Norolan Metsästysseura ry Tiedotuslehti Elokuu 2014 JUKAN MUISTOLLE Maaliskuun lopulla meidät tavoitti yllättävä ja odottamaton suruviesti; seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Jukka Juutilainen oli menehtynyt tapaturmaisesti hiihtoreissulla Lapissa. Tapahtunutta on vielä nytkin vaikea ymmärtää, Jukan näkee edelleen mielessään hymyilevänä, terveenä ja vantterana miehenä. Norolan metsästysseurassa; hirviporukassa, johtokunnassa ja kaikissa seuran askareissa Jukan toiminnasta on jäänyt mieleen muutama luonteenpiirre, joista voimme me vielä tällä puolella vaeltavat ottaa oppia. Jukka oli perusluonteeltaan rauhallinen, suurpiirteinen ja sosiaalinen johtaja. Jukka kuunteli kaikkia, tarinoi mielellään, tunsi useat maanomistajat ja omasi laajat verkostot. Monessa vaikeammassakin asiassa oli hyötyä, kun tiesi etukäteen kenen kanssa neuvottelee ja miten neuvottelee. Asioissa ei ollut tarpeen sotkeutua lillukan varpuihin eikä vajota murheen alhoon vaikka kuinka satoi tai maailma murjoi. Yleensä asioista löytyi joku hyväkin puoli, kun malttoi tuumata hetken. Vaikka Jukka oli monen metsästysseuran jäsen, uskon kuitenkin että pohjimmiltaan hän oli Norolan mies. Norolan maine rehtinä ja perinteikkäänä metsästysseurana oli Jukalle tärkeä asia, josta piti pitää huolta. Lisäksi kokeneena yhdistystoiminnan konkarina Jukka piti huolta että sekä seuran talous että suhteet naapureihin olivat kunnossa. Uskon, että hirvijahti mustalla karhukoiralla ja lintujahti punaisella pystykorvalla olivat Jukan mieleisimmät jahtimuodot. Toki Jukka kävi metsästelemässä pitkin maailmaa, mutta silmin nähden mies nautti tarinanheitosta taukonuotiolla Myyrylän pihassa tuttujen miesten ympäröimänä. Omassa porukassa yhteisten asioiden parissa on helppo ja mukava olla. 26.4.2014 me seuran miehet laskimme Juvan kirkossa Jukan arkulle seppeleen; iso havuseppele sinivalkoisin nauhoin. Siitä Jukka oli ollut aina tarkka, sellainen seppeleen pitää olla, kun Norolan miestä saatetaan viimeiselle matkalle. Ja sellainen se oli nytkin, ja uskon että tulee olemaan tästä eteenkin päin. Jukkaa on mielestäni sopiva muistaa siunaustilaisuuden lehtiseen painettujen Aleksis Kiven runon sanoin; Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston, Tapiolan vainiolla karhun kanssa painii lyön ja maailma Unholaan jääköön… Matti Valjakka, varapuheenjohtaja Toimihenkilöt ja yhteystiedot: Varapuheenjohtaja ja maanvuokraus Matti Valjakka, Kokkosenlahdentie 11, 51720 Rahula, gsm 050 5960626 E-mail: [email protected] Sihteeri / posti seuralle ja jäsenhakemukset Miikka Kirjalainen, Kiiskinmäenkatu 24, 50130 Mikkeli gsm. 044 5748628 E-mail: [email protected] Taloudenhoitaja ja jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset Ilkka Pietiäinen, Sairilantie 46, 50180 Mikkeli gsm. 0400 250 289 E-mail: [email protected] Johtokunnan jäsenet Eero Kolehmainen [email protected] 040 5969869 Heikki Kirjalainen, Lamminmäenkatu 17, 50100 Mikkeli gsm 0400 655004 E-mail: [email protected] Herman Marttinen, Joki-Sairilantie 10, 50180 Mikkeli gsm 050 322 1796 Matti Minkkinen, Kuvalantie 65, 51720 Rahula gsm 050 5214990 Raimo Montonen, Kaivomäki, 51540 Kalvitsa puh. 015-664624 gsm 050 3408620 Unto Paavilainen, Sandelsinkatu 3, 50170 Mikkeli gsm. 0400 563175 E-mail: [email protected] Ilkka Pietiäinen, Sairilantie 46, 50180 Mikkeli gsm 0400 