1. No category

1/2010 14.3.2011
Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti
Hurakka
on Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen
tiedotuslehti. Toimintasuunnitelmassa on sovittu, että se
ilmestyy noin 4-5 kertaa vuodessa. Lehti toimii
tiedotuskanavana toimikuntien, hallituksen ja jäsenten
etuja vaalien. Jokaisella on mahdollisuus käyttää
palstatilaa lehdessä.
Kannen kuva: Alpo Asikainen
Vantaan kansanperinteen ystävien internet-sivut löytyvät osoitteesta
www.vantaankansanperinteenystavat.net
Materiaalia sivuille voi lähettää sähköpostilla: [email protected]
Kotisivulle on nyt laitettu kävijälaskuri!
2
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
tulokasta seuramme asioihin. Niistä, jotka
tulevat “oma-aloitteisesti” on sitten erityisesti huolehdittava. Kun meille ei uusia
nyt ihan ruuhkaksi saakka tule, silloin
tällöin joku, muutama vuodessa, pystymme varmaan heistä huolehtimaan. Kun
hallitus hyväksyy uuden jäsenen, hyväksymme samalla häntä koskevan perehdyttämisohjelman. Tästä pääsemme nyt
siihen, että tunnemmekohan toisiammekaan aina niin hyvin kuin voisimme. Niinpä voimme nyt huhtikuun toisena lauantaina odottaa toistemme kertomuksia itsestään, ajatuksistaan ja myös taidonnäytteitä omalta osaamisalueeltaan. Kysykää
myös toisiltanne illan aikana mitä mieleen
tulee. Tehdään oikein mieleenpainuva
tapahtuma.
Hyvät ystävät!
Vuosi 2011 on jo niin pitkällä, että taitavat kovimmat pakkaset ja lumisateet olla
jo takanapäin. Ennätyshanget alkavat jo
sulaa, mutta vielä ehtii lunta tulla.
Elojuhlien teema on edelleenkin loitsut.
Odotamme suurella mielenkiinnolla luvassa olevaa loitsunäytelmää, joka esitetään elojuhlilla sekä perjantaina että lauantaina.
Kevään teemamme on tutustuminen toisiimme. Huhtikuun 9 päivänä pidämme
Påkaksessa illan, jolloin perehdymme
toisiimme, oman seuramme jäseniin. Idea
syntyi siitä, kun ehdotettiin, (Anneli Korhonen kekrijuhlassa) että seuraamme tulevat uudet jäsenet pitäisi suunnitelmallisesti perehdyttää sekä seuran toimintaan
että muihin jäseniin ja että jokaiselle uudelle nimettäisiin vastuuhenkilö. Jotta uudet seuramme jäsenet myös pysyisivät
jäseninä ja oppisivat seuran asioita, tarvitaan kädestä kiinni pitämistä. Lähes
kaikki uudet tulevat varmaankin jonkin
seuramme jäsenen houkuttelemana ja
mielestäni on luonnollista, että tälläisella
“kummilla” on ensisijainen vastuu ohjata
Ennen elojuhlia - kesäkuun alkupuolella
- aiomme tehdä retken Repoveden kansallispuistoon. Tarkemmat tiedot saamme
myöhemmin keväällä.
Lokakuussa palkitsemme taas elojuhlilla
uurastaneita Kekrijuhlalla. Päivä on
22.10.Tänä vuonna vietämme taas pikkujoulujuhlaa Violassa 3.12. ja vielä juuri
ennen joulua 17.12. järjestetään perinteiset joulumyyjäiset.
jatkuu seuraavalla sivulla
3
Monipuolista toimintaa on siis tänäkin
vuonna jäsenillemme tulossa. Älkääkä
unohtako virallisia kokouksiamme, joista
kevätkokous on jo lähellä 21.3. Tervetuloa silloin Påkakseen.
Kevättä odotellen
Kalervo Pelkkikangas
Puheenjohtaja
Kahvihetki kullan kallis!
Pääsiäiskoristeita
4
HARRASTUSRYHMIEN ESITTELYÄ:
PEUKALOISET
Perjantaina 4.3. tartun innokkaana tilaisuuteen päästä viimeinkin Käsityökerho
Peukaloisiin siellä kävijöitä jututtamaan.
