Pörssiyhtiön tiedonanto-opas (pdf)
Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Copyright © 2014 Dittmar & Indrenius ja kirjoittajat Kansi: Dittmar & Indrenius Taitto: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-93-4021-7 (sid.) ISBN 978-952-93-4022-4 (EPUB) Sisällys Lyhenneluettelo...................................................... 9 1 Johdanto............................................................11 2 Säännöllinen tiedonanto-velvollisuus..................13 2.1 Yleistä............................................................... 13 2.2 Osavuosikatsaus................................................... 16 2.2.1 Julkistaminen ja rakenne................................ 16 2.2.2 Keskeiset sisällölliset vaatimukset..................... 17 2.2.3 Osavuosikatsauksen yksityiskohtaiset rakenne- ja sisältövaatimukset........................................ 18 2.2.4 Johdon osavuotinen selvitys............................. 23 2.3 Tilinpäätöstiedote................................................. 25 2.4 Tilinpäätös.......................................................... 26 2.4.1 Julkistaminen ja laajuus................................. 26 2.4.2 Sisällölliset vaatimukset................................. 26 2.5 Toimintakertomus................................................. 27 2.5.1 Johdanto................................................... 27 2.5.2 Rakenne ja sisältö......................................... 28 2.5.3 Yksityiskohtaiset sisältövaatimukset................... 29 2.5.4 Toimintakertomuksen yhteydessä esitettävä selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.... 35 5 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 2.6 Muihin arvopapereihin liittyvä säännöllinen tiedonantovelvollisuus tiettyjen edellytysten vallitessa.... 37 2.6.1 Yleistä....................................................... 37 2.6.2 Osavuosikatsaus........................................... 38 2.6.3 Toimintakertomus......................................... 38 2.6.4 Tilinpäätöstiedote........................................ 39 2.6.5 Tunnusluvut................................................ 40 3 Jatkuva tiedonanto-velvollisuus.........................41 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 Yleistä............................................................... 41 Julkistamisen ajankohta......................................... 44 Julkistamisen lykkääminen...................................... 45 Tiedon tasapuolinen julkistaminen............................. 49 Yleistä olennaisista tiedoista.................................... 50 Nimenomaisesti julkistettava tieto............................ 52 3.6.1 Yhtiön päätökset.......................................... 52 3.6.2 Merkittävät muutokset yhtiössä........................ 53 3.6.3 Liiketoimintasopimukset ja sopimukset lähipiirin kanssa....................................................... 54 3.6.4 Osakkaiden sopimukset.................................. 55 3.6.5 Yritysjärjestelyt........................................... 55 3.6.6 Taloudelliset vaikeudet.................................. 57 3.6.7 Tulevaisuudennäkymät ja tulosennusteet............. 57 3.6.8 Tulosvaroitus............................................... 59 3.6.9 Perlos Oyj:n tapaus....................................... 60 3.7 Seuraamukset...................................................... 62 3.7.1 Yleistä seuraamuksista................................... 62 3.7.2 Tiedottamisrikos.......................................... 62 3.7.3 Hallinnolliset seuraamukset............................. 63 3.8 Liputtaminen....................................................... 66 3.8.1 Olemassa oleva ja mahdollinen tuleva omistus...... 66 3.8.2 Omistus- ja ääniosuuden laskeminen.................. 67 3.8.3 Poikkeukset liputusvelvollisuudesta................... 72 6 Sisällys 3.8.4 Ilmoituksen tekeminen................................... 72 3.8.5 Kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuus................... 74 3.9 Muihin arvopapereihin liittyvä jatkuva tiedonantovelvollisuus............................................ 75 3.10 Tiedonantovelvollisuutta koskevaa viranomais- ja oikeuskäytäntöä................................................... 76 4 Sisäpiirisääntely............................................... 101 4.1 Sääntelyn rakenne...............................................101 4.2 Mitä sisäpiirintieto on?..........................................103 4.2.1 Jatkuva tiedonantovelvollisuus ja sisäpiirintieto...103 4.2.2 Sisäpiirintiedon määritelmä............................104 4.2.3 Täsmällisyysvaatimus....................................104 4.2.4 Tietojen julkistaminen..................................105 4.2.5 Olennaisuusvaatimus....................................106 4.3 Sisäpiirintiedon kielletty käyttö...............................107 4.3.1 Käytön kielto..............................................107 4.3.2 Poikkeukset...............................................110 4.4 Sisäpiiriläisen määritelmä......................................116 4.5 Ilmoitusvelvollisuus..............................................117 4.6 Sisäpiirirekisterit.................................................120 4.6.1 Yleistä sisäpiirirekistereistä............................120 4.6.2 Julkinen rekisteri.........................................123 4.6.3 Pysyvä yrityskohtainen rekisteri.......................123 4.6.4 Hankekohtainen rekisteri...............................124 4.7 Sisäpiirintiedon hallinta.........................................129 4.7.1 Hanke ja kaupankäynnin valvonta....................129 4.7.2 Kaupankäyntiohjelmat..................................130 4.7.3 Sisäpiiriläisten valvonta ja ohjeistaminen...........132 4.8 Sisäpiirintiedon väärinkäytön seuraamukset................133 4.8.1 Yleistä seuraamuksista..................................133 4.8.2 Rikosoikeudelliset ja hallinnolliset seuraamukset....134 4.9 Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevaa viranomais- ja oikeuskäytäntöä..................................................136 7 Lyhenneluettelo AML Arvopaperimarkkinalaki (746/2012, muutoksineen) VAML Arvopaperimarkkinalaki (495/1989, muutoksineen) Listayhtiöiden hallinnointikoodi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi (Corporate Governance) 2010 Fiva Finanssivalvonta FivaL Laki Finanssivalvonnasta (878/2008 muutoksineen) Fivan määräykset ja ohjeet 7/2013 Määräykset ja ohjeet 7/2013, Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuus, voimassa 1.7.2013 lukien Fivan määräykset ja Määräykset ja ohjeet 7/2013, Liikkeeseenlaskijan ohjeet 7/2013 (Tunnus- tiedonantovelvollisuus, Tunnusluvut LIITE, voiluvut) massa 1.7.2013 lukien Fivan määräykset ja ohjeet 8/2013 Määräykset ja ohjeet 8/2013(muuttettu 13.12.2012), Huomattavien omistus- ja ääniosuuksien ilmoittaminen, voimassa 1.9.2012 lukien Fivan standardi 5.3 Standardi 5.3 (muutettu 10.6.2013), Sisäpiiriilmoitukset ja -rekisterit. Määräykset ja ohjeet, voimassa 1.9.2005 lukien HE Hallituksen esitys IAS IASB:n (International Accounting Standards Board) IAS standardi KILAn yleisohje Kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta 12.9.2006 9 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas KPL Kirjanpitolaki (1336/1997, muutoksineen) Kurinpitolautakunnan Pörssin kurinpitolautakunnan säännöt 1.7.2013 säännöt Määritelmädirektiivi Komission direktiivi 2003/124/EY OYL Osakeyhtiölaki (624/2006, muutoksineen) Pörssi NASDAQ OMX Helsinki Oy Pörssin säännöt NASDAQ OMX Helsinki Oy, Pörssin säännöt, voimassa 2.10.2013 lukien Rata Rahoitustarkastus, jonka tehtävät siirtyivät 1.1.2009 Finanssivalvonnalle RL Rikoslaki (39/1889, muutoksineen) Sisäpiiriohje NASDAQ OMX Helsinki Oy, Sisäpiiriohje pörssiyhtiöille, voimassa 1.7.2013 lukien Ostotarjouskoodi Ostotarjouskoodi – Arvopaperimarkkinayhdistys 2013, voimassa 1.1.2014 lukien VMA-S Valtiovarainministeriön asetus arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta (1020/2012) VMA-L Valtiovarainministeriön asetus huomattavien omistus- ja ääniosuuksien ilmoittamisesta (1021/2012) 10 1Johdanto Sijoittajansuoja, markkinoiden systemaattisen riskin vähentäminen ja kattava tiedottaminen ovat arvopaperimarkkinaoikeuden keskeisiä periaatteita. Arvopaperimarkkinoita koskevat tiedottamissäännökset muodostavat keskeisen osan koko arvopaperimarkkinaoikeudesta. Tässä pörssiyhtiön tiedonanto-oppaassa käsitellään: (i) säännöllistä tiedonantovelvollisuutta (jakso 2); (ii) jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta (jakso 3); ja (iii) sisäpiirintietoa koskevaa sääntelyä (jakso 4) Jaksojen 3 ja 4 loppuun on otettu tiivistelmät keskeisistä Pörssin, Fivan ja tuomioistuinten ratkaisuista. Oikeuskäytäntöön viitataan varsinaisessa tekstiosassa numeroviittauksin. Olemme pyrkineet selventämään sääntelyn rakennetta kaavioilla. Tämä tiedonanto-opas on tarkoitettu yhtiöille, joiden osakkeet on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi ja joiden kotipaikka on Suomessa. Tässä oppaassa emme käsittele tiettyjä liikkeeseenlaskijoita kuten rahoituslaitoksia koskevia erityissäännöksiä. Tiedonanto-oppaan kirjoittamiseen ovat osallistuneet Dittmar & Indreniuksen lakimiehet Juha-Pekka Mutanen, Robin Nordblad, Hanna-Mari Manninen ja Sakari Sedbom. He toimivat Dittmar & Indreniuksen rahoitus- ja pääomamarkkinat –ryhmässä. Opas on Dittmar & Indreniuksen vuonna 2010 julkaiseman tiedonanto-oppaan uudistettu painos. Siinä on otettu huomioon 11 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 1.1.2013 voimaan tullut uusi arvopaperimarkkinalaki (746/2012) sekä uuden lain nojalla annetut alemmanasteiset säännökset, määräykset ja ohjeet. Lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä on seurattu 31.3.2014 asti. 12 2Säännöllinen tiedonantovelvollisuus 2.1Yleistä Arvopaperin liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta koskevan sääntelyn tavoitteena on edistää sitä, että sijoittajalla on käytössään riittävät tiedot perustellun arvion tekemiseksi arvopapereista ja sen liikkeeseenlaskijasta sekä seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Sisällöllisesti tietojen tulee olla riittävän kattavia, ymmärrettäviä, merkityksellisiä, luotettavia ja vertailukelpoisia. Fiva on painottanut, että liikkeeseenlaskijan tulee kiinnittää erityistä huomiota tietojen julkistamisen tasapuolisuuteen, oikea-aikaisuuteen ja johdonmukaisuuteen. AML 1:4; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, LUKU 3; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT 2.3.1 JA 2.3.2 Säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen sovelletaan Suomen arvopaperimarkkinalainsäädäntöä, jos osakkeen liikkeeseenlaskijan yhtiöoikeudellinen kotipaikka on Suomessa. Muiden arvopapereiden kuin osakkeiden, osakkeisiin oikeuttavien ja näihin rinnastettavien arvopaperien osalta lainvalintasäännökset ovat hieman monimutkaisemmat. AML 7:1–7:3; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHDAT 6.1, 7.1, 8.1, 9.1, 11.1 JA 12.1 13 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Säännöllisellä tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan liikkeeseenlaskijan taloudellisesta asemasta ja tuloksesta säännöllisesti julkistettavia tietoja. Siihen kuuluvat osakokonaisuudet ovat: (i) (ii) (iii) (iv) (v) osavuosikatsaus; tilinpäätös ja toimintakertomus; tilinpäätöstiedote; johdon osavuotinen selvitys; ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. Säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskeva sääntely rakentuu seuraavasti: PERUSTEET SISÄLTÖ JA TIETOJEN ESITTÄMINEN YLEISET SÄÄNNÖT AML VMA-S KPL PÖRSSIN SÄÄNTELY FIVAN SÄÄNTELY Pörssin säännöt Fivan määräykset ja ohjeet 7/2013 – tilinpäätös ja toimintakertomus (7:5–7:8) – tilinpäätöstiedote (7:9) – osavuosikatsaus (7:10– 7:13) – johdon osavuotinen selvitys (7:14 ja 7:15) – taloudelliset raportit (2.3.2.1) – tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten julkistamisajankohta (2.3.2.2) – taloudellisten raporttien sisältö (2.3.2.3) – tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistamisajankohta – tilintarkastuskertomus (2.3.2.5) – osavuosikatsaus (2 ja 3 §) – johdon osavuotinen selvitys (4 §) – toimintakertomus (5, 6 ja 8-10 §) – selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (7 §) – lakia ja asetusta täydentäviä määräyksiä ja ohjeita – tilinpäätös (luku 6) – toimintakertomus (luku 7) – tunnusluvut (luku 8) – osavuosikatsaus, tilinpäätöstiedote ja johdon osavuotinen selvitys (luku 9) – tilinpäätös ja toimintakertomus (3 luku, konserni: 6 luku) – kv. tilinpäätösstandardien soveltaminen (7a luku) OYL – tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni, erityisesti toimintakertomuksen sisällön sääntelyä (8 luku) IFRS- ja IAS-standardit – soveltaminen pohjautuu KPL 7a lukuun ja asianomai-seen EU- asetukseen SUOSITUKSET – Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä toimintakertomuksen yhteydessä (suositus 54) – Sijoittajainformaatio internetsivuilla (suositus 55) 14 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Yhtiön on julkistettava säännellyt tiedot siten, että nopea ja tasapuolinen tiedonsaanti voidaan turvata. Yhtiön on toimitettava tiedot: (i) (ii) (iii) (iv) keskeisille tiedotusvälineille; valtiovarainministeriön nimeämään tiedotevarastoon; Finanssivalvonnalle1; sekä Pörssille. Tiedot on lisäksi asetettava saataville yhtiön internetsivuille. AML 10:3 Tiedonantovelvollisuuden perusteella annettavat tiedot on toimitettava täydellisinä ja muokkaamattomina tiedotusvälineille sekä Pörssille. Tämä merkitsee sitä, että tiedotteen tulee olla tiedostomuodoltaan yhtenäinen kokonaisuus, jolloin esimerkiksi jonkin tiedotteen osan korvaaminen hyperlinkillä tai liitetiedostolla ei täytä vaatimusta. Poikkeuksen muodostavat osavuosikatsaus, johdon osavuotinen selvitys, tilinpäätöstiedote sekä tilinpäätös ja toimintakertomus. Näiden osalta on riittävää, että tiedotusvälineille toimitetaan tiedotteella ne raportteihin sisältyvät tiedot, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon, sekä annetaan tieto siitä, että raportti on julkaistu. Tiedotteessa on myös kerrottava, mistä raportti on sijoittajien saatavilla. Pörssille ja tiedotevarastoon toimitettavassa tiedotteessa tulee olla täydellinen säännöllisen tiedonantovelvollisuuden raportti liitteenä. Yhtiön tulee itse arvioida, mitkä säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin lukeutuvat tiedot ovat arvopaperin arvoon omiaan olennaisesti vaikuttavia tietoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yhteenveto raporttiin sisältyvistä keskeisistä tiedoista yhtiön taloudellisesta asemasta, tuloksesta ja niiden kehityksestä katsauskaudella mukaan lukien keskeisimmät tunnusluvut sekä arvio todennäköisestä kehityksestä kuluvana tilikautena, jos yhtiö sellaisen raportissa esittää. 1 Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan velvoite toimittaa säännellyt tiedot Finanssivalvonnalle täyttyy, kun liikkeeseenlaskija toimittaa tiedot kansalliseen tiedotevarastoon, josta Finanssivalvonta saa ne käyttöönsä (Fivan Määräykset ja ohjeet 7/2013, Kohta 11.2.1). 15 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Säännöllisen tiedonantovelvollisuuden mukaisessa tietojen julkistamisessa tulee johdonmukaisesti noudattaa kerran valittua menettelyä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 11.2.1 Jos yhtiö havaitsee, että sen julkistama tiedote sisältää totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, joilla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, tieto on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Totuudenvastainen tai harhaanjohtava tieto oikaistaan julkistamalla uusi tiedote, joka sisältää oikaistun tiedon sekä tiedon siitä, miltä osin aikaisemmin julkistettu tieto on ollut totuudenvastainen tai harhaanjohtava ja koska virheellinen tieto oli julkistettu. AML 1:3.2; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 11.2.1 2.2 Osavuosikatsaus 2.2.1 Julkistaminen ja rakenne Listayhtiön tulee pääsäännön mukaan laatia osavuosikatsaus kunkin tilikauden kolmelta, kuudelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. Kolmen ja yhdeksän kuukauden osavuosikatsaus voidaan tietyissä tilanteissa korvata niin kutsutulla johdon osavuotisella selvityksellä. KATSO KOHTA 2.2.4. Osavuosikatsaus on julkaistava viimeistään kahden kuukauden kuluttua kunkin kauden päättymisestä. Julkaisuajankohta on kuitenkin julkistettava heti, kun siitä on päätetty. Listayhtiö ei saa nimetä muita tiedotteitaan osavuosikatsauksiksi tai johdon osavuotisiksi selvityksiksi. AML 7:10 JA 7:14; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 3.3.2 Osavuosikatsaus sisältää selostusosan ja taulukko-osan. Selostusosan sisältövaatimus on sama riippumatta siitä, mitä aikaa katsaus koskee. Taulukko-osan sisältövaatimus vaihtelee jäljempänä esitetyllä tavalla. Kaikkien listayhtiöiden on kuitenkin laadittava tilikauden kuudelta kuukaudelta (niin kutsuttu puolivuotiskatsaus) aina samanlainen, IAS 34 -standardin mukainen eli laaja taulukko-osa. 16 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tilikauden kolmelta ja yhdeksältä kuukaudelta annettavan osavuosikatsauksen taulukko-osa voi tilanteesta riippuen olla joko laaja taulukko-osa tai IAS 34 -standardin vaatimuksia lievempi eli suppea taulukko-osa. Suppeassa taulukko-osassa ei tarvitse esittää IAS 34:n edellyttämiä liitetietoja, Suppeassa taulukko-osassa ei tarvitse esittää IAS 34:n edellyttämiä liitetietoja, jotka koskevat muun muassa segmenttiraportointia, liiketoimintojen yhdistämisiä, ehdollisia velkojia ja varoja, aineellisia ja aineettomia käyttöomaisuushyödykkeitä sekä lähipiiriliiketoimia. VMA–S, 2§ ja 3§; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 9.2 2.2.2 Keskeiset sisällölliset vaatimukset Osavuosikatsauksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva listayhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta. Osavuosikatsauksen tietojen tulee olla vertailukelpoisia edellisen tilikauden vastaavan katsauskauden tietoihin ja kirjaamis- ja arvostusperiaatteiden tulee noudattaa tilinpäätöksen vastaavia periaatteita. Tiedot annetaan konsernin tietoina, jos tilinpäätöskin julkistetaan konsernin tietoina. AML 7:11 Mikäli yhtiö muuttaa aiemmin julkistamiensa tietojen esittämistapaa, tulee osavuosikatsauksesta käydä ilmi, miten tieto tai tiedon esittämistapa on muuttunut aiempaan verrattuna. Mikäli yhtiö esimerkiksi muuttaa raportoitavia segmenttejä, aiempien kausien neljännesvuosikohtaisista tiedoista on suositeltavaa julkistaa vertailukelpoiset tiedot ennen seuraavan osavuosikatsauksen julkistamista. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 9.2.2 Jos osavuosikatsaus on tilintarkastettu, tilintarkastajan tulee mainita lausunnossaan, missä laajuudessa tarkastus on suoritettu, ja lausunto on liitettävä katsaukseen. Jos katsausta ei ole tilintarkastettu, asiasta on oltava maininta osavuosikatsauksessa. AML 7:12 17 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 2.2.3 Osavuosikatsauksen yksityiskohtaiset rakenne- ja sisältövaatimukset Selostusosa Osavuosikatsauksen selostusosassa on oltava: (i) yleiskuvaus yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä niiden kehityksestä katsauskaudella; (ii) selostus katsauskauden merkittävistä tapahtumista ja liiketoimista sekä niiden vaikutuksista taloudelliseen asemaan ja tulokseen; ja (iii) kuvaus liiketoimintaan liittyvistä merkittävistä lähiajan riskeistä ja epävarmuustekijöistä. AML 7:11.2 Yllä olevan kohdan (ii) mukaisten tapahtumien ja liiketoimien osalta tulee kuvata ainakin: (i) liiketoiminnan luonnetta ja rakennetta; (ii) yritys- ja liiketoimintakauppoja, investointeja, kehitystoimenpiteitä sekä toimintojen lopettamisia; (iii) keskeisiä uusia markkina-alueita ja tuotteita; (iv) muutoksia liiketoiminnan näkymissä ja markkina-asemassa; (v) tuloskehitystä; (vi) tase- ja rahoitusaseman muutoksia; ja (vii) toimintaympäristön muutoksia. Lisäksi on ilmoitettava osakelajikohtaisesti yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa oleva yhtiön omien osakkeiden: (i) yhteenlaskettu kokonaismäärä; ja (ii) suhteellinen osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä. VMA-S, 2 § 18 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Jos selostusosassa käytetään tunnuslukuja, tunnusluvut on esitettävä johdonmukaisesti. Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ja niiden muutokset on selostettava. VMA-S 2 §; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 9.2.3 Laaja taulukko-osa Osavuosikatsauksen laajan taulukko-osan sisällön tulee perustua osavuosikatsausta koskeviin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin eli käytännössä IAS 34 -standardiin. AML 7:11.3; KPL 7A LUKU IAS 34 -standardin kappaleen 9 mukaan laaja taulukko-osa voidaan haluttaessa laatia IAS 1 -standardin mukaiseksi, jolloin taulukko-osan on täytettävä tilinpäätöskokonaisuutta koskevat sisältö- ja muotovaatimukset. Tällöin taulukko-osassa on oltava IAS 1-standardin mukaisesti: (i) tase; (ii) kauden voittoa ja tappiota ja muita laajan tuloksen eriä osoittava laskelma; (iii) oman pääoman muutoksia koskeva laskelma; (iv) rahavirtalaskelma; (v) liitetiedot, joihin sisältyy yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muuta selventävää tietoa; (vi) edellistä kautta koskevat vertailutiedot; ja (vii) tase aikaisemman vertailukauden alussa, kun yhteisö soveltaa tilinpäätöksen laatimisperiaatetta takautuvasti, tekee tilinpäätökseen sisältyviin eriin takautuvia oikaisuja tai muuttaa tilinpäätökseen sisältyvien erien luokittelua. Yhtiön ei kuitenkaan ole pakko esittää edellä kuvattuja tietoja täydellisinä osavuosikatsauksen laajassa taulukko-osassa. Riittävää on, että tilinpäätöslaskelmat (tase, voittoa ja tappiota ja muita laajan tuloksen eriä osoittava laskelma, oman pääoman muutoslaskelma ja rahavirtalaskelma) esitetään lyhennettyinä ja että ainoastaan tietyt selittävät liitetiedot julkaistaan. Vertailukelpoisuutta ja johdon19 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas mukaisuutta koskevat vaatimukset rajoittavat käytännössä yhtiön valintaoikeutta. IAS 34, 8 KAPPALE Lyhennetyn tilinpäätöslaskelman on sisällettävä vähintään kaikki viimeisimpään vuositilinpäätökseen sisältyneet otsikkorivit ja välisummat sekä IAS 34 -standardin edellyttämät liitetiedot. Tilinpäätöslaskelmiin on tarvittaessa kuitenkin lisättävä rivejä, mikäli niiden poisjättäminen tekisi osavuosikatsauksesta harhaanjohtavan. IAS 34, 10 KAPPALE Toisaalta riippumatta siitä, esitetäänkö taulukko-osan tilinpäätöslaskelmat kokonaisessa vai lyhennetyssä muodossa, ne on esitettävä seuraavilta ajanjaksoilta: (i) tase tarkasteltavana olevan osavuosijakson lopussa ja vertailutase kuluvaa tilikautta välittömästi edeltävän tilikauden lopussa; (ii) tuloslaskelma tarkasteltavana olevalta osavuosijaksolta ja kuluvan tilikauden alusta osavuosijakson loppuun sekä vertailutuloslaskelmat kuluvaa tilikautta välittömästi edeltävän tilikauden vastaavilta ajanjaksoilta (tarkasteltavana olevalta jaksolta ja tilikauden alusta osavuosijakson loppuun). Tuloslaskelma voidaan esittää IAS 1:n sallimalla tavalla yhtenä tai kahtena laskelmana; (iii) laskelma, joka osoittaa oman pääoman muutokset, jotka ovat kertyneet kuluvan tilikauden alusta osavuosijakson loppuun, sekä vertailulaskelma vastaavalta ajanjaksolta tilikautta välittömästi edeltävän tilikauden alusta osavuosijakson loppuun; ja (vi) kumulatiivinen rahavirtalaskelma kuluvan tilikauden alusta osavuosijakson loppuun sekä vertailulaskelma vastaavalta ajanjaksolta tilikautta välittömästi edeltävän tilikauden alusta osavuosijakson loppuun. IAS 34, 20 KAPPALE 20 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Taulukko-osan vähimmäissisältövaatimuksen täyttävät tietyt liitetiedot koostuvat seuraavista osista: (i) tieto siitä, että osavuosikatsauksessa sovelletaan samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin edellisessä vuositilinpäätöksessä, tai jos kyseisissä periaatteissa tai menetelmissä on tapahtunut muutoksia, kuvaus muutosten luonteesta ja vaikutuksesta; (ii) selostus osavuosijakson toiminnan kausiluonteisuudesta tai jaksottaisuudesta; (iii) sellaisten varoihin, velkoihin, omaan pääomaan, tulokseen tai rahavirtoihin vaikuttavien erien luonne ja määrä, jotka ovat luonteeltaan, kooltaan tai esiintymistiheydeltään poikkeuksellisia; (vi) niiden muutosten luonne ja määrä, joita on tapahtunut tarkasteltavana olevan tilikauden aikaisemmilla osavuosijaksoilla esitettyjä lukuja koskevissa arvioissa tai aikaisemmilla tilikausilla esitettyjä lukuja koskevissa arvioissa; (v) vieraan ja oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseenlaskut, takaisinhankinnat ja takaisinmaksut; (vi) maksetut osingot (yhteensä tai osaketta kohden) siten, että kantaosakkeille ja muille osakkeille maksetut osingot esitetään erikseen; (vii) tietyt segmenttikohtaiset tiedot (segmenttikohtaisten tietojen esittämistä edellytetään osavuosikatsauksessa vain, jos IFRS-standardi edellyttää yhtiön esittävän segmenttikohtaiset tiedot vuositilinpäätöksessään); (viii) osavuosijakson päättymisen jälkeiset tapahtumat, joita ei ole otettu huomioon osavuosijakson tilinpäätöslaskelmissa; (ix) yhtiön rakenteessa osavuosijaksolla tapahtuneiden muutosten vaikutus, sisältäen muun muassa liiketoimintojen yhdistämiset, tytäryritysten ja pitkäaikaisten sijoitusten hankinnat ja niistä luopumiset, uudelleenjärjestelyt ja lopetettavat toiminnot (liiketoimintojen yhdistämisistä yhtiön 21 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas on esitettävä tiedot, joiden esittämistä vaaditaan IFRS 3:ssa); ja (x) rahoitusinstrumenteista käypää arvoa koskevat tiedot, jotka vaaditaan IFRS-standardeissa. (xi) Tietyissä tapauksissa yhteisön tulee lisäksi esittää tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. IAS 34.16A KAPPALE Nämä liitetiedot on esitettävä, jos ne ovat olennaisia eikä niitä esitetä muualla osavuosikatsauksessa. Tiedot on lähtökohtaisesti esitettävä ajanjaksolta tilikauden alusta osavuosikauden loppuun. Osavuosikatsauksessa on myös aina mainittava, että osavuosikatsaus on IAS 34 -standardin mukainen. Osavuosikatsausta ei pidä kuitenkaan sanoa IFRS-standardien mukaiseksi, mikäli se ei ole kaikilta osin IFRS-standardeihin sisältyvien vaatimusten mukainen. IAS 34.16A JA 19 KAPPALEET Suppea taulukko-osa Yhtiö saa laatia tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta suppean taulukko-osan. Suppea taulukko-osa poikkeaa edellä kuvatusta laajasta taulukko-osasta siten, että suppeassa taulukko-osassa ei vaadita seuraavien laajaan taulukko-osaan kuuluvien liitetietojen esittämistä: (i) vieraan ja oman pääoman ehtoisten arvopaperien liikkeeseenlaskut, takaisinhankinnat ja takaisinmaksut (IAS 34.16A e); (ii) maksetut osingot (IAS 34.16A f); (iii) segmenttikohtaiset tiedot (IAS 34.16A g); ja (vi) liiketoimintojen yhdistämisistä esitettävät tiedot, joiden esittämistä vaaditaan IFRS 3 liiketoimintojen yhdistäminen -kappaleissa 60 – 63 (IAS 34.16A i, viimeinen lause); AML 7:10.2; VMA-S 3§ 22 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Yhtiön on lisäksi mainittava suppean taulukko-osan sisältävässä osavuosikatsauksessa, että katsaus on laadittu IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen mutta laadinnassa ei ole noudatettu kaikkia IAS 34 -standardin vaatimuksia. 2.2.4 Johdon osavuotinen selvitys Yhtiö voi päättää, että se julkaisee tilikauden kolmen ja yhdeksän kuukauden osavuosikatsauksen sijaan johdon osavuotisen selvityksen, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: (i) yhtiön liikkeeseen laskemien osakkeiden ja niihin rinnastettujen arvopapereiden markkina-arvo on enintään 150 miljoonaa euroa; (ii) yhtiö voi sen toimiala ja liiketoiminnan luonne sekä niiden tasaisuus huomioon ottaen varmistaa sijoittajien riittävän tiedonsaannin johdon osavuotisella selvityksellä; (iii) yhtiön päätoimiala on sijoitustoiminta ja yhtiö on päättänyt julkistaa osakekohtaisen nettovarallisuuden ja sen perusteena olevan yhtiön nettovarallisuuslaskelman säännöllisesti ja useammin kuin kolmen kuukauden välein; tai (vi) yhtiön osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena toisessa ETA-valtiossa, muttei Suomessa, ja tämä valtio ei edellytä yhtiöiden julkistavan osavuosikatsauksia tilikauden kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. VMA-S 4 § Yhtiön on kuitenkin aina annettava puolivuotiskatsaus IAS 34 -standardin mukaisena osavuosikatsauksena (eli laajan taulukko-osan sisältävänä). AML 7:10.2 Yhtiön on jo ennen tilikauden alkamista julkistettava tieto siitä, että se julkaisee johdon osavuotiset selvitykset ja perusteet tekemälleen päätökselle. 23 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Selvitys on julkistettava aikaisintaan kymmenen viikkoa tilikauden asianomaisen puolivuotisjakson alkamisesta ja viimeistään kuusi viikkoa ennen sen päättymistä. Selvityksen julkistamisajankohta on julkistettava heti, kun siitä on päätetty. AML 7:14; KATSO JULKISTAMISEN OSALTA MYÖS KOHDAN 2.1 LOPPUOSA Yksityiskohtaiset rakenne- ja sisältövaatimukset Selvityksessä on annettava: (i) yleiskuvaus yhtiön taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä niiden kehityksestä katsauskaudella julkistamisajankohtaan asti; ja (ii) selostus katsauskauden merkittävistä tapahtumista ja liiketoimista sekä niiden vaikutuksista yhtiön taloudelliseen asemaan. Selvityksessä ei edellytetä numeeristen tietojen antamista vaan sanallinen esitys riittää. Selvitys annetaan konsernin tietoina, mikäli yhtiön on laadittava konsernitilinpäätös. Selvitys tulee nimetä selkeästi johdon osavuotiseksi selvitykseksi (engl. management interim statement). Fiva suosittaa, että selvityksessä huomioidaan toimialan ja yhtiön erityispiirteet sekä kuvataan erityisesti niitä seikkoja, jotka ovat yhtiön liiketoiminnan ja siihen liittyvien riskien ja epävarmuustekijöiden kannalta olennaisia. Lähtökohtaisesti selvityksessä tulisi selostaa samankaltaisia seikkoja kuin osavuosikatsauksen selostusosassa, mutta selostus voi olla suppeampi. Selvityksessä selostetaan esimerkiksi tilikaudella julkistettujen yrityskauppojen ja muiden vastaavien merkittävien järjestelyjen vaikutuksia. Lisäksi Fiva suosittaa, että selvityksen yhteydessä noudatetaan sellaista johdonmukaisuutta, että sen perusteella on mahdollista seurata liiketoiminnan kehitystä eri kausien välillä. 24 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Selvityksessä voidaan esittää numeerisia tietoja katsauskautta lyhyemmältä ajanjaksolta, esimerkiksi vuosineljännekseltä. Fiva suosittaa, että selvityksen sanallinen kuvaus tällöin kuitenkin kattaa liiketoiminnan kehityksen katsauskauden alusta julkistamispäivään saakka. AML 7:14.3; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 9.4.2 2.3 Tilinpäätöstiedote Tilinpäätöstiedote vastaa sisällöltään neljättä osavuosikatsausta. Siihen sovelletaan samoja sisältövaatimuksia kuin puolivuotiskatsauksiin. Tilinpäätöstiedotteen tulee antaa oikea ja riittävä kuva listayhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedotteessa on sekä selostusosa että taulukko-osa. Tilinpäätöstiedotteessa katsauskausi on koko tilikausi. Fiva kuitenkin suosittaa, että koko tilikauden kuvauksen lisäksi tiedotteessa kuvataan liiketoiminnan kehitystä viimeksi päättyneeltä vuosineljännekseltä tai, jos yhtiö on julkistanut johdon osavuotisen selvityksen, liiketoiminnan kehitystä viimeksi päättyneeltä puolivuotiskaudelta. Koko tilikauden liiketoiminnan kuvaus voi perustua toimintakertomukseen. Selostusosan tulee lisäksi sisältää hallituksen esitys voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi ja selvitys listayhtiön jakokelpoisista varoista. Tilinpäätöstiedote on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätöstiedotteen julkistamisajankohta on julkistettava heti, kun siitä on päätetty. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 9.3 25 2.4 Tilinpäätös 2.4.1 Julkistaminen ja laajuus Pörssiyhtiön tilinpäätös ja toimintakertomus tulee julkistaa ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, jossa tilinpäätös vahvistetaan. Takarajana julkaisemiselle on kuitenkin kolme kuukautta tilikauden päättymisestä. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen julkistamisvaatimus koskee niin sanottua täydellistä tilinpäätöstä eli kirjanpitolain mukaista emoyhtiön tilinpäätöstä, joka sisältää konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ohessa on julkistettava myös tilintarkastuskertomus. Mikäli vuosikertomuksen sisältämä tilinpäätös ei ole täydellinen, yhtiön tulisi vuosikertomuksen asemesta julkistaa erikseen virallinen tilinpäätös ja toimintakertomus sekä näiden ohessa tilintarkastuskertomus. Yhtiön tulee julkistaa myös selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistään. Tällainen selvitys voidaan liittää joko toimintakertomukseen tai julkaista omana erillisenä asiakirjanaan. Tilinpäätös tulee kuitenkin julkistaa välittömästi, jos tilintarkastuskertomus sisältää muun kuin tilintarkastuslain mukaisen vakiomuotoisen lausunnon tai jos tilintarkastaja esittää tilintarkastuslain mukaisen huomautuksen tai toteaa, että hallinto- ja ohjausjärjestelmistä annettu kuvaus ei ole yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. AML 7:5; OYL 5:22 2.4.2 Sisällölliset vaatimukset Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen on annettava oikea ja riittävä kuva listayhtiön taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksesta. Yhtiön konsernitilinpäätös laaditaan IFRS-standardien mukaisesti. IFRS-tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta, oman pääoman muutoksia koskevasta laskelmasta, rahavirtalaskelmasta ja 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus liitetiedoista. Yleisellä tasolla tilinpäätöksen tulee antaa oikea kuva yhtiön taloudellisesta tuloksesta ja asemasta sekä rahavirroista. Tilinpäätöstä voidaan sanoa IFRS-standardien mukaiseksi ainoastaan, jos se täyttää kaikkien IFRS-standardien mukaiset vaatimukset. Uusien standardien ja tulkintojen soveltaminen riippuu pitkälti siitä, onko kyseinen standardi hyväksytty EU-alueella sitovaksi tai onko sisällöltään yhdenmukainen standardi hyväksytty EU:ssa jo aikaisemmin. AML 7:6; KPL 3:1 JA 6:1; IAS 1; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 6.2 JA 6.3.2 2.5 Toimintakertomus 2.5.1 Johdanto Kirjanpitolain mukaan pörssiyhtiön tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Toimintakertomuksessa on arvioitava yhtiön toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja samoin kuin yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta. Arvioon tulee sisällyttää tärkeimmät tunnusluvut taloudellisen aseman ja tuloksen ymmärtämiseksi, tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä sekä muista liiketoiminnassa merkityksellisistä seikoista. Toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa tilinpäätökseen nähden täydentäviä ja selventäviä tietoja ja tietoja siitä, miten eri olosuhteet ja tapahtumat ovat vaikuttaneet eri tilinpäätöseriin. Toimintakertomuksessa tulee lisäksi esittää tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta. Tilinpäätökseen kuuluvien ja siihen liitettyjen asiakirjojen on oltava selkeitä ja niiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. KPL 3 LUKU 27 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 2.5.2 Rakenne ja sisältö Toimintakertomukselle ei ole olemassa yhtenäistä rakennevaatimusta, vaan yhtiön johto arvioi itsenäisesti, miten toimintakertomus laaditaan. Toimintakertomus tulisi kuitenkin laatia siten, että se on rakenteeltaan selkeä ja ymmärrettävä. Fiva on esittänyt esimerkinomaisen asiaotsikkoja koskevan rakenteen toimintakertomuksille: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) (vii) (viii) (ix) (x) (xi) (xii) (xiii) (xiv) hallituksen esitys voitonjaosta; hallitus ja yhtiön johto; henkilöstö; investoinnit/yritysostot ja -myynnit; konsernirakenne; liiketoiminnan sääntely-ympäristö; liiketoimintakatsaus; merkittävät riskit ja epävarmuustekijät; olennaiset tapahtumat tilikaudella; olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen; osakkeet ja osakkeenomistajat; rahoitus ja maksuvalmius; selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä; taloudellinen asema ja tulos sekä keskeisimmät tunnusluvut; (xv) tilauskanta; (xvi) tulevaisuudennäkymät; (xvii) tutkimus- ja kehittämistoiminta; ja (xviii) ympäristöasiat. Yhtiön ei tarvitse seurata tätä rakennetta, vaan se voi itse valita parhaimman tavan esittää vaaditut tiedot toimintakertomuksessaan. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.4 28 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus 2.5.3 Yksityiskohtaiset sisältövaatimukset Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Toimintakertomuksessa on selostettava olosuhteita ja tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet tilinpäätöspäivän taloudelliseen asemaan ja tilikauden tulokseen. Fiva suosittaa, että kertomuksessa kuvataan myös taloudellisen aseman ja tuloksen olennaisimpia muutoksia verrattuna aikaisempiin tilikausiin sekä olennaisimpia poikkeamia yhtiön aikaisemmin julkistamiin tulevaisuudennäkymiin. Yhtiön tulisi arvioida taloudellista asemaa ja tuloskehitystä myös suhteessa julkistamaansa strategiaan ja taloudellisiin tavoitteisiin. Toimintakertomuksessa voidaan kuvata: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) (vii) miten päättyneen tilikauden tulos vertautuu aikaisempien tilikausien tuloksiin; miten tilinpäätöspäivän taloudellinen asema ja päättyneen tilikauden tulos vastaavat aiemmin julkistettuja tulevaisuudennäkymiä ja tavoitteita ja mitkä seikat ovat aiheuttaneet poikkeamia, jos sellaisia on; missä määrin aikaisemmin tehdyt oletukset ovat osoittautuneet oikeiksi ja missä määrin aikaisemmin määritellyt riskit ovat realisoituneet; mikä merkitys tilikauden tapahtumilla on yhtiön liiketoiminnan tulevalle kehitykselle ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle; miten paljon päättyneen tilikauden tulokseen ja rahavirtoihin sisältyy kertaluonteisia eriä tai muita vastaavia poikkeuksellisia tai eri kausien vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja mitä ne ovat olleet; mitkä ovat merkittävimmät suoraan omaan pääomaan kirjatut tuotto ja kuluerät; ja mitkä tilikauden tapahtumista eivät vielä vaikuttaneet päättyneen tilikauden tulokseen ja rahavirtoihin, mutta vaikuttavat mahdollisesti vastaisiin tuloksiin ja rahavirtoihin. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.5 29 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Olennaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi: (i) liiketoiminnassa tapahtuneet merkittävät muutokset, kuten siirtyminen uudelle markkina-alueelle, toiminnan aloittaminen tai lopettaminen jollakin liiketoiminnan alalla; (ii) merkittävät yrityshankinnat tai -myynnit; (iii) toteutetut rahoitusjärjestelyt ja tällaisten suunnitelmat; (iv) huomattavat käyttöomaisuushankinnat ja päätetyt suuret investoinnit; (v) suuret vahingot kuten tulipalot; (vi) keskeisten johtajien vaihtuminen; (vii) merkittävät oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt; (viii) toimintaympäristöä koskevat tapahtumat, kuten huomattavat muutokset valuuttakursseissa ja vienti- tai tuontikiellot; ja (ix) olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen (IAS 10 mukaisesti). Fiva suosittaa, että toimintakertomuksessa kuvataan olennaisten tapahtumien vaikutusta yhtiön päättyneen tilikauden taloudelliseen asemaan ja tulokseen. Kuvauksen tulisi käsittää ne tapahtumat, jotka ovat merkityksellisiä yhtiön tilikauden liiketoiminnan kehityksen arvioimiseksi. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.6 JA 7.7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä KPL 3:1.6:n mukaan toimintakertomuksessa tulee esittää arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Arvio voi olla yhtiön esittämä tulevaa kehitystä kuvaava yleisluonteinen tulevaisuudennäkymä tai tulosennuste. Tulosennuste voi olla tarkka numeerinen ennuste, tuloksen ennakoitu vaihteluväli tai väljä ennuste, josta tulevan tuloksen tai sen muutoksen suuruus ei suoraan käy ilmi. 30 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan yleisluonteisia tulevaisuudennäkymiä ovat esimerkiksi yhtiön esittämät: (i) arviot liikevaihdon tulevasta kehityksestä; tai (ii) kuvaukset markkinoiden kehityksestä. Tulosennusteita ovat: (i) yhtiön esittämät tulevia ajanjaksoja koskevat arviot, joiden sanamuodosta suoraan tai epäsuorasti käy ilmi yhtiön tulevan tuloksen todennäköinen minimi- tai maksimitaso; ja (ii) tiedot, joiden perusteella voidaan laskea yhtiön tulevien tulosten likimääräinen summa, kuten esimerkiksi arviot kannattavuuden, liikevoiton, tilikauden tuloksen tai liikevoittomarginaalin tulevasta tasosta. Yhtiön tulee itse arvioida saatavilla olevan tiedon perusteella sekä toimintakertomusta koskevien säännösten pohjalta, missä laajuudessa ja miltä osin se antaa tulevaisuudennäkymiä. Fivan näkemyksen mukaan AML:n 1 luvun 3 §:n harhaanjohtavan tiedon antamisen kielto edellyttää, että yhtiö noudattaa tulevaisuudennäkymiä antaessaan asianmukaista huolellisuutta ja varovaisuutta. Vaikka tulevan kehityksen arviointiin liittyy yleensä useita epävarmuustekijöitä, Fiva suosittaa tulevaisuudennäkymien antamista tulosennusteena, koska tulosennusteen julkistaminen auttaa sijoittajia perustellun arvion tekemisessä arvopapereista ja sen liikkeeseenlaskijasta. Tulosennusteet voidaan esittää numeerisina ennusteina tai verbaalisesti kuvaten. Tulevaisuudennäkymistä tiedottaessa tulee ottaa huomioon liiketoimintaan liittyvät merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät sekä pitäytyä arvioissa, jotka voidaan perustellusti esittää. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa tulevaisuudennäkymien antamiseen liittyy merkittävästi epävarmuustekijöitä, tulee arvioida, voidaanko näkymistä tiedottaa lainkaan tulosennusteena niiden mahdollisen harhaanjohtavuuden vuoksi. 31 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Tulosennusteiden laadinnassa ja julkistamisessa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: Ymmärrettävyys: Tulosennusteiden yhteydessä tulee esittää niiden lähtökohtana olevat keskeisimmät oletukset. Tässä yhteydessä esitettävän informaation tulee olla sijoittajan kannalta selkeää, yksiselitteistä ja ymmärrettävää. (ii) Luotettavuus: Tulosennusteita ei tule antaa ilman huolellista analyysia yhtiön liiketoiminnasta ja sen kehittymisestä. Tulosennusteiden tulee perustua realistisiin ja perusteltuihin arvioihin. Yhtiön on myös suositeltavaa dokumentoida tulosennusteen perusteena käytetyt arviot. (iii) Vertailukelpoisuus: Annettujen tulosennusteiden tulee olla vertailukelpoisia suhteessa yhtiöstä annettuihin tilinpäätöstietoihin tai muihin taloudellisiin tietoihin. (iv) Olennaisuus: Tulosennusteiden tulee antaa olennaista tietoa, jota järkevästi toimiva sijoittaja todennäköisesti käyttää sijoituspäätöksensä perusteena. (i) Tulevaisuudennäkymät tulee erottaa selkeästi muusta toimintakertomuksessa esitettävästä informaatiosta. Erottaminen voidaan tehdä esimerkiksi väliotsikolla. Lisäksi tulevaisuudennäkymien julkistamisessa noudatettujen käytäntöjen ja ilmaisujen tulee olla mahdollisimman yksiselitteisiä, selkeitä ja johdonmukaisia. Jos tulevaisuudennäkymistä tiedotetaan tulosennusteena, niissä tulee ilmaista yksiselitteisesti, mihin tulokseen ja mihin ajanjaksoon ennuste viittaa. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.8 32 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.9 Muut kirjanpitolain sekä valtiovarainministeriön asetuksen, osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain edellyttämät tiedot • Tutkimus- ja kehittämistoiminta IAS 38; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.1 • Henkilöstö KILAN YLEISOHJE; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.2 • Ympäristötekijät KILAN YLEISOHJE; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.3 • Tilauskanta ja siihen liittyvät olennaiset riskit VMA-S 5§; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.4 • Osakkeiden omistuksen jakautuminen FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.5 • Tiedot merkittävistä omistus- ja ääniosuuksista FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.6 • Tiedot määräysvallasta FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.7 • Omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvät sopimukset ja järjestelyt FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.8 • Johdon ja hallintoelinten jäsenten omistus- ja ääniosuudet FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.9 • Optio-oikeuden nojalla saatava omistus- ja ääniosuus FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.10 • Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen tai luovuttamiseen FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.11 33 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas • Tiedot julkiseen ostotarjoukseen liittyvistä seikoista FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.12 • Taloudelliset ja osakekohtaiset tunnusluvut VMA-S 5 §; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.13 JA 8 • OYL:n edellyttämät tiedot OYL 8 LUKU; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.14 • Tiedot kiinteistöjen arvosta ja arvostuksista FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.16 Muut tiedot yhtiöstä Toimintakertomusta koskevat normit eivät sisällä säännöksiä liikkeeseenlaskijan liiketoimintaa ja ulkoista toimintaympäristöä koskevien yleisten tietojen esittämisestä. Tällaisia tietoja voidaan esittää toimintakertomuksessa, koska tiedot voivat edesauttaa sijoittajaa ymmärtämään liikkeeseenlaskijan liiketoimintaa. Tiedot voidaan antaa myös muussa tilin-päätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä julkistettavassa asiakirjassa, esimerkiksi vuosikertomuksessa. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.11 Pro forma -tiedot IFRS 3 edellyttää, että liiketoimintojen yhdistämisessä hankkijaosapuolen on esitettävä syntyneen yhteisökokonaisuuden liikevaihto ja voitto tai tappio tarkasteltavana olevalta raportointikaudelta ikään kuin kaikki vuoden aikana tapahtuneet liiketoimintojen yhdistämiset olisivat toteutuneet kyseisen tilikauden alussa. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.12 34 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus 2.5.4 Toimintakertomuksen yhteydessä esitettävä selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Yhtiön on esitettävä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästään toimintakertomuksessa tai erillisessä kertomuksessa. Selvityksen tulee sisältää seuraavat tiedot: (i) viittaus sellaisiin hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskeviin sääntöihin, joita yhtiön on noudatettava tai suosituksiin, joita se on sitoutunut noudattamaan (säännöstö); (ii) kuvaus yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä; ja (iii) kuvaus hallintoneuvoston ja hallituksen sekä niiden valiokuntien kokoonpanosta ja toiminnasta mukaan lukien tiedot toimitusjohtajasta ja toimielimestä, joka huolehtii taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta, sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja tilintarkastuksen seurannasta sekä tilintarkastajan riippumattomuuden ja tilintarkastuksen oheispalvelujen arvioinnista. Yhtiön on myös ilmoitettava internetsivut, jossa hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskeva säännöstö on julkisesti nähtävillä. AML 7:7, VMA-S 7.2 §, FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 7.10.15 Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti toimintakertomuksen yhteydessä annettava selvitys tulisi esittää erillisenä kertomuksena. Esittämällä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä erillisenä kertomuksena voidaan korostaa osakkeenomistajille ja muille sijoittajille annettavaa informaatiota ja erillisestä kertomuksesta tarvittavat tiedot löytyvät helposti. 35 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Hallinnointikoodin suositus edellyttää, että yhtiön on esitettävä selvityksessä ainakin seuraavat asiakokonaisuudet: (i) tieto listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattamisesta; (ii) jos yhtiö on poikennut yksittäisestä suosituksesta, tieto siitä ja perustelut poikkeamiselle; (iii) tieto siitä, millä internetsivuilla listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla julkisesti; (iv) kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä; (v) kuvaus hallituksen ja hallituksen valiokuntien kokoonpanosta ja toiminnasta; (vi) kuvaus toimielimestä, joka vastaa tarkastusvaliokunnan tehtävistä; (vii) tieto toimitusjohtajasta ja hänen tehtävistään; ja (viii) kuvaus mahdollisen hallintoneuvoston kokoonpanosta ja toiminnasta. Listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus edellyttää, että yhtiö säilyttää selvitystä internetsivuillaan vähintään viisi vuotta. LISTAYHTIÖIDEN HALLINNOINTIKOODI, SUOSITUS 54 36 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus 2.6 Muihin arvopapereihin liittyvä säännöllinen tiedonantovelvollisuus tiettyjen edellytysten vallitessa 2.6.1 Yleistä Silloin kun yhtiön osakkeet (tai osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit tai näihin rinnastettavat arvopaperit) eivät ole kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla, voidaan muihin arvopapereihin, kuten joukkovelkakirjoihin, soveltaa yhtiön tiedonantovelvollisuuden osalta osittain eri sääntelyä. Seuraavassa tarkastellaan, miltä osin Fivan laatimat ohjeet eroavat muita arvopapereita koskevan säännöllisen tiedonantovelvollisuuden osalta. Luonteeltaan sääntely on kevyempää. Sitä on oikeutettu soveltamaan yhtiö, jonka: (i) säännöllisen tiedonantovelvollisuuden kotivaltio on Suomi; ja (ii) liikkeeseen laskemista arvopapereista kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla on ainoastaan muita kuin osakkeita (tai osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita tai näihin rinnastettavia arvopapereita). Muihin arvopapereihin liittyvä kevyempi sääntely koskee toimintakertomuksen, osavuosikatsauksen ja tilipäätöstiedotteen laatimista sekä säännöllisen tiedottamisen yhteydessä julkistettavia tunnuslukuja. Vaikka yhtiö olisi yllä mainittujen edellytysten mukaisesti oikeutettu kevyempään tiedottamiseen, yhtiö voi kuitenkin halutessaan soveltaa kattavampia tiedottamissääntöjä Fivan ohjeiden mukaisesti. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHDAT 12.1 JA 12.3 37 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 2.6.2 Osavuosikatsaus Yhtiön, joka on laskenut liikkeeseen kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinapaikalla muita arvopapereita kuin osakkeita, osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita tai muita näihin rinnastettavia arvopapereita, on julkistettava osavuosikatsaus tilikauden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Jos liikkeeseenlaskijan arvopapereiden yksikkökohtainen nimellisarvo on vähintään 100 000 euroa tai tätä liikkeeseenlaskupäivänä vastaava määrä muussa valuutassa, sillä ei kuitenkaan ole lainkaan velvollisuutta julkistaa osavuosikatsausta. AML 7:10.3 Joukkovelkakirjan ja muun velkasitoumuksen liikkeeseenlaskijaa koskevat soveltuvin osin samat osavuosikatsauksen selostusosaa koskevat vaatimukset kuin osakkeen liikkeeseenlaskijaa. Tällöin osavuosikatsaus laaditaan VMA-S 2 §:n ja IAS 34 -standardin mukaisesti. VMA-S 9§ ja 10§; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.3.3 2.6.3 Toimintakertomus Toimintakertomuksen sisältöä ja julkistamista säännellään AML:ssa, KPL:ssa ja OYL:ssa. Nämä säännökset koskevat kaikkia yhtiöitä. Sen sijaan VMA-S:n säännösten soveltaminen riippuu siitä, minkä tyyppisestä yhtiöstä ja arvopaperista on kyse. Esimerkiksi joukkovelkakirjaa tai warrantia koskeva yhtiön tiedonantovelvollisuus edellyttää tiedottamista toimintakertomuksessa alla mainittujen vaatimusten mukaisesti. VMA-S 9§ ja 10§; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.3.1 Joukkovelkakirjan ja muun velkasitoumuksen liikkeeseenlaskijan tulee esittää toimintakertomuksessa vähintään seuraavat tiedot: (i) liikkeeseenlaskijan tilauskanta ja siihen liittyvät olennaiset riskit; (ii) tiedot määräysvallasta; 38 2 Säännöllinen tiedonantovelvollisuus (iii) taloudellista kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut, tunnuslukujen laskentakaavat ja tarvittaessa laskentaperusteet sekä muutokset laskentaperiaatteissa ja esittämisessä; (iv) selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, jossa kuvataan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet; ja (v) jos liikkeeseenlaskija harjoittaa kiinteistösijoittamista, kiinteistöjen käypä arvo, kiinteistönarvioitsijan lausunto ja käytetyt kiinteistöarvioitsijat sekä perustelut, mikäli muussa kuin omassa käytössä olevat kiinteistöt on arvostettu muuhun kuin käypään arvoon tai jos on päätetty olla käyttämättä kiinteistönarvioitsijaa. VMA-S 5,6,7 JA 9 §; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.3.1 Warrantin ja muun arvopaperin osalta liikkeeseenlaskijan toimintakertomusta koskevat soveltuvin osin samat vaatimukset. VMA-S 10§; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.3.1 2.6.4 Tilinpäätöstiedote AML:n mukainen velvollisuus julkistaa tilinpäätöstiedote koskee vain osakkeen, osakkeeseen oikeuttavan arvopaperin tai näihin rinnastettavan arvopaperin liikkeeseenlaskijaa. Näin ollen velvollisuus julkaista tilinpäätöstiedotetta ei koske liikkeeseenlaskijaa, jonka liikkeeseen laskemista arvopapereista kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla on ainoastaan muita kuin sellaisia arvopapereita (esim. joukkovelkakirjoja ja warrantteja). Mikäli liikkeeseenlaskija kuitenkin julkistaa tilinpäätöstiedotteen vapaaehtoisesti, Fiva suosittaa, että liikkeeseenlaskija noudattaa tällöin AML:n säännöksiä tilipäätöstiedotteen sisällöstä ja julkistamisesta sekä Fivan ohjeita tilinpäätöstiedotteen laatimisesta ja esittämisestä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.3.4 39 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 2.6.5 Tunnusluvut Osakekohtaisten tunnuslukujen esittämistä koskeva KPL:n ja VMAS:n sääntely koskee ainoastaan osakkeen, osakkeeseen oikeuttavan arvopaperin tai näihin rinnastettavan arvopaperin liikkeeseenlaskijoita. Halutessaan muun arvopaperin liikkeeseenlaskija voi kuitenkin soveltuvin osin soveltaa Fivan ohjeita tunnuslukujen laskentaperiaatteista ja tunnuslukujen esittämisestä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHDAT 8.3 JA 12.3.2 40 3Jatkuva tiedonantovelvollisuus 3.1Yleistä Liikkeeseenlaskijalla on edellä luvussa 2 käsitellyn säännöllisen tiedonantovelvollisuuden ohella olennaisia, sen arvopaperien arvoon vaikuttavia tietoja koskeva jatkuva tiedonantovelvollisuus. Jatkuvalla tiedonantovelvollisuudella pyritään turvaamaan sijoittajien yhdenvertainen, tasapuolinen ja samanaikainen mahdollisuus tiedonsaantiin. Sitä koskeva sääntely muodostuu seuraavasti: (i) lainsäädäntö (AML, RL ja FivaL); (ii) viranomaissääntely (Fivan määräykset ja ohjeet 7/2013); ja (iii) markkinapaikkojen ohjeet (Pörssin säännöt) Julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava ja toimitettava asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle tiedoksi kaikki sellaiset päätöksensä sekä liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon. AML 6:4; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, LUKU 5; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.1 41 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Tiedottamisvelvollisuutta punnittaessa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin periaatteisiin: (i) (ii) (iii) (iv) (v) johdonmukaisuus; kielto antaa totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja; mahdollisimman nopea tiedottaminen; selkeä ja kokonaisvaltainen tiedottaminen; ja tasapuolinen ja läpinäkyvä tiedottaminen. Koska näiden periaatteiden ja olennaisten tietojen julkistamisvelvollisuuden soveltaminen käytännön tilanteissa on usein haastavaa, kannattaa listayhtiön kirjallisesti laatia tiedottamispolitiikkaansa koskevat säännöt (Disclosure Policy). Disclosure Policyyn voi sisältyä määräyksiä muun ohella tiedottamisen tavasta, vastuuhenkilöistä sekä erilaisista tiedottamista koskevista käytännöistä. Sen tulisi olla kaikilta osin linjassa Fivan määräysten ja ohjeet 7/2013, Pörssin sääntöjen ja yhtiön oman sisäpiiriohjeen kanssa. 42 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevan sääntelyn yleinen rakenne on seuraava: Perusteet AML 6:4 Julkistettava: ilman aiheetonta viivytystä sellaiset päätökset sekä liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon Tiedottamisen lykkääminen (ilmoitus Pörssiin ja Fivaan) – hyväksyttävä syy – ei vaaranna sijoittajien asemaa – luottamuksellisuus varmistetaan Fivan määräykset ja ohjeet 7/2013 Pörssin säännöt – mitkä ovat olennaisia tietoja – milloin julkistamista voi lykätä – täsmennyksiä olennaisiin tietoihin, Pörssin säännöt, luku 2 Tiedottamisen menettelysäännöt – tasapuolisuus, nopeus ja kokonaisvaltaisuus – Pörssille ja tiedotusvälineille samanaikaisesti – johdonmukaisen käytännön noudattaminen – sisällöllisesti Pörssin tiedoteluokkien mukaiset – kurssivaikutusten seuranta LIPUTUSVELVOLLISUUS AML 9:4-6, 9:9 ja 9:10 AIKARAJAT – rekisterit – ilmoitusvelvollisuus – ilman aiheetonta viivytystä – sopimus, joka toteutuessaan johtaa muutokseen, viimeistään seuraavana päivänä Fivan määräykset ja ohjeet 7/2013 liputusilmoitus ehdollinen liputusilmoitus VMA-L – sisältövaatimukset – muotovaatimukset – liputusrajat, -tilanteet – liputusvelvolliset – laskentatavat 43 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 3.2 Julkistamisen ajankohta Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden edellyttämät tiedot on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä. Vaikka tiedottamisen on tapahduttava periaatteessa välittömästi, velvollisuutta ei kuitenkaan rikota, jos viiveelle on asianmukainen yhtiön sisäinen tai ulkoinen syy. Fivan tulkinnan mukaan yhdenkin hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tietoisuus synnyttää julkistamisvelvollisuuden. AML 6:4; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.3; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.3; TAPAUKSET 2, 3, 10, 16 JA 17 Päätöksen muodollisen hyväksymisen siirtäminen myöhemmäksi ei ole peruste päätöksen julkistamisen lykkäämiselle. Aiheelliseksi viivytykseksi julkistamisessa on katsottu tiedon todenperäisyyden varmistaminen tai se, että asia käsitellään viipymättä liikkeeseenlaskijan hallituksen (puhelin)kokouksessa. Esimerkiksi se seikka, että hallitus käsittelee asiaa vasta myöhään illalla, oikeuttaa lähtökohtaisesti lykkäämään tiedottamista aamuun, mutta ei viikonlopun yli. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.3 Tiedon julkistamisella tarkoitetaan tiedottamista yleisölle julkisen kaupankäynnin järjestäjän ja keskeisten tiedotusvälineiden välityksellä. Tieto on toimitettava kaupankäynnin järjestäjälle ja tiedotusvälineille samanaikaisesti ja julkistettava ensisijaisesti pörssitiedotteena. Käytännössä merkittävin poikkeus tiedonantovelvollisuuden syntymiselle on se, että valmisteltavana olevia asioita ei yleensä tarvitse julkistaa. Jos asiasta tehdään esi- tai aiesopimus, se on kuitenkin lähtökohtaisesti julkistettava. Esi- tai aiesopimusta ei kuitenkaan tarvitse julkistaa, jos valmisteilla olevan lopullisen sopimuksen olennaisia osia ja ehtoja ei ole riittävän tarkasti määritelty tai sovittu esi- tai aiesopimuksessa tai jos lopullisen sopimuksen syntyminen on epävarmaa. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.3 Tiedonantovelvollisuuden ajankohdan osalta tulee lisäksi punnita, onko asia siinä määrin epävarma, että ennenaikainen tiedottaminen saattaisi johtaa sijoittajia harhaan. TAPAUS 25 44 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Jos julkisuudessa on yhtiötä koskevia tietoja, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa osakkeen arvoon, yhtiön täytyy arvioida, onko sen julkistettava tiedote, jotta sijoittajilla olisi olennainen ja riittävä tieto yhtiöstä ja osakkeesta. Pörssi voi perustellusta syystä edellyttää tiedotteen julkistamista. Jos kysymys on yhtiöstä itsestään peräisin olevista yhtiötä koskevista vääristä tai harhaanjohtavista tiedoista, jotka saattavat olennaisesti vaikuttaa osakkeen hintaan, yhtiön täytyy julkistaa tiedote. Mahdolliset muutokset jo tiedotettuihin seikkoihin on julkistettava myös ilman aiheetonta viivytystä. Muutokset julkistetaan samaa julkistamiskanavaa käyttäen kuin mitä aiemminkin. Käytännön syistä vähämerkityksisiä muutoksia tai virheitä ei tarvitse kuitenkaan korjata. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT 2.3.1.3 JA 2.3.1.4; TAPAUKSET 2, 4, 5 JA 24 3.3 Julkistamisen lykkääminen Sen jälkeen, kun tiedonantovelvollisuus on syntynyt, liikkeeseenlaskija voi hyväksyttävästä syystä lykätä tiedon julkistamista. Tällöin liikkeeseenlaskijan on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle ja asianomaiselle säännellyn markkinan ylläpitäjälle päätöksestään lykätä tiedon julkistamista ja sen syistä. Päätös tiedon julkistamisen lykkäämisestä tulee tehdä vastaavaa menetelmää noudattaen kuin mitä yhtiö käyttää myös tiedon julkistamisessa. Tiedottamisen lykkääminen on liikkeeseenlaskijan vastuulla. Tällöinkin täytyy muistaa, että tieto on todennäköisesti julkistamiseensa saakka sisäpiirintietoa. Tiedottaminen, sen lykkääminen ja sisäpiirintiedon hallinta liittyvät toisiinsa seuraavalla tavalla. 45 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Todenperäisyyden varmistaminen Asia riittävän täsmällinen Otetaan valmisteltavaksi yms. Tiedottamisen lykkääminen edellytysten täyttyessä Pörssitiedote asiasta Tiedonantovelvollisuus Asian valmistelu päättyy Päätös tehdään Hallitus tulee tietoiseksi Riittävä varmuus Sisäpiirintietoa Sisäpiirintietoa Yrityskohtainen rekisteri / hankerekisteri luodaan Yrityskohtaisen tai hankerekisterin muutokset Tiedon lykkääminen on mahdollista kolmella edellytyksellä: (i) yhtiöllä on hyväksyttävä syy; (ii) julkistamatta jättäminen ei vaaranna sijoittajien asemaa; ja (iii) tiedon luottamuksellisuus voidaan varmistaa. Tiedon julkistamista ei voida kuitenkaan lykätä sillä perusteella, että odotetaan liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevien olosuhteiden tai tapahtumien vaikutusten tosiasiallista ilmenemistä. AML 6:5; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.4.1, EUROOPAN UNIONIN TUOMIOSTUIMEN ENNAKKORATKAISU, 28.6.2012, ASIASSA C-19/11, MARKUS GELTL VS. DAIMLER AG 46 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Fivan määräyksissä ja ohjeissa mainitaan hyväksyttävinä syinä seuraavat tilanteet: (i) Käynnissä olevat yrityskauppa- tai muut neuvottelut tai niihin liittyvät seikat silloin, kun tietojen julkistaminen todennäköisesti vaikuttaisi neuvottelujen tulokseen tai niiden normaaliin kulkuun. Erityisesti jos liikkeeseenlaskijan taloudelliseen elinkelpoisuuteen kohdistuu vakava ja välitön uhka, tietojen julkistamista voidaan lykätä tilapäisesti, jos tiedon julkistaminen saattaisi vaarantaa vakavasti nykyisten ja potentiaalisten osakkeenomistajien edut haittaamalla sellaisten neuvottelujen loppuunsaattamista, joilla pyritään varmistamaan liikkeeseenlaskijan taloudellisen aseman vahvistuminen pitkällä aikavälillä. Olennaisista taloudellisista vaikeuksista tiedottamista ei tällöin tule kuitenkaan lykätä. (ii) Liikkeeseenlaskijan johtoelimen tekemät päätökset tai sopimukset, joiden voimaantulo edellyttää liikkeeseenlaskijan muun toimielimen hyväksyntää. Edellytyksenä julkistamisen lykkäämiselle on tällöin, että tietojen julkistaminen ennen hyväksyntää ja tieto siitä, että hyväksyntää ei vielä ole saatu, todennäköisesti vaarantaisi tietojen asianmukaisen arvioinnin yleisön keskuudessa. (iii) Tiedon välitön julkistaminen ilman valmisteltavana olevan asiakokonaisuuden antamaa kokonaiskuvaa olisi harhaanjohtavaa. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos liikkeeseenlaskijalle käy ilmi säännöllisen tiedonantovelvollisuuden raporttia laadittaessa, että raportti tulee sisältämään tietoja, jotka poikkeavat olennaisesti liikkeeseenlaskijan julkistamista tulevaisuudennäkymistä tai sen aiemmin julkistamien tietojen pohjalta tehtävästä perustellusta arviosta, mutta yksittäisen tiedon välitön julkistaminen olisi harhaanjohtavaa ilman raportin antamaa kokonaiskuvaa. 47 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas (iv) Tiedon julkistamiselle tai ilmaisemiselle on olemassa viranomaisen kielto. (v) Hyväksyttävä syy osittaiselle tiedon julkistamisen lykkäämiselle voi syntyä esimerkiksi yrityskauppaneuvottelujen yhteydessä, missä kauppahinnan julkistamista voi olla syytä lykätä muiden vastaavien käynnissä olevien neuvottelujen ajan. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.4.2 Jos julkistamisen lykkäämiseen on olemassa hyväksyttävä syy, seuraavaksi tulee arvioitavaksi, vaarantaako tiedon julkistamatta jättäminen sijoittajien asemaa eli johtaisiko tiedon julkistamatta jättäminen todennäköisesti sijoittajia harhaan. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.4.3 Lisäksi tiedon säilyminen luottamuksellisena on varmistettava, eli liikkeeseenlaskijan on valvottava sisäpiirintiedoksi luettavan julkistamattoman tiedon leviämistä ja käyttöä. Liikkeeseenlaskijan on esimerkiksi varmistettava, että tietojen käyttöön oikeutetut tuntevat sisäpiirintiedon hallintaan liittyvät velvollisuutensa sekä ovat tietoisia tietojen väärinkäytön tai niiden perusteettoman levittämisen seurauksista. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.4.4 Liikkeeseenlaskijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava julkistamisen lykkäämisestä Fivalle ja Pörssille. Ilmoituksesta on käytävä ilmi sisäpiirintiedon lisäksi lykkäämisen peruste, sen odotettu kestoaika ja perusteet sille, miksi julkistamisen lykkääminen ei vaaranna sijoittajien asemaa. AML 6:5; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.4.1 48 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus 3.4 Tiedon tasapuolinen julkistaminen Julkistamisvelvollisuus voi tietyissä tilanteissa syntyä ennen kuin sei-kasta tai päätöksestä olisi yleisten sääntöjen mukaan annettava pörssitiedote. Jos liikkeeseenlaskija tai sen lukuun taikka puolesta toimiva ilmaisee toiselle tällaisen tiedon, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon, tieto on välittömästi julkistettava ja toimitettava asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle tiedoksi. Myös Pörssin säännöissä on korostettu tiedon samanaikaista toimittamista Pörssille ja keskeisille tiedotusvälineille. Tietoa ei kuitenkaan tarvitse julkistaa, jos tiedon saanut henkilö on velvollinen pitämään sen salassa esimerkiksi lain tai erillisen salassapitovelvoitteen nojalla. AML 6:6; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT 2.3.1.4 JA 2.3.1.5; TAPAUKSET 3, 7, 9, 12, 14, JA 19. Tiedon ilmaiseminen voi tapahtua esimerkiksi analyytikko- tai sijoittajatapaamisessa tai yhtiökokouksessa. Tieto voi myös koostua useammasta yksittäisestä seikasta, joiden perusteella kuulija voi muodostaa käsityksen asiakokonaisuudesta. Tiedottamisen tasapuolisuus- ja samanaikaisuusvaatimus merkitsee myös sitä, että julkistettavia tietoja ei voida julkistaa esimerkiksi liikkeeseenlaskijan yhtiökokouksessa tai internetsivuilla ennen kuin ne on toimitettu tiedotusvälineille ja julkisen kaupankäynnin järjestäjälle FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 11.2.2 Liikkeeseenlaskijan on pidettävä AML:n 6–9 ja 11 luvuissa tarkoitetut säännellyt tiedot sekä tieto liikkeeseenlaskijan kotivaltiovalinnasta yleisön saatavilla internetsivuillaan vähintään viiden vuoden ajan. Tietojen tulee löytyä liikkeeseenlaskijan sivuilta vaivattomasti ja ne on suositeltavaa erottaa selkeästi muista liikkeeseenlaskijan internetsivuilla olevista tiedoista ja tiedotteista. Internetsivuille asetettujen säänneltyjen tietojen sisältöä ei saa jälkikäteen muuttaa. Tämän lisäksi liikkeeseenlaskijan on toimitettava säännellyt tiedot NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ylläpitämään tiedotevarastoon, joka 49 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas on valtiovarainministeriön nimeämä kansallinen tiedotevarasto. Myös tiedotevarastossa tiedot on pidettävä yleisön saatavilla vähintään viiden vuoden ajan. AML 10:3.2, 10:5 JA 10:6 FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHDAT 11.3.1 JA 11.3.2; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.6, LISTAYHTIÖIDEN HALLINNOINTIKOODI, SUOSITUS 55 3.5 Yleistä olennaisista tiedoista Yhtiön ei tarvitse tiedottaa asioista, joiden se arvioi olevan vähämerkityksellisiä. Tällaisten tietojen julkistaminen voi olla jopa harhaanjohtavaa. Jatkuva tiedonantovelvollisuus koskee vain päätöksiä ja seikkoja, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti yhtiön arvopaperin arvoon. Olennaisella tiedolla tarkoitetaan tietoa, jota järkevästi toimiva sijoittaja todennäköisesti käyttäisi yhtenä sijoituspäätöksensä perusteena. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2; TAPAUS 2 Liikkeeseenlaskija arvioi itsenäisesti, minkälainen vaikutus eri päätöksillä ja seikoilla voi olla sen arvopaperin arvoon. Säännös siis edellyttää yhtiöltä päätöksen tai seikan vaikutusten ennakkoarviointia. Tukea tiedon olennaisuuden arvioinnille voi hakea esimerkiksi siitä, miten sijoittajat tai muut markkinatoimijat ovat aikaisemmin reagoineet liikkeeseenlaskijan tai jonkun toisen liikkeeseenlaskijan julkistamiin vastaavankaltaisiin tietoihin. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.1 Vaikka yhtiö tekeekin itse arvion päätöksen tai seikan mahdollisesta vaikutuksesta arvopaperiensa arvoon, tiedottamisen läpinäkyvyyden vaatimus edellyttää, että ”spekulointioikeus” hinnan suhteen jätetään sijoittajille. Jos päätös tai seikka objektiivisesti arvioiden on sellainen, että se on omiaan vaikuttamaan hintaan olennaisesti, siitä on tiedotettava. Tällöin yhtiön tulisi olla selvillä aiempien samankaltaisten päätöstensä hintavaikutuksista ja siitä, miten markkinoilla yleisesti reagoidaan kyseisiin seikkoihin ja päätöksiin. Johdonmukai50 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus sen tiedottamisen vaatimus edellyttää, että arvioon tiedon olennaisuudesta vaikuttavat yhtiön aiemmin julkistamat seikat. Jos yhtiö on aiemmin julkistanut esimerkiksi johonkin liiketoiminta-alueeseensa liittyviä tavoitteita, niiden saavuttamisessa edistyminen ja tavoitteiden muutokset on perusteltua julkistaa. Lisäksi tulee muistaa, että tiedottamista ja useita vähämerkityksisempiä tietoja arvioidaan usein kokonaisuutena. Jos olennaisuuskynnys ylittyy, ei tiedonantovelvollisuutta voi välttää esimerkiksi salassapitosopimuksen käytöllä. Tiedottamista voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa lykätä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2; TAPAUS 16 Halutessaan pörssiyhtiö voi julkistaa muitakin kuin tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia seikkoja. Mikäli yhtiön on julkaistava olennainen tieto jonkun säännellyn markkinan tai markkinapaikan sääntöjen mukaisesti, tulee tällainen tieto julkistaa samanaikaisesti kaikilla myös Pörssin sääntöjen mukaan. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.10 Tiedottamissäännöissä mainitaan tapauksia, joissa olennaisuuskynnys voi ylittyä: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) (vii) tilaus tai investointipäätös; yhteistyösopimus tai muu tärkeä sopimus; hintojen tai valuuttakurssin muutos; luottotappio tai asiakkaan menetys; uusi yhteistyöjärjestely; tutkimustulos; oikeudellisen prosessin vireilletulo, siinä annettu päätös tai asiaa koskeva sovinto; (viii) taloudelliset vaikeudet; (ix) viranomaisen tekemä päätös; (x) yhtiön tietoon tullut osakassopimus, jossa on sovittu äänivallan käytöstä yhtiössä tai yhtiön osakkeiden luovutettavuudesta; (xi) markkinahuhut; (xii) markkinatakaussopimus; 51 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas (xiii) tytär- tai osakkuusyhtiötä koskeva tieto; ja (xiv) olennainen muutos taloudellisessa asemassa. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.1 Pörssi edellyttää lisäksi, että yhtiö julkistaa tapahtumakalenterin. Tapahtumakalenterissa on oltava säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen liittyvien seikkojen lisäksi tiettyjä jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen liittyviä tietoja, kuten yhtiökokouksen päivämäärä. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.11, LISTAYHTIÖIDEN HALLINNOINTIKOODI, SUOSITUS 55 3.6 Nimenomaisesti julkistettava tieto 3.6.1 Yhtiön päätökset Julkistettavia päätöksiä, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti yhtiön arvopaperin arvoon, ovat yleensä esimerkiksi liikkeeseenlaskijan yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset, jotka koskevat seuraavia seikkoja: (i) tilinpäätös; (ii) osakeanti, muut arvopaperien liikkeeseenlaskut ja niiden ehdot; (iii) osakepohjaiset kannustinohjelmat; (iv) osingonjako; (v) yhtiön toiminnan tai organisaation olennaiset muutokset; (vi) keskeiset nimitykset, muutokset hallituksessa tai johdossa ja tilintarkastajan vaihtuminen; (vii) yhtiön arvopapereiden listaamiseen liittyvät päätökset; ja (viii) merkittävät liiketoimet, esimerkiksi merkittävät liiketoimintasopimukset. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013 KOHTA 5.2; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3 52 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Koska yhtiökokous on hallituksen ohella keskeinen päätöksenteko- elin, yhtiön hallituksen yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset, yhtiö- kokouksen päätökset, yhtiökokouksen antamat valtuutukset ja yhtiö- kokouskutsut kuuluvat yleensä julkistamisen piiriin. Jos yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään jostain tietystä seikasta, myöhemmin tehtävä hallituksen asiaa koskeva päätös julkistetaan samalla tavoin. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.2 3.6.2 Merkittävät muutokset yhtiössä Jos pörssiyhtiössä tapahtuu lyhyellä aikavälillä merkittäviä muutoksia tai jos sen liiketoiminnassa tehdään muilta osin muutoksia siinä määrin, että pörssiyhtiötä voidaan pitää uutena yhtiönä, pörssiyhtiön on julkistettava tieto muutoksista ja niiden seurauksista. Seuraavat seikat ovat keskeisiä rakennemuutoksia koskevan tiedon olennaisuuden arvioinnissa: (i) yhtiön omistusrakenne, johto tai varat muuttuvat; (ii) yhtiön nykyinen liiketoiminta myydään ja samassa yhteydessä hankitaan yhtiöön uusi liiketoiminta; (iii) hankitun yhtiön liikevaihto tai varat ylittävät pörssiyhtiön liikevaihdon tai varat; (iv) hankitun yhtiön markkina-arvo ylittää pörssiyhtiön markkina-arvon, tai maksettu vastike, esimerkiksi uusien liikkeeseenlaskettujen arvopapereiden arvo, ylittää pörssiyhtiön markkina-arvon; (v) pörssiyhtiön määräysvalta siirtyy yrityskaupan seurauksena; ja (vi) suurin osa hallituksesta tai johdosta vaihtuu yrityskaupan seurauksena. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.8; TAPAUS 2 53 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Tällaisista muutoksista tiedottaminen on tärkeää, koska muutoksen seurauksena yhtiö muuttuu nopealla aikataululla rakenteeltaan erilaiseksi yhtiöksi. Annettavien tietojen on sisällöltään vastattava niitä, joita vaaditaan esitettä koskevien määräysten nojalla. Puutteellinen tiedottaminen voi johtaa yhtiön arvopaperien siirtämiseen tarkkailulistalle, koska muutokset saattavat vaikuttaa yhtiön listautumisedellytyksiin. 3.6.3 Liiketoimintasopimukset ja sopimukset lähipiirin kanssa Yksittäisistä kaupoista, tilauksista ja muista liiketoimintaan liittyvistä sopimuksista annetaan pörssitiedote, kun tiedolla voi olla olennaisia kurssivaikutuksia. Pörssitiedote on myös annettava tiedon ollessa muutoin niin merkittävä, että sillä voi olla tulevaisuudessa olennainen vaikutus yhtiön liiketoimintaan tai sen kannattavuuteen. Tiedotteessa pitäisi kertoa ainakin sopimuksen vastapuoli, arvio sopimuksen vaikutuksesta kasvuun ja tulokseen ja milloin vaikutuksia odotetaan. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.7; TAPAUS 8 Asiaa arvioidaan kokonaisuutena. Näin ollen esimerkiksi päänavaus uusille markkinoille voi tulla tiedottamisvelvollisuuden piiriin, vaikka se ei alkuvaiheessa olisikaan taloudellisesti merkittävä. Yhtiön tiedottamisen on oltava erityisen läpinäkyvää yhtiön lähipiirin kanssa tehdyistä oikeustoimista. Jos kyseiset oikeustoimet tehdään kuitenkin osana normaalia liiketoimintaa, tiedonantovelvollisuutta ei synny. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.6 54 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus 3.6.4 Osakkaiden sopimukset Seuraavat yhtiön osakkaiden tekemät sopimukset julkistettava, jos ne ovat tulleet yhtiön tietoon ja jos ne ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) yhteistyösopimukset; etuosto-oikeussopimukset; optiosopimukset; takaisinostosopimukset; äänivallankäyttösopimukset; ja muut osakassopimukset, joissa on päätetty äänivallan käyttöön tai liikkeeseenlaskijan toimintaan liittyvistä asioista. Lisäksi yhtiöllä voi olla velvollisuus tiedottaa ylimmän johdon arvopaperi- kaupoista, jotka muuttavat merkittävästi johdon omistusta yhtiössä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2; TAPAUS 10 3.6.5 Yritysjärjestelyt Pörssiyhtiön on julkistettava tekemänsä yrityskaupat, liiketoimintakaupat ja muut yritysjärjestelyt, jotka ovat omiaan vaikuttamaan olennaisesti yhtiön arvopaperin arvoon. Sijoittajien tulisi pystyä arvioimaan julkistettavien tietojen perusteella, mitkä ovat yritysjärjestelyn vaikutukset yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Yhtiön tulee kertoa yritysjärjestelystä siinä laajuudessa kuin se on kaupan julkistamishetkellä luotettavasti mahdollista: (i) yritysjärjestelyssä maksettava vastike ja maksutapa; (ii) arvio kaupan vaikutuksesta tulokseen ja taloudelliseen asemaan, sekä kaupasta mahdollisesti aiheutuvat kertaluonteiset taloudelliset vaikutukset; 55 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas (iii) merkitykselliset tiedot yrityskaupan kohteesta ja kaupan perustelut; (iv) yrityskaupan aikataulu; (v) toimintojen mahdollisen yhdistämisen tai myynnin vaikutukset tuloslaskelmaan tai taseeseen; ja (vi) muut yrityskaupan keskeiset ehdot, etenkin kaupan toteuttamisedellytykset. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.8; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.7; TAPAUKSET 1 JA 4 Kaupan kohdetta pitää kuvata siten, että sijoittajat saavat selkeän käsityksen sen ydinliiketoiminnasta, toiminnan laajuudesta, kannattavuudesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedonantovelvollisuus on sitä laajempi mitä suurempi kaupan kohde on. Yrityskauppaa on pidettävä merkittävänä ainakin, jos: (i) osuus kohteen liikevaihdosta tai taseesta ylittää 10 % pörssiyhtiön konsernin vastaavista luvuista; (ii) osuus kohteen omasta pääomasta ylittää 10 % pörssiyhtiön konsernitaseen mukaisesta omasta pääomasta; tai (iii) kohteesta maksettava vastike ylittää 10 % pörssiyhtiön konsernitaseen mukaisesta omasta pääomasta tai osakkeiden yhteenlasketusta markkina-arvosta (jos oma pääoma alittaa markkina-arvon). PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.7 Kaupan toteuduttua yhtiön on tiedotettava johdonmukaisesti yrityskaupan kohteen yhdistämisestä muihin toimintoihin. Jos yhtiö on kaupan julkistamisen yhteydessä tai sen jälkeen antanut arvioita esimerkiksi kaupalla saavutettavista hyödyistä tai kustannussäästöistä, tulee niiden toteutumisesta tiedottaa myöhemmin esimerkiksi säännöllisen tiedonantovelvollisuuden raporteissa. Fivan tulkinnan mukaan AML 6:4 §:n 1 momentti edellyttää, että yhtiö arvioi lisäksi 56 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus yrityskaupan vaikutusta niihin arvioihin, joita yhtiö mahdollisesti on julkistanut tulevaisuudennäkymistään.2 3.6.6 Taloudelliset vaikeudet Taloudelliset vaikeudet tulisi tiedottaa markkinoille, jotta sijoittajat pystyvät ottamaan tiedon huomioon sijoituskäyttäytymisessään. Esi- merkiksi lainasopimukseen sisältyvän kovenanttiehdon rikkoutumista koskeva tieto voi olla arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttava ja kuulua siten tiedonantovelvollisuuden piiriin. Kun taloudellisissa vaikeuksissa oleva yhtiö käy rahoitus- tai muita neuvotteluja, yksi vaihtoehto on turvautua tietojen julkistamisen lykkäämiseen. Rahoitusneuvottelut ovat esimerkiksi hyväksyttävä syy tiedon julkistamisen lykkäämiselle. Turvauduttaessa tiedon lykkäämiseen kyseinen asia pysyy sisäpiirintietona julkistamiseensa saakka ja myös Pörssi on tietoinen tilanteesta. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.4.2 3.6.7 Tulevaisuudennäkymät ja tulosennusteet Tulosennusteella tarkoitetaan kuluvaa tai tulevia ajanjaksoja koskevaa arvioita, jonka sanamuodosta käy suoraan tai epäsuorasti ilmi yhtiön tuloksen todennäköinen minimi- tai maksimitaso. Tulosennusteina voidaan pitää myös sellaisia ennusteita, joista tulevan tuloksen todennäköinen suuruus ei käy suoraan ilmi (esimerkiksi ”hieman parempi kuin viime vuonna”). Tulevaisuutta koskeva lausuma on luonteeltaan yleisempi yhtiön oletettuun tulevaisuuden kehitykseen liittyvä arvio. 2 Ratan syksyllä 2006 tekemän yrityskauppojen tiedottamista koskevan selvityksen mukaan monet yhtiöt olivat kuvanneet kaupan vaikutuksia liiketoiminnan laajuuteen ja kannattavuuteen sekä tavoitteena olleita kustannussäästöjä ja synergiaetuja puutteellisesti. Rata muistutti samalla siitä, että yrityskauppaa julkistettaessa on syytä pitää mielessä kaupan perustelujen merkitys tilinpäätöksen laatimiselle. Jos kauppaa perustellaan tietyillä seikoilla, kuten synergiaeduilla, uusilla asiakkailla tai markkina-aluevaltauksilla, perustelujen pitäisi näkyä myös hankintavuoden ja sitä seuraavan vuoden tilinpäätöksen liitetiedoissa IFRS 3-standardissa (”Liiketoiminnan yhdistäminen”) edellytetyllä tavalla. 57 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Yhtiö arvioi lainsäädännön puitteissa itsenäisesti, missä laajuudessa ja miltä osin se esittää tulosennusteita tai antaa tulevaisuudennäkymiään. KPL 3 luvun 1 §:n 6 momentin mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Fiva suosittaa toimintakertomuksessa esitettävien tulevaisuudennäkymien antamista tulosennusteena. Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden nojalla yhtiöllä ei ole suoraan laissa säädettyä velvoitetta julkistaa tulosennusteita tai tulevaisuudennäkymiä. Tulosennusteita tai tulevaisuudennäkymiä esitettäessä on otettava huomioon liiketoiminnan merkittävät lähiajan epävarmuustekijät ja riskit. Muita kuin perustellusti esitettäviä arvioita ei tule antaa. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa tulevaisuudennäkymien antamiseen liittyy merkittävästi epävarmuustekijöitä, Fiva suosittaa, että liikkeeseenlaskija arvioi, voiko näkymiä antaa tulosennusteena lainkaan niiden mahdollisen harhaanjohtavuuden vuoksi. Tulosennusteessa on yksiselitteisesti ilmaistava, minkä ajanjakson mitä tulosta ennuste koskee. Tulevaisuudennäkymien pitää erottua muista annetuista tiedoista. Tarvittaessa voidaan käyttää erillistä väliotsikkoa tai viitata näkymiin pörssitiedotteen otsikossa. Tiedotteessa on pyrittävä mahdollisimman selkeisiin, yksiselitteisiin ja johdonmukaisiin ilmaisuihin ja käytäntöihin suhteessa aiempiin tulosennusteisiin. Myös taustaoletukset ja erittelyt tulee tiedottaa asianmukaisesti. Mikäli tiedotteella korjataan aiemmin annettua ennustetta, on aiempi ennuste toistettava, jotta muutoksen merkittävyyttä voidaan arvioida. Fivan mukaan tulosennusteiden pitäisi olla: (i) ymmärrettäviä ja luotettavia; (ii) vertailukelpoisia suhteessa yhtiöstä annettuihin tilinpäätöstietoihin ja muihin taloudellisiin tietoihin; ja (iii) olennaisia eli antaa sijoituspäätösten perusteeksi olennaista tietoa. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHDAT 5.6 JA 7.8; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.1; TAPAUS 9 58 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus 3.6.8 Tulosvaroitus Yhtiön on seurattava julkistamiensa tulevaisuudennäkymien toteutumista huolellisesti ja mahdollisimman ajantasaisesti. Jos muutos ennakoidussa tuloksessa, taloudellisen aseman kehityksessä tai tulevaisuudennäkymissä on omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön liikkeeseen laskeman arvopaperin arvoon, se täytyy julkistaa tulosvaroituksena ilman aiheetonta viivytystä. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.6; PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.3.1; TAPAUKSET 23, 24 JA 25 Myös siinä tapauksessa, että yhtiö ei ole antanut lainkaan tulevaisuudennäkymiä, sen tulee arvioida tulosvaroituksen antamisen tarvetta suhteessa siihen, mitä sen aikaisemmin julkistamista muista tiedoista voidaan perustellusti päätellä. Tulevaisuudennäkymien antamatta jättäminen ei siten poista velvollisuutta antaa tarvittaessa tulosvaroitus. Tulosvaroitus voi tulla annettavaksi, kun tulos tai taloudellinen asema on odotettua heikompi tai kun se on odotettua parempi. Tulosvaroituksen antamisvelvollisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin niihin tekijöihin, joiden tulevaa kehitystä yhtiö on arvioinut. Velvollisuus julkistaa tulosvaroitus koskee sekä kuluvan raportointikauden aikaista tilannetta että tilannetta sen päättymisen jälkeen. Tulosvaroitusta koskevassa tiedotteessa on pyrittävä antamaan mahdollisimman tarkka arvio odotetusta kehityksestä ja kerrottava tärkeimmät syyt julkistetuista näkymistä poikkeavaan kehitykseen. Pörssitiedotteen otsikosta pitäisi selkeästi käydä ilmi tiedotteen sisältö ja se, ovatko julkistetut näkymät heikentyneet vai parantuneet. Fiva suosittelee aiemmin annetun näkymän toistamista pörssitiedotteessa. Tulosvaroitusta ei pitäisi antaa samassa yhteydessä muun julkistettavan tiedon kanssa siten, että tulosvaroituksen selkeys ja ymmärrettävyys heikentyy. Jotta yhtiöllä olisi tarvittaessa valmius antaa tulosvaroituksia säännösten edellyttämällä tavalla, sen raportointijärjestelmien täy59 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas tyy tuottaa johdolle ajantasaisesti tietoa yhtiön taloudellisen tilan kehityksestä. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta kommentoida ulkopuolisten sijoitusanalyytikkojen ennusteita, eivätkä tällaiset ennusteet ole peruste tulosvaroituksen antamiselle. Jos yhtiö kuitenkin huomaa merkittävän eron analyytikon arviossa ja yhtiön itse julkistamissa tulevaisuudennäkymissä, sen on syytä arvioida, mistä ero johtuu. Tarvittaessa yhtiö voi tarkentaa antamaansa tietoa pörssitiedotteella tai ottaa asian huomioon seuraavassa osavuosikatsauksessaan. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.6; TAPAUKSET 5, 6, 8, 16 JA 18 Tulosvaroituksen antamisedellytykset voidaan määritellä yhtiön Disclosure Policyssä. Tällöin yhtiön hallitus pystyy reagoimaan esimerkiksi sisäisten raporttien osoittamiin muutoksiin yhtiön taloudellisessa asemassa riittävällä johdonmukaisuudella. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 4.2 3.6.9 Perlos Oyj:n tapaus Korkeimman oikeuden Perlos Oyj:tä koskevassa ratkaisussa KKO ei pitänyt riittävänä johdon väitettä, jonka mukaan aiemman tulosennusteen toteutuminen vuoden loppuun mennessä oli edelleen mahdollista. KKO totesi, että tulosennuste on lähtökohtaisesti tulevaisuuteen kohdistuva arvio, johon aina sisältyy epävarmuustekijöitä. Jos yhtiö on antanut tulosennusteen, yhtiön johdon tulee KKO:n mukaan tarkasti seurata, onko tulosennustetta syytä muuttaa ennakkolukujen, budjettien tai muiden tietojen perusteella. KKO:n mukaan ennustetta on päivitettävä erityisesti, jos aiempi ennuste on sisältänyt verrattain täsmällisiä numeerisia arvioita ja ennusteessa tapahtuu sellainen muutos, jolla todennäköisesti olisi vaikutusta järkevän sijoittajan päätöksentekoon. Mitä yksityiskohtaisemmasta ja lyhyemmälle ajanjaksolle kohdistuvasta ennusteesta on kysymys, sitä täsmällisemmin yhtiö viestittää kykenevänsä ennakoimaan tulostaan ja sitä luotettavammalta ennuste näyttää järkevän sijoittajan näkökulmasta. Arvioitaessa arvopaperin arvoon 60 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus vaikuttavan tiedon olennaisuutta, arviota ei voida KKO:n mukaan tehdä pelkästään prosenttimuutosten perusteella vaan arvio joudutaan tekemään kussakin yksittäistapauksessa erikseen kiinnittämällä huomiota muun ohella kokemusperäiseen tietoon ennustemuutosten vaikutuksista osakemarkkinoilla ja yhtiön aikaisemmin noudattamaan tiedottamiskäytäntöön ja sen yksityiskohtaisuuteen. Tulosvaroituksen antamista ei voi viivyttää sillä perusteella, että yhtiöllä on tarve varmistaa uuden tiedon olevan täysin oikea. Tapauksessa KKO katsoi, että tiedottamisvelvollisuus syntyi, kun on ollut riittävän luotettavaa ja varmaa tietoa siitä, että tulos tulee jäämään aiemmin ilmoitettua tulosennustetta alhaisemmaksi ja aiemmin ilmoitettu tulosennuste ei ole enää saavutettavissa. Perlos tapauksen perusteella tiedonantovelvollisuuden syntymisen arvioinnissa on kussakin yksittäistapauksessa olennaista kiinnittää huomioita erityisesti: (i) yhtiön aikaisemmin noudattamaan tiedottamiskäytäntöön ja sen yksityiskohtaisuuteen; sekä (ii) kokemusperäiseen tietoon ennustemuutosten vaikutuksista osakemarkkinoilla. Tilanteissa, joissa tuloksen täsmällinen arviointi on vaikeaa, yhtiön voi kannattaa välttää tarkkojen numeeristen tulosennusteiden antamista, sillä KKO:n kannanottojen mukaan yhtiölle syntyy tarkkojen tulosennusteiden osalta helpommin velvollisuus tulosvaroituksen antamiseen kuin tilanteissa, joissa tulosennusteita ei ole annettu tai joissa ne ovat olleet epätarkkoja. 61 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 3.7 Seuraamukset 3.7.1 Yleistä seuraamuksista Arvopaperimarkkinoilla tapahtuvien väärinkäytösten varalta on käytössä kaksi eri seuraamusjärjestelmää: rikosprosessi ja hallinnollinen seuraamusmenettely. RL:n 51 luvun mukaisiin rikoksiin ja AML:n 18 luvun rikkomuksiin sovelletaan normaalia rikosprosessia, kun taas FivaL:ssa säännellään lievempien rikkomusten seuraamuksista. Eräänlaiseksi kolmanneksi seuraamusmenettelyksi voidaan lukea Pörssin kurinpitomenettely. 3.7.2 Tiedottamisrikos RL:ssa säädetään tiedottamisrikoksen kahdesta tekomuodosta: totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon antamisesta arvopaperien markkinoinnissa tai hankinnassa sekä AML:n mukaisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä ja rikkomisesta. Se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta: (i) rahoitusvälineen markkinoinnissa tai vaihdannassa elinkeinotoiminnassa antaa rahoitusvälineeseen liittyviä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja; tai (ii) jättää asianmukaisesti antamatta arvopaperiin liittyvän tiedon, jonka AML velvoittaa antamaan ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon, tai AML:n mukaista tiedonantovelvollisuutta täyttäessään antaa sellaisen, arvopaperiin liittyvän totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon, on tuomittava arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. RL 51:5, TAPAUKSET 23, 24 JA 25 62 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Sekä tahallinen että törkeästä huolimattomuudesta tehty tiedottamisrikos on rangaistava. Uuden AML:n myötä tulleiden muutoksen vuoksi hallituksen esityksessä katsotaan, että rangaistavuus ei enää edellytä elinkeinotoiminnassa tapahtuvan rahoitusvälineen markkinoinnin olevan ammattimaista. Säännöksen ei kuitenkaan katsota muuttuneen käytännössä juurikaan aiemmasta, sillä elinkeinotoiminta on pääsääntöisesti ammattimaista. HE 32/2012, S. 285 Koska tiedon julkistaminen on viime kädessä yhtiön päätettävissä, niin rikos- kuin siviilioikeudellistakin vastuuta hallitaan parhaiten tiedottamiskäytännön etukäteissuunnittelulla ja käytännön tilanteiden huolellisella punninnalla. 3.7.3 Hallinnolliset seuraamukset Yleistä Hallinnollisista seuraamuksista säädetään FivaL:n 3 ja 4 luvuissa. Arvopaperimarkkinaoikeudellisista laiminlyönneistä ja rikkomuksista hallinnollisia seuraamuksia ovat: (i) (ii) (iii) (iv) uhkasakko; rikemaksu; julkinen varoitus; ja seuraamusmaksu. Fiva päättää uhkasakon, rikemaksun, julksen varoituksen ja seuraamusmaksun määräämisestä. Rikemaksun ja seuraamusmaksun täytäntöönpanosta huolehtii Oikeusreksiterikeskus. Rikemaksua, julkista varoitusta ja seuraamusmaksua koskeva asia voidaan ottaa käsiteltäväksi markkinaoikeudessa Fivan esityksestä tai sen valituksella, jolle Fiva on määrännyt seuraamuksen. 63 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Rikemaksu Fiva voi määrätä rikemaksun muun muassa tietyissä AML:n ja sijoitusrahastolain rikkomistilanteissa.3 Käytännössä jatkuvan tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta ei voi seurata rikemaksua, vaan laiminlyönti johtaa muihin seuraamuksiin. FIVAL 38 § Julkinen varoitus Fiva voi antaa valvottavalle ja muulle rahoitusmarkkinoilla toimivalle yhteisölle tai säätiölle julkisen varoituksen, jos: (i) tämä tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee rahoitusmarkkinoita koskevien säännösten tai niiden nojalla annettujen määräysten vastaisesti; tai (ii) valvottava tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee toimilupansa ehtojen vastaisesti eikä asia kokonaisuutena harkiten anna aihetta ankarampiin toimenpiteisiin. 3 Fiva voi määrätä rikemaksun sille, joka (1) laiminlyö tai rikkoo velvollisuuden toimittaa Finanssivalvonnalle FivaL:ssa tarkoitettuja tietoja taikka muita tietoja, jotka on säädetty tai määrätty säännöllisesti toimitettavaksi Finanssivalvonnan laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi; tai (2) 15 luvun 1 §:ssä, sijoituspalvelulain 15 luvun 1 §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 10 luvun 1 §:ssä tai arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 8 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä, sijoitusrahastolain 11 luvussa säädettyjä tai sijoitusrahaston säännöissä määrättyjä varojen sijoittamista koskevia rajoituksia taikka sijoitusrahastolain 93 §:ssä tarkoitetun avaintietoesitteen laatimisen, 99–101 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuuden tai 101 a §:ssä tarkoitetun velvollisuuden pitää rahastoyhtiön sisäpiirirekisteriä; tai (3) laiminlyö tai rikkoo lyhyeksimyyntiasetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn velvollisuuden julkistaa tietoja taikka 7 artiklan 1 kohdassa tai 8 artiklassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden taikka ei noudata 12 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa tai 14 artiklan 1 kohdassa säädettyä rajoitusta taikka Finanssivalvonnan 18 artiklan 1 kohdan tai 19 artiklan 2 kohdan nojalla tekemää päätöstä; tai (4) laiminlyö tai rikkoo markkinarakennetoimija-asetuksen 5 artiklaa määritysvelvollisuutta koskevasta menettelystä, 7 artiklaa keskusvastapuoleen pääsystä, 8 artiklaa markkinapaikkaan pääsystä, 9 artiklaa raportointivelvollisuudesta tai 11 artiklaa sellaisia OTC-johdannaissopimuksia koskevista riskienpienentämistekniikoista, joita ei määritetä keskusvastapuolessa; tai 5) laiminlyö tai rikkoo huutokauppa-asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden. 64 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Julkinen varoitus voidaan antaa silloin, kun asia ei kokonaisuutena arvioiden edellytä ryhtymistä ankarampiin toimiin. FIVAL 39 § Seuraamusmaksu Fiva voi määrätä seuraamusmaksun, joka on suuruudeltaan enintään miljoona euroa. Seuraamusmaksu voidaan määrätä, mikäli asia ei kokonaisuutena arvioiden edellytä ryhtymistä ankarampiin toimenpiteisiin. Fiva voi määrätä seuraamusmaksun ja jättää ilmoittamatta teosta esitutkinta viranomaisille, vaikka teon tai laiminlyönnin voidaan arvioida täyttävän rikoslain 51 luvussa säädetyn muun kuin törkeän rikoksen tunnusmerkistön, jos teko tai laiminlyönti on sen haitallisuus, tekijän syyllisyys sekä teosta saatava hyöty arvioiden vähäinen. Fivan valvottava tai muu rahoitusmarkkinoilla toimiva oikeushenkilö voidaan määrätä maksamaan seuraamusmaksu, jos se tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo AML 15:2 §:ssä eriteltyjä tiedottamissäännöksiä. Seuraamusmaksua määrättäessä otetaan huomioon menettelyn laatu, laajuus ja suunnitelmallisuus, menettelyllä tavoiteltu hyöty ja sillä aiheutettu vahinko. Oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään kymmenen prosenttia oikeushenkilön tekoa tai laiminlyöntiä edeltävän vuoden liikevaihdosta siten, että seuraamusmaksu voi kuitenkin olla enintään kymmenen miljoonaa euroa. FIVAL 40 JA 41 § Kurinpitomenettely Pörssin hallituksen nimittämä kurinpitolautakunta on Pörssin ylin valvonnallisista seuraamuksista päättävä toimielin. Jos pörssiyhtiö, pörssiyhtiön emoyritys tai pörssivelkakirjan liikkeeseenlaskija rikkoo lakia, sen nojalla annettuja määräyksiä, Pörssin sääntöjä, määräyksiä, ohjeita tai päätöksiä, Pörssin kanssa tekemäänsä sopimusta, Pörssille antamiaan sitoumuksia tai hyvää arvopaperimarkkinatapaa, kurinpitolautakunta voi määrätä laimin65 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas lyöntiin syyllistyneelle joko kurinpitomaksun tai antaa varoituksen. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT 9.2.1 JA 9.2.2; KURINPITOLAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT Kurinpitolautakunnan tekemä päätös seuraamuksesta on julkinen ja se on julkistettava viipymättä lautakunnan päättämässä laajuudessa. Kurinpitomaksun määrä on vähintään 10 000 euroa ja enintään 500 000 euroa. Seuraamusta määrättäessä otetaan huomioon rikkomuksen vakavuus, osapuolen koko ja muut olosuhteet. Vakavassa rikkomustilanteessa kurinpitolautakunta voi varoituksen ja kurinpitomaksun määräämisen lisäksi esittää Pörssille, että yhtiön arvopaperit poistetaan pörssilistalta. Kurinpitolautakunnan on tällöin annettava lausunto rikkomuksen vakavuudesta. Vähäisessä rikkomustilanteessa Pörssi voi käsitellä asian ja antaa osapuolelle muistutuksen. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHDAT 9.2.3, 9.2.4 JA 9.2.5; KURINPITOLAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 3.8 Liputtaminen AML:n niin sanotut liputussäännökset asettavat osakkeenomistajalle sekä osakkeenomistajaan rinnastettavalle henkilölle velvollisuuden ilmoittaa tietyn rajan ylittävä tai alittava omistus- ja ääniosuutensa muutos kohdeyhtiössä. Kohdeyhtiöllä taas on velvollisuus julkistaa tämä ilmoitus. Fivalle on tietyissä tilanteissa annettu oikeus myöntää poikkeus kohdeyhtiön velvollisuudesta julkistaa liputusilmoituksen tiedot. 3.8.1 Olemassa oleva ja mahdollinen tuleva omistus Osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa yhtiölle ja Fivalle, kun se saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 prosentin taikka kahden kolmasosan 66 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus (66,7 %) rajan kotimaisen pörssiyhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä. AML 9:5 Liputusilmoitus on tehtävä myös, kun osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaa säädetyn rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen säädetyn rajan alle. Osakkeenomistajan ei tarvitse tehdä liputusilmoitusta, jos ilmoituksen tekee yhteisö tai säätiö, jonka määräysvallassa osakkeenomistaja on. Liputusvelvollisuus syntyy siis esimerkiksi optioiden osalta, jotka kohdistuvat myöhemmin liikkeeseen laskettaviin osakkeisiin. Liputusvelvollisuus voi kohdistua osakkeenomistajan lisäksi myös muuhun henkilöön, jonka osuus saavuttaa tai ylittää säädetyn rajan taikka vähenee sen alle. Fivan ohjeen mukaan tällaiseksi osakkeenomistajaksi rinnastettavaksi henkilöksi katsotaan henkilö, joka suoraan tai välillisesti voi käyttää osakkeisiin liittyviä hallinnoimisja varallisuusoikeuksia. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on sopimukseen tai muuhun oikeuteen perustuva oikeus käyttää toisen omistamiin osakkeisiin liittyviä oikeuksia. Samanlainen tilanne voi syntyä myös silloin, kun osakkeenomistajat ovat jättäneet päätäntävallan osakkeisiin liittyvistä hallinnoimisoikeuksista omaisuudenhoitajalle tai jollekin muulle asiamiehelle. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.2 3.8.2 Omistus- ja ääniosuuden laskeminen Omistus- ja ääniosuutta laskettaessa osakkeenomistajan osuuteen luetaan: (i) osakkeenomistajan määräysvallassa olevan yhteisön ja säätiön omistus- ja ääniosuus; ja (ii) osakkeenomistajan ja sen määräysvallassa olevan yhteisön eläkesäätiön ja eläkekassan omistus- ja ääniosuus. AML 9:7 67 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Omistus- ja ääniosuus lasketaan suhteessa kohdeyhtiön AML 8:6 §.n mukaan julkistamiin tietoihin kohdeyhtiön kokonaisäänimäärästä ja kokonaisosakemäärästä. Olemassa olevaan omistusosuuteen lisätään tai siitä vähennetään se omistusosuuden muutos, johon sopimus tai muu järjestely toteutuessaan johtaa, siltä osin kuin muutos on tiedossa. VMA-L 5 § Liputusvelvollisuuden syntymistä arvioitaessa omistus- ja ääniosuuteen luetaan myös osakkeenomistajan oikeus hankkia, luovuttaa tai käyttää toisen henkilön omistamiin kohdeyhtiön osakkeisiin liittyviä äänioikeuksia esimerkiksi seuraavissa tapauksissa tai niiden yhdistelmissä: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) (vii) 68 äänioikeus on ilmoitusvelvollisella henkilöllä tämän toisen henkilön kanssa tehdyn sopimuksen nojalla ja sopimus velvoittaa osapuolet käyttämään äänioikeuttaan yhteisymmärryksessä ja näin soveltamaan kyseisen yrityksen johtamisessa pysyvää yhteistä toimintatapaa; äänioikeus on ilmoitusvelvollisella henkilöllä tämän toisen henkilön kanssa tehdyn, äänioikeuden väliaikaista vastikkeellista siirtoa koskevan sopimuksen nojalla; ilmoitusvelvollisen henkilön hallussa vakuutena oleviin osakkeisiin liittyy äänioikeus, jonka käyttämisestä hän voi määrätä ja edellyttäen, että hän on ilmoittanut aikovansa käyttää sitä; ilmoitusvelvollisella henkilöllä on elinikäinen käyttöoikeus osakkeisiin liittyvään äänioikeuteen; ilmoitusvelvollisen henkilön haltuun talletettuihin osakkeisiin liittyy äänioikeus, jota henkilö voi käyttää harkintansa mukaan eikä näiden osakkeiden omistaja ole antanut tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä; äänioikeutta pitää hallussaan kolmas henkilö omissa nimissään ja ilmoitusvelvollisen lukuun; ilmoitusvelvollinen henkilö voi käyttää äänioikeutta edustajana tai asiamiehenä edellyttäen, että henkilö voi käyttää äänioikeutta harkintansa mukaan eikä näiden osakkeiden 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus omistaja ole antanut tarkempia ohjeita äänioikeuden käyttämisestä. AML 9:6 Yllä oleva esimerkkiluettelo, jossa toistetaan avoimuusdirektiivin4 10 artiklan luettelo, on korvannut vanhan AML 2:9.2:n epäselvän ilmaisun omistusosuudesta, ”jonka käytöstä osakkeenomistaja voi yksin tai yhdessä kolmannen kanssa päättää tekemänsä sopimuksen nojalla tai muutoin”. Yllä mainitun luettelon kohdan (i) säännös selkeyttää oikeustilaa osakassopimusten osalta. Jotta osakkeenomistajien välisestä yhteisymmärryksestä seuraisi velvollisuus heidän hallitsemiensa omistus- ja äänimäärien yhteenlaskemiseen liputusvelvollisuutta arvioitaessa, on edellytyksenä ensinnäkin, että osakkeenomistajat ovat tehneet äänestyskäyttäytymistä koskevan sopimuksen, ja toiseksi, että tuosta sopimuksesta seuraa velvollisuus soveltaa yhtiön johtamisessa pysyvää yhteistä toimintatapaa. Esimerkiksi yksittäisessä yhtiökokouksessa käsiteltävää tiettyä asiaa koskeva osakkaiden välinen äänestyssopimus, vaikka se olisi osapuolia velvoittavakin, jää siten liputussäännösten soveltamisalan ulkopuolelle, jos sopimus ei koske pysyvän yhteisen toimintatavan soveltamista yhtiön johtamisessa. Liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään seuraavana kaupankäyntipäivänä, sen jälkeen, kun osakkeenomistaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää oikeustoimesta, jonka vuoksi hänen omistusosuutensa saavuttaa tai ylittää säädetyn rajan taikka vähenee sen alle. Kun ilmoitusvelvollisuus syntyy sen vuoksi, että osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa, joka toteutuessaan johtaa säädetyn rajan saavuttamiseen tai ylittymiseen taikka omistusosuuden vähenemiseen säädetyn rajan alle, tulee ilmoitus tehdä viimeistään sopimusta seuraavana kaupankäyntipäivänä. AML 9:9; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.6 4 Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta. 69 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Liputusvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on kuitenkin, että sopimuksen tai muun järjestelyn kohteena olevan osake- tai äänimäärän perusteella on tiedossa, että osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö voi saavuttaa, ylittää tai alittaa liputusrajan. Jos sopimus tai järjestely on ilmoitusvaiheessa ollut epävarma, liputusvelvollisuus syntyy uudestaan siinä vaiheessa, kun sopimus tai järjestely on toteutunut tai rauennut. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.3.3 Liputusvelvollisuus syntyy erikseen toisaalta toteutuneen ja toisaalta mahdollisen tulevan liputusrajan saavuttamisen, ylittämisen tai alittamisen osalta. Johdannaissopimukset Jos osakkeenomistajalla tai siihen rinnastettavalla henkilöllä on sekä olemassa olevaa omistusta että johdannaissopimuksiin perustuvaa mahdollista tulevaa omistusta, liputusrajan rikkoutuminen olemassa olevassa omistus- ja ääniosuudessa synnyttää liputusvelvollisuuden. Liputusvelvollisuus syntyy tällöin, vaikka yhteenlaskettu olemassa oleva ja mahdollinen tuleva omistus- ja ääniosuus ei muuttuisikaan. Lisäksi yhteenlasketun olemassa olevan ja mahdollisen tulevan omistus- ja ääniosuuden saavuttaessa, ylittäessä tai alittaessa liputusrajan syntyy liputusvelvollisuus. Fiva on katsonut, että liputusvelvollisen ei tarvitse ilmoittaa liputusilmoituksessa johdannaissopimuksen vastapuolta, mutta kuitenkin johdannaissopimusten voimassaoloajat. Myöhemmistä johdannaissopimusten voimassaoloaikojen muutoksista ei kuitenkaan tarvitse liputtaa erikseen, jos liputusrajaa ei ylitetä, aliteta tai saavuteta. VMA-L 6 §; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.5.1 Vastaavalla tavalla kuin johdannaissopimuksissa myös osakelaina- uksessa liputusvelvollisuus voi syntyä sekä olemassa olevan että mahdollisen tulevan omistus- tai ääniosuuden perusteella. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.5.4 Aktiivisessa edestakaisessa osake- tai johdannaiskaupassa tai osakelainauksessa saman päivän aikana tapahtuvia saman liputusrajan 70 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus saavuttamisia, ylittämisiä tai alittamisia ei Fivan tulkinnan mukaan tarvitse liputtaa. Liputusvelvollisuus kaupankäyntipäivän päätöstilanteesta syntyy, jos se edellisen kaupankäyntipäivän päätöstilanteeseen verrattuna on saavuttanut, ylittänyt tai alittanut liputusrajan. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.2 Erityiset oikeudet Vaihtovelkakirjalainojen, optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien perusteella tuleva omistus- ja ääniosuus ei ole välttämättä tiedossa niiden merkintähetkellä. Näiden nojalla saavutettavissa oleva osuus on se, jonka osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettavissa oleva henkilö tietää varmasti saavuttavansa, vaikka kaikki muutkin vaihtovelkakirjojen, optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien merkitsijät käyttäisivät omaa vaihto- tai merkintäoikeuttaan. Käytännössä sama omistus- ja ääniosuuden muuttumiseen johtava toimi voidaan joutua liputtamaan useampaan kertaan sitä mukaa, kun saavutettavan omistus- ja ääniosuuden määrä tarkentuu. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.5.2 Julkinen ostotarjous Julkisessa ostotarjouksessa liputusrajan ylittävän omistus- tai ääniosuuden omistavan osakkeenomistajan sitoumus hyväksyä julkinen ostotarjous liputetaan, kun ostotarjous on julkistettu. Osakkeenomistaja on vastaavasti velvollinen liputtamaan ostotarjouksen julkistamisen jälkeen antamansa ostotarjouksen hyväksynnän, vaikka ostotarjous olisikin vielä ehdollinen. Ostotarjouksen tekijä puolestaan liputtaa ostotarjouksen julkistamisen yhteydessä ja ostotarjousaikana osuuden, jonka tämä annettujen hyväksyntöjen perusteella voi saada. Ilmoitus tehdään, vaikka ostotarjous olisi vielä ehdollinen. Jos ostotarjouksen hyväksyneet osakkeenomistajat peruuttavat hyväksyntöjään, ostotarjouksen tekijä saattaa joutua ilmoittamaan liputusrajan ylityksiä tai alituksia useampaan kertaan. Lisäksi osakkeenomistaja, joka on liputtanut 71 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas ostotarjouksen hyväksymisen, on liputusvelvollinen myös mahdollisesta hyväksynnän peruuttamisesta. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.5.3 3.8.3 Poikkeukset liputusvelvollisuudesta Fivan myöntämä lupa Fiva voi myöntää luvan poiketa liputusvelvollisuudesta edellyttäen, että julkistaminen olisi yleisen edun vastaista tai jos siitä olisi liikkeeseenlaskijalle olennaista haittaa. Poikkeusta on haettava välittömästi velvollisuuden synnyttyä. AML 9:13 Muut poikkeukset Liputusvelvollisuus ei koske esimerkiksi osakkeita, jotka hankitaan yksinomaan selvitystoimintaa varten enintään neljäksi kaupankäyntipäiväksi, eikä arvopaperien säilyttäjiä, jotka tässä ominaisuudessa pitävät hallussaan osakkeita edellyttäen, että nämä voivat käyttää hallitsemiinsa osakkeisiin liittyvää äänioikeutta vain erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti. AML 9:8; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.4 Poikkeuksen soveltamisesta, ilmoittamisesta sekä ilmoituksesta annettavista tiedoista säädetään tarkemmin VMA-L 4 §:ssä. 3.8.4 Ilmoituksen tekeminen Liputusilmoituksessa on annettava seuraavat tiedot: (i) kyseessä olevan yhtiön täydellinen nimi; (i) peruste, miksi liputusilmoitus tehdään; (iii) ajankohta, jolloin omistusosuus on saavuttanut tai ylittänyt taikka laskenut jonkin liputusrajan alle; 72 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus (iv) osakelajikohtaisesti tarkka osuus, suoraan ja välillisesti hallittujen yhtiön osakkeiden lukumäärästä ja äänimäärästä, lukuun ottamatta tilannetta, jossa osuus laskee alle 5 prosentin rajan; (v) osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan AML:n mukaan rinnastettavan henkilön täydellinen nimi ja kaupparekisterinumero, muu rekisteritunnus tai vastaava ulkomainen rekisteritunnus; (vi) AML 9 luvun 6 ja 7 §:n mukaan omistus- ja ääniosuuteen luettavien osakkeenomistajan osuuksien omistajan täydellinen nimi ja kaupparekisterinumero, muu rekisteritunnus tai vastaava ulkomainen rekisteritunnus sekä peruste siihen, että näiden osakkeet luetaan osakkeenomistajan omistusosuuteen; (vii) kuinka omistusosuus jakautuu (v) ja (vi) kohdassa mainittujen henkilöiden kesken; (viii) niiden määräysvallassa olevien yritysten ketju, joiden kautta osakkeita ja äänioikeuksia hallitaan; ja (ix) sellaisen sopimuksen tai muun järjestelyn olennainen sisältö, osapuolet ja voimassaoloaika, jossa osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö on osapuolena ja joka toteutuessaan johtaa siihen, että omistusosuus saavuttaa tai ylittää taikka laskee alle jonkin liputusrajan. VMA-L 5 § Kohdissa (iv)– (viii) tarkoitettuja tietoja ei tarvitse antaa yksittäisten liputusvelvollisten osalta silloin, kun välillisesti hallittu omistusosuus on alle 5 prosenttia. Asiamiehen tai edustajan liputusilmoituksesta on käytävä ilmi omistusosuus myös sen jälkeen, kun luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle annettu valtuus raukeaa. Liputusilmoituksessa eritellään toisaalta osakkeenomistajan tai osakkeenomistajaan rinnastettavan henkilön olemassa oleva omistus ja toisaalta mahdollinen tuleva omistus, johon sopimus tai muu järjestely johtaa. Näiden osalta eritellään lisäksi suora ja välillinen 73 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas omistus- ja ääniosuus. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 4.6 Fiva suosittaa, että ilmoituksessa käytetään Fivan verkkosivuilla olevaa lomaketta.5 Liputusilmoitus on tehtävä kirjallisesti suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Ilmoitus toimitetaan Fivalle sähköpostitse tai faksilla. 3.8.5 Kohdeyhtiön julkistamisvelvollisuus Kohdeyhtiön on julkistettava saamansa tieto omistus- tai ääniosuuden muutoksesta ilman aiheetonta viivytystä. Tiedon saamistavalla ei ole merkitystä, joten tiedon julkistamisvelvollisuus syntyy, vaikka osakkeenomistaja tai osakkeenomistajaan rinnastettava henkilö ei olisi sitä ilmoittanutkaan. Tiedon on tällöin kuitenkin oltava varma. AML 9:10.1; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 8/2013, KOHTA 5.1 Tieto on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä, mikä tarkoittaa yleensä, että tieto julkistetaan viimeistään seuraavana kaupan-käyntipäivänä ennen kaupankäynnin alkamista. Kohdeyhtiö voi viivästyttää ilmoituksen julkistamista vain poikkeuksellisesti, jos esimerkiksi ilmoitettuja tietoja on ollut tarpeen varmistaa tai ilmoituksen tietoja on tullut täydentää. Tällöinkään julkistamista ei saa viivästyttää tarpeettomasti. Liikkeeseenlaskijan on julkistamisen yhteydessä annettava kaikki VMA-L:ssä annettavaksi edellytetyt tiedot sikäli kuin ne ovat liikkeeseenlaskijan tiedossa. Myös liputusilmoituksessa mahdollisesti muuten annetut tiedot on julkistettava. Julkistamisen yhteydessä on myös mainittava, mikäli liikkeeseenlaskijalla ei ole tiedossa kaikkia vaadittavia tietoja. VMA-L 7 § Kohdeyhtiöllä on myös velvollisuus täydentää osakkeenomistajan puutteellista ilmoitusta, jos se on mahdollista ilman kohtuutonta viivästystä tai hankaluutta. 5 http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Saantely/Maarayskokoelma/Uusi/Documents/08_2013_ liputuslomake.rtf 74 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Koska omistus- ja ääniosuus lasketaan suhteessa kaupparekisteriin merkittyyn osakkeiden lukumäärään ja äänimäärään, omien osakkeiden hankkiminen tai luovuttaminen ei synnytä yhtiölle velvollisuutta julkistaa muutoksia osakekannan tuottamassa äänimäärässä. Yhtiön omien osakkeiden hankinnasta ja luovutuksista on kuitenkin AML 9:10.3:n mukaisesti ilmoitettava Fivalle silloin, kun osakkeiden lukumäärä tai osakkeisiin liittyvä äänimäärä rikkoo liputusrajan. 3.9 Muihin arvopapereihin liittyvä jatkuva tiedonantovelvollisuus Arvopaperimarkkinalainsäädännön mukaan säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskija julkistaa ilman aiheetonta viivytystä kaikki sellaiset päätöksensä sekä liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan kyseisen arvopaperin arvoon. Fivan tulkinnan mukaan esimerkiksi joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskijan julkistamisvelvollisuutta arvioidaan erityisesti siitä näkökulmasta, onko kyse sellaisesta olennaisesta arvopaperin arvoon vaikuttavasta päätöksestä tai seikasta, jolla on vaikutusta joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn. AML 6:4.1; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.2 Muihin arvopapereihin kuin osakkeeseen, osakkeeseen oikeuttavaan tai niihin rinnastettavaan arvopaperiin liittyvää tiedonantovelvollisuutta koskevaa sääntelyä sovelletaan arvopaperin liikkeeseenlaskijaan silloin, kun: (i) liikkeeseenlaskijan yhtiöoikeudellinen kotipaikka on Suomessa ja tämän liikkeeseen laskema muu arvopaperi kuin osake on julkisen kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla; 75 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas (ii) liikkeeseenlaskijan muu arvopaperi kuin osake on kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla Suomessa; tai (iii) liikkeeseenlaskija on hakenut muun arvopaperinsa kuin osakkeen ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markinalle Suomessa tai muussa ETA-valtiossa ja liikkeeseenlaskijan yhtiöoikeudellinen kotipaikka on Suomessa. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 12.1 3.10Tiedonantovelvollisuutta koskevaa viranomais- ja oikeuskäytäntöä 1 Pörssi, Kaupan vaikutusten arviointi ja kohteen tuloskehitys yrityskauppatiedotteessa, tiedote 28.1.2004 Listayhtiö oli antanut pörssitiedotteen tekemästään yrityskaupasta. Pörssin kurinpitolautakunta piti yhtiön antamaa kaupan kohteen tuloskehityksen ja taloudellisen aseman kuvausta oikeana, joskin niukkana. Lautakunta katsoi, että kaupan kohteen tuloskehitys on esitettävä pidemmältä aikaväliltä kuin ainoastaan edelliseltä tilikaudelta. Yhtiön tiedotteen mukaan kaupalla oli olennainen vaikutus sen liikevaihtoon ja tulokseen. Lautakunta katsoi, että sijoittaja ei tämän tiedon perusteella voinut tehdä arviota yrityskaupan vaikutuksesta listayhtiön taloudelliseen tilanteeseen. Kaupan tulos- ja tasevaikutuksia on selostettava tarkemmin. Kurinpitolautakunta katsoi, että tiedontarvetta lisäsi se, että kaupan kohde oli listaamaton yksityinen osakeyhtiö ja huomattavan suuri listayhtiöön verrattuna. Asiaan liittyvien lieventävien seikkojen vuoksi kurinpitolautakunta katsoi kuitenkin, ettei seuraamuksen määräämiselle ollut tarvetta. 76 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus 2 Pörssi, Tiedottamisvelvollisuus määräysvallan siirtyessä, tiedote 28.1.2004 Osakekauppa, jolla listayhtiön määräysvalta vaihtui, synnytti liputusvelvollisuuden lisäksi yleisen tiedonantovelvollisuuden, koska kauppa oli omiaan olennaisesti vaikuttamaan pörssilistatun arvopaperin arvoon. Kaupan solmimiseen osallistuivat myyjän puolesta kohteena olevan listayhtiön toimitusjohtaja ja jotkut hallituksen jäsenistä. Kurinpitolautakunta katsoi, että tässä tilanteessa listayhtiön yleinen tiedonantovelvollisuus alkoi heti kaupantekohetkellä eikä vasta yhtiön saamasta liputusilmoituksesta. Yleisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluivat tässä tapauksessa yhtiön tietoon tulleet seikat muun muassa ostajan tavoitteista, kauppahinnasta ja kaupan vaikutuksesta vähemmistöosakkeiden arvoon. Koska listayhtiö oli täyttänyt tiedottamisvelvollisuutensa asianmukaisesti vasta Pörssin vaatimuksen jälkeen, kurinpitolautakunta antoi yhtiölle muistutuksen. 3 Pörssi, Atria Oyj:lle muistutus tiedottamisen eriaikaisuudesta, 18.6.2004 Kurinpitolautakunta antoi Atria Oyj:lle muistutuksen tiedottamisen samanaikaisuusvaatimuksen rikkomisesta. Ennakkoilmoituksen mukaan Atrian tilinpäätöstiedote oli tarkoitus julkistaa 25.2.2004 klo 10, mutta se tuli yhtiön käyttämän STT:n tiedotepalvelun välityksellä julki jo 24.2.2004 klo 15.55. Kun asia havaittiin, tiedote poistettiin STT:n sivuilta ja kaupankäynti yhtiön osakkeella Helsingin Pörssin päälistalla keskeytettiin välittömästi. Yhtiö julkisti tiedotteen Pörssin kautta kello 16.57. Virheellisen menettelyn seurauksena kaikilla markkinoilla toimivilla ei ole ollut samanaikaisesti käytettävissään oikeita ja riittäviä tietoja yhtiön osakkeen arvon määrittämiseksi. Yhtiö vastaa myös tiedottamisessa käyttämiensä ulkopuolisten tahojen menettelystä. 77 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 4 Pörssi, TJ Group Oyj:lle varoitus puutteellisesta yrityskauppatiedottamisesta, tiedote 21.12.2005 Kurinpitolautakunta katsoi, että TJ Group Oyj ei ollut julkistanut pörssitiedotteessaan riittävästi tietoja yhtiölle merkittävästä yrityskaupasta ilman aiheetonta viivytystä. Yhtiö julkisti Pörssin sääntöjen vaatimat tiedot yrityskaupasta useammassa osassa. Kurinpitolautakunta katsoi, että tiedot eivät olleet sellaisia, että niiden perusteella voitiin arvioida kaupan vaikutusta liikkeeseenlaskijan taloudelliseen asemaan ja tulevaan toimintaan. Kurinpitolautakunta katsoi arvioinnissaan, että johdon huolellisuusvelvoitteeseen kuuluu, että tiedottamisvelvoite selvitetään huolellisesti yrityskaupan valmistelun yhteydessä. Tiedottamisvelvollisuuden syntymiseen ei vaikuta se, vaatiiko kauppa lopullisesti toteutuakseen esimerkiksi yhtiökokouksen tai viranomaisen hyväksynnän. Johtohenkilöiden tavoittamattomuutta ei voida pitää hyväksyttävänä viivästysperusteena. Kurinpitolautakunta antoi TJ Groupille varoituksen ja määräsi kurinpitomaksun. 5 Pörssi, Aldata Solution Oyj:lle huomautus puutteellisesta tiedottamisesta, tiedote 2.7.2004 Aldata Solutions Oyj julkisti 28.1.2004 tiedotteen, jossa kerrottiin olennaisista muutoksista aikaisempiin arvioihin tilikauden 2003 tuloksesta. Muutokset koskivat saatavien ja sijoitusten alaskirjauksia, kertaluontoisia kustannuksia, lisävarauksia kustannuksiin sekä luottotappioiden kirjausperiaatteiden tiukennusta. Kurinpitolautakunta totesi, että yhtiön antamat tiedot sen tuloskehityksestä ja näkymistä loppuvuonna 2003 eivät olleet täyttäneet riittävän ja oikean tiedon vaatimusta. Osa tulosvaroitukseen johtaneista kertaluontoisista kirjauseristä oli ollut sen laatuisia, että niiden olisi pitänyt johtaa toimenpiteisiin aikaisemmin. Lisäksi Aldata oli julkistaessaan vuoden 2003 tilinpäätöstä koskevan tiedotteen laimin78 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus lyönyt samanaikaisesti rahavirtalaskelman julkistamisen. Helsingin Pörssin kurinpitolautakunta antoi Aldatalle huomautuksen. 6 Pörssi, Nokia Oyj:lle varoitus muuttuneen tiedon korjaamatta jättämisestä, tiedote 26.5.2005 Nokia Oyj julkisti 27.1.2005 tilinpäätöstiedotteen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2004. Tiedotteen mukaan vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä osakekohtainen tulos (laimennettu) oli 0,23 euroa. Nokia oli arvioinut 14.10.2004 julkistamassaan osavuosikatsauksessaan, että vuoden 2004 viimeisen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos (laimennettu) tulisi olemaan 0,16–0,18 euroa. Osakekohtainen tulos poikkesi siten ennusteesta 27 %–44 %. Kurinpitolautakunta katsoi, että muutosta yhtiön aiemmin julkistamaan osakekohtaiseen ennusteeseen ei voida pitää vähämerkityksellisenä. Tieto muutoksesta olisi siten pitänyt julkistaa ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun se oli käynyt ilmeiseksi ja yhtiö sai asiasta tiedon. Tapauksessa muutoksen oli katsottava olleen yhtiön tiedossa 14.1.2005. Nokia julkisti tiedon muutoksesta kuitenkin vasta tilinpäätöstiedotteensa yhteydessä 27.1.2005. Yhtiö katsoi, että tulosarvion korjaaminen erikseen olisi antanut markkinoille väärän kuvan ja että lyhyen ajan kuluttua annettavassa tilinpäätöstiedotteessa oli mahdollista kuvata yhtiön liiketoiminnan tulos ja kehitysnäkymät kattavasti. Kurinpitolautakunta piti yhtiön pyrkimystä antaa mahdollisimman täydellistä informaatiota sinänsä hyväksyttävänä ja otti sen huomioon harkinnassaan. Kurinpitolautakunta kuitenkin katsoi, että kysymyksen ollessa olennaisesti muuttuneen yksityiskohtaisen informaation korjaamisesta, se on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Tulokseen vaikuttaneiden seikkojen osalta tiedot olisi tullut antaa niin täydellisinä kuin sen hetkisten tietojen valossa olisi ollut mahdollista. Kurinpitolautakunta antoi Nokialle varoituksen. 79 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 7 Pörssi, Stora Enso Oyj:lle varoitus Pörssin sääntöjen rikkomisesta, 5.10.2007 Kurinpitolautakunta määräsi Stora Enso Oyj:lle varoituksen Pörssin sääntöjen rikkomisesta. Yhtiö rikkoi osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä tiedottamisen samanaikaisuusvaatimusta. Stora Enson osakkeella oli käyty kauppaa poikkeavin kurssitasoin ennen osavuosikatsauksen julkistamishetkeä 26.7.2007. Yhtiön silloinen alihankkija julkaisi vastoin yhtiön ohjeistusta toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen yhtiön internetsivuilla noin tuntia ennen sovittua julkistusaikaa. Arvopaperipörssin sääntöjen mukaan tiedonantovelvollisuuden tarkoitus on turvata se, että kaikilla markkinoilla toimivilla on samanaikaisesti käytössään riittävä ja oikea tieto arvopaperin liikkeeseenlaskijasta, jotta osakkeiden ja muiden arvopaperien arvo voidaan perustellusti määrittää. Sääntöjen mukaan tiedon julkistamisella tarkoitetaan tiedon samanaikaista toimittamista Pörssille ja keskeisille tiedotusvälineille. Pörssille tieto on annettava kirjallisena Pörssin toimitusjohtajan ohjeen mukaisesti. Kurinpitolautakunta totesi muun muassa, ettei osavuosikatsaus ollut samanaikaisesti kaikkien markkinoilla toimivien käytettävissä, joten tiedottamisen samanaikaisuusvaatimusta oli rikottu. Kun kyse on eräästä pörssitiedottamisen keskeisestä velvoitteesta, rikkomusta oli pidettävä vakavana varsinkin, kun sen oli osoitettu vaikuttaneen kaupankäyntiin. Alihankkijan käyttäminen tiedonantovelvollisuuden toteuttamisessa ei vähentänyt yhtiön vastuuta. Kurinpitolautakunta katsoi toisaalta, että saadun selvityksen mukaan yhtiön tiedottamisjärjestelyt olivat sinänsä asianmukaiset. Virhettä voitiin pitää yksittäisenä tapauksena, joka johtui inhimillisestä erehdyksestä. Yhtiö ryhtyi lisäksi korjaaviin toimenpiteisiin heti virheen havaittuaan. 80 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus 8 Pörssi, Benefon Oyj:lle kurinpitomaksu tiedotussääntöjen rikkomisesta, tiedote 16.10.2006 Benefon Oyj julkisti 26.10.2005 tulos- ja liikevaihtoennusteen vuodelle 2006. Arvion mukaan tilivuoden 2006 liikevaihdon odotettiin olevan noin 66,5 miljoonaa euroa ja nettotuloksen noin 7,5 miljoonaa euroa. Arvion perustana olivat uuden tuotteen myynnin aloitus vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen aikana ja siihen liittyvät jakelu- ja tuotantosopimukset. Pääosa yhtiön arvioidusta liikevaihdosta ja tuloksesta oli tarkoitus saavuttaa uudella tuotteella. Yhtiö totesi tiedotteessaan, että arviot perustuvat olettamiin ja että niihin liittyy epävarmuuksia. Yhtiö lisäsi arvioon varaumia. Kurinpitolautakunta katsoi, että Benefonin esittämät liikevaihto- ja tulosennustearviot olivat tarkkoja. Arvioihin liittyvät riskit oli puolestaan esitetty väljästi, eikä sijoittajalle ole niiden perusteella ollut mahdollista arvioida riskien todennäköisyyttä eikä niiden vaikutuksia. Kurinpitolautakunta huomautti, että listayhtiö ei voi tehokkaasti vetäytyä vastaamasta tulevaisuuden ennusteistaan esittämällä yleisiä liiketoiminnan riskejä koskevia varaumia. Yhtiö toisti 12.1.2006 aiemmin esittämänsä tulosarvion siitä, että uuden puhelimen tuotanto ja myynti alkaisi vuoden 2006 ensimmäisen neljänneksen aikana. Pääosa yhtiön ennakoimasta liikevaihdosta oli tarkoitus saavuttaa uudella tuotteella. Yhtiö julkisti 19.5.2006 osavuosikatsauksen yhteydessä tiedon, että uuden tuotteen myynnin aloitus lykkääntyy vuoden 2006 kolmannelle neljännekselle ja että yhtiö ei tästä syystä pääse arvioimaansa tulokseen vuonna 2006. Lautakunta katsoi, että yhtiön johdon oli täytynyt olla tietoinen muutoksesta olennaisesti aikaisemmin kuin 19.5.2006. Kurinpitolautakunta katsoi näytetyksi, että Benefon ei 12.1.– 19.5.2006 välisenä aikana julkistanut ilman aiheetonta viivästystä olennaista muutosta arviossaan tulos- ja liikevaihtoarviossa eikä muuttunutta tietoa uuden tuotteensa myyntiin tulon aikataulusta. Myös annettujen tietojen johdonmukaisuudessa ja tiedottamisen 81 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas samanaikaisuudessa katsottiin olleen puutteita. Yhtiö velvoitettiin maksamaan kurinpitomaksu. 9 Pörssi, Stora Enso Oyj:lle varoitus liikevoittoarvion julkistamatta jättämisestä, 6.6.2006 Kurinpitolautakunta antoi Stora Enso Oyj:lle varoituksen tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta. Kurinpitolautakunta katsoi, että yhtiö ei julkistanut pörssitiedotteella kannattavuuden ja liikevoiton kasvua koskevaa arviotaan, jonka yhtiön johto oli kertonut muun muassa yhtiökokouksessa. Yhtiö oli julkistanut 2.2.2006 pörssitiedotteessa arvioitaan lähiajan kehitysnäkymistä. Liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ei esitetty pörssitiedotteessa arviota. Yhtiön johto esitti tämän jälkeen eri yhteyksissä arvion yhtiön kannattavuuden paranemisesta ja liikevoiton kasvamisesta vuonna 2006 verrattuna vuoteen 2005. Yhtiö ei julkistanut näitä arvioita pörssitiedotteella. Kurinpitolautakunta katsoi, että yhtiön olisi pitänyt julkistaa arviot pörssitiedotteella, jotta tiedot olisivat olleet samanaikaisesti kaikkien sijoittajien saatavilla. 10 Pörssi, Ruukki Group Oyj:lle varoitus tiedottamissääntöjen rikkomisesta, tiedote 24.4.2008 Ruukki Group Oyj:n osakkeenomistaja A ja tuleva osakkeenomistaja B solmivat 12.2.2008 sopimuksen yhtiön osakkeita koskevasta kaupasta. Sopimuksen mukaan A:n omistusosuus laskisi alle yhden kymmenesosan ja B:stä tulisi merkittävä osakkeenomistaja, jos osake- kauppa toteutuisi. Sopimuksen solmimiseen osallistui myyjän puolesta A:n johtaja, joka on myös Ruukki Groupin hallituksen jäsen. A ja B julkaisivat 13.2.2008 aamulla lehdistötiedotteen sopimuksesta sekä sopimuksen strategisista tavoitteista. Osapuolten lehdistötiedote meni laajaan jakeluun tiedotusvälineille kello 9.55 82 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus mennessä. Yhtiö antoi pörssitiedotteen asiasta kello 12.43. Yhtiön osakkeen kurssi oli noussut jo lähes 10 prosenttia lehdistötiedotteen lähettämisen jälkeen mutta ennen pörssitiedotteen julkistamista. Kurinpitolautakunta katsoi julkistettavan seikan tulevan yhtiön tietoon, kun se on tullut yhdenkin hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan tietoon. Kurinpitolautakunta katsoi, että tässä tilanteessa listayhtiön yleinen tiedonantovelvollisuus alkoi siten heti sopimuksen solmimishetkestä eikä vasta yhtiön toimivan johdon saamasta lehdistötiedotteesta. Yhtiön tiedonantovelvollisuus oli syntynyt jo sopimuksen syntyhetkellä 12.2.2008. Yhtiön tiedottaminen ei siten ollut tapahtunut ilman aiheetonta viivästystä. Kurinpitolautakunta katsoi myös, että kaikilla markkinoilla toimivilla ei ollut samanaikaisesti käytettävissään riittäviä ja oikeita tietoja arvopaperin liikkeeseenlaskijasta niin, että osakkeiden arvo olisi voitu tältä osin perustellusti määrittää. Kurinpitolautakunta katsoi Ruukki Groupin rikkoneen Pörssin sääntöjä ja määräsi yhtiölle varoituksen. 11 Pörssi, Cencorp Oyj:lle varoitus Pörssin sääntöjen rikkomisesta, tiedote 30.3.2009 Cencorp Oyj ei ennen pörssitiedotteen julkistamista ilmoittanut Pörssille tiedotteen sisältämästä kolmannen osapuolen suunnitelmasta tehdä vapaaehtoinen ostotarjous kaikista yhtiön osakkeista ja optio-oikeuksista, vaikka yhtiö oli ostotarjouksesta tietoinen ennen pörssitiedotteen julkistamista. Pörssin sääntöjen mukaan yhtiön on ilmoitettava Pörssille, jos yhtiö on saanut tietoonsa kolmannen osapuolen julkistamattoman aikeen tehdä julkinen ostotarjous ja yhtiöllä on perusteltu syy olettaa, että aikomus toteutuu. Yhtiön tulee myös ilmoittaa Pörssille etukäteen aikeestaan julkistaa tieto, jolla tulee olemaan erittäin olennainen vaikutus arvopaperin arvoon. Cencorpin olisi pitänyt antaa Pörssille ennakkoilmoitus myös kokonaisjärjestelystä, johon kuului muun muassa ehdollinen rahoituspaketti, koska oli syytä olettaa, että kokonaisjärjestelyllä voi olla erittäin olennainen vaikutus yhtiön arvopaperin arvoon. 83 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Kurinpitolautakunta katsoi, että Cencorp ei noudattanut tiedotusmenettelyssään Pörssin sääntöjä. Neuvonantajien käyttö ei vähentänyt yhtiön vastuuta. Lieventävänä seikkana kurinpitolautakunta piti sitä, ettei rikkomus ollut tahallinen, vaan johtui pääosin yhtiön vastuulla olleista teknisistä seikoista. Kurinpitolautakunta kiinnitti yhtiön huomiota myös siihen, että yhtiö julkisti pörssitiedotteen osan hyperlinkillä, mikä ei täytä Fivan standardin 5.2b6 vaatimusta. Kurinpitolautakunta antoi Cencorpille varoituksen Pörssin sääntöjen rikkomisesta. 12 Pörssi, Biohit Oyj:lle varoitus pörssin sääntöjen rikkomisesta, tiedote 28.12.2011 Biohit Oyj:n yrityskauppaa koskeva tiedote vuoti julkisuuteen ennen sen julkistamista pörssitiedotteena, minkä vuoksi yhtiön osakkeen kaupankäynti keskeytettiin. Yhtiön mukaan tiedote oli päässyt julkisuuteen palveluntarjoajan ohjelmointivirheen vuoksi. Lautakunta totesi, että tapauksen johdosta pörssitiedotteessa julkistettaviksi tarkoitettuja tietoja oli ollut joidenkin sijoittajien saatavilla ennen varsinaisen yrityskauppatiedotteen julkistamista. Arvopaperipörssin sääntöjen mukaan yhtiön on ilman aiheetonta viivytystä julkaistava tiedote seikoista tai olosuhteista, joilla voi olla olennaista vaikutusta arvopaperin arvoon. Lautakunta katsoi, että yhtiön olisi tullut viipymättä julkaista tiedote, kun arvopaperin arvoon olennaistesti vaikuttavan tiedon vuotaminen ennen sen julkistamista oli tullut yhtiön tietoon. Lautakunnan mukaan kyse oli yhtiön tiedonantovelvollisuuteen kuuluvan keskeisen velvoitteen laiminlyönnistä, joten rikkomusta oli pidettävä vakavana. Palveluntarjoajan käyttäminen ei lautakunnan mukaan vähentänyt yhtiön vastuuta. Lautakunta antoi Biohit Oyj:lle varoituksen pörssin sääntöjen rikkomisesta. Seuraamusta harkittaessa lautakunta otti kuitenkin huomioon muun muassa yhtiön aktiivisen yhteydenpidon pörssiin asian hoitamiseksi ja virheen yksittäistapauksellisen luonteen. 6 Säännelty nykyään FIVAn määräysten ja ohjeiden 7/2013 kohdassa 11.2.1 84 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus 13 Tectia Oyj:lle varoitus ja kurinpitomaksu pörssin sääntöjen rikkomisesta, tiedote 19.1.2012 Tectia Oyj:n tulos oli vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen jälkeen ollut tappiollinen ja sen liikevaihto ja -tulos olivat jääneet huomattavasti ennusteen alle kevään 2011 ajan. Yhtiö oli ensimmäistä vuosineljännestä koskevassa katsauksessa 20.4.2011 arvioinut liikevaihdon kasvavan ja tuloksen olevan voitollinen tilikauden 2011 aikana. Yhtiö julkisti 19.7.2011 kello 9.00 tulosvaroituksen, jossa se arvioi tilikaudella 2011 liikevaihdon kasvavan vuodesta 2010 ja tuloksen olevan tappiollinen. Yhtiö julkisti toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen seuraavana päivänä 20.7.2011 kello 9.00. Toisen tulosvaroituksensa Tectia julkisti 19.10.2011 kello 8.50 ja kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen samana päivänä kello 9.00. Tulosvaroituksessa yhtiö arvioi tilikaudella 2011 liikevaihdon laskevan vuodesta 2010 ja tuloksen olevan tappiollinen. Aiemmassa ennusteessaan Tectia oli arvioinut liikevaihdon kasvavan vuodesta 2010 ja tuloksen olevan tappiollinen. Lautakunta katsoi, että vaikka yhtiön taloudellinen seurantajärjestelmä oli sinänsä asianmukainen ja riittävä, yhtiön olisi pitänyt viimeistään toukokuussa 2011 kiinnittää erityistä huomiota taloudellisen kehityksen seuraamiseen. Samoin yhtiön olisi tullut havaita, että vuosiennusteen saavuttaminen edellyttäisi huomattavaa liikevaihdon ja tuloksen kasvua. Vuosiennustetta ei voitu varovaisuuden periaate huomioiden perustaa vain suunniteltuihin kauppoihin. Lautakunta totesi, että yhtiön tulkinnat taloudellisesta tilanteesta eivät ole olleet riittäviä eikä yhtiö ole ryhtynyt viivytyksettä riittäviin toimiin. Yhtiö oli rikkonut tiedonantovelvollisuuttaan, kun se ei ollut ilman aiheetonta viivytystä korjannut liikevaihtoa ja -tulosta koskevia ennusteita. Lautakunta määräsi Tectia Oyj:lle varoituksen ja 20 000 euron suuruisen kurinpitomaksun. 85 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 14 Outokumpu Oyj:lle varoitus pörssin sääntöjen rikkomisesta, tiedote 14.6.2012 Outokumpu Oyj:n osakkeen kaupankäynti keskeytettiin yhtiön pyynnöstä 31.1.2012 klo 10.06. Syynä keskeytykseen oli yrityskaupan toisen osapuolen klo 9.58 ja klo 10.16 julkaisemat tiedotteet, joiden mukaan osapuolet olivat saavuttaneet periaatteellisen sopimuksen yrityskauppajärjestelyissä. Outokumpu Oyj julkaisi asiaa koskevan tiedotteen myöhemmin samana päivänä, klo 12.22. Yrityskaupan kannalta keskeinen sopimus oli saavutettu varhain aamulla 31.1.2012. Markkinoilla liikkuvien tietojen vuoksi Pörssin markkinavalvonta oli ollut yhteydessä Outokumpu Oyj:öön, mutta yhtiö ei ollut oma-aloitteisesti ottanut yhteyttä Pörssiin. Pörssin sääntöjen mukaan yhtiön on ilman aiheetonta viivytystä julkistettava tieto päätöksistä ja muista seikoista tai olosuhteista, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti arvopaperin arvoon. Outokumpu Oyj oli kurinpitolautakunnan mukaan arvioinut väärin tiedottamisen tarpeen, eikä näin ollen ollut täyttänyt Pörssin sääntöjen vaatimuksia. Yhtiön olisi pitänyt julkaista tiedote viimeistään heti sopimuksen saavuttamisen jälkeen. Lisäksi yhtiön olisi pitänyt olla yhteydessä Pörssin markkinavalvontaan hyvissä ajoin ennen kaupankäynnin alkamista ja huomioida tiedottamisen kiireellisyys ja samanaikaisuus. Yhtiö oli rikkonut Pörssin sääntöjä tiedottamalla yritysjärjestelyissä saavutetusta periaatteellisesta sopimuksesta vasta klo 12.22. 15 Finnair Oyj:lle varoitus pörssin sääntöjen rikkomisesta, tiedote 14.6.2012 Finnair Oyj ilmoitti 7.3.2012 vuoden 2011 taloudellisen katsauksensa yhteydessä maksaneensa erityispalkkioita 18 yhtiön avainhenkilölle. Palkkioiden määrä oli yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa. Finnair Oyj kertoi palkkioiden perustuvan yhtiön hallituksen 29.9.2009 tekemään päätökseen. Helsingin Sanomien 15.3.2012 julkaiseman artikkelin mukaan Finnair Oyj oli kuitenkin jättänyt ilmoittamat86 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus ta toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle maksetun 180 000 euron korvauksen. Johdon palkitsemisesta ilmoittaminen perustuu listayhtiöiden hallinnointikoodiin, jonka mukaan listayhtiöiden tulee ilmoittaa toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemisjärjestelmän periaatteet (Suositus 47). Toimitusjohtajan taloudelliset edut tulee ilmoittaa yksityiskohtaisesti. Kurinpitolautakunta totesi, että yhtiön johdon palkitsemistiedot olisi pitänyt ilmoittaa myös yhtiön internetsivuilla (Suositus 55). Lisäksi lautakunta katsoi, että toimitusjohtajalle maksettu korvaus oli hallinnointikoodin mukaisen raportointivelvollisuuden piirissä. Ilmoittamatta jätetyn korvauksen määrä oli lautakunnan mukaan huomattava. Kurinpitolautakunta määräsi Finnair Oyj:lle varoituksen pörssin sääntöjen rikkomisesta. 