unisono - Koulujen Musiikinopettajat ry

MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI
1/2011
Tuntijako karahti
politiikan kiviin
Musiikkikasvatuksen
kaavakuva
Kevätpäivillä tapahtuu
Musiikkiliikuntaa,
oopperaa ja
musiikkiteatteria
Koulujen Musiikinopettajat ry
10 €
UNISONO
Pääkirjoitus
musiikkikasvatuksen
aikakauslehti
[email protected]
KAIKKI ON VINKSIN VONKSIN
TAI AINAKIN HEIKUN KEIKUN
Kirjoituspöytäni on epämääräisten tulosteiden, vanhojen lehtien, CD-romppujen ja muistitikkujen peitossa.
Jonkun pinon alta pilkistää kameran kulma ja näytöllä
vilisee sivukaupalla mustia kirjaimia. Kuvankäsittelyohjelma kaatuu, koska koneeni ei jaksa pyörittää kerrallaan kahtakymmentä painolaatuista kuvaa.
Sähköpostilaatikkokin olisi hyvä siivota, jotta pysyisin
kartalla.
Julkaisija:
Koulujen Musiikinopettajat ry
www.koulujenmusiikinopettajat.fi
Päätoimittaja:
Frida Ylönen
puh. 046 639 5421
[email protected]
Tämän kaaoksen alla en kuitenkaan muserru. Tämä
kaaos on ollut se ihana, kantava voima, sopiva paine ja
paniikki, synnyttämään ensimmäisen KMO:n ikioman
Unisonon. Kaikki on nyt uutta. Painopaikka on uusi, sisältö on entistä segmentoidumpi ja allekirjoittanut debytoi taittajana. Onneksi jotain tuttua ja turvallistakin
on säilynyt – Unisonon sivuilla päärooli on edelleen musiikinopettajan arjessa ja
niissä hienoissa hetkissä, jotka tuovat juhlaa arjen keskelle.
Tässä numerossa avustivat:
Tuula Jukola-Nuorteva
Timo Kovanen
Minna Lappalainen
Maaria Manner
Johanna Nurmesniemi-Heino
Satu Ristlakki
Juha Unkari
Elämästä pitää nauttia, mutta itseään ei saa päästää liian helpolla.Toivottavasti
seuraavilta kahdeltakymmeneltäviideltä sivulta paistaa se omistuneisuus ja riemu,
jolla Unisonoa tehdään.
Kannen kuva:
Soni Ylönen
Kiitos kaikille entisille, tuleville ja nykyisille, vapaaehtoisille ja innokkaille kirjoittajille, jotka täyttävät lehden mielenkiintoisella materiaalilla numero toisensa
jälkeen.
Ilmoitusmyynti:
050 5611393
Taitto:
Frida Ylönen
Toimitus:
Koulujen Musiikinopettajat ry
Nahkahousuntie 5, 00210 Helsinki
[email protected]
SISÄLTÖ - UNISONO 1/2011
Tuntijako karahti
politiikan kiviin
Musiikkiliikunnan avulla voi
aktivoida jokaisen
7
9
Laukullinen laulua ja
luovuutta
11
Naxoksen musiikkikirjasto
taipuu moneksi
18
Jussi Rasinkangas
säveltää ja opettaa 19
Itämeri Cruise
tuo musiikillisia
tarinoita Itämereltä
25
Tilaushinnat:
Suomi 36 €, Pohjoismaat 40 €,
muut 40 €. KMO:n jäsenille
Unisono sisältyy jäsenmaksuun.
Yhteistyö musiikinopetuksen
ja taidelaitosten välillä:
Kansallisooppera
12
Musiikkikasvatuksen tutkimus:
Musiikkikasvatuksen kaavakuva
13
Musiikkikasvatuksen arkea:
Musiikin opetustilojen
suunnitteluopas
16
Ilmoitushinnat:
1/1 300 €, ½ 200 €, ¼ 100 €,
takakansi 350 €
lisäväri + 90 €, neliväri + 150 €
Osoitteenmuutokset:
[email protected]
Paino:
Järvenpään Kopiopalvelu
YHDISTYSASIAA
Kevätpäivillä tapahtuu
5
Uutiset
5
KMO:laisen muistitaulu
9
Puheenjohtajalta
20
Toiminnanjohtajalta
21
Hallitus 2011 esittäytyy
22
ISSN 1458-7645
Ilmestymisaikataulu 2011:
numero 1 ilmestyy viikolla 9
Aineisto jätettävä 28.1.
numero 2 ilmestyy viikolla 22
Aineisto jätettävä 21.4.
numero 3 ilmestyy viikolla 37
Aineisto jätettävä 19.8.
numero 4 ilmestyy viikolla 50
Aineisto jätettävä 28.1.
Koulujen Musiikinopettajat ry:n
Näppärä luovuusKEVÄTPÄIVÄT
26.3.2011
Apollon yhteiskoulussa,
osoitteessa Arentipolku 1, Helsinki
Ohjelmassa:
9.30-10.00 Ilmoittautuminen
10.00-10.30 Tervetuloa! Apollon yhteiskoulu esittäytyy
10.30-12.00 NÄPPÄRIT-työpaja, Mauno Järvelä & co.
12.00-13.00Lounas
13.00-14.30LUOMUS-työpaja,
Riitta Tikkanen ja Elina Stirkkinen
14.30-15.30 KMO:n sääntömääräinen kevätkokous
15.30-15.45 Tauko
15.45-17.00 Ajankohtaisia musiikkikasvatuksen teemoja:
Esittelyssä mm. Naxos musiikkikirjasto sekä OPH:n tilaohjeprojekti.
17.00 Muka-kuoron treenit
Koulutuspäivien hinta KMO:n jäsenille 49 euroa (ei sis.
ruokailua), ulkopuolisille 70 euroa. Koulutus täyttää VESOkoulutuksen vaatimukset.
Ilmoittautuminen 18.3.2011 mennessä osoitteeseen
[email protected]. Osallistumismaksu maksetaan KMO:n
tilille SAMPO 800014-101912 viestillä: ”kevätpäivät” 26.3.
mennessä. Kuitti mukaan ilmoittautumiseen.
Malminkartanoon pääset helposti Helsingin Rautatieasemalta
lähijunalla. Tarkasta aikataulut www.vr.fi
Lisätietoja: www.koulujenmusiikinopettajat.fi ja 050 5611393
Kokouskutsu
Koulujen Musiikinopettajat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 26.3.2011 klo 14.30 osoitteessa Apollon yhteiskoulu, Arentinpolku 1, Helsinki. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Hallitus
Uutiset
KEVÄTPÄIVILLÄ TAPAHTUU
KMO:n kevätpäivillä kirmataan kansanmusiikin parissa Näppärit-teemalla ja tutkitaan muusikon luovia taitoja LUOMUStyöpajassa, lisäksi kuulemme kuinka
musiikkiluokan tilaohjeistustyö etenee ja
tutustumme Naxos musiikkikirjastoon.
Ohessa lyhyet esittelyt vieraistamme,
tule paikan päälle ja koe heidät elävänä!
Muusikko Mauno Järvelän perustama
Näppärit orkesteri niittää mainetta niin
kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kaustisella perustettu yhtye pitää pelimannimusiikin lippua korkealla Näppäriys
perustuu avoimuuteen, kaikki halukkaat
pääsevät mukaan näppäreihin. Näppärit harjoittelevat viikoittain Kaustisen
Pelimannitalossa, näppärimusaa opetetaan myös lukuisilla näppärikursseilla
maamme musiikkioppilaitoksissa. Kurssi- ja konserttivierailuja on tehty myös
Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Saksaan,
Sveitsiin, Etelä-Afrikkaan ja PohjoisAmerikkaan. Näppäriys on hyvää vauhtia kehittymässä kansainväliseksi lasten ja nuorten kansanmusiikkiliikkeeksi.
Miten tämä kaikki on onnistunut? Tule
mukaan ja hyppää Näppärien maailmaan!
LUOMUS eli luovat muusikon taidot
oppikokonaisuus on pyörinyt musiikkija yleisökasvatus muotona jo 1990 luvun
alusta mm. Sibelius-Akatemiassa. Vuodet ovat hioneet työmuodosta toimivan,
tuloksekkaan ja mielenkiintoisen paketin,
jossa musiikin maailmaan sukelletaan
teatteri ja musiikki-improvisaatioita
käyttäen. Näyttelijä Elina Stirkkinen
ja lehtori Riitta Tikkanen vetävät railakkaan työpajan, jossa kehittyvät niin
ryhmätyöskentely- kuin vuorovaikutustaidot, itseilmaisu ja sävellyskyky. Luota
LUOMUKSEN imuun ja löydä uusia
työkaluja jokapäiväiseen opetustyöhösi.
Opetushallituksen ja Mediakeskuksen
yhteistyönä on työstetty musiikkiluokan
tilaohjeistusta jo pitkän aikaa. Musiikinopettaja Juha Unkari toimii projektin
vastaavana ja esittelee KMO:N kevätpäivillä työnetenemistä. Ohjeistuksen tulisi olla valmis tänä syksynä, joten nyt on
aika tarkentaa omia tarpeita ja toiveita ja
tuoda ne mukaan projektin työstöön.
MUKA-KUOROLLE UUSI JOHTAJA
Muka-kuoro on valinnut itselleen uudeksi johtajaksi TainaMaaria Rautasuon. Taina-Maarian kausi alkaa virallisesti
ensi syksynä.
Muka-kuoro perustettiin KMO:n kevätpäivillä 2010. Kuoro
koostuu KMO:n jäsenistä, lauluintoisista musiikkikasvattajista. Kuoron puuhanaisena toimii Hanne Orrenmaa, joka on
myös KMO:n hallituksen jäsen. Kuoron seuraavat harjoitukset
ovat Helsingissä KMO:n kevätpäivien yhteydessä 26.- ja 27.3.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on mm. keikkamatka Vilnaan.
Klemetti-Opiston musiikkikurssit
kesällä 2011
Musiikkipedagogiikan koulutusohjelma
Orff-tasokurssit I - III, 6. - 11.6.
Aktiivinen musiikinkuuntelu 9. - 11.6.
-uusia aktiivisia menetelmiä klassisen musiikin
kuunteluun. Opetuskieli englanti.
Työkaluja laulamiseen ja puhumiseen
10. - 12.6.
Kokonaisvaltainen äänenkäyttö (CVT)
13. - 17.6.
JOUTSIMÄKIEN STIPENDIRAHASTON STIPENDI
HEIDI AKSELINILLE
Asseri, Alli ja Arto Joutsimäen nimeä kantava stipendirahasto
jakoi järjestyksessään toisen stipendin joulukuussa 2010.
Stipendi myönnettiin tänä vuonna Heidi Akselinille.
Sibelius 6 -nuotinkirjoituskurssit
7. - 9. 6. ja 10. - 11.6.
Ilmaisohjelmat musiikinopetuksessa
12. - 13.6.
Kuoronjohtajakurssit
Nuorison Orkesterikurssi 11. - 22.6.
Joutsimäkien rahasto perustettiin Asserin ja Allin 80-vuotisja Arton 50-vuotismerkkipäivän kunniaksi. Ensimmäinen
stipendi jaettiin 23.9.2009.
200 euron suuruinen stipendi myönnetään hakemuksesta
pääkaupunkiseudulla
enintään
lukioikäiselle
laulaja/
lauluntekijälle. Tarkoituksena on kannustaa nuoria tekemään
omia laulusävellyksiä ja esittämään niitä itse.
Koulutie 5, 35300 Orivesi, puh. 0207 511 511
orivedenopisto@kvs.fi www.orivedenopisto.fi
5
Uutiset
VUODEN KASVATTAJA
2010 -PALKINTO
MUSIIKKIPEDAGOGI
SIINA HIRVOSELLE
SUOMEN ENSIMMÄISET
LUKION MUSIIKKIVERKKOKURSSIT
TENTITTIIN KAUNIAISISSA
Maaseudun Kukkasrahasto Säätiön 23.
valtakunnallisen Vuoden kasvattaja -palkinnon 2010 saa tamperelainen musiikkipedagogi Siina Hirvonen. Palkinnon arvo
on 20 000 euroa.
Kauniaisten lukion musiikinopettaja Antti Haataja
valvoi Suomen ensimmäistä lukion musiikkiverkkokurssin tentin Kauniaisissa. Kurssille osallistui
kolme abiturienttia. Tavoitteena oli opiskella kurssit
kokonaisuudessaan Rockway.fi -musiikinopetussivustoa käyttäen. Opettaja ohjeisti oppilaat kurssin
alussa marraskuussa 2010 ja kurssit tentittiin perjantaina 14.1.2011 menestyksekkäästi. Kaikki kolme
oppilasta saivat hyväksytyn kurssimerkinnän.
Siina Hirvonen on tehnyt ansiokasta,
laadukasta ja monipuolista työtä varhaisiän musiikkikasvatuksen ja -opetuksen sekä lastenmusiikin ja -kulttuurin
saralla. Hän on hyödyntänyt varhaisiän
musiikinopettajien laaja-alaista osaamista
uraauurtavalla tavalla ollen itsenäinen ja
rohkea oman tiensä kulkija.
Palkinto luovutettiin Hirvoselle 26.1.2011.
Siina Hirvonen
Kauniaisten lukion rehtorin Ilpo Ahlholmin mukaan
Kauniaisten koulussa on pyritty tarjoamaan jokaiselle opiskelijalle omia oppimispolkuja ja valinnan
vaihtoehtoja. Rockway.fi:n verkkokurssi palveli tätä
ajatusta.
Lue aiheesta lisää Unisonon numerossa 2/2011.
KMO:LLE PERUSTETTIIN UUSI PIIRI
KMO:n piiriasiamiestoiminnan tehostaminen otti uuden askeleen vuoden alusta,
kun hallitus perusti uuden Pohjois-Karjalan piirin. Piirin perustaminen oli todettu tarpeelliseksi alueen musiikinopettajien keskuudessa ja hallitus suhtautui
erityisen positiivisesti kentältä tulleeseen
aloitteeseen. Pohjois-Karjalan piiriasiamieheksi nimettiin Maiju Ahlholm, joka
ohessa kertoo itsestään.
Suomen kartta on nyt jaettu KMO:n
toimesta siis kahdeksaan piiriin, joita
kutakin johtaa erikseen nimetty piiriasiamies. Piiriasiamiehen tehtävänä on pitää
kontaktia alueensa musiikinopettajiin
mm. kokoontumisten ja sähköpostin
kautta. Piiriasiamiehet ovat myös toiminnanjohtajan ja hallituksen kannalta korvaamattomia “lenkkejä” oman piirinsä
musiikinopettajiin.
Piireissä voidaan järjestää omia tilaisuuksia mm. kirja- ja materiaaliesittelyt ovat
olleet suosittuja. KMO tukee tapahtumien järjestämistä pienellä summalla
vuosittain. Tutustu muihin piiriasiamiehiin KMO:n nettisivuilla:
www.koulujenmusiikinopettajat.fi.
Kuvassa Maiju
seiskaluokkalaisten kanssa.
