Eristämisen ammattilainen kasvoi aikuiseksi - Kymppi
10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Eristämisen ammattilainen kasvoi aikuiseksi Kymppi-Eristyksen taival alansa merkittäväksi vaikuttajaksi on kertomus suomalaisesta sitkeydestä ja yrittämisen innosta. Siihen kuuluu myös valtavia projekteja, hauskoja tarinoita ja paljon muuta. Kymppi-Eristyksen historiaa alettiin kirjoittaa sinä päivänä, kun Eero Koskelainen päätti kysyä Kiimingin silloiselta pankinjohtajalta Esko Pykyltä pankkilainaa. Velkasummaksi kirjattiin 200 000 markkaa. Yhtiön varsinainen perustamiskokous pidettiin 12.11.1982 Kiimingissä, elinkeinoasiamiehen toimistossa. Oulun naapurikunta olikin merkittävässä roolissa yrityksen alkutaipaleella, sillä siitä tuli niin ikään Kymppi-Eristyksen ensimmäinen kotipaikka. Eero halusi yhtiön nimeksi EK-Eristys Oy:n, mutta rekisteriviranomaisetpa eivät hyväksyneetkään nimiehdotusta. Erään hylätyn ehdokkaan jälkeen turhautunut toimitusjohtaja pirautti kaupparekisteriin ja ihmetteli nimiehdotustensa hylkäämistä. ”Millaisia nimiä siellä sitten on, joissa on ’eristys’ toisena osana?” Eero kyseli. Lakimies luetteli nimiä ja totesi, että Kymppi-Eristystä ei ole. ”Nyt on”, Eero vastasi jämäkästi. Autoradiopuhelimesta edustustehtäviin Varsinainen toiminta käynnistyi seuraavan vuoden tammikuussa. Ensimmäisiin kirjapitomerkintöihin kuului osakepääoman maksu. Henkilökunnan liikkuvuuteen ja tavoitettavuuteen haluttiin panostaa heti alusta alkaen. Niinpä yritykseen hankittiin kännykän edeltäjiin kuuluva, legendaarinen Saloran autoradiopuhelin. Nyt jo eläkepäivistään nauttivat Taina ja Eero Koskelainen ovat tehneet pitkän uran Kympillä. 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Eristysalaan on aina kuulunut tärkeänä osana jonkinasteinen edustustoiminta. Kirjanpitomerkinnät – eli laskut kolmesta kuuteen – kertoivatkin liikeneuvotteluista, joita oli käyty nostalgista mainetta nauttineessa, Arinan ovensa jo sulkeneessa Steakhouseravintolassa. ”Työsuunnittelupalaveri, lounas herrojen Luontio ja Svensk Kemiralta kanssa” kolmannessa kuitissa lukee. Asiakkaat uskoivat vankasti niin Eeroon kuin uunituoreeseen yritykseenkin. Eräässä Nuottasaaressa käydyssä urakkaneuvottelussa nuorelta yrittäjältä kuitenkin tivattiin pankkitakuita. Sittemmin edesmennyt teollisuusneuvos Kauko Seppälä puolusti nuorta yrittäjää: ”Uudelta yrittäjältä ei sellaisia varmaankaan löydy, mutta Eero saa selkäsaunan, jos ei tee hommiaan kunnolla.” Vaikutusvaltaista Seppälää kuunneltiin ja häneen sanoillaan oli painoarvoa, joten teollisuusneuvoksen luja luotto Eeroon riitti kyselijöille takuiksi. Eeron E ro Ee ron n visio viisi sio o oli o i työllistää ol tyyöl ö li list stää ää itsensä itse it sens se nsää ja viisi ns vvii i sii miestä. ii mie iest stä. st ä. Kuten K te Ku t n olemme olem ol em mme saaneet ssaa aaaneeeett aane huomata, huom hu o atta, om a toisin toi oisi sin n on kuitenkin kui k uite ui tenk te n in nk n käynyt. käyn kä ynyt yn yt.. yt KymppiKymp Ky mppi mp piiEristyksen Eris Er issty tyks ksen en ihan ih han n ensimeens nssim mmäinen m in mä inen en työsopittyö yöso sopi pimus m s tehtiin mu teht te h ii ht iin n kotitalon koti ko tita ti talo ta lo on naapurinmiehen, i i h Otto Kalevi l i Ahosen, kanssa. Hän on nauttinut ansaittuja eläkepäiviään