Klassikko uusiksi

Klassikko
uusiksi
Kulta Katriinan visuaalisen
identiteetin uudistus
Georgi Eremenko
Georgi Eremenko
Klassikko uusiksi
Georgi Eremenko
Klassikko uusiksi
Kulta Katriinan visuaalisen
identiteetin uudistus
Taiteen maisterin opinnäytetyö
Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Kiitos
Matti Remekselle, Juha-Pekka Reissille, Eriika Elonperälle
ja Aino-Maija Metsolalle
Klassikko uusiksi
Kulta Katriinan visuaalisen identiteetin uudistus
Georgi Eremenkon taiteen maisterin opinnäytetyö
Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Median laitos
Graafisen suunnittelun koulutusohjelma
2012
Sisällys
0. Johdanto
10
1. Brändin lyhyt hyllyikä
12
Brändit ovat kaikkialla
12
Brändin lyhyt hyllyikä
13
Brändi uusiksi
14
Mikropizzaparadoksi15
Brändiuudistus ja positiointi
16
Ensitreffeillä marketissa
17
2. Kulta Katriinan visuaalisen ilmeen uudistamisen
lähtökohdat ja tavoitteet
20
Klassikko uusiksi
Kahvin historia Suomessa
Suomalaiset kahvibrändit tänään
Kulta Katriinan pakkaukset vuosien varrelta
20
22
24
28
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
30
Uusi Kulta Katriina
30
Logo32
Kuvitus34
Typografia36
Värit38
Uudet kupit
40
Uudet jauhatussymbolit
42
Uusi pakkaus
44
4. Ilmeen muut sovellukset / B2B ja HoReCa
50
Messuosasto52
Kassi54
Kangas 55
Myyntiesite56
Myymälämateriaalit58
Lavapahvi59
HoReCa / Kahvipussit
60
HoReCa / Kahvikuppi
62
HoReCa / Myyntilaatikot
63
HoReCa / Kahvilamateriaali
64
5. Ilmeen muut sovellukset / kuluttajamarkkinointi
66
Making of -filmi
68
Kahvirasia70
Kahvimitta72
Kahviot74
Raitiovaunu76
Beetle80
Kuumailmapallo (konsepti)
84
TV-mainos86
Printtimainonta (konsepti)
88
Printtimainonta (lopullinen toteutus)
89
6. Päätelmät
90
Lähteet92
10
0. Johdanto
Opinnäytetyöni aiheena on Meira Oy:lle tehty Kulta
Katriina –kahvin pakkauksen visuaalisen ilmeen uudistus.
Uudistus lähti tarpeesta raikastaa ja nuorentaa pakkauksen ilmettä. Pakkauksen haluttiin viestivän paremmin Kulta
Katriinan brändin uutta positiointia ja puhuttelemaan
paremmin nuorempaa kohderyhmää. Pakkausuudistuksen
edetessä suunnittelutyö laajeni koskemaan koko Kulta
Katriinan brändin visuaalista ilmettä ja sen lukuisia sovelluksia.
Kulta Katriinan uudistuksen taustalla on kahden hengen suunnittelutoimisto Eremenko & Metsola Oy, jossa
olen osakkaana yhdessä Aino-Maija Metsolan kanssa.
Projektin art directorina vastasin kaikista uuden visuaalisen ilmeen suurista linjoista sekä graafisen suunnittelijan
roolissa jokaisen sovelluksen yksityiskohdista. Aino-Maija
Metsola puolestaan osallistui projektin eri vaiheissa ideointiin ja ilmeen kuvituksen suunnitteluun sekä toteutti
oheistuotteena myytävän kahvirasian kuvituksen.
Opinnäytetyöni alussa pyrin kertomaan yleisellä tasolla brändiuudistusten menetelmistä, tarpeista uudistusten
taustalla sekä onnistuneen brändiuudistuksen edellytyksistä kohdistaen näkökulmani vahvasti elintarvikebrändeihin
ja pakkaussuunnitteluun. Pakkauksella on selkeästi aivan
11
erityinen asema elintarvikebrändin mielikuvien rakentajana
ja myyjänä – The International Trade Association Marketing At Retail -järjestön tekemän tutkimuksen mukaan 76%
ostopäätöksistä tehdään edelleen kaupassa.
Opinnäytetyöni tavoitteena on uuden Kulta Katriinan
visuaalisen ilmeen esittelyn ohella valottaa suunnitteluprosessin vaiheita: ongelmanasettelua, tehtyjä ratkaisuja sekä
niiden perusteluja.
12
1. Brändin lyhyt hyllyikä
1. Brändin lyhyt hyllyikä
Brändit ovat kaikkialla
Sosiologi Joel-Yves Le Bigot on tutkinut brändien roolia
ihmisen eri ikävaiheissa ja päätynyt seuraavanlaiseen kiteytykseen: 2–3-vuotiaana lapsi alkaa paikallistaa kaupallisia nimiä ja 4–7-vuotiaana tuotenimet alkavat varastoitua
mieleen. Viimeistään 8-vuotiaana lapsi havahtuu siihen,
että kaikki mitä mainoksissa sanotaan ei välttämättä olekaan totta. 11–17-vuotiaat alkavat jo valita ja karsia tuotemerkkejä, mikä lopulta 18–24-vuotiaana johtaa itsensä
ilmaisemiseen brändien avulla. (Laakso 2004, 65)
Brändäys tuntuu ulottuvan kaikille elämän alueille.
Brändejä rakastetaan, vihataan, niiden perusteella tehdään ostopäätöksiä, niillä rakennetaan omaa identiteettiä.
Kulutuskriittisyyttä ja vihreitä arvoja viestitään kulutusvalinnoilla suosimalla ympäristöystävällisempää brändiä
vähemmän ympäristöstä huolestuneen brändin sijasta.
Sana ”brändi” on iskostunut pysyvästi suomalaiseen
arkikieleen ja ennen melko häilyvän brändikäsitteen on
alettu ymmärtää koskevan kaikkea ympärillä tapahtuvaa
viestintää. Käsitteestä on samalla tullut entistä todellisempi ja konkreettisempi. Brändit näkyvät yritysten taseessa,
niillä käydään kauppaa, ja niiden arvoa pystytään määrittelemään hyvinkin tarkasti. Facebook maksoi kuva-
13
bloggauspalveu Instagramista uskomattomat miljardi
dollaria. Kaupan kohteena ei suinkaan ollut Instagramin
silloiset seitsemän työntekijä, serverihuone ja kahvikeitin
vaan pienenen teknologiayrityksen tärkein pääoma, sen
lojaalit käyttäjät ja brändi – lupaus siitä, että puhelimen
pikkukameralla otetut kuvat näyttävät aina hyvältä ja ovat
hetkessä kaikkien ulottuvilla.
Brändi on idea, se on lupaus, visuaalinen ja verbaalinen
ilmaisu yrityksen tuotteelle tai palvelulle, tunneside tuotteen ja kuluttajan välille. Brändin tehtävänä on yksilöidä
tuote, palvelu tai yritys ja erotella se kilpailijoista. Erilaistaessaan tuotteitaan brändiä rakentamalla yritykset luovat
kuluttajiin kestäviä suhteita. (Malmelin, Hakala 2008, 27)
Lukuisten suomalaisten yritysten brändinhallinnasta
vastanneen Hannu Laakson mukaan sanaan brändi kiteytyy kuluttajan kokema lisäarvo, jonka vuoksi tuotetta ylipäätään ostetaan – ja kenties maksetaan myös parempaa
hintaa. (Laakso 2004, 14)
Laakso kiteyttää brändin olemuksen kirjassaan Brändit
kilpailuetuna: ”Brändi on se lisäarvo, jonka kuluttaja on
tuotteesta valmis maksamaan lisää verrattuna tavalliseen,
nimettömään tuotteeseen, joka kuitenkin täyttää saman
tarkoituksen. Tuotteita tarvitaan, mutta brändejä halutaan.” (Laakso 2004, 24)
Yritykselle brändi tarkoittaa kaikkea siitä, mitä yritys
tekee, miten se viestii, miltä se näyttää, miltä se kuulostaa
ja miten siitä puhutaan. (Malmelin, Hakala 2008, 18)
Brändin lyhyt hyllyikä
Brändi käsitteenä syntyi yli vuosisata sitten, nopeiden
yhteiskunnallisten muutosten ja teollistumisen seurauksena. Samalla brändiajattelu uudisti liiketoiminnan ja
markkinoinnin maailmaa. Brändin merkitys on korostunut
liiketoiminnassa, kun paine erilaistaa tuotteita ja palveluita
on kasvanut. Myös tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet,
mikä on ohjannut yritysten huomiota asiakkaiden ja brändin väliseen suhteeseen tuotteen sijaan.
Aikana, jolloin maapallo oli isompi, muutokset hitaampia, kuluttajat arvostivat pysyvyyttä ja vakautta, brändin
hyllyikä oli 20–30 vuotta. Yritykset vaalivat brändinsä
perintöä. Myöhemmin markkinoiden ja koko maailman
globalisoituminen on johtanut siihen, että brändin hyllyikä
on supistunut pariin vuoteen. (Fisher 2007, 8) Kuluttajian
Maailman tunnetuimpiin rapartististeihin lukeutuva Kanye
West esittelee Louis Vuittonille
suunnittelemansa lenkkarin.
14
1. Brändin lyhyt hyllyikä
asenteet ovat muuttuneet lähes päinvastaisiksi. Tuotteen tai
palvelun odotetaan olevan ajassa mukana ja ajankohtainen.
Elämme nyt kulttuurissa, joka odottaa jatkuvasti muutoksia. Haluamme vaihtoehtoja ja innostumme kaikesta
uudesta ja parannetusta. Yritykset painottavat muutoksen
tärkeyttä strategiassaan. (Fisher 2007, 8)
Ajan myötä etenevän kehitys muuttaa toimialan kilpailutilannetta yhteiskunnallisia rakenteita, kuluttajien mielipiteitä ja asenteita, teknologiaa, muotivirtauksia, jakeluteitä ja koko toimintaympäristöä. Brändin täytyy koko ajan
peilata itsensä muutokseen. Sen on pysyttävä jatkuvassa
liikkeessä, muuten se jää jälkeen.
iPhone 4, vieressään korkeampi,
ohuempi, kevyempi ja
nopeampi iPhone 5.
Samaan aikaan kuin kuluttaja etsii entistä parempaa
tuotetta tai palvelua, yritysten markkinointiosastoilla
mietitään kuumeisesti, mikä on alan seuraava iso juttu.
Muuttuvat trendit ja kuluttajien asenteet luovat painetta
brändiuudistukselle. Brändiuudistus on yritykselle strateginen voimanvara ja kilpailuvaltti. Brändiuudistuksesta on
tullut pysyvä tila, jota voi kutsua brändin rakentamiseksi,
mikä taas tarkoittaa koko liiketoiminnan rakentamista.
”Kyseessä on koko tulevaisuuden liiketoiminnan luominen niin, että yrityksen brändi erilaistuu kilpailussa ja
asiakkaat tulevat tyytyväisiksi. Ja pysyvät tyytyväisinä.”
(Laakso 2004, 237)
Brändi uusiksi
Brändi elää jatkuvassa syklissä, ja sen on säännöllisin aikavälein arvioitava muutoksia. Mikäli brändi ei enää resonoi
sen kohderyhmän kanssa on aika tehdä muutos. (Ambrose, Harris 2011, 18)
Uudistuksen on oltava sopivassa suhteessa siihen,
miten paljon muutoksen halutaan näkyvän. Muutos voi
olla hienovarainen ja kestää vuosia. Brändiä voi uudistaa
vähitellen raikkaammaksi ja ajanmukaisemmaksi. Jossakin
tapauksissa koko liiketoiminnan odotetaan muuttuvan. EriMaailman tunnistettavimman
brändin, Coca Colan pullon
muodon kehitys yli sadan
vuoden ajalta.
tyisesti tämä näkyy aloissa, jotka ovat lyhytaikaisia, kuten
muodin ja teknologian ympärille rakentuva liiketoiminta.
Brändin kehityksen on oltava näkyvämpää osoittaakseen
kuluttajille, että jotain uutta on tapahtunut.
Useimmissa brändiuudistushankkeissa joudutaan ensimmäisenä vastaamaan, mitkä ovat muutokset tavoitteet,
mitä osia brändistä halutaan säilyttää ja tuleeko uudistuksen olla hienovaraista vai halutaanko muutoksen olevan
radikaalimpi? (Wheeler 2006, 54)
15
Syitä brändiuudistukselle voivat olla tuotekehitys,
lisääntynyt kilpailu, markkinaosuuksien menetys, kopiointi,
muutokset hinnoittelussa, muutokset brändistrategiassa,
tuotteen uudet käyttötavat, pakkausmateriaalin ja sisällön
muutos. (Gordon 2005, 8)
Oli uudistuksen syy mikä tahansa, visuaalisen uudistuksen pitää heijastaa todellisia muutoksia yrityksessä.