Uusi piiriasiamies esittäytyy
Olen Maiju Ahlholm. Opetan musiikkia laajalla ikähaarukalla. Nuorimmat oppilaani
ovat 3.luokalla ja vanhimmat lukion 3.luokalla. Kouluni ovat Enon koulu, Uimaharjun koulu ja Enon lukio, jotka sijaitsevat Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Tulin tänne
musiikinopettajaksi vuonna 1993. Harrastuksenani vedän gospel-kuoroa ja soitinryhmää - etenkin musikaalit ovat olleet hienoja elämyksiä. Nautin myös kotielämästä,
maaseudun luonnosta ja puutarhasta.
Pohjois-Karjalan musiikinopettajat ovat kokoontuneet yhteen silloin, kun Tapio Kukkula on kutsunut meidät tutustumaan uusien musiikinkirjojen taustoihin, ideoihin ja
käytännön vinkkeihin. Että voisimme tavata useammin, täällä on hyvä olla oma piiri,
jonka kautta voimme mm. tiedottaa asioista keskenämme. Kuulostelen alueemme kollegojen toiveita ja sen mukaan aloitetaan toiminta. Joensuun kaupunginorkesteri on
jo ilmoittanut kiinnostuksesta yhteistyöhön. Itseäni kiinnostaa tutustua myös muiden
koulujen akustiikkaratkaisuihin musiikkiluokissa.
sähköposti [email protected]
|
puhelin 044 5767 393e
TUNTIJAKO KARAHTI POLITIIKAN KIVIIN
Tuntijakoehdotus kaatui eduskuntakäsittelyssä juuri ennen joulua 2010.
Miten tähän päädyttiin? Miten KMO oli
mukana tuntijakorumbassa ja miten
tästä edetään?
Kaikki alkoi huhtikuussa 2009 kun Opetus- ja kulttuuriministeriö opetusministeri Hennan Virkkusen johdolla nimesi
tuntijakotyöryhmän. Ryhmän kokoonpano rakentui poliittisin, asiantuntija- ja
sidosryhmien kesken. Ryhmässä olivat
edustettuna mm. kaikki puolueet ja esim.
Kuntaliitto sekä OAJ, mutta esim. opettajien aineyhdistyksistä ei ollut edustusta.
Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja
tuntijaon uudistamistyöryhmän puheenjohtajana toimi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen ja ryhmälle annettiin työskentelyaikaa huhtikuun loppuun
2010.
Ryhmän tehtäväksi kirjattiin:1. laatia
ehdotukset perusopetuslaissa tarkoitetun
opetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja perusopetuksen tuntijaoksi
sekä 2. arvioida ehdotusten taloudelliset ja muut vaikutukset. Ryhmän työtä
velvoitti hallitusohjelma, johon oli mm.
kirjattu taide- ja taitoaineiden osuuden
vahvistaminen.
Työ oli suuri ja tavoitteet korkealla.
Työryhmä kuuli kymmeniä asiantuntijoita. Lukuisia mielipide-mittauksia
ja kyselyjä järjestettiin niin työryhmän
kuin sen eri toimijoiden toimesta. KMO
seurasi alusta alkaen tiiviisti työryhmän
toimintaa. KMO laati lukuisia lausuntoja työryhmän jäsenille, valiokunnille
ja päättäjille. Suurena ongelmana nähtiin
työryhmän kokoonpano; ns. “virallisia”
asiantuntijoita ei ollut mukana. Musiikin
osalta tämä tarkoitti erityisesti musiikkikasvattajien ja –opettajien puuttumista
päättävän pöydän ympäriltä.
Musiikin osalta ehdotus
oli heikko mutta ei toivoton
Työryhmä sai ehdotuksensa valmiiksi
jatkoajalla ja se jätettiin kesäkuussa
2010.
Työryhmästä kantautuneesta
palautteesta voi päätellä, ettei työryhmän
toiminta ollut ongelmatonta. Ehdotuk-
sesta jätettiin työryhmän sisältä peräti
kuusi eriävää mielipidettä. Mm. Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto,
Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen
Keskusta, Vihreä liitto ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue eivät voineet
olla täysin esityksen takana. Eriävät
mielipiteet lausuttiin erityisesti työmarkkinapoliittisia sekä kuntapoliittisia näkemyksiä painottaen.
kenään samanarvoisessa asemassa tuntimäärien suhteen. Lausunnossa tuotiin
esiin myös huoli musiikkiluokkatoiminnan vaarantumisesta maassamme sekä
vääristymä, jonka mukaan taito- ja taideaineiden päättöarviointi perusopetuksen
lopuksi nykyään perustuu seitsemännen
luokan opintoihin.
Musiikin osalta ehdotus oli heikko mutta
ei toivoton. Musiikille kaavailtiin yhtä
pakollista tuntia seitsemännelle luokalle,
muu musiikinopetus yläkoulussa olisi
valinnaistuntien varassa – mikään ei siis
näyttänyt päällisin puolin muuttuvan
vanhasta toimintamallista. Kun ehdotusta tutkittiin tarkemmin, tulivat puutteet
esiin. Vaikka valinnaisten tuntien kokonaismäärää kasvatettiin ehdotuksessa
huomattavasti, samalla valinnaisuuksia
sidottiin ns. aihekokonaisuuksien mukaan
määrätyille aineille kuten matematiikalle
ja kielille. Valinnaiset tunnit eivät siis
ehkä kohdentuisikaan taideaineisiin.
Eduskunta käsitteli täysistunnossaan
tuntijakoehdotusta 13.10.2010. Täysistuntokeskustelussa pidettiin yhteensä
65 puheenvuoroa. Ahkerimmin aiheesta
käyttivät puheenvuoroja Keskusta ja
Kokoomus. Opetusministeri Henna Virkkunen vertasi perusopetustamme instrumenttiin: ”Parastakin soitinta on aina
viritettävä uudelleen.”
Lisäksi esitykseen oli perustettu kaksi
kokonaan uutta ainetta; draama ja etiikka, jotka osaltaan olisivat syömässä niin
pakollisten kuin valinnaisaineiden tuntikakkua. Ja kun liikunnan määrää korotettiin ennen näkemättömiin tuntimääriin,
alkoi musiikin tilanne olla jo tukala.
Lausuntokierros
Ehdotuksen valmistuttua käynnistyi
lausuntokierros. Lausuntoa pyydettiin
yhteensä parilta sadalta toimijalta.
Koulujen Musiikinopettajat ry antoi ehdotuksesta lausunnon “Musiikki kuuluu kaikille”, jossa kannettiin erityisesti
huolta musiikin ja taideaineiden tilasta.
KMO kritisoi erityisesti ehdotuksen eriarvoistavaa vaikutusta. Köyhemmissä
kunnissa ja haja-asutusalueella valtavien
valinnaistuntimäärien järjestäminen olisi
käytännössä mahdotonta. Näillä alueilla
asuvat lapset kärsisivät epätasa-arvoisesta tilanteesta.
KMO otti kantaa myös pakollisen
opetuksen kasvattamisen puolesta, sekä
siihen että taideaineet tulisivat olla kes-
Ehdotus eduskunnan käsittelyssä
Ehdotuksen heikkouksiksi nähtiin mm.
tuntijakotyöryhmän riittämättömät arviot
taloudellisista ja eriarvoistavista vaikutuksista. Ehdotus ei vastannut puheenvuoroja esittäneiden mielestä työryhmälle annettua tehtävää. Keskusteluissa
kummasteltiin yleisesti tuntijakoaikataulun kiireellisyyttä. Uutta esitystä kannattivat sellaisenaan eduskunnan täysistunnon puheenvuorojen perusteella enää
Kokoomus ja Ruotsinkielinen kansapuolue. RKP:n kantaan löytyy selkeä syy:
ruotsin kielen asema uudessa tuntijakoehdotuksessa on vahva ja kieliohjelman
mukaan uusien kielien opetuksen ajankohtaa on varhennettu vuodella.
Taito- ja taideaineiden aseman heikkenemisen ehdotuksessa näkivät ja tunnustivat lähes kaikki lausunnonantajat ja
eduskunnan keskusteluun osallistuneet.
Puheenvuoroissa huolen kohteena olivatkin yhdenvertaisuus ja pätevien ja
motivoituneiden opettajien saatavuus.
Viran sijaan taito- ja taideaineiden opettajien virkasuhteet muuttuvat ehdotuksen
toteutuessa tuntiopettajuuksiksi. Epävarmuus valinnaisryhmien perustamisesta
voi lisätä myös määräaikaisten palvelussuhteiden määrää. Huomioitavaa oli
myös, että oppilaan näkökulmasta valinnaisuus ei ole kaikilta osin tosiasiallista,
vaan opetuksen järjestäjän valinnaisuutta
sekä muista oppilaista riippuvaista valinnaisuutta.
7
Eduskunnassa ei myöskään kuulunut
kannustavia puheita uusille ehdotetuille
oppiaineille, draamalle ja etiikalle. Yleisesti nähtiin, että draaman opetus on ollut kouluissa integroituna eri aineisiin jo
vuosia, ja siksi uuden aineen perustaminen olisi perusteetonta.
Musiikin tulisi kuulua kaikille
KMO on tuntijakorumban aikana vieraillut kymmeniä kertoja ministeriössä, opetushallituksessa ja eduskunnassa. Lausuntoja on kirjoitettu yli parikymmentä
ja asiasta on kirjoitettu ja puhuttu tiedotusvälineissä ja muissa julkisissa tilaisuuksissa aina kun siihen on ollut mahdollisuus. KMO sai tukea lausunnoilleen
mm. Suomen Musiikkineuvostolta, jonka
kaikki jäsenet allekirjoittivat KMO:n
“Musiikki kuuluu kaikille” -lausunnon.
Poliittista vääntöä käytiin myös puoluetapaamisissa sekä lähettämällä lausunnot
suoraan kansanedustajille eduskunnan
täysistuntoon 13.10. Lausunto sai yllättävän hyvin näkyvyyttä täysistunnossa,
sitä lainattiin suoraan monen kansanedustajan puheissa.
Taistelun aikana KMO sai luotua erinomaiset yhteydet kansanedustajiin,
eri puolueryhmiin sekä ministeriöön.
Yhteistyö vankentui myös mm. Sibelius-Akatemian musiikkikasvatusosaston
sekä eri medioiden edustajien kanssa.
Vastaanotto oli loppua kohden koko ajan
parempaa, ymmärrystä ja kiinnostustakin
alkoi päättäjien ajatuksissa löytyä myös
musiikkia kohtaan.
yhdistykset korostivat, että kaikkia taito- ja taideaineita tulee olla jokaisella
oppilaalla jokaisella luokka-asteella.
Eduskuntakeskustelua varten Stailin
nimissä laadittiin kuitenkin valituille
kansan-edustajille minituntijakoehdotus,
jossa musiikin asema oli muihin taideja taitoaineisiin nähden leikattu lähes
olemattomiin. KMO ei voinut ehdotusta
allekirjoittaa vaan vetäytyi siitä ja laati
oman lausunnon, jossa kahden pakollisen
tunnin toive kerrattiin uudelleen sekä
painotettiin taide- ja taitoaineiden keskenään tasa-arvoisen aseman merkitystä.
valtakunnallisissa tasapuolisuus kysymyksissä. Toivokaamme siis, ettei tehty
työ ole mennyt hukkaan, ja että lähtökohdat uuden hallituksen ja eduskunnan
kohtaamiseen säilyvät yhtä positiivisina
kuin ne vuoden 2010 lopulla olivat.
Kokonaisuudessaan tuntijaon eteen tehty
työ on ollut suuri ponnistus niin KMO:lle
kuin muillekin ainejärjestöille. Myös
ministeriössä ja muissa toimielimissä
on tehty lukuisia työtunteja asian eteen.
Siksi voidaankin pitää jonkinasteisena
häviönä sitä, että Keskusta puolueen
kanta kaatoi ehdotuksen. Näin ollen asian
käsittely loppui tältä erää, ja asia siirrettiin seuraavan hallituksen työlistalle
toteutettavaksi vaalien 2011 jälkeen.
Toisaalta täytyy muistaa, että ehdotus
oli monin tavoin, kokonaisuutta tutkittaessa, heikko ja puutteellinen. Musiikin
osalta lopulliseen ehdotukseen olisi lisätty tuo kauan kaivattu toinen pakollinen
tunti ylä-koulun puolelle, mutta suuria
puutteita esiintyi mm. resurssoinnissa ja
Työryhmän ehdotus julkaistu kesäkuussa
2010:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/
perus-opetuksen_tuntijako.html?lang=fi
Satu Ristlakki ja Maaria Manner
Lisää aiheesta mm.:
Tuntijakotyöryhmän perustaminen 3.4.2010:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/
2009/04/tuntijako.html
Yhteenveto työryhmän ehdotuksesta
3.9.2010 mennessä tehdyistä lausunnosta:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/
OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_
koulutus/tuntijako/liitteet/Tuntijako_yhteenveto_2409.pdf
Koulujen Musiikinopettajien jättämä
lausunto löytyy KMO:n verkkosivulta
linkitettynä:
http://www.koulujenmusiikinopettajat.fi/
Eduskunnan keskustelutunti ke 13.10.2010:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/
akxtmp/ptk_99_2010_ke_p_1.shtml
Suomen taito- ja taideaineiden opettajärjestöjen liitto ry
http://www.staili.org/etusivu
Erityisen mukavia yksityiskohtia tuntijakotaistossa olivat oppilasvierailut
eduskuntaan; viimeisimpänä 4.5.2010
toteutunut vierailu, jossa Siilinjärven
Ahmon koululaiset lauloivat ja soittivat
kolme tuntia valtiovarainministeri Jyrki
Kataisen kutsumana kansanedustajien
iloksi. Tapahtuman yhteydessä puhuttiin
aktiivisesti kansanedustajien kanssa tuntijakoehdotuksesta ja musiikin aseman
merkityksestä sekä sen parantamisesta.
Yhteistyö koetuksella ja
tulevaisuuden visiot
Taito- ja taideaineiden pedagogisten
opettajajärjestöjen rivit ratkeilivat tiukan
paikan tullen. Vuonna 2007 perustettiin
Staili ry, Suomen taito- ja taideaineiden
opettajajärjestöjen liitto. Vielä syyskuisissa lausunnoissa tahoillaan kaikki
Tuntijakotaistelun myötä käytiin myös eduskunnassa lukuisia kertoja Tässä paikalla ollaan
Siilinjärveläisten oppilaiden kanssa toukokuussa 2010.
TARVITSETKO
SIJAISTA / TÖITÄ?
PRO MUSICA -MITALIEN JA
NUOTTIAVAINMERKKIEN
ANOMINEN UUDISTUU!
KMO.sta kysellään silloin
tällöin sijaisia kouluihin.
Jos kaipaat sijaista / tai sijaisuutta ilmoita toiveistasi
KMO:hon mieluiten sähköpostilla:
[email protected]
Jatkossa voit täyttää Pro Musica mitalien ja nuottiavainmerkkien anomuskaavakkeet sähköisesti.
Kaavake löytyy KMO:n koti-sivuilta: www.koulujenmusiikinopettajat.fi --> pro musica.
Pro Musica mitali tai nuottiavain merkki on ainutlaatuinen tapa palkita oppilas kouluasteen päättyessä.
