ValoViesti 2/2010 ValoViesti
2/2010 ValoViesti PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI LEHTI TÄYNNÄ MYRSKYASIAA Liitteenä 1.1.2011 voimaantulevat sähköntoimitusehdot STE 2010 s. 5 Uudet myynti- ja siirtohinnastomme alkaen 1.1.2011 s. 23 YHTEYSTIEDOT Keskustoimipaikka Parikkalantie 15 59100 Parikkala puh. 05-439 01 fax. 05-4390 211 www.parikkalanvalo.fi [email protected] Arto Tiainen toimitusjohtaja puh. 05-4390 200 gsm 050 3099 200 TALOUSOSASTO Tuula Suomalainen talouspäällikkö puh. 05-4390 201 gsm 050 3099 230 Eeva Pajari-lmmonen palkanlaskija/kirjanpitäjä puh. 05-4390 202 Sanna Hallikainen reskontranhoitaja puh. 05-4390 213 Asiakasneuvonta Anne Varis asiakasneuvoja puh. 05-4390 299 Toimistopalvelut, Osakeasiat Auli Soikkeli sihteeri puh. 05-4390 205 SÄHKÖNMYYNTIOSASTO Sähkönmyynti ja -markkinointi, varmennustarkastus, sähkön käytön neuvonta ja sähkösopimukset Martti Kauppinen myyntipäällikkö puh. 05-4390 220 gsm 050 3099 220 Sähkölaskutus Kirsi Kurri asiakasneuvoja puh.05-4390 206 Tiina Neuvonen asiakasneuvoja puh. 05-4390 204 VERKKO-OSASTO Leena Paajanen asiakasneuvoja puh. 05-4390 203 Olli Mattila osastopäällikkö puh. 05-4390 236 gsm 050 3099 236 Rakennus, kunnossapito Pekka Suomalainen työpäällikkö puh. 05-4390 231 gsm 050 3099 231 Verkoston suunnittelu Hannu Ahokas suunnittelupäällikkö puh. 05-4390 290 gsm 044 3099 300 Helena Hämäläinen suunnitteluassistentti puh. 05-4390 232 Mittarointi ja kalustoPasi Kaskinen materiaalipäällikkö puh. 05-4390 235 gsm 050 3099 235 Sähköliittymät Kannen kuva: Taitto: Painopaikka: 2 • ValoViesti Ritva Reinikainen myyntiassistentti puh. 05-4390 212 Särkisalmi Hannu Ahokas Helena Hämäläinen PunaMusta Oy 2/2010 ValoViesti SISÄLTÖ 4 PÄÄKIRJOITUS Astan ja Veeran kourissa ja myrskyn jälkeen… 5 6 7 8 9 10 9 Uusi talouspäällikkö joutui heti myrskynsilmään Parikkalan Valon talouspäällikön ovessa vaihtui kesällä vain sukunimi Eskelisestä Suomalaiseksi. Uudet sähköntoimitusehdot voimaan vuoden 2011 alussa Toinen kanta-asiakaspäivä toimitalolla Karjalan kunnailla ennen ja nyt Tuula Eskelinen nauttii eläkepäivistään Ahjärvellä Uusi talouspäällikkö joutui heti myrskynsilmään 12 14 14 ATK-miehestä metsäkoneurakoitsijaksi Parikkalan Melkoniemessä kotitilaansa isännöivän Jussi Siitosen monet lähialueen ihmiset tuntevat melkoisena tietokoneosaajana kymmenen vuoden ajalta. Asta ja Veera, myrskykorjauksien eteneminen Myrskytuhojen korjaukset ATK-miehestä metsäkoneurakoitsijaksi 16 17 Asiakaspalvelua vuorokauden ympäri 20 Putikon Hovissa ympäristöasiat kunnossa Putikon Hovi on Pohjoismaiden ensimmäinen Joutsenmerkin saanut maatilamatkailukohde. Sähkökatkoon liittyvän vakiokorvauksen maksaminen 18 20 21 22 23 Sähkölaskutus tiedottaa Lastensivut Putikon Hovissa ympäristöasiat kunnossa Myrskyristikko Työssäoppija Sähkön siirto- ja sähkötuotteiden hinnat 1.1.2011 alkaen 23 Liite Sähkön siirto- ja sähkötuotteiden hinnat 1.1.2011 alkaen 1.1.2011 voimaan tulevat sähköntoimitusehdot STE 2010 ValoViesti • 3 PÄÄKIRJOITUS ASTAN JA VEERAN KOURISSA JA MYRSKYN JÄLKEEN… Yhtiömme historian tähän mennessä pahimmat myrskyt ja myrskytuhot koettiin heinä-elokuun vaihteessa. Kaksi syöksyvirtausta viikon aikana koko verkkoalueella aiheuttivat sähkökatkoja yli 90 prosentille asiakkaista. Myrskyt aiheuttivat varsin mittavat aineelliset vahingot sähköyhtiölle, metsäomistajille ja alueen asukkaille. Sähköverkon osalta tuho oli hyvin laaja ja varsin moni asiakkaistamme joutui valitettavasti odottamaan sähkönsaantia jopa viikkoja. Asta -myrsky iski 29.-30.7. puolenyön aikaan. Voimakas syöksyvirtaus aiheutti pahimmat tuhot alueemme etelä- ja länsiosissa. Myös koko verkkoalueella oli jakeluhäiriötä. Teimme tilannearvion ja totesimme, että kyseessä on poikkeuksellisen suuret vahingot sähköverkossa. Myrsky oli tuhonnut kymmeniä kilometrejä keskijänniteverkkoa, kaatanut ja särkenyt jakelumuuntajia sekä tuhonnut kymmeniä kilometrejä pienjänniteverkkoa. Kyseessä oli sähköjakelun kannalta katastrofitilanne. Korjaustoimet ja apuvoimien hankinta käynnistettiin välittömästi ja parhaimmillaan korjaustoiminnassa oli yli 70 alan ammattilaista. Viikon aikana korjaustyöt etenivät nopeaan tahtiin. Lähes kaikki keskijännitejohdot oli saatu korjattua, kunnes keskiviikkoiltana 4.8. iski uusi syöksyvirtaus Veera, jonka myrskynsilmä osui Simpeleen taajamaan ja sen ympäristöön. Siitä se edelleen eteni varsin laajalla rintamalla koko verkkoalueemme yli aiheuttaen Asta -myrskyäkin suuremmat tuhot sähköverkolle. Olimme uudelleen alkutilanteessa. Simpeleen taajaman kaikki rengasyhteydet tuhoutuivat lähes täydellisesti ja ainoastaan taajaman maakaapeliverkkoon saatiin sähköä toimitettua. Helikopteritarkastuksella selvitimme vikapaikat ja ”täsmä” korjauksella pyrimme tehokkaaseen korjaustoimintaan. Koko elokuun ja syyskuun alunkin teimme korjaustöitä kaikin mahdollisin voimin. Henkilökuntamme ja yhteistyökumppanimme tekivät itseään säästämättä pitkiä työpäiviä ankarissa olosuhteissa. Kova hellesää ja vaaralliset työolosuhteet vaikeuttivat korjaustöitä. Korjaustöiden aikana teimme valtavan työmäärän, jota kertyi kaikkiaan yli 30.000 tuntia. Huollon merkitys korostui näin pitkään kestäneessä työrupeamassa. Hyvin toimivan tarvikehuollon lisäksi elintärkeää oli juoma- ja ruokahuollon järjestäminen työryhmille. Myös riittävä lepo pyrittiin korjausporukoille järjestämään, vaikka kuudentoista tunnin työrupeamat usean viikon aikana alkoivat vaikuttamaan. Asiakkaille tiedottaminen nousi tärkeään rooliin, kun matkapuhelin verkko ei toiminut. Internet oli yksi tärkeä tiedotuskanava ja ennen kaikkea paikallisradion kanssa yhteistyö toimi oikein hyvin. Lisäksi lehdistön välityksellä pyrimme tiedottamaan asiakkaillemme korjaustöiden etenemisestä. Myrskyjen aiheuttamiin pitkiinkin sähkökatkoihin asiakkaamme suhtautuivat varsin ymmärtävästi, koska paikalliset asiakkaamme näkivät tuhon ja työmäärän laajuuden. Arvostelun sijasta saimme tukea asiakkailta ja oli miellyttävää lukea 4 • ValoViesti tekstiviestipalstoilta kannustavia viestejä. Ne olivat osaltaan motivoimassa työporukkaa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Yhtiömme on varautunut taloudellisesti ja vakuutusturvan osalta suurhäiriöriskeihin. Huhut, joiden mukaan yhtiömme olisi taloudellisissa vaikeuksissa myrskyjen johdosta, ovat täysin perättömiä. Tämän vuoden yhtiön tulosta tulevat tietenkin alentamaan asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset. Mitä myrskyt meille opetti? Meillä oli juuri päivitetty suurhäiriöohje laajoja sähkökatkoja varten, mutta heti alkuvaiheessa näimme, että se ei ole kaikilta osin riittävä näin laajaan katastrofitilanteeseen. Suurhäiriöohjeen tulemme päivittämään mahdollisimman nopeasti vastaamaan näin vaativia olosuhteita. Pyrimme myös jakamaan asiakkaillemme tietoa, miten myös asiakkaat voivat varustautua tämänkaltaisiin poikkeusolosuhteisiin nykyistä paremmin. Suurhäiriöstä tiedottamiseen