Tänään, tämän vuoden neljäntenä kokoontumiskertana vapaaehtoistalo Violassa on paikalla Hilkka-ohjaajan lisäksi
kuusi naista: Toini, Liisa, Raija, Taimi,
Marja sekä allekirjoittanut. Minulle kerrotaan, että Peukaloisissa on kaikkiaan
11-12 vakiojäsentä.
ikkunakoristeita, joissa oli erivärisiä silkkipaperitulppaaneita ja -enkeleitä. “Jokainen on kutonut sukkia ja niiden malleja
on vaihdettu, muunmuassa Kainuun maakuntasukat ovat olleet suositut”, Hilkka
selvittää. Pienehköjä töitä on jokaisen kätevä kuljettaa mukanaan, koska Violassa
ei ole säilytystiloja eri harrastusryhmille.
Omien ompelukoneittenkin kanssa on
tultu paikalle, ainakin silloin kun naiset
valmistivat feresejä. “Välillä minä hankin
tarvikkeet, mutta jokainen voi ottaa myös
omat materiaalit mukaansa, jos tekee työn
itselleen”, kertoo Hilkka. Feresikankaat
kukin osti itse.
Liisa Tanskanen valottaa kerhon historiaa
seuraavasti: “Tämä on toiminut yhtä kauan kuin seuramme ja Hilkka Peltonen on
nyt vetänyt 3-4 vuotta, sitä ennen olin minä ohjaajana”. “ Vantaan kansantanssijoiden vastaava ryhmä oli aikoinaan nimeltään Touhukkaat”, Liisa muistelee.
Käsityökerhon taidonnäytteitä olemme
saaneet ihailla Påkaksessa, jonka yläkerran huoneen seinällä on Hurakan kannessakin kerran komeillut seinävaate. Siihen ovat naiset tehneet koruompelulla
kauniit kukkakuviot. Vaatteen viereen on
ripustettu ruskeasta langasta valmistettu
“rakkauden kellot” -koriste. Jokaisen kerholaisen on ollut mahdollista tuoda esille
omaa erityisosaamistaan, Heta ja Taimi
harrastavat kotonaan kuulemma pitsinnypläystä, Hilkka puolestaan on mökillä
kutonut poppanoita sekä räsymattoja ja
Helsingin pitäjän kansallispukua nukelle
on ommellut ensin Liisa Vuoristo ja nyt
Raija jatkaa parhaillaan työtä. Nukke tulee Påkaksen kaapin päälle. Tutustumisjuhlaan 9.4. tuo jokainen nähtäväksi ryhmässä tekemiään töitä.
Mitä kaikkea Peukaloisissa sitten oikein
puuhataan? Tällä kerralla menossa on
pääsiäismunien huovutus, lisäksi valmistetaan pääsiäistipuja virkkaamalla ja neulomalla. Vuodenaikojen vaihtelut ja juhlapyhät otetaan luonnollisesti huomioon käsityöaiheita valittaessa, mutta kerholaiset
saavat myös esittää toivomuksia, mikä on
toivottavaakin. “Kaikkea se Hilkka pistää
meidät tekemään”, naiset nauravat mielissään.
Peukaloisten vastuulla on järjestää Elojuhlien ja joulumyyjäisten arpajaiset sekä
valmistaa niihin tuotteita. “Arpajaisvoit-
Viime syksynä Peukaloiset ompelivat
pyykkipoikaessuja ja valmistivat jouluisia
5
tojen tulisi olla melko edullisia, mutta
myös tarpeellisia tavaroita” toteaa Hilkka.
Edellisinä vuosina on tehty meksikonristejä, saunatonttuja tervanarusta sekä
joulukortteja, niin ikään on huovutettu
sydämiä, helmi- ja korvakoruja sekä leivottu hanna-tädin kakkuja ja joulupipareita. “Kierrätysmateriaalia on hyödynnetty askartelemalla kahvipusseista
kukkia sekä kasseja ja munakennoista
sytykeruusuja” naiset mainitsevat ja
jatkavat: “Pari päivää vuodessa kuluu
arpojen ja voittojen lajitteluun Påkaksessa”. Hilkka korostaa, että esimerkiksi
lankoja Peukaloiset ottavat mielellään
lahjoituksina vastaan.
lyistä sekä siitä, mitä kannattaisi ostaa ja
mistä.”Akryylilanka sopisi hyvin tiskirätteihin, joita on tarkoitus alkaa seuraavaksi tehdä virkkaamalla tai kutomalla”,
Hilkka tietää ja lisää, että “nykyään on
niin ekologista valmistaa itse nämä pöytäpyyhkeetkin”. Muuten eivät Peukaloiset
ole tehneet retkiä eivätkä käyneet ryhmänä esimerkiksi kädentaitomessuilla,
mutta he myöntävät keskustelevansa
yhdessä paljon ainakin käsityöasioista.