jo useamman vuoden ajan. Yrittäminen tarkoitti myös paperitöitä, jotka ilmenivät tarjousten, sopimusten, laskujen, kuittien sekä monen muun tositteen muodossa. Konttorityöt hoidettiinkin aluksi talkoovoimin. Eeron vaimo Taina suuntasi konekirjoituskurssille heti seuraavan vuoden helmikuussa. Tuliaisena kurssilta oli luonnollisesti kymmensormijärjestelmä, joten sen taitavan henkilön käsissä laskujen ja tarjousten naputtelu muuttui vauhdikkaaksi näppäinten ilotulitukseksi. Käytännön asioiden hoitaminen vei kuitenkin runsaasti aikaa, joten paperitöitä hoidettiin usein viikonloppuisin. Päätukikohtana toimi tunturin juuressa, Syötteen maisemissa sijaitseva asuntovaunu. Tämä järjestely mahdollisti edes osa-aikaisen vapaa-ajanvieton perheen kanssa. 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Kympin perhe Tämän yrityksen historia lähtee jo vanhempieni lapsuudesta. Molemmat ovat kotoisin maalaistalosta, jonka töiden hoitaminen on kenties sitä kaikkein alkuperäisintä yritystoimintaa. Johanna ja Janne yhtiön perustamisen aikoihin sirkuksessa. Isäni ja yhtiön perustaja, Eero, ymmärsi jo nuorena poikana, mitä yrittäminen tarkoittaa. Hänen isänsä oli paiskinut hommia ja luonut työuraa maatalon ulkopuolisissa töissä savotoilla ja tietyömailla ansaiten maanviljelijän kapeaan leipään hiukan ylimääräistä. Eeron oivallus tästä oli yrittämisen perusoppi – ahkeruus. Niinpä hän ajoi hevosella heinää naapureille ja auttoi savottakämpillä juoksevien asioiden hoitamisessa. Yrityksen historiaan kuuluu myös äitini Tainan yritys 1980-luvulla, Oulun Sukka. Pienessä erikoistavaraliikkeessä työskennellessäni kasvoin asiakaspalveluun. Näinä vuosina vietimme veljeni Jannen kanssa enemmän aikaa äitimme kanssa kaupan takahuoneessa kuin kotona. Janne toimitti pikkuasioita ja minä myin rouville sukkahousuja. Mutta se oli mukavaa aikaa – sain jo nuorena tyttönä tehdä vastuullista työtä. Sehän tuntui ihan leikiltä, ei varsinaiselta työltä. Luonnollisesti oli aikoja, jolloin otin isästäni ja yrityksestä hiukan pesäeroa. Ajattelin silloin, että en ikinä työskentele tässä yrityksessä vaan hakeudun jonnekin ihan muualle. Opiskelujen ohessa ja välissä kävinkin kokeilemassa työn tekemistä toisen palveluksessa. Vähän ajan kuluttua kuitenkin tuntui, että taidan saada enemmän aikaan täällä kuin vieraassa yrityksessä. Niinpä palasin takaisin Kympin työn pariin. Opiskelujen loppuvaiheessa sain herätyksen laatuasioihin. Käynnistin laatujärjestelmän rakentamisen yrityksessä. Näiden asioiden hoitamisesta tulikin aika merkittävä osa minun arkityötäni 1990-luvun lopussa. Uuden vuosituhannen alettua nimikkeenäni alettiin käyttää varatoimitusjohtajaa. Toimenkuva käsitti kaikki edelliset työni sekä tukun uusia. Isäni on oikea delegoinnin mestari, joten vuosien aikana tutuksi tulivat mitä erilaisemmat työt. Innostun aina uusista asioista! Kaikki kallonkutistajien vuosikymmenien aikana minusta tekemät testitkin osoittavat, että ilman uusia tuulia ja muutoksia näivetyn. Elän haasteista ja niistä saamastani energiasta. Johanna Koskelainen toimitusjohtaja 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Siilo täynnä glaubersuolaa UPM Kymmene Pietarsaaren tehtaat. Ensimmäisen vuoden eksoottisin tehtävä oli ”suolakaivosprojekti” Oulun Nuottasaaressa. Käytännössä urakointi tarkoitti 32 