tulemme panostamaan ja tarkentamaan tiedotussuunnitelmaamme. Tietotekniikan käyttöä, asiakaspalvelua ja sisäistä tiedonkulkua tulemme kehittämään siten, että ne palvelevat paremmin tällaisissa poikkeustilanteissa. Verkoston rakentamisstrategiaa tulemme kehittämään. Pienjännitekaapelointia tulemme edelleen lisäämään ja harkitsemaan keskijännitekaapeloinnin lisäämistä. Pyrimme kaikilta osin hyödyntämään suunnitelmissamme sen kokemuksen, jonka nämä myrskyjen jälkeiset viikot meille opettivat. Pahimmat tuhot on nyt korjattu, mutta jälkityöt jatkuvat vielä pitkään. Haluan kiittää asiakkaitamme pitkämielisyydestä, ymmärryksestä ja saamastamme tuesta. Henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneitamme kiitän mahtavasta työstä korjaustyössä, asiakaspalvelussa ym, toiminnassa tässä vaikeassa luonnonkatastrofissa. Positiivista Energiaa! Terveisin! Arto Tiainen toimitusjohtaja Martti Kauppinen myyntipäällikkö UUDET SÄHKÖNTOIMITUSEHDOT VOIMAAN VUODEN 2011 ALUSSA Parikkalan Valo Oy ottaa käyttöön Energiateollisuus ry:n suosittelemat ajantasaistetut ja päivitetyt verkkopalvelu-, sähkönmyynti- ja sähköntoimitusehdot 1.1.2011 alkaen. Verkkopalveluehdot VPE 2010, sähkönmyyntiehdot SME 2010 ja sähköntoimitusehdot STE 2010 korvaavat aiemmin käytössä olleet vastaavat ehdot VPE 05, SME 99 ja STE 05. Määräaikaisten myyntisopimusten tapauksissa uudet ehdot tulevat voimaan uuden määräaikaisen sopimusjakson alkaessa. Muutosten perusteena on lainsäädännön muutokset, olosuhteiden olennainen muuttuminen, vanhentuneiden sopimus - ja hinnoittelujärjestelyjen uudistaminen ja energiansäästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttaminen. Lainsäädännön aiheuttamat olennaiset muutokset: - - Mittausta ja laskutusta koskevat kohdat on päivitetty valtioneuvoston ko. asetusta vastaavaksi, mm. laskun lähettämisen ja eräpäivän välinen vähimmäisaika muuttuu kahteen viikkoon. Kuluttajasuojalain mukaisen etämyynnin peruttamisoikeutta koskevaa kohtaa on täsmennetty, mm. kuluttajaasiakas voi perua etämyynnissä (esim. puhelinmyynti) tekemänsä sopimuksen 14 vuorokauden kuluessa sopimusvahvistuksen saatuaan. Olosuhteiden olennaisen muuttumisen, vanhentuneiden sopimus- ja hinnoittelujärjestelmien uudistamisen ja energiansäästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi tehtävät muutokset: - Mittaus- ja laskutusvirheen perintää / hyvitystä koskevat aikarajat tarkistettu . - - - Sähköntoimitustavan ja laadun virhettä koskevia kohtia täsmennetty asiakkaan vastuiden osalta, mm. asiakkaan tulee varautua siihen, että sähkönjakelu ei ole keskeytyksetöntä. Sähkönmyynnin ja verkkopalvelun aloitusajankohtia tarkennettu, mm. sähkönmyynti ja verkkopalvelu voidaan aloittaa aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua myynti- tai verkkopalvelusopimuksen tekemisestä, ellei muuta ole sovittu. Käyttäjälle tulevat velvoitteet, mm asiakkaan on ilmoitettava myynti-/verkkopalvelu sopimuksiin liittyvistä muutoksista sekä sähkönmyyjälle että jakeluverkkoyhtiölle. Tällaisia ovat esim. laskutusosoitteen muutos ja käyttöpaikkaa koskevat muutokset. Irtisanomisoikeus - - - Kuluttajalla, jolla on toistaiseksi voimassa oleva sähköntoimitussopimus, sähkönmyyntisopimus tai verkkopalvelu-sopimus on 30 päivän ajan ehtojen muutoksesta tiedon saatuaan oikeus irtisanoa sopimuksensa ilman irtisanomisaikaa. Muun käyttäjän kuin kuluttajan tapauksessa vastaava irtisanomisaika on 15 päivää. Irtisanomisoikeus ei koske määräaikaisia sähkönmyyntisopimuksia. Uudet sähköntoimitusehdot STE 2010 ovat tämän asiakaslehden liitteenä. Sähköntoimituksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta joka sisältää sähkönmyynnin ja verkkopalvelun. Ota uudet sähköntoimitusehdot talteen. Toimitamme verkkopalveluasiakkaillemme verkkopalveluehdot VPE 2010 ja myyntiasiakkaillemme sähkönmyyntiehdot SME 2010 marraskuun lopussa. ValoViesti • 5 Halavatun Papat otti yleisönsä reippaalla savolaishuumorilla ja pappatunturi kuuluu yhtyeen soitinvarustukseen. Yleisö oli tyytyväinen ja pappojen antamaa naaratustakuuta ei tarvinnut käyttää. Martti Kauppinen myyntipäällikkö TOINEN KANTA - ASIAKASPÄIVÄ TOIMITALOLLA Parikkalan Valon toista kanta-asiakaspäivää vietettiin toimitalolla 21.5.2010. Kanta-asiakasjärjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2009, tätä kirjoitettaessa kanta-asiakkaaksemme on liittynyt jo 2823 asiakastamme. Kanta-asiakas on saanut 1.1.2010 alkaen sähkön kulloinkin voimassa olevasta sähkön myyntihinnasta 6 % alennuksen. Kanta-asiakkaaksi pitää liittyä, se ei tapahdu automaattisesti, vaikka asiakassuhde olisi ollut muuten pitkäkin. Kanta-asiakkaaksi voi liittyä soittamalla, käymällä asiakaspalvelussamme tai nettisivujen kautta. Kanta-asiakkuus tukee ja vahvistaa asiakassuhdetta ja varmistaa asiakkaillemme edullisen sähkönhankintahinnan pitkällä aikavälillä. K anta-asiakaspäivän pääteema oli kanta-asiakkuusjärjestelmän esittely. Lisäksi päivässä oli useita tietoiskuja, jotka koskivat sähkömarkkinoita, sähkön hintaa, ympäristötuotteita, lämmitysjärjestelmien saneerausta ja -valintaa, energiansäästöasioita, jakeluverkon saneerausta, kaukoluettavia mittareita ja suurhäiriön vianselvitysperiaatteita. Vahvasti asiapitoisten tietoiskujen välillä Halavatun Papat esiintyivät kevennyksenä kaksi kertaa ja kokosivatkin runsaan yleisöjoukon, joka koostui nuorista koululaisista aina eläkeikäisiin saakka. Yhteisesti sovittuna päivänä viereinen Agri-Market järjesti myös tapahtumapäivän, jossa oli tarjolla pyttipannua, erilaisia tarjouksia ja kevään kotipuutarhaan liittyviä tuotteita. Valon puolella puolestaan tarjottiin kahvia, kakkua, mehua, arvontaa, tietoiskuja ja viihdettä. Asiakkaat olivat tyytyväisiä monipuoliseen yhteistapahtumaan, samoin kuin molemmat järjestäjät runsaaseen asiakasmäärään. Kanta-asiakaspäivänä asiakkaita kiinnosti ulkoalueella esittelyssä olleet lämpöpumput, lamppujen valinta poistuvien hehkulamppujen tilalle, energiansäästöön liittyvät asiat, kantaasiakastuotteet, kaukoluettavien mittareiden asennus, sähkömarkkinoiden toiminta ja vianselvitys suurhäiriötilanteessa. Kanta-asiakaspäivillä kävi noin 1100 asiakastamme. Palaute-/arvontalomakkeen palauttaneiden kesken pääpalkintona olleen jopon voitti Jari Silvennoinen Särkisalmelta, lentorepun Enni Holi Punkaharjulta ja löylykauhan Harri Ahonen Parikkalasta. Onnea voittajille! Erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat lisänneet suosiotaan mm. omakotitalojen lämmitysvalinnoissa. Yhteistyökumppani Savonlinnan Lämpöpumppu Oy esitteli kanta-asiakaspäivänä erilaisia IVT –lämpöpumppuratkaisuja. 