“Reseptejä olemme jakaneet ja antaneet
hyödyllisiä vinkkejä toisillemme, joten
kai tässä on tullut hiukan parannettua
maailmaakin”, naiset arvelevat, mutta
korostavat, että käsin tekeminen on ennen
kaikkea sielun- ja aivojen hoitoa. “Kun
näkee, että tulee valmista ja jos ei jotain
osaa, niin opettelee” he kiittelevät yhteen
ääneen.
Minulle esitellään vanha tuttu isoäidinneliö, joka on nyt jälleen noussut “muotiin”. Sitä voi soveltaa monenlaisiin käsitöihin, kuten uuden mallin mukaisiin
patalappuihin. Sitten seuraakin kahvihetki, joka on tietysti aamupäivän kohokohta, Hilkan keittämät kahvit maistuvat
omien eväiden lisäksi jokaiselle.
Violassa voi kuulla iloista puheensorinaa
sen eri tiloista ja naiset toteavatkin, että
vapaaehtoistalo on suosittu kokoontumispaikka, sillä muitakin harrastusryhmiä
saattaa olla samanaikaisesti läsnä. Hilkka
sanoo, että he viipyvät joskus hiukan pidempäänkin, jos seuraavat eivät ole tulleet vielä yhden aikaan. Näen huoneessa
kangaspuut ja kysyn, onko niillä kudottu
Peukaloiset kertovat lähtevänsä seuraavalla viikolla retkelle Tallinnaan hankkimaan lankoja sekä kankaita ja alkavatkin
vilkkaasti keskustella matkan järjeste6
Peukaloiset pääsiäismunia huovuttamassa
7
ja minulle kerrotaan, että ei ole, mutta
mielellään niitä kyllä käytettäisiin. “Kankaanpainantaa olisi myös tehty, mutta tila
asettaa siihen rajoituksensa, koska töitä
ei voi jättää Violaan kuivumaan”, Peukaloiset harmittelevat. Arpajaisvoitoiksi
ommeltuihin tyynyliinoihin Hilkka painoikin sitten kotonaan kangasväreillä
tekstin “Kauniita unia”.
Tiedustelen, onko käsityökerhossa koskaan ollut mukana vastakkaista sukupuolta ja saan kuulla, että miehet nikkaroivat seuran alkutaipaleella puutöitä
omana ryhmänään. “Lehtisillä tekivät
lyhtyjä”, Liisa kertaa. Viime kesänä olivat Uusi-Eskolan Ollin valmistamat linnunpöntöt suosittuja arpajaisvoittoja.
“Miehiä pitäisi pyytää tekemään arpajaisvoitoiksi käyttötavaraa, esimerkiksi
leikkuulautoja vanerista”, naiset pohtivat
ja arvelevat, että Påkas voisi sopia niiden
valmistuspaikaksi.
Tanssiryhmien harjoitusajat
Kansantanssiryhmän harjoitukset keskiviikkoisin 18-20.30 Peltolan koululla,
os. Lummetie 27, Tikkurila, ohjaajana
toimii Riitta Kangas
Teksti ja kuvat: Mirja Antila
Senioritanssiharjoitukset vapaaehtoistalo
Violassa, os. Orvokkirinne 4, Tikkurila,
tiistaisin klo 18.00-19.30.
Hallitus on päättänyt, että viime vuotista käytäntöä jäseniemme syntymäpäivämuistamisissa jatketaan, koska
tänäkin vuonna joukossamme on niin
runsaasti tasavuosia ja muitakin merkkipäiviään viettäviä. Kukkiin ja onnittelutervehdyksiin varatut rahat lahjoitetaan yhtenä kokonaissummana yhteisvastuukeräykseen.
Peukaloiset kokoontuvat perjantaisin
klo 11.00-13.00 vapaaehtoistalo
Violassa noin kahden viikon välein,
yhteensä 7 kertaa kevään 2011 aikana, lisätietoja ohjaaja Hilkka Peltoselta, puh. 050-4109579.