metriä korkeaa ja halkaisijaltaan 17 metriä olevaa siiloa, joka oli ääriään myöten täynnä glaubersuolaa! Sitä oli jähmettynyt 50 vuoden ajan siilon reunoille yhteensä 500 tonnin edestä. Ainoastaan keskellä sinnitteli enää jäljellä pieni aukko. Käytöstäkin se oli ollut poistettuna jo muutaman vuoden ajan. Silloinen Oulu Oy:n lipeäosaston käyttöinsinööri Olli Peltonen – jääkiekkoilija Ville Peltosen pappa – ehdotti ”pelle pelottomuudesta” tunnetulle Eerolle urakkaa. Kukaan muu ei siihen mennessä ollut uskaltanut tarjota siilon tyhjentämistä. Mutta Eeropa otti haasteen vastaan ja tarjosi. Siitäkin huolimatta, että työn ottaminen olikin hiukan uhkarohkea teko. Keväällä kerättiin miehiä Pudasjärven peräkyliltä asti ja viriteltiin kuljetuskalustoa urakkaa varten. Hiljalleen siilo saatiin tyhjenemään. ”Saimme siitä pesämunan yrityksen käynnistämiselle ja ensimmäiselle halli-investoinnille. Ensimmäinen halli rakennettiin suolarahojen avulla”, Eero muisteli suolakoitosta ja sen merkitystä yritykselle Kympin 20-vuotisjuhlassa. Omiin toimitiloihin Loppuvuodesta 1984 yrityksen kotipaikkana toimi Oulu. Niittytien kodin makuuhuone vapautui vihdoinkin perheen asumiskäyttöön, kun ensimmäinen oma toimisto avasi ovensa Moreenitiellä. Samana vuonna Oulu Oy:n kanssa sovittiin Nuottasaaren tehtaiden kunnossapidosta vuosittaisia eristysten korjauksia varten. Kyseinen sopimus on edelleen voimassa, vaikka tehtaan nimi on vaihtunut vuosien varrella useaankin otteeseen. Yrityksen toiminta oli käynnistynyt pirteästi, sillä seuraavana vuonna liikevaihto oli markoissa menossa jo toisella kymmenellä miljoonalla. Kasvun keskellä toimitilat alkoivat hiljalleen käydä ahtaiksi, joten niihin tehtiin 170 neliön hallitilaksi tarkoitettu laajennusosa. Vuoden suurimman urakan kymppiläisille tarjosi Rautaruukilla Raahessa tapahtunut masuunin peruskorjaus, jonka urakasta neuvoteltiin huikeat viisi minuuttia. Kaikki perustui jälleen luottamukseen. Tällä kertaa Ojalan Reijo uskoi yrityksen palveluihin ja henkilökuntaan. Eero oli ennenkin tehnyt näitä hommia, joten työt luistaisivat nytkin. 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Kansainvälisiä kontakteja Vuonna 1985 nykyään teknisenä johtajana yrityksessä ahertava Hannu Koret astui täysipäiväisesti Kymppi-Eristyksen palvelukseen. Seuraavana vuonna kymppiläisten kompassi vei urakoimaan Norjaan asti. Erityisen arktiset olosuhteet tulivat tutuiksi kuitenkin lä-hempää, kun Rautuvaaran työmaalla Kolarissa eristettiin parhaimmillaan jopa 52 asteen pakkasessa! Parocin puhallusvuorivillan urakoinnista tuli myös luottamustehtävä ja tästä eteenpäin siihen liittyvät työtehtävät kuuluivat säännöllisesti yrityksen työntekijöiden kalentereihin. Sopimuksen neuvottelun jälkeen kymppiläiset ovat auttaneet arviolta yli kymmentätuhatta Oulun läänin länsiosan kotitaloutta energian säästössä. Suomessa elettiin voimakasta talouskasvun aikaa ja Pohjois-Suomessa oli käynnissä voimakas investointibuumi vuonna 1987. Veitsiluoto Oy osti OuluYhtiön ja Nuottasaaren tehtaalla kalaan liittyvä logo vaihtui teemaltaan metsäaiheiseksi. Samalla lähti käyntiin Selke 2 -projekti. Nesteen jalostamo Porvoon Kilpilahdessa. Raahen Rautaruukissa rakennettiin koksaamoa, jossa eristettiin lukemattomat pätkät putkia. Taina päätti myös siirtyä täysipäiväisesti