6 • ValoViesti Martti Kauppinen myyntipäällikkö KARJALAN KUNNAILLA ENNEN JA NYT Antiikki - ja Keräilykesäpäivillä Simpeleellä 2425.7.2010 teemana oli ”Karjalan kunnailla ennen ja nyt”. Kävijöitä kesäpäivillä oli kahden päivän aikana yhteensä 3740. Tapahtumassa oli monenlaista ohjelmaa, näyttelyitä, luentoja, arviointia, myyntiä ja muuta oheisohjelmaa. R Arvonnassa pääpalkintona olleen navigaattorin voitti Antero Jokela Jyväskylästä, palkintoa luovuttamassa projektipäällikkö Seppo Lehtimäki. Lohdutuspalkintoina olleet urheilukassin voitti Tenho Harju Simpeleeltä ja grillisetin Anne Uppman Simpeleeltä. autjärven kunnan kulttuuriviikolla kävijöitä oli kaikkiaan 5924 ja viikon aikana oli erilaisia tapahtumia yhteensä 22 kpl. Valtakunnallisesti vuonna 2010 järjestettiin kaikkiaan 60 erilaista antiikki - ja myyntitapahtumaa eri puolella Suomea. Vuonna 2009 järjestetyistä tapahtumista Simpeleen Antiikki- ja Keräilykesäpäivät arvostettiin vuoden ykköstapahtumaksi. Vuonna 2011 vastaavat kesäpäivät järjestetään 2324.7.2011 ja teemana on ”Huonekalujen Historiaa”. Arvonta-/palautelomakkeen täytti kaikkiaan 573 messuvierasta. Palautteissa kiitettiin Parikkalan Valon toiminnassa mm. ystävällistä palvelua, asiantuntemusta, kilpailukykyisiä hintoja, osaamista, tehokasta toimintaa, hyvää asiakaslehteä, varmaa sähkönjakelua ja vähäisiä sähkökatkoja. Nämä palautteet tulivat juuri ennen Asta- ja Veera-myrskyjä jotka riehuivat pahiten juuri Simpeleen ja Rautjärven alueilla. Valon osastolla jaettiin tietoa mm. kanta-asiakastuotteista, sähkönhinnoista, ympäristötuotteista ja energiansäästöstä. Palautelomakkeilla messuvieraat antoivat palautetta yhtiön toiminnasta ja osallistuivat arvontaan. ValoViesti • 7 Erik Luukkanen Tuula Eskelinen nauttii eläkepäivistään Ahjärvellä Konttoripäällikkö Tuula Eskelisen eläkepäivät alkoivat ilman sähköä. A nsaituille eläkepäivilleen kesäkuun alussa jäänyt Parikkalan Valon pitkäaikainen konttoripäällikkö Tuula Eskelinen tuhansien muiden joukossa heräsi heinäkuun lopulla Ruokolahden Ahjärvellä ääniin, jotka eivät heti unohdu. Pimeässä yössä, salamoiden välkkeessä tuulen humina muuttui loppua kohden tasaiseksi, yhtämittaiseksi ulinaksi. Asta-myrskyn tuhot alkoivat paljastua aamun valjetessa. Sähkötöntä aikaa sähköyhtiöstä lähes 23 vuotta palk- kaa saaneella Tuulalla kesti seitsemän tuntia vaille kolme viikkoa. – Kyllähän siinä väkisinkin tuli mieleen millaiseen myrskyn silmään seuraajani Tuula Suomalainen heti joutui. Samalla kun itse oli onnellinen, ettei tarvinnut lähteä töihin. Myrskytuhojen alkaessa paljastua Tuulalle ja puoliso Aarolle selvisi heti, että sähköjen saanti vie pitkään. Entisenä Valon työntekijänä Tuula jopa ihmetteli ihmisten rauhallisuutta. Ymmärrettiin, ettei linjoja taikomalla ehjiksi saada. Eskelisiä kuten muitakin helpotti lämmin ilma. – Pesupaikkana oli rantasauna, ruoka valmistui puuhellalla, pyykit pestiin pojan luona Imatralla. Kyllähän mekin aggregaatin ja kaasuhellan ostimme. Aamukahvit oli pakko saada. Radioon piti hankkia pattereita, kännykät ladattiin autossa. Hyötyliikuntaa ja muuta mukavaa Vuodet Valolla olivat Tuulan mukaan mielenkiintoisia. Jäi hyvät muistot. Noin tunnin työmatkakaan ei häirinnyt, mitä nyt vähän aivan viime vuosina. Tosi huonoja ajokelejä sattui vain muutama vuodessa. Tuulan aloittaessa työntekijöitä oli 90. Oli muun muassa sisäasennusta ja kolme myymälää. Laskentaihmiselle työ oli monipuolisempaa kuin nykyisin. Nykyisin työtä lisäävät sähköenergialain edellyttämät viranomaisille laadittavat raportit. – Työntekijänä oli mukavaa olla yhtiössä, jossa ei ensimmäisenä ajatella osakkaille tulevaa voittoa vaan sitä, että saadaan kuluttajille hyvälaatuista sähköä edulliseen hintaan. On mukavaa olla eläkkeellä, kun tietää Parikkalan Valon olevan hyvässä kunnossa vielä myrskyjen jälkeenkin. Tuulan harrastuksia ovat olleet jumppa, marttatoiminta ja hyötyliikunta, kuten omien metsien hoito. Venäjän kielikin on tullut tutuksi työväenopistossa. – Tulihan sitä joskus mietittyä, että minkähän hyvän harrastuksen eläkepäiviksi keksisi. Ei ole ongelmia myrskyn jälkeen ollut. Omaa metsääkin kaatui viisi hehtaaria. Lapsia Eskelisillä on kolme, lapsenlapsia kaksi. Heitä ajatellen Tuula ja Aaro ovat istuttaneet entiselle pellolle erikoispuiden taimia, muun muassa visakoivuja ja tervaleppiä. Yksi Tuulan harrastuksista on kasvimaa, jossa pitää kokeilla aina jotain uutta. Tänä vuonna se oli maa-artisokka. Viime kesien tuttavuuksia on myös sileälehtinen persilja. Matkusteluunkiin on aikaa löytynyt. Kaikkea ei myrskykään tuhonnut, kuten talon seinustalla kukoistavista hanhikeista huomaa. 8 • ValoViesti Erik Luukkanen Uusi talouspäällikkö joutui heti myrskynsilmään ”On ilo huomata, että Valolla asiat taloutta ja vakuutuksia myöten ovat kunnossa. On osattu varautua yllätyksiin.” Varsinaisen kasteen uusi talouspäällikkö sai myrskyjen jälkeen. Niistä kaikessa karmeudessaan oli Tuulan mukaan hyötyäkin. Asiakkaat, verkosto ja henkilökunta tulivat hetkessä tutuiksi. Henkilökunta puhalsi yhteen hiileen jokaisen tehdessä arikkalan Valon talouspäällikön ovessa vaihtui kesäl- töitä sen eteen, että sähköt saadaan kuntoon mahdollisimman lä vain sukunimi Eskelisestä Suomalaiseksi. Etunimi nopeasti. Tuula muiden muassa osallistui vuorollaan puhelinTuula kirjoitettiin oveen jo 23 vuotta sitten. Nykyinen päivystykseen. Asentajien kestävyttä Tuula ei voi olla ihmettelemättä, tuuTuula syntyi Keski-Suomessa, Laukaassa 44 vuotta sitten yrittäjäperheen ensimmäisenä lapsena. Perheeseen kuuluu mien samalla pitäisikö poikkeusolosuhteita varten ajatella mies Seppo ja pyreneittenkoira Lassi, jotka asuvat miehen työsuojelulakeja uudelleen, turvallisuutta silti vaarantamatta. Ihmiset kun ovat erilaisia, jotkut jaksavat kotitilalla Miehikkälässä, jonne Tuula enemmän kuin toiset. ajelee Parikkalasta aina viikonlopuiksi. Muistan usein äitini – Talossa on mukava porukka. Ehkä minussa Tuula valmistui laskentaekonomiksi sanat minulle: itsessäkin on vähän karjalaisuutta, isoäitini oli 1992 Jyväskylän yliopistosta. Ennen Ken kesken heittää, kotoisin rajan takaa Raudusta. Parikkalan Valoa hän toimi pääasiassa sen unho peittää. Ulkoilusta pitävälle Tuulalle Parikkalan erinelintarvikealalla useissa taloushallintoSe ajatus ei sovi miomaiset ulkoilureitit ovat tulleet tutuiksi, Lasja projektitehtävissä. Vaasan & Vaasan nulle. sin kanssa tai ilman. Oy:llä aikaa vierähti peräti 14 vuotta. Yksi mielenkiintoisimmista tehtävistä oli asiakaspalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen Kuusankoskella, jonne keskitettiin koko Suomen puhelinmyynti. Viimeisin työpaikka ennen Valoa oli satamaoperaattorilla Haminassa, talouspäällikön tehtävissä sielläkin. – Vanhimpana lapsena olen tottunut pitämään huolta muista. Isän konepajassa mutterit ja laakerit tulivat tutuiksi ja olen tottunut tekemään muutakin kuin vain konttoritöitä. Konttoritehtäviin tutustuin, kun olin kesätöissä konepajalla. Oman lisän sopeutumiskykyiseen, ulospäinsuuntautuvaan ja uteliaaseen elämänkatsomukseen toi au pair -aika Englannissa. Tulo Parikkalaan kuten niin moni muukin asia elämässä oli monien yhteensattumien summa. Ruuhka Suomi ei ole koskaan kiinnostanut Tuulaa, vaikka haja-asutusalueella asumiseen liittyykin omat haasteensa kuten sähkökatkot. P “ Myrsky yhdisti Toukokuun alussa työnsä aloittanut Tuula sanoo sähköyhtiön poikkeavan melkoisesti edellisistä työpaikoista. – Sähköä ei voi varastoida. Sitä ostetaan ja siirretään verkkojen kautta asiakkaille. Myyntilauseetkin ovat erilaisia. Ei sähköä myydessä käytetä sanoja: osta nyt lisää sähköä. On mielenkiintoista tulla juuri nyt alalle, jossa puhaltavat suuret tuulet muuallakin kuin tuulivoimaloissa. Keskustellaan, pohditaan, kysytään, mikä on ympäristölle paras tapa tuottaa energiaa. Uusiin asioihin perehtymisessä suuret kiitokset menevät kaima Tuulalle Ahjärvelle. – Yhdessä vietetty kuukausi oli tosi antoisa ja auttoi asioihin perehtymisessä paljon. Uudelle talouspäällikölle tulivat heti tuoreeltaan tutuksi niin uudet kuin myrskyjen vaurioittamat muuntajat. ValoViesti • 9 Olli Mattila osastopäällikkö ASTA JA VEERA, MYRSKYKORJAUKSIEN Asta nimen saanut myrsky iski Parikkalan Valon verkkoalueelle torstaina 29.7. 