Nurmijärven Seurakuntaviesti 1/13

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi!
1 / 2013
30.1.2013
Kun vähän antaa, niin paljon saa. Irma Heikkinen on ollut Penan ystävä jo nelisen vuotta. Tänä vuonna yhteisvastuukeräys tukee
yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodzassa. Sivut 8–9
Tässä lehdessä mm.
Rukous auttaa ahdistukseen
Sanaton rukous on vetäytymistä sisäänpäin,
voimaantumaan Jumalan hiljaisuudessa.
Sivu 3
”Messu on kristillisen seurakunnan sydän ja keuhkot”
Julistus- ja palvelutyön johtokunnan puheenjohtaja Seppo
Ahonen aloitti Minun messuni -palstan. Jatkossa toivomme siihen myös lukijoiden ajatuksia jumalanpalveluksesta.
Sivu 5
Liikkarissa on kivaa ja laskiaisena riehataan
Liikkari on liikuntapainotteinen päiväkerho, jossa ei
kilpailla paremmuudesta.
Laskiaissunnuntaina Sääksissä lasketaan liukureilla,
paistetaan makkaraa ja iloitaan luonnosta.
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Kotirumba rullaamaan -kurssilta sai vinkkejä
Osallistujien mielestä ruoan valmistaminen
rauhassa toisten aikuisten kanssa oli mukavaa. Kotiin viemisiksi reseptien ohella jäi paljon
hyviä vinkkejä.
Sivu 12
Budjetin teossa tulevaisuuden ennakointia
Taloudellinen tilanne sekä monet edessä olevat
haasteet antavat tarpeen tulevaisuuden tarkastelulle ja sen mukaiselle toiminnan sopeuttamiselle riittävän ajoissa.
Sivu 15
Sivu 6
www.suurellasydamella.fi
www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta
2
Suvun tarinat rakentavat identiteettiä
Minulla on kaikki isovanhemmat vielä
elossa. Vanhin heistä, pappani, täyttää
tänä vuonna 86 vuotta. Koen olevani rikas siltä osin, että he kaikki ovat olleet
elämässäni pitkään. En muista heitä
kovinkaan paljoa lapsuudesta, paitsi
heinäpeltokokemukset, mummun hyvät ruuat, valtavat kasvimaat.
Isovanhempieni elämäntarinat ovat
alkaneet kiinnostaa aikuistuttuani.
Mummot kertoivat omia synnytyskokemuksiaan kun sain esikoiseni. He
kertoivat, millaista oli elää maatalousyhteiskunnassa, ja millaiselta tuntui
oman lapsen kuolema. He kertovat kokemuksiaan mielellään. Joitain asioita
isovanhempien historiasta on kerrottu
lastenlapsille tarkoituksella vasta aikuisena, ehkä niin on ollut hyvä. Mutta
onneni on, että olen saanut kuulla asioista heiltä itseltään.
Olen ottanut tavaksi kasteperheissä puhua lapsen isovanhemmille, että
kertoisivat lapselle tämän kasvaessa
suvun tarinoita ja omia kokemuksiaan
omasta nuoruudestaan ja aikuisuudestaan. Erityisesti siitä, miten on pärjätty silloin, kun elämä on koetellut, kun
vastoinkäymisiä on sattunut.
Ja millaisia tarinoita kastejuhlissa
olenkaan saanut kuulla! Eräs isoisoäiti kertoi millaista oli elämä silloin,
kun perheeseen syntyi vuoden sisään
kahdet kaksoset! Kuinka silloin selvittiin yksin, kun mies teki omat työnsä
pellolla. Tämä vanhus katseli nykyisten
vanhempien osallistumista lastensa
hoitoon ilolla.
Tarinat ovat tärkeitä, niitä on hyvä
kuulla ja niistä voi oppia paljon. Sukujen tarinat eivät ole sankaritarinoita
eikä niiden tarvitse ollakaan. Lapsen
on hyvä tietää millaisia vaiheita omaan
sukuun ja ihmisten elämään on kuulunut. Se rakentaa identiteettiä ja katkaisee ehkä pahan kierteen, jos asioista
uskalletaan kertoa niin kuin ne on
koettu ja eletty. Vaikeneminen vaikeista asioista näkyy ja tuntuu valitettavan
pitkään tulevissa sukupolvissa.
Tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen kohde kotimaassa on yksinäiset
vanhukset. Syrjäytyneitä vanhuksia
on arviolta 300 000, todennäköisesti
enemmänkin. Paljon tarinoita, ihmisen
elämänkokemuksia ja viisauksia, joita
haluttaisiin jakaa eteenpäin.
On hyvä asia, että yhdessä muistamme heitä. Ihminen on arvokas ja tärkeä
elämänsä jokaisessa vaiheessa, silloinkin kun hän on vanha, yksinäinen
ja tarvitseva.
Vanhempi lapseni on vakuuttunut siitä, että kun ihminen vanhenee, hänestä
tulee lapsi. Siinä hän on oikeassa, että
lasta ja vanhusta on kohdeltava hyvin.
Elämänkaaremme on U-kirjaimen
muotoinen. Elämän alussa ja lopussa
olemme tarvitsevia ja toisesta ihmisestä riippuvaisia. Alkumme ja loppumme
ovat Jumalan kädessä.
Anna-Kaisa Tenhunen
pastori
T
Kirkkoon kun kellot kutsuvat
aas kerran tämä yksinäisyys käy yli voimieni.
On kuin ei ketään olisi missään,
eikä minua tarvitsisi kukaan.
Olenko minä itsekään olemassa?
Olenko minä itsekään kukaan?
Jumala, valista minulle kasvosi ja
anna minun kuulla kuinka sinä kutsut minua nimeltä.
Jumalani, käännä kasvosi minun puoleeni
ja anna minun tuntea: sinä olet siinä.
Anna minulle rauha, jonka suojissa voin kokea:
minä olen sittenkin olemassa.
Taas kerran tämä yksinäisyys on käydä yli voimieni
ja siitä minä kiitän, koska jossain siellä
voimieni äärirajoilla minä lopultakin
kohtaan sinut ja pyydän:
Jumalani, anna minulle sinun rauhasi.
Messu sunnuntaisin:
•
•
•
Messun aiheet:
•
•
•
•
•
•
•
Nurmijärven kirkossa klo 10
Rajamäen kirkossa klo 10
Klaukkalan kirkossa klo 12
Tavataan kirkossa!
Kynttilänpäivänä 3.2.
Laskiaissunnuntaina 10.2.
1. paastonajan sunnuntaina 17.2.
2. paastonajan sunnuntaina 24.2.
3. paastonajan sunnuntaina 3.3.
4. paastonajan sunnuntaina 10.3.
Marian ilmestyspäivänä 17.3.
’Kristus, Jumalan kirkkauden säteily’
’Jumalan rakkauden uhritie’
’Jeesus, kiusausten voittaja’
’Rukous ja usko’
’Jeesus, Pahan vallan voittaja’
’Elämän leipä’
’Herran palvelijatar’
Luuk. 2: 22-33
Luuk. 18: 31-43
Matt. 4: 1-11
Matt. 15: 21-28
Luuk. 11: 14-23
Joh. 6: 1-15
Luuk. 1: 26-38
Kotien rukouskirja
”Minä olen Herran palvelijatar.
Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”
’Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.
Herra, kuule minun ääneni.’
(Ps. 130: 1-2)
Tuhkakeskiviikkona 13.2.
AUTTAA YKSINÄISIÄ VANHUKSIA
KERÄYKSEN AVAUS
ja YV-kerääjien siunaus
Kynttilänpäivänä 3.2.
NURMIJÄRVELLÄ
Messu klo 10 Nurmijärven kirkossa
- liturgina Jarmo Hella, saarnaa Ari Tuhkanen
- kanttorina Anni Nummila
Keittolounas, kirkkokahvit ja
yv-info seurakuntakeskuksessa.
RAJAMÄESSÄ
Perhemessu klo 16 Rajamäen kirkossa
- pastori Martti Muukkonen
- avustaa Sirpa Rantala
- kanttorina Julia Hyyrynen
- kaakaopyhäkoululaisten näytelmä
Kirkkokahvit ja -mehut sekä
yv-info seurakuntasalissa.
Ei messua klo 10.
KLAUKKALASSA
Ip-messu klo 12 Klaukkalan kirkossa
- Anni Pesonen ja Riitta-Leena Sihvola
- kanttorina Mikko Peltokorpi
- iltapäiväkerholaisia mukana messun toteutuksessa
Kirkkokahvit ja yv-info seurakuntasalissa.
Joka taajamassa tarjoiluista
vapaaehtoinen maksu YV:n hyväksi.
Rukoushetki
Nurmijärven kirkossa klo 18
- Anna-Kaisa Tenhunen
- kanttori Satu Ranta
(Luuk.1: 38)
Marian
ilmestyspäivänä 17.3.
Nurmijärven kirkossa
Iltamessu
Rajamäen kirkossa klo 18
- Martti Muukkonen
- Rajamäen kirkon kuoro, joht. ja kantt. Julia Hyyrynen
Iltamessu
Klaukkalan kirkossa
Klaukkalan kirkossa klo 19
- Johannes Haapalainen, Anni Pesonen
Tilaisuuksissa tehdään
tuhkaristi katumuksen
merkiksi otsaan sitä
haluaville.
Tuhkakeskiviikko aloittaa paastonajan,
joka kestää pääsiäiseen.
Messu klo 10
- Hannu K. Saloranta
- Angel’s Voice,
johtaa Kirsi Rättyä
Riparisafari IV
Messu klo 12
- Leena Sipola, Anitta Tahko
- kanttorina Satu Ranta
Rajamäen kirkossa
Mukulamessu klo 16
- liturgina ja saarnaa Auli Helenius
- kanttorina Satu Ranta
Ei messua klo 10.
Hyvän mielen pestejä, ole hyvä!
Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Anna tunti ajastasi – ilmoittaudu
Yhteisvastuukeräykseen
LIPASKERÄÄJÄKSI
taajamissa perjantaina 8.2. ja lauantaina 9.2.
www.suurellasydamella.fi
Jos kiinnostuit, ole hyvä ja
soita keräysvastaaville:
Klaukkala:
Anna Handroo, 050 343 5093
Nurmijärven kirkonkylä:
Armi Manninen, 040 840 5134
Rajamäki:
Tarja Tikkaoja, 040 507 5290
3
Uutisahdistus ja kirkastusvuori
Rukouksessa koettu häivähdys yhteydestä Jumalaan on
kuin kirkastusvuori – paikka,
jossa Kristus näyttäytyi parille
rakkaimmalle ystävälleen valoa
säteilevänä hahmona. Pietarin
teki mieli jäädä sinne pysyvästi.
Näyissä ja Hengen maailmassa
viipyminen ei kuitenkaan ollut
tarkoitus. Vuorelta piti palata
alas, kärsimyksen keskelle.
Jatkan yhtä kaikki rukoilemista, pieniä reissuja kirkastusvuoren rinteille.
Vähän aikaa sitten minulla
oli taas kerran murha-aamu.
Luin ensin isästä, jonka teiniikäinen poika ammuttiin ilman
mitään ilmeistä syytä kioskireissulla. Venezuelassa väkivalta
on kiihtynyt käsittämättömästi
viimeisen viidentoista vuoden
aikana. Syy näyttää olevan poliisin korruptoituminen, jonka johdosta useimpia henkirikoksia ei
enää tutkita tosissaan. Ihmisillä
ei ole enää syytä olla tappamatta toisiaan.
Lopetettuani Venezuela-artikkelin törmäsin juttuun Hyvinkään ampujan motiiveista. Painimatsin häviäminen oli saanut
suomalaispojan uhkaamaan,
että hän tappaa kaverinsa.
Ravintolaillan aikana pojassa
syveni paha mieli, kostonhalu ja
tunne, että uhkaus oli pantava
toteen. Teki mieli kokeilla, kaikkoaisiko oma paha olo tappamalla toisia. Ei kaikonnut. Paha
olo taisi miljoonakertaistua, jos
ajatellaan vaikutuksia kaikkien
uhrien, heidän omaistensa ja
ampujan itsensä elämässä.
Tapa viettää parikymmentä
minuuttia aamukahvin ja Hesarin uutisten parissa lyö minulla
usein päälle ahdistuksen syöverin, josta toipuminen kestää
paljon kahvihetkeä pitempään.
Murhauutiset ja aamurukous
Minulla on onneksi usein aikaa
tasapainottaa aamua rukoile-
Mahlaa rungosta
Murhauutisia aamukahvin kera…
malla. Nykyään etsin yhteyttä
Jumalaan varsinkin sanattomasta rukouksesta. Jos mieleen tulee laulu tai virsi, laulan
sen pitkin tauoin, niin että voin
hengittää rauhassa. Myös Isä
meidän -rukouksen rukoilen
aina.
Muuten pyrin siihen, että
pääni on ajatuksista tyhjä puolisen tuntia. Sanaton rukous on
vetäytymistä sisäänpäin, voimaantumaan Jumalan hiljaisuudessa. Tyhjyyden ympäröimänä
myös virsi ja Isä meidän aukeavat paremmin.
Joskus uutisahdistuksen aamuina syyttelen itseäni siitä,
Kevättä kohti mennään
Musiikkia ja lausuntaa
Rajamäen kirkossa keskiviikkona 6.3. kello18
Rajamäen kirkon kuoro solisteineen, johtaa Julia Hyyrynen
Kohtaamispaikan lausuntakerho
Jouni Vasikainen, iltarukous
Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kolehti
Rajamäen vanhustyön hyväksi.
Kitaramusiikin helmiä
Klaukkalan kirkossa perjantaina 8.2. klo 19
Janne Lehtinen, kitara
Vapaa pääsy, ohjelma á 10€
Heijastuksia
Sello ja kantele
romantiikan pyörteissä
Nurmijärven kirkossa torstaina 28.2. klo 19
Hedi Viisman, kantele, Seeli Toivio, sello
Vapaa pääsy, ohjelma 5€
Jukka Kuoppamäki
ja Kadeerilaulajat, johtaa Matti Orlamo
Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 17.2. klo 16
Liput 20 €, Lippupisteestä, Klaukkalan KirjaKaritasta
ja tuntia ennen ovelta.
Tuotto kansainvälisen nuorisovaihdon hyväksi sekä
seurakunnan diakoniatyöhön.
Järjestää Nurmijärvi-Klaukkalan rotaryklubi
Lauluja rakkaudesta
Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 17.3. klo 18.00
Jore Marjaranta, Kristian Meurman, Sami Saari
Lippuja á 15€ myy NJS 98 jalkapallojoukkue, yhteyshenkilö
Elisa Sormunen, 044 558 3866. Konsertin aikana lastenhoito,
ilmoittautuminen ma 11.3. menn. p. 050 911 0797.
Järjestävät: Nurmijärven seurakunta, Otus-tuotanto Oy ja NJS 98
Sanaton rukoushetki kynttilän
äärellä voi olla kirkastusvuorikokemus.
että pakenen sisäisiin pilvilinnoihin sen sijaan, että suuntaisin kaiken huomion ja tarmon
maailman parantamiseen tai ainakin rehelliseen ahdistumiseen
asioiden tilasta. Raamatussakin
on paljon ankaria sanoja uskonnosta, joka ohittaa kärsivien
hädän.
Aikuisen ihmisen on kannettava vastuuta paljosta, esimerkiksi yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta,
järjettömän
julmiin kohtaloihin joutuneiden
auttamisesta ja siitä, että lapset
ja nuoret pystyisivät kasvamaan
tavallisen terveeseen tunne-elämään.
Hiljaisuuden hetkiä
Levon ja hiljaisuuden illat
Klaukkalan kirkossa ke 27.2. ja 24.4. klo 18.30–20
Hiljaisuuden messu
Klaukkalan kirkossa su 10.3. klo 18
Auta minua lepäämään
läsnäolossasi,
tapahtuupa ympärilläni mitä
tahansa.
Silloin voin heittää kaiken huolen
tehtävistä,
jotka minua odottavat,
kaiken levottomuuden huomisesta,
tulevaisuudesta.
- Hiljaisuuden rukouksia
Hiljaisuuden
retriitti
Sääksin leirikeskuksessa,
Sääksjärventie 144, Kiljava
palmusunnuntain aikaan 22.–24.3.