yrityksen palvelukseen ja luopui omasta yritystoiminnastaan. Vuonna 1988 toimitiloihin tehtiin toinen laajennus, jolla saatiin lisätilaa konttoriin 175 neliön verran. Pikkuhiljaa oli aika toivottaa tietokoneaika tervetulleeksi yrityksen arkeen. Samana vuonna asbestin purku tuli luvanvaraiseksi Suomessa. KymppiEristykselle myönnettiin järjestyksessään toinen asbestinpurkulupa koko maassa. Ulkomaantoimintoja laajennettiin Afrikan auringon alle, kun osa kymppiläisistä suuntasi uretoimaan YIT:n urakoimia säiliöitä Libyan helteeseen. Paikan päällä työskenneltiin sulassa sovussa yhdessä filippiiniläisten kanssa. HK:lle Vantaalle ja Ingmanille Sipooseen tehtiin merkittäviä kylmäeristystöitä. Vuonna 1991 lama – johon kukaan ei uskonut – iski Suomeenkin tosissaan. ”Lamasta selvittiin hyvien asiakassuhteiden ja pitkäaikaisten kumppanien avulla. Ennen kaikkea valtionvalta verottajana ja pankkimaailma luottivat perisuomalaiseen yrittämiseen. Ilmoitin heille, että minä kaadun ainoastaan saappaat jalassa”, Eero kuvailee harmaita aikoja. Seuraavan vuoden suurin yksittäinen työ oli paperikoneen rakennus Jämsänkoskelle. Höyrytykselle Kymppi-Eristys on tehnyt kattiloita keskeytymättömästi vuodesta 1992 lähtien. Vuoden päästä yritys kasvatti mainettaan ensiluokkaisena urakoitsijana työskennellen muun muassa MetsäKemialle, RR Valssaamolle sekä Valio Pitäjänmäelle. Lama kouraisee Vuonna 1990 Veitsiluoto käynnisti Oulun paperitehtaan rakentamisen. Sen kyljessä olevat säiliöt ovat näkyvä merkkipaalu Kympin tekemisistä Nuottasaaressa. Projektin parissa puurrettiin melkein kahden vuoden ajan. Ruotsin kauppoja Vuonna 1994 tehtiin runsaasti kauppaa ruotsalaisten kanssa. Länsinaapuri oli ostanut valtavan savupiipun Suomesta. Sen osat saapuivat Kymppi-Eristyksen pihalle Hackmanin tehtailta Sorsa- 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Kymppi-Eristyksen ensimmäiset toimitilat Moreenitiellä kävivät pian ahtaiksi. Eero Koskelaisen vanha työmaakypärä. koskelta. Osat eristettiin ja kuljetettiin Kiirunaan. Etelärannikolle Porvooseen perustettiin toimipiste. Pari vuotta myöhemmin Oulun Stora Ensolla oli päästy paperin teossa sen verran hyvään vauhtiin, että tehtaaseen rakennettiin toinen paperikone, Lumi 7. Oulun Voiman voimalaitoskin toi eristäjän leivän päälle voita. Myös Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella, Nesteen öljynjalostamolla tehtiin rutkasti töitä. Vaasa oli myös aktiivinen toimintaympäristö vuosina 1997–1998. Siellä rakennettiin Vaskiluodon Voiman voimalaitosta ja urakoitsijana oli PVO-yhtiöt. Samalla voimalaitoksella opeteltiin tulemaan toimeen saksalaisen turbiinitoimittajan kanssa. Oulun Moreenitien tilat olivat tulleet sen verran ahtaiksi, että kahden vuoden neuvottelujen tuloksena naapuritontilta hankittiin toinen halli, johon keskitettiin osa yrityksen toiminnoista. Yksi tärkeistä yhteistyökumppaneista on ollut myös Oulun Härkätie 1. Entisestä Karjapohjolasta, Lihakunnan kautta Lihapolarista, Itikan kautta Atri- aan ja lopuksi Teatriaan saakka. IIhmeihm hmei m tä olivat paitsi nimet, myös Oulun kaupunginteatterin esitys Milanon ihme. Teatterin ammattilaiset olivat tuolloin Limingantullissa paossa teatteritalon perusparannusremonttia. Nykyään Härkätiellä toimii suomen suurin rockklubi Club Teatria. Persoonallisia yhteistyökumppaneita