2010 klo 23.42 Punasvaaraan. Minuuttia myöhemmin katkesivat sähköt Simpeleen taajamasta ja Torsan ympäristöstä. Edelleen vajaan minuutin kuluttua sähköt puuttuivat jo Joukion, Koitsanlahden, Särkilahden, Melkoniemen ja Kaukolan suunnalta. Vikapäivystys teki ensimmäiset palautuskytkentäyritykset 23.48, mutta turhaan, sähköt eivät kytkeytyneet. Puolenyön jälkeen sähköt puuttuivat myös Parikkalasta, Ruhvanalta, Saarelta, Uukuniemeltä, Hiukkajoelta ja Putikosta. Sähköt jäivät toimimaan vain Särkisalmelle, Enanniemelle ja pieneen osaan Punkaharjun taajamaa. Aluksi näytti siltä, että tuho ei ollut kovin suuri, koska valvomon järjestelmän mukaan sähköt saatiin palautettua laajalle alueelle Simpeleen ympäristöön. Mutta paljastuikin, että Änkilän sähköasema ei saanut virtaa Fingridin kantaverkosta 110 kV tasolla. Fingridiltä ilmoitettiin sähköjen puuttumisesta kantaverkosta välillä Imatra Konkapelto, jolloin siirsimme Änkilän sähköaseman Kiteen Puhoksesta päin tulevaan johtoon. Asemalle saatiin kyllä sitten sähköt, mutta asiakkaille asti ei, koska keskijänniteverkkoon ei saatu syötettyä sähköä. Ensimmäisten näköhavaintojen mukaan verkkoa oli tuhoutunut laajasti Rautjärven ja Ruokolahden suunnalla ja liikkuminenkin oli vaikeaa. Mm. 6-tie oli poikki nelisen tuntia. Sen sijaan Parikkalan taajaman pohjoispuolella verkostovaurioita oli vähemmän ja verkoston korjaus aloitettiinkin sitten sieltäpäin. Perjantaiaamuun mennessä kaikki omat verkostoasentajat ja lähes koko muu henkilökunta oli kutsuttu työmaalle, osa lomanvietosta. Klo 07.00 sähköt oli saatu palautettua Akonpohjaan, Rautalahdelle, Kultakiveen, Koitsanlahdelle, Punkaharjun ja Parikkalan taajamiin sekä Simpeleen keskustan maakaapelialueelle. Aamupäivän aikana tuhojen laajuus alkoi paljastua, töitä olisi tiedossa useaksi viikoksi. Suurhäiriöohjeen mukaisesti alettiin kutsua töihin alueen sähköurakoitsijoita, kaivurikuskeja, metsureita ja metsäkoneyrittäjiä. Myös yhteistyösopimuksien mukaiset ulkopuoliset verkonrakentajat saivat kutsun tulla töihin. Helikopteria ei saatu vielä avuksi, 20 kV verkosto 4.8.2010 klo 18.57. sähköttömät alueet näkyvät valkoisena. 10 • ValoViesti sillä kaikki kopterit olivat Jyväskylän MMrallissa. Parikkalan Valon eläkeläisetkin saivat kutsun tulla töihin, jos vain kykenivät, osa ilmoittautui töihin ilman kutsuakin. Töitä tehtiin reilu vuorokausi yhteenmenoon. Yöllä klo 02.00 sähköt olivat palautuneet Saaren, Uukuniemen ja Kaukolan suunnille. Myös Putikko, Kalajärvi ja osia Melkoniemestä olivat sähkön jakelun piirissä. Kaikilla alueilla oli joitakin asiakkaita sähköttä, mikäli vika oli lähellä kuluttajaa pienjänniteverkossa. Viikonloppu oli työntäyteinen, päivät olivat pitkiä. Verkostoasentajat aloittivat työt aamulla kuuden ja seitsemän välillä ja jatkoivat voimiensa mukaan illalla 23.00 saakka. Jo tässä vaiheessa päätettiin, ettei pimeän aikaan tehdä töitä, vaan yö on paras aika levätä ja kerätä voimia seuraavaksi päiväksi. Valvomossa pyrittiin siirtymään kahteen vuoroon, osa työnjohdosta olisi töissä aamusta iltapäivään ja osa jatkaisi sitten yöhön. Tässä ei täysin onnistuttu, sillä puhelimet soivat myös yöllä ja nukkuminen päivällä ei tahtonut onnistua. Maanantaiaamuna sähköttä oli vielä noin kymmenen prosenttia asiakkaistamme. Korjattavia alueita oli Torsanjärven ympä- 20 kV verkosto 7.8. klo 18.00. N ETENEMINEN ristössä, Sarajärvellä, Särkilahden suunnalla ja Punasvaarassa. Tässä vaiheessa verkostotöissä oli 60 henkilöä ja lisäksi toimitalon porukka. Tiistaina saatiin sähköttömien asiakkaiden määrä laskemaan noin seitsemään prosenttiin ja keskiviikkona aloitettiin työt aamulla normaalisti, säätiedotukset lupailivat kuitenkin uutta myrskyrintamaa illaksi, sattuisikohan se Parikkalan Valon alueelle. Sattuihan se ja pahasti. Veera-myrsky rysähti Rautjärvelle keskiviikkona 4.8.2010 klo 17.40. Myrsky suuntautui nyt enemmän Parikkalan taajamaa kohti ja aiheutti laajoja tuhoja Simpeleen ja Torsanjärven ympäristön lisäksi Koitsanlahden, Parikkalan, Melkoniemen, Särkisalmen ja Kaukolan suunnilla. Korjaustyöt keskeytettiin Torsanjärven ja Särkilahden suunnilla ja keskityttiin saamaan sähköt taajamiin, sillä sähkönjakelun piiriin jäi ainoastaan Moskuunniemi, Putikko, osa Punkaharjun taajamaa ja Simpeleen keskustan maakaapeloitu alue. Yöllä klo 02.00 mennessä sähköt saatiin palautettua Parikkalan, Punkaharjun ja Akonpohjan taajamiin sekä Kultakiveen, osiin Vuoriniemeä ja Särkilahtea, Savikumpuun ja pääosin Saarelle ja Uukuniemelle. Asta-myrskyssä säästyneet Enanniemi ja Särkisalmen taajama jäivät nyt yöksi sähköttä. Aikaisemmin tilattu helikopteri saapui parahiksi torstaiaamuksi etsimään linjoille kaatuneita puita, mikä nopeutti osaltaan yksittäisten vikapaikkojen löytymistä. Pahimmin tuhoutuneilla alueilla vikapaikkoja ei juurikaan tarvinnut etsiä, niitä löytyi etsimättäkin. Tästä jatkui valtava, useita viikkoja kestänyt sähköverkon korjaustyö, jota vastaavaa ei ole Parikkalan Valon historiassa ollut. Töitä tehtiin seitsemän viikon aikana kaikkiaan yli 30000 tuntia, kun normaalisti vuodessa tehdään omien verkostoasentajien voimin n. 22000 tuntia. Töitä tehtiin pääsääntöisesti aamu seitsemästä iltahämäriin, aluksi klo 21.00 saakka ja lopussa klo 19.00 saakka. Valvomossa työt tehtiin kahdessa vuorossa. Myös lauantaisin tehtiin töitä, mutta hieman lyhyempää päivää ja sunnuntait olivat jatkossa vapaita. Helteet, kovimmat sataan vuoteen, helpottivat onneksi vähitellen. 21.8.2010 saatiin 20 kV sähkölinjat pääosin kuntoon ja voitiin keskittyä täydellä miehityksellä pienjännitelinjojen korjaukseen. Pienjännitelinjojen korjaukset etenivät hitaasti johtuen paikoin erittäin pahasti vaurioituneesta verkosta. Korjauksissa oli tarkoitus saada ensimmäisenä sähköt maatiloille, liikeyrityksiin ja viranomaiskohteisiin, toisella sijalla olivat vakituiset asuinkiinteistöt ja kolmantena vapaaajanasunnot. 25.8 sähköttömiä asiakkaita oli alle 100 ja 30.8. saatiin kaikki vakituiset asuinkiinteistöt sähkönjakelun piiriin. 