1. No category

O
A
NA N
A
T
S
O
IS I
MM
OA
RA
KIN
IT
RU
2011–2012
AT T I T
A
SIKOJEN
RUOKINTAOPAS
SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO
A
MM
OA
RA
A
ST
O
I
IS
IT
RU
O
NA N
KIN
AT T I T
A
TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS
OIKEALLA RUOKINNALLA
S
ianlihantuotanto ja sen kannattavuus eivät enää ole pelkästään suomalaisen
tuottajan omissa käsissä, vaan niihin vaikuttavat yhä enemmän tapahtumat
muualla maailmassa. Sianlihantuotannon lisääntyminen kehittyvissä maissa
ja etanolin valmistus vaikuttavat raaka-aineiden, kuten viljan, kysyntään ja sitä kautta
rehun hintoihin. Niin kauan kun tarjonta ylittää kysynnän, lihanhinta pysyy matalana.
Tuottaja pystyy osaltaan vaikuttamaan tuotantonsa tehokkuuteen. Koska rehut
muodostavat suuren osan sianlihantuotantokustannuksista, kannattaa panostaa laadukkaisiin rehuihin ja käyttää tilalle sopivaa ruokintaohjelmaa. Tämä ruokintaopas
kertoo, mitä asioita täytyy ottaa huomioon, kun miettii oman tilan ruokintaratkaisuja.
Toimivalla ruokinnalla ja hyvällä hoidolla eläimet pysyvät terveinä ja tulokset paranevat – olivat sitten kyseessä emakot, porsaat tai lihasiat.
Kun tarvitset apua ruokinnan suunnittelussa tai neuvoja managementin kehittämisessä, ota yhteyttä lähimpään rehuraisiolaiseen. Autamme sinua valitsemaan tilallesi
sopivan ruokintaohjelman ja siihen kuuluvat rehut. Tuotantoneuvojapalvelu auttaa
tuottavuuden ja sikojen hyvinvoinnin parantamisessa. Monet ongelmat voivat ratketa
nopeasti tilan ulkopuolisella avulla.
Olemme palveluksessasi!
LISÄTIETOJA:
2
Päivi Volanto
Paavo Viitanen
sianrehujen kehityspäällikkö
tuotantoneuvoja
puh. 050 363 6596
puh. 040 869 6085
[email protected]
[email protected]
SISÄLLYS
ENSIKOIDEN RUOKINTA
Ensikosta kestävä emakko .................................................. 4
EMAKOIDEN RUOKINTA
Tiineysajan ruokinta .......................................................... 6
Porsiminen lähestyy ........................................................... 8
Imetysajan ruokinta ......................................................... 10
Vieroitetun emakon ruokinta ............................................. 12
Ruokinta siemennyksen jälkeen ......................................... 13
Karjun ruokinta ............................................................... 14
PORSAIDEN RUOKINTA
Imevä porsas .................................................................. 16
Ennen vieroitusta ............................................................. 18
Vieroitus......................................................................... 20
Vieroitetun porsaan ruokinta ............................................. 22
LIHASIKOJEN RUOKINTA
Lihasika ja kasvu ............................................................. 24
Syöntikyky ...................................................................... 26
Energiaruokinta .............................................................. 28
Valkuaisruokinta .............................................................. 30
Lihasian ruokinta ............................................................. 32
Kasvatus sukupuolet erillään ............................................. 34
Rehuhyötysuhde .............................................................. 36
MUUTA TÄRKEÄÄ
Vesi – tärkein ravintoaine ................................................. 38
Hyvinvointi ..................................................................... 40
Ruokinnan vaikutus lannan typpi- ja fosforipitoisuuteen ........ 42
RUOKINTAOHJELMAT
Porsaiden ruokintaohjelmat .............................................. 44
Emakoiden ruokintaohjelmat ............................................. 46
Lihasikojen ruokinta ......................................................... 47
3
ENSIKOIDEN RUOKINTA
ENSIKOSTA KESTÄVÄ EMAKKO
E
nsikon kasvatuksella ja kunnolla ensimmäisen por-
sikko siementää myöhemmin kuin ennen. Siten painoa
situksen aikaan on ratkaiseva merkitys siihen, mi-
ehtii tulla lisää.
kä on sen elinikäinen porsastuotos. Usein emakko
Ensikko siemennetään 7,5–8,5 kuukauden iässä
poistetaan ensimmäisen tai toisen porsimiskerran jälkeen
ja 145–160-kiloisena. Tällöin ensikko on ensimmäistä
jalkaongelmien tai hedelmällisyyshäiriöiden takia. Jos
kertaa porsiessaan noin vuoden ikäinen. Kun siemennys
kerran porsineita emakoita joudutaan poistamaan pal-
tehdään toiseen tai kolmanteen kiimaan, ensikon kestä-
jon, se lisää uudiseläinten tarvetta. Ensipahnueiden suuri
vyys paranee ja ensipahnue on suurempi. Käytännössä
osuus pienentää tilan porsastuotantotulok-
porsimishetken selkäsilavan paksuuden
sia, koska pahnuekoko on vanhempia
emakoita pienempi ja ensikkopahnueista vieroitetaan porsaita vähemmän kuin
vanhemmilta emakoilta.
Ensikon kasvunopeudella voidaan
vaikuttaa eläimen kestävyyteen jatkossa.
Rehuraision ja MTT:n yhteistyötutkimuksessa kävi ilmi, että runsas ruokinta lisää
olisi hyvä olla noin 16–18 mm.
Runsas ruokinta
lisää ensikoiden
karsiutumista
jalkaongelmien
takia.
ensikoiden karsiutumista jalkaongelmien
4
Ensikon maidontuotanto on lähes samansuuruinen kuin vanhemmalla emakolla, mutta syöntikyky on huonompi. Siksi
ensikko menettää helposti painoaan, joten se saa olla porsimishetkellä hieman
tuhdimpi kuin useamman kerran porsinut
emakko. Ensikkoa ei saa kasvattaa liian
lihavaksi. Silloin syönti imetyskaudella
takia. Rehun kivennäistason nostokaan ei pitkällä tähtä-
pienenee ja ensikko menee helposti huonoon kuntoon.
yksellä auta, koska karsiutuminen vain siirtyy ensimmäi-
Ensikolle sopiva kuntoluokka porsiessa on 4. Jos ensikot/
sen tai toisen porsimisen jälkeen. Kun ensikoiden kasvua
emakot ovat joutilashäkeissä, niiden kuntoluokan pitää
hidastettiin, saatiin pahnueita kasvatettua ensikkoa kohti
olla hieman alhaisempi (3,5), jotta porsimisvaikeuksia ei
enemmän kuin nopealla kasvatuksella.
ilmenisi.
Kiihotusruokinta on tärkeää
Siemennykseen siirto
Kun kasvua halutaan hillitä, rehun antoa rajoitetaan ja
Ensikoiden kasvatustilassa ei saa olla karjua, jotta kiima
korkeimmillaan määrä on 2,8 ry/pv. Tuolloin keskimää-
näkyisi vahvasti haluttuna aikana. Loppukasvatusaikana
räinen kasvu on suomalaisilla ensikoilla noin 800 gram-
eläinten siirtelyä on vältettävä, jotta ne eivät tulisi kii-
maa päivässä siemennykseen asti. Silavan kasvua edis-
maan ennen siirtoa siemennysosastolle. Ensikoiden pitää
tää rehun alhaisempi lysiinipitoisuus. Tämä ruokintamalli
olla vähintään 7,5 kuukauden ikäisiä ennen kuin karju
vaatii ennen astutusta kiihotusruokintaa, jotta irtoavien
tuodaan niiden lähelle.
munasolujen määrä olisi yhtä suuri kuin runsaasti ruo-
Siemennykseen siirrot kannattaa tehdä ns. välisiirron
kituilla eläimillä. Kiihotusruokinta rajoittuu ensimmäisen
kautta karjulle aina kun se on mahdollista. Noin neljä
ja toisen kiiman väliin edellyttäen, että astutus tapahtuu
viikkoa ennen haluttua siemennystä eläimet on siirrettävä
toiseen kiimaan. Kiihotusruokinta tehdään tavallisesti por-
toiseen osastoon, josta ensikot siirretään edelleen siemen-
sasrehulla 14 päivää ennen oletettua kiimaa.
nysosastoon noin kolmen viikon kuluttua. Karjua näyte-
Aikaisempiin sukupolviin verrattuna nykyiset ensikot
tään ensikoille vasta siemennysosastossa. Toinen tapa on
ovat lihakkaampia ja vähärasvaisempia. Jotta ensikko
merkitä kiimat muistiin välisiirtokarsinassa ja siirtää eläin
kestäisi hyvin ensimmäisen imetyskauden, kannattaa en-
siemennykseen noin kaksi viikkoa kiimasta.