16 Rahoitustarkastuksen julkinen huomautus Nokia Oyj:lle tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä, 24.5.2005 Rata antoi 24.5.2005 Nokia Oyj:lle julkisen huomautuksen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Ratan mukaan Nokian olisi tullut julkistaa ennakkotiedot odotettua paremmista vuoden 2004 viimeisen vuosineljänneksen aikana toteutuneista liikevaihto- ja tuloskertymistä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun ne tulivat yhtiön tietoon. Rata katsoi, että Nokian toteutunut tulos ja liikevaihto ylittivät olennaisesti Nokian aikaisemmin antamat ennusteet ja olivat omiaan vaikuttamaan Nokian osakkeen arvoon. Nokia oli 14.10.2004 julkistetun osavuosikatsauksen yhteydessä antanut vuoden viimeistä neljännestä koskevan ohjeistuksen ja arvioinut, että yhtiön liikevaihto asettuisi 8,4–8,6 miljardiin euroon ja osakekohtainen tulos 0,16–0,18 euroon. Nokia ei julkistanut muita arvioita tai tietoja tuloskehityksestään ennen tilinpäätöstiedotetta 27.1.2005. Nokian vuoden 2004 viimeisen neljänneksen osakekohtainen tulos 0,23 euroa ylitti kuitenkin lähes 30 prosentilla yhtiön aiemmin jul87 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas kistaman 0,18 euron arvion, ja liikevaihto 9,1 miljardia euroa oli yli 5 prosenttia suurempi kuin edellisessä osavuosikatsauksessa esitetty 8,6 miljardin euron arvio. 17 Rahoitustarkastuksen julkinen huomautus Elektrobit Oyj:lle tiedonantovelvollisuuden noudattamatta jättämisestä, 21.9.2007 Rata antoi 21.9.2007 julkisen huomautuksen Elektrobit Oyj:lle (vanhan) AML 2:7 pykälän mukaisen tiedonantovelvollisuuden noudattamatta jättämisestä. Yhtiö jätti ilman aiheetonta viivytystä julkistamatta päätöksen vetäytyä 3G-älypuhelinten kumppanoidun valmistuksen liiketoimintamallista, joka oli yksi yhtiön Cellular Mobile Terminal -liiketoiminta-alueen strategian toteuttamisen malli. Vetäytymispäätös oli Ratan näkemyksen mukaan tieto, jolla oli olennaista vaikutusta yhtiön arvopaperin arvoon. Rata katsoi, että tiedon julkistamisvelvoite syntyi viimeistään 30.11.2006, kun yhtiön toimitusjohtaja informoi vetäytymispäätöksestä yhtiön hallitusta. Yhtiö julkisti tiedon kuitenkin vasta tilinpäätöstiedotteessaan 7.2.2007. Ratan näkemyksen mukaan yhtiön aiempi johdonmukainen tiedottaminen pörssi- ja lehdistötiedotteilla älypuhelinten valmistuksesta kumppanoidun valmistuksen liiketoimintamallilla ja projektiin liittyneistä sopimuksista viesti siitä, että yhtiö on itsekin pitänyt kyseistä asiaa olennaisena. Olennaisuutta tukevat myös markkinoiden reaktiot. Päätös vetäytymisestä olisi tullut julkistaa erillisellä pörssitiedotteella viimeistään 30.11.2006. Elektrobit oli toiminut säännösten vastaisesti ja menettely oli ollut Ratan näkemyksen mukaan vähintäänkin huolimatonta. Asia ei kuitenkaan Ratan mielestä antanut kokonaisuutena aihetta julkista huomautusta ankarampiin toimenpiteisiin. 88 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus 18 Rahoitustarkastuksen julkinen varoitus Cencorp Oyj:lle, tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti, 3.3.2008 Rata antoi 3.3.2008 ensimmäisen julkisen varoituksensa Cencorp Oyj:lle tiedonantovelvollisuuden laiminlyönneistä. Rata katsoi, että yhtiö on toistuvasti vuoden 2006 aikana menetellyt rahoitusmarkkinoita koskevien säännösten vastaisesti, koska se oli antanut perusteettomia arvioita yhtiön tulevaisuudennäkymistä ja viivyttänyt perustellun tiedon antamista. Lisäksi yhtiön tilinpäätökset vuosilta 2005 ja 2006 eivät antaneet oikeaa ja riittävää kuvaa yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta laskennallisen verosaamisen kirjaamisen vuoksi. Koska yhtiön menettely oli jatkuvaa ja toistuvaa, Rata katsoi menettelyn täyttävän julkisen varoituksen antamisen edellytykset. Yhtiön vuoden 2006 aikana julkaisemat tulevaisuudennäkymät yhtiön liikevaihto- ja tuloskehityksestä olivat perusteettomia, koska yhtiö ei tulevaisuudennäkymiä julkistaessaan ollut ottanut riittävästi huomioon toteutunutta kehitystä eikä liiketoimintaan liittyviä epävarmuustekijöitä, kuten asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutosta ja kilpailutilanteen kiristymistä. Mitä pidemmälle tilikausi eteni, sitä selkeämmäksi tulevaisuuden näkymien liiallinen optimistisuus kävi. Yhtiö korjasi tulevaisuudennäkymistä antamiaan ennusteita tilikauden aikana, mutta korjaukset eivät olleet riittäviä eivätkä tapahtuneet ilman aiheetonta viivytystä. Yhtiö ei esittänyt riittäviä perusteita antamalleen ohjeistukselle. Vuosien 2005 ja 2006 tilinpäätökset eivät antaneet oikeaa ja riittävää kuvaa yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, sillä konsernitilinpäätöksiin sisältyi olennainen virhe. Yhtiön ei olisi tullut sisällyttää käyttämättömien verotuksellisten tappioiden perusteella laskennallista verosaamista vuosien 2005 ja 2006 konsernitilinpäätöksiin. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset eivät täyttyneet, koska yhtiö oli lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, ja yhtiöllä ei ollut esittää vuosien 2005 ja 2006 konsernitilinpäätöksissä IAS 12 Tuloverot -standardin mukaista muuta vakuuttavaa näyttöä 89 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas verotettavan tulon kertymisestä tulevaisuudessa ja siten verosaamisen hyödynnettävyydestä. Virheen määrä oli olennainen, sillä laskennallinen verosaaminen, jonka kirjaamisedellytykset eivät täyttyneet, oli 24 prosenttia konsernitaseen omasta pääomasta 31.12.2005 ja 51 prosenttia omasta pääomasta 31.12.2006. Yhtiö tiedotti päätöksestään oikaista vuoden 2007 konsernitilinpäätöksessään vuosien 2005 ja 2006 vertailutietoja laskennallisen verosaamisen osalta. 19 Finanssivalvonnan julkinen huomautus Honkarakenne Oyj:lle, säännöllisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti, 1.9.2010 Fiva antoi julkisen huomautuksen Honkarakenne Oyj:lle arvopaperin liikkeellelaskijan säännöllisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä. Osa Honkarakenne Oyj:n osakkeenomistajista, jotka kuuluivat samaan sukuun, olivat solmineet osakassopimuksen vuonna 1990. Sopimus velvoitti yhtenäiseen äänestyskäyttäytymiseen yhtiön yhtiökokouksissa sekä hallituksen kokouksissa ja rajoitti osakkeiden luovutusta ulkopuolisille. Honkarakenne Oyj ei kertonut vuosien 2003–2008 toimintakertomuksissaan tai tilinpäätöksissään 21.4.1990 solmitusta ja tuolloin tiedotetusta osakassopimuksesta. Yhtiön toimintakertomukset tai tilinpäätökset vuosilta 2003–2008 eivät sisältäneet tietoja yhtiön tiedossa olevista tahoista, joilla oli määräysvalta yhtiössä eikä yhtiön tiedossa olleesta sen osakkeenomistajien omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvästä osakassopimuksesta. Fivan mukaan osakassopimukseen sisältyvät äänivallan käyttöön liittyvät ehdot, ottaen huomioon sen, että sopimus synnyttää määräysvallan, ovat seikkoja, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Ne oli siten tiedotettava. Tieto on annettava listayhtiön säännöllistä tiedonantovelvollisuutta koskevan valtiovarainministeriön asetuksen nojalla. 90 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Merkitystä ei tapauksessa ollut sillä, että yhtiön tilinpäätösten perusteella sijoittajilla on ollut tieto sukuyhtiön ja suvun jäsenten merkittävästä omistusosuudesta Honkarakenne Oyj:ssä. Merkittävä omistusosuus ei suoraan merkitse sitä, että ilman osakassopimusta nämä osakkeenomistajat äänestäisivät yhtiökokouksessa kaikki samalla tavalla. Arvopaperimarkkinalainsäädännössä keskeinen lähtökohta on, että sijoittajalla on käytettävissään säännösten edellyttämä ajantasainen tieto sijoituskohteesta ja sen arvoon olennaisesti vaikuttavista seikoista. Kun otetaan huomioon se, että osakassopimuksen tiedottamisesta oli kulunut huomattavan pitkä aika, osakassopimuksen ei Fivan mukaan voida katsoa olleen yleisesti sijoittajien tiedossa. Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan listayhtiöillä on korostunut huolellisuusvelvollisuus noudattaa tiedonantovelvollisuuteen liittyviä säännöksiä, jotta sijoittajilla sijoituspäätöksiä tehdessään on kaikki osakkeen arvoon olennaisesti vaikuttava tieto saatavillaan. 20 Finanssivalvonnan julkinen huomautus Ålandsbanken Oyj:lle, säännöllisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti, 2.5.2011 Fiva antoi Ålandsbanken Abp:lle julkisen huomautuksen arvopaperimarkkinalain tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta. Yhtiö oli toistuvasti vuosien 2007–2009 osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteissa jättänyt mainitsematta yhtiön liiketoiminnan lähitulevaisuuteen liittyvistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Finanssivalvonnan mukaan osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöstiedotteen selostusosassa mainittavat riskitekijät kuuluvat keskeisesti yhtiön tiedonantovelvollisuuteen. Yhtiö oli Finanssivalvonnan mukaan käsitellyt liiketoiminnan tulevaisuuteen liittyviä riskitekijöitä vain yleisluonteisesti ja jopa huolimattomasti ottaen huomioon talouden tulevaisuudennäkymät. Fiva totesi lisäksi, että riskeistä ja epävarmuustekijöistä on lausuttava sekä osavuosikatsauksessa että tilinpäätöksen yhteydessä. Ottaen huomioon yhtiön toimiala, yhtiön 91 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas olisi pitänyt tiedottaa liiketoimintaan liittyvistä riskeistä huolellisemmin. 21 Finanssivalvonnan julkinen huomautus Incap Oyj:lle komission esiteasetuksen ja arvopaperimarkkinalain tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti, 2.5.2011 Fiva on antanut julkisen huomautuksen Incap Oyj:lle komission esiteasetuksen ja arvopaperimarkkinalain tiedonantovelvollisuuden laiminlyönneistä. Yhtiö antoi 29.6.2010 päivätyssä listalleottoesitteessään ns. puhtaan käyttöpääoman riittävyyttä koskevan lausunnon, jonka mukaan yhtiöllä on riittävä liiketoiminnan rahavirta ja tarvittaessa käyttämättömiä rahoituksen lähteitä seuraavaksi 12 kuukaudeksi. Yhtiöllä ei käynnissä olleiden rahoitusneuvotteluiden vuoksi tästä kuitenkaan ollut riittävää varmuutta. Yhtiön ei olisi tämän vuoksi tullut antaa puhdasta lausuntoa, vaan sen olisi tullut esittää esiteasetuksen mukainen kuvaus siitä, miten se aikoo hankkia tarvittavan lisäpääoman. Esiteasetuksen laiminlyönti johti samalla arvopaperimarkkinalain laiminlyöntiin. Yhtiö ei antanut esitteessä arvopaperimarkkinalain edellyttämiä olennaisia ja riittäviä tietoja taloudellisesta asemastaan. 22 Finanssivalvonnan julkinen huomautus OP-Pohjola osk:lle säännöllisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti, 5.9.2011 Fiva antoi OP-Pohjola osk:lle julkisen huomautuksen arvopaperimarkkinalain tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta ja talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain laiminlyönnistä. Yhtiö oli laiminlyönyt noudattaa arvopaperimarkkinalaissa säädettyä liputusvelvollisuutta. Yhtiö oli tehnyt syksyn 2010 aikana viisi 92 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus liputusilmoitusta, joiden tekoaika oli neljästä kaupankäyntipäivästä 13 kaupankäyntipäivään liputusvelvollisuuden synnyttäneen oikeustoimen tapahtumisen jälkeen. Lisäksi yhtiön omistus- ja äänivaltaosuuksien seurantaan sekä niiden perusteella tehtäviin liputusilmoituksiin liittyvät seurantajärjestelmät olivat olleet ilmeisen riittämättömät mahdollistaen myöhästyneet liputusilmoitukset. Finanssivalvonnan mukaan liputusvelvollisuutta koskevan sääntelyn tavoite on edistää julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin liikkeeseenlaskijan omistus- ja vallankäyttörakenteen sekä siinä tapahtuvien muutosten läpinäkyvyyttä niin, että sijoittajilla on käytettävissään olennaiset ja riittävät tiedot perustellun arvion tekemiseksi arvopaperista ja sen liikkeellelaskijasta. Finanssivalvonnan mukaan OP-Pohjola osk ei antamissaan selvityksissä ollut esittänyt mitään sellaista, joka osoittaisi sen toimineen ilman aiheetonta viivytystä. Edelleen Fiva totesi, ettei se, että Fiva ei ole aikaisemmin havainnut tai puuttunut laiminlyönteihin, poista laiminlyöntien lainvastaisuutta. Talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain laiminlyöntien osalta Fiva katsoi, että järjestelmä, jossa liputusvelvollisuuden seuranta toteutetaan viikoittain osoittaa riittämättömiä sisäisen valvonnan järjestelmiä. OP-Pohjola osk:n käytössä ollut omistus- ja äänivaltaosuuksien seurantajärjestelmä ei ollut edes mahdollistanut sitä, että kaikki liputusrajojen rikkoutumiset havaittaisiin riittävän ajoissa. 23 R 07/550 Helsingin hovioikeuden tuomio arvopaperi- markkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta, 31.10.2008 Helsingin hovioikeus kumosi Helsingin käräjäoikeuden 15.11.2006 antaman vapauttavan päätöksen asiassa, joka koski Stonesoft Oyj:n tulosvaroituksen väitettyä viivästymistä helmikuussa 2001. Stonesoft oli osavuosikatsauksessaan toukokuussa 2000 ilmoittanut uskovansa, että yhtiön vuoden 2000 EBITA säilyy vuoden 1999 93 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas tasolla, eli 11 prosentissa. Seuraavassa osavuosikatsauksessaan elokuussa 2000 yhtiö ilmoitti uskovansa EBITAn jäävän alle 10 prosenttiin. Syyttäjän mukaan yhtiön olisi pitänyt tiedottaa lokakuussa 2000, että yhtiön EBITA voi jäädä jopa kahteen prosenttiin, ja myös oikaista elokuussa annettu tieto (”alle 10 %”) kolmannessa osavuosikatsauksessa marraskuussa. Stonesoft antoi tulovaroituksen kuitenkin vasta helmikuussa 2001. Syytteen mukaan yhtiön raportointijärjestelmät eivät ole tuottaneet konsernitasolla kuukausittain tietoa koko konsernin taloudellisesta tilanteesta. Pörssiyhtiö on kuitenkin velvollinen täyttämään jatkuvasti tiedonantovelvollisuutensa, jota varten yhtiöllä tuli olla käytössään asianmukaiset raportointimenetelmät. Yhtiö katsoi, että ilmaisu ”alle 10 % ” ei voinut olla totuuden vastainen eikä harhaanjohtava. Sen mukaan huolellinen sijoittaja ei ymmärtänyt tällaista ilmausta tarkaksi määräksi ilman tiettyä virhemarginaalia. Stonesoft väitti myös, että yhtiön raportointijärjestelmät oli todettu riittäviksi vuonna 1999, eivätkä tilintarkastajat myöhemmin havainneet näissä järjestelmissä huomauttamista. Yhtiön mukaan vuoden 2000 viimeisen vuosineljänneksen tulos oli ollut ennakoitua huonompi. Syitä tuloksen heikkenemiseen oli yhtiön johdon mukaan mahdotonta ennakoida mitenkään. Päätöksessään hovioikeus totesi, että tulosvaroitusten antamisesta ei säädetä laissa vaan se sisältyy yhtiön jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen. Yhtiöllä on velvollisuus julkistaa markkinoille tieto myös siitä, että yhtiön tulos tulee olennaisesti poikkeamaan yhtiön aikaisemmin julkistamista arvioista. Tiedonantovelvollisuuden asianmukaisen täyttämisen sisäänrakennettuna edellytyksenä on myös, että yhtiön hallinto pysyy riittävän ajantasaisesti ja luotettavasti seuraamaan yhtiön tuloksen ja taloudellisen aseman kehittymistä ja raportoimaan siitä. Arvopaperimarkkinoita koskevan tiedottamisrikoksen teonkuvauksen on katsottava kattavan myös seuranta- ja raportointijärjestelmien puutteellisuudet. Hovioikeus totesi, että yhtiön olisi tullut ryhtyä seuraamaan kuluja tarkemmin, kun oli havaittu, tai kun johdon ainakin olisi pitänyt havaita, että kulut olivat kasvamassa. RL 51:5:n mukainen tiedonantovelvollisuuden rikkominen voi 94 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus ilmetä paitsi virheellisenä myös puutteellisena tiedottamisena. Hovioikeus totesi, että tiedonantovelvollisuutta voi rikkoa myös antamalla tiedon myöhemmin kuin laki edellyttää. AML 2:7:n (vanhan) mukaan tiedonantovelvollisuus tulee täyttää ilman aiheetonta viivytystä. Kun johto antaa tulevaisuuden ennusteita, vaaditaan erityistä varovaisuutta. Ennusteiden on vastattava yhtiön tosiasiallisia mahdollisuuksia markkinoilla. Ennuste ei saa olla liian optimistinen; riittävää ei ole, että ennustetun tuloksen toteutuminen on mahdollista, vaan sen on oltava todennäköistä. Hovioikeus totesi, että tiedonantovelvollisuutta ei täytetä sillä, että Stonesoftin maaliskuussa 2000 päivitetyssä listaeleottoesitteessä on yleisluontoisesti mainittu yhtiön kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvistä riskeistä. Yhtiön on tiedotettava erikseen ja yksityiskohtaisemmin, kun jokin tällainen riski toteutuu. Hovioikeus katsoi, että jatkuvan tiedonantovelvollisuuden täyttämisen kannalta ei ole riittävää, että pörssiyhtiö kykenee seuraamaan tulostaan neljännesvuositasolla, vaan pörssiyhtiöllä on oltava ajantasainen tieto yhtiön tuloksen kehittymisestä koko ajan. Tilanteessa, jossa yhtiö oli voimakkaassa kasvuvaiheessa, yhtiön johdolla olisi hovioikeuden mukaan ollut korostettu selonottovelvollisuus yhtiön taloudellisesta tilasta. Yhtiön johdon vastuulla on ollut järjestää yhtiön toiminta siten, että yhtiön taloudellisen asemaan ja tuloksen kehitykseen liittyvät tiedot kulkevat yhtiön alemmilta portailta riittävän nopeasti yhtiön johdolle asti. Päätöksessään Helsingin hovioikeus tuomitsi Stonesoftin 20 000 euron yhteisösakkoon arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta. Ilkka Hiidenheimo Stonesoft Oyj:n vuoden 2000 silloisena hallituksen varsinaisena jäsenenä, Hannu Turunen hallituksen puheenjohtajana sekä Esa Korvenmaa yhtiön toimitusjohtajana tuomittiin kukin 30 päiväsakkoon. Korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa. 95 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 24 R 08/721, Helsingin hovioikeuden tuomio 18.6.2009 Helsingin hovioikeus antoi 18.6.2009 tuomion arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta ja tuomitsi Scanfil Oyj:n hallituksen puheenjohtajan ja entisen toimitusjohtajan 40 päiväsakkoon arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta siltä osin kun Scanfil Oyj:n 17.1.2006 antama tulosvaroitus oli aiheettomasti viivästynyt. Yhtiölle määrättiin 25 000 euron yhteisösakko. Käräjäoikeus oli aiemmin samassa tapauksessa hylännyt kaikki vastaajien syytteet. Yhtiö antoi 17.1.2006 pörssitiedotteen näkymästä vuodelle 2006 ja Belgian tehtaan (Scanfil N.V.) toiminnan uudelleen järjestelyistä. Tiedotteessa arvioitiin konsernin myynnin olevan vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla noin 15 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa jaksoa pienempi. Tiedotteen julkistamisen jälkeen yhtiön osakekurssi laski 13,6 prosenttia edellisen päivän päätöskurssista. Hovioikeus katsoi, että yhtiön toimitusjohtaja Veli Torvinen ja hallituksen puheenjohtaja Jorma Takanen olivat törkeästä huolimattomuudesta 12.12.2005- 17.1.2006 jättäneet ilman aiheetonta viivytystä julkistamatta ja toimittamatta julkisen kaupankäynnin järjestäjälle arvopaperiin liittyvän tiedon, jonka arvopaperimarkkinalaki velvoittaa antamaan. Tieto on koskenut Scanfilin ennusteiden mukaista Takasen ja Torvisen tiedossa ollutta yhtiön liikevaihdon todennäköistä heikentymistä erityisesti vuoden 2006 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Pörssiyhtiöllä on jatkuva tiedonantovelvollisuus, joka käsittää tarpeen mukaan tapahtuvan tiedottamisen yhtiöön vaikuttavista olennaisista asioista. Pörssiyhtiöllä tulee olla ajantasainen tieto yhtiön tuloksen kehittymisestä koko ajan. Hovioikeus katsoi, että Takasen ja Torvisen on etukäteisarvioinnissa tullut ymmärtää, että liikevaihdon lasku on omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon ja että tieto on julkistettava heti sen tultua yhtiön tietoon. Hovioikeuden mukaan Takanen ja Torvinen ovat tienneet Alcatelille myynnin voimakkaasta laskusta eikä heillä ole ollut pelkästään 96 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Nokian asiakkuuteen liittyviin seikkoihin nähden syytä olettaa, että Alcatel-myynnin lasku voitaisiin edelleen korvata lisääntyvällä myynnillä Nokialle. Hovioikeus katsoi näytetyksi, että vuoden 2006 ensimmäisen vuosipuoliskon heikentyneet myyntinäkymät ovat tulleet Takasen ja Torvisen tietoon ainakin 12.12.2005 ja että heidän olisi tullut julkistaa niitä koskeva tieto ilman aiheetonta viivytystä eli heti 12.12.2005 jälkeen. Listayhtiöiden ylimmän johdon vastuuta markkinoille antamiensa tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä voidaan pitää ankarana. Esimerkiksi jatkuvan tiedonantovelvollisuuden edellyttämän velvollisuuden laiminlyönti seurata aktiivisesti yhtiön taloudellista tilaa ja tuloskehitystä voidaan lukea tällaiseksi tiedonantovelvollisuuden laiminlyönniksi. Yhtiön johdon vastuulla on järjestää se, että yhtiön taloudellisen aseman ja tuloksen kehitykseen liittyvät tiedot kulkevat yhtiön alemmilta portailta riittävän nopeasti ylimmälle johdolle. Yhtiön johdon selonottovelvollisuuden voidaan katsoa korostuvan tilanteissa, joissa yhtiön liiketoiminnassa on ilmennyt merkkejä heikosta tuloskehityksestä tai taloudellisista vaikeuksista. Hovioikeus totesi, että sijoittajien päätöksenteon turvaamiseksi oikea-aikainen ja nopea tiedottaminen on keskeistä tiedonantovelvollisuutta täytettäessä. Sen vuoksi tiedottamista ei ole ollut perusteltua viivyttää sen vuoksi, että Belgian tehtaan uudelleen järjestelyistä ja vuoden 2006 ensimmäisen vuosipuoliskon talousnäkymistä on voitu kertoa samalla kertaa. Tuomio on lainvoimainen. 25 KKO:2013:53, Korkeimman oikeuden tuomio tiedottamisrikoksesta Korkein oikeus antoi 27.6.2013 tuomion arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta ja ratkaisi asian Perlos Oyj:n entistä toimitusjohtajaa vastaan. Yhtiön entinen toimitusjohtaja tuomittiin arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta sakkoon. 97 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Aiemmin hovioikeudessa myös toinen yhtiön entinen toimitusjohtaja sekä entinen hallituksen puheenjohtaja oli tuomittu tiedottamisrikoksesta sakkoon. Tämän lisäksi hovioikeudessa myös yhtiö tuomittiin 20 000 euron yhteisösakkoon. Helsingin käräjäoikeus oli samassa tapauksessa hylännyt kaikki vastaajien syytteet. Helsingin hovioikeus sen sijaan kumosi käräjäoikeuden tuomion ja katsoi, että vastaajat olivat törkeällä huolimattomuudella jättäneet antamatta tiedon, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön arvopaperin arvoon. Myös kolme muuta hallituksen jäsentä oli syytettyinä oikeudenkäynnissä, mutta heidän osaltaan syytteet hylättiin. Ensiksi mainittua yhtiön entistä toimitusjohtajaa koskevassa asiassa KKO piti hovioikeuden tuomion ennallaan. Yleisellä tasolla tuomio näyttäisi madaltavan tulosvaroitusten antamisen sekä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan rikosoikeudellisen vastuun kynnystä. Tapauksessa oli kyse Perloksen taloudellisesta tilanteesta vuoden 2002 marraskuun ja vuoden 2003 tammikuun välillä. Tapauksessa olennainen kysymys oli, olisiko yhtiön ja sen johdon pitänyt antaa tulosvaroitus jo vuoden 2002 marras-joulukuussa vuoden 2003 tammikuun puolivälin sijaan. Vuoden 2002 lopulla yhtiön taloudellinen tilanne heikkeni nopeasti. Joulukuun puolessa välissä yhtiön varatoimitusjohtaja sai tiedon siitä, että 29.10.2002 julkistetussa kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa esitettyä toisen vuosipuolison osakekohtaista tulosta koskevaa 0,20 euron ennustetta ei enää todennäköisesti saavutettaisi. Kolmannen vuosineljänneksen toteutunut osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa. Toiselle vuosipuoliskolle ennustettuun 0,20 euron lukuun sisältyi 0,06 euron verohyvitys, mikä tarkoitti, että neljännen vuosineljänneksen osakekohtaisen tuloksen tuli olla 0,05 euroa, jotta yhtiö saavuttaisi ennusteensa. Lokakuun toteutunut osakekohtainen tulos oli 0,01 euroa ja marraskuun 0,0 euroa. Toista vuosipuoliskoa koskevan ennusteen toteutuminen edellytti näin ollen sitä, että joulukuun osakekohtainen tulos olisi 0,04 euroa. Yhtiö antoi 16.1.2003 tulosvaroituksen, jonka mukaan koko vuoden 2002 tulos tulisi olemaan tappiollinen. 98 3 Jatkuva tiedonantovelvollisuus Korkein oikeus katsoi, että yhtiössä oli marraskuun 2002 lopullisen tulosraportin valmistumisen jälkeen 11.12.2002 ollut riittävän luotettavaa tietoa siitä, että toisen vuosipuoliskon osakekohtainen tulos tulee jäämään 29.10.2002 ilmoitettua olennaisesti alhaisemmaksi ja että tuolloin julkistetun tulosennusteen saavuttaminen ei enää ollut todennäköistä. Korkeimman oikeuden mukaan tieto vuoden 2002 toisen vuosipuoliskon osakekohtaisen tuloksen jäämisestä noin 0,04 euroa markkinoille ennakoitua noin 0,20 euron tulosta alhaisemmaksi on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön osakkeen arvoon. Näin ollen mainittu tulosennustetta koskeva tieto olisi tullut ilman aiheetonta viivytystä tiedottaa markkinoille. Yhtiön kannattavuutta mittaavan osakekohtaisen tuloksen keskeinen merkitys, yhtiön aikaisempi tiedottamiskäytäntö ja katsauskauden jo toteutuneiden kuukausitulosten osoittama kehityssuunta, annettujen ennusteiden verrattain täsmällinen sisältö sekä yhtiön johdon tekoaikaiset käsitykset kyseisen tiedon hintavaikutuksen olennaisuudesta kokonaisuutena arvioiden osoittivat korkeimman oikeuden mukaan, että järkevä sijoittaja todennäköisesti olisi ottanut tiedon huomioon sijoituspäätöstä tehdessään. Korkein oikeus ei pitänyt asiaan vaikuttavana vastaajan esittämää seikkaa, jonka mukaan yhtiön tulosta seuranneet analyytikot olivat kiinnittäneet huomiota yhtiön osakkeen arvostuksen osalta pääasiallisesti vuoden 2003 näkymiin vuoden 2002 tuloksen sijasta. Myöskään siitä vastaajan vetoamasta seikasta, että toisen vuosipuoliskon ennakoidun (0,20 euroa) ja marraskuun loppuun mennessä toteutuneen (0,16 euroa) osakekohtaisen tuloksen ero on ollut vähäinen suhteutettuna yhtiön liikevaihtoon, ei korkeimman oikeuden mukaan voitu päätellä, ettei mainitulla erolla olisi tekoaikana ollut merkitystä järkevän sijoittajan päätöksenteossa. Korkein oikeus katsoi, että arvopaperin arvoon vaikuttavan tiedon olennaisuutta ei voida arvioida pelkästään prosenttimuutosten perusteella vaan arvio joudutaan tekemään kussakin yksittäistapauksessa erikseen kiinnittämällä huomiota esimerkiksi kokemusperäiseen tietoon ennustemuutosten vaikutuksista osakemarkkinoilla ja yhtiön aikaisemmin 99 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas noudattamaan tiedottamiskäytäntöön ja sen yksityiskohtaisuuteen. Korkeimman oikeuden mukaan velvollisuus tietojen julkistamiseen korostuu erityisesti tilanteessa, jossa tiedottamiskäytäntöön on kuulunut julkistaa täsmällisiä ja numeerisia arvioita yhtiön toiminnan ja tuloksen kehittymisestä. Tämän vuoksi oikeana ei korkeimman oikeuden mukaan voitu myöskään pitää hovioikeuden perusteluja siltä osin, kun hintavaikutuksen olennaisuutta oli arvioitu pelkästään 0,04 euron erotuksen prosentuaalisena erona lokakuussa julkistettuun tulosennusteeseen ja viimeistä vuosineljännestä koskevaan tulosennusteeseen. 100 4Sisäpiirisääntely 4.1Sääntelyn rakenne Kotimainen sisäpiirisääntely rakentuu kolmesta osasta: (i) lainsäädäntö (AML, RL ja EU:n poikkeussäännökset); (ii) viranomaissääntely (Fivan asiaa koskevat standardit, määräykset ja ohjeet); ja (iii) Pörssin ohjeistus (Sisäpiiriohje). Sisäpiirisääntelyn voi jakaa: (i) sisäpiirintiedon väärinkäytön kieltoa koskevaan sääntelyyn; (ii) tiedonantovelvollisuutta ja rekisterinpitovelvollisuutta (pysyvä rekisteri ja yrityskohtaiset rekisterit) koskevaan sääntelyyn; ja (iii) toivottaviin menettelytapoihin. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu sisäpiirisääntelyn rakennetta ja sitä, miten eri säännökset liittyvät toisiinsa. 101 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas REKISTERIT SISÄPIIRINTIEDON KÄYTTÖ AML ja VAML1 RL 51 luku – määritelmät (12:2 ja VAML 5:31) – käytön kielto (14:2) – ilmoitukset, rekisterit (13:613:9 ja VAML 5:4-5:71) – markkinoiden vääristäminen (14:3) – poikkeukset (14:4) – väärinkäyttöä koskevat ilmoitukset (14:5) Julkinen rekisteri – sisäpiirintiedon väärinkäyttö ja törkeä tekomuoto (51:1 ja 51:2) – markkinoiden vääristäminen ja törkeä tekomuoto (51:3 ja 51:4) – määritelmät (51:6) Pysyvä yrityskohtainen rekisteri Fivan määräykset ja ohjeet 7/2013 REKISTERINPITO JA ILMOITUSVELVOLLISUUS Sisäpiiriohje pörssiyhtiöille – rekisterit (luku 7) – ilmoitusvelvollisuus (kohdat 5.1-5.3) perusilmoitus Fiva Pörssi muutosilmoitus – henkilöt, jolla pääsy sisäpiirintietoon: (i) aseman tai tehtävän johdosta säännöllisesti; (ii)työ- tai muun sopimuksen nojalla (AML 13:6-13:9 ja Sisäpiiriohje, kohta 7.2) – mitkä ovat olennaisia tietoja (kohta 5.2) – milloin julkistamista voi lykätä (kohdat 5.4.1 ja 5.4.2) – sisäpiirin ilmaisukielto (kohta 5.5) Fivan standardi 5.3 – ilmoitusvelvollisen perustiedot ja kaupat (VAML 5:3 ja 5:41) – Sire -järjestelmässä ja yhtiön kotisivuilla (Fivan standardi 5.3, kohta 5.4) Hankekohtainen rekisteri – henkilöt, jotka: (i) työ- tai muun sopimuksen perusteella tekevät työtä yhtiölle ja saavat hanketta koskevaa sisäpiirintietoa; (ii) on tilapäisesti merkitty hankekohtaiseen rekisteriin. (Sisäpiiriohje, kohta 7.3) Siihen asti kunnes Fiva on perustanut julkisen sisäpiirirekisterin ja ottanut sen käyttöön, sovelletaan uuden AML:n 12 luvun 3 ja 4 §:n sekä 13 luvun 2–5 §:n asemesta VAML:n 5 luvun 3, 4, 6, 7 ja 15 §:n säännöksiä omistuksen julkisuudesta ja ilmoitettavista tiedoista sekä julkisesta sisäpiirirekisteristä (AML 19:7.2). Fivan julkisen sisäpiirirekisterin perustamisen ja käyttöönoton on arvioitu tapahtuvan aikaisintaan vuoden 2015 aikana. 1 102 4 Sisäpiirisääntely 4.2 Mitä sisäpiirintieto on? 4.2.1 Jatkuva tiedonantovelvollisuus ja sisäpiirintieto Sisäpiirintieto ja tiedot, jotka pörssiyhtiön tulee julkistaa jatkuvan ja säännöllisen tiedonantovelvollisuutensa nojalla, ovat käytännössä lähes saman asian eri puolia. Keskeiset kysymykset niin sisäpiirisääntelyssä kuin jatkuvassa tiedonantovelvollisuudessakin ovat: (i) mikä on tieto, joka tulee yhtäältä julkistaa ja on toisaalta sisäpiirintietoa; (ii) milloin tieto on julkistettava; ja (iii) miten valmisteltavana olevia tai epävarmoja asioita tulee käsitellä. Lähtökohtana sisäpiirintiedon määrittelyssä on aina yhtiön oma arvio siitä, mikä vaikutus eri päätöksillä ja seikoilla voi olla sen arvopaperin hintaan ja mistä päätöksistä ja seikoista sen tulee tiedottaa. Käytännössä arviointi tulisi tehdä seuraavasti: (i) tiedostetaan seikat ja päätökset, joilla voi olla suora tai välillinen vaikutus arvopaperin arvoon; (ii) harkitaan, onko tieto riittävän täsmällistä ollakseen sisäpiirintietoa; (iii) harkitaan, onko seikka riittävän läheisesti yhtiöön liittyvä, jotta se tulisi julkistaa yleisen tiedonantovelvollisuuden nojalla; ja (iv) arvioidaan, onko perustetta lykätä julkistamista. Esimerkiksi jos yhtiöllä on tieto jonkun institutionaalisen sijoittajan antamasta, yhtiön osakkeita koskevasta merkittävästä osto- tai myyntitoimeksiannosta, jonka voidaan olettaa vaikuttavan olennaisesti sanotun arvopaperin arvoon, tieto on sisäpiirintietoa. Tällainen 103 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas markkinatieto ei kuitenkaan välittömästi liity yhtiöön eikä yhtiölle synny tietojen julkistamisvelvollisuutta. Epävarmassa tilanteessa arviointi tulee tehdä tapauskohtaisesti. AML 6:4; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.2; TAPAUKSET 14 jA 15 4.2.2 Sisäpiirintiedon määritelmä Sisäpiirintiedolla tarkoitetaan säännellyllä markkinalla tai Suomessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevaan rahoitusvälineeseen liittyvää: (i) luonteeltaan täsmällistä tietoa (kohta 4.2.3 Täsmällisyysvaatimus); (ii) jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa (kohta 4.2.4 Tietojen julkistaminen); ja (iii) joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan kyseisen rahoitusvälineen tai siihen liittyvien muiden rahoitusvälineiden arvoon (kohta 4.2.5 Olennaisuusvaatimus). AML 12:2 Seuraavassa on käsitelty näitä sisäpiirintiedon edellytyksiä ja niiden soveltamisessa eteen nousevia yleisimpiä ongelmatilanteita. 4.2.3 Täsmällisyysvaatimus Kaikki yleiseen talouteen, yhtiön toimialaan ja siihen itseensä vaikuttavat täsmälliset tiedot voivat olla sisäpiirintietoa. Esimerkiksi yhtiön tärkeän vientivaltion valuutan devalvointi ei välttämättä ole täsmällinen tieto, joka voisi vaikuttaa yhtiöön. Toisaalta, jos yhtiö ei ole suojannut myyntisaataviaan esimerkiksi johdannaisinstrumentein, devalvaatiolla voi olla merkittävä vaikutus yhtiön tulokseen, jos yhtiön saatavat ovat vientivaltion valuutassa. Sama koskee muun muassa yhtiön merkittävän asiakkaan konkurssia, tuomioistuinten tai viranomaisten päätöksiä taikka yhtiön tie- 104 4 Sisäpiirisääntely toon tulleita osakassopimuksia. Joissain tilanteissa tieto on riittävän täsmällinen useamman erillisen tapahtuman seurauksena, jotka yhdessä ylittävät olennaisuuskynnyksen. Tiedon katsotaan olevan täsmällistä, jos se viittaa olosuhteisiin tai tapahtumiin, jotka ovat jo ilmenneet tai toteutuneet tai joiden voidaan kohtuudella odottaa ilmenevän tai toteutuvan. Yleisluontoinenkin tieto voi täyttää täsmällisyyttä koskevan edellytyksen, jos se johtaa esimerkiksi tarkemman tulosennusteen paikkansa pitämättömyyteen. MÄÄRITELMÄDIREKTIIVI, 1(1) ARTIKLA Käytännössä merkitystä voi olla myös sillä, miten yhtiö on aiemmin käsitellyt vastaavia tilanteita. Tiedon katsotaan olevan riittävän tarkkaa, jos sen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä tiedon mahdollisesta vaikutuksesta yhtiön arvopaperin tai siihen liittyvien arvopaperien arvoon. Edellytyksen täyttyminen ei ole sidottu siihen, pystytäänkö kyseisen tiedon tai tapahtuman hintavaikutuksen suuntaa arvioimaan etukäteen. Vaatimus tiedon täsmällisyydestä ei täyty silloin, kun olosuhteiden tai tapahtuman toteutumismahdollisuus on vähäinen tai toteutumien on selvästi epätodennäköisempää kuin toteutumatta jääminen. HE 32/2012, S. 156; HE 137/2004, S. 60; SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 4.1; TAPAUS 7 Oikeuskäytännössä täsmällisyyttä koskevaa edellytystä on tulkittu laajasti. Esimerkiksi yhtiön yleiseen strategiaan kuuluvat seikat voivat täyttää täsmällisyysvaatimuksen, vaikka niistä ei olisi tehty tarkempia tai muodollisia päätöksiä. TAPAUKSET 14 JA 15 4.2.4 Tietojen julkistaminen Julkistamattomalla tiedolla tarkoitetaan tietoa, jota yhtiö ei ole antanut AML III osan mukaisesti markkinoille. Jos tieto on päässyt markkinoiden tai joidenkin toimijoiden tietoon muuta kautta, tulee yhtiön julkistaa tieto AML 6:4 §:n mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä. Tieto on julkistettu, kun tietoa koskeva yhtiön tiedote on annettu Pörssille ja keskeisille tiedotusvälineille. Julkistettuun tietoon rinnas105 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas tetaan tieto, joka muutoin on ollut yleisesti markkinoiden saatavilla lehdistössä tai sähköisissä tiedotusvälineissä. Tietojen pääasiallinen julkistaminen ei riitä, vaan kaikki merkitykselliset tiedot on annettava markkinoille. AML 10:3; FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 11.2.1; SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 4.1; TAPAUS 14 4.2.5 Olennaisuusvaatimus Sisäpiirintiedon määritelmässä tiedolla tai tapahtumalla tarkoitetaan sellaista tilannetta, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan rahoitusvälineen tai siihen liittyvien muiden rahoitusvälineiden arvoon. Olennaisuusvaatimusta on käsitelty kohdassa 3.5. Edellytyksen täyttyminen arvioidaan objektiiviselta kannalta. Sisäpiiriohjeessa mainitaan seuraavat esimerkit sisäpiirintiedosta: (i) yhtiön taloudellisen aseman olennainen muuttuminen; (ii) yhtiön sulautuminen, jakautuminen tai muu merkittävä yritysjärjestely; (iii) osakeanti, osto- tai lunastustarjous tai muu yhtiön osakkeita koskeva muutos, kuten osakkeiden tai osakesarjojen yhdistäminen taikka jakaminen; ja (iv) osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen sisältö. AML12:2; SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 4.1; TAPAUS 7 Usein sisäpiirintieto on jatkuvan tai säännöllisen tiedonantovelvollisuuden nojalla julkistettavaa tietoa, joka ei ole vielä ”kypsynyt” tiedottamisasteelle. Kyseinen tieto pysyy sisäpiirintietona aina julkistamiseensa saakka. Kun tiedottamiskynnys on ylittynyt, tieto tulee julkistaa eikä se julkistamisen jälkeen ole enää sisäpiirintietoa. Mitä merkittävämpi hanke tai muu asiakokonaisuus on kyseessä, sitä aikaisemmassa vaiheessa tietoa voidaan pitää sisäpiirintietona. HE 32/2012, S. 156 106 4 Sisäpiirisääntely 4.3 Sisäpiirintiedon kielletty käyttö 4.3.1 Käytön kielto Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevat säännökset on jaettu kahteen eri osaan: RL:ssa on säännökset rikoksena rangaistavasta sisäpiirintiedon väärinkäytöstä ja AML:ssa hallinnollisen menettelyn alle kuuluvasta sisäpiirintiedon käytön kiellosta. Lakien säännökset eroavat jonkin verran toisistaan. AML:n mukainen sisäpiirintiedon käytön kielto AML:n mukaan sisäpiiriläinen ei saa käyttää tietoa hankkimalla tai luovuttamalla omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti rahoitusvälinettä, jota sisäpiirintieto koskee, eikä neuvoa toista tällaista rahoitusvälinettä koskevassa kaupassa. Tätä kieltoa sovelletaan myös henkilöön, joka on saanut sisäpiirintiedon rikollisen toiminnan kautta. Lisäksi AML:ssa kielletään sisäpiirintiedon ilmaiseminen toiselle. AML 14:2 AML:n mukaisen kiellon sisäpiiriläiset voidaan jakaa kahteen ryhmään seuraavasti: (i) rahoitusvälineen omistaja tai henkilö, joka on asemansa, toimensa tai tehtävänsä nojalla saanut sisäpiirintietoa ja henkilö, joka on saanut sisäpiirintiedon rikollisen toiminnan kautta (ns. ensisijaiset sisäpiiriläiset); (ii) muu henkilö, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että kyseinen tieto on sisäpiirintietoa (ns. toissijaiset sisäpiiriläiset). 