13.-15.9 helikopteri tarkasti alueemme 20 kV sähköverkot ja keräsi kartalle kaikki näkyvissä olevat vauriot ja linjaan päin kallistuneet puut. 18.9. saatiin lähes kaikkiin vapaa-ajanasuntoihinkin sähköt kytkettyä, erikseen oli asiakkaiden kanssa sovittu muutamista myöhemmin kytkettävistä kohteista. Tilapäisesti korjattuja linjoja korjataan ja linjoihin päin kallistuneita puita raivataan vielä marraskuun aikana. Toivotaan rauhallista syksyä ja vähälumista talvea. Työtapaturmia ei onneksi montaa sattunut, vaikka työolosuhteet kaatuneiden puiden ryteiköissä olivat usein vaativat. Polven vääntyminen kaatuneen mönkijän alla, oksan aiheuttanut isohko haava ja puukon lipsahtaminen sormeen olivat pahimmat haaverit. Osaltaan tapaturmien vähyydestä voidaan kiittää ruoka- ja juomahuollon erinomaista toimintaa, mm. 1.5 litran limsapulloja meni 2025 kpl. Kiitokset kaikille verkoston rakentamiseen osallistuneille, yhteistyökumppaneille ja koko Parikkalan Valon henkilökunnalle. Suuret kiitokset myös Teille hyvät asiakkaamme, jotka kärsivällisesti jaksoitte odottaa sähköjen palautumista. Lähes tuhoutunut muuntamo ValoViesti • 11 Pekka Suomalainen työpäällikkö MYRSKYTUHOJEN KORJAUKSET Asta- ja Veera –myrskyjen aiheuttamat sähköverkon viat olivat monissa kohteissa hyvin totaalisia. Tässä mielessä vauriot olivat poikkeuksellisia ns. normaaliin myrskyyn verrattuna. Yleensä myrsky kaatelee yksittäisiä puita sinne tänne ja näiden etsimisessä menee enemmän aikaa kuin varsinaisten vaurioiden korjaamisessa. Syöksyvirtausten jälkeen monia johto-osuuksia piti rakentaa kokonaan uudestaan, koska linjat olivat kaatuneet pylväineen kaikkineen puiden alle. Normaalin myrskyn jälkeen ei yleensä edes tarvita kaivinkoneita pylväiden pystytykseen, vaan vikojen korjaustoimet rajoittuvat katkenneiden lankojen liittämiseen. Simpeleen Asemakadun – Matomäen – Kapkaupungin alue Asta –myrsky katkoi Iltaruskonkadun muuntamolle tulevan 20 kV johdon. Sähköttä jäi pitkäksi aikaa tämän takia n. 320 käyttöpaikkaa. Johdon korjaustoimet aloitettiin perjantaiaamuna ja sähköt saatiin palautettua Kapkaupungin alueelle viikonlopun aikana. Veera myrsky iski keskiviikkona 4.8. ja tuhosi saman johdon uudelleen ja lisäksi lähialueen muita johtoja ja muuntamoita huomattavasti rajummin kuin Asta –myrsky. Perjantaina 6.8. saatiin metsäkoneita raivaamaan kaatuneita puita pois linjojen päältä. Mitään korjaustoimenpiteitä ei käytännössä pystytty tekemään ennen kuin puut olivat raivattu johtoalueen päältä ja miesvoimin puiden raivaaminen oli mahdoton tehtävä. Tämän jälkeen kaivinkone –työryhmä alkoi nostaa uusia pylväitä 12 • ValoViesti pystyyn. Pylväät saatiin nostettua ja 20kV johdot saatiin kuntoon 12.8. mennessä. Osa sähkönkäyttäjistä oli vielä tämän jälkeenkin sähköttä pienjännitevikojen takia. Torsanpää Lietojankangas Asta-myrsky teki pahaa jälkeä Torsanpään alueella. Lietojankankaalla vaurioitui 20 kV johtoa n. kolmen kilometrin matkalta. Tästä 2,5 km uusittiin auraamalla maakaapeli Torsantiehen. Tämä oli ensimmäinen auraamalla asennettu 20 kV kaapeli Parikkalan Valon jakelualueella. Alueen maaperä on kyseiseen asennustekniikkaan erittäin hyvin soveltuvaa hiekkakangasta. Myrskyjen rikkomia sähköjohtoja uusittiin maakaapeleina tämän kohteen lisäksi yhteensä kymmenkunta kilometriä. Kuvassa Simpeleen Mäkihaantien muuntamo ennen ja jälkeen korjauksen. Muuntamon piirissä on noin 70 sähkönkäyttöpaikkaa. Muuntamolle sähköä syöttävä 20kV johto oli käytännössä tuhoutunut kokonaan. Muuntamo myös piti rakentaa uudestaan. Entisestä muuntamosta on uudessa jäljellä vain itse muuntajakone, joka sekin hieman rutussa, mutta sentään toimintakuntoinen. Virolaiset miehet korjaamassa linjaa Punkaharjun Puhakanlahdella. Empower Oy:n virolaisia työryhmiä oli korjaustöissä autoineen 2 kpl (4 miestä). Pienestä kielimuurista huolimatta heidän kanssaan pärjättiin varsin hyvin. Sähköverkon rakentamisessa käytettävät materiaalit ja asennustekniikat ovat Suomenlahden toisella puolella hyvin samantyyppisiä, joten opastusta tekemiseen ei juuri tarvittu. ValoViesti • 13 Erik Luukkanen ATK-miehestä metsäkoneurakoitsijaksi Jussi Siitoselle teräketjun vaihto on jo rutiinia. Hiekkaiset puut tylsyttävät ketjun nopeasti. 14 • ValoViesti Hyväksi harventajaksi kasvetaan kokemuksen kautta P see myös jopa suolle, jota varten Jussilla on etupyöriin vanhat ajokoneen telat. – Pahimpia kohteita ovat vanhat läpitunkemattomat, vuosikymmeniä hoitamattomat, ”energiapuumetsät”, joissa työskentely on joskus täysin toivotonta. Asiakkaista metsänhoitoyhdistyksen ja yksityisten metsänomistajien lisäksi noin 70 prosenttia on eri yhtiöitä. Metsäliiton töissä alue on Uukuniemeltä Ruokolahden rajalle, muuten Parikkala-Vuoriniemi alue. Itsekin metsänomistajana Jussi toivoo jatkuvan vuoristoradan puun ostohinnassa loppuvan. Ei ole oikein, jos valtaosa päätehakkuutuloista menee uuden metsän istuttamiseen ja tulevien vuosien raivauksiin ynnä muihin hoitotöihin. Samalla hän muistuttaa harvennuksien tärkeydestä hyväkuntoisen metsän kasvussa. Jussia harmittaa, ettei töihin ole tulossa nuoria. Kuka tulevaisuudessa tekee työt. arikkalan Melkoniemessä kotitilaansa isännöivän Jussi Siitosen monet lähialueen ihmiset tuntevat melkoisena tietokoneosaajana kymmenen vuoden ajalta. Viitisen vuotta sitten sisätyöt vaihtuivat metsiin, Jussi ryhtyi metsäkoneurakoitsijaksi. Vuodesta 1754 saman suvun hallussa olleella maatilalla vuonna 2002 tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen myötä ATK-puoli alkoi pikkuhiljaa jäädä metsätöiden takia taka-alalle. Töiden lisäännyttyä verottaja puuttui asiaan. Syntyi Konepalvelu Siitonen ky. Jussilla on yksi metsäkoneketju, joka käsittää pienen hakkuu- ja ajokoneen. Työntekijöitä on kaksi: Heikki Piippo ja Hannu Pulkkinen, jolla on käytössä lisäksi oma traktori tarvittavine laitteistoineen. Tietokonejärjestelmien suunnittelu ja muut alaan liittyvät opit eivät ole menneet hukkaan. Tämän päivän metsäkoneissa on realiaikaiset tietoliikenneyhteydet. Työohjelmat tulevat suoraan koPahimpia kohteita ovat neille ja myös tehdyt työt siirretään vanhat läpitunkemattoeteenpäin ATK:lla. Jussin hallitessa hommat mahdolliset viat pystyy ko- mat, vuosikymmeniä hoitarjaamaan itse, ajan salliessa apua mattomat, ”energiapuumetvoi antaa myös kollegoille. “ Vältä liikkumista työkoneiden lähellä Näin myrskyjen jälkeen ei koskaan puhuta liikaa omatoimisesta raivaamisesta ja siitä miten vaarallista se voi paikoittain olla konkeloiden, jännitsät”, joissa työskentely on teisten puiden ja yllättävien monttujen takia. Jussi muistuttaa myös, ettei Harvennus tärkeää joskus täysin toivotonta. työkoneiden ja metsureiden lähistölle pidä sopimatta mennä. Vaara-alue voi Jussin koneet on tarkoitettu ensi- ja toisiin harvennuksiin sekä energiapuun korjaamiseen. Myrsky- olla yllättävän suuri. Metsänomistajien tulisi myös miettiä tarktuhojen jälkeen