Tässä lehdessä mm. ”Kirkkoon kun kellot kutsuvat, suo sinne

6 / 2012
9.10.2012
”Kirkkoon
kun kellot kutsuvat,
suo sinne
tiemme johtaa…”
Kirpeän kuulaita syyspäiviä!
Virrestä 197
Seurakunnan vapaaehtoistoimijat olivat voimaantumassa Pyhätunturin kainalossa, Kairosmajalla. Leirillä mukana olleen Airin
mielestä välittämisen ilmapiiri oli käsin kosketeltavaa. Sivu 5
Viime viikon lopulla Klaukkalan kirkossa järjestetyssä seminaarissa pohdittiin jumalanpalvelusta. Eräinä keskeisinä juonteina keskusteluissa oli sisältölähtöisyys ja ajankohtaisuus. Miten tämän päivän ajankohtaiset aiheet ja ihmisen arjen kysymykset ovat mukana
messussa? Sivu 5
Tässä lehdessä mm.
Hiljaisuus hoitaa
”On hyvä tulla, kun kaikki on järjestetty valmiiksi,
ohjelmaa ja tilaa myöten. Hiljaisuudessa laskeutuu
sellaiseen olotilaan, että nyt vain makustellaan,
miltä tämä tällainen tuntuu”, kertoo Ritva Härkönen.
Sivu 3
Lassi Nummen Requiem puhuttelee
Ohjaaja Elisa Reunanen ja Nummen runojen tulkitsija Saara Suihkonen toivovat, että ihmiset tulisivat
kuulolle ja löytäisivät runon ja siihen yhdistetyn
musiikin sielua ruokkivan hetken.
Sivu 4
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Päiväkerho kuuluu monen perheen arkeen
Päiväkerhotyö teki viime keväänä asiakastyytyväisyyskyselyn. Tuloksen mukaan
kerhotoimintaan ja lastenohjaajien otteeseen ollaan hyvin tyytyväisiä. Vanhemmat
toivoivat enemmän palautetta lapsensa kerhopäivästä ja toiminnan sisällöistä.
Sivu 6
Rippikouluun vuonna 2013
Ilmoittautumisaika on kohta. Kannattaa etukäteen miettiä, mitä haluaa rippikoululta:
tehokasta opiskelua vai opiskelun lisäksi leirielämän haasteita. Haluaako käydä rippikoulun talvella vai kesällä, ja huomioida muun perheen loma- ja kesäsuunnitelmat.
Sivu 7
Köyhyyttä keskellämme
Kysyimme mm: Mitä tekisit ylimääräisellä satasella? Päättäjien terveisiä köyhille ja
päinvastoin.
Sivut 8-9
www.suurellasydamella.fi
www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta
2
Kun lokainen kuu taittuu kohti kuollutta kuukautta, marraskuuta, vietämme
pyhäinpäivää: muistopäivää Kristuksen tähden kuolleille marttyyreille sekä
kaikille kristityille, jotka ovat siirtyneet
jo tästä ajasta ikuisuuteen.
Samoilla jäljillä ja samassa perinteessä Yhdysvalloissa vietetään Halloween-juhlaa ja Meksikossa kuolleiden
päivää. Katoliset veljet ja -sisaret viettävät poisnukkuneiden pyhien muistopäivää, ortodoksit kaikkien pyhien
sunnuntaita.
Ajatus on näissä juhlaperinteissä
pohjimmiltaan sama: kuolleiden ja pyhäin yhteyden muistaminen. Oma pyhäinpäivämme samoin kuin katolisten
ja ortodoksien juhlapyhät korostavat
juhlassa sen valoisaa, yhteisöllistä ja
rakkaudellista puolta. Halloween sen
sijaan keskittyy enemmän pimeyteen
ja kummituksiin.
Ehkä omassa kulttuurissamme marraskuun nimi (marras: kuolleen sielu tai
kuoleva) riittää kattamaan kuoleman
pimeän puolen: marraskuussa luonto
näyttää kuolleelta ja lumi ei vielä valaise maisemaa; jouluun, valon juhlaankin
on vielä tovi.
Pyhäin valo
Kuitenkin jo marraskuun pimeyden
keskellä meille näyttäytyy lupaus siitä
valosta, mikä tulee joulussa, Vapahtajan syntymäjuhlassa täyteen kirkkauteensa. Jo pimeän talven keskellä
osaamme aavistaa, että tässä ei ole
kaikki: jotain parempaa on luvassa.
Kirkoissa sytytämme muistokynttilöitä rakkaillemme, jotkut vievät kynttilän
valaisemaan myös hautaa tai muistolehtoa muistutuksena siitä, että kuolema on voitettu, elämän liekki palaa
jopa näennäisesti kylmän ja kuolleen
luonnon keskellä. Sillä siitähän juuri on
kyse: samoin kuin luonto odottaa ikään
kuin kuolleena uutta kevättä ja uutta kukoistusta, myös me odotamme
ylösnousemuksen päivää ja lupausta
ikuisesta valosta ja ikuisesta elämästä.
Ylösnousemuksen päivän odottaminen voi tuntua ajatuksena pitkältä,
mutta koska ikuisuudessa ei ole aikaa,
voimme ajatella ylösnousemuksen
tapahtuvan kuin silmänräpäyksessä.
Jotakin sellaista ajattelen Paavalin tarkoittavan hänen kirjoittaessaan: ”Me
emme kaikki kuole, mutta kaikki me
muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa.
Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään
katoamattomina ja me muut muutumme.”(1. Kor. 15: 51–57).
Kun uskontunnustuksessa sanomme ”(uskon) pyhäin yhteyden” tarkoitamme yhteyttä jo ikuiseen valoon ja
elämään siirtyneiden läheistemme
kanssa. Pyhiä eivät kuitenkaan ole vain
Kristukseen uskovat kuolleet, vaan
kaikki Kristukseen uskovat yhtä lailla.
Kirkkoon kun kellot kutsuvat
Messu kesäaikaan sunnuntaisin:
• Nurmijärven kirkossa klo 10
• Rajamäen kirkossa klo 10
• Klaukkalan kirkossa klo 12
Muutokset mahdollisia, seuraa ajankohtaista ilmoittelua netissä ja paikallisissa lehdissä.
•
•
•
•
•
20. sunnuntaina helluntaista 14.10.
21. sunnuntaina helluntaista 21.10.
Uskonpuhdistuksen muistopäivänä 28.10.
23. sunnuntaina helluntaista 4.11.
Isänpäivänä 11.11.
Messu
aivaallinen Isä,
sinun rakkautesi on suurempi
kaikkea pahaa,
sinun kärsivällisyytesi pitkämielisempi
kaikkea vihaa,
sinun armahtavaisuutesi vahvempi
sydäntemme kovuutta.
Me rukoilemme sinua:
Muuta ja uudista meidät,
että rakastaisimme toisiamme
niin kuin sinä rakastat meitä,
antaisimme toisillemme anteeksi
niin kuin sinä annat anteeksi meille.
’Usko ja epäusko’
Joh. 7: 40-52
’Jeesuksen lähettiläät’
Joh. 13: 16-20
’Uskon perustus’
Matt. 5: 13-16
’Antakaa toisillenne anteeksi’
Matt. 6: 14-15
’Kahden valtakunnan kansalaisena’Matt. 17: 24-27
“He saavat nähdä hänen kasvonsa,
ja heidän otsassaan on hänen nimensä.“ (Ilm. 22: 4)
PYHÄINPÄIVÄNÄ 3.11.
ISÄNPÄIVÄNÄ 11.11.
Messu
Nurmijärven ja Rajamäen kirkoissa klo 10
Klaukkalan kirkossa klo 12
Iltamessu
Klaukkalan kirkossa klo 12
Klaukkalan kirkossa klo 12
- liturgina ja saarnaa Tiina Huhtanen
- avustaa Anni Pesonen
- Klaukkalan kirkon kuoro,
johtaa kanttori Mikko Peltokorpi
Isänpäivälounas
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7,
Nurmijärvi
kello 11.30 - 13.30
Menu: palapaisti, uunilohi ja
lihapullat lisukkeineen, täytekakkukahvit.
Hinta: aik. 20 €, lapset 5-14 v. 5 €, alle 5 v. ilmaiseksi.
Tuotto lähetystyölle, seurakunnan nimikkolähettien työn
tukemiseen.
Iltajumalanpalvelus
Nurmijärven kirkossa klo 18
- pastori Markus Asunta
- Nurmijärven Kirkkokuoro,
johtaa ja kanttorina Jaakko Rättyä
Rajamäen kirkossa klo 18
- pastori Jouni Vasikainen
- kanttori Satu Ranta
Kohti Pyhäinpäivää
Konsertti
Tilaisuuksissa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen
Nurmijärven ja Rajamäen hautausmaille siunattujen
nimet ja sytytetään kynttilöitä heidän muistolleen.
Rajamäen siunauskappelissa klo 15,
Astrakanintie 100
- pastori Jouni Vasikainen
- kanttori Satu Ranta
Evankeliumikirja.
Rukoushetki
Nurmijärven kirkossa klo 10
- liturgina ja saarnaa Anna-Kaisa Tenhunen
- kanttorina Jaakko Rättyä
Pyhäinpäivän hartaus
Tiina Huhtanen
T
Tavataan kirkossa!
Messun aiheet:
Pyhäin yhteyttä on esimerkiksi yhteinen rukous, jumalanpalvelus tai virren
veisuu. Konkreettisimmillaan pyhäin
yhteys murtautuu meidän aikaamme
ja todellisuuteemme kun vietämme
ehtoollista. Muistoaterialla olemme samanaikaisesti ateriayhteydessä kaikkien tässä ajassa olevien läheistemme
ja ystäviemme kanssa, mutta samalla myös jo poisnukkuneiden kanssa.
Niinpä ehtoollinen tarjoaa tässäkin
suhteessa sielullemme virvoituksen ja
lohdutuksen.
Ylösnousemuksen todellisuus on
läsnä ikuisuuden näkökulmasta jo
nyt, tässä ajassa, tässä keskellämme.
Tämä ajatus voi lohduttaa meitä, kun
ajattelemme Taivaan kotiin matkanneita rakkaitamme.
Pyhäinpäivänä sytytän kynttilän
omille rakkailleni uskossa ja toivossa
siihen, että kerran vielä kohtaamme
kasvoista kasvoihin paikassa, josta
Ilmestyskirja lupaa: ”Yötä ei enää ole,
eivätkä he tarvitse lampun tai auringon
valoa, sillä Herra Jumala on heidän valonsa.” (Ilm. 22:1-5)
Rajamäen kirkossa
keskiviikkona 31.10. klo 18
Muistelupaikat
kynttilöitä varten
Nurmijärven ja Rajamäen hautausmailla
sekä Klaukkalan kirkon kellotornin juurella
on telineitä, joihin voi sytyttää kynttilöitä
läheistensä muistoksi.
- Matti Heroja, piano
- Jarmo Hella, laulu ja rukous
- Terttu Vuorensola,
laulu ja juonto
- Julia Hyyrynen,
laulu ja kuorojohto
- Rajamäen kirkon kuoro ja
kuoron solistit
Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.
Requiem
Lassi Nummen runoja
J.S. Bachin musiikkia
Klaukkalan kirkossa
pyhäinpäivän aattona,
perjantaina 2.11. kello 19
- Saara Suihkonen, lausunta
- Sari Lohko-Purhonen, huilu
- Eero Purhonen, fagotti
Esityksen on ohjannut
Elisa Reunanen.
Vapaa pääsy.
Katso lisätietoja sivu 4
3
Hengähdystauko kaikista huolista
Kirkossa palavat kymmenet tuikut ja kynttilät suuren ikonin edessä. Kuoro ja seurakunta toistavat parin lauseen
mittaista yksinkertaista rukouslaulua. Kukkia on tavallista
enemmän.
Sitten hiljenee: käsikirjoituksessa on ihan tyhjä kohta. Istumme yhdessä hiljaisuuden sylissä mielessämme rukouslaulun sanat ja kaiku. Päivän tapahtumat puikahtelevat
mieleen, välillä myös tulevat asiat.
Silti näiden ajatusten lomassa laajenevat levollisuuden hetket. Olen vain tässä ja nyt. On ikoni, ovat nuo kynttilät. On
laulu, Raamatun sana, rukous.
Nurmijärvellä hiljaisuuden liike
pukeutuu Sääksissä järjestettäviin viikonloppuretriitteihin, kirkoissa järjestettyihin hiljaisuuden messuihin ja Klaukkalassa
aloitettuihin levon ja hiljaisuuden iltoihin, joita pidetään noin
kerran kuussa.
Vakiovieras retriiteissä ja
hiljaisuuden illoissa on Ritva
Härkönen. Hänelle hiljaisuus
merkitsee ennen kaikkea levon
löytämistä huolehtimiseen.
”Minä olen ollut ihan rikkinäisyyteen asti huolehtija, ikuinen
hössöttäjä varsinkin lasten ja
lastenlasten suhteen. Tämä on
minulle tapa unohtaa huolet,
murheet ja kiire, joita eläkeläiselläkin kyllä on.”
”Kun katselee kynttilöitä,
kukkia tai ikonia saa aika hyvin purettua sen kaiken. Silloin
huomaa, ettei minun tarvitse
niin hirveästi murehtia täällä
elämässä pärjäämistä.”
Sekä retriittiin että hiljaisuuden iltaan tullaan vain olemaan
ja rauhoittumaan. Pöytä on
monin tavoin valmiiksi katettu.
Ohjelma on mietitty, tila kaunis, kaikki aistittava pyritään
tekemään miellyttäväksi ja rauhalliseksi. Se on tärkeää, sillä
mielen tyyntyessä aistit tarkentuvat. Ääniin, kaikkeen ympärillä näkyvään, jopa makuihin
kiinnittää enemmän huomiota.
”On hyvä tulla, kun kaikki on
järjestetty valmiiksi, ohjelmaa
ja tilaa myöten. Hiljaisuudessa
laskeutuu sellaiseen olotilaan,
että nyt tässä vain makustellaan, miltä tämä tällainen tuntuu”, kertoo Ritva.
”Viikonloppu retriitissä on
kokonaisvaltainen elämys –
ruokailu, sauna, laulaminen,
rukous, yhteen kokoontuminen.
Iltatilaisuus on lyhyt, mutta siinäkin ehtii hiljentyä ja purkaa
ajatuksiaan.”
Tyhjää tilaa
mielen levolle
Hiljaisuus kuuluu sekä rukoushetkien äänettömiin hetkiin että
ohjelmoimattomaan
aikaan,
joka vietetään puhumatta,
mutta muuten vapaalla tavalla.
Retriitissä tätä aikaa on paljon,
hiljaisuuden illassa taas puolisen tuntia. Tyhjän ajan kukin
viettää niin kuin haluaa. Silloin
voi vetäytyä tai olla yhdessä
hiljaa. Monet lukevat tai vaeltelevat omaan tahtiin. Ritvalla on
yleensä käsityö mukana, joskus
myös päiväkirja.
Hiljaisuus on kuin japanilainen piirros, johon runsas tyhjä
tila tuo ilmaa ja väljyyttä. Se
antaa rukoukselle ja mielen levolle tilaa imeytyä. Hengellistä
elämystä ei tarvitse tehdä tai
tuottaa. Se tulee jo sillä, että
vain on.
Ritvalle se on huolten jättämistä Korkeimman huomaan.
Hän haluaisi välittää tämän kokemuksen varsinkin uupuneille
suorittajille.
”Tänne saa tulla pienenä ja
nöyränä ihmisenä. Ei tarvitse
päteä tai tehostaa itseään tai
kertoa kaikille, että on kauhea
kiire. Moni suorittaa itsensä
tuolla työelämässä ihan loppuun. Täällä on hyvä ja turvallinen olo.”
Rukousta hyvin vähillä sanoilla
Ritva Härkönen on aktiivinen ja osallistuva ihminen, joka yleensä ryhtyy joka paikassa tekijäksi ja vastuunkantajaksi. Hiljaisuuden harrastus tekee tästä selvän poikkeuksen.
Hiljaisuuden liike alkoi pari kolmekymmentä vuotta sitten.