250 289 E-mail: [email protected] Seppo Ruokolainen, Timonkatu 2, 50170 Mikkeli gsm 050 529 2350 E-mail: [email protected] RAUHOITUKSET JA METSÄSTYSRAJOITUKSET 2014-15 Metsäkauris: Kiintiö 1 aikuinen ja 2 vasaa seuran alueelta. Jänis Rauhoitettu metsästykseltä Kangasjärven maastossa (Kaivomäentien pohjoispuoli). Metsäkanalinnut: Muuten metsäkanalinnuilla ei ole kiintiöitä, mutta suositetaan ammuttavan 1 metso / metsästäjä Alueella joka rajautuu seuraavasti: Ylimmäinen, 5-tie, Parkkilantie on metsäkanalinnut rauhoitettu. Sorsastus: Sorsastus vesialueilla edellyttää erillistä lupaa vesialueen omistajalta (Osakaskunta), sillä seuran metsästysalueet eivät sisällä vesialueita. Kennel-alueella voidaan metsästää normaalisti muulloin paitsi koepäivinä, jolloin seuramme jäseniä kehotetaan välttämään ko. aluetta. Koealueiksi voidaan varsinaisen kennel-alueen lisäksi valita tapauskohtaisesti muitakin alueita, joten seuraa Länsi-Savon ilmoitusosastoa, jossa seuramme tai jokin toinen seura voi luvan saatuaan ilmoittaa yleensä keskiviikon lehdessä joitakin Norolan seuran alueita varatuksi kokeisiinsa. Sorsastus Sorsastus vesialueilla edellyttää erillistä lupaa vesialueen omistajalta (Osakaskunta), sillä seuran metsästysalueet eivät sisällä vesialueita. TERÄSHAULIEN KÄYTTÖKIELTO Teräshaulien käyttö Norolan Metsästysseuran alueella muussa kuin vesilinnustuksessa on kielletty. Syynä kieltoon on teräshauleilla ”terästettyjen” pölkkyjen hylkäys metsäteollisuudessa. METSÄSTYSREISSUILLA KÄYTTÄYTYMINEN Liiku ja käyttäydy metsästysreissuilla siten, ettet aiheuta tarpeetonta häiriötä ja jälkiä ympäristöön. Pysäköinti Pysäköi ajoneuvosi niin, että muille kulkijoille ei aiheudu haittaa ja metsäteiden liittymistä pääsee aina kulkemaa, työkoneillakin. Myös puomitetuilla tai ketjutetuilla metsäteillä on kulkijoita. Edustat seuraa Esittele itsesi ja asiasi kohdatessasi muita metsässä liikkujia, jolloin pidät yllä seuran hyvää mainetta sekä hyviä suhteita erityisesti maanomistajiin. Ole tarkkana millä alueella liikut ja että metsästät vain luvallisella alueella. Kysy lupa maanomistajalta pyydyksien asentamiseen sekä passirakennelmien tekemiseen. Luvan saa yleensä helposti ja samalla saat hyödyllisiä neuvoja ja vihjeitä. Nuotiot ja tulen käsittely Nuotion teko metsästyksen yhteydessä on kielletty ilman lupaa. Luvan nuotioon metsästäjä voi saada suoraan maanomistajalta tai varmistamalla Matilta, että ko. alueen vuokrasopimuksessa on nuotion teko sallittu. Kulohälytyksen vallitessa avotulen teko on luonnollisesti kokonaan kielletty. Vastaat itse kaikista mahdollisista avotulentekoon liittyvistä vahingoista. JÄSENISTÖ Johtokunta on vuonna 2014 valinnut uusiksi jäseniksi: Maanomistajajäseniksi: Helmi Kirjalainen, Nooa Kotisalo ja Aapo Melonen Varsinaiseksi jäseneksi: Samuli Laitinen Metsästysluvan metsästyskaudeksi 2014 - 2015 seuraaville henkilöille: Jari Huotari, Jukka Parkkinen, Timo Piskonen, Mikko Holappa, Sirpa Oinonen, Jarkko Paananen, Riikka Parkkinen, Kimmo Havukainen sekä Jasmin Haikarainen METSÄSTYSLUPALAISTEN TULEE NOUDATTAA KAIKKIA SEURAN SÄÄNTÖJÄ SEKÄ METSÄSTÄÄ JA MUUTEN TOIMIA HYVÄN TAVAN MUKAISESTI. Metsästyslupa on perinteisesti ollut tie seuran jäseneksi. Metsästysluvalla olet tervetullut mukaan seuran toimintaan, jolloin ”naamat ja tavat” tulevat tutuiksi. Osallistumalla seuran