Hurakka Nro 2 - Vantaan kansanperinteen ystävät ry

2/2011 30.5.2011
Kevätkokouksen tunnelmia 21.3.2011
Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti
Hurakka
on Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen
tiedotuslehti. Toimintasuunnitelmassa on sovittu, että se
ilmestyy noin 4-5 kertaa vuodessa. Lehti toimii
tiedotuskanavana toimikuntien, hallituksen ja jäsenten
etuja vaalien. Jokaisella on mahdollisuus käyttää
palstatilaa lehdessä.
Kannen kuvat: Mirja Antila
Vantaan kansanperinteen ystävien internet-sivut löytyvät osoitteesta
www.vantaankansanperinteenystavat.net
Materiaalia sivuille voi lähettää sähköpostilla: [email protected]
Kotisivulle on nyt laitettu kävijälaskuri!
2
PUHEENJOHTAJAN PALSTA
Hyvät ystävät
Tätä kirjoitusta Hurakkaa kirjoittaessani
omenapuu edessäni on täydessä kukassa.
Kevät on siis hyvin pitkällä ja viikon
kuluttua, kun olen kummipoikani ylioppilasjuhlissa, silloin se on ohi.Tämän
Hurakan numeron ilmestyessä onkin jo
kesä.
Vuoden ensimmäisten viiden kuukauden
aikana on Seuramme kohdalla tapahtunut
jo paljon, sekä mukavia asioita että myös
surullisia. Niistä on enemmän tietoa lehtemme sivuilla, joten mainitsen tässä vain
kevätretkemme. Se suuntautui Repoveden Orilammelle, kansallispuistomaisemiin. Olin harmissani siitä, että en itse
päässyt mukaan, kun samaan aikaan oli
muuttokiireitä. Niitä riittää vieläkin.
Kaikkihan tietävät, että varsinkin, jos
vanhemmalla iällä muuttaa,tavaraa on
ehtinyt kertyä uskomattomia määriä ja
sen kuljettaminen ja turhien tavaroiden
pois heittäminen vie oman aikansa. Repovedellä mukana ollut iso joukko saa itse
kertoa kokemuksistaan, mutta haluaisin
tässä kuitenkin kiittää erityisesti Sauli
Ronkaista, joka retken järjestelyistä
vastasi.
Lokakuussa kokoontuvat elojuhlalaiset jo
perinteeksi muodostuneeseen Kekrijuhlaan. Päivämäärä on 22.10. ja paikka kuinkas muuten - Påkas. Sitä seuraa
Seuran väen yhteinen joulujuhla Violassa
lauantaina 3.12. Vuoden viimeisenä tapahtumana on vanhaan tapaan joulumyyjäiset 17.12.
Tätä kirjoitusta lopettaessani sää on aika
viileää ja sateista, mutta toivokaamme,
että kesästä tulisi taas lämmin. Tavataan
viimeistään elokuussa Elojuhlilla ja tehdään tapahtumasta taas itsellemme ja yleisöllemme hieno, muistamisen arvoinen
tilaisuus.
Kalervo Pelkkikangas
Puheenjohtaja
Elojuhlat ovat tänä vuonna elokuun 13.
päivänä ja sitä ennen on tuo tuttu “käskynjakotilaisuus” 8.8. Påkaksessa. Tällä
kertaa mielenkiinto kohdistuu ennen
muuta “Loitsu”-näytelmään, jota esitetään sekä perjantai-iltana 12.8. että lauantaina. Esimakua siitä saatiin kaupunkijuhlien aikana, kun 15.5. esitettiin
Påkaksessa pätkä näytelmästä.
3
RETKI REPOVEDEN KANSALLISPUISTOON
Lauantaiaamuna 21.5. klo 7.00 lähti yhdistyksen 28 jäsentä pirteinä mm. reippailemaan Repoveden kansallispuistoon
ja tutustumaan Verlan tehdasmuseoon.
Matkajärjestelyt hoiti Sauli ja kivasti hoitikin.
Repovesi ja Orilampi ovat entisen Valkealan kunnan alueella. Valkeala yhdistettiin vuoden vaihteessa Kouvolan kaupunkiin. Verlan tehdasmuseo taitaa olla Jaalan kunnassa.
Reilun kahden tunnin bussimatkan ja yhden pysähdyksen jälkeen saavuimme Orilammen lomakeskukseen ja koko porukan voimin Repoveden kansallispuistoon
luontopolulle. Kaunista kallioista, koskematonta metsämaisemaa. Kohokohta
varmaan oli kapean ja jyrkkärantaisen
salmen ylittävä yhdeksän metriä korkealla
oleva riippusilta, jonka pituus on noin parikymmentä metriä. Ylitimme sen kahdesti, minäkin korkeanpaikankammoinen. Sillan toisella puolella on rannalla
kiva levähdyspaikka nuotiotulineen ja tietenkin eri pituisia vaellusreittejä. Patikoitsijoita oli reippaanlaisesti. Riippusiltaa vierastavia koiria taisin nähdä parikymmentä vajaan tunnin aikana.