Lukemattomat
suomalaiset,
heidän joukossaan AnnaMaija Raittila, kävivät Ranskan Taizéssä, jossa isä Roger
Schutz kehitti yksinkertaisia
rukoushetkiä ekumeenisessa
luostariyhteisössä. Yksinkertaistamisen pakko syntyi suuresta kansainvälisestä huomiosta, jonka Taize-yhteisö
vähitellen herätti kaikkialla Euroopassa. Sen elämää ja ruko-
Vesi, kynttilän liekki, kukat ja ikoni luovat hiljaisuuteen levollisen tunnelman.
usta jakamaan alkoi saapua tuhansittain erikielisiä, eri maista
ja eri kirkoista tulevia nuoria.
Kun yhteisiä virsiä ei ollut, piti
luoda uusia – niin lyhyitä ja yksinkertaisia, että kielipuolisinkin
pystyi ne oppimaan. Kansainvälisellä joukolla ei ollut myöskään yhteistä liturgiaa: yhteistä
oli vain Isä meidän -rukous,
Raamattu ja hiljaa olo. Niinpä
Taizén rukoushetket koottiin
aivan lyhyistä, moneen kertaan
toistettavista rukouslauluista,
Anni Pesonen
seurakuntapastori
Hiljaisuuden hetkiä
Levon ja hiljaisuuden illat
- Klaukkalan kirkossa ke 17.10. ja su 21.11. klo 18.30–20
Hiljaisuuden retriitti
- Sääksin leirikeskuksessa 18.–20.11.
- Lisät: [email protected]
Hiljaisuuden messu
- Klaukkalan kirkossa su 16.12. klo 18
Hyvän mielen pestejä
Ulkoiluystäviä vanhuksille
Koteihin ja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoille kaivataan ulkoilukavereita vanhuksille. Jos sinulla on aikaa pari tuntia
kerran viikossa tai sopimuksen mukaan
pienelle kävelyreissulle, voisi tämä olla tehtäväsi. Moni vanhus kaipaa ulkoilu- ja juttuseuraa, jotta matkanteko sujuisi turvallisemmin ja samalla saisi vaihtaa kuulumisia
jonkun kanssa.
hiljaisuudesta, lyhyistä raamatunteksteistä ja Isä meidän -rukouksesta.
Samalla tehtiin se löytö, että
vähemmän on enemmän rukouksessakin. Sanojen vähyys,
toisto, hiljaisuus ja yksinkertaisuus tuovat Taizén tyylisiin
rukoushetkiin
ainutlaatuisen
rauhan.
Ota yhteyttä. Vapaaehtoistoiminnan
koordinaattori Anneli Järvinen, 050 464 6564
tai www.suurellasydamella.fi
Tule rauhoittumaan
retriitin hiljaisuuteen
Hiljaisuuden retriitti
Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa
23.– 25.11.
- etusija ensikertalaisilla
- ohjaajina Riitta-Leena Sihvola ja Eeva Halonen
- hinta: nurmijärveläiset 60 €, muut 100 €,
vähävaraiset ja opiskelijat saavat maksusta
alennuksen
- ilmoittautumiset: seurakunnan vaihde, 09 878 9960
tai Eeva Halonen, [email protected]
4
Nummen runot ja Bachin musiikki
kutsuvat kirkkoon pyhäinpäivän aattona
Klaukkalan kirkossa kuullaan Nurmijärven kantaesityksenä
taiteilijaprofessori Lassi Nummen runoja teoksesta Requiem.
Runot tulkitsee Saara Suihkonen ja J.S. Bachin musiikki soi
tällä kertaa huilulla ja fagotilla. Esityksen ohjaa Elisa Reunanen.
Tutustuttuaan Elisa Reunanen ja
Saara Suihkonen löysivät yhteisen
innoituksen kohteen runoilija Lassi Nummen esikoisrunoteoksesta
Vuoripaimen. Elisa on esittänyt
tuon kokoelman runoja jo nuoruudessa ja Saaran elämässä kiinnostus runouteen syntyi noin 12-vuotiaana, kun hänen käteensä osui tuo
samainen teos äidin kirjahyllystä.
- Äitini oli opettaja ja hän opasti ja koulutti minua lausunnassa.
Kun sitten jäin eläkkeelle vuonna
2003, halusin oppia lisää. Aloin etsiä osaavaa ohjaajaa ja sain Elisan
yhteystiedot, kertoo Saara.
- Esitin asiani siten, että haluaisin vain hiukan opastusta ja neuvoja, mutta Elisa sanoi heti alkuun,
että pitää olla tavoite. Tähtäimessä
pitää olla esiintyminen.
Siitä alkoi nyt jo pitkään kestänyt
yhteistyö, joka on tuottanut useita
runoteatteri-iltoja.
Hyvä esitys syntyy yhteistyöllä
Elisa on ohjannut Saaraa jo useiden eri runoilijoiden tekstien tulkitsemiseen.
- Olen oppinut valtavasti Elisalta.
Hän on opettanut minua analysoimaan runoa ja tulkitsemaan sitä
teatraalisen lausumisen sijaan, innostuu Saara selittämään.
- Koska minä olen vilkas ja dynaaminen, on Elisalla ollut iso työ
ohjata hänen tekstiään. Nummen
helmeilevä ja pohdiskeleva teksti,
jossa juuri vahvasti sanottu asia
saattaa seuraavassa säkeessä
sittenkin olla toisinpäin, antaa vapauden myös ohjaajalle painottaa
tekstiä tunteensa mukaan.
- Saaraa on mukava ohjata. Hän
pystyy omaksumaan asioita ja on
oikealla tavalla innostunut ja kunnianhimoinen, todistaa Elisa.
- Meidän yhteistyömme on alusta lähtien sujunut hyvin. Meillä on
mukavaa yhdessä ja olemme vuosien myötä ystävystyneet, sanoo
Elisa ja Saara nyökkää myöntävästi.
Birgit Tolvanen
Musiikki tukee
runojen ajatuksia
Nurmijärven kantaesityksessä
runojen lomassa Bachin musiikkia huilulla ja fagotilla soittavat
Sari Lohko-Purhonen ja Eero
Purhonen.
opettaa minut lukemaan hitaasti.
Elisa Reunanen on puheterapeutti ja puheilmaisun opettaja.
Hän on kirjoittanut aiheesta myös
kaksi kirjaa. Elisa on toiminut pitkään Teatterikorkeakoulun puheilmaisun lehtorina ja pitänyt lukuisia
puhetekniikan kursseja eri teattereissa ja ohjannut erilaisia lausuntateatteriesityksiä. Lisäksi hän on
itse toteuttanut useita lausuntaesityksiä ja -produktioita kouluiästä
lähtien.
- Lassi Nummi oli hyvä ystäväni
ja kannustajani vuosikymmenten
ajan. On aina yhtä mielenkiintoista
Tämä nyt valmistuva yhteinen
produktio on runoja ja musiikkia
sisältävä monologiesitys. Molempien naisten toive on, että ihmiset
tulisivat kuulolle ja antaisivat runon
ja musiikin yhdessä ruokkia sielua.
Tässä esityksessä musiikista
vastaa muusikkopariskunta Sari
Lohko-Purhonen, huilu ja Eero
Purhonen, fagotti. He toimivat
musiikkiopistoissa opettajina, Eero
Nurmijärvellä ja Hyvinkäällä, Sari
Nurmijärvellä sekä Helsingissä.
- Mielestäni Nummen teksti on
äärimmäisen inhimillistä ja puhuttelevaa, sanoo Sari.
- Bachin musiikki sopii jykevyydessään hienosti tulkitsemaan
erilaisia Nummen käsittelemiä ihmiselämän tuntoja. Muusikkona
tällainen tekstin ja musiikin yhdistäminen on erittäin rikastuttavaa.
Birgit Tolvanen
Elisa Reunanen vas. ja Saara Suihkonen ohjauksen tuoksinassa.
Harjoituksessa on Lassi Nummen Requiem.
Lassi Nummi: Requiem
Suomen tunnetuimpiin runoilijoihin kuuluva kirjailija, taiteilijaprofessori Lassi Nummi kirjoitti runosarjan Requiem tilaustyönä säveltäjä
Leonid Bashmakovin sävellyksen sanalliseksi pohjaksi. Requiem
Lassi Nummen tekstiin esitettiin ensi kerran Tampereen tuomiokirkossa 1989.
Requiemistä on valmistunut Nurmijärvellä nyt uusi esitys Klaukkalan kirkkoon, jossa Nummen tekstiin on liitetty Johan Sebastian
Bachin musiikkia.
Lassi Nummi oli palkittu ja arvostettu lyyrikko ja hänen aiheensa
vaihtelivat idän kulttuurista antiikkiin, kristinuskoon ja Suomen historiaan. Runoissaan hän käsitteli myös kaikkia elämän tuntoja, rakkautta, kuolemaa, elämän vilahtamista ohi. Hän kuoli tämän vuoden
maaliskuussa 83-vuotiaana.
Nummen Requiem (sielunmessu) Klaukkalan kirkossa
pyhäinpäivän aattona, perjantaina 2.11. kello 19.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
MIELIPAIKKANI NURMIJÄRVELLÄ
Käpylännummen lenkkipoluilla
ajatukset lentävät
Jukka Iso-Herttuan tapaa lähes
päivittäin Käpylännummen-Kiljavan
lenkkipoluilla. Talvella suksien kanssa, sulan aikana sauvat kädessä.
- Kyllä tavoitteena on tehdä noin
tunnin lenkki joka päivä, maraton
viikossa, hän sanoo.
Selkeä tavoite antaa harrastukselle ryhtiä ja pistää lähtemään
myös huonolla säällä, jolloin kanssaulkoilijoita ei juuri tapaa.
Käpylännummen ja Kiljavan met­
sissä häntä kiehtovat vuoden ai­
kojen mukaan ilmettään vaihtavat
kauniit maisemat ja monet reitti­
vaihtoehdot. Kesällä ja hankikannon
aikana voi poiketa polulta ja valita
reittinsä, melkein lentää kuin lintu.
mut­ta usein ajatukset alkavat kulkea
omia polkujaan. – Työssä ollessa
lenkki päivän päätteeksi auttoi tyh­
jentämään mielen päivän asioista.
Nyt voi muuten vain ihmetellä maa­
ilman menoa.
Hän on harrastanut ulkoilua lap­
sesta lähtien. Silloin opittiin yö­
pymäänkin luonnon helmassa ja
pitämään itsestään huolta myös
vaikeissa olosuhteissa.
- Samalla kun me ihailemme
luonnonkauneutta, tulee kontrasti­
na mieleen, miten luonnossa tuon
kauneuden sisällä käydään taistelua
elämästä. Luonnossa on aina tällai­
nen jännite, hän pohtii.
Luonnossa on oma jännitteensä
Rajamäellä monta plussaa
Rovasti Jukka Iso-Herttua jäi eläkkeelle vappuna 2010 Nurmi­järven
seurakunnan kirkkoherran virasta.
Jo sitä ennen hänellä oli pitämätöntä vuosilomaa, jolloin säännöllinen
lenkkeily alkoi jo tal­vella. Työssä
ollessa se ei aina ollut mahdollista.
Lenkillä hän katsoo maisemia,
Jäätyään eläkkeelle Jukka IsoHerttua pohti vaimonsa Hannelen
kanssa hetken myös asuinpaikan
vaihtoa, mutta päätyivät jäämään
Rajamäelle. He totesivat Rajamäellä
olevan paljon plussia.
- Nämä lenkkimaastot olivat yksi
syy jäädä tänne, myös tutuiksi tul-
leet ihmiset ja hyvät palvelut vaikuttivat.
Seurakuntalaisen rooliin asettuminen ei käy yli 35-vuotisen pappisuran jälkeen aivan hetkessä ja
Jukan mukaan se on vieläkin vähän
etsinnässä. Hän tekee vielä pyydettäessä silloin tällöin kirkollisia toimituksia, siis kastaa, vihkii ja siunaan
haudan lepoon.
Ne pitävät kiinni papin ammatissa, joka on elinikäinen. Pappeudesta ei jäädä eläkkeelle.
Aamun lehden ehtii lukea tarkemmin
Arjen rutiinit jaksottelevat eläkeläisen päivää. – Joskus ihmettelen,
miten ennen ehti käydä töissä, hän
leikillisesti toteaa.
Kodissa ja pihassa riittää puuhastelua, musiikkiharrastuksen hän on
löytänyt uudelleen ja lukemisellekin
jää nyt enemmän aikaa. Eikä ole
varsinaisesti kiire mihinkään. Hesarinkin ehtii nyt lukea tarkemmin.
Teksti ja kuva:
Markku Jalava
Jukka Iso-Herttuan tapaa päivittäin Käpylännummen poluilla, vuodenajasta riippumatta.
5
SEURAKUNNAN KASVO
Kanttorin haaste on saada seurakunta laulamaan
Mikko Peltokorpi on Klaukkalan kirkkopiirin kanttori. Hän on
hoitanut viransijaisuutta jo useiden vuosien ajan. Paitsi urkujen
äärellä Mikkoa voi kuulla myös
solistina. Hän kuuluu myös lauluyhtye Voiseen, jolta kohtapuoliin
ilmestyy uusi levy.
Mikko on syntynyt Vantaalla,
Päiväkummussa ja hän asuu perheineen Klaukkalassa.
Kanttoriksi Mikko tuli opiskelleeksi vähän kuin sattumalta.
- Olen joskus pohtinut, miksi
minusta tuli kanttori. Siihen on
vaikea löytää yksiselitteistä syytä. Lapsesta asti olen soittanut
ja laulanut hengellisiä lauluja ja
virsiä. Rippikoulussa oli innostava kanttori, joka taisi kehottaa
minua alalle. Niinpä sitten asiaa
sen kummemmin puntaroimatta
lähdin opiskelemaan kanttoriksi,
enkä sitä ole tähän päivään mennessä kyllä katunut.
Työ on monipuolista
ja luovaa
Kanttori kohtaa työssään seurakuntalaisia erilaisissa tilanteissa
ilon ja surun keskellä ja tieten-
kin jumalanpalveluksissa. Mikko
johtaa myös Klaukkalan kirkon
kuoroa.
- Työssä parasta on sen monipuolisuus, luovuus, kuoron kanssa musisoiminen ja myös työn
hengellinen ulottuvuus. On hienoa, että työssäni kohtaan ihmisiä. Usein kuulen mielenkiintoisia
kertomuksia elämän varrelta.
- Kuorotyössä minua on puhutellut se, miten ihmiset kaipaavat
yhteyttä toisiinsa ja janoavat musiikin äärelle. Yhdessä musisoiminen on muodostunut monille
arkea kannattelevaksi hetkeksi.
Kun kohtaan innostuneita laulajia, innostun aina itsekin vaikka
joskus vähän väsyttäisikin.
tään, mutta päätän laittaa kaikki
yhden kortin varaan ja aloitan laulun. Säkeistöjen välissä heitetään
aina kauhallinen vettä kiukaalle.
Pikku hiljaa alkaa pojista ääntä
lähtemään ja pian saunan lauteilla
15 poikaa huutaa täysin palkein
päät ja korvat punaisina. Sitten
juostaan järveen ja sama kaava
toistuu jonkun leiriläisen aloitteesta. - Minulle nämä ovat usein
leirin hienoimpia hetkiä. Kun aloitamme laulun oppitunnilla, niin
tietynlainen ujous on osaltaan
karissut saunan lauteille.
Mikko haluaa
vaikuttaa
Mikko haluaisi antaa tälle seurakunnalle positiiviset ja innostavat
kasvot.
- Seurakunnan jäsenenä saan
nauttia monista sen palveluista.
Haluan omalta osaltani olla myös
vaikuttamassa seurakunnan elämässä.
Rippikoulu on
osa kesätyötä
Mikko kertoo tarinan menneeltä
kesältä.
- Rippikoulupäivä on kääntynyt
iltaan. Poikien saunassa on aika
hiljaista miestä. Vielä ei olla kovin
tuttuja toisille. Kysyn pojilta osaako ne sellaista saunalaulua joka
alkaa sanoilla ”Siperian lakeus on
suuri”? Kukaan ei oikein sano mi-
Kanttori Mikko Peltokorpi saa voimaa työssä jaksamiseen perheestä, harrastuksista ja hyvistä ihmissuhteista.
Jumalanpalvelusseminaarissa etsittiin
messun rikkauksia ja salaisuuksia
Nurmijärven seurakunnassa
puhuttiin kolmena iltana ja
lauantai-päivänä messusta
eli jumalanpalveluksesta.
