lue artikkeli - Suomen Yritysvalmennus Oy
LAUANTAINA 14.1.2012 KESKISUOMALAINEN | 15 TALOUS Esimies: Jorma Rahkonen (014) 622 276 uutispäivystys: 622 276 sähköposti: talous@keskisuomalainen.fi etunimi.sukunimi@ keskisuomalainen.fi osoite: Talous, PL 159, 40101 Jyväskylä. h Toivoisin, että nuoret tulisivat rohkeasti mukaan metalliteollisuuteen, täällä saa vastuullisia tehtäviä ja pääsee kasvamaan niiden mukana. Kuusakosken tj. Petri Halonen, Tekniikka&Talous 13.1. KOKOUKSET JA KONGRESSIT METSÄ-BOTNIA Jyväskylä mielii isommaksi Äänekosken sellutehdas valittiin turvallisimmaksi Jyväskylästä havitellaan Suomen kolmanneksi vilkkainta kansainvälisten kokousten ja kongressien kaupunkiseutua vuonna 2015, visioi Jyväskylän kansainvälisten kongressien hakua ja markkinointia toteuttava Jyväskylä Convention Bureau. Viime vuonna Jyväskylä sijoittui alustavien tietojen mukaan valtakunnallisissa kongressitilastoissa viidennek- si, kun vuoden 2010 tilastoissa Jyväskylä oli neljäs. – Jyväskylä on menestynyt hyvin kansainvälisten kokousten ja kongressien hakemisessa. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme onnistuneet yhdessä alueen toimijoiden kanssa kehittämään markkinointi- ja yhteistyökonseptin, joka on saanut tunnustusta myös kansallisella tasolla. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan hyvin toimivaa markkinointikonseptia tulee jatkaa, kertoo Convention Bureaun ohjausryhmän jäsen Risto Kinnunen. Jyväskylä Convention Bureau liitettiin vuoden alussa osaksi Jyväskylän Seudun Matkailua. Sen toiminta on Jykesin ja Jyväskylän kaupungin sekä alueen toimijoiden yhteisesti linjaamaa ja rahoittamaa. Metsä-Botnia on valinnut vuoden 2011 turvallisimmaksi yksikökseen Äänekosken sellutehtaan neljän sellutehtaan ja Venäjällä sijaitsevan sahan joukosta. Yhtiön mukaan Äänekoskella työturvallisuuden taso on parantunut merkittävästi. Viime vuonna tehtaalla tapahtui kaksi poissaoloon johtanutta tapaturmaa, joista 1YRITYSKAUPAT Opiskelijasta yrittäjäksi Gradua tekevä golfammattilainen Juhana Pernaa osti Jim Rautiaisen kanssa Neonmedian. Ensimmäinen vuosi meni odotusten mukaan. RIIKKA KAAKKURIVAARA JYVÄSKYLÄ Jorma Rahkonen O piskelija Juhana Pernaa, 27, on kaikkea muuta kuin tyyppiesimerkki yrityksen ostajasta. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa gradua tekevä golfammattilainen osti kumppaninsa Jim Rautiaisen kanssa viime helmikuussa jyväskyläläisen Neonmedian, joka tuottaa digitaalisia valomainospalveluja linja-autoihin ja citymainoslaitteisiin. Neonmedia tuli tarjolle, kun yrityksen perustaja Reijo Virtanen päätti myydä yrityksensä ja siirtyä eläkkeelle. Pernaan ja ” Yrityksen ostaminen on parempi vaihtoehto kuin nollasta lähteminen. On hyvä, että asiakkaita ja kassavirtaa on valmiiksi. Juhana Pernaa ” Rautiaisen lisäksi yrityksellä oli kaksi muuta ostajaehdokasta. Kaupan välittänyt Timo Kivinen Suomen Yritysmyynnistä Jyväskylästä sanoo, että ratkaisevaa ostajan valinnassa olivat ostajaehdokkaiden esittämät tulevaisuuden suunnitelmat – se, miten yritystä halutaan viedä eteenpäin. Neonmedia näkyy 16 kaupungissa paikallisliikenteen linjaautoissa, yhteensä noin sadassa bussissa. Valomainonta on liikettä, efektejä ja valoa sisältävää mainostekstiä näyttöruudussa. Mainosaikaa myydään viikoksi kerrallaan. Mainokset päivitetään, kun auto käy varikolla. Yrityksen näkyvin mainos on kuitenkin Jyväskylän Kolmikulman katolta kävelykadulle näkyvä citymainoslaite. Yrittäjäluonne Juhana Pernaa pelasi golfia miesten maajoukkueessa vuoteen 2009 asti. Hän kiertää edelleen kesäisin golfkisoja ammattipelaajan statuksella. Pernaa rytmitti opiskelunsa ja golfin peluun toisiinsa niin hyvin, että on pysynyt normaalissa opiskelutahdissa. – Kauppakorkeakoulun jous- Alkon myynti putosi prosentin viime vuonna JYVÄSKYLÄ Jorma Rahkonen Alkon myynti putosi viime vuonna 1,1 prosenttia. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna pudotusta tuli 1,6 prosenttia, sillä suurin vähennys oli väkevien juomien myynnissä. Alkon myynti väheni neljättä vuotta peräkkäin. Alko myi viime vuonna juomia 104,3 miljoonaa litraa. Nykymuotoisen Alkon myyntihuippu oli vuonna 2007, jolloin määrä oli 113,5 miljoonaa litraa. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna vähennys on ollut vielä isompi mietojen juomien suosion kasvun takia. 100 prosentin alkoholi on tilastoinnin käsite. Alkoholipitoisuudeltaan eri vahvuisten juomien määrien vertailu on helpompaa absoluuttialkoholilitrojen avulla. Litrat muutetaan 100 prosentin alkoholilitroiksi kertomalla litrat tilavuusprosentilla. Alkon luvut eivät kerro alkoholin kokonaiskulutusta, sillä alkoholijuomia myydään enemmän elintarvikeliikkeissä kuin Alkossa. Lisäksi matkustajatuonnilla on merkittävä osuus Suomessa. Alkon osuus Suomessa myydystä alkoholista oli 41 prosenttia vuonna 2010. Vertailussa käytetään 100-prosenttista alkoholia. Alkoissa nousi viime vuonna eniten, 5,3 prosenttia, kuohuviinien myynti. Myös siiderien, valkoviinien, roseviinien ja punaviinien myynti nousi. Eniten Alkoissa niiasi longdrinkjuomien myynti, joka väheni 7,3 prosenttia. Myös väkevien viinien, vodkien ja viinojen sekä oluiden ja alkoholittomien juomien myynti väheni. Keski-Suomessa Alkon myynti oli viime vuonna 5 270 000 litraa, missä oli vähennystä 1,8 prosenttia. Keljo suurin Myynniltään Keski-Suomen suurin Alkon myymälä oli viime vuonnakin Jyväskylän Keljon kauppakeskuksen Alko, joka ylsi 8,23 miljoonan euron myyntiin. Kasvua tuli 280 000 euroa. Myymälän sijoitus oli 26:s. Keljon kauppakeskuksen Alko oli samalla sijalla myös vuonna 2010. Seppälän Prisman Alko putosi viime vuonna Alkon Top 30 -listalta, jossa se oli vuonna 2009 myynniltään Keski-Suomen suurin Alko. Sen sijoitus oli tuolloin 25:s ja vuonna 2010 vielä 30:s. Seppälässä on toiminut kaksi Alkon myymälää marraskuusta 2008 lähtien, sillä tuolloin avattiin liike myös K-citymarketiin. Koko maassa kärkipaikalla on jo vuosia ollut kauppakeskus Sellon Alko Espoon Leppävaarassa, vaikka sen myynti putosi viime vuonna. Kärkipaikka irtosi 11,73 miljoonan euron myynnillä. Yli 10 miljoonan pääsi kuusi myymälää, kaikki Helsingistä ja Espoosta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurin myynti oli Vaasan Prisman Alkolla. Sen myynti oli kahdeksanneksi suurin. Myydyimmät tuotemerkit 2011, litraa toimitusjohtaja Juhana Pernaa (vas.) kannustaa muitakin ryhtymään yrittäjäksi ostamalla yritys. Hänen sylissään on firman maskotti, borderterrieri Aatu. Timo Kivinen välitti yrityskaupan. TYÖPAIKAN MASKOTTI Neonmedian tava opetussuunnitelma mahdollisti urheilun ja opiskelun yhdistämisen ilman ongelmia, vaikka ulkomaan leiripäiviä kertyi todella paljon. Yrittäjyys oli Pernaalle luonnollinen tapa työllistyä. – Minulla on kova kunnianhimo. Tänä päivänä työpaikat ovat harvoin 100-prosenttisesti turvattuja ja yrittäjänä voin omalla panoksellani vaikuttaa työllistymiseen. Tilinpäätös kertoo koruttomasti, miten kyseisenä vuonna on onnistuttu, hän sanoo. Ensimmäinen vuosi Neonmediassa sujui odotusten mukaan: liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia (noin 225 000 euroon) ja tulos ylsi voitolliseksi. Pernaa pitää tärkeänä sitä, että yrittämisen pystyy yhdistämään urheiluun. Hän suosittelee