Tarkasta tarkka informaatio mitaleista ja hinnoista
netti-sivuiltamme.
KMO:n KEVÄTPÄIVÄT
26.3.2011 Helsingissä!
Ilmoittaudu 18.3. mennessä:
[email protected]
ja maksa osallistumismaksu.
Lisää kevätpäivistä löydät
tämän lehden sivuilta ja
KMO:n jäsen
muista tarkastaa
verotietosi!
MUKA-KUORO
SAI UUDEN JOHTAJAN!
Muka-kuorolle valittiin uudeksi johtajaksi
Taina-Maaria Rautasuo.
Muistathan, että KMO:n jäsenmaksu on musiikinopettajalle
verovähennys-kelpoinen.
Tarkasta oma ehdotuksesi ja
tee tarvittavat korjaukset.
Kuoron seuraavat treenit
KMO:n kevätpäivien puitteissa.
www.koulujenmusiikinopettajat.fi
MUSIIKKILIIKUNNAN AVULLA
VOI AKTIVOIDA JOKAISEN
Kansainvälisesti arvostettujen musiikkiliikuntapedagogien Inkeri SimolaIsakssonin, Soili Perkiön ja Marja-Liisa Juntusen kokemus on nyt kansissa.
Tammikuun 12. päivä julkaistiin Musiikkiliikunnan käsikirja 1 & 2. Iloinen ja lämminhenkinen julkistamistilaisuus oli täynnä laulua ja tanssia.
Musiikkiliikunnan käsikirjojen julkistamistilaisuudessa ei tyydytty pelkkiin puheisiin.
Heti aluksi vieraat pistettiin liikkelle. Soili Perkiö säestää.
Sibelius-Akatemian
musiikkikasvatuksen
professori Heidi Westerlund muistutti
puheessaan musiikkiliikunnan merkityksestä: Oppimisen tulisi olla kehollisempaa eikä
vain pulpetissa istuttamista. Musiikkiliikunta on oivallinen tapa lisätä kehollisuutta
musiikkikasvatuksessa.
9
Musiikkiliikunta - iloista menoa - hauskaa ja haastetta!
Värikkäin kuvin maustettu musiikkiliikunnan käsikirja
-materiaali sisältää:
Musiikkia liikkuen. Musiikkiliikunnan käsikirja 1
Musiikkia tanssien. Musiikkiliikunnan käsikirja 2
Musiikkia liikkuen CD
Musiikkia tanssien CD (3 CD)
Musiikkia tanssien DVD
Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijoiden esityksessä
yhdistettiin hauskasti musiikkia ja liikuntaa.
Kuvat: Frida Ylönen
Oppikirjailijapalkinto
Inkeri Simola-Isaksonille
Musiikki parantaa maailmaa ja se kuuluu meille kaikille!
Kuvassa JaSeSoi Ry:n lämmin tervehdys Musiikkiliikunnan käsikirjan tekijöille.
Suomen tietokirjailijat ry jakoi Oppikirjailijapalkinnot tänä vuonna kymmenelle oppikirjantekijälle. Palkittujen joukossa on myös
musiikinopettaja Inkeri Simola-Isaksson.
Simola-Isaksson on musiikin- ja musiikkiliikunnan opetuksen merkittävä uranuurtaja ja
kehittäjä. Hänen voidaan sanoa kehittäneen
suomalaisen musiikkiliikunnan opetuksen. Hän
on tehnyt oppimateriaaleja alakouluikäisille
oppilaille, liikunnan ammattilaisille, mm. tanssijoille, ja ikääntyville, myös vuodepotilaille.
Ensimmäiset oppikirjansa Simola-Isaksson on
tehnyt 70-luvulla, lähes 40 vuotta sitten. Opettajan ja oppikirjailijan työnsä ohella hän on
säveltänyt liikuntamusiikkia. Hän on toiminut
myös radiotoimittajana, säestäjänä ja kouluttajana.
Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8
000 euroa ja ne jaettiin nyt 11. kertaa. Palkinnot
myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppikirjatuotannosta.
Palkinnot jaettiin Educa-messuilla 29.1.2011.
Tekijäkolmikon onnelliset hymyt kertoivat onnistuneesta lopputuloksesta.
Vasemmalta: Soili Perkiö, Inkeri Simola-Isaksson, ja Marja-Liisa Juntunen.
LAUKULLINEN LAULUA JA LUOVUUTTA
Kun kuulee sanan ”laulupeli”, monelle
tulee mieleen tietokoneilla tai pelikonsoleilla pelattavat Staraoke- ja Singstar-karaokepelit. Niissä pelaaja saa
pisteitä laulaessaan oikeassa vireessä
ja rytmissä taustanauhan kanssa. Pienen kotimaisen Laulau Oy:n Laululaukku on toisenlainen laulupeli. Siinä
”pelialustana” toimii kuvakorteista
rakennettu pelipolku ja pääasiana on
yhdessä laulamisen ja onnistumisen
ilo. Oikein-väärin-käsiteparia tässä
laulupelissä ei tunneta.
Pelin kehittäjällä Minna Lappalaisella
on mukanaan käsin tehty, kaunis ja sympaattinen pieni puulaukku, joka kätkee
sisäänsä 72 värikästä kuvakorttia, levyllisen Laululaukun omia lastenlauluja, nopan ja pelinappulat sekä ohjeet erilaisiin
peleihin ja leikkeihin.
Pelin aikana pelaajat rakentavat kuvakorteista pelipolun ja etenevät sitä pitkin nopan silmäluvun mukaan, kertoo
Lappalainen. Kohdalle osuva kuvakortti
antaa vuorossa olevalle pelaajalle laulun aiheen, josta pelaaja voi assosioida
tuttuun lauluun tai keksiä itse pienen
uuden laulun. ”Olen saanut paljon kivaa
palautetta siitä, että peli on innostanut
lapset keksimään kuvista omia lauluja.
Mukava on ollut kuulla, että myös ryhmäkäytössä näitä omia lauluja on syntynyt”, jatkaa Lappalainen.
Omia lauluja omalla kielellä
Peleissä on tärkeää, että lapsi voi assosioida kuvia lauluihin mahdollisimman
vapaasti. Näin syntyy aito oivaltamisen
ilo. Aikuiselta lapsi saa tietenkin tukea
tarvittaessa. Silta kuvasta lauluun voi
yhtä hyvin olla vähän pidempikin. ”Kuva
leppäkertusta ei johdata lapsen mielessä
aina välttämättä Lennä lennä leppäkerttu
-lauluun. Kerran siitä tuli lapselle mieleen mummolan keittiön ikkunalauta,
jossa lapsi oli viimeksi nähnyt leppäkertun”, toteaa Lappalainen ja riemuitsee:
”Laulut eivät siis Laululaukusta koskaan
lopu kesken!”
Iloinen, hauska ja kaikin puolin kehittävä Laululaukku-materiaali on löytänyt
musiikkileikkikoulujen,
päiväkotien ja alakoulun lisäksi tiensä myös
puhe-, musiikki- ja
toimintaterapeuttien
työkaluksi. Havainnolliset ja selkeät kuvakortit
antavat mahdollisuuden
hyvin erilaisille käyttötavoille, Lappalainen
kertoo.
Tarinalaulaminen ja lauluimprovisaatio tukevat myös
terapeuttista
työtä.
Pelilaukusta
löytyvä
Laululaukku-levy soi
nykyään niin muskareiden, päiväkotien
kuin ala-asteen musiikinopetuksenkin
apuna.
Tämän vuoden maaliskuussa ilmestyy myös ruotsinkielinen Visväskanpelilaukku ruotsinkielisen lastenlevyn
kera. Lappalaisen laulut ovat kääntyneet
ruotsin kielelle pitkän linjan taiteilija
ja lauluntekijä Barbara Helsingiuksen
toimesta. Levyllä esiintyvät näyttelijälaulaja Birthe Wingren ja laulaja Tomas
Höglund sekä lapsisolisteja ja 70 lapsen
koulukuoro espoolaisesta Mattlidenin
koulusta.
Luovuutta ruokkivia sisältöjä lapsille
Laulau Oy sai alkunsa vuoden 2008
syksyllä, jolloin Minna Lappalainen
teki rohkean päätöksen irtisanoutua
digitaalisen median esimiestyöstä kansainvälisessä IT-yhtiössä. ”Musiikki ja
musiikin tekeminen on ollut aina iso osa
elämässäni ja omien lasten myötä kasvoi
halu lähteä kehittämään lapsille sisältöjä,
joissa yhdistyvät musiikki ja laulaminen,
pelillisyys, luovuus sekä lasten ja aikuisten yhdessäolo. Myös Yleisradio
innostui projektista ja levy tehtiin Laulaun ja YLEn yhteistuotantona.” YLElle
Lappalainen on konseptoinut sittemmin
myös Pikku kakkosen netissä pyörivän
Piirrän laulellen -pelisivuston, jossa ytimenä ovat niin ikään laulun ja kuvan
yhteys.
84 kuvakorttia tunnekortteineen antavat
hyvän lisän lauluun ja musiikkiliikuntaan
ja usein ohjaajat käyttävätkin laukkujen
kuvakortteja sekaisin. Laululaukun laulut
ja leikit on tallennettu myös nuottivihkoksi. Omien tuotteiden lisäksi Laulau
tekee myös asiakaskohtaisia sisältöprojekteja sekä tarjoaa koulutus- ja konserttipalveluita. Oman yritystoiminnan
ohella Lappalainen opiskelee varhaisiän
musiikkikasvatusta Sibelius Akatemian
täydennyskoulutuksessa ja toimii Vantaalla muskariopettajana.
”Sanon usein leikilläni, että Laulau on
meidän perheen kolmas lapsi – ihan oma
juttu, jota tekee usein enemmän tunteella
kuin järjellä”, nauraa Lappalainen. Perheen isä Matti Lappalainen on ollut
tämänkin lapsen synnyssä mukana – tällä
kertaa sovittajan ja tuottajan roolissa.
Lisätietoa www.laulau.fi
Satu Ristlakki ja Minna Lappalainen
Laululaukku sai viime syksynä myös
”pikkuveljen” – liikuttavia pelejä
sisältävän Liikkulaukun. Liikkulaukun
11
Yhteistyö musiikinopetuksen ja taidelaitosten välillä
SUOMEN KANSALLISOOPPERA JUHLII
100-VUOTISTA TAIVALTAAN
Aino Ackté ja Edward Fazer perustivat
Suomen kansallisoopperan vuonna 1911
Suomen suuriruhtinaskuntaan. Ensimmäinen, loppuunmyyty esitys tapahtui
lokakuussa. Kotimaisen ooopperan historiallisessa esityksessä esitettiin Pajatso
ruotsiksi ja Masseneti’n La Navarraise
suomeksi. Oskar Merikanto johti kapelimestarina ja kansainvälinen oopperalaulajatar Aino Ackté esiintyi. Suomalainen kulttuuri eli vahvaa kasvun kautta.
Sata vuotta myöhemmin Bulevardilla
sijaitsevasta Aleksanterin teatterista alkanut toiminta on vuosikymmenten varrella tarjonnut lähes 20 000 ooppera- tai
balettiesitystä. Oopperan ja baletin toiminta vahvistui entisestään, kun 1990-luvun alussa siirryttiin uusiin maisemiin;
Suomen ensimmäisen varsinaisen oopperatalon avajaisia juhlittiin vuonna 1993
Töölönlahdella.
Suomen Kansallisooppera on edelleen
maan ainoa ammatillinen oopperatalo
ja Suomen Kansallisbaletti maan ainoa
ammatillinen balettiryhmä. Kansallisoopperan orkesteri on maan suurin
(113 muusikkoa) ja Kansallioopperan
kuoro (54 laulajaa) maan ainoa ammattikuoro. Talon toimintaa ylläpitää Suomen
Kansallisoopperan säätiö ja yhteiskunta
tukee varoillaan taidemuotoa.
Näytäntökausi kestää elokuulta kesäkuulle ja näytäntökauden aikana tarjotaan
päänäyttämöllä noin 180 esitystä. Kaiken
kaikkiaan talon toiminta tarjoaa vuosittain lähes 300 esitystä. Monipuolisessa
ohjelmistossa nähdään vuosittain 7 uutta
ensi-iltaa, kaudessa eri produktioita on
kaikkiaan 25.
Yleisöyhteistyö Suomen
Kansallisoopperassa
Lukuisat opettajat ovat useiden vuosikymmenten ajan vieneet oppilaitaan
katsomaan
Kansallisoopperan
esityksiä. Omat koulumuistoni vievät
minut 1980-luvun alkupuolelle, kun
saksan opettajani johdolla ryhmämme
kävi katsomassa Figaron häät Aleksanterin teatterissa. Siihen aikaan ei yleisö-
yhteistyöstä vielä Suomessa julkisesti
puhuttu; esitykseen valmistautumisen
hoiti oma opettajamme keskustelemalla
kanssamme tunnilla saksaksi juonesta ja
tutustuttamalla meitä Mozartin elämään.
Oopperaan ja balettiin liittyvää vuorovaikutuksellista taidekasvatustoimintaa on
oman osastonsa kautta tarjottu Suomen
Kansallisoopperassa sittemmin lähes 20
vuoden ajan. Osaston nimi on vaihdellut
yleisökasvatuksesta ooppiin ja nykyään
se tunnetaan nimellä Yleisöyhteistyö.
Syyskuussa 2010 siirryin musiikinopettajan työstäni osaston vastaavaksi tuottajaksi. Osastolla työskentelee lisäkseni
kaksi kokopäiväistä ja yksi puolipäiväinen työntekijä.
Yleisöyhteistyön toiminta pohjautuu
Suomen Kansallisoopperan strategiaan.
Yleisöyhteistyön toiminnan tavoitteena
on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen,
yksilön luovuuden vahvistaminen omaehtoisen taiteelliseen toiminnan kautta
ja elämysten tarjoaminen esitysten kautta. Toiminnan lähtökohtana on vahva
yhteys oopperan ja baletin repertuaariin
ja tavoitettavuus on suunnattu kaikille
ikäryhmille ympäri Suomea. Yleisöyhteistyö toimii myös Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin maakuntiin
suuntautuvien vierailujen yhteydessä –
tarkoituksena on tarjota paikkakunnan
kouluille luovaa toimintaa esitettäviin
teoksiin liittyen ja mahdollisuus seurata
esitystä. Kansainvälinen yhteistyö eri
oopperatalojen kasvatusosastojen kanssa
koetaan myös tärkeänä.
Yleisöyhteistyön kontakteja on vuosittain
yli 30 000, joista valtaosa on tullut koulumaailmasta. Talon taiteelliset johtajat
ovat vahvassa vuorovaikutuksessa kanssani osaston uusia linjoja suunniteltaessa.
2011 tuo mukanaan uusia projekteja vanhojen toimivien käytänteiden seuraksi.