Muutoksen pitää käynnistyä yrityksen sisältä ja edetä ulospäin visuaalisen ilmeen uudistuksena. Jos yritys päivittää
ilmeensä ilman että sen toiminnassa olisi tapahtunut muutosta, se luo turhia odotuksia joita se ei pysty täyttämään.
Oman kokemukseni mukaan edellinen väittämä ei
välttämättä päde, mikäli kyseessä on brändin facelift, joka
toimii usein perusteena pakkausuudistukselle. Pakkausta
uudistetaan hienovaraisesti sisällön ja usein myös markkinoinnin pysyessä entisellään. Tällöin pakkausuudistus
tehdään sen vuoksi, että kuluttaja kiinnostuisi ja löytäisi
tuotteen uudestaan kaupan hyllyltä. Pakkaussuunnitteluun
erikoistuneen Remes & Packart designtoimiston toimitusjohtaja ja Taideteollisessa korkeakoulussa professorina
toiminut Matti Remes korostaa, että brändinhaltijalla tulee
olla selkeä suunnitelma brändin kehityssuunnasta. Muutoksen ei tule olla liian nopea tai radikaali, jottei kuluttaja
menettäisi luottamustaan brändiin. Remes esittää, että paras tapaa pitää brändi ajanmukaisena on päivittää ilmettä
kerrallaan aina vain sen verran, etteivät kuluttajat välttämättä edes huomaa muutosta. He reagoivat alitajuisesti
uudistukseen, vaikkeivät pystyisi sitä tietoisesti tunnistamaan, Remes kertoo. (Remes, 2012)
Brändiä uudistaessa on nostettava esiin brändin vahvuuksia ja positiivisia mielenyhtymiä. Tunnistettavuuden
säilyttäminen ja olemassa olevien mielikuvien vahvistaminen osoittautuu useimmiten parhaaksi strategiaksi, koska
kuluttaja pystyy yhdistämään markkinointiviestinnän
johonkin jo mielessä olevaan. (Laakso 2004, 151)
Tuote, kilpailutilanne, brändit muuttuvat, mutta arvot
pysyvät samoina. Arvot ovat brändin ytimessä ja luovat
perustan jokaiselle uudistuksille.
Mikropizzaparadoksi
Tunnettuuteen liittyy eräs inhimillisen käyttäytymisen
peruspiirteistä: ennestään tutusta asiasta on helpompi
pitää. Erityisesti alhaisen mielenkiinnon tuoteryhmissä,
kuten päivittäistavarakaupan tuotteissa, tunnettuudella
eBay:n brändiuudistuksessa
on pystytty onnistuneesti
säilyttämään brändin
tunnistettavuus logon
muotokielen muuttuessa
merkittävästi.
16
1. Brändin lyhyt hyllyikä
on merkittävä rooli, sillä ostopäätökset ovat luonteeltaan
huomaamattoman nopeita. (Laakso 2004, 130)
Uutuuden kaipuu ja uudistumisen tarve liittyvät selkeästi korkean mielenkiinnon tuoteryhmään, jossa odotukset
brändiä kohtaan ovat korkealla. Kun mennään päivittäistavarakauppaan tilanne on toinen. Mitä alhaisemman mielenkiinnon tuoteryhmä, sitä epätodennäköisemmin kuluttaja
etsii vaihtoehtoisia tuotteita, jos on nykyiseen tyytyväinen.
Kerran syntyneet mielikuvat ovat sitkeässä, koska ne edustavat ihmisille tuttua ja turvallista. (Laakso 2004, 76)
Useimpien päivittäistavaroiden ostamisessa kuluttajat
kulkevat vaistonvaraisessa mielentilassa, jossa tietoista harkintaa käytetään hyvin vähän. Päätöksiin viitoittava, ylivoimaisesti merkittävin tekijä on tottumus. (Laakso 2004, 99)
”Hittituotteiden paalupaikalla kukoistavat Saarioisten
jauheliha- ja kinkkupizzat, seuraavina tulevat maksa- ja
lihaperunasoselaatikko. Siinä missä informaatioteknologia sekä markkinoinnin ja mainonnan toimiala tuuttaa
uutuuksia väsymättömällä tahdilla, kuluttajista moni
nojaa raukeasti taaksepäin ja avaa television. Sieltä tulee
suosittu viihdeohjelma. Punajuurisalaatti, perunalastut ja
irtomakeiset maistuvat ohjelman lomassa yhtä hyviltä kuin
edellisinäkin lauantai-iltoina.” (Laakso 2004, 76)
Monet tutkimukset vahvistavat käsitystä siitä, että tunnettuus johtaa myös pitämiseen. Esim. brändiä on mainostettu laajalti, se on ollut toimialalla jo pitkän aikaa, se on
menestyksekäs ja siitä tulee haluttu.
Brändiuudistus ja positiointi
PepsiCo uudisti Tropicanaappelsiinimehubrändinsä
vuonna 2009. Uudistuksella
haettiin modernimpaa
ilmettä klassikkotuotteelle.
Radikaalin uudistuksen jälkeen
pakkauksen ilme muuttui paljon
alkuperäisestä. Tropicanan
symboliksi muodostunut
appelsiini ja mehupilli saivat
väistyä, tilalle tulivat kuva
mehulasista ja moderni
typografia. Brändiuudistuksen
myötä mehun myynti laski 20%.
Kahden kuukauden ja 35 000
000 dollarin tappion jälkeen
PepsiCo päätti palauttaa
vanhan pakkauksen takaisin
käyttöön.
Brändiä uudistaessa tulee olla pitkäjänteisen johdonmukainen, sillä brändiin liittyvien mielikuvien muuttaminen
voi hävittää koko siihen asti rakennetun mielikuvallisen
pääoman, jolloin tie vie ulos kuluttajaan mielestä. Vaikeus
piilee tasapainoilussa brändimielikuvan säilyttämisen ja
ajanmukaisena pitämisen välillä (Laakso 2004, 262)
Brändiuudistuksen tulisi muistuttaa prosessina positiointia, jonka tarkoituksena ei ole luoda kuluttajan mieleen jotakin uutta ja erilaista tuotteesta, vaan vahvistaa
sitä mielikuvaa, joka jo on olemassa – edellyttäen luonnollisesti, että mielikuva on positiivinen ja liiketoiminnallisesti
otollinen markkinoinnin lähtökohta.
”Vahvat brändit näkevät päivänvalon vasta, kun viestit
kytkeytyvät kuluttajien mieliin halutulla tavalla.” (Laakso
2004, 262)
17
Ensitreffeillä marketissa
Pakkauksella on erityinen rooli brändirakentamisessa. Kaupassa pakkaus kommunikoi suoraan kuluttajalle, ja usein
se tarjoaa ensimmäisen fyysisen kosketuksen brändiin ja
itse tuotteeseen. Pakkaus on jatkuvasti suuren haasteen
edessä. Sen on lunastettava brändin lupaukset ja kuluttajan odotukset tuotetta kohtaan.
”Esihistoriallisen pakkauksen tehtävä oli hyvin yksinkertainen ja käytännönläheinen – varhaiset pakkaukset
toimivat astioina tavaran ja ruoan säilytykselle. Tavaroiden vaihdon ja kaupan yleistyttyä, pakkauksen tehtävät
ja muoto alkoivat saada nykyisen pakkauksen piirteitä.
Tuotteen ja sen valmistajan tunnistaminen muodostui
pakkauksen tärkeäksi tehtäväksi vasta merkantilismin
aikana, jolloin tuotteita alettiin markkinoida yhä suuremmalla säteellä tuotantolaitoksen ulkopuolelle.”
(Karjalainen 1982, 6)
Pakkauksen keskeiset tehtävät, kuten tuotteen suojaaminen ja jakelun mahdollistaminen ovat laajentuneet koskemaan koko brändiviestintää ja tuotteen myyntiä suoraan
kuluttajalle. (Järvi-Kääriäinen, Leppänen-Turkula 2002, 15)
”Kaupan rakenteen muuttuessa itsepalveluperiaatteella toimivaksi alkoi pakkauksen oma, aktiivinen myyjän rooli. Kuluttajan oli itse, ilman kaupan henkilökuntaa, tehtävä
valintansa eri tuotteiden välillä.” (Karjalainen 1982, 7)
Matti Remes kiteyttää pakkauksen tehtävän yhteen
asiaan. ”Pakkauksen tärkein tehtävä on auttaa myymään
enemmän. Muut tehtävät kuten tuotteen suojaaminen ja
ympäristön suojaaminen tuotteelta sekä jakelun mahdollistaminen on tälle päätehtäville alisteisia. Markkinatalousjärjestelmä on kehittänyt itsepalvelusysteemin eikä tunne
lähes lainkaan palvelua, pakkauksen tehtävä on siis myydä
tuotteensa.” (Remes, 2012)
Pakkaus siis toimii aktiivisena myynninedistäjänä, se
herättää kuluttajan huomion, viestii brändin arvoja, linkittää brändin mielikuvat tuotteeseen ja kiteyttää brändin
lupauksen.
Pakkauksen ulkoasulla on keskeinen rooli brändin ilmeen rakentajana. Pakkaus antaa tuotteelle kasvot ja määrittää sen, miten kuluttaja huomaa ja tunnistaa tuotteen
kaupassa. (Ambrose, Harris 16)
Kaupan hylly on kaikkein kilpailukeskeisin paikka.
Tutkimusten mukaan 76% päivittäistavarakaupan ostopäätöksissä syntyvät edelleen kaupassa. (POPAI, The Interna-
Neuvostoliittolainen
kondomi vuodelta 1983.
Pelkistetty pakkaus kertoo
olennaisen: valmistajan
(Armavirin kaupungissa
toimiva kumitehdas),
tuotteen nimen, korkean
A-laatuluokituksen sekä hinnan.
Pakkauksen rooli myyjänä
on vasta muotoutumassa
Neuvostoliitossa, jossa ei vielä
1980-luvulla tunneta vapaata
markkinakilpailua.
18
1. Brändin lyhyt hyllyikä
Suuret linjat, massat, lavat, erottuvuus ja tuotteen nopea löydettävyys ovat
tänä päivänä etusijalla pakkaussuunnittelussa. Kuva: Andreas Gursky
19
tional Trade Association Marketing At Retail, 2012) Tämä
asettaa pakkauksen erittäin tärkeään asemaan.
Matti Remeksen mukaan iso osa vähittäiskaupan
tuotteista on sellaisia, joita ei mainosteta lainkaan ja niiden
tuotteiden ainoaksi myyntimieheksi jää pakkaus ja sen
ulkoasu. Elintarvikeala on brändiherkin. Juuri elintarvikkeet
ostetaan eniten pakkausten perusteella ja juuri elintarvikekaupassa saa vähiten palvelua. Itsevalintafunktiosta johtuen hyllynäkyvyys ja -erottuvuus ovat ensisijaisen tärkeitä
pakkaussuunnittelussa. (Remes, 2012)
Kun pakkaus asetetaan hyllylle, mikään muu ei merkitse enempää, kuin pakkaus ja sitä ympäröivät muut pakkaukset, jotka kilpailevat kuluttajan huomiosta. (Wheeler
2003, 104)
Kilpailutilanteen takia pakkauksiin tehdään ratkaisuja
suhteessa kilpailijoiden pakkauksiin. Pakkausta ei voi ajatella ilman sen myyntipaikkaa ja kilpailijoita. Massana näkyvyys on aina erilaista kuin yksittäin tarkasteltuna, tämä
antaa lisähaastetta yksittäisen pakkauksen suunnitteluun.
(Remes, 2012)
Hyvä pakkaussuunnittelu myy, se on kilpailuetu.
Pakkauksen ilme, muoto, värimaailma auttavat brändin
erottumaan hyllyssä ja kiinnittämään kuluttajan huomion.
(Gordon 2005, 8) Pakkausta suunnitellessa suunnittelija
joutuukin miettimään, miltä pakkaus näyttää rivissä muiden kilpailevien pakkausten kanssa.