Työntekijät ja seurakuntalaiset pohtivat yhdessä, mitä
rikkauksia messussa on ja
miten sitä voitaisiin kehittää.
Messussa nähtiin myös salaisuuksia tai mysteereitä.
Asiaan virittelemässä ja johdattelemassa oli hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa, jonka tehtäviin
hiippakunnassa kuuluu jumalanpalveluselämän kehittäminen.
Kyse oli tavallaan juhlaseminaarista, sillä tänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun aloitettiin
edellinen suuri jumalanpalvelusuudistus, jossa Nurmijärvikin oli
kokeiluseurakuntana mukana. Nyt
ei tavoitella niin suuria muutoksia,
vaan tehdään pientä trimmausta.
Suosituin ilta oli keskiviikkoinen
nuorten ilta, jossa oli liki 80 osanottajaa, suurin osa nuoria. Nuoret
esittivät messuodotuksiaan: ”ei
tarvitsisi olla hiljaa, monipuolista
tämän ajan musiikkia, näytelmiä,
rentoutta ja selkokielisyyttä”. Ei
mahdottomia toiveita?
Miksi messua kehitetään?
Seminaarissa ei etsitty nykyisen
messun vikoja, vaan kehittämisen
ja päivittämisen kohteita. Muodit ja mieltymykset muuttuvat,
samoin sanojen merkitykset. On
aika ajoin päivitettävä ulkoista
muotoa, tapaa sanoa ja käytettävää musiikkia siten, että se kohtaa
paremmin tämän ajan ihmiset.
Birgit Tolvanen
Kati Pirttimaa antoi tietoiskuja mm. kokonaiskirkon jumalanpalvelusprojektista ja saavutettavuusohjelmasta. Jälkimmäisen kohdalla pohdittiin asenteellisten esteiden poistamista.
Yhteistyönä syntyy hyvä messu. Toki makuja on monia, ja niiden yhteensovittaminen ei ole
aivan helppoa.
Elämäämme on 20 vuoden aikana tullut muun muassa netti ja
sosiaalinen media, mitkä näkyivät
myös seminaarissa muun muassa viestiseinässä, jossa saattoi
selventää ja kommentoida esilläolevaa asiaa.
Monipuolista musiikkia
Mennään messuun -seminaarisarjan musiikki-ilta tarjosi hyvää
musiikkia esimerkkeinä erilaisesta
jumalanpalvelusmusiikista. Mukana oli kaksi kuoroa, urkuri, laulaja
ja bändi, ei ”esittäjinä” vaan ”osallistujina”.
Illan johtopäätöksiä: Musiikki
on keskeinen osa messua. On
paljon erilaista messuun sopivaa
musiikkia ja kaikilla on omat kannattajansa. Historian kuluessa
tyylit ja soittimet ovat vaihtuneet.
Esimerkiksi ikivanha soitin kitara
oli välillä pannassa ja nyt taas
käypä. Samoin haitaria on pidetty
joskus paheellisena soittimena,
joka ei kuulu kirkkoon.
Kuoro on tärkeä osa kirkkomusiikkia. Kirkkoväelle kuoro toimii
esilaulajana, jonka kanssa vähemmän laulutaitoinenkin rohkenee yhtyä veisuuseen. Kuorolaisille se on myös harrastus, jossa
Birgit Tolvanen
jokainen saa äänensä kuuluville.
Musiikki jakaa nykyään ihmiset
ryhmiin, senkin vuoksi monipuolisuus on tärkeätä.
Sekin todettiin, että messussa
tekstit, saarna, virret ja muu musiikki muodostavat kokonaisuuden, jonka tuottamisessa yhteistyö on välttämätöntä.
Minkälainen on hyvä saarna?
Hyvästä saarnasta on monta mielipidettä, ja itse kunkin kanta voi
vaihdella oman tilanteen mukaan.
Joitain yleisiä ominaisuuksia ja
edellytyksiä silti nähtiin olevan.
Kati Pirttimaa lainasi amerik-
kalaispiispaa, jonka mielestä
hyvä saarna on hyvin puhuttu,
kiinnostava ja perustuu Raamattuun, muun muassa näitä.
Kesällä kysyttiin Nurmijärven
kirkoissa käyneiltä mielipiteitä ja
kokemuksia messusta. Yleisesti
voi sanoa, että nuorten ja vanhemman väen mielipiteissä oli
eroa. Monet toivoivat ajankohtaisuutta ja osaa saarna ei ollut
koskettanut, mutta oltiin myös
toista mieltä.
Tämä kirvoitti keskustelun
Raamatun merkityksestä nykyihmiselle ja raamattutietouden
ohentumisesta.
Keskustelussa
korostettiin
aitoutta ja sisältölähtöisyyttä.
Kaikki mitä kirkkotilassa on ja
mitä messussa tapahtuu, kertoo
omalla tavallaan - myös eri aisteilla ja tunteilla - Jumalan todellisuudesta.
Näkyvätkö arki ja ajankohtaisuus?
Eräinä keskeisinä juonteina keskustelussa oli, miten ajankohtaiset aiheet ja ihmisen arjen kysymykset ovat mukana messussa?
Kesän messukyselyn vastaajat suhtautuivat messuun pääsääntöisesti myönteisesti, mutta
osalle messun merkitys ei ollut
kovin suuri. Elämään jäi kysymys, miten suhtautua eri-ikäisten erilaisiin odotuksiin?
Seminaari päättyi tällä erää,
mutta prosessi jatkuu.
Markku Jalava
6
”Päiväkerho on tärkeä osa perheen arkea”
Kaikissa seurakunnan päiväkerhoissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely keväällä 2012. Kyselyntavoitteena oli kerätä
onnistumiset ja erityisesti toiminnan kehittämisen alueet. Kysely tehdään joka kolmas vuosi.
Vanhempien ja lasten palaute
toiminnasta on erittäin tärkeä.
Kysely jaettiin 277 päiväkerholaisen kotiin ja perheen sisaruksille
jokaiselle oma. Perheet saivat itse
päättää vastasivatko yhteisesti
vai jokaisesta lapsesta erikseen.
Vastauksia saatiin 164.
Kysely oli arvioinniltaan viisiasteinen. Lapset antoivat oman palautteen hymynaamoin. Lopussa
oli kohta vanhempien vapaalle
sanalle.
Kolmen kärki onnistumisista
Lapset tulevat mielellään kerhoon
ja vanhemmat luottavat ohjaajien
ammattitaitoon. Yli 70% vanhemmista kertoi väittämän vastaavan
omaa kokemaansa erittäin hyvin:
1) Lapseni / lapsemme on tyytyväinen kerhon toimintaan erittäin hyvin 131 / 164 = 78 %
2) Ohjaajien kanssa on mahdollisuus keskustella lapseen liittyvistä asioista erittäin hyvin 126
/ 164 = 75 %
3) Yhteistyö kodin ja vanhempien välillä on toimivaa erittäin hyvin
118 / 164 = 70 %
”Vapaa sana” osoitti samaa
Lastenohjaajat ovat kristillisen
varhaiskasvatuksen ja perhetyön
asiantuntijoita. Heidän puoleensa
kannattaa kääntyä heti, jos mieltä askarruttaa jokin lapseen tai
toimintaan liittyvä asia. Lastenohjaajien korkea työmotivaatio,
lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus näkyvät selvänä osaamisena myös kyselyssä:
”On erittäin mukava, että kerho-ohjaajien kanssa voi keskustella lapsen asioista, ja muistakin
kuin kerhoon liittyvistä. Ohjaajilla
on aina aikaa kerhon jälkeen tälle.
Kiitos.”
”Lapsemme on viihtynyt kerhossa erittäin hyvin! Innolla hän
lähtee kerhoon aamuisin kolme
kertaa viikossa. Kerho on ollut
meidän perheelle tärkeä osa arkea ja kaikki on toiminut erinomaisesti. Ohjaajat ovat ihania!”
lapsen toiminnasta kerhoaikana ja
näkivät puutteita kerhotiloissa:
1) Kerhotilat ovat asianmukaiset
ja turvalliset erittäin hyvin 67 / 164
= 40 %
2) Tiedän riittävästi päiväkerhon
toiminnan sisällöstä erittäin hyvin
70 / 164 = 41 %
3) Saan tietoa lapseni kerhopäivästä erittäin hyvin 90 / 164 = 53 %
Päiväkerhot toimivat 12:ssa eri
kerhopisteessä, joista kuudessa
seurakunta on vuokralla. Puutteita nähtiin omissa ja vuokratiloissa
sekä piha-alueissa. Kerhopisteen
puutteitakin tärkeämpää oli paikan
läheisyys.
Yksi kerhotila ”ei ole paras mahdollinen pikkulapsille” ja toisessa
”kerhon tilat ovat pienet ja ryhmä
suuri”.
Vuorovaikutusta
vanhempien kanssa
Yhteistyötä perheiden kanssa
tehdään vanhempainvartti -tapaamisilla, vanhempainilloissa ja
4-vuotiaista täytetään tiedonsiirtolomake neuvolaan. Tuonti- ja
hakutilanteissa vaihdetaan kuulumisia.
Tämän syksyn aikana jokainen
ohjaajapari on saanut käyttöönsä
tietokoneen. Näin päiväkerhojen
sisällöstä ja tulevista suunnitelmista on sujuvampaa tiedottaa
myös niille vanhemmille, joiden
lapset tulevat kerhoon hoitajan
saattelemana. Tämä ei tietenkään
poista kasvokkain keskustelun
merkitystä. Jatkossakin tähän
Päiväkerhojen kautta tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä nousi erittäin hyvin hoidetuksi asiaksi
mm. se, että lastenohjaajilla on aikaa kohdata vanhemmat. Parhaiten se tapahtuu lapsia kerhosta
haettaessa. Lastenohjaaja Katariina Kuronen (keskellä) kertoo äideille päivän tapahtumista.
tullaan kiinnittämään huomiota ja
vanhempia kannustetaan myös
olemaan aktiivisia ohjaajien suuntaan.
Toivomuksia vuorovaikutuksen
lisäämiseksi tuli myös kyselyyn
vastanneilta:
”Kerhon toiminnan sisällöstä
olisi kiva tietää enemmän. Lisäksi haluaisin palautetta lapseni
kerhopäivästä, siitä, miten lapsi
yleensä toimii / käyttäytyy kerhossa”.
”Lapsi on tyytyväinen, mutta ei
kuulla kerhosta, kun hoitotäti vie”.
”Vanhemmille tulisi esitellä ker-
hotilat, ohjaajat, sekä kertoa mitä
kerhossa tapahtuu. Ennakkosuunnitelma siitä, mitä kerhossa
kulloinkin tehdään, olisi kiva”.
Lasten palaute kerättiin hymiöillä

Lasten hymynaamoin antamissa palautteissa, lähes kaikissa,
hymyiltiin leveästi. Surunaamaa
aiheutti kerhoon tulo: ”Mennessä
surunaama, mutta se menee ohi”.
Kysely löytyy kokonaisuudessaan: www.nurmijarvenseurakunta.fi/lasten kanssa
Lapsi- ja perhetyö kiittää kyselyyn vastanneita perheitä.
Kolmen kärki kehittämisalueista
Helena Saulamo
johtava lapsityönohjaaja
Vanhemmat toivoivat enemmän
tietoa kerhojen sisällöstä, oman
Seurakunnassa on haettavana
Määräaikainen lastenohjaajan työsuhde
vuorotteluvapaan sijaisuus 7.1.–31.12.2013
Etsimme yhteistyökykyistä, motivoitunutta ja kristillisiin arvoihin sitoutunutta
työntekijää. Valitun tulee olla TE-toimistossa työtön työnhakija. Työ on laajaalaista lapsi- ja perhetyötä. Työtehtävien hoitaminen edellyttää oman auton
käyttöä.
Työsuhteessa (38,25 h/vk) vaaditaan alalle soveltuvaa tutkintoa esim. lapsi- ja
perhetyön perustutkinto, kirkon nuorisotyönohjaaja tai lähihoitaja suuntautuen
lapsiin ja nuoriin.
Hakijoilta edellytetään suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa
sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämistä.
Tehtävään valittavan tulee olla ev.lut. kirkon jäsen.
Palkkaus on KirVESTESsin mukainen.
Työsuhteeseen valitun tulee esittää rikoslain 6 § 2 momentin mukainen
rikosrekisteriote ja hyväksyttävä lääkärintodistus.
Työsuhde täytetään 7.1.13 alkaen.
Hakemukset keskiviikkoon 31.10.12 mennessä osoitteella
Nurmijärven seurakunta, Taina Rauhala, PL 30, 01901 Nurmijärvi tai
sähköpostitse [email protected].
Tiedusteluihin vastaa johtava lapsityönohjaaja Helena Saulamo, 050 383 0393 tai
lapsi- ja perhetyön toimistosihteeri Taina Rauhala, 050 356 4881.
7
Rippikoulu kutsuu
kasvamaan ja kokemaan
On jälleen se aika vuodesta, että on aika ilmoittautua ensi vuoden rippikouluihin. Pitkäaikainen
kausiteologimme Kasimiira Edelmann antaa
lähes sadan rippikoulun
kokemuksella vinkkejä
niin rippikoululaisille kuin
kotiväellekin.
Rippikoulu on osa kirkon
kasteopetusta. Vuonna 2013
rippikoulun käyvät pääsääntöisesti vuonna 1998 syntyneet nuoret. Aiempina vuosina syntyneet nuoret, jotka
eivät ole käyneet rippikoulua, voivat ilmoittautua mukaan. Perustellusta syystä
vuonna 1999 syntynyt nuori
voi saada erikoisluvan rippikoulun käymiseen vuotta
aiemmin. Myös kirkkoon
kuulumattomat nuoret ovat
tervetulleita rippikouluun.
lasta, lähimmäisistä, itsestä,
rippikoulusta ja elämästä.
Tämä saa minut lähtemään
rippikouluun aina uudestaan
ja uudestaan – vaikka joka
ikinen kerta se vähän jännittääkin”, tuulettaa Kasimiira.
Vaihtoehtoja ja valintoja
Rippikouluja
järjestävät
seurakunnat sekä monet
kristilliset ja harrastusjärjestöt. Kotiseurakunta
tarjoaa useita vaihtoehtoja rippikoulun käymiseen:
leirimuotoinen rippikoulu,
päiväkoulu ja pienryhmä.
Eri rippikouluvaihtoehtoja
pähkäileville Kasimiira antaa vinkin.
”Ensiksi kannattaa miettiä, mitä haluaa rippikoululta: tehokasta opiskelua vai
opiskelun lisäksi leirielämän
haasteita. Sitäkin kannattaa
viikon mittainen intensiivijakso (leiri, päiväkoulu) myös
orientoiva jakso. Se koostuu
itsenäisistä seurakuntaan
tutustumiskäynneistä, seurakuntasafarista ja ryhmäkohtaisista etukäteistapaamisista.
Leiririppikoulu on rippikouluvaihtoehdoista
suosituin. Viikon kestäviä
rippileirejä järjestetään seurakunnan oman Sääksin
leirikeskuksen lisäksi erilaisissa leiripaikoissa eri puolilla Suomea: Kiljavanrannan
kurssikeskuksessa Kiljavalla, Piispalan nuorisokeskuksessa Kannonkoskella, Perheniemen Opistolla Iitissä,
Elämännokan leirikeskuksessa Sammatissa, Bergvikin toimintakeskuksessa
Kruusilassa ja purjehdusrippikoulu purjelaiva Valborgilla
Suomenlahdella. Leirejä on
talvilomalla, pääsiäisenä ja
Kehitysvammaisten rippikoulu järjestetään yhteistyössä naapuriseurakuntien
kanssa.
Ainutkertainen kokemus
Kasimiiran mielestä rippikouluun kannattaa tulla.
”Rippikoulu on ainutkertainen tilaisuus miettiä
elämän isoja kysymyksiä
yhdessä muiden kanssa.
Jokainen rippikoulu on
omanlaisensa, vaikka perusrunko on kaikissa sama:
yhdessäoloa ja -tekemistä,
visaisia oppitunteja, hiljentymistä, laulamista, tilaa
erilaisille persoonallisuuksille, ajatuksille ja mielipiteille,
ihania rippikoululaisia, tarmokkaita isosia, leppoisia
työntekijöitä (tarvittaessa
tiukkoja), riemukkaita iltaohjelmia, hyvää ruokaa. Ja
kaiken kruunaa yhteinen
juhla, konfirmaatio.”