yhteisjahteihin, kilpailuihin, talkoisiin, sekä vuosi- ja kesäkokouksiin osoitat kiinnostuksesi seuraa kohtaan. Aktiivinen toiminta seurassa ja seuran hyväksi on aina eduksi jäsenhakemusta käsiteltäessä. Seuraa ilmoittelua seuran tapahtumista Länsi-Savon järjestöpalstalla sekä seuran www-sivuilta ja/tai ole yhteydessä seuran jäseniin ja osallistu toimintaan. Osoitteenmuutokset Seuran jäsenrekisteriä hoitaa Ilkaa Pietiäinen. Mikäli yhteystietosi on muuttunut ilmoita uudet yhteystietosi Ilkalle, näin varmistat metsästysseuran lähettämän postin saapumisen Ilkka Pietiäinen, Sairilantie 46, 50180 Mikkeli gsm 0400 250 289 E-mail: [email protected] PÄIVÄN METSÄSTYSLUVAT Jos haluat tuoda vieraasi metsälle seuramme alueelle, metsästyslupa päiväksi vieraallesi maksaa 10 €. Metsästysluvan hankinta suositellaan hoidettavaksi maksamalla lupa suoraan seuran tilille. Tällöin maksukuitista tulee ilmetä maksaja (isäntä), vieraan nimi ja päivä jolloin lupa on voimassa Seuran tilinumero on 527104-5487708 Lupia myyvät myös seuran varapuheenjohtaja ja sihteeri Päivänmetsästyslupamaksukuitti on näytettävä metsällä. Lupa edellyttää myös, että olet itsekin vieraasi mukana hänen metsästäessään. Jäsenmaksut 2014 – 15 Maanomistajajäsenet 40 € Muut varsinaiset jäsenet 55 € Kannattajajäsenet 10 € Kilpailevat kannattajajäsenet 20 € Metsästyslupa vuodeksi 50€ / 100 € Liittymismaksu maanomistajilta 70 € Liittymismaksu ulkopuolisilta 200 € Päivän metsästyslupa 10 € Taloudenhoitajan työn helpottamiseksi ja kirjanpidon vientien tarkentamiseksi huomioi seuraava: Mikäli maksat jäsenmaksusi jostain pakottavasta syystä ilman annettua viitenumeroa, selvitä viestissä, että kyseessä on JÄSENMAKSU JA KENEN JÄSENMAKSUSTA ON KYSE. Jos jäsenmaksukortti on kadonnut, on varminta pyytää uusi Ilkka Pietiäiseltä Seuralle maksettavilla tilityksillä ja maksuilla tulee olla aina "korvamerkki", jotta tilitapahtumat saadaan kirjattua oikein. Kysy tarvittaessa taloudenhoitajalta. Seuran merkit Seuran kangas- ja tarramerkkejä saa ostaa sihteeriltä (Miikka Kirjalainen) ja taloudenhoitajalta (Ilkka Pietiäinen). Kankainen merkki sopii metsästysasusteisiin sekä tarramerkki auton ikkunaan. Merkkien hinnat ovat 2€/kappale. Maanvuokraus Hirvenmetsästykseen vuokrattua metsästysmaata alkavalle metsästyskaudelle 2014 – 2015 on yht. n. 14 900 ha, josta Juvan kunnan alueella noin n. 3 700 ha ja Mikkelin alueella noin 11 200 ha Vuokrasopimusrekisteriä hoitaa Matti Valjakka. Ota Mattiin yhteyttä, jos maanvuokrausasioissa on jotain epäselvää tai jos maiden omistussuhteissa on tapahtunut muutoksia. Maanvuokrarekisterin tiedot ovat vain johtokunnan käyttöön ja niistä annetaan tietoja metsästysviranomaisille mm. metsästyslupia haettaessa. Yksittäisten tilojen osalta voit tarkistaa vuokraustilanteen Matilta. Norolan Metsästysseuran tiedotukset Norolan Metsästysseuran tiedotukset ovat Länsi-Savon järjestöpalstalla keskiviikon ja sunnuntain lehdissä. Eli seuraa siis keskiviikon ja sunnuntain lehtiä. Lisäksi seuran asioista tiedotetaan seuramme www-sivuilla. www.norolanms.fi HISTORIAA -50 vuotta sitten… 1964 johtokunnan kokouksessa ehdotettiin ensi kerran seuralle perustettavaksi naisjaosto. Suunnitelma ei kuitenkaan ottanut onnistuakseen vielä tässä vaiheessa. Ei oltu valmiita suomaan naisille riittävää toimintavapautta. 1. 