Matti Remes kertoo, että nykyisin pakkaussuunnittelut
aloitetaan aina puhumalla hyllynäkyvyydestä ja -houkuttelevuudesta. Toisin oli ennen, jolloin pakkauksia tarkasteltiin
yksittäisinä objekteina. (Remes, 2012)
Pakkaus rakentaa brändin. Mainonta on nopeaa ja
sen muistiarvo on heikko. Yksittäinen pakkaus rakentaa
brändiä viikkoja, niin kauan kuin viimeinenkin pisara on
puristettu. Pakkausta kosketellaan ja tarkastellaan läheltä.
Se on mukana kattauksessa. (Remes, 2012)
Pakkauksessa toteutuvat kuluttajan odotukset brändiä
kohtaan (Wheeler 2003, 104). Marketin hyllyjen välissä
vaeltava kuluttaja on kuin sokkotreffeillä brändin kanssa.
Kun hän kohtaa tuotteen ensimmäistä kertaa hänen on
ihastuttava myös sen ulkoiseen olemukseen ja pystyttävä
luottamaan pakkaukseen niin paljon, että hän voi ottaa
tuotteen mukaan kotiinsa.
Palkitun japanilaisen
teollisen muotoilija Naoto
Fukasawan suunnittelemat
mehupakkaukset erottuvat
hedelmän pintaa jäljittelevällä
ulkoasullaan.
20
2. Kulta Katriinan visuaalisen ilmeen uudistamisen
lähtökohdat ja tavoitteet
2 . Kulta Katriinan visuaalisen
ilmeen uudistamisen
lähtökohdat ja tavoitteet
Klassikko uusiksi
Kulta Katriina on kahvien klassikko, ja se on kuulunut suomalaisiin kahvipöytiin jo 70 vuoden ajan. Kulta Katriinaa
valmistaa helsinkiläinen, Suomen vanhimpiin kahvipaahtimoihin kuuluva Meira Oy. Kulta Katriina on Meiran vanhin
ja suosituin kahvimerkki sekä Suomen toiseksi suosituin
kahvibrändi.
Kulta Katriinan ilmeuudistuksen tavoitteena oli Meiran
halu nuorentaa ja raikastaa brändiä. Uudistuksen toivottiin tukevan uutta positiointia; brändin haluttiin tavoittavan paremmin aiempaa Kulta Katriinan kuluttajakuntaa
nuoremman kohderyhmän. Brändiuudistuksen erityisenä
tavoitekohderyhmänä olivat 25-40 -vuotiaat naiset. Lisäksi
uudella ilmeellä haluttiin herättää kauppiaiden huomiota
klassikkoa kohtaan.
Keskeisin pyrkimys uudistuksessa oli brändin raikastaminen ja sen tuominen ”uudelle vuosikymmenelle”. Uuden
ilmeen haluttiin viestivän paremmin brändin uutta lupausta vahvasta ja pehmeästä kahvista. Uuden pakkauksen
tuli olla edelleen linjassa Kulta Katriinan keskeisten brändiarvojen kanssa, erottua kilpailijoista sekä olla edelleen
tunnistettavasti tuttu Kulta Katriina.
Kulta Katriinaa on uudistettu vain vähän sen pitkän
21
Kulta Katriinan pakkaus ennen
viimeisintä uudistusta.
22
2. Kulta Katriinan visuaalisen ilmeen uudistamisen
lähtökohdat ja tavoitteet
historian aikana. Suomalaisen kahviklassikon pakkausuudistuksen sykli on ollut hidas ja muutokset hienovaraisia.
Edellisestä merkittävästä pakkausuudistuksesta ehti kulua
jo kymmenen vuotta, mikä on varsin pitkä aika elintarvikepakkaukselle. Pitkään samanlaisena hyllyssä ollut pakkaus
oli menettänyt huomioarvonsa ja vanhan pakkauksen
hillitty värimaailma erottui kilpailevien brändien rinnalla
huonosti kaupan hyllyssä. Kuluttajatestissä vanha pakkaus koettiin vanhanaikaiseksi ja staattiseksi kilpailijoiden
ollessa värikkäämpiä ja nuorekkaampia. Testien mukaan
kuluttajat kokivat vanhan pakkauksen sammuneeksi. Näytti siltä, kuin kahvipaketti olisi ollut hyllyssä niin kauan, että
se oli ehtinyt peittyä paksun pölykerroksen alle. Pakkauksen ruskeaa värimaailmaa kuvailtiin ”tunkkaiseksi” ja Kulta
Katriinaa ”mummon kahviksi, jota juodaan mökillä”.
Uudistuksen oli tarkoitus haasta juuri nämä mielikuvat.
Kahvin historia Suomessa
”Juomien joukossa kahvi, kaikista miellyttävin, kaikista
inspiroivin, ansaitsee kaiken meidän rakkautemme. Se
karkottaa unen tai tuo sen miellyttävänä ja kevyenä; se
ravitsee mielikuvitusta, se tekee alttiiksi iloisuudelle, helpottaa ruoansulatusta, haihduttaa päihtymyksen, antaa
lisää henkevyyttä niille, joilla sitä on, antaa sitä hetkeksi
niille joiden osaksi on tullut taivaiden valtakunta, vahvistaa
aivoja, poistaa verenkiertohäiriöt, sekä antaa varmemman
muistin.” Näin kuvaili ranskalainen kulinaristi Alexandre
Grimod de la Reyniére (1758–1839) kahvin miellyttäviä
vaikutuksia kaksisataa vuotta sitten. (Ignatiew-Aukia, Manninen 1998, 3)
Suomi on ollut vuosikymmeniä maailman kahvijuontitilastojen kärjessä, ja kahvia voikin kutsua suomalaisten kansallisjuomaksi. Kahvilla on Suomessa pitkä historia, ja sen
juontiin liittyy nostalgiaa, perinteitä, tapoja ja tottumuksia.
Kahvin historiasta Suomessa ja suomalaisesta kahvikulttuurista kirjoittaneen Mikael Anderssonin mukaan
varhaisin maininta kahvin saapumisesta Ruotsiin on vuodelta 1685, jolloin pieni määrä kahvia merkittiin lääkkeeksi
Göteborgin tullissa. Ensimmäiset suomalaiset tutustuivat
kahviin Ruotsin hovin palveluksessa jo 1600-luvulla, mutta
varsinaisesti kahvi tuli Suomeen vasta 1720-luvulla Turun
porvarien varustamissa laivoissa. (Andersson, 2005, 13)
Aluksi kahvia oli ainoastaan säätyläisten ulottuvilla.
Kahvin kulutuksen yleistyessä säätyläisten keskuudessa
23
valtiovallan suhtautuminen juomaan sai kielteisiä piirteitä.
Hyödyttömänä ja kalliina pidetty kahvi jakoi mielipiteitä.
Lisäksi sen uskottiin olevan terveydelle haitallista, mistä
johtuen kahvijuonti kiellettiin useaan kertaan 1700-luvun
aikana, Andersson kuvaa.
Kahvijuontikielto kumottiin lopullisesti vasta vuonna
1802. 1800-luvun kuluessa kahvi muuttui yhä selvemmin
harvinaisesta herkusta koko kansan juomaksi. Vuosisadan
lopulla kahvi oli jo miltei jokaisen suomalaisen saatavilla.
Tuotannon ja kuljetuksen tehostuessa sekä jalostustekniikan kehittyessä kahvi yleistyi edulliseksi arkijuomaksi
ja venäläisperäinen teekulttuuri, jolla oli vielä 1800-luvun
Suomessa melko vahva asema, jäi syrjään.
Valmiiksi paahdettu kahvi alkoi vähitellen saada jalansijaa kuluttajien keskuudessa. 1930-luvulla paahdetun
kahvin myynti ohitti paahtamattoman.
Pakkaustekniikka kehittyi 1930-luvulla, ja yhä useampi
kuluttaja siirtyi ostamaan kahvinsa pakkauksissa, joiden
sisältö jauhettiin valmiiksi myymälässä. Pakkauksia käytettiin myös kahvin markkinoinnissa: 1930-luvun lopulla
kahvia myytiin säilytyspurkeissa, joihin oli saatavissa liimapintaisia nimikelappuja. (Andersson 2005, 20)
Talvisota keskeytti kahvin maahantuonnin vuonna
1939, jolloin alkoi kahvin säännöstelykausi. Säännöstelyn
aikana suomalaiset joutuivat turvautumaan kahvinkorvikkeeseen tai –vastikkeeseen. Kahvinkorvike sisälsi noin neljäsosan aitoa kahvia, vastikkeessa kahvia ei ollut lainkaan.
Ensimmäinen sotien jälkeinen kahvilasti saapui Suomeen
vuonna 1946. Elintason noustessa sekä naisten siirtyessä
työelämään lisääntyi tarve saada käyttövalmista kahvia.
Kahvia myytiin entistä enemmän valmiiksi jauhettuna.
Valmiin kahvin säilyminen vaati uusia pakkausmenetelmiä
ja tämä asetti uusia vaatimuksia pakkaukselle.
1950-luvulla pulan hellitettyä teollisuus alkoi investoida
uusiin pakkauslaitteisiin samalla siirryttäessä kohti kahvin
itsepalvelumyyntiä. Kehitys toi mukanaan uusia keksintöjä,
jotka helpottivat itsepalveluun siirtymistä. Näihin kuuluivat
mm. avaruusteollisuuden luoma vakuumipakkaus. Ilmatiivis peltipurkki otettiin käyttöön Pauligilla vuonna 1955 ja
SOK:lla vuotta myöhemmin 1956. (Andersson 2005, 23)
Vakuumipakkausten kehitys jatkui ja varsinainen
alumiinifoliosta valmistettu vakuumipakkaus tuli käyttöön
1960-luvun alussa. Kahvi pakattiin 1990-luvulle asti vakuumipakkauksiin, jotka sijoitettiin pahvipakkausten sisälle.
(Andersson 2005, 23)
Kahvin vastiketta valmistettiin
yleensä raaka-aineista, joita oli
pula-aikana saatavilla. Turussa
vastikkeisiin voitiin lisätä jopa
tammenterhoa mausteeksi,
jolloin saatiin ”Ruissalokahvia”.
24
2. Kulta Katriinan visuaalisen ilmeen uudistamisen
lähtökohdat ja tavoitteet
Tänä päivänä Suomessa juodaan kahvia enemmän
kuin missään muualla maailmassa. Suomalaiset nauttivat
noin viisi kupillista kahvia päivässä henkilöä kohden. Tämä
tekee vuodessa noin 10kg kahvia henkeä kohden. (Andersson 2005, 14)
Suomalaiset kahvibrändit tänään
Suomessa toimii nykyisin kuusi kahvipaahtimoalan yritystä, joista suurin on Gustav Paulig Ab ja sen osuus Suomessa paahdetusta kahvista on 75 prosenttia. Toiseksi suurin
kahvinpaahtaja on helsinkiläinen Meira 20 prosentin osuudellaan paahdetun kahvin määrästä. Loput 5 prosenttia
jakavat pienet paahtimot, joista suurin on Robert Paulig.
”parempi
kahvi”
”arkikahvi”
”halpiskahvi”
Pienpaahtimoiden joukkoon kuuluvat myös Peter’s Coffee
Roastery, tamperelainen Mokkamestarit sekä Porvoon
Paahtimo Oy. (Andersson 2005, 45)
Suosituimmat kahvibrändit Suomessa ovat Juhla
Mokka, Kulta Katriina, Presidentti, Café Hieno, Costa Rica
ja Saludo. Reilun kaupan kahvit, esimerkiksi Cafe Original,
Meiran Reilu ja Classic Reko, ovat raivanneet tilaa perinteisiltä tuotemerkeiltä. (Kauppalehti, 2012) Suomessa
25
juodaan pääosin vaaleapaahtoista kahvia, jonka laatu on
tasaisen korkea. Kahvisekoitusten väliset makuerot ovat
pieniä, ja eron kahvin hinnassa muodostavat lähinnä kahvisekoituksissa käytetyt kahvilaadut ja brändin positiointi.
Suomalaiset kahvibrändit voi karkeasti jakaa kolmeen hintaryhmään, edullisiin kahveihin niin sanottuihin ”halpiskahveihin”, laadukkaisiin peruskahveihin ja premium-luokan
”parempiin” kahveihin. Jälkimmäisistä myydyimmät ovat
Pauligin paahtama Presidentti ja Meiran Café Hieno. Laadukkaat peruskahvit ovat Juhla Mokka ja Kulta Katriina, ja
ne muodostavat suurimman osan Suomessa myytävästä
kahvista. Saludo, Costa Rica ja Bellarom ovat halvemman
luokan kahveja. Halvemman luokan kahvien ryhmään
kuuluvat myös parin vuoden takaisen kahvin kallistumisen
takia suosiota kasvattaneet kauppojen omat brändit kuten
Rainbow ja Pirkka.