”Sekin on osa rippikoulun
ihanuutta, että sinne tulo on
nuorille vapaaehtoista, jolloin motivaatio on kohdallaan. Rippikoulu ja konfirmaatio antavat myös tiettyjä
oikeuksia.”
”Joka kerta rippikoulussa
oivaltaa jotakin uutta Juma-
miettiä, haluaako käydä rippikoulun talvella vai kesällä,
samoin kannattaa huomioida muun perheen loma- ja
kesäsuunnitelmat.”
”Joillekin konfirmaatiokirkolla on erityistä merkitystä
esimerkiksi suvun perinteiden vuoksi. Kaikkien kannattaa joka tapauksessa
huomioida rippikouluajan
ohella myös konfirmaatioaika ja -paikka.”
Koska seurakunta ei järjestä teemallisia rippileirejä
purjehdusta lukuun ottamatta, ei leiripaikalla ole niin
väliä. Kaikissa leiripaikoissa
on puolensa. Jos kokee,
että ympärivuorokautinen
leiririppikoulu ei omaan elämäntilanteeseen sovi, on
päiväkoulu hyvä vaihtoehto.
”Pienryhmä on erinomainen vaihtoehto niille, jotka
tarvitsevat erityistä tukea
rippikoulun suorittamisessa
ja haluavat saada kokemuksen lyhyestä leirijaksosta”,
muistuttaa Kasimiira.
Kesällä tai talvella, kotikonnuilla tai
Keski-Suomessa
Jokaiseen rippikouluvaihtoehtoon sisältyy paitsi noin
kesällä.
Päiväkoulut pidetään kesäkuussa Klaukkalan kirkolla
ja Kirkonkylällä seurakunnan
Nuorisotalolla. Pienryhmärippikoulu järjestetään kesäkuussa pääasiassa Kirkonkylän Nuorisotalolla, lisäksi
siihen kuuluu lyhyt leirijakso.
Ilmoittautuminen sähköisesti
Yläkouluissa
järjestetään
viikoilla 41 ja 42 ripari-info.
Samoilla viikoilla 15 vuotta
vuonna 2013 täyttävät seurakunnan jäsenet saavat
kotiinsa rippikoulukirjeen,
jossa on tietoa rippikouluvaihtoehdoista, ajankohdista sekä ohjeita ilmoittautumiseen.
Sekä rippikouluun tulevien nuorten että heidän vanhempiensa kannattaa lukea
kirje huolella ja laittaa se talteen. Rippikoulukirje tulee
myös korppu.net -sivustolle.
Rippikouluun ilmoittaudutaan 22.10.–19.11. välisenä
aikana sähköisesti seurakunnan nuorten nettisivuilla:
www.korppu.net. Sivustolla
on yksityiskohtaiset ilmoittautumisohjeet sekä erilliset
ilmoittautumislomakkeet
oman seurakunnan rippi-
NURMIJÄRVI
Nuorisotalossa, Pappilantie 1
- Isoskoulutus ti klo 18–20: 16.10., 30.10., 13.11., 27.11.
- Nuortenillat to klo 18–20
- Wanhojen isosten illat ke klo 18–20 nuorisotalon
takkahuoneessa: 7.11.
Nurmijärven kirkossa, Aleksis Kiven tie
- Messu su klo 10
Mukaan bänditoimintaan
www.korppu.net/bänditoiminta
Iiris Savolainen
Kasimiira ja nuorisotyönohjaaja Timo Liimatta palaverissa Elämännokan
riparilla.
kouluun tuleville ja muualla
rippikoulunsa käyville. Ilmoittautumiseen tarvitaan
sekä rippikoululaisen että
huoltajan toimiva sähköpostiosoite. Kaverikoodia käyttämällä on mahdollista ottaa
huomioon yksi kaveritoive.
Jo ilmoittautumislomakkeeseen on syytä merkitä
nuoren oppimiseen ja rippikoulussa olemiseen liittyvät
asiat. Lomakkeen tiedot
ovat luottamuksellisia ja ne
tulevat ainoastaan rippikoulun opettajatiimien käyttöön.
Mikäli ilmoittautuminen
ei onnistu, kannattaa ottaa
rohkeasti yhteyttä rippikouluvastaaviin. Tiedot rippikouluvalinnoista ilmoitetaan
ennen joulua.
Koko perheen rippikoulu
Iltaohjelmaa talvilomariparilla viime keväänä. Kuva Terhi Kokko
NUORTEN SYKSY ’12
Rippikouluaika on parhaimmillaan koko perheen yhteinen asia, niin myös Kasimiiran mielestä. Yli 20 vuoden
ja lähes sadan rippikoulun
kokemuksella hänellä on
sanansa sanottavana myös
vanhemmille.
”Jakakaa rippikouluaika
nuorenne kanssa. Olkaa
kiinnostuneita. Keskustelkaa
rippikouluun liittyvistä asioista. Muistelkaa ja kertokaa
nuorelle omasta rippikouluajastanne. Osallistukaa
vanhempain- ja vierailuiltoihin (nuorenne mahdollisista
estelyistä huolimatta).”
”Kun nuori tulee rippikoulusta, antakaa hänelle
tilaa. Siinä vaiheessa hän
on väsynyt ja vielä kiinni
rippikoulukokemuksessaan.
Rippikoulusta palautuminen
vie oman aikansa”, tietää
Kasimiira. ”Konfirmaatio on
nuoren, perheen, suvun ja
seurakunnan yhteinen juhla, jossa on lupa liikuttua.
Rippijuhlien järjestämisestä
ei kannata ottaa liikaa stressiä.”
Siunattua rippikouluaikaa
niin nuorille kuin vanhemmillekin!
Toivottavat:
Kasimiira Edelmann ja
rippikouluvastaavat
Johannes Haapalainen,
Terhi Kokko (31.10. saakka) ja
Arto Kantola (1.11. alkaen)
KLAUKKALA
Seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa, Ylitilantie 6
- Isoskoulutus ke klo 17–19:
17.10., 31.10., 14.11., 28.11.
- Wanhojen isosten illat ke klo 18–20:
10.10., 7.11., 21.11.
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6
- Messu kirkossa su klo 12
- Iltamessu su klo 18: 14.10., 11.11., 16.12.
RAJAMÄKI
Rajamäen Hellaksella, Kievarintie 14 C
- Isoskoulutus ke 17–19
- Nuortenillat ke klo 17–19:
10.10., 7.11., 21.11., 5.12.
- Wanhojen isosten illat ti klo 17–20: 30.10., 27.11.
Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7
Messu su klo 10
Iltamessu su klo 18 30 21.10, 25.11.
TAPAHTUMAT, LEIRIT JA RETKET
- Veisumaraton Sääksissä pe 2.11. klo 18–24
- Nuisku-leiri Sääksissä 3.–4.11.
- Maata Näkyvissä -tapaaminen Nurmijärven
Nuorisotalossa ti 6.11. klo 18–20
- Retki Maata Näkyvissä -festareille Turkuun
16–18.11., hinta 60€ (Ilmo. 31.10. menn. Timolle)
- Nuorten kauneimmat joululaulut
Rajamäen kirkossa to 13.12. klo 18–20
K18+10 -TOIMINTAA
- Lautapeli-ilta Hellaksella pe 23.11. klo 18–21
- Veisumaraton Sääksissä pe 2.11. klo 18–24
- Nuorten kauneimmat joululaulut
Rajamäen kirkossa to 13.12 klo 18–20
AVARTTI
Avartti on 14–25-vuotiaiden kansainvälinen
harrastusohjelma.
Tule sinäkin mukaan!
Toiminta tauolla syyslomaviikon. Myös Kuppilat!
Nuorisotyönohjaajat:
Arto Kantola, 050 310 1045
Iiris Savolainen, 050 320 7397
Terhi Kokko, 050 421 0109
Timo Liimatta, 040 566 1475
Erityisnuorisotyö ja Saapas:
Mallu Timonen, 040 727 6754
Musiikkikasvatus:
Kirsi Rättyä, 050 576 7855
www.korppu.net
Sähköposti: [email protected]
NUORTEN KUPPILAT
Nurmijärven Nuorisotalossa
torstaisin klo 15–18
Klaukkalan kirkon nuorisotilassa
tiistaisin klo 17–20
Rajamäen Hellaksella
torstaisin klo 17–20
8
Köyhyyttä keskellämme
Nurmijärveläinen köyhyys
on osittain piilossa. Tänä
vuonna seurakunnan diakoniatyössä on annettu
poikkeuksellisen paljon talousarvioavustuksia. Myös
asiakasmäärä on nousussa.
Apua on haettu joissakin tapauksissa myös
Tukikummit-säätiöltä lähinnä yksinhuoltajien lasten
harrastemenoihin. Lisäksi
kirkon diakoniarahastolta
on haettu useita suurempia
(1000–2500 euroa) avustuksia.
Diakoniatyöntekijät ovat
havainneet, että kunnan sosiaalitoimen mahdollisuu-
det ovat rajalliset. Esimerkiksi auton ja kodin menoja
ei huomioida (mm. auton
vakuutukset, korjaukset,
luottojen lyhennykset, harrastemenot, nettiliittymä).
Elämä perheessä ei vain
istu sosiaalitoimen normiin.
Useissa tapauksissa perheen tilanne on ajautunut
umpikujaan itsestä riippumattomasta syystä. Etuudet viivästyvät, sairaus tulee yllättäen tai kodinkone
hajoaa.
Läheskään aina ei ole
myöskään järkevä realisoida omaisuutta, vaikka sitä
hieman olisikin. Esimerkik-
si osamaksulla ostettujen
autojen arvo putoaa nopeammin kuin mitä autovelka
lyhenee.
Sosiaalitoimi ja diakoniatyö tekevät hyvää yhteistyötä ja perheitä pyritään
auttamaan mahdollisuuksien mukaan. Diakoniaavustusten myöntäminen
voi tapahtua nopeastikin,
jos tilanne sitä vaatii.
Toki tulevaa pitää ennakoida, mutta käytäntö ja
teoria ovat usein kaksi eri
asiaa.
Teksti ja kuva:
Tero Konttinen
Kysyimme
1. Mitä terveisiä tahdot lähettää köyhille?
2. Miten vakavaraisuus / vähävaraisuus rajoittaa elämääsi?
Kunnanjohtaja
Kimmo Behm:
tulee ymmärtää sekä oma että yhteiskuntamme
velvollisuus köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi.
- Köyhyys rajoittaa Suomessa edelleenkin ihmisten
hyvinvointia ja aiheuttaa moniulotteista puutetta
elämän perustarpeisiin. Kunta pystyy monella tavalla edistämään heikossa taloudellisessa asemassa
olevien kuntalaistensa hyvinvointia ja on siihen jo
useiden lakienkin perusteella velvoitettu.
Jokainen kuntalainen on oikeutettu perustoimeentuloon sekä saamaan tukea aineellisen että
henkisen hyvinvointinsa turvaamiseen. Me kaikki
olemme vastuussa lähimmäisistämme ja meidän
- Tunnen yleisillä varallisuutta kuvaavilla mittareilla
olevani vakavarainen. Minulla on ollut mahdollisuus
osallistua työelämään ja tehdä työtä, jonka olen
kokenut omakseni. Työni eteen teen merkittävästi
normaalia pidempiä työpäiviä ja työviikkoja, mikä
rajoittaa monella tavalla tavallista perhe-elämääni.
Yritän kuitenkin elää normaalia arkea niin, että parhaalla mahdollisella tavalla voin turvata oman ja
perheeni hyvinvoinnin.
Sosiaalipalvelupäällikkö
Veli-Matti Ponkala:
- Sosiaalitoimen näkökulma köyhyyteen on kovin
laaja. Sosiaalitoimen toimia suhteessa köyhään
kuntalaiseen ohjaavat monet lait, joista osa on
luonteeltaan hyvin yleisiä kuten perustuslaki ja laki
sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Sosiaalihuoltolaki myös velvoittaa vielä yleisellä tasolla kuntaa huolehtimaan palveluista siinä laajuudessa kuin tarvetta kunnassa esiintyy.
Erityisesti köyhää kuntalaista koskettava laki on
kuitenkin laki toimeentulotuesta, joka taas on raameiltaan ja tulkinnoiltaan jo hyvinkin yksityiskohtainen ja tiukasti välttämättömyyden logiikkaan perustuva laki.
Kuntalaisen odotukset avulle hätätilanteessa
saattavatkin törmätä rajusti lain takaamiin niukkoihin ja tiukkoihin normeihin. Tämä johtuu myös
muusta sosiaaliturvasta, joka ei tue riittävällä tavalla yrittämistä eikä tarjoa riittävää turvaa yllättävien
tuloromahdusten varalle. Asiakkaan ajautuessa
esim. työttömyyden, sairauden tai ylivelkaantumisen takia toimeentulotuen asiakkaaksi, hänellä on
paljon menoja, joita laki ei anna myöten huomioida
toimeentulotuessa.
Esimerkiksi erilaiset lainat ja luotot ovat tällaisia
menoja. Ihmiset pyrkivät yleensä hoitamaan näitä
mahdollisimman pitkälle eläen jatkuvasti kädestä
suuhun ja se on hyvin raskasta elämää. Tämä johtaa pitkään jatkuessaan mahdollisesti vuokrarästeihin ja asunnon menettämisen uhkaan. Tilanteet
voivat muodostua henkisesti hyvin raskaiksi, asiakkaat joutuvat odottamaan aikaa velkaneuvontaan
ja heiltä edellytetään erilaisia selvityksiä tuloista ja
menoista ja asiointia monella luukulla.
Toisaalta sosiaalitoimen asiakkaana on jo pitkään
köyhinä olleita ihmisiä, joiden tilanne ei olekaan jäänyt lyhytaikaiseen asiakkuuteen, vaan jatkuu niuk-
kana vuodesta toiseen.
Eläminen minimillä kurjistaa hiljalleen. Ei ole varaa ostaa uusia vaatteita tai vaikkapa pesukonetta.
Liikkumavara ja valinnan mahdollisuudet ovat hyvin
pieniä. Takavuosina asiakkaan vaikutusmahdollisuudet oman elämänsä suunnitteluun olivat rajalliset, koska päätökset annettiin ylhäältä ja asiakkaan
tuli niihin tyytyä. Tähän on pyritty saamaan aikaan
muutos, lisäämällä sosiaalitoimen asiakkaan päätösvaltaa monimutkaisia köyhyyteen johtaneita kysymyksiä ratkaistaessa.
Toisaalta eläminen pitkään toimeentulotuella vaatii täydellistä elämänhallintaa, koska mihinkään taloudellisiin yllätyksiin ei ole varaa. Toimeentulotuen
perusosaan vuoden alussa tehty suurempi korotus
on lisännyt lähinnä kunnan toimeentulotuen menoja
ja elinkustannusten nousu lähes syö tämän pienen
tasokorotuksen. Sähkön ja ruuan hinta ovat nousseet, samoin asuminen on kallistunut. Puhelin- ja
nettilaskut ovat tänä päivänä pakollisia menoja,
ettei asiakas jäisi syrjään työnhaussa tai koko yhteiskunnasta.
Leipäjonot ovat pysyvä näky monessa kunnassa
myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kun yritetään selvitä muista laskuista, on ruoka ainoa säästön kohde. Toisaalta on asiakkaita, jotka kokevat
tuen hakemisen sosiaalitoimesta niin nöyryyttävänä
ja turhana, että kääntyvät mieluiten leipäjonon tai
diakoniatyön puoleen.
Toimeentulotuella elävä jää syrjään monista asioista. Erityisen huolestuttavaa kehitys on lapsiperheiden osalta, koska huono-osaisuus pääsee
näin siirtymään sukupolvelta toiselle. Lasten harrastusmahdollisuuksia pyritään toimeentulotuella
tukemaan, mutta määrällisesti mahdollisuudet ovat
pieniä. Toisaalta perheen jatkuva stressi taloudellisesta selviämisestä näkyy väistämättä myös lasten
elämässä vähäisempänä viriketoiminnan mahdollisuutena, joka taas vaikuttaa vuorovaikutustaitojen
heikkenemiseen.