koneet ovat olleet poikkeuksellisesti koko ajan kaan, jättääkö aivan sähkölinjoille varattujen alueiden viereen ylisuuria puita, niillä kun on taipumus kasvaa aina valoon päin, päätehakkuualueilla. – Oli melkoinen sattuma, että olimme lopettaneet harvennuk- jolloin kaatumis-suuntakin on helppo ennustaa. sen Asta-myrskyä edeltävänä iltana Torsajärven rannalla, yh- – Yrittäjälle konekustannukset myrskytuhoissa ovat hurjat. dellä pahimmista tuhoalueista. Työt jatkuivat muutama päivä Teräketjuja menee parhaimmillaan yhdessä vuorossa 30. sen jälkeen Parikkalan Valon linjojen raivauksen jälkeen sa- Vaihto ja teroittaminen vievät aikaa itse työltä. Työ on lisäksi massa metsässä. Kaikki puut olivat nurin. Näky sähkölinjoil- hidasta. Työssään Jussi viihtyy. lakin oli lohduton. Kaikki oli maassa. Raivaustöissä moto on – Ennen liikuntaa oli vähän ja hermopaine kova. Metsässä tilanne on toinen. Tekemäsi jäljen näet heti. Mitä enemmän teet ylivoimainen kone. Pienestä yhdeksän tonnin koneesta on monta etua. Harven- harvennuksia, sitä paremmaksi tulet ja koneelle mennessä nuksissa alle jäävä alue on pienempi. Kevyellä koneella pää- ja lähtiessä kuulet luonnon ääniä, joita ennen et tiennyt olevankaan. Työ myrskyn kaatamissa metsissä on hidasta katkenneiden ja juurineen kaatuneiden puiden takia. Hakkuun aloittamispaikkaakaan ei voi aina itse päättää, sen on ratkaissut jo etukäteen myrskytuulen suunta. ValoViesti • 15 Tuula Suomalainen talouspäällikkö ASIAKASPALVELUA VUOROKAUDEN YMPÄRI Myrsky yllätti tuhojen laajuudella koko henkilökunnan. Puhelimet alkoivat soida taukoamatta. Koko toimiston väki osallistui vikailmoitusten vastaanottoon ja käsittelyyn. Parhaimmillaan meitä oli kuusi henkilöä vastaamassa samanaikaisesti puheluihin. Osa meistä hälytettiin ensimmäisen myrskyn jälkeen keskellä yötä ottamaan vastaan vikailmoituksia. Tilanteen hieman rauhoituttua vastasimme puheluihin kahden henkilön voimin klo 6 - 21. S uurin osa puheluista koski aluksi pakastettuja marjoja, koska sähkökatkos sattui parhaimpaan marjojen säilömisaikaan. Valitettavasti emme voineet luvata sähköjä kovin nopeasti, joten moni joutui miettimään mitä tehdä sulavien pakasteiden kanssa. Suurin haaste meille puhelimeen vastaajille oli perehtyä alueeseen, jotta olisimme osanneet antaa tiedon eteenpäin valvomoon mahdollisimman tarkasti. Joka aamu kokoonnuimme klo 9 jälkeen valvomoon kuulemaan miten edellisen päivän työt olivat edenneet ja millä alueilla miehistö oli työskentelemässä juuri sinä päivänä. Samanaikaisesti opettelimme myös verkostopuolen ohjelmien käyttöä, jotta pystyimme paremmin paikallistamaan vikapaikat. Tämän seitsemän viikon aikana me kaikki opimme paljon uutta toiminta-alueestamme ja verkon toiminnasta. Tiedottamisen aloitimme heti ensimmäisen myrskyn jälkeen netin ja radion kautta. Tiedotteet eivät alussa tavoittaneet kaikkia asiakkaitamme. Annoimme yhteensä n. 80 tiedotetta. Normaalisti nettisivuillamme on n. 250 kävijää kuukaudessa. 16 • ValoViesti Nyt elokuun aikana yksittäisiä kävijöitä oli nettisivuillamme yli 12 200. Alussa tiedottaminen oli hieman epäselvää, koska emme itsekään tienneet tarkasti minkä laajuisista tuhoista oli kyse ja miten tarkasti meidän tulisi tiedottaa. Radio osoittautuikin myöhemmin parhaimmaksi viestintäkanavaksi ja moni hakeutui radion ääreen klo 9 aikoihin. Tiedote tehtiin vasta sen jälkeen, kun työnjohto vapautui aamun tehtävistä. Olemme pahoillamme, ettei tämän johdosta tiedote aina valmistunut ajallaan. Pidimme 8.10.2010 palautepäivän, jossa kävimme läpi miten voisimme kehittää toimintaamme vastaavanlaisessa tilanteessa. Yhdeksi kehityskohteeksi nousi puhelinvaihdejärjestelmämme, jotta se palvelisi mahdollisimman joustavasti poikkeustilanteessa. Tulemme myös kehittämään vikailmoitusten vastaanottoa ja nettisivuilla tiedottamista. Arkirutiinien sujuminen on pitkälti riippuvainen sähköstä. Varautumista sähkökatkoon olisi hyvä miettiä etukäteen. Nettisivuiltamme löytyy aiheeseen liittyen Pahasti poikki -opas. Vihkosen saa myös asiakaspalvelustamme joko soittamalla, laittamalla sähköpostia tai käymällä paikan päällä. Kiitämme teitä kärsivällisyydestänne ja toivotamme mukavaa joulunodotusta! terveisin: Ritva, Kirsi, Eeva, Anne, Auli, Sanna, Helena, Leena, Tiina ja Tuula Tuula Suomalainen talouspäällikkö SÄHKÖKATKOON LIITTYVÄN VAKIOKORVAUKSEN MAKSAMINEN Vakiokorvaus lasketaan kaukoluettavilla kohteilla sähkönjakelunkeskeytyksen pituuden ja asiakkaan käyttöpaikan vuotuisen siirtomaksun perusteella, arviolaskutuksessa käytetään perusteena toimituskohteen vuosikulutusta ja sähkönsiirron keskihintaa. Jos verkkosopimus on ollut voimassa alle vuoden, vakiokorvaus on suhteutettu sopimuksen voimassaoloaikaan. Vakiokorvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 700 €. Vakiokorvaus maksetaan hyvityksenä joulukuun sähkölaskussa ja hyvitys näkyy laskulla omana rivinään. Jos koko laskusta muodostuu hyvityslasku tai hyvitystä jää jäljelle, siirretään hyvitys automaattisesti ennakkosuoritukseksi seuraaville laskuille. Sähkökatkos hyvitys vuotuisesta siirtomaksusta: 12-24 h 10 % Halutessanne lisätietoja vakiokorvauksen määrän perusteista, voitte ottaa yhteyttä sähkölaskutukseemme puh. 05 - 4390 206, 4390 204, 4390 203 24-72 h 25 % 72-120 h 50 % yli 120 h100 % Tiina Neuvonen asiakasneuvoja Sähkölaskutus tiedottaa Kesän myrskyjen jälkipyykki on työllistänyt koko syksyn laskutustamme ja tekee sitä vielä ilmeisesti pitkään. Jos puhelinnumeromme tuntuu olevan koko ajan varattu, voi kiireettömässä asiassa ottaa yhteyttä myös kotisivujemme (www.parikkalanvalo.fi) kautta. Kiitokset vielä asiakkaillemme ymmärryksestä kuormittunutta tilannettamme kohtaan. Toivokaamme, ettei näin tuulista kesää tule toista tällä vuosituhannella. Suomalainen suoraveloitus nykyisessä muodossaan päättyy vuonna 2013, joten nyt on hyvä aika siirtyä sähkölaskuissa e-lasku asiakkaaksi. E-lasku korvaa paperiset laskut ja tulee suoraan verkkopankkiin hyväksyttäväksi, minkä jälkeen lasku lähtee maksuun ilman viitenumeroiden tms. täydentämistä. Lisätietoja e-laskusta saa omasta verkkopankista. Asiakastietojärjestelmäämme on tulossa marraskuussa uusi versio, jossa otetaan käyttöön mm. uudet IBAN-muotoiset tilinumerot. Olemme myöskin tarkentaneet käytäntöjämme laskulla myymisen suhteen, joten kaikilta uusilta asiakkailtamme tarkistetaan jatkossa luottotiedot. Arvomme kaikkien tänä vuonna e-laskun tilanneiden kesken yllätyspalkinnon. Mukavaa joulunodotusta toivottavat laskutuksen naiset ! ValoViesti • 17 Myrskytuhot Myrsky Täällä Simpeleellä oli kaksi myrskyä. Ensimmäisen myrsky oli nimeltään Asta-myrsky. Se riehui pitkin kylää kaataen matkaltaan paljon puita. Koko kaupunki oli peloissaan. Onneksi myrsky tapahtui yöllä. Kului aikaa ennen kuin myrskytuhot oli korjattu. Mutta sitten yhtenä aurinkoisena päivänä iski myrsky nimeltä Veeramyrsky. Se turmeli koko loppu kylän. Kaikki loput puut kaatuivat ja kattopellit