Lapinsalmen riippusilta
Muutaman kilometrin patikoinnin jälkeen
tulikin nälkä. Orilammen lomakeskuksessa meitä odotti todella hyvä lounaspöytä ravintolan itse valmistamine erilaisine kaloineen ja lämpimine ruokalajeineen unohtamatta jälkiruokaa. Suosittelen lämpimästi, jos satutte tälle suunnalle.
Ja sitten pääsimme kahdeksi tunniksi
TUULETAR II:n kyytiin Vuohijärveltä
Repovedelle. Laivan kippari Heikki Vesalainen kertoi matkan aikana paikalliset
historiikit ja tarut lennokkaasti sekä
säesteli haitarilla yhteislaulut. Apukippari
tarjoili juotavia halukkaille. Saimmepa
oikein kehut hyvästä laulutaidosta. Taisi
olla miesten ansiota. Venematkalla alitimme riippusillan ja kyllä se näyttää korkealla olevan, mutta onneksi se on tukeva.
Venematkan jälkeen kävimme kylän
pienellä 1200-luvulta peräisin olevalla ja
4
5
vielä käytetyllä hautausmaalla ja sen pienen pienessä kappelissa. Laivan kipparin
kertoman mukaan alun perin saareen haudattiin erilaisia rötöstelijöitä. Kansa näet
uskoi, että kun nämä “pahat” haudattiin
saareen, niin eivät pääsisi sieltä pois ja
näin elossa olijat saisivat elellä rauhassa.
Seuraavaksi oli edessä vajaan tunnin ajomatka Verlan museoon. Tutustuimme
tehtaan ympäristöön odotellessamme museokierroksen alkua. Vanhassa ympäristössä on tietenkin itse kirkkomaiset punatiiliset kartonkitehdas ja sen kuivaamo
1800-luvun lopulta alkuperäisessä asussaan ja ympäröivissä ulkorakennuksissa
pieni kahvila ja käsityölaispuoteja. Kyllä
kahvi maistui. Upea puinen patruunan
asunto on remontissa. Remontin valmistuttua siinä varmaan jatkaa toimintaansa
ravintola.
Itse tehdaskierros oli opettavainen ja opas
osasi todella asiansa. Hän kertoi lennokkaasti vuosisadan alun todella
raskaista työolosuhteista. Työpäivän piYlhäällä
Tuuletar II:n
kippari ja
Orilammen
majan isäntä
Heikki
Vesalainen
Pieni ja idyllinen
Mäntysaaren
kappeli, samalla
saarella oli myös
kylän oma hautausmaa
6
tuuskin oli 12-tuntinen, työvuoroja kaksi
ja vain sunnuntai oli lepopäivä. Palkka
naisilla oli 45 markkaa kuukaudessa ja
jossain laitteissa käytettiin lapsityövoimaa. Eivatpä nämä lapset tainneet kouluun ehtiä. Tehdassaleissa oli talvella lämpötila pakkasen puolella ja kesälläkin varmaan kylmää, kun ei ollut lämmitystä.
Mutta vastaavasti kuivaamon puolella oli
75 asteen lämpötila. Kartonkinippuja naisetkin nostelivat käsin noin 50 kilon painoisina nippuina. Onnistuisikohan nykypäivänä miehiltäkään tämmöinen nostelu
12 tunnin ajan.
Kiitos järjestäjille ja osallistujille mielenkiintoisesta lauantaipäivästä. Meidän toivomus on, että vuoden kuluttua järjestettäisiin vastaavanlainen lauantaipäivä.
Minne? Toivomuksia vastaanotetaan.
Matkaterveisin Leila
Tehtaan toiminta loppui 1960-luvulla ns.
pehmeään laskuun. Ketään ei irtisanottu
ja kun ei ollut työvoimaa, niin pillit pussiin. Laitteisto oli tietenkin vanhentunutta
ja tuotantokapasiteetti aivan liian pieni.
Nykyään ympäristön työläisasunnot ovat
yhtiön henkilökunnan loma-asuntoina.
kapulalossi ilman kapulaa
eli vaijerista vaan kiinni ja
vetoja =)
Vaikka kello oli jo 18.00, sai Sauli järjestettyä meille viinipuotiin Verlan omien
viinien ja liköörien maistiaiset. Kiitos siitä.
Ja sitten nokka kohti Vantaata. Påkaksen
parkkipaikalla olimme jälleen klo 20.30.
Matkan hyvänolontunnetta lisäsi vielä
koko päivän kestänyt lämmin ja aurinkoinen sää.