Yhteiskunnan eriarvoistuminen lisääntyy. Erityisen
huolestuttavaa on, jos peruspalvelut rapautuvat
esim. terveydenhuollossa, koulutuksessa ja kulttuuripalveluissa (esim. kirjastot ja huom. tietotekniikkakehitys).
Vanhempien jaksamista osataan jo jossain määrin
tukea päihde- ja mielenterveysongelmien sattuessa
kohdalle, mutta köyhyys ei yleensä ole antanut aihetta katsoa asiaa vanhemmuuden näkökulmasta.
Edelleen on voimassa ajattelu kunniallisesta köyhästä, joka pitää vaatimattoman asuntonsa ja lapsensa puhtaana ja vaatteet parsittuina köyhyydestä
huolimatta. Ajatellaan, että köyhyys ruokkii kekseliäisyyttä. Köyhä ehtii sienestää ja etsiä halvimmat
ostospaikat.
Todellisuudessa asiat ovat toisin. Köyhälle sienimetsä ja halvin market ovatkin automatkan päässä. Auto on ollut rikki jo vuoden, eikä sitä ole varaa korjauttaa. Naapuri voisi viedä, mutta bensat
pitäisi kuitenkin maksaa. Lapsilla on oltava ehjät
ja muodinmukaiset vaatteet, ettei heitä kiusattaisi
koulussa.
Kuntien tulee käyttää vähintään 3% kaikista toimeentulotuen menoista ehkäisevään toimeentulotukeen. Sitä käytetään esim. asunnon turvaamisen
tilanteissa ja työllistymisen tukemiseen ja toisaalta
asiakkaan omatoimisen suoriutumisen tukemiseen.
Tämän tuen käyttö vaatii kunnalta panostusta
suunnitelmalliseen sosiaalityöhön, sillä tuen käyttö
on oltava perusteltua, asiakkaat on tunnettava ja
tuen kohdistumista kyettävä arvioimaan. Jotta köyhyyttä voitaisiin kunnassa ehkäistä oikeasti, ei se
voi jäädä ainoastaan sosiaalitoimen toimeentulotuen tehtäväksi. Siihen työhön vaaditaan jo sitoutumista monilta sektoreilta ja yhteistyökumppaneilta.
Sosiaalitoimen työ ei ole irti politiikasta tai yhteiskunnasta. Politiikan valinnat näkyvät viime kädessä
sosiaalitoimen työssä.
9
Kysyimme
Teksti ja kuvat:
Tero Konttinen
1. Mitä tekisit ylimääräisellä satasella?
2. Mitä on köyhyys Nurmijärvellä?
3. Mitä terveisiä tahdot lähettää Nurmijärven kunnan päättäjille?
Hannu 57 v.
1. Lyhentäisin velkoja. Tuli justiinsa lisää vesiosuuskunnan takia.
2. Olin vähän aikaa poissa Klaken Keitaalta
(ruokapalvelu eurolla Klaukkalan kirkolla keskiviikkoisin alk. klo 15). Kun tulin takaisin, näin
paljon uusia kasvoja ruokailussa. Lisäksi tiedän,
että monet ovat ihmeissään pienten eläkkeidensä kanssa.
3. Tietty se, että kunnan päättäjät pitäisivät sanansa. Luvataan vaalilauseissa, muttei pystytä
pitämään. Paskanpuhuminen ottaa nuppiin. Ei
voi luottaa. Aika monet mun mielestä petaavat
omaa petiään. Yksi ”hyvä” asia kyllä on. Tänne
ei juuri olla otettu pakolaisia.
1. Antaisin sen vanhusten tukemisen.
2. Työttömiä on jonkin verran.
Kaikilla ei ole työpaikkaa.
3. Enemmän töitä tarjolle.
Vanhusten palveluja pitäis parantaa.
Viriketoimintaa esimerkiksi laitoksissa
asuville. Heille lisää ulkoiluttajia.
voi nurmijärveläinen vähävarainen nuori (16–29 v.)
hakea avustusta opiskeluun ja itsensä kehittämiseen.
Hakemuslomakkeita saa taloustoimistosta,
Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi tai lomakkeen voi tulostaa
seurakunnan kotisivuilta:
www.nurmijarvenseurakunta.fi/ajankohtaista
Hakemukset, joista tulee näkyä vähävaraisuuden
perusteet, osoitetaan kirkkoneuvostolle perjantaihin
9.11.2012 klo 14 mennessä
os: Nurmijärven seurakunta, PL 30, 01901 Nurmijärvi.
Lisätietoja: vt. hallintopäällikkö Sami Ojala,
050370 2343, [email protected].
Tule arjen ja pyhän kiireiden keskeltä
kohtaamaan
toisia ihmisiä ja Jumala
KLAUKKALAN KIRKOSSA
Iltamessu
HIljaIsuuden messu
sunnuntaina 16.12. klo 18
- Taize-lauluja
Mielenterveyskuntoutujien omaisryhmä
Omaisryhmä on tarkoitettu mielenterveys-kuntoutujien
perheenjäsenille ja läheisille. Ryhmässä on mahdollisuus
keskustella toisten samantyyppisessä elämäntilanteessa
olevien kanssa.
Ryhmä on avoin, maksuton ja ammatillisesti
ohjattu vertaistukiryhmä.
Paikka: Nurmijärven psykiatrian kuntoutuspoliklinikka,
Kauppanummentie 6 E 1, Nurmijärvi
Aika: Tiistaisin klo 17.30-19
Kokoontumispäivät:
- 6.11. Varhaiset varomerkit
- 11.12. Pikkujoulu
Ryhmän ohjaajat:
Eija Thorwall, sairaanhoitaja, 050 427 3047
Hanna Alava, diakoni 040 760 2607
Tervetuloa mukaan!
Erityislasten vanhempien
vertaistukiryhmä
Ryhmä kokoontuu Kirkonkylän Pappilassa
sunnuntaisin 28.10., 25.11. ja 16.12. klo 16–18
Kahvitarjoilu.
Lapsiparkkimaksu 2€/lapsi (maksetaan paikanpäällä).
Ilmoitathan sitovasta lapsen hoitotarpeesta
edellisviikon keskiviikkoon mennessä, jotta osaamme
varata tarpeeksi monta hoitajaa paikalle.
Messujen yhteydessä:
- lapsille oma pyhäkoulu
- teejatkot
”Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan
ja levähtäkää vähän.”
Mark. 6:31
- retriitin tapaan
- keskiviikkoisin 17.10. ja 21.11. klo 18.30–20
1. Ostaisin tankillisen bensaa.
2. Näkyy. Ruokakaupoista ostetaan vain halvinta. Monasti epäterveellistä ja lihottavaa. Punalappukyttääjät kaupoissa lisääntyneet.
Terveystilanne huononee. Viime
tingassa lähdetään maksulliseen
lääkäriin, hammaslääkäristä puhumattakaan. Vaatteiden laatu heikkenee.
3. Valtiolta rahaa kunnille, jotta
kunnan päättäjillä olisi, mitä käyttää. Raha ei maailmasta häviä.
Todellisuudessa mennyt supistamislinjaksi. Viimeisin tämä älytön
sairauslomanipistys (ehdotus, jossa sairausloman ensimmäinen
päivä olisi palkaton). Rahahanat auki. Vanhukset, lapset, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset jäävät aina jalkoihin. Heidän
puolestapuhujat ovat tosi harvassa. Niitä pitäisi saada valtuustoon.
Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille
tarjoutuu tilaisuus purkaa tuntojaan
vertaistukiryhmässä. Jaamme arjen haasteet ja kiemurat
sekä iloitsemme yhdessä.
Ei ole väliä mikä diagnoosi lapsellasi on, tai onko
diagnoosia ollenkaan, keskusteltavaa riittää varmasti.
sunnuntaisin 14.10. ja 11.11. klo 18
- musiikkia, Sanaa ja rukousta
levon ja HIljaIsuuden Ilta
1. Laskun maksuun ja omien
nuorten avustamiseen.
2. Kyllä suoranaisesti niin, että on
liian vähän ruokarahaa. Ei löydy rahaa lasten harrastuksiin. Ikäihmiset
miettivät, kuinka sillä omalla pienellä eläkkeellä tulee toimeen. Monilta
on mennyt omanarvontunto. Ei jaksa vaikkapa hakea iloa ja virkistystä
toisten ihmisten yhteydestä.
3. Kaikille töitä ja perustoimeentulo kuntoon. Syrjäytyneille nuorille
mahdollisuus koulutukseen ja työn
tekemiseen. Kamalasti ollaan luvattu. Vaatimukset ovat suuret. Puhutaan kauniisti, mutta toimitaan toisin. KELAn ja työvoimatoimiston
palvelut säilytettävä Nurmijärvellä. Onko ihan pakko ulkoistaa asiat
kauaksi kotoa. Maksaako sosiaalitoimi asiointimatkat?
Vesa 50 v.
Suvi 21 v.
Aino Hyvämäen
stipendirahastosta
Marja 61 v.
Tule sinäkin!
Lisätietoja Leena Sipola, 050 310 1042 tai [email protected]
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Ilmoittautumiset ja lisätietoja:
[email protected] tai
050 301 3732/Nina Koponen.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
MLL:n Nurmijärven Kirkonkylän paikallisyhdistys ja
Nurmijärven seurakunnan Lapsi- ja perhetyö
Kaikille Alfa-ryhmissä
mukana olleille
Leiripäivä
Sääksin leirikeskuksessa,
Sääksjärventie 144
lauantaina 27.10.
Ilmoittautuminen ja lisätietoja
pe 19.10. mennessä:
Riitta Marila, 050 309 7428,
Risto Marila, 050 097 5433 [email protected]
tai Pirjo-Liisa Torkki, 050 400 1639.
Healing Rooms
-rukousklinikka
Isossa Pappilassa,
Pappilantie 1, Nurmijärvi
maanantaisin klo 18.30–20.30: 22.10., 5.11., 19.11.,
3.12. ja 17.12.
- rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta, puolestasi
rukoilee 2-3 henkilöä, ajanvarausta ei tarvita
s-posti: [email protected]
www.healingrooms.fi
Tervetuloa rukoiltavaksi!
RUKOUSILLAT
Klaukkalan kirkossa sunnuntaisin klo 18
28.10. Uskollisesti uudelleen - lämpimästi lähelle
- rukoillaan yhdessä sydämet auki ilosanomalle
-puhujavieraana Marja Mäkelä, KRS/EVKO
-juontaa Kristiina Mäkinen
-Ylistysryhmä
25.11. Rukousta ja ylistystä
- vierailijat Tikkurilan Quo-Vadis kuoro, joht. Iina Katila
- juontaa Jonna Ruotsala
Iltojen alussa tee/kahvihetki.
Lastenhoito ja mahdollisuus esirukoukseen.
10
Annelin matkassa maailmalla
Panagia Chryseleousis-kirkko, joka on sisältä tyypillinen ortodoksikirkko, kohoaa kylän keskellä ylväänä vuoriston kirkkona vierellään carob-ajasta kertova
pieni näyttely.
Tämä Neitsyt Maria, vanhan Panagia Chryseleousa-kirkon aarre on kaikkien ihasteltavissa, nyt sinunkin!
Fasoulan vuoristokylä
Nytpä lukijani vien sinut rankalle reissulle omalle talvisaarellamme Kyproksella.
Satumme löytämään joskus pitkien matkojen päästä oikeita helmiä. Pieni Fasoulan kylä
Troodoksen reunavuoristossa oli iloinen yllätys. Marraskuisen syntymäpäivän viettoon sopii tällainenkin polkupyöräretki!
Kaupungin ulkopuolelta tie lähti nousemaan kilometrimäärin.
Pakko oli pysähtyä hengähtämään, kurkkaamaan pientä postilaatikon kokoista pyhimyskappelia, johanneksenleipäpuuta:
onko hede- vai emipuu, sinisiä
vuokkoja ja keltaisia kruunukakkaroita. Juomaan pieni huikka
silloin tällöin, sillä sää on kuuma.
Välillä on hyvä taluttaa pyörää jyrkissä osuuksissa, saavat jalatkin
hiukan toisenlaista työtä.
vaakaa, carobsäkkejä ja aasin
kuormasatulaa.
Kylässä on myös Agri-museo.
Esillä on vanhoja kivisiä altaita
sekä isoja myllynkiviltä näyttäviä
kuurnalla varustettuja oliiviöljyn
puristamiseen käytettyjä työväli-
neitä.
Vanha pappa, ystävällinen Andreas lyöttäytyy seuraamme. Tahtoo tarjota meille ukkokuppilassa
limskat. Eipä kylässä talvella turisteja käy, etenkään pyöräillen,
siksi kiinnostus ja ystävällisyys
Panagia Chryseleousa-kirkko löytyy kuin unohtuneena vanhojen sypressien kätköistä.
Riginoskirkko
ottaa kylään
tulijan
ensimmäisenä
vastaan.
Kirkkojen kylä
Lopulta kulkija saavuttaa mantelitarhojen jälkeen Fasoulan pienen
kylän. Heti on vastassa uudehko
valkea kirkko, Riginoskirkko. Ovi
on lukossa, mutta ikkunasta näkee sisään. Pihassa on vanha,
ehkä luostarin raunio.
Ohi kulkeva poika viittaa portaisiin maan alle, siellä onkin
krypta! Alhaalla on vanha jykevä
kivinen sarkofagi, vieressä palaa
öljytuikku ikoneita ympärillään,
siis rukouspaikka. Viivähdämme,
hiljennymme ja ihmettelemme.
Matka jatkuu peremmälle kylään, edessä kohoaakin näyttävä
Panagia Chryseleousis -kirkko.
Penkki siinä vieressä antaa kulkijan istahtaa, lepuuttaa jalkojaan,
hengähtää ja nauttia rauhassa
eväitään.
Voi aistia kylän hengitystä, kovin on hiljaista. Mieleen nousee
ikuinen pohdinta: millä nämä ihmiset nykyisin elävät, mistä he
leipänsä saavat. Suuren kaupungin rantaturismistako pitkän kesän aikana?
Riginoskirkon
pihalla
raunioiden
alapuolella
löytää
kulkija
vanhan
sarkofagin ja
rukouspaikan.
meitä kohtaan.
Jätämme pian Andreaksen,
uudehko vaatimaton Agia Marina -kirkko on aivan lähellä ja etsinnän jälkeen löytyy metsiköstä
paikan helmi.
neistä ajoista. Kulkija voi vain kuvitella historian kulkua. On lupa
ihmetellä ja kysellä, jäädään vastauksia vaille.
Vanha madonnan Chryseleousa
Aurinko on siirtynyt alemmas, on
lähdettävä paluumatkalle. Jaksaakohan tänne joskus vielä uudelleen? Kotimatka menee kilometreittäin vain alamäkeä, välillä
on pakko pysähtyä ravistelemaan
jarrukahvoilla kramppiin menneitä käsiään.
Tuuli suhisee korvissa, kun
laskeudumme lähes neljänsadan
metrin korkeudesta meren tasolle. Huivia saa sitoa tiukemmin
kaulaansa, sillä illan viileys tuulettaa kunnolla hikistä niskaa.
Juuri ennen hämärää saavutetaan kotiovi. Syvä kiitollinen
olo himmentää väsymystä. Kilometrejä tuli 33, rankkoja olivatkin
menomatkan kilometrit.
Mukavaa, kun sain viedä Fasoulaan sinutkin, lukijani.
Vanha hautausmaa sypressien
katveessa ja kallellaan olevat ristit ympäröivät Panagia Chryseleousa-kirkkoa. Katto on romahtanut aikoja sitten, pian seinätkin
kaatuvat, tänään ne on tuettu
harmain lankuin. Pian jäljelle jää
vain kumpu harmaita lankkuja,
rapautuvaa laastia ja kiviä. Kirkko
jää elämään historiassa ja joidenkin turistien kuvamateriaalina.
Tänään sillä on vahva vaikutus kulkijaan. Hiljaisuus kietoo
sisäänsä, silmä kulkee etsien
yksityiskohtia: hajoavat ovet,
seinän syvennyksen pikkuikonit,
öljypullo- ja tuikku, tulitikkuja,
menneinä aikoina seinään upotettuja ruukunpohjia kaikumisen
estoina, ja seinän madonna, kuin
koru kaiken keskellä! Juuri tämän
takia kannatti rehkiä matka tänne.