Alkaa pe klo 18 ja päättyy su iltapäivällä.
Ohjaajina toimivat Riitta-Leena Sihvola ja Eeva Halonen.
Hinta nurmijärveläiset 70 €, muut 100 €,
opiskelijoille alennus.
Ensikertalaisilla etusija.
Lisätiedot ja ilm.+ ruokavalio pe 8.3. mennessä:
Eeva Halonen, 050 526 1522 tai [email protected]
tai seurakunnan vaihde 09 878 9960.
Tule rauhoittumaan retriitin hiljaisuuteen.
Siioninvirsiseuroja
- Rajamäen kirkon seurakuntasalissa
su 17.2. klo 18, seurojen jälkeen
vuosikokous
- Röykän Toimelassa su 17.3. klo 18
- Klaukkalan kirkon takkahuoneessa
su 21.4. klo 18
- Kirkonkylässä Isossa pappilassa helluntaina 19.5. klo 18
(hyvällä säällä Pappilan lammen rannalla)
Ilman yhteyttä Jumalaan, Kristukseen omassa sisimmässäni,
en ole lopultakaan sen tehokkaampi maailman auttaja, olen
ainoastaan ahdistuneempi ihminen. ”Minä olen viinipuu ja
te olette oksat”, sanoi Kristus.
Ilman yhteyttä runkoon ja juureen oksa kuihtuu sen sijaan,
että tuottaisi rypäleitä.
Mielen hiljaisuudessa rukoileva ihminen voi muuttua
maailmaksi, joka tuo surunsa
ja vieraantumisensa sisimmässään loistavan Kristuksen valon
luokse. Olemassaolon ytimessä
on rauha, Jumala. Uskon, että
yhteydessä tuohon ytimeen me
voimme kestää, nähdä kokonaisuuden ja myös jaksaa välittää.
Kun oksa on kiinni puussa,
hedelmät tulevat ajallaan.
Anni Pesonen
pastori
Tule arjen ja pyhän kiireiden keskeltä
kohtaamaan
toisia ihmisiä ja Jumala
KLAUKKALAN KIRKOSSA
Iltamessu
sunnuntaisin 10.2. ja 14.4. klo 18
- musiikkia, Sanaa ja rukousta
HIljaIsuuden messu
sunnuntaina 10.3. klo 18
- Taize-lauluja
Messujen yhteydessä:
- lapsille oma pyhäkoulu
- teejatkot
TORIMESSU
- Klaukkalan torilla sunnuntaina 26.5.
Tule sinäkin!
Healing Rooms
-rukousklinikka
Isossa Pappilassa,
Pappilantie 1, Nurmijärvi
maanantaisin klo 18.30–20.30
11.2., 25.2.,11.3. ja 25.3.
- rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta,
puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä,
ajanvarausta ei tarvita
s-posti: [email protected]
www.healingrooms.fi
Tervetuloa rukoiltavaksi!
4
Pienoismallit on tarkka ja luova harrastus
Birgit Tolvanen
Klaukkalan kirkon nuorisotilassa kokoontuu kerran viikossa
joukko poikia tarkan ja luovan harrastuksen parissa. Pienoismallit ovat sukupolvia yhdistävä, monelle läpi elämän jatkuva
harrastus. Lisää poikia mahtuu mukaan ja kyllä sinne ovat
tytötkin tervetulleita.
Kerhossa tehdään ensisijaisesti valmiita rakennussarjoja:
autoja, lentokoneita, helikoptereita, laivoja ja vastaavia, joita
sitten ”modifioidaan” oman mielen mukaan.
Pienoismallikerhon nykyiset vetäjät Rami Salmela ja Tommi Kaukua ovat itse pikkupoikina aloittaneet harrastuksen kerholaisina.
Klaukkalan pienoismallikerholla
on jo perinteitä, sillä Klaukkalaan
vuonna 1984 tullut uusi nuorisotyönohjaaja Timo Havukainen
aloitti sen ensitöikseen.
Myös Rami alkoi silloin käydä
kerhossa. Ja kun Timo lähti pari
vuotta myöhemmin lähetystyöhön, hän ”testamenttasi” keskeneräisen työnsä Ramille loppuun
tehtäväksi.
Rami toimi sittemmin apuohjaajana ensin Mäntysalon Lennokkikerhossa ja Toivolan poikakerhossa, jossa taisi käydä pari
tyttöäkin.
”Kun Tolvasen Sakarin opiskelut olivat siinä vaiheessa, että
hän jättäytyi sivuun pienoismallikerhon ohjaajan hommista, minä
otin paikan ensimmäisen kerran”,
kertoo Rami.
Parin vuoden päästä Ramin
opinnot puolestaan olivat siinä
vaiheessa, että oli pidettävä taukoa kerhosta. Tilalle tuli Henri
Boberg ja hänen jälkeensä taas
Rami. Kaverina oli ensin Kalliolan
Jyri ennen kuin Kaukuan Tommista tuli Ramille pitkäaikainen
kollega.
Tommi hakeutui hänkin kerhonohjaajaksi oman harrastuksen
tiimoilta. Kerholaisena hän aloitti
noin 12-vuotiaana, mutta pienoismalleja hän oli rakentanut kuusivuotiaasta lähtien. Hän muistelee,
että kerhoon mentiin yhdessä
naapurin poikien kanssa.
Aina oppii uutta
Harrastus kasvattaa pitkäjännitteisyyttä ja kädentaitoja. Hyvä
lopputulos vaatii tarkkuutta, luovuutta, hahmotuskykyä nähdä
työ etukäteen valmiina. Samalla
oppii sellaisia hyödyllisiä asioita
kuin pensselin puhdistaminen ja
saa tietoa erilaisista maaleista tai
liimoista.
Hienoa rakentamisessa on
oman työnjäljen näkeminen välittömästi ja onnistumisen tunne,
kun on ylittänyt itsensä. Ja aina
voi harrastuksessa kehittyä. Ensin normaalista hyväksi, sitten
loistavaksi vuosien harrastuksena
tuloksena. Tämä harrastus ei katso ikää tai sukupuolta, kaikki ovat
samassa lähtötilanteessa.
”Paljon on kerholaisia vuosien
varrella ollut. Osa on käynyt kokeilemassa muutaman kerran ja
osa käynyt vuosia. Joku kerholainen väitti opettajansa olleen
kerhossani. Kerholaisten määrä
on vaihdellut noin kymmenestä
viiteenkymmeneen per kerhokerta”, Rami kertoo. Sopiva kerhon
aloitusikä on kahdeksan vuoden
paikkeilla.
Syysnäyttely tarjosi kiinnostavaa nähtävää. Kravatti kaulassa ovat nuorisotyönohjaajat vas. johtava
Arto Kantola ja poikatyöstä vastaava Markku Pispala. Kerho kokoontuu Klaukkalan kirkolla tiistaisin
kello 18.30–20.
seksi muuttaen, ”modifioiden”.
kiintoisia autoja.
Vetäjätkin rakentavat
Vinkkejä uusista jutuista vetä- Muutoksilla tarkoitetaan yksityisOhjaajat rakentavat myös itse jät ottavat alan kirjallisuudesta, kohtien runsasta lisäämistä tai
autoja, Rami vanhoja jenkkejä, lehdistä ja internetistä. Kerhossa mahdollisia korimuutoksia.
Tommi Ferrareita ja muita mielen- voi ohjaajakin oppia kerholaisilta
Perusjutut ovat säilyneet samoina koko tämän ajan, mutta
Birgit Tolvanen uusia asioita.
”Tällä hetkellä kerho on minulle maailmalla oheistuote myynti on
eräänlainen henkireikä päivittäi- laajentunut. Nykyisin mallien yksen erittäinkin työntäyteisen arjen silöiminen on paljon helpompaa,
lomassa ja nautin kerhon pitämi- kuin ennen, sillä yksityiskohtien
sestä todella paljon”, sanoo Tom- tekemiseen tarvittavat osat tai
tarveaineet saa suoraan valmiina
mi.
Aina tulee jokin uusi tekniikka ostettua, vaikkapa toiselta puoleltai toimintatapa, jolla malleista ta maailmaa netin kautta. Ennen
saa tehtyä vielä parempia ja tar- piti itse keksiä, että miten ja miskempia. Näitä uusia asioita on tä materiaalista saisi jonkin osan
ensin mukava kokeilla itse ja sen tehtyä.
jälkeen opettaa niitä eteenpäin
kerholaisille.
Ohjaajille
”Itse rakentelen mieluiten autoansiomerkit
ja, sillä itse olen autoharrastaja”,
kertoo Tommi. Myös Rami työs- Pienoismallikerhon vetäjille Rami
kentelee ammatikseen isompien Salmelalle ja Tommi Kaukualle
autojen parissa.
myönnettiin viime vuonna Kirkon
lapsi- ja nuorisotyön ansiomerkit pitkäaikaisesta toiminnasta
Malleja vapaaehtoisina kerhonohjaajina.
”modifioidaan”
Rami on ohjannut pienoismalliPääasiallisesti pienoismallit ra- kerhoa yli 20 vuotta ja Tommi 16
Kerhon ohjaajat Rami Salmela ja Tommi Kaukua ovat yhtä innos- kennetaan valmiita sarjoja hyväk- vuotta.
si käyttäen, ja niitä sitten mieleituneita harrastuksestaan kuin kerholaisetkin.
Erotilanteessa oleville ja hiljattain
eron kokeneille miehille ja naisille
ERORYHMÄ
Nurmijärven
Perheasiain
neuvottelukeskuksessa,
Keskustie 8 C 30
Ryhmä kokoontuu 10 kertaa
torstaisin klo 17.30–19.30
alkaen to 28.2.
Ryhmän ohjaajina toimivat
perheneuvojat
Hannu Kuikka
ja Kirsi Hiilamo.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut
ma 18.2. mennessä numeroon
050 525 9170 tai sähköpostitse
[email protected]
Ohjaajat haastattelevat
jokaisen ryhmään hakeutuvan
ennen ryhmän alkua.
Isien ja lasten Sporttikurssi
Nurmijärven kunnan liikuntapalvelut, Helsingin NMKY ja Nurmijärven seurakunta
järjestävät yhteistyössä isien ja lasten yhteisen Sporttikurssin keväällä 2013.
Ohjaajina toimivat Helsingin NMKY:n perheliikunnan ammattilaiset.
Perheliikunta perustuu yhteiseen tekemiseen ja
liikkumisen iloon. Pienemmät eivät jää jalkoihin.
Sporttikurssi on tutustumismatka erilaisiin liikuntalajeihin ja liikkumiseen. Parasta kurssissa on isien
ja lasten yhdessä tekeminen.
Sporttikurssi on maksuton ja se on tarkoitettu
nurmijärveläisille. Riittää kun toinen, isä tai lapsi
asuu Nurmijärvellä. Kurssille otetaan yhteensä 30
isää kouluikäisen lapsensa kanssa, yläikärajaa ei
ole. Jokaisessa ryhmässä on kymmenen isä+lapsi
-paikkaa. Ryhmät kokoontuvat lauantaisin Klaukkalassa, Nurmijärvellä ja Rajamäellä. Kaikissa on
sama ohjelma.
Kurssi sisältää harjoitusvälineiden ja tilojen käytön, ohjauksen ja vakuutuksen. Sisäliikuntaan soveltuvat vaatteet ja jalkineet tulee olla itsellä mukana. Kevään säistä riippuen osa kerroista voi olla
ulkona.
Sporttikurssi
Saman päivän aikana kolme ryhmää,
eri kylillä, lauantaisin:
2.2. / 9.2. / 2.3. / 9.3. / 16.3. / 23.3. / 6.4. /
13.4. / 27.4. / 4.5.
Kivenpuiston koululla klo 10.00–11.30
(Aleksis Kiven tie 18, Nurmijärvi)
Rajakaaren tiloissa klo 12.00–13.30
(Keskusraitti 1, Rajamäki)
Syrjälän koululla klo 14.30–16.00
(Syrjäläntie 35, Klaukkala)
Lähde liikkeelle lapsesi kanssa!
Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.isa-lapsi.fi
5
Kysyimme
Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen
1. Milloin olet viimeksi käynyt kirkossa?
2. Millaiseen jumalanpalvelukseen menisit?
3. Paras laskiaispullasi?
Kari Launiala:
1) Sunnuntaina 13.1.
Nurmijärven kirkon
messussa.
2) Se on keskustelukysymys. Messu on nykyisessä muodossaan
hyvä. Jos ehtoollisenjaossa on neljä henkilöä alttarilla, toivoisin,
että kaksi heistä olisi
pappeja.
3) Marsipaani ja kermavaahto ovat parhaita pullan täytteitä.
Hilkka Oksa:
Marja-Liisa ja Aito Lemmetty:
Anni Veijola ja Joona Kivi:
1) Aina mennään, kun siihen vain on mahdollisuus.
Viimeksi oltiin yhdessä loppiaismessussa, silloin
laulettiin kirkkokahveilla vielä kerran Kauneimpia
joululauluja.
2) Tavallinen jumalanpalvelus on hyvä. Erilaiset teemapyhät saavat uusia ihmisiä tulemaan kirkkoon.
3) Marja-Liisa: Laskiaispullat kermavaahdolla ja mansikkahillolla.
Aito: Minulle käy hyvin sama yhdistelmä ja lisäksi
ruusut pöydälle.
1) Anni kävi joulukirkossa.
Joona konfirmaatiossaan 2 vuotta sitten kesällä.
2) Anni: Messu on nykyisellään ihan ok.
Joona: On paha sanoa mitään, kun en usein käy
kirkossa. No, pehmeät penkit.
3) Kummallekin maistuu perinteinen kermavaahtohillo –täyte.
”Stressitön lapsuus”
MINUN MESSUNI
Kasvattajien ilta
Inhimillinen ulottuvuus
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Messu ei ole vain pappien ja kanttoreiden suunnittelema tai toteuttama, vaan
koko seurakunnan ja kaikkien työalojen
yhteinen pyhäpäivän hetki. Messun
kautta työalat ja yksittäinen seurakuntalainen hengittää. Messu on kristillisen
seurakunnan sydän ja keuhkot. Messu
antaa ja ylläpitää minunkin elämääni.
Olen esteetikko. Siksi minun messussani on tärkeää kirkkotilan kauneus
ja kodikkuus. Messun puitteet tuovat
esiin sen arvokkuuden ja kertoo samalla
messuvieraan arvostamisesta. Kirkkotila tukee Pyhän kohtaamista, joka tuo
levon ja rauhan.
Pyhän läsnäolon ulottuvuus
Maailmassa on vielä tilanteita, joissa
on pakko ottaa lakki päästä. Minun
messuni on sellainen. Messussa koh-
taamme Pyhän Jumalan rukouksessa,
Sanassa ja sakramenteissa.
Jumala kohtaa ja hoitaa meitä syntisiä armossaan ja rakkaudessaan.
Tämän puuttuessa messu lakkaa olemasta messu. Tämä on luovuttamatonta. Jumalanpalvelus ei ole toiveitten
tynnyri eikä se ole teatteria, oopperaa
tai sirkushuveja.
Immi Hellènin Paimenpoika-runossa
(1930) kerrotaan: ”…nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!” Tämä sinänsä ymmärrettävä ilmaus ei saavuta
minun messuni todellisuutta. Messu on
kristittyjen yhteyden juhla, se on keskinäistä yhteyttä ja jakamista.
Jos kirkosta on hävinnyt kahvin tuoksu, niin se on kuollut. Eli minun messuuni kuuluu seurustelun sakramentti,
kirkkokahvit.
Jos varjelet tavan, tapa varjelee
sinua. Itselleni messuun sitoutuminen rytmittää elämää, se
erottaa pyhän arjesta. Salatulla
tavalla se myös varjelee minua.
Seppo Ahonen Kenttärovasti
Julistus- ja palvelutyön
johtokunnan puheenjohtaja
Kaveripiirissä on syntynyt sanonta kuulumisia udellessa ja päivän suunnitelmaa kyhätessä: ”Mikä on päivän epistola?” Jos jokin asia ei avaudu, voidaan
todeta, että meni liturgian puolelle.
Liturgia (yhteinen työ tai julkinen, vapaaehtoinen luottamustehtävä) on erityisesti ehtoollisjumalanpalveluksesta
kristillisissä kirkoissa käytetty käsite.