RUNSAS RUOKINTA LISÄÄ ENSIKOIDEN KARSIUTUMISTA JALKAONgELMIEN TAKIA
Kasvatusnopeus
Rehuannos
Rehun P-pitoisuus, g/ry
Kasvatusosastolla poistettu
jalkojen takia, %
Joutilasosastolla poistettu
jalkojen takia, %
Liikuntapisteet 1–5
1=huono, 5=erinomainen
Kyky liikkua
1=laukkaa, 2=juoksee, ei laukkaa,
3=kävelee, ei juokse
Nopea
max 3,3 ry/pv
Hidas
max 2,6 ry/pv
6
14,3
7
5,4
6
8,9
7
7,1
15,2
13,3
5,0
2,5
3,52
3,70
3,40
3,55
1,52
1,36
1,51
1,27
Lähde: Rehuraision ja MTT:n yhteistyötutkimus 2008
5
EMAKOIDEN RUOKINTA
TIINEYSAJAN RUOKINTA
T
iineyskauden tarkoitus on kunnostaa emakko sopi-
rehua, se ottaa tarvitsemansa ravintoaineet omista ku-
vaan painoon seuraavaa porsimista varten.
doksistaan ja laihtuu, koska emakko turvaa ensisijaisesti
Syötetty rehumäärä vaikuttaa positiivisesti porsai-
sikiöiden kasvun. Tavallisesti rehuannosta nostetaan tii-
den syntymäpainoon, elinvoimaan ja kasvuun imetyskau-
neyskauden viimeisillä viikoilla, mutta tässäkin vaihees-
della. Pahnuekokoon voidaan vaikuttaa runsaammalla
sa emakon kunto ratkaisee rehuannoksen koon. Hyvänä
ruokinnalla tiineyskauden ensimmäisenä kuukautena.
nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tiineyskaudella rehua
Vanhempien emakoiden painon kasvaessa rehun ener-
kuluu vähintään 300 ry/emakko.
giasta kuluu enemmän ylläpitoon kuin aikaisemmin. Ensikot ja nuoret emakot eivät ole vielä täysikasvuisia, joten
Vältä ääripäitä
osa rehun energiasta kuluu kasvuun.
Joutilaskaudella emakko ei saa lihoa liikaa. Liikalihavuus
hidastaa ja vaikeuttaa porsimista. Tiineyskauden liika
Yksilöllinen ruokinta takaa sopivan kuntoluokan
ruokinta heikentää myös maitorauhasten kehittymistä
Parhaiten kunnostus pystytään tekemään ensimmäisen
ja vähentää maidon erittymistä imetyskaudella. Lihava
tiineyskuukauden aikana, jolloin emakot ovat kiinni.
emakko syö imetyskaudella huonosti, mikä alentaa mai-
Emakot tulee ruokkia yksilöllisesti huomioiden niiden
dontuotantoa entisestään. Huonon syönnin takia emakon
vieroituksen jälkeinen kunto. Tämä onnistuu ryhmitte-
paino alenee rajusti, mikä vaikuttaa haitallisesti tiineh-
lemällä samankuntoiset emakot (omat ryhmät laihoille
tymiseen.
ja normaaleille) samalle venttiilille ja antamalla rehua
Jos emakkoa ei ole saatu kunnostettua tiineyskaudel-
kunnon mukaan. Emakoilla sopiva kuntoluokka porsies-
la, emakon rasvavarastot ovat liian pienet imetyskauden
sa on 3,5. Pihatossa olevien emakoiden ja ensikoiden
rasituksiin. Emakko laihtuu entisestään ja seurauksena on
kuntoluokka saa olla 4.
vieroituskiiman viivästyminen, tiinehtyvyyden aleneminen
ja tehottomuuspäivien lisääntyminen. Jos selkäsilavan
Lisää rehua tiineyskauden lopulla
paksuus porsiessa on alle 15 mm, riski lapojen rikkou-
Tiineysajan viimeisellä kolmanneksella sikiöiden ja mai-
tumiseen lisääntyy selvästi. Laihuus pienentää myös seu-
torauhasten kasvu kiihtyy. Jos emakko ei saa tarpeeksi
raavaa pahnuekokoa.
REHUN MÄÄRÄ TIINEYSKAUDELLA
SIKIÖN PAINON KEHITYS TIINEYSAIKANA
Rehunkulutus, kg
(tiineyspäivät 0–110)
1400
271
298
1000
Tiineyskauden pituus, pv
116,2
115,4
Elävänä syntyneet
11,0
11,0
Kuolleena syntyneet
0,5
0,4
1 430
1 530
7,1
3,6
Syntymäpaino, g
Kuolleisuus %
Lähde: Schothorst Feed Research
Sikiön paino, g
1200
800
600
400
200
0
20
40
60
Tiineyspäivä
6
90
110
114
Lähde: Wu ym. 1999
EMAKON
SOPIVA KUN
TOLUOKKA
PORSIESSA
ON 3,5
7
EMAKOIDEN RUOKINTA
PORSIMINEN LÄHESTYY
E
makko siirretään hyvissä ajoin ennen porsimista
ennen porsimista ja sen jälkeen pari kertaa päivässä.
pestyyn ja desinfioituun porsimistilaan, jotta se
Lisävedenanto pehmentää sontaa ja edesauttaa maidon
kotiutuisi uuteen ympäristöön. Ulkomailla emakot
muodostusta.
jopa pestään ennen siirtoa hygienian parantamiseksi.
Hormonaaliset muutokset, sikiöiden lisääntynyt pai-
Rehu vaihdetaan imetyskauden energiapitoiseen rehuun
no, liikunnan puute ja rehumuutokset aiheuttavat stressiä,
5–7 päivää ennen porsimista, jolloin
emakko tottuu uuden rehun makuun.
Äkillinen rehunvaihto porsimisen aikaan
saattaa aiheuttaa ruokahaluttomuutta juuri silloin, kun emakon rehuannosta pitäisi
alkaa nostaa.
Vähemmän rehua ennen porsimista
joka voi ilmetä ruoansulatuksen hidastu-
Imetys- ja tiineysrehun linkitys toisiinsa
ja lisäveden anto
pehmentävät
emakon sontaa.
Porsimisen helpottamiseksi kannattaa re-
8
misena ja ummetuksena. Sonnan koostumusta voidaan pehmentää kuitupitoisilla
erikoisrehuilla tai antamalla karkearehua.
Kuitu myös nopeuttaa ruoansulatusta ja
lisää ulostemäärää. Oljen anto tyydyttää
emakon pesäntekoviettiä.
Nopea porsiminen hyödyksi pahnueelle
humäärää laskea muutamana päivänä ennen porsimista.
Porsimisen lähestyessä emakon vulva turpoaa, emakko käy
Niukempi rehumäärä ehkäisee myös maitokuumetta ja
rauhattomaksi ja sen utareista alkaa valua maitoa. Kaikki-
utarepöhöä. Rehuannosta ei saa laskea liian pieneksi,
aan porsimiseen kuluu aikaa 2–5 tuntia. Porsimista täytyy
sillä turhan niukka rehumäärä aiheuttaa ummetusta. Tiine-
seurata koko ajan, jotta ongelmatilanteisiin pystytään rea-
ys- ja imetyskauden rehujen linkittäminen toisiinsa raaka-
goimaan heti. Kun emakko synnyttää nopeasti, kuolleina
ainesisällön suhteen pienentää ummetuksen esiintymistä.
syntyneiden määrää pienenee ja porsaat ovat tarmokkaita,
Hyvä tapa on antaa emakolle lisävettä 2–3 päivänä
jolloin ne imevät varmemmin ternimaitoa.
KI N N
A
AM
M
AT
O S TA
A
R A IS I
N
O
RU
T I TA I T
O
9
EMAKOIDEN RUOKINTA
IMETYSAJAN RUOKINTA
S
yntyneet porsaat ovat täysin riippuvaisia emänsä
saiden kasvua. Rasvalisäys imetysrehussa nostaa maidon
maidosta. Porsaat saavat emakon ternimaidosta ra-
rasvapitoisuutta, jolloin porsaat saavat enemmän energi-
vinnon lisäksi vasta-aineita ympäristön taudinaiheut-
aa kasvuunsa ja vieroituspainot nousevat.
tajia vastaan. Ternimaito toimii luonnon omana rokotteena.
Runsaasti energiaa sisältävä rehu on erityisen tärkeää
Heti porsimisen jälkeen emakon erittämä maitomäärä
silloin, kun imetysaika on pitkä. Energiapitoinen rehu on
on noin 3–4 litraa päivässä. Suurimmillaan emakko lyp-
eduksi myös kesäkuumalla, jolloin syöntimäärät ovat pie-
sää 10–13 litraa päivässä. Maitomäärään vaikuttavia te-
niä. Emakon huomattava laihtuminen imetyskaudella pit-
kijöitä ovat rehun ja veden saannin ohella porsimiskerta,
kittää aikaa vieroituksesta seuraavaan kiimaan, alentaa
pahnuekoko, porsaiden elinvoimaisuus ja imemistiheys.
irtoavien alkioiden määrää ja heikentää tiinehtyvyyttä.