3. perustettiin kenneljaosto. Päätettiin anoa 12 aikuisen ja 3 vasan kaatolupaa. Olavi Jämsä menehtyi syksyllä 1964 jäätyään sivullisen auton tönäisemäksi hänen ollessaan matkalla ajokoirakokeisiin tuomaritehtävissä. Toimintakertomuksessa ilmoitetaan jäsenmääräksi 157. Metsästysmaita oli n.16 000 ha. Vuoden aikana seuran hirvirata rakennettiin talkootyönä valmiiksi. Seura on saanut runsaasti huomiota eri tiedotusvälineissä. Hirven kaatolupia oli 10 aikuisen ja 4 vasan lupaa ja kaikki saatiin käytetyiksi. Seurueessa oli 59 jäsentä. Metsästyspäiviä kertyi yhteensä 765. Hirvijahdissa seuran vieraana oli paroni von Dellinghouse jo toista kertaa. Hän ei onnistunut tälläkään kertaa ampumaan hirveä. HIRVIVOUDIN TERVEISET Tuleva jahtisyksy tuo mukanaan uutta, mutta jatkaa monelta osin perinteikkäällä linjalla. Viime syksyn hirvenmetsästyskausi starttasi ensimmäistä kertaa allekirjoittaneen johdossa Mattien Valjakka ja Minkkinen toimiessa varajohtajina jakaen kokemustaan ja osaamistaan tähtäimessä hirvenmetsästyksessä menestyksekäs syksy, missä onnistuttiin hyvin. Alkava metsästyskausi haastaa aina uudelleen tekemään asiat paremmin ja tästä selviämisen tuoreena metsästyksen johtajana koen mahdolliseksi, kun luotsattavana on näin kokenut ja metsästykseen vahvasti orientoitunut metsästäjäjoukko. Hirviammunnoissa seuran vuorolla on käynyt metsästäjiä hiomassa taitojaan kohtuullisen paljon, mutta aivan kaikki eivät ammuntavuoroillamme näy kartuttamassa niin ammunta- kuin aseenkäsittelykokemustaan. Hirviratavuorot ovat osaltaan rutiiniluontoista ammuntaa, mutta parhaimmillaan sosiaalista toimintaa seurueen kuulumisten ja ajatusten vaihdon muodossa ennen alkavaa metsästyskautta. Ei myöskään pidä unohtaa rataharjoittelun tuomaa rutiinia aseen turvalliseen käsittelyyn, jolloin voimme kaikki olla turvallisin mielin isolla joukolla metsällä ja, että sääntömme edellyttävät jokaisen osoittavan harjoittelun ja osaamisensa joko seuran vuoroilla tai kilpailuissa. Keväällä kuulimme riistanhoitoyhdistyksen terveiset ja suositukset seuroille, minkä perusteella luvat tälle kaudelle haettiin. Hirvilupia haettiin ja myönnettiin viime kautta enemmän, lupamäärän suurelle hirviseurueelle ollen 37, Norolan metsästysseuralle jäädessä 23 lupaa sisältäen pankkiluvat, jotka tälle kaudelle on upotettu jokaisen seuran omiin lupamääriin. Hirven metsästys syksyn 2014 osalta aloitetaan lauantaina 18.10. Tälle syksylle on saatu viime vuotta vähemmän karhulupia, joskin viime kaudelle lupia oli poikkeuksellisen paljon. Seuramme Hirvenmetsästysohjesääntö on uusittu vastaamaan metsästyslakiin tulleita uudistuksia sekä toiminnan kehittymisen mukanaan tuomia vaatimuksia. Hirvenmetsästysohjesääntöön on meidän kaikkien, niin vielä tuoreiden kuin jo kokeneempienkin metsästäjien, hyvä paneutua samalla kun palauttelemme mieleen muutkin voimassa olevat lait, määräykset ja ohjeet turvalliseen metsästykseen! Menestyksekästä jahtisyksyä kaikille, Eero Kolehmainen SEURAN KARTTA Seuran alueesta on tehty värillinen maastokartta mittakaavassa 1: 20 000, joka sisältää Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä kiinteistörekisterin mukaisen ajantasaisen kiinteistöjaotuksen. Lisäksi karttaan on digitoitu seuran rajat sekä merkitty rasterilla väritetyt alueet: Vihreällä vain hirvenmetsästykseen vuokratut ja punaisella vuokraamattomat eli metsästykseltä kielletyt alueet.Kartan säilyttää ja