107 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Kukaan yllämainituista henkilöistä ei saa käyttää tietoa: (a) hankkimalla tai luovuttamalla omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti rahoitusvälinettä, jota tieto koskee; eikä (b) neuvomalla suoraan tai välillisesti toista tällaista rahoitusvälinettä koskevassa kaupassa. Toisin kuin RL:n mukainen sisäpiirintiedon väärinkäyttö AML:n mukainen sisäpiirintiedon käytön kielto koskee myös muutoin kuin tahallisena tai törkeästä huolimattomuudesta tehtyä sisäpiirintiedon käyttöä sekä ilman hyötymistarkoitusta tehtyä tekoa. Seuraamuksena Fiva voi määrätä kiellon rikkomisesta hallinnollisia sanktioita. AML 14:2; TAPAUKSET, 13, 14 JA 15 RL:n mukainen sisäpiirintiedon väärinkäyttö RL:n mukaiseen sisäpiirintiedon väärinkäyttöön syyllistyy henkilö, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevaan rahoitusvälineeseen liittyvää sisäpiirintietoa hyväksi: (i) luovuttamalla tai hankkimalla sellaisen rahoitusvälineen omaan tai toisen lukuun; tai (ii) neuvomalla suoraan tai välillisesti toista sellaista rahoitusvälinettä koskevassa kaupassa. RL 51:1 Törkeässä tekomuodossa sisäpiirintiedon väärinkäyttö on tuomittavaa silloin, kun: (i) 108 joku tahallisesti tavoittelee erityisen suurta hyötyä tai huomattavaa henkilökohtaista etua; 4 Sisäpiirisääntely (ii) rikoksentekijä käyttää rikoksen tekemisessä hyväksi erityisen vastuullista asemaansa arvopaperikeskuksen, selvitysyhteisön, sijoituspalvelun tarjoajan, pörssin tai rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijan tai tällaisen yhteisön kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön palveluksessa tai edustajana taikka tällaisen yhteisön antamassa tehtävässä; tai (iii) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja sisäpiirintiedon väärinkäyttö voidaan kokonaisuudessaan katsoa törkeäksi. RL 51:2 RL:ssa jakoa niin sanottuihin ensisijaisiin ja toissijaisiin sisäpiiriläisiin ei ole, vaan RL:n seuraamuksia sovelletaan kaikkiin henkilöihin. AML:n kokonaisuudistuksen yhteydessä RL:n soveltamisala muutettiin yhtenäiseksi AML:n kanssa. Tätä nykyä RL:n mukaisen sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto kohdistuu säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevaan rahoitusvälineeseen. RL edellyttää teolta tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta sekä myös hyötymistarkoitusta. RL:n mukainen sisäpiirintiedon väärinkäyttö voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Sisäpiiritiedon väärinkäytön yrityksestä voidaan myös tuomita, mikäli yritys on tahallinen. Hallinnollisten ja rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi sääntöjen rikkomisesta voi seurata myös vahingonkorvausvelvollisuus. RL:n vastaisesta teosta seuraa myös rikoshyödyn menettämisseuraamus ja mahdollisesti yhteisösakko. Hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia on käsitelty tarkemmin jäljempänä kohdassa 4.8. RL 10:2; 51:8 109 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 4.3.2 Poikkeukset Pääsääntö on, että sisäpiirintietoa ei saa ilmaista kenellekään. Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä ei kuitenkaan ole: (i) tietojen antaminen osana tiedon ilmaisevan henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista; (ii) monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella Suomessa tapahtuva sellaisen rahoitusvälineen hankinta tai luovutus, jota ei ole liikkeeseenlaskija hakemuksesta otettu tällaisessa kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteeksi; (iii) rahoitusvälineen hankinta tai luovutus, joka perustuu sopimukseen, joka on tehty ennen kuin henkilö on saanut kyseistä rahoitusvälinettä koskevaa sisäpiirintietoa; tai (iv) yhtiön omien osakkeiden hankkiminen komission takaisinostoasetuksessa säännellyin menettelytavoin. AML 14:2 Osa tehtävien tavanomaista suorittamista Yhtiön hallinnon ja tärkeiden projektien hoitamisen kannalta voi olla tarpeen antaa sisäpiirintietoja tällaisia tehtäviä toistuvasti hoitaville henkilöille, tietyssä projektissa käytettäville neuvonantajille tai neuvottelutilanteissa neuvottelun vastapuolelle. Tällaisissa tilanteissa tulisi sisäpiirintiedon järjestelmällisen hallinnan kannalta käyttää pysyvää yrityskohtaista rekisteriä tai hankerekistereitä (katso kohdat 4.6.3 ja 4.6.4). Jos sisäpiirintiedon ilmaisijana on liikkeeseenlaskija tai sen lukuun taikka puolesta toimiva, tieto on pääsääntöisesti julkistettava välittömästi. Tietoa ei kuitenkaan ole julkistettava silloin, jos tiedon saanut henkilö on velvollinen pitämään sen salassa. Siten esimerkiksi sopimusneuvottelujen yhteydessä annetut salassapitositoumukset poistavat yhtiön velvollisuuden julkistaa tieto myös markkinoille. 110 4 Sisäpiirisääntely Yhtiön tulee tehdä tiedon saajalle selväksi, että tämän tulee käsitellä tietoa luottamuksellisesti, että tiedon vastaanottajasta on tiedon vastaanottamisen johdosta tullut sisäpiiriläinen ja että AML 14:2 kieltää tiedon käytön ja ilmaisemisen omaksi tai toisen hyödyksi, sekä toisen välittömän tai välillisen neuvomisen. PÖRSSIN SÄÄNNÖT, KOHTA 2.3.1.1; SISÄPIIRIOHJE, KOHDAT 5.3.1 JA 8.2 Sisäpiirintiedon ilmaiseminen on kuitenkin sallittua, silloin kuin se tapahtuu osana henkilön työn, ammatin tai tehtävien tavanomaista suorittamista. Rajat sallitulle tietojen luovuttamiselle tulevat osin yhtiön omista käytännöistä – on siis arvioitava, mikä on tavanomaista yhtiön toiminnan kannalta. Poikkeusperusteen soveltuvuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin ja periaatteisiin: (i) (ii) (iii) (iv) (v) onko sisäpiirintiedon ilmaisemisen ja kyseisen henkilön työn, ammatin tai tehtävien suorittamisen välillä läheinen yhteys; onko sisäpiirintiedon ilmaiseminen mainitun työn, ammatin tai tehtävien suorittamisen kannalta ehdottoman tarpeellista; poikkeusta kiellosta ilmaista sisäpiirintietoa on tulkittava suppeasti; jokaisella uudella sisäpiirintiedon ilmaisemisella voidaan lisätä vaaraa tämän tiedon käyttämisestä tarkoitukseen, joka on ristiriidassa sisäpiirintiedon ilmaisemisen kanssa; ja miten arkaluonteista sisäpiirintieto on. AML 14:2.2; EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO, 22.11.2005, ASIASSA C-384/02 111 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Seuraavat tilanteet täyttävät yleensä laissa asetetut vaatimukset: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) toimeksiannon (esimerkiksi yritys- tai pääomajärjestely) antaminen neuvonantajalle tai muulle asiamiehelle, kuten emissionjärjestäjälle, asianajajalle tai muulle asiantuntijalle; tietojen antaminen neuvottelutilanteissa (esimerkiksi yritysjärjestely) vastapuolelle sekä tämän neuvonantajalle tai muulle asiamiehelle edellyttäen, että tiedon vastaanottaja sitoutuu pitämään sen salassa ja olemaan käyttämättä sitä hyväkseen; tietojen antaminen yhtiön ja konsernin sisällä sen tavanomaisen liiketoiminnan harjoittamisen yhteydessä (ks. yllä olevat rajoitukset); kun vastaanottajalla, kuten kilpailuviranomaisella, arvopaperimarkkinoita valvovalla viranomaisella tai säännellyn markkinan ylläpitäjällä on oikeus saada tieto; tiedon antaminen luotonantajille ja mahdollisille luottoluokituksen antajille, kun se on tarpeen luoton tai luottoluokituksen saamiseksi tai niiden ehtojen mukaan; tiedon antaminen tietyissä erityistilanteissa myös yhtiön merkittäville osakkeenomistajille esimerkiksi silloin, kun yhtiön johto harkitsee toimenpidettä, joka myöhemmässä vaiheessa vaatisi osakkeenomistajien hyväksynnän. FIVAN MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 7/2013, KOHTA 5.5; OSTOTARJOUSKOODI, SUOSITUKSET 1, 2 JA 6 Ennalta tehty sopimus Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto ei rajoita henkilön oikeutta käydä kauppaa rahoitusvälineillä, jos hankinta tai luovutus perustuu sopimukseen, joka on tehty ennen kuin henkilö sai kyseistä rahoitusvälinettä koskevaa sisäpiirintietoa. Sisäpiirisääntelyn kannalta merkityksellinen hetki on se, jolloin kaupasta on päätetty, ei varsinainen toteutushetki. Edellytyksenä on 112 4 Sisäpiirisääntely kuitenkin, että toimeksiannon saaja (omaisuudenhoitaja tai pörssivälittäjä) toteuttaa sen itsenäisesti. Toimeksiannon antamisen ajankohdalla on kuitenkin sikäli merkitystä, että se on annettava ajankohtana, jolloin toimeksiantajalla ei ole sisäpiirintietoa. Pörssin ohjeiden mukaan esimerkiksi kaupankäyntiohjelman muuttaminen tai lisäohjeiden antaminen on uusi päätös tai toimeksianto, joka on tehtävä silloin, kun toimeksiantajalla ei ole sisäpiirintietoa. Toimeksiantaja voi kuitenkin aina lopettaa kaupankäyntiohjelman kokonaan. Toimeksiantoon soveltuvat lisäksi seuraavat yleiset periaatteet: (i) (ii) (iii) (iv) (v) toimeksiantoa ei tule antaa ajankohtana, jolloin yhtiön sisäpiiriohjeen mukaisesti kaupankäynti on kiellettyä; toimeksianto sisältää hankinnan ajankohtaa sekä hankittavien osakkeiden määrää ja hintaa taikka niiden määräytymisperusteita koskevat ehdot, jotka on määritelty siten, että toimeksiannon saaja voi ehtojen perusteella itsenäisesti toteuttaa toimeksiannon; toimeksianto laaditaan kirjallisesti, päivätään ja annetaan toimeksiannon toteuttajalle sekä säilytetään asianmukaisesti; mikäli toimeksiannossa määritellään täsmällisesti hankinnan ajankohta, tällaisen ajankohdan ei tulisi ajoittua etukäteen tiedossa olevan tulosjulkistusta edeltävän niin sanotun suljetun ikkunan ajalle; ja toimeksiannon kokonaan lopettaminen on poikkeuksellinen toimenpide, ja lopettamiselle tulee olla hyväksyttävä syy. AML 14:2.8; SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.4 Yleisten kaupankäyntiohjelmien osalta tulee huomioida, että ne ovat pääasiassa keino vähentää sisäpiirintiedon käyttämiseen liittyviä epäilyjä. Sen arviointi, onko henkilöllä sopimusta tehdessään ollut hallussaan sisäpiirintietoa, tehdään aina tapauskohtaisesti. 113 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Yhtiön omien osakkeiden hankinta Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevat säännökset eivät rajoita yhtiön oikeutta hankkia omia osakkeitaan komission asetuksen N:o 2273/2003 (ns. takaisinostoasetus) mukaisesti. Näitä tilanteita ei käsitellä tässä oppaassa. AML 14:2.9 Keinoja vähentävää riskiä Vaikka yhtiön omalla ohjeistuksella ei voida välttää sisäpiiriläisten hallinnollista tai rikosoikeudellista vastuuta sisäpiirintiedon väärinkäytöstä, niin yhtiön kuin yksityishenkilönkin riskiä voi vähentää olennaisesti muun muassa seuraavin yhtiössä toteutettavin toimin: (i) kaupankäyntirajoitusten asettaminen ja valvonta; (ii) lupamenettelyn käyttäminen arvopaperikauppoihin; ja (iii) lainsäädäntöä, Fivan ja Pörssin sääntelyä tiukempien menettelyjen hyväksyminen yhtiötasolla. On suositeltavaa, että sisäpiiriläinen hankkii yhtiön sisäpiirivastaavalta etukäteen luvan jokaiselle yhtiön osakkeita koskevalle arvopaperikaupalle. Vaihtoehtoisesti yhtiö voi päättää, että kaupankäynti tapahtuu vain tiettyinä etukäteen määriteltävinä päivinä tai että sisäpiiriläinen voi hankkia yhtiön arvopapereita erillisten hankintaohjelmien avulla. Fivan edeltäjä Rahoitustarkastus on vuonna 2007 julkaissut seuraavat 10 sisäpiiriläisen kaupankäyntiohjetta, joita noudattamalla sisäpiiriläiset voivat pyrkiä välttämään epäilyn sisäpiirintiedon väärinkäytöstä omassa kaupankäynnissään: (i) Pyri tekemään pitkäaikaisia sijoituksia; (ii) Voit käyttää kaupankäyntiohjelmia; (iii) Jos sinulla tai lähipiirilläsi on täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus, harkitse tarvetta rajata sopimuksen 114 4 Sisäpiirisääntely ulkopuolelle oman yhtiösi arvopaperit ja niihin liittyvät johdannaissopimukset; (iv) Varmista, että teet kaupat muulloin kuin yhtiösi määrittelemän suljetun ikkunan aikana; (v) Ajoita kaupankäyntisi tulosjulkistusten jälkeiseen ajankohtaan; (vi) Jos kuulut yhtiön sisäpiiriin, voit varmistaa yhtiösi sisäpiirivastaavalta, onko kaupankäynnillesi mahdollista sisäpiiriestettä. Mieti kuitenkin myös itse, onko sinulla hallussa sisäpiirintietoa, koska vastuu on sinun; (vii) Kannustinjärjestelmään liittyvien optioiden vastaanottaminen ja niillä tapahtuva osakkeiden merkintä on sisäpiiriläiselle sisäpiirintiedosta riippumatta mahdollista. Sama koskee osakkeiden vastaanottamista palkkiona; (viii) Älä myy tai osta optioita, jos sinulla on hallussasi sisäpiirintietoa (ks. kohta ix); (ix) Arvopaperien ostaminen on (kaupankäyntiohjelmasta riippumatta) mahdollista, jos on objektiivisesti perusteltua olettaa, että sinulla hallussasi oleva sisäpiirintieto on arvopaperin arvon kannalta selkeästi kielteistä. Arvopaperien myynti on vastaavasti mahdollista, jos hallussasi olevan sisäpiirintiedon voidaan perustellusti olettaa olevan arvopaperin arvon kannalta selkeästi myönteistä; (x) Arvopaperien ostaminen, myyminen ja merkitseminen ovat mahdollisia, jos tiedät liiketoimen toisella osapuolella olevan hallussaan saman sisäpiirintiedon kuin s inulla. RAHOITUSTARKASTUKSEN MARKKINAT-TIEDOTE 3/2007 115 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 4.4 Sisäpiiriläisen määritelmä Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistuksessa uudistettiin myös sisäpiirirekistereitä koskevaa sääntelyä. Julkisen sisäpiirirekisterin osalta lakiin sisältyy kuitenkin siirtymäaika, ja siihen merkittävien sisäpiiriläisten osalta sovelletaan osittain vanhoja säännöksiä, kunnes Fiva on perustanut julkisen sisäpiirirekisterin ja ottanut sen käyttöön.7 AML 19:7.2 VAML:iin sisältyvä sisäpiiriläisen määritelmä liittyy tilanteisiin, joissa kyseisille henkilöille tai yhtiölle syntyy joko ilmoitusvelvollisuus tai rekisterinpitovelvollisuus. Määritelmällä ei ole juuri merkitystä sisäpiirintiedon väärinkäytön kannalta. Sisäpiiriläisellä tarkoitetaan määritelmän mukaan: (i) yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsentä ja varajäsentä, toimitusjohtajaa ja hänen sijaistaan; (ii) tilintarkastajaa, varatilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta; (iii) yhtiön muuhun ylimpään johtoon kuuluvaa, joka saa säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jolla on oikeus tehdä yhtiön tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä (kukin kohdissa (i)-(iii) mainittu henkilö on ilmoitusvelvollinen sisäpiiriläinen); (iv) yhtiön palveluksessa olevaa tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevää henkilöä, jolla asemansa tai tehtäviensä nojalla on säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon, sekä muita henkilöitä, jotka muun sopimuksen nojalla työskentelevät yhtiölle ja joilla on säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon (pysyvä yrityskohtainen sisäpiiriläinen); ja 7 Siihen asti kunnes Fiva on perustanut julkisen sisäpiirirekisterin ja ottanut sen käyttöön, sovelletaan 12 luvun 3 ja 4 §:n sekä 13 luvun 2–5 §:n asemesta kumottavan lain 5 luvun 3, 4, 6, 7 ja 15 §:n säännöksiä omistuksen julkisuudesta ja ilmoitettavista tiedoista sekä julkisesta sisäpiirirekisteristä 116 4 Sisäpiirisääntely (v) henkilöä, jolle yhtiö antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa ja jonka yhtiö on merkinnyt hankekohtaiseen rekisteriin (hankekohtainen sisäpiiriläinen). KOHDAT (i)-(iii) VAML 5:3.1 JA KOHDAT (iv)-(v) AML 13:6; SISÄPIIRIOHJE, LUKU 3 Kohdissa (i)-(iv) mainitut henkilöt muodostavat yhtiön pysyvän sisäpiirin. Kohdissa (iv) ja (v) mainitut sisäpiiriläiset puolestaan muodostavat yhdessä yrityskohtaisen sisäpiirin. Yhtiön on pidettävä rekisteriä paitsi yhtiön palveluksessa olevista henkilöistä myös heidän omaisistaan (puoliso ja vajaavaltainen, jonka edunvalvoja sisäpiiriläinen on, sekä muu vähintään yhden vuoden samassa taloudessa hänen kanssaan asunut perheenjäsen). Ilmoitusvelvollisen sisäpiiriläisen tulee ilmoittaa näiden henkilöiden rahoitusvälineiden omistuksista ja omistuksen muutoksista AML:ssa tarkemmin määritetyllä tavalla. Tiedonantovelvollisuutta on käsitelty tarkemmin kohdassa 4.5. VAML 5:4 4.5 Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisia ovat pörssiyhtiön: (i) hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen, toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan varamies taikka tilintarkastaja, varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta; ja (ii) muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö, joka saa säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jolla on oikeus tehdä yhtiön tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Fivan tulkinnan mukaan liikkeeseenlaskijan tulee määritellä kyseiset henkilöt. VAML 5:3; FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 5.1 117 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Näiden henkilöiden tulee lisäksi 14 päivän kuluessa siitä, kun he ovat aloittaneet kyseisessä tehtävässä, ilmoittaa: (i) puolisonsa, vajaavaltaiset, joiden edunvalvoja hän on, sekä muu perheenjäsenensä, joka on asunut vähintään yhden vuoden samassa taloudessa hänen kanssaan; (ii) yhteisö tai säätiö, jossa hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä tai yhdessä toisen ilmoitusvelvollisen henkilön tai tämän perheenjäsenten kanssa on suoraan tai välillisesti määräysvalta; (iii) yhteisö tai säätiö, jossa ilmoitusvelvollisen puolisolla, vajaavaltaisella, jonka edunvalvoja ilmoitusvelvollinen on, tai muulla vähintään yhden vuoden samassa taloudessa ilmoitusvelvollisen kanssa asuneella perheenjäsenellä on suoraan tai välillisesti yksin määräysvalta; ja (iv) yhteisöt ja säätiöt, joissa hänellä, hänen puolisollaan tai muulla vähintään yhden vuoden samassa taloudessa asuneella perheenjäsenellä on huomattava vaikutusvalta. VAML 5:4; FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 5.2 Ilmoitusvelvollisen tulee ilmoittaa omistuksensa ja hankintansa, jotka koskevat yhtiön osakkeita, osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita, tällaisiin arvopapereihin oikeuttavia muita arvopapereita sekä arvopapereita, joiden arvo määräytyy edellä tarkoitettujen arvopaperien perusteella. Ilmoitusvelvollisuus koskee siten yhtiön osakkeiden lisäksi esimerkiksi • vaihtovelkakirjalainoja, optio-oikeuksia ja merkintäoikeuksia; • warrantteja ja sertifikaatteja, joiden kohde-etuutena on yhtiön osake; sekä • johdannaispörsseissä kaupankäynnin kohteena olevia johdannaissopimuksia sekä nk. OTC-johdannaissopimuksia, joissa yhtiön osake on kohde-etuutena. VAML 5:3; FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 5.3 118 4 Sisäpiirisääntely Ilmoitusvelvollisen perustiedot annetaan Fivan peruslomakkeella, joka on saatavilla osoitteessa: www.finanssivalvonta.fi. Jos tiedoissa tapahtuu muutoksia, muutoksista tulee ilmoittaa samalla lomakkeella seitsemän päivän kuluessa. Ilmoitusvelvollisen arvopaperiomistukset ja niissä tapahtuneet muutokset ilmoitetaan toisella lomakkeella, joka on saatavilla samasta verkko-osoitteesta. Myös ilmoitus muutoksista omistuksessa tulee tehdä seitsemän päivän kuluessa. Alle 5 000 euron muutoksia omistuksissa ei tarvitse ilmoittaa tässä määräajassa – ainoastaan seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. Omistusten ja velvoitteiden laskennasta on lisäksi annettu tarkempia säännöksiä. VAML 5:4; FIVAN STANDARDI 5.3, KOHDAT 5.4.1 JA 5.4.2 Pörssiyhtiöiden osalta on tavallista, että vastaavat tiedot saadaan suoraan arvo-osuusjärjestelmästä. Fivan tulkinnan mukaan arvopaperiomistuksissa tapahtuvista muutoksista ei tarvitse ilmoittaa, jos rekisterinpitäjä on liittynyt Euroclear Finlandin Sire-järjestelmään ja nämä tiedot saadaan suoraan Sire-järjestelmästä. FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 5.4.3 Kaikki saannot, kuten esimerkiksi perintö tai lahja, eivät välttämättä kirjaudu arvo-osuusjärjestelmään, joten näiltä osin ilmoitusvelvollisen tulee ilmoittaa muutokset lomakkeella. Lisäksi jos ilmoitusvelvollisen arvopaperikaupat selvitetään keskusvastapuoliselvitystä käyttäen, ilmoitusvelvollisen on ilmoitettava erikseen toimeksiantokohtaisesti Sire-järjestelmään tiedot päivän sisällä tehdyistä ostoista ja myynneistä, joissa omistus on muuttunut vähintään 5 000 euroa. FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 5.4.3 Ilmoitusvelvollisia koskevat tiedot tulee pitää yhtiön internetsivulla. Ylläpidon voi ulkoistaa erilliselle palveluntarjoajalle. Lain mukaan tiedot on päivitettävä sisäpiirirekisteriin ilman aiheetonta viivästystä. Käytännössä on suositeltavaa, että yhtiö päivittää muuttuneet tiedot sisäpiirirekisteriin saamansa muutosilmoituksen perusteella viikon kuluessa ilmoituksen saamisesta. Yhtiön on ilmoitettava kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti ilmoitusvelvollisen sisäpiiriin kuuluvalle henkilölle hänen sisäpiiriasemastaan yhtiössä. AML 13:8; FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 6.6.2; SISÄPIIRIOHJE KOHTA 7.1 119 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Pörssiyhtiöllä tulee olla asianmukainen sisäpiirihallinto ja muun muassa sisäpiirivastaava, joka ottaa vastaan ilmoitusvelvollisten tekemät ilmoitukset ja päivittää ne viikon kuluessa ilmoituksen saamisesta. Sisäpiiriläisellä on kuitenkin vastuu ilmoitusvelvollisuuden täyttymisestä myös silloin, kun hänen arvopapereidensa hoito on annettu esimerkiksi salkunhoitajan tehtäväksi. VAML 5:4 Pörssiyhtiön ei tarvitse järjestää lupamenettelyä, jossa sisäpiiriläinen olisi velvollinen pyytämään yhtiön luvan suunnittelemalleen arvopaperikaupalle. Tällainen menettely voi kuitenkin olla käytännön syistä suositeltavaa sisäpiiriepäilyjen välttämiseksi. SISÄPIIROHJE, KOHTA 8 4.6 Sisäpiirirekisterit 4.6.1 Yleistä sisäpiirirekistereistä Kohdassa 4.4 mainittujen ilmoitusvelvollisten tiedot merkitään julkiseen rekisteriin (sisäpiirirekisteri), jonka tulee olla saatavilla myös yhtiön verkkosivuilla. Arvopaperiomistuksien muutoksia koskevat tiedot on pidettävä saatavilla internetissä vuoden ajan muutoksesta. Tiedot tulee säilyttää viiden vuoden ajan. VAML 5:7 Julkisen sisäpiirirekisterin lisäksi yhtiöllä on velvollisuus pitää: (i) pysyvää yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä; ja (ii) hankekohtaisista sisäpiirirekisteriä. Pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään yhtiön toimielimiin kuuluvat ja yhtiön palveluksessa olevat henkilöt, joilla on asemansa tai tehtäviensä nojalla säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon, sekä muut henkilöt, jotka muun sopimuksen perusteella työskentelevät tälle ja joilla on säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään henkilöt, joille yhtiö antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa. AML 13:6 120 4 Sisäpiirisääntely Pysyvä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri ja hankekohtainen sisäpiirirekisteri muodostavat yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin. Se ei ole julkinen. Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitylle henkilölle on ilmoitettava kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti hänen merkitsemisestään rekisteriin ja siitä hänelle aiheutuvista velvollisuuksista. Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta siitä lukien, kun peruste tietojen merkitsemiseen rekisteriin on päättynyt. Yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin ylläpitäjällä tulee olla rekisteriä koskeva kirjallinen ohje. AML 13:8 Seuraavassa kuviossa on kuvattu ilmoitusvelvollisuuden ja rekisterinpitovelvollisuuden rakenne. 121 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas JULKINEN REKISTERI YRITYSKOHTAINEN SISÄPIIRIREKISTERI Ilmoitusvelvolliset: (i) hallituksen/hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet (ii) toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen (iii) tilintarkastaja, varatilintarkastaja, yhteisön päävastuullinen tilintarkastaja (iv) muu säännöllisesti sisäpiirintietoa saava, ylimpään johtoon kuuluva henkilö, jolla on oikeus tehdä kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä (yhtiö määrittää) VAML 5.3 JA 5:4; FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 5.1 Rekisteröitävät henkilöt: (i) henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä johdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa (ii) henkilöt, jotka työ- tai muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle ja saavat samalla sisäpiirintietoa (iii) jos henkilö on rekisteröity julkiseen rekisteriin, ei häntä tarvitse sisällyttää pysyvään yrityskohtaiseen rekisteriin Jos tietoja ei saada suoraan arvo-osuusjärjestelmästä Muutosilmoitus, omistusilmoitus ja täydennysilmoitus Perusilmoitus Julkinen rekisteri SISÄPIIRIOHJE, KOHDAT 7.2 JA 7.3 Pysyvä yrityskohtainen sisäpiirirekisteri Hankekohtainen sisäpiirirekisteri 1 Pysyvät sisäpiiriläiset Hankekohtainen sisäpiirirekisteri 2 Hankekohtainen sisäpiirirekisteri 3 Hankekohtaiset sisäpiiriläiset 122 4 Sisäpiirisääntely 4.6.2 Julkinen rekisteri Julkiseen rekisteriin merkitään ilmoitusvelvollisia koskevat tiedot. Kenellä tahansa on oikeus tutustua julkisiin sisäpiirirekistereihin ja saada niistä otteita ja jäljennöksiä. Rekisterin julkisesta osasta voidaan poistaa henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen henkilön kuin ilmoitusvelvollisen nimi. Tiedot on merkittävä rekisteriin siten, että niitä ei voi jälkikäteen muuttaa tai poistaa. Tiedot on säilytettävä vähintään viisi vuotta tiedon merkitsemisestä ja rekisterinpito on järjestettävä siten, että ainoastaan rekisterin pitämiseen oikeutetut voivat muuttaa tietoja. FIVAN STANDARDI 5.3, KOHDAT 6.2 JA 6.4 4.6.3 Pysyvä yrityskohtainen rekisteri Yhtiön on pidettävä rekisteriä toimielimiinsä kuuluvista ja palveluksessaan olevista, joilla on asemansa tai tehtäviensä nojalla säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon, sekä muista henkilöistä, jotka muun sopimuksen perusteella työskentelevät tälle ja joilla on säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon. Yhtiö määrittelee nämä henkilöt itse. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan yhtiön toimielimiin kuuluvia henkilöitä, joilla on asemansa tai tehtäviensä nojalla säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon ovat esimerkiksi hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä tilintarkastajat. Yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä, joilla on asemansa tai tehtäviensä nojalla säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon, ovat esimerkiksi yhtiön johtoryhmän jäsenet, tärkeimpien toimialojen vastuuhenkilöt, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon sihteerit sekä henkilöt, jotka vastaavat yhtiön taloudesta, rahoituksesta, lakiasioista, tutkimus- ja kehitystyöstä ja viestinnästä. Hallituksen esityksen mukaan pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkittäviä henkilöitä eivät lähtökohtaisesti ole henkilöt, joiden tavanomaisiin työtehtäviin ei kuulu käsitellä sisäpiirintietoa, vaikka heillä saattaa olla siihen säännöllinen pääsy. Tällaisia 123 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas henkilöitä ovat esimerkiksi sisäpiirintietoa sisältäviä ohjelmistoja ylläpitävä tai huoltava IT -henkilöstö tai yhtiön toimitilojen ylläpitoon osallistuvat henkilöt, kuten vahtimestarit tai siistijät. FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 7.2.1; HE 32/2012, s. 162 Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä, jotka on jo merkitty julkiseen sisäpiirirekisteriin, ei tarvitse merkitä pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin, mutta heidät merkitään kuitenkin hankkeista pidettäviin hankerekistereihin. FIVAN STANDARDI 5.3, KOHTA 7.2.2 Pysyvään yrityskohtaiseen rekisteriin merkittävät tiedot eivät ole julkisia, jollei yhtiö ole saanut asianomaisen henkilön suostumusta tietojen julkistamiseen. Fivalla on kuitenkin oikeus saada tietoja pysyvästä yrityskohtaisesta rekisteristä ja hankekohtaisesta rekisteristä. Käytännössä Fiva edellyttääkin Excel-muotoisen taulukon toimittamista rekisteristä. SISÄPIIROHJE, KOHTA 7.2 4.6.4 Hankekohtainen rekisteri Yhtiön on pidettävä rekisteriä henkilöistä, joille se antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa Näitä henkilöitä ovat esimerkiksi yhtiön palveluksessa olevat ja sen toimielimiin kuuluvat henkilöt sekä yhtiön käyttämät ulkopuoliset neuvonantajat, kuten asianajajat ja konsultit. Muita henkilöitä, joiden merkitseminen tähän rekisteriin voi olla perusteltua, ovat esimerkiksi viranomaiset, joille yhtiö antaa hanketta koskevia tietoja, tai yrityskaupassa vastapuolena oleva yhtiö tai hankkeen rahoittajat ja merkittävimmät osakkeenomistajat. Näiden merkitseminen hankerekisteriin voi olla perusteltua myös AML 6:6:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden vuoksi. Hankekohtainen rekisteri käsittää myös muut henkilöt, jotka yhtiö on merkinnyt tilapäisesti hankekohtaiseen rekisteriin. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3 124 4 Sisäpiirisääntely Mikä hanke on? Asiakokonaisuuden määrittely hankkeeksi on tarpeen, kun yhtiö ryhtyy tavallisesta liiketoiminnasta poikkeaviin toimiin tai joutuu tällaisten kohteeksi. Hanke on luottamuksellisesti valmisteltava, yksilöitävissä oleva järjestely, joka toteutuessaan on omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin arvoon. Yhtiön tulee objektiivisesti arvioida, voidaanko kohtuudella olettaa, että valmisteltavana oleva järjestely toteutuu, ja onko järjestely niin täsmällinen, että sen perusteella voidaan tehdä johtopäätös sen vaikutuksesta arvopaperin arvoon. Päätös tehdään kokonaisarviona ja arviointihetkellä yhtiön käytössä olevien tietojen perusteella. Myös yhtiön aiemmalla käytännöllä järjestelyjen luokittelemisessa hankkeiksi on merkitystä oikeudellisen määrittelyn kannalta. Muun muassa seuraavat seikat ovat hankkeen arviointikriteereitä: (i) asiakokonaisuus tai järjestely tulee toteutuessaan julkistaa jatkuvan tiedonantovelvollisuuden nojalla (alla kohta ”Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiri”); (i) valmistelu on edennyt sellaiseen vaiheeseen, että tavoitteena on asiakokonaisuuden tai järjestelyn toteuttaminen loppuun saakka (alla kohta ”Järjestelyn eteneminen ja hankemäärittely”); (iii) toteutumisen edellyttäessä toisen tahon myötävaikutusta asiakokonaisuuden luokittelu hankkeeksi on tarkoituksenmukaista vasta, kun tämä toinen taho on ryhtynyt toteuttamiseen tähtääviin valmistelutoimiin; ja (iv) asiakokonaisuuden tai järjestelyn voidaan kohtuudella olettaa toteutuvan. Edellä mainitut edellytykset ovat ohjeellisia, ja kutakin järjestelyä on arvioitava tapauskohtaisesti kokonaisuutena. Erityisen merkittävät järjestelyt katsotaan hankkeeksi aikaisemmassa vaiheessa kuin muut järjestelyt. 125 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Sellainen toimenpide, jonka toinen taho omasta aloitteestaan kohdistaa yhtiöön, ja johon yhtiö ei myötävaikuta, ei ole yhtiön kannalta hanke. Kahden listayhtiön välisissä järjestelyissä sisäpiirintieto voi koskea joko vain toista yhtiötä tai kumpaakin yhtiötä. Toisaalta kysymyksen ollessa pelkästään yhtiön sisällä valmisteltavasta järjestelystä sitä voidaan hallita yhtiön pysyvän yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin avulla, jos ne henkilöt, jotka saavat toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä koskevaa tietoa, kuuluvat yhtiön yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin. Vaikka järjestelyä ei käsiteltäisikään hankkeena, sitä koskeva tieto voi joka tapauksessa olla sisäpiirintietoa. Tämän takia järjestelystä tietoa saavien henkilöiden joukko tulee rajoittaa ilmoitusvelvollisiin ja pysyviin sisäpiiriläisiin. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.1 Jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiri Hankkeena on yleensä pidettävä järjestelyä, joka toteutuessaan kuuluu jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piiriin. Hankkeena ei puolestaan pidetä säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita kuten osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen laatimista. Kaikkia jatkuvan tiedonantovelvollisuuden piirin kuuluvia seikkoja ei toisaalta ole tarpeen pitää hankkeina. Esimerkiksi jatkuvan tiedonantovelvollisuuden perusteella julkistettavaa osingonjakoehdotusta, tulosvaroitusta tai omien osakkeiden hankkimista ei ole tarpeen pitää hankkeena. Näiden osalta tiedon luottamuksellisuus voidaan turvata pysyvän yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin avulla. Tyypillisiä hankkeiksi luokiteltavia järjestelyjä ovat: (i) merkittävät yritys- ja toimialajärjestelyt; (ii) merkittävät liiketoiminnan uudelleensuuntaamiset, saneeraussuunnitelmat ja tulosparannusohjelmat; (iii) merkittävät yhteistyösopimukset; (iv) Pörssin sääntöjen mukaiset merkittävät yrityskaupat; 126 4 Sisäpiirisääntely (v) julkiset ostotarjoukset ja merkittävät osakeannit; ja (vi) yhtiön omaan tuotekehitykseen perustuvat merkittävät toimenpidekokonaisuudet. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.1.1 Järjestelyn eteneminen ja hankemäärittely Jotta valmisteilla olevaa järjestelyä olisi pidettävä hankkeena, valmistelusta tulee olla yhtiön toimivaltaisen elimen nimenomainen päätös tai muu vastaava kannanotto. Valmisteluvaiheessa tehtäviä alustavia selvityksiä ei ole tarpeen pitää hankkeena. Sisäpiiriohjeessa on yksityiskohtaisesti kuvattu, milloin erityyppisiä yritysjärjestelyjä on pidettävä hankkeena ja miten eri toimijoiden asema ja toimet vaikuttavat hankearviointiin. Sisäpiiriohje antaa käytännön esimerkkejä tiettyihin järjestelyihin, joita markkinakäytännössä on ollut tapana pitää hankkeina. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.1.2 Yleensä järjestelyä tulisi pitää hankkeena silloin, kun yhtiö on objektiivisesti arvioinut, että valmisteltavana olevan kokonaisuuden tai järjestelyn voidaan kohtuudella olettaa toteutuvan. Hankkeesta ei ole kuitenkaan kyse, jos hankkeen toteutuminen on selvästi epätodennäköisempää kuin sen toteutumatta jääminen. Mikäli järjestely edellyttää toisen tahon myötävaikutusta, se muodostuu hankkeeksi yleensä vasta kun järjestelyä on ryhdytty valmistelemaan konkreettisesti. SISÄPIIRIOHJE, KOHDAT 7.3.1.3 JA 7.3.1.4 Hankerekisterin hallinta Hankemäärittelyn jälkeen järjestelystä laaditaan hankekohtainen sisäpiirirekisteri. Yhtiön on merkittävä hankerekisteriin (i) (ii) (iii) (iv) rekisterin perustamispäivä; hanke, johon rekisteri liittyy; henkilön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot; peruste, miksi henkilö merkitään rekisteriin; 127 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas (v) päivä ja kellonaika, jolloin hankekohtainen sisäpiiriläinen on saanut sisäpiirintietoa hankkeesta ja merkitty hankerekisteriin; ja (vi) ajankohta, jolloin peruste ylläpitää hankekohtaista rekisteriä lakkasi. Yhtiön neuvonantajien osalta merkitään myös sen yhtiön tai viranomaisen nimi, jota henkilö edustaa. Tällaisten tahojen osalta riittää, että hankerekisteriin merkitetään ulkopuolisen tahon nimi ja pää- vastuullinen henkilö. Kyseinen ulkopuolinen taho pitää itse omaa hankerekisteriä sen palveluksessa olevista henkilöistä, jotka saavat kyseisen listayhtiön arvopaperiin liittyvää sisäpiirintietoa. TAPAUS 3 Jos yllämainittu ulkopuolinen taho ei ole velvollinen pitämään omaa hankerekisteriä, yhtiön on kuitenkin huolehdittava siitä, että ne henkilöt, joille yhtiö on antanut sisäpiirintietoa, merkitään yhtiön hankerekisteriin. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.4 Hankerekisterin päättäminen Hankerekisteri voidaan päättää, kun hanke on julkistettu tai rauennut. Jossain tilanteissa yhtiö on velvollinen julkistamaan hankkeen ennenaikaisesti, jos edellytykset tiedottamisen lykkäämiselle eivät enää täyty. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi tietojen vuotaminen, jos tiedottamatta jättäminen johtaisi sijoittajia harhaan. Hanke on rauennut, kun hankkeen kumpikin osapuoli on päättänyt lopettaa neuvottelut ja on todennäköistä, ettei kumpikaan osapuoli lähitulevaisuudessa tule jatkamaan asian valmistelua. Hankkeen raukeaminen ja sen perusteet tulee dokumentoida, jotta neuvottelujen mahdollisesti alkaessa uudelleen voidaan osoittaa ne perusteet, jonka vuoksi hankerekisteri aikanaan päätettiin. Mikäli hankkeen lopettanut ja oman hankerekisterinsä päättänyt osapuoli tietää toisen osapuolen vielä jatkavan neuvotteluja kolmannen osapuolen kanssa, neuvottelut lopettaneen pörssiyhtiön on järkevää määritellä, milloin hankkeeseen liittyvä tieto saattaa olla sisä128 4 Sisäpiirisääntely piirintietoa. Tämän lisäksi on suositeltavaa määritellä hetki, jolloin toisen osapuolen jatkaman hankkeen voidaan perustellusti katsoa rauenneen, ellei sitä ole vielä julkistettu. Hankkeen raukeamisesta tulee tiedottaa hankkeen muille osapuolille, ja hankerekisteriin merkityille henkilöille on ilmoitettava kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti hankerekisterin päättämisestä. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.3 4.7 Sisäpiirintiedon hallinta 4.7.1 Hanke ja kaupankäynnin valvonta Yhtiön tulee ohjata hankekohtaisten sisäpiiriläisten kaupankäyntitapoja ja -ajoitusta siten, että sisäpiirintiedon väärinkäytöltä vältytään. Hankemäärittelyn jälkeen on yleensä tarpeen kieltää kaikki kaupankäynti yhtiön arvopapereilla hankkeen päättymiseen tai julkistamiseen saakka. Hankekohtaisten sisäpiiriläisten kaupankäyntitapojen ja -aikojen ohjeistus voi koskea myös toisen yhtiön arvopapereilla käytävää kauppaa sekä yleistä salassapitovelvollisuutta. Tällainen ohjeistus on usein tarpeen, vaikka yhtiö ei pitäisi valmisteltavaa asiakokonaisuutta tai järjestelyä omalta kannaltaan hankkeena. Tietojen erilainen kohtelu voi johtua esimerkiksi siitä, että järjestely on toisen osapuolen kannalta, esimerkiksi sen koko huomioon ottaen, merkittävämpi. Jos hanke kohdistuu toiseen julkisesti noteerattuun yhtiöön (esimerkiksi merkittävä yrityskauppa, jonka kohteena on julkisesti noteerattu yhtiö), yhtiön tulisi kieltää hankekohtaista sisäpiiriläistä käymästä kauppaa tällaisilla arvopapereilla ja muilla arvopapereilla ja johdannaisilla, joiden arvo määräytyy toisen yhtiön arvopaperin arvon perusteella. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 7.3.5; TAPAUS 3 129 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 4.7.2 Kaupankäyntiohjelmat Pysyvien sisäpiiriläisten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä sekä edunvalvonnassaan olevien vajaavaltaisten henkilöiden kaupankäynti tulee ajoittaa niin, ettei sillä ole vaikutusta arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettuun luottamukseen. Näin ollen pitkäaikaiset sijoitukset yhtiöön ovat yleisesti suositeltavampia kuin sijoitukset, joita pysyvä sisäpiiriläinen tekee aktiivisen sijoitustoimintansa ja varainhallintansa puitteissa. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.1 Kaupankäyntiohjelmaa koskevat ohjeet perustuvat AML:n mukaiseen poikkeukseen. Poikkeuksen mukaisesti sisäpiirintiedon käytön kielto ei rajoita henkilön oikeutta käydä kauppaa arvopapereilla, jos arvopaperien hankinta tai luovutus perustuu sopimukseen, joka on tehty ennen kuin henkilö sai kyseistä arvopaperia koskevaa sisäpiirintietoa. AML 14:2 Yhtiöiden sisäpiiriläiset voivat pyrkiä välttämään sisäpiirintiedon käyttöä koskevia epäilyjä erillisten hankintaohjelmien avulla. Hankintaohjelman tarkoituksena on päästä yllä mainitun poikkeuksen piiriin eli erottaa ajallisesti toisistaan osakkeiden hankinnasta päättäminen ja itse hankinta. Sisäpiiriläisen tulee kuitenkin laatia osakkeiden hankintaohjelma ja antaa toimeksianto välittäjälle ajankohtana, jolloin hänellä ei ole hallussaan sisäpiirintiedoksi katsottavaa tietoa. Yhtiön on käytännössä suositeltavaa antaa sisäpiiriläisille hankintaohjelmiin liittyvää ohjeistusta. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.4 Kaupankäyntirajoitusten ja -ohjelman mukaisten ajanjaksojen määritteleminen on yhtiön tehtävä. Sisäpiiriohje kuitenkin edellyttää niin sanotun suljetun ikkunan soveltamista sisäpiirin kaupankäyntiin. Ohjeen mukaan yhtiö määrittelee ajanjakson (vähintään 14 päivää), jonka aikana pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla ennen yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Jos yhtiö julkistaa tulostietonsa kuuden kuukauden jaksoin, tämä ajanjakso on vähintään 21 päivää. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.1 Kaupankäyntirajoitusta sovelletaan yhtiön pysyviin sisäpiiriläisiin sekä näiden edunvalvonnassa oleviin vajaavaltaisiin henkilöihin. 130 4 Sisäpiirisääntely Sisäpiiriohjeen mukaan yhtiö voi antaa sisäpiiriläiselle ohjeita siitä, miten hänen tulee tiedottaa kaupankäyntirajoituksista puolisolleen tai perheenjäsenelleen. Pysyvällä sisäpiiriläisellä on vastuu siitä, että kaupankäyntirajoituksia noudatetaan silloinkin, kun hänen arvopapereidensa hoito on annettu toisen henkilön, esimerkiksi omaisuudenhoitajan, tehtäväksi. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 6.2 Poikkeukset kaupankäyntirajoituksesta Kaupankäyntirajoituksia ei sovelleta: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) hankittaessa arvopapereita merkitsemällä tai muutoin saamalla niitä suoraan yhtiöltä tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvalta yhtiöltä; saataessa arvopapereita lunastus-, sulautumis- tai jakautumisvastikkeena tai julkisen tarjouksen mukaisena vastikkeena taikka muulla niihin rinnastettavalla tavalla; saataessa arvopapereita osinkona tai muuna yhtiön voittovarojen jakona; saataessa arvopapereita palkkiona työ- tai muusta vastaavasta suorituksesta tai palveluksesta; saataessa arvopapereita perintönä, testamentilla, lahjana tai osituksessa tai muulla vastaavalla saannolla; tai myytäessä ensimmäisen kerran työsuhteen tai hallintoelimen jäsenyyden perusteella osakeosto- tai optio-ohjelman mukaisesti saatuja tai merkittyjä arvopapereita tilanteessa, jossa yhtiö on päättänyt poiketa kaupankäyntirajoituksesta. (Sisäpiirintiedon väärinkäytön kielto on kuitenkin voimassa myös poikettaessa kaupankäyntirajoituksista.) SISÄPIIRIOHJE, KOHDAT 6.2 JA 6.3 131 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 4.7.3 Sisäpiiriläisten valvonta ja ohjeistaminen Yhtiön on huolehdittava siitä, että pysyvät sisäpiiriläiset tunnistavat asemansa ja sen vaikutukset. Sisäpiiriläisten koulutus ja tiedotus on luontevaa ajoittaa työsuhteen alkamiseen, uuden sisäpiiriaseman vastaanottamiseen sekä sisäpiiriä koskevan ohjeistuksen muuttumiseen. Yhtiön tulee nimetä sisäpiirivastaava, joka hoitaa sisäpiirihallintoa, ja sisäpiirirekisterin hoitaja, joka hoitaa sisäpiirirekisteriin liittyviä käytännön tehtäviä. Yhtiön sisäpiirihallinnon tehtäviin kuuluu myös huolehtia yhtiön sisäisestä tiedottamisesta sisäpiiriasioissa ja järjestää sisäpiiriasioiden koulutusta yhtiössä. Laki ei kuitenkaan suoraan velvoita yhtiötä järjestämään ohjausta eikä toisaalta poista yksittäisen henkilön vastuuta sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Käytännössä ohjeistuksella ja selkeillä menettelytavoilla tuetaan johdon turvallista omistusta yhtiössä ja varmistetaan, etteivät sisäpiiriepäilyt vahingoita yhtiön imagoa tai luotettavuutta. Sisäpiiriläisten ohjeistaminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: (i) Sisäpiiriläisten saataville tulee antaa sisäpiiriohje ja mahdollisesti yhtiön omat menettelytapasäännöt. Usein on hyödyllistä laatia erillinen helppolukuinen yhtiön sisäpiiriohje. (ii) Kullekin sisäpiirissä olevalle ja sisäpiiriin rekisteröitävälle tulisi antaa tiedot ilmoitusvelvollisuudesta ja heitä tulisi kouluttaa toimen alkaessa sisäpiirikysymyksiin liittyvistä asioista. (iii) Yhtiön tulee luoda menettely, jonka nojalla sisäpiiriläinen voi pyytää arviota suunnittelemansa arvopaperikaupan asianmukaisuudesta. SISÄPIIRIOHJE, KOHDAT 8.2 JA 8.3 Pörssi edellyttää sisäpiiriasioiden valvonnan asianmukaista järjestämistä. Vaikka yhtiö voi lähtökohtaisesti päättää omista menette132 4 Sisäpiirisääntely lytavoistaan, ilmoitusvelvollisten henkilöiden antamat tiedot tulee tarkastaa käytännössä vähintään vuosittain. Aktiivisesti kauppaa käyvien pysyvien sisäpiiriläisten osalta lienee asianmukaista myös tehdä säännöllisin väliajoin tarkastuksia. Yhtiö ei ole velvollinen järjestämään ulkopuolisten neuvonantajiensa valvontaa, vaan nämä ovat velvollisia pitämään omia sisäpiirirekistereitään itsenäisesti. SISÄPIIRIOHJE, KOHTA 9 4.8 Sisäpiirintiedon väärinkäytön seuraamukset 4.8.1 Yleistä seuraamuksista Sisäpiirintiedon väärinkäytöstä voi seurata hallinnollisia seuraamuksia tai, jos väärinkäytöstä on saatu taloudellista hyötyä, myös rikosoikeudellisia sanktioita. Saatu taloudellinen hyöty voidaan tuomita valtiolle menetetyksi, ja yhtiö voidaan tuomita maksamaan yhteisösakkoa. Sisäpiirisääntelyn vastaisesta menettelystä voi lisäksi seurata vahingonkorvausvelvollisuus. Toisin kuin RL:n mukainen sisäpiirintiedon väärinkäyttö AML:n mukainen yleinen kielto käyttää sisäpiirintietoa koskee myös muutoin kuin tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta toteutettua sisäpiirintiedon käyttöä ja myös ilman hyötymistarkoitusta tehtyä tekoa. Seuraamukset riippuvat käytännössä väärinkäytön tahallisuuden asteesta ja saadusta taloudellisesta hyödystä. Vaikka sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskeva oikeuskäytäntö on varsin tapauskohtaista, se antaa kuitenkin käytännössä suuntaviivoja väärinkäytön kiellon tulkinnalle: (i) usein varsin vähäinen näyttö on riittänyt tuomitsemiseen; (ii) hyötyminen tai todennäköisyys tiedon vaikutuksesta arvopaperin hintaan todetaan verrattain helposti; ja 133 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas (iii) johdolla on usein erityinen velvollisuus huolelliseen toimintaan TAPAUKSET 1, 2, 6, 9, 11, 13 JA 14 Tietyissä tilanteissa julkistamattomien olennaisten tietojen käyttämistä ei kuitenkaan katsota sisäpiirintiedon väärinkäytöksi. Esimerkkinä on rajatun ryhmän sisällä tehdyt kaupat. Tällöin kenelläkään ryhmän jäsenellä ei ole hallussaan sellaista tietoa, että hän voi hyötyä muihin henkilöihin nähden. EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO, 10.5.2007, ASIASSA C-391/04 4.8.2 Rikosoikeudelliset ja hallinnolliset seuraamukset Kohtaan 4.9 on koottu sisäpiiririkoksia ja sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevaa oikeuskäytäntöä. Sisäpiirintiedon väärinkäytön hallinnolliset seuraamukset ovat samankaltaisia tiedonantovelvollisuuden rikkomista koskevien hallinnollisten seuraamusten kanssa. Viittaamme tältä osin kohtaan 3.7.3. RL 51 LUKU; FIVAL 4 LUKU; TAPAUS 1 Rikosoikeudellisten seuraamusten perusrakenne on kuvattu alla olevassa kuviossa. 134 4 Sisäpiirisääntely SISÄPIIRITIEDON VÄÄRINKÄYTTÖ Omistaja; aseman tms. nojalla tai rikollisella toiminnalla tietoa saanut henkilö REKISTERIVELVOITTEIDEN RIKKOMINEN Muu henkilö Sisäpiirintiedon käyttäminen hyvässä uskossa tiedon luonteesta – hyötymistarkoitus – ei edellytä hyötymistarkoitusta – tahallisuus / törkeä huolimattomuus – tahallisuus / huolimattomuus Tuomioistuin (i) sakkoa tai vankeutta, max. 2 v (ii) törkeä tekomuoto: vankeutta 4 kk-4 v (iii) yritys on rangaistava (iv) myös yhtiö voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen (yhteisösakko) (v) vahingonkorvaus (vi) rikoshyödyn menettäminen Ilmoitusvelvollisuuden / rekisterinpitovelvollisuuden rikkominen Rikemaksu (Fiva) - Oikeushenkilöt: 5 000–100 000 euroa - Muut: 500–10 000 euroa Uhkasakko (Fiva) Fiva Seuraamusmaksu – Oikeushenkilöt: enintään 10% tekoa tai laiminlyöntiä edeltävän vuoden liikevaihdosta (mutta enintään 10 000 000 euroa) – Luonnolliset henkilöt: enintään 10 % viimeksi toimitetun verotuksen mukaisista tuloista (mutta enintään 100 000 euroa) Julkinen varoitus (valvottavat ja rahoitusmarkkinoilla toimivat) 135 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 4.9 Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevaa viranomais- ja oikeuskäytäntöä 1 Rahoitustarkastuksen julkinen huomautus sisäpiirintiedon käytöstä, 23.1.2008 Rata antoi 23.1.2008 julkisen huomautuksen Aspo Oyj:n hallituksen jäsen Kari Haavistolle sisäpiirintiedon käytöstä Aspon osakkeilla toteutetussa pörssikaupassa. Kyseinen huomautus on ensimmäinen sisäpiirintiedon käytöstä sekä ensimmäinen luonnolliselle henkilölle annettu julkinen huomautus. Rata katsoi, että Kari Haaviston olisi yhtiön hallituksen jäsenenä tullut ymmärtää, että hänellä oli hallituksen jäsenenä sisäpiirintiedoksi luokiteltavaa julkistamatonta tietoa. Rata katsoi, että Kari Haavisto oli menetellyt huolimattomasti ja siten syyllistynyt sisäpiirintiedon väärinkäyttöön. 2 Fivan julkinen huomautus Erik von Ehrenheimille, sisäpiirintiedon ilmaisukiellon rikkominen, 11.5.2009 Fiva antoi julkisen huomautuksen Erik von Ehrenheimille sisäpiirintiedon ilmaisukiellon rikkomisesta. von Ehrenheim sai Pörssissä listatun Yhtiö X:n hanketta koskevaa sisäpiirintietoa toimiessaan neuvonantopalvelua tarjoavan Pankki A:n palveluksessa. von Ehrenheim siirtyi sijoituspalveluja tarjoavan Yhtiö B:n palvelukseen ja myöntää kertoneensa Yhtiö B:lle tiedon Yhtiö X:ssä vireillä olevasta hankkeesta. von Ehrenheim katsoi, että kyseessä ei vielä tuolloin ollut sisäpiirintieto. Fiva totesi, että Yhtiö X etsi aktiivisesti neuvonantajaa merkittävän liiketoiminta-alueensa strategisten vaihtoehtojen kartoittamista ja myymisen edellytysten selvittämistä koskevaan hankkeeseen. Täl- 136 4 Sisäpiirisääntely laista hanketta koskeva tieto on tyypillisesti sellaista, jonka järkevä sijoittaja ottaisi huomioon sijoituspäätöksensä perusteena ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Yhtiö X on 19.6.2008 perustanut hankkeesta yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin (hankerekisteri). Myös Pankki A on 25.6.2008 perustanut yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin hankkeesta. Fiva katsoi myös, että mitä merkittävämpi hanke yhtiön liiketoiminnan kannalta on, sitä aikaisemmassa vaiheessa sitä koskevan tiedon voidaan katsoa olevan olennaista tietoa. Fivan käsityksen mukaan von Ehrenheimin ilmaisema hanketta koskeva tieto oli riittävän täsmällinen. 3 Fivan julkinen huomautus Icecapital Pankkiiriliike Oy:lle, sisäpiirirekisterin pitämiseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönti, 29.9.2010 Fiva antoi julkisen huomautuksen Icecapital Pankkiiriliike Oy:lle yhtiön julkisen ja hankekohtaisten sisäisen sisäpiirirekisterien pitämiseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönneistä. Laiminlyönnit koskivat vuosina 2008–2010 päättyneitä ja rauenneita hankkeita. Fivan mukaan Icecapital Pankkiiriliike Oy:ssä noudatettu toimintatapa hankkeita koskevien sisäpiirirekisterien pitämisessä ei ole täyttänyt arvopaperimarkkinalaissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Fivan kanta oli, että sähköpostilla kaikille työntekijöille lähetetty kaupankäyntikieltolista ei muodostanut hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Yhtiön sisäpiirirekisterissä ei ollut muun muassa valvonnan kannalta olennaista tietoa siitä, koska henkilö on saanut sisäpiirintietoa yksittäisestä hankkeesta. Yhtiö ei myöskään selkeästi määritellyt ajankohtaa hankerekisterien perustamiselle tai lopettamiselle. Kieltolistaan perustuvan hankerekisterin lopettamista ei oltu sidottu hankkeiden raukeamiseen tai lopettamiseen, vaan kielloista sovittiin yhtiön sisäisissä kokouksissa. Hankekohtaisiin sisäpiirirekistereihin merkityille henkilöille ei ilmoitettu kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti rekisteriin merkitsemisestä ja siitä heille aiheutuvista velvolli137 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas suuksista. Työntekijöiltä ei pyydetty kuittauksia ja kieltolista ei Fivan mukaan siis todisteellisesti ole ollut jokaisen työntekijän tiedossa. Fivan katsoi olevan myös mahdotonta, että yksi hankerekisteri kattaisi kaikki hankkeet. Lisäksi kaupankäyntikieltolistasta ei käynyt ilmi yksittäisen hankkeen perustamispäivä, henkilöiden yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot eikä peruste, miksi henkilö merkittiin rekisteriin. Yhtiön koontirekisterin tai kaupankäyntikieltolistan sisältö ei vastannut arvopaperimarkkinalain hankkeisiin liittyville yrityskohtaisille sisäpiirirekistereille asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Lisäksi Fiva havaitsi puutteita yhtiön julkisessa sisäpiirirekisterissä, jonka kattavuutta yhtiö ei ole valvonut asianmukaisesti. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaa ei ollut merkitty yhtiön julkiseen sisäpiirirekisteriin. 4 Finanssivalvonnan julkinen huomautus SEB Enskilda Corporate Finance Oy Ab:lle sisäpiirirekisterin pitämiseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönnistä, 2.12.2010 Fiva antoi julkisen huomautuksen SEB Enskilda Corporate Finance Oy Ab:lle yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin pitämiseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönnistä. Laiminlyönnit koskivat vuosina 2008–2010 päättyneitä ja rauenneita hankkeita. Finanssivalvonnan mukaan yhtiön sisäiseen järjestelmään tehty merkintä kaupankäyntikiellon alkamisesta ei sisältänyt hankerekisteriin kuuluvaa, valvonnan kannalta olennaista tietoa siitä, milloin henkilö on saanut tai hänelle on annettu sisäpiirintietoa. Finanssivalvonnan mukaan se, että koko yhtiön henkilökunta tulisi välittömästi tietoiseksi kaupankäyntikiellon aiheuttaneesta hankkeesta toimeksiannon alkamispäivänä, ei ole käytännössä aina mahdollista, ottaen huomioon henkilöstön erilaiset tehtävät toimeksiannon etenemisessä ja muun muassa henkilöstön poissaolot. Fiva katsoi myös, etteivät yhtiön käyttämät seurantalistat sisältäneet kaikkia arvopaperimarkkinalain edellyttämiä tietoja. Sisäiseen järjestelmään ei ollut merkitty kaikkia sisäpiirintietoa saaneita 138 4 Sisäpiirisääntely henkilöitä. Hankkeita koskevan yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin ylläpitoa ei ollut myöskään järjestetty yhtiössä luotettavalla tavalla. Yhtiö oli toimittanut yhdestä hankkeesta Finanssivalvonnalle kaksi eri sisältöistä hankerekisteriä. Rekisterinpidon luotettavuus edellyttää myös, että rekisterin tiedot on merkittävä siten, ettei niitä voi jälkikäteen muuttaa tai poistaa. Lisäksi Fiva totesi, ettei seurantalistojen pitoon oikeutetulle henkilölle ollut määritelty varamiestä. Kaikille sisäpiirintietoa saaneille henkilöille ei myöskään ollut lähetetty kirjallisesti tai muuten todisteellisesti tietoa rekisteröinnistä ja rekisterimerkinnästä aiheutuvista velvoitteista ja rajoituksista. Velvoite on hankekohtainen, joten pelkkä yleisiin ohjeisiin viittaaminen tai asian läpikäynti työsopimuksen solmimisen yhteydessä ei ollut riittävä. 5 Finanssivalvonnan määräämä rikemaksu Power-Deriva Oy:lle laiminlyönnistä pitää sisäpiirirekisteriä, 30.1.2012 Fiva määräsi Power-Deriva Oy:lle rikemaksun laiminlyönnistä pitää arvopaperimarkkinalaissa säädettyä sisäpiirirekisteriä. Fiva totesi, että yhtiöllä on sijoituspalveluyrityksen toimilupa tarjota toimeksiantojen toteuttamista ja sijoitusneuvontaa. Yhtiö on siten arvopaperinvälittäjä, jolla on velvollisuus pitää sisäpiirirekisteriä. Yhtiö oli kuitenkin laiminlyönyt tämän velvollisuuden, eikä yhtiö ollut kiistänyt laiminlyöntiä. Korjaustoimenpiteisiin ryhtyminen kuulemiskirjeen saamisen jälkeen ei poistanut rikemaksun määräämisen perustetta. Rikemaksun suuruudeksi määrättiin 3000 euroa. 139 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 6 R 04/10852, Helsingin käräjäoikeuden tuomio törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 20.6.2005 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Soon Communications Oyj:n hallituksen jäsenen, Erkki Soljan, ja Tero Palmrothin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Käräjäoikeuden mielestä Soljalla oli valmisteilla olevaa julkista ostotarjousta koskevaa tietoa, jota oli pidettävä sisäpiirintietona. Käräjäoikeuden mukaan Solja antoi Palmrothille sisäpiirivinkin puhelimitse juuri ennen Elisan ostotarjousta. Puhelinkeskustelu ystävysten välillä käytiin maaliskuussa 2001 juuri ennen kuin Palmroth osti Soonin osakkeita yli 83 000 eurolla. Seuraavana päivänä Elisa julkisti ostotarjouksensa Soonin omistajille ja Soonin kurssi nousi yli 50 prosenttia. Palmroth myi ostamansa osakkeet 130 000 eurolla ja sai kaupoista 34 000 euron nettovoiton. Helsingin käräjäoikeus katsoi, että teletunnistetiedot olivat vahva näyttö sisäpiirintiedon kertomisesta toiselle. Keskustelujen sisällöt eivät käyneet teletunnistetiedoista ilmi. Soljan asema Soonin hallituksessa, hänellä ollut sisäpiirintieto ja Palmrothin ja Soljan väliset puhelinkeskustelut, jotka ajoittuivat Palmrothin osakkeiden ostoa ja myyntiä edeltäviin ajankohtiin, sekä Soljan kiinnostus Palmrothin toimista, puhuivat sen puolesta, ettei ollut uskottavaa Palmrothin ja Soljan keskustelleen Soonista vain yleisellä tasolla. Siten Soljan näytettiin paljastaneen Palmrothille sisäpiirintietoa ja neuvoneen Palmrothia Soonin osakkeiden kaupassa. Käräjäoikeus ei uskonut, että Palmroth päätti ostaa Soonin osakkeita tamperelaisessa ravintolassa kuullun huudon jälkeen: ”Kai sulla Soonia on!” Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Palmrothin viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Hänen näytettiin toimineen tahallisesti ja tavoitelleen erityisen suurta taloudellista hyötyä. Soljan näytettiin toimineen törkeästä huolimattomuudesta ja siten hän oli syyllistynyt sisäpiirintiedon väärinkäyttöön. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Soljan sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 30 päiväsakkoon, yhteensä noin 3 100 euroa. Tuomio on lainvoimainen. 140 4 Sisäpiirisääntely 7 R 08/3300, Helsingin hovioikeuden tuomio törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 14.9.2010 Helsingin hovioikeus tuomitsi yhden Oyj Liinos Abp:n johtohenkilöistä törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen sekä kolme johtohenkilöä menettämään valtiolle rikoksen tuottamana hyötynä yhteensä 336 694 euroa. Yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Matti Häll antoi 1.11.2001 toimeksiannon ostaa itselleen 100 000 ja vaimolleen 50 000 osaketta. Hän antoi lisäksi 28.11.2001 toimeksiannon ostaa kahdelle muulle henkilölle 430 000 osaketta. 5.11.2001 ja 4.12.2001 välillä toteutuneiden kauppojen arvo oli 997 740 euroa. Häll oli kuitenkin jo ennen toimeksiantoja saanut tietää, että yhtiö oli käymässä neuvotteluja merkittävästä yrityskaupasta tarkoituksenaan koko osakekannan myyminen. Yhtiö tiedotti 10.12.2001 osakekannan ostotarjouksesta, jonka jälkeen osakkeen kurssi nousi. Yrityskauppa toteutui 22.1.2002. Käräjäoikeus piti todennäköisenä, että Liinoksen osakkeiden kurssi olisi noussut, jos Liinoksen ja Visma ASA:n välillä käydyt, Liinoksen osakkeiden myyntineuvotteluja koskevat tiedot olisi osakekaupan toimeksianto- ja toteutushetkellä julkistettu. Käräjäoikeus myös katsoi, että sisäpiirintieto on ollut olennainen. Koska sisäpiirintiedon väärinkäytöstä oli tavoiteltu erityisen suurta hyötyä ja koska se oli tehty erityisen suunnitelmallisesti laajoin etukäteisvalmisteluin ja rahoituksen järjestämisin, oli rikosta kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden 27.8.2008 antamaa tuomiota. Hovioikeus viittasi perusteluissaan korkeimman oikeuden aiempaan ratkaisuun KKO 2006:110. Tapauksessa on katsottu, että sisäpiirintiedolta vaadittava tiedon täsmällisyyden vaatimus ei sulje sisäpiiritiedon ulkopuolelle tietoa sellaisesta suunnitelmasta, jonka toteutuminen on epävarmaa. Hovioikeus totesi, että olennaista on, että tieto koskee yksilöitävissä olevia tosiasioita ja olosuhteita, 141 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas joiden ilmenemiseen tai toteutumiseen on objektiivisesti arvioituna tosiasiallinen mahdollisuus. Vaikka suunnitelman toteutuminen on ollut epävarmaa, Matti Hällillä ollut tieto on kuitenkin koskenut joitakin yksilöitävissä olevia tosiasioita tai olosuhteita, joiden ilmenemiseen tai toteutumiseen on ollut objektiivisesti arvioituna tosiasiallinen mahdollisuus. Tuomio on lainvoimainen. 8 R 03/1382, Helsingin hovioikeuden tuomio 13.5.2004 Helsingin hovioikeus hylkäsi Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton toimitusjohtajan Johannes Koroman syytteet sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Syytteen mukaan Koroma syyllistyi sisäpiiririkoksiin ostaessaan Talentumin osakkeita toukokuussa 1999. Talentum neuvotteli tuolloin Soneran kanssa yhteisyrityksen perustamisesta, ja Koroma kuului kyseisenä aikana Talentumin hallitukseen. Jo käräjäoikeus katsoi, että Koromalla on ollut Talentumin ja Soneran yhteisyritystä koskevaa hanketta ja sen etenemistä koskevaa lain tarkoittamaa sisäpiirintietoa ja että Koroma on hankkinut Talentumin osakkeita hyötymistarkoituksessa. Näyttämättä oli kuitenkin jäänyt, että hän olisi tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttänyt hankkeeseen ja osakkeisiin liittyvää sisäpiirintietoa hyväkseen. Koska Koroman viaksi oli käräjäoikeuden mukaan luettava vain varomattomuus, käräjäoikeus hylkäsi syytteen. Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus katsoi päätöksessään, että ei ole näytetty Koroman tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttäneen hallituksen jäsenenä tietoonsa saamiaan seikkoja hyväkseen hankkiakseen itselleen osakekaupalla aineellista etua. Käräjäoikeuden tuomiota ei sen vuoksi muutettu. Tuomio on lainvoimainen. 142 4 Sisäpiirisääntely 9 R 04/2332, Helsingin hovioikeuden tuomio sisäpiiritiedon väärinkäytöstä 21.12.2006 Helsingin hovioikeus tuomitsi Pekka Einari Böökin ja Stig Erhard Winstenin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Böökin ja Winstenin katsottiin syyllistyneen sisäpiiritiedon väärinkäyttöön törkeästä huolimattomuudesta. Böök oli 1.3.1999 ollut mukana vierailulla mahdollisen yritysoston kohteena olevaan Megatyöstö Oy:hyn. Vierailun perusteella Böök oli saanut myönteisen kuvan Megatyöstö Oy:n ja Nordic Aluminium Oyj:n yrityskaupasta. 2.3.1999 Böök osti Nordic Aluminium Oy:n osakkeita. Oikeudessa Böök perusteli osakkeiden ostoa sillä, että hän oli päättänyt ottaa vastaan tehtävän yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja hän oli halunnut ostolla osoittaa henkilöstölle sitoutumisen yhtiöön. Yrityskauppahankkeesta Böök kertoi itse saaneensa tiedon jo 19.2.1999. Tapahtumien aikaan Böök oli myös osallistunut Nordic Aluminium Oyj:n keskeisiin toimiin ja hänellä oli vastuullinen asema yhtiössä. Tuomiosituin katsoi, että Böökillä oli Nordic Aluminium Oyj:n osakkeet hankkiessaan ollut tietoisuus sen aikeista hankkia Megatyöstö Oy. Vaikka Böökillä ei ole ollut merkittävää kokemusta pörssiosakkeilla käytävästä kaupasta ja vaikka Nordic Aluminium Oyj:ssä ei ole ollut kirjallisia sisäpiiriohjeita, oli Böökillä ollut pitkäaikainen kokemus liike-elämästä ja häntä oli pyydetty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi. Tämän vuoksi hänellä katsottiin olevan korostettu velvollisuus selvittää yrityskauppahankkeen luonne sisäpiirintietona. Ratkaisussaan hovioikeus katsoi, ettei sillä, että Böökin osakkeista saama hyöty oli vähäinen Böökin varallisuuteen nähden, ollut välitöntä merkitystä arvioitaessa, onko Böökillä ollut hyötymistarkoitus osakkeita hankkiessaan. Winstenin aviopuolison arvo-osuustilille ja tämän nimiin oli puolestaan ostettu Nordic Aluminium Oyj:n osakkeita, vaikka Winstenillä oli ostohetkellä ollut oma arvo-osuustili. Kauppa oli rahoitettu Winstenin pankkivekselillä ja se oli toteutettu päivää ennen yritysostoa koskevan pörssitiedotteen julkaisemista. Winsten oli näin ollen, 143 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Böökin tapaan, ollut tietoinen yrityskauppahankkeesta. Winsten oli tehdessään vaimonsa nimissä osakekauppaa törkeästi laiminlyönyt selvittää hankkeen sisäpiirintietoluonteisuus ja arvioida sen oletettavia vaikutuksia osakkeen arvoon ja hintaan. Näin ollen hovioikeus katsoi Winstenin väärinkäyttäneen saamaansa sisäpiirintietoa. Hovioikeus katsoi, että jo varsin varhaisessa vaiheessa oleva suunnitelma riittävän kokoisesta yrityskaupasta on luonteeltaan sisäpiirintietoa. Yrityskauppahanke on luonteeltaan sisäpiirintietoa jo, kun yrityksen edustajat aloittavat neuvottelut ostettavan yrityksen edustajien kanssa tai kun yritys aloittaa tutkimukset yrityskaupan toteuttamiseksi. Tapauksessa Nordic Aluminium Oyj:n ja Megatyöstö Oy:n edustajat olivat käyneet alustavia neuvotteluja jo syksyllä 1998. Hovioikeus katsoi, että yrityskauppahanke oli jo syksyllä 1998 niin pitkällä, että tieto kaupasta on ollut sisäpiirintietoa jo silloin. Yrityskauppahanke oli merkittävä ja siitä oli hovioikeuden mukaan tullut sisäpiirintietoa heti, kun alustavista tunnusteluista oli siirrytty sopimukseen pyrkivään neuvotteluvaiheeseen. Näin ollen se, että esisopimus yhtiöiden välisestä yrityskaupasta allekirjoitettiin 15.4.1999, ei tarkoittanut sitä, ettei tieto olisi ollut sisäpiirintietoa ennen kyseistä allekirjoitushetkeä. Winsten ja Böök tuomittiin sisäpiirintiedon väärinkäytöstä sekä korvaamaan valtiolle menetettäväksi saamansa taloudellinen hyöty. Tuomio on lainvoimainen. 10 R 06/3500, Helsingin hovioikeuden tuomio törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 31.12.2007 Helsingin hovioikeus tuomitsi Conventum Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajan Timo Jouhkin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeus- rangaistukseen törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Sijoitusyhtiöt Thominvest Oy ja Inter Masters Oy määrättiin maksamaan yhtiösakkoa 60 000 euroa ja 6 000 euroa sekä menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä yhteensä noin 140 000 euroa. 144 4 Sisäpiirisääntely Jouhki hankki silloisten Thomproperties Oy:n, Oy Thombrokers Ab:n, Thominvest Oy:n sekä Inter Masters Oy:n lukuun julkisen kaupankäynnin kohteena olevan Conventum Oyj:n osakkeita ajalla 29.3. – 11.5.2001 yhteensä 207 900 kappaletta lähes 256 000 euron hankintahinnalla, vaikka hän oli tullut tietoiseksi Conventum Oyj:n suunnitelmasta toteuttaa Pohjola-Yhtymä Vakuutus Oyj:n kanssa yhtiöiden liiketoimintojen yhdistämiseen tähtäävä suunnitelma sekä Conventum Oyj:n myyntivalmisteluista ja suunnitelmasta. Hankkeen toteuttamiseksi aloitettiin Pohjola-Yhtymä Vakuutus Oyj:n kanssa neuvottelut 29.3.