yrityksen ostamista alalle tulemiseen. – Yrityksen ostaminen on pa- rempi vaihtoehto kuin nollasta lähteminen. On hyvä, että asiakkaita ja kassavirtaa on valmiiksi, hän sanoo. Neonmedialla oli viime vuonna 600 asiakasta. Turhaa pelkoa Pernaan mielestä nuoret pelkäävät yrittäjyyttä suotta. – Yrittäjänä toimiminen vaatii luonnollisesti 24/7 panostuksen, mutta vastapainoksi saa vapautta ja mahdollisuuden toteuttaa omia ideoita. Yrityksen osto pitäisi pyrkiä rakentamaan niin, että rahkeet varmasti riittävät, eikä tulevaisuus ole kokonaan pelissä. Pernaa pyörittää toimitusjohtajana Neonmediaa. Yrityksestä puolet omistava Jim Rautiainen keskittyy omaan yritystoimintaansa Seinäjoella. Omistajien tarkoituksena on tänä vuonna kehittää yritystä. – Haemme ideoita, miten laa- jentua, Pernaa kertoo. Hänen mukaansa vaihtoehtoina on laajentaa nykyiseltä pohjalta, hakemalla toimeksiantoja muilta yrityksiltä tai laajentumalla molemmin tavoin. Neonmedia työllistää kahdeksan henkilöä, joista viisi Pernaa on palkannut yliopistolta. Pois epävarmuudesta Tyypillinen yrityksen ostaja on Suomen Yritysmyynnin Kivisen mukaan noin nelikymppinen. Osalla ostajista on ennestään yritystoimintaa, jota he haluavat laajentaa. Kivisen mukaan asiakkaissa on yhä enemmän yritystoiminnan aloittajia. Taloudellinen tilanne on vaikuttanut siten, että yritysten ostamisesta kiinnostuneiden joukosta ovat pudonneet niin sanotut renkaanpotkijat – ne, joilla ei ole täyttä kiinnostusta. – Yrityskaupasta kiinnostu- neet ovat yleensä hyvin koulutettuja henkilöitä, joilla on hyvä asema työpaikassaan, mutta jotka ovat kyllästyneet jatkuvaan epävarmuuteen, hän kertoo. Kivinen on entinen Nokian insinööri, joka palasi Jyväskylään samana vuonna (2009), kun yritys päätti yksikkönsä lopettamisesta kaupungissa. Hän on keskittynyt pienten ja keskisuurten yritysten kauppoihin. Viime vuonna hän välitti kahdeksan yrityskauppaa. – Syksystä lähtien kysyntä on ollut niin hyvä, että uskon kymmenen kaupan rajan rikkoutuvan tänä vuonna. Tunteet pelissä Yrityksen myyminen merkitsee usein myyjälle elämäntyöstä luopumista, minkä vuoksi tunteet ovat vahvasti pelissä. Tällöin ulkopuolisen välittäjän rooli on tärkeä. – Usein hinta on hieman alempi kuin yrittäjä uskoo. Ei ole kenenkään etu, että yritystä myydään ylihinnalla monta vuotta, Kivinen sanoo. Hän korostaa, että yritysvälittäjä on sekä myyjän että ostajan puolella. – Välittäjä varmistaa, että sopimukset ja kaupan ehdot ovat molemmille osapuolille hyvät. Välittäjä on puolueeton kauppojen loppuunsaattaja. Yrityskaupoissa ei Kivisen mukaan ole varaa sinisilmäisyyteen. – Elleivät yrityskauppojen asiakirjat ja sopimukset ole yritysasioihin perehtyneiden asianajajien laatimia, ollaan heikoilla jäillä. Yrityskaupoissa välittäjän tienestit tulevat tehdyistä kaupoista. Myyjä maksaa myyntiprovision kauppahinnan mukaan. Päättäjillä liian kultainen käsitys Jyväskylän vetovoimasta ARKISTOKUVA: KARI ROUHIAINEN JYVÄSKYLÄ Jorma Rahkonen Suomen Yritysmyynnin Jyväskylän-toimiston yrittäjän Timo Kivisen mielestä Jyväskylän vetovoima ei ole niin vahva kuin monesti uskotaan. – Tuntuu, että päättäjillä on liian kultainen käsitys Jyväskylän vetovoimasta, hän sanoo. Hänen mukaansa yrityksille on iso kynnys tulla isommasta markkinasta Jyväskylään. – Kun tarjoan yrityksiä asiakkaille, tulee esiin, että Jyväsky- toinen omalle henkilökunnalle ja toinen palvelutoimittajalle. – Tehtaan henkilöstö ja palvelutoimittajat ovat osoittaneet, että hyvällä turvallisuusjohtamisella ja ennakoivalla turvallisuustyöllä turvallisuustasoa voidaan merkittävästi parantaa nopeallakin