Lisäksi lisääntyneet alkioiden varhaiskuolemat pienentä-
Riittävä energiansaanti ensisijaista
vät seuraavaa pahnuekokoa.
Maidon muodostus vaatii energiaa, joten emakon rehuannosta on nostettava ripeästi porsimisen jälkeen. Tavallisesti
Energiapitoinen rehu imetyskaudella
rehuannosta nostetaan 0,5–1,0 kg päivässä emakon ruo-
• lisää maidon tuotantoa,
kahalua seuraten. Ensikoilla rehumäärää nostetaan maltilli-
• vähentää emakon painon menetystä,
semmin, koska niiden syöntikyky on noin 20–25 prosenttia
• laskee porsaskuolleisuutta ja
heikompi kuin vanhemmilla emakoilla. Kaukalon on oltava
• parantaa seuraavan tuotantokauden tulosta.
tyhjä ennen uuden rehun lisäämistä. Viikon päästä porsimisesta emakon tulisi syödä noin 5–6 kg/pv. Vapaasti
Valkuaisen tarve kasvaa imetyskaudella, koska maidon
ruokittaessa emakko syö rehua noin 7–9 kg/pv, kun mai-
mukana poistuu runsaasti valkuaista. Aminohappoja
dontuotanto on huipussaan.
Hyvän ruokahalun omaava emakko lypsää hyvin maitoa menettämättä
liiaksi painoaan. Emakkoa ja erityisesti
ensikkoa on vaikea saada syömään niin
paljon, ettei energiavajetta syntyisi. Jos
emakko ottaa puuttuvan energian omista
tarvitaan maidon muodostukseen sekä
Energiapitoinen
imetysrehu
parantaa myös
porsaiden kasvua.
kudoksistaan, se laihtuu. Imetyskaudella
kuntoluokka ei saisi pudota yhtä kuntoluokkaa enempää.
kudosten kasvuun ja ylläpitämiseen. Lysiini on ensimmäinen maidontuotantoa
rajoittava aminohappo. Sen tarve kasvaa
maitomäärän noustessa. Tutkimuksissa
emakon maidontuotanto on noussut huomattavasti, kun energialisäyksen ohella
rehun lysiinipitoisuutta on nostettu. Liian
matalavalkuaispitoinen imetysrehu aiheuttaa häiriöitä
kiimakierrossa ja tiinehtyvyydessä.
Energiaa imetysrehusta
10
Prestarterin anto porsaille säästää emakkoa liialliselta
Rehun energiapitoisuutta nostamalla voidaan imettävän
laihtumiselta. Hyvänmakuinen ensirehu parantaa lisäksi
emakon energiansaantia lisätä. Kuorittu kaura, painava
porsaiden kasvua ja valmistaa porsaita vieroitukseen.
ohra, vehnä ja rasva ovat hyviä energialähteitä imetys-
Mitä suurempi pahnuekoko on, sitä suurempi hyöty lisä-
rehussa. Energiapitoinen imetysrehu parantaa myös por-
rehusta on sekä emakolle että porsaille.
MITEN IMETTÄVÄ EMAKKO SAADAAN SYÖMÄÄN ENEMMÄN?
• Anna emakolle imetysrehua, joka on raaka-ainekoostumukseltaan samankaltaista tiineysrehun kanssa.
• Pienennä rehumäärää ennen porsimista, jotta emakon
ruokahalu on hyvä, kun rehumäärää aletaan
nostaa.
• Anna rehua pieninä annoksina useita (3–4) kertoja
päivässä. Kerta-annoksen pitää olla alle 4 kg.
• Lihava emakko ei pysty syömään tarpeeksi rehua.
Tiineysaikana emakon runsasta ruokintaa pitää välttää.
• Rehun on oltava raikasta. Poista kaukalossa seissyt
rehu ennen seuraavaa ruokintakertaa ja muuta
annoskokoa tarvittaessa.
• Ota huomioon porsimiskerta. Syöntiongelmat ovat
yleisempiä ensikoilla kuin vanhemmilla emakoilla.
• Varmista, että emakko saa vettä kohtuullisella
• Emakot syövät enemmän rakeista kuin jauheista rehua.
virtausnopeudella (5–7 l/min). Imettävän emakon
vedentarve on 25–35 litraa päivässä.
• Varmista rehun häiriötön saatavuus.
• Lisävesi parina päivänä ennen ja jälkeen porsimisen
edesauttaa maidonmuodostusta imetyksen alkupäivinä.
• Rehun kostutus parantaa syöntiä. Kostutettua rehua
ei saa päästää pilaantumaan, joten anna pieniä
annoksia kerrallaan.
• Emakolle sopiva ympäristön lämpötila on 18–20 ºC.
Liika lämpö heikentää syöntiä. Porsailla on oltava
• Käsittele emakoita lempeästi.
mahdollisuus päästä 29–30 asteen lämpötilaan.
EMAKON RUOKINNAN VAIKUTUS PORSAASEEN
Emakon ruokinta tiineys- ja imetyskaudella
Porsaiden kehittyminen
Porsimisen onnistuminen
Ternimaidon ja maidon tuotanto
Elinvoimaiset porsaat syntyessä
Porsaiden selviytyminen
Porsaiden kasvu
Lähde: Leenhouwers ym. 2002
11
EMAKOIDEN RUOKINTA
VIEROITETUN EMAKON RUOKINTA
P
orsaiden vieroitus tapahtuu tavallisesti 4–5 viikon
• parantaa tiinehtyvyyttä
iässä, jolloin porsaiden ruoansulatus on kehittynyt
• pienentää syntyvien porsaiden painohajontaa
tarpeeksi hyväksikäyttämään muutakin rehua kuin
maitoa. Emakon seuraava pahnuekoko pienenee, jos
Tavallisesti emakko tulee kiimaan 3–7 päivän päästä
vieroitus tapahtuu alle kolmen viikon iässä. Jos porsaat
vieroituksesta. Jos emakko tulee nopeasti kiimaan vieroi-
vieroitetaan kovin myöhään, emakko ja varsinkin ensikot
tuksen jälkeen, sen seisova kiima-aika on pidempi kuin
menevät helposti huonoon kuntoon.
sellaisella emakolla, jonka vieroituskiima tulee myöhään.
Tavallisesti porsaat siirretään pois emakon luota ja
Jos emakko ei tahdo tulla kiimaan, voi syynä olla kiiman
emakko jää porsituskarsinaan. Imemätön maito aiheuttaa
alkaminen jo imetysaikana, hiljainen kiima tai emakon
paineen nousun maitorauhasissa, minkä seurauksena ema-
liiallinen laihtuminen imetyskaudella. Jos kiimaa ei esiin-
kon maidontuotanto pienenee nopeasti. Viikon kuluttua vie-
ny viikon sisällä vieroituksesta, on siirryttävä tiineysajan
roituksesta utareet ovat palautuneet täysin lepotilaan.
rehuun ja annostukseen.
Kiihotusruokinnalla vahvat kiimat
Siemennyksessä huomioitavia asioita:
Vieroitettaessa emakot ja varsinkin ensikot ovat usein
• Hygienia ennen siemennystä.
kovin laihoja, siksi kunnostaminen on aloitettava heti
• Käytettävän siemenen on oltava tuoretta.
tiineysrehulla. Samalla aloitetaan myös emakoiden kii-
• Siemennyspilli otetaan pois vasta, kun seisonta-
hotusruokinta rehulla, joka nostaa veren insuliinitasoa.
Tavoitteena on saada emakot nopeasti vahvaan kiimaan,
jolloin seuraavan pahnueen koko kasvaa ja porsaiden
välinen painohajonta pienenee. Kiihostusruokintaa jatketaan aina siemennykseen asti.
refleksi on ohi ja pilli ”löysä”.
• Tuplaaminen tehdään varmuudeksi, jos vähänkin
tuntuu siltä, että on tarvetta.
• Siemennysmerkintään voidaan käyttää ns. viikkomerkintää: 1. vko sininen, 2. vko punainen, 3. vko
vihreä, 1. vko sininen jne. Lisäksi voidaan merkitä
12
Oikein tehty vieroitusajan ruokinta:
eläimen selkään viikonpäivä MA=1, TI=2 jne. eli
• lisää insuliinin eritystä
käytössä on sen värinen rasvakynä tai spray,
• nopeuttaa kiimaan tuloa
minkä värisellä viikolla uusintakiimakontrolli on.
• saa aikaan vahvemmat kiimat
Numeron avulla tiedetään viikonpäivä, jolloin
• lisää irtoavien munasolujen määrää
edellinen siemennys on tehty.