Tutumpi ehkä ortodoksisen kirkon piirissä.
Epistola puolestaan on Uudessa testamentissa oleva kirje. Nämä kirjeet on
kirjoitettu ensimmäisellä vuosisadalla
antamaan ohjeistusta seurakunnan järjestelyistä ja käytännöistä.
Entä itse tilaisuus, juhla? Ihmiset kokoontuvat mielellään, tuntevat yhteyttä
keskenään ja syövät porukalla. Jokainen saa kertoa kuulumisensa ja myös
kuunnella toisten kuulumiset. Loppuillasta viritellään soittovehkeet ja lauletaan yhdessä.
Ihminen kaipaa pyhyyden kokemista ja korkeamman voiman läsnäoloa.
Kirkkotila on kuin luotu siihen. Tilan sisustus, värit, esineet, kuvat, kynttilät ja
symbolit tukevat pyhyyden kokemista.
Harvoin kuitenkin kuulee kirkoissa näitä
asioita selitettävän.
Jumalanpalveluksessa Jumala palvelee ihmistä ja ihminen palvelee Jumalaa, seurakuntana. Kun ihminen tekee
päätöksen ja kampeutuu sunnuntaina
kirkkoon, hänen tulisi tuntea hengellisen kodin lämpö ja rakkaus. Huolenpito
ja hyväksyntä.
Riisutaan ulkovaateet (tunnustetaan
synnit), tervehditään, kerrotaan kuulumiset, jaetaan yhteisiä asioita, opitaan uutta, rukoillaan, käydään yhteisen pöydän
ääreen. Alttarihan on pöytä. Alun perin
kristillisessä jumalanpalveluksessa se
oli oikea ruokapöytä. Alttarilla siunattua
ruokaa vietiin palveluksen jälkeen vanhuksille ja sairaille, jotka eivät päässeet
paikan päälle.
Messu ei tavoita suuria ihmisjoukkoja
muulloin kuin jouluna ja konfirmaatiopyhinä. Jos ihminen tuntee olevansa vieraskielisen näytelmän katsomossa ja kesken
esityksen ei uskalla käydä vessassa, niin
vaikea sitä on naapurille suositella.
Nurmijärven seurakunnassa viritellään messukyselyitä. Ensi tuntumaa
haettiin jo viime kesänä. Kevään aikana
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6, Klaukkala
torstaina 21.3. klo 18.00
Luennoitsijana Kehitysneuropsykologian
dosentti Nina Sajaniemi.
Nina Sajaniemi on yhdessä kahden tutkijan
(Eira Suhonen ja Elina Kontu) kanssa tutkinut
laajasti kokevatko lapset päiväkodeissa
emotionaalista hyvinvointia uhkaavaa
hallitsematonta stressiä.
Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ympäristössä, jossa hän
kokee olevansa turvassa ja jossa hän saa hoivaa, huolenpitoa
ja kehitystasolleen sopivaa toimintaa.
Lapsi, joka on ylikuormittunut, ei pysty säätelemään omaa
toimintaansa. Käyttäytyminen on tilanteeseen epäsopivaa,
mikä jarruttaa kehitystä ja estää oppimista.
Aivot kypsyvät vaiheittain, vasta viimeiseksi kypsyvät
ne osat, jotka mahdollistavat itsesäätelyn ja -hallinnan
esimerkiksi stressitilanteissa. Pienellä lapsella ei ole kykyä
rauhoittaa itseään, vaan hän tarvitsee siihen aikuisen apua.
Myös pysyvillä ja lämpimillä ihmissuhteilla on stressiä
hillitsevä vaikutus.
Luennon aikana on järjestetty lastenhoito, jossa
mahdollisuus osallistua pyhäkouluhetkeen.
Ilmoittautuminen pe 15.3. mennessä arkisin klo 9–14
p. 050 911 0797. Lisätietoja: Taina Rauhala, 050 356 4881
Ilta on kaikille avoin – tervetuloa!
KOLUMNI
Jumalan kansan juhla
1) Viime sunnuntaina,
olin kirkon parvella laulamassa, kuulun Veisaajiin.
2) Kyllä messu nykyisellään on hyvä. Nuorille
voisi antaa enemmän
tehtäviä messun toteutuksessa, esim. tekstin
lukeminen lukupulpetista. Tuntisivat, että
heitäkin tarvitaan.
3) Marsipaani on paras
täyte.
RUKOUSILTOJA
Miia Riihelä
on tulossa jatkoa. Messukyselyitä voi
tehdä muuallakin kuin itse messussa.
Kyselijöitä voisi lähettää Tepoilille,
kauppahuoneisiin ja niihin seurakuntiin,
joissa kirkot täyttyvät. Aluksi hiljentyisin
rukoukseen. Ihmisten tempuilla ei kirkkoja täytetä. Jumala vastaa rukoilevan
seurakunnan pyyntöihin ja lähettää herätyksen. Pakertamalla ja viipottamalla
ei välttämättä synny yhteyttä ja imua.
Hyvä jumalanpalvelus syntyy levosta,
rukouksesta ja Jumalan armosta käsin.
Tero Konttinen
johtava diakoni
Klaukkalan kirkossa
sunnuntaisin klo 18
3.3. Rukouskuukausi: aloitamme yhdessä rukouksen
- puhe kirkkoherra Ari Tuhkanen
- juontaa Johannes Haapalainen
Musiikkiryhmä johtaa ylistykseen, lastenhoito.
Mahdollisuus esirukoukseen, illan lopuksi iltatee.
Mahdollisuus ilmoittautua esirukousryhmään
työntekijöiden puolesta.
Rajamäen kirkossa
sunnuntaisin klo 17
10.2. ’Evankeliumin muuttava voima’
- TT Seppo Suokunnas, puhe
10.3. ’Israel - aikain merkit täyttyvät’
- europarlamentaarikko Hannu Takkula, puhe
Tilaisuuksissa on esirukouspalvelua ja teetarjoilu.
Seurakuntailtoja
NUKARI
- Raili Haapakorven kodissa, Nummenniityntie 212,
perjantaina 1.2. klo 18.30
- Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni.
PERTTULA
- Leena ja Pekka Kaarnin kodissa, Sahamäentie 121,
perjantaina 15.2. klo 18.30
- Ari Tuhkanen
Tervetuloa!
6
”K-i-v-a, kiva, kiva liikkari!”
Liikkarin aloitushuuto raikaa
salissa, kun seurakuntakeskuksen Nuuskamuikkuset aloittavat jokaviikkoista
liikuntaleikkikouluaan.
niin että lehdenpalaset lentelivät!
Lapsilla on luottamus aikuiseen, että leikit ovat turvallisia.
”Liikkarissa on hauskaa!
Siellä jumpataan kaikkee
ja tehää.”
”Reilu peli!”
Lasten nauttiessa liikunnasta ohjaajat ovat mielissään iloisten ilmeiden
lisäksi myös siitä, että toiminta tukee kristillistä kasvatusta. Emme kilpaile tai
vertaa toisten suorituksia –
jokainen on arvokas omana
itsenään.
Liikuntaleikkikoulun päätarkoituksena on tukea lapsen yksilöllistä ja kokonaisvaltaista kehittymistä hänen
omista lähtökohdistaan.
”Mä osaan silmät kiinni ja takaperinki hyppiä! Tunnelipallojuttu on kaikkein hauskin”, Martta Orava 5v.
”En ehdi ottamaan töistä
tullessani edes kenkiä pois, kun kotiläksyt
näytetään innoissaan jo
eteisessä!”
Kotitehtävät ovat olennainen osa liikkaria. Niiden
avulla vanhemmat näkevät
mitä kerhossa on tehty. Ne
toimivat myös vinkkinä siihen, mitä kaikkea lapsen
kanssa voi tehdä.
”Isikin on sanonut,
että silmiin pitää katsoa.”
Tunnin sisältöön kuuluu
myös hyvistä tavoista ja
säännöistä keskustelu. Viimeksi olemme jutelleet tervehtimisestä.
Enkeli kirkon ovella
Haku seurakunnan
iltapäivätoimintaan
”Niitä pituushyppypaikkoja
oli kiva suunnitella.”
Lapset kokevat onnistumisen elämyksiä saadessaan
osallistua myös omin ehdotuksin.
Millä erilaisilla tavoilla
voi liikkua mahdollisimman
pienenä, matalana, leveä-
Nassikkapainin aluksi kaverin kanssa kätellään. Kaiken aikaa tähtäämme siihen, että liikunta on muita
huomioonottavaa sääntöineen ja kaveria kannustetaan aina.
Liikuntaleikkikoulu tukee liikunnallisen kehityksen lisäksi myös yhteistyötaitoja. Kuvassa pituusmittailua.
nä, korkeana? Miksi on helpompi pysyä tasapainossa
jalat haarallaan kuin jalat
tikkusuorina yhdessä? Kokeile jotakin muuta tapaa
heittää palloa!
Eri vaihtoehtojen pohtiminen ja oivaltaminen on
ollut lapsista mukavaa ja
ohjaajatkin saavat samalla
uusia kivoja vinkkejä ja näkökulmia.
”Se tuntemattomaan
hyppely oli
hauskaa. Sen lehden läpi.”
Käytössämme on hyvät
liikuntavälineet, mutta sanomalehdestä saa myös
mahtavan liikuttajan. Miten
jännittävää olikin hypätä ja
juosta ohjaajien pitämän
lehden läpi! Ja vauhdilla,
”Se juttu oli kivaa
kun hypittiin yhel jalal.”
Tämä on varmasti yhtä kivaa niin kerhossa kuin kotonakin yhdessä äidin, isän
tai sisarusten kanssa.
Ja miksi sitten kannattaa
liikkua?
”Että tulee virkistystä!”
Teksti Sanna Puhakka
Kuvat Eeva Aro
Laskiaisena riehataan ja syödään
IP-toiminta tarjoaa pienille koululaisille valvotun iltapäivän,
koulupäivinä klo 12–17. Se on turvapaikka koulun jälkeisille
tunneille ja tarkoitettu niille lapsille, jotka muuten joutuisivat
olemaan yksin kotona. Toiminnan suunnittelusta ja
toteutuksesta vastaavat lastenohjaajat.
Mikäli kaikille hakijoille ei löydy kerhopaikkaa, käytetään
valinnassa seuraavia perusteita: 1.) ensimmäisen luokan
oppilaat, 2.) toisen luokan oppilaat, 3.) sisaruus,
4.) asuinpaikka ja 5.) arvonta.
Toiminnasta perittävä maksu kuukaudessa:
Huoltajilla on mahdollisuus valita joko yli neljä tuntia
kestävä toiminta, tai toiminta klo 12–16 sillä edellytyksellä,
että lapsi lähtee tai noudetaan toimipaikasta viimeistään
klo 16.00 kaikkina päivinä.
1–11 käyntikertaa / max neljä tuntia per kerta
1–11 käyntikertaa / yli neljä tuntia per kerta
12– käyntikertoja / max neljä tuntia per kerta
12– käyntikertoja / yli neljä tuntia per kerta
40 €
50 €
80 €
100 €
Toiminnassa on kuukauden irtisanoutumisaika. Maksuvapaus
myönnetään erityisistä syistä, anomuslomakkeita saa
lastenohjaajilta tai lapsi- ja perhetyöntoimistosta.
Hakemus iltapäivätoimintaan kaudelle 2013–2014 jaetaan
postitse jokaiselle kunnan alueella asuvalle, tulevalle
ekaluokkalaiselle kouluun ilmoittautumispapereiden
yhteydessä tai sen voi tulostaa seurakunnan sivuilta: www.
nurmijarvenseurakunta.fi/lasten ja perheiden kanssa.
Hakemus lähetetään perjantaihin 26.4.2013 mennessä
os: Nurmijärven seurakunta, Lapsi- ja perhetyö,
PL 30, 01901 Nurmijärvi.
Tieto hyväksymisestä lähetetään kotiin perjantaihin
24.5.2013 mennessä.
Kerho käynnistyy, mikäli hakijoita on vähintään
10 lasta/ryhmä.
Seurakunnan IP-kerhot kaudella 2013–14:
Harjulan IP, Viljelystie 15
Kirkonkylä, Ison pappilan IP, Pappilantie 3
Klaukkalan IP, seurakuntakeskus, Ylitilantie 6
Metsäkylän IP, Metsäkylän ala-aste
Röykän IP, Toimela, Männikönaukiontie
Uotilan IP, Uotilan koulu
Tiedustelut: Lapsi- ja perhetyön toimisto, 050 383 0393.
Kirkkovuoden pääsiäisjakso kestää laskiaisesta
helluntaihin.
Laskiaisesta
alkaa
paastonaika, neljäkymmentä päivää ennen
pääsiäistä.
Paasto on vakava ja hiljainen aika, niinpä laskiainen
on viimeinen mahdollisuus
riehata ja syödä runsaasti.
Sen vuoksi mekin vietämme laskiaista riehakkaasti
mäkeä laskien ja syöden
hernekeittoa ja laskiaispullia.
Paasto ja etenkin ruoasta paastoaminen on nykyään jäänyt vähäisemmäksi.
Monet kuitenkin haluavat
paastota esim. kahvista,
herkuista, lihasta tms. ja
tehdä jotain erityistä lähimmäisten hyväksi. Raamatun
mukaan paasto on valmistautumisaika ja ainoa tie
pääsiäisiloon.
Koivunoksia, höyheniä
ja virpomisvitsoja
Ennen laskiaisena kerättiin
koivunoksia maljakkoon,
ja koristeltiin ne höyhenillä.
Höyhenet kuitenkin riisuttiin pois tuhkakeskiviikkona
paaston merkiksi. Koivunoksat jäivät näyttämään
miten pitkälle pääsiäisaika
oli edennyt kodissamme.
Palmusunnuntaina
li-
Partiolaisten tulilla paistettu makkara maistuu mäenlaskun välillä.
sättiin joukkoon virpojien
tuomat pajunoksat, ja näin
pääsiäispäivänä maljakko
oli herännyt eloon. Lehdet
olivat puhjenneet koivunoksiin.
Ulkoilupäivä koko perheväelle
Sääksin leirikeskuksessa
on järjestetty jo usean vuoden ajan perheiden ulkoilupäivä Laskiaissunnuntaina.
Perheillä on mahdollisuus
viettää yhdessä aikaa perinteisten talvileikkien parissa.
Pulkkamäki kuuluu laskiaiseen ja partiolaisten nuotiolla voi paistaa makkaraa.
Poni- ja hevosratsastus
harjauksineen on myös
suosittu tutustumisen koh-
de. Maastossa on mahdollisuus kävellä lumikengillä,
joita on lainattavissa aikuisille ja lapsille muutamat.
Leirikappelit ovat avoinna
hiljentymistä varten.
Tapahtuma järjestetään
yhteistyössä Nurmijärven
ja Hyvinkään seurakuntien kesken, ja molempien
seurakuntien tiloissa on
mahdollisuus perinteiseen
hernesoppaan ja pannukakkuun pientä korvausta
vastaan.
Tapahtuma on ollut hyvin
suosittu, vaikka sääkään ei
ole aina ollut paras mahdollinen – päivä on ollut joskus
jopa lumeton. Tapahtuman
jälkeen on mukava jäädä
odottelemaan pääsiäistä
kukin omalla tavallaan.
Hyvää talvista säätä, reipasta ulkoilumieltä ja maittavaa ruokaa!
Lastenohjaajat
Tarja Rantanen ja Riikka
Sarmala
Perheiden ulkoilupäivä
Sääksissä Hyvinkään ja Nurmijärven leirikeskuksissa
laskiaissunnuntaina 10.2. klo 11–15
Pulkkamäki: omat pulkat ja liukurit mukaan!
Leiritulet ja makkaranpaistoa
Ilmaista talutusratsastusta lapsille ponilla ja hevosella
Hernekeitto ja pannari aik. 5 €, lapset 4–12v. 3 €
Kahvi/pulla/makkara á 1€
Molempien leirikeskuksien kappelit ovat avoinna hiljentymistä varten
Huom! Autojen pysäköinti:
Pelastustiet pidettävä vapaana. Paikoitus Sääksjärventiellä vain
ohjatuille paikoille. Uimarannan P-paikalle voi jättää auton.