8
Lisäksi Ahmed Ladarsin Mämmikirjasta
poimittu mielenkiintoinen ohje:
Linnunmaito
1 rkl mämmiä
1 banaani
2 dl jogurttia
1 keltuainen
3 rkl mesimarjalikööriä
jäätä
- sekoita banaani, jogurtti ja keltuainen
tehosekoittimella
- lisää mämmi ja mesimarjalikööri
- täytä lasi puolilleen ja lisää runsaasti
jäämurskaa
Julkaisemme uudestaan viime lehdessä
olleen Annukan pitsikakun reseptin,
koska siitä oli valitettavasti jäänyt pois 2
dl maitoa
Pitsikakku
4 munaa
3dl sokeria
2 dl maitoa
150 g voita
4 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
Kuorrutus:
2 rkl. voita
2 dl kermaa
1 dl sokeria
- vatkaa munat ja sokeri
- kiehauta maito ja voi ja lisää
muna/sokeri seokseen
- lisää jauhot
- paista 250 astetta puolikypsäksi
- levitä kuorrute päälle ja paista loppuun
kauniin ruskeaksi
Ohje ja kuva: Ahmed Ladarsi
9
PYHIINVAELLUSTA KOTIMAASSAKIN
rin saarelle. Satamasta pyöräily Klobbarsin mökkikylään, jossa majoitus. Illalla sauna ja uintia meressä niille, jotka uskaltavat.
2. päivä: Pyöräily Kökarin kirkolle, jonka
alueella on saarella 1400-luvulla sijainneen, maamme ainoan fransiskaaniluostarin rauniot. Luostari majoitti aikoinaan
pyhiinvaeltajia. Kökarin kirkon vieressä
on pieni Franciscus Assisilaiselle omistettu kappeli.Kävely Kalenin luontopolkua
ja kallioita pitkin Grönvikiin, jonka ikiaikaisilta kallioilta näkyy merelle avautuva maisema. Matkalla on muun muassa
muinainen jatulintarha eli labyrintti. Illalla sauna ja uintia.
3. päivä: Lähtö aamulla Källskärin saarelle moottoriveneellä Karlbyn satamasta.
Källskärissä tutustutaan saarella asuneen
ruotsalaisen kreivin paikkaan ja puutarhaan, saarella usein vierailleen Tove Janssonin ”muumimökkiin”,huikaiseviin
maisemiin, uskomattomiin kivi- ja kalliomuodostelmiin, rentoudumme ja lataudumme voimallisen luonnon sylissä,
meren äärellä. Tällaisia maisemia et edes
uskonut olevan Suomessa!
4. päivä: saaristolautalla Föglön saarelle.
Pyöräily Maria Magdaleenalle omistetulle kirkolle, jossa on hänen kirkon remontin yhteydessä löytyneet pyhäinjännöksensä. Käynti Degerbyn kylässä ja
paluu saaristolautalla takaisin Galtbyn
satamaan Korppooseen eli lähtöpisteeseen.
Kökarin ja Föglön vaellus maksaa 140
euroa.Hinta sisältää lauttamatkat, jotka
saaristossa ilman autoa ovat ilmaisia,
pyörän kuljetukset lautoilla, majoituksen,
saunat, moottoriveneretken Källskäriin
Viime aikoina on saanut usein lukea lehdistä sekä
internetistä suuren suosion saavuttaneesta pyhiinvaellusreitistä, joka suuntautuu Santiago de
Compostelaan, Espanjaan. Näille matkoille on
osallistunut monia suomalaisiakin. Viime syksyn
kirjamessuilla hämmästyksekseni sain tietää, että
tällaisia pyhiinvaelluksia on mahdollista kokea
myös ihan kotimaassa. Sen verran mielenkiintoisilta nämä matkat tuntuvat, että halusin saattaa
ne tiedoksi myös Hurakan lukijoille. Nykyään kun
kaikenlaiset retriitit ja hiljentymiset tuntuvat
olevan oikein muodissa, on pyhiinvaellusmatkakin varmaan saman tyyppinen kokemus. Tässä
tuli ainakin minulle paljon uutta tietoa, niin
historiallista kuin matkailullistakin!
Viime kesänä järjestettiin ensimmäinen
pikku pyhiinvaellus ja kokemukset olivat
niin positiivisia ja innoittavia, että jatkoa
seuraa!Pyhiinvaellukset ovat paitsi ulkoisia matkoja - myös ja ennen kaikkea
sisäisiä matkoja - sielumme syvyyteen ja
rauhaan, jota kaipaamme yhtä paljon kuin
jokapäiväistä ravintoa.