Kahvibrändien kuvasto
Viime vuosisadan alussa tavaroiden sarjatuotanto antoi
sysäyksen pakkaussuunnittelun ja etikettien kehitykselle.
Suomalainen kahviteollisuus alkoi saada ilmeensä vasta
siirryttyään kahvin irtomyynnistä valmiiksi pakatun kahvin
myyntiin 1920-luvulla. Paulig otti ensimmäisenä paahtimona Suomessa pakkaukset käyttöön vuonna 1924 muiden
paahtimoiden seuratessa perässä. (Hovi-Wasastjerna 1995,
21) Pakkausten painotekniikka oli siihen aikaan kehittymätön, pakkausten grafiikka painettiin pakkauksen päälle
liimattavaan etikettiin. Etiketin väripaletti oli yleensä
rajattu muutamaan väriin, mikä asetti rajoitteita suunnittelulle. Etiketin kuvituksessa ei voinut käyttää valokuvaa
ja kuvitukset olivat yleensä lähinnä yksinkertaisia kuvioita
ja vinjettejä. Ajalle tyypilliset trendit mainonnan suunnittelussa siirtyivät pakkauksiin tyyliteltyinä ja logomaisina
kuvioina. Pauligin ja Meiran Katriina-kahvin 1930-luvun
pakkauksia koristivat naisfiguurit. Naisfiguurin käyttö oli
suosittua amerikkalaisessa 1900-luvun alun mainonnassa,
esimerkkinä mm. Sun Maid rusinatyttö USA:ssa. (HoviWasastjerna 1995, 21) Pauligin tunnukseksi muodostunut
Paula-tyttö esiintyi etiketissä ensimmäisen kerran vuonna
1926, jolloin tyttö kuvattiin piirrettynä. Kilpailujen kautta
valitut Paula-tytöt ilmestyivät kahvipakettien koristuksiksi
vasta 1950-luvulla. Jo tätä ennen naisfiguuri oli esiintynyt
Pauligin Fancy kahvinlisäkepaketissa ja kahvipurkissa. (Hovi-Wasastjerna 1995, 21) Meira lanseerasi Katriina-tyttönsä
Kulta Katriinan tunnukseksi
muodostunut Katriina-tyttö
esiintyi Katriina-kahvin
ensimmäisestä pakkauksesta
lähtien vuodesta 1937 aina
vuoteen 1968 asti, jolloin
pakkaukseen tuli kuppi ja
kahvikannu. Naisfiguurin käyttö
mainonnassa ja pakkauksissa
oli siihen aikaan tyypillistä.
Esimerkiksi Paulig käytti
omassa markkinoinnissa Paulatyttöä.
26
2. Kulta Katriinan visuaalisen ilmeen uudistamisen
lähtökohdat ja tavoitteet
Suomalaisten kahvipakkausten kuvastoa. Vanhoissa kahvipakkauksissa esiintyivät
naiset ja eksoottiset maisemakuvat kahvin alkuperämaista. Myöhemmin kuvat
vaihtuivat siroihin kultareunaisiin kahvikuppeihin, jotka viestivät kahvihetken
erityisyyttä.
27
vuonna 1937 tuodessaan Katriina-kahvin markkinoille. Tyttöä käytettiin Katriina-kahvin ensimmäisestä pakkauksesta
lähtien aina vuoteen 1968 asti.
Suosittujen naisfiguurien lisäksi pakkauksissa kuvattiin
eksoottisia aiheita kuten maisemakuvia kahvin alkuperämaista, kauppalaivoja ja trooppisia kasveja.
1930-luvun pakkauksen ulkoasun ikä oli pitkä ja etikettejä uudistettiin harvoin. Etiketin ominaisuuksiin kuului
pitkäikäisyys verrattuna moniin muihin mainoskuviin. Kun
etiketti oli kerran rekisteröity tavaramerkkirekisteriin, ei
sitä muutettu vähäisessäkään määrin ilman uutta rekisteröintiä. (Hovi-Wasastjerna 1995, 6) Etiketti ikään kuin
sinetöi brändin.
Pakkausalan painotekniikan kehittyessä ja fleksopainomenetelmän yleistyessä pakkausmateriaalille pystyttiin
painamaan entistä parempilaatuista kuvaa ja värillisen
valokuvan ja liukuvärien käyttö tuli mahdolliseksi.
1960-luvulla kahvipakkausten kuvamaailma koki suuren muutoksen. Eksoottisista kuvituksista ja naishahmoista
luovuttiin, ja siirryttiin käyttämään valokuvaa. Pääosaan
nousi kahvikuppi ja mustaksi keitetty kahvi.
Pakkauksissa esiintyvät koristeelliset kupit ja kahvipannut, jotka olivat tyypillisiä Suomeen Ruotsista kulkeutuneelle kahvikulttuurille, ovat pitäneet pintansa näihin
päiviin saakka. Tästä voikin päätellä, että vaikka kahvin
juonti on Suomessa nykyään hyvin arkinen asia, liittyy suomalaiseen kahvikulttuuriin edelleen ajatuksia ja mielikuvia
kahvihetken erityisyydestä ja kahvista erityisenä juomana.
Tämä näkyy hyvin suomalaisten kahvibrändien pakkauksista ja siitä, miten kahvia markkinoidaan Suomessa. Kahvimainoksissa ja pakkauksen kuvituksissa kahvia kaadetaan hienoihin siroihin kultareunaisiin kuppeihin (Pauligin
tapauksessa kuppi on kokonaan kultaa). Kulta Katriinan ja
Pauligin pakkausten tunnuksiksi muodostuneet kultaiset
kahvikupit viestivät ylellisyydestä ja arvokkuudesta. Hienostopiirien esineiden ja tapojen kauneus ja loisto houkuttelivat aikoinaan tavallista rahvasta, joka pyrkii saavuttamaan kahvin leimaamaa statusta ja elintasoa. Juhlavat
kahvipannut, kauniit astiastot ja kahvikupit ovat edelleen
voimakkaasti läsnä kahvin mainonnan ja pakkaussuunnittelun kuvastossa.
28
2. Kulta Katriinan visuaalisen ilmeen uudistamisen
lähtökohdat ja tavoitteet
Kulta Katriinan pakkaukset
vuosien varrelta
1937
1954
1966
Katriina-kahvi syntyy. Pakkauksen
siluettimainen kuvitus esittää
myöhemmin tunnukseksi
muodostunutta Katriina-tyttöä.
Logo on ladottu fraktuuralla, joka
on 1930-luvulla laajasti käytetty
kirjasintyyppi. Kahvipaketin
materiaali on paperia.
Kulta Katriinaa alettaan paahtaa
vuonna 1954 SOK:n 50-vuotisen
taipaleen kunniaksi. Uutta paahtoa
markkinoitiin juhlahetkiin sopivana
”korkealaatuisena kestikahvina”.
Peltirasian Katriina-tyttö saa
kultaisen taustan, muilta osin
pakkauksen ulkoasu noudattaa
edeltäjiensä linjaa.
Pakkaus saa uuden ilmeen.
Katriina-tyttö kuvataan
yksityiskohtaisemmin: hän on
kääntynyt ja katsoo kutsuvasti
kohti katsojaa. Uusi Katriina-logo
on ladottu vahvalla ja modernilla
kirjasintyypillä. Peltirasiasta tuttu
kulta siirtyy paperisen pakkauksen
taustaan. Pakkausuudistuksen
myötä otetaan käyttöön
uusi, aikaisempaa varmempi
pakkausmenetelmä. Uuden
pakkauksen ohut metallikalvo
pystyy säilyttämään kahvin
tuoreuden jopa vuosikausia.
1953
1960
1968
Katriina-kahvia aletaan
paahtaa uudella, jatkuvalla
paahtomenetelmällä. Samalla
otetaan käyttöön uutena
pakkausmateriaalina peltirasia,
joka säilyttää kahvin aromit
paperipakkausta paremmin.
Pakkauksen ulkoasu pysyy samana.
Katriina-pakkauksiin ilmestyy
Aromitaltio-tunnus. Tunnus viestii,
että kahvi on pakattu aikaisempaa
tiiviimpään, aromit säilyttävään
pakkaukseen.
Kulta Katriina –pakkaus uudistuu
ja alkaa muistuttaa nykyistä
pakkausilmettä. Pakkauksessa
esiintynyt naishahmo vaihtuu
kupilliseen kahvijuomaa.
Pakkausmenetelmien ja
painotekniikan kehitys
näkyvät uuden pakkauksen
moniväripainatuksena. Kulta
Katriina katsottiin kuuluvan
kahvien valioluokkaan. Uusi
pakkaus viestii arvokkuutta.
29
1971
1987
2005
Katriina-kahvista tehdään värikäs
Katriina Weekend –sesonkipaahto.
Pakkauksen yllättävä, raikas ja
vahvasti omaa aikaa kuvaava
kuvitus poikkeaa iloisesti ruskeasta
perusilmeestä.
Pakkaus uudistetaan
hienovaraisesti. Kuvamaailman
arvokkuutta tavoitteleva luonne
säilyy. 1980-luvun alussa kahvi
pakataan vakuumipakkauksiin.
Kulta Katriina –pakkauksen
kahvikuppi saa rinnalleen toisen
höyryävän kupin. Kaksi kuppia
viestivät yhteisöllisyyttä – kahvista
nautitaan yhdessä. Kultainen kannu
väistyy ja tilalle jää tyhjyydestä
esiin nouseva kahvisuihku.
Pakkauksen kultaisuus korostuu
kupeissa.
1976
1995
2008
Perinteinen vaaleapaahtoinen
Kulta Katriina saa rinnalleen
tummanpaahtoisen Kulta Katriinan.
Pakkauksen pahvikuori
jätetään pois Kulta Katriina –
pakkauksista. Uuden pakkaustavan
myötä pakkausjätettä syntyi
kotitaloudessa noin kolmannes
aikaisempaa vähemmän.
Pakkauksen uudistus on
hienovarainen, kuppi vaihtuu
modernimpaan, Arabian kullattuun
Myrna-malliin.
Kulta Katriina –pakkausta
uudistetaan hienovaraisesti.
Taustalta katoaa mystinen
kahvisuihku. Pakkauksen
pääroolissa säilyvät edelleen
Kulta Katriinalle tunnusomaiset
kultareunaiset kupit ja
kahvinruskea värimaailma.
30
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
3. Kulta Katriinan
pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin
peruselementit
Uusi Kulta Katriina
”Kulta Katriinan uusi ilme on tuoksua, lämpöä, hehkuvia
auringonnousuja, rauhassa valmistettuja aamukahveja,
eväsretkiä metsään, kuumaa juomaa termospullosta, yhdessäoloa ja päivän parhaita hetkiä”.
Näin kuvailimme uuden brändi-ilmeen suunnittelun
taustalla vaikuttaneita mielikuvia uuden Kulta Katriinan
lanseerausta varten.
Uuden Kulta Katriinan pakkauksen suunnittelun taustalla oli pyrkimys luoda uusi, visuaalisesti rikas ja erottuva pakkaus, joka kommunikoisi paremmin uutta brändin
lupausta vahvasta ja pehmeästä kahvista. Pakkausuudistus
antoi sysäyksen koko Kulta Katriinan visuaalisen ilmeen
uudistamiselle. Uusi pakkaus sisälsi uuden ilmeen kaikki
peruselementit: uuden logon, kuvituksen, typografian,
uudet kupit ja raikastetun värimaailman. Pakkaus toimikin
myöhemmin ohjeistuksena brändin muiden sovellusten
uudistamiselle. Uudistettaviin sovelluksiin lukeutuivat lukuisat painotuotteet, markkinointi- ja myymälämateriaalit.
Toimeksiantoon kuuluivat myös raitiovaunun ja auton teippauksen suunnittelu, messuosasto ja markettien yhteyteen
pystytettävät Kulta Katriina -kahvioiden uuden brändin
mukaiset teippaukset. Lisäksi suunnittelimme yhdessä
31
kuvittaja Aino-Maijan Metsolan kanssa Kulta Katriinalle
uuden peltipurkin.
Toteutuneista sovelluksista muodostui laaja kokonaisuus, jonka kautta syntyi Kulta Katriinan brändin uusi
visuaalinen ilme uuden kahvipakkauksen ollessa uudistuksen ydin.
Kuvat: vialiivia.blogspot.fi, silmukkasolmu.blogspot.fi,
yksivaihde.net
32
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
Logo
Kulta Katriinan uuden logon sulava ja elävä
viiva tuo kaivattua keveyttä pakkauksen
ulkoasuun.
