Nurmijärven Seurakuntaviesti 1/13
Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi! 1 / 2013 30.1.2013 Kun vähän antaa, niin paljon saa. Irma Heikkinen on ollut Penan ystävä jo nelisen vuotta. Tänä vuonna yhteisvastuukeräys tukee yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodzassa. Sivut 8–9 Tässä lehdessä mm. Rukous auttaa ahdistukseen Sanaton rukous on vetäytymistä sisäänpäin, voimaantumaan Jumalan hiljaisuudessa. Sivu 3 ”Messu on kristillisen seurakunnan sydän ja keuhkot” Julistus- ja palvelutyön johtokunnan puheenjohtaja Seppo Ahonen aloitti Minun messuni -palstan. Jatkossa toivomme siihen myös lukijoiden ajatuksia jumalanpalveluksesta. Sivu 5 Liikkarissa on kivaa ja laskiaisena riehataan Liikkari on liikuntapainotteinen päiväkerho, jossa ei kilpailla paremmuudesta. Laskiaissunnuntaina Sääksissä lasketaan liukureilla, paistetaan makkaraa ja iloitaan luonnosta. www.nurmijarvenseurakunta.fi Kotirumba rullaamaan -kurssilta sai vinkkejä Osallistujien mielestä ruoan valmistaminen rauhassa toisten aikuisten kanssa oli mukavaa. Kotiin viemisiksi reseptien ohella jäi paljon hyviä vinkkejä. Sivu 12 Budjetin teossa tulevaisuuden ennakointia Taloudellinen tilanne sekä monet edessä olevat haasteet antavat tarpeen tulevaisuuden tarkastelulle ja sen mukaiselle toiminnan sopeuttamiselle riittävän ajoissa. Sivu 15 Sivu 6 www.suurellasydamella.fi www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta 2 Suvun tarinat rakentavat identiteettiä Minulla on kaikki isovanhemmat vielä elossa. Vanhin heistä, pappani, täyttää tänä vuonna 86 vuotta. Koen olevani rikas siltä osin, että he kaikki ovat olleet elämässäni pitkään. En muista heitä kovinkaan paljoa lapsuudesta, paitsi heinäpeltokokemukset, mummun hyvät ruuat, valtavat kasvimaat. Isovanhempieni elämäntarinat ovat alkaneet kiinnostaa aikuistuttuani. Mummot kertoivat omia synnytyskokemuksiaan kun sain esikoiseni. He kertoivat, millaista oli elää maatalousyhteiskunnassa, ja millaiselta tuntui oman lapsen kuolema. He kertovat kokemuksiaan mielellään. Joitain asioita isovanhempien historiasta on kerrottu lastenlapsille tarkoituksella vasta aikuisena, ehkä niin on ollut hyvä. Mutta onneni on, että olen saanut kuulla asioista heiltä itseltään. Olen ottanut tavaksi kasteperheissä puhua lapsen isovanhemmille, että kertoisivat lapselle tämän kasvaessa suvun tarinoita ja omia kokemuksiaan omasta nuoruudestaan ja aikuisuudestaan. Erityisesti siitä, miten on pärjätty silloin, kun elämä on koetellut, kun vastoinkäymisiä on sattunut. Ja millaisia tarinoita kastejuhlissa olenkaan saanut kuulla! Eräs isoisoäiti kertoi millaista oli elämä silloin, kun perheeseen syntyi vuoden sisään kahdet kaksoset! Kuinka silloin selvittiin yksin, kun mies teki omat työnsä pellolla. Tämä vanhus katseli nykyisten vanhempien osallistumista lastensa hoitoon ilolla. Tarinat ovat tärkeitä, niitä on hyvä kuulla ja niistä voi oppia paljon. Sukujen tarinat eivät ole sankaritarinoita eikä niiden tarvitse ollakaan. Lapsen on hyvä tietää millaisia vaiheita omaan sukuun ja ihmisten elämään on kuulunut. Se rakentaa identiteettiä ja katkaisee ehkä pahan kierteen, jos asioista uskalletaan kertoa niin kuin ne on koettu ja eletty. Vaikeneminen vaikeista asioista näkyy ja tuntuu valitettavan pitkään tulevissa sukupolvissa. Tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen kohde kotimaassa on yksinäiset vanhukset. Syrjäytyneitä vanhuksia on arviolta 300 000, todennäköisesti enemmänkin. Paljon tarinoita, ihmisen elämänkokemuksia ja viisauksia, joita haluttaisiin jakaa eteenpäin. On hyvä asia, että yhdessä muistamme heitä. Ihminen on arvokas ja tärkeä elämänsä jokaisessa vaiheessa, silloinkin kun hän on vanha, yksinäinen ja tarvitseva. Vanhempi lapseni on vakuuttunut siitä, että kun ihminen vanhenee, hänestä tulee lapsi. Siinä hän on oikeassa, että lasta ja vanhusta on kohdeltava hyvin. Elämänkaaremme on U-kirjaimen muotoinen. Elämän alussa ja lopussa olemme tarvitsevia ja toisesta ihmisestä riippuvaisia. Alkumme ja loppumme ovat Jumalan kädessä. Anna-Kaisa Tenhunen pastori T Kirkkoon kun kellot kutsuvat aas kerran tämä yksinäisyys käy yli voimieni. On kuin ei ketään olisi missään, eikä minua tarvitsisi kukaan. Olenko minä itsekään olemassa? Olenko minä itsekään kukaan? Jumala, valista minulle kasvosi ja anna minun kuulla kuinka sinä kutsut minua nimeltä. Jumalani, käännä kasvosi minun puoleeni ja anna minun tuntea: sinä olet siinä. Anna minulle rauha, jonka suojissa voin kokea: minä olen sittenkin olemassa. Taas kerran tämä yksinäisyys on käydä yli voimieni ja siitä minä kiitän, koska jossain siellä voimieni äärirajoilla minä lopultakin kohtaan sinut ja pyydän: Jumalani, anna minulle sinun rauhasi. Messu sunnuntaisin: • • • Messun aiheet: • • • • • • • Nurmijärven kirkossa klo 10 Rajamäen kirkossa klo 10 Klaukkalan kirkossa klo 12 Tavataan kirkossa! Kynttilänpäivänä 3.2. Laskiaissunnuntaina 10.2. 1. paastonajan sunnuntaina 17.2. 2. paastonajan sunnuntaina 24.2. 3. paastonajan sunnuntaina 3.3. 4. paastonajan sunnuntaina 10.3. Marian ilmestyspäivänä 17.3. ’Kristus, Jumalan kirkkauden säteily’ ’Jumalan rakkauden uhritie’ ’Jeesus, kiusausten voittaja’ ’Rukous ja usko’ ’Jeesus, Pahan vallan voittaja’ ’Elämän leipä’ ’Herran palvelijatar’ Luuk. 2: 22-33 Luuk. 18: 31-43 Matt. 4: 1-11 Matt. 15: 21-28 Luuk. 11: 14-23 Joh. 6: 1-15 Luuk. 1: 26-38 Kotien rukouskirja ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” ’Syvyydestä minä huudan sinua, Herra. Herra, kuule minun ääneni.’ (Ps. 130: 1-2) Tuhkakeskiviikkona 13.2. AUTTAA YKSINÄISIÄ VANHUKSIA KERÄYKSEN AVAUS ja YV-kerääjien siunaus Kynttilänpäivänä 3.2. NURMIJÄRVELLÄ Messu klo 10 Nurmijärven kirkossa - liturgina Jarmo Hella, saarnaa Ari Tuhkanen - kanttorina Anni Nummila Keittolounas, kirkkokahvit ja yv-info seurakuntakeskuksessa. RAJAMÄESSÄ Perhemessu klo 16 Rajamäen kirkossa - pastori Martti Muukkonen - avustaa Sirpa Rantala - kanttorina Julia Hyyrynen - kaakaopyhäkoululaisten näytelmä Kirkkokahvit ja -mehut sekä yv-info seurakuntasalissa. Ei messua klo 10. KLAUKKALASSA Ip-messu klo 12 Klaukkalan kirkossa - Anni Pesonen ja Riitta-Leena Sihvola - kanttorina Mikko Peltokorpi - iltapäiväkerholaisia mukana messun toteutuksessa Kirkkokahvit ja yv-info seurakuntasalissa. Joka taajamassa tarjoiluista vapaaehtoinen maksu YV:n hyväksi. Rukoushetki Nurmijärven kirkossa klo 18 - Anna-Kaisa Tenhunen - kanttori Satu Ranta (Luuk.1: 38) Marian ilmestyspäivänä 17.3. Nurmijärven kirkossa Iltamessu Rajamäen kirkossa klo 18 - Martti Muukkonen - Rajamäen kirkon kuoro, joht. ja kantt. Julia Hyyrynen Iltamessu Klaukkalan kirkossa Klaukkalan kirkossa klo 19 - Johannes Haapalainen, Anni Pesonen Tilaisuuksissa tehdään tuhkaristi katumuksen merkiksi otsaan sitä haluaville. Tuhkakeskiviikko aloittaa paastonajan, joka kestää pääsiäiseen. Messu klo 10 - Hannu K. Saloranta - Angel’s Voice, johtaa Kirsi Rättyä Riparisafari IV Messu klo 12 - Leena Sipola, Anitta Tahko - kanttorina Satu Ranta Rajamäen kirkossa Mukulamessu klo 16 - liturgina ja saarnaa Auli Helenius - kanttorina Satu Ranta Ei messua klo 10. Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan. Anna tunti ajastasi – ilmoittaudu Yhteisvastuukeräykseen LIPASKERÄÄJÄKSI taajamissa perjantaina 8.2. ja lauantaina 9.2. www.suurellasydamella.fi Jos kiinnostuit, ole hyvä ja soita keräysvastaaville: Klaukkala: Anna Handroo, 050 343 5093 Nurmijärven kirkonkylä: Armi Manninen, 040 840 5134 Rajamäki: Tarja Tikkaoja, 040 507 5290 3 Uutisahdistus ja kirkastusvuori Rukouksessa koettu häivähdys yhteydestä Jumalaan on kuin kirkastusvuori – paikka, jossa Kristus näyttäytyi parille rakkaimmalle ystävälleen valoa säteilevänä hahmona. Pietarin teki mieli jäädä sinne pysyvästi. Näyissä ja Hengen maailmassa viipyminen ei kuitenkaan ollut tarkoitus. Vuorelta piti palata alas, kärsimyksen keskelle. Jatkan yhtä kaikki rukoilemista, pieniä reissuja kirkastusvuoren rinteille. Vähän aikaa sitten minulla oli taas kerran murha-aamu. Luin ensin isästä, jonka teiniikäinen poika ammuttiin ilman mitään ilmeistä syytä kioskireissulla. Venezuelassa väkivalta on kiihtynyt käsittämättömästi viimeisen viidentoista vuoden aikana. Syy näyttää olevan poliisin korruptoituminen, jonka johdosta useimpia henkirikoksia ei enää tutkita tosissaan. Ihmisillä ei ole enää syytä olla tappamatta toisiaan. Lopetettuani Venezuela-artikkelin törmäsin juttuun Hyvinkään ampujan motiiveista. Painimatsin häviäminen oli saanut suomalaispojan uhkaamaan, että hän tappaa kaverinsa. Ravintolaillan aikana pojassa syveni paha mieli, kostonhalu ja tunne, että uhkaus oli pantava toteen. Teki mieli kokeilla, kaikkoaisiko oma paha olo tappamalla toisia. Ei kaikonnut. Paha olo taisi miljoonakertaistua, jos ajatellaan vaikutuksia kaikkien uhrien, heidän omaistensa ja ampujan itsensä elämässä. Tapa viettää parikymmentä minuuttia aamukahvin ja Hesarin uutisten parissa lyö minulla usein päälle ahdistuksen syöverin, josta toipuminen kestää paljon kahvihetkeä pitempään. Murhauutiset ja aamurukous Minulla on onneksi usein aikaa tasapainottaa aamua rukoile- Mahlaa rungosta Murhauutisia aamukahvin kera… malla. Nykyään etsin yhteyttä Jumalaan varsinkin sanattomasta rukouksesta. Jos mieleen tulee laulu tai virsi, laulan sen pitkin tauoin, niin että voin hengittää rauhassa. Myös Isä meidän -rukouksen rukoilen aina. Muuten pyrin siihen, että pääni on ajatuksista tyhjä puolisen tuntia. Sanaton rukous on vetäytymistä sisäänpäin, voimaantumaan Jumalan hiljaisuudessa. Tyhjyyden ympäröimänä myös virsi ja Isä meidän aukeavat paremmin. Joskus uutisahdistuksen aamuina syyttelen itseäni siitä, Kevättä kohti mennään Musiikkia ja lausuntaa Rajamäen kirkossa keskiviikkona 6.3. kello18 Rajamäen kirkon kuoro solisteineen, johtaa Julia Hyyrynen Kohtaamispaikan lausuntakerho Jouni Vasikainen, iltarukous Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kolehti Rajamäen vanhustyön hyväksi. Kitaramusiikin helmiä Klaukkalan kirkossa perjantaina 8.2. klo 19 Janne Lehtinen, kitara Vapaa pääsy, ohjelma á 10€ Heijastuksia Sello ja kantele romantiikan pyörteissä Nurmijärven kirkossa torstaina 28.2. klo 19 Hedi Viisman, kantele, Seeli Toivio, sello Vapaa pääsy, ohjelma 5€ Jukka Kuoppamäki ja Kadeerilaulajat, johtaa Matti Orlamo Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 17.2. klo 16 Liput 20 €, Lippupisteestä, Klaukkalan KirjaKaritasta ja tuntia ennen ovelta. Tuotto kansainvälisen nuorisovaihdon hyväksi sekä seurakunnan diakoniatyöhön. Järjestää Nurmijärvi-Klaukkalan rotaryklubi Lauluja rakkaudesta Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 17.3. klo 18.00 Jore Marjaranta, Kristian Meurman, Sami Saari Lippuja á 15€ myy NJS 98 jalkapallojoukkue, yhteyshenkilö Elisa Sormunen, 044 558 3866. Konsertin aikana lastenhoito, ilmoittautuminen ma 11.3. menn. p. 050 911 0797. Järjestävät: Nurmijärven seurakunta, Otus-tuotanto Oy ja NJS 98 Sanaton rukoushetki kynttilän äärellä voi olla kirkastusvuorikokemus. että pakenen sisäisiin pilvilinnoihin sen sijaan, että suuntaisin kaiken huomion ja tarmon maailman parantamiseen tai ainakin rehelliseen ahdistumiseen asioiden tilasta. Raamatussakin on paljon ankaria sanoja uskonnosta, joka ohittaa kärsivien hädän. Aikuisen ihmisen on kannettava vastuuta paljosta, esimerkiksi yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta, järjettömän julmiin kohtaloihin joutuneiden auttamisesta ja siitä, että lapset ja nuoret pystyisivät kasvamaan tavallisen terveeseen tunne-elämään. Hiljaisuuden hetkiä Levon ja hiljaisuuden illat Klaukkalan kirkossa ke 27.2. ja 24.4. klo 18.30–20 Hiljaisuuden messu Klaukkalan kirkossa su 10.3. klo 18 Auta minua lepäämään läsnäolossasi, tapahtuupa ympärilläni mitä tahansa. Silloin voin heittää kaiken huolen tehtävistä, jotka minua odottavat, kaiken levottomuuden huomisesta, tulevaisuudesta. - Hiljaisuuden rukouksia Hiljaisuuden retriitti Sääksin leirikeskuksessa, Sääksjärventie 144, Kiljava palmusunnuntain aikaan 22.–24.3. Alkaa pe klo 18 ja päättyy su iltapäivällä. Ohjaajina toimivat Riitta-Leena Sihvola ja Eeva Halonen. Hinta nurmijärveläiset 70 €, muut 100 €, opiskelijoille alennus. Ensikertalaisilla etusija. Lisätiedot ja ilm.