kielellä sekä tukee arabian-, farsin- ja turkinkielistä televisiotyötä. Sanansaattajat myös lähettää työntekijöitä ulkomaisten yhteistyökumppanien palvelukseen. R Arvonimen saavat seurakunnat, jotka sitoutuvat Reilun kaupan seurakuntakriteereihin, joita ovat Reilun kaupan kahvin ja teen käyttö kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa ja toimipisteissä sekä muidenkin Reilun kaupan tuotteiden säännöllinen käyttäminen (mm. banaanit, jalkapallot, suklaa, tuoremehu), osallistuminen Reilun kaupan viikkoihin ja Reilusta kaupasta tiedottaminen. 3 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Väkivalta piiloutuu kodin seinien sisälle Suomessa kuolee vuosittain yli kaksikymmentä naista parisuhdeväkivallan seurauksena. Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa. Se on monimuotoista, piiloteltua ja tapahtuu usein kotona. Vihdin seurakunnassa toimii vertaistukiryhmä lähi- ja parisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille. ka väkivalta jäisi yksittäiseksi tapaukseksi se kuitenkin jättää aina pelon ja epävarmuuden tunteen. Lapset kokevat uhan hyvin voimakkaana ja tietävät tarkkaan mitä kotona tapahtuu, vaikkeivät sitä näyttäisikään tai kertoisi. Lasten kanssa on tärkeä käsitellä asiaa, muuten he torjuvat tunnekokemuksensa ja kärsimys jää sisimpään. Väkivalta uhriuttaa aina myös lapsenlapset. Lapset kärsivät väkivallasta aina Apua kannattaa hakea Perheessä tapahtuvasta väkivallasta kärsivät aina myös lapset. Väkivallan näkeminen traumatisoi lasta yhtä paljon, kuin jos hän itse olisi uhri. Väkivaltakokemukset vaikuttavat monin tavoin lapsiin, ja aiheuttavat pahimmillaan jopa fysiologisia muutoksia lapsen aivoissa. Usein vanhemmat vähättelevät lasten kokemuksia ja kodin sisäisestä väkivallasta vaietaan. Lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen, eivätkä kerro mitä kotona tapahtuu. Väkivaltaa kohdanneesta tai väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneesta lapsesta kasvaa usein väkivallan tekijä tai uhri. Lapsuudenkodissa opittu väkivaltainen käyttäytymismalli siirretään herkästi omille lapsille ja noidankehä voi jatkua sukupolvelta toiselle. Väkivaltaisessa kodissa lapset saavan vahingollisen toimintamallin, jossa tunteita ei osata käsitellä, toisia kohdellaan kaltoin ja keneenkään ei voi luottaa. He tottuvat pelon ilmapiiriin eivätkä saa mallia terveestä ja turvallisesta kodista ja parisuhteesta. Väkivalta aiheuttaa kärsimystä, surua, toivottomuutta, häpeän ja yksinäisyyden tunteita. Vaik- 4 Väkivalta ei ole koskaan uhrin syy Väkivallasta 70 % on miesten aiheuttamaa. Nainenkin voi olla väkivaltainen puolisoaan tai lapsiaan kohtaan. Väkivalta ei ole koskaan uhrin syy. Kukaan ei saa lyödä tai muuten vahingoittaa toista. Tekijällä on aina vastuu siitä miten hän toimii tunteidensa pohjalta. Aina on muita vaihtoehtoja käsitellä vaikeita asioita, toista ei saa koskaan vahingoittaa. Väkivallalla on taipumus raaistua. Mitä aikaisemmin asiaan puututaan, sen parempi. Apua kannattaa aina hakea. Jos asioita ei selvitetä, tilanteet helposti kärjistyvät. Jos epäilet lähipiirissäsi parisuhdeväkivaltaa, voit kysyä suoraan, joutuuko joku perheessä pelkäämään. Kuuntele, ota todesta ja auta uhria löytämään avun lähteille. Voitte esimerkiksi varata yhdessä ajan neuvolaan, diakoniatyöntekijälle tai Perheasiain neuvottelukeskukseen. Avun hakeminen on vaikeaa ja voi mennä pitkään, ennen kuin väkivaltaa kokenut uskaltaa tai kykenee hakemaan apua. Väkivaltaa kokeneet tuntevat usein häpeää ja syyllisyyttä, vaikka heitä kohtaan on tehty väärin, he ovat rikoksen uhreja. Syyllisyyttä, häpeää, pelkoa, vihaa ja katkeruutta on tärkeää käsitellä, jotta eheytyminen olisi mahdollista. Väkivaltaiseen parisuhteeseen ei kannata jäädä. Usein väkivallan jatkumisen mahdollistaa tietämättömyys erilaisista tukimuodoista ja pelko siitä ettei omaa kertomusta uskota. Usein väkivaltaa kokenut ei enää tiedä mikä on totta ja mikä ei. Omat oikeaksi todennetut asiat muuttuvat toisen luomaksi todellisuudeksi ja oma kuva todellisuudesta vääristyy. Perheväkivalta koetaan epäonnistumiseksi ja asiasta on vaikea puhua läheisille. Sosiaaliset suhteet vähenevät, elämänalue kaventuu, yhteydet sukuun ja ystäviin vähenevät. Avun hakemiselle voivat olla esteenä myös taloudellinen riippuvuus, yhteinen asunto, sekä lapset, jotka voivat olla vallan välineenä. Myös usko puolison lupauksiin muutokses- Väkivaltaa kokeneelle Väkivalta ei ole koskaan uhrin syy. Sinä olet hyvän kohtelun ja rakkauden arvoinen. Uskalla pohtia mitä sinä haluaisit elämässä. Mikä olisi sinulle ja lapsillesi parasta tässä tilanteessa? Onko ystäväpiirissä tai sukulaisissa joku, jolle voisit puhua? Joku jolla on tilaa kuunnella, ei neuvoa? Löytyisikö omasta seurakunnasta diakoni, perhetyöntekijä tai pappi johon voisit ottaa yhteyttä? Voit ottaa yhteyttä perheasiain neuvottelukeskukseen, neuvolaan, perheneuvolaan tai diakoniatyöntekijään. Voit puhua luottamuksellisesti, työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus. Sinulla on oikeus apuun ja hyvään elämään. Sinä olet arvokas ja tärkeä. Lähteet: Ewalds 2005, Kujala 2005, Ann-Mari Hintikan luento 3/2011. Pirkko Orakoski, Päivi Tapaninen, Susanne Vuorinen Leipää ja suolaa Sydän Sydän on kenties tunnetuimpia symboleja kautta maailman. Ensinnäkin se merkitsee elämän keskeistä lähdettä, keskusta, jota ilman ihminen kuolee ja veri lakkaa kiertämästä. Konkreettisen merkityksen lisäksi sydämeen on liitetty paljon henkisiä ominaisuuksia. Ennen kaikkea sydän on rakkauden, niin kärsivän kuin romantiikkaa hehkuvan rakkauden, symboli. Sanastossa ja kielikuvissa sydän esiintyy usein: sydän tuskaa täynnä, äidin sydän, sydämenasia, sydämensivistys, sydämetön, sydämistyä, sydämellinen. Sydämen on myös ajateltu olevan ihmisen moraalisten ja henkisten kykyjen ja ominaisuuksien keskus. Sydämen kyllyydestä suu puhuu, sanotaan sananlaskussa. Sydämestä ajatellaan kumpuavan niin hyvien ja pahojen ajatusten kuin tekojenkin. Sydän esiintyy Raamatussa noin tuhat kertaa erilaisissa yhteyksissä ja merkityksissä. Ennen kaikkea sydän on Raamatussa ihmisen sisin, mutta siellä puhutaan myös Jumalan sydämestä, hänen syvimmästä olemuksestaan. Kristillisen käsityksen mukaan sydämessään ihminen joko luottaa Jumalaan tai ei luota. Sydämessään ihminen tutkiskelee syntyjä syviä, mutta mikään ei ole Jumalalta salassa. Sananlaskujen kirjassa sanotaan: Herra näkee tuonelan syvyyksiin asti, saati sitten ihmisten sydämiin. Sydän on myös Kristuksen asuinpaikka ihmisessä. Hautamuistomerkeissä sydän on paljon harvinaisempi symboli kuin äkkiseltään luulisi. Sitä kuitenkin käytetään sekä uskonnollisessa että maallisessa merkityksessä. Sydän voi esiintyä yhdessä ristin tai ankkurin kanssa eli symboloida uskon ja toivon kanssa rakkautta. Sydän voi liittyä myös enkeliin, minkä voi tulkita Jumalan läsnäolona sydämessä. Niin ikään sydän voi olla pariskunnan romanttisen tai ikuisen rakkauden vertaus esimerkiksi silloin, kun sydämiä on kaksi tai koko hautakivi on sydämen muotoinen. Matti Karppinen L ähi- ja parisuhdeväkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, jota esiintyy kaikissa kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa ja ikäryhmissä. Suomessa siihen on havahduttu vasta 1960-luvulla. Ensin kiinnitettiin huomiota lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan, sitten naisiin kohdistuvaan ja nyt on havahduttu myös miesten kokemaan parisuhdeväkivaltaan. Lähi- ja parisuhdeväkivalta on piiloteltua ja usein kotona tapahtuvaa. Tästä syystä väkivaltaa ei tunnisteta ja myös keinot puuttua ovat vielä vähäiset. Lähi- ja parisuhdeväkivalta on moniulotteista. Se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, hengellistä, omaisuuteen kohdistuvaa tai taloudellista väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Väkivalta tähtää pelottelemiseen, alistamiseen, nöyryyttämiseen ja vahingoittamiseen. Se voi olla esim. haukkumista, tönimistä, solvaamista, lyömistä, tavaroiden heittelyä ja uhkaamista, myös laiminlyönti ja kaltoinkohtelu ovat väkivaltaa. Väkivaltaan liittyy aina pelon ja uhan ilmapiiri. Se on vallan väärinkäyttöä. Sen avulla väkivallan käyttäjä kontrolloi toista ihmistä; ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä. Lähi- ja parisuhde väkivalta on usein jatkuvaa ja pahenevaa. Siihen liittyy paljon häpeää, syyllisyyttä, salailua ja vaikenemista. ta ja toivo paremmasta tulevaisuudesta estävät avun hakemista. Vaalitaan menneen elämän hyviä muistoja. Useiden tutkimusten mukaan irrottautuminen väkivaltaisesta suhteesta on edellytys selviytymiselle. Irtautuminen väkivaltaisesta parisuhteesta ei ole helppoa. Monesti se on pitkä ja monitasoinen prosessi, jossa on kyse isosta elämänmuutoksesta. On rakennettava pala palalta uutta minäkuvaa, itsetuntoa ja koko elämää. Vihdin seurakunnassa on nyt kolmena vuonna toiminut lähi- ja parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmä. Ryhmä on tarkoitettu naisille, jotka ovat kokeneet väkivaltaa omassa lähitai parisuhteessaan. Tukiryhmässä annetaan tietoa väkivallasta ja erilaisista avunsaamisen mahdollisuuksista, vahvistetaan itsetuntemusta, minäkuvaa ja uskallusta omaa elämää koskevissa kysymyksissä. Ryhmässä tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, saa tukea ja rohkaisua muilta samassa tilanteessa olevilta. Vertaistukiryhmää ohjaavat diakonit Päivi Tapaninen ja Pirkko Orakoski. Kevään 2012 vertaistukiryhmä on alkanut tammikuun lopulla. Diakoniatyöntekijöihin voi ottaa apua tarvitessa yhteyttä koska vain, yhteystiedot löytyvät tämän lehden ilmoitussivuilta sekä seurakunnan nettisivuilta www. vihdinseurakunta.fi. Olli Seppälä Kirjoittaja on Kotimaa24:n päätoimittaja ja Kotimaan kulttuuritoimittaja 3.2.2012 n Rukouskirja muokkasi elämäntapaa V anha virsikirja oli kotien ainut käyttökirja. Virsien lisäksi nahkakantiset painokset sisälsivät paljon muutakin. Kalenteriosio, ajantieto, pyhimysluettelo ja hyödylliset taivaankappaleiden liikkeet ovat vain muutamia esimerkkejä rikkaan virsikirjan annista. Kirkkohistoriallinen osuus oli niin ikään laaja, mutta se keskittyi enimmäkseen raamatunhistoriaan. Kirja levisi laajalle, sitä siteerattiin ja siitä veisattiin ahkerasti. Ja siitä rukoiltiin totisia rukouksia elämän pyörteissä. Vanhan virsikirjan Rukouskirjassa on paljon unohdettuja, nykyihmisen näkökulmasta mielenkiintoisia katkelmia. Eräs näistä on Tuomarin Rukous. Siinä tuomari rukoilee ennen istunnon alkua itselleen viisautta ja Jumalan johdatusta. Sävy rukouksessa on hyvin köyhää suosiva, ja syrjäytettyjen asia suorastaan hengellistetään. Virsikirjassa tuntui piipputupakan tuoksu Rukouskirjan teemat heijastelevat omaa aikaansa. Suomen henkinen ilmasto oli 1700-luvulla puhdasoppisuuden, työn ja kuolemanpelon kyllästämä. Pula- ja sota-ajat muun muassa isonvihan aika – koettelivat maatamme. Näissä vaikeissa vaiheissa Rukouskirja on varmasti ollut kovassa käytössä monissa perheissä. Minä löysin hankkimastani vanhasta piipputupakalta tuoksuvasta virsikirjasta monia koskettavia tuntoja. Nykyihmiselle käännettynä niistä toivottavas- Lapsen ruumissaatto, Albert Edelfelt ti voi henkiä vanhan ajan tunnelmaa. Tutkiessani eri versioita vuonna 1701 hyväksytystä virsikirjasta olen tullut huomaamaan, että Rukouskirja eli aikojen saatossa aivan omaa elämäänsä. Vaikka virsikirja säilyi lähes 200 vuotta samana, muuttui Rukouskirja ajan tarpeiden mukaan. Vuodesta 1701 eteenpäin Rukouskirjan osuus paisui koko ajan. Rukousten määrä kasvoi ja aiheet monipuolistuivat. Vuonna 1886, kun lähes parisataavuotinen virsikirja vaihtui uuteen, Rukouskirja säilytti ainakin uudessa ohjepainoksessa oman jyhkeän luonteensa ja asemansa. Rukouksia oli enemmän kuin koskaan. Maalaukset ammensivat aiheita Rukoukset ja virret ovat myös kulttuurihistoriaa. Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä ja monista suomalaisista maalauksista voi löytää hyviä esimerkkejä siitä, kuinka monipuolisesti virsikirjaa ja Rukouskirjaa käytettiin. Myös almanakan käyttö oli yleistä nimenomaan virsikirjojen liiteosioiden pohjalta, olihan siellä ikuinen kalenteri. Vaikka almanakkojen painaminen monopolisoitiin, saivat virsikirjantekijät edelleen painaa omia kalentereitaan. Niistäkin luovuttiin vasta 1880-luvulla, kun vanha virsikirja jäi lopullisesti historiaan. Ennen kaikkea vanha virsikirja kaikkine liitteineen oli siis kodin ainoa käyttökirja, suureen ja mahtipontiseen Raamattuun kun ei tavallisella kansalla olisi ollut varaakaan. Rukoukset hiipuivat pois virsikirjasta Te e m a n a S e u r a k u n t a hengellisenä kotina VANJÄRVI su 5.2. klo 14.00 Vanjärven seurojentalo, Vanjärventie 480 Matti Helimäki, Henri Hersta Kinkerit 2012 Vuoden 1701 virsikirja on kenties vaikuttavin kirja koko Suomen historiassa heti Raamatun jälkeen. Sen sisältö kesti käytössä aina 1880-luvun lopulle asti, siis melkein 200 vuotta. Suomalaiset maalaukset kertovat myös rukousten rikkaasta käytöstä, historioitsija Pekka Tuomikoski kirjoittaa. Vakka Aika muuttui lopullisesti vanhan virsikirjan jäädessä historiaan. Vähitellen virsikirjasta tuli nimenomaan virsikirja sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä vuoden 1938 uuteen virsikirjaan rukouksellinen aineisto liittyi löyhemmin kuin vanhan virsikirjan kansanpainokseen. Kirjojen ostamisen ja suomenkielisen kirjallisuuden laajentumisen aikakaudella oli tästä eteenpäin varaa painaa omia erillisiä rukouskirjojakin. Näin Virsikirjan ja rukouskirjan parisataavuotinen taival päättyi huomaamattomasti. Toki nykyisenkin virsikirjan liiteosiossa on joitakin rukouksia, mutta ei yhtä itsestään selvästi kuin vanhassa virsikirjassa. Nykyajan virsikirjojen takaosien rukoukset liittyvät leimallisemmin kirkollisiin erityistilanteisiin. Vanhaan aikaan huomioitiin se, että näitä rukouksia luettiin ääneen kodin ainoasta kirjasta, vanhasta virsikirjasta, jokapäiväisen hengellisen elämän virvoituksena. Tahdon tuoda nämä rukoukset nykyihmisen saataville elävänä todisteena entisajan suomalaisten savupirttien rikkaasta rukouselämästä. Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski Kirjoittaja on liminkalainen vapaa tietokirjailija-toimittaja (TM). Suurin osa hänen kirjoittamistaan kirjoista ja artikkeleista koskettavat jollain tavalla historiaa, teologiaa, yhteiskuntapolitiikkaa tai kansanperinnettä. Vakan sivuilla ilmestyy tänä vuonna Pekka Tuomikosken nykysuomeksi muokkaamia vanhoja rukouksia niiden merkitystä valottavine selityksineen. HUHMARNUMMEN KOULUKINKERIT ma 6.2. klo 10.00 Huhmarnummen koulu, Pihtisillantie 109 Sampo Luukkonen, Ulla Eho-Saario SELKI ti 7.2. klo 18.30 Pirjo ja Seppo Ali-Mattila, Toukolankuja 60 Matti Hanhisuanto, Pirkko Kela JOKIKUNTA ti 14.2. klo 18.30 Mari ja Simo Havukorpi, Lapinsuontie 6 Maria Kiviniemi, Ulla Eho-Saario TERVALAMMEN KOULUKINKERIT Kalevalanpäivänä ti 28.2. klo 9.10 Tervalammen koulu, Tervalammentie 408 Kari Tuovinen, Henri Hersta HERRAKUNTA ke 29.2. klo 18.30 Herrakuntatalo, Kauppilantie 21 Jari Hiekkanen, Pirkko Kela NUMMELAN, HIIDENRANNAN JA ENÄRANNAN YHTEINEN su 4.3. klo 15.00 Marika ja Pentti Aspila, Ruutitie 14 Tuula Kiiski, Henri Hersta KIRKONKYLÄ ke 7.3. klo 18.30 Kirkonkylän seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6b Tuula Kiiski, Pirkko Kela HAIMOO to 8.3. klo 18.30 Else Silvasti, Haimoonraitti 243 Sampo Luukkonen, kanttori OJAKKALA su 11.3. klo 14.00 Ojakkalan kerhohuone, Kenttätie 2 Pekka Valkeapää, Ulla Eho-Saario OLKKALA JA MOKSI ke 14.3. klo 18.30 Riuttarannan leirikeskus, Moksintie 365 Antti Hirsto, Pirkko Kela Kinkerit Kinkerit, lukukinkerit tai lukuset ovat olleet alun perin kirkon pitämiä kristinopin kuulustelutilaisuuksia. Kinkerit kehittyivät aikoinaan keskiajan papiston ripitysmatkoista. Lukukinkereiden pitäminen kirjattiin vuoden 1686 kirkkolakiin. Vanhempien, isäntien, palkollisten ja muun työväen sekä lukuiässä olevien lasten tuli kokoontua lukupiireittäin. Ennen oppivelvollisuuden tuloa voimaan lukukinkereillä oli lukutaidon ja katekismuksen tuntemisen kuulustelutilaisuuksina erittäin huomattava kansansivistyksellinen vaikutus. Kinkerit olivat osa kirkon kasteopetusta, kristillistä kasvatusta. Kinkereiden merkityksen ovat korvanneet kunnallinen kouluopetus ja seurakunnallinen rippikoulutoi- minta, jotka vastaavat nykyisin sivistystyöstä ja kristinopin juurruttamisesta. Nykyisin kinkerit ovat teemallisen keskustelu- ja opetushetken lisäksi eräänlaisia seurakunnan vuosikokouksia, joissa esitellään kyläläisille uudet seurakunnan työntekijät, kerrotaan seurakunnan työstä ja sovitaan kylän kerho- ja pyhäkoulutoiminnasta. Kinkereitä pidetään kodeissa, kouluilla ja seurakuntataloissa. Kaupungeista kinkeritoiminta on hiipunut. Silti Suomessa järjestetään kinkereitä vuosittain runsaat 3000. Kinkereillä käy vuosittain noin 65 000 suomalaista. Lukuun eivät sisälly koululaiskinkerit. (Luvut vuodelta 2007) Lähde: evl.fi/sanasto 5 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Vihtiläinen kala auttaa M ies astelee varmoin askelin lumista polkua pitkin rannasta verkonlaskupaikalle järvenselälle. Samalla hän toteaa lunta sataneen runsain mitoin parin päivän aikana. – Jää taitaa olla nyt noin 15 cm paksua. Ojakkalalaisella Auvo Suomalaisella on harrastus, josta on ollut iloa monelle lähimmäiselle ympäri Vihtiä. Vihtiläinen kalastaja Jo pienenä poikana Auvo aloitti kalastamisen sisarustensa kanssa kymmenlapsisen perheen kuopuksena. Tuolloin maatilanpoika oli mukana verkkokalastamassa, kun kerimäkeläisen kotimaatilan pirtin pöytään piti saada kalaruokaa heinänteosta palaaville parille kymmenelle työmiehelle. Viimeiset vuodet Auvo on nyt asustellut Ritva-vaimonsa kanssa eteläisessä Vihdissä, Poikkipuoliaisen järven lähellä. Vesi on tuttu elementti eläkkeelle siirtyneelle. – Uitua tulee jopa neljä kertaa viikossa – uimahallilla tosin, Auvo naurahtaa ja jatkaa: - Mutta järvellä tulee käytyä melkein joka toinen päivä kalastamisen vuoksi. Auvo onkin naapureineen mukana hankkeessa, jolla Poikkipuoliaisen ja parin muun läheisen järven vesiä suojellaan mm. hoitokalastuksella. Vaikka järvellä on totuttu käyttämään järeämpääkin kalustoa, niin perinteisiä onkia löytyy vajasta kaksi kappaletta – Kesäisin veneestä onkiminen on mukavaa, Auvo muistelee kirpeiden pakkasten keskellä. - Tosin kesän alussa soutuvene täytyy hakea ensin järven toisesta päästä. Vaikka vene oli ollut talvipukeillaan omassa rannassa, Tapaninpäivän myrsky nappasi veneen omasta rannasta talvipukeilta ja lennätti sen vastakkaisen rannan pöpelikköön. Siellä valkoinen vene nyt odottaa kevättä, puuhun sidottuna. Lahjaksi saatua, lahjaksi annettua – Suomalainen kala on terveellistä, elämäntapakalastaja muistuttaa. Perheen pöytään kalaa katetaan useamman kerran viikossa. Kesäisin savustuskalaa tehdään Taivaalta leijailee valkoisia höytyviä, harson kappaleita. Järvimaisema avautuu valkoisen eri sävyissä. Aurinko välkehtii lumessa. Postikorttimaisema on valmis. Poikkipuoliainen 24.1.2012. jopa kerran viikossa isännän omassa savustuslaatikossa. Rinteellä kasvaa myös paljon katajaa, joiden oksista saa hyvää tuoksua ja makua savustettavaan kalaan. Kun kalastaminen on sekä harrastus, että vesistön huoltamista, kalaa tulee järvestä sen verran paljon, että siitä riittää muillekin. Vuosien ajan Auvo on vienyt osan kalasaaliistaan ystävilleen, tuttavilleen ja lähimmäisilleen. Hän onkin tutustunut eläkeläisjärjestöjen kautta vanhuksiin, jotka ottavat ilomielin vastaan kalaisia tervehdyksiä. Auvon kierros lähtee Ojakkalasta, mutta ulottuu Nummelan lisäksi jopa Vihdin kirkonkylälle. Kalaa myös seurakunnalle Vuoden 2011 marraskuussa kaksi – Eihän sitä voi rahalla mitata, kuinka paljon iloa tällainen rakkaan harrastuksen tuloksien jakaminen lähimmäisille antaa, Auvo Suomalainen toteaa kotipihallaan Poikkipuoliaisen näkyessä taustalla. 6 aiemmin toisilleen tuntematonta ihmistä alkoi jutella kunnan vanhusneuvoston kokouksen päätteeksi. Toisella oli kalaa yllin kyllin ja toisella oli valtavasti suita ruokittavana. Ei ole tarkkaa tietoa, kumpi idean lopulta keksi, mutta jo joulukuussa saatiin syödä vihtiläistä haukea Sanaa ja Soppaa –tapahtumassa Nummelan seurakuntakeskuksessa. Diakonian järjestämässä juhlassa oli tarjolla Auvon seurakunnalle toimittamista kaloista tehtyä kala- keittoa. – Idea syntyi yksinkertaisesti ”kalajutuista”. Mahtavaa, että saamme syödä juuri vihtiläistä haukea. Kiitokset kuuluvat viitseliäälle Auvolle, diakonissa Eija Nurmio kiittelee. Seuraavan kerran seurakunta järjestää maaliskuussa Kaiken kansan Kalajuhlan ja saa jälleen Auvolta apua. Tälläkään kertaa kateus ei vie kaloja järvestä, vaan puhdas auttamisenhalu. kuvat ja teksti Outi Lähteenoja Seurakunta järjestää kaikelle kansalle juhlaa, kuten joulukuussa Kaiken kansan Puurojuhlan. Maaliskuisessa Kaiken kansan Kalajuhlassa riisipuuron sijasta tarjoillaan vihtiläistä kalaa ja tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle. Mistä olikaan kyse… n Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon suurkeräys, suurin suomalainen lajissaan. Keräys auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. n Vihdin seurakunta järjestää vuosittain useita yhteisvastuutapahtumia, joihin voi osallistua kuka tahansa. n Poikkipuoliainen