Vuosien varrella yritys on saanut tuottaa palveluja myös muille Pohjois-Suomen mittakaavassa suurille elintarvikkeiden tuottajille: muun muassa torttutaikinan tekijästä monialaosaajaksi kehittyneelle Kylmänen Oy:lle Rantsilaan ja Lapin Lihalle Rovaniemelle. Nämä persoonalliset lihavalmistajat ovat olleet jo vuosia Kymppi-Eristyksen asiakkailleen antamien maukkaiden joululahjojen takana. ”Poro on paras-ta”, kuuluu mainoslause vuosien takaa. Keväällä 1999 työn alla olivat muun muassa kuitulinja Pulp2000projektissa Joutsenossa MetsäBotnialla. Sääolo-suhteet olivat haastavat. Pakkanen muodosti tuulen kanssa niin ankaran parivaljakon, että kymppiläiset kymp ky mppi mppi pilä lääis i eett osallistuivat osa sall llis istu t ivvat muutaman muun yrityksen kanssa Oulun Työterveyslaitoksen vetämään innovatiiviseen projektiin, jossa tutkittiin kylmässä työskentelyä eristäjän ammatissa useammalla paikkakunnalla Suomessa. Keski-Suomessakin kävi Kympin vipinä. Työhanskat kuluivat niin Äänekoskella Metsä-Botnialla kuin sen naapurissakin, Kumpuniemen voimalla Suolahdella. Kartoituksia Vuonna 2000 yrityksen tilannetta ja toimintaedellytyksiä haluttiin kartoittaa talon ulkopuolisen tahon näkemyksen avulla. Asiantuntija teki haastatteluja, mietiskeli ja laskeskeli. Lopputuloksena syntyi yhteenveto, jossa todettiin vanhojen toimitilojen olevan yrityksen kehittymisen esteenä. Pian tämän jälkeen Oulun kaupungilta tiedusteltiinkin uutta tonttipaikkaa. Ei ole suuri yllätys, että myös vuonna 2000 Kymppi-Eristyksen toiminnan pääpainopistealue oli Itä-Suomessa. Suunnalla Imatra–Joutseno tehtiin suuria investointeja metsäteollisuuden sa- 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Yrittäjäjärjestöjen muistamisia... ralla. Niinpä teollisuuden kasvualue tarkoitti runsaasti töitä eristysten ammattilaisille. Vastapainoksi rakennettiin Pietarsaareen UPM:n naapuriin voimalaitos, joka antoi toiminnalle ripauksen läntistä näkökulmaa. Uudella vuosituhannella tehtiin yrityksen tähän mennessä suurin yksittäinen koneinvestointi, kun kymppiläiset hankkivat ihmekone Bingon, kotoisemmalta nimeltään Bimbon. Kyseessä oli yrityksen ensimmäinen täysin automaattinen pellintyöstökone. Tietokoneaika oli totta pajankin puolella. Palkittua yrittämistä Millenium oli merkittävää aikaa yritykselle, sillä samana vuonna Oulun Yrit- täjät valitsivat Kymppi-Eristyksen Vuoden yritykseksi Oulussa. Sen ansiosta tietoisuus yrityksestä kiiri ympäri Suomea ja mielenkiinto sitä kohtaan nousi merkittävästi. Kymppi-Eristys tuplasi liikevaihdon sen ollessa edelliseen vuoteen verrattuna jo 12,5 miljoonaa. Töitä paiskittiin niin paljon kuin ehdittiin tehdä. ItäSuomen projektit työllistivät edelleen ja Porvoossa Fortumilla tehtiin suuret investoinnit perusöljytuotantoon. Avesta Polarit oli edellisenä vuonna tehnyt päätöksen investoida tehtaaseen suuria summia. Siitä yritykselle avautui mahdollisuus päästä eristämään pohjoisen toista metallinjalostajaa Torniossa. Samana vuonna pantiin Ruskon rakennuksen suunnittelun rattaat pyö- rimään ja perustettiin tytäryhtiö TEK Kiinteistöt Oy, joka vuokraa Konetien toimitilojen vieressä sijaitsevia korkealaatuisia sauna- ja kokoustiloja. Vuosi 2002 oli toiminnaltaan todella työntäyteinen. Uusien toimitilojenkin rakentaminen Ruskon Konetielle imi porukasta oman osansa. Toimitilojen myötä Ouluun saatiin odotettu esivalmistustehdas, joka toi uudenlaista joustavuutta eristejoukkueen palveluihin. Avesta Polaritin Tornion tehtaat olivat vuosina 2001 ja 2002 suurin yksittäinen asiakas. 