Tässä mainintoja muutamista kouluille
suunnatuista toiminnoista:
Taidekorkeakouluyhteistyö
Yhteistyö taidekorkeakoulujen ja sitä
kautta tulevien opettajien kanssa koetaan
tärkeäksi osaksi yleisöyhteistyön toi-
mintaa. Sibelius-Akatemia ja sen Luomus- opintojakso yhdistivät kanssamme
voimavarat ja tälle keväälle syntyi viiden
viikon ajalle ajoittuva Munkkivuoren
ja Mainingin koulun pilottisävellysprojekti Jukka Linkolan säveltämän Robin
Hood- oopperan pohjalta. Ensi syksynä
jatketaan Merikannon Juha- oopperan
tunnelmissa uusissa kouluissa ja nyt mukaan liittyy Sibelius-Akatemian lisäksi
myös Aalto - yliopistosta Taideteollinen
korkeakoulu.
Oopperaan!
Juhlavuoden aikana ympäri Suomea
7000 peruskoulun 7-luokkalaista oppilasta tulee opettajiensa johdolla
seuraamaan ilmaisia oopperaesityksiä
(10) ja myös oppilaiden matkat maksetaan. Yhteistyöhanke Suomen Kulttuurirahaston kanssa sai osakseen paljon
kiinnostusta: lähes 18 000 oppilasta ilmoitettiin arvontaan. Niille tuhansille,
joita arvonta ei suosinut, on tarjottu ensisijainen mahdollisuus tulla seuraamaan
esitysten pääharjoituksia.
Balettienergiaa
on yleisöyhteistyön ja Balettioppilaitoksen yhteishanke, jossa Suomen Kansallisbaletin tanssijat vierailevat ala-asteilla
aktivoimassa liikunnallisen päivän kautta
7-8-vuotiaita poikia baletin pariin. Mukana on lähes 20 koulua ja tavoitettavuus
pääkaupunkiseudulla on yli 2000 poikaa.
Projekti on saanut valtavasti posittivista
palautetta opettajien taholta ja uusi kierros on suunnitteilla ensi vuodeksi.
Taiteen teemapäivä
on opettajille suunnattu koulutuspäivä,
jonka sisältöä on uudistettu. Keväällä
2011 päivä on suunnattu kuvaamataidon
ja tekstiilityön opettajille. Syksyllä 2011
kutsumme mukaan musiikinopettajia ja
äidinkielen opettajia. Uutena toimintana
tarjoamme päivään sisältyvän työpajan,
jonka tavoitteena on tarjota omaehtoisen
luovan toiminnan kautta uusia käytännön ideoita musiikkiteatteriesityksen
toteuttamiseen kouluissa. Myös teosesittely ja esitys päänäyttämöllä kuuluvat
päivään.
Yhteistyö taidelukioiden kanssa
Tavoitteena on tehdä yhteisprojekteja
taidelukioissa eri puolella Suomea ja
siten tarjota opiskelijoille ja ammattilaisille mahdollisuus yhdistää molemminpuolisia voimavaroja. Kuluvana
vuotena Suomen Kansallisoopperan vieraillessa keväällä Joensuussa tehdään
sävellystyöpajoja Aleksis Kivi-oopperan
pohjalta Niinivaaran lukiossa, Kansallisbaletin vieraillessa loppukeväästä Turussa tutustutaan kouluissa Tanssitaivaan
alla - teoksen tematiikkaan ja Vantaalla
sävelletään ja tanssitaan Saarinen-EloLeino tanssiteoksen innoittamana.
Pääharjoitukset, esitykset ja
teoskohtaiset työpajat
Pääharjoituksiin on mahdollista tuoda oppilasryhmiä seuraamaan talon
ohjelmistoa. Kuluvana keväänä tarjolla
on 11 pääharjoitusta, ja kuhunkin on tarjolla 400 paikkaa. Uutena käytäntönä ilmoittautumisen ensimmäisessä vaiheessa
voivat ilmoittautua sellaiset ryhmät, jotka
aiemmin eivät ole vierailleet oopperan
pääharjoituksissa. Toisessa vaiheessa
jäljellä olevat paikat jaetaan niiden halukkaiden kesken, jotka ovat aiemmin
osallistuneet pääharjoituksiin.
Tämän lisäksi Kansallisooppera tarjoaa
koululaisryhmille erikoishintaisia ooppera- ja balettiesityksiä. Koululaisryhmillä on myös mahdollisuus tutustua
oopperan toimintaan tarkemmin kulissien takaisella kiertokävelyllä tai osallistua teoskohtaisiin työpajoihin, jossa talon
ammattilaisten johdolla tutustutaan teoksen tematiikkaan luovuutta vahvistavien
musiikki-, draama-, tai liikeharjoitusten
kautta.
Koululaisoopperat
Atso Almilan säveltämä koululaisooppera Auringonkukat kertoo Vincent van
Goghin elämästä. Kouluilla tapahtuvissa
oopperaesityksissä esiintyvät 5-6-luokkalaiset yhdessä ammattilaulajien kanssa.
Kouluille lähetetään materiaalipaketti,
joka sisältää runsaasti taustatietoa oopperan aihepiiristä. Teoksen valmisteluvaiheessa teoksen esiintyjiä vierailee
koululla tukemassa opettajan johdolla
tapahtuvaa työskentelyä. Projektin kesto
on kokonaisuudessaan n.45-50 tuntia.
Suomen Kansallisoopperan Yleisöyhteistyö musiikinopetuksenne tukena
Mikäli haluatte kuulla lisää toiminnastamme tai keskustella yhteistyön mahdollisuuksista koulunne kanssa, kuulemme
teistä mieluusti lisää. Osastomme toiminta pyrkii jatkuvasti etsimään uusia
toimintatapoja ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvat kontaktit
koetaan hyvin tärkeäksi. Tulevan kevään
aikana ilmestyy ensimmäinen sähköinen
Newsletter, joka jatkossa tiedottaa neljästi vuodessa toiminnastamme suoraan
opettajille. Mikäli haluatte vastaanottaa
näitä tiedotteita, ilmoitattehan sähköpostiosoitteenne yleisöyhteistyön osoitteeseen. Lisäksi tietoa toiminnastamme
löytyy myös internet-sivustoiltamme. Ollaan yhteydessä!
Tuula Jukola-Nuorteva,
Yleisöyhteistyön vastaava tuottaja
[email protected]
[email protected]
www.ooppera.fi/100
Lähde: Suomen Kansallisoopperan
100v juhlajulkaisu
Musiikkikasvatuksen tutkimus
MUSIIKKIKASVATUKSEN KAAVAKUVA
Musiikin voisi lakkauttaa yleissivistävän
koulun oppiaineena. Sitä on nyt jo niin
vähän, että poistaminen ei hetkauttaisi
koulua juurikaan. Musiikinopetuksella ei
saavuteta mitään sellaista, mitä ei voisi
saavuttaa muissa oppiaineissa, kuuluuhan luovuus, ongelmanratkaisu ja yhdessä tekeminen kaikkiin oppiaineisiin.
Musiikinopetus on lisäksi erittäin kallista
niin luokanopettaja- kuin aineenopettajakoulutuksessa suhteessa oppiaineen
painoarvoon koulussa, joten ei kannata
haaskata supistuvia määrärahoja marginaalin. Musiikista innostuneet ja sitä
harrastavat voivat hakeutua musiikkiopistoihin ja yksityisen musiikinopetuksen piiriin. Tällaisilla provokaatioilla ja
kärjistetyillä argumenteilla olen lietsonut
itseäni pohtimaan, miksi musiikkia opetetaan peruskoulussa ja lukiossa.
Kysymys on ollut minulle ammattiidentiteettini ja työni mielekkyyden
kannalta ratkaisevan tärkeä. Kosketteleehan se perimmäisiä perusteluita
vasta hankitun ammattini ja oman työni
merkityksestä ja arvosta.Uskoisin, että
lähes jokainen musiikinopettaja joutuu
pohtimaan jollain tasolla oppiaineensa ja
työnsä oikeutusta, koska musiikin asema
oppiaineena on ajettu todella ahtaalle
ainakin aineenopettajien kokemusmaailmassa.
Miksi musiikkikasvatusta on? Kysymys
on ajankohtainen monessakin suhteessa.
Perusopetuksen tuntijaon puinnin yhteydessä on käyty tiukkaa debattia taideaineiden ja siinä ohessa musiikin asemasta
koulussa. Tosin tämän uudistusprosessin
tiimoilta voi enää toivoa parasta, koska
lausunnot on annettu ja valmistelu on
päättynyt. Myös lukion opetussuunnitelman uudistaminen on aloitettu, joten aihe
on ajan hermolla. Mielenkiintoista on,
että retoriikassa taideaineiden asemaa
on haluttu painottaa ja parantaa, mutta
musiikin osalta varsinaisia parannuksia
on ollut niukasti.
Teen
parhaillaan
väitöstutkimusta
musiikkikasvatuskeskustelun argumentaatiosta eli millä argumenteilla musiikkia
puolustetaan yleissivistävän koulun oppiaineena, kuten pro gradu –työni alaotsikko kuului. Tutkimuksessani analysoin
julkista keskustelua musiikkikasvatuksesta ja käytettyä argumentaatiota, mutta
toinen tavoitteeni on osallistua musiikkikasvatuksen filosofiasta käytävään keskusteluun.
13
Argumentaation viitekehykset ja
avainkäsitteet
1. Arvojen ja merkitysten viitekehys
2. Kasvun ja oppimisen viitekehys
a.
b.
c.
d.
e.
a.
b.
c.
d.
e.
f.
Etiikka ja arvot (arvotieto)
Estetiikka
Tunteet
Merkitys ja ymmärrys
Tasavertaisuus ja arvot
(Merkitysnäkökenttä, autenttisuus,
arvotieto)
Oppimisen edistäminen
Kasvu ja kehitys
OPS
Tunne ja vuorovaikutus
Luovuus
Oppilaiden kiinnostus ja
osallisuus
(Dialogisuus, autenttisuus, merkitys)
3. Kulttuurin ja sivistyksen viitekehys
4. Kokonaisvaltaisuuden viitekehys
a.
b.
c.
d.
e.
a.
b.
c.
d.
Yleissivistys
Yhteisöllisyys ja sosiaalisuus
Harrastus ja ammatti
Ammatti ja virat
Tulevaisuuden haasteet
(Sivistys, osallisuus, yhteisö)
Musiikkikasvatuksen filosofinen keskustelun on viimeisen 15 vuoden aikana keskittynyt Thomas Regelskin ja
David Elliottin sekä Bennet Reimerin ja
Keith Swanwickin välille eli praksiaalisen ja esteettisen musiikkikasvatusfilosofian suuntausten väliseksi. Kaikki
edellä mainitut filosofit tulevat kuitenkin anglo-amerikkalaisesta kulttuurista,
joten suomalaiselle filosofiselle musiikkikasvatuskeskustelulle on syytä antaa
itsenäistä tilaa. Sitä ovat ansiokkaasti viime vuosina käyneet Lauri Väkeva, Heidi
Westerlund ja Tuija Elina Lindström.
Oman lusikkani soppaan heitän musiikkikasvatuksen argumentaation viitekehyksen muodossa. Se on hahmotelmani
musiikkikasvatuksen perusteista ja kuvaus edellisen opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä käydyn keskustelun
argumentaatiosta. Analyysin pohjalta
musiikkikasvatusta puolustavat kirjoittajat vetosivat moniin perusteluihin, mutta
keskustelusta muotoutui seuraavanlainen
kokonaiskuva: Musiikilla on oppiaineena arvojen ja merkitysten ulottuvuus,
se tukee kasvua ja oppimista, se kuuluu
sivistyneen ihmisen kulttuuriseen työkalupakkiin ja ihmiselämä ilman musiikkia
ei ole tasapainoista elämää.
Musiikkikasvatuksen merkitys on siinä, että sen arvo nivoutuu useimpien,
niin yksilöiden kuin eri kulttuurienkin,
Hyvinvointi ja terveys
Kokemus ja elämykset
Kokonaisvaltaisuus
Merkitys ja ymmärrys
(Holistinen ihmiskäsitys, kokemus
ja merkitys)
oleellisina pitämien elämän arvojen
ympärille: persoonan kasvu, erilaisuus,
moninaisuus, ilo, itsetunto ja onnellisuus.
Musiikki siis toimii välineenä näiden hyvän elämän kriteerien saavuttamiseen, ja
tästä syystä musiikki on sinänsä tärkeää
ja sitä on syytä opettaa koulussa. Keskustelussa korostettiin myös musiikin
yhteyttä arvotietoon ja sen oppimiseen.
Koska musiikki on yhteydessä ihmisen
tunteisiin ja toimii tunteiden säätelyn
välineenä, ja tunteet taas ovat esimerkiksi
Tapio Puolimatkan mukaan yhteydessä
arvoihin ja arvotietoon, on musiikinopetus osaltaan arvotietoisuuden kasvattamista. Arvotietoisuuden kehittyminen
antaa lapsille ja nuorille kyvyn arvioida
arvoja ja arvovalintoja, minkä vuoksi
tunteiden ja arvojen käsittely kasvatuksessa olisi erityisen tärkeää. Arvojen ja
merkitysten välittäminen ei saa olla manipuloivaa kritiikitöntä indoktrinaatiota,
vaan sen kriteereiden täytyy olla tiukemmat ja eettisesti perustellut. Sen on oltava
kasvatettavaa kunnioittavaa ja vastuullista eli kasvatettavan kasvun tarvetta
tukevaa ja dialogista.
Musiikilla on arvo-orientaation kehittymiselle paljon tarjottavaa merkityskylläisen luonteensa vuoksi. Musiikin
tekeminen on intentionaalista toimintaa,
useimmiten yhdessä tekemistä ja
parhaimmillaan merkityksellistä. Kes-
keistä on, että musiikin kanssa ollaan aina
suhteessa johonkin, musiikkiin itseensä,
tunteisiin, musiikillisiin käytänteisiin,
toisiin ihmisiin, itseensä, kehoon ja niin
edelleen. Laveasti sanoen musiikki on
siis tärkeää, koska se kehittää hahmottamaan arvoja ja tunteita ja näin lisää arvotietoisuutta.
Kasvuviitekehyksen näkökulma on ennen kaikkea yksilön kasvun ja persoonan
kehittymisen näkökulma. Aito itseksi
tuleminen edellyttää mielestäni kahden
kriteerin toteutumista: autenttisuutta ja
dialogisuutta. Musiikin rooli itsen kasvun
ja persoonan kehittymisen välineenä korostui niin aineistossa kuin filosofioissa.
Itsen kasvu on myös opetussuunnitelman
keskeisiä tavoitteita, joten tässä mielessä
musiikki toimii erinomaisesti opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttajana.
Musiikki siis kasvattaa itsetuntoa, se
toimii tunteiden säätelyn välineenä,
aineksena persoonan kehittämiseen ja
identiteetin muotoutumisessa sekä itsetunnon ja -tuntemuksen tukijana. Toinen
korostunut piirre kasvuviitekehyksessä
on musiikin oppimista edistävä vaikutus.
Tässä näkökulmassa viitataan musiikin
kognitiivisiin, emotionaalisiin ja kokemuksellisiin prosesseihin, jotka muokkaavat ajattelua. Musiikkitunneilla on
yhtäältä aikaa sulatella muilla oppitunneilla opittua tietoainesta, toisaalta oppia
musiikille ominaista tietoa, joka liittyy
tunteisiin, molempien aivolohkojen aktiiviseen yhteistyöhön ja nonverbaaliin
viestintään.