on vajaan 200 hehtaarin laajuinen matalarantainen järvi Etelä-Vihdissä. n Auvo Suomalainen on kuntouimista ja kalastamista harrastava eläkeläinen Vihdin Ojakkalasta. n PoTeHu ry on Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven vesiensuojeluyhdistys, joka on toiminut v. 1997 lähtien. n Nuottaus on hoitokalastusta, jolloin vesistöstä poistetaan valikoidusti pienempiä kaloja rehevöitymisen ja sinileväongelman estämiseksi ja arvokalojen määrän lisäämiseksi. Vihtiläiselle kalalle paremmat olot PoTeHu ry on käynnistänyt hankkeen alueen vesistöjen suojelemiseksi. Yhdistyksen tavoitteena on puhdistaa vesistöt mm. nuottauksella. Syksyisin toteutettavalla nuottauksella saadaan muutamassa työpäivässä ylös järvestä runsaasti pikkukalaa. Valikoiva kalastus, nuottaus on tärkeää vesistölle, jotta suuremmat kalat saavat enemmän kasvutilaa. Nuottauksen yhteydessä pinnalle nousee myös suurempia kaloja, jolloin seurakunta on saanut uljaita haukia tarjottavakseen. Alkutalvella jäällä tullaan kokeilemaan erilaisia kalastustapoja, jolloin jälleen seurakuntamme saa kiittää lahjoituksena tulevista kaloista aktiivista Auvo Suomalaista kumppaneineen. Kalamiehen vinkit ruuanlaittoon n Kalakeittoa tehdessä maidon voi korvata vaikkapa ruohosipulijuustolla, jolloin keittoa ei tarvitse suurustaa. n Savustuksessa kalalle lisää makua ja väriä tuovat sokeripalat. Suomalaisten perheessä savustuspöntössä mausteena ovat lisäksi leppälastut ja katajien oksat. Sinustako kalastaja? Suomessa Jokamiehenoikeudet antavat mahdollisuuden nauttia luonnosta ilman maksua tai maanomistajan lupaa. Saat mm. poimia marjoja ja sieniä, hiihtää, pyöräillä tai telttailla luonnossa, kunhan se ei aiheuta häiriötä tai vahinkoa esim. istutuksille ja kotirauhalle. Vesialueilla saa veneillä, uida, peseytyä ja kulkea jäällä sekä onkia ja pilkkiä. Ilman lupaa ei saa tehdä avotulta, ajaa maastossa moottoriajoneuvolla, metsästää tai kalastaa. Lisätietoa www.kalastusluvat. net. ja www.ymparisto.fi 3.2.2012 n Vakka "Eihän meillä ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa" Yhteisvastuukeräys haastaa pikavipit "Eihän meillä ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa." (Matt.14:17). Tämä opetuslasten sana Jeesukselle Matteuksen evankeliumissa viitoittaa tiemme tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen äärelle. K oska vain, kenen tahansa kohdalle, voi tulla äkillinen taloudellinen hätä sairauden, onnettomuuden, kuoleman tai minkä tahansa koettelemuksen takia. Jos pesukone hajoaa eikä sukanvarresta löydy rahaa selvitä yllättävästä hädästä, mikä kävisi neuvoksi? Jääkö tiukassa tilanteessa muuta mahdollisuutta kuin ottaa korkeakorkoinen ja usein huonomaineinen ns. pikavippi? Vuoden 2012 Yhteisvastuukeräys tuo keskellemme toivoa, jolla monen hätää voidaan lievittää. Uskomme ja luotamme, että tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen avulla käy kuin evankeliumin ruokkimisihmeessä; moni tulee autetuksi. Kotimaan kohteena inhimilliset pienlainat suomalaisille Suomessa Takuu-Säätiö käynnistää vuoden 2012 Yhteisvastuuvaroin pienluottohankkeen, jonka tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista. Halpakorkoisia pienluottoja voivat hakea talou- dellisessa ahdingossa olevat ihmiset, joilla ansiotulojen puuttuminen tai menetetyt luottotiedot estävät muiden luottojen saamisen. Hanke toteutetaan aluksi muutamilla paikkakunnilla, joissa muodostetaan verkosto sosiaalitoimen, ulosoton, päihde- ja mielenterveystyön, järjestöjen ja diakonian kesken. Hankkeen ideana on laajentaa luototus myöhemmin myös muille paikkakunnille. Tämä ns. sosiaalisen luototuksen mahdollisuus haastaa pikavippitoiminnan, jossa vuosikorko voi usein olla aivan huikeissa lukemissa. Taloudenhallinnan ryhmät Ugandassa auttavat Kirkon Ulkomaanavun kautta Ulkomaankohteessa tämän vuoden Yhteisvastuuvaroin tuetaan ruohonjuuritason ryhmämuotoista pienrahoitustoimintaa eli kylien säästö- ja lainaryhmiä (Village Savings and Loan Associations). Säästö- ja lainaryhmät ovat itsenäisiä, jäsentensä hallinnoimia pienkassoja, joiden toi- minta perustuu säästämiseen. Niitä voisi verrata eräänlaisiin osuuskuntiin, jotka ovat tutumpia meille suomalaisille. Yhteisvastuuvaroja ei anneta niin sanotuksi siemenrahaksi, vaan varat käytetään taloudenhallinnan koulutuksen laajentamiseen, jotta yhä useammat ihmiset pääsisivät säästö- ja lainatoiminnan piiriin. Miten sinä voit auttaa? Miten sitten Sinä ja Ystäväsi voisit antaa viisi leipääsi ja kaksi kalaasi yhteiseen hankkeeseen? Haastamme Sinut mukaan mm. seuraavilla tavoilla! Tapahtumia ja keräysaikataulua: LÄHDE MATKAAN Yv-avauk- sessa Vihdin kirkossa su 5.2. klo 10 ja Nummelan kirkossa 5.2. klo 12 kirkkokahvit ja kerääjien lähettäminen: voit kuitata listan tai lippaan omalle kotikadullesi! KERÄÄ KAUPPOJEN OVILLA yhdessä työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja nuorten kanssa ma 6.2.–la 11.2.2012: Ilmoittaudu mukaan soittamalla kirkkoherranvirastoon, p. 09 3478 5048. VEISAA VIRSIÄ YV:n hyväksi Virsimaratonissa Vihdin kirkossa su 12.2. klo 13–19. Miksi et laulaisi muulloinkin kuin kauneimmissa joululauluissa? Tähän sinulle tarjoutuu tilaisuus myös hiljaisella viikolla ti 3.4. klo 19 Vihdin kirkossa. Vantaan Kamarikuoro esittää silloin Jukka Kankaisen Luukas-passion. Kankaisen Luukas- passiossa kuulijat pääsevät osallistumaan toteutukseen virsiä veisaamalla. Ohjelmia passioon myydään 10 euron hintaan, ja tuotto menee lyhentämättömänä YV-keräyksen hyväksi. Tule kokemaan pääsiäisen tapahtumia Vihdin kirkkoon – samalla tuet tärkeää asiaa. Naapurikylälläkin kuitattiin viisi listaa ja kaksi lipasta! Voitko lähteä kinkereiltä ilman omaa listaa? KINKEREILLÄ herätellään meitä kaikkia tänä vuonna Yhteiseen vastuuseen. Kuittaa lista tai lipas kinkeripapiltasi! KOULULAINEN TAI OPE: kouluilla kerätään myös tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Mitäpä jos jättäisin yhden energiajuomapurkin ostamasta ja laittaisin kaksi euroa Yhteisvastuukeräykseen? Me seurakunnan työntekijät kerromme lisää kouluilla. Tämä ei ole kalajuttu: Sokerina pohjalla on tulossa KAIKEN KANSAN KALAJUHLA Nummelan seurakuntakeskuksessa lauantaina 10.3. klo 11 – 15. Tilaisuus avataan kirkkosalissa klo 11, jolloin kirkkoherra Pekka Valkeapää kertoo kalajuttuja ja Hannu Kiiski soittaa sellolla jonkun kalamiehen kappaleen, lieneekö Yö meren rannalla Tule katsomaan ja kuuntelemaan! Tilaisuudessa vihtiläisestä kalasta valmistettu maukas kalakeitto Yhteisvastuun hyväksi, pika-arpajaiset ja lapsille teeman mukaisesti ongintaa! Lisäksi kuulemme ruokailun ohessa Hyvinkään seurakunnan diakonin Päivi Lammelan terveisiä Ugandasta. Et voine olla osallistumatta! Yhdessä keräten viidestä leivästä ja kahdesta kalasta tulee tämän päivän ruokkimisihme! Sampo Luukkonen ja yhteisvastuutiimi Hetkiä historiassa Monta sukupolvea seurakunnan palveluksessa V Suntio VIlhelm Konstantin Halén sai 75-vuotispäivänään v. 1929 Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin. Vihdin seurakuntaa monessa polvessa palvelleista Halén-suvun