Uuden logon lähtökohtana toimi Adios
Script Pro-kirjasintyyppi. Logoa kehitellessäni tavoittelin vaikutelmaa kauniista
käsialasta ajalta, jolloin vielä osattiin kirjoittaa oikeaa kaunokirjoitusta. Uuden logon
pohjana olleesta fontista välittyy vanhojen
rakkauskirjeiden tunnelma.
Fontin päälle piirretyn logon yksittäisiä
kirjaimia on muutettu yksilöllisemmäksi ja
ja persoonallisimmiksi.
Konsultoin logon suunnitteluprosessin
aikana fonttisuunnittelijaa Sami Kortemäkeä, jolta sain neuvoa koskien skriptilogon
kirjainten personointia.
Logon muotoja on vahvistettu ja yksittäisten kirjainten välejä ja liitoskohtia hiottu
sopimaan paremmin yhteen ja muodostamaan tiiviimmän kokonaisuuden. ”Kulta
Katriina” on nimenä haastava, peräkkäiset
kapeat kirjaimet sovittaminen yhteen tuotti
aluksi vaikeuksia. Kirjainten välistä rytmiä
hiomalla logon luettavuus parani. Lisäksi
logon kirjaimia on paksunnettu, jotta logo
erottuisi paremmin pakkauksen taustasta
ja nousisi selkeämmin omaksi kokonaisuudekseen pakkauksen muista elementeistä.
Logosta on tehty sekä pysty että vaakaversio eri käyttötarkoituksia varten. Pakkauksen etupuolella logo esiintyy pystyversioisena, sivuissa logo on vaakasuuntainen.
Kuvitus, josta kerron tarkemmin seuraavassa kappaleessa, muodostui osaksi logoa.
Pieni kahvipensaan oksa logon yläkulmassa
muodostaa linkin tekstilogon ja ilmeessä
laajasti käytetyn kuvituksen välille.
Skriptilogoja maailmalta.
33
Kulta Katriinan logon hiontaa.
34
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
Kuvitus
Kuvitus esittää tyyliteltyä kahvipensasta ja
Pakkauksen ilmettä haluttiin pitää edelleen
kahvimarjoja. Alun perin pakkaukseen mil-
yksinkertaisena ja skandinaavisena – kullan
tei vahingossa päätyneestä kahvipensaasta
käyttö ei saanut olla liian runsasta.
on muodostunut uuden Kulta Katriinan
Halusimme kuvituksen näyttävän ilma-
visuaalisen ilmeen keskeisempiä element-
valta, kevyeltä ja lennokkaalta, ja pidimme
tejä. Kulta Katriinalle ominainen kulta on
tärkeänä että piirustusviiva näyttää luon-
siirtynyt uudessa pakkauksessa kultareu-
nolliselta ja orgaaniselta. Pyrimme siihen
naisista kupeista kuvitukseen.
ettei kuvituksesta tulisi kullan käytöstä
Kahvipensasta ja marjoja esittävä
tyylitelty kuvitus syntyi Aino-Maija Metso-
huolimatta mahtipontista ja jäykkää.
Pelkistetty kuvitus hyödynsi pak-
lan kanssa tehtyjen luonnosten pohjalta.
kauksen foliopintaa ja sen tuomaa hohtoa.
Asiakas ihastui kuvituksen käyttöön heti
Folion päälle painettavan pakkausmate-
ensimmäisiä luonnoksia nähtyään, ja kuvi-
riaalin kuvituksen alueet jätettiin auki,
tusta lähdettiin kehittämään pakkauksen
jolloin alta tuli aitoa folion hohtoa. Kyseistä
ilmeeseen sopivaksi.
menetelmä ei ole tiettävästi muissa vastaa-
Prosessin aikana kokeilimme eri tavoin
vissa suomalaisissa vakuumipakkauksissa.
piirrettyjä kuvitusversioita pensaista ja
Kaikkien suomalaisvalmistajien keskihin-
kukista sekä elementtien sommittelusta.
taiset vakuumikahvipakkaukset on tapana
Pakkaukseen valikoituneessa versiossa
prässätä, jolloin pakkauksen pinnasta tulee
asiakkaan toiveet ja näkemykset tulevat
kova ja kevyesti muhkurainen. Kalliimman
selkeästi esiin. Pidimme alussa toimivana
hintaluokan kahvien kuten Meiran Café
runsaampaa kuvitusta, mutta asiakkaan
Hienon ja Pauligin Presidentin pakkauksis-
kanssa käytyjen keskustelujen ja kehitys-
sa foliopintaa on hyödynnetty paremmin.
työn jälkeen päädyimme kevyempään
Näissä pakkauksissa käytetään erilaista
sommitelmaan, jotta kuvituksesta ei tulisi
menetelmää; prässätyn pakkauksen päälle
liian hallitseva. Yksinkertainen kuvitus tun-
vedetään sileäksi jäävä foliopussi.
tui toimivan paremmin pakkauksessa, jossa
on paljon tasoja ja jossa tapahtuu paljon.
Kuvituksen varhaiset luonnokset, joissa
kahvipensaan kuvitus hakee muotoaan.
35
Kuvituksen lopullinen versio.
36
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
Typografia
Typografialla on tärkeä rooli uuden Kulta
Gotham-kirjasimen juuret ovat viime
Katriinan visuaalisen ilmeen rakentajana.
vuosisadan alun amerikkalaiskaupunkien
Uudelle Kulta Katriinalle tarvittiin font-
ja erityisesti New Yorkin arkkitehtuurissa.
ti, joka toimisi sekä pakkauksessa että
Fontin suunnittelussa on haettu vaikutteita
laajemmin Kulta Katriinan viestinnässä ja
kaupunkien opasteiden typografiasta, jois-
lukuisissa sovelluksissa.
sa luettavuudella ja selkeydellä oli erityisen
Fontiksi valikoitui moderni ja geometri-
tärkeä rooli. Juuri selkeys, tekstin luet-
nen groteski kirjasinperhe Gotham. Len-
tavuus ja kirjasimen moderni muotokieli
nokkaan ja pehmeälinjaisen skriptilogon
nousivat tärkeimmiksi kriteereiksi uuden
rinnalle tulleesta maskuliinisesta Gotha-
Kulta Katriinan fontin valinnassa.
mista muodostui vahvan ja pehmeän Kulta
Kulta Katriinan ilmeessä on käytössä
Katriinan visuaalisen ilmeen se ”vahva”
yhteensä kolme leikkausta; bold, medium
juttu.
ja regular. Logon yhteydessä Kulta Kat-
Gotham on tunnettu sen modernista ja
riinan vahva ja pehmeä –slogan käyttää
insinöörimäisen selkeästä muotokielestä.
bold-leikkausta ja on ladottu kapitaalein.
Fonttia on käytetty laajasti etenkin sen
Myös otsikoissa käytetään samaa leik-
synnynmaassaan Yhdysvalloissa aikakaus-
kausta. Leipätekstissä käytetään pääosin
lehdissä ja yritysilmeissä. Gothamia käyt-
medium-leikkausta mustalla taustalla ja
tävät viestinnässään mm. Ford, Yahoo ja
regularia taustavärin ollessa valkoinen.
Coca Cola. Myös Barack Obaman vuoden
Muita esimerkkejä typografisesta tyylistä
2008 vaalikampanjan iskulauseet oli ladot-
on nähtävissä sovellusten yhteydessä.
tu Gothamilla.
37
Kulta Katriinan uusi ilme on tuoksua,
lämpöä, hehkuvia auringonnousuja,
rauhassa valmistettu ja aamukahveja,
eväsretkiä metsään, kuumaa juomaa
termospullosta, yhdessäoloa ja
päivän parhaita hetkiä.
Vahva ja
pehmeä
38
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
Värit
Kulta Katriinan tunnusvärit ovat lähtöi-
sävyinen musta. Sävystä alettiin käyttää
sin pakkauksesta. Aiemman pakkauksen
nimeä ”Kulta Katriinan musta”.
ruskeaa sävyä pidettiin ongelmallisena,
Taustalla näkyvä hohde on linkki van-
mikä selvisi jo ensimmäisen briefin aika-
haan pakkaukseen. Lisäksi se tuo väri-
na. Myös myöhemmissä kuluttajatesteis-
maailmaan lämpöä. Oranssi pyörremäinen
sä kävi ilmi, että ruskeaa sävyä pidettiin
hohde nostaa esiin mielikuvia höyryävästä
hieman vanhentuneena ja värimaailmaa
aromikkaasta kahvista, ilta-auringosta ja
tunkkaisena. Pakkauksen värimaailmaan
revontulista.
toivottiin muutosta menettämättä täysin
Kulta Katriinalle ominainen kultainen
yhteyttä vanhan pakkauksen värityk-
väri siirtyi uudessa ilmeessä kupeista ku-
seen. Uuden väripaletin haluttiin olevan
vitukseen. Uuden pakkauksen kullan sävy
raikkaampi ja sen toivottiin viestivän pa-
tuli pakkausmateriaalin taustalla olevasta
remmin brändin uutta lupausta vahvasta
foliosta ja sen päälle painetusta sävylakas-
kahvista.
ta. Pakkauksen folio loi luonnollisen kullan
Pakkauksen suunnittelun edetessä
uusien ehdotuksien tullessa ruskea sävy
hohdon.
Siinä missä mustan sävyn määrittely
muuttui koko ajan tummemmaksi. Lopul-
oli suhteellisen yksinkertaista, kultaisen
lisessa versiossa taustan väri on lämmin-
värin siirtäminen muualle ilmeeseen tuotti
Kulta
Metallikulta
CMYK 0/20/70/15
PANTONE 871
39
paljon pohdittavaa. Miten kuvata kultaa,
joka on todellisuudessa metallista heijastuvaa valoa? Mitkä ovat kultaisen CMYK- ja
RGB-arvot? Mitä sävyä kannattaa käyttää
PMS-värissä?
Ratkaisuksi muodostui ajatus, että
CMYK- ja RGB-väreissä käytetään mahdollisuuksien mukaan liukuväriä tummemmasta oranssin sävystä vaaleampaan
keltaiseen sävyyn. Flexopainossa ja PMSsävyä käytettäessä käytetään metallisävyä.
Tiloissa ja teippauksissa käytetään aina kun
mahdollista kultateippiä aidon vaikutelman
aikaansaamiseksi. Foliopainatuksen käytön
mahdollisuudesta painotuotteissa luovuttiin, sillä menetelmä oli liian kallis.
Musta
normaali CMYK 0/0/0/100
syvä CMYK 40/30/30/100
PANTONE Black U/C
Tilassa
Y498 (Tussi) tai
RAL 8022 (Black Brown)
40
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
Uudet kupit
Kulta Katriinan symboliksi muodostunut
lisiksi käytettäviksi uuden skriptilogon ja
kultareunainen kuppi ilmestyi pakkaukseen
kuvituksen kanssa.
jo vuonna 1968. Kolmen vuosikymmenen
Vanhojen kuppien tilalle haettiin
päästä, vuoden 2005 pakkausuudistukses-
modernia kuppia, joka olisi vähemmän
sa kuppi sai rinnalleen toisen kupin. Kuppi-
juhlallinen ja pramea, sellaista, joka voisi
pari pakkauksessa viesti yhteisöllisyydestä.
löytyä jokaisen keittiökaapista. Suunnitte-
Valinta erotti Kulta Katriinan kilpailijoista,
luprosessin edetessä kävimme läpi lukuisia
joiden pakkauksissa oli vain yksi kuppi.
saatavissa olevia kuppimalleja, joukossa
Jo ensimmäisen luonnoskierroksen
mm. Iittalan ja Pentikin tuotantoa sekä
jälkeen oli selvää, että kupit jatkaisivat
sittemmin Iittalaan sulautuneen Arabian
uudessa pakkauksessa. Kupit olivat selkeä
vanhempia kuppimalleja. Päädyimme lo-
linkki vanhan pakkauksen visuaaliseen
pulta pienen ruotsalaisen keramiikkatehdas
ilmeeseen ja varmistivat sen, että kuluttajat
Gustafsbergin valmistamaan kuppiin, joka
tunnistavat uudistetun pakkauksen edel-
on muodoltaan skandinaavisen suoralin-
leen Kulta Katriinaksi.
jainen, mutta samalla siro ja hienostunut.