Verlan opas Jussi...
sukunimeä emme muista
Kuvat: Uusi-Eskolat
7
Laivan kippari Heikki Vesalaisen matkan
aikana kertoma hauska tarina Annukan
muistiinmerkitsemänä:
Eräänä iltana jänis päätti mennä ottamaan
Orilammen majalle pari trinksua. Kotimatkalla väsymys kävi jäniksen käpälään
ja hän päätti jäädä lepäämään tien penkalle. Nukahdettuaan siihen paikalle tuli
kettu. Kettu tuumi, että siinäpä onkin
jänis mutta enpä syö sitä vielä. Käyn viereen lepäämään ja herättyäni syön tuon
jäniksen, saan siinä samalla aamutrinksun
kun tuoksahtaa niin kovin viinalta. Niin
jänis ja kettu nukkuivat vierekkäin. Paikalle tuli toinen kettu ja totesi, että siinähän on jänis ja kettu. No, en kuitenkaan
halua syödä tuota kettua vaan syön tuon
jäniksen. Samalla kettu heräsi ja huomasi
toisen ketun aikeet. Ketuille tuli kova tappelu. Ne tappeli niin että saivat toisensa
hengiltä. Siinä molemmat ketut sitten
makasi kuolleena jäniksen vieressä. Jänis
heräsi hetken kuluttua ja totesi ketut nähtyään, että kaikkea sitä humalapäissään
tulee tehtyä.
Eteläpohjalaisia perinneruokia
ja ruokamuistoja
Viime joulun alla sain idean haastatella
kauhavalaisjuurista anoppiani Maija Antilaa hänen lapsuutensa ruokamuistoista
ja kyselin samalla eteläpohjalaisten perinneruokien reseptejä. Näistä sitten kokosin
Mummin parhaat reseptit-vihkosen, jollaisen jokainen lapsenlapsista sai joululahjaksi.
Mummi kertoi, että hänen lapsuudenkodissaaan leivottiin ohuita reikäleipiä
noin kerran kuukaudessa ja niitä säilytettiin ylhäällä vartaissa. Vieno-anoppi teki paksumpaa reikäleipää, mutta mummi
itse piti enemmän ohuemmasta. “Oli kuin
hevoset olis rouskuttanut ku isä ja veljeni
Kusti ja Pentti söivät leipää”, Mummi
muisteli. Vaaleaa leipää ei ollut ollenkaan.
Pullaa syötiin viipale kerrallaan lauantaina ja muita leivonnaisia olivat viikonloppuisin hanna-tädin keksit sekä sokerikakku, johon tuli yhtä paljon sokeria, munia ja vehnäjauhoja. Ne mitattiin lasilla,
leivinjauhoa ei siihen laitettu.
8
Mämmiä kun keitettiin, niin sitä hämmennettiin puusta tehdyllä kieräimellä.
Vispipuuroa vatkattiin tosi pitkään käsin
vatkaimella. Mummi muistaa, että hän on
lapsena noukkinut mustikoita, puolukoita, lakkoja, mesimarjoja ja vadelmia.
Kiisseliä laitettiin pyhinä ja ilta-aterian
yhteydessä syötiin aina jälkiruokaa. Sekä
makaroni-, maito- että helmiryynivelliä
tehtiin. “Äitini paistoi pieniä lettuja aina
7 kerrallaan sitä tarkoitusta varten olleessa pannussa”, Mummi mainitsee.
siihen taikinaa, paista 250 asteessa 1015 min. Sama taikina käy lettuihin, mutta
saa olla löysempi.
Piimäpuuro
1 litra vettä, kourallinen puuroriisiä kiehuvaan veteen, kourallinen rusinoita
lisätään, tölkki kermaviiliä, 5-7 dl piimää,
suurustetaan 2-3 rkl jauholla, valmiina
lisätään sokeria, ½ tl suolaa sekä leipäjuustoa kuutioina.
Lihavelli
Keitä liemi luisista sian- ja naudanlihoista, lisää suolaa. Lisää puuroriisiä sekä rusinoita. Tee klimpit: 2 dl maitoa, 1
kananmuna, vehnäjauhoja sekoitetaan sakeaksi. Liemen pitää koko ajan kiehua,
kun lisätään limpit, lisää lopuksi luista
irrotetut lihanpalat.
Aladobia, sianpää-, sianmaha- sekä siansorkkasylttyä tehtiin itse ja myös makkaroita. Mummi oli jo alle 10-vuotiaana
pessyt suolia makkaroita varten. Pihvisoosi tehtiin juhlapyhinä sisäpaistista
Mummin kotona.Viipaleiksi leikattu liha
ruskistetaan pannussa voissa, lopuksi
lisätään kiehuva vesi, jossa lihat haudutetaan pehmeiksi. Kaisa-äiti ei laittanut
mausteita muuta kuin suolaa. Kastiketta
varten jauhot ruskistetaan paistinpannulla. Lisätään kerma ja mustapippuria.
Hannatädit eli hannarit Nämä ovat
mureita. Yllätys on se, ettei näihin tulekaan kermaa.
250 g sokeria
250 g perunajauhoja
250 g vehnäjauhoja
4 munaa, 200 g voita
1 tl nafti suudaa ja 1 tl leivinpulveria
Kuivat aineet sekoitetaan keskenään,
sokeri ja munat vatkataan, lopuksi
lisätään voi pehmeänä.
Lihapullat vanhaa lajia
500 g jauhelihaa, sipuli silputtuna, mauste- ja valkopippuria, suolaa, ½ dl korppujauhoja, 1 dl kermaa, 1 muna
Turvota korppujauhot kermassa. Lisää
jauheliha, muna ja mausteet. Pyöritä kostutetuin käsin pullat ja paista ne voissa.