Musiikkiin liittyvä kehollisuus ja motorinen oppiminen ovat yhteydessä ihmisen kognitiivisiin kykyihin kuten
lukemaan oppimiseen. Musiikillinen
tieto on jotain suoraan tunteisiin vaikuttavaa, ei-kielellistä, ei-propositionaalista
ja osittain tiedostamatonta. Ehkä siksi se
on niin voimakas väline. Nykyisen aivotutkimuksen tarkastelu voisi tarjota tässä
yhteydessä erittäin hedelmällistä tietoa,
jotta käsitys musiikin oppimista edistävästä vaikutuksesta kirkastuisi.
Kokonaisvaltaisuuden
viitekehyksen
näkökulmassa ihminen nähdään kokemuksellisena, merkitys- ja arvo-orientoituneena, psyko-fyysisenä olentona.
Keskeistä on, että nykyään voimakkaasti
korostunut naturalistinen tulkinta ihmisestä ei ole riittävä. Esimerkiksi sellaisten
käsitteiden kuin tahto, intentio, merki-
tyksellisyys tai kaunis määritteleminen
naturalistisin metodein ja selitysmallein
ei saavuteta tyydyttävää selitystä. Erityisesti painottuu kokemuksellisen tiedon
painottaminen. Merkityksen ja ymmärtämisen näkökulma on tässä yhteydessä aivan oleellinen, sillä musiikin
kautta sen ei-propositionaalisesta luonteesta johtuen olemme läsnä merkitysten
ja arvokkaan käsitteiden kanssa.
Emme niinkään tiedä ja kielellistä, vaan
koemme ja ymmärrämme musiikkia.
Musiikki auttaa meitä hahmottamaan
merkityksiä, suhteita ja arvokkaan suhdetta vähemmän arvokkaaseen. Terveyttä
ja hyvinvointia edistäviä argumentteja
käytettiin aineistossa paljon, mutta on
syytä korostaa, että musiikki ei ole kasvatuksen osana pelkkä terveystuote.
Useasti viitattiin musiikin edistävän
niin mielenterveyttä kuin hyvinvointia
ja musiikillisen toiminnan tarjoamien
ilmaisukanavien, merkitysten ja kokemusten ehkäisevän syrjäytymistä. Pohjavireenä kaikui vahvasti, että ihmiselämä
ei ole täyttä elämää ilman musiikkia.
Sivistys- ja kulttuuriviitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat sivistysihanne
koulutuksen lähtökohtana sekä yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kulttuuri.
Musiikin avulla voidaan kehittää tällaista
osallistumista musiikillisen päätöksenteon ja yhteiseen musisointiprosessiin
osallistumisen kautta. Laajentaisin osallisuuden käsitettä tarkoittamaan myös
yksilön positiivista riippuvuussuhdetta
toisiin yksilöihin, eli intersubjektiivisuuden kokemista.
Välineellisen järjen ylivallan vastapainoksi voisi hyvin syntyä merkityksiä, intersubjektiivisuutta ja yhteisöä korostava
sivistysihanne. Niin kuin kanadalainen
filosofi Charles Taylor on argumentoinut, meidän ei tarvitse luisua kollektivismiin tai relativismiin puolustaessamme
autenttisuuden ihannetta ja kulttuuria,
joten sivistyksen pitäminen koulutuksen päämääränä ei ole väistämättä vanhentunut, vaan voisi olla tulevaisuuden
haasteisiin ja muutoksiin varautumisessa
pikemminkin varsin toimiva lähtökohta.
Millaisilla argumenteilla musiikinopetusta lopulta perustellaan yleissivistävässä
koulussa? Varsinainen argumenttien
jäsentäminen tuotti useita, osittain itsestään selviäkin, perusteluita musiikinopetuksen tueksi. Ne ovat perusteluiden
arkkityyppejä ja olen muotoillut ne
tiivistettynä kahdeksaan argumenttien
perustyyppiin. Nämä perustyypit puolestaan ovat sisällä argumentaation viitekehyksien neljässä ulottuvuudessa.
Keskeinen oivallukseni oli, että musiikkikasvatusta puolustavat argumentit
perustuivat hyvin erilaisille taustaolettamuksille kuin uusliberalistiset koulutuspoliittiset linjaukset, mikä tuotti
ristiriidan keskusteluun. Tämä ristiriita
selittää mielestäni musiikkikasvatuksen
puolestapuhujien aktiivisen argumentoinnin, vaikka musiikinopetusta vastustavia
puheenvuoroja ei liiemmin löytynyt.
Taideaineiden asemaa heikentäneiden
uudistusten argumentit verhoutuivat kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämien
ydinopetussuunnitelman, perustaitojen
vahvistamisen ja tehokkuuden markkinaehtoisen väistämättömyyden taakse.
Taustalla oli ja on edelleen koulutuspolitiikan uusliberalistinen korostus, jossa sivistys ja musiikki osana sitä ei vastaa
tehokkuuden, markkinavoimien, hyödyllisyyden asettamiin haasteisiin.
kautta itseksi tulemisen ja osalliseksi kasvamisen. Kulttuurisesta ja sivistyksellisestä näkökulmasta voisi olla mielekästä tarkastella osallisuutta kasvatuksen
päämääränä ja arvoihanteena. Vallitsevan
pirstaloitumisen ja riippumattomuuden
vastavoimaksi voisi ottaa positiivisen
riippuvuuden osallisuuden kautta.
Useassa eteläisen Afrikan kulttuurissa
on muodossa tai toisessa käsite ”Ubuntu”, joka on eräänlainen ontologinen
määritelmä. Vapaasti suomennettuna se
tarkoittaa: Minä olen, koska sinä olet. Se
kuvastaa nimenomaan yksilön olemassaolon muotoutumista toisten kautta ja
riippuvuutta muista yksilöistä. Tämän
pohdintani tarkoitus on herättää keskustelua ja tuoda toivottavasti uuttakin
näkökulmaa musiikkikasvatuskeskusteluun.
Pro gradu-tutkimukseni on julkaistu Jyväskylän yliopiston verkossa, mikäli haluaa syventyä siihen tarkemmin.
FM Timo Kovanen
Ovatko musiikkikasvattajat siis vain
konservatiivisia, vanhakantaisia ja muutosvastarintaisia änkyröitä, jotka eivät
ymmärrä maailman ja koulun yhteiskunnallisen roolin muuttuneen? Osa saattaa
ollakin, mutta siitä huolimatta musiikin
vahvemmalle asemalle yleissivistävässä
koulussa löytyy vahvat perusteet.
Musiikinopetuksen päämääräksi voisi
kiteyttää autenttisuuden ja dialogisuuden
Kirjoittaja toimii musiikinopettajana Jyväskylän Lyseon lukiossa ja jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopiston musiikin
laitoksella.
Musiikkikasvatuksen perustelut
Musiikki on tärkeä oppiaine yleissivistävässä koulussa, koska se
1.
On itsessään arvokasta inhimillisen elämän ja kulttuurin erottamaton osa-alue.
2.
On yhteydessä ihmisen tunteiden kautta arvoihin ja siten arvotietoisuutta
kehittävää.
3.
Edistää oppimista ja kehittää tiedonkäsittelyn prosesseja.
4.
On oleellinen itsen kasvun, itsetunnon ja persoonan kehittymisessä.
5.
Kuuluu kulttuurisen ja sivistyneen ihmisen yleissivistykseen.
6.
On ihmisen kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen olemisen kannalta
välttämätöntä.
7.
Merkityksellisyyden kokeminen ja ymmärtämisen.
8.
Kehittää yhteisöllisyyttä ja luo positiivisia riippuvuussuhteita yksilöiden välille eli tukee intersubjektiivisuutta.
15
Musiikkikasvatuksen arkea
MUSIIKIN OPETUSTILOJEN SUUNNITTELUOPAS
Pitkään odotettu ja jo aika pitkään
työstetty valtakunnallinen musiikin
opetustilojen suunnitteluopas on valmistumassa.
Tuleva opas on konkreettinen ohjekirja
niin perusparannuskohteiden suunnitteluun kuin uusien koulujen perustamiseen
liittyvissä kysymyksissä.
Musiikin oppimisympäristö
Tavoitteet
Nyt työstettävän suunnitteluohjeen
tarkoitus on tehdä näkyväksi, mitä
musiikkitunneilla nykyisin tapahtuu ja
millaisia välineitä opetuksessa käytetään.
Samalla tuodaan myös opetustilojen
suunnitteluprosessia tutuksi musiikinopettajille.
Musiikin opetustilojen suunnitteluohje
tuotetaan musiikin oppimisympäristön
suunnittelu ja ohjeistamishankkeessa.
Hanke on Koulujen Musiikinopettajat
ry:n, Opetushallituksen ja Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskuksen
yhteishanke. Rahoittajina ovat OPH:n ja
Hgi:n Opev:n mediakeskus, josta käsin
projekti organisoidaan. Työryhmissä ovat
edustettuina valtakunnan musiikkikasvatuksen kenttä laajasti ja asiantuntijoita
suunnittelun ja tilaamisen eri osa-alueilta. Lisäksi seurataan erilaisten koulujen
hankkeita ympäri Suomea ja kerätään
kentän mielipiteitä ja kommentointia
ohjeen suunnasta ja sisällöistä.
Koulun musiikinopetus on eräänlainen
musiikkikulttuurien kokoontumispiste.
Sen tulee olla avoin kaikenlaisille
musiikillisille ilmiöille, uusimmista kokeellisista teknologioista vuosisatojen
muotoilemaan, alati soivaan traditioon.
Musiikkikasvattajan
työskentely-ympäristö
Musiikin opetustilat ovat myös musiikinopettajan työtilat. Niiden tulee olla turvalliset ja toimivat myös pitkää työuraa
ajatellen. Melutasot on voitava pitää turvallisilla lukemilla monivuotista, pitkäaikaista altistumista ajatellen. Työskentelyn ergonomia on otettava huomioon jo
suunnitteluvaiheessa.
Musiikin opetustilojen varustaminen,
ryhmä 2
Musiikinopetuksen työtavat ja sisällöt
määrittävät
varustuksen,
soittimet
ja laitteet sekä kalustuksen. Äänentoisto ja muu esitysvarustus, mm. TVTlaitteet, liittyvät opetuksen kaikkien osaalueiden toteuttamiseen. Niiden tulee
pääsääntöisesti olla kiinteästi asennettuja.
Musiikkiluokan soitinvarustus on nykyisin hyvin laaja: Eri soitinryhmiä on
oltava opetuksellisesti tarkoituksenmukainen määrä. Soitinvahvistimet ja muut
tarvittavat musiikkitekniset laitteet tulee
sijaita niin ikään tarkoituksenmukaisilla
paikoilla. Näille kaikille on myös osoitettava tarpeellinen tilavaraus.
Ohjeistuksen työstäminen
Musiikkiluokan suunnittelu vaatii hyvin
monipuolista asiantuntemusta. Ohjeistuksen työstäminen jakaantuu neljään
vaiheeseen. Nämä neljä vaihetta edustavat eri näkökulmia musiikkiluokkaan
ja siellä tapahtuvaan opetukseen. Näitä
vaiheita edustavat neljä työryhmää.
Pedagoginen
lähtökohta, ryhmä 1
Suunnittelun lähtökohta
tämän
ohjeistuksen
mukaan on musiikinopetuksen pedagogissa
ja opetussuunnitelman
mukaisissa tavoitteissa.
Ne määrittävät opetuksen sisällöt ja työtavat. Oleellista on siis
määritellä mitä ovat
musiikinopetuksen keskeiset työtavat ja miten
nii-tä musiikinopetuksessa toteutetaan.
Uusi opettajanpöytä. Kuva: Juha Unkari
Tärkein työtapa on eittämättä musisointi.
Seuraavaksi tärkein lienee musiikin kuuntelu. Musiikkiliikunta on myös keskeinen
työtapa suomalaisessa musiikkikasvatuksessa. Musiikin tuntemuksen opettelussa
hyödynnetään edellisten lisäksi hyviä esitysteknisiä valmiuksia.
Opettajapöydästä tulee luokan esityslaitteiston komentokeskus miksereineen, tietokoneineen ja muine äänen muokkaus-,
tallennus- ja toistolaitteineen.
Suunnittelun eri teknisten alueiden
merkitys, ryhmä 3
Suunnittelutyöryhmän tehtävänä on
löytää tavat kirjata ymmärrettävästi pedagogiikan ja varustamisen määrittelemät
toiminnan vaatimukset niin, että on mahdollista suunnitella toimivat ja tarkoituksenmukaiset musiikin opetustilat.
Osa-alueita ovat:
Arkkitehtisuunnittelu, akustiikkasuunnittelu, sisustussuunnittelu, audiosuunnittelu joka on selvästi uusi asia musiikin
opetustilojen suunnittelussa, sähkö-, ilmastointi- sekä muu LVI-suunnittelu.
Suunnitteluprosessissa on löydettävä
sopivat ja riittävät tilat sekä itse musiikinopetukseen että varastointiin. Akustiikan
on sovittava sekä sähköisesti vahvistettuun musiikkiin (bändisoitto), että
erilaisilla akustisilla instrumenteilla
musisointiin. Tilassa on voitava laulaa
vaivatta ilman mikrofoneja ja kuunnella
musiikkia tallenteilta hyvällä äänenlaadulla. Kalusteita on voitava siirtää ja
pinota pois tieltä. Nykypäivän musiikin
opetustiloissa on oltava monipuoliset
musiikinteknologiset varusteet. Kiinteä
kaapelointi pitää lattiat siistimpänä ja
takaa häiriöttömän signaalitien. On myös
huomioitava erillisen äänisähkön sijoittelu opetustilaan, valaisun ja ilmastoinnin
äänettömyys ja niin edelleen, ja niin edelleen.
Musiikkiluokasta on voitava suunnitella
toiminnallisesti, akustisesti ja visuaalisesti innostava musiikin oppimisympäristö.
Tilaajien ja rakennuttajien ryhmä,
ryhmä 4
Tämän ryhmän edustajat todellisuudessa päättävät minkälaista suunnittelua
tilataan, miten urakat lasketaan ja miten
musiikinopetuksen uudet vaatimukset
huomioidaan. Tulevan ohjeen tarkoituksena on saada nämä tahot sitoutettua
musiikin opetustilojen asianmukaisen
suunnittelun tilaamiseen.
Yhteinen työstämisalusta verkossa
Suunnitteluoppaan tekemisessä käytetään
myös jo tehtyjen, tai suunnitteilla olevien
rakennus- ja perusparannushankkeiden
myötä saatua tietoa. Keskeistä on löytää
ne tekijät, joilla asiantunteva suunnittelu
johtaa onnistuneiden musiikin opetustilojen rakentamiseen.
Musiikin opetustilojen suunnitteluoppaan työstäminen tapahtuu verkossa.
Hankkeen yleiselle sivustolle kootaan
tietoa työryhmien työstämästä ohjeistuksesta. Siellä olevia luonnoksia ja ehdotuksia voi kommentoida ja niissä olevaa
materiaalia käyttää jo heti soveltuvin osin
uusissa musiikkiluokkien suunnitteluprojekteissa.
