Suomalaiset porsastuotantotilat ohittivat Ruotsin ja Norjan, Tanska on omalla kymmenluvullaan Porsastuotos jatkoi ripeää nousua Suomessa ja länsinaapurit jäivät entistä selvemmin taakse. Suomalaistilat vieroittivat viime vuonna keskimäärin 25,1 porsasta, ruotsalaiset 24,1 ja norjalaiset 23,6 porsasta/emakko/vuosi. Tanskalaiset olivat omalla kymmenluvullaan vieroittaen tasan 30,0 porsasta/emakko/vuosi. Suomi oli edelleen niukasti Ruotsia ja Norjaa jäljessä pahnuekoossa, mutta alhaisempi porsaskuolleisuus ja lyhempi imetysaika käänsivät suomalaistilojen tulokset paremmiksi. Tanskalaisten korkea porsastuotos perustuu suureen pahnuekokoon, alhaiseen porsaskuolleisuuteen ja hyvään tiinehtyvyyteen. Porsastuotannon tehokkuusvertailu 2013 Suomi 2012 Suomi Ruotsi Norja Tanska 190 309 24,1 386 114 23,6 604 680 30,0 Avainluvut Tilojen lukumäärä, kpl 247 Keskiemakkoluku, kpl 270 Vier.porsaita / emakko / vuosi 24,5 208 290 25,1 Pahnueita / emakko / vuosi 2,22 2,24 2,21 2,16 2,25 Ensikkopahnueita, % 23,6 Elävänä syntynyt / pahnue 12,8 21,9 13,0 24,4 13,2 38,0 13,1 23,7 15,4 Kuolleena syntynyt / pahnue 1,2 1,2 11,2 1,2 10,9 1,2 11,1 1,7 13,3 33,1 17,9 33,6 15,0 31,0 13,7 Pahnuetulokset Vieroitettu / pahnue 11,0 Vieroitusikä, pv 28,8 Kuollut ennen vieroitusta, % 13,9 28,5 14,1 Kokonaiskuolleisuus, synt.-vier., % 21,4 21,1 24,1 22,4 22,2 Tehottomuuspäiviä / pahnue 21 19 16 21 14 Vieroituksesta tiineytykseen, pv 6,6 5,7 7,9 6,4 7,9 5,9 6,5 83,5 80,0 86,6 Tiinehtyvyytulokset Uusintatiineytyksiä, % 10,5 6,3 10,5 Porsimisprosentti 82,1 82,6 Lähteet: Ruotsi: Svenska Pig; Norja: Norsvin; Tanska: Pig Research Center; Suomi: AgroSoft Tuottavuuden nousu tulee jatkumaan Suomessa noin puolen porsaan vuosivauhdilla. Suomalaiset sikatilat ovat panostaneet enemmän tuotannon kehittämiseen kuin ruotsalaiset ja norjalaiset kollegat ja tuotosero tulee kasvamaan. Haasteena on pysyä Tanskan ja muiden tehokkaimpien maiden kehityksessä mukana. Porsastuotoksen nousu on edelleen nopeinta Tanskassa, mutta myös Suomi on päässyt hyvälle kasvuuralle. Suomalaistilat ovat tehneet paljon työtä sikojen hoidon ja ruokinnan eteen ja työ on kantanut hedelmää. Useimmilla tiloilla genetiikka ei ole tuottavuuden nousun esteenä. Emakoiden vuosituotoksen kehitys Pohjoismaissa, Vieroitettu porsaita / emakko / vuosi 32,0 Lähteet: Suomi: Faba Ruotsi: Svenska Pig Norja: Norsvin Tanska: Pig Reseach Center Suomi: AgroSoft WebStat 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 Suomi Suomessa, Norjassa ja Tanskassa porsaiden kokonaiskuolleisuudet ovat samalla tasolla, mutta Ruotsissa hiukan korkeampi. Syynä on todennäköisesti Ruotsin vapaa porsitus, jossa tekniikka ei ole vielä kehittynyt riittävästi. Tanska Norja Ruotsi 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 18,0 Suomi, AgroSoft Kokonaisporsaskuolleisuus Pohjoismaissa, Kuolleisuus syntymästä vieroitukseen, % 26,0 24,0 22,0 20,0 Lähteet: Suomi: Faba Ruotsi: Svenska Pig; Norja: Norsvin; Tanska: Pig Research Center Suomi: AgroSoft WebStat 18,0 16,0 Suomi Pahnuekoon nousu esimerkiksi 11 porsaasta 13 porsaaseen nostaa vieroitettujen porsaiden määrän 9,4 porsaasta 11,0 porsaaseen. Vuositasolla tuotoksen nousu on 3,7 porsasta/emakko/vuosi. Tämä tuottavuuden nousu alentaa porsaan tuotanto-kustannusta 5 €/porsas. Norja Ruotsi 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Tanska AgroSoft WebStat FI Pahnukoko ja porsaskuolleisuus, Suomi 2013 30 25 Kuollut ennen vieroitusta, % Vaikka pahnuekoko on kasvanut, porsaskuolleisuus ei ole noussut. Kun pahnuekoko nousee, myös tilojen tuotanto-osaaminen kehittyy entistä paremmaksi. 2005 2004 2003 2002 2001 2000 14,0 20 y = 0,2359x + 12,031 R² = 0,0045 15 10 5 0 8 9 10 11 12 Elävänä syntynyt/pahnue 13 14 15 Lihasikatuloksissa keskiarvot lähenevät toisiaan Pohjoismaissa Lihasikalan päiväkasvuun vaikuttavat laskennassa käytetty teurassaanto ja toteutunut teuraspaino. Ruhon lihaprosentti määritetään Pohjoismaissa erilaisilla laskentakaavoilla, joten ruhon lihakkuutta ei pysty vertailemaan maiden kesken. Lihasikaloiden tulokset eivät siis ole täysin vertailukelpoisia Pohjoismaiden välillä, mutta antavat tuntumaa tuotannon tasosta. Viereisessä taulukossa on Ruotsin, Norjan ja Tanskan saatavilla olevat keskiarvotulokset vuodelta 2013. Teurastamot tekevät lihasikatuotannon seurantaa Suomessa ja julkaisevat yrityskohtaisia vertailulukuja. Ruotsissa ja Norjassa sikojenpäiväkasvut eivät parantuneet edelliseen vuoteen verrattuna, Tanskassa oli nousua 11 g/pv. Norjan päiväkasvu, 956 g/pv, on yhä selkeästi parempi kuin muissa vertailun maissa – Ruotsi 912 g/pv ja Tanska 916 g/pv. Norjassa ja Tanskassa rehuhyötysuhde on parantunut viimeisen 4 vuoden aikana 0,03 ry/lisäkasvukilo. Ruotsissa parannus on 0,06 kg/lisäkasvukilo. Lihasikatuotannon tulokset Pohjoismaissa 2013 Ruotsi Norja Tanska 89 197 650 Tuotettu sikoja yhteensä 307 728 194 624 4 410 250 Tuotettu sikoja/tila/vuosi 3 458 988 6 785 Porsaan paino, kg 31,2 31,0 31,7 Teuraspaino, kg 90,4 76,9 82,7 Päiväkasvu, g/d 912 956 916 2,71 2,84 99 86 87 Liha-% 58,3 61 60,2 Kuollut+hylätty, % Lähteet: 1,8 2,0 3,7 Tiloja Ry/elopainokilo Ruokintapäiviä/sika Ruotsi: Svenska Pig; Norja: Norsvin; Tanska: Pig Research Center
© Copyright 2024