7
Nyt ihmettelen tässä
Kuolemasta on kulunut reilut kaksi kuukautta ja hautajaisistakin jo puolitoista kuukautta. Lyhyt pitkä aika, onko sellaista käsitettä olemassa? Miten voi olla yhtä aikaa kuin äsken ja kuin
kauan sitten? Ihan kuin kaikki tapahtumat olisivat olleet toisessa ajassa.
Onko toisia aikoja? Aika ennen ja
aika jälkeen määrittää uutta ajanlaskutapaa. Ei ole ratkaisua, ei
mieluista loppukohtausta.
Miksi juuri Emmi? Miksi ei juuri Emmi? Vastausta en saa täällä
ajassa. Ehkä joitakin kalpeita aavistuksia, katselen kuin peilistä ja
yritän saada muodostettua kokonaiskuvaa. Yritän käsittää. Tapahtunut ei antaudu ehjäksi kuvaksi,
siitä ei muodostu kokonaisuutta.
Se on sirpaleinen.
”Suru kosketti silmäteriä, tuska
toi toiset linssit. Näköala laajeni,
kaukaiset rannat lähenivät.” Tulivatko toiset linssit? Laajeniko
näköala vai katselenko yhtä rajoittuneena kuin ennenkin? Tuli ja
ei. Laajeni ja ei.
Olemmeko suoraa lähetystä?
Kuolema tuli kutsumatta, lupaa
kysymättä. Emme sitä nähneet, ei
se pelottanut, mutta pieni koululainen, 9-vuotias Emmi noudettiin
kesken lapsuuden leikkien Taivaan
kotiin. Inhimillisesti ajateltuna kesken kaiken – iankaikkisuuden näkökulmasta juuri oikeaan aikaan
lapsi korjattiin talteen Taivaan
riemuun. Hän lähti – me jäimme
ihmettelemään ja ikävöimään.
Silmät verhoutuivat suruvaippaan. Sielu sai taivaskosketuk-
sen. Tuli itku ja ikävä, pysyvä jälki
sydämeen.
”Olemmeko me suoraa lähetystä vai tuleeko tämä videolta?”
kyseli 8-vuotias poika.
Kyllä me olemme suoraa, autenttista lähetystä vaikka joissakin tilanteissa toivoo ja jopa
tuntuu siltä, että tämä kaikki tulee
videolta. Videolta, jota voi kelata
edes takaisin ja myös sammuttaa.
Elämän tapahtumia voimme
kelata tai ne juoksevat kuin filminauha pikakelauksella silmiemme
edessä. Mutta tapahtumia emme
voi muuttaa. Tapahtunutta emme
saa tapahtumattomaksi. Eilinen
virheineen ja onnistumisineen,
iloineen ja suruineen on auttamattomasti ohi, se ei täysin samanlaisena toistu. Emme voi astua
samaan virtaan uudestaan.
Eilinen on mennyt, huomisesta
emme tiedä, tänään auttaa Herra.
Auttoi eilenkin vaikka en sitä ehkä
silloin tunnistanut. Auttaa tänään
vaikka usein en älyä silloinkaan.
Auttaa huomenna, uskon niin –
auta epäuskoani.
Kivun keskellä on toivo
Viime lokakuun jälkeen olen useamman kerran kysellyt pienen pojan kysymystä, onko tämä suoraa
lähetystä vai tuleeko tämä videolta.
Onko Emmi oikeasti kuollut? Voiko
se olla totta? Miten tuollainen pieni, touhukas tyttö voi olla kuollut?
Miten äsken elinvoimainen lapsi
yhtäkkiä onkin pois? Jospa kaikki
tulikin videolta tai oli pahaa unta,
josta herään todellisuuteen?
Ei ole video, ei ole unta – on
liiankin totta. Käsittämättömän
edessä pää painuu, sanat loppuvat. Ei ole kelvollista, mieltä
rauhoittavaa selitystä. Jää vain
nöyrä tyytyminen Kaikkivaltiaan
tahtoon. Kapinan ja kivun keskellä on toivo, toivo Taivaan kodista,
jossa rakkaat kohdataan ja arvoitukset ratkeavat. Perillä näemme
kokonaisuuden, sirpaleista muodostuu ehjä kuva.
”Jumala itse on oleva heidän
kanssaan, heidän Jumalansa; ja
hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä
kuolemaa ole enää oleva, eikä
murhetta eikä parkua eikä kipua
ole enää oleva, sillä kaikki entinen
on mennyt. ” (Ilm. 21:3–4)
Emmi kuoli lomamatkalla viime vuonna lokakuussa ja hänet siunattiin Nurmijärvellä. Joulun aikaan hautakumpu loisti kirkkaana
pimeässä yössä.
”Nyt ihmettelen tässä, näin,
Herra, elämässä lastasi talutat:
suot armolahjojasi ja hoidat sanallasi ja joka päivä armahdat.”
(Virsi 560)
Uutta armon vuotta aloitellen
Sirkka Jakonen
Emmin mummo
”Onko taivaan maassa leikkikaluja?
Onko järven rantaa, kesän kukkia?
Onko siellä jäätä? Saako luistella?
Onko lumilinnaa lasten vallata?
On ja paljon muuta.
Mitä arvelet?
Hämmästyt, kun sinne oven aukaiset.
Nyt vain aavistamme taivaan autuuden.
Kerran nähdä saamme omin silmin sen.
Siellä vaihtaa saamme leikin maallisen
leikkiin iloisempaan:
Luona Jeesuksen.”
Jaakko Haavio
lapsiasiahenkilö
Lapselta kysyminen
voi pelottaa aikuista
Lapsiasiahenkilön tehtäviin kuuluu tuoda lapsen ja nuoren mielipide
seurakunnan toimintaan
ja
päätöksentekoon.
Lapsivaikutusten arvioinnissa ei väheksytä
edes taaperoikäisten
näkemyksiä.
Tämä herättää monenlaisia
ajatuksia. Miksi kysellä lapselta? Onhan selvää, että
aikuinen tietää paremmin,
mikä lapselle on parasta.
Lapselta kysyminen voisi jopa johtaa vaikeuksiin,
päättömiin toiveisiin ja lapsellisiin ideoihin.
Kyse on vuorovaikutuksesta
Kun lapsen tai nuoren mielipiteestä ollaan kiinnostuneita, hän kokee ajatuksillaan olevan arvoa. Hänen
mielipiteensä voi avata jopa
uuden näkökulman. Hänelle
se luo tilaisuuden tarkastella ympäristöään eri tavalla:
voinko todella vaikuttaa tapahtumiin? onko aikuisten
maailmassa sijaa myös minun ajatuksilleni?
Tämä vuorovaikutus kasvaa lapsen mukana merkittäväksi osaksi ympäröivää
yhteisöä. Kokemus oman
mielipiteen kunnioittamisesta tekee näkymättömän
lapsen tai nuoren näkyväksi: Se, miten minä koen asiat, ei olekaan aivan sama.
Vaikka kaikki ei aina menisikään oman mielen mukaisesti, parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen on
päästy yhdessä.
Lapsella on myös oikeus
olla kertomatta mielipidettään. Osallisuudessa on
kyse ovien avaamisesta
vaikuttamiselle, tehdä tilaa
vuorovaikutukselle. Ujoa
lasta tai hiljaista nuorta rohkaistaan ja kannustetaan
tuomaan julki ajatuksiaan
painostamatta. Nettimaailma voi olla tässä yksi työkalu. Tavoitteena on luoda
luonteva ilmapiiri vuorovaikutukseen.
Kotiseurakuntasi on sinua varten
Nurmijärven
seurakunta
Nurmijärven lapsiasiahenkilö
Pia Jaakkolalle voi lähettää ajatuksiaan ja ideoitaan seurakunnasta lasten ja
nuorten näkökulmasta sähköpostilla osoitteeseen [email protected]
Jos olet yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä, käy tykkäämässä sivusta
”Lapsiasiahenkilö, Nurmijärvi”, ja voit kirjoittaa terveisesi myös sitä kautta.
tarjoaa toimintaa, tekemistä, harrastuksia, koulutusta, kerhoja, ryhmiä,
tukea ja leirejä kaikenikäisille. Olet tervetullut niin
yksilönä kuin yhdessä,
pariskuntana, perheenä,
sisaruksina tai kaveriporukassa. Kaipaat sitten
touhua ja tekemistä, tukea
jaksamiseen tai jotain siltä
väliltä.
Seurakunta on jäsentensä näköinen ja kokoinen ja
se kulkee rinnallasi elämäsi käännekohdissa. Voit
tutustua monipuoliseen
tarjontaan esim. nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi
Yhdessä eteenpäin
Kaikissa
Nurmijärven
seurakunnan IP- ja päiväkerhoissa toteutetaan
säännöllisin väliajoin asiakaskyselyitä. Vanhemmat
saavat kirjata niihin myös
lapsen mielipiteen. Se
kannattaa tehdä, vaikka se
tuntuisikin hassulta.
Myös rippileirin päätteeksi nuorille jaetaan
kyselykaavake,
jonka
mukana saa esittää laajemminkin palautetta tai
toiveita oman kotiseurakunnan toiminnasta.
Lisäksi kaikki kohtaami-
set seurakunnan työntekijöiden tai luottamushenkilöiden kanssa antavat
tilaisuuden palautteeseen.
Kaikkien yhteystiedot löydät myös nettisivuilta, jos-
sa voit myös antaa palautetta vaikka nimettömänä.
Lapsiasiahenkilö
Pia Jaakkola
[email protected]
n
8
Yhteisvastuu 2013 aut
Ystävä auttaa arjessa
May Loeng (82) ja Moeur
Mieng (81) ovat sydänystäviä vuosikymmenten takaa.
Elämä on kohdellut vanhuksia kovalla kouralla, mutta ystävän tuki auttaa jaksamaan.
Kambodžaa 1970-luvulla kauhulla
hallinneiden punakhmerien aikana
naiset sinnittelivät pakkotyössä
riisipelloilla ja ojankaivuussa.
- Me selvisimme, mutta lapsillemme ei käynyt yhtä hyvin, rouva Mieng kertoo. Aviomiehensä
lisäksi hän menetti kaikki neljä
lastaan. Kaksi poikaa pakotettiin
punakhmerien joukkoihin, toiset
kuolivat nälkään ja tauteihin. Rouva Loengin seitsemästä lapsesta
kolme on elossa.
- Minulla ei ole omaa maata,
eikä omaa kotia. Myös veden
kantaminen on hankalaa. Pysyn
hengissä naapureideni hyväntahtoisuudesta. He antavat minun
asua tässä talossa ja tuovat jos-
kus ruokaa, rouva Mieng kertoo.
– Rouva Loengin kanssa autamme myös toisiamme. Kun toinen
meistä saa ruokaa, jaamme sen
keskenämme, vanhus kuvailee.
- Ennen keräsimme yhdessä
metsästä kasveja, joita myimme
ja joista keitimme erilaisiin vaivoihin auttavia juomia, Moeur Mieng
muistelee lämmöllä yhteisiä hetkiä. Nyt en enää jaksa kävellä pitkälle ja ystäväni jatkaa työtämme
yksin, hän huokaa.
Ikä painaa myös hämmästyttävän pirteän oloista rouva Loengia.
- Välillä tunnen olevani lopen
uupunut, mutta pakotan itseni
ulos kävelemään. Myyn keräämiäni kasveja ja banaaninlehdistä punomiani keittiötarvikkeita,
sisukas rouva Loeng täydentää.
Levolle ei ole sijaa, vaikka takana
on pitkä ja raskas elämä.
teksti: Salla Peltonen
kuva: Ville Asikainen
Vähäinenkin ruoka jaetaan aina ystävän kanssa
Hyvän vanhuuden puolesta –
Suurella Sydämellä
Jokaisella ikäihmisellä on oikeus hyvään hoitoon ja palveluihin. Jokaisella ikäihmisellä on myös oikeus toisen
ihmisen seuraan – osallisuuteen yhteiskunnassa. Jokaisella on oikeus inhimilliseen
vanhuuteen.
Yli 300 000 suomalaista vanhusta
kokee itsensä yksinäiseksi. Syrjäytyneiden vanhusten todellista
määrää ei tiedä kukaan. Moni
jää kotiinsa yksin liikuntakyvyn
heikentämänä tai masennuksen
vallassa.
Vanhuus ei ole uhka, mutta yk-
sinäisyys on ja neljän seinän sisälle voi kätkeytyä mitä tahansa.
Vanhuus ei ole kaikille samanlainen ikäjana. Siinä missä toinen
vanhus matkustaa ja harrastaa,
toinen jää yksin kotinsa vangiksi.
Lapset asuvat kaukana. Tulee sairastumisia ja taloudellinen tilanne
saattaa sairastelun takia muuttua
huonoksi. Vanhustyön Keskusliiton tutkimuksen mukaan yksinäisyys koettelee kolmannesta
vanhuksista.
Kambodzassa ei ole eläkejärjestelmää, ei myöskään vanhusten tukipalveluja. Selviytyäkseen
elämässä vanhukset työskentelevät elämänsä loppuun saakka.
Osa vanhuksista huolehtii myös
orvoista lastenlapsistaan, koska
omat lapset ovat kuolleet mm.
aidsiin.
Perinteisesti lapset ovat Kambodzassa huolehtineet ikääntyneistä vanhemmistaan. Jos lähisukulaisia ei ole, moni vanhus
joutuu elämään muiden armoilla
tai muuttamaan buddhalaistemppeliin, jossa vanhukset saavat
asua työpanostaan vastaan. Yli
60-vuotiaista n. 68 % on edelleen
töissä.
Suomessa seurakunta ja sen
diakoniatyö tekevät arvokasta
työtä hyvän vanhuuden puolesta.
Näin on myös Nurmijärvellä. Eris-
täytyneitä vanhuksia tulee auttaa
kiinnostumaan jälleen elämästä
ja tässä työssä me vapaaehtoiset voimme olla suureksi avuksi.
Tarvitaan välittämistä ja ymmärrystä, halua ottaa vastuuta ja vastuu vanhusten huolenpidosta on
muilla kuin heillä itsellään.
Kutsun Sinua lipaskerääjäksi
– jo tunti ajastasi kerääjänä tuo
hyvän mielen monelle vanhukselle. Seurakunnassamme on myös
lipaskeräyksen lisäksi monia muita vapaaehtoistöitä, joihin voit halutessasi ilmoittautua osoitteessa
www.suurellasydamella.fi
Kevään aikana järjestetään
konsertteja ja tapahtumia, joihin
osallistumalla tuet hyvää, vireää
vanhuutta Suomessa ja Kambodzassa.
Ole Arkienkeli. Osallistuu vuoden 2013 Yhteisvastuukeräykseen ja tue näin lähelläsi ja
kauempana olevien vanhusten
hyvinvointia. Mielestäni vanhusten löytäminen ja auttaminen on
meidän kaikkien tehtävä.
Sirpa Rantala
yhteisvastuukeräyspäällikkö
Anna tunti ajastasi – ilmoittaudu mukaan lipaskerääjäksi.
Lipaskeräystempaukset
taajamissa perjantaina 8.2. ja lauantaina 9.2.
Tuntikin riittää, kaksikin voit antaa.
Jos kiinnostuit, ole hyvä
ja soita keräysvastaaville.
Heiltä saat myös ohjeet, kuinka toimia.
Klaukkala: Anna Handroo, 050 343 5093
Nurmijärven kirkonkylä: Armi Manninen, 040 840 5134
Rajamäki: Tarja Tikkaoja, 040 507 5290
9
ttaa yksinäisiä vanhuksia
Kotikäynnillä
Pentti Lehto asuu vaimonsa Soilen
kanssa omakotitalossa Röykässä.
Pentti on sairastanut vuosia. Ms-tauti
ja lihasrappeuma ovat tuttuja sairauksia monelle ikääntyvälle.
Nyt Pena liikkuu pyörätuolin avulla. Ajatuksenjuoksu on ripeää, vaikka omatoiminen
liikkuminen rajoittuu terassille. Siinäkin on
kaiteet, ettei pyörätuoli lipsahda alemmas,
niin kuin kerran on käynyt.
Irma Heikkinen osallistui vuosia sitten
Kairosmajalle, Pyhätunturin maisemiin
suuntautuneelle leirille. Sieltä hän sai kipinän vapaaehtoistoimintaan. Kun omat lapsetkin ovat jo aikuisia, Irma päätti osallistua
ystäväpalvelukurssille saadakseen toisten
auttamisesta sisältöä elämään.