Sivuilta löytyy myös tietoa musiikin
oppimisympäristöhankkeesta yleensä,
työryhmien kokoonpanot työstämisen
aikataulut ja esimerkkikoulujen esittelyt
ja muuta.
Musiikinopettaja Kari Linna luokassaan. Kuva: Juha Unkari
konsultoinnissa ja materiaalin keräämisen luokittelussa. Näkyvä edistyminen
oli hidasta.
Varsinainen Musiikin opetustilojen suunnitteluopas ilmestyy syksyllä 2011. Tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa.
Tämä kuluva kevät, 2011 on tiivistä materiaalin keräämisen, työstämisen ja esittelyn aikaa. Nyt sivuillemme kootaan
työryhmien työn tuloksia, eri kohteiden
ratkaisuja ja ongelmia, varustamisluonnoksia ja äänentoistoesimerkkejä, tuloksia suunnittelun uusilta alueilta ja muuta
asiaan kuuluvaa.
Tarkemmat tiedot, hankkeen seuranta ja
kaikki edellä mainittu osoitteessa:
www.musiikki.meke.wikispaces.net
Juha Unkari
musiikinopettaja
Aleksis Kiven koulun, Helsinki
projektipäällikkö
Musiikin oppimisympäristö-hanke
Missä mennään
Hanke on ollut työn alla jo vuoden 2008
lopusta. Vuoden 2009 alussa luotiin suunnitteluohjeen työstämisen toimintamalli,
edellä kuvattu neliportainen työstäminen
ja työryhmien työskentely käynnistettiin.
Vuoden 2010 aikana työskentelyn pääpaino oli esimerkkikoulujen hankkeiden
Musiikin opetustila oikeassa käytössä. Kuva: Juha Unkari
17
NAXOKSEN MUSIIKKIKIRJASTO TAIPUU MONEKSI
KMO:n kevätpäivillä päästään tutustumaan Naxos Music Libraryyn. Unisono
kurkisti monipuoliseen verkkopalveluun jo etukäteen. Klassisen musiikin
kuuntelupalvelun lisäksi tarjolla on
paljon muutakin - myös opetuksen
tueksi.
“Naxos Music Library on klassisen
musiikin kuuntelupalvelu, joka toimii
internetissä. Pääasiassa musiikki on klassista, mutta sen lisäksi tarjolla on jonkin
verran maailmanmusiikkia, modernia
jazzia, popmusiikkia sekä vanhempaa
bluesia ja jazzia. Siellä on myös kiinalaista musiikkia, rentoutusmusiikkia ja
luonnonääniä”, kertoo Fg-Naxoksen
markkinointipäällikkö Annika Koivisto.
Musiikin lisäksi NML:stä löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi jokaisesta levystä
löytyy etu- ja takakansi, koko booklet
sekä tarkat esittäjätiedot jokaisesta raidasta. Levyjä ja ääniraitoja on runsaasti
ja valikoimaan lisätään viikoittain satoja
uusia äänitteitä. Materiaali on luokiteltu
säveltäjän, artistin tai vaikka genren mukaan ja selkeä hakutoiminto auttaa etsinnässä. Palvelusta löytyy yli 320 levymerkin kokonainen tai osittainen katalogi.
Levymerkit kuten Ondine, Alba ja BIS
takaavat, että suomalainen musiikki on
palvelussa hyvin edustettuna.
“Naxoksen idea on ollut alusta asti tuottaa klassista musiikkia mahdollisimman
laajalla valikoimalla edulliseen hintaan
niin, että se on kaikkien saavutettavissa”,
Koivisto sanoo.
Pääasiassa englanninkielinen Naxos
Music Library sisältää myös musiikinopetuksessa hyödyllisiä ominaisuuksia.
Palvelu ei ole ilmainen, vaan koulun
tulee ostaa lisenssi. Yksi lisenssi vastaa
yhtä käyttäjää kerrallaan ja on voimassa
vuoden. Useampi oppilas voi kuitenkin kirjautua palveluun yhdessä samalta
koneelta tai vuorotellen, joten jokaiselle oppilaalle ei tarvitse hankkia omaa
lisenssiä. Lisenssin hinta määräytyy sen
mukaan, kuinka monta lisenssiä hankitaan. Yli kahdestakymmenestä lisenssistä
saa jo tuntuvan alennuksen.
“Jos koululla on vain vähän rahaa
käytettävissään, mutta halutaan käyttää
Naxoksen musiikkikirjaston äänitteitä,
voi yksikin lisenssi olla hyödyllinen”,
itsekin musiikinopettajaksi opiskellut
Koivisto toteaa. “Opettaja voi käyttää
lisenssiä opetustilanteessa, jos luokassa
on tietokone, internet ja kaiuttimet, johon
tietokone voidaan yhdistää.”
Kaikkea NML:n kautta soitettua musiikkia voidaan esittää julkisesti, sillä Naxos
omistaa kaikki oikeudet palveluunsa
sisältyvään musiikkiin. Maailmanlaajuisesti palvelua käyttävät jo useat
oppilaitokset ja kirjastot. Ruotsissa myös
muutamat orkesterit ovat ottaneet Naxos
Music Libraryn käyttöönsä, jolloin konsertissa esitettäviin teoksiin voi tutustua
ilmaiseksi etukäteen orkesterin kotisivuilla NML-linkin kautta.
Klassisen musiikin historian opettamisen
apuna Naxos Music Library on Annika
Koiviston mukaan erinomainen. Opettaja
pystyy soittamaan omia soittolistojaan
palvelun kautta musiikintunnin historiaosuuden yhteydessä. Enää ei tarvita erillisiä CD-levyjä, levynvaihtoihin kuluvaa
aikaa tai kadonneiden levyjen etsintää.
Kappaletta klikkaamalla soittolistalla
avautuvat täydelliset tiedot kappaleesta ja
esittäjästä. Sen kautta pystyy avaamaan
myös säveltäjän biografian, josta löytyvät säveltäjän kaikki teokset ja jokaisesta
teoksesta kaikki NML:stä löytyvät levytykset.
Etenkin Naxoksen musiikkikirjaston
junioriosasto (junior section) on hyvä
apuväline opetuksessa. Siellä esitellään
muun muassa orkesterin instrumentteja soittimen historian, ääninäytteiden ja
tähtisoittajien avulla.
“Koska esimerkkejä on paljon, tämä on
helppo vaihtoehto opettajalle. Opettajan
ei tarvitse itse kaivaa äänitteitä omasta
kokoelmastaan, vaan musiikki löytyy
yhden linkin takaa Naxoksen musiikkikirjastosta”, Koivisto sanoo.
Naxoksen musiikkikirjaston junioriosastolta löytyy myös englanninkielistä
lastenmusiikkia sekä laulettuina että ins-
trumentaaliversioina. Englanninkielinen
äänikirja “The Story of Classical Music”
kertoo hauskasti ääniesimerkkejä hyödyntäen klassisen musiikin historiasta.
NML:n lisäosista löytyvät klassisen
musiikin sanakirja, musiikkitermien
ääntämisopas, oopperoiden juonenkäänteet ja kokonaiset libretot alkuperäiskielellä sekä suurten, tunnettujen
sävellysten analyysejä nuotti- ja kuunteluesimerkein. Klassisen-, jazz- ja maailmanmusiikin historiaa voidaan opiskella
erityisessä opiskeluosiossa (study area)
selkeiden tekstien sekä kappale-esimerkkien avulla. Äänikirjat taas selittävät
klassisen musiikin ja oopperan historiaa ja taidesuuntausten ominaispiirteitä.
Musiikkivalikoimaan mahtuu myös operetteja ja musikaaleja alkuperäis-castingilla sekä elokuvamusiikkia.
“Naxoksen musiikkikirjastosta löytyvät
melkeinpä kaikki harvinaiset teokset ja
säveltäjät, mutta myös ne tärkeimmät ja
tunnetuimmat, joihin yleensä aina viitataan, kun puhutaan klassisen musiikin
historiasta”, Koivisto sanoo.
Naxos toimii samalla tavalla kuin Spotify ja siinä on vapaa sanahaku. Palvelu toimii myös iPhonessa ja iPadissa.
iPhonen aplikaation voi ladata iTunesista
ilmaiseksi. Opettaja pystyy säätämään
tunnuksille aikarajan, jolloin oppilaat
voivat kirjautua palveluun myös oppituntien ulkopuolella.
“Suosittelen palvelua erityisesti musiikin
historian ja klassisen musiikin analyysin
opettamiseen. Palvelusta löytyy myös
aina hyvää taustamusiikkia erilaisiin
tarkoituksiin, vaikka oppilaiden rentouttamiseen”, Koivisto summaa.
Lisätietoja Naxos Music Librarysta voi
kysyä suoraan Annika Koivistolta numerosta 050 3644 477 tai sähköpostilla:
[email protected].
NAXOS
Naxos levy-yhtiön perusti vuonna 1987 saksalaisen Klaus Heymann. 25 vuoden aikana Naxos on noussut maailman suurimmaksi klassisen musiikin levy-yhtiöksi, jolla on
monipuoliset digipalvelut. Omia julkaisuja Naxos tuottaa noin 250 vuodessa. Sen lisäksi
yhtiöllä on kansainvälisiä jakelusopimuksia itsenäisten levy-yhtiöiden kanssa.
Naxos Music Libraryn operatiivisena johtajana toimii Andy Doe, joka vastasi aikasemmin
Spotify:n klassisen musiikin levymerkeistä. Suomessa Fg-Naxoksella on 5 työntekijää,
jotka vastaavat myynnistä, markkinoinnista, promootioista ja lokaaleista tuotannoista.
Alunperin 80-luvulla niin sanotusti halpa levymerkki on noussut laajan valikoimansa
ansiosta laajuudeltaan ja ulottuvuuksiltaan tärkeimmäksi klassisen musiikin merkiksi.
JUSSI RASINKANGAS SÄVELTÄÄ JA OPETTAA
Jussi Rasinkangas opiskeli luokanopettajaksi Oulussa. Nyt opetusvuosia on
takana 25 ja sävellystyötä melkein
yhtä monta. Viidentoista vuoden ajan
arki on jakautunut kahden työn välillä
niin, että alkuviikot opetetaan ja loppuviikon Rasinkangas keskittyy täysipäiväisesti säveltämiseen. Aina sävellystyö ei noudata tiettyä aikaa. Sitä voi
tapahtua milloin ja missä vain.
Musiikkia Rasinkangas on säveltänyt
sekä aikuisille että lapsille. Lastenmusiikista alkaneen sävellystyön pääpaino on nykyään kevyessä musiikissa,
mutta 2000-luvulla myös joulumusiikista on tullut rakas sävellystyön kohde.
Säveltäminen on tyylistä riippumatta samanlaista. “Työ työnä ja yhtä vakavasti
otetaan kaikki tyylit, kun säveltämään
ruvetaan”, Rasinkangas toteaa. “Tykkään
sävellystyöstä. En edelleenkään koe, että
säveltäminen kyllästyttäisi. Se on aina
mukavaa, tosin joskus aika kuluttavaakin.”
Aikuisille Rasinkangas on säveltänyt
yli tuhat kappaletta. Levytettyjä lastenlaulujakin on vuosien varrella kertynyt
toista sataa, mutta kappaleet ovat seilanneet irrallisina lauluina pitkin maailmaa
äänitteissä ja oppikirjoissa. Rasinkangas
halusi koota lastenlaulut yhteen sarjaan
hyvälle jakelijalle, jotta ne olisivat saatavilla. Ensin syntyivät Lasten Musaboxi
cd - ja dvd sarjat. Aivan hiljattain on puolestaan koottu ”Lasten musikaalit” -sarjat. Esityskäyttöön valmiit kokonaisuudet sisältävät äänitteen, nuottijulkaisun ja
konsertin juontotarinan. Kokonaisuuksia
on kasassa tällä hetkellä kolme.
“Se laulu, kun valmistui tuli sellainen
tunne, että tässä on monta hyvää palasta
kohdallaan.”
Suvi Teräsniskan Jussi Rasinkangas on
tuntenut lapsesta saakka ja ollut mukana
hänen urallaan alusta asti. Teräsniska
on levyttänyt Rasinkankaan sävellyksiä
koko kirjon eli niin lastenlauluja, iskelmiä kuin joulumusiikkiakin.
Kolme vuotta sitten Rasinkangas alkoi
tehdä myös itse tekstejä sävellyksiinsä.
“Kyllä se helpottaa työtä, jos on valmis
suoraan sävellettävä teksti. Siinä on
puolet laulusta jo pöydällä”, Rasinkangas pohtii säveltämisen ja sanoittamisen
eroa. “Jos pitää teksti keksiä itse, siinä on
puolet lisää työtä ja tekstien työstäminen
on minulle erittäin työlästä, sanoittamiseen menee paljon enemmän aikaa kuin
säveltämiseen. Tekstin tekemistä oppii
kyllä arvostamaan, kun huomaa kuinka
vaikeaa se on. Pääroolini on kuitenkin
edelleen säveltäminen.”
Säveltäjän uransa aikana Rasinkangas
on työskennellyt useiden eri sanoittajien kanssa. Sävellystyö alkoi aikanaan
yhteistyöstä sanoittaja Juhani Konolan ja
sovittaja Ismo Koskelan kanssa. Miehet
tutustuivat yhteisessä työpaikassa ja sen
tiimoilta syntyi musiikkikasvatuksellisen
yhteisö, Musarit. Musareista on lähtenyt
maailmalle monia muusikoita ja laulajia
kuten Suvi Teräsniska.
Kaksi erilaista ammattia ovat hyvä vastapaino toisilleen, säveltäjä on yksin ajatustensa kanssa ja opettajana taas pääsee ns.
Jussi Rasinkangas lapsena
ihmisten ilmoille. Musiikkiin opettaminen toi tietyt pelisäännöt ja antoi raamit
lastenmusiikin säveltämiselle.
“Siitä tietää minkälaiset lastenlaulut toimivat luokassa ja miten vaativia lauluja
lapsille voi tehdä”, Rasinkangas kuvailee.
Kotimaisen lasten musiikin taso on Rasinkankaan mielestä ollut monipuolinen
ja laadukas. Hannikaisen Malmstenin
ja Helismaan lastenlaulut toimivat
hänen mielestään edelleen myös kouluissa. Nykyaikaisilta esiintyviltä lastenmuusikoilta taas löytyy mielenkiintoisia
omia teemoja, kuten heavya, rokkia,
tarinaa ja leikkiä. Jussi Rasinkankaan
mielestä koulujen musiikinopetuksen
hyvänä peruspilarina toimii lastenlaulut.
“Kutosluokkalaisetkin tykkäävät vielä
laulaa lastenlauluja”, hän muistuttaa.
“Tosin he kuuntelevat tietenkin täysin
erilaista musiikkia.”
“Halusin koota lauluja yhteen, että olisi mahdollisimman selkeä paketti esimerkiksi kouluille. Sellainen johon voi
helposti tarttua”, Rasinkangas sanoo.
“Materiaalia on kertynyt, kun ahkerasti
työskentelee ja moneen suuntaan.”