–3.4.2001, jotka sittemmin saatettiin päätökseen 13.6.2001. Liiketoimintojen yhdistäminen toteutettiin vaihtotarjouksella, jossa Conventum Oyj:n osakkaille tarjottiin oikeus vaihtaa omistamansa Conventum Oyj:n osakkeet Pohjolan osakkeisiin. Tietoja liiketoimintojen yhdistämisen suunnittelusta ja neuvotteluista ei ollut julkistettu eikä markkinoilla saatavissa, mutta ne ovat olleet omiaan olennaisesti vaikuttamaan Conventum Oyj:n osakkeen arvoon ja hintaan. Hovioikeus katsoikin, että varapuheenjohtaja on tahallaan menettelemällä ja sisäpiirintietoa hyödyntämällä hankkinut edustamilleen yhtiöille taloudellista hyötyä reilut 140 000 euroa. Rikoksella oli tavoiteltu erityisen suurta hyötyä ja se oli kokonaisuutena arvostellen törkeä. Korkein oikeus on myöntänyt osittaisen valitusluvan ja on päättänyt ottaa kantaa siihen, voitiinko Thominvest Oy tuomita yhteisösakkoon Thomproperties Oy:n, Oy Thombrokers Ab:n ja silloisen Thominvest Oy:n toiminnassa tehdystä rikoksesta. 11 R 07/1443, Helsingin hovioikeuden tuomio 31.12.2008 Helsingin hovioikeus piti käräjäoikeuden 19.2.2007 antaman tuomion voimassa. Kiinteistöneuvos Jorma Nieminen tuomittiin viiden kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Lisäksi hänet tuomittiin yhteensä lähes 63 000 euron sakkoihin. 145 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Tuomio koskee paikannusyhtiö Benefonin osakkeilla marraskuussa 2003 tehtyjä kauppoja. Tapahtumat ulottuivat kesään 2003, jolloin Nieminen oli Benefonin sisäpiirirekisterissä. Tämän lisäksi hän oli kesällä allekirjoittanut kaupankäyntikiellon, koska hän osallistui neuvotteluihin, joissa Benefon yritettiin pelastaa konkurssilta. Talouskriisissä ollut Benefon pääsi yrityssaneeraukseen, millä yhtiö käytännössä vältti konkurssin. Nieminen myi omistamansa ja hallinnoimansa Kiinteistö Oy Langattoman omistamia Benefonin osakkeita yli 1 260 000 kappaletta saman vuoden marraskuussa. Hän teki kauppansa vain muutamia päiviä ennen kuin Benefon kertoi osavuosituloksessaan, että yhtiön rahat olivat käytännössä loppuneet. Ilmoitus pudotti yhtiön osakekurssia yhdessä päivässä 18 prosenttia. Tapauksessa katsottiin, ettei kyseessä ollut törkeä teko. Tekoon ei katsottu sisältyneen suunnitelmallisuutta, vaan se oli pikemminkin tehty otollisissa olosuhteissa. Tavoiteltu ja saatu suuri hyöty huomioon ottaen teko oli kokonaisuutena arvioiden niin vakava, ettei sakkorangaistus voinut oikeuden mukaan tulla kysymykseen. Koska oikeus tuomitsi Niemisen ja hänen vaimonsa kokonaan (50/50 %) omistaman Kiinteistö Oy Langattoman maksamaan valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä reilut 182 000 euroa, ei yhtiötä tuomittu maksamaan yhteisösakkoa. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa asialle. 12 R 11/482, Helsingin hovioikeuden tuomio törkeästä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä 20.1.2012 Helsingin hovioikeus tuomitsi viisi LSO Osuuskunnan (LSO) johtohenkilöä sisäpiiritiedon väärinkäytöstä sakkoon. Yhtiön toimitusjohtajan syytteet hylättiin. LSO tuomittiin lisäksi yhteisösakkoon 50 000 euron arvosta, sekä menettämään valtiolle rikoksen tuomana hyötynä 107 865 euroa. LSO:n hallitus osti HK Ruokatalo Group Oyj:n (HK) osakkeita ajalla 9.8. – 22.8.2006 kaikkiaan 317 250 kappaletta. HK oli vuonna 146 4 Sisäpiirisääntely 2006 osallistunut ruotsalaisen I yhtiön (I) liiketoiminnan kauppaa koskevaan tarjouskilpailuun. Tieto neuvotteluista ja HK:n pääsystä tarjouskilpailun ja neuvottelujen toiselle kierrokselle ei ollut yleisesti tiedossa. Liiketoimintakaupan toteutuessa HK:n liikevaihto nousi 800 miljoonan suuruusluokasta noin kahden miljardin euron suuruusluokkaan ja yhtiö oli samalla päässyt uudelle merkittävälle markkinaalueelle. LSO:n hallituksen jäsenet olivat saaneet tietää H:n hallituksen kokouksessa yhtiön pääsystä tarjouskilpailun ja neuvottelujen toiselle kierrokselle. Hallitus päätti HK:n osakkeiden ostamisesta myöhemmin pidetyssä LSO:n kokouksessa. Käräjäoikeus katsoi, viitaten ratkaisuun KKO 2006:110, että LSO:n hallituksen jäsenillä oli sisäpiirintietoa, kun he tekivät HK:n osakkeiden hankinnasta päätöksen. Tämä tieto oli se, että HK on päässyt toiselle kierrokselle. Käräjäoikeuden mukaan tieto oli myös olennainen muun muassa sen takia, että tiedon tullessa pörssitiedotteella markkinoille HK:n osake oli vuorokaudessa noussut 2,76 %. G sai osakkeiden ostosta hyötyä itselleen siten kuin sisäpiirinrikoksen tunnusmerkistö edellyttää. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden 20.12.2010 antamaa tuomiota. Hovioikeus viittasi myös tapaukseen KKO 2006:110 ja totesi, että erityisen merkittävissä yritysjärjestelyissä verraten alustavana tai hyvin epävarmana pidettävä tietokin voi täyttää sisäpiirintiedon edellytykset jo siinä vaiheessa, kun osapuolet eivät ole vielä keskustelleet ehdoista tai hinnasta. Tapauksessa kyseessä oleva kauppa oli ollut HK:lle hyvin merkittävä. Lisäksi tietoa HK:n pääsystä toiselle kierrokselle oli pidettävä luonteeltaan sellaisena, että se oli ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan HK:n osakkeen arvoon. Hovioikeus katsoi, että arvopaperien kaupassa voidaan lähtökohtaisesti lähes aina katsoa olevan kyse hyötymistarkoituksesta. Tuottamusarvioinnista Hovioikeus lausui, että vastaajilla oli ollut perustellusti aihetta epäillä, että heillä osakkeiden hankinnasta päättäessään ollut tieto saattoi olla laissa tarkoitettua sisäpiirintietoa. Lisäksi Hovioikeus painotti vastaajien asemaa ja kokemusta. Tuomio on lainvoimainen. 147 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 13 R 11/2708 Helsingin hovioikeuden tuomio törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 15.4.2013 Helsingin hovioikeus muutti Helsingin käräjäoikeuden tuomiota ja vapautti lakimiehenä toimineen Saara Malmin, tämän aviomiehen Thomas Malmin ja Magnus Sverker Sirénin törkeää sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevista syytteistä. Tapauksessa sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että oikeudellisena neuvonantajana toimineella Saara Malmilla oli loppukesällä 2005 ollut valmisteilla olevasta Pohjolan osakkeiden kaupasta ja tulevasta julkisesta ostotarjouksesta sellaista tietoa, jota oli pidettävä sisäpiirintietona. Sirén oli sveitsiläisen pankin välityksellä 2.9.-8.9.2005 ostanut Pohjolan osto-optioita yhteensä 96 750 eurolla. Osa optioista oli erääntynyt jo 16.9.2005. OKO oli 12.9.2005 pörssitiedotteella ilmoittanut ostaneensa enemmistön Pohjolan osakkaista ja tulevansa tekemään julkisen ostotarjouksen lopuista Pohjolan osakkeista. Sirén oli myynyt ostamansa optiot 15.-20.9.2005 yhteensä 485 000 eurolla. Thomas Malm oli 26.9.2005 avannut tilin Sirénin käyttämässä sveitsiläisessä pankissa, ja Sirén oli 4.10.2005 tallettanut tuolle tilille puolet optiokaupoilla saaduista voitoista eli 185 468 euroa. Saara Malm oli toiminut 18.8.2005 neuvonantajana OKO:n, Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Suomen ja Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen välillä käydyissä neuvotteluissa, jotka koskivat Pohjolan osakkeiden mahdollista kauppaa. Hän oli elokuussa 2005 osallistunut kollegansa Lapin puolesta kahteen alustavaan kokoukseen, jotka koskivat suunniteltua osakkeiden kauppaa. Saara Malm kiisti saaneensa tiedon päivämäärästä, jolloin kauppa oli tarkoitus toteuttaa. Todistaja Lapin mukaan Saara Malm tiesi, että osakekauppa tultaisiin toteuttamaan lomakauden jälkeen. Hovioikeus katsoi, että Saara Malmilla oli ollut tietoa suunnitteilla olevan osakekaupan asianosaisista ja ainakin karkea käsitys kaupan muodosta ja sen aikataulusta. Se, että neuvottelut olivat olleet alustavia ja että Saara Malmilla ei ollut tarkkaa tietoa osakekaupan 148 4 Sisäpiirisääntely ajankohdasta tai hinnasta, ei tarkoittanut sitä, että tieto ei olisi ollut merkittävää ottaen huomioon keskustelut, joita Saara Malm oli käynyt osakkeiden kaupan alustavasta ajankohdasta. Hovioikeus katsoi, että Saara Malmilla oli ollut osakekauppaa ja ostotarjousta koskevaa tietoa, jota oli pidettävä arvopaperimarkkinalain 5 luvun 1 § 1 momentin mukaisena sisäpiirintietona. Käräjäoikeus oli katsonut, että koska kyseessä oli aviopari, ei syyttäjältä voitu edellyttää yksityiskohtaista näyttöä siitä, miten ja minä ajankohtana sisäpiirintieto oli ilmaistu. Käräjäoikeuden mukaan se, että Sirén ja Thomas Malm olivat yrittäneet esitutkinnassa pitää salassa välisensä yhteydenpidon, joka oli tapahtunut muun muassa erikseen hankittuja pre paid –liittymiä käyttämällä, osoitti, että Sirén oli saanut sisäpiirintiedon Thomas Malmilta. Thomas Malm taas ei käräjäoikeuden mukaan ollut voinut saada sisäpiirintietoa muulta taholta kuin Saara Malmilta. Hovioikeus kuitenkin katsoi jääneen näyttämättä, että Saara Malm oli ilmaissut sisäpiirintietoa Thomas Malmille. Koska Thomas Malm oli toiminut osakemarkkinoilla, ei ollut hovioikeuden mukaan poissuljettua, että hän oli voinut saada toimintaansa vaikuttavan tiedon muulta taholta kuin Saara Malmilta. Näin ollen hovioikeus hylkäsi sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevan syytteen Saara Malmin osalta. Thomas Malm oli syyttäjän mukaan kertonut Sirénille Pohjolan omistussuhteiden muutoksista, ja Sirén oli syytteen mukaan käyttänyt tuota tietoa hyväkseen optiokaupoissa. Hovioikeus tulkitsi syytettä syytettyjen eduksi siten, että syytteessä tarkoitettiin nimenomaan Saara Malmilta eikä jostain muusta lähteestä saatua sisäpiirintietoa. Koska Saara Malmin ei ollut näytetty ilmaisseen sisäpiirintietoa, hovioikeus hylkäsi syytteet myös Thomas Malmin ja Sirénin osalta. Tuomio on lainvoimainen. 149 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas 14 KKO:2006:110, Korkeimman oikeuden tuomio törkeän sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 29.12.2006 Jouko K. Leskinen osti keväällä 1999 vakuutusyhtiö Pohjola-Yhtymä Vakuutus Oyj:n (Pohjola) osakkeita tyttärensä nimiin ja perheyritykselleen yli 50 000 eurolla. Samaan aikaan Leskinen oli Helsingissä Vakuutusyhtiö Sampo Oyj:n (Sampo) toimitusjohtajana ja Sampokonsernin pääjohtajana ollut laatimassa yhtiön tulevaisuuden strategioita, joihin oli olennaisena osana liittynyt Sammon tavoite saada määräysvalta Pohjolassa. Hovioikeus katsoi, että Leskisellä ollut tieto Sammon tavoitteista oli sinänsä ollut luonteeltaan sisäpiirintietoa. Voidakseen olla laissa tarkoitettua sisäpiirintietoa osakkeisiin liittyvän tiedon tulee kuitenkin olla julkaisematonta. Sampo oli antanut neuvottelutarjousta koskeneen pörssitiedotteen ja asiaa oli toistuvasti käsitelty tiedotusvälineissä. Leskisen tieto Sammon tavoitteista oli siten ollut julkista ja markkinoilla saatavissa osakkeiden hankintahetkellä, joten hovioikeus katsoi, ettei Leskinen ollut käyttänyt hyväkseen laissa tarkoitettua sisäpiirintietoa. Hovioikeus hylkäsi sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevan syytteen. Korkeimman oikeuden mukaan Leskisellä oli sisäpiirintietoa, vaikka Sampo antoi pörssitiedotteen neuvotteluistaan ja asiaa sivuttiin Kalevan toimitusjohtajan lehtihaastattelussa. Korkein oikeus totesi, ettei pörssitiedotteella ole julkistettu merkittävää osaa Leskisellä olleesta tiedosta. Myös lehtihaastattelussa julkistettu tieto oli olennaisesti niukempaa kuin Leskisellä itsellään ollut tieto. Korkeimman oikeuden mukaan Leskinen toimi törkeän huolimattomasti mutta ei tahallisesti. Leskinen ei ollut Pohjolan osakkeet hankkiessaan kiinnittänyt huomiota siihen, oliko näihin konsernin sisäisiin suunnitelmiin ja toimenpiteisiin liittynyt salassa pidettävä tieto ollut laissa tarkoitettua sisäpiirintietoa. Leskisellä oli yksityisiin osakekauppoihin ryhtyessään ollut erityinen velvollisuus huolellisesti varmistua siitä, ettei hän menettelyllään syyllistynyt sisäpiirintiedon väärinkäyttöön. Leskinen rikkoi siten tätä huolellisuusvelvollisuutta ja 150 4 Sisäpiirisääntely näin menetellessään toimi törkeän huolimattomasti. Korkein oikeus tuomitsi Leskisen sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 30 päiväsakkoon. 15 TJ Group, sisäpiirintiedon väärinkäyttö, tiedottamisrikos KKO 2009:1 Keskeiset seikat hovioikeudessa Hovioikeuden tuomion mukaan Jyrki Salminen ja Tuomo Tilman olivat, Salminen TJ Groupin toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä ja Tilman yhtiön hallituksen puheenjohtajana, täyttäessään arvopa perimarkkinalain mukaista tiedonantovelvollisuutta tahallaan antaneet pörssitiedotteessa ja listalleottoesitteessä ja osavuosikatsauksessa TJ Groupin tuloksesta ja tulevaisuudennäkymistä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja, jotka olivat olleet omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Hovioikeuden perustelujen mukaan välitilinpäätöksessä 31.12.1999 konsernin tulosta oli parannettu perusteettomasti yhteensä 609 600 euron määräisillä virheellisillä kirjauksilla. Tuloksen parantamiseksi olisi ollut tehtävissä vain yhteensä 110 000 euron määräiset kirjaukset ja välitilinpäätöksen olisikin tullut osoittaa tappiota yli 400 000 euroa. Hovioikeus katsoi Salmisen ja Tilmanin syyllistyneen arvopaperimarkkinoita koskevaan tiedottamisrikokseen 28.3.2000. TJ Groupin tuolloin julkistamassa pörssitiedotteessa oli annettu yhtiön osakkeeseen liittyviä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja, joilla oli ollut olennainen vaikutus osakkeiden arvoon. Pörssitiedotteen pääasiallisena viestinä oli ollut, että TJ Group oli ostanut Saksasta kannattavan yrityksen, jonka avulla yhtiö pääsisi laajentumaan Eurooppaan. Salmisen ja Tilmanin tiedossa kuitenkin oli, että yritys ja konsernin tuloskehitys olivat raskaasti tappiollisia. Tiedotteessa oli siten kerrottu totuudenvastaisesti, että ostetun yrityksen liiketulos olisi ennakoitavissa positiiviseksi. Lisäksi tieto TJ Groupin nopeasta laajentumisesta koko Euroopan alueella oli harhaanjohtavaa. Hovioikeus katsoi Salmisen ja Tilmanin syyllistyneen arvopaperimarkkinoita koskevaan tiedottamisrikokseen 20.3.–26.4.2000, koska 151 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Salminen ja Tilman olivat viimeistään 20.3.2000 tulleet tietoisiksi siitä, etteivät TJ Groupin aiemmin esittämät positiiviset tulosennusteet olleet enää perusteltuja. Salminen ja Tilman olivat tahallaan antaneet pörssitiedotteessa 26.4.2000 yhtiön huhti–kesäkuun 2000 tuloksen voitollisuudesta totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja, joilla oli ollut olennainen vaikutus TJ Groupin osakkeiden arvoon. Lisäksi he olivat jättäneet antamatta tulosvaroituksen ilman aiheetonta viivytystä eli heti 20.3.2000 jälkeen. Hovioikeus katsoi Salmisen ja Tilmanin syyllistyneen törkeään sisäpiirintiedon väärinkäyttöön 2.–21.2.2000. Salminen ja Tilman olivat myyneet omistamistaan TJ Groupin osakkeista yhtiön 7.–11.2.2000 toteuttaman osakeannin ja -myynnin yhteydessä kumpikin 3 534 750 osaketta ja he olivat toimineet yhtiön edustajina yhtiön hallituksen laskiessa liikkeeseen uusia osakkeita. Hovioikeuden mukaan Salminen ja Tilman olivat tienneet, että yhtiön tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja tulevaisuudennäkymistä listalleottoesitteessä kerrotut tiedot olivat totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia, ja he olivat osakkeita luovuttaessaan käyttäneet hyväkseen tätä sisäpiirintietoa. Hovioikeus katsoi, että Salminen ja Tilman olivat viimeksi mainitulla rikoksellaan tavoitelleet erittäin suurta taloudellista hyötyä ja he olivat rikoksen tekemisessä käyttäneet hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa. Edelleen Salminen ja Tilman olivat toimineet erityisen suunnitelmallisesti välitilinpäätöksen tuloksen muokkaamisessa positiiviseksi, jolla oli heidän tietensä ollut erityinen merkitys TJ Groupin osakkeen arvolle ja heidän tavoitteensa toteutumiselle. Teko oli vakavasti loukannut luottamusta arvopaperimarkkinoita kohtaan. Hovioikeus katsoi, että tekoa oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Hovioikeus katsoi oikeushenkilön rangaistusvastuun osalta, että edellytykset yhteisösakon tuomitsemiselle olivat olemassa eikä yhteisösakon tuomitsemista ollut pidettävä yhtiön kannalta kohtuuttomana. 152 4 Sisäpiirisääntely Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavina olevat kysymykset Korkeimmassa oikeudessa on kysymys rangaistusten määräämisestä Salmiselle ja Tilmanille, TJ Groupille tuomitun yhteisösakon mittaamisesta sekä menettämisseuraamuksista. Rangaistusten määrääminen Törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä voidaan tuomita vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Ankarin yhteinen rangaistus Salmisen ja Tilmanin syyksi luetuista rikoksista olisi hovioikeuden mainitsemat seitsemän vuotta vankeutta. Korkein oikeus katsoi, etteivät uudistetut rangaistuksen mittaamista koskevat säännökset johtaneet lievempään lopputulokseen, joten tapaukseen sovellettiin rikosten tekohetkellä voimassa olleita säännöksiä. Rangaistus on siten mitattava niin, että se, ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat rangaistusta koventavat ja lieventävät perus- teet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys, on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Korkein oikeus totesi, että voimassa olevien arvopaperimarkkinarikoksia koskevien rangaistussäännösten osalta ei ole syntynyt yhtenäistä rangaistuskäytäntöä, joka voitaisiin ottaa tässä tapauksessa huomioon rangaistusta mitattaessa. Rikosten vahingollisuus ja vaarallisuus sekä syyllisyyden arviointi Salmisen ja Tilmanin syyksi on luettu neljä rikosta. Rangaistuksen määräämisen kannalta keskeisessä asemassa ovat tiedottamisrikos ajalla 26.1.–2.2.2000 ja törkeä sisäpiirintiedon väärinkäyttö ajalla 2.–21.2.2000. 153 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Hovioikeuden syyksilukemat menettelyt, rikosten rangaistusasteikot ja yhteisen rangaistuksen mittaamista koskevat säännökset huomioon ottaen yhteisen vankeusrangaistuksen määräämisen lähtökohdaksi otettiin Salmisen ja Tilmanin syyksi luettu törkeä sisäpiirintiedon väärinkäyttö, josta olisi tuomittava ankarin rangaistus. Tämän menettelyn katsottiin täyttävän sellaisenaan arvopaperimarkkinoita koskevan tiedottamisrikoksen tunnusmerkistö. Vaikka rikoksentekopäätöksen ja toiminnan tavoitteen kannalta teot muodostivatkin kokonaisuuden, ei rikosten tällainen liittyminen toisiinsa merkinnyt sitä, että yhteydellä olisi ollut erityinen rangaistusta alentava vaikutus. Korkein oikeus katsoi, että arvopaperimarkkinarikosten vahingollisuus ja vaarallisuus perustuu olennaisesti siihen, että ne vaarantavat luottamusta arvopaperimarkkinoihin. Tässä tapauksessa markkinoille annettiin tietoa osakeannin ja -myynnin yhteydessä listalleottoesitteessä, jonka merkitys sijoittajien tietolähteenä oli korostunut. Esitetyn selvityksen perusteella voitiin päätellä, että TJ Groupin kurssi määräytyi keskeisesti tulevaisuudennäkymien ja tuotto-odotusten perusteella, jolloin yhtiön tuloksesta ja tulevaisuudennäkymistä annetut tiedot ovat olleet olennaisia tekijöitä sekä koko osakeannin ja -myynnin toteutumisessa ja onnistumisessa että osakkeen hintatason muodostumisessa. Salminen ja Tilman olivat myös myyneet osakkeita hyödyntäen tässä osakkeiden luovutuksessa itse tuotettua virheellistä tietoa. Markkinoille annetuilla totuudenvastaisilla tulostiedoilla ja harhaanjohtavilla tulevaisuudennäkymillä katsottiin näissä olosuhteissa horjutetun olennaisesti yhtiön osakkeen hinnan- muodostuksen perusteita ja sijoittajien oikeutta luotettaviin tietoihin sekä merkittävästi vaarannettu luottamusta arvopaperimarkkinoihin. Rangaistusta ankaroittavana seikkana oli tehtyjen rikosten erityinen suunnitelmallisuus. Salminen ja Tilman olivat osakeantiin ja -myyntiin liittyen erityisen harkitusti ja suunnitelmallisesti vaikuttaneet tappiolliseksi muodostuvan välitilinpäätöksen esittämiseen voitollisena. Sitten osakeannissa ja -myynnissä Salminen ja Tilman ovat, hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä, käyttäneet hyväksi 154 4 Sisäpiirisääntely sisäpiirintietona sitä, että markkinoille annettu tieto on tällä tavoin poikennut heillä itsellään olleesta oikeasta tiedosta. Salmisen ja Tilmanin rikoksista ilmenevää syyllisyyttä korosti myös heidän erityisen vastuullinen asemansa TJ Groupin ylimpinä sekä muodollisen että tosiasiallisen määräysvallan käyttäjinä. Rangaistusta ankaroittavana seikkana oli myös rikoksella tavoitellun ja saadun hyödyn erittäin suuri määrä. Salminen ja Tilman myivät kumpikin 3 534 750 yhtiön osaketta ja saivat myyntihintana kumpikin 62 211 600 euroa. TJ Group puolestaan laski liikkeelle 2 880 000 uutta osaketta ja keräsi annilla varoja 50 543 680 euroa. Osakeannin ja -myynnin painopiste on siten selvästi ollut osakkeiden myynnissä. Osakkeen merkintähinta oli Salmisen ja Tilmanin henkilökohtaisen hyödyn kannalta erityisen tärkeä. Hovioikeus päätyi, ottaen hyödyn arvioinnissa huomioon myös alan kurssikehityksen vaikutuksen hintaan, siihen, että Salminen ja Tilman ovat kumpikin saaneet rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä 7 796 250 euroa. Salminen ja Tilman eivät voineet etukäteen tietää, kuinka suuri hintavaikutus annetuilla totuudenvastaisilla ja harhaanjohtavilla tiedoilla tulisi olemaan, eivätkä myöskään rikostensa tuottaman taloudellisen hyödyn tarkkaa määrää. Ottaen kuitenkin huomioon osakeantia ja -myyntiä edeltävä nouseva kurssikehitys ja Salmisen ja Tilmanin myytäviksi tarjoamien ja myymien osakkeiden lukumäärä heidän katsottiin merkinnän alkaessa täytyneen ymmärtää, että totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen tuottama lisähinta ja siten rikoksen tuottama hyöty on erittäin huomattava, jopa useita miljoonia euroja. Tämän katsottiin osoittavan erityisen suurta syyllisyyttä. Rangaistusta lieventävät seikat Rangaistusta lieventävänä kohtuullistamisperusteena voidaan ottaa huomioon rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika. Vaikka tapauksessa sovellettavaan lakiin ei tosin vastaavaa säännöstä sisältynyt, oikeuskäytännössä on kuitenkin katsottu, että asian käsittelyyn kulunut epätavallisen pitkä aika voidaan ottaa huomioon 155 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas rangaistusta lieventävänä tekijänä. Korkein oikeus on aiemmin katsonut, että oikeudenkäynnin keston kohtuullisuutta on arvioitava siitä ajankohdasta lähtien, jolloin vastaajaan on ensimmäisen kerran kohdistettu rikosoikeudellisia toimenpiteitä. Ensimmäiset rikosoikeudelliset toimenpiteet Salmiseen ja Tilmaniin on kohdistettu 5.10.2004. Oikeudenkäynnin ei tapauksessa katsottu viivästyneen siten, että oikeudenkäynnin kesto olisi otettava rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon. Rangaistuksen oikeudenmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös tekijälle rikoksesta johtunut tai hänelle tuomiosta aiheutuva muu seuraus, joka yhdessä rikoksen johdosta määrättävän rangaistuksen kanssa johtaisi kohtuuttomaan tulokseen. Rikoksesta johtuneet tai tuomiosta aiheutuvat säännönmukaiset tai ennakoitavissa olevat haitalliset seuraukset eivät oikeuta rangaistuksen lieventämiseen. Korkein oikeus katsoi, etteivät rikosten tuottaman hyödyn menettäminen, Salmiselle ja Tilmanille tekojen johdosta mahdollisesti syntyvä korvausvastuu taikka teoista heille ja TJ Groupille välittömästi tai välillisesti syntyneet liiketoimintaan liittyvät haitalliset seuraukset ole sellaisia, että rangaistuksia tulisi niiden johdosta lieventää. Yhteenveto ja johtopäätökset Korkein oikeus katsoi, että rangaistus on asiassa mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa edellä kerrottuihin seikkoihin. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota eräitä muita rikoksia, kuten törkeää petosta ja törkeää veropetosta, koskevaan rangaistuskäytäntöön. Toisin kuin petoksen ja veropetoksen kohdalla sisäpiirintiedon väärinkäytöllä tavoitellun ja sen tuottaman hyödyn määritteleminen perustuu usein sellaisiin arvionvaraisiin seikkoihin, joihin vaikuttavia satunnaisia tekijöitä ei voida etukäteen tuntea ja joiden vaikutusta ei voida jälkikäteen tarkasti tietää. Lisäksi on jo lähtökohtaisesti otettava huomioon, että arvopaperimarkkinarikosten kohdalla toimintaympäristöstä johtuen yksittäisissä kaupoissa kauppahinnat ja siten hyöty voivat kohota erittäin huomattaviksi. 156 4 Sisäpiirisääntely Kun edellä kerrottuja seikkoja arvioitiin kokonaisuutena, asiassa korostui osakemyyntiin tähdänneen toiminnan erityinen suunnitelmallisuus. Tätä moitittavuutta korosti Salmisen ja Tilmanin asema TJ Groupin ylimpinä päätösvallan käyttäjinä. Salmisen ja Tilmanin teot osoittivat erityisen suurta syyllisyyttä. Lisäksi teoilla tavoiteltu ja saatu taloudellinen hyöty oli erittäin suuri. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus hovioikeuden Salmiselle ja Tilmanille syyksilukemista törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä ja kolmesta arvopaperimarkkinoita koskevasta tiedottamisrikoksesta katsottiin olevan kummallekin 2 vuotta 4 kuukautta vankeutta. Menettämisseuraamukset Rikoksen tekohetkellä voimassa olleen lain mukaan rikoksen joko tekijälleen tai sille, jonka puolesta tahi hyväksi hän on toiminut, tuottama taloudellinen hyöty on oikeuden vapaan harkintansa mukaan arvioitava ja tuomittava menetetyksi, katsomatta siihen, onko syytettä sitä vastaan nostettu, jonka puolesta rikoksentekijä on toiminut. Voimassa olevan lain mukaan rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi. Menettämiseen tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty. Hyötyä ei tuomita menetetyksi siltä osin kuin se on palautettu tai tuomittu taikka tuomitaan suoritettavaksi loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena. Jos korvaus- tai edunpalautusvaatimusta ei ole esitetty tai se on vielä ratkaisematta silloin, kun menettämisvaatimuksesta annetaan ratkaisu, menettämisseuraamus on tuomittava. Voimassa olevan lain mukaan menettämisseuraamus saadaan jättää tuomitsematta, jos sen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema sekä muut olosuhteet. Menetetyksi voidaan tuomita myös osa hyödystä. Rikoksen tuottaman hyödyn menettämiseen sovellettiin voimassa olevaa lakia, koska voimassa oleva laki mahdollisti menettämisseuraamuksen kohtuullistamisen, ja se saattoi näin ollen johtaa lievempään lopputulokseen. 157 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas Vaatimus rikoksen tuottaman hyödyn menettämisestä perustui siihen, että osakkeen anti- ja myyntihinta oli tiedottamisrikoksen johdosta noussut oikeaan tietoon perustuvaa hintaa korkeammaksi ja että Salminen ja Tilman omasta ja TJ Groupin puolesta ovat osakeannissa ja -myynnissä käyttäneet hyväksi sisäpiirintietoaan hintaan vaikuttavista oikeista tiedoista. Tämän vuoksi osa Salmisen ja Tilmanin myynnillä saamista tuloista samoin kuin TJ Groupin annilla keräämistä varoista oli ollut rikoksen tuottamaa hyötyä. Korkein oikeus on lukuisissa ratkaisuissaan katsonut, ettei rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä voitu tuomita menetetyksi siltä osin kuin rikoksen johdosta vahinkoa kärsineellä on ollut oikeus saada rikoksentekijältä vahingonkorvausta tai edunpalautusta. Näissä tapa- uksissa hyöty ja sitä vastaava vahingonkorvaus- tai palautusvaatimus ovat kuitenkin olleet siten toisiinsa sidottuja, että on ollut nähtävissä rikoksen tuottamaa hyötyä välittömästi vastaava vahinko tai palautettava etu. Kysymys on ollut rikoksen tuottaman edun palauttamisesta menetyksen kärsineelle. Julkisessa kaupankäynnissä arvopaperimarkkinoilla rikoksella saadun hyödyn ja rikoksella aiheutetun vahingon välillä ei lähtökohtaisesti ole kovinkaan kiinteää yhteyttä. Jos joku hankkii tällaisella kaupalla hyötyä sisäpiirintietoa väärinkäyttämällä, ei voida sanoa, että tietty ostaja tai myyjä kärsii vastaavan vahingon. Korkeimman oikeuden mukaan nyt käsillä olevissa olosuhteissa rikoksen tuottama hyöty ja mahdollinen oikeus rikoksesta aiheutuneen vahingon korvaukseen eivät kytkeytyneet toisiinsa tavalla, jota oikeuskäytännössä on pidetty esteenä rikoksen tuottamaa hyötyä koskevan menettämisseuraamuksen tuomitsemiselle. Se seikka, että Salmista, Tilmania ja TJ Groupia vastaan oli käräjäoikeudessa vireillä ainakin osittain kysymyksessä olevista rikoksista johtuvia vahingonkorvausvaatimuksia, ei siten estänyt hyödyn tuomitsemista menetetyksi. 158 4 Sisäpiirisääntely Hyödyn määrä Hovioikeus oli rikoksen tuottaman hyödyn arvioinnissa asettanut lähtökohdaksi, että osakkeiden vahvistetusta myyntihinnasta vähennetään se määrä, jonka osakkeiden ostajat todennäköisesti olisivat osakkeista merkintähetkellä maksaneet, mikäli heillä olisi tuolloin ollut käytettävissään samat tiedot yhtiön tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja tulevaisuudennäkymistä kuin yhtiön johdolla. Yleisen markkinatilanteen vaikutus osakkeen kurssiin tulee myös ottaa huomioon. Hovioikeuden mukaan osakkeen hinnan muutoksesta noin 20 prosenttia oli seurausta pörssitiedotteessa ja listalleottoesitteessä annetuista, totuudenvastaisista ja harhaanjohtavista tiedoista. Näin ollen rikoksen tuottaman hyödyn katsottiin olevan 2,20 euroa myytyä osaketta kohden. Korkein oikeus totesi, ettei voitu osoittaa yhtä kaikkiin tapauksiin soveltuvaa tapaa arvioida sitä, miten sisäpiirintieto vaikuttaa arvopaperin kurssiin. Silloin kun markkinoille tulee samanaikaisesti tai pidemmällä ajanjaksolla runsaasti muutakin arvopaperin kurssiin vaikuttavaa tietoa, yksittäisen tiedon vaikutusta on hyvin vaikea arvioida. Tässä tapauksessa totuudenvastaiset ja harhaanjohtavat tiedot oli annettu tilanteessa, jossa kyseinen ala oli ollut markkinoilla erityisen huomion kohteena ja alan osakkeiden kurssit olivat nousseet ilman, että olisi osoitettavissa yksittäisiä kurssiin vaikuttavia seikkoja. Myös TJ Groupin osakkeen kurssi oli nyt kysymyksessä olevista tiedoista riippumatta noussut merkittävästi. Tällaisessa markkinatilanteessa sitä, kuinka paljon Salmisen ja Tilmanin antamat totuudenvastaiset ja harhaanjohtavat tiedot ovat vaikuttaneet kurssiin, on erityisen vaikea osoittaa. Kun yhtiön osakkeen korkein kurssi, vahvistettu myyntihinta ja kurssi virheellisen tiedon pääasiassa korjanneen tulosvaroituksen jälkeen olivat tiedossa, voitiin näitä tietoja kuitenkin perustellusti käyttää arvioinnissa apuna. Hovioikeuden arvion mukaan Salmisen ja Tilmanin käyttämä sisäpiirintieto oli merkityksellisin osin markkinoiden käytettävissä 26.4.2000. Kun kurssi oli myyntihinnan vahvistamisen jälkeen laskenut, arviossa voitiin käyttää apuna vah159 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas vistetun myyntihinnan ja 26.4.2000 muodostuneen kurssin erotusta. Erityisesti vastaavien samalla alalla toimivien yritysten kurssikehitys tuli myös ottaa huomioon. Se, että myyntihinta vahvistettiin jo selvästi alle korkeimman merkintähinnan, ei sulkenut pois sitä, että hovioikeuden vertailuhintana käyttämään myyntihintaan vieläkin sisältyi totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen aiheuttamaa hintavaikutusta. Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, ettei rikoksen tuottaman hyödyn määrää ole aihetta arvioida toisin kuin hovioikeus, eli hyödyn katsottiin olevan 2,20 euroa myytyä osaketta kohden. Salminen ja Tilman määrättiin kumpikin menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 7 796 250 euroa. Kumpikin oli saanut myyntihintana 62 211 600 euroa. Menettämisseuraamusten kohtuullistaminen Korkeimman oikeuden mukaan tapauksessa ei katsottu olevan perusteita kohtuullistaa menettämisseuraamusta, kun otettiin huomioon rikoksen laatu, vastaajien taloudellinen asema ja muut olosuhteet. TJ Groupiin kohdistettu hyödyn menettämistä koskeva vaatimus TJ Group oli osakeannilla saanut uutta pääomaa 50 543 680 euroa. Tästä rahamäärästä oli edellä kerrotuilla perusteilla arvioituna yhteensä 6 336 000 euroa rikoksella saatua hyötyä. Myöskään yhtiön näin saamaa hyötyä ei vastaa sellainen oikeus korvaukseen, jonka johdosta hyötyä ei voitaisi tuomita valtiolle menetetyksi. Korkein oikeus katsoi, että jos yhtiö nyt määrättäisiin luopumaan vuonna 2000 saamaansa ylimääräistä pääomaa vastaavasta rahamäärästä ja se tuomittaisiin rikoksen tuottamana hyötynä valtiolle menetetyksi, seuraamus ei kohdistuisi pelkästään Salmiseen ja Tilmaniin, vaan se vaikuttaisi välittömästi yhtiön nykyisiin toimintaedellytyksiin ja siten välillisesti kaikkien osakkeenomistajien varallisuuteen. Tällainen seuraus olisi omistusosuuden suuruudesta riippumatta 160 4 Sisäpiirisääntely erityisen kohtuuton niitä yhtiön osakkeenomistajia kohtaan, jotka ovat Salmisen ja Tilmanin rikoksen johdosta jo maksaneet osakkeistaan perusteettoman korkean hinnan. Hovioikeus oli ottaen erityisesti huomioon yhtiön nykyisen heikon taloudellisen aseman katsonut, että menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen sekä yhtiön että sen osakkeenomistajien kannalta. Korkein oikeus päätyi siihen, että asiassa on perusteet menettämisseuraamuksen kohtuullistamiseen TJ Groupin osalta siten, että menettämisseuraamus jätetään tuomitsematta. Yhteisösakko Korkeimmassa oikeudessa oli oikeushenkilön rangaistusvastuun osalta kysymys vain yhteisösakon mittaamisesta. Rikosten tekoaikana voimassa olleen lain mukaan alin yhteisösakon rahamäärä on 5 000 ja ylin 5 000 000 markkaa. Rahamäärää koskeva säännös on myöhemmin muutettu siten, että alin yhteisösakon rahamäärä on 850 euroa eli 5 053,87 markkaa ja ylin 850 000 euroa eli 5 053 870,50 markkaa. Korkein oikeus otti tekohetken lain lievemmyyden huomioon yhteisösakon rahamäärää mitatessaan. Yhteisösakon rahamäärä vahvistetaan oikeushenkilön saman laiminlyönnin laadun ja laajuuden tai johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan. Johdon osuuden merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa tehdyn rikoksen laji ja vakavuus sekä tekijän asema oikeushenkilön toimielimissä. TJ Groupin taloudellinen asema oli hovioikeuden tuomiossa todetuin tavoin heikko, mikä tulisi ottaa yhteisösakon rahamäärää alentavana tekijänä huomioon. Salminen ja Tilman olivat kuitenkin käyttäneet yhtiötä hyväksi tahallisen, lajissaan vakavan rikoksen tekemiseen ja yhtiö oli heidän rikokset tehdessään ollut selvästi heidän johtamansa niin heidän yhtiöoikeudellisen asemansa kuin tosiasiallisen vaikutusvaltansakin perusteella. Toisaalta katsottiin, että vaaditun suuruisen yhteisösakon vaikutukset eivät kohdistuneet rikoksesta rangaistukseen tuomittuihin Salmiseen ja Tilmaniin sillä 161 Pörssiyhtiön tiedonanto-opas tavalla, että yhteisösakon tuomitsemista olisi tullut välttää. Myöskään TJ Groupin muihin osakkeenomistajiin nähden yhteisösakolla ei katsottu olevan samaa merkitystä kuin taloudellisesti huomattavasti ankarammalla menettämisseuraamuksella. Korkein oikeus katsoi, että huomioon ottaen Salmisen ja Tilmanin syyksi luettujen rikosten vakavuus ja heidän asemansa yhtiön ylimmässä johdossa kohtuullinen yhteinen yhteisösakko oli 100 000 euroa. 162
© Copyright 2024