Pitkään paikka pitää otteessaan, paljon on ajateltavaa men-
Historiaa ja ukkokuppila
Siinä syödessä katse etsii ympäristöstä kohteita koko ajan. Tien
vieressä olevan muurin kyljessä
on kylän historiaan liittyviä korkokuvia.
Kylä on ollut ennen carob-kylä:
johanneksenleipäpuita on viljelty
täällä runsaasti ja niistä on kylälle
elanto silloin lähtenyt. Vieressä on
pieni carob-museokoppikin, jonka ikkunasta voi katsoa vanhaa
Kirkon seinät uhmaavat vielä aikaa, kauanko?
Anneli Vinha ja Seppo Sariola
talvimaisemissaan.
Kotimatka on alamäkeä
Anneli Vinha
emerita lähetyssihteeri
Nurmijärven seurakunnan nyt eläkkeellä
oleva lähetyssihteeri
Anneli Vinha alkoi kirjoittaa Seurakuntaviestiin syksyllä 2000.
Ensimmäisen jutun
otsikko oli Paavalin
jalanjälkiä etsimässä.
Myöhemmin palstan
nimeksi muodostui
Annelin
matkassa
maailmalla.
11
Sirkus tuli
ja meni
Sirkus-sanan alkujuuret ovat kreikankielessä, jossa
kirkos merkitsee pyöreää. Sana sirkus nykyisessä merkityksessään on peräisin latinan kielestä,
jossa termiä circus käytettiin kuvaamaan pyöreää
esiintymisaluetta, sirkusareenaa, erityisesti kilpaajorataa.
Antiikin ajalta on peräisin myös Juvenaliksen lentävä lause ”leipää ja sirkushuveja”, sillä valjakkoajot olivat usein varsinkin Roomassa keisarin tai
poliitikkojen järjestämiä tapahtumia, joilla pyrittiin
pitämään kansa tyytyväisenä, vaikka maassa olikin inflaatiota ja muita ongelmia. Keisarit jakoivat
myös leipää ihmisten hengenpitimiksi.
Keskiajalla kiertävät viihdyttäjät, trubaduurit, tarinankertojat kiertelivät kaupungista
ja kylästä toiseen, tuoden
mukanaan uutisia ja viihdyttäenkin.
Tyypilliseen
sirkusesitykseen kuuluu akrobatiaa
(trapetsi-, köysi- tai kangastaiteilijoita, permanto- tai
notkeusakrobaatteja). On
myös jongleerausta eri välineillä (pallot, keilat, renkaat)
ja taikureita sekä tasapainoilijoita (yksipyöräisellä ajajia,
käsilläseisojia, nuorallatanssijoita jne.). Perinteisessä
sirkuksessa on mukana
eläinnumeroita, erityisesti
koulutettuja hevosia, koiria,
kissoja sekä eksoottisia eläimiä. Oma lukunsa ovat klovnit ja yleisön mielenkiintoa
ylläpitävät niin sanotut taukopellet numeroiden välissä.
Nykyajan kiertolaiset
Heinäkuun 7. päivänä 2012
tuli kuluneeksi 210 vuotta sii-
tä, kun ensimmäinen sirkusseurue aloitti esiintymisensä
Suomen Turussa.
Sirkuselämässä koettiin
vuosien myötä monia vaiheita ja välillä se oli hyvin
vähäistä Suomessa.
Vasta Sirkus Finlandian
perustaminen 1976 käänsi
kurssin uudelleen nousuun.
Vuonna 2011 Sirkus Finlandia täytti 35 vuotta ja
siellä tapahtui sukupolven
vaihdos. Calle Jernström Junior otti vastuun harteilleen.
Kolmas polvi on kasvamassa. Suomeen on syntynyt
sirkussuku.
Yli 200 000 suomalaista
näkee tänäkin vuonna Sirkus
Finlandian ohjelman.
Esiintyjien lisäksi sirkuksessa työskentelee noin 70
henkilöä. Taiteilijoiden lukumäärä orkesteri mukaan lukien on noin 30 henkeä.
Kiertue alkaa yleensä huhtikuun alussa Karjaalta ja
päättyy loka-marraskuussa
Helsinkiin. Sirkuskaravaani
kulkee kauden aikana lähes
SEURAKUNTAILTOJA
PERTTULA
- perjantaina 12.10. klo 18.30 Yli-Pitkälässä Maila,
Pentti ja Leo Lemolan luona, Perttulanmäki 10.
- mukana Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni
NUMMENPÄÄ
- perjantaina 16.11. klo 18.30
Haije ja Antti Eskolalla, Nummenpääntie 587.
- mukana Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni
Korkeatasoista
kukkapalvelua
Tasokkaat sidontatyöt
iloon ja suruun
Kukkavälitys
CALLANKUKKAja
HAUTAUSPALVELU OY
Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä
Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit
Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin
Puh. 2504459
[email protected] www.callankukka.fi
Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3
Ma - Pe 9.00 - 18.00
La - Su 9.00 - 15.00
Alan
Laatuliike
Valtteri nappasi yleisöstä sopivan mittaisen tytön hartioilleen. Kaksin yksipyöräisellä ajelu sujui lopulta hyvin!
8 000 km Suomea ristiin
rastiin etelästä pohjoiseen.
Sirkusteltta pystytetään ja
puretaan joka vuosi noin 120
kertaa.
Sirkuselämä on kovaa
työntekoa ja rankkaa matkustamista
kuravellissä,
lumituiskussa ja auringonpaahteessa. Jostain kummasta kuitenkin taiteilijat
loihtivat aina esiin sen sadun
hohteen, viiltävän jännityksen ja vatsaa kipristävän
naurun.
Sirkus ja seurakunta
Kiertävät puhujat ovat olleet
tuttuja seurakuntaelämässä,
ainakin maaseudulla. Riitti,
kun he osasivat muutaman
puheen. Teltta pystyyn ja
huomenna jo uudella paik-
kakunnalla. Vierailijat esittävät temppuja, paikkakunnan
väen on tultava toimeen
vuodesta toiseen omillaan.
Ja kuunneltava saman ”sirkuksen” puhujia koko ajan.
Erinomaisuus,
tunnelma,
taikuruus ja tasapainoilu
ovat sirkuksessa kokoavia
elementtejä. Sitä ne ovat
myös seurakuntaelämässä
parhaimmillaan. Kaikkivoipa
Jumala on enemmän kuin
sirkuspellet. Hän, Isä Jumala
voi muuttaa ihmisen elämän
kokonaan.
Tilaisuuksien järjestämisessä seurakunnilla voisi
olla opittavaa sirkuksesta. Huolellinen ja loppuun
hiottu valmistautuminen on
sirkuksessa huimaa ja valloittavaa katseltavaa. Seurakuntaelämässä jokainen
kaste, konfirmaatio, messu,
Siioninvirsiseuroja
- Rajamäen kirkon seurakuntasalissa
su 14.10. klo 18, Kasimiira Edelmann
ja Ilmari Lönnrot.
- Röykän Toimelassa su 18.11. klo 18
- Klaukkalan kirkon takkahuoneessa
su 30.12. klo 18
Terveys
ennen kaikkea
MA–PE 8–20
LA 9–14
SU 10–14
Olemme suomalainen palveleva perheyritys,
huippuammattilaisemme ovat pitäneet
huolta pääkaupunkiseudun asukkaista jo
vuodesta 1968. Lämpimästi tervetuloa!
Katso kattava palvelutarjontamme
www.vantaanlaakarikeskus.fi
AJANVARAUS
(09) 5041 0122
sielunhoitokeskustelu, häät
tai hautajaiset ovat yhtä ainutkertaisia tapahtumia, kuin
sirkuksen saapuminen paikkakunnalle. Jopa enemmänkin. Jokaisen seurakunnan
palvelijan taito ja persoona
punnitaan yhä uudelleen.
Yksilöt, perheet ja sukuyhteisöt kohtaavat toisensa
ja armollisen Jumalan seurakunnan keskellä. Kun Jumalan Henki saa koskettaa
ihmistä, hänelle loistaa valo,
vaikka sirkuksen teltta olisikin jo siirtynyt toiselle paikkakunnalle.
Leijonat ja lapsiperheet
Klaukkalan Lionsit ovat
keränneet rahaa vuosittain
monille tutuksi tulleella itsenäisyyspäivän lämpötila-
veikkauksella. Vuoden 2011
veikkauksen tuotolla tuettiin
tänä syksynä Sirkus Finlandian näytökseen kymmeniä
isiä ja äitejä lapsineen (yhteissumma 860 euroa).
Lionsien ja seurakunnan yhteistyöstä on etua.
Diakoniatyössä tunnetaan
vähävaraisia perheitä ja
Lionsit ohjaavat varoja auttamiseen.
Tässä projektissa rahat
tulivat Lions Club Klaukkala Ry:ltä ja projektin toteutus diakoniatyöltä. Mukana
alueen lapsiperheiden tavoittamisessa olivat myös
Nurmijärven kunnan perhetyöntekijät.
Teksti: Wikipedia, Markku
Aulanko ja Tero Konttinen
Kuva: Tero Konttinen
Käsityö- ja askarteluillat
Klaukkalan kirkon nuorisotila 2:ssa tai AV-tilassa
(käynti molempiin pääovesta, opasteet)
keskiviikkoisin klo 18–20
- käsityöideoiden jakamista,
tekemistä omin ja jaetuin tarvikkein
- lisät. Ritva Härkönen, 050 538 9739
Tervetuloa yhdessä askartelun pariin
Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15
Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085
www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi
NETRINGIN PESULA
KEMIALLINEN PESU, PALVELU- JA ITSEPALVELUPESULA
Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250 8260
ARKI- JA JUHLA-ASUT
MATTOPESUT
KODIN TEKSTIILIT
ma, ke-pe
8.30-17.30
ti 8.00-19.00
la 9.00-13.00
ARKENA ja LAUANTAINA
Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011
www.netrinki.fi
12
Erityislasten
vanhempien ryhmä
Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa (käynti pääovesta)
keskiviikkoiltaisin 24.10. / 21.11. / 12.12. klo 18-20.
Ryhmä on avoin ryhmä, voit tulla silloin,
kun pääset tai vaikka joka kerta.
Jos lapsesi tarvitsee hoitoa ryhmän ajan,
pyrimme järjestämään asian.
Ota lastenhoidon vuoksi yhteys diakoni
Jonna Ruotsalaan viimeistään viikkoa ennen ryhmää,
[email protected] tai 050 367 9671.
Seurakuntakerho
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa,
Kirstaantie 5-7
- alkaa keskiviikkona 24.10. klo 13
- jatkuen parittomien viikkojen ke klo 13
- hartaus, hyvät kahvit ja keskusteluteemoja omalla
porukalla tai vierailijoiden vetämänä
- tiedustelut Hanna Alava, 040 760 2607
Lähetys- ja Tiistai-piiri
Rajamäen kirkon seurakuntasalissa
parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30
Eläkeikäisten ryhmä
Röykän Toimelassa
parittoman viikon torstai klo 11.30–13
Kohtaamispaikka kaikenikäisille
Ystävyyden Kammari
Keskustie 2, Nurmijärvi
tiistaisin ja torstaisin klo 10 - 13.
Tule tutustumaan, poikkea kahville!
Hartaushetket:
- to 25.10. klo 10.30, Ari Tuhkanen
- to 22.11. klo 10.30, Ville Vauhkonen
- ti 13.11. Kalevalaisten Naisten järjestämä päivä
Klaukkalan takkahuoneessa maanantaisin klo 12 – 15
Kahvittelua, jutustelua, lehtien lukemista
tai vain olemista.
Paikalla vapaaehtoiset emännät.
Jos haluat emännäksi tai isännäksi huolehtimaan
tarjoilusta leppoisassa ilmapiirissä,
ota yhteys Jonna Ruotsalaan.
Ohjelmaa klo 13 seuraavasti:
- Päivi laulattaa 15.10., 5.11., 26.11. ja 3.12.
- 22.10. himmeli-askartelua halukkaille ja
adventtimyyjäisiin valmistautuminen
- 12.11. vanhojen tavaroiden kerta, voit tuoda
itsellesi merkityksellisen vanhan tavaran
Kohtaamispaikka
Rajamäen kirkon seurakuntasali, Patruunantie 7
maanantaisin klo 10 – 13
Avoimet ovet – keskusteluseuraa – kahvia
Virkistysiltapäivä
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa
torstaisin klo 13-14.30 alkaen 6.9.
Hartaus, kahvit (1 €), ohjelmaa ja keskustelua. Vapaaehtoiset
vetäjät ja diakoni Jonna Ruotsala,
[email protected] tai p. 050 367 9671
- 11.10.Liikunnan vaikutus hyvinvointiin,
fysioterapeutti Katja Tolonen Kissankellosta,
ja tuolijumppa, diakonissa Anna Handroo
- 18.10.Pieni pala paperia ajatuksineen,
vapaaehtoinen ja Jonna Ruotsala
- 25.10.Yhteislaulua, kanttori Mikko Peltokorpi
- 1.11. Mitä kuuluu Haitiin ja Bangladeshiin tänään,
Einar Arnkil
- 8.11. Aihe ilm. myöh, pastori Anitta Tahko
- 15.11.Tuoksumuistot, vapaaehtoinen vetäjä
- 22.11.Iltapäiväkerholaiset kylässä.
Lapsuuteni suosittu peli, diakoni Jonna Ruotsala
Lämpimästi tervetuloa!
Voit piipahtaa tai tulla koko ajaksi.
PISAROITA
Jumalan kuiskaus
Ketä ihmistä suuresti ihailet? Ketä pidät esikuvanasi? Miksi juuri hän on
esikuvasi? Millaisista ihanteista valintasi kertoo? Millaisista elämäntehtävistä unelmoit? Mitä haluaisit tehdä
”isona” – vielä joskus, tulevaisuudessa?
Helsingin piispa Irja Askola on sanonut: ”Unelmiemme välityksellä Jumala
kuiskaa meille.” Millaisen kuiskauksen
kuulet Jumalalta? Paina unelmasi sydäntäsi vasten, jotta et unohtaisi sitä.
Perinteisemmin ilmaistuna voi puhua
kutsumuksesta. Unelmamme ja ihanteemme kertovat meille siitä, mihin
Jumala meitä kutsuu.
Kutsumus yhdistetään usein ammattiin tai tehtävään, ja se on sitäkin -
mutta samalla se on enemmän. Se on
kykyä ja rohkeutta toteuttaa sitä, mikä
itsessä on aitoa ja Jumalan luomaa,
omaa ”talenttia”. Kutsumukseen liittyy kokemus, että saa elää sellaisena
ihmisenä, jollaiseksi on syvimmiltään
tarkoitettu, ja käyttää omia lahjojaan.
Jokainen ihminen on Jumalan suunnitelmaan kutsuttu. Toivo voisi olla
kutsumuksen toinen nimi. Toivo voisi
olla myös Jumalan yksi nimi. Kristityn
tehtävä on olla toivon välikappaleena –
vaikuttamassa siihen, että kaikilla olisi
mahdollisuus tulevaisuuteen, unelmiin, kutsumuksensa löytymiseen.
”Minä annan teille tulevaisuuden ja
toivon,” lupaa Jumala Jeremiaan kirjassa. Hän ei hylkää, sillä hän on itse
Keski-Uudenmaan
Viittomakielisten kerho
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa,
Kirstaantie 5-7
kokoontuu kerran kuukaudessa kello 18:
- ti 30.10. kerhoilta Nurmijärven seurakuntakeskuksessa,
vieraana kuntoutussihteeri Mervi Nevalainen Kuurojen Liitosta
- ti 27.11. tupaantuliaiset ja kevään suunnittelua
Annickalla ja Juhanilla, Keskustie 13 A 22, Nurmijärvi
- pe 14.12. joulujuhla Sääksin leirikeskuksessa yhdessä
Lohjan viittomakielisten kanssa
Näkövammaisten kerho
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa
kerran kuukaudessa kello 13–15
Kerhopäivät ovat torstait 25.10. ja 29.11.
Keskiviikkona 12.12. joulujuhla yhdessä
Seurakuntakerhon ja Lähetyspiirien kanssa.
Vanhustentalon kerho
Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1
tiistaisin parittomilla viikoilla klo 13–14.30
Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden,
laulun, jumpan ja vierailijoiden siivittämänä.