Yhteys yksinäiseen
Irma sai yhteyden Penaan vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anneli Järvisen
kautta. Sitä ennen Penan vaimo, Soile, oli
jo kysellyt Annelilta ystävän perään.
Omaishoitajalle on luvattu muutama vapaapäivä kuukaudessa, mutta käytännön
järjestelyt ovat kaikkea muuta kuin lomaa.
- Monta kertaa olen todennut, että on
helpompaa hoitaa Penaa kotona, kuin järjestellä hoitaja tahi avustaja lomapäiviksi.
Myös tilapäisen hoitopaikan järjestäminen
on käytännössä hankalaa, toteaa Soile
kahvikupin äärellä.
Yksinäisyys pysäyttää
Yhteisvastuukeräys haastaa kansalaiset
torjumaan vanhusten yksinäisyyttä Suomessa ja Kambodzassa. Uusi kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Rantala
aloitti myös keräyspäällikkönä.
”Lähimmäinen on jokaiselle tärkeä. Kukaan ei voi yksin aikaansaada kovinkaan
paljoa. Vain toinen ihminen voi antaa
aikaa, läheisyyttä ja kumppanuutta yksinäiselle.” Näin Sirpa Rantala perustelee
yhteisvastuukeräykseen osallistumista.
On vain aikaa
Penalla on vain aikaa. Kaverit ovat kuolleet
tai karsastavat kotiin tulemista. Kerran kahdessa viikossa Irma käy tapaamassa Penaa. Tällöin Soile-vaimo pääsee lähtemään
raamattupiiriin Röykän Toimelaan.
- Se on oikeastaan mun ainut harrastus.
Voin luottaa Irmaan ja pääsen hengähtämään hetkeksi, toteaa Soile.
Yksinäisyyttä on yhä enemmän
Arvokasta duunia
Irman ja Penan yhteiset maanantai-illat kuluvat kuulumisten vaihdossa, telkkaria katsellessa ja joskus Irma leikkaa myös Penan
hiukset.
- Se on aina erityinen päivä, kun menen
tapaamaan ystävääni. Ystävä valmistautuu
jo aamusta alkaen. Hän on kertonut ajattelevansa, että tänään on se päivä, kertoo
Irma.
- Meillä on rentoa ja mukavaa yhdessä.
Kerran olin työpäivän jälkeen väsynyt ja
mainitsin siitä Penalle. Hän tokaisi, että sä
voit käydä tuohon lepäämään!
Teksti ja kuva: Tero Konttinen
Tehdään yhdessä hyvä keräys ja autetaan yksinäisiä vanhuksia.
Koko ajan vanhusten osuus väestöstä
lisääntyy. Apu yksinäisyyteen on joskus
pieni ulkoilulenkki tai juttutuokio vanhuksen kanssa. Ikään kuin saatellaan
porukalla ihmisiä hyvään ja arvokkaaseen vanhuuteen.
- Vanhuus tulee jokaiselle, mikäli sairaus tai tapaturma ei vieraile sitä ennen.
Itse kullekin olisi terveellistä opetella
pysähtymistä jo nyt. Kun vielä on voimaa ja tahtoa. Ja jos ei kiireiltään ehdi
pysähtyä, voi ohi kulkiessaan tipauttaa
rahaa vaikkapa keräyslippaaseen, rohkaisee Sirpa.
Joskus sitä havahtuu liian myöhään.
Sitten kun pysähdys tulee, jää miettimään, olisinko voinut tehdä jotakin toisin.
Teksti ja kuva: Tero Konttinen
Lahjoitukset:
LAHJOITA VERKKOPANKISSA
Rahankeräyslain mukaan tilisiirtolahjoitukset tulee osoittaa
valtakunnalliselle Yhteisvastuukeräyksen tilille:
Nordea FI 16 2089 1800 0067 75
Pohjola Pankki FI 14 5000 0120 2362 28
Sampo FI 81 8000 1600 0516 51
Handelsbanken FI 81 3131 1000 4651 24
Aktia FI 82 4055 0010 4148 41
Ålandsbanken FI 53 6601 0002 2825 80
Saajaksi merkitään Yhteisvastuukeräys + viitenumero 308 401
(tällä viitenumerolla lahjoitus kirjautuu Nurmijärven seurakunnan tulokseen)
Lisätietoa: www.yhteisvastuu.fi
Irma voi leikata tarvittaessa Penan hiukset. Yhteinen nauru ja leppoisa oleminen ovat käsin
kosketeltavissa.
Yhteisvastuun hyväksi
monin tavoin
Älä pidä hoppua
Nyt olen jo vanha vaari,
pian loppuu elämän kaari.
Ei sitä tiedä ihminen matkansa määrää,
mutta kovasti se täällä häärää.
Kuka on lukkari, kuka on pappi,
monelta elämän vauhdissa loppuu happi.
Moni jo sairaalan sängyssä makaa,
kun ei oo sydänääni ihan vakaa.
Kun pistät vähän jarrua hoppuun,
et pala ihan loppuun.
Älä oijo kaikkia mutkia,
hyvä on vähän itseään tutkia.
Nurmijärven keräyspäällikkö Sirpa Rantala 040 840 8364 [email protected]
Keräyssihteeri diakonissa Minna Väänänen 050 356 4936 [email protected]
Valo
Kansainvälinen
naisten hemmotteluilta voittaa -konsertti
Näät vielä silloin kuinka
lapsesi varttuu,
ja lapsenlapsia karttuu.
Silloin kaivataan mummia ja pappaa,
kun pieni käsi kiinni nappaa.
Markku Ratinen
Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa
torstaina 7.3. klo 17–20.30.
Sari Meller Kirkon Ulkomaanavusta kertoo
naisten elämästä ja voimaantumisesta
Kambodzssa. Mahdollisuus hoitoihin.
Kambodzalainen buffet-tarjoilu. Arpajaiset.
Saunomismahdollisuus (sisäsauna).
Osallistumismaksu 20€ yhteisvastuun hyväksi.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen pe 1.3.
mennessä: Anna Handroo, 050 343 5093.
Lämpimästi tervetuloa!
Klaukkalan kirkossa su 3.2. klo 18
- Klaukkalan kirkon kuoro
- Jaana Jäkälä, laulu
- Mikko Peltokorpi, kuoron johto ja laulu
- Ritva Viitala-Aaltio, piano
- Minna Purhonen, viulu
- Timo Purhonen, kitara
- Tiia Purhonen, harppu
- Josi Purhonen, sello
Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 €
Yhteisvastuun hyväksi
10
NUORTEN KEVÄT ’13
NURMIJÄRVI
Nuorisotalossa, Pappilantie 1
- Isoskoulutus ti klo 18-20: 5.2./
5.3./19.3./2.4./16.4./30.4.
- Kuppila to klo 15-18
(ei vkoilla 8,9)
- Kuppila pe klo 17-20: 8.2./15.2./
1.3./15.3./22.3./5.4./12.4./19.4./26.4./3.5./
10.5./24.5./31.5.
- Nuortenillat to klo 18-20
(ei viikoilla 8 ja 9)
Nurmijärven kirkossa, Aleksis Kiven tie
- Messu su klo 10
Mukaan bänditoimintaan
www.korppu.net/bänditoiminta
Iiris Savolainen,
[email protected], 050 320 7397
KLAUKKALA
Seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa,
Ylitilantie 6
- Kuppila ti klo 17-20: 15.1.–14.5.
(ei 19.2./26.3./9.4.)
- Isoskoulutus ke klo 17-19: 30.1./13.2./
27.2./13.3./20.3./3.4./17.4./8.5.
- Wanhojen isosten ilta
ke klo 18-20: 6.3./10.4./15.5.
- Toimintatorstai to klo 18-20: 17.1.–16.5.
(ei 21.2./28.3./9.5.)
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6
- Messu kirkossa su klo 12
RAJAMÄKI
Rajamäen Hellaksella, Kievarintie 14 C
- Isoskoulutus ke klo 17-19:
30.1./13.2./13.3./27.3./10.4./24.4./8.5.
- Nuortenillat ke klo 17-19:
/6.2./6.3./20.3./3.4./17.4./15.5.
- Wanhojen isosten illat
ti klo 17-20: 12.3./23.4.
- Hellas-Kuppila to klo 17-20
(ei viikolla 8)
- Hellaksen pelikerho pe klo 18-21
Projekti lasten
ja nuorten
syrjäytymisen
vähentämiseksi
Iiris Savolainen
Tulevan kevään aikana seurakunnan nuorisotyö
käynnistää projektin syrjäytymisen vähentämiseksi.
Kohderyhmänä ovat alakouluikäiset lapset ja heidän perheensä.
Projekti on kolmivuotinen
ja sen vetäjäksi etsitään
ammattitaitoinen henkilö.
Työ tulee olemaan monialaista yhteistyötä lasten ja
nuorten parissa toimivien
tahojen kanssa. Tehtävänkuvaus tarkentuu, kunhan
työntekijä saadaan mukaan
suunnitteluun.
Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on viimeaikoina
kiinnitetty laajalti huomiota. Tasavallan presidentti
on esittänyt yhteistyöhaasteen kaikille lasten ja
nuorten kanssa toimiville
syrjäytymisen vähentämiseksi. Myös Nurmijärven
seurakunnan kirkkoneuvosto on asettanut erääksi
toiminnan painopisteeksi
juuri syrjäytymisen vähentämisen.
Aikuisen puute on usein
syynä lasten eriytymiseen
ja sulkeutumiseen. Lopulta
yksinäisyys ja jopa masentuneisuus saavat yliotteen.
Aikuisia tarvitaan kuuntelemaan, ohjaamaan, kannustamaan, rohkaisemaan
Yksin …
ja ennen kaikkea kohtaamaan lapsi.
On todennäköistä, että
vapaaehtoisia rinnalla kulkijoita tarvitaan projektin
edetessä. Joku nuori tai
lapsi voi kaivata juuri sinua.
Olet tervetullut mukaan.
Arto Kantola
johtava nuorisotyönohjaaja
VARHAISNUORTEN KERHOT JA LEIRIT
Kerhot ovat maksuttomia, ilmoittautuminen kerhopaikoissa
KIRKONKYLÄ, NUORISOTALO
Pienoismallikerho
ma 16.30–19.00
Kokkikerho
ke 17.00–18.30
Valmentava koulutus
ma 17.00–19.00 (28.1., 4.3., 8.4., 6.5.)
Kuntonyrkkeily koko perheelle
RÖYKÄN TOIMELA
Varhaisnuorten kerho ke 17.30–19.00
Vanhempien ja lasten askartelukerho
ke 17.30–19.00 (17.10, 7.11, 5.12.)
Vanhempien ja lasten askartelukerhot
VALKJÄRVEN KOULU
Varhaisnuorten kerho
ma 17.30–19.00
Harjula, Viljelystien kerhotila
ma 18.-19.30 (11.2., 11.3., 15.4., 13.5.)
LEPSÄMÄN KOULU
Varhaisnuorten kerho
ti 17.00–18.30
- Safarit Nurmijärven kirkossa ja
sen ympäristössä (Kirstaantie 5-7)
su alk. klo 10: 10.2. / 10.3. / 17.3.
- Isoskoulutusleirit Sääksissä:
1.–3.2. / 8.–10.2. / 8.–10.3.
- Isorontti-isospäivä Mäntsälässä la 6.4.
- Bänditapahtuma Roinelassa la 13.4. klo 16-19
- Nuorten messu Klaukkalan kirkossa
su 14.4. klo 18
- Isoseikkailu Klaukkalan kirkolla la 20.4.
- Nuortenleiri Sääksissä 17.-19.5.
- Nuorten kevätjuhla Sääksissä su 19.5.
KLAUKKALAN KIRKKO
Pienoismallikerho
ti 18.30–20.00
KLAUKKALAN KOULU
Varhaisnuorten kerho
to 18.00–19.00
Nuorisotyönohjaajat:
Arto Kantola, 050 310 1045
Iiris Savolainen, 050 320 7397
Terhi Kokko, 050 421 0109
Timo Liimatta, 040 566 1475
HARJULA, VILJELYSTIEN KERHOTILA
Vanhempi-lapsi askartelukerho
ma 18.00–19.30 (11.2., 11.3., 15.4., 13.5.)
Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7
Messu su klo 10
TAPAHTUMAT, LEIRIT JA RETKET
Erityisnuorisotyö ja Saapas:
Mallu Timonen, 040 727 6754
Musiikkikasvatus:
Kirsi Rättyä, 050 576 7855
www.korppu.net
Sähköposti: [email protected]
HAIKALA, KETUNKALLION KERHOTILA
Varhaisnuorten kerho
ke 17.00–18.30
PALOJOKI, NUORISOSEURAN TALO
Varhaisnuorten kerho
ke 16.00–17.30
METSÄKYLÄN KOULU
Pelikerho tytöille ja pojille
ma 17.00–18.00 (1-3lk)
ma 18.00–19.00 (4-6lk)
RAJAMÄKI, HELLAS
Pienoismallikerho
ti 16.30–18.00
RAJAMÄKI, LÄNSIKAAREN KOULU
Varhaisnuorten kerho
ma 17.00–18.30
Sählykerho
to 16.0–17.00
KIVENPUISTON KOULU
Sporttikerho
Salibandykerhot:
Lepsämän koulu
Palojoen koulu
Rajamäki, Länsikaaren koulu:
Isoniitun koulu
pe 16.00–17.00
ti 17.00–18.00
ti 17.00–18.30
to 16.00–17.00
ke 15.30-16.30
Leppälammen
nuorisoseuran talolla
Rajamäki, Budo-Sali,
Kievarintie 12-16
ma 19.00–20.30
ke 19.00–20.45
Röykän Toimela
ke 17.30–19.00 (6.2., 20.3., 24.4., 15.5.)
Varhaisnuorisotyön leirit
Sääksin leirikeskuksessa
1.
2.
3.
4.
Tyttöleiri 5.-7.4.
Varhaisnuorten leiri 3.-5.5.
Äiti-lapsileiri 10.-12.5.
Isä-lapsileiri 24.-26.5.
Leirimaksu aikuisilta 50 €, lasten hinta 40 €,
sisaralennus 50 %.
Ilmoittautuminen seurakunnan vaihteeseen,
puh. 09 878 9960.
Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje.
Yhteystiedot:
Maritta Kopsala, 050 343 5086, [email protected]
Markku Pispala, 040 556 5863, [email protected]
11
Miehet laulavat rakkaudesta
Rakkaus – jos mikä – on aihe, josta sopii kirkossa laulaa. Rakkaus on iloa, rakkaus on kaipuuta,
rakkaus on kipua, rakkaus on suurin, eikä se koskaan katoa.
Suomalainen mies ei osaa puhua rakkaudesta, mutta laulaa osaa. Lauluja rakkaudesta -konsertissa kolme menestynyttä suomalaista miesartistia Jore Marjaranta, Kristian
Meurman ja Sami Saari esittävät omasta mielestään kauneimpia rakkauslaulujaan.
Jore Marjaranta
Kemijärvellä syntynyt Jorma
(Jore) Marjaranta nousi kuuluisuuteen 1990-luvun alussa
Leningrad Cowboysin jäsenenä. Keväällä 2000 soolouransa startanneen Joren ura valovoimaisena ja menestyneenä
sooloartistina on ollut upea.
Tehokkaat melodiat, omintakeinen ääni ja loistavat livekeikat ovat elementtejä, joista
hänet artistina parhaiten tunnetaan.
Hän sai tunnettavuutta, kun hänen esittämänsä versio
kappaleesta ”Tunteisiin” valittiin Salatut elämät -sarjan tunnusmusiikiksi vuosille 2001–2004.
Sami Saari
Tampereelta kotoisin oleva
Sami Saari on laulaja, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja kitaristi. Siviiliammatiltaan hän
on suutari. Saari on pitkän
linjan muusikko, jonka oma
sooloura alkoi vuonna 1997
julkaistusta Do re mi -albumista ja jatkui 1999 ilmestyneellä Samtheman-levyllä. Sami
tunnetaan parhaiten hiteistään ”Ainutkertainen”, ”Sen
luonteinen mies”, ”Mä teen oikein”, ”Onnen kyyneleet” ja
”Iisimmin”.
Vuonna 2010 hänestä tuli Dallapé-orkesterin laulusolisti.