Tee kastike samoin kuin pihvisoosissa.
Tätä salaattia Mummi valmistaa usein
juhla-aterioille:
Isoäidin salaatti
Lehti- tai keräsalaattia leikataan suikaleiksi. Keitetyt kananmunat (2-3) pilkotaan haarukalla, suolaa ja sokeria lisätään.
Löysäksi vaahdoksi vatkattuun kermaan
lisätään etikkaa vähän ja sekoitetaan salaatin joukkoon kuten myös kananmunasilppu.
Mirja Antila
Kartanonpaistia tehtiin jo Mummin lapsuudenkodissa pyhäruoaksi. Se tarjottiin
ohuiksi siivuiksi leikattuna. Kastike tehtiin erikseen paistinliemestä.
Kropsu eli pannukakku
1 litra rasvatonta maitoa, 1 tl suolaa, 4
kananmunaa, 7dl vehnäjauhoja
sulata pyöreässä pastinpannussa voi, laita
9
AIKAMATKA VANTAAN HISTORIAAN
HÅKANSBÖLEN KARTANON ALUEELLA
- Vantaa on ollut perinteisesti matalan
byrokratian kaupunki myös päättäjien puheiden ja vaatteiden osalta, mutta ehkä
sitä kerran voi tällaistakin koettaa näin
juhlapäivänä, Lindtman totesi.
- Nyky-Vantaalla me ollaan totuttu vähän
vaatimattomampaan meininkiin, Antti
Lindtman naureskeli vetäessään päälleen
sinistä kuninkaan kaapua.
Aikamatkoja järjestettiin Hakunilassa
Håkansbölen kartanon mailla Vantaan
660-vuotispäivänä sunnuntaina. Opastetuilla kierroksilla vaellettiin läpi Vantaan historian merkkitapahtumien ja kohdattiin muun muassa kalastavia munkkeja
ja venäläisiä kasakoita. Oppaina kierroksella toimivat Osmo (Tero Koponen)
ja Martti (Teemu Palosaari).Osana tapahtumaa järjestettiin keskiaikaiset markkinat, jotka aukesivat kartanon tallipihalla
heti puolenpäivän aikaan. Markkinoille
osallistui muun muassa kyläseppiä, torikauppiaita sekä vatsasta puhuva taikuri,
joka opetti lapsia jonglööraamaan. Lapsille ja lapsenmielisille oli tarjolla myös
erilaisia keskiaikaisia leikkejä sekä jousella ammuntaa.Vantaan kaupunginmuseon henkilökuntineen esittäytyi osana
tapahtumaa kartanon päärakennuksen
keittiössä ja kertoi Håkansbölen kartanon
historiasta.
Lindtman (s.1982) esitti sunnuntaina
15.5. Håkansbölen kartanon ympäristöön
levittäytyvässä aikamatkatapahtumassa
kuningas Maunu Eerikinpoikaa (13161377). Roolitus on osuva, sillä Eerikinpoika nousi kuninkaaksi ollessaan kolmevuotias, ja myös Lindtman valittiin johtotehtäviin jo nuorena: hänestä tuli 26-vuotiaana Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Kansanedustajaksi hänet
valittiin vajaa kuukausi sitten 28-vuotiaana. Puku teetettiin kymmenen vuotta
sitten kaupunginjohtaja Erkki Rantalaa
varten, jolla oli vastaava tehtävä silloin
Hakunilan urheilupuistossa järjestetyssä
aikamatka-tapahtumassa. Hyvin tuo
tuntuu Lindtmanillekin sopivan, vaikka
mies itse piti asua turhan koreana.
10
Tapahtuman järjesti Vantaan kaupungin
kulttuuripalvelut yhteistyössä alue- ja
tapahtumapalveluiden, Tanssiteatteri
Raatikon, Vantaan Tanssiopiston, Hakunilan alueen yhdistysten, aluetoimikunnan sekä vantaalaisten harrastajatahojen kanssa.
Vantaan Sanomat
Vesa Marttinen
11
Håkansbölen kartanon aikamatkatapahtumassa kuningas Maunu Eerikinpoika (1316-1377)
saapuu seurueineen. Vuonna 1351 Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika luovutti Viron Padisen
luostarille lohenkalastusoikeudet Vantaanjokeen, joka oli tuolloin nimeltään Helsingaa.
Oikeuksien luovutus ja Helsingaa mainittiin kirjeessä ensimmäisen kerran 15.5.1351. Vantaapäivää vietetään kirjeen päivämäärän perusteella.Vuoteen 1865 nykyinen Vantaa oli Helsingin
pitäjä. Vuosina 1865–1971 Vantaa oli Helsingin maalaiskunta. Vuonna 1972 siitä tuli kauppala
ja vuonna 1974 kaupunki.