Ehtoollishetki kirkossa ti 6.11.
Tervetuloa mukaan toimintaan!
Lisätietoa kerhoista:
Tuula Moström, 050 307 2982 tai [email protected]
kutsunut jokaisen ihmisen. Olemme
kaikki osa hänen suurta suunnitelmaansa.
Ja hän kuiskaa meistä jokaiselle.
Heli Pruuki
Eilisen tuska on eilisen
ja tänään on armo uus.
Huomisen pelko on tarpeeton
ja tänään on armo uus.
Aino Pelkonen
DIAKONIARUOKAILUT
Maanantairuokailu
Kirkonkylän Seurakuntakeskuksessa
-Maanantairuokailu alkaa 22.10. klo 11.30–13.
Ensimmäisellä kerralla maksuton kevytlounas kaikille.
Tule lukemaan päivän lehtiä ja tapaamaan tuttuja.
Ohjelmassa myös tietokilpailu palkintoineen.
Mukana diakonissa Anna Handroo.
Klaken keidas
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6
keskiviikkoisin klo 15-17
- tarjolla kevytlounas + kahvi/tee, 1€
- ohjelmatuokio klo 16
- seurakunnan työntekijä tavattavissa
Hellastupa
Rajamäellä perjantaisin klo 11-12.30, Kievarintie 14
- kevytlounas ja kahvi / tee 1€
Olet lämpimästi tervetullut – tulethan selvin päin.
Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle
Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja
mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä
toistensa yhteyteen.
Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6),
Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen
diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa.
Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto
diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse:
Rajamäen kirkkopiiri:
•Minna Väänänen 050 356 4936
Kirkonkylän kirkkopiiri:
•Hanna Alava 040 760 2607
•Tuula Moström 050 307 2982
Klaukkalan kirkkopiiri:
•Anna Handroo 050 343 5093
•Jonna Ruotsala 050 367 9671
Koko kunnan alue:
•diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420
•vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564
•viestintä ja diakoniatyön kehittäminen,
Tero Konttinen 040 829 3411
s-posti: [email protected] Facebook: Tero Konttinen
Tero Konttinen
Voit ottaa työntekijään yhteyttä myös seurakunnan
vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön.
Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia
ihmisiä mahdollisimman hyvin.
Otathan yhteyttä kun:
- Tarvitset keskusteluapua
- Ihmissuhdeasiat ovat solmussa
- Rahasi eivät riitä elämiseen
- Koet olevasi yksin tai masentunut
- Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi
- Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä
13
Murussa voi nyt nauttia erikoiskahveista !
Hiidenkivellä
Puh. 010 387 5800
Vaalilupaus
Kyllä pahoitin mieleni. Elämän piti mennä
toisella tavalla. Pahoitin, koska en saanut aikaiseksi. Elämä vain soljui. Se kahva, josta olisi voinut kääntää maailmaa,
kuten nuppia kaakkoon, loisti poissaolollaan. Uni siitä saapasnahkatornista
ja Hänestä (A. Kiven Seitsemän Veljestä,
Simeonin harharetki), itse tihulaisesta
pompsahti mieleeni yhä uudelleen.
Palasin retkiltäni ja kyläläiset kummeksuivat. Veljetkään eivät oikein uskoneet
kokemaani. Mutta olin kokenut sen. Masennuksen ja jonkin sortin kirouksen.
Sitä hyvää mitä tahdoin, en tehnyt. Sitä
pahaa, mitä kammoksuin, tein vaikken
tahtonut.
Miksi elämä meni? Toimeentulonormi
sanoi (siis koneen laskelma), että pärjään
mainiosti. Oma mahani kurisi: ”en pärjää”. Auto pitää olla, jotta voi ottaa työn
vastaan, jos nyt sellainen onni potkaisee.
Kännykkä pitää olla ja tietokone, jotta voi
seurata aikaansa, reaaliajassa.
Pitää toimittaa paperit ajoissa virastoihin. Virasto ei pidä niiden kanssa kiirettä. Antaa koneen laskea ja mahojen
murista.
Kyllä taidan helpottaa viranomaisten
Luonnonkauniissa
ympäristössä
työtaakkaa, ja haihtua hiljakseen pois.
Miten itsemurhan saisi näyttämään tapaturmalta tahi vahingolta. Ettei vain tulisi
kenellekään paha mieli.
Kyllä ovat kunnallisvaalit tulossa. Moni
on jo vaihtanut profiilikuvansa Facebookiin. On ostettu uusi kravatti tai laitettu
hiukset viinimpään uskoon. Nyt on aika
pistää Nurmijärven asiat kohdalleen.
Kyllä ei yksi ehdokas pysty koko kuntaa muuttamaan. Kevyenliikenteenväylät
tulevat ajallaan. Samoin ulkoisen ja sisäisen asiakaspalvelun laatu. Ynnä hallit ja
urheilutilat.
Se politiikka on yhteisten asioiden
hoitamista. Siis yhteisten Klaukkalan tai
Rajamäen tai Kirkonkylän asioiden.
Kyllä ei mene tuolla tavoin.
Koko kunta on yksikkö, jonka palvelukseen (siis meidän kuntalaisten palvelijoiksi) valtuutetut ja muut luottamushenkilöt pestataan.
Sopivin ja pätevin. Se olkoon päätöksenteon ohjenuora.
Lupaan äänestää sopivinta ja pätevintä ehdokasta
Simeoni
Onpa kirkkouutiset muuttuneet omituisiksi. Solvausta ja aina vaan solvausta.
Eikö se katkeruus ala jo loppua Klaukkalasta.
Kummallista, jos riparilaisille ei saisi
enää puhua Jumalasta ja Jeesuksesta.
Eikö rippileirien ja yleensä rippikoulun
tarkoituksena ole johtaa nuoret Kolmiyhteisen Jumalan tuntemiseen? Pitääkö
nuorille tuoda esiin pelkkää väkivaltaa?
Pitääkö heille oppikirjoiksi tuoda vain
iltapäivälehtiä Raamatun sijasta (lööppi
18.9.)? Aapon ohjeiden mukaan uutisiin
tuskin nousisi rauhallinen hengellinen
elämä. Kirjoitus ei osoita sitä.
Keitähän kirkkouutisten kirjoittaja tarkoittaa lempeillä agnostikoilla (agnosia
= tietämättömyys, agnostisismi = tietämättömyyden oppi, se mielipide, ettei ihminen voi tietää mitään olevaisen
viimeisistä perusteista ja syvimmästä
olemuksesta) ja tasapainoisilla valtavirtakristityillä?
En hyväksy nimimerkkikirjoittelua. Sen
varjolla voidaan solvata niin paljon kuin
sielu sietää. Itse olen kirjoittanut runsaan
18 vuoden ajan 10 eri lehteen. Olen aina
kirjoittanut omalla nimellä ja laajemmalle
levinneisiin olen maininnut paikkakunnan. Ihminen, joka nimimerkin varjolla
esittää solvauksia, on selkärangaton.
Kirjoittajan kirkosta puuttuu Jeesus,
taitaa puuttua kirjoittajan sydämestäkin. Muistin virkistämiseksi lopetan
kirjoitukseni kuten kerran aikaisemminkin: ”On Kristus kirkon Herra, sen luoja
ainoa. Hän Hengen sille antaa vedellä,
sanalla.”(Vk 164)
TERVETULOA!
Tilaa meiltä täyte- ja
Tarjottavat niin
voileipäkakut, pikkuleivät,
kotiin kuin töihinkin! erikoisruokavaliot ym.
Päiväkokoukset
Virkistyspäivät
yrityksille
Rantasaunat ja
kylpytynnyri
Café Muru Oy
Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki
Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16
Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996
Tervetuloa!
[email protected]
www.kotoranta.fi
Täyden palvelun toimisto
Forum
Hakaniemi
Töölö
Malmi
Itäkeskus
Espoonlahti
Leppävaara
Tapiola
Tikkurila
Myyrmäki
Kerava
Hyvinkää
010 76 66620
010 76 66500
010 76 66530
010 76 66630
010 76 66590
010 76 66640
010 76 66610
010 76 66570
010 76 66560
010 76 66600
010 76 66550
010 76 66580
(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)
Vastine viime lehdessä olleeseen Aapon kirjoitukseen
Aapolle
Salaattipöydän (6 €) lisäksi syyskuun alusta marraskuun
loppuun tarjolla myös keittoa (5 €) ma - pe 11-13.00
hok-elannonhautauspalvelu.fi
perunkirjoitustoimisto.fi
PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
Suomen Kädentaidot 2012 -messuilla
asuu vahva ammattitaito, ilo ja inspiraatio!
Hinnat
Lauantaina
17.11.2012
30 € / hlö (sisältää edestakaiset matkat)
40 € / hlö (sisältää edestakaiset matkat
+ pääsylipun)
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa
toteutettavat messut keskittyvät puhtaasti
kotimaiseen kädentaidon osaamiseen ja
kokoavat kahteen suur-messuhalliin Suomen
laajimman ostoskeskuksen. Mukana huikeat
yli 600 näytteilleasettajaa.
www.korsisaari.fi
[email protected]
(09) 8789 9050
Osta liput
verkkokaupasta!
Ilmoita Seurakuntaviestissä
Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. (09) 4247 3833, 045 114 4723
Säästöpankin
Talouspalomies
suosittelee:
Kalevi Anttila
Hyvä Kalevi
Huomaan, että pahoitin mielesi kirjoituksellani. Se ei ollut tarkoitukseni. Uskon
myös, että se oli täysin turhaa, koska
ajattelemme asioista hyvinkin samalla
tavalla.
Ensiksi, käytän nimimerkkiä, koska
lehden toimituksen kanssa on niin sovittu. Nimettömyys tällä palstalla, kuten
yleensä muuallakin nimimerkkikolumneissa, liittyy pakinatyyliin, jossa asioita
ilmaisemistaan kepeästi ja myös ironian
kautta. Se ei johdu halusta solvata ketään. Solvaamisen sijasta haluan kyllä
vähän hymyillä uutisoivalle medialle,
joka uutisluontoisuutta etsiessään ohittaa kirkossa kaikkein tärkeimmät asiat
ihan vain siksi, etteivät ne ole uutisluontoisia vaan pikemminkin muuttumattomia. Jumala kun on iankaikkisesta iankaikkiseen ja Jeesus Kristuskin on sama
eilen, tänään ja iankaikkisesti.
Minusta tuntuu, että juuri ironia jäi kirjoituksessani nyt Sinulta huomaamatta.
Niinpä avaan vielä joitakin yksityiskohtia
selkokielelle. Minua huvittaa toimittaja,
joka epätoivoisesti yrittää löytää rippikoulusta uutta uutisoitavaa – ei suinkaan
rippikoulu, jossa keskitytään Jumalasta
ja Jeesuksesta kertomiseen, niin kuin pitääkin. Minua huvittaa media, joka keskittyy kirkkouutisoinnissaan niin paljon
konflikteihin sivuuttaen rauhallisen hengenelämän virran, vaikka se on kirkon ja
kristittyjen kannalta paljon tärkeämpää.
Lempeillä agnostikoilla tarkoitan monia tuntemiani ihmisiä, joilla ei ole kristillistä vakaumusta, mutta jotka eivät ikinä
osallistuisi kristinuskon silmittömään
haukkumiseen, jota näkee nykyään paljonkin internetin keskustelupalstoilla.
Tasapainoisilla valtavirtakristityillä taas
tarkoitan kaikkia niitä kristittyjä, jotka
eivät osallistu esimerkiksi joidenkin kiihkeiden uskovaisten ristiretkiin vaikka nyt
naispappeutta tai homojen parisuhteita
vastaan. Siis kirkkokansan ylivoimaista
enemmistöä, itseäni ja todennäköisesti
myös Sinua.
Minulla ei ole mitään epäilystä sen
suhteen, etteikö Jeesus olisi Sinun sydämessäsi. Toivotan Sinulle rauhaa.
Aapo
SAMALLA RAHALLA ENEMMÄN
Säästöpankin asiakkaana saat maksutta käyttöösi Finanssivahti-palvelun.
Taloudenpitosi helpottuu kertaheitolla ja rahaa jää säästöönkin!
Tervetuloa Säästöpankkiin!
Klaukkala, Klaukkalantie 63, puh. 010 441 7060
Nurmijärvi, Kauppanummentie 2, puh. 010 441 7080
www.säästöpankki.fi/lamminsp
010-yritysnumero: Lankaliittymästä soitettaessa 8,28 snt/puh. + 5,95 snt/min, matkaviestimestä 8,28 snt/puh. + 17,04 snt/min (sis. alv 23 %).
14
Luottamuksen pyhiinvaellus
AIHETTA POHTIA
Tavaton keskustelu
tavallisista asioista
Joskus ”ihan tavallisista asioista” voi
syntyä mittava yhteiskunnallinen keskustelu, kuten tästä presidentti Sauli
Niinistön kokoaman ryhmän laatimista
suosituksista jokamiehen ja -naisen
toimiksi lasten ja nuorten hyväksi.
Jo pelkkä suositusten tekeminen
kohtasi yllättävää kritiikkiä ja niiden
sisältö leimattiin joutavaksi puuhasteluksi tai itsestään selvyyksiksi.
Alkutyrmäyksen jälkeen kehkeytyi
aidompaa keskustelua. Aihe on ihmisten elämän ytimessä: Miten elämme
yhdessä toistemme kanssa?
Huomattiin, että työryhmän esittämät ideat eivät olleet koko totuudeksi
edes tarkoitettu. Sen lisäksi tarvitaan
yhteiskunnan toimenpiteitä, joten nyt
vaan tekemään niitä!
****
Vanhempien tehtävänä ei ole pelkästään synnyttää lapsia, tai ”tehdä”,
kuten on tapana sanoa, vaan myös
saattaa heidät aikuisiksi ja maailmaan.
Siinä heitä auttavat kummit, sukulaiset, ystävät ja koko kylä. Yhteiskunta tulee mukaan tukien ja palvelujen
muodossa.
Ajattelen, että työryhmän ideoiden
kohteena ovat kaikki nuoret, jotta he
eivät edes joutuisi syrjäytymisvaaraan
tai voisi pahoin. Vastamäen aiheuttajana voivat olla talouden rakenteet ja
suhdanteet, mutta myös monet muut
tekijät.
Kirkko on tässä asiassa tärkeä toimija. Kirkossa ja seurakunnissa tehdään
erittäin paljon lapsi- ja nuorisotyötä,
joka tähtää juuri nuorten hyvään elämään ja vanhempien tukemiseen lasten kasvattamisessa.
****
Suomalainen keskustelu ryöpsähtelee.
Kun esillä oli vanhuslaki, keskustelupalstat olivat täynnä vaatimuksia ikäihmisistä huolenpidon tärkeydestä.
Kun julki tuli lapseen kohdistunut väkivaltatapaus, palstat täyttyivät lapsista huolehtimisen vaatimuksista. Lasten kohdalla vaatimukset kohdistuvat
vuoroin vanhempien vastuuseen, vuoroin yhteiskunnan velvoitteisiin.
Elämä on kokonaisuus. Meidän
on huolehdittava toisistamme ikään
katsomatta. Jos kukin omalla paikallamme perheessä, naapurina, työssä
tai esimiehenä ja muina vastuullisina
päättäjinä emme väistäisi, vaan välittäisimme riittävästi ihmisistä, huolia ja
pahoinvointia olisi vähemmän. Silloin
pitäisimme myös ne rakenteet kunnossa.
Eräs ”tavallisista” ideoista on: ”Voimme päättää, että me emme ole niitä,
jotka ensimmäisenä sanovat avunpyytäjälle, että ’puhu jollekin toiselle’.
Auta, jos suinkin jaksat ja kykenet.”
Vesa
Täyden palvelun hautaustoimisto
Tukenasi surun kohdatessa
Hautauspalvelut
Kuljetukset
Kukkalaitteet
Taizé-yhteisön Luottamuksen pyhiinvaellus, kansainvälinen tapaaminen Helsingissä päättyi Taizén tapaan
toteutettuun tuomasmessuun Agricolan kirkossa
toissa sunnuntaina. Kirkko
oli ääriään myöten täynnä
ihmisiä, nuoria ja vähän
vanhempia, täynnä valoa,
iloa ja toivoa.