+ ruokavalio pe 8.3. mennessä: Eeva Halonen, 050 526 1522 tai [email protected] tai seurakunnan vaihde 09 878 9960. Tule rauhoittumaan retriitin hiljaisuuteen. Siioninvirsiseuroja - Rajamäen kirkon seurakuntasalissa su 17.2. klo 18, seurojen jälkeen vuosikokous - Röykän Toimelassa su 17.3. klo 18 - Klaukkalan kirkon takkahuoneessa su 21.4. klo 18 - Kirkonkylässä Isossa pappilassa helluntaina 19.5. klo 18 (hyvällä säällä Pappilan lammen rannalla) Ilman yhteyttä Jumalaan, Kristukseen omassa sisimmässäni, en ole lopultakaan sen tehokkaampi maailman auttaja, olen ainoastaan ahdistuneempi ihminen. ”Minä olen viinipuu ja te olette oksat”, sanoi Kristus. Ilman yhteyttä runkoon ja juureen oksa kuihtuu sen sijaan, että tuottaisi rypäleitä. Mielen hiljaisuudessa rukoileva ihminen voi muuttua maailmaksi, joka tuo surunsa ja vieraantumisensa sisimmässään loistavan Kristuksen valon luokse. Olemassaolon ytimessä on rauha, Jumala. Uskon, että yhteydessä tuohon ytimeen me voimme kestää, nähdä kokonaisuuden ja myös jaksaa välittää. Kun oksa on kiinni puussa, hedelmät tulevat ajallaan. Anni Pesonen pastori Tule arjen ja pyhän kiireiden keskeltä kohtaamaan toisia ihmisiä ja Jumala KLAUKKALAN KIRKOSSA Iltamessu sunnuntaisin 10.2. ja 14.4. klo 18 - musiikkia, Sanaa ja rukousta HIljaIsuuden messu sunnuntaina 10.3. klo 18 - Taize-lauluja Messujen yhteydessä: - lapsille oma pyhäkoulu - teejatkot TORIMESSU - Klaukkalan torilla sunnuntaina 26.5. Tule sinäkin! Healing Rooms -rukousklinikka Isossa Pappilassa, Pappilantie 1, Nurmijärvi maanantaisin klo 18.30–20.30 11.2., 25.2.,11.3. ja 25.3. - rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta, puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä, ajanvarausta ei tarvita s-posti: [email protected] www.healingrooms.fi Tervetuloa rukoiltavaksi! 4 Pienoismallit on tarkka ja luova harrastus Birgit Tolvanen Klaukkalan kirkon nuorisotilassa kokoontuu kerran viikossa joukko poikia tarkan ja luovan harrastuksen parissa. Pienoismallit ovat sukupolvia yhdistävä, monelle läpi elämän jatkuva harrastus. Lisää poikia mahtuu mukaan ja kyllä sinne ovat tytötkin tervetulleita. Kerhossa tehdään ensisijaisesti valmiita rakennussarjoja: autoja, lentokoneita, helikoptereita, laivoja ja vastaavia, joita sitten ”modifioidaan” oman mielen mukaan. Pienoismallikerhon nykyiset vetäjät Rami Salmela ja Tommi Kaukua ovat itse pikkupoikina aloittaneet harrastuksen kerholaisina. Klaukkalan pienoismallikerholla on jo perinteitä, sillä Klaukkalaan vuonna 1984 tullut uusi nuorisotyönohjaaja Timo Havukainen aloitti sen ensitöikseen. Myös Rami alkoi silloin käydä kerhossa. Ja kun Timo lähti pari vuotta myöhemmin lähetystyöhön, hän ”testamenttasi” keskeneräisen työnsä Ramille loppuun tehtäväksi. Rami toimi sittemmin apuohjaajana ensin Mäntysalon Lennokkikerhossa ja Toivolan poikakerhossa, jossa taisi käydä pari tyttöäkin. ”Kun Tolvasen Sakarin opiskelut olivat siinä vaiheessa, että hän jättäytyi sivuun pienoismallikerhon ohjaajan hommista, minä otin paikan ensimmäisen kerran”, kertoo Rami. Parin vuoden päästä Ramin opinnot puolestaan olivat siinä vaiheessa, että oli pidettävä taukoa kerhosta. Tilalle tuli Henri Boberg ja hänen jälkeensä taas Rami. Kaverina oli ensin Kalliolan Jyri ennen kuin Kaukuan Tommista tuli Ramille pitkäaikainen kollega. Tommi hakeutui hänkin kerhonohjaajaksi oman harrastuksen tiimoilta. Kerholaisena hän aloitti noin 12-vuotiaana, mutta pienoismalleja hän oli rakentanut kuusivuotiaasta lähtien. Hän muistelee, että kerhoon mentiin yhdessä naapurin poikien kanssa. Aina oppii uutta Harrastus kasvattaa pitkäjännitteisyyttä ja kädentaitoja. Hyvä lopputulos vaatii tarkkuutta, luovuutta, hahmotuskykyä nähdä työ etukäteen valmiina. Samalla oppii sellaisia hyödyllisiä asioita kuin pensselin puhdistaminen ja saa tietoa erilaisista maaleista tai liimoista. Hienoa rakentamisessa on oman työnjäljen näkeminen välittömästi ja onnistumisen tunne, kun on ylittänyt itsensä. Ja aina voi harrastuksessa kehittyä. Ensin normaalista hyväksi, sitten loistavaksi vuosien harrastuksena tuloksena. Tämä harrastus ei katso ikää tai sukupuolta, kaikki ovat samassa lähtötilanteessa. ”Paljon on kerholaisia vuosien varrella ollut. Osa on käynyt kokeilemassa muutaman kerran ja osa käynyt vuosia. Joku kerholainen väitti opettajansa olleen kerhossani. Kerholaisten määrä on vaihdellut noin kymmenestä viiteenkymmeneen per kerhokerta”, Rami kertoo. Sopiva kerhon aloitusikä on kahdeksan vuoden paikkeilla. Syysnäyttely tarjosi kiinnostavaa nähtävää. Kravatti kaulassa ovat nuorisotyönohjaajat vas. johtava Arto Kantola ja poikatyöstä vastaava Markku Pispala. Kerho kokoontuu Klaukkalan kirkolla tiistaisin kello 18.30–20. seksi muuttaen, ”modifioiden”. kiintoisia autoja. Vetäjätkin rakentavat Vinkkejä uusista jutuista vetä- Muutoksilla tarkoitetaan yksityisOhjaajat rakentavat myös itse jät ottavat alan kirjallisuudesta, kohtien runsasta lisäämistä tai autoja, Rami vanhoja jenkkejä, lehdistä ja internetistä. Kerhossa mahdollisia korimuutoksia. Tommi Ferrareita ja muita mielen- voi ohjaajakin oppia kerholaisilta Perusjutut ovat säilyneet samoina koko tämän ajan, mutta Birgit Tolvanen uusia asioita. ”Tällä hetkellä kerho on minulle maailmalla oheistuote myynti on eräänlainen henkireikä päivittäi- laajentunut. Nykyisin mallien yksen erittäinkin työntäyteisen arjen silöiminen on paljon helpompaa, lomassa ja nautin kerhon pitämi- kuin ennen, sillä yksityiskohtien sestä todella paljon”, sanoo Tom- tekemiseen tarvittavat osat tai tarveaineet saa suoraan valmiina mi. Aina tulee jokin uusi tekniikka ostettua, vaikkapa toiselta puoleltai toimintatapa, jolla malleista ta maailmaa netin kautta. Ennen saa tehtyä vielä parempia ja tar- piti itse keksiä, että miten ja miskempia. Näitä uusia asioita on tä materiaalista saisi jonkin osan ensin mukava kokeilla itse ja sen tehtyä. jälkeen opettaa niitä eteenpäin kerholaisille. Ohjaajille ”Itse rakentelen mieluiten autoansiomerkit ja, sillä itse olen autoharrastaja”, kertoo Tommi. Myös Rami työs- Pienoismallikerhon vetäjille Rami kentelee ammatikseen isompien Salmelalle ja Tommi Kaukualle autojen parissa. myönnettiin viime vuonna Kirkon lapsi- ja nuorisotyön ansiomerkit pitkäaikaisesta toiminnasta Malleja vapaaehtoisina kerhonohjaajina. ”modifioidaan” Rami on ohjannut pienoismalliPääasiallisesti pienoismallit ra- kerhoa yli 20 vuotta ja Tommi 16 Kerhon ohjaajat Rami Salmela ja Tommi Kaukua ovat yhtä innos- kennetaan valmiita sarjoja hyväk- vuotta. si käyttäen, ja niitä sitten mieleituneita harrastuksestaan kuin kerholaisetkin. Erotilanteessa oleville ja hiljattain eron kokeneille miehille ja naisille ERORYHMÄ Nurmijärven Perheasiain neuvottelukeskuksessa, Keskustie 8 C 30 Ryhmä kokoontuu 10 kertaa torstaisin klo 17.30–19.30 alkaen to 28.2. Ryhmän ohjaajina toimivat perheneuvojat Hannu Kuikka ja Kirsi Hiilamo. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ma 18.2. mennessä numeroon 050 525 9170 tai sähköpostitse [email protected] Ohjaajat haastattelevat jokaisen ryhmään hakeutuvan ennen ryhmän alkua. Isien ja lasten Sporttikurssi Nurmijärven kunnan liikuntapalvelut, Helsingin NMKY ja Nurmijärven seurakunta järjestävät yhteistyössä isien ja lasten yhteisen Sporttikurssin keväällä 2013. Ohjaajina toimivat Helsingin NMKY:n perheliikunnan ammattilaiset. Perheliikunta perustuu yhteiseen tekemiseen ja liikkumisen iloon. Pienemmät eivät jää jalkoihin. Sporttikurssi on tutustumismatka erilaisiin liikuntalajeihin ja liikkumiseen. Parasta kurssissa on isien ja lasten yhdessä tekeminen. Sporttikurssi on maksuton ja se on tarkoitettu nurmijärveläisille. Riittää kun toinen, isä tai lapsi asuu Nurmijärvellä. Kurssille otetaan yhteensä 30 isää kouluikäisen lapsensa kanssa, yläikärajaa ei ole. Jokaisessa ryhmässä on kymmenen isä+lapsi -paikkaa. Ryhmät kokoontuvat lauantaisin Klaukkalassa, Nurmijärvellä ja Rajamäellä. Kaikissa on sama ohjelma. Kurssi sisältää harjoitusvälineiden ja tilojen käytön, ohjauksen ja vakuutuksen. Sisäliikuntaan soveltuvat vaatteet ja jalkineet tulee olla itsellä mukana. Kevään säistä riippuen osa kerroista voi olla ulkona. Sporttikurssi Saman päivän aikana kolme ryhmää, eri kylillä, lauantaisin: 2.2. / 9.2. / 2.3. / 9.3. / 16.3. / 23.3. / 6.4. / 13.4. / 27.4. / 4.5. Kivenpuiston koululla klo 10.00–11.30 (Aleksis Kiven tie 18, Nurmijärvi) Rajakaaren tiloissa klo 12.00–13.30 (Keskusraitti 1, Rajamäki) Syrjälän koululla klo 14.30–16.00 (Syrjäläntie 35, Klaukkala) Lähde liikkeelle lapsesi kanssa! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.isa-lapsi.fi 5 Kysyimme Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen 1. Milloin olet viimeksi käynyt kirkossa? 2. Millaiseen jumalanpalvelukseen menisit? 3. Paras laskiaispullasi? Kari Launiala: 1) Sunnuntaina 13.1. Nurmijärven kirkon messussa. 2) Se on keskustelukysymys. Messu on nykyisessä muodossaan hyvä. Jos ehtoollisenjaossa on neljä henkilöä alttarilla, toivoisin, että kaksi heistä olisi pappeja. 3) Marsipaani ja kermavaahto ovat parhaita pullan täytteitä. Hilkka Oksa: Marja-Liisa ja Aito Lemmetty: Anni Veijola ja Joona Kivi: 1) Aina mennään, kun siihen vain on mahdollisuus. Viimeksi oltiin yhdessä loppiaismessussa, silloin laulettiin kirkkokahveilla vielä kerran Kauneimpia joululauluja. 2) Tavallinen jumalanpalvelus on hyvä. Erilaiset teemapyhät saavat uusia ihmisiä tulemaan kirkkoon. 3) Marja-Liisa: Laskiaispullat kermavaahdolla ja mansikkahillolla. Aito: Minulle käy hyvin sama yhdistelmä ja lisäksi ruusut pöydälle. 1) Anni kävi joulukirkossa. Joona konfirmaatiossaan 2 vuotta sitten kesällä. 2) Anni: Messu on nykyisellään ihan ok. Joona: On paha sanoa mitään, kun en usein käy kirkossa. No, pehmeät penkit. 3) Kummallekin maistuu perinteinen kermavaahtohillo –täyte. ”Stressitön lapsuus” MINUN MESSUNI Kasvattajien ilta Inhimillinen ulottuvuus Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Messu ei ole vain pappien ja kanttoreiden suunnittelema tai toteuttama, vaan koko seurakunnan ja kaikkien työalojen yhteinen pyhäpäivän hetki. Messun kautta työalat ja yksittäinen seurakuntalainen hengittää. Messu on kristillisen seurakunnan sydän ja keuhkot. Messu antaa ja ylläpitää minunkin elämääni. Olen esteetikko. Siksi minun messussani on tärkeää kirkkotilan kauneus ja kodikkuus. Messun puitteet tuovat esiin sen arvokkuuden ja kertoo samalla messuvieraan arvostamisesta. Kirkkotila tukee Pyhän kohtaamista, joka tuo levon ja rauhan. Pyhän läsnäolon ulottuvuus Maailmassa on vielä tilanteita, joissa on pakko ottaa lakki päästä. Minun messuni on sellainen. Messussa koh- taamme Pyhän Jumalan rukouksessa, Sanassa ja sakramenteissa. Jumala kohtaa ja hoitaa meitä syntisiä armossaan ja rakkaudessaan. Tämän puuttuessa messu lakkaa olemasta messu. Tämä on luovuttamatonta. Jumalanpalvelus ei ole toiveitten tynnyri eikä se ole teatteria, oopperaa tai sirkushuveja. Immi Hellènin Paimenpoika-runossa (1930) kerrotaan: ”…nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täälläi palvella Jumalaa, mun urkuni kauniit, soikaa!” Tämä sinänsä ymmärrettävä ilmaus ei saavuta minun messuni todellisuutta. Messu on kristittyjen yhteyden juhla, se on keskinäistä yhteyttä ja jakamista. Jos kirkosta on hävinnyt kahvin tuoksu, niin se on kuollut. Eli minun messuuni kuuluu seurustelun sakramentti, kirkkokahvit. Jos varjelet tavan, tapa varjelee sinua. Itselleni messuun sitoutuminen rytmittää elämää, se erottaa pyhän arjesta. Salatulla tavalla se myös varjelee minua. Seppo Ahonen Kenttärovasti Julistus- ja palvelutyön johtokunnan puheenjohtaja Kaveripiirissä on syntynyt sanonta kuulumisia udellessa ja päivän suunnitelmaa kyhätessä: ”Mikä on päivän epistola?” Jos jokin asia ei avaudu, voidaan todeta, että meni liturgian puolelle. Liturgia (yhteinen työ tai julkinen, vapaaehtoinen luottamustehtävä) on erityisesti ehtoollisjumalanpalveluksesta kristillisissä kirkoissa käytetty käsite. Tutumpi ehkä ortodoksisen kirkon piirissä. Epistola puolestaan on Uudessa testamentissa oleva kirje. Nämä kirjeet on kirjoitettu ensimmäisellä vuosisadalla antamaan ohjeistusta seurakunnan järjestelyistä ja käytännöistä. Entä itse tilaisuus, juhla? Ihmiset kokoontuvat mielellään, tuntevat yhteyttä keskenään ja syövät porukalla. Jokainen saa kertoa kuulumisensa ja myös kuunnella toisten kuulumiset. Loppuillasta viritellään soittovehkeet ja lauletaan yhdessä. Ihminen kaipaa pyhyyden kokemista ja korkeamman voiman läsnäoloa. Kirkkotila on kuin luotu siihen. Tilan sisustus, värit, esineet, kuvat, kynttilät ja symbolit tukevat pyhyyden kokemista. Harvoin kuitenkin kuulee kirkoissa näitä asioita selitettävän. Jumalanpalveluksessa Jumala palvelee ihmistä ja ihminen palvelee Jumalaa, seurakuntana. Kun ihminen tekee päätöksen ja kampeutuu sunnuntaina kirkkoon, hänen tulisi tuntea hengellisen kodin lämpö ja rakkaus. Huolenpito ja hyväksyntä. Riisutaan ulkovaateet (tunnustetaan synnit), tervehditään, kerrotaan kuulumiset, jaetaan yhteisiä asioita, opitaan uutta, rukoillaan, käydään yhteisen pöydän ääreen. Alttarihan on pöytä. Alun perin kristillisessä jumalanpalveluksessa se oli oikea ruokapöytä. Alttarilla siunattua ruokaa vietiin palveluksen jälkeen vanhuksille ja sairaille, jotka eivät päässeet paikan päälle. Messu ei tavoita suuria ihmisjoukkoja muulloin kuin jouluna ja konfirmaatiopyhinä. Jos ihminen tuntee olevansa vieraskielisen näytelmän katsomossa ja kesken esityksen ei uskalla käydä vessassa, niin vaikea sitä on naapurille suositella. Nurmijärven seurakunnassa viritellään messukyselyitä. Ensi tuntumaa haettiin jo viime kesänä. Kevään aikana Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6, Klaukkala torstaina 21.3. klo 18.00 Luennoitsijana Kehitysneuropsykologian dosentti Nina Sajaniemi. Nina Sajaniemi on yhdessä kahden tutkijan (Eira Suhonen ja Elina Kontu) kanssa tutkinut laajasti kokevatko lapset päiväkodeissa emotionaalista hyvinvointia uhkaavaa hallitsematonta stressiä. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ympäristössä, jossa hän kokee olevansa turvassa ja jossa hän saa hoivaa, huolenpitoa ja kehitystasolleen sopivaa toimintaa. Lapsi, joka on ylikuormittunut, ei pysty säätelemään omaa toimintaansa. Käyttäytyminen on tilanteeseen epäsopivaa, mikä jarruttaa kehitystä ja estää oppimista. Aivot kypsyvät vaiheittain, vasta viimeiseksi kypsyvät ne osat, jotka mahdollistavat itsesäätelyn ja -hallinnan esimerkiksi stressitilanteissa. Pienellä lapsella ei ole kykyä rauhoittaa itseään, vaan hän tarvitsee siihen aikuisen apua. Myös pysyvillä ja lämpimillä ihmissuhteilla on stressiä hillitsevä vaikutus. Luennon aikana on järjestetty lastenhoito, jossa mahdollisuus osallistua pyhäkouluhetkeen. Ilmoittautuminen pe 15.3. mennessä arkisin klo 9–14 p. 050 911 0797. Lisätietoja: Taina Rauhala, 050 356 4881 Ilta on kaikille avoin – tervetuloa! KOLUMNI Jumalan kansan juhla 1) Viime sunnuntaina, olin kirkon parvella laulamassa, kuulun Veisaajiin. 2) Kyllä messu nykyisellään on hyvä. Nuorille voisi antaa enemmän tehtäviä messun toteutuksessa, esim. tekstin lukeminen lukupulpetista. Tuntisivat, että heitäkin tarvitaan. 3) Marsipaani on paras täyte. RUKOUSILTOJA Miia Riihelä on tulossa jatkoa. Messukyselyitä voi tehdä muuallakin kuin itse messussa. Kyselijöitä voisi lähettää Tepoilille, kauppahuoneisiin ja niihin seurakuntiin, joissa kirkot täyttyvät. Aluksi hiljentyisin rukoukseen. Ihmisten tempuilla ei kirkkoja täytetä. Jumala vastaa rukoilevan seurakunnan pyyntöihin ja lähettää herätyksen. Pakertamalla ja viipottamalla ei välttämättä synny yhteyttä ja imua. Hyvä jumalanpalvelus syntyy levosta, rukouksesta ja Jumalan armosta käsin. Tero Konttinen johtava diakoni Klaukkalan kirkossa sunnuntaisin klo 18 3.3. Rukouskuukausi: aloitamme yhdessä rukouksen - puhe kirkkoherra Ari Tuhkanen - juontaa Johannes Haapalainen Musiikkiryhmä johtaa ylistykseen, lastenhoito. Mahdollisuus esirukoukseen, illan lopuksi iltatee. Mahdollisuus ilmoittautua esirukousryhmään työntekijöiden puolesta. Rajamäen kirkossa sunnuntaisin klo 17 10.2. ’Evankeliumin muuttava voima’ - TT Seppo Suokunnas, puhe 10.3. ’Israel - aikain merkit täyttyvät’ - europarlamentaarikko Hannu Takkula, puhe Tilaisuuksissa on esirukouspalvelua ja teetarjoilu. Seurakuntailtoja NUKARI - Raili Haapakorven kodissa, Nummenniityntie 212, perjantaina 1.2. klo 18.30 - Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni. PERTTULA - Leena ja Pekka Kaarnin kodissa, Sahamäentie 121, perjantaina 15.2. klo 18.30 - Ari Tuhkanen Tervetuloa! 6 ”K-i-v-a, kiva, kiva liikkari!” Liikkarin aloitushuuto raikaa salissa, kun seurakuntakeskuksen Nuuskamuikkuset aloittavat jokaviikkoista liikuntaleikkikouluaan. niin että lehdenpalaset lentelivät! Lapsilla on luottamus aikuiseen, että leikit ovat turvallisia. ”Liikkarissa on hauskaa! Siellä jumpataan kaikkee ja tehää.” ”Reilu peli!” Lasten nauttiessa liikunnasta ohjaajat ovat mielissään iloisten ilmeiden lisäksi myös siitä, että toiminta tukee kristillistä kasvatusta. Emme kilpaile tai vertaa toisten suorituksia – jokainen on arvokas omana itsenään. Liikuntaleikkikoulun päätarkoituksena on tukea lapsen yksilöllistä ja kokonaisvaltaista kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan. ”Mä osaan silmät kiinni ja takaperinki hyppiä! Tunnelipallojuttu on kaikkein hauskin”, Martta Orava 5v. ”En ehdi ottamaan töistä tullessani edes kenkiä pois, kun kotiläksyt näytetään innoissaan jo eteisessä!” Kotitehtävät ovat olennainen osa liikkaria. Niiden avulla vanhemmat näkevät mitä kerhossa on tehty. Ne toimivat myös vinkkinä siihen, mitä kaikkea lapsen kanssa voi tehdä. ”Isikin on sanonut, että silmiin pitää katsoa.” Tunnin sisältöön kuuluu myös hyvistä tavoista ja säännöistä keskustelu. Viimeksi olemme jutelleet tervehtimisestä. Enkeli kirkon ovella Haku seurakunnan iltapäivätoimintaan ”Niitä pituushyppypaikkoja oli kiva suunnitella.” Lapset kokevat onnistumisen elämyksiä saadessaan osallistua myös omin ehdotuksin. Millä erilaisilla tavoilla voi liikkua mahdollisimman pienenä, matalana, leveä- Nassikkapainin aluksi kaverin kanssa kätellään. Kaiken aikaa tähtäämme siihen, että liikunta on muita huomioonottavaa sääntöineen ja kaveria kannustetaan aina. Liikuntaleikkikoulu tukee liikunnallisen kehityksen lisäksi myös yhteistyötaitoja. Kuvassa pituusmittailua. nä, korkeana? Miksi on helpompi pysyä tasapainossa jalat haarallaan kuin jalat tikkusuorina yhdessä? Kokeile jotakin muuta tapaa heittää palloa! Eri vaihtoehtojen pohtiminen ja oivaltaminen on ollut lapsista mukavaa ja ohjaajatkin saavat samalla uusia kivoja vinkkejä ja näkökulmia. ”Se tuntemattomaan hyppely oli hauskaa. Sen lehden läpi.” Käytössämme on hyvät liikuntavälineet, mutta sanomalehdestä saa myös mahtavan liikuttajan. Miten jännittävää olikin hypätä ja juosta ohjaajien pitämän lehden läpi! Ja vauhdilla, ”Se juttu oli kivaa kun hypittiin yhel jalal.” Tämä on varmasti yhtä kivaa niin kerhossa kuin kotonakin yhdessä äidin, isän tai sisarusten kanssa. Ja miksi sitten kannattaa liikkua? ”Että tulee virkistystä!” Teksti Sanna Puhakka Kuvat Eeva Aro Laskiaisena riehataan ja syödään IP-toiminta tarjoaa pienille koululaisille valvotun iltapäivän, koulupäivinä klo 12–17. Se on turvapaikka koulun jälkeisille tunneille ja tarkoitettu niille lapsille, jotka muuten joutuisivat olemaan yksin kotona. Toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat lastenohjaajat. Mikäli kaikille hakijoille ei löydy kerhopaikkaa, käytetään valinnassa seuraavia perusteita: 1.) ensimmäisen luokan oppilaat, 2.) toisen luokan oppilaat, 3.) sisaruus, 4.) asuinpaikka ja 5.) arvonta. Toiminnasta perittävä maksu kuukaudessa: Huoltajilla on mahdollisuus valita joko yli neljä tuntia kestävä toiminta, tai toiminta klo 12–16 sillä edellytyksellä, että lapsi lähtee tai noudetaan toimipaikasta viimeistään klo 16.00 kaikkina päivinä. 1–11 käyntikertaa / max neljä tuntia per kerta 1–11 käyntikertaa / yli neljä tuntia per kerta 12– käyntikertoja / max neljä tuntia per kerta 12– käyntikertoja / yli neljä tuntia per kerta 40 € 50 € 80 € 100 € Toiminnassa on kuukauden irtisanoutumisaika. Maksuvapaus myönnetään erityisistä syistä, anomuslomakkeita saa lastenohjaajilta tai lapsi- ja perhetyöntoimistosta. Hakemus iltapäivätoimintaan kaudelle 2013–2014 jaetaan postitse jokaiselle kunnan alueella asuvalle, tulevalle ekaluokkalaiselle kouluun ilmoittautumispapereiden yhteydessä tai sen voi tulostaa seurakunnan sivuilta: www. nurmijarvenseurakunta.fi/lasten ja perheiden kanssa. Hakemus lähetetään perjantaihin 26.4.2013 mennessä os: Nurmijärven seurakunta, Lapsi- ja perhetyö, PL 30, 01901 Nurmijärvi. Tieto hyväksymisestä lähetetään kotiin perjantaihin 24.5.2013 mennessä. Kerho käynnistyy, mikäli hakijoita on vähintään 10 lasta/ryhmä. Seurakunnan IP-kerhot kaudella 2013–14: Harjulan IP, Viljelystie 15 Kirkonkylä, Ison pappilan IP, Pappilantie 3 Klaukkalan IP, seurakuntakeskus, Ylitilantie 6 Metsäkylän IP, Metsäkylän ala-aste Röykän IP, Toimela, Männikönaukiontie Uotilan IP, Uotilan koulu Tiedustelut: Lapsi- ja perhetyön toimisto, 050 383 0393. Kirkkovuoden pääsiäisjakso kestää laskiaisesta helluntaihin. Laskiaisesta alkaa paastonaika, neljäkymmentä päivää ennen pääsiäistä. Paasto on vakava ja hiljainen aika, niinpä laskiainen on viimeinen mahdollisuus riehata ja syödä runsaasti. Sen vuoksi mekin vietämme laskiaista riehakkaasti mäkeä laskien ja syöden hernekeittoa ja laskiaispullia. Paasto ja etenkin ruoasta paastoaminen on nykyään jäänyt vähäisemmäksi. Monet kuitenkin haluavat paastota esim. kahvista, herkuista, lihasta tms. ja tehdä jotain erityistä lähimmäisten hyväksi. Raamatun mukaan paasto on valmistautumisaika ja ainoa tie pääsiäisiloon. Koivunoksia, höyheniä ja virpomisvitsoja Ennen laskiaisena kerättiin koivunoksia maljakkoon, ja koristeltiin ne höyhenillä. Höyhenet kuitenkin riisuttiin pois tuhkakeskiviikkona paaston merkiksi. Koivunoksat jäivät näyttämään miten pitkälle pääsiäisaika oli edennyt kodissamme. Palmusunnuntaina li- Partiolaisten tulilla paistettu makkara maistuu mäenlaskun välillä. sättiin joukkoon virpojien tuomat pajunoksat, ja näin pääsiäispäivänä maljakko oli herännyt eloon. Lehdet olivat puhjenneet koivunoksiin. Ulkoilupäivä koko perheväelle Sääksin leirikeskuksessa on järjestetty jo usean vuoden ajan perheiden ulkoilupäivä Laskiaissunnuntaina. Perheillä on mahdollisuus viettää yhdessä aikaa perinteisten talvileikkien parissa. Pulkkamäki kuuluu laskiaiseen ja partiolaisten nuotiolla voi paistaa makkaraa. Poni- ja hevosratsastus harjauksineen on myös suosittu tutustumisen koh- de. Maastossa on mahdollisuus kävellä lumikengillä, joita on lainattavissa aikuisille ja lapsille muutamat. Leirikappelit ovat avoinna hiljentymistä varten. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Nurmijärven ja Hyvinkään seurakuntien kesken, ja molempien seurakuntien tiloissa on mahdollisuus perinteiseen hernesoppaan ja pannukakkuun pientä korvausta vastaan. Tapahtuma on ollut hyvin suosittu, vaikka sääkään ei ole aina ollut paras mahdollinen – päivä on ollut joskus jopa lumeton. Tapahtuman jälkeen on mukava jäädä odottelemaan pääsiäistä kukin omalla tavallaan. Hyvää talvista säätä, reipasta ulkoilumieltä ja maittavaa ruokaa! Lastenohjaajat Tarja Rantanen ja Riikka Sarmala Perheiden ulkoilupäivä Sääksissä Hyvinkään ja Nurmijärven leirikeskuksissa laskiaissunnuntaina 10.2. klo 11–15 Pulkkamäki: omat pulkat ja liukurit mukaan! Leiritulet ja makkaranpaistoa Ilmaista talutusratsastusta lapsille ponilla ja hevosella Hernekeitto ja pannari aik. 5 €, lapset 4–12v. 3 € Kahvi/pulla/makkara á 1€ Molempien leirikeskuksien kappelit ovat avoinna hiljentymistä varten Huom! Autojen pysäköinti: Pelastustiet pidettävä vapaana. Paikoitus Sääksjärventiellä vain ohjatuille paikoille. Uimarannan P-paikalle voi jättää auton. 