sinkoilivat ilmaan. Kylä oli kauhun vallassa. Juuri kun olimme saaneet korjattua tuhoja Asta-myrskystä, Veeramyrsky iski, ja kaikista kauheinta oli, että hautausmaalla hautakivet nousivat ylös, ja edes kuolleet eivät saaneet nukkua rauhassa. Vielä tänäkin päivänä myrskytuhoja korjataan. Myrskyn aikaan olin Rovaniemellä. Katsoin uutiset ja siinä oli jotain juttua myrskystä. Menimme noin kahden kolmen viikon sisällä Simpeleelle. Tuhot olivat suuret. Olin onnellinen, kun näin tylsän Simpeleen muuttuvan tylsemmäksi. Seuraavana päivänä kävimme kiertelemässä Simpelettä ympäri ja huomasimme paljon muutosta. Sirpakka-talosta oli katto irti ja läheisen kerrostalon pihalla olevan aidan päälle oli kaatunut puu, ja aita oli mennyt rikki. Meidän pihassa ei ole muuta muutosta, kuin että isä on kaatanut vaahteran. Hän suunnittelee paikalle pihakeittiötä. Olen kiitollinen myrskyn tuomasta vaihtelusta. Joona Peippo SÄHKÖKATKO PETRITSANVAARASSA Anna Peippo Etsi sanat: a c e f n p r y x j t m y r s k y g ö ä u s t b ö p p d e ö h y r myrsky Salama talo pelko 18 • ValoViesti r o r ö e b i s r k g n p ä t l i p p u u v tuho pilvet yö k q ä u k k o n e n z p o m h o g m i o p ö i o n o r s a l a m a puu tuuli ukkonen l i s k r i n s s t ä v i ö j t i m i s z x e b p s t k n o x p å t a i o l m t u u l i Asta-myrskyssä sähköt menivät vähän ennen kello 12 yöllä, kun olin tietokoneella. Veera-myrskyssä sähköt menivät illalla kello 17-18 aikaan , kun oltiin syömässä. puita kaatui Veera –myrskyssä enemmän, vaikka se kesti vain 45 minuuttia. Veeramyrkyssä autotalli tuhoutui ja paikkoja hajosi. Tie ei ollut pitkään poikki, vaikka puita kaatui paljon. Onneksi sähköt tulivat nopeasti takaisin. VITSIT Miksi Cameron ja James eivät olleet uimarannalla? -Koska oli myrsky. :DD Miksi Parikkalanvalon sähkömiehet eivät saaneet sähkölankoja sähkötolppiin nopeasti? -Koska sähköautoista oli sähkö loppu. ;D Henri Tattari ja Markus Piik piirrustuksia asta ja veera -myrskyistä Selma Repo Anni Mäkäläinen Lauri Saukkonen Mari Hyrkäs Rautjärven Kivikärvenkoulun luokka 6 a on toimittanut tämän lehden lastensivut ValoViesti • 19 Erik Luukkanen Putikon Hovissa ympäristöasiat kunnossa Putikon Hovi on Pohjoismaiden ensimmäinen Joutsenmerkin saanut maatilamatkailukohde. V iihtyisäksi aamiaismajoituspaikaksi remontoidulla Putikon Hovilla on pitkä historia. Yritys sai alkunsa viipurilaisista liikemiehistä, jotka vuonna 1774 perustivat Utrasveteen laskevaan Putikonjokeen Patolammen tilalle sahan. Vuonna 1887 omistajaksi tullut savonlinnalainen kauppaneuvos Anders Auvinen muutti sahan höyryllä toimivaksi. Toimintaa kesti vuoteen 1984 saakka, jonka jälkeen yrittäjät ovat vaihtuneet tiheästi. Viimeiset kolme vuotta kiinteistöä on hallinnut venäläinen liikemies, jonka aikana tilan päärakennus on remontoitu viimeisen päälle energian kulutusta ja ympäristöä ajatellen, kertovat tilanhoitajina marraskuun puoliväliin asti toimineet Matti ja Tanja Silvennoinen. Aherrus ja korjauksiin käytetyt eurot eivät ole menneet hukkaan. Yritys 20 • ValoViesti on palkittu ensimmäisenä aamiaismajoituspaikkana Pohjoismaissa Joutsenmerkillä. Silvennoisten mukaan päärakennus oli ennen heidän tuloaan kovasti ränsistynyt. Majoitustilat, joihin voidaan majoittaa jopa 40 henkeä on kunnostettu täysin, osa on muutettu huoneistoiksi. Huoneissa on minikeittiö, vessa ja suihku. Retkeilymajatyyppisissä tiloissa majoittujien käytössä on yhteiset WC-, suihku-, ja saunatilat sekä keittiö. Vesi- ja viemäriverkostot on täydellisesti uusittu. Aamiaisella luomua – Kaikki sai alkunsa siitä, että nykyinen omistaja on Pietarissa ekologiajärjestön puheenjohtaja ja halusi tehdä myös Putikon Hovista ympäristöystävällisen kohteen, ensimmäisen lajissaan Pohjoismaissa. Työt on tehnyt alaa opiskelevan tyttäremme johdolla ja meidän avustaessa yksi mies, Harri Laamanen Kulennoisista. Joutsenmerkin saaminen ei ole pikku juttu. Kaikki on ohjeistettu. Jopa tekstiilien tulee olla tietynlaisia. Käyttöpaperit, pesuaineet, kynttilät, puhumattakaan rakennusmateriaaleista ja jätteiden lajittelusta on tarkoin määritelty. Sähkö on tanskalaista tuulisähköä. Sertifiointiin kuuluu sekin, että aamiaisella löytyy viisi luomutuotetta: maito, kahvi, appelsiinimehu, munat ja tomaatit. Aamiaistarjoilun lisäksi varsinaisia ravintolapalveluja Putikon Hovissa ei ole. Perhe- ynnä muihin juhliin ne kyllä järjestyvät. Kävijöistä puolet on ulkomailta, valtaosa venäläisiä, jonne markkinointiakin on suunnattu eniten, sanovat venäjää puhuvat Silvennoiset, jotka ovat nyt luovuttamassa työt nuoremmille, lapsilleen. Majoituksen lisäksi entisessä navetassa on kesäisin taidenäyttelyjä sekä käsityöläisten myymälä. Pihapiiristä löytyy myös 2000 esineen museo sekä pieni erillinen sähkömuseo. Omaa sähköä tilalle saatiin jo 1800-luvun lopulla. Vanhaa kunnioittaen Putikon kartano, ylätalo, saha, miksi paikkaa sitten kutsuttiinkin, oli Silvennoisen mukaan aikoinaan kuin valtio valtiossa. Sillä oli muun muassa oma raha eli kupongit, joita työntekijät saivat palkaksi. Ne kelpasivat omassa kaupassa. Pankki ja isäntä olivat sopineet niille tietyn hinnan Suomen markoissa. Kuin entistä kunnioittaen päärakennuksen yhteisissä tiloissa on esillä paljon vanhaa käyttöesineistöä. Kalusteet valaisimia myöten ovat 100 vuotta sitten rakennettuun taloon sopivia. Ei siis ole ihme, jos paikan ovat löytäneet muun muassa kalastusmatkailijat, jotka tarvittaessa voivat lämmittää vaikkapa uunin omassa huoneessaan. Tilanhoitajat Tanja ja Matti Silvennoinen teettivät remontin hyvällä maulla omistajan näkemysten mukaan. MYRSKYRISTIKKO Ristikoiden ystäville on nyt ratkottavaa. Myrskyyn liittyy paljon kaikenlaisia asioita ja esineitä tavalla tai toisella. Ristikkoon on laitettu joitakin näistä. Ratkaise ristikko ja lähetä kilpailuvastauksena punaisiin ruutuihin tuleva sana. KAAPELI- Kevään lehdessä olleen kuva-arvoituksen taakse kätkeytyivät seuraavat paikat: 1. Hiitolanjoki 2. Kolmikanta 3. Papinniemi Palauta vastauksesi 31.12.2010 mennessä osoitteeseen Parikkalan Valo Oy / talvikilpailu, Parikkalantie 15, 59100 PARIKKALA tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. TEHON YKSIKKÖ Asiakkaamme olivat hyvin perillä ajankohtaisista alueemme paikoista. Oikein vastanneiden kesken arvomme kolme tavarapalkintoa ja kaikkien vastanneiden kesken kaksi lohdutuspalkintoa. 