Samista on käytetty nimityksiä ’Suomisoulin kuningas tai
kummisetä’, mutta itse hän tituleeraa itseään ”suomalaisen
soulmusiikin pienviljelijäksi ja suurkuluttajaksi”.
Kristian Meurman
Vuoden 2007 Idols-laulukilpailussa neljänneksi sijoittunut, Espoossa syntynyt
Kristian Meurman levytti esikoisalbuminsa Ensiaskeleet
vuonna 2007. Se myi kultaa
ylittäen 15 000 kappaleen rajan.
Meurman osallistui Euroviisujen 2008 Suomen karsintoihin kappaleella Jos en sua
saa ja pääsi finaaliin. Kristian
on kertonut avoimesti julkisuudessa kärsineensä bipolaarihäiriöstä. Hänet on nimetty Hyvän mielen lähettilääksi
2011 Mielenterveyden keskusliiton toimesta.
Meurmanilla on myös rock-yhtye Agathon’s Legacy,
joka on julkaissut vuonna 2004 omakustanne-CD-singlen
nimeltä Everyman / Tears for You.
Kitaramusiikin helmiä
Diplomikitaristi Janne Lehtinen on koonnut konserttiohjelmaansa
klassisen
kitaran 1900-luvun suosituimpia kappaleita.
Ohjelmassa kuullaan brasilialaisen Heitor Villa-Lobosin Riossa vuonna 1940
säveltämät viisi preludia.
Näissä preludeissa kitara
soi kauneimmillaan ja ne
tarjoavat mahdollisuuden
monenlaisiin tulkintoihin.
Lisäksi Lehtinen soittaa espanjalaisen Federico Moreno-Torroban kappaleita.
Torroba oli ensimmäinen
säveltäjä joka sävelsi klassisen kitaran pioneerille,
Andres Segovialle. Kitaralle sovitetuista kappaleista mukana on J.S. Bachin
alun perin sooloviululle
säveltämä Chaconne. Se
on usein soinut kitarakonserteista siitä lähtien kun
Segovia sen ensimmäisenä
esitti vuonna 1935. Kitaramusiikin helmiä -ohjelman
päättää Antonio Lauron
venezuelalaiset
valssit,
jotka ovat latinalais-amerikkalaista kitaramusiikkia
parhaimmillaan.
Diplomikitaristi
Janne
Lehtinen esittää klassisen
kitaran suosikkikappaleita
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6, Klaukkala, perjantaina 8. päivänä helmikuuta
kello 19.
Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelman hinta on 10 €.
Klaukkalan kirkossa
Lauluja rakkaudesta näiden kolmen miehen esittämänä
kuullaan Klaukkalan kirkossa Marian ilmestyspäivänä 17.3.
kello 18. Konsertin järjestävät Nurmijärven seurakunta,
Otus-tuotanto Oy ja NJS 98.
Lippuja myy NJS 98 jalkapallojoukkue, á 15 euroa. Joukkueen yhteyshenkilö on Elisa Sormunen, 044 558 3866.
Seurakunta järjestää konsertin lastenhoidon,
johon ilmoittautuminen on maanantaihin 11.3.
mennessä p. 050 911 0797.
HENGELLISEN MATKAKUMPPANUUDEN ILTA
Klaukkalan kirkolla alkaa kevättalvella uusi hengellisen
matkakumppanuuden ryhmä. Ryhmä kokoontuu maalistoukokuussa keskiviikkoiltoina yhteensä viisi kertaa.
Illoissa luetaan Raamatun tekstiä, kuunnellaan hiljaisuudessa, mitä se itse kullekin puhuu ja jaetaan siitä ajatuksia
sen verran kuin hyvältä tuntuu.
Ryhmä sopii jokaiselle, joka haluaa syventää suhdettaan Raamattuun. Yhdessä sitoudutaan toisten ajatusten
ja mielipiteiden kunnioittamiseen.
Kokoontumiset ovat Klaukkalan kirkon takkahuoneessa
keskiviikkoina 13.3., 20.3., 10.4., 17.4. ja 8.5. klo 18.30–
20.00. Lämpimästi tervetuloa mukaan.
Lisätietoa ryhmästä saa siihen osallistuvilta Klaukkalan
papeilta Leena Sipolalta, 050 310 1042 ja Riitta-Leena Sihvolalta, 050 468 6925.
Ihanteellinen leiri- ja juhlapaikka Sääksjärven rannalla.
Juhla-, kokous-, sauna- ja
majoitustilat.
Haukilammentie 35, 05250 Kiljava
Pitopalvelu.
Puh. 040-5942350, www.haukilampi.fi
TERVETULOA!
Surun kohdatessa et jää yksin
Täyden palvelun toimisto
Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi
Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530
Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640
Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560
Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)
Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15
Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085
www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi
ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15
MA–PE 8–20
LA 9–14
SU 10–14
VUOKRATTAVANA
KOKOUS- JA JUHLATILAA
60 HENKILÖLLE
RAJAMÄEN LIIKERISTEYKSESSÄ
(os. Kiljavantie 1, Rajamäki)
Tied. p. 050-332 6819 ja
Aulikki Markkanen p. 09 2900 297 koti
Rajamäen Työväenyhdistys ry.
Terveys
ennen kaikkea
Rajamäen Apteekki
Urttilantie 1, 05200 RAJAMÄKI
Puh. (09) 290 1328
www.rajamaenapteekki.fi
Olemme suomalainen palveleva perheyritys,
huippuammattilaisemme ovat pitäneet
huolta pääkaupunkiseudun asukkaista jo
vuodesta 1968. Lämpimästi tervetuloa!
Katso kattava palvelutarjontamme
www.vantaanlaakarikeskus.fi
AJANVARAUS
(09) 5041 0122
Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011
12
Tanjan kotirumba lähti rullaamaan
Ruoanlaitto tuntuu nykyään
Tanja Metsolasta taas kivalta. Yhteisvastuun rahoilla
pidettävällä Kotirumba rullaamaan -ruokakurssilla sai
rohkeutta kokeilla ja soveltaa
erilaisia reseptejä. Vaihtelu
virkistää. Ruokaan voi laittaa
jotain myös ohjeen ohi tai
jättää pois sellaista, mistä ei
pidä.
Tanja on kolmen lapsen yksinhuoltaja Rajamäeltä. Hän oli vielä vuosi
sitten vanhempainlomalla ja siis kotiäitinä kotihoidon tuella.
- Päivät kuluivat samaa rataa.
Oma aika ja harrastukset jäivät
taustalle, kaipasin vaihtelua arkeen.
Ruoanlaitto tuntui tylsältä puuhalta
– mutta pakkohan se oli. Tuli laiteltua aina vuorotellen niitä vakkariruokia: perunoita, jauhelihaa, nakkeja, jne, kertoo Tanja.
- Sitten huomasin Seurakuntaviestissä ilmoituksen Kotirumba rullaamaan -kurssista. Kiinnostuin heti
ja soitin saman tien ystävättärelleni
ja houkuttelin hänetkin mukaan.
Tanjan mielestä yksi tärkeä pointti oli se, että lastenhoito oli kurssin
ajaksi järjestetty.
- Meidän perheellä ei ole tukiverkkoa tällä seudulla, joten äidille
ei juuri vapaata löydy. Kurssilla voisi hetken olla irti lapsista ja tehdä
jotain yhdessä toisten aikuisten
kanssa.
työtavoista ja ruoka-aineiden yhdistelemisestä.
Rauha valmistaa ja
rauha syödä
Osallistujien mielestä ruoan valmistaminen rauhassa oli mukavaa.
Kukaan ei pyörinyt jaloissa, ei pyytänyt mitään – sai tehdä kaiken yhtä
päätä valmiiksi.
- Istuimme kaikki äidit yhdessä
katettuun pöytään. Haistelimme ja
maistelimme ja jaoimme vinkkejä.
Hetken söimme keskenämme ennen kuin kutsuimme lapset hoitajineen pöytään kanssamme.
Syötyämme oli vielä jälkien siivous.
- Samalla saimme opastusta ja
hyviä vinkkejä keittiön siistinä pitämiseen. En olisi ennen uskonut,
mitä kaikkea voi tehdä esim. ruokasoodalla, naurahtaa Tanja. Makutottumuksia voi myös laajentaa.
- En ole koskaan pitänyt kaalista,
mutta kun sain kurssilla tehtäväksi
valmistaa siitä aterian, niin hämmästyen huomasin lähes pitäväni
siitä.
Kyllä kannatti lähteä mukaan
Kurssilla oli hyvä yhteishenki.
Perttula-Uotilan Martat vastasivat
lastenhoidosta. Lapset viihtyivät
ja lisäksi tädit neuloivat lämpimät
sukat jokaiselle lapselle.
Kurssin päätteeksi jokainen sai
vielä kotiin viemisiksi Marttojen
Penninvenyttäjän keittokirjan ja
kaksi kassillista ruoka-aineita ja
joitain siivousvälineitä.
- Keittokirja on ollut ahkerassa
käytössä ja reseptejä on jaettu
kavereillekin. Juhlaruoaksi perheellemme on tullut marinoitu
pastasalaatti. Sitä syötiin niin juhannuksena kuin joulunakin. Ja
suklaakeksejä on paistettu usein,
iloitsee Tanja.
- Lapset tulevat nykyään mielellään mukaan ruoantekoon, pilkkomaan porkkanoita tai kurkkua
ja kattamaan pöytää. Kun yhdessä tehdään, niin ruokakin maistuu
paljon paremmalta.
- Kurssiporukka oli mahtava, aivan ihania ihmisiä. Olimme kaikki
mukana joka kerta. Siinä syntyikin
sitten juttua vähän kaikesta. Lopussa vaihdeltiin puhelinnumeroita ja joidenkin kanssa pidetään
vieläkin yhteyttä.
Teksti ja kuva
Birgit Tolvanen
Kotirumba rullaamaan
Vuoden 2010 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla toteutettiin hanke
työnimellä Lapsiperheen ruokaturva, joka jatkossa on kulkenut
Marttaliiton hankkeena nimellä Kotirumba rullaamaan.
Nurmijärven seurakunnan diakoniatyö on järjestänyt yhdessä Uudenmaan ja Perttula-Uotilan Marttojen sekä Nurmijärven kunnan
perhetyön kanssa Kotirumba rullaamaan -kurssin kolme kertaa.
Kurssi on osallistujille ilmainen, jokainen saa omakseen Marttojen
Penninvenyttäjän keittokirjan ja viimeisellä kokoontumiskerralla
50 euron ruokakassin.
Kotirumba on Omppulinnan tiloissa neljä kertaa kokoontuva ryhmä edullisen, helpon ja terveellisen ruoan laitosta. Yhdessä valmistetaan maukasta kotiruokaa Penninvenyttäjän keittokirjasta,
nautitaan ateria ja lopuksi tehdään jälkityöt.
Kurssilla saa vinkkejä edullisten ruokaostosten tekemiseen ja monipuolisten ateriakokonaisuuksien valmistamiseen. Myös muita
kodinhoitoon liittyviä asioita käydään läpi.
Vetäjinä toimivat kotitalousneuvojat Anneli Martin ja Hanna Pikkarainen, jotka vastaavat kurssin teoriaosuudesta ja käytännön
ohjeiden antamisesta. Perttula-Uotilan Martat huolehtivat lapsista
kurssin aikana.
Seuraava Kotirumba rullaamaan - ruokakurssi maaliskuussa on
jo täynnä.
Hyvä ohjelma
kannusti kokeilemaan
Kurssille mennessä Tanjalla ei ollut ennakko-odotuksia.
- Tuntui vaan niin upealta lähteä
johonkin mukaan! No, ehkä odotin joitain uusia reseptejä.
Kurssiohjelma oli hyvin suunniteltu. Siitä vastasi Uudenmaan
Marttojen kotitalousneuvoja Hanna Pikkarainen.
- Joka kurssikerran aluksi istuimme ja juttelimme jostakin
kodinhoitoon tai ruoanlaittoon
liittyvästä aiheesta. Sen jälkeen
katsottiin, mitä aineita oli tarjolla
ja yhdessä sovittiin kuka mitäkin
valmistaisi.
- Ruokaa valmistimme joko yksin tai pareittain. Opettajat olivat
kannustavia ja auttoivat sitä mukaa, kun joku apua kaipasi. He
antoivat uusia ja hyviä ideoita eri
Silakkafilee pysyy hyvin rullalla kun sen sitoo cocktailtikulla.
Kurssilaiset saivat paljon hyviä vinkkejä ruoanlaittoon
”On hienoa, että Yhteisvastuukeräyksen varoilla tehdään jotain
ihan tässä lähellä, omassa kotikunnassa”, kiittää Tanja Metsola.
Lisätietoa tulevista Kotirumba rullaamaan -ruokakursseista:
diakoninen perhetyöntekijä Tarja Kolari, 050 430 8420
[email protected]
kunnan perhetyöntekijä Anne Naumanen, 040 317 4093
[email protected]
Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä?
Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi?
Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi?
Haluatko tietoa miten tukea ja auttaa lastasi?
VERTTI VERTAISRYHMÄ
masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville
vanhemmille ja heidän 8–12 -vuotiaille lapsilleen.
Vertaisryhmätoiminta on ennaltaehkäisevä toimintamuoto,
joka tarjoaa tukea lapsille ja vanhemmille. Tavoitteena on lisätä
lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta.
Vanhempien ja lasten yhteiset ryhmätapaamiset ovat tärkeä osa
Vertti-ryhmää.
Vertti-ryhmässä kokemusten jakaminen ja vanhemmuuteen
sekä lapsiin liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla.
Vanhemmille annetaan tietoa sairauden vaikutuksista lapsen ja
vanhemman väliseen suhteeseen. Vanhemmat voivat keskustella
vanhemmuudesta vertaistensa kanssa.
Lasten ryhmä tarjoaa tietoa vanhemman sairaudesta. Se antaa
mahdollisuuden kokemusten jakamiseen muiden lasten kanssa
erilaisten tehtävien ja leikkien kautta. Lasten kysymyksille ja
keskustelulle on varattu aikaa.
Vertti vertaisryhmä alkaa
lokakuussa Omppulinnassa,
Rajamäentie 9 B, Nurmijärven
kirkonkylässä. Ryhmätapaamisia
on yhteensä 10.
Ryhmän ohjaajina toimivat
seurakunnasta: diakoninen
perhetyöntekijä Tarja Kolari,
lastenohjaajat Katariina Kuronen
ja Anne Kontturi sekä kunnan
perhetyöntekijät Kati Aaltonen ja Anne Naumanen
Lisätietoja ja ilmoittautuminen elokuun loppuun asti:
- vanhempien ryhmän ohjaaja Tarja Kolari, 050 430 8420,
[email protected]
- lasten ryhmän ohjaaja Anne Naumanen, 040 317 4093,
[email protected]
Israel piiri
Ystävyyden Kammarilla
keskiviikkoisin 20.2., 20.3., 17.4. ja 15.5. klo 18
Hyvän Sanan iltapäivät
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa
sunnuntaisin klo 15
3.2. ’Minä olen teidän kanssanne joka päivä’
- Eero Ahonen, Kansanlähetyksen lauluryhmä
3.3. ’Elämän helteessä’,
tuoreita terveisiä Keski-Aasiasta
-Eeva Halonen ja Kansanlähetyksen
lauluryhmä
14.4. ’Anteeksiantamisen haaste’
- Danielle Miettinen
- Jussi ja Virva Saari, musiikki
Jokaisessa iltapäivässä kahvi/teetarjoilu,
lapsille omaa ohjelmaa,
sekä mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon.
13
Salaattipöytä ( 6.-) ma-pe klo 11-13 ja
Keittolounas ( 5.-) joka jatkuu huhtikuun loppuun asti.
voit tilata pitopalvelut,
Erikoiskahvit 2,50 Meiltä
täyte- ja voileipäkakut,
PISAROITA
Minä, muukalainen
Kaksivuotias Anni halusi syödä keksiä,
ja pyysi sitä äänekkäästi. Toistuvista
pyynnöistä ja nousevasta kiukusta huolimatta äiti ei heltynyt.
”Titten Anni lähtee poit!” hän ilmoitti, otti mukaan ensimmäisen käteensä
osuneen lelun ja laahusti hitain, raskain
askelin eteiseen. Pian hän seisoi neuvottomana ulko-oven edessä.