7 Nyt ihmettelen tässä Kuolemasta on kulunut reilut kaksi kuukautta ja hautajaisistakin jo puolitoista kuukautta. Lyhyt pitkä aika, onko sellaista käsitettä olemassa? Miten voi olla yhtä aikaa kuin äsken ja kuin kauan sitten? Ihan kuin kaikki tapahtumat olisivat olleet toisessa ajassa. Onko toisia aikoja? Aika ennen ja aika jälkeen määrittää uutta ajanlaskutapaa. Ei ole ratkaisua, ei mieluista loppukohtausta. Miksi juuri Emmi? Miksi ei juuri Emmi? Vastausta en saa täällä ajassa. Ehkä joitakin kalpeita aavistuksia, katselen kuin peilistä ja yritän saada muodostettua kokonaiskuvaa. Yritän käsittää. Tapahtunut ei antaudu ehjäksi kuvaksi, siitä ei muodostu kokonaisuutta. Se on sirpaleinen. ”Suru kosketti silmäteriä, tuska toi toiset linssit. Näköala laajeni, kaukaiset rannat lähenivät.” Tulivatko toiset linssit? Laajeniko näköala vai katselenko yhtä rajoittuneena kuin ennenkin? Tuli ja ei. Laajeni ja ei. Olemmeko suoraa lähetystä? Kuolema tuli kutsumatta, lupaa kysymättä. Emme sitä nähneet, ei se pelottanut, mutta pieni koululainen, 9-vuotias Emmi noudettiin kesken lapsuuden leikkien Taivaan kotiin. Inhimillisesti ajateltuna kesken kaiken – iankaikkisuuden näkökulmasta juuri oikeaan aikaan lapsi korjattiin talteen Taivaan riemuun. Hän lähti – me jäimme ihmettelemään ja ikävöimään. Silmät verhoutuivat suruvaippaan. Sielu sai taivaskosketuk- sen. Tuli itku ja ikävä, pysyvä jälki sydämeen. ”Olemmeko me suoraa lähetystä vai tuleeko tämä videolta?” kyseli 8-vuotias poika. Kyllä me olemme suoraa, autenttista lähetystä vaikka joissakin tilanteissa toivoo ja jopa tuntuu siltä, että tämä kaikki tulee videolta. Videolta, jota voi kelata edes takaisin ja myös sammuttaa. Elämän tapahtumia voimme kelata tai ne juoksevat kuin filminauha pikakelauksella silmiemme edessä. Mutta tapahtumia emme voi muuttaa. Tapahtunutta emme saa tapahtumattomaksi. Eilinen virheineen ja onnistumisineen, iloineen ja suruineen on auttamattomasti ohi, se ei täysin samanlaisena toistu. Emme voi astua samaan virtaan uudestaan. Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, tänään auttaa Herra. Auttoi eilenkin vaikka en sitä ehkä silloin tunnistanut. Auttaa tänään vaikka usein en älyä silloinkaan. Auttaa huomenna, uskon niin – auta epäuskoani. Kivun keskellä on toivo Viime lokakuun jälkeen olen useamman kerran kysellyt pienen pojan kysymystä, onko tämä suoraa lähetystä vai tuleeko tämä videolta. Onko Emmi oikeasti kuollut? Voiko se olla totta? Miten tuollainen pieni, touhukas tyttö voi olla kuollut? Miten äsken elinvoimainen lapsi yhtäkkiä onkin pois? Jospa kaikki tulikin videolta tai oli pahaa unta, josta herään todellisuuteen? Ei ole video, ei ole unta – on liiankin totta. Käsittämättömän edessä pää painuu, sanat loppuvat. Ei ole kelvollista, mieltä rauhoittavaa selitystä. Jää vain nöyrä tyytyminen Kaikkivaltiaan tahtoon. Kapinan ja kivun keskellä on toivo, toivo Taivaan kodista, jossa rakkaat kohdataan ja arvoitukset ratkeavat. Perillä näemme kokonaisuuden, sirpaleista muodostuu ehjä kuva. ”Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt. ” (Ilm. 21:3–4) Emmi kuoli lomamatkalla viime vuonna lokakuussa ja hänet siunattiin Nurmijärvellä. Joulun aikaan hautakumpu loisti kirkkaana pimeässä yössä. ”Nyt ihmettelen tässä, näin, Herra, elämässä lastasi talutat: suot armolahjojasi ja hoidat sanallasi ja joka päivä armahdat.” (Virsi 560) Uutta armon vuotta aloitellen Sirkka Jakonen Emmin mummo ”Onko taivaan maassa leikkikaluja? Onko järven rantaa, kesän kukkia? Onko siellä jäätä? Saako luistella? Onko lumilinnaa lasten vallata? On ja paljon muuta. Mitä arvelet? Hämmästyt, kun sinne oven aukaiset. Nyt vain aavistamme taivaan autuuden. Kerran nähdä saamme omin silmin sen. Siellä vaihtaa saamme leikin maallisen leikkiin iloisempaan: Luona Jeesuksen.” Jaakko Haavio lapsiasiahenkilö Lapselta kysyminen voi pelottaa aikuista Lapsiasiahenkilön tehtäviin kuuluu tuoda lapsen ja nuoren mielipide seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Lapsivaikutusten arvioinnissa ei väheksytä edes taaperoikäisten näkemyksiä. Tämä herättää monenlaisia ajatuksia. Miksi kysellä lapselta? Onhan selvää, että aikuinen tietää paremmin, mikä lapselle on parasta. Lapselta kysyminen voisi jopa johtaa vaikeuksiin, päättömiin toiveisiin ja lapsellisiin ideoihin. Kyse on vuorovaikutuksesta Kun lapsen tai nuoren mielipiteestä ollaan kiinnostuneita, hän kokee ajatuksillaan olevan arvoa. Hänen mielipiteensä voi avata jopa uuden näkökulman. Hänelle se luo tilaisuuden tarkastella ympäristöään eri tavalla: voinko todella vaikuttaa tapahtumiin? onko aikuisten maailmassa sijaa myös minun ajatuksilleni? Tämä vuorovaikutus kasvaa lapsen mukana merkittäväksi osaksi ympäröivää yhteisöä. Kokemus oman mielipiteen kunnioittamisesta tekee näkymättömän lapsen tai nuoren näkyväksi: Se, miten minä koen asiat, ei olekaan aivan sama. Vaikka kaikki ei aina menisikään oman mielen mukaisesti, parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen on päästy yhdessä. Lapsella on myös oikeus olla kertomatta mielipidettään. Osallisuudessa on kyse ovien avaamisesta vaikuttamiselle, tehdä tilaa vuorovaikutukselle. Ujoa lasta tai hiljaista nuorta rohkaistaan ja kannustetaan tuomaan julki ajatuksiaan painostamatta. Nettimaailma voi olla tässä yksi työkalu. Tavoitteena on luoda luonteva ilmapiiri vuorovaikutukseen. Kotiseurakuntasi on sinua varten Nurmijärven seurakunta Nurmijärven lapsiasiahenkilö Pia Jaakkolalle voi lähettää ajatuksiaan ja ideoitaan seurakunnasta lasten ja nuorten näkökulmasta sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Jos olet yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä, käy tykkäämässä sivusta ”Lapsiasiahenkilö, Nurmijärvi”, ja voit kirjoittaa terveisesi myös sitä kautta. tarjoaa toimintaa, tekemistä, harrastuksia, koulutusta, kerhoja, ryhmiä, tukea ja leirejä kaikenikäisille. Olet tervetullut niin yksilönä kuin yhdessä, pariskuntana, perheenä, sisaruksina tai kaveriporukassa. Kaipaat sitten touhua ja tekemistä, tukea jaksamiseen tai jotain siltä väliltä. Seurakunta on jäsentensä näköinen ja kokoinen ja se kulkee rinnallasi elämäsi käännekohdissa. Voit tutustua monipuoliseen tarjontaan esim. nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi Yhdessä eteenpäin Kaikissa Nurmijärven seurakunnan IP- ja päiväkerhoissa toteutetaan säännöllisin väliajoin asiakaskyselyitä. Vanhemmat saavat kirjata niihin myös lapsen mielipiteen. Se kannattaa tehdä, vaikka se tuntuisikin hassulta. Myös rippileirin päätteeksi nuorille jaetaan kyselykaavake, jonka mukana saa esittää laajemminkin palautetta tai toiveita oman kotiseurakunnan toiminnasta. Lisäksi kaikki kohtaami- set seurakunnan työntekijöiden tai luottamushenkilöiden kanssa antavat tilaisuuden palautteeseen. Kaikkien yhteystiedot löydät myös nettisivuilta, jos- sa voit myös antaa palautetta vaikka nimettömänä. Lapsiasiahenkilö Pia Jaakkola [email protected] n 8 Yhteisvastuu 2013 aut Ystävä auttaa arjessa May Loeng (82) ja Moeur Mieng (81) ovat sydänystäviä vuosikymmenten takaa. Elämä on kohdellut vanhuksia kovalla kouralla, mutta ystävän tuki auttaa jaksamaan. Kambodžaa 1970-luvulla kauhulla hallinneiden punakhmerien aikana naiset sinnittelivät pakkotyössä riisipelloilla ja ojankaivuussa. - Me selvisimme, mutta lapsillemme ei käynyt yhtä hyvin, rouva Mieng kertoo. Aviomiehensä lisäksi hän menetti kaikki neljä lastaan. Kaksi poikaa pakotettiin punakhmerien joukkoihin, toiset kuolivat nälkään ja tauteihin. Rouva Loengin seitsemästä lapsesta kolme on elossa. - Minulla ei ole omaa maata, eikä omaa kotia. Myös veden kantaminen on hankalaa. Pysyn hengissä naapureideni hyväntahtoisuudesta. He antavat minun asua tässä talossa ja tuovat jos- kus ruokaa, rouva Mieng kertoo. – Rouva Loengin kanssa autamme myös toisiamme. Kun toinen meistä saa ruokaa, jaamme sen keskenämme, vanhus kuvailee. - Ennen keräsimme yhdessä metsästä kasveja, joita myimme ja joista keitimme erilaisiin vaivoihin auttavia juomia, Moeur Mieng muistelee lämmöllä yhteisiä hetkiä. Nyt en enää jaksa kävellä pitkälle ja ystäväni jatkaa työtämme yksin, hän huokaa. Ikä painaa myös hämmästyttävän pirteän oloista rouva Loengia. - Välillä tunnen olevani lopen uupunut, mutta pakotan itseni ulos kävelemään. Myyn keräämiäni kasveja ja banaaninlehdistä punomiani keittiötarvikkeita, sisukas rouva Loeng täydentää. Levolle ei ole sijaa, vaikka takana on pitkä ja raskas elämä. teksti: Salla Peltonen kuva: Ville Asikainen Vähäinenkin ruoka jaetaan aina ystävän kanssa Hyvän vanhuuden puolesta – Suurella Sydämellä Jokaisella ikäihmisellä on oikeus hyvään hoitoon ja palveluihin. Jokaisella ikäihmisellä on myös oikeus toisen ihmisen seuraan – osallisuuteen yhteiskunnassa. Jokaisella on oikeus inhimilliseen vanhuuteen. Yli 300 000 suomalaista vanhusta kokee itsensä yksinäiseksi. Syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Moni jää kotiinsa yksin liikuntakyvyn heikentämänä tai masennuksen vallassa. Vanhuus ei ole uhka, mutta yk- sinäisyys on ja neljän seinän sisälle voi kätkeytyä mitä tahansa. Vanhuus ei ole kaikille samanlainen ikäjana. Siinä missä toinen vanhus matkustaa ja harrastaa, toinen jää yksin kotinsa vangiksi. Lapset asuvat kaukana. Tulee sairastumisia ja taloudellinen tilanne saattaa sairastelun takia muuttua huonoksi. Vanhustyön Keskusliiton tutkimuksen mukaan yksinäisyys koettelee kolmannesta vanhuksista. Kambodzassa ei ole eläkejärjestelmää, ei myöskään vanhusten tukipalveluja. Selviytyäkseen elämässä vanhukset työskentelevät elämänsä loppuun saakka. Osa vanhuksista huolehtii myös orvoista lastenlapsistaan, koska omat lapset ovat kuolleet mm. aidsiin. Perinteisesti lapset ovat Kambodzassa huolehtineet ikääntyneistä vanhemmistaan. Jos lähisukulaisia ei ole, moni vanhus joutuu elämään muiden armoilla tai muuttamaan buddhalaistemppeliin, jossa vanhukset saavat asua työpanostaan vastaan. Yli 60-vuotiaista n. 68 % on edelleen töissä. Suomessa seurakunta ja sen diakoniatyö tekevät arvokasta työtä hyvän vanhuuden puolesta. Näin on myös Nurmijärvellä. Eris- täytyneitä vanhuksia tulee auttaa kiinnostumaan jälleen elämästä ja tässä työssä me vapaaehtoiset voimme olla suureksi avuksi. Tarvitaan välittämistä ja ymmärrystä, halua ottaa vastuuta ja vastuu vanhusten huolenpidosta on muilla kuin heillä itsellään. Kutsun Sinua lipaskerääjäksi – jo tunti ajastasi kerääjänä tuo hyvän mielen monelle vanhukselle. Seurakunnassamme on myös lipaskeräyksen lisäksi monia muita vapaaehtoistöitä, joihin voit halutessasi ilmoittautua osoitteessa www.suurellasydamella.fi Kevään aikana järjestetään konsertteja ja tapahtumia, joihin osallistumalla tuet hyvää, vireää vanhuutta Suomessa ja Kambodzassa. Ole Arkienkeli. Osallistuu vuoden 2013 Yhteisvastuukeräykseen ja tue näin lähelläsi ja kauempana olevien vanhusten hyvinvointia. Mielestäni vanhusten löytäminen ja auttaminen on meidän kaikkien tehtävä. Sirpa Rantala yhteisvastuukeräyspäällikkö Anna tunti ajastasi – ilmoittaudu mukaan lipaskerääjäksi. Lipaskeräystempaukset taajamissa perjantaina 8.2. ja lauantaina 9.2. Tuntikin riittää, kaksikin voit antaa. Jos kiinnostuit, ole hyvä ja soita keräysvastaaville. Heiltä saat myös ohjeet, kuinka toimia. Klaukkala: Anna Handroo, 050 343 5093 Nurmijärven kirkonkylä: Armi Manninen, 040 840 5134 Rajamäki: Tarja Tikkaoja, 040 507 5290 9 ttaa yksinäisiä vanhuksia Kotikäynnillä Pentti Lehto asuu vaimonsa Soilen kanssa omakotitalossa Röykässä. Pentti on sairastanut vuosia. Ms-tauti ja lihasrappeuma ovat tuttuja sairauksia monelle ikääntyvälle. Nyt Pena liikkuu pyörätuolin avulla. Ajatuksenjuoksu on ripeää, vaikka omatoiminen liikkuminen rajoittuu terassille. Siinäkin on kaiteet, ettei pyörätuoli lipsahda alemmas, niin kuin kerran on käynyt. Irma Heikkinen osallistui vuosia sitten Kairosmajalle, Pyhätunturin maisemiin suuntautuneelle leirille. Sieltä hän sai kipinän vapaaehtoistoimintaan. Kun omat lapsetkin ovat jo aikuisia, Irma päätti osallistua ystäväpalvelukurssille saadakseen toisten auttamisesta sisältöä elämään. Yhteys yksinäiseen Irma sai yhteyden Penaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anneli Järvisen kautta. Sitä ennen Penan vaimo, Soile, oli jo kysellyt Annelilta ystävän perään. Omaishoitajalle on luvattu muutama vapaapäivä kuukaudessa, mutta käytännön järjestelyt ovat kaikkea muuta kuin lomaa. - Monta kertaa olen todennut, että on helpompaa hoitaa Penaa kotona, kuin järjestellä hoitaja tahi avustaja lomapäiviksi. Myös tilapäisen hoitopaikan järjestäminen on käytännössä hankalaa, toteaa Soile kahvikupin äärellä. Yksinäisyys pysäyttää Yhteisvastuukeräys haastaa kansalaiset torjumaan vanhusten yksinäisyyttä Suomessa ja Kambodzassa. Uusi kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Rantala aloitti myös keräyspäällikkönä. ”Lähimmäinen on jokaiselle tärkeä. Kukaan ei voi yksin aikaansaada kovinkaan paljoa. Vain toinen ihminen voi antaa aikaa, läheisyyttä ja kumppanuutta yksinäiselle.” Näin Sirpa Rantala perustelee yhteisvastuukeräykseen osallistumista. On vain aikaa Penalla on vain aikaa. Kaverit ovat kuolleet tai karsastavat kotiin tulemista. Kerran kahdessa viikossa Irma käy tapaamassa Penaa. Tällöin Soile-vaimo pääsee lähtemään raamattupiiriin Röykän Toimelaan. - Se on oikeastaan mun ainut harrastus. Voin luottaa Irmaan ja pääsen hengähtämään hetkeksi, toteaa Soile. Yksinäisyyttä on yhä enemmän Arvokasta duunia Irman ja Penan yhteiset maanantai-illat kuluvat kuulumisten vaihdossa, telkkaria katsellessa ja joskus Irma leikkaa myös Penan hiukset. - Se on aina erityinen päivä, kun menen tapaamaan ystävääni. Ystävä valmistautuu jo aamusta alkaen. Hän on kertonut ajattelevansa, että tänään on se päivä, kertoo Irma. - Meillä on rentoa ja mukavaa yhdessä. Kerran olin työpäivän jälkeen väsynyt ja mainitsin siitä Penalle. Hän tokaisi, että sä voit käydä tuohon lepäämään! Teksti ja kuva: Tero Konttinen Tehdään yhdessä hyvä keräys ja autetaan yksinäisiä vanhuksia. Koko ajan vanhusten osuus väestöstä lisääntyy. Apu yksinäisyyteen on joskus pieni ulkoilulenkki tai juttutuokio vanhuksen kanssa. Ikään kuin saatellaan porukalla ihmisiä hyvään ja arvokkaaseen vanhuuteen. - Vanhuus tulee jokaiselle, mikäli sairaus tai tapaturma ei vieraile sitä ennen. Itse kullekin olisi terveellistä opetella pysähtymistä jo nyt. Kun vielä on voimaa ja tahtoa. Ja jos ei kiireiltään ehdi pysähtyä, voi ohi kulkiessaan tipauttaa rahaa vaikkapa keräyslippaaseen, rohkaisee Sirpa. Joskus sitä havahtuu liian myöhään. Sitten kun pysähdys tulee, jää miettimään, olisinko voinut tehdä jotakin toisin. Teksti ja kuva: Tero Konttinen Lahjoitukset: LAHJOITA VERKKOPANKISSA Rahankeräyslain mukaan tilisiirtolahjoitukset tulee osoittaa valtakunnalliselle Yhteisvastuukeräyksen tilille: Nordea FI 16 2089 1800 0067 75 Pohjola Pankki FI 14 5000 0120 2362 28 Sampo FI 81 8000 1600 0516 51 Handelsbanken FI 81 3131 1000 4651 24 Aktia FI 82 4055 0010 4148 41 Ålandsbanken FI 53 6601 0002 2825 80 Saajaksi merkitään Yhteisvastuukeräys + viitenumero 308 401 (tällä viitenumerolla lahjoitus kirjautuu Nurmijärven seurakunnan tulokseen) Lisätietoa: www.yhteisvastuu.fi Irma voi leikata tarvittaessa Penan hiukset. Yhteinen nauru ja leppoisa oleminen ovat käsin kosketeltavissa. Yhteisvastuun hyväksi monin tavoin Älä pidä hoppua Nyt olen jo vanha vaari, pian loppuu elämän kaari. Ei sitä tiedä ihminen matkansa määrää, mutta kovasti se täällä häärää. Kuka on lukkari, kuka on pappi, monelta elämän vauhdissa loppuu happi. Moni jo sairaalan sängyssä makaa, kun ei oo sydänääni ihan vakaa. Kun pistät vähän jarrua hoppuun, et pala ihan loppuun. Älä oijo kaikkia mutkia, hyvä on vähän itseään tutkia. Nurmijärven keräyspäällikkö Sirpa Rantala 040 840 8364 [email protected] Keräyssihteeri diakonissa Minna Väänänen 050 356 4936 [email protected] Valo Kansainvälinen naisten hemmotteluilta voittaa -konsertti Näät vielä silloin kuinka lapsesi varttuu, ja lapsenlapsia karttuu. Silloin kaivataan mummia ja pappaa, kun pieni käsi kiinni nappaa. Markku Ratinen Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa torstaina 7.3. klo 17–20.30. Sari Meller Kirkon Ulkomaanavusta kertoo naisten elämästä ja voimaantumisesta Kambodzssa. Mahdollisuus hoitoihin. Kambodzalainen buffet-tarjoilu. Arpajaiset. Saunomismahdollisuus (sisäsauna). Osallistumismaksu 20€ yhteisvastuun hyväksi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen pe 1.3. mennessä: Anna Handroo, 050 343 5093. Lämpimästi tervetuloa! Klaukkalan kirkossa su 3.2. klo 18 - Klaukkalan kirkon kuoro - Jaana Jäkälä, laulu - Mikko Peltokorpi, kuoron johto ja laulu - Ritva Viitala-Aaltio, piano - Minna Purhonen, viulu - Timo Purhonen, kitara - Tiia Purhonen, harppu - Josi Purhonen, sello Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 € Yhteisvastuun hyväksi 10 NUORTEN KEVÄT ’13 NURMIJÄRVI Nuorisotalossa, Pappilantie 1 - Isoskoulutus ti klo 18-20: 5.2./ 5.3./19.3./2.4./16.4./30.4. - Kuppila to klo 15-18 (ei vkoilla 8,9) - Kuppila pe klo 17-20: 8.2./15.2./ 1.3./15.3./22.3./5.4./12.4./19.4./26.4./3.5./ 10.5./24.5./31.5. - Nuortenillat to klo 18-20 (ei viikoilla 8 ja 9) Nurmijärven kirkossa, Aleksis Kiven tie - Messu su klo 10 Mukaan bänditoimintaan www.korppu.net/bänditoiminta Iiris Savolainen, [email protected], 050 320 7397 KLAUKKALA Seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa, Ylitilantie 6 - Kuppila ti klo 17-20: 15.1.–14.5. (ei 19.2./26.3./9.4.) - Isoskoulutus ke klo 17-19: 30.1./13.2./ 27.2./13.3./20.3./3.4./17.4./8.5. - Wanhojen isosten ilta ke klo 18-20: 6.3./10.4./15.5. - Toimintatorstai to klo 18-20: 17.1.–16.5. (ei 21.2./28.3./9.5.) Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 - Messu kirkossa su klo 12 RAJAMÄKI Rajamäen Hellaksella, Kievarintie 14 C - Isoskoulutus ke klo 17-19: 30.1./13.2./13.3./27.3./10.4./24.4./8.5. - Nuortenillat ke klo 17-19: /6.2./6.3./20.3./3.4./17.4./15.5. - Wanhojen isosten illat ti klo 17-20: 12.3./23.4. - Hellas-Kuppila to klo 17-20 (ei viikolla 8) - Hellaksen pelikerho pe klo 18-21 Projekti lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi Iiris Savolainen Tulevan kevään aikana seurakunnan nuorisotyö käynnistää projektin syrjäytymisen vähentämiseksi. Kohderyhmänä ovat alakouluikäiset lapset ja heidän perheensä. Projekti on kolmivuotinen ja sen vetäjäksi etsitään ammattitaitoinen henkilö. Työ tulee olemaan monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Tehtävänkuvaus tarkentuu, kunhan työntekijä saadaan mukaan suunnitteluun. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on viimeaikoina kiinnitetty laajalti huomiota. Tasavallan presidentti on esittänyt yhteistyöhaasteen kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville syrjäytymisen vähentämiseksi. Myös Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto on asettanut erääksi toiminnan painopisteeksi juuri syrjäytymisen vähentämisen. Aikuisen puute on usein syynä lasten eriytymiseen ja sulkeutumiseen. Lopulta yksinäisyys ja jopa masentuneisuus saavat yliotteen. Aikuisia tarvitaan kuuntelemaan, ohjaamaan, kannustamaan, rohkaisemaan Yksin … ja ennen kaikkea kohtaamaan lapsi. On todennäköistä, että vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita tarvitaan projektin edetessä. Joku nuori tai lapsi voi kaivata juuri sinua. Olet tervetullut mukaan. Arto Kantola johtava nuorisotyönohjaaja VARHAISNUORTEN KERHOT JA LEIRIT Kerhot ovat maksuttomia, ilmoittautuminen kerhopaikoissa KIRKONKYLÄ, NUORISOTALO Pienoismallikerho ma 16.30–19.00 Kokkikerho ke 17.00–18.30 Valmentava koulutus ma 17.00–19.00 (28.1., 4.3., 8.4., 6.5.) Kuntonyrkkeily koko perheelle RÖYKÄN TOIMELA Varhaisnuorten kerho ke 17.30–19.00 Vanhempien ja lasten askartelukerho ke 17.30–19.00 (17.10, 7.11, 5.12.) Vanhempien ja lasten askartelukerhot VALKJÄRVEN KOULU Varhaisnuorten kerho ma 17.30–19.00 Harjula, Viljelystien kerhotila ma 18.-19.30 (11.2., 11.3., 15.4., 13.5.) LEPSÄMÄN KOULU Varhaisnuorten kerho ti 17.00–18.30 - Safarit Nurmijärven kirkossa ja sen ympäristössä (Kirstaantie 5-7) su alk. klo 10: 10.2. / 10.3. / 17.3. - Isoskoulutusleirit Sääksissä: 1.–3.2. / 8.–10.2. / 8.–10.3. - Isorontti-isospäivä Mäntsälässä la 6.4. - Bänditapahtuma Roinelassa la 13.4. klo 16-19 - Nuorten messu Klaukkalan kirkossa su 14.4. klo 18 - Isoseikkailu Klaukkalan kirkolla la 20.4. - Nuortenleiri Sääksissä 17.-19.5. - Nuorten kevätjuhla Sääksissä su 19.5. KLAUKKALAN KIRKKO Pienoismallikerho ti 18.30–20.00 KLAUKKALAN KOULU Varhaisnuorten kerho to 18.00–19.00 Nuorisotyönohjaajat: Arto Kantola, 050 310 1045 Iiris Savolainen, 050 320 7397 Terhi Kokko, 050 421 0109 Timo Liimatta, 040 566 1475 HARJULA, VILJELYSTIEN KERHOTILA Vanhempi-lapsi askartelukerho ma 18.00–19.30 (11.2., 11.3., 15.4., 13.5.) Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7 Messu su klo 10 TAPAHTUMAT, LEIRIT JA RETKET Erityisnuorisotyö ja Saapas: Mallu Timonen, 040 727 6754 Musiikkikasvatus: Kirsi Rättyä, 050 576 7855 www.korppu.net Sähköposti: [email protected] HAIKALA, KETUNKALLION KERHOTILA Varhaisnuorten kerho ke 17.00–18.30 PALOJOKI, NUORISOSEURAN TALO Varhaisnuorten kerho ke 16.00–17.30 METSÄKYLÄN KOULU Pelikerho tytöille ja pojille ma 17.00–18.00 (1-3lk) ma 18.00–19.00 (4-6lk) RAJAMÄKI, HELLAS Pienoismallikerho ti 16.30–18.00 RAJAMÄKI, LÄNSIKAAREN KOULU Varhaisnuorten kerho ma 17.00–18.30 Sählykerho to 16.0–17.00 KIVENPUISTON KOULU Sporttikerho Salibandykerhot: Lepsämän koulu Palojoen koulu Rajamäki, Länsikaaren koulu: Isoniitun koulu pe 16.00–17.00 ti 17.00–18.00 ti 17.00–18.30 to 16.00–17.00 ke 15.30-16.30 Leppälammen nuorisoseuran talolla Rajamäki, Budo-Sali, Kievarintie 12-16 ma 19.00–20.30 ke 19.00–20.45 Röykän Toimela ke 17.30–19.00 (6.2., 20.3., 24.4., 15.5.) Varhaisnuorisotyön leirit Sääksin leirikeskuksessa 1. 2. 3. 4. Tyttöleiri 5.-7.4. Varhaisnuorten leiri 3.-5.5. Äiti-lapsileiri 10.-12.5. Isä-lapsileiri 24.-26.5. Leirimaksu aikuisilta 50 €, lasten hinta 40 €, sisaralennus 50 %. Ilmoittautuminen seurakunnan vaihteeseen, puh. 09 878 9960. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje. Yhteystiedot: Maritta Kopsala, 050 343 5086, [email protected] Markku Pispala, 040 556 5863, [email protected] 11 Miehet laulavat rakkaudesta Rakkaus – jos mikä – on aihe, josta sopii kirkossa laulaa. Rakkaus on iloa, rakkaus on kaipuuta, rakkaus on kipua, rakkaus on suurin, eikä se koskaan katoa. Suomalainen mies ei osaa puhua rakkaudesta, mutta laulaa osaa. Lauluja rakkaudesta -konsertissa kolme menestynyttä suomalaista miesartistia Jore Marjaranta, Kristian Meurman ja Sami Saari esittävät omasta mielestään kauneimpia rakkauslaulujaan. Jore Marjaranta Kemijärvellä syntynyt Jorma (Jore) Marjaranta nousi kuuluisuuteen 1990-luvun alussa Leningrad Cowboysin jäsenenä. Keväällä 2000 soolouransa startanneen Joren ura valovoimaisena ja menestyneenä sooloartistina on ollut upea. Tehokkaat melodiat, omintakeinen ääni ja loistavat livekeikat ovat elementtejä, joista hänet artistina parhaiten tunnetaan. Hän sai tunnettavuutta, kun hänen esittämänsä versio kappaleesta ”Tunteisiin” valittiin Salatut elämät -sarjan tunnusmusiikiksi vuosille 2001–2004. Sami Saari Tampereelta kotoisin oleva Sami Saari on laulaja, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja kitaristi. Siviiliammatiltaan hän on suutari. Saari on pitkän linjan muusikko, jonka oma sooloura alkoi vuonna 1997 julkaistusta Do re mi -albumista ja jatkui 1999 ilmestyneellä Samtheman-levyllä. Sami tunnetaan parhaiten hiteistään ”Ainutkertainen”, ”Sen luonteinen mies”, ”Mä teen oikein”, ”Onnen kyyneleet” ja ”Iisimmin”. Vuonna 2010 hänestä tuli Dallapé-orkesterin laulusolisti. Samista on käytetty nimityksiä ’Suomisoulin kuningas tai kummisetä’, mutta itse hän tituleeraa itseään ”suomalaisen soulmusiikin pienviljelijäksi ja suurkuluttajaksi”. Kristian Meurman Vuoden 2007 Idols-laulukilpailussa neljänneksi sijoittunut, Espoossa syntynyt Kristian Meurman levytti esikoisalbuminsa Ensiaskeleet vuonna 2007. Se myi kultaa ylittäen 15 000 kappaleen rajan. Meurman osallistui Euroviisujen 2008 Suomen karsintoihin kappaleella Jos en sua saa ja pääsi finaaliin. Kristian on kertonut avoimesti julkisuudessa kärsineensä bipolaarihäiriöstä. Hänet on nimetty Hyvän mielen lähettilääksi 2011 Mielenterveyden keskusliiton toimesta. Meurmanilla on myös rock-yhtye Agathon’s Legacy, joka on julkaissut vuonna 2004 omakustanne-CD-singlen nimeltä Everyman / Tears for You. Kitaramusiikin helmiä Diplomikitaristi Janne Lehtinen on koonnut konserttiohjelmaansa klassisen kitaran 1900-luvun suosituimpia kappaleita. Ohjelmassa kuullaan brasilialaisen Heitor Villa-Lobosin Riossa vuonna 1940 säveltämät viisi preludia. Näissä preludeissa kitara soi kauneimmillaan ja ne tarjoavat mahdollisuuden monenlaisiin tulkintoihin. Lisäksi Lehtinen soittaa espanjalaisen Federico Moreno-Torroban kappaleita. Torroba oli ensimmäinen säveltäjä joka sävelsi klassisen kitaran pioneerille, Andres Segovialle. Kitaralle sovitetuista kappaleista mukana on J.S. Bachin alun perin sooloviululle säveltämä Chaconne. Se on usein soinut kitarakonserteista siitä lähtien kun Segovia sen ensimmäisenä esitti vuonna 1935. Kitaramusiikin helmiä -ohjelman päättää Antonio Lauron venezuelalaiset valssit, jotka ovat latinalais-amerikkalaista kitaramusiikkia parhaimmillaan. Diplomikitaristi Janne Lehtinen esittää klassisen kitaran suosikkikappaleita Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6, Klaukkala, perjantaina 8. päivänä helmikuuta kello 19. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelman hinta on 10 €. Klaukkalan kirkossa Lauluja rakkaudesta näiden kolmen miehen esittämänä kuullaan Klaukkalan kirkossa Marian ilmestyspäivänä 17.3. kello 18. Konsertin järjestävät Nurmijärven seurakunta, Otus-tuotanto Oy ja NJS 98. Lippuja myy NJS 98 jalkapallojoukkue, á 15 euroa. Joukkueen yhteyshenkilö on Elisa Sormunen, 044 558 3866. Seurakunta järjestää konsertin lastenhoidon, johon ilmoittautuminen on maanantaihin 11.3. mennessä p. 050 911 0797. HENGELLISEN MATKAKUMPPANUUDEN ILTA Klaukkalan kirkolla alkaa kevättalvella uusi hengellisen matkakumppanuuden ryhmä. Ryhmä kokoontuu maalistoukokuussa keskiviikkoiltoina yhteensä viisi kertaa. Illoissa luetaan Raamatun tekstiä, kuunnellaan hiljaisuudessa, mitä se itse kullekin puhuu ja jaetaan siitä ajatuksia sen verran kuin hyvältä tuntuu. Ryhmä sopii jokaiselle, joka haluaa syventää suhdettaan Raamattuun. Yhdessä sitoudutaan toisten ajatusten ja mielipiteiden kunnioittamiseen. Kokoontumiset ovat Klaukkalan kirkon takkahuoneessa keskiviikkoina 13.3., 20.3., 10.4., 17.4. ja 8.5. klo 18.30– 20.00. Lämpimästi tervetuloa mukaan. Lisätietoa ryhmästä saa siihen osallistuvilta Klaukkalan papeilta Leena Sipolalta, 050 310 1042 ja Riitta-Leena Sihvolalta, 050 468 6925. Ihanteellinen leiri- ja juhlapaikka Sääksjärven rannalla. Juhla-, kokous-, sauna- ja majoitustilat. Haukilammentie 35, 05250 Kiljava Pitopalvelu. Puh. 040-5942350, www.haukilampi.fi TERVETULOA! Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun toimisto Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15 Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085 www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15 MA–PE 8–20 LA 9–14 SU 10–14 VUOKRATTAVANA KOKOUS- JA JUHLATILAA 60 HENKILÖLLE RAJAMÄEN LIIKERISTEYKSESSÄ (os. Kiljavantie 1, Rajamäki) Tied. p. 050-332 6819 ja Aulikki Markkanen p. 09 2900 297 koti Rajamäen Työväenyhdistys ry. Terveys ennen kaikkea Rajamäen Apteekki Urttilantie 1, 05200 RAJAMÄKI Puh. (09) 290 1328 www.rajamaenapteekki.fi Olemme suomalainen palveleva perheyritys, huippuammattilaisemme ovat pitäneet huolta pääkaupunkiseudun asukkaista jo vuodesta 1968. Lämpimästi tervetuloa! Katso kattava palvelutarjontamme www.vantaanlaakarikeskus.fi AJANVARAUS (09) 5041 0122 Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011 12 Tanjan kotirumba lähti rullaamaan Ruoanlaitto tuntuu nykyään Tanja Metsolasta taas kivalta. Yhteisvastuun rahoilla pidettävällä Kotirumba rullaamaan -ruokakurssilla sai rohkeutta kokeilla ja soveltaa erilaisia reseptejä. Vaihtelu virkistää. Ruokaan voi laittaa jotain myös ohjeen ohi tai jättää pois sellaista, mistä ei pidä. Tanja on kolmen lapsen yksinhuoltaja Rajamäeltä. Hän oli vielä vuosi sitten vanhempainlomalla ja siis kotiäitinä kotihoidon tuella. - Päivät kuluivat samaa rataa. Oma aika ja harrastukset jäivät taustalle, kaipasin vaihtelua arkeen. Ruoanlaitto tuntui tylsältä puuhalta – mutta pakkohan se oli. Tuli laiteltua aina vuorotellen niitä vakkariruokia: perunoita, jauhelihaa, nakkeja, jne, kertoo Tanja. - Sitten huomasin Seurakuntaviestissä ilmoituksen Kotirumba rullaamaan -kurssista. Kiinnostuin heti ja soitin saman tien ystävättärelleni ja houkuttelin hänetkin mukaan. Tanjan mielestä yksi tärkeä pointti oli se, että lastenhoito oli kurssin ajaksi järjestetty. - Meidän perheellä ei ole tukiverkkoa tällä seudulla, joten äidille ei juuri vapaata löydy. Kurssilla voisi hetken olla irti lapsista ja tehdä jotain yhdessä toisten aikuisten kanssa. työtavoista ja ruoka-aineiden yhdistelemisestä. Rauha valmistaa ja rauha syödä Osallistujien mielestä ruoan valmistaminen rauhassa oli mukavaa. Kukaan ei pyörinyt jaloissa, ei pyytänyt mitään – sai tehdä kaiken yhtä päätä valmiiksi. - Istuimme kaikki äidit yhdessä katettuun pöytään. Haistelimme ja maistelimme ja jaoimme vinkkejä. Hetken söimme keskenämme ennen kuin kutsuimme lapset hoitajineen pöytään kanssamme. Syötyämme oli vielä jälkien siivous. - Samalla saimme opastusta ja hyviä vinkkejä keittiön siistinä pitämiseen. En olisi ennen uskonut, mitä kaikkea voi tehdä esim. ruokasoodalla, naurahtaa Tanja. Makutottumuksia voi myös laajentaa. - En ole koskaan pitänyt kaalista, mutta kun sain kurssilla tehtäväksi valmistaa siitä aterian, niin hämmästyen huomasin lähes pitäväni siitä. Kyllä kannatti lähteä mukaan Kurssilla oli hyvä yhteishenki. Perttula-Uotilan Martat vastasivat lastenhoidosta. Lapset viihtyivät ja lisäksi tädit neuloivat lämpimät sukat jokaiselle lapselle. Kurssin päätteeksi jokainen sai vielä kotiin viemisiksi Marttojen Penninvenyttäjän keittokirjan ja kaksi kassillista ruoka-aineita ja joitain siivousvälineitä. - Keittokirja on ollut ahkerassa käytössä ja reseptejä on jaettu kavereillekin. Juhlaruoaksi perheellemme on tullut marinoitu pastasalaatti. Sitä syötiin niin juhannuksena kuin joulunakin. Ja suklaakeksejä on paistettu usein, iloitsee Tanja. - Lapset tulevat nykyään mielellään mukaan ruoantekoon, pilkkomaan porkkanoita tai kurkkua ja kattamaan pöytää. Kun yhdessä tehdään, niin ruokakin maistuu paljon paremmalta. - Kurssiporukka oli mahtava, aivan ihania ihmisiä. Olimme kaikki mukana joka kerta. Siinä syntyikin sitten juttua vähän kaikesta. Lopussa vaihdeltiin puhelinnumeroita ja joidenkin kanssa pidetään vieläkin yhteyttä. Teksti ja kuva Birgit Tolvanen Kotirumba rullaamaan Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla toteutettiin hanke työnimellä Lapsiperheen ruokaturva, joka jatkossa on kulkenut Marttaliiton hankkeena nimellä Kotirumba rullaamaan. Nurmijärven seurakunnan diakoniatyö on järjestänyt yhdessä Uudenmaan ja Perttula-Uotilan Marttojen sekä Nurmijärven kunnan perhetyön kanssa Kotirumba rullaamaan -kurssin kolme kertaa. Kurssi on osallistujille ilmainen, jokainen saa omakseen Marttojen Penninvenyttäjän keittokirjan ja viimeisellä kokoontumiskerralla 50 euron ruokakassin. Kotirumba on Omppulinnan tiloissa neljä kertaa kokoontuva ryhmä edullisen, helpon ja terveellisen ruoan laitosta. Yhdessä valmistetaan maukasta kotiruokaa Penninvenyttäjän keittokirjasta, nautitaan ateria ja lopuksi tehdään jälkityöt. Kurssilla saa vinkkejä edullisten ruokaostosten tekemiseen ja monipuolisten ateriakokonaisuuksien valmistamiseen. Myös muita kodinhoitoon liittyviä asioita käydään läpi. Vetäjinä toimivat kotitalousneuvojat Anneli Martin ja Hanna Pikkarainen, jotka vastaavat kurssin teoriaosuudesta ja käytännön ohjeiden antamisesta. Perttula-Uotilan Martat huolehtivat lapsista kurssin aikana. Seuraava Kotirumba rullaamaan - ruokakurssi maaliskuussa on jo täynnä. Hyvä ohjelma kannusti kokeilemaan Kurssille mennessä Tanjalla ei ollut ennakko-odotuksia. - Tuntui vaan niin upealta lähteä johonkin mukaan! No, ehkä odotin joitain uusia reseptejä. Kurssiohjelma oli hyvin suunniteltu. Siitä vastasi Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Hanna Pikkarainen. - Joka kurssikerran aluksi istuimme ja juttelimme jostakin kodinhoitoon tai ruoanlaittoon liittyvästä aiheesta. Sen jälkeen katsottiin, mitä aineita oli tarjolla ja yhdessä sovittiin kuka mitäkin valmistaisi. - Ruokaa valmistimme joko yksin tai pareittain. Opettajat olivat kannustavia ja auttoivat sitä mukaa, kun joku apua kaipasi. He antoivat uusia ja hyviä ideoita eri Silakkafilee pysyy hyvin rullalla kun sen sitoo cocktailtikulla. Kurssilaiset saivat paljon hyviä vinkkejä ruoanlaittoon ”On hienoa, että Yhteisvastuukeräyksen varoilla tehdään jotain ihan tässä lähellä, omassa kotikunnassa”, kiittää Tanja Metsola. Lisätietoa tulevista Kotirumba rullaamaan -ruokakursseista: diakoninen perhetyöntekijä Tarja Kolari, 050 430 8420 [email protected] kunnan perhetyöntekijä Anne Naumanen, 040 317 4093 [email protected] Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä? Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi? Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi? Haluatko tietoa miten tukea ja auttaa lastasi? VERTTI VERTAISRYHMÄ masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville vanhemmille ja heidän 8–12 -vuotiaille lapsilleen. Vertaisryhmätoiminta on ennaltaehkäisevä toimintamuoto, joka tarjoaa tukea lapsille ja vanhemmille. Tavoitteena on lisätä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta. Vanhempien ja lasten yhteiset ryhmätapaamiset ovat tärkeä osa Vertti-ryhmää. Vertti-ryhmässä kokemusten jakaminen ja vanhemmuuteen sekä lapsiin liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla. Vanhemmille annetaan tietoa sairauden vaikutuksista lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Vanhemmat voivat keskustella vanhemmuudesta vertaistensa kanssa. Lasten ryhmä tarjoaa tietoa vanhemman sairaudesta. Se antaa mahdollisuuden kokemusten jakamiseen muiden lasten kanssa erilaisten tehtävien ja leikkien kautta. Lasten kysymyksille ja keskustelulle on varattu aikaa. Vertti vertaisryhmä alkaa lokakuussa Omppulinnassa, Rajamäentie 9 B, Nurmijärven kirkonkylässä. Ryhmätapaamisia on yhteensä 10. Ryhmän ohjaajina toimivat seurakunnasta: diakoninen perhetyöntekijä Tarja Kolari, lastenohjaajat Katariina Kuronen ja Anne Kontturi sekä kunnan perhetyöntekijät Kati Aaltonen ja Anne Naumanen Lisätietoja ja ilmoittautuminen elokuun loppuun asti: - vanhempien ryhmän ohjaaja Tarja Kolari, 050 430 8420, [email protected] - lasten ryhmän ohjaaja Anne Naumanen, 040 317 4093, [email protected] Israel piiri Ystävyyden Kammarilla keskiviikkoisin 20.2., 20.3., 17.4. ja 15.5. klo 18 Hyvän Sanan iltapäivät Nurmijärven seurakuntakeskuksessa sunnuntaisin klo 15 3.2. ’Minä olen teidän kanssanne joka päivä’ - Eero Ahonen, Kansanlähetyksen lauluryhmä 3.3. ’Elämän helteessä’, tuoreita terveisiä Keski-Aasiasta -Eeva Halonen ja Kansanlähetyksen lauluryhmä 14.4. ’Anteeksiantamisen haaste’ - Danielle Miettinen - Jussi ja Virva Saari, musiikki Jokaisessa iltapäivässä kahvi/teetarjoilu, lapsille omaa ohjelmaa, sekä mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. 13 Salaattipöytä ( 6.-) ma-pe klo 11-13 ja Keittolounas ( 5.