lukkareista ja kirkonpalvelijoista tiettävästi ensimmäinen oli lukkari Tuomas Henrikinpoika Halleen, joka nimitettiin virkaansa v. 1723. – Vihdin museo. ihtiläisen Halenin suvun jäsenet ovat entisinä aikoina palvelleet Vihdin seurakunnassa lukkarin, haudankaivajan ja kellonsoittajan tehtävissä monen sukupolven ajan. Pitkä perinne alkoi jo 1700-luvulla Pyhän Birgitan kirkon ollessa vihtiläisten temppelinä Vihdinniemellä. Tiettävästi ensimmäinen Vihdin seurakunnan palveluksessa ollut Halenin suvun jäsen oli Tuomas Henrikinpoika Halleen (1688–1756), joka nimitettiin lukkariksi 14.8.1723. Sukunimi kirjoitettiin silloin kahdella l-kirjaimella. Hänen poikansa Henrik Halleen (1710–1789) toimi vuodesta 1736 isänsä apulaisena ja hänet nimitettiin lukkariksi vuonna 1753. Pyhän Birgitan kirkko oli käytössä vuoteen 1772 asti, jolloin Kustaankirkko valmistui Hartanmäelle. Sven Adolf Halen (1830–1900) toimi kellonsoittajana Kustaan kirkossa. Hänen poikansa Vilhelm Konstantin Halen (1854–1935) toimi urkujenpolkijana ja suntiona vuodesta 1870 alkaen. Mitali uskollisesta palveluksesta Vihdin seurakuntaa uskollisesti palvellut Vilhelm Konstantin Halen sai 75-vuotispäivänään vuonna 1929 vastaanottaa Suomen valkoisen ruusun 1. luokan mitalin. Hänen veljensä Kalle Fredrik Halen toimi kellonsoittajana ja haudankaivajana. Vilhelm Kostantin Halenin poika Vilhelm Bernhard Halen s. 1887 toimi urkujenpolkijana vuoteen 1919 asti. Karl Fredrik Halenin poika Yrjö Fredrik Halen (1907–1979) toimi kellonsoittajana ja haudankaivajana vuosina 1928–1968 ja suntiona vuosina 1958–1968. Hänen puolisonsa Ida Maria Halen toimi vuosina 1952–1969 kirkon siivoojana. Vilhelm Konstantin Halenin poika Johan Emil Murto(v:een 1915 Halen) (1889–1957) toimi suntiona vuosina 1935–1956. Muistokirjoitus kertoo tunnollisuudesta Vuonna 1928 kuolleen Karl Fredrik Halenin muistokirjoi- tus kertoo Halenin suvun tunnollisuudesta: Haudat ovat aina olleet täsmällisesti ja ajallaan kaivettuja, sillä silloin kun miesväki ei ole tehtäviltään hautausmaalle joutanut, ovat perheen naisjäsenet ottaneet kaivamiseen osaa. Nytkin on monta vuotta haudan kaivaminen ollut vainajan vaimon tehtävänä, sillä ankara jalkakipu vaivasi Halenia jo pitkät ajat ja hän kykeni ainoastaan kellonsoitosta huoltapitämään. Reippaasti on vaimo aina astellut kelistä ja ilmasta huolimatta pitkän taipaleen hautausmaalle saadakseen haudat ajallaan kaivetuiksi. Täsmällisyys on heille niin ominaista, että nytkin ennen kuin kellonsoittaja-isä ummisti silmänsä ikuiseen uneen, iloitsi hän siitä, että poika oli palannut sotapalveluksestaan juuri ennen kotiin voidakseen keskeytymättä jatkaa isän työtä. Mikko Yli-Rosti 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Solmuja parisuhteessa – parineuvonta J os parisuhteenne on tilanteessa, jossa omat voimavarat ja keinot tuntuvat loppuvan kesken, voitte hakea tukea kriisin selvittämiseen Solmuja parisuhteessa neuvonnasta. Työskentelyn rakenne on kehitetty niin selkeäksi ja turvalliseksi, että kriisissä olevia pareja voi auttaa ilman terapiakoulutusta. Kahdeksan tapaamiskertaa sisältävä Solmuja parisuhteessa -työskentely on tarkoitettu kriisissä oleville pariskunnille, myös vaikeissa kriiseissä oleville sekä vakavasti eroa pohtiville. Solmuja parisuhteessa –menetelmä on syntynyt Kataja ry:n ja Kirkkohallituksen Perheasioiden pitkän kehitystyön ja testauksen tuloksena. Solmuja parisuhteessa –työskentelyn tavoitteena on lisätä ymmärrystä puolisoiden välillä ja auttaa kumpaakin ymmärtämään myös toisen näkökannalta Virsimaraton jatkuu Vihdin seurakunnan virsimaraton jatkuu sunnuntaina 12.2. klo 13 alkaen. Maraton kestää tuttuun tapaan kuusi tuntia, joten viimeinen virsi päättyy klo 19. Virsiä lauletaan 45 minuuttia kerrallaan, ja sitten pidetään vartin tankkaustauko. Laulukuntoa ovat turvaamassa diakonian vapaaehtoiset, jotka myyvät kirkon sivusalissa kahvia ja pullaa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Maratonin ideana on laulaa jokaisesta virrestä kaksi ensimmäistä säkeistöä ja sitten jatkaa seuraavaan virteen. Tuleva maratonpätkä sisältää monta vähän käytettyä, vieraampaa melodiaa, joten maratonmatkalle sisältyy paljon haasteita sekä virsien vetäjälle että lauluun osallistuville. Virsimaraton on mielenkiintoinen tapa tutustua aivan uudella tavalla virsikirjaan. Jumalanpalveluksissa virsivalintoja sitovat pyhän aihe ja kulloinkin luettavat Raamatuntekstit. Maratonilla lauletaan kaikki virret, ja silloin niistä muodostuu aivan erilainen kokonaiskäsitys, vaikkakin laulettavia säkeistöjä onkin vain kaksi. Maraton järjestetään nyt kolmatta kertaa Vihdin kirkossa, viime vuonna maratonilla päästiin virteen 270. Maratonia ovat vetämässä kanttorit Henri Hersta, Ulla Eho-Saario ja Pirkko Kela. Tervetuloa laulamaan virsikirjaa tutuksi! Ulla Eho-Saario 8 mistä solmutilanteessa on kysymys. Miten solmu on syntynyt, mitä tunteita ja millaisia käsittelemättömiä asioita siihen liittyy? Kun molemmat ymmärtävät, mistä on kysymys, on selkeämpää miettiä sitä, mitä kumpikin tahtoo tässä tilanteessa ja millainen toiminta auttaa pääsemään päämäärään. Lisäksi tavoitteena on opetella vuorovaikutustaitoja sekä ristiriitojen ratkaisutaitoja Solmuja parisuhteessa –työskentelyssä tapaatte neuvojat kahdeksan kertaa. Jokaisella tapaamisella on sovittu teema. Vihdin seurakunnassa diakonit Pirkko Orakoski ja Päivi Tapaninen ovat kouluttautuneet Solmu-parisuhdeneuvojiksi. Heihin voi olla yhteydessä Pirkko 0400 362 707 tai [email protected] ja Päivi 040 353 2241 tai [email protected] Sydämellistä ystävänpäivää 14.2. O len aina suhtautunut vastahakoisesti kaikkeen amerikkalaiseen hömpötykseen, jota meille yritetään kaupata. Ystävänpäivän eli St.Valentine´s Dayn kohdalla olen kuitenkin antanut periksi. Ystävät eivät ole koskaan kaupallista hömpötystä, vaan elämän tukipilareita. Olen onnellinen ystävistäni ja ystävänpäivänä aion heitä erityisesti muistaa. Suomessa on vuodesta 1987 lähtien vietetty ystävänpäivää helmikuun 14. päivänä. Meille ystävänpäivä on tullut Amerikasta, mutta ystävänpäivän juuret ovatkin Euroopassa, eivät Amerikassa, niin kuin virheellisesti luulin. Pyhä Valentinus Pyhän Valentinuksen päivän alkuperästä on paljon erilaisia käsityksiä. Päivän taustalla on pyhimystaru, itse asiassa useitakin. Useimmat Valentinus-legendat kertovat 200-luvulla eläneestä piispa Valentinuksesta, joka koki marttyyrikuoleman 14. helmikuuta vuonna 269. Yhden pyhimystarinan mukaan naimisissa olevia miehiä pidettiin huonompina sotilaina kuin naimattomia, koska heillä oli taistelussakin aina mielessä perheen hyvinvointi. Niinpä nuoret miehet, jotka halusivat naimisiin, mutta eivät halunneet menettää mainettaan urheina sotureina, menivät salaa avioliittoon. Piispa Valentinus suostui heidän vihkijäkseen, minkä takia keisari tuomitsi hänet kuolemaan. Toisen tarinan mukaan Valentinuksesta tuli rakastavaisten nimikkopyhimys siksi, että hän neuvoi Rooman nuorukaisia jäämään mieluummin rakkaittensa luo kuin lähtemään sotaan. Tästä roomalaiset sotapäälliköt eivät Hyvä ystävä on kuin