RUOKINTA SIEMENNYKSEN JÄLKEEN
U
seissa tutkimuksissa on havaittu, että ensikoilla
muksissa on havaittu, että hierarkia-asemaltaan alempiar-
suuret rehumäärät heti siemennyksen jälkeen
voisten emakoiden porsaiden syntymä- ja vieroituspaino
heikentävät alkioiden selviytymistä. Ensimmäiset
on pienempi kuin ylempiarvoisten emakoiden. Lisäksi
3–5 päivää ovat kaikkein kriittisimmät,
porsaat ovat aggressiivisempia vieroituk-
ja silloin rehuannos kannattaa pitää
maltillisena. Emakon kunto on otettava
huomioon rehuannosta mietittäessä. Jos
emakko on laiha tai kyseessä on kerran
porsinut emakko, rehumäärää ei kannata
rajoittaa siemennyksen jälkeen. Joutilai-
sen jälkeen, kun niitä sekoitetaan toisten
Oikein suunniteltu
tiineysrehu rauhoittaa
emakkoa ja
vähentää stressiä.
den runsaampi ruokinta loppukesällä ja
porsaiden kanssa.
Oikein suunniteltu tiineysrehu rauhoittaa emakkoa ja vähentää stressiä. Rehun
sisältämä leike antaa emakolle välittömästi kylläisyyden tunteen. Lisäksi nälkä
pysyy loitolla pidempään.
alkusyksyllä parantaa tiinehtyvyyttä, jos
Joutilaskaudella emakolla kuluu elintoi-
syyshedelmättömyys on ongelmana pihattosikalassa.
mintojen ylläpitoon noin 75–80 prosenttia päivittäisestä
Emakoiden stressi astutuksen jälkeen vaikuttaa merkit-
energiatarpeesta. Ylläpitoenergian tarve nousee emakon
tävästi alkioiden selviytymiseen. Stressiä lisääviä tekijöitä
vanhetessa painonlisäyksen myötä. Ylläpitoenergiatarve
ovat muun muassa melu, lämpötilan muutokset, tappelut
voi nousta huomattavasti, jos emakoilla on mahdollisuus
muiden emakoiden kanssa ja hätä ruoansaannista. Tutki-
liikkua tai ne ovat stressaantuneita.
KUITUPITOINEN JOUTILASREHU ANTAA TÄYTTÄVYYDEN TUNTEEN
Raaka-aine
Fermentoituvan aineksen määrä suhteessa leikkeeseen
Melassileike
100
Vehnälese
50
Ohra
20
Kaura
30
Lähde: Lfl 2003
13
EMAKOIDEN RUOKINTA
KARJUN RUOKINTA
T
ilalla käytettävän karjun sperman laatu on erittäin
Karju tarvitsee myös liikuntaa pysyäkseen kunnossa.
tärkeä taloudellinen tekijä porsastuotannon kan-
Karjun karsinan pitää olla tarpeeksi suuri, noin 8 m².
nalta. Siemennesteen laatu on yksi yleisimmistä
Hyvä keino saada karju liikkeelle on sijoittaa vesipiste
poistojen syistä. Muita syitä ovat ikä, terveys ja libido.
ja ruokakaukalo vastakkaisille seinille. Karju saavuttaa
Karjun siemennesteen laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat
sukukypsyyden 6–8 kuukauden iässä. Runsas ruokinta
astutustiheys, lämpöstressi ja ruokinta.
aikaistaa sukukypsyysikää ja niukka ruokinta vaikuttaa
Kasvatuskaudella karju kannattaa ruokkia kuten en-
päinvastaisesti. Siittiöiden muodostus alkaa jo neljän
sikko. Tavoitteena on kestäväluinen karju, joka liikkuu
kuukauden iässä, mutta sperman laatu on alussa vielä
sujuvasti. Jos kasvuvauhti on liian nopea,
heikko. Karjun saavuttaessa 24–29 kuu-
liikuntaongelmien riski nousee. Alle 50-ki-
kauden iän sen siemennesteen ja siittiöi-
loiselle sopii lihasikojen alkukasvatusrehu.
Testaukseen asti voidaan antaa erityisesti
siitossioille kehitettyä rehua.
Oikea ruokinta, vesi ja liikunta tärkeitä
Karjut testataan noin 100 kg:n painoisi-
Tavoitteena on
kestäväluinen
karju, joka
liikkuu sujuvasti.
den määrä on noussut huipputasolle.
Lämpöstressi voi heikentää sperman
laatua kesällä
Nuoren karjun astutuksien määrän tulee
olla pienempi kuin vanhemmalla karjulla.
na ja jalkavikaiset poistetaan. Rehuna
Astutusten määrää viikossa lisätään iän
käytetään tiineysrehua, joka kivennäisval-
myötä. Jos ympäristön lämpötila nousee
misteen kera sopii myös täysikasvuisen karjun ruokintaan.
korkealle esimerkiksi kesällä, siemenen laatu heikkenee.
Esteetön vedensaanti on myös tärkeää, koska karjun tulisi
Lämpöstressin vaikutukset voivat ilmetä vasta muutaman
juoda 6–8 litraa päivässä. Täyskasvuisen karjun ruokinnan
viikon viiveellä. Vuodenaika vaikuttaa karjun testostero-
tavoitteena on pitää eläin sopivassa kunnossa (kuntoluokka
nin määrään, joka asteittain kasvaa päivänvalon vähe-
3). Rehumäärä on tuolloin 3,0–3,3 kg/pv riippuen karjun
tessä. Lämpöstressi ja matala testosteronimäärä voivat
painosta. Lihava karju tulee laiskaksi ja jalkaviat lisäänty-
selittää alentuneen siemennesteen määrän ja laadun
vät, kun taas laihalla karjulla siittiöiden tuotanto laskee.
kesäkuukausina.
SPERMAN LAATU HEIKKENEE, JOS KARJULTA OTETAAN LIIAN USEIN SIEMENNESTETTÄ
Siemenen ottotiheys
(kertaa viikossa)
Siemennesteen
volyymi, ml
Siemennesteen
pitoisuus
(siittiötä x 106)
Siittiöiden
kokonaismäärä/
karju/vko (x 109)
Erinomaisesti
liikkuvien siittiöiden
määrä, %
1
256
289
70
78,00
2
258
276
133
77,58
3
220
240
154
75,64
7
198
153
206
70,17
Lähde: R. Frangez, ym. 2005
14
KARJU ON
SUKUKYPSÄ
6–8 KUUKAU
DEN
IÄSSÄ
15
PORSAIDEN RUOKINTA
IMEVÄ PORSAS
J
alostuksen ansiosta elävänä syntyneiden porsaiden
yksi lämpölamppu tulisi sijoittaa emakon peräpäähän,
määrä emakkoa kohti on kasvanut. Pahnuekoon kas-
jotta porsaat pysyisivät lämpiminä syntyessään. Lämmön-
vaessa porsaiden syntymäpaino laskee ja kuolleisuus
hukan pienentämiseksi porsaat tulisi saada myös kuivaksi
lisääntyy. Porsitushuoneessa voi hyvin nähdä, että pieniko-
mahdollisimman pian syntymän jälkeen.
koisia porsaita kuolee enemmän kuin isoja. Porsaat vaati-
Jokaisen porsaan on saatava oman emänsä ternimai-
vat parempaa hoitoa kuin ennen ja niiden ruoansaannista
toa ensimmäisten 24 elintunnin aikana. Vasta sitten porsai-
on huolehdittava tarkemmin.
ta voi siirtää toisille emakoille. Ternimaidosta porsas saa
elintärkeitä vasta-aineita, immunoglobuliineja, ja niiden
Ensimmäiset 24 tuntia
määrä on ylimmillään heti syntymän jälkeen. Parhaiten
Vastasyntyneen energiavarastot ovat niukat: ne kattavat en-
vasta-aineet imeytyvät 6 tunnin aikana syntymästä.
simmäisen vuorokauden energiatarpeesta vain 35–40 %.
Tavallisesti porsaalta kuluu 25–35 minuuttia, ennen
Saadakseen lisää energiaa porsaan on saatava nopeasti
kuin se löytää nisille. Ensimmäisenä syntyneeltä aikaa ku-
ternimaitoa. Porsas tarvitsee ternimaitoa 150–170 g/syn-
luu kauemmin kuin seuraavaksi syntyneiltä. Jos porsas ei
tymäpainokilo, jotta sen energiatase ei olisi negatiivinen.
tahdo löytää nisille, sitä on autettava. Syntymäpainoltaan
Ympäristön on oltava lämmin, jotta vähäiset energiavaras-
pienet porsaat imevät vähemmän ternimaitoa, mikä on
tot eivät kulu lämmöntuottamiseen. Emakon synnyttäessä
yksi syy niiden suurempaan kuolleisuuteen. Jos pahnue on
PAHNUEKOON KASVAESSA SYNTYMÄPAINO PIENENEE JA KUOLLEISUUS KASVAA
40
11 porsasta
kuolleisuus, %
35
13 porsasta
15 porsasta
30
25
20
15
10
5
0
0,7–1
1–1,5
1,6–2
Syntymäpaino, kg
16
>2
Lähde: F. Thorup 2009
suuri, yli 12 porsasta, voidaan imetystä vaiheistaa pienem-
kaudessa imetyskertoja on normaalisti yli 24. Imetyskerrat
pien hyväksi. Heikoimmat porsaat päästetään nisille ensin
harvenevat imetyskauden edetessä. Porsaan maidonsaan-
ja vahvemmat porsaat vähän myöhemmin.
tiin vaikuttaa mm. emakon maitotuotos ja se, mistä nisistä
porsas pääsee imemään. Heikkokuntoisille porsaille voi-
Ensimmäiset viikot
daan tarjota ensimmäisinä elinpäivinä maidonkorviketta
Ensimmäisen noin 4–6 tunnin aikana porsaille on vali-
emakon maidon ohella.
koitunut omat nimikkonisänsä, joita ne imevät jatkossa.