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Kärppänä Keski-Eurooppaan Keski-Euroopasta löydettiin uusia työmaita. Yksi merkittävimmistä oli vuonna 2002 alkanut Stora Enson paperitehdastyömaa Belgian Langerbruggenissa. Teknisesti edistyksellinen tehdas hyödynsi kierrätyspaperia, jonka käyttämisestä suomalaisilla oli jo pitkät perinteet. Kymppi-Eristyksen kannalta projekti tarkoitti historian ensimmäistä useamman miljoonan urakkaa ulkomailla. Yhteensä Belgian tehdasalueella työskenteli noin 100 miestä. Tuotantopääl- likkönä ja teknisen johtajan sijaisena Kympillä työskentelevä Jukka Heikkinen toimi työmaalla sen alkuvaiheessa työmaapäällikkönä, myöhemmin projektipäällikkönä. ”Tämä oli meille ensimmäinen todellinen koetinkivi: eli osaammeko? Ja pystymmekö? Osattiin ja pystyttiin”, Heikkinen summaa kokemusta. Loppuvuodesta kymppiläiset pääsivät vihdoin muuttamaan uusiin uljaisiin toimitiloihin Konetielle. Edustussaunaosasto sai pian kaupungilla nimekseen Ruskon Tropiikki. Paikka on kuuluisa onnistuneista juhlista. Tähän mennessä viisi Suomen mestaruutta jääkiekossa voittanut Oulun Kärpät ja ”poika” ovat tuttu näky Ruskon Tropiikissa! Urheilun tukeminen on ollut Eerolle aina sydäntä lähellä oleva asia. Yksi yhteistyökumppaneista on ollut jo vuosikausien ajan Oulun Kärpät. Vuonna 2005 Kärppien päävalmentaja Kari Jaloselle luovutettiin Eeron kokoelmasta kymmenien tuhansien juhlivien oululaisten edessä Oulun kauppatorilla oma pappatunturi kiitokseksi mestaruudesta. Eero oli luvannut tämän aina yhtä 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Kari Jalonen ja lahjamopo. viileän menopelin Jaloselle edelliskauden mestaruusjuhlissa. ”Ehtona oli se, että Kärpät uusii mestaruuden kaudella 2005”, Eero hymyilee. Myöhemmin otettu kuva, jossa Kari poseeraa mopedinsa kanssa kesämökkinsä pihalla, esiintyi mediassa yli 80 kertaa. Joustavuuden takaamiseksi toimipaikkakuntia on palvelujen kehittyessä tarvittu lisää. Vuonna 2003 mentiin Keminmaalle ja kaksi vuotta myöhemmin uuden toimipisteen ovet aukenivat Kuusankoskella. Välillä Kymppi-Eristystä muistettiin myös palkita. Vuonna 2004 palkintokaappi sai täydennystä, kun kymppiläisille myönnettiin Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjäpalkinnot. Tainan työtunnit Kympissä tulivat pikkuhiljaa täyteen ja hän alkoi delegoida töitänsä talousjohtaja Juha Kivirinnalle ja toimistopäällikkö Hanna-Mari Kiviniemelle. Sen jälkeen Taina siirtyi viettämään ansaittuja eläkepäiviään. Eräs Suomen suurimmista teollisuusprosessihankkeista, Neste Oilin Porvoon öljynjalostamon laajennus, tarkoitti kymppiläisille diesel-linjaan kuuluvia eristystöitä. Samalle tilaajalle urakoitiin yhtä aikaa myös Naantalissa. Koko yritys oli hankkeen aikana kovilla, sillä isot ja päällekkäiset projektit aiheuttivat paikoitellen jopa työvoimapulaa ja kiireisiä päiviä koko eristysporukalle. Töitä tehdessä liikevaihto kipusi lähelle 20 miljoonaa. ”Projekti työllisti meitä mukavasti ja hymy oli kaikilla herkässä, kun kaikki työt saatiin tiukan aikataulun raameissa tehtyä”, diesel-hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Jukka Heikkinen totesi Kymppi-Uutisten toisessa numerossa. 