aspiriini – se auttaa. Hyvä ystävä on kuin nastarengas - se ei petä. Hyvä ystävä on kuin kaatosade – se piristää. Hyvä ystävä on kuin kesä – se on aina toivottu. Hyvä ystävä on kuin koti – siitä ei voi koskaan luopua. pitäneet ja Valentinus sai kuolemanrangaistuksen. Myöhemmin pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja. Salaisuuksia ja ihailua Englannissa kuningas Henrik VII julisti helmikuun 14. päivän viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1537. Monet Valentinen päivään liittyvät tavat ja uskomukset ovatkin kotoisin Englannista. Leikiteltiin esimerkiksi ajatuksella, että aamulla ensimmäiseksi vastaantuleva on valentine, ”se oikea”. Onneksi kuitenkin oli lupa pitää silmät kiinni kunnes vastaantulija oli mieluinen. Jopa lintujen uskottiin etsivän parin itselleen tuona päivänä. Päivän tunnus, rakkautta, ystävyyttä ja ihailua kuvaava punainen sydän, oli ja on yhä suosittu aihe ystävänpäivän korteissa. Alkuperäisten käsintehtyjen korttien koristeluun käytettiin taidokkaasti kukkia, sulkia, simpukankuoria, satiininauhoja ja pitsejä. Ensimmäiset painetut Valentinen päivän kortit tulivat myytiin Englannissa 1800-luvun alussa. Vähitellen Valentinen päivän vietto levisi myös Yhdysvaltoihin. Siellä siitä on muodostunut suosittu ja merkittävä juhlapäivä. Silloin muun muassa askarrellaan ystäville kortteja ja leivotaan sydämen muotoisia pikkuleipiä. Tärkein kortti runoineen lähetetään ihailun kohteelle. Viereisellä sivulla näet pari vinkkiä siitä, minkälaisia kortteja voit itse ystävillesi tehdä. Hyvää ystävänpäivää! Lastenohjaaja Jaana Mäkinen 3.2.2012 n Vakka Kirkkoniemen katit MUISTA YSTÄVÄÄ Ystävänpäivä merkittiin Suomen kalenteriin vuonna 1987. Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Ystävänpäivä muistuttaa meitä siitä, että ystävyyttä on hoidettava ja pidettävä yllä. Mikset siis muistaisi ystävääsi tänä vuonna vaikka itse tehdyllä kortilla? Kaupastakin tietysti saa valmiita, mutta omin käsin askarreltu – vaikkei se olisi niin viimeisen päälle – kertoo ystävälle, että hän on tärkeä sinulle. Augustinus Mitä ei voi ostaa rahalla? P ohjois-Afrikassa eli 300-luvulla pieni vilkas poika, jonka nimi oli Augustinus. Hän oli perheen vanhin lapsi ja siksi hänen vanhempansa veivät hänet kouluun. Augustinusta ei koulun käynti kiinnostanut. Hänestä leikkiminen oli paljon hauskempaa. Nuorena hänet lähetettiin Karthagon kaupungin hienoimpaan kouluun. Vielä tuolloinkin hän mieluiten huvitteli sirkuksessa tai teatterissa. Augustinuksen äiti Monica oli kovasti huolissaan villin poikan- sa tulevaisuudesta. Hän rukoili usein Jumalaa poikansa puolesta. Jumala varmaan kuuli äidin rukoukset, sillä aikuisena Augustinuksesta tuli piispa ja kirkon tärkeä opettaja. Hän oli huomannut, että rahalla ei voinut ostaa rauhaa eikä rakkautta. Tärkeintä oli uskoa Jumalaan ja saada lapsena leikkiä! Eräässä kirjassaan hän näet kirjoittaa: Joka saa lapsena leikkiä vapaasti, tekee kyllä aikuisena työnsä kunnolla! Kuva ja teksti: Tarja Rae Teijo Kemppainen Enkelipoika 9 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Messut, Jumalanpalvelukset Messu Vihdin kirkossa joka sunnuntai klo 10 Messu Nummelan kirkossa joka sunnuntai klo 12 Messu Vihtijärven kappelissa su 12.2. ja 18.3. klo 10 Vauvakirkko vuonna 2011 kastetuille ja heidän läheisilleen Vihdin kirkossa su 5.2. klo 16. Kahvitilaisuus srk-talossa kirkkohetken jälkeen. Talvisodan päättymisen muistohartaus, seppeltenlasku sankarihaudoille Vihdin kirkossa ti 13.3. klo 11. Juhla srk-talossa hartauden jälkeen. Perhemessu Vihdin kirkossa su 25.3. klo 10. Messun jälkeen lounas srk-talossa. Tuomasmessu Nummelan kirkossa su 25.3. klo 18. Aikuisille Miesten vapaaillat Riuttarannassa Torstaisin klo 18. Saunomista, iltapala ja yhdessäoloa vaihtelevien aiheiden tiimoilla. to 16.2. Mitä sinulle kuuluu? ke 29.2. (keskiviikko) Kanttori Henri Hersta soittaa ja laulattaa to 15.3. Vierailija Erkki Hakkarainen to 29.3. Vierailija pappi Jari Hiekkanen to 19.4. Tietokilpailu Raamatun aiheista to 26.4. Maria ja Osmo to 10.5. Mukavaa yhdessä oloa to 24.5. Messu, Sampo Luukkonen Kimppakyyditys Nummelan srkkeskus, Kappelitie 5 klo 17.30, kirkonkylän srk-talon pääty, Niuhalanraitti 6b klo 17.40 Tiedustelut Maria Hanhikorpi p. 0400 235 691, Osmo Vapalahti p. 040 578 0328 Miesten liikuntaillat torstaisin klo 17–18 9.2. Lumikenkäkävely, kokoontuminen klo 16.45 Päivölän edessä 8.3. Vesijumppa, kokoontuminen klo 16.45 uimahallin kahviossa 22.3. Liikuntaa, kokoontuminen klo 16.45 uimahallin edessä 12.4. Kuntopiiri, kokoontuminen klo 16.45 uimahallin edessä 3.5. Vesijuoksu/uinti, kokoontuminen klo 16.45 uimahallin kahviossa 31.5. Keilailu, kokoontuminen klo 16.45 uimahallin edessä Mukana illoissa liikunnanohjaaja Sami Hakala-Bergman p. 044 767 4851, Osmo Vapalahti p. 040 578 0328, Maria Hanhikorpi p. 0400 235 961 Naisten saunaillat Saunomista, iltapalaa ja leppoisaa yhdessäoloa. Yhteislähtö Nummelan seurakuntakeskuksen diakonian parkkipaikalta klo 17.15 ja kirkonkylän seurakuntatalolta klo 17.30. ti 6.3., ti 24.4., ti 15.5. Nuorten aikuisten illat Nummelan srk-keskuksen perhekerhotiloissa keskiviikkoisin klo 1820. Lastenhoito on järjestetty alustajallisina iltoina. 8.2. Vapaata yhdessäoloa 15.2. Armolahjat – Aino Rossi 22.2. Koulujen hiihtoloma – ei iltaa 29.2. Avaamme Vanhan testamentin – Erkki Koskenniemi (Sley) 7.3. Vapaata yhdessäoloa 14.3. Keskeneräinen – haavoittumi- 10 sen armo – Matti Helimäki 21.3. Vapaata yhdessäoloa 28.3. Kristitty ja seksuaalisuus – Heikki Lindfors KYLÄKERHOT YM. Kultaisen iän kerhot Nummelan srk-keskuksessa keskiviikkoisin klo 13 kahden viikon välein, seuraavan kerran 15.2. Kirkonkylän srk-talossa keskiviikkoisin klo 13 kerran kuussa, seuraavan kerran 15.2. Ojakkalan kyläkerho kerhotilassa, Kenttätie 2, joka toinen maanantai klo 10–12, seuraavan kerran 6.2. Selin kyläkerho monitoimitalossa joka kuukauden 4. torstai klo 13–14.30 (ruokailu klo 12), seuraavan kerran 23.2. Otalampelaisille on taksikuljetus kerhoon, kulj. asioissa yhteys Liisa Ali-Mattilaan p. 0400 798 229 Vihtijärven diakoniaillat n. kerran kuussa, seuraava ilta Eeva Mäntylällä, Suntiontie 12, klo 19. SIMSALABIM-kerho nuorille kehitysvammaisille (13–30 v.) Nummelan seurakuntakeskuksen nuorisosalissa Sankarlassa kerran kuussa, seuraavan kerran 29.2. klo 16–17.30 Tervetuloa iloiseen joukkoomme! Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Sirkku Peltoniemi p. 040 176 1356 tai [email protected] Suurella sydämellä -pelikerho Nummelan srk-keskuksessa, Pysäkki-kahvilassa seuraavan kerran ma 6.2. klo 12.30. kirkonkylän srk-talossa seuraavan kerran ma 13.2. klo 15. Tule pelailemaan lauta- ym. pelejä ja viihtymään mukavassa seurassa! RAAMATTUPIIRIT YM. Ilosanomapiiri Vihtijärven kappelissa keskiviikkoisin klo 18, seuraavat kerrat 29.2. ja 7.3. Vetäjinä Riitta Vuolteenaho ja Liisa Valtonen. Rukous- ja raamattupiiri Nummelan srk-keskuksessa tiistaisin kio 18. Kirkonkylän avoin raamattupiiri srktalossa tiistaisin klo 18.30 kahden viikon välein, seuraava 7.2. Kirkonkylän rukousryhmä srk-talossa tiistaisin klo 18.30 kahden viikon välein, seuraava 14.2. Terveisiä Israelista! Nummelan srk-keskuksessa la 11.2. klo 14 Pastori Rafi Shimon Israelista sekä Israelissa työskennellyt Anja Kolehmainen. Mukana myös Mieskööri ja lähetyssihteeri Tuula Kankkunen. Rauhanyhdistyksen seurat kirkonkylän srk-talossa su 12.2. klo 16 ja Nummelan srk-keskuksessa 18.3. klo 16. Hernerokkamyyjäiset Kirkonkylän srk-talossa ja Nummelan srk-keskuksessa laskiaistiistaina 21.2. klo 11–13 Osta mukaan (oma astia) tai syö paikan päällä (lounas 5 €) Tuotto lähetystyölle. Romanileiri Riuttarannan leirikeskuksessa 1.