12
Lähteet ja lisätietoja: www.vantaa.fi ja www.kafnetti.fi/vantaa
13
Vantaan kaupunkijuhlan 15.5.2011 järjestelyihin osallistuttiin vanhaan tapaan
Påkaksessa toimivia yhdistyksiä esittelemällä klo 14-16. Maissi Salmen ohjaamasta Hiisi vieköön! –näytelmästä nähtiin ensi ”herätys” eli noin 15 minuutin
pätkä.
Kaupungin kulttuuripalvelut oli pyytänyt
keskiaikaisiin asuihin pukeutuneita jäseniämme Håkansbölen kartanon alueella
samana päivänä pidettyä historiallista
tapahtumaa elävöittämään.Timo Kemiläinen hoiti järjestelyt.
Kuvassa Timo Kemiläinen ja Eeva Uljonen,
kuva: Liisa Pöyhönen
Vieressä kaksi esimerkkiä, kuinka sukupuun
voi toteuttaa myös ympyrämuodossa, toisessa
5 ja toisessa 7 sukupolvea
14
RITVA NIEMISEN MUISTOLLE
Hän lähti pois, mutt' viel' on lähellämme
tuhansin sitein meihin liittyen.
Jäi muistoihin, jäi liki sydäntämme
elämän voima, sielu silmien.
Ritva Nieminen tuli joukkoomme osallistumaan, olemaan osa kotipaikkakunnan kansanperinteen harrastustoimintaa.
Hänen toiminta-alueensa olivat senioritanssit, mutta mukaan mahtui monenlaista aktiviteettia.
Ritva Nieminen oli hyvävoimaisena vielä
mukana yhdistyksemme kevätkokouksessa,
hän on takana toinen vasemmalta
Vantaan kansanperinteen ystävät kokevat
Ritva Niemisen odottomattoman poismenon suurena ikävänä. Hänenlaisensa ihminen luo ympärilleen valoa ja hyvää
mieltä. Näin hän on erinomainen ystävä
JOKAISELLE. Ritva tulee säilymään
muistoissamme yhtenä meistä.
armoitettuihin ihmisiin, jotka osaavat elää
ilot ja surut elämään kuuluvina, itsestään
selvyyksinä.
Ritvan täysin odottamaton poistuminen
jätti milloinkaan unohtumattoman muiston. Jokainen tapaaminen - vähäisinkin
kävelymatka - oli juhlaa - juhlan parhaassa merkityksessä. MEIDÄN KAIKKIEN SYDÄMELLINEN OSANOTTO
OMAISTEN SURUUN.
Omalla kohdallani nousevat itseoikeutetusti päällimmäisiksi tuoreet muistot monista tapaamisista mitä erilaimmissa tilanteissa. Ritvalla oli jumalainen kyky olla
lähellä ilossa ja surussa. Hän kuului niihin
Irja Seetula
15
MAIRE LIPPOSEN MUISTOLLE
kauppa ei käynyt tai jos olisi pitänyt myydä puoli-ilmaiseksi vaivalla valmistettuja
töitä. Ihailin aina Mairen huolella tekemiä
neuleita ja virkattuja ponchoja. Hänen
keskiaikaispukunsa oli myös hieno ja hän
esitteli Joutsenon pukuaan kansallispukunäytöksessämme Lumossa 8.3.2009. Tiesin Mairen käyneen muunmuassa aikuisopiston ompeluryhmässä Tikkurilassa jo pitkään, joten hänen käsityöharrastuksensa oli hyvin monipuolista.
Toinen muistokirjoitus
Sunnuntaina 22.5. kysyin Påkaksessa
huolettomasti Liisa Tanskaselta, tietääkö
hän mitä Maire Lipposelle kuuluu. Liisa
vastasi, että Maire on kuollut. Jäin sanattomaksi.
Olin kahta viikkoa aikaisemmin käynyt
tavoittelemassa Mairea siitä talosta Peijaksen takaa, minkä eteen hänet jätin autoni kyydistä viimeeksi tavatessamme. En
kuitenkaan nähnyt nimeä Lipponen asukkaitten nimitaulussa alhaalla rappukäytävässä. Ajattelin, että täytyypä soittaa
Mairelle tai laittaa sähköpostia ja kysyä,
asuuko hän vielä Mikaelintiellä.Viikon
päästä tästä Maire oli kuulemma kuollut
Peijaksen sairaalassa.
Påkaksen joulumyyjäisissä ehkä vuonna
2008, Mairen asiakas sovittaa virkattua
hattua. Liisa Pöyhösen ottama kuva.
Muistan, kun kävelin Mairen kanssa illan
pimeydessä Påkaksesta kekrijuhlista lokakuussa 2009 hiljakseen Tikkurilan bussilaitureille. Hänellä oli jalkansa takia
liikkumisvaikeuksia ja sanoinkin silloin,
että minä voin hakea hänet, jos hän tarvitsee kyytiä ja haluaa lähteä joihinkin
tapahtumiin, edellyttäen, että minulla on
auto käytössäni, asuimme nimittäin samalla suunnalla. Muistan, että Maire kukitettiin tuossa kekrijuhlassa tulevan 70vuotissyntymäpäivänsä johdosta.