Uusissa luonnoksissa haettiin uutta
Gustafsbergin kupin valinnan taustalla oli
muotoa kupille. Vanhat koristeelliset kupit
myös halu välttää suoraa yhteyttä tiettyyn
eivät enää olleet linjassa valitun designin,
astiabrändiin, sillä Gustafsbergin kuppia ei
logon ja tavoitemielikuvan kanssa, eivätkä
tunnista tietyksi kuppimalliksi toisin kuin
ne kommunikoineet riittävästi mielikuvaa
Arabian/Iittalan ja Pentikin klassikot, jotka
vahvasta kahvista. Kultareunuksiset kupit
ovat suomalaisille hyvin tuttuja.
koettiin vanhanaikaisiksi ja liian koristeel-
41
Valitsimme pienen ruotsalaisen keramiikkatehtaan Gustafsbergin
valmistaman selkeälinjaisen ja siron kahvikupin uudeksi
Kulta Katriina -kupiksi.
42
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
Uudet jauhatussymbolit
Pakkausuudistuksen myötä syntyi idea uu-
selkeästi pakkauksen sisällöstä. Erityisesti
sista jauhatussymboleista, jotka toimisivat
iäkkäimmällä käyttäjäryhmällä on palaut-
paremmin pienessä koossa ja erottuisivat
teen perusteella ollut vaikeuksia saada
uuden pakkauksen runsaasta yläosasta.
selvää pakkausmerkinnöistä.
Uusien jauhatussymbolien ansiosta merkin
Uudet jauhatussymbolit ovat linjassa
erottuvuus parani vaikka sen kokoa ei ole
selkeän typografian kanssa. Muotokieli on
muutettu.
sama kuin Gothamissa. Symbolien yksi-
Vanhat jauhatussymbolit poikkesivat
tyiskohtia on hiottu niin, että niitä voisi
toisistaan tyylisesti. Jauhatussymbolien
tarvittaessa käyttää myös isossa koossa,
uudistamisessa haluttiin saada merkit nou-
esim. kahviloissa tehosteena ja itsenäisenä
dattamaan samaa visuaalista linjaa.
graafisena elementtinä.
Kulmikkaat ja selkeät symbolit viestivät
43
Lopulliset jauhatussymbolit.
44
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
Uusi pakkaus
Uuden pakkauksen ilme luottaa vahvaan
ajatus kuvituksesta osana logoa ja ilmettä,
brändi-ilmeeseen, jonka pääosassa ovat
jota voisi mahdollisesti hyödyntää pak-
ryhdikäs logo, kuvitus, modernit kahvikupit
kauksen lisäksi laajemmin ilmeessä.
sekä vahva värimaailma.
Ryhdyttyämme toteuttamaan lopullis-
Heti projektin lähdettyä käyntiin kävi
ta pakkausilmettä luonnosvaiheen jälkeen
selväksi, että vanhan pakkauksen hieman
keskityimme ensimmäiseksi designin poh-
vanhanaikaisena pidetty ulkoasu ei riittä-
jana toimivaan valokuvaan. Olimme päät-
nyt yksinään uudistuksen lähtökohdak-
täneet toteuttaa kuvauksen itse ulkopuo-
si. Yksikään useammasta ensimmäisellä
lisen valokuvaajan käyttämisen sijaan, sillä
luonnoskierroksella esittelemästämme
minulla on kohtalaisen paljon kokemusta
pakkauksen nuorennukseen pohjautuvas-
valokuvauksesta ja tarvittavat puitteet ja
ta luonnoksesta ei tuntunut asiakkaalta
välineistö pienimuotoisesta studiokuva-
toimivalta. Pelkkä kosmeettinen värimaa-
usta varten. Minulla oli selkeä näkemys
ilman korjailu ja vanhan logon hiominen ei
siitä, miltä kuvan tulisi näyttää joten tuntui
riittänyt välittämään haluttuja mielikuvia.
helpommalta ottaa kuva itse kuin ryhtyä
Olimme lukeneet briiffimme tarkkaan ja
ohjeistamaan valokuvaajaa.
käsittäneet tärkeäksi tavoitteeksi määritel-
Tuoreen kahvin kuvaaminen osoittautui
lyn tunnistettavuuden säilyttämisen liiankin
yllättävän haasteelliseksi tehtäväksi. Kuva-
kirjaimellisesti. Asiakas halusi uudistukselle
uksissa piti toimia nopeasti, sillä vastakaa-
enemmän huomiota ja siksi luonnoksissa
detun kahvin aikaansaama, kuppien reunoi-
esitettyä hienovaraista uudistusta pidettiin
hin kerääntyvä vaahto viipyi pinnalla vain
riittämättömänä. Tarvittiin uusi lähestymis-
hetken. Jotta vaahto säilyisi kuvauskelpoi-
tapa ja työ oli aloitettava puhtaalta pöy-
sena kauemmin ja kahvin höyry ei häiritsisi
dältä.
kuvan ottamista, jouduin turvautumaan
Suunnittelutyön edetessä asiakkaan
toimeksianto tarkentui ja esiin nousivat
kylmään kahviin ja pariin pisaraan Fairya.
Kuppien kuvauksessa oikeanlaisella va-
selkeät tavoitteet. Pakkauksen tuli viestiä
laistuksella oli tärkeä rooli. Kokonaan val-
selkeämmin uudistuksesta, mutta samalla
koisen kupin muodon esiin tuominen vaati
sen tuli olla edelleen linjassa Kulta Katrii-
monimutkaisen studiovalojen asetelman.
nan keskeisten brändiarvojen kanssa. Sen
Vanhassa pakkauksessa kuppien reunoissa
haluttiin erottuvan kilpailijoista sekä olevan
ollut kultaus piirsi kuppien muodot selke-
edelleen tunnistettavasti Kulta Katriina.
ästi ja erotti hyvin päällekkäiset ja saman-
Käydessämme asiakkaan kanssa läpi
uusia luonnoksia yllättäen suosikiksi nousi
aiemmin liian rohkeaksi epäilemämme
väriset kupit toisistaan. Uusissa kupeissa
muodot piirtyivät varjojen kautta.
Tummanpaahtoisen pakkauksen mus-
ehdotus, joka oli kaivettu pöytälaatikosta
tat kupit on piirretty kokonaan Photosho-
mukaan uuteen luonnoskierrokseen. Suo-
pissa alkuperäisen kuvan päälle. Mustan
sikkiehdotuksessa tekstilogon ympärillä
värin erottuminen tummasta taustasta
kiersi tyylitelty, kahvipensasta ja -marjoja
vaati ihan erilaisen lähestymisen. Siinä,
esittävä kuvitus. Asiakas ihastui ajatukseen
missä valkoiset kupit erottuivat varjojen
vahvasta kuvituksesta, joka tulisi osaksi
avulla, mustien kuvien muodot tulivat esiin
pakkausta. Tässä vaiheessa syntyi myös
valkoisten heijastusten kautta.
45
Kahvikuppen taustalla olevan hohdon
korostaminen osoittautui prosessin aikana
kiinnostavaksi ja toimivaksi lähestymistavaksi, jonka ajatuksena oli tuoda pakkaukseen raikkautta ja eloa hyödyntämällä
entuudestaan vanhasta pakkausdesignista
tuttua elementtiä. Hohtoa koristamalla haluttiin nostaa esiin mielikuvia revontulista,
lämpimästä kahvista ja pehmeästä höyrystä. Oranssin hohdon noustessa logon taustalle oli tärkeää kiinnittää erityishuomiota
luettavuuteen ja tekstin erottuvuuteen.
Ratkaisin asian lisäämällä logoon ja sen alla
olevaan sloganiin ohuen mustan ääriviivan
ja muokkaamalla hohtoa sopivaan muotoon. Kävi ilmi, että ääriviivan lisääminen
oli tarpeellista lisäksi siksi ettei logoa ja
slogania ymäröivä rasteri leviäisi painovirheiden sattuessa tekstin päälle. Kompaksi
väri valkoisen ympärillä toimii ikään kuin
suoja-alueena.
Kahvipakkauksen suunnittelemisessa
tulee ottaa huomioon tiettyjä erityispiirteitä. Voimakas pintastruktuuri on pohjana
melko haastava ja käytettävä painotekniikka ei vastaa jäljeltään offset-laatua.
Laminaatille painettaessa rasterin koko on
melko suuri. Volyymien ollessa valtavia ja
painokoneiden pyöriessä kiivasta vauhtia
myös pieniä kohdistusvirheitä ilmenee satunnaisesti. Näistä syistä johtuen pakkauksen valokuvat tuli käsitellä kuvitusmaiseksi,
jotta lopputulos näyttäisi hyvältä.
46
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
500g
KULTA
KATRIINA
Vahva ja pehmeä
500g
Vahva ja pehmeä
Luottaa vahvaan brändi-ilmeeseen,
jota on selkeytetty ja raikastettu.
Suodatinkahvia
Bryggkaffe
© 2011 Eremenko & Metsola
Ensimmäisen luonnoskierroksen ehdotukset.
KULTA
KATRIINA
Vahva ja pehmeä
Helposti lähestyttävä, raikas ja
aavistuksen rennompi typografia.
Hiottu, modernisoitu ryhdikäs logo.
Puhuttelee myös nuorempaa
kohderyhmää sekä naisia.
pakkausuudistus.
tunnistettavuutensa.
Suodatinkahvia
Bryggkaffe
Hienovarainen, perinteitä
kunnioittava
© 2011 Eremenko & Metsola
© 2011 Eremenko & Metsola
500g
Suodatinkahvia
Bryggkaffe
Erottuu kilpailijoista
hyvin säilyttäen
Nostalgista ilmettä on haettu
vanhoista peltisistä kahvipurkeista.
Kultaus nimen ympärillä vahvistaa
logon erottuvuutta kaupan hyllyssä.
Kullan lisäys linkittää pakkausilmeen
entistä voimakkaammin nimeen
vahvistaen brändiä.
47
48
3. Kulta Katriinan pakkausuudistus
ja visuaalisen identiteetin peruselementit
Uusi pakkaus
Uusi, Suomessa myytävä
vaaleapaahtoinen Kulta Katriina.
49
Uuden Kulta Katriinan virolainen
tummapaahtoinen versio.
50
4. Ilmeen muut sovellukset /
B2B ja HoReCa
4. Ilmeen muut sovellukset /
B2B ja HoReCa
Pakkausuudistuksen laajeni vähitellen koskemaan koko
Kulta Katriinan visuaalista ilmettä ja sen lukuisia sovelluksia, joista tuli tärkeä osa uudistetun kahvibrändin markkinointia. Sovellukset toimivat myöhemmin varsinaisen
käyttötarkoituksensa lisäksi graafisen ohjeiston pohjana ja
esimerkkeinä uuden ilmeen hallinnalle ja uusien sovellusten suunnittelulle.
Sovelluksia suunniteltaessa oli otettava huomioon
erilaisten materiaalien asettamat rajoitukset, painotekniikan vaihtelevat menetelmät ja painolaatu eri materiaaleissa. Vaikka selkeä ilme tarjosikin hyvät lähtökohdat
ilmeen soveltamiselle, suunnittelutyön suureksi haasteeksi
muodostui juuri toimivan kokonaisuuden luominen hyvin
erityyppisiin kohteisiin ja käyttötarkoituksiin. Riittävän
yksinkertaiseksi ja loogiseksi hiotun visuaalisen ilmeen
peruselementit, logo ja kuvitus toimivat jokaisen sovelluksen suunnittelun lähtökohtana. Sovelluksia työstäessäni
luotin vahvasti pelkistämiseen ja selkeyteen yhtenäisen ja
tunnistettavan kokonaisuuden aikaansaamiseksi.
Suunnittelutyön edetessä suunniteltavien sovellusten
määrä ja mittakaava paljastui hyvin laajaksi. Joukossa ovat
mm. erilaisia promo- ja myyntiedistämistuotteita, ilmoitusja markkinointiaineistoa, myymälätuotteita, messuosas-
51
toja ja markettien yhteyteen rakennettavat Kulta Katriina
–kahvioita.
Esittelen seuraavassa kappaleessa B2B ja HoReCa (hotelli, ravintola ja catering) -sovellukset. Promotuotteiden
tehtävänä oli toimia Meiran myynnin ”kättä pidempänä”
apuvälineenä uudistuneen Kulta Katriinan markkinoinnissa kauppiaille. Promomateriaalin ensisijainen tehtävä oli
tarjota kauppiaille ja Meiran yhteistyökumppaneille tietoa
vuonna 2012 tapahtuvasta Kulta Katriinan uudistuksesta ja
antaa hieman esimakua siitä mitä tulemaan pitää. Myyntiesite toimi katalogina myymälöihin tilattavista tuotteista
kertoi lanseerauksen aikataulusta ja medianäkyvyydestä.