Taizén veli Alois kysyi
saarnassaan, miten havaitsemme ”ne vähäisimmät”,
heikoimmassa asemassa
olevat
lähimmäisemme,
joista Jeesus tuon pyhän
evankeliumissa
puhui?
Hän sanoi ”vähäisten”
ymmärrettävä tarkoittavan
myös muita kuin lapsia.
Voisiko seurakunta olla
yhteisö, jossa hyvyys ja
luottamus vallitsevat, myös
heikoimpia sekä vieraita ja
eri tavalla ajattelevia kohtaan?
Hän valoi luottamusta
Jumalaan vaikeina aikoina.
”Uskalla luottaa Jumalaan
ikuisesti”, kehotti veli Alois.
Taizén veljet jakoivat messun jälkeen valoa kirkkoväelle.
VARHAISNUORTEN KERHOT
Kerhot ovat maksuttomia, ilmoittautuminen kerhopaikoissa
Haikala, Ketunkallion
kerhotila
Varhaisnuorten kerho ke 17.00–18.30
Vanhempien ja lasten
askartelukerhot
Harjula Viljelystien
kerhotila
Varhaisnuorten kerho ma17.15–18.45
Nummenpään koulu
Muistotilaisuudet
Monipuoliset
ja hyvät tarjoilut.
Arvostava ja osaava.
Hautakivet
Kaiverrukset.
Nimien lisäykset.
Erikoissuunnittelu.
Perunkirjoitukset
Asianajaja
Ulla-Riitta
Kylli
019–433 043
Perinnönjaot.
Testamentit.
www.kthautauspalvelut.fi
NURMIJÄRVI Pratikankuja 3
p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14
ma17.00–18.30
(1.10./ 5.11./ 3.12.)
Nurmijärven kirkonkylä,
Nuorisotalo
ma17.00–19.00
(10.12.)
Kivenpuiston koulu
Sporttikerho
pe 16.00–17.00
Leppälammen
nuorisoseuran talo
ma19.00–20.30
Rajamäen budo-sali,
Kievarintie 12-16:
ke 19.00–20.45
Klaukkalan kirkon
kerhotila
Pienoismallikerho
ti 18.30–20.00
Lepsämän koulu
Varhaisnuorten kerho ti 17.00–18.30
Ammattitaitoisesti laadukkaat
kukkalaitteet ja -asetelmat.
ke 17.30-19.00
(17.10./ 7.11./ 5.12.)
KIRKONKYLÄ, NUORISOTALO
Pienoismallikerho ma16.30–19.00
Kokkikerho ke 17.00–18.30
Valmentava koulutus: ma 17.00–19.00
(15.10./ 12.11./ 10.12.)
Klaukkalan koulu
Varhaisnuorten kerho to 18.00–19.00
Kiireetön,luottamuksellinen
palvelu rauhallisessa toimistossa.
Kotimaiset arkut ja uurnat.
Röykän Toimela
METSÄKYLÄN KOULU
Pelikerho tytöille ja pojille
ma 17.00–18.00 (1-3lk.)
ma 18.00–19.00 (4-6lk.)
Palojoki,
Nuorisoseuran talo
Varhaisnuorten kerho ke 16.00–17.30
RAJAMÄKI, HELLAS
Pienoismallikerho
ti 16.30–18.00
Rajamäki,
Länsikaaren koulu
Varhaisnuorten kerho ma17.00–18.30
Sählykerho
to 16.00–17.00
RÖYKÄN TOIMELA
Varhaisnuorten kerho ke 17.30–19.00
UOTILAN KOULU
Varhaisnuorten kerho ti 17.30–19.00
Valkjärven koulu
Varhaisnuortenkerho ma 17.30–19.00
Kuntonyrkkeily
Salibandykerhot
Klaukkalan koulu
ma 16.00–17.00
Lepsämän koulu
ti 17.00–18.00
Palojoen koulu
ti 17.00–18.30
Rajamäki,
Läsnsikaaren koulu
to 16.00–17.00
Isoniitun koulu
ke 15.30–16.30
15
Tero Konttinen
www.klaukkalanapteekki.fi
Rajamäen Apteekki
Urttilantie 1, 05200 RAJAMÄKI
Puh. (09) 290 1328
www.rajamaenapteekki.fi
Sääksin kurssi- ja leirikeskuksessa järjestettiin talkoot lokakuun alussa. Paikalle saapui 25 tal-
koolaista, joten suunnitellut työt etenivät ripeästi. Piha-alueiden ehostus ja majoitushuoneiden siistiminen saatiin valmiiksi ennen puolta päivää. Lämmin kiitos talkoissa mukana olleille!
Taivas varjele
KIRJAHYLLYSTÄ
”Sori nyt, tämä voi olla turhaakin.
Sanon silti.
Olen huomannut,
ettei potku lähde enää yhtä lujaa.
Joten jos sallisit minulle vielä sen ilon,
että saisin vielä kerran vetää
kuudentoista rajalta yläkulmaan.
Jos perusteluja tarvitset
niin olisihan se ylivertainen nautinto.
Kun se pallo on siellä maalin katossa,
niin sen parempaa esimakua
taivasten valtakunnasta ei ole.
Sellainen uskon vahvistus
ei tekisi lainkaan pahaa.”
vitään. Eräs rukous päättyy pyyntöön: ”Herra, pidä
hupsuistasi hyvää huolta”.
Lyhyt, mutta paljon si-
Punatorpan Kerhohuoneelta
Punamullantie 9, Nurmijärvi
Juhlavalmius 80 hengelle.
Nykyaikaiset kokousvalmiudet
Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669.
Nurmijärven Sosialidemokraatit ry.
”Suomalaisen miehen
rukous on usein lyhyt,
vain huokaus, näkymätön ja kätketty, se
on yksityinen, salainen
viesti Jumalalle.” Näin
kirjoittavat ”joka äijän
rukouskirjan” koonneet
Heikki Hakala ja Kalevi Virtanen.
”Taivas varjele” ei ole ensimmäinen miehille tarkoitettu rukouskirja. Viime
vuosina ovat ilmestyneet
”Niinkus tiedät” ja ”Sinne päin”. ”Taivas varjele”
-nimi nousee jääkiekon
maailmasta,
selostajan
huudahduksesta Markus
Granlundin tehtyä maalin
maailmanmestaruusfinaalissa.
Kirjan sivuilla liikutaan
miesten maailmassa. Siellä tulevat vastaan monet
arjen huolet: niin irtisanomaan joutuva esimies kuin
irtisanotuksi joutuva työntekijäkin sekä avio-ongelmat, huolet isänä, kiireet
ja laiminlyönnit. Mutta on
siellä myös anteeksipyytämistä ja kiitostakin.
Kirjassa on 145 tekstiä
37 suomalaiselta mieheltä.
Jonkinlainen virheellinen
ennakkoluulo lienee, että
mies ei itke eikä rukoile.
Se ei pidä alkuunkaan
paikkaansa. Rukouksissa
mies paljastaa sisintään
ja tunteitaan, mutta hän ei
avaudu niistä työpaikalla
tai edes seurakunnassa.
Kirjan kokoajat sanovat
tekstien takana olevan
uskon, että kaikesta sel-
VUOKRATAAN
KOKOUS- JA JUHLATILAA
sältävä ja tositilanteessa
rohkeutta vaativa: ”Isä, ota
syliin.” Monesta tilanteesta tuttu on huokaus: ”Tai-
vas, kun tekisi mieli sanoa,
saada sanotuksi. Taivas,
kun antaisit rohkeutta.”
Rukoukset
varmaan
tulevat syvältä ja aidoista tilanteista, mutta olisin odottanut enemmän
karkeutta,
jonkinlaista
miehistä kömpelyyttä. Rukoukset tuntuvat hieman
silotelluilta, varsinkin kun
ne on toimitettu kirjakieliseen asuun, jolloin ne
saattavat tuntua enemmän uskon elämän pohdiskelulta kuin rukouksilta. Tai tekstin lähettäjä on
ajatellut, että tällainen sen
pitäisi olla.
Kirjoittajien
joukossa
on suurelle yleisölle tunnettuja ja tuntemattomia
rukoilijoita. Vieraammalla
maaperällä taitavat olla
muiden muassa poliitikot
Seppo Kääriäinen ja Iiro
Viinanen tai nuorisopsykiatri Jari Sinkkonen ja
kirjailija Joni Skiftesvik.
Kirjan alussa on tekstien
lähettäjien nimiluettelo,
mutta itse rukoukset ovat
anonyymejä.
Kirjan toimittajista Heikki
Hakala on Etelä-Suomen
Sanomien päätoimittaja
ja Kalevi Virtanen Lasten
keskuksen pääsihteeri.
Monen miehen rukouselämä tiivistynee rukoukseksi näin: ”Jumalani,
yhteydenpitomme on ollut
satunnaista. Pahoittelen.”
mj
Taivas varjele, joka äijän
rukouskirja. Toimittaneet
Heikki Hakala ja Kalevi
Virtanen. LK-kirjat 2012.
ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15
Hemmottelua
syksyn sateisiin tule piristymään
hoitopaketilla:
kasvot (sis. kestovärit),
kädet ja jalat
(sis. lakkaukset) yht.
85,-
Koko hoitopaketin kesto n. 3 h
Kauneushoitola Pirjo Kuusela
Keskustie 3 C Nurmijärvi puh. 09-2504087
Avoinna ma-pe 9-17 tai sopimuksen mukaan
Eläkeläisten
vesiliikuntaryhmät
ma - pe 11.00 ja ti + to 12.00
Työikäisten
vesiliikuntaryhmät
ti - pe 8.00 ma, ti, to, su iltaisin
Kuntosali avoinna
ma-to 8.00 - 19.30
pe 8.00 - 12.00
su 15.00 - 18.30
Odottavien äitien
vesitreeni ti 19.00
Kuntosali kuukausikortilla, varaa ohjausaika
Fysioterapia palvelut arkisin 8-16
Tiedustelut ja varaukset arkisin klo 9-11
16
Kerrotaan,
että norsun
alikulkeminen
tuo onnea…
Ikkuna
maailmaan
Olipa mulle Ilo!
– entä sulle?
Suomen Lähetysseuran Lasten lähetysnäyttely ”Ilo sulle
ja mulle” keräsi syyskuun
toisella viikolla lähes 500 kävijää Klaukkalan kirkon monitoimisaliin.
Pedro hankkii perheelle ruokarahaa kiillottamalla kenkiä kaupungilla. Yksi kerholaisista on päässyt Pedron käsittelyyn apunaan
Anne Ijäs. Vasemmalla Thung Tam thailaisessa koulupuvussaan.
Lentävä matto vie minut hetkessä maailmanympärysmatkalle.
Minun tarvitsee vain sulkea silmäni!
Kuulen rummutusta ja olen
saapunut Afrikkaan.
Pieni tansanialainen tyttö, Kausiku – ’yöllä syntynyt’, on minua
vastassa.
Hän on aamulla ollut äitinsä
kanssa jauhamassa maissia puisessa huhmaressa, hakenut vettä joelta viiden kilometrin päästä
kantaen vesiastiaa päänsä päällä. Puuro on nyt keitetty höyryävän kypsäksi kolmen kiven nuotioliedellä ja syömme sitä käsin
punotusta korilautasesta.
seen ja rukoillaan Taivaan Isän
varjelusta ja johdatusta itselle ja
kaikille lapsille ja aikuisille, joita
kohdataan.
Haluatko sinäkin auttaa
Taivaan Isän turva on vieläkin
parempi onni kuin norsun alta
kulkeminen. Vaikka sekin oli tosi
hauskaa! Anne oli kuullut, että
tuo onnea, kun kulkee Norsun
alta. Ja meillä oli onni: iso kankaasta ommeltu Norsu-vaari oli
kuin olikin juuri sopivasti odottamassa kaikkia kotiin lähteviä!
Apua ja tukea
kaksin käsin
Anne ja Juha Ijäs sekä Leena
Piirainen ovat oppainamme. He
ovat itse olleet lähetyksen töissä
Taiwanissa ja Venezuelassa.
Meille selviää, että lähetys on
kahden käden työtä:
Toinen käsi auttaa: Kausikun
kotikylään on rakennettu kaivo.
Vaikeakulkuisessa
Nepalissa
Noora 8v. voi nyt saada hoitoa
Ampipal’in vuoristosairaalassa.
Mekin voimme olla mukana lähetyksen työssä: kerätä vaikka
postimerkkejä tai ryhtyä kummiksi.
Ja rukoilla! Se on tärkeintä.
Sinä ja minä saamme rukoilla ja
meillä on Taivaan Isä, joka on luvannut kuulla.
Se oli ilo minulle! Entä sinulle?
Eeva Halonen
lähetyssihteeri 050 526 1522
Kuvat Birgit Tolvanen
Yhteistyökumppanimme maailmalla:
Kirsi Salmela on lyhyen Suomen jakson jälkeen palannut
Thaimaan Bangkokiin.
Pekka Jauhiainen on palannut vanhempainvapaan jälkeen
osa-aikaiseen työhön: työn ohessa jatkuvat tohtoriopinnot.
Kausikun aamu alkaa veden hakemisella. Hän kantaa peltiämpärin
päänsä päällä. Opastamassa Leena Piirainen.
Mäkilät olivat kesällä ’omallalomalla’ Suomessa ja jatkavat
taas työtään Keski-Aasiassa.
suomalaiset kummit ja pääsevät
päiväkotiin ja kouluun.
Ja toinen käsi liitetään toi-
Elina Brazin tavoittaa työosoitteestaan Kroatian Kutinassa:
kausiloma päättyi kesäkuussa. Syksyn työlistalla on myös
teologian maisterin opintojen loppurutistus.
Thaimaalainen Thug Tam ja venezuelalainen kengänkiillottajapoika Pedro ovat saaneet omat
Lähetysväen virkistysilta
Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa
tiistaina 16.10. klo 16 alkaen
Mukana nimikkolähettimme Pekka Jauhiainen
Tervetuloa erityisesti Sääksin kesäisen Lähetyskahvilan emännät
ja isännät sekä kaikki lähetystyöstä kiinnostuneet.
Ilmoittautuminen ke 10.10. mennessä:
seurakunnan vaihde, 09 878 9960 tai Eeva Halonen,
050 526 1522 tai [email protected]
Nurmijärven Seurakuntakeskus
Kirstaantie 5-7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI
vaihde (09) 878 9960 fax (09) 8789 9645
S-posti: [email protected]
Käy kotisivuilla ja anna palautetta:
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Muut yhteystiedot löytyvät
Kaupunki-info -luettelosta sivut 40-41.
’Sydänten huokauksia’
Sukellus Psalmien maailmaan
Raamattuviikonloppu 19.–21.10. Nurmijärven seurakuntakeskuksessa
Perjantai 19.10.
klo 18 Alkuhartaus, Jarmo Hella
Jumalaa etsivä rukous, Ps. 27
Tarjoilua
klo 19 Katuvan rukous, Ps. 32
Seurakuntatoimisto:
Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7,
avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 9-14
*878 9960 fax 8789 9645
S-posti: [email protected]
Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621,
040 701 3592
S-posti: [email protected]
Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain
paikallisissa lehdissä.
Lauantai 20.10.
klo 18 Kärsivän rukous, Ps. 38
Tarjoilua
klo 19 Ikävöivän rukous, Ps. 42
Sunnuntai 21.10.
klo 10 Jumalanpalvelus
Kirkkokahvit ja lähetysinfo
klo 18 Langenneen rukous, Ps. 51
Tarjoilua
klo 19 Kiitollisen rukous, Ps. 95
Päätöshartaus Markus Asunta
Saarnaa ja luennot pitää
Kansanlähetyksen kotimaisen- ja
ulkomaisen työn johtaja Arto Hukari
Nurmijärven Seurakuntaviesti
Julkaisija: Nurmijärven seurakunta
Päätoimittaja: Birgit Tolvanen
Toimituskunta:
Ritva Hirvonen, Satu Ranta,
Markku Jalava, Tero Konttinen,
Anni Pesonen, Helena Saulamo,
Eeva Halonen, Arto Kantola,
Markus Asunta.
Kannen kuva: Birgit Tolvanen
Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin
talouksiin n. 16 000 kpl.
Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy /
Marja-Liisa Louhio 045 114 4723
Sivunvalmistus: Studio Ink Oy /
Ari Helminen
Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2012
Seuraava Seurakuntaviesti
ilmestyy: viikolla 47
ISSN 1457 - 795X