Vuosien varrella tapasin Mairea usein
seuramme tilaisuuksissa ja opin tuntemaan hänet rauhallisena ja miellyttävänä
ihmisenä, jonka kanssa oli helppo keskustella. Monesti olimme myymässä itse
valmistamiamme tuotteita joko Påkaksen
joulumyyjäisissä tai Tikkurilan joulubasaarissa terveysaseman katetulla sisäpihalla. Vaihdoimme kokemuksia käsityöläisen epäkiitollisesta osasta, etenkin jos
16
Maire että hänen tyttärensä ja poikansa
olivat menossa. Ymmärsin, että hänellä
oli ollut monenlaisia terveydellisiä ongelmia, mutta hän puhui niistäkin hyvin
rauhallisesti ja toivoin hänen saavan apua
Jüriltä.
Joulun alla 2008 kyselin seuramme jäseniltä, mistä kukin on kotoisin ja tein aiheesta jutun Hurakkaan. Mairelta sain
seuraavanlaisen vastauksen sähköpostilla:
Hei Mirja
Olen syntynyt Etela-Karjalassa, Joutsenossa. Siella imin kaikenlaisia karjalaisia vaikutteita ja tunnen itseni karjalaiseksi. Isani on syntynyt Heinavedella
savossa ja aitini suku on kotoisin varsinaissuomesta. Joten aito karjalainen en
ikava kylla ole.
Terveisin Maire
ps.nahdaan varmaan myyjaisissa.
Seuraavassa tammikuussa soitin sitten
Mairelle ja kysyin, olisiko hän kiinnostunut lähtemään Mäntsälään minun ja
muutaman muun kanssa ostamaan erään
toimintansa päättäneen käsityötarvikeliikkeen loppuunmyynnistä lankoja ja
muita materiaaleja edullisesti. Teimme
retken autollani neljän naisen voimin ja
kun Maire jäi pois kyydistä, sovimme,
että tulen jonain päivänä käymään hänen
luonaan.Hän kertoi, että voisi kiitokseksi
kyydistä antaa minulle osan suuresta nappikokoelmastaan. Tuo vierailu jäi toteuttamatta.
Kaipaan Mairea. Monet keskustelut jäivät
käymättä. Ihminen on poissa, mutta ei
kadonnut. Hän elää meidän muistoissamme.
Mirja Antila
Viimeisen kerran tapasin Mairen Jüri Reinokin luennolla Påkaksessa viime elokuussa ja puhuin hänen kanssaan sen jälkeen puhelimessa, kun järjestelimme
Jürin syyskuista hoitokäyntiä, jonne sekä
17
ARKKITEHTUURIA IHAILEMASSA
Syy siihen, että itsenäisyyspäiväjuhlien
kuvat jäivät edellisestä Hurakasta pois,
oli toimittajan äkkilähtö muutaman päivän Barcelonan-matkalle. Matkan varsinainen aihe oli puolison 50-vuotispäivien juhlistaminen, mutta tarkoitus oli samalla tutustua katalonialaisen modernistisen arkkitehdin Antoni Gaudin suunnittelemiin merkittävimpiin rakennuksiin.
Aikoinaan opiskellessani oppisopimuksella kuvallisen ilmaisun perustutkintoa
Vakesissa, kertoi taidehistorian opettajani
Leena Hakli niin innostuneesti Gaudista
ja hänen töistään, että päätin jossain vaiheessa matkustaa niitä katsomaan oikein
paikan päälle.
Upea Sagrada Familia
Pääkohde oli tietenkin katolinen kirkko
Sagrada Familia, jonka parissa Gaudi
työskenteli yli 40 vuotta, alkaen vuodesta
1884. Gaudin kuollessa v. 1926 rakennus
oli keskeneräinen ja on sitä edelleenkin.
Arkkitehti on haudattu kirkon kryptaan.
Toinen kohde oli Casa Mila,jota aikalaiset
haukkuivat kutsumanimellä “La Pedrera”
eli kivilouhos. Casa Mila kuuluu UNESCON maailmanperintöluetteloon ja on
rakennettu vuosina 1905-07.
Alakuvassa Casa Mila, vieressä Camp Nou,
Barcan kotistadion iltavalaistuksessa
18
Satunnaiset
matkailijat
Barcelonassa.
Vas. toimittaja poseeraa
elävän patsaan kanssa
kävelykatu
La Ramblalla, oik. päivänsankari
nauttimassa
tapaksia ja
sangriaa
KEVÄTKOKOUS
21.3.2011
Tunnelmia sääntömääräisestä kevätkokouksesta
kotiseututalo Påkaksesta.
Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen säännöissä
mainitut kevätkokoukselle kuuluvat asiat ja valittiin hallitukseen
uusi jäsen EevaLiisa Pekkarinen
Yläkuvassa kokouksen puheenjohtaja
Olli Uusi-Eskola ja
sihteeri Kalervo Pelkkikangas.