Maito on porsaan ensisijainen ravinnonlähde ensim-
Etummaiset ja keskimmäiset nisät erittävät maitoa enem-
mäiset kaksi viikkoa. Porsas saa energiaa ternimaidon ja
män kuin takimmaiset nisät. Isona syntynyt porsas pystyy
maidon sisältämästä rasvasta sekä maitosokerista. Mai-
hyödyntämään kokoaan: nisistä kilpailtaessa se valitsee
don rasvapitoisuutta voidaan nostaa antamalla emakolle
nisän, josta maidon eritys on runsasta. Kookas porsas pys-
rehua, johon on lisätty rasvaa. Energiapitoisesta emakko-
tyy myös imemään voimakkaammin, jolloin se saa enem-
rehusta hyötyvät sekä porsas että emakko: porsas kasvaa
män maitoa ja hyöty isosta koosta korostuu.
paremmin ja emakko laihtuu vähemmän. Maidosta por-
Emakko pystyy erittäin hyvin kontrolloimaan maidon
sas saa myös välttämättömät kivennäisaineet ja vitamiinit.
eritystään. Maitoa erittyy 10–20 sekuntia kerrallaan ja
Emakon maidossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi rautaa,
porsaat saavat maitoa keskimäärin kerran tunnissa. Vuoro-
joten rautalisä on välttämätön anemiaa ehkäistäessä.
PORSAAN TERNIMAIDON SAANTIA VÄHENTÄVÄT TEKIJÄT
Syntymäpaino
-43 g/100 g pudotus syntymäpainossa
Hapenpuute syntyessä
ensimmäinen imemiskerta viivästyy ja ternimaidon saanti on vähäisempää
Kylmyys
ensimmäinen imemiskerta viivästyy ja ternimaidon saanti on vähäisempää
Pahnuekoko
-45g/syntyvä lisäporsas (pahnuekoon vaihdellessa 10 porsaasta 16 porsaaseen)
Lähde: J. Dividich & P. Herpin 2008
17
PORSAIDEN RUOKINTA
ENNEN VIEROITUSTA
E
makon maidontuotanto saavuttaa huippunsa 8–15
muuten pieni porsas ei hyödy rehusta. Rehun korkea sula-
päivää porsimisesta, jonka jälkeen se pysyy kuta-
vuus lisää ravintoaineiden saantia ja hyvä maittavuus lisää
kuinkin vakiona. Emakko lypsää maitoa parhaimmil-
ruokahalua. Porsaat, jotka ovat saaneet rehua jo imetysai-
laan yli 10 kg päivässä, mikä vastaa suunnilleen 50 kg:n
kana, kasvavat paremmin vieroituksen jälkeen. Eniten lisä-
päivätuotosta lehmällä. Porsituskertojen myötä emakon mai-
rehusta hyötyvät pahnueen pohjimmaiset, joiden maidon-
totuotos kasvaa, mutta samalla kasvaa myös pahnuekoko.
saanti on jäänyt vähäiseksi.
Porsaan saamassa maitomäärässä ei ole suuria eroja porsi-
Ensirehua tarjotaan useita kertoja päivässä, jotta rehu
tuskertojen suhteen. Maitotuotokseen vaikuttavat myös ema-
olisi raikkaan makuista ja ruokahalua herättävää. Porsaat
kon rehunsyönti, vedenjuonti, pahnuekoko, imemistiheys ja
syövät enemmän, kun annettava rehu on tuoretta. Vaikka
porsaiden elinvoimaisuus. Porsaiden syöntiä voidaan arvioi-
rehua kuluu alussa vähän, porsaat tottuvat uuden rehun
da punnitsemalla pahnue ennen imetystä ja sen jälkeen, jol-
olomuotoon ja makuun. Samalla entsyymituotanto kehittyy
loin painoero kuvastaa porsaiden nauttimaa maitomäärää.
sulattamaan muutakin kuin maitoa ja porsaan valmistami-
Porsaiden vanhetessa emakon maitomäärästä tulee kas-
nen vieroitukseen alkaa.
vua rajoittava tekijä. Jos emakolla on 10 kolmeviikkoista
Rehun kostutus lisää rehun kuiva-aineen syöntiä. Yhä
porsasta hoidettavana, sen täytyisi tuottaa ainakin 18 kg
useammilla tiloilla prestarter annetaan porsaille vellinä, jolla
maitoa päivässä, jotta porsaiden energiatarve tulisi tyydy-
on edullinen vaikutus myös suolistoterveyteen. Velliruokin-
tettyä. Käytännössä emakon lypsämä maitomäärä ei yllä
nassa on oltava tarkkana annoskoossa, koska kostutettu re-
tälle tasolle, joten porsaille pitää antaa lisäruokaa.
hu pilaantuu kuivaa rehua helpommin, minkä seurauksena
maittavuus kärsii. Vellikupit on syytä puhdistaa joka päivä,
Prestarter totuttaa rehunsyöntiin
jos porsas ei ole tehnyt sitä itse.
Ensirehua annetaan noin viikon iästä alkaen. Aluksi prestarteria annetaan vain hyppysellinen, koska tässä vaiheessa
Prestarter:
porsaat vasta uteliaisuuttaan maistelevat rehua. Porsaiden
• herättää porsaan entsyymituotannon sulattamaan
kasvaessa syöntihalukkuus kasvaa. Kolmen viikon jälkeen
syntymästä syönnissä näkyy selvä harppaus ylöspäin. Pres-
kasviperäisiä raaka-aineita
• lisää ravinnonsaantia pienillä porsailla, jotka saavat
tarterin kokonaismäärästä 70–80 % kuluu vasta viimeisellä
vähiten maitoa
viikolla ennen vieroitusta, kun vieroitusikä on neljä viikkoa.
• parantaa porsaan kasvua ja vieroituspainoa
On syytä muistaa, että porsaiden syömä rehumäärä vaih-
• helpottaa porsaan elämää vieroituksen jälkeen, koska
telee paljon sekä pahnueiden välillä että pahnueen sisällä.
Ensirehussa pitää olla runsaasti energiaa ja valkuaista,
se tottuu syömään muutakin kuin maitoa
• tavoiteltava ensirehun kulutus ennen vieroitusta on
jonka aminohappokoostumus on optimaalinen pikkuporsaalle. Prestarteriin valitaan hyvin sulavia raaka-aineita, koska
n. 500–600 g rehua/porsas
• kostutus lisää syöntiä
Syönti kokonaiskulutuksesta, %
PORSAIDEN REHUNSYÖNNIN KASVU
60
48
50
40
31
30
20
10
12
3
6
0
11–14
14–18
18–21
Porsaan ikä, pv
18
21–24
24–28
Lähde: Kavanagh ym. 1995
19
PORSAIDEN RUOKINTA
VIEROITUS
V
ieroitetun porsaan kasvupotentiaali on suuri, mut-
bakteerit, kuten E. coli, saavat ravintoa imeytymättömästä
ta vieroitusvaihe on niin rankka kokemus, että
ruokasulasta, jolloin ne pystyvät lisääntymään suolistossa ja
kasvussa tapahtuu aina taantumaa. Pääasialliset
seurauksena on usein ripuli.
syyt ovat ruoan muuttuminen maidosta täyttävämpään
Viikon päästä vieroituksesta porsas alkaa sopeutua
kasviperäiseen rehuun, ero emosta, totutteleminen uusiin
vallitseviin olosuhteisiin. Sen ruokahalu kasvaa ja rehun-
lajitovereihin, ympäristön muutoksesta johtuva fyysinen
kulutus lisääntyy. Sopeutumisvaiheessa porsaan entsyy-
stressi sekä suolistossa tapahtuvat muutokset.
mitoiminta vilkastuu. Erityisesti hiilihydraatteja pilkkovien
Porsaan ruoansulatuselimistö joutuu vieroituksen jäl-
entsyymien kuten amylaasin ja maltaasin sekä valkuaista
pilkkovan proteaasin eritys kasvaa. Li-
keen kovalle koetukselle. Ennen energialähteenä toimi pääasiassa maidon sisältämä rasva, mutta vieroituksen jälkeen suuri
osa energiasta tulee hiilihydraateista kuten
tärkkelyksestä. Saadakseen maitoon verrattuna saman verran energiaa porsaan
on syötävä määrällisesti enemmän rehua.