Tänä kesänä on kaksi pikku pyhiinvaellusta: kauniiseen Ahvenanmaan saaristoon sekä vehmaaseen Hämeeseen.
Fyysiseltä rasittavuudeltaan reissut ovat
normaalikuntoiselle sopivia. Saaristovaellus tulee olemaan kevyempi, koska
satamaan, josta lähtee saaristoalus, on
bussikuljetus.Ahvenanmaalle tarvitaan
polkupyörä, ihan tavallinen ja myös
vaihteeton käy hyvin, koska seutu on
tasaista, Hämeessä vaelletaan jalkapatikassa, reppu selässä.
Ahvenanmaan saaristo:Kökar & Föglö
2.-5.6 (mukaan mahtuu 25)
ja 14.-17.7 (mukaan mahtuu 20)
1. päivä: Tapaaminen Korppoossa, Galtbyn satamassa. Saaristolautta vie Köka10
sekä opastukset. Hinta ei sisällä ruokia.
Tuo mukanasi evästä ainakin noin päiväksi. Saaristolautoilla on kahvio. Kökarissa on kauppa, josta saa ruokaa sekä
myös pari ravintolaa sekä kahvioita. Föglössä on Degerbyssä kauppa ja ravintoloita.
Miten saada pyörä Korppoon Galtbyn
satamaan?Vaihtoehtoja on useampia. Jos
tulet henkilöautolla, voit vuokrata, lainata
tai hankkia pyöränkuljetustelineen.
Yleensä niihin mahtuu parikin pyörää.
Voit tulla myös pakettiautolla, jolloin
pyöriä mahtuu useampikin kyytiin. Voit
tulla myös bussilla Turun linja-autoasemalta Korppooseen, Galtbyn tiehaaraan. Pyörä laitetaan bussin tavaratilaan.
Kannattaa varata pyöränkuljetus etukäteen Matkahuollosta. Kuljetus maksaa
alle kympin. Turkuun pääsee pyörän
kanssa joko junalla tai bussilla.
sa on sijainnut maamme suurin muinaislinna. Kävely Pappilanniemeen, jossa
majoitus 2 hengen huoneissa. Illalla sauna.
4.päivä: aamun aloitus Pappilanniemen
”luontokirkossa”. Kävely Visavuoreen,
kuvanveistäjä Emil Wikströmin upeaan
ateljeekotiin. Wikströmin tekemä suuri
veistos, jossa kruunupäinen Pohjan Neito
istuu kutoen kultalankaa, on Tampereella,
Hämeenpuiston päässä. Visavuoresta
kävely takaisin päätielle ja paluu bussilla
lähtöpaikkaan Hämeenlinnaan.
Hämeen vaellus maksaa 175 euroa.
Hinta sisältää yöpymiset, saunat, laivamatkan Sääksmäelle ja kaikki opastukset.
Hinta ei sisällä ruokia. Ota mukaasi eväät
päiväksi. Majoituspaikoissa on mahdollista saada aamiainen ja illalla keittoillallinen. Lepaalla on kauppa ja Aulangolla, Sääksmäellä ja Visavuoressa kahviot. Hinta ei myöskään sisällä bussimatkaa
Sääksäeltä Hämeenlinnaan (noin 10 euroa).
Hämeen pikku pyhiinvaellus
kuljetaan noin 10-15 kilometriä päivässä,
soveltuu normaalikuntoisille.
16.-19.6 (mukaan mahtuu 25)
1.päivä: Tapaaminen Hämeenlinnan Aulangolla, jonka luonnonsuojelualueella
kierrämme Aulangonjärven reitin ja majoitumme Aulangon lomakylän mökkeihin. Illalla sauna ja uinti.
2. päivä: Vaellus Hattulan Pyhän Ristin
kirkolle, joka oli keskiaikaisen Santiago
de Compostelan pyhiinvaellusreitin pohjoisin päätepiste. Kirkkoon ja alueeseen
tutustumisen jälkeen kävely Mierolan
siltakahviolle, jossa voi levähtää ja syödä.
Yöpyminen Lepaan viini- ja puutarhatilalla 2 hengen huoneissa.Tilalta voi halutessaan hankkia kotimaiset ehtoollisviinit Illalla sauna.