Rasinkangas nimeää oman tuotantonsa
lastenlaulusuosikeikseen kappaleen On
syksy niin ihmeellinen ja Ystävyyden
laulu. “Ne on kasettiversiona aikanaan
levytetty joskus 88–89 Musareitten toimesta. Ne on ihan ensimmäisiä sävellyksiäni ja niitä on ehkä eniten julkaistu
oppikirjoissa.”
Joulumusiikin puolelta suosikiksi nousee
Suvi Teräsniskan muutama vuosi sitten
levyttämä Hei mummo, jonka on sanoittanut Vexi Salmi.
Jussi Rasinkangas (oik.) on tehnyt yhteistyötä myös
sanoittaja Vexi Salmen kanssa
19
Puheenjohtajalta
Johanna Nurmesniemi-Heino
puh. 0400 832482
[email protected]
Pysähtyikö aika? Tältä on muutaman
kerran viimeisen kuukauden aikana tuntunut.Viime vuoden tapaan lausuntojen
deadlinet eivät paina päälle eikä kalenteri ole täynnä palavereja ja kokouksia.
Voi vain toivoa, että tehty työ ei mennyt hukkaan. Vai onko tämä vain tyyntä
myrskyn edellä?
Vuosi avattiin taas näyttävästi Educamessujen merkeissä. Tarjolla oli kaikelle opetusalan henkilöstölle todella
monipuolisia luentoja ja messut ovat
nähtävyys jo itsessään. Vaikka yksin
menisit paikalle niin tuttuihin törmää
varmasti.
Messujen ehkä merkittävin tapahtuma oli
koulutuspaneelikeskustelu, johon osallistuivat puolueiden puheenjohtajat. Keskustelussa nousivat esille opetusryhmien
koot, tuntijakouudistus, koulutuksen voimavarat, tasokurssit ja esille nousi myös
ns. koulutarkastajat. Paneelikeskustelu
oli selvä avaus tulevalle eduskuntavaali kampanjoinnille. Jos lupaukset lunastetaan niin mm. opetusryhmien koot
pienenevät ja koulutuksen säästöt lopetetaan.
Opetusministeri Henna Virkkunen sanoikin avatessaan messuja, että perusopetuksen yleisten tavoitteiden uudistaminen ja tuntijaon uudistus ovat
ensimmäinen koulutuspoliittinen seikka,
johon seuraavalla hallituskaudella tulee
tarttua. Se mitä uuteen hallitusohjelmaan
lopulta kirjataan jää nähtäväksi kun uusi
hallitus on muodostettu.
Itse toivoisin, että koulutukseen ohjataan
lisää rahaa ja se korvamerkitään. Kuntien
säästökuurit opetustoimessa tulisi lopettaa välittömästi. Säästöjen aiheuttamia
laskuja saamme maksaa lasten ja nuorten
lisääntyvän syrjääntymisen ja pahoinvoinnin uhalla.
Koulujen Musiikiopettajat ry on aloittanut uuden vuoden uudistuneen hallituksen kera. Iloinen, pirskahteleva, idearikas, nuorekas – siinä sanoja, jotka hyvin
kuvaavat uutta hallitusta. Heidät voit
henkilökohtaisesti tavata KMO:n kevätpäivillä.
Uuden vuoden myötä myös Unisonolehtemme saa hieman uudenlaisen ulkoasun. KMO vastaa nyt yksin lehden
tekemisestä yhdessä monien lehteen
kirjoittavien ammattilaisten kanssa.
Rohkeasti katsomme tulevaisuuteen ja
uskomme, että saamme aikaan monipuolisen ja jäsenistölle mukavia artikkeleita
sisältävän lukupaketin.
Lisääntyvä valon ja keväänodotuksen
myötä toivotan teille voimia kevätlukukauden uurastukseen.
”Kevät tulee, kevät tulee, on aika lumen sulaa.
Kevät tulee, kevät tulee, on aika kulottaa.
Kevät tulee, kevät tulee, on aika lintujen laulaa.
Kevät tulee, kevät tulee, on aika kohta on kesän vuoro.”
(Simo 7v.)
Toiminnanjohtajalta
Satu Ristlakki
Puh. 050-5611393
[email protected]
TILKKUJA
Välillä tuntuu siltä, että koko elo on yhtä
tilkkua. Asioita asioiden perään, tätä
ja tuota, sieltä ja täältä. Sekavaa ja sottaista, epäselkeää ja pirstaleista. Suuret
kokonaisuudet häviävät silmistä, tilkut
täyttävät tilan ja niiden yhteen parsimien
tuntuu ylivoimaiselta.
neuvoloissa ja päiväkodeissa on musiikkikasvattaja antamassa erityisenvarhaista
musiikkikasvatusta pienokaisille. Virolaiset musiikinopettajat vievät laulun- ja
musiikinkulttuurin perimää eteenpäin
hyvissä puitteissa: poliittinen kanta on
erityisen musiikkipositiivinen.
voi singahtaa jo maaliskuun loppuun.
Silloin vietämme KMO:n kevätpäiviä
”näppärästi luoden”. Yhteiset päivät,
kollegojen näkeminen ja huippukouluttajat antavat valoa arkeen ja iloa työssä
jaksamiseen. Olet lämpimästi tervetullut
Apollon yhteiskoululle!
Ensimmäinen tilkku on täynnä turhautumista ja kantaa nimilappua ”tuntijako”.
Mikä ilo heille! Ja miten surulliseksi tulinkaan kun totesin faktoja meidän arjestamme.
Viimeisessä tilkussa kajastavat suuri
vastuu ja uusi vapaus. Pitkäaikainen
yhteistyö loppui Vamon kanssa vuoden
alussa, ja tämä on ensimmäinen vain
KMO:laisin voimin kasattu Unisono.
Vastuu on tietysti suurempi, mutta myös
vapautta ja tilaa on lehden sivuilla nyt
enemmän. Hienosti alkanut yhteistyö
päätoimittajamme Frida Ylösen kanssa
jatkuu, ja lehti tarjoaa jatkossa yhä enemmän KMO:laisia kiinnostavia aiheita
musiikkikasvatuksen eri osa-alueilta.
Osallistu sinäkin lehden tekoon ja lähetä
juttusi, juttuideasi tai palautetta esimerkiksi suoraan päätoimittajallemme.
Kuten toisaalta tästä lehdestä olet voinut
lukea, tuntijakoehdotus mureni politiikan
kiemuroiden alle. Uutisen kuullessani
frustroin oikein olan takaa. Lukuisat työtunnit, lausunnot, vierailut, kokoukset ja
tapaamiset - kaikki turhaanko? Vähemmästäkin ihminen kuumeen itselleen
nostattaa ja potee ahdistunutta olotilaa.
Pelastukseksi saapuivat kannustavat
kommentit kokeneemmilta tahoilta; ei
mikään ole mennyt hukkaan. - Ehdotus
oli kokonaisuudessaan huono, parempi
että kaatui, saamme uuden (ehkä) paremman.
- Järkeily on järkevää, totesin, mutta turhautumisen tunnetilkku jäähtyy
kuitenkin verraten hitaasti.
Toinen tilkku sai minut samaan aikaa
iloiseksi ja surulliseksi. Tutustuin alkuvuodesta syvemmin etelä-naapurimme
Viron musiikinopetuksen tilaan ja kulttuuriin. Tiesitkö, että virossa musiikinaineenopettajat opettavat kaikkia koululaisia aina ensimmäisestä luokasta
lähtien? Musiikki on mukana ylioppilaskirjoituksissa ja mm. varhaiskasvatukseen panostetaan niin paljon, että jo
Virolaisille kollegoille oli todella hämmentävää, kun yritin selittää, että meillä
aineenopettajat opettavat käytännössä
vasta seiskaluokalta, ja vaikka osa luokanopettajista tekeekin loistavaa työtä
ala-koulun musiikinopetuksessa, on olemassa paljon niitä kouluja, joissa lasten
musiikinopetus ala-koulun puolella jää
ohueksi.
Kuinka teidän päättäjät suostuvat tuollaiseen, kysyivät he? Eikö musiikki ole
heille tärkeää? Miten teillä on niin hyvät
Pisa tulokset vaikka teidän musiikinopetus on noin ahtaalla?
Hyvä kysymys. En tiedä. Mutta sen
tiedän, että suomalaiset musiikinopettajat
ovat mestareita venymään, taipumaan ja
joustamaan. Olosuhteet ovat heidät pakottaneet siihen. Ahtaissa puitteissa ammattilaiset saavat aikaan huimia tuloksia,
joista meidän tulee olla ylpeitä. Rinta rottingille!
Täytyy myöntää, että tällä kertaa voimat
riittävät vain yhden tilkun käsittelyyn
kerrallaan. Eikä se välttämättä ole huono
ratkaisu, vaikka nykyaikana tunnutaan
kovasti arvostavan suurien linjojen hallintaa ja isojen kuvien ymmärrystä. Minusta tilkut ovat kauniita. Ja tärkeitä. Sillä
jos yksi puuttuu, kokonaisuus särkyy, ja
reikähän siihen jää.
Seuraava on aurinkoinen tilkku! Kevätkukkia tulvillaan. Vaikka talvi vielä
painaakin ja lunta tuntuu riittävän, mieli
21
Yhdistysasiaa
KMO:N HALLITUS 2011
ESITTÄYTYY
olen: onnekas
asun: Espoon Vanttilassa
olen: musiikinopettaja
Mikkelin lukiossa
asun: Saimaan rannalla
Mikkelissä
asun: Helsingissä
kännykkä: aina lähellä
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: pitämään jalat tukevasti maan pinnalla
minut tekee iloiseksi: toteutuneet unelmat
vihaan: hössöttämistä
suosikkikouluaineeni: musiikki
tylsin tunti: historia
suurin ihanteeni: rohkeat ihmiset
suosikkiohjelmani: House
harrastukseni: liikunta eri muodoissaan
lempimusiikkiani: kaikki melodinen
täksi haluan tulla aikuisena: viisaaksi
suurin toiveeni: olla tulevaisuudessakin onnekas
kännykkä: 050-3220684
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: sirkka-liisa.huuhtanen (at) edu.mikkeli.fi
olen erittäin hyvä: neulomaan villasukkia :)
minut tekee iloiseksi: positiiviset ihmiset, motivoituneet opiskelijat ja
hiirenkorvat keväällä
suosikkikouluaineeni: ….. voi, siitä on jo niin kauan ….
tylsin tunti: -- ” -suosikkiohjelmani: esim. saksalaiset dekkarit
harrastukseni: neulominen, hillojen valmistus syksyllä, avanto, melonta
lempimusiikkiani: Sibeliuksen Viulukonsertto ei ole haalistunut vieläkään
suurin toiveeni: saada elää terveenä
kännykkä: 050 566 9786
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: puhumaan englantia
minut tekee iloiseksi: positiiviset ihmiset
vihaan: kateutta
suosikkikouluaineeni: musiikki
tylsin tunti: en muista
suurin ihanteeni: niitä on monta
suosikkiohjelmani: Hercule Poirot -sarja
harrastukseni: tanssi, patikointi, matkustelu, lukeminen ja kulttuuri
lempimusiikkiani: funk ja klassinen musiikki
täksi haluan tulla aikuisena: entistä monipuolisemmaksi ja taitavammaksi taiteilijaksi,
pedagogiksi ja musiikin ja kulttuurin ammattilaiseksi
suurin toiveeni: saada oma koira
asun: Kanta-Hämeessä,
Forssassa
olen: iloinen
asun: Kruununhaassa
olen: analyyttinen pohdiskelija ja hengenluoja
asun: Jyväskylässä Nisulassa
asun: Pienessä viihtyisässä
kerrostalokodissa
Helsingin Haagassa
kännykkä: on vanhan mallinen, mutta toimiva ja tarpeellinen kapistus
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: olemaan yltiöpositiivinen :)
minut tekee iloiseksi: musiikki, hyvät ystävät, liikunta
vihaan: aikaisia aamuherätyksiä, huoh...
suosikkikouluaineeni: musiikki, liikunta
tylsin tunti: sellainen, joka on EVVK...
suurin ihanteeni: taitavat muusikot, jotka taitavat paitsi soittamisen, ovat myös letkeitä persoonia
suosikkiohjelmani: Tartu Mikkiin
harrastukseni: hiihto ja muukin liikunta vuodenajasta riippuen
lempimusiikkiani: soittaa Dexter Gordon
täksi haluan tulla aikuisena: positiiviseksi ja aktiiviseksi ihmiseksi
suurin toiveeni: matka New Yorkiin
kännykkä: keittää korvaa
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: karppaamaan
minut tekee iloiseksi: oma aika
vihaan: kirjanpitoa ja kuitteja
suosikkikouluaineeni: matematiikka
tylsin tunti: historia
suurin ihanteeni: Inkeri Simola-Isaksson
suosikkiohjelmani: ?
harrastukseni: qigong, lenkkeily, käsityöt
lempimusiikkiani: klassinen, ei moderni
täksi haluan tulla aikuisena: olen sitä jo
suurin toiveeni: säveltää hittibiisi
kännykkä: iPhone 3GS
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: hämmästelyssä
minut tekee iloiseksi: unelmointi
vihaan: sotkeutuvia piuhoja
suosikkikouluaineeni: musiikki, historia ja filosofia
tylsin tunti: kyllä se on kuuden ja seitsemän välillä aamulla, kun joutuu heräämään
suurin ihanteeni: autenttisuuden ihanne
suosikkiohjelmani: Pasila
harrastukseni: kilpapyöräily, alppihiihto ja akateeminen höpsöttely
lempimusiikkiani: pohjoismainen kansanmusiikki, renessanssi polyfonia ja 70-luvun proge
täksi haluan tulla aikuisena: isäksi
suurin toiveeni: oppia viisautta
kännykkä: 0407479422
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: keksimään ideoita, joista ehdin toteuttaa vaan murto-osan
minut tekee iloiseksi: auringonpaiste
vihaan: välinpitämättömyyttä ja turhista asioista valittamista
suosikkikouluaineeni: kaikki taideaineet
tylsin tunti: silloin kun oppilaat vilkuilevat koko ajan kelloa
suurin ihanteeni: hmm... vaikeaa nimetä vain yhtä, mutta vastaan silti, että Hannele-anoppi
suosikkiohjelmani: olen pärjännyt 6 vuotta oikein hyvin ilman telkkaria,
mutta Frendejä ja Simpsoneita tykkään silti katsella
harrastukseni: lukuisa määrä sivusoittimia ja kirjojen lukeminen työmatkojen aikana
lempimusiikkiani: Vuokko Hovatta
täksi haluan tulla aikuisena: lapsena haaveilin kukkakauppiaan urasta, ehkä voisin pysyä
samassa alkukirjaimessa ja tähdätä paremmaksi kapellimestariksi
suurin toiveeni: olla joka päivä vähän edellistä viisaampi
olen: hallituksen
opiskelijajäsen
asun: Punavuoressa
asun: Malminkartanossa
Helsingissä
asun: Seinäjoella
olen: 48-vuotias lukion ja
yläasteen musiikin lehtori
asun: Seinäjoella ränsistyvässä
omakotitalossa kolmen tyttären ja koiranpennun kanssa
kännykkä: Nokialainen
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: puhumaan
minut tekee iloiseksi: kauniit maisemat ja hyvä kahvi
vihaan: sitä kun juoksee bussiin ja viime metreillä bussi lähtee nenän edestä
suosikkikouluaineeni: no musiikki!