52
4. Ilmeen muut sovellukset /
B2B ja HoReCa
Messuosasto
K-ryhmän kauppiaille tarkoitetut K-team
Osaston materiaalissa päädyttiin käyt-
uutuustuotemessut toimivat lähtölaukauk-
tämään enemmän käsityötä vaativaa
sena uuden Kulta Katriinan lanseeraukselle.
ja hieman kalliimpaa menetelmä, jossa
Messuosasto oli myös uuden Kulta Katriinan
kultainen kuvitus toteutettiin tulostuksen
ensimmäisiä sovelluksia, ja siinä kokeiltiin
sijasta kultateippauksella mustaksi maala-
myöhemmin muihin sovelluksiin laajentu-
tun seinän päälle. Kuvitus kulki osaston läpi
neen, pelkistetyn ilmeen toimivuutta.
muodostaen yhtenäisen kokonaisuuden
Messuosasto muodostui kahdesta
kahden osaston välille.
osasta, kahvilasta ja esiintymislavasta.
Yläosa
VAHVA JA PE HMEÄ
6,5m
11,5m
5m
53
Messuosaston pystytys.
Yläosa
10m
6m
Vitriinit
2,5m
Lava
Y498 (Tussi)
Kultateippaus
Valkoinen teippi
54
4. Ilmeen muut sovellukset /
B2B ja HoReCa
Kassi
Paperikassin ilme noudattaa samaa linjaa
muun materiaalin kanssa. Kuvitusta on
hyödynnetty ensimmäistä kertaa painotuotteissa toistuvana kuosina kassin
sivuissa.
55
Kangas
Kangas on suunniteltu käytettävän messu-
toistuvan kuvion kokoa miettiessä oli otet-
osastojen somistuksessa ja erilaisissa pro-
tava huomioon kankaan eri käyttökohteet.
mootiotilaisuuksissa. Kankaan kuvituksessa
Kangasta on käytetty mm. tyynynpäällise-
on käytetty kukkakuvitusta, joka toistuu
nä ja messuosaston verhona.
jatkuvana kuosina. Kankaan raportin, eli
56
4. Ilmeen muut sovellukset /
B2B ja HoReCa
Myyntiesite
Myynnin tueksi tarkoitettu kahdeksansivuinen myyntiesite esittelee uuden pakkauksen ja antaa tietoa kauppiaille tilattavista
myymälämateriaaleista sekä uuden Kulta
Katriinan lanseerausaikataulusta.
57
58
4. Ilmeen muut sovellukset /
B2B ja HoReCa
Myymälämateriaalit
Hälyportteja käytetään myymälöissä
kampanjan ajan tavallisen hälyportin päällä
sekä erillisinä promootiomateriaalina.
59
Lavapahvi
Lavapahvi on suunniteltu käytettäväksi yhdessä eurolavan kanssa, silloin kun tuotetta
myydään suoraan lavalta.
60
4. Ilmeen muut sovellukset /
B2B ja HoReCa
HoReCa / Kahvipussit
Horeca-pakkaukset, eli hotelli, ravintola- ja
kahvi pakataan pusseihin ilman vakuu-
cateringalan yritysten käyttöön tarkoitetut
mimenetelmää. Horeca-pussit myydään
pakkaukset, poikkeavat pakkausmenetel-
kolmessa koossa: 125g, 200g ja 500g
mältään kuluttajapakkauksista, sillä niissä
pusseissa.
61
62
4. Ilmeen muut sovellukset /
B2B ja HoReCa
HoReCa / Kahvikuppi
Take away -pikarin designissa pääosassa
joissa kuppi napataan kiireessä mukaan.
ovat Kulta Katriinan ilmeen keskeiset ele-
Take away -pikarilla oli tärkeä rooli uuden
mentit. Tunnistettavuus ja selkeys nousivat
Kulta Katriinan ilmeen lanseerauksessa
tärkeiksi kriteereiksi pikaria suunnitellessa.
messuilla ja promootiotilaisuuksissa, ja siksi
Pikarin tehtävä on viestiä uudistuneen Kul-
oli erityisen olennaista, että kupin ulkoasu
ta Katriinan visuaalista maailmaa ja luoda
linkittyy selkeästi pakkauksen designiin ja
positiivinen mielikuva brändistä tilanteissa,
se tunnistetaan samaksi tuotteeksi.
63
HoReCa / Myyntilaatikot
Kahviloihin ja ravintoloihin toimitetta-
kausmenetelmä lavoilla, jossa tehokkaan
vat horeca-pussit ja take-away -pikarit
tilankäytön takia osa laatikoista ladotaan
pakataan myyntilaatikoihin. Laatikoiden
lavoille sivuttain ja jopa ylösalaisin. Kuo-
ulkoasuksi valikoitui vaihtoehto, jossa
sin käyttö varmistaa sen, että laatikko on
laatikon sivuja kiertää kuvituksesta tuttu
tunnistettava Kulta Katriinaksi eri suunnilta
kuosi. Kuosin käyttöön laatikon ulkoasussa
katsottuna.
vaikutti laatikoiden automatisoitu pak-
64
4. Ilmeen muut sovellukset /
B2B ja HoReCa
HoReCa /
Kahvilamateriaali
Kulta Katriina -sopimuskahviloiden materiaalit, mm. pöytästandi, hintalaput, juliste
ja banderolli jatkavat samaa pelkistettyä
linjaa.
65
66
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
67
68
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
Making of -filmi
Uuden Kulta Katriinan lanseerauksen yh-
voitepituudeksi kolme minuuttia, joka olisi
teydessä Meira halusi nostaa esiin pienen
riittävän pitkä aika tarinan kertomiselle ja
suunnittelijatiimimme ilmeuudistuksen
riittävän lyhyt pitääkseen katsojan huo-
taustalla. Meidät esiteltiin lyhyesti Kulta
mion tarinassa. Lisäksi toistuvana luuppi-
Katriinan uudistuksesta kertovassa leh-
na esitettynä filmin tarinaan olisi helppo
distötiedotteessa ja esitteessä. Sen lisäksi
hypätä mukaan kesken filmin.
verhoa haluttiin raottaa hieman enemmän
Osallistuin filmin tekoon käsikirjoit-
ja kuvata pakkausuudistuksen taustalla
tajan, ohjaajan ja näyttelijän tehtävässä.
olevaa suunnitteluprosessia. Syntyi idea
Minun lisäkseni tuotantotiimiin kuuluivat
filmistä, joka kertoisi suunnittelutyön vai-
kuvaaja-leikkaaja Mika Heittola ja musiikin
heista ja toisi luontevasti esiin uudistuksen
tehnyt muusikko-säveltäjä Klaus Suominen.
taustalla vaikuttaneet suunnittelijat.
Peräkkäisten tunnelmakuvien sijasta fil-
Osa filmin kohtauksista on lavastettuja,
sillä idea filmistä tuli sen jälkeen, kun suurin
mille päätettiin luoda kerronnallinen tarina,
osa suunnittelutyöstä oli tehty. Kuvasim-
joka kuvaisi suunnittelun vaiheita ja samalla
me kohtauksia muutaman päivän aikana
kuljettaisi filmiä eteenpäin. Filmin käsikirjoi-
syksyllä 2011. Mukana on paljon ulkokuvaa,
tus alkoi hahmottua jo ensimmäisen ideapa-
joten säät ja päivän pituus säätelivät työ-
laverin jälkeen. Tarina kertoisi uuden pak-
tämme. Ulko-olosuhteiden lisäksi erityis-
kauksen matkasta suunnittelijan pöydältä
haasteeksi muodostui lähinnä kuvaaminen
Suomenlinnasta Helsingin Vallilaan, Meiran
Meiran paahtimolla, sillä meillä oli vaikeuk-
paahtimolle ja sieltä takaisin Suomenlinnaan
sia saada työntekijöitä esiintymään filmillä.
valmiin tuotteen muodossa.
Lopputulos on kuitenkin mielestäni hauska
Tarinan piti olla selkeä ja suunnittelu-
ja näköisemme, ja tuotannon loppuvai-
prosessin kuvauksen riittävän yksinkertai-
heessa suunniteltu hieno äänimaailma tu-
nen, jotta pakkassuunnitteluun perehty-
kee tarinaa kiinnostavasti. Iloksemme myös
mätön katsoja ymmärtäisi mistä filmissä
asiakas oli hyvin tyytyväinen filmiin. Onnis-
on kyse. Filmin piti toimia myös toistuvana
tuneesta lopputuloksesta erityiskiitokset
luuppina, sillä filmiä oli tarkoitus esittää
kuuluvat kuvaaja-leikkaaja Mika Heittolalle
Kulta Katriinan nettisivujen lisäksi messuilla
ja muusikko-säveltäjä Klaus Suomiselle,
ja promootiotilaisuuksissa, joissa se pyörisi
jotka molemmat olivat erittäin keskeisessä
jatkuvana taustalla. Asetimme filmin ta-
roolissa tuotantoprosessissa.
Making of -filmi on nähtävissä osoitteessa:
vimeo.com/35186134
salasana: kultakatriina
69
70
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
Kahvirasia
Pakkausuudistuksen lanseerauksen yhtey-
Poikkeuksena muuhun lanseeraus-
dessä julkaistun kahvirasian kuvitus on Aino-
materiaaliin rasia ei hyödynnä näkyvästi
Maija Metsolan käsialaa. Kahvirasia jatkaa
uudistuneen pakkauksen peruselementtejä
löyhästi pakkauksen kuvituksen ilmettä ja
lukuun ottamatta kuvituksessa esiintyviä
tarinaa. Kahvipensaan ympärille kasvaa väri-
kahvipensaan kukkia. Koimme nimittäin
käs, rönsyilevä ja salaperäinen öinen metsä.
tärkeäksi, että rasiasta muodostuisi eri-
Erilaiset tutut ja tuntemattomat puut, kukat
tyinen esine, jonka kuluttaja haluaa ostaa
ja hyönteiset peittävät rasian pintaa.
hyllyynsä houkuttelevan kuvituksen vuoksi.
71
Sen ei tullut näyttää ensisijaisesti mainostuotteelta. Vaikka rasia ei noudata lanseerausilmeen linjaa, pakkauksen kuvituksen
kanssa yhtenäinen viivan käyttö ja logo
sitoo sen brändiin. Myös rasian väritys on
mustan ja kullan kautta kevyesti linkitetty
pakkauksen väreihin.
72
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
Kahvimitta
Kahvirasian sisään tulevan kahvimitan
muodossa on tuttuja piirteitä uudesta Kulta Katriinan ilmeestä. Mitan kahvassa olevan kuvituksen tehtävänä oli paitsi toimia
koristeena, myös vahvistaa kahvan rakennetta ja parantaa pitoa. Mitan suunnittelussa oli otettava huomioon kahvirasian koko
ja mitalle jäävä pieni tila rasiassa. Mitan oli
mahduttava rasiaan sisään yhdessä kahvipaketin kanssa.
Capacity
18ml
73
emboss
5mm
150mm
emboss
16mm
45mm
3mm
38mm
20mm
74
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
Kahviot
Meira on solminut yhteistyösopimuksia
useiden Citymarkettien kanssa kauppojen
sisäisten kahvioiden brändäyksestä uuden
Kulta Katriinan ilmeen mukaisesti.
Brändäys tarkoitti usein yhden tai
useamman seinäpinnan teippausta Kulta
Katriinan kuosilla. Toimeksianto osoittautui haasteelliseksi, sillä kahvioiden tilat
kalusteineen sekä teipattavien pintojen
mittasuhteet ja koot vaihtelivat paljon
myymälöittäin. Tavoitteena oli luoda selkeä
yleisilme kahvioille, joka toimisi hyvin erityyppisessä ympäristössä.
A) Pöytien
sivustat (3 kpl)
kaksipuoleisia
leveys 113,5 cm
korkeus 30 cm
mittakaava 1:50
B) Lamput (8 kpl)
halkaisija 30 cm
korkeus 40 cm
C) Taka
leveys 7
korkeus
75
C) Takaseinä
leveys 746,6 cm
korkeus 267 cm
D) Taulu
leveys 130 cm
korkeus 140 cm
Kulta Katriina – päivän parhaisiin hetkiin
76
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
Raitiovaunu
HSL:n ja JCDecauxin kanssa tehty raitio-
fiilin eikä teippaus mene ikkunoihin, kuten
vaunun teippaus on yksi Kulta Katriinan
vastaavantyyppisissä mainosteipatuissa
lanseerauksen näkyvimmistä toteutuksista.
raitiovaunuissa on yleensä tapana.