Hetken siinä seistyään hän purskahti sydäntä särkevään itkuun: ”Anni on
ihan ykkin. Anni on ihan ykkin...” Siinä
hän nyyhkytti: pieni tyttö yksin suuressa
maailmassa, oman kodin eteisen lattialla. Onneksi hän oli pian valmis tulemaan
äidin syliin lohdutettavaksi.
Viime aikoina olen pohtinut ihmisen
yksinäisyyttä, etenkin sisäistä kokemusta perimmäisestä yksin olemisesta.
Se on eksistentiaalinen kokemus, joka
lähenee kauhua: olenko yksin maailmassa, tunteeko kukaan minua oikeasti,
onko kukaan minua varten? Hylätäänkö
minut yksinäisyyteen, joka ei pääty?
Se ajoittainen kokemus, niin luulen,
on yleisinhimillinen. Sen juuri on ehkä
syntymisen järisyttävässä hetkessä –
miten kauhistunut mahtaa vastasyntynyt olla!
Aivan varmasti yksinäisyyden kauhu
liittyy kuolevaisuuteen. Me synnymme ja
kuolemme yksin ja siinä välissä koemme monta pientä tai suurta hylkäämistä. Kun kukaan ei viime kädessä hallitse
elämää, jokainen on pysyvästi elämän,
Jumalan ja toisen ihmisen armoilla –
muukalainen kotonaankin.
Ei ole helppoa päästää tietoisuuteen
omia surujaan ja pelkojaan, saati sisäistä yksinäisyyttään. On mukavampaa napauttaa tv tai tietokone päälle ja antaa
viihteen ja tietotulvan viedä ajatukset
muualle.
Mutta oman yksinäisyytensä kokemuksen tunnistaminen ja kuulostelu voi
olla tärkeä asia. Sehän kertoo paljon ihmisenä olemisesta – paitsi itsestä myös
toisesta. Se on ihmisen osa: ikuinen kaipuu yhteyteen. Se kaipuu kurottaa toista
ihmistä ja syvimmiltään myös Jumalaa
kohti.
Ihminen on hauras ja elämä lyhyt.
Minä olen yksin maailmassa, sinä olet
yksin maailmassa. Miksi pelaisimme
TERVETULOA!
pikkuleivät,
erikoisruokavaliot ym.
Café
Muru Oy
Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki
Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16
Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996
toistemme kanssa kummallisia pelejä
tai tuhlaisimme päiviämme teeskentelemällä olevamme muita kuin olemme?
Kun kohtaan toisen ihmisen vilpittömänä, ymmärtäen hänen ainutkertaisuuttaan ja haurauttaan, hänen yritystään pärjäillä tässä elämässä, tapahtuu
jotakin tärkeää. Yksinäisyys jää taustalle, sillä yhteydessä toiseen muukalaisuus sulaa pois. Armoilla oleminen
muuttuu armossa olemiseksi, ja armosta elämiseksi.
www.klaukkalanapteekki.fi
Heli Pruuki
Johtava perheneuvoja
Hautausmaksuihin vaikuttavat
todelliset kustannukset
Birgit Tolvanen
Nurmijärven kirkolla on viime päivinä viranhaltijoiden kesken puhuttu paljon hautausmaiden ympäristövaikutuksista. Ja onhan niistä syytä puhua,
hautausmaat vaikuttavat ympäristöönsä täysin
kiistattomasti.
Hautausmaalla on oma tärkeä tehtävänsä ja mielestäni
hyvä kalmisto on keskellä
kylää, niin kuin kirkkokin.
Hautausmaa on hautauksia
varten, mutta enemmän se
on olemassa meitä elossa
olevia varten. Koskettaahan
se meistä jokaista.
Hautausmaa muistuttaa
myös päivittäin sen ohikulkevia, että voimme vielä hetken
valita mitä teemme, miten
ja kenelle. Miten se sanonta
menikään, ”pakollista tässä
elämässä ei ole kuin verojen
maksu ja kuoleminen”.
toimesta aiheutuvat todelliset
kustannukset.
Samalla tuli tarkastella
koti- ja ulkopaikkakuntalaisten välillä olevan maksuporrastuksen perusteita. Hautauksen maksut eivät siis riipu
kirkkoon kuulumisesta vaan
kotikuntalaisuudesta.
Laajempana valtakunnallisena kehitystavoitteena on,
että kirkollisverotuottoja ei
tarvitsisi käyttää hautausmaiden ylläpitämiseen ja hautaustoimen palveluihin.
Hautausmaan hoito ei pyöri pelkästään verovaroilla,
eikä etenkään kirkollisveroilla. Usein kuulee kysyttävän,
että ”miksi hautaamisesta
pitää vielä maksaa, vaikka
olen koko ikäni maksanut
kirkollisveroa?” Itse vastaan
kysymykseen usein toisella
näkökulmalla: Kunnallisveronmaksajina joudumme joka
tapauksessa
maksamaan
monista yhteiskunnan palveluista.
Hautausmaat poikkeavat
muusta seurakunnallisesta
toiminnasta sen vuoksi, että
ev.lut. kirkon seurakunnilla on
yleinen hautaustoimen järjestämisvastuu. Siksi myös toiminnan rahoitus on erilainen.
Kirkkohallitus lähestyi viime vuoden puolella seurakuntia yleiskirjeellä. Eduskunnan hyväksymän kirkkolain
muutoksen johdosta hautauksesta perittäviä maksuja
tuli tarkastella uudestaan.
Maksuista päätettäessä on
otettava huomioon hautaus-
pitkään olleet koko maan
edullisimmasta päästä. Nyt
vuoden alusta tulivat voimaan uudet hinnat. Joitakin
maksuja on jouduttu nostamaan melkoisesti, mutta on
joitain myös laskettu.
Arkkuhautapaikan rakentaminen ja ylläpitäminen on
seurakunnalle paljon kalliimpaa kuin uurnahaudan.
Samalle kahden ja puolen
neliömetrin alalle voi haudata
vaikka kaksikymmentä uurnaa, mutta arkkuja vain kaksi. Arkkuhaudan kaivamiseen
tarvitaan kaivinkone ja kaksi
työmiestä, uurnahaudan kaivaa nopeasti lapiollakin.
Kirkkovaltuusto
päätti asiasta kokouksessaan
15.1.2013. Pöytäkirjan voi lukea os: www.nurmijarvenseurakunta.fi/hallinto/pöytäkirjat.
Keskusteluun
hautausmaksuista voi osallistua edelleen, vaikka päätökset on nyt
tehty. Vuoden päästä asia on
jälleen budjetin käsittelyn yhteydessä esillä.
Arkku- vai Hautausmaksun uurnahautaus
Nurmijärvellä
hautaustoiperusteet
minnasta perityt tuotot ovat
Marko Pesu
aloitti seurakunnan puistopäällikön
virassa viime
syksynä.
Leikkaa talteen itselle tai ystävälle!
Eronnut eläkeikäisenä?
Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen.
Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk
sisältäen myös majoituksen ja ruuan.
Perennoita vai kesäkukkia
Nurmijärven ja Rajamäen
hautausmaat ovat hiekkamaata. Olen tehnyt kirkkoneuvostolle esityksen perennahoidon
ottamisesta
seurakunnan haudanhoidon
tuotevalikoimaan. Perennojen kasvattaminen on kesäkukkia ekologisempaa ja
perennoista löytyy kymmeniä
hienosti hiekkamaalla me-
nestyviä lajeja, hienoja lehtimuotoja ja kukintoja, joita ei
kesäkukissa ole. Perennoja
ei tarvitse kastella eikä lannoittaa samalla tavalla kuin
perinteisiä
verenpisaroita
ja begonioita. Ja ne ovat jo
kasvussaan pitkällä siinä
vaiheessa kun ensimmäisiä
kesäkukkia vasta harkitaan
istutettaviksi kesäkuun puolivälin tietämillä.
Marko Pesu
seurakunnan puistopäällikkö
Siunauksellisessa varjossa
Puistopäällikkönä vastaan hautausmaan hallinnosta ja toiminnasta. Puutarhurina ihailen hautausmaan vanhoja puita
ja vanhoja korkeita hautakiviä. Niitä katsellessa olo on kuin
historiankirjaa lukisi. Ja mikä parasta niiden siunauksellisessa
varjossa monet kasvit menestyvät paremmin kuin suorassa
auringossa.
Yksi puu – myös kotipihassa – voi vaikuttaa jo paljon. Älkää
kaatako puita ja istuttako kasveja keskelle nurmikkoa paahtumaan, vaan säästäkää puut ja laittakaa istutukset niiden
varjoon. Kuka lie on opettanut hölynpölyä, että puut muka
vievät kaiken veden ja ravinteet ja siksi on suorastaan kansalaisvelvollisuus kaataa ne pois?
Tässä pari vinkkiä kotipihan kevääseen: Ottakaa rennosti!
Pensaita ja puita ei tarvitse leikata, ei niitä luonnossakaan
kukaan leikkaa.
Antakaa palautetta, jos vaikka laitetaan tähän lehteen vakiopalsta: ”Saako hautausmaan aidan yli antaa neuvoja tomaatin
kasvatuksesta”.
Laittakaa sähköpostia tulemaan os. [email protected]
Vuoden 2013 Erosta eheäksi® -kurssit
26.2.–2.3. Lehmirannan lomakeskus, Salo
13.–17.5. Santasport, Rovaniemi (hae 12.3. mennessä)
16.–20.9. Ilkon kurssikeskus, Kangasala
26.–30.11. Lehmirannan lomakeskus, Salo
Tiedustelut
puh. (09) 7257 1177 tai
[email protected]
www.elakeliitto.fi
vie sinut Lappiin!
Kohteemme Saariselkä,
Kiilopää, Ylläs ja Levi
Ajokausi: 15.2.-21.4.2013
Osta liput
verkkokaupasta!
www.korsisaari.fi
[email protected]
(09) 8789 9050
14
Hiidenkivellä
Hiidenkivellä -palstalla vuorottelevat Simeoni ja Tuomas. He tarkkailevat ajan ilmiöitä vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus).
Kristuksen kuva
muukalaisissa
Palestiinalaissyntyinen toimittaja Umayya
Abu-Hanna kirjoitti joulukuun lopussa kolumnin Helsingin Sanomissa kokemastaan
rasismista. Tuo kirjoitus levisi varsinkin sosiaalisessa mediassa ja sai laajan keskustelun suomalaisesta rasismista sekä lehtien
yleisönosastoissa että sosiaalisessa mediassa.
Näin kirkolliselta kannalta keskustelussa ihmetyttää se, etteivät kirkon piispat tai
edes kirkkoherrat ole kommentoineet asiaa
julkisuudessa. Luulisi nyt ihmisten tasa-
arvon olevan ihmiskuvamme perusasioita.
Koko länsimainen tasa-arvoajattelumme
perustuu luomiskertomukseen.
Luomisen perusteella jokainen ihminen
on Jumalan kuva. Tästä on seurauksena
se, että jokainen näistä Jumalan kuvista on
samanarvoinen Jumalan edessä.
Tämä tasa-arvoajattelu tulee hyvin esiin
Vanhan testamentin kertomuksessa Daavidista ja Batsebasta. Nähtyään Batseban
Daavid alkoi vokotella tätä vaikka tämä olikin naimisissa Uria nimisen heettiläisen upseerin kanssa. Daavid hankkiutui eroon Uriasta käskemällä tämän eturintamaan, jossa
tämä saikin surmansa. Nyt Daavidilla olikin
sitten vapaat kädet Batseban suhteen.
Erityislasten vanhempien avoin vertaisryhmä
ELVis
Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa,
Ylitilantie 6 (käynti pääovesta)
kerran kk keskiviikkoisin 13.2. ja 13.3. klo 18–20
Jos lapsesi tarvitsee hoitoa,
ota yhteys vähintään viikkoa ennen ryhmää
diakoni Jonna Ruotsalaan, 050 367 9671.
Omaisryhmä
mielenterveyskuntoutujien
omaisille ja läheisille
tiistaisin 5.2., 5.3. ja 7.5. klo 17.30–19
Nurmijärven psykiatrian kuntoutuspoliklinikalla,
Kauppanummentie 6 E 1
sekä Sääksin leirikeskuksessa 2.4.
Lisätiedot psyk.sh Eija Thorwall, 050 427 3047 tai
diakoni Hanna Alava, 040 760 2607, [email protected].
DIAKONIARUOKAILUT
Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata.
Maanantairuokailu
Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7
maanantaisin klo 11.30–13, lounas klo 12–13
Klaken keidas
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6
keskiviikkoisin klo 15–16.30
Hellastupa
Rajamäellä, Kievarintie 14
perjantaisin klo 11–12.30
Lisätietoa ruokailuista: diakonissa Anna Handroo,
050 343 5093.
Kohtaamispaikka kaikenikäisille
Ystävyyden Kammari
Keskustie 2, Nurmijärvi
tiistaisin ja torstaisin klo 10 - 13
- 12.2. osallistumme lähetysrokalle srk-keskuksessa
- 19.2. Leena Kaarnin laulutuokiot klo 10.30
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6
maanantaisin klo 12-15
Kaikille avoin olohuone, kahvi (1 €).
Kohtaamispaikka
Rajamäen kirkon seurakuntasalissa, Patruunantie 7
maanantaisin klo 10 – 13
Virkistysiltapäivä
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6
torstaisin klo 13-14.30
Hartaus, kahvit (1 €), alustus ja keskustelua.
- 7.2. Talviset tumput ja muita vaatteita, Kaija Kortelainen
- 21.2. Osallistumme 70–85-vuotiaiden
yhteissyntymäpäivämessuun ja juhlaan klo 13–15.15
- 7.3. Yhteisvastuu - ikääntyvänä Suomessa ja
Kambodzassa, diakonissa Anna Handroo
- 21.3. Ikoneja ja ikoniharrastajan ajatuksia, Einar Arnkil
Lisät. diakoni Jonna Ruotsala,
[email protected] tai 050 367 9671.
Asiaan tuli kuitenkin pieni ongelma. Profeetta Naatan tuli kuninkaan luo ja kertoi
tarinan rikkaasta miehestä, joka ei raatsinut teurastaa vieraspitoihinsa yhtään omaa
lammastaan vaan meni ja otti köyhän
miehen ainokaisen ja teurasti sen. Tarinan
epäoikeudenmukaisuudesta hurjistuneena
Daavid vannoi kuolemaa moiselle miehelle,
jolloin Naatan tyynesti totesi, että ”sinä olet
se mies.”
Tarinan opetus on siinä, että missä muussa antiikin maassa hyvänsä moinen profeetta olisi ollut nopeasti päätään lyhyempi
puhuttuaan kuninkaalle noin. Ei kuitenkaan
Israelissa, jossa jokainen Jumalan kuva oli
tasa-arvoinen Jumalan antaman lain edes-
Keski-Uudenmaan
Viittomakielisten kerho
sä.
Uria oli muukalainen. Hänellä ei ollut Israelissa sukua turvanaan. Siksi nimenomaan
hänestä olisi Mooseksen lain mukaan pitänyt pitää erityisen hyvää huolta. Jumala
on luvannut kuulla erityisesti näiden muukalaisten huudon kun he kääntyvät Hänen
puoleensa.
Meillä on omat muukalaisemme keskuudessamme. Jumalan kuvia hekin. Kuulemmeko me – Kristuksen seuraajat – heidän
huutonsa? Näemmekö heissä sen vähimmän veljemme/sisaremme, jolle tehdyt teot
ovat tehdyt Kristukselle?
Tuomas
Seurakuntakerho
Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa,
Kirstaantie 5-7
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa
kerran kuukaudessa kello 18 - 20
parittomilla viikoilla
keskiviikkoisin klo 13
- ti 26.2. Rukoushelmet, kuurojen pappi Elina Jokipaltio
- la 16.3. Ulkoilupäivä (paikka varmistuu myöhemmin)
- ti 23.4. Kesäretken suunnittelua
- ti 28.5. Kevätkirkko ja iltapala seurakuntakeskuksessa
Kesäkuussa on kesäretki.
Tule mukavaan joukkoon.