-) joka jatkuu huhtikuun loppuun asti. voit tilata pitopalvelut, Erikoiskahvit 2,50 Meiltä täyte- ja voileipäkakut, PISAROITA Minä, muukalainen Kaksivuotias Anni halusi syödä keksiä, ja pyysi sitä äänekkäästi. Toistuvista pyynnöistä ja nousevasta kiukusta huolimatta äiti ei heltynyt. ”Titten Anni lähtee poit!” hän ilmoitti, otti mukaan ensimmäisen käteensä osuneen lelun ja laahusti hitain, raskain askelin eteiseen. Pian hän seisoi neuvottomana ulko-oven edessä. Hetken siinä seistyään hän purskahti sydäntä särkevään itkuun: ”Anni on ihan ykkin. Anni on ihan ykkin...” Siinä hän nyyhkytti: pieni tyttö yksin suuressa maailmassa, oman kodin eteisen lattialla. Onneksi hän oli pian valmis tulemaan äidin syliin lohdutettavaksi. Viime aikoina olen pohtinut ihmisen yksinäisyyttä, etenkin sisäistä kokemusta perimmäisestä yksin olemisesta. Se on eksistentiaalinen kokemus, joka lähenee kauhua: olenko yksin maailmassa, tunteeko kukaan minua oikeasti, onko kukaan minua varten? Hylätäänkö minut yksinäisyyteen, joka ei pääty? Se ajoittainen kokemus, niin luulen, on yleisinhimillinen. Sen juuri on ehkä syntymisen järisyttävässä hetkessä – miten kauhistunut mahtaa vastasyntynyt olla! Aivan varmasti yksinäisyyden kauhu liittyy kuolevaisuuteen. Me synnymme ja kuolemme yksin ja siinä välissä koemme monta pientä tai suurta hylkäämistä. Kun kukaan ei viime kädessä hallitse elämää, jokainen on pysyvästi elämän, Jumalan ja toisen ihmisen armoilla – muukalainen kotonaankin. Ei ole helppoa päästää tietoisuuteen omia surujaan ja pelkojaan, saati sisäistä yksinäisyyttään. On mukavampaa napauttaa tv tai tietokone päälle ja antaa viihteen ja tietotulvan viedä ajatukset muualle. Mutta oman yksinäisyytensä kokemuksen tunnistaminen ja kuulostelu voi olla tärkeä asia. Sehän kertoo paljon ihmisenä olemisesta – paitsi itsestä myös toisesta. Se on ihmisen osa: ikuinen kaipuu yhteyteen. Se kaipuu kurottaa toista ihmistä ja syvimmiltään myös Jumalaa kohti. Ihminen on hauras ja elämä lyhyt. Minä olen yksin maailmassa, sinä olet yksin maailmassa. Miksi pelaisimme TERVETULOA! pikkuleivät, erikoisruokavaliot ym. Café Muru Oy Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 toistemme kanssa kummallisia pelejä tai tuhlaisimme päiviämme teeskentelemällä olevamme muita kuin olemme? Kun kohtaan toisen ihmisen vilpittömänä, ymmärtäen hänen ainutkertaisuuttaan ja haurauttaan, hänen yritystään pärjäillä tässä elämässä, tapahtuu jotakin tärkeää. Yksinäisyys jää taustalle, sillä yhteydessä toiseen muukalaisuus sulaa pois. Armoilla oleminen muuttuu armossa olemiseksi, ja armosta elämiseksi. www.klaukkalanapteekki.fi Heli Pruuki Johtava perheneuvoja Hautausmaksuihin vaikuttavat todelliset kustannukset Birgit Tolvanen Nurmijärven kirkolla on viime päivinä viranhaltijoiden kesken puhuttu paljon hautausmaiden ympäristövaikutuksista. Ja onhan niistä syytä puhua, hautausmaat vaikuttavat ympäristöönsä täysin kiistattomasti. Hautausmaalla on oma tärkeä tehtävänsä ja mielestäni hyvä kalmisto on keskellä kylää, niin kuin kirkkokin. Hautausmaa on hautauksia varten, mutta enemmän se on olemassa meitä elossa olevia varten. Koskettaahan se meistä jokaista. Hautausmaa muistuttaa myös päivittäin sen ohikulkevia, että voimme vielä hetken valita mitä teemme, miten ja kenelle. Miten se sanonta menikään, ”pakollista tässä elämässä ei ole kuin verojen maksu ja kuoleminen”. toimesta aiheutuvat todelliset kustannukset. Samalla tuli tarkastella koti- ja ulkopaikkakuntalaisten välillä olevan maksuporrastuksen perusteita. Hautauksen maksut eivät siis riipu kirkkoon kuulumisesta vaan kotikuntalaisuudesta. Laajempana valtakunnallisena kehitystavoitteena on, että kirkollisverotuottoja ei tarvitsisi käyttää hautausmaiden ylläpitämiseen ja hautaustoimen palveluihin. Hautausmaan hoito ei pyöri pelkästään verovaroilla, eikä etenkään kirkollisveroilla. Usein kuulee kysyttävän, että ”miksi hautaamisesta pitää vielä maksaa, vaikka olen koko ikäni maksanut kirkollisveroa?” Itse vastaan kysymykseen usein toisella näkökulmalla: Kunnallisveronmaksajina joudumme joka tapauksessa maksamaan monista yhteiskunnan palveluista. Hautausmaat poikkeavat muusta seurakunnallisesta toiminnasta sen vuoksi, että ev.lut. kirkon seurakunnilla on yleinen hautaustoimen järjestämisvastuu. Siksi myös toiminnan rahoitus on erilainen. Kirkkohallitus lähestyi viime vuoden puolella seurakuntia yleiskirjeellä. Eduskunnan hyväksymän kirkkolain muutoksen johdosta hautauksesta perittäviä maksuja tuli tarkastella uudestaan. Maksuista päätettäessä on otettava huomioon hautaus- pitkään olleet koko maan edullisimmasta päästä. Nyt vuoden alusta tulivat voimaan uudet hinnat. Joitakin maksuja on jouduttu nostamaan melkoisesti, mutta on joitain myös laskettu. Arkkuhautapaikan rakentaminen ja ylläpitäminen on seurakunnalle paljon kalliimpaa kuin uurnahaudan. Samalle kahden ja puolen neliömetrin alalle voi haudata vaikka kaksikymmentä uurnaa, mutta arkkuja vain kaksi. Arkkuhaudan kaivamiseen tarvitaan kaivinkone ja kaksi työmiestä, uurnahaudan kaivaa nopeasti lapiollakin. Kirkkovaltuusto päätti asiasta kokouksessaan 15.1.2013. Pöytäkirjan voi lukea os: www.nurmijarvenseurakunta.fi/hallinto/pöytäkirjat. Keskusteluun hautausmaksuista voi osallistua edelleen, vaikka päätökset on nyt tehty. Vuoden päästä asia on jälleen budjetin käsittelyn yhteydessä esillä. Arkku- vai Hautausmaksun uurnahautaus Nurmijärvellä hautaustoiperusteet minnasta perityt tuotot ovat Marko Pesu aloitti seurakunnan puistopäällikön virassa viime syksynä. Leikkaa talteen itselle tai ystävälle! Eronnut eläkeikäisenä? Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk sisältäen myös majoituksen ja ruuan. Perennoita vai kesäkukkia Nurmijärven ja Rajamäen hautausmaat ovat hiekkamaata. Olen tehnyt kirkkoneuvostolle esityksen perennahoidon ottamisesta seurakunnan haudanhoidon tuotevalikoimaan. Perennojen kasvattaminen on kesäkukkia ekologisempaa ja perennoista löytyy kymmeniä hienosti hiekkamaalla me- nestyviä lajeja, hienoja lehtimuotoja ja kukintoja, joita ei kesäkukissa ole. Perennoja ei tarvitse kastella eikä lannoittaa samalla tavalla kuin perinteisiä verenpisaroita ja begonioita. Ja ne ovat jo kasvussaan pitkällä siinä vaiheessa kun ensimmäisiä kesäkukkia vasta harkitaan istutettaviksi kesäkuun puolivälin tietämillä. Marko Pesu seurakunnan puistopäällikkö Siunauksellisessa varjossa Puistopäällikkönä vastaan hautausmaan hallinnosta ja toiminnasta. Puutarhurina ihailen hautausmaan vanhoja puita ja vanhoja korkeita hautakiviä. Niitä katsellessa olo on kuin historiankirjaa lukisi. Ja mikä parasta niiden siunauksellisessa varjossa monet kasvit menestyvät paremmin kuin suorassa auringossa. Yksi puu – myös kotipihassa – voi vaikuttaa jo paljon. Älkää kaatako puita ja istuttako kasveja keskelle nurmikkoa paahtumaan, vaan säästäkää puut ja laittakaa istutukset niiden varjoon. Kuka lie on opettanut hölynpölyä, että puut muka vievät kaiken veden ja ravinteet ja siksi on suorastaan kansalaisvelvollisuus kaataa ne pois? Tässä pari vinkkiä kotipihan kevääseen: Ottakaa rennosti! Pensaita ja puita ei tarvitse leikata, ei niitä luonnossakaan kukaan leikkaa. Antakaa palautetta, jos vaikka laitetaan tähän lehteen vakiopalsta: ”Saako hautausmaan aidan yli antaa neuvoja tomaatin kasvatuksesta”. Laittakaa sähköpostia tulemaan os. [email protected] Vuoden 2013 Erosta eheäksi® -kurssit 26.2.–2.3. Lehmirannan lomakeskus, Salo 13.–17.5. Santasport, Rovaniemi (hae 12.3. mennessä) 16.–20.9. Ilkon kurssikeskus, Kangasala 26.–30.11. Lehmirannan lomakeskus, Salo Tiedustelut puh. (09) 7257 1177 tai [email protected] www.elakeliitto.fi vie sinut Lappiin! Kohteemme Saariselkä, Kiilopää, Ylläs ja Levi Ajokausi: 15.2.-21.4.2013 Osta liput verkkokaupasta! www.korsisaari.fi [email protected] (09) 8789 9050 14 Hiidenkivellä Hiidenkivellä -palstalla vuorottelevat Simeoni ja Tuomas. He tarkkailevat ajan ilmiöitä vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus). Kristuksen kuva muukalaisissa Palestiinalaissyntyinen toimittaja Umayya Abu-Hanna kirjoitti joulukuun lopussa kolumnin Helsingin Sanomissa kokemastaan rasismista. Tuo kirjoitus levisi varsinkin sosiaalisessa mediassa ja sai laajan keskustelun suomalaisesta rasismista sekä lehtien yleisönosastoissa että sosiaalisessa mediassa. Näin kirkolliselta kannalta keskustelussa ihmetyttää se, etteivät kirkon piispat tai edes kirkkoherrat ole kommentoineet asiaa julkisuudessa. Luulisi nyt ihmisten tasa- arvon olevan ihmiskuvamme perusasioita. Koko länsimainen tasa-arvoajattelumme perustuu luomiskertomukseen. Luomisen perusteella jokainen ihminen on Jumalan kuva. Tästä on seurauksena se, että jokainen näistä Jumalan kuvista on samanarvoinen Jumalan edessä. Tämä tasa-arvoajattelu tulee hyvin esiin Vanhan testamentin kertomuksessa Daavidista ja Batsebasta. Nähtyään Batseban Daavid alkoi vokotella tätä vaikka tämä olikin naimisissa Uria nimisen heettiläisen upseerin kanssa. Daavid hankkiutui eroon Uriasta käskemällä tämän eturintamaan, jossa tämä saikin surmansa. Nyt Daavidilla olikin sitten vapaat kädet Batseban suhteen. Erityislasten vanhempien avoin vertaisryhmä ELVis Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa, Ylitilantie 6 (käynti pääovesta) kerran kk keskiviikkoisin 13.2. ja 13.3. klo 18–20 Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys vähintään viikkoa ennen ryhmää diakoni Jonna Ruotsalaan, 050 367 9671. Omaisryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille tiistaisin 5.2., 5.3. ja 7.5. klo 17.30–19 Nurmijärven psykiatrian kuntoutuspoliklinikalla, Kauppanummentie 6 E 1 sekä Sääksin leirikeskuksessa 2.4. Lisätiedot psyk.sh Eija Thorwall, 050 427 3047 tai diakoni Hanna Alava, 040 760 2607, [email protected]. DIAKONIARUOKAILUT Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata. Maanantairuokailu Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 maanantaisin klo 11.30–13, lounas klo 12–13 Klaken keidas Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 keskiviikkoisin klo 15–16.30 Hellastupa Rajamäellä, Kievarintie 14 perjantaisin klo 11–12.30 Lisätietoa ruokailuista: diakonissa Anna Handroo, 050 343 5093. Kohtaamispaikka kaikenikäisille Ystävyyden Kammari Keskustie 2, Nurmijärvi tiistaisin ja torstaisin klo 10 - 13 - 12.2. osallistumme lähetysrokalle srk-keskuksessa - 19.2. Leena Kaarnin laulutuokiot klo 10.30 Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 maanantaisin klo 12-15 Kaikille avoin olohuone, kahvi (1 €). Kohtaamispaikka Rajamäen kirkon seurakuntasalissa, Patruunantie 7 maanantaisin klo 10 – 13 Virkistysiltapäivä Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 torstaisin klo 13-14.30 Hartaus, kahvit (1 €), alustus ja keskustelua. - 7.2. Talviset tumput ja muita vaatteita, Kaija Kortelainen - 21.2. Osallistumme 70–85-vuotiaiden yhteissyntymäpäivämessuun ja juhlaan klo 13–15.15 - 7.3. Yhteisvastuu - ikääntyvänä Suomessa ja Kambodzassa, diakonissa Anna Handroo - 21.3. Ikoneja ja ikoniharrastajan ajatuksia, Einar Arnkil Lisät. diakoni Jonna Ruotsala, [email protected] tai 050 367 9671. Asiaan tuli kuitenkin pieni ongelma. Profeetta Naatan tuli kuninkaan luo ja kertoi tarinan rikkaasta miehestä, joka ei raatsinut teurastaa vieraspitoihinsa yhtään omaa lammastaan vaan meni ja otti köyhän miehen ainokaisen ja teurasti sen. Tarinan epäoikeudenmukaisuudesta hurjistuneena Daavid vannoi kuolemaa moiselle miehelle, jolloin Naatan tyynesti totesi, että ”sinä olet se mies.” Tarinan opetus on siinä, että missä muussa antiikin maassa hyvänsä moinen profeetta olisi ollut nopeasti päätään lyhyempi puhuttuaan kuninkaalle noin. Ei kuitenkaan Israelissa, jossa jokainen Jumalan kuva oli tasa-arvoinen Jumalan antaman lain edes- Keski-Uudenmaan Viittomakielisten kerho sä. Uria oli muukalainen. Hänellä ei ollut Israelissa sukua turvanaan. Siksi nimenomaan hänestä olisi Mooseksen lain mukaan pitänyt pitää erityisen hyvää huolta. Jumala on luvannut kuulla erityisesti näiden muukalaisten huudon kun he kääntyvät Hänen puoleensa. Meillä on omat muukalaisemme keskuudessamme. Jumalan kuvia hekin. Kuulemmeko me – Kristuksen seuraajat – heidän huutonsa? Näemmekö heissä sen vähimmän veljemme/sisaremme, jolle tehdyt teot ovat tehdyt Kristukselle? Tuomas Seurakuntakerho Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa kerran kuukaudessa kello 18 - 20 parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13 - ti 26.2. Rukoushelmet, kuurojen pappi Elina Jokipaltio - la 16.3. Ulkoilupäivä (paikka varmistuu myöhemmin) - ti 23.4. Kesäretken suunnittelua - ti 28.5. Kevätkirkko ja iltapala seurakuntakeskuksessa Kesäkuussa on kesäretki. Tule mukavaan joukkoon. Kerhossa on hartaus, kahvitarjoilu ja keskusteluteema, keskustelua virittelee vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju - 30.1. ’Virsikirjan liiteosa hartauskirjana’, Pertti Harju - 13.2. ’Ystävänpäivä’, Hanna Alava Näkövammaisten kerho kokoontuu kerran kuukaudessa kello 13 – 15 - to 14.2. Ryhdy enkeliksi: Yhteisvastuu 2013, Nurmijärven seurakuntakeskus - to 14.3. Asiaa ravinnosta ja terveellisestä ruoasta, vieraana terv. hoitajat Minna Haapalainen ja Mia Vuorio, Nurmijärven seurakuntakeskus - ma 8.4. Ulkoilu- ja virkistyspäivä Hyvinkään näkövammaisten kanssa, Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa - to 30.5. Kevätkirkko Klaukkalan kirkossa Lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607. Lähetys- ja Tiistai-piiri Rajamäen kirkon seurakuntasalissa Vanhustentalon kerho parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30 Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1 parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30 Eläkeikäisten ryhmä Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun, jumpan ja vierailijoiden siivittämänä. Lisätietoja kerhoista: Tuula Moström, 050 307 2982 tai [email protected] Röykän Toimelassa parittoman viikon torstai klo 11.30–13 Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen. Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa. Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse: Rajamäen kirkkopiiri: •Minna Väänänen 050 356 4936 Kirkonkylän kirkkopiiri: •Hanna Alava 040 760 2607 •Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkalan kirkkopiiri: •Anna Handroo 050 343 5093 •Jonna Ruotsala 050 367 9671 Koko kunnan alue: •diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420 •vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564 •viestintä ja diakoniatyön kehittäminen, Tero Konttinen 040 829 3411 s-posti: [email protected] Facebook: Tero Konttinen Tero Konttinen Voit ottaa työntekijään yhteyttä myös seurakunnan vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön. Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia ihmisiä mahdollisimman hyvin. Otathan yhteyttä kun: - Tarvitset keskusteluapua - Ihmissuhdeasiat ovat solmussa - Rahasi eivät riitä elämiseen - Koet olevasi yksin tai masentunut - Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi - Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä 15 TALOUSJOHTAJAN NÄKÖKULMA Talouskehityksen epävarmuus sai budjetin tekijän varovaiseksi Kuluvan vuoden 2013 talousarvio on laadittu aikana, jolloin taloudessa ei mene erityisen hyvin, ja tulevaisuus sisältää monia epävarmuustekijöitä. Asiantuntijat ovat todenneet, että taloudellinen toimeliaisuus on heikentynyt Suomessa kautta linjan ja Suomi on ajautunut taantumaan. Talousarviossa ja työalojen toimintasuunnitelmissa painottuvat erityisesti koko seurakuntaa koskevat toiminnalliset painopisteet: - jumalanpalveluselämän kehittäminen - talouden tasapainottaminen - syrjäytyneiden ja/tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittaminen ja kohtaaminen - vähävaraisten perheiden auttaminen ja tukeminen Kirkkopiirit ja työalat huomioivat nämä painopisteet toiminnassaan, vapaaehtoistyötä sekä verkkoviestintää ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Nuorisotyön projekti auttaa lapsia ja nuoria Seurakuntamme nuorisotyö käynnistää projektina vertais- ja pienryhmätoimintaa, sekä ennal- vuosina investoinut kohtuullisen voimakkaasti ja tämänkin vuoden talousarviossa on varauduttu investointeihin noin 1,8 miljoonalla eurolla. Suurimpana kohteena on Rajamäen uusien seurakunnallisten tilojen hankinta. Hanke ajoittuu osittain kahdelle vuodelle. Kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan uusien tilojen hankinnan Rajamäen keskustaan lähelle kirkkoa rakennettavasta kerrostalosta. Kirkonkylässä jatketaan hautausmaan laajennuksen toteuttamista. Klaukkalassa seurakuntakeskuksen vanhan osan ulkoseiniä kunnostetaan, ja jatketaan Klaukkalan kirkon yhteyteen tulevan uurnaholvin suunnittelua. Tulevaisuuden ennakointia taehkäisevää etsivää työtä kohdistaen sellaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka ovat syrjäytymisuhan alla mm. vanhempien eron, kuoleman, päihde- tai talousongelmien vuoksi. Edelleen diakoniatyössä avuntarvitsijoiden määrä on jatkanut kasvua ja avustuksina jaettavaa määrärahaa on pystytty kasvattamaan. Henkilöstökulut huomattava menoerä Seurakunta toimii henkilöstönsä kautta ja näin ollen henkilöstökulut ovat suurin menoerä talous- arviossa. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on n. 65 prosenttia. Toimintakulut kasvoivat edellisen vuoden talousarvioon nähden vain 1,4 prosenttia. Täyden palvelun hautaustoimisto Tukenasi surun kohdatessa Hautauspalvelut Kuljetukset Kukkalaitteet Verotulokertymä viime vuodelta toteutui budjetoidusti. Tämän vuoden verotulojen kasvuksi on arvioitu 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, silti tuloslaskelma osoittaa pientä alijäämää. Rajamäelle lisää toimintatiloja Taloudellinen tilanne sekä monet edessä olevat haasteet ja seurakuntarakenteen muutokset antavat vahvan tarpeen tulevaisuuden tarkastelulle ja sen mukaiselle toiminnan sopeuttamiselle riittävän ajoissa. Jatkamme tätä tulevaisuustyöskentelyä ja se tulee näkymään meidän talous- ja toimintasuunnitelmissa tulevina vuosina. Nurmijärven seurakunta on viime VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA Punatorpan Kerhohuoneelta Punamullantie 9, Nurmijärvi Juhlavalmius 80 hengelle. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. Kiireetön,luottamuksellinen palvelu rauhallisessa toimistossa. Kotimaiset arkut ja uurnat. Muistotilaisuudet Monipuoliset ja hyvät tarjoilut. Arvostava ja osaava. Hautakivet Kaiverrukset. Nimien lisäykset. Erikoissuunnittelu. Ammattitaitoisesti laadukkaat kukkalaitteet ja -asetelmat. Perunkirjoitukset Asianajaja Ulla-Riitta Kylli 019–433 043 Perinnönjaot. Testamentit. www.kthautauspalvelut.fi NURMIJÄRVI Pratikankuja 3 p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14 Puh. 010 387 5800 Luonnonkauniissa ympäristössä Päiväkokoukset Virkistyspäivät yrityksille Rantasaunat ja kylpytynnyri Tervetuloa! [email protected] www.kotoranta.fi Korkeatasoista kukkapalvelua Tasokkaat sidontatyöt iloon ja suruun Kukkavälitys CALLANKUKKAja HAUTAUSPALVELU OY Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin Puh. 2504459 [email protected] www.callankukka.fi Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3 Ma - Pe 9.00 - 18.00 La - Su 9.00 - 15.00 Tuomo Hyvärinen talousjohtaja Alan Laatuliike Ilmoita Seurakuntaviestissä Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. 09 4247 3833, GSM 045 114 4723 16 Ikkuna Keski-Aasialaista arkea Läheteiltä lyhyesti: Pekka Jauhiainen Lähetyspappi ja toimittaja reissaa Imatran, Svetogorskin ja Viipurin väliä. Inkerin kirkon mediatyö erityisesti nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa kuuluu Pekan toimenkuvaan. maailmaan Naisten kesken on menossa koruprojekti, jossa he oppivat valmistamaan ja suunnittelemaan koruja myytäväksi. Näitä koruja on myyty Suomessa asti. Olen lupautunut tuomaan näitä koruja tullessamme, joten sovimme tapaamisen yhden tutun naisen, Hannan, kanssa. Hän toi kotiimme näytille paljon tyttärensä kanssa tekemiään ranne-, kaula- ja korvakoruja. Sen lisäksi hän leikkasi talon emännän hiukset. Kun korut oli valittu ja hiukset leikattu, juttelimme ja rukoilimme vielä yhdessä. Verbaalisuus verissä Olemmekohan tulleet koskaan kertoneeksi, että täkäläiset ovat mahdottoman mukavia ja sosiaalisia ihmisiä. Emme ole tainneet tavata täällä juuri yhtään tuppisuuta. Mitä paremmin tätä kieltä osaa, sitä helpompaa on tietysti keskustella. Missä tahansa voi alkaa jutella – ja parempi onkin – vieressä olijan kanssa ja pian keskustellaan jo perheestä ja lapsista ja ties mistä henkilökohtaisista asioista. Verbaalisuus on täkäläisillä verissä, jo lapsena opitaan pitämään sanallisesti puoliaan. Kuuluisien toimiston ruokaliina- Kirsi Salmela Kirsi on nyt virallisesti sosionomi (amk) – Diakoni ja kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat häntä esirukouksissa muistaneet. Kirsin virkapaikka on Thaimaan kirkon diakoniaolsastolla kummilapsityö. Sanna Erelä Ruokatunti puiden katveessa saattaa muuttua väittelyksi jäätelönostajasta. keskustelujemme aiheena on lähes päivittäin, kuukausien ajan, ollut työtoveriemme kehittämä ns. ”lautasellejättämissakko”. Se, joka jättää ruokaa lautaselle, joutuu ostamaan koko porukalle jäätelöt tai hedelmät. Vaikka sääntö on yksinkertainen, voi tästä aiheesta väitellä loputtomiin ja yrittää keksiä syitä, miksi joku muu oikeastaan onkin tällä kertaa velvollinen ostamaan jäätelöt. Uudet tavat tarttuvat Pitkän aikaa me suomalaiset koimme nämä tilanteet epämukavina. Tuntui, että tilanne meni usein väittelyksi ja joku suoras- Lähetystorit torstaisin klo 10 alkaen - Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2, 28.2. ja 21.3. - Nurmijärven torilla 25.4. ja 23.5. Mennyt työkausi: Se on ollut työntäyteinen ja vaativa, mutta myös mielekäs Saamme olla mukana valtavan mielekkäässä työssä Rukoillaan: Tämän maan muutosvaiheen puolesta, että rauha säilyisi ja vakiintuisi Sadetta, että kylvetty Siemen itäisi Messu Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 10.3. klo 12 - saarnaa Medialähetys Sanansaattajien työntekijä - liturgina Anitta Tahko Keittolounas ja kirkkokahvit, jolloin tilaisuus kuulla medialähetyksen kuulumisia. Lähetysrokkaa Laskiaisena PARISUHDEKURSSEJA Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa Leirit sopivat pareille, joilla ei ole akuuttia kriisiä. - keskitytään arkirakkauteen ja parisuhteen vahvuuksiin. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa 26.–28.4.2013 Sopii eri elämänvaiheessa oleville. Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella kuuntelemaan ja puhumaan paremmin. Molemmat leirit alkavat pe klo 18 ja päättyvät su klo 15. Lapsia ei voi ottaa mukaan. Hinta on 80 euroa / pari. Ohjaajina Virve ja Juhani Karvonen. lisätiedot ja ilm. Virvelle, 050 360 8893, www.parisuhdekurssi.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7, avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 9-14 *878 9960 fax 8789 9645 S-posti: [email protected] Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621, 040 701 3592 S-posti: [email protected] Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain paikallisissa lehdissä. Elina Braz de Almeida Elina on saattanut teologian opiskelut päätökseen Sagrebin yliopistossa. Onnittelumme! Ossi ja Maija Kuoppala Namibiassa on tällä hetkellä 30 papin vajaus: Ossi opettaa pappisseminaarissa ja pitää talon kirjaskirjeestä toimitti Eeva Halonen toa järjestyksessä. [email protected] Maijan työ aluepäällikkönä vie myös Angolaan ja Botswanaan. 1.–3.3.2013 Teemasunnuntai Nurmijärven Seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI vaihde (09) 878 9960 fax (09) 8789 9645 S-posti: [email protected] Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Muut yhteystiedot löytyvät Kaupunki-info -luettelosta sivut 40-41. Kiitosaiheita: Rikasta minua Medialähetyksen Nurmijärven seurakuntakeskuksessa laskiaistiistaina 12.2. klo 11–13 Hernekeitto ja laskiaiskahvit 8 €. Keittoa kotiin vietäväksi 8 € / litra – ota oma astia mukaan. Rukoushetki pienissä saleissa klo 12. Tuotto seurakunnan nimikkokohteisiin. taan joutui kiusalliseen tilanteeseen kun häntä painostettiin jäätelönostoon, vaikkei rahaa ehkä olisi ollutkaan. Sanallinen taisto saattoi kestää melkein koko ruokatunnin. Jossain vaiheessa meille alkoi valjeta, että paikalliset työtoverimme nauttivat suuresti tuosta sanailusta. Se on heille piristävää vaihtelua kaikkien huonojen uutisten keskellä. Niinpä olemme alkaneet heittäytyä mukaan väittelyyn ja jopa nauttia siitä! Varokaa siis, kun tapaatte meidät seuraavan kerran: Syömme lattialla istuen ja väittelemme siitä kuka tällä kertaa tarjoaa koko joukolle jäätelöt - tai vaikkapa granaattiomenat. Ensimmäinen vuosi Pyhällä maalla on täyttynyt. Kielen opiskelu jatkuu työn ohessa: sehän on ihan Hepreaa! Rukoillaan rauhaa alueelle. Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi Sururyhmä Vertaisryhmä niille, joilta on kuollut läheinen. Ryhmän jäsenet (otetaan 8 henkilöä) jakavat yhdessä kuoleman tuottamaa surua ja auttavat näin toisiaan katsomaan tulevaisuuteen. Kokoontumiset torstai-iltaisin yhteensä 8 kertaa, puolitoista tuntia kerrallaan alkaen ke 14.3. klo 18 Kirkonkylässä tai Klaukkalassa (varmistuu ilmoittautuneiden asuinpaikan mukaan). Ryhmästä vastaavat pastori Jarmo Hella, 050 344 4003, [email protected] ja diakoni Hanna Alava, 040 760 2607, [email protected]. Ilmoittautumiset ennen pe 8.2. Jarmo Hellalle tai sen jälkeen Hanna Alavalle viimeistään pe 1.3. mennessä. Nurmijärven Seurakuntaviesti Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Birgit Tolvanen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero Konttinen, Anni Pesonen, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola. Kannen kuva: Tero Konttinen Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin n. 16 000 kpl. Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy / Marja-Liisa Louhio 045 114 4723 Sivunvalmistus: Studio Ink Oy / Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy: viikolla 12 ISSN 1457 - 795X
© Copyright 2024