Raitiovaunun ulkoasuksi valikoitui vaihto-
Luonnosvariaatioissa kokeilimme muun
ehto, jossa runsas kuvitus kiertää tasaisesti
muassa eri kokoisia kuvituksia, ikkunapin-
koko raitiovaunun ympäri.
nan hyödyntämistä sekä logon erilaisia
Tavallisen tulostetarran käytön sijasta
sommitteluvaihtoehtoja. Valittu versio
valitsimme kultateipin käytön ja enem-
toimi kuitenkin mielestäni parhaiten osana
män käsityötä vaativan teippausmenetel-
brändi-ilmettä. Tasapainoinen ja omalla
män, jossa jokainen kuvituksen elementti
tavallaan klassinen design sopii minusta
leikataan kultateipistä ja liimataan mustan
hauskasti yhteen kauniin vanhanaikaisen
teipin päälle.
raitiovaunun muotokielen kanssa.
Teippauksen suunnittelussa on pyritty
Raitiovaunun ilmestyttyä katukuvaan
kunnioittamaan saksalaisen raitiovaunuk-
oli ilo huomata sen kääntävän päitä hieman
lassikko Mannheimin muotoja. Kuvituksen
poikkeavalla ulkoasullaan.
asettelu huomioi raitiovaunun korin pro-
77
78
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
79
80
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
Beetle
Mainosautoja vuokraavan City Car Clubin
toiveesta autoon asennettiin kullanväriset
kanssa toteutettu Kulta Katriina VW Beet-
vanteet. Empiiristen havaintojen perusteel-
len ulkoasu noudattaa samaa visuaalista
la Kulta Katriina Beetle puhuttelee erittäin
linjaa raitiovaunun kanssa. Auton teippaus
hyvin tärkeää kohderyhmää. Koeajaessani
on toteutettu ympäriteippaamalla. Ensin
autoa Helsingin kaduilla se keräsi erityisesti
auton päälle laitettiin mattamusta teippi,
nuorten naisten katseita.
jonka päälle teipattiin leikkurilla muotoon leikattu kultainen kuvitus. Asiakkaan
81
82
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
83
84
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
Kuumailmapallo (konsepti)
Konseptitasolle jääneen kuumailmapallon
Ilmapallon suunnittelussa tavoittelin pelkis-
suunnittelu oli brändiuudistuksen erikoi-
tettyä ilmettä, jotta viesti erottuisi selkeänä
simpia toimeksiantoja. Kuumailmapallon
maasta palloa katsottaessa.
oli tarkoitus antaa ”ilmatukea” kaupungissa
kulkeville maajoukoille, ratikalle ja Beetlelle.
85
86
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
TV-mainos
Uudistuneen Kulta Katriinan TV-, lehti ja
sen tarina visuaalisin keinoin ja samalla olla
ulkomainonnasta vastasi mainostoimisto
karkkina silmille sekä toimia katseenvangit-
Luoja sekä tuotantoyhtiö Fake. Kuluttajille
sijana.
suunnatussa mainonnassa haluttiin kertoa
Osallistuin mainonnan suunnitteluun,
pakkausuudistuksesta, ja pakkaus nostet-
erityisesti prosessin alkuvaiheessa kom-
tiin pääosaan.
mentoimalla Kulta Katriinan uuden ilmeen
Mainosten visualisuus poikkeaa suun-
muuttamista kolmiulotteiseksi. Otin muun
nittelemistani sovelluksista. Mainostoimis-
muassa kantaa kuvituksen muotoon, ryt-
to loi pakkauksen ympärille pakkauksen
miin ja värimaailmaan. Kuvituksen muutta-
kuvitukseen perustuvaan, kolmiulotteisen
minen kolmiulotteiseksi osoittautui yllät-
ja visuaalisesti rikkaan ”satumaailman”,
tävän haasteelliseksi. Alkuperäinen Kulta
jonka oli tarkoitus kertoa uuden pakkauk-
Katriinan kuvitus syntyi kuvituksen esiku-
TV-mainos nähtävissä osoitteessa:
vimeo.com/50948231
salasana: kultakatriina
87
vana toimineen kahvipensaan ja marjojen
ta luonnoksista, jossa kuvituksen muoto
pelkistämisestä. Nyt suunnittelussa edet-
muistutti vielä oikeata kahvipensasta. Näitä
tiin vastakkaiseen suuntaan: pelkistettyä
luonnoksia hyödyntäen tuotantoyhtiö mal-
logomaista kuvitusta oltiin muuttamassa
linsi ryöppyävän kukka- ja marjapyörteen,
takaisin kukkivaksi kahvipensaaksi. Apu
jota on käytetty kuvituksena sekä TV- että
löytyi pakkauksen kuvituksen varhaisis-
printtimainonnassa.
88
5. Ilmeen muut sovellukset /
kuluttajamarkkinointi
Printtimainonta (konsepti)
Ideoin Kulta Katriinalle printtimainos-
mospullosta, yhdessäoloa ja päivän parhai-
kampanjan, jonka tarkoituksena oli kertoa
ta hetkiä”. Linkki itse tuotteeseen syntyisi
kuluttajille uudistetun tuotteen lansee-
vasta kaupassa.
rauksesta. Konseptitasolle jääneen ”päivän
Asiakas piti ideasta, mutta halusi pela-
parhaita hetkiä” -mainoskampanjan ilmees-
ta varman päälle ja mainoskonseptista luo-
sä pääosassa olivat tunnelmalliset kuvat
vuttiin. Varmempana ja siksi toimivampana
ja typografia. Ideana oli, että kahvipaketin
pidettiin mainostoimisto Luojan konseptia,
esittelyn sijasta mainonnassa käytettäisiin
joka esittelee uudistuneen pakkauksen.
tunnelmakuvia, jotka pohjautuisivat Kulta
Jälkeenpäin ajateltuna uudistuneen
Katriinan tarinaan: ”Uusi Kulta Katriina on
pakkaukseen sijoittaminen tunnelmakuvan
tuoksua, lämpöä, hehkuvia auringonnou-
yhteyteen olisi voinut tehdä tästä konsep-
suja, rauhassa valmistettuja aamukahveja,
tista myyvemmän ja ehkä toimivamman.
eväsretkiä metsään, kuumaa juomaa ter-
VAHVA JA PEHMEÄ
89
Printtimainonta
(lopullinen toteutus)
Mainostoimisto Luojan toteuttama lopullinen mainos on linjassa TV-mainoksen
ilmeen kanssa. Pääosassa olevaa pakkausta ympäröi kolmiulotteiseksi muutettu
kuvitus.
VahVa ja pehmeä
Nauti päivän parhaista hetkistä Kulta Katriinan
seurassa. Vahva ja pehmeä Kulta Katriina
paahdetaan maailman parhaista kahvilajikkeista
– suomalaiseen makuun ja suomalaisella
ammattitaidolla.
90
6. Päätelmät
6. Päätelmät
Kuulemani mukaan sekä asiakkaat että kauppiaat ottivat
uudistetun Kulta Katriinan hyvin vastaan. Meiran toimitusjohtajan Seppo Sinervon mukaan uudistetun pakkauksen
vastaanotto kaupoissa on ollut ”99 prosenttisen hyvä”.
Brändiuudistuksen ollessa loppusuoralla pakkauksen
uutta ilmettä testattiin kuluttajatesteissä. Tutkimuksen tulokset olivat pääosin hyvin kannustavia. Toki haastattelututkimuksessa nousee esiin hyvin monenlaisia mielipiteitä
ja spontaaneja kommentteja, mutta kaiken kaikkiaan saimme luottamusta siihen, että valitsemamme linja oli oikea.
Tavoittelemamme tuntemukset ja mielikuvat, raikkaus,
pehmeys, keveys nousivat esiin tutkimuksessa. Uusi pakkaus koettiin selvästi aiempaa modernimmaksi. Tärkeää
oli myös se, että pakkaus miellytti vanhoja Kulta Katriinan
käyttäjiä, jotka edelleen tunnistivat uuden pakkauksen
Kulta Katriinaksi.
Kuvitus puhutti testihenkilöitä, osa koki sen hyvin miellyttävänä, osa vierasti kukka-aiheisen kuvituksen käyttöä
kahvipakkauksessa. Kuvituksesta muodostui selvästi vahva
huomioelementti, se puhutti. Pidän tätä hyvänä merkkinä,
sillä huomion herättäminen ja erottuminen kilpailijoista oli
yksi tärkeimmistä tavoitteista uudistuksessa.
Arvioidessani uudistustyön tuloksia jälkeenpäin tuntemukseni ovat pääosin hyvin positiivisia. Tietojeni mukaan
91
uudistus täytti sille asetetut tavoitteet. Koin uudistustyön
hyvin mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi. Kulta Katriinan
lopullinen pakkausilme väreineen, logoineen, kuppeineen
ja kuvituksineen syntyi lukuisten luonnoskierrosten, käytävägallupien ja kuluttajatutkimusten tuloksena ja hioutui
lopulliseen muotoonsa useiden kuukausien kuluessa. Projektin aikana syntyneet lukemattomat sovellukset vaativat
paljon työtä; palavereja, sähköpostikirjeenvaihtoa, ehdotusten läpikäyntejä ja yhteistyötä toteutuksesta vastaavien
yritysten sekä uuden Kulta Katriinan kuluttajamainonnan
suunnitelleen mainostoimiston kanssa.
Kun yritys lähtee uudistamaan brändiään, on tärkeää,
että yrityksessä ollaan yksimielisiä uudistuksen tarpeesta
ja tavoitteista. Brändiuudistus on aina kallis investointi,
ja siihen liittyy paljon riskiä, siksi uudistuksen tulee olla
yrityksen johdon kontrollissa ja ohjauksessa. Näin laaja
brändiuudistus ei olisi ollut mahdollinen ilman asiakkaan
vahvaa tahtotilaa ja uskoa onnistuneeseen lopputulokseen. Meiran koko johto oli sitoutunut muutokseen, ja
Kulta Katriinan uudistuksesta Meiran puolella vastanneet
tuoteryhmäpäällikkö Juha-Pekka Reiss sekä Horeca-tuotepäällikkö Eriika Elonperä osallistuivat hyvin tiivisti projektin eri vaiheisiin.
Yhteistyö asiakkaan kanssa oli mielekästä ja keskusteluyhteys hyvä. Koin molemminpuolisen luottamuksen
erittäin tärkeäksi pohjaksi näin mittavalle brändiuudistukselle, ja uskon sen olleen olennainen edellytys onnistuneelle lopputulokselle.
92
Lähteet
Kirjalliset lähteet
Ambrose, Gavin & Harris, Paul. Packaging the brand: the
relationship between packaging design and brand identity.
Switzerland: AVA Publishing SA, 2011
Andersson, Mikael. Kupillinen kahvia? Jyväskylä:
Wanhanajan Puoti –yhdistys ry, Gummerus Kirjapaino Oy,
2005
Fisher, Jeff. Identity Crisis – 50 Redesigns That
Transformed Stale Identities into Successful Brands.
HOW Books, 2007
Gordon, Stacey King. Packaging Makeovers – graphic
redesign for market change. Rockport Publishers, 2005
Hovi-Wasastjerna, Päivi. Etiketti : graafista suunnittelua
1920-30-luvuilla. Espoo: Frenckelin Kirjapaino Oy, 1995
Ignatiew-Aukia, Anne-May & Manninen Kirsti. Hedda
Nooran Kahvi-Kirja, Opettavaisia ja huvittavaisia neuvoja ja
historioita Kahvin Ystävälle neljältä vuosisadalta. Frugård
1998
Järvi-Kääriäinen, Terhen & Leppänen-Turkula, Annukka.
Pakkaaminen: perustiedot pakkauksista ja pakkaamisesta.
Helsinki: Tekijät ja Pakkausteknologia – PTR ry., Hakapaino
Oy, 2002
Karjalainen, Loa. Pakkaus: pakkausteknologian
perustietoutta. Rauma: Oy Länsi Suomi, 1982
Laakso, Hannu. Brändit kilpailuetuna: miten rakennan ja
kehitän tuotemerkkiä. Talentum, 2004
Malmelin, Nando & Hakala, Jukka. Radikaali brändi.
Talentum, 2008
Wheeler, Alina. Designing Brand Identity – a complete
guide to creating, building, and maintaining strong brands.
John Wiley & Sons, 2006
93
Suulliset lähteet
Remes, Matti. Suullinen tiedonanto 2012
Internet-lähteet
POPAI, The International Trade Association Marketing At
Retail. 76% Purchase Decisions Made In-Store. http://goo.
gl/TwFKG, haettu 30.9.2012
Kauppalehti. Kahvikaupan kasvu yllätti.
http://goo.gl/roFKL, haettu 30.9.2012