aikataululla, sanoo yhtiön tuotantojohtaja Ismo Nousiainen tiedotteessa. Lutakon alueen rakentaminen kertoo Jyväskylän vauhdista. Yritysvälittäjän mielestä kaupunki voisi olla houkuttelevampi. lää pidetään vähän syrjäisenä. Jyväskylässä täytyy myydä yrityksiä halvemmalla kuin esimerkiksi Tampereella, ja niiden täytyy olla laadukkaampia, Kivinen kertoo. Esimerkiksi monille logistiikka-alan yrityksille Jyväskylä on ihanteellinen paikkakunta, sillä kaupungista on kohtuulliset etäisyydet joka puolelle Suomea. Vahvuuksia Ideoita sijoittajille Hänen viime vuoden aikana välittämistään yrityskaupoissa puolessa ostaja on kuitenkin tullut Jyväskylän ja Keski-Suomen ulkopuolelta. Hänen mukaansa Jyväskylällä on myös vahvuuksia, joita muilla ei ole. Kivisen oma yritys Suomen Yritysvalmennus Oy järjestää alkuvuodesta Keski-Suomessa yrityssijoittajien (bisnesenkeleiden) ja hyvien yritysideoiden sekä kasvuyritysten tapaamisen. – Tällä halutaan saada hy- vät ideat ja sijoittajat kohtaamaan. Pörssiyhtiöt ovat melko epävarma sijoituskohde, mutta kasvavat pk-yritykset antavat varman ja kannattavan tuoton sijoittajilleen. Monet valtion tukemat yritysrahastot antavat tekohengitystä sellaisille yritysideoille, joilla ei ole kasvumahdollisuuksia. Ne kuolevat heti, kun tukirahat loppuvat, Kivinen sanoo. Valtaosa Suomen uusista työpaikoista on jo vuosia syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Original Long Drink Koskenkorva Viina Leijona Viina Suomi Viina Karhu A Tapio Viina Olvi Export IV A Olvi Tuplapukki IV B Magyar Fehér Bor J. P. Chenet Cabernet-Syrah 4 725 041 3 693 368 3 448 301 2 336 676 1 799 510 1 620 765 1 392 173 1 157 955 850 862 790 845 GRAFIIKKA: TUIJA TYRVÄINEN, LÄHDE: ALKO Reka Kaapeli käynnisti Keuruulla yt-neuvottelut KEURUU Päivi Liimatainen Neo Industrial Oyj:n tytäryhtiö Reka Kaapeli Oy käynnisti perjantaina kaikkia kotimaan yksiköitään koskevat yt-neuvottelut. Ohjaus-, tiedonsiirtoja asennuskaapeleita valmistavassa Keuruun tehtaassa niiden piiriin kuuluu 63 työntekijää ja yhdeksän toimihenkilöä. Yhtiön pääkonttori on Hyvinkäällä. Suomessa sillä on Keuruun lisäksi tuotantolaitos Riihimäellä. Kolmen yksikön henkilöstövahvuus on yhteensä yli 230. Pörssitiedotteen mukaan yt-neuvotteluissa varaudutaan alle 90 päivää kestäviin lomautuksiin ja enintään yhdeksän henkilön irtisanomiseen. Neuvottelujen arvioidaan päättyvän tämän kuun lopulla. Sopeuttamistarve ja käytännön toimet täsmentyvät neuvottelujen myötä. – Kaapelituotannossa alkuvuosi on aina hankala – sen varmastikin uskoo, kun katsoo ikkunasta ulos, selventää Neo Industrialin toimitusjohtaja Markku E. Rentto. – Meneillään on vuodenaikakierron mukainen hiljainen kausi, joka toivottavasti menee pian ohi. Olemme optimistisia tulevaisuuden suhteen, mutta meidän on varauduttava kapasiteetin laskuun. Renton mukaan vuosi 2011 oli Keuruun tehtaalla ennätyksellisen hyvä vuosi. Hän muistuttaa myös, että Keuruun yksikköön on viime vuosina investoitu ja hankittu uusia koneita ja laitteita. Keuruun tuotantolaitoksen tehdaspäällikkö Jyrki Oksanen sanookin tiedon yt-neuvottelujen käynnistämisestä tulleen täytenä yllätyksenä. Vastaava kierros koettiin pari vuotta sitten, mutta tuolloin päästiin lähes säikäyksellä. Hän toivoo, että myös tällä kertaa ”kauppa kävisi ja neuvottelut jäisivät lähinnä varautumiseksi”. Reka Kaapeli tuottaa asennus-, ohjaus-, instrumentointi- ja voimakaapeleita teollisuuden, rakentamisen ja sähkönsiirron tarpeisiin. Suomen lisäksi sillä on tehdas Venäjällä. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Pohjoismaat, Baltian maat ja Venäjä.
© Copyright 2024