Kookkaat
porsaat selviävät
vieroituksesta
pieniä paremmin.
sääntynyt entsyymieritys auttaa porsasta
sulattamaan paremmin rehua.
Ikä ja koko vaikuttavat sopeutumiseen
Kookas ja tarpeeksi vanha porsas kestää
vieroitusajan stressiä paremmin kuin pienikokoinen ja nuori. Isolla porsaalla on
Ensimmäinen viikko riskialttein
isommat rasvavarastot, jotka auttavat sitä selviytymään
Muutokset ruoansulatuselimistössä alkavat tapahtua jo muu-
vieroituksen aiheuttamasta pienentyneestä syönnistä. Por-
taman tunnin jälkeen vieroituksesta. Akuuttivaihe kestää
saan vastustuskyky on alimmillaan kolmen viikon ikäisenä,
noin 5–7 päivää. Jos porsas ei syö tai se syö liian vähän,
jolloin emakon maito ei juuri sisällä vasta-aineita ja omien
suolinukan kunto heikkenee ja rehun ravintoaineiden imey-
vasta-aineiden tuottaminen on vielä vähäistä. Mitä van-
tyminen häiriytyy. Ruoansulatusta heikentää myös porsaan
hempana ja kookkaampana porsas vieroitetaan, sitä hel-
vaillinainen entsyymituotanto. Rehun ja ympäristön vaihtumi-
pompaa sitä on hoitaa. Myös sairastavuusriski pienenee.
nen muuttavat porsaan suoliston mikrobistoa, jolloin tauteja
Porsas kannattaa vieroittaa noin neljän viikon ikäisenä ja
aiheuttavat organismit pääsevät helposti vallalle. Haitalliset
vähintään 7,0 kilon painoisena.
SUURET MUUTOKSET VIEROITUKSEN AIKANA AIHEUTTAVAT USEIN RIPULIA
Rehumuutos, paasto, infektiot, stressi
Suoliston kehitys + vahingoittuminen
Sulatus,
Puolustuskyky
imeytyminen
Sulamatonta rehua suolistossa
Taudinaiheuttajien (esim. E. coli) lisääntyminen/kiinnittyminen
Toksiinien erittyminen
Ripuli
20
VIEROITUS
KOETTELEE
PORSAAN
RUOANSULA
TUSELIMISTÖÄ
21
PORSAIDEN RUOKINTA
VIEROITETUN PORSAAN RUOKINTA
E
nnen vieroitusta emakko on ääntelyllään kutsunut
Myös valojen päällä pitäminen ympäri vuorokauden
porsaat syömään, ja ne ovat saaneet hyvin sula-
muutamana päivänä vieroituksen jälkeen lisää syöntiä.
vaa maitoa tasaisin väliajoin pieniä määriä ker-
Ensimmäisinä päivinä porsaiden kuntoa on seurattava
rallaan. Vieroituksen jälkeen porsaan täytyy itse löytää
huolellisesti. Jos porsaan maha on lommolla, se on merk-
ruokintapaikka. On iso haaste saada porsas syömään
ki syömättömyydestä. Tällaiset porsaat on hyvä kerätä
edes ylläpitoon tarvitsemansa energiamäärä.
omaan karsinaan ja antaa niille prestarteria kauemmin
Porsaiden välillä on suuria eroja syöntikäyttäytymisessä. Usein pienet porsaat alkavat syödä nopeammin
kuin muille. Sairaat porsaat kerätään omaan karsinaan
ja ne lääkitään asianmukaisesti.
kuin isot porsaat. Kookkaat porsaat ovat emakon luona
saaneet mahansa täyteen maidosta, eivätkä ne ole tottuneet syömään muuta rehua. Tällaisilta porsailta voi viedä
kymmeniä tunteja, ennen kuin ne koskevat rehuun.
Sulavaa ja energiapitoista rehua
Koska porsaat syövät niukasti heti vieroituksen jälkeen,
Rehu
raaka-aineet
ravintoaineet
lisäaineet
rae/jauho
kuiva/märkä
rehussa täytyy olla runsaasti energiaa. Rehun sisältämien
raaka-aineiden on oltava hyvin sulavia, koska vieroitus
alentaa porsaan kykyä käyttää rehua hyväksi. Rehun
valkuais- ja aminohappopitoisuus mitoitetaan porsaan
iän mukaan, joten vieroitusikä tulee huomioida rehua
valittaessa.
Vieroituksen jälkeen rehua kannattaa antaa vapaasti,
Porsas
terveys
ruoansulatuskanavan kehittyminen
rotu
sukupuoli
Ympäristö
lämpötila
eläintiheys
ruokintasysteemi
sillä porsas ei syö kovin paljon ensimmäisinä päivinä.
Rehun saantia on vaikea rajoittaa tasapuolisesti karsinan
kaikilla porsailla. Porsaat ovat imeneet emoa yhdessä,
ja ne haluavat syödä yhdessä myös vieroituksen jälkeen.
Rehunsyöntiin vaikuttavat tekijät vieroituksen jälkeen
Syönnin kehittymistä edesauttaa, että porsaat mahtuvat
Rehunsaannin ohella on huolehdittava porsaan vaivatto-
kaikki kerralla syömään. Myös vaivaton vedensaanti var-
masta vedensaannista. Jos porsas saa liian vähän vettä,
sinkin kuivaruokinnalla on tärkeää.
sen homeostaattinen tasapaino järkkyy, syönti vähenee
ja rehun hyväksikäyttö huononee. Seurauksena on kun-
22
Puuro ja valo parantavat syöntiä
non heikkeneminen. Ripuloivalle porsaalle vähäinen ve-
Muutama päivä vieroituksen jälkeen porsaille annetaan
densaanti aiheuttaa nopeasti kuivumisen. Liikaa veden-
samaa rehua, jota ne ovat saaneet emakon luona. Jos
saantia on myös syytä välttää. Se aiheuttaa kylläisyyden
välikasvattamossa on kuivaruokinta, porsaille kannattaa
tunteen ja heikentää syöntiä. Jos vieroitetuille porsaille
antaa lisäksi rehua puurona ensimmäisinä päivinä. Lie-
annetaan liemirehua, on liemen kuiva-ainepitoisuus nos-
miruokinnalla oleville porsaille käsin tehtävä puuro 3–4
tettava niin korkeaksi kuin mahdollista. Lisäksi haudonta-
päivää vieroituksen jälkeen parantaa ruokintatarkkuutta.
ajan tulee olla riittävä, jota vesi ehtii imeytyä rehuun.
KI N N
A
AM
M
AT
O S TA
A
R A IS I
N
O
RU
T I TA I T
O
23
LIHASIKOJEN RUOKINTA
LIHASIKA JA KASVU
S
ianjalostuksella on vuosien myötä parannettu
kasvusta lisääntyy. Vanhempi sika muodostaa jokaista
huomattavasti sian kasvua, rehuhyötysuhdetta ja
energiayksikköä kohti enemmän rasvaa ja vähemmän
ruhon laatua. Muutoksiin ovat vaikuttaneet posi-
lihaskudosta kuin nuori sika. Koska rasvakudoksen muo-
tiivisesti myös managementin, ympäristöolosuhteiden ja
dostus vaatii paljon enemmän energiaa kuin lihaskudok-
rehun laadun parantuminen.
sen kasvu, on rehuhyötysuhde aina loppukasvatuksessa
Sian kasvua mitataan elopainon lisääntymisenä tiettynä
huonompi kuin alkukasvatuksessa. Iästä tai sukupuolesta
ajanjaksona. Sian ruho koostuu lihaksista, rasvasta, luista ja
riippumatta runsaalla ruokinnalla ruhon rasvapitoisuus
sidekudoksesta. Ruhon koostumus muuttuu elopainon lisään-
muodostuu suuremmaksi kuin niukalla ruokinnalla.
tyessä. Syntyessään porsaan rasvavarastot ovat pienet, alle
Leikoille muodostuu enemmän rasvakudosta kuin
kaksi prosenttia tyhjäpainosta, mutta emakon maidon ansios-
imisille ja karjuille. Tämä ei johdu ainoastaan leikkojen
ta 3–4 viikon ikäisellä porsaalla rasvakudoksen määrä on jo
kyvystä syödä enemmän rehua, vaan sama ilmiö voidaan
yli 15 prosenttia. Näyttääkin siltä, että elämän alkuvaiheessa
havaita rajoitetulla ruokinnalla. Koska leikolla valkuaisen
rasvakudoksen kasvu on tärkeämpää kuin lihaskudoksen.
pidättyminen on matalin ja syöntikyky suurin, ruokinnan
Välitysikäisellä sialla kasvu on suurelta osin lihasku-
rajoittaminen parantaa parhaiten leikkojen ruhon laatua.
doksen kasvua. Sian ikääntyessä rasvakudoksen osuus
KEHON RASVAPITOISUUS NOUSEE SIAN IKÄÄNTYESSÄ
Rasva
2%
Tuhka
3%
Tuhka
3%
Porsas 1,5 kg
Sika 54 kg
Rasva
18 %
Proteiini
10 %
Proteiini
17 %
Vesi
85 %
Vesi
62 %
Tuhka
2%
Sika 127 kg
Rasva
40 %
Vesi
44 %
Proteiini
14 %
24
Lähde: R.G. Shields ym. 1983
SIAN RUHON
KOOSTUMUS
MUUTTUU PA
INON
LISÄÄNTYESS
Ä
25
LIHASIKOJEN RUOKINTA
SYÖNTIKYKY
S
ian syöntikyky on tärkeä tieto, koska sen avulla
malla lisäämään energiansaantiaan. Tosin silloin nopeim-
voidaan optimoida oikea rehukoostumus ja valita
man ja edullisimman kasvun aika on jo ohitettu.
sopivin ruokintastrategia kullekin kasvuvaiheelle.