tylsin tunti: ehkä fysiikka
suurin ihanteeni: liian vaikea... äiti?
suosikkiohjelmani: Frendit
harrastukseni: musiikin ohella, kirjat ja ulkoilu
lempimusiikkiani: tällä hetkellä mm. Magenta Skycode ja Owen Pallet
täksi haluan tulla aikuisena: osaavaksi ja onneliseksi
suurin toiveeni: on olla hyvä musiikinopettaja
kännykkä: 050-3540674
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: hukkaamaan kädessäni olevia papereita
minut tekee iloiseksi: aito hymy ja miljoona muuta asiaa
inhoan: talviautoilua
suosikkikouluaineeni: kaupalliset aineet
tylsin tunti: kemia
suurin ihanteeni: Gene Kelly
suosikkiohjelmani: American best dance crew, Dance, Britannia High, Glee
harrastukseni: hiihto, pyöräily, sauvakävely, kuntosali, kuoro
lempimusiikkiani: jazz, funk, lauluyhtyemusiikki (Rajaton ym.)
täksi haluan tulla aikuisena: tällä hetkellä olen se mitä haluankin
suurin toiveeni: että lapsillani menisi elämä niin että he voisivat olla tyytyväisiä siihen
kännykkä: 050-5288882
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: unohtamaan asioita
minut tekee iloiseksi: iloiset ihmiset
vihaan: aikaista herätystä
suosikkikouluaineeni: olivat musiikki ja liikunta
tylsin tunti: oli äidinkielen tunti, jos oli lauseenjäsennystä
suosikkiohjelmani: avara luonto
harrastukseni: musiikki, liikunta, moottoripyöräily ja nikkarointi
lempimusiikkiani: kaikki hyvin tehty musiikki
suurin toiveeni: pysyä terveenä
kännykkä: on minulle täysin korvaamaton, tekstiviestailu elinehtoni - nro 0400-573637
voit lähettää e-mailia osoitteeseen: [email protected]
olen erittäin hyvä: innostumaan, vetämään projekteja, aikatauluttamaan, tutustumaan
ihmisiin, kuuntelemaan, yliarvioimaan voimavarani
minut tekee iloiseksi: syvä yhteys toisen ihmisen kanssa, empatia, pyyteettömyys, lasten onnellisuus
vihaan: itsekkyyttä, muiden yli kävelyä, joustamattomuutta, kateutta
suosikkikouluaineeni: musiikin lisäksi englanti, psykologia
tylsin tunti: kemia, matikka
suurin ihanteeni: vahvat, valovoimaiset, empaattiset naiset: Inkeri Simola-Isaksson, Eija Ahvo, Soili Perkiö
suosikkiohjelmani: Punainen lanka, Glee, Greyn anatomia
harrastukseni: yltiöpäisten yleensä laulamiseen liittyvien projektien järjestely,
liikunta, lukeminen, matkustus
lempimusiikkiani: sielukas musiikki, Juha Tapio-tyyppinen - vihaan konemusiikkia
täksi haluan tulla aikuisena: ihmiseksi, joka harkitsee, ennenkuin toimii :/
suurin toiveeni: että lapseni elävät hyvän elämän, löytää sisäinen rauha
ITÄMERI CRUISE
TUO MUSIIKILLISIA TARINOITA ITÄMERELTÄ
Musiikkiteatteri Tapiolan (MusTa) ja
Improvisaatioteatteri Stella Polariksen yhteistuotantona syntynyt Itämeri
Cruise musikaali purjehti Helsingin
Kaapelitehtaalle tammikuun lopussa.
Toivoisin, että kaikissa kouluissa ja
musiikkioppilaitoksissa tehtäisiin yhteisöllisiä projekteja paljon, sillä nuoren kasvussa on tosi tärkeää yhdessä
toimiminen, kaverin auttaminen ja
keskinäinen kannustus.Taidekasvatus
fokukseen joka koulussa, toteaa projektin tuottajana toiminut Riitta Tikkanen.
Vuonna 2006 perustetun Musiikkiteatteri Tapiolan (MusTa) toiminnan tavoitteena on antaa nuorille tilaisuuksia
tehdä uudenlaista musiikkiteatteria ammattilaisten ohjauksessa, kertoo Riitta
Tikkanen. Syksystä 2010 alkaen MusTa
on toiminut musiikkiopisto Juvenalian
musiikkiteatterilinjana.
MusTan idea saattaa nuoret taiteilijat ja
musiikin harrastajat yhteistyöhön ammattilaisten kanssa on onnistunut hyvin.
Erilaisia musiikkiteatteri tuotantoja on
tehty vuosittain. Yhteistyökuviot ovat
olleet monipuolisia, kertoo Tikkanen.
MusTan ensimmäinen tuotanto Sillalta sillalle, vuonna 2008, perustui
kummisäveltäjämme Jukka Linkolan
musiikkiin, Histan häät -tuotanto samana
vuonna oli huikea matka herännäisyyden
ja koko Suomen historiaan Siionin virsien
sovitusten myötä. Ikimuistot ja ihanat
unelmat -produktio vuotta myöhemmin
rakensi sillan sukupolvien kuilun yli;
siinä kohtasivat MusTan nuoret ja Espoon työväenopiston seniorikuoro 63+,
hymyilee Tikkanen.
Tärkeää on myös antaa tilaisuuksia
nuorten omalle tuotannolle. Kysyin
Ikimuistoihin säveltäneeltä Henna Helasvuolta kesällä 2009, haluaisiko hän
tarttua Marita Linkolan alkuperäisideaan Tarinoita Itämereltä ja tehdä uuden
musiikkiteatteriteoksen MusTalle. Vastaus oli myönteinen – Itämeri Cruise
syntyi, kertoo Tikkanen teoksen syntyvaiheista.
Tuntui tietysti aivan mahtavalta saada
tuottaa jotain omaa näin suuressa mittakaavassa, naurahtaa säveltäjä Henna
Helasvuo. Olen tehnyt musiikkiteatteria ennenkin ja säveltänyt yksittäisiä
kappaleita, mutten koskaan kokonaan
omaa teosta. Sävellysurakka oli tietysti
siinä mielessä työläs, että materiaalia oli
saatava kasaan paljon, mutta sävellys ei
minulle ole sinänsä mitään työtä, vaan
palkitsevaa ajanvietettä, hän toteaa.
Esityksen tähtinä loistavat MusTan nuoret taiteilijat IC-orkesterin luotsaamana.
Harjoitteluprosessi on ollut raskain työvaihe varmasti itse kullekin, niin myös
minulle, kertoo Tapiolan lukiossa viimeistä vuotta opiskeleva Helasvuo. On
vaikea katsoa sitä kaaosta, joka kaikkien
prokkisten tietyssä vaiheessa vallitsee,
ja erityisen vaikeaa se oli nyt, kun kyseessä oli oma biisi. Stressinsietoa on
harjoiteltu, hän jatkaa naurahtaen. Kaikki
on kuitenkin mennyt tosi hyvin, ja tuskin
maltan odottaa esityksiä!
Tikkanen muistuttaa, että parhaimmillaan musiikkiteatterityö kouluttaa rakentavaan vuorovaikutukseen ja vuoroin
vaikuttumiseen. On annettava ja luotava
tilaa kaikkien ideoille päästä lentoon.
Avain onnistuneeseen prosessiin on kunnioitus ja nöyryys taiteen edessä. Yhteinen taiteellinen prosessi antaa toivottavasti eväitä koko elämän kestävään
kasvuun, hän toteaa.
Satu Ristlakki
Sieviä kaloja ja
kauniita lauluja
Musiikkiteatteri Tapiola ja Stella Polaris:
Itämeri Cruise. Sävellys ja laulujen tekstit
Henna Helasvuo. Libretto Helasvuo, Emma
Hynnä ja Sanna Tirkkonen. Ohjaus Jens
Walentinsson. Kapellimestari Joonas Junttila. Valot Ainu Palmu. Tuottajat Riitta Tikkanen ja Kaarina Etto.
Itämeri Cruisella sattuu ja tapahtuu. Risteilykansa virtaa lankongia pitkin laivaan
ja aktivistit osoittavat mieltään satamassa.
Kun joukkoon sotketaan vielä utelias toimittaja, merelle kadonnut rakastaja ja mykkä
huilisti, ei myrskyltä voida välttyä. Onneksi
Itämerelle mahtuu myös iloista laineiden liplatusta ja seesteistä tyyneyttä.
Henna Helasvuon musiikki on mielenkiintoista ja monipuolista. IC-orkesteri selviytyy
vaikeistakin kappaleista erinomaisesti ja
livemusiikki antaa esitykselle hersyvää lisämaustetta. Vaikka tarina ja sanoitukset jäävät
musiikin jalkoihin, niitä ei ehdi kaivata. Esityksen kiihkeä rytmi ja vie mukanaan.
Laulusuoritukset ovat onnistuneita ja nuoret näyttelijät rohkeita ja varmoja. Laulujen voima piilee upeissa kuoro-osuuksissa,
jotka jättävät soolot jalkoihinsa. Esitystilan
akustiikka on hyödynnetty oivaltavasti –
kuoro liikkuu tilassa rakentaen erilaisia äänimaisemia ja kaikuja. Etenkin liikkeestä ja
äänestä syntyvä, vellova meri esityksen
alussa on huikea.
Episodeittain etenevä Itämeri Cruise on viihdyttävä kokonaisuus, joka henkii tekemisen
riemua. Omiksi suosikeikseni kappaleiden
joukosta nosevat tyttöjen taidokkaasti ja suloisesti esittämä Olen kala ja poikien huumorilla höystetty, rehvakas ja reipas Soudetaan.
Itämerellisiä tunnelmia MusTan tyyliin. Kuva: Riitta Tikkanen
Frida Ylönen
25
1
1
Mene Internetiin ja
kirjaudu Orxteriin.
Avaa
Orxter
2
Valitse soitettava kappale
Orxter kirjastosta. Voit myös
tulostaa nuotit.
3
... ja soita
kanssamme
2
Valitse
kappale
3
• Harjoittele ja soita orkesterin
säestyksellä.
• Opi lisää joka päivä.
• Orxter, tietokone ja Internet
– kaikki mitä tarvitset!
www.orxter.com
© Oy Orxter Ltd, 2011
Lähettäjä:
Koulujen Musiikinopettajat ry
Nahkahousuntie 5
00210 Helsinki
NAXOS MUSIC LIBRARY
KLASSISEN MUSIIKIN ONLINE-KIRJASTO MUSIIKKILUOKASSASI
Naxos on klassisen musiikin johtava tuotantoyhtiö. Se tuottaa vuosittain enemmän uusia äänitteitä kuin mikään muu levy-yhtiö
maailmassa. NaxosMusicLibrary (NML) tarjoaa Naxoksen koko tuotannon sisältäen myös historiallisia levytyksiä, jazzia,
maailmanmusiikkia ja erityisen klassisen musiikin koulutusosion. Naxoksen lisäksi NML-kirjastosta löytyy kymmeniä tuhansia äänitteitä
sadoilta eri levymerkeiltä.
NaxosMusicLibraryn musiikkia voi kuunnella (streaming) joko tietokoneen, matkapuhelimen tai iPadin kautta missä vain, milloin vain!
NML soveltuu erinomaisesti eri oppimisympäristöihin kouluista musiikkioppilaitoksiin ja yliopistoista kirjastoihin. Koulun
musiikkiluokkaa varten tarvitset vain NML-lisenssin ja tietokoneen internet-yhteydellä, niin yli 715 000 kappaleen online-kirjasto on heti
käytettävissäsi!
NaxosMusicLibraryn avulla säästät kirjaimellisesti aikaa ja rahaa. Ei enää kadonneita tai rikkoontuneita CD-levyjä nurkissa pyörimässä.
Ammattimaiset hakutoiminnot ja soittolistojen luominen helpottavat työskentelyäsi eikä NML tarvitse erillistä asennusta. Voit soittaa
musiikkia NML:n kautta vapaasti luokassa tai muussa julkisessa ympäristössä.
NaxosMusicLibraryä käyttää nykyään sadattuhannet yksityishenkilöt ja instituutiot ympäri maailman. Suomessa palvelu on käytössä liki
30 kirjastossa mukaanlukien Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunginkirjastot, Oulun yliopisto ja Sibelius-Akatemia.
FAKTAA NAXOS MUSIC LIBRARYSTA
TAMMIKUU 2011
•
•
•
•
•
Yli 715 000 kappaletta
Yli 50 000 albumia
Yli 320 levy-yhtiötä
Yli 14 000 säveltäjän biografiaa
Uusia julkaisuja lisätään päivittäin
GENRET MM.
•
•
•
•
•
•
•
Klassinen musiikki
Moderni jazz & Jazz legends
Folk/ Blues/ Gospel legends
Nostalgia (mm. musikaalit)
Maailmanmusiikki
Musiikkia ja puhetta (Music with Spoken word)
Pop ja rock
SISÄLTÄÄ MYÖS MM.
• Säveltäjien elämänkerrat ja teokset
kuuntelunäyttein
• Oopperat kokonaisina ja/tai lyhennettyinä
• Paljon maailman ensilevytyksiä ja harvinaisia teoksia
• Orkesterin instrumentit –esittelyn
• Oopperan ja klassisen musiikin historiaosuuden
• Opera/Classics explained -äänitteitä
• Klassisen musiikin sanakirjan
• Ääntämisoppaan kuuntelunäyttein
• Oopperoiden juonet
• Oopperoiden kokonaiset libretot
• Mahdollisuuden luoda omia soittolistoja
KLASSISEN MUSIIKIN KOULUTUSOSIO
JUNIOR-OSIO
• Klassisen musiikin Tarina
• Musiikkia lapsille
• Tapaa orkesterin instrumentit
OPISKELU-OSIO
• Opiskelumateriaalia ja -ohjeita klassisen
musiikin eri aiheisiin
• Aiheita mm. Musiikin muoto, musiikin historia,
maailmanmusiikki, kamarimusiikki, ooppera,
minimalismi, romantiikka jne.
• Kuuntelukysymyksiä, sisältäen otteita musiikista.
Tenttikysymyksiä yleisimpiin musiikin pääaiheisiin.
TESTAA ILMAISEKSI
Käy sivuilla www.naxosmusiclibrary.com ja testaa palvelua ilmaiseksi 15
minuutin ajan. Huom! NaxosMusicLibraryn kielivalinnat: englanti, ranska,
saksa, espanja, korea ja kiina.
Tervetuloa kuuntelemaan lisää NaxosMusicLibrarystä ja sen
soveltuvuudesta kouluympäristöön Koulujen musiikinopettajat
Ry:n kevätpäivillä la 26.3. klo 15.45.
Yhteydenotot (lisenssit, lisätiedot): Annika Koivisto/ Oy Fg-Naxos Ab.
E-mail: [email protected] Puh. 050-3644477