3. päivä: sisävesilaiva vie Vanajaveden
yli Sääksmäen sillalle. Käynti Voipaalan
taidekeskuksessa ja Rapolanvuorella, jos-
Jos haluat mukaan pikku pyhiinvaellukselle, kannattaa ilmoittautua mahdollisimman pian joko sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse
045 679 0550.Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Kun olet ilmoittautunut, saat tilinumeron, jolle voit maksaa 50 euron suuruisen ilmoittautumismaksun. Näin varmistat pääsysi mukaan
vaellukselle. Ilmoittautumismaksu vähennetään osallistumismaksustasi ja palautetaan Sinulle, mikäli perut matkasi
kuukautta ennen lähtöä.
Tiedustelut:
Arja-Liisa Landén
045 679 0550
[email protected]
www.kuutamosonaatti.fi
11
Jutun muokkasi Arja-Liisa Landènin
tekstistä Mirja Antila
TAPAHTUMAKALENTERI
Kaikki ne, jotka ovat kiinnostuneita, tulkaa suunnittelemaan ja kertomaan mielipiteenne siitä, tehdäänkö retki päivän
pituisena vai yövytäänkö matkalla!
KEVÄTKOKOUSKUTSU
Tervetuloa Vantaan kansanperinteen
ystävien sääntömääräiseen
kevätkokoukseen kotiseututalo
Påkakseen maanantaina 21.3.2011
klo 18.00 !
Kokouksessa käsitellään
yhdistyksen säännöissä mainitut
kevätkokoukselle kuuluvat asiat.
Lisäksi valitaan uusi jäsen
hallitukseen.
28.2.2011 HALLITUS
- Vantaan kaupunkijuhlan 15.5.2011 järjestelyihin osallistumisesta, jolloin vanhaan tapaan Påkaksessa toimivat yhdistykset esittäytyvät klo 14-16. Suunnitelmissa on esittää tuolloin noin 15min.
pätkä Maissi Salmen ohjaamasta Hiisi
vieköön! -näytelmästä. Kaupungin kulttuuripalvelut on pyytänyt keskiaikaisiin
asuihin pukeutuneita jäseniämme Håkansbölen kartanon alueella samana päivänä klo 13-16 pidettävää historiallista
tapahtumaa elävöittämään. Kartanon tallipihasta on tarkoitus tehdä keskiaikainen tori/markkinat, jonne tulossa ovat
mm. Jukka Klinga telttoineen (riistakeitto/ rosvopaisti, lettuja) Juha Meronen
(kokonainen porsas vartaassa, tikkupulla), Nukketeatteri Karoliina ja Suuri
sankaritarina La Fiamma di Danza - keskiaikaisia/renessanssiajan tansseja Petkele, leikkejä, tanssinopetusta.
Keskiaikatorille tarvitaan kaikenikäisiä
"aikalaisia", sekä kalastavia munkkeja
(miehiä) ja eri-ikäisiä asukkaita “kalastavat munkit” -kohtaukseen. Muuta
aikaan sopivaa esim. myyntituotteita sekä
mahdollisia vanhojen taitojen esittelyjä
toivotaan myös. Neuvotteluja asiasta
käydään vielä.
Yhdistyksemme 23-vuotispäivää vietetään lauantaina 9.4.2011 kaikille jäsenille
tarkoitetussa keväisessä tutustumistilaisuudessa kotiseututalo Påkaksessa klo 17
alkaen. Tervetuloa, niin vanhemmat kuin
uudemmat seuramme jäsenet tai vasta
liittymistään harkitsevat!
Illan aikana seuran toimintaa esitellään
kaikkien nykyisten harrastusryhmien
“työnäytteillä”, saamme nauttia niin tansseista, runonlausunnasta kuin käsitöistä
ja tietenkin kahvipöydän antimista.
Lisätietoa saa myös seuraavista aiheista:
- tämän vuoden Elojuhlasta, jonka teema
on loitsuaiheinen “Hiisi vieköön!”, miten
toteutetaan ja missä?
- mahdollisen lauluillan pitämisestä
- retken järjestämisestä touko-kesäkuussa
Repoveden kansallispuistoon, joka sijaitsee Kouvolan pohjoispuolella Vekaranjärven lähistöllä. Tarkoitus on myös
vierailla Verlan museossa tutustumassa
entisten aikojen paperinvalmistukseen.