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Innovatiivisesti kohti uusia haasteita Botnia AS:n sellutehdas, Frey Bentos Uruguay. Kompassin neula näytti kohti EteläAmerikkaa vuonna 2006 kymppiläisten suunnatessa Uruguayhyn. Fray Bentosissa, Uruguay-joen rannalla, Kympin laatua odotti tällä kertaa Oy Metsä Botnia Ab:n kuudes ja samalla yhtiön ensimmäinen tehdas ulkomailla. Massiivisessa urakassa kymppiläiset joutuivat keskelle paikallista poliittista kädenvääntöä, jota käytiin muun muassa tehdashanketta tukevien paikallisten ihmisten ja sitä vastustavien argentiinalaisten välillä. Tehtaan erikoisuutena on eukalyptussellu, jota käytetään hieno- ja pehmopaperinvalmistuksessa. Noin 1,2 miljardia dollaria maksanut sellutehdas on Uruguayn historian suurin yksityinen teollinen investointi. ”Tämän keikan jälkeen ei pelota lähhteä mihinkään suuntaan”, työmaalta takaisin kotimaahan lentänyt tekninen en johtaja Hannu Koret toteaa. Vuonna 2007 yrityksen perustaja, n nyny ykyinen hallituksen puheenjohtaja, Eero o Koskelainen siirtyi nauttimaan eläke- päivistä. Hänen n ty tytt tyttärensä ttär ären ensä sä JJoh Johanna ohan anna naa siirtyi luotsaamaan yritystä. saa maa aan n yr yrit itys ystä tä. 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Uraa uurtava lauttaprojekti Täyden palvelun talo Kuluvana vuonna yritys saa päätökseen urakoinnin uudella rintamalla. Kaksi rohkeaa Kympin miestä, Mikko Hämäläinen ja Ilkka Tuulaniemi, ovat johtaneet kansainvälistä työporukkaa Aker Yards Oy:n laivatelakalla Raumalla. Kesällä Norjan ja Tanskan väliä liikennöi kaksi identtistä autolauttaa. Kympin johdolla laivoihin on toteutettu normaalien lämpöeristysten lisäksi vaativia paloeristyksiä. Olosuhteet ahtaassa laivassa ovat poikenneet maalla tapahtuvasta teollisuuseristyksestä. Esimerkiksi hitsauksia, maalauksia, putkitöitä, sähkötöitä ja eristyksiä on tehty yhtä aikaa. Koko 2000-luvun Kymppi-Eristys on kasvanut voimakkaasti, lukemattomia eristysalan ammattilaisia työllistäväksi yritykseksi. Oulun pääkonttorin lisäksi kymppiläiset tavoittaa kolmesta sivutoimipaikasta: Porvoosta, Keminmaalta ja Kuusankoskelta. Liikevaihtokin on kivunnut yli 30 miljoonaan euroon. Kympin asiakkaat tulevat hyvin erilaisilta toimialoilta. Suurimpia asiakasryhmiä ovat puu- ja paperiteollisuus, metalliteollisuus, energiantuotanto sekä kemian- ja petrokemian teollisuus. Kympillä on DNV:n auditoimat ISO 9001 ja ISO 14001 -standardit takaamassa toimintansa järjestelmällisyyttä. Yrityksen perustaja, nykyisen hallituksen pj on hurahtanut vanhoihin kulkuneuvoihin, joten ne somistavat Kympin toimitiloja ja samalla tätä pientä historiikkia. Työterveys- ja turvallisuustyö yrityksessä on alansa kärkeä ja OHSAS 18001 -standardin sertifikaatti on odotettavissa kesän 2008 aikana. Siitä, millä ideologialla yritystä johdetaan ja sen toimintaa kehitetään, on tämän pienen historiikin viimeiset sanat jätettävä Johannalle häntä puhutelleen mietelauseen muodossa. ”Taito määrää sen, mitä kykenee tekemään. Motivaatio ratkaisee, mitä tekee. Asenteesta riippuu, kuinka hyvin sen pystyy tekemään.” (Tuntematon kirjoittaja) 10-Eristyksen 25-vuotisjuhlalehti Kymppi-Eristyksen ensimmäisen esitteen kansi.
© Copyright 2024