Alakuvassa Jorma
Vartiainen ja Liisa
Pöyhönen
19
vas. Eila ja Veini Vuorela, Irja Seetula, Timo ja Sirpa Kemiläinen
vas. Sipa Kemiläinen, Jussi Lehtinen, Taina Sarivaara, Raimo Tanskanen, - , Hilkka ja Sulo
Peltonen, Eeva-Liisa Pekkarinen 20
Itsenäisyyspäivän
juhlaa vietettiin
5.12.2010
Påkaksessa.
Tarjolla oli pientä
purtavaa,
kahvia ja kakkua.
Kaikki olivat
pukeneet parhaat
päälle ja laittaneet
mitalit rintaan.
Seuramme
naisten
taidonnäyte,
sinivalkoinen
kakku
93-vuotiaan
maamme
kunniaksi
Kaunis ja juhlava
kahvipöytä
21
Siniset maljat ja koristeelliset asetelmat
loivat tunnelmaa.
Musiikkia ja mitaleita,
Anna Säteri ja Jussi Lehtinen
22
Liisa Pöyhönen,
Maire Sievänen,
Veini ja Eila Vuorela
Liisa Tanskanen,
Sulo Peltonen
23
TAPAHTUNUTTA JA TIEDOTETTAVAA
Kalevalajuhla oli oikein kodikas ja kiva.
Lauri Leppänen vastasi juhlan järjestelyistä.
Perinteinen ”käskynjakopalaveri” pidetään maanantaina elokuun 8. päivänä klo
18.00 Påkaksessa. Tiedoksi kaikille
entisille Elojuhlatalkoolaisille: jos et pääse tulemaan Elojuhlille, niin ilmoittaisitko siitä Liisa T. puh. 900 3881, myös
kaikki uudet talkoolaiset toivotetaan tervetulleiksi. Kysykää tuttavia tai naapureitanne tai muita innostuneita ihmisiä,
jotka eivät ole ennen olleet porukassamme mukana ja haluaisivat mahdollisesti
osallistua yhteiseen tekemiseen.
Yhdistyksemme 23-vuotispäivää vietettiin lauantaina 9.4.2011 kaikille jäsenille
tarkoitetussa keväisessä tutustumistilaisuudessa kotiseututalo Påkaksessa. Illan
aikana seuran toimintaa esiteltiin harrastusryhmien “työnäytteillä”, saimme
nauttia niin tansseista, runonlausunnasta
kuin käsitöistä ja tietenkin kahvipöydän
antimista.
Huomio kaikki keskiaikaisen puvun ja
päähineen lainanneet, voisitteko palauttaa
puvun Elojuhlien jälkeen Påkakseen!
Liisa ja Raimo Tanskanen sekä Esko Vierikko kävivät seuraamassa Hiisi vieköön!- näytelmän harjoituksia 6.5. Martinlaakson lukiossa ja totesivat, että esittäjät osaavat asiansa.
Elojuhlatalkoolaisten kekrijuhlaa vietetään lauantaina lokakuun 22 päivänä.
Pyyntö jäsenille!
Jos teillä muuttuu jokin yhteystiedoista,
voisitko ilmoittaa siitä Kaijalle.
[email protected]
tai puh. 823 4238, 040-5962140
Yhteistyökumppanit
Elojuhlilla:
Vantaan kaupunki
Vantaan seurakuntayhtymä
Tiedekeskus Heureka
Vantaan kansanpelimannit
Kansanmusiikkiliitto
Martinlaakson lukion
ilmaisutaidon ryhmä
24
LAURIN ELOJUHLAT - LAURENTIUSFEST
12.-13.8.2011
23. Laurin Elojuhlat Vantaan Pyhän Laurin kirkolla. Tämän vuoden teemana jatkuu LOITSUT.
Ohjelma (muutokset mahdollisia)
Pakaritupa
klo 13.45 kantelisti Marja Turu
klo 14.30 laulujouhikko Outi Pulkkinen.
Elojuhlat alkavat viikkoa ennen sunnuntaina 7.8 klo 14.00 Heurekassa aiheeseen
liittyvällä luennolla. Etnografi, shamanisti Pia Kyyrö-Harju kertoo suomalaisesta kansanuskosta ja loitsuista. Elojuhlatoimikunta toivoo, että mahdollisimman moni voisi mennä kuuntelemaan
luentoa.
Kappeli
klo 12.15 Lumous Group
klo 13.00 kantelisti Marja Turu.
(Marja Turulla on eri ohjelma Pakarituvassa ja Kappelissa)
Ohjelmateltta
klo 9.00 Elojuhlafanfaari
n. klo 9.30 Tikkurilan mieskuoro
n.klo 9.50 Kansanlaululaulajaiset, yhteislaulutilaisuus, Tiina Komulainen
n. klo 10.15 Tikkurilan soittokunta
n. klo 13.00 Lumous Group
n.klo13.20Kansanlaululaulajaiset, yhteislaulutilaisuus, Tiina Komulainen
Alustavaa tietoa Elojuhlista
Loitsuaiheinen Hiisi vieköön! -näytelmä
esitetään kirkonkylän myllyllä perjantaina
12.8. klo 19.00 sekä lauantaina 13.8. klo
15.30. Lauantaina markkinat päättyvät
tämän vuoksi klo 15.00. Näyttelijät tulevat todennäköisesti lauantaina aikaisemmin markkinoille roolivaatteet päällä
mainostamaan illan esitystä.Timo Hämäläinen on säveltänyt ”loitsu” -musiikkia,
jota Vantaan kansanpelimannit säestävät.