päivittää Maanmittauslaitoksen Mikkelin palvelupiste.Kartta päivitetään vuosittain aina elokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen ajantasaista karttaa kannattaa tilata. Toimitusehdoista on sovittu seuraavaa: Kartta on tilattava Maanmittauslaitoksen Mikkelin palvelupisteen asiakaspalvelusta, Jääkärinkatu 14, II-kerros. Tilaus on tehtävä paikan päällä, koska Maanmittauslaitoksen puhelinpalvelunumero sekä sähköpostiosoite ovat valtakunnallisia eikä puheluja tai sähköposteja käännetä Mikkelin asiakaspalveluun. Koska tilatut kartat tulostetaan piirturilla pääasiassa yöllä, saa kartan yleensä tilauspäivän jälkeisenä päivänä iltapäivällä, mikäli karttoja ei ole jo valmiiksi tulostettuna. Asian voi tarkistaa karttaa tilattaessa. Mikäli kartan tilaajia on useampia, tulee ne tilata samalla kertaa. Isoilla tasopiirtureilla tulostetaan pääasiassa paperitulosteita arkistokartoista ja toimituskartoista, ja säänkestävien kangas- ja paperitulosteiden teko vaatii aina paperirullien vaihdon ennen tulostamista, mikä lisää asiakaspalvelun työtä. Kartta tulostetaan kahtena karttaosana, mutta pyydettäessä se on mahdollista tulostaa myös yhtenä lehtenä ja ehkä myös kaksipuoleisena. Asia tulee kuitenkin mainita karttaa tilattaessa. Perinteisen paperikartan väriaine on vesiliukoista. Paperiversio ei tällöin kestä vettä ja se kannattaa ehdottomasti muovittaa tai laminoida maastokäyttöön. Kartta on mahdollista tilata myös paremmin kosteutta kestävinä joko säänkestävälle paperille tai kankaalle painettuna. Hinnat: paperikartta 54 € säänkestävä paperi ja säänkestävä kangas 85 € Molemmat hinnat sisältävät alv:n ja niihin on laskettu Maanmittauslaitoksen määräalennus. Lisäksi seuran kartta löytyy seuramme www-sivuilta (Norolanms.fi) sekä Myyrylän seinältä, josta voi tarvittaessa päivittää omaa jo aiemmin hankkimaansa karttaa. MYYRYLÄ Myyrylän varauslistasta ja vuokra-asioista voi kysyä Heikiltä. Heikki Kirjalainen puh. 0400 655004, Email: [email protected] MYYRYLÄSSÄ YÖPYJÄT ! Myyrylä on seuran jäsenten käytettävissä yöpymistä varten silloin, kun Myyrylä ei ole varattuna tilaisuuksia varten. Sovi yöpyminen Heikin kanssa, koska hän tietää onko Myyrylän tilat vapaana. Yöpymisestäsi aiheutuu seuralle kustannuksia mm. valaistuksesta ja lämmityksestä, joten hyvitä seuramme majatiliä käyttämästäsi sähköstä omantuntosi mukaan. Myyrylän avaimia saa tarvittaessa kuittausta vastaaan mm. Heikki Kirjalaiselta ja Anneli ja Matti Kupariselta. Avaimet on palautettava välittömästi kun et niitä enää tarvitse. Niitä ei myöskään saa luovuttaa sivullisille! Muista, että siivoat jälkesi sekä laitat astiaston ja kalusteet alkuperäiseen järjestykseen. RIISTANHOITO Syksyn riistanlaskenta suoritettiin elokuun puolivälissä, johtuen lämpimistä säistä. Alkukesän poikkeuksellisen kylmät säät pelästyttivät alkuun, mutta kolmiolaskenta seuramme alueella antoi kuitenkin positiivisen pilkahduksen. Lintuja löytyi keskivertoa paremmin, poikuekoot olivat toisaalta pienet. Riistanlaskennan suorittivat Panu Valjakka, Nooa Kotisalo, Helmi Kirjalainen, Kimmo Kotisalo ja Miikka Kirjalainen. Pienpetopyynti on parasta riistanhoitotyötä ja sitä pitäisikin jaksaa tehdä ahkerasti. Suurpetoja ei sen sijaan tule vainota samalla uutteruudella, joku karhu on kuitenkin pyörinyt Vehmaskylässä. Varisluvat on haettu ja saatu. Kaurisjahti jatkunee