Jos sika syö vähän, se saa vähän energiaa ja sen
Ruokintakäyrän tulisi olla mahdollisimman tarkka, koska
kasvu heikkenee. Energiapitoisesta täysrehusta sika saa
silloin huomataan poikkeamat syöntikäyttäytymisessä ja
pienemmästä rehuannoksesta enemmän energiaa kuin
tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti.
vastaavasta rehumäärästä viljatiivisteseosta. Yhden täysrehukilon vaatima tilavuus on 1,5 litraa, kun taas viljatii-
Syöntikyky on monen tekijän summa
vistekilo vaatii lähes 2 litran tilavuuden. Rehun täyttävyys
Sian syöntikykyyn vaikuttavat mahalaukun ja suoliston
on ongelma varsinkin alkukasvatuksessa.
tyhjentyminen. Mahan tyhjentymiseen vaikuttavat sian
koko, syönnistä kulunut aika, syöntimäärä, mahalaukun
Myös sukupuoli ja rotu vaikuttavat syöntiin
joustavuus, päivärytmi ja rehun koostumus. Suoliston
Leikot syövät imisiä useammin ja nopeammin. Maatiainen
tilavuuteen vaikuttaa rehun täyttävyys; ts. kuitupitoinen
syö harvemmin ja hitaammin, mutta isompia annoksia kuin
rehu kasvattaa suoliston tilavuutta. Lisäksi rehunsyöntiin
Yorkshire. Vapaaruokinnalla Duroc pystyy syömään samaa
vaikuttaa ruokasulan kulkunopeus suolistossa, joka on
rehua enemmän kuin moni muu rotu. Tosin on syytä muistaa,
yhteydessä rehun sulavuuteen.
että syöntierot sikojen välillä ovat usein suuremmat rodun
Sian mahalaukun ja suoliston koko kasvaa iän muka-
sisällä kuin rotujen välillä. Siat, joilla on suuri kyky tuottaa
na. Vapaasti ruokittaessa alle 50-kiloisen sian mahalaukun
punaista lihaa, syövät vähemmän kuin rasvaisemmat rodut.
tilavuus rajoittaa syöntiä, eikä se pysty kasvattamaan ener-
Rehun syöntiin vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten
giansaantiaan syömällä enemmän rehua. Kun mahalaukun
ympäristön lämpötila, sikatiheys karsinassa, sikojen terveys,
tilavuus vanhetessa kasvaa, sika pystyy syöntiä kasvatta-
vedensaanti, ruokintalaite ja ruokintakertojen lukumäärä.
SIAN PÄIVITTÄIN SYÖMÄÄN REHUMÄÄRÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
TERVEYS
akuutti
krooninen
REHU
sulavuus
energiapitoisuus
valkuainen ja aminohappo
-tasapaino
partikkelikoko/rae/jauho
lisäaineet
VESI
vesinippa/-kuppi
virtausnopeus
saannin helppous
laatu
26
RUOKINTASYSTEEMI
vapaa/rajoitettu
liemi/kuiva
sikoja/ruokintapaikka
rehun saannin helppous
SYÖNTI
TUOTANTOSYSTEEMI
kaikki sisään/kaikki ulos
jatkuvatäyttöinen
porsaat yhdeltä/monelta tilalta
MANAGEMENT
ikä/paino
siirrot/sekoittelut
sikoja/karsina/huone
PERIMÄ
sukupuoli
YMPÄRISTÖ
lämpötila karsinassa
lämpötilan vaihtelu
KI N N
A
AM
M
AT
O S TA
A
R A IS I
N
O
RU
T I TA I T
O
27
LIHASIKOJEN RUOKINTA
ENERgIARUOKINTA
S
ika tarvitsee energiaa ylläpitoon ja kasvuun.
simitaso on kohonnut ja syöntikapasiteetti voi muodostua
Rehun sisältämä energia tulee hiilihydraateis-
rajoittavaksi tekijäksi maksimaaliselle punaisen lihan kas-
ta, rasvoista ja proteiineista. Rasva sisältää yli
vulle. Kun sika saa energiapitoista rehua, ei energian-
kaksi kertaa enemmän energiaa kuin
saanti muodostu esteeksi kasvupotenti-
hiilihydraatit. Sian energiantarve riippuu
aalin täysimääräiselle hyödyntämiselle.
eläimestä itsestään ja ympäristöstä. Eläimestä riippuvia tekijöitä ovat ikä, paino,
sukupuoli ja perimä. Sikalan lämpötila tai
eläintiheys karsinassa ovat esimerkkejä
Energiapitoinen
rehu lyhentää
kasvatusaikaa.
Nuoren sian energiantarve elopainokiloa
kohti on suuri, siksi alkukasvatusrehut sisältävät runsaasti energiaa.
Rehuraision ja HK:n yhteisesti kehittämä Rypsiporsas®-ruokintakonsepti osoit-
ympäristön vaikutuksesta.
Energiansaannin lisääntyessä valkuai-
taa, että energiansaanti myös loppukas-
sen pidättyminen kasvaa lineaarisesti siihen asti kunnes
vatuksessa parantaa kasvua ja rehuhyötysuhdetta. Lisäk-
maksimaalinen valkuaisen pidättymisen taso on saavutet-
si lihaprosentti pysyy samana tai jopa kasvaa. MTT:llä
tu. Jos energiansaantia lisätään edelleen, ylimääräinen
tehdyn kokeen mukaan energiapitoinen rehu vähentää
energia käytetään rasvakudoksen muodostamiseen ja
rehunkulutusta, lisää kasvua, lyhentää kasvatusaikaa ja
seurauksena on ruhon lihaprosentin alentuminen.
parantaa rehun hyväksikäyttöä. Yhden lisäkasvukilon
muodostumiseen täyttävää rehua kului 15,7 % enemmän
Riittävä energiansaanti parantaa
verrattuna väkevään ruokintaan. Energiapitoisella rehulla
kasvua ja rehuhyötysuhdetta
ruokittaessa siat lähtivät teuraaksi 3,8 päivää aikaisem-
Jalostuksen myötä sikojen valkuaisen pidättymisen mak-
min kuin täyttävällä ruokinnalla.
ENERgIAPITOISELLA RUOKINNALLA SIAT TULEVAT NOPEAMMIN TEURASKYPSÄKSI JA REHUA KULUU VÄHEMMÄN
3
2,5
kg
2
1,5
1
0,5
0
Rehua kg ka/pv
Lähde: Maataloustieteen Päivät 2008
28
Kasvu g/pv
Täyttävä ruokinta
Väkevä ruokinta
SIAN
ENERGIANTA
RVE
ON MONEN
TEKIJÄN
SUMMA
29
LIHASIKOJEN RUOKINTA
VALKUAISRUOKINTA
S
ika tarvitsee valkuaista aineenvaihduntaan ja
Valkuaisen tarve rehuyksikköä kohti on suurinta nuorella
kasvuun. Rehuvalkuaisen hyväksikäyttö riippuu
iällä. Alkukasvatuksessa sulavien aminohappojen tarve on
paljolti valkuaisen sulavuudesta ja sen amino-
noin 36 prosenttia suurempi kuin loppukasvatuksessa. Si-
happokoostumuksesta. Aminohappojen tarpeeseen vai-
an vanhetessa valkuaisen ja aminohappojen tarve rehun
kuttavat sian ikä, paino, sukupuoli ja perimän sanelema
energiaan nähden laskee. Vaikka sika kasvaa hyvin, lihas-
lihaskudoksen kasvunopeus.
kudoksen synty suhteessa painoon on vähäisempää kuin
nuorena ja kasvusta yhä suurempi osa muodostuu rasvasta.