– 2.3. Leiri alkaa torstaina klo 10 ja päättyy perjantaina klo 14. Tule mukaan yksin tai perheen kanssa. Tervetuloa! Lisätietoja ja ilmoittautumiset 17.2. mennessä diakoni Pirkko Orakoski 0400 362 707 tai diakoni Päivi Tapaninen 040 353 2241 Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa 1.3. kokoontuen kevään aikana yhteensä 8 kertaa. Ryhmästä vastaavat pastori Jari Hiekkanen ja diakonissa Maria-Liisa Pakalén. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: päivystävä pappi 09 3478 5016, Jari 040 700 8907, Maria-Liisa 040 1899 349. Naisten hemmotteluvuorokausi Riuttarannassa 16.–17.3. Alkaa perjantaina klo 18 ja päättyy lauantaina klo 13 Vuorokauden hinta 20 € + hoidot á 12 €. Mahdollista olla myös vain illan, jolloin hinta 10 €/ilta + hoidot Ilmoittautumiset p. 09 3478 5048 arkisin klo 9–15 pe 9.3. mennessä. Vauvakirkko vuonna 2011 kastetuille ja heidän läheisilleen Ikoninäyttelyt Nummelan seurakuntakeskuksen vitriineissä 27.3.–20.4. Lohjan ortodoksiseurakunnan Nummelassa kokoontuvien piirien töitä. ”Lepoa, hiljaisuutta ja virkistystä ruskan keskellä” Ruskaretki Pyhätunturin Kairosmajalle 1.–8.9. Kairosmaja tarjoaa opastettuja retkiä päivittäin (8–12 km) ja siitä selviää keskimääräisellä kunnolla varustettu kulkija. Mahdollisuus myös muutamaan pidempään tunturiretkeen viikon aikana. Lisäksi iltaohjelmaa Kairosmajan tunturikappelissa. Majoitusvaihtoehdot: 2–4h/huone: Rantamaja, rivitaloyksiö tai Tervahovi 364 € – 469 € täysihoidolla +bussikuljetuksen kustannukset ruokailuineen. Ilmoittautumiset p. 09 3478 5048 arkisin klo 9–15 31.3. mennessä. Jos olet tulossa matkakaverin kanssa, esitä toive yhteisestä huoneesta ilmoittautumisen yhteydessä. Tarkempia tietoja: Kirsti Suutari p. 0500 861 843 [email protected] tai Kari Tuovinen 040 146 0480 [email protected] www.kairosmaja.fi Pysäkki-kahvila avoinna ti, to ja pe klo 12–15 Diakoniakahvila, Nummelan seurakuntakeskus, Kappelitie 5. Tuotto Yhteisvastuulle ja lähetystyölle. Helmikuussa Leena Kähkösen taidenäyttely "Näkymiä ja tunnelmia". Avajaiset pe 3.2. klo 12–15. Olkkari-kahvila joka maanantai klo 12–15. Vihdin kirkonkylän seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6b, Vihti. Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystysajat ajantilausta varten: Kirkonkylän toimisto p. 3478 5040 ti 9–11 Maria-Liisa Pakalén tai suoraan p. 040 189 9349 to 13–15 Päivi Tapaninen, p. 040 3532 241 tai 09 3478 5041 pe 9–11 Sirkku Peltoniemi, p. 040 1761356 Osmo Vapalahti, p. 040 578 0328 Nummelan toimisto ma 13–15 Maria Hanhikorpi, p. 347 87745 tai 0400 235 691 ti 9–11 Eija Nurmio, p. 347 87747 tai 040 530 6452 ke 13–15 Pirkko Orakoski, p. 347 87748 tai 0400 362707 Lapsille ja perheille www.siivensuojassa.net KERHOHAUT Haku seurakunnan koululaisten ILTAPÄIVÄKERHOIHIN kaudelle 2012– 2013 alkaa 30.1.2012 ja päättyy 27.2.2012. Kerhoihin haetaan vain sähköisesti, lisätiedot ja hakulomake ilmestyy sivuillemme www.siivensuojassa.net ma 30.1. klo 8. Haku seurakunnan PÄIVÄKERHOIHIN kaudelle 2012–2013 alkaa 28.2. 2012 ja päättyy 23.3.2012. Kerhoihin haetaan vain sähköisesti, lisätiedot hakulomake ilmestyy sivuillemme www.siivensuojassa.net ti 28.2. klo 8. Vihdin kirkossa su 5.2.2012 klo 16 Kahvitilaisuus seurakuntatalossa kirkkohetken jälkeen. Vauvakirkkoa järjestämässä Irene Öhman, Satu Tolonen, Marika Korva, Pirkko Kela, Maria Kiviniemi ja Kari Tuovinen. Tervetuloa! VAUVAKIRKKO vuonna 2011 kastetuille ja heidän läheisilleen Vihdin kirkossa su 5.2. klo 16. Kahvitilaisuus srk-talossa kirkkohetken jälkeen. HIIHTOLOMALLA Perhekahvila Nummelan seurakuntakeskuksessa ke 22.2. ja to 23.2. klo 9–15 Tule mukaan leikkimään, laulamaan ja askartelemaan! Lapsiparkki 3.–7.-vuotiaille pe 24.2. klo 10–14 2 €/tunti, tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Ilmoittautumiset 20.2. mennessä: Merja Ahonvala p. 040 356 9215 Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 12 Nummelan seurakuntakeskuksessa Selin pyhäkoulun kevätkausi 15.1.– 25.3. Monitoimitalolla, Selintie 529. Koululaisille www.sankarla.fi Retki Huimalaan talvilomalla ti 21.2. Retken hinta 25 € Ilmoittaudu pian p. 09 3478 5048 tai [email protected] Perinteinen leiri PELIT 4.–7.-luokkalaisille 9.–11.3. Riuttarannassa, uudella puolella. Ota mukaan suosikkipelisi! Leirin hinta 25 € Ilmoittaudu 17.2. mennessä p. 09 3478 5048 tai [email protected] Ole nopea, leiri täyttyy nopeasti! DONKKIS BIG NIGHT 1.–6.-luokkalaisille Otalammen koululla 13.2., 12.3., 16.4. klo 18–20 Illoissa mm. erilaisia toimintapisteitä, musiikkia, kilpailuja, Raamattuopetusta, arvontaa ja kavereita. Tule mukaan! Perhemessu Vihdin kirkossa su 25.3. klo 10 Messun jälkeen seuriksella jatkot. Tervetuloa koko perhe! Koululaisten kerhoja kokoontuu kokoontuu eri puolilla pitäjää. Katso tarkemmat tiedot ww.sankarla.fi lisätietoja ja vapaita kerhopaikkoja voi kysellä Maaritilta, [email protected] Musiikki Pianotaiteilija Olli Hautalan Bach-lauantaisarja jatkuu Nummelan srk-keskuksessa kevään ajan. Seuraavat konsertit 18.2. ja 17.3. klo 16. Konsertti Vihdin kirkossa su 4.3. klo 18. Seeli Toivio, sello, Lily-Marlene Puusepp, harppu. Kirkkokuoro harjoittelee torstaisin klo 18.30. Seuraava harjoitus Vihdin kirkossa to 9.2. klo 18.30. Lisätietoja: kanttori Henri Hersta 040 4855 985. Päiväkuoro harjoittelee Nummelan srk-keskuksessa n. kahden viikon välein. Seuraava harjoitus to 9.2. klo 10. Lisätietoja: kanttori Ulla Eho-Saario p. 040 7474 600. Produktiokuoroa johtaa kanttori Pirkko Kela p. 0400-219151. Uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan kuoroihin! AU 3.2.2012 n V Vakka Ä I L N I E T N H I A A AUTT T ii v is t e lt y e h d Kaiken kansan otus KALA UHLA la 10.3. klo 11-15 Nummelan seurakuntakeskus, Kappelitie 5 Maistuva vihtiläinen kalakeittoja kahvitarjoilu aikuiset 3 € 7–15 v. 1 € alle 7 v. ilmaiseksi Tuotto Yhteisvastuulle www.yhteisvastuu.fi Lisäksi ohjelmassa Diakoni Päivi Lammela tuo matkaterveisiä Ugandasta kuvien kera Pika-arpajaiset Lapsille ongintaa www.vihdinseurakunta.fi ”Lepoa, hiljaisuutta ja virkistystä ruskan keskellä” Ruskaretki Pyhätunturin Kairosmajalle 1.–8.9.2012 RIIHITIE 4 03400 VIHTI J. MYRSKYLÄ Lisätietoja viereisellä sivulla. 