10,46 snt/kWh Arvonnassa voitot menivät seuraaville henkilöille: Seinäkello Hiltunen Auli, Parikkala MYRSKYTYTTÖ Kalasetti Lötjönen Heimo, Vantaa Lompakko Aalto Anneli, Espoo Lohdutuspalkintona olleet T-paidat saivat Eija Pesonen Simpeleeltä ja Arto Nokelainen Helsingistä. Kiitos osallistuneille ja onnea voittajille. Palkinnot on toimitettu voittajille. ValoViesti • 21 Jenni Pitkänen Työssäoppija O len Jenni Pitkänen 17-vuotias opiskelija Parikkalasta. Olen koko ikäni asunut Parikkalassa Savikummunsalolla perheeni kanssa johon kuuluu Reijo-isä, Minnaäiti, pikkuveli Jan ja isoisä Raimo. Opiskelujeni takia asun viikot Savonlinnassa, mutta tulen joka viikonloppu käymään kotona. Harrastuksiini kuuluu pääasiassa lenkkeily ja eläimet. Kotoa löytyy siis lauma karvajalkoja, kolme kissaa ja yksi koira. Kesän ajan minulla oli ystäväni Kristan kanssa myös kesäheppa Ville hoidossa noin neljä kuukautta. Opiskelen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa liiketalouden perustutkintoa talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelmaa toista vuotta. Valmistun keväällä 2012 merkonomiksi. Opetussuunnitelmaamme kuuluu työssäoppimisia, joista yhden suoritin Parikkalan Valolla 10.8 - 17.9.2010. Työssäoppimisjakson tarkoituksena on tehdä ja toteuttaa koulussa opittuja tietoja ja taitoja oikeassa työelämässä. Työssäoppimisen opintokokonaisuus oli myynnin tukipalvelut, johon sisältyi erilaisia toimistotehtäviä. Työpaikkaohjaajinani olivat Tuula Suomalainen ja Auli Soikkeli. Ensimmäinen viikko meni pääasiassa tutustuessa työpaikkaan ja sen käytäntöihin Aulin hyvällä opastuksella. Pääsin tutus- 22 • ValoViesti tumaan ja tekemään hyvin monipuolisesti erilaisia työtehtäviä Parikkalan Valolla. Kuten osakeasioita, laskutusta, asiakaspalvelua ja arkistointia. Työssäoppimiseni ajan työpaikalla oli kesäisten myrskyjen takia erikoistilanne, jossa sain olla mukana koko kuuden viikon ajan. Viikot kuluivat nopeasti töitä tehden mukavien työkavereiden kanssa. Viimeisellä viikolla oli arviointikeskustelu opettajan ja työpaikkaohjaajani kanssa kuinka olen suoriutunut työtehtävistäni. Arviointikeskusteluissa arvioidaan osaamistani opetushallinnon säätämien kriteereiden mukaan. Viimeisen työpäivän kunniaksi kävimme yhdessä syömässä ja sain ”selviytymispakkauksen” opiskelujani ja elämääni varten työkavereiltani. Olen tyytyväinen valintaani, että valitsin juuri Parikkalan Valon työssäoppimispaikakseni. Suurin tekijä olivat ihanat työkaverit, joiden kanssa työnteko sujui rattoisasti. Opin myös paljon uutta toimistotyöstä ja sen erilaisista tehtävistä. Tällä hetkellä opiskeluni jatkuvat Savonlinnassa tavalliseen tapaan ja olen myös mukana kilpailemassa Taitaja 2011 kisoissa asiakaspalvelussa ja myynnissä opiskelukaverini kanssa. Semifinaalit ovat tammikuussa Jyväskylässä, joten vapaaaikani kuluu pääosin kisoihin valmentautuessa tammikuuhun saakka. SÄHKÖN SIIRTO- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN HINNAT 1.1.2011 ALKAEN HINTAILMOITUS PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKKAILLE Arvoisa asiakkaamme Parikkalan Valo Oy:n sähkönhinnat muuttuvat 01.01.2011 alkaen. Sähkön kokonaishintamme ovat olleet viime vuosina hyvin kilpailukykyisiä valtakunnalliseen keskihintaan verrattuna. Sähkönmyyntihinnassa olemme olleet toimitustuotteiden osalta kymmenen halvimman yhtiön joukossa. Viimeksi jouduimme korottamaan sähkönmyyntihintaa 01.01.2009. Kustannusten nousun johdosta joudumme korottamaan sähkön kokonaishintaa keskimäärin 6,5 prosenttia. Sähkön myyntihinta nousee keskimäärin neljä prosenttia ja siirtohinnat noin yhdeksän prosenttia. Hinnankorotus merkitsee kerrostaloasukkaalle noin 2,5 euron korotusta kuukaudessa (josta sähkön myyntihinnan osuus on noin 0,9 euroa). Omakotitalouden hintaan vaikutus on noin 3,8 euroa ( 1,5 euroa) ja sähkölämmittäjälle vaikutus on noin 11 euroa ( 4,8 euroa) kuukaudessa. Siirtohinnan korotus johtuu yleisen kustannustason nousun lisäksi kasvavista investoinneista jakeluverkkoon ja etäluentaan. Näiden investointien vaikutus näkyy asiakkaillemme verkkopalvelun laadun parantumisena ja kehittyvinä palveluina. Sähkönmyyntihintojen korotuksen perusteena on sähkön hankintakustannusten nousu ja yleinen kustannustason nousu kahden vuoden aikana. Sähkönmyyntihintojen korotus koskee kaikkia asiakkaita, jotka ostavat sähkönsä toistaiseksi voimassa olevilla toimitustuotteiden hinnoilla. Tavoitteenamme on edelleen tarjota asiakkaillemme kilpailukykyistä energiaa ja tuttua laadukasta paikallista energiapalvelua. Uskomme, että paikallinen ja luottamuksellinen asiakassuhteemme jatkuu ja omalta osaltaan vahvistaa seutukunnan elinvoimaisuutta. Terveisin! Parikkalan Valo Oy Arto Tiainen toimitusjohtaja HUOM. Tämä on ilmoitus, joka myyjän on sähköntoimitusehtojen mukaan lähetettävä hintoja koskevista muutoksista 1 kk ennen hintojen voimaantuloa ja näillä hinnoilla ostavilla asiakkailla on oikeus päättää myyntisopimuksensa kahden viikon irtisanomisajalla. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %. Hintojen lisäksi peritään kulloinkin voimassaolevat sähköverot. Arvonlisäverolliset sähköverot ovat 1.1.2011 alkaen valtion talousarvioehdotuksessa teollisuudelle 0,865 snt/kWh (nyt 0,323 snt/kWh) ja muille 2,095 snt/kWh (nyt 1,086 snt/kWh). *Yksivaiheiset kerrostaloasunnot taloissa, joissa on vähintään kolme asuntoa. Kanta-asiakasalennus on 6,0 prosenttia myyntituotteiden hinnoista sulakeryhmissä 25 - 63 A. YLEISSÄHKÖ Sulake A 1x25,kt* 3 x 25 3 x 35 3 x 63 3 x 100 3 x 160 3 x 200 3 x 300 Energian hinta KESÄSÄHKÖ Sulake A 3 x 25 3 x 35 3 x 63 3 x 100 3 x 160 3 x 200 Siirto €/kk 32,00 55,00 97,00 182,00 290,00 370,00 Energian hinta 1.1.-31.3. klo 6-22 muu aika snt/kWh snt/kWh snt/kWh YÖSÄHKÖ Sulake A 3 x 25 3 x 35 3 x 63 3 x 100 3 x 160 3 x 200 3 x 250 Energian hinta klo 6 - 22 klo 22 - 6 SÄÄSTÖSÄHKÖ I Sulake A 3 x 25 3 x 35 3 x 63 3 x 100 3 x 160 Energian hinta 1.11-31.3. klo 7-22 muu aika Siirto €/kk 32,00 55,00 97,00 182,00 290,00 snt/kWh 3,70 1,70 Myynti Yhteensä €/kk €/kk 35,75 3,75 58,75 3,75 100,75 3,75 185,75 3,75 293,75 3,75 snt/kWh snt/kWh 6,50 5,40 10,20 7,10 Siirto Myynti Yhteensä €/kk €/kk €/kk 11,00 2,00 9,00 16,80 2,80 14,00 29,80 2,80 27,00 64,80 2,80 62,00 127,80 2,80 125,00 192,80 2,80 190,00 252,80 2,80 250,00 392,80 2,80 390,00 snt/kWh snt/kWh Snt/kWh 3,10 6,35 9,45 3,70 1,70 Myynti €/kk 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 4,40 6,50 5,40 10,20 7,10 Siirto Myynti Yhteensä €/kk €/kk €/kk 36,40 4,40 32,00 59,40 4,40 55,00 101,40 4,40 97,00 186,40 4,40 182,00 294,40 4,40 290,00 374,40 4,40 370,00 454,40 4,40 450,00 snt/kWh snt/kWh snt/kWh 3,20 1,70 6,40 5,50 SÄÄSTÖSÄHKÖ II (lakkautustuote) Sulake A 3 x 25 3 x 35 3 x 63 3 x 100 3 x 160 Energian hinta 1.1.-31.3. klo 7-22 muu aika ja lauant. klo 12 - 15 Yhteensä €/kk 36,40 59,40 101,40 186,40 294,40 374,40 Siirto Myynti €/kk €/kk 3,75 32,00 3,75 55,00 3,75 97,00 3,75 182,00 3,75 290,00 snt/kWh snt/kWh 3,70 1,70 6,50 5,40 9,60 7,20 Yhteensä €/kk 35,75 58,75 100,75 185,75 293,75 snt/kWh 10,20 7,10 Säästösähkö I:n voivat valita sähkölämmittäjät, jotka sallivat ohjata sähkölämmitystehoa talvipäivisin sähköyhtiön harkinnan mukaan. Säästösähkö II vaatii lisäksi kiukaan ohjausmahdollisuuden. Jos haluat sähkösi Tuulisähkönä on lisähinta 1.1.2011 alkaen tämän hinnaston myyntihintoihin + 1,00 snt/kWh. Hinnasto on voimassa vain Parikkalan Valo Oy:n vastuualueella. Muut palvelut ja tuotteet eri hinnaston mukaan. ValoViesti • 23
© Copyright 2024