myös alkavalla kaudella. Seuramme kesäkokous päätti, että alueeltamme voi kaataa 1 aikuisen ja 2 vasaa. Peltopyitä on istutettu Kuvalan lenkille ja ilmeisesti luontaista lisääntymistäkin on tapahtunut. Panu Valjakka HISTORIAA -60 vuotta sitten… 1954 hyväksyttiin seuralle ohjesääntö. Vuosikertomuksessa todetaan riistakannan vähentyneen ja erikoisesti riistalintukadon olleen koko valtakunnassa. Jäsenmäärä oli 49. SUURPETOASIA Mikäli olet varmasti nähnyt suurpedon tai sen jäljet (karhu, susi, ilves ja ahma) metsässä tai tiellä kulkiessasi, niin ilmoita välittömästi asiasta Matti Valjakalle puh. 050 5960626, 0400 627504 (työ), niin Matti käy tarvittaessa paikan päällä toteamassa jäljet. Matti on kurssin käynyt RHY:n suurpetoyhdysmies ja hän lisää havainnon RKTL:n Internet-pohjaiseen TASSU-ohjelmistoon, josta tieto siirtyy automaattisesti viranomaisten nähtäville. Näiden tärkeiden havaintojen perusteella viranomaisemme kartoittavat petokantojen tiheyttä ja tekevät omia tilastojaan. Mikäli et tavoita Mattia, havainnoista voi ilmoittaa myös Suomen riistakeskuksen EteläSavon aluetoimistoon Juvalle puh. 0440 452 830. Suurpetokantojen vahvistuessa on petohavaintojen ilmoittaminen monasti jäänyt tekemättä. Tästä on se huomattava haitta, että kun alueelta ei tule ilmoitettuja havaintoja, ei myöskään viranomaisten tilastoihin tule tietoa todellisista petokannoista. Ja vain viranomaisten tilastoihin nojautuen petokantojen sääntely kaatolupien kautta on mahdollista. Kaatolupien saaminen ei ole yksin kiinni kotimaisten päättäjien hyväksynnästä, vaan huomattavasti tiukemmat kannanotot ovat EU-viranomaisilla. Jollei tilastoissa ole havaintoja pedoista ei myöskään tule kaatolupia. Ja vielä lisää karhu asiaa Karhun ja auton yhteen törmäyksessä pahin tilanne on silloin, kun karhu loukkaantuu ja pakenee metsään tai hyökkää autosta poistuneiden ihmisten kimppuun. Älä siis koskaan poistu autosta karhuun törmäämisen jälkeen vaikka eläin näyttäisi kuinka kuolleelta tahansa, sillä se voi silmänräpäyksessä herätä ja hyökätä päälle. Sama tilanne on, jos karhu pakenee metsään. Se voi jäädä lähelle kyttäämään ja hyökätä sieltä takaisin. Kokeneet karhun metsästäjät ovat kertoneet, että karhuista joita on ammuttu ja jotka eivät välittömästi kuole siihen paikkaan, kaksi kolmesta karhusta hyökkää välittömästi ampujaa kohti - ja silloin on vitsit vähissä. Sama koskee myös kolarissa vammautunutta karhua. Tällaisen haavoittuneen ja mahdollisesti vaarallisen eläimen poistaminen ja sen kärsimysten lopettaminen viranomaisten määräyksestä, on meidän metsästäjien tulevia tehtäviä. Tehtävä on kuitenkin hyvin vaarallinen ja sen takia meillä olisi oltava koiria, jotka haukullaan ilmaisisivat eläimen olinpaikan. Vain aniharva koira uskaltaa lähteä karhun jäljille, siksipä meidän pitäisi saada koiria tuoreille karhun jäljille lähes välittömästi, ainakin alle yhden tunnin ikäisille jäljille, sillä vanhempia karhun jälkiä koira ei yleensä pysty seuraamaan. Näin aloittaisimme koirien valinnan ja koulutuksen. Matti Mielonen Parikkalasta kertoo, että hänen karhua varmuudella haukkuvat koiransa eivät lähde yli puolituntia vanhoille verettömille karhun jäljille. Siksi pyydämme, että tällaisista juuri tehdyistä havainnoista ilmoittaisitte heti Matti Valjakalle, Heikki Kirjalaiselle, Unto Lindille tai Herman Marttiselle.
© Copyright 2024