90 vuotta luotettua hautauspalvelua VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAPALVELU KAUHANEN KY hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Pisteenkaari 4, Nummela (09) 222 6615 www.hautauspalvelut.net Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) 224 7371 www.kukkapalvelut.net Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen ILMOITUSMYYNTI Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Seurakunta hengellisenä kotina Retriitti Utön ulkoluodolla Hiljaisuuden viljelyä tapahtuu mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Puitteet eivät toki ole ainoa merkityksellinen näkökulma, mutta ne ovat omalta osaltaan tukemassa hiljaisuuteen virittymistä. O len itse saanut olla retriiteissä sekä osallistujana että ohjaajana monenlaisissa paikoissa. On ollut hyvinkin vaatimattomia ja pelkistettyjä leirikeskuksia, pieniä ja kodikkaita yhteisöjä, tasokkaita hiljaisuuden keskuksia tai nyt viimeisimpänä majakkasaari kaukana ulkosaaristossa. Ensimmäinen vierailuni Utön saarelle tapahtui tuttavaperheen muutettua sinne ”vuorotteluvapaalle”. Ehkä eniten minua puhuttelivat saarelaisten elämänta- pa ja -rytmi, kiireettömyys, yksinkertaisuus ja läsnäolo. Tuli tunne, että he tiesivät, keitä olivat ja mistä kotoisin. Elämä ”tässä ja nyt” oli heille arkea. Pappi käy saarella kaksi kertaa vuodessa, mutta kotiseutuyhdistyksen 100 vuotta vanha rukoushuone on aina auki. Majakan kirkko taas on ainutlaatuinen elämys! Saari valloitti minut. Iski kuin ensirakkaus – sillä seurauksella, että vierailin siellä samana vuonna useampaankin kertaan. Syksyllä sitten vein ensimmäi- ”Seurakunta levon, hiljentymisen ja rauhan kokemisen paikkana” Nummelan seurakuntakeskuksessa ti 13.3.2012 klo 18. Vesper, alustus ja keskustelua teekupin äärellä. Tervetuloa jakamaan aiheesta ja rakentumaan itse. Vetäjinä Vihdin seurakunnanhiljaisuuden retriittien ohjaajat Laestadius-elokuva sai ensiesityksensä Suomessa L ars Levi Laestadiuksen vähemmän tunnettu puoli luonnontieteilijänä nousee esiin vastavalmistuneessa dokumenttielokuvassa Arktiset tulet. 45 minuutin mittainen elokuva kertoo kiinnostavasti tositarinan: Ranskan kuningas Ludvig Filip I lähetti retkikunnan tutkimusmatkalle Lappiin vuosina 1838– 39 ja Karesuvannon kirkkoherrana Laestadius pyydettiin retkikunnan oppaaksi Norjan Altasta Karesuvantoon. Kirkkoherran kasvi- ja kansatieteellinen tietämys sekä paikallistuntemus olivat tutkijoille suureksi avuksi, ja hänet palkittiin ansioistaan Ranskan kunnialegioonan ristillä vuonna 1841. Arktisissa tulissa tutkijoiden patikkamatka näytellään. Laestadiuksen roolissa on Markku Köngäs ja ranskalaista tutkimusmatkailija Xavier Marmieria esittää Samuel Chazalmartin. Kertojanääni selostaa historiallisen retken taustaa ja kulkua miesten taitta- Laestadius keräsi, kuivatti ja myi arviolta noin 30 000 kasvia. Laestadiuksen prässäämiä kasveja on tallessa Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa, vielä enemmän Ruotsissa ja Ranskassa. Hän oli myös taitava kasvipiirtäjä ja oli pitkään Svensk botanik -teoksen pääpiirtäjä. essa jalan tunturimaastoa. Vuoropuhelua ei ole nimeksikään, mutta matkakumppaneiden yhteys välittyy sanoittakin. Kuvaukset on tehty oikeilla paikoilla Versailles’n palatsin ullakkoa ja Kautokeinon soita myöten. Lapin ruskaluonto hehkuu kuvissa. Pohjoisen kulttuuri-instituutin tuottama elokuva on tehty Lapin taide- ja kulttuurialan oppilaitosten yhteistyönä. Sen ohjaaja on kulttuurin opiskelija GrettaGaroliina Sammalniemi. Laestadiuksesta kertovan dokumentin idea syntyi professori Juha Pentikäisen ja ohjaaja-professori Hannu Kahakorven keskusteluissa. Elokuvaksi idean toteuttivat opiskelijat ja opettajat kolmesta pohjoisen oppilaitoksesta, Ammattiopisto Lappiasta, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja Lapin yliopistosta. Toteutukseen osallistuivat myös Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Versailles’n yliopisto. Suomen kantaesitys oli torstaina 19.1. Helsingissä, mutta en- sen retkikunnan seurakuntamatkalle Utöön. Vähitellen alkoi itää ajatus hiljaisuuden retriitistä saarella. Keväällä 2008 toteutui ensimmäinen hiljaisuuden retriittini Utössä. Keskellä ulkomerta jokaisella retriittiin osallistuvalla on omat syynsä retriittipaikkaa valitessaan. Minulle ohjaajana on tärkeää, että ympäristö on itselleni jotenkin tuttu, läheinen tai merkittävä. Olen itse ”sinut” sen kanssa. En myöskään yhtään ihmettele, miksi Jeesus vei oppilaansa syrjään ”venematkan” päähän järvelle: meri hiljentää ja puhuttelee. Runsaan neljän tunnin laivamatka Utöön irrottaa arjen vyöryvistä asioista. Ja saari ottaa meidät vastaan kuin aina sinne rantautuneet ystävällisesti, hienotunteisesti ja omilla edellytyksillään. Saarella on tilaa ja avaruutta. Siellä ei ole mitään turhaa tai tarpeetonta. jonkun mielestä jotain voi puuttua, mutta onko sekään välttämätöntä? Rukoushetkien rytmi on ehkä toinen kuin mantereella, mutta rukoushuoneen pelkistetyssä kauneudessa ja sen avoimissa ovissa on tunto Pyhästä. Kävelymatkat paikasta toiseen ovat ruumiille hyvää harjoitusta ja kilvoitusta – oli sadetta tai tuulta, matkaan on lähdettävä. Keväällä parasta musiikkia ovat muuttolintujen konsertit. Lintuja voi seurata hiljaisuudessa paljain silmin tai kiikaroiden. Tarpeellista on vähän tai yksi ainoa – sitä voi saaressa opetella. Moni tulee mukaan yhä uudelleen. On myös niitä, jotka ovat retriitin jälkeen saaneet muitakin yhteyksiä saareen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eräs osallistuja vertasi ulkosaariston meriluontoa Lapin tunturien jylhyyteen. Molemmissa konkretisoituu ihmisen pienuus Luojansa edessä. Kun majakan kirkas valo pyyhkäisee yli pimeän taivaanrannan ja kohisevan meren, tulee mieleen vanha hengellinen laulu: ”Risti viittaa ajan yössä tietä kotihin, jos ei valoa se loisi korpeen eksyisin.” Hidas matka läpi ahtojäiden ja jäälauttojen asettaa kiireen oikeisiin mittasuhteisiin. Parhaimmillaan se toimii johdantona retriittiin ja muistuttaa vielä paluumatkallakin Pauli Välimäen sanoin: ”Et voi mitata matkaasi metreillä vaan löytämisen syvyydellä. Syvintä matkanteossa on pysähtyminen, matka syvälle elämän sydämeen.” Eija Nurmio Hiljaisuuden retriitit 2012 “Yhdessä Marian kanssa” pe-su 23.-25.3. Riuttaranta Kirsti Suutari, Tuulikki Vuorela pe-su 13.-15.4. Riuttaranta Eija Nurmio, Sirkku Timisjärvi pe-ma 30.3.-2.4. Utö Eija Nurmio, Merja Seppä-Heikka Talkooretriitti “Rukoile ja tee työtä” ke-to 25.-26.4. Riuttaranta Kirsti Suutari, Kari Tuovinen Erityisesti srk:n vapaaehtoisille Hinnat Riuttaranta 50 € Utö190 € Tiedustelut ja Ilmoittautuminen Eija Nurmio Kirsti Suutari p. 040 5306 452 p. 0500 861 843 [email protected] [email protected] 5 si-iltansa elokuva sai jo marraskuussa ranskankielisellä nimellä Les Feux Arctiques Laestadiuksen juhlavuoden tapahtumassa Ranskan Versailles’ssa. Elokuvaa esitetään maaliskuussa Enontekiöllä, Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä. Se on tulossa DVD-levitykseen, ja tekijät neuvottelevat myös esityksestä Ylen kanavilla. Elokuvan tekemisestä löytyy netistä paljon lisätietoa hakusanalla ”Arktiset tulet”. Elokuvalla on sivusto myös Facebookissa. Ohjaaja Gretta-Garoliina Sammalniemeä haastateltiin Kotimaa-lehdessä 26.1. Tuija Tiihonen / Kotimaa Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12