Kerhossa on hartaus, kahvitarjoilu ja
keskusteluteema, keskustelua virittelee
vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju
- 30.1. ’Virsikirjan liiteosa hartauskirjana’,
Pertti Harju
- 13.2. ’Ystävänpäivä’, Hanna Alava
Näkövammaisten kerho
kokoontuu kerran kuukaudessa kello 13 – 15
- to 14.2. Ryhdy enkeliksi: Yhteisvastuu 2013,
Nurmijärven seurakuntakeskus
- to 14.3. Asiaa ravinnosta ja terveellisestä ruoasta,
vieraana terv. hoitajat Minna Haapalainen ja
Mia Vuorio, Nurmijärven seurakuntakeskus
- ma 8.4. Ulkoilu- ja virkistyspäivä Hyvinkään
näkövammaisten kanssa, Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa
- to 30.5. Kevätkirkko Klaukkalan kirkossa
Lisätiedot:
diakoni Hanna Alava, 040 760 2607.
Lähetys- ja
Tiistai-piiri
Rajamäen kirkon seurakuntasalissa
Vanhustentalon kerho
parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30
Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1
parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30
Eläkeikäisten ryhmä
Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun, jumpan
ja vierailijoiden siivittämänä.
Lisätietoja kerhoista:
Tuula Moström, 050 307 2982 tai [email protected]
Röykän Toimelassa
parittoman viikon torstai klo 11.30–13
Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle
Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja
mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä
toistensa yhteyteen.
Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6),
Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen
diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa.
Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto
diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse:
Rajamäen kirkkopiiri:
•Minna Väänänen 050 356 4936
Kirkonkylän kirkkopiiri:
•Hanna Alava 040 760 2607
•Tuula Moström 050 307 2982
Klaukkalan kirkkopiiri:
•Anna Handroo 050 343 5093
•Jonna Ruotsala 050 367 9671
Koko kunnan alue:
•diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420
•vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564
•viestintä ja diakoniatyön kehittäminen,
Tero Konttinen 040 829 3411
s-posti: [email protected] Facebook: Tero Konttinen
Tero Konttinen
Voit ottaa työntekijään yhteyttä myös seurakunnan
vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön.
Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia
ihmisiä mahdollisimman hyvin.
Otathan yhteyttä kun:
- Tarvitset keskusteluapua
- Ihmissuhdeasiat ovat solmussa
- Rahasi eivät riitä elämiseen
- Koet olevasi yksin tai masentunut
- Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi
- Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä
15
TALOUSJOHTAJAN NÄKÖKULMA
Talouskehityksen epävarmuus
sai budjetin tekijän varovaiseksi
Kuluvan vuoden 2013 talousarvio on laadittu aikana,
jolloin taloudessa ei mene
erityisen hyvin, ja tulevaisuus
sisältää monia epävarmuustekijöitä. Asiantuntijat ovat
todenneet, että taloudellinen
toimeliaisuus on heikentynyt
Suomessa kautta linjan ja
Suomi on ajautunut taantumaan.
Talousarviossa ja työalojen toimintasuunnitelmissa painottuvat
erityisesti koko seurakuntaa koskevat toiminnalliset painopisteet:
- jumalanpalveluselämän kehittäminen
- talouden tasapainottaminen
- syrjäytyneiden ja/tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja
nuorten tavoittaminen ja kohtaaminen
- vähävaraisten perheiden auttaminen ja tukeminen
Kirkkopiirit ja työalat huomioivat nämä painopisteet toiminnassaan, vapaaehtoistyötä sekä
verkkoviestintää ja sosiaalista
mediaa hyödyntäen.
Nuorisotyön projekti
auttaa lapsia ja nuoria
Seurakuntamme
nuorisotyö
käynnistää projektina vertais- ja
pienryhmätoimintaa, sekä ennal-
vuosina investoinut kohtuullisen
voimakkaasti ja tämänkin vuoden
talousarviossa on varauduttu investointeihin noin 1,8 miljoonalla
eurolla.
Suurimpana kohteena on Rajamäen uusien seurakunnallisten
tilojen hankinta. Hanke ajoittuu
osittain kahdelle vuodelle. Kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan uusien tilojen hankinnan
Rajamäen keskustaan lähelle
kirkkoa rakennettavasta kerrostalosta.
Kirkonkylässä jatketaan hautausmaan laajennuksen toteuttamista. Klaukkalassa seurakuntakeskuksen vanhan osan
ulkoseiniä kunnostetaan, ja jatketaan Klaukkalan kirkon yhteyteen
tulevan uurnaholvin suunnittelua.
Tulevaisuuden
ennakointia
taehkäisevää etsivää työtä kohdistaen sellaisiin lapsiin ja nuoriin,
jotka ovat syrjäytymisuhan alla
mm. vanhempien eron, kuoleman, päihde- tai talousongelmien
vuoksi.
Edelleen diakoniatyössä avuntarvitsijoiden määrä on jatkanut
kasvua ja avustuksina jaettavaa
määrärahaa on pystytty kasvattamaan.
Henkilöstökulut
huomattava menoerä
Seurakunta toimii henkilöstönsä
kautta ja näin ollen henkilöstökulut ovat suurin menoerä talous- arviossa. Henkilöstökulujen
osuus toimintakuluista on n. 65
prosenttia. Toimintakulut kasvoivat edellisen vuoden talousarvioon nähden vain 1,4 prosenttia.
Täyden palvelun hautaustoimisto
Tukenasi surun kohdatessa
Hautauspalvelut
Kuljetukset
Kukkalaitteet
Verotulokertymä viime vuodelta
toteutui budjetoidusti. Tämän
vuoden verotulojen kasvuksi on
arvioitu 2,5 prosenttia edelliseen
vuoteen verrattuna, silti tuloslaskelma osoittaa pientä alijäämää.
Rajamäelle lisää
toimintatiloja
Taloudellinen tilanne sekä monet edessä olevat haasteet ja
seurakuntarakenteen muutokset
antavat vahvan tarpeen tulevaisuuden tarkastelulle ja sen mukaiselle toiminnan sopeuttamiselle riittävän ajoissa. Jatkamme
tätä tulevaisuustyöskentelyä ja se
tulee näkymään meidän talous- ja
toimintasuunnitelmissa tulevina
vuosina.
Nurmijärven seurakunta on viime
VUOKRATAAN
KOKOUS- JA JUHLATILAA
Punatorpan Kerhohuoneelta
Punamullantie 9, Nurmijärvi
Juhlavalmius 80 hengelle.
Nykyaikaiset kokousvalmiudet
Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669.
Nurmijärven Sosialidemokraatit ry.
Kiireetön,luottamuksellinen
palvelu rauhallisessa toimistossa.
Kotimaiset arkut ja uurnat.
Muistotilaisuudet
Monipuoliset
ja hyvät tarjoilut.
Arvostava ja osaava.
Hautakivet
Kaiverrukset.
Nimien lisäykset.
Erikoissuunnittelu.
Ammattitaitoisesti laadukkaat
kukkalaitteet ja -asetelmat.
Perunkirjoitukset
Asianajaja
Ulla-Riitta
Kylli
019–433 043
Perinnönjaot.
Testamentit.
www.kthautauspalvelut.fi
NURMIJÄRVI Pratikankuja 3
p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14
Puh. 010 387 5800
Luonnonkauniissa
ympäristössä
Päiväkokoukset
Virkistyspäivät
yrityksille
Rantasaunat ja
kylpytynnyri
Tervetuloa!
[email protected]
www.kotoranta.fi
Korkeatasoista
kukkapalvelua
Tasokkaat sidontatyöt
iloon ja suruun
Kukkavälitys
CALLANKUKKAja
HAUTAUSPALVELU OY
Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä
Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit
Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin
Puh. 2504459
[email protected] www.callankukka.fi
Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3
Ma - Pe 9.00 - 18.00
La - Su 9.00 - 15.00
Tuomo Hyvärinen
talousjohtaja
Alan
Laatuliike
Ilmoita
Seurakuntaviestissä
Ilmoitus
asioissa
sinua palvelee
Studio Ink Oy
puh. 09 4247 3833,
GSM 045 114 4723
16
Ikkuna
Keski-Aasialaista arkea
Läheteiltä
lyhyesti:
Pekka Jauhiainen
Lähetyspappi ja toimittaja reissaa Imatran, Svetogorskin ja
Viipurin väliä. Inkerin
kirkon mediatyö erityisesti nuorten ja opiskelijoiden
keskuudessa kuuluu Pekan toimenkuvaan.
maailmaan
Naisten kesken on menossa koruprojekti, jossa he oppivat valmistamaan ja suunnittelemaan
koruja myytäväksi. Näitä koruja
on myyty Suomessa asti.
Olen lupautunut tuomaan näitä koruja tullessamme, joten sovimme tapaamisen yhden tutun
naisen, Hannan, kanssa. Hän
toi kotiimme näytille paljon tyttärensä kanssa tekemiään ranne-, kaula- ja korvakoruja. Sen
lisäksi hän leikkasi talon emännän hiukset. Kun korut oli valittu
ja hiukset leikattu, juttelimme ja
rukoilimme vielä yhdessä.
Verbaalisuus verissä
Olemmekohan tulleet koskaan
kertoneeksi, että täkäläiset ovat
mahdottoman mukavia ja sosiaalisia ihmisiä. Emme ole tainneet tavata täällä juuri yhtään
tuppisuuta. Mitä paremmin tätä
kieltä osaa, sitä helpompaa on
tietysti keskustella. Missä tahansa voi alkaa jutella – ja parempi
onkin – vieressä olijan kanssa ja
pian keskustellaan jo perheestä
ja lapsista ja ties mistä henkilökohtaisista asioista.
Verbaalisuus on täkäläisillä
verissä, jo lapsena opitaan pitämään sanallisesti puoliaan.
Kuuluisien toimiston ruokaliina-
Kirsi Salmela
Kirsi on nyt virallisesti sosionomi (amk)
– Diakoni ja kiittää
lämpimästi kaikkia,
jotka ovat häntä
esirukouksissa muistaneet. Kirsin
virkapaikka on Thaimaan kirkon
diakoniaolsastolla kummilapsityö.
Sanna Erelä
Ruokatunti puiden katveessa saattaa muuttua väittelyksi jäätelönostajasta.
keskustelujemme aiheena on lähes päivittäin, kuukausien ajan,
ollut työtoveriemme kehittämä
ns. ”lautasellejättämissakko”.
Se, joka jättää ruokaa lautaselle,
joutuu ostamaan koko porukalle jäätelöt tai hedelmät. Vaikka
sääntö on yksinkertainen, voi
tästä aiheesta väitellä loputtomiin ja yrittää keksiä syitä, miksi
joku muu oikeastaan onkin tällä
kertaa velvollinen ostamaan jäätelöt.
Uudet tavat tarttuvat
Pitkän aikaa me suomalaiset
koimme nämä tilanteet epämukavina. Tuntui, että tilanne meni
usein väittelyksi ja joku suoras-
Lähetystorit
torstaisin klo 10 alkaen
- Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2, 28.2. ja 21.3.
- Nurmijärven torilla 25.4. ja 23.5.
Mennyt työkausi: Se on ollut
työntäyteinen ja vaativa, mutta
myös mielekäs
Saamme olla mukana valtavan
mielekkäässä työssä
Rukoillaan:
Tämän maan muutosvaiheen
puolesta, että rauha säilyisi ja
vakiintuisi
Sadetta, että kylvetty Siemen
itäisi
Messu Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 10.3. klo 12
- saarnaa Medialähetys Sanansaattajien työntekijä
- liturgina Anitta Tahko
Keittolounas ja kirkkokahvit,
jolloin tilaisuus kuulla medialähetyksen kuulumisia.
Lähetysrokkaa Laskiaisena
PARISUHDEKURSSEJA
Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa
Leirit sopivat pareille, joilla ei ole akuuttia kriisiä.
- keskitytään arkirakkauteen
ja parisuhteen vahvuuksiin.
Vuorovaikutustaidot
parisuhteessa
26.–28.4.2013
Sopii eri elämänvaiheessa oleville.
Koskaan ei ole liian myöhäistä
opetella kuuntelemaan ja
puhumaan paremmin.
Molemmat leirit alkavat pe klo 18 ja päättyvät su klo 15.
Lapsia ei voi ottaa mukaan.
Hinta on 80 euroa / pari.
Ohjaajina Virve ja Juhani Karvonen.
lisätiedot ja ilm. Virvelle, 050 360 8893, www.parisuhdekurssi.fi
Seurakuntatoimisto:
Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7,
avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 9-14
*878 9960 fax 8789 9645
S-posti: [email protected]
Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621,
040 701 3592
S-posti: [email protected]
Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain
paikallisissa lehdissä.
Elina Braz de Almeida
Elina on saattanut
teologian opiskelut
päätökseen Sagrebin
yliopistossa. Onnittelumme!
Ossi ja Maija Kuoppala
Namibiassa on tällä hetkellä 30 papin
vajaus: Ossi opettaa
pappisseminaarissa
ja pitää talon kirjaskirjeestä toimitti Eeva Halonen toa järjestyksessä.
[email protected] Maijan työ aluepäällikkönä vie
myös Angolaan ja Botswanaan.
1.–3.3.2013
Teemasunnuntai
Nurmijärven Seurakuntakeskus
Kirstaantie 5-7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI
vaihde (09) 878 9960 fax (09) 8789 9645
S-posti: [email protected]
Käy kotisivuilla ja anna palautetta:
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Muut yhteystiedot löytyvät
Kaupunki-info -luettelosta sivut 40-41.
Kiitosaiheita:
Rikasta minua
Medialähetyksen
Nurmijärven
seurakuntakeskuksessa
laskiaistiistaina
12.2. klo 11–13
Hernekeitto ja laskiaiskahvit 8 €.
Keittoa kotiin vietäväksi 8 € / litra –
ota oma astia mukaan.
Rukoushetki pienissä saleissa klo 12.
Tuotto seurakunnan nimikkokohteisiin.
taan joutui kiusalliseen tilanteeseen kun häntä painostettiin jäätelönostoon, vaikkei rahaa ehkä
olisi ollutkaan. Sanallinen taisto
saattoi kestää melkein koko ruokatunnin.
Jossain vaiheessa meille alkoi
valjeta, että paikalliset työtoverimme nauttivat suuresti tuosta
sanailusta. Se on heille piristävää vaihtelua kaikkien huonojen
uutisten keskellä. Niinpä olemme alkaneet heittäytyä mukaan
väittelyyn ja jopa nauttia siitä!
Varokaa siis, kun tapaatte meidät seuraavan kerran: Syömme
lattialla istuen ja väittelemme siitä kuka tällä kertaa tarjoaa koko
joukolle jäätelöt - tai vaikkapa
granaattiomenat.
Ensimmäinen vuosi Pyhällä maalla
on täyttynyt. Kielen
opiskelu jatkuu työn
ohessa: sehän on ihan Hepreaa!
Rukoillaan rauhaa alueelle.
Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi
Sururyhmä
Vertaisryhmä niille,
joilta on kuollut
läheinen.
Ryhmän jäsenet
(otetaan 8 henkilöä)
jakavat yhdessä
kuoleman tuottamaa
surua ja auttavat näin
toisiaan katsomaan
tulevaisuuteen.
Kokoontumiset
torstai-iltaisin yhteensä
8 kertaa, puolitoista
tuntia kerrallaan
alkaen ke 14.3. klo
18 Kirkonkylässä tai
Klaukkalassa
(varmistuu ilmoittautuneiden asuinpaikan mukaan).
Ryhmästä vastaavat pastori Jarmo Hella, 050 344 4003,
[email protected] ja
diakoni Hanna Alava, 040 760 2607, [email protected].
Ilmoittautumiset ennen pe 8.2. Jarmo Hellalle tai sen jälkeen
Hanna Alavalle viimeistään pe 1.3. mennessä.
Nurmijärven Seurakuntaviesti
Julkaisija: Nurmijärven seurakunta
Päätoimittaja: Birgit Tolvanen
Toimituskunta:
Ritva Hirvonen, Satu Ranta,
Markku Jalava, Tero Konttinen,
Anni Pesonen, Helena Saulamo,
Eeva Halonen, Arto Kantola.
Kannen kuva: Tero Konttinen
Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin
talouksiin n. 16 000 kpl.
Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy /
Marja-Liisa Louhio 045 114 4723
Sivunvalmistus: Studio Ink Oy /
Ari Helminen
Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013
Seuraava Seurakuntaviesti
ilmestyy: viikolla 12
ISSN 1457 - 795X