Yhteistyössä ovat mukana Tapahtumayksikkö ja Hakunilan aluetoiminta.
Ohjaus: Tanssiteatteri Raatikko / Marja
Korhola
12
LAURIN ELOJUHLAT - LAURENTIUSFEST
12.-13.8.2011
pidettävä erittäin tarkka kirjanpito. Vantaan kaupungille ja EU:lle tehtävien tilitysten takia pitää Elojuhlien talkooväellä
kaikilla olla ruoka- ja kahvilipuke, kun
menevät ruokailuun tai kahville. Aina
uusi lipuke vaikka kävisi kuinka monta
kertaa! Lisäksi kaikilla, jotka osallistuvat
Hiisi vieköön! -näytelmän talkoisiin,
pitää olla nimi kuitattuna lipukkeeseen.
23. Laurin Elojuhlat Vantaan Pyhän
Laurin kirkolla. Tämän vuoden teemana
jatkuu LOITSUT.
Elojuhlat alkavat viikkoa ennen sunnuntaina 7.8 Heurekassa aiheeseen liittyvällä
luennolla, todennäköisesti entiseen kellonaikaan. Elojuhlatoimikunta toivoo,
että mahdollisimman moni voisi mennä
kuuntelemaan luentoa.
Lisätietoa Raimolta 040-9003880
Alustavaa tietoa Elojuhlien ohjelmasta:
Elojuhlien suojelija on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen.
Loitsuaiheinen Hiisi vieköön! -näytelmä
esitetään kirkonkylän myllyllä perjantaina
12.8. sekä lauantaina 13.8. Seurakunta
järjestää mahdollisesti perjantaina iltatilaisuuden Pyhän Laurin Kirkossa.
Pyhän Laurin Kirkko on 13.8. varattu
vihkipareille, mutta odottelemme lisätietoa asiasta. Mahdollisesti Kansanlaulujen esittäjät esiintyvät ohjelmateltassa. Markkina-alueeseen ei tule muutoksia. Viimevuotinen kiertävä noita,
Susanna Aarnio saapuu paikalle.
kuva: Alpo Asikainen
Yhteistyökumppanit
Elojuhlilla:
Vantaan kaupunki
Vantaan seurakuntayhtymä
Tiedekeskus Heureka
Vantaan kansanpelimannit
Kansanmusiikkiliitto
Martinlaakson lukion
ilmaisutaidon ryhmä
Eräs Vantaalla tapaava luokkakokousryhmä on ottanut yhteyttä ja ilmoittanut
saapuvansa Elojuhlille lohikeittoruokailuun.
Tiedoksi kaikille, että jos saamme hakemamme EU-avustuksen näytelmän järjestelyitä varten, on EU:n vaatimuksesta
13
Elojuhlan vastuuhenkilöt, päivitetty 5.3.2011,
tarkennuksia ja lisäyksiä tehdään tarvittaessa
PÄÄVASTUU Raimo Tanskanen 040-9003880, [email protected]
varahenkilö ja LIIKENNE Olli Uusi-Eskola 040-5052732, [email protected]
AURINKOKAHVILA Eeva Uljonen 050-5704639
RUUSUKAHVILA Liisa Tanskanen 040-9003881
LASTENNURKKA Tiina Kannisto, [email protected]
LETUNPAISTO
LOHIKEITTO Pirjo Pietikäinen 0400-971688, [email protected]
keittäjä Eeva-Liisa Pekkarinen 050-5769823, [email protected]
OHJELMAVASTUURaimo Tanskanen [email protected]
OMA MYYNTIKOJU Hilkka Peltonen 050-4109579, [email protected]
SALAKAPAKKA Kalervo Pelkkikangas 040-5772645, [email protected]
TIEDOTUS Mirja Antila 050-5996936, [email protected]
Toimii kuvaajana markkinoilla
VIHIKOJU (INFO) Taina Sarivaara 040-5708077, [email protected]
YÖVAHDIT Matti Ruuti
ÄÄNENTOISTO Jorma Vartiainen 050-5215861, [email protected]
KUULUTUS Esko Vierikko 040-5033891, [email protected]
14
Näin ihania
kuvia tallensi
viime kesän
Elojuhlilla
Alpo Asikainen,
tämän aukeaman
otokset on kuvattu
markkina-alueen
viereisessä
kotiseutumuseossa,
kansikuva
on myös hänen
ottamansa.
15