Samaani Johannes Setälää yritetään saada
myös mukaan. Viimevuotinen kiertävä
noita, Susanna Aarnio saapuu paikalle.
Tiedoksi kaikille, että jos saamme EUavustusta näytelmän järjestelyitä varten,
pitää Vantaan kaupungille ja EU:lle tehtävien tilitysten takia Elojuhlien talkooväestä jokaisella olla leimattu ruoka- ja
kahvilipuke, kun menee ruokailuun tai
kahville. Aina uusi lipuke vaikka kävisi
kuinka monta kertaa! Lisäksi kaikilla, jotka osallistuvat Hiisi vieköön! -näytelmän
talkoisiin, pitää olla nimi kuitattuna lipukkeeseen. Lipukkeet annetaan Ruusu-kahvilasta. Käsiohjelma tehdään Elojuhlille
(painos 1000 kpl) ja Hiisi vieköön! näytelmään (painos 500 kpl) erikseen.
Seurakunta järjestää mahdollisesti perjantaina iltatilaisuuden Pyhän Laurin Kirkossa. Kirkko ei ole meidän käytössämme perjantaina eikä lauantaina. Markkina-alueeseen ei tule muutoksia.
Eräs Vantaalla tapaava luokkakokousryhmä saapuu Elojuhlille lohikeittoruokailuun.
25
Lasten telttaan on mietitty jotain uutta
tekemistä, etenkin pojille, esimerkiksi
peikkolaa ja köydenvetoa. Tintamareski
tuodaan markkinoille lasten nurkan
läheisyyteen, kuvaamisesta ei peritä
maksua.
Elojuhlan vastuuhenkilöt, päivitetty 19.5.2011,
tarkennuksia ja lisäyksiä tehdään tarvittaessa
PÄÄVASTUU Raimo Tanskanen 040-9003880, [email protected]
varahenkilö ja LIIKENNE Olli Uusi-Eskola 040-5052732, [email protected]
AURINKOKAHVILA Eeva Uljonen 050-5704639
RUUSUKAHVILA Liisa Tanskanen 040-9003881
LASTENNURKKA Tiina Kannisto, [email protected]
LETUNPAISTO Annikki Lammila, Raija Miettinen ja Irja Seetula.
LOHIKEITTO Pirjo Pietikäinen 0400-971688, [email protected]
keittäjä Eeva-Liisa Pekkarinen 050-5769823, [email protected]
OHJELMAVASTUURaimo Tanskanen [email protected]
OMA MYYNTIKOJU Hilkka Peltonen 050-4109579, [email protected]
SALAKAPAKKA Kalervo Pelkkikangas 040-5772645, [email protected]
TIEDOTUS Mirja Antila 050-5996936, [email protected]
Toimii kuvaajana markkinoilla
VIHIKOJU (INFO) Taina Sarivaara 040-5708077, [email protected]
YÖVAHDIT Matti Ruuti
ÄÄNENTOISTO Jorma Vartiainen 050-5215861, [email protected]
KUULUTUS Esko Vierikko 040-5033891, [email protected]
26
Vantaan kansanperinteen ystävät ry
PUHELINNUMEROITA JA SÄHKÖPOSTIOSOITTEITA 13.5.2011
HALLITUS
Jäsen
Puhelin
Kalervo Pelkkikangas
puheenjohtaja
Eeva-Liisa Pekkarinen
Hilkka Peltonen
Peukaloiset
Pirjo Pietikäinen
puvusto
Liisa Tanskanen
juhlavastaava
Raimo Tanskanen
varapuheenjohtaja
Anna-Liisa Uusi-Eskola
Hurakan toimittaja
Matkapuhelin
Sähköposti
8724264
040-5772645 [email protected]
8767919
050-5769823 [email protected]
050-4109579 [email protected]
0400-971688 [email protected]
8273314
040-9003881
8273314
040-9003880 [email protected]
897712
044-3463723 [email protected]
TOIMIHENKILÖITÄ
Liisa Pöyhönen
rahastonhoitaja
Kaija Turtio
8234238
elojuhlasihteeri, jäsenrekisteri
Mirja Antila
8712107
Hurakan päätoimittaja
Jani Leskelä
internet-vastaava
Tilitoimisto Ritva Pulkkinen 3865515
040-5101742 [email protected]
040-5962140 [email protected]
050-5996936 [email protected]
[email protected]
050-3865515 [email protected]
TOIMINNANTARKASTAJAT
Mirja Antila
8712107
Kaija Turtio
8234238
Jorma Vartiainen
8232229
Marjatta Koivu-Loman
050-5996936 [email protected]
040-5962140 [email protected]
050-5215861 [email protected]
27