Aminohappokoostumus vaikuttaa kasvuun
Valkuainen pilkkoutuu sian ruoansulatuksessa peptideiksi
Ihannevalkuaisesta paras hyöty
ja aminohapoiksi, joita elimistö käyttää lihaskudoksen
Pelkällä viljalla ruokittaessa lysiini on ensimmäinen kas-
muodostamiseen ja olemassa olevien valkuaiskudosten
vua rajoittava aminohappo ja seuraavat ovat treoniini
uusiutumiseen. Osa sian tarvitsemista aminohapoista on
ja metioniini. Jo yhden gramman poikkeama ihanne-
välttämättömiä. Sika ei pysty valmistamaan niitä itse,
lysiinitasosta heikentää lihasian päiväkasvua 30–50 g
vaan sen on saatava ne rehusta. Jos sika ei saa riittä-
päivässä.
västi välttämättömiä aminohappoja energiaan nähden,
Ihannevalkuaisessa välttämättöminen aminohappojen
lihaskudoksen kasvu heikkenee ja ylimääräinen energia
määrä suhteutetaan lysiiniin määrään siten, että tulokse-
muuttuu rasvaksi. Kun valkuaisen pidättyminen on huipus-
na on paras mahdollinen kasvu. Lysiini merkitään 100
saan tietyllä rehun valkuaistasolla, ei ylimääräisen valku-
prosentiksi ja muut aminohapot ovat tietyssä suhteessa
aisen anto enää lisää lihaskudoksen muodostumista. Liika
lysiiniin nähden. Nuori sika käyttää lysiiniä enemmän
valkuainen on sialle haitaksi, koska se joutuu poistamaan
kasvuun kuin ylläpitoon. Kun sika vanhenee, ihannevalku-
sen elimistöstään.
aisen koostumus muuttuu, koska aminohappoja tarvitaan
Rehun sulavien aminohappojen ja sulavan raakavalkuaisen tarve ilmaistaan grammoina per energiayksikkö.
yhä enemmän ylläpitoon. Tällöin metioniini, kystiini ja
treoniini tulevat suhteessa tärkeämmiksi kuin lysiini.
RIITTÄVÄ LYSIININ SAANTI EDESAUTTAA PUNAISEN LIHAN KASVUA
Sian paino, kg
46,4
47,8
69,0
69,7
97,5
97,4
126,6
129,9
Keskisuuri
Korkea
Keskisuuri
Korkea
Keskisuuri
Korkea
Keskisuuri
Korkea
250
g/kg
200
150
100
50
0
Lysiinin saanti päivässä
Lähde: J. Ringel 2005
30
Proteiinin lisäkasvu
Rasvan lisäkasvu
VALKUAISEN
TARVE JA
PIDÄTTYMINE
N
MUUTTUVAT
SIAN
IKÄÄNTYESS
Ä
31
LIHASIKOJEN RUOKINTA
LIHASIAN RUOKINTA
L
ihasian ruokinta jaetaan karkeasti kahteen osaan:
tuksessa jää alhaiseksi varsinkin silloin, kun käytettävä
alku- ja loppukasvatukseen. Jako eri vaiheisiin joh-
vilja on kevyttä tai seos sisältää paljon kauraa.
tuu sian erilaisesta ravintoainetarpeista eri ikäkau-
Kevyt vilja tai kaura sisältää runsaasti kuitua, joka
sina. Liemiruokinnalla vaiheiden määrää on helpompi
lisää täyttävyyttä. Nuori sika ei pysty syömään niin
lisätä kuin kuivaruokinnalla, jos liemikone ehtii tehdä
paljon täyttävää rehua, että se saisi energiatarpeensa
tarvittavan määrän erilaisia seoksia. Tavallisesti vaihei-
tyydytettyä. Jos tilalla käytetään omaa viljaa, kannat-
den lisääminen nostaa lihasikapaikan tuottoa.
taa vuosittain analysoida viljan kosteus, valkuainen ja
hehtolitrapaino. Mitä tarkemmin tunnetaan käytettävien
Alkukasvatuksessa runsaasti lihaskudosta
komponenttien sisältö, sitä tarkemmin ruokinta saadaan
Alkukasvatuksessa sika pystyy tehokkaimmin käyttämään
kohdalleen.
rehun sisältämän energian kasvuunsa. Rehua pitää antaa 20–55-kiloiselle sialle syöntihalun mukaan, koska
Rasvakudos lisääntyy loppukasvatuksessa
elopainoon suhteutettu kasvu on erittäin nopeaa ja
Loppukasvatukseen kuluu yli 70 prosenttia sian käyttä-
ravintoaineita kuluu paljon. Lihas- ja luukudoksen muo-
mästä energiasta. Sika pystyy syömällä säätelemään
dostuminen on runsasta ja rasvoittumisen pelkoa ei ole.
energiansaantiaan, koska ruoansulatuskanavan tilavuus
Jos alkukasvatuksessa sian energiansaantia rajoitetaan,
ei ole rajoittava tekijä. Loppukasvatuksessa energian-
laskee se päiväkasvua merkittävästi eikä rehuhyötysuhde
saannin rajoittaminen on keino hidastaa rasvakudoksen
juuri parane.
muodostumista. Nykyinen sika kestää loppukasvatuksessa voimakastakin energiaruokintaa lihaprosentin laskematta. Tämä on todettu käytännössä tiloilla, jotka ovat
vä erityistä huomiota viljan laatuun. Käyttämällä energia-
käyttäneet Rehuraision Rypsiporsas®-rehuja. Teurastuspai-
pitoista tiivistettä voidaan rehuseoksen energiapitoisuutta
nokin vaikuttaa rasvaisuuteen ts. teuraspainon kasvaessa
nostaa. Vilja-tiivisteruokinnalla energiansaanti alkukasva-
myös rasvaisuus lisääntyy.
ry/lisäkasvukilo
Täysrehuruokinnalla nuoren lihasian energiansaanti
on riittävää, mutta vilja-tiivisteruokinnassa on kiinnitettä-
32
Panostus alkuruokintaan
kannattaa, sillä alussa
rehua kuluu vähemmän
kasvukiloa kohti.
KI N N
A
AM
M
AT
O S TA
A
R A IS I
N
O
RU
T I TA I T
O
33
LIHASIKOJEN RUOKINTA
KASVATUS SUKUPUOLET ERILLÄÄN
A
lkukasvatuksen aikana sukupuolten väliset erot li-
muodostusta pitää yllä antamalla sille valkuais- ja ener-
säkasvussa ovat pieniä. Kun sian paino ylittää 55
giapitoisempaa rehua pidempään. Sian päiväkasvuun
kg, imisien ja leikkojen väliset erot näkyvät vah-
ja punaisen lihan kasvuun vaikuttavat myös muut kuin
vemmin kasvussa ja kasvun koostumuksessa. Kasvuerot su-
ruokinnalliset tai sukupuolitekijät. Yksi keskeisemmistä
kupuolten välillä ovat suuremmat sekakar-
tekijöistä on sikojen terveys. Vain terve
sinoissa, koska leikot ahmivat nopeammin
sika pystyy täyttämään siihen kohdistuvat
rehua kuin imisät. Rajoitetulla ruokinnalla
imisien rehunsaanti rajoittuu täten lisää.
Mitä suurempaan teuraspainoon siat
kasvatetaan, sitä suuremmaksi erot muo-
Terveys on yksi
keskeisimmistä
kasvutekijöistä.
dostuvat sukupuolten välille. Leikolla on
kasvuoletukset.
Karju kasvaa pienemmällä rehumäärällä
Leikkaamattoman karjun kasvatus on
lisääntynyt Euroopassa. Skatolin ja an-
imisää suurempi taipumus rasvakudoksen
drostenonin hajuhaitat ehkäistään joko
muodostamiseen. Siksi energiansaannin rajoittaminen pa-
teurastamalla karjut alle 80 kg:n teuraspainossa tai
rantaa enemmän leikon kuin imisän ruhon laatua. Ener-
rokottamalla eli tekemällä ns. immunokastraatio. Karju
giansaantia voidaan rajoittaa pienentämällä rehumäärää
kuluttaa rehua vähemmän kasvuunsa ja sillä on parempi
tai vapaalla ruokinnalla alentaa rehun energiapitoisuutta.
lihaprosentti kuin leikolla tai imisällä. Koska karju syö
vähemmän, rehun energia- ja valkuaispitoisuus täytyy
Proteiinin hyödyntämisessä on eroa
mitoittaa syönnin mukaan. Karjulle voidaan antaa rehua
Valkuaisen pidättyminen on erilaista imisällä kuin leikolla.
vapaasti n. 90 kiloon asti, kun leikolla rehun rajoittami-
Imisällä proteiinin pidättyminen vielä kasvaa, kun leikol-
nen aloitetaan n. 80 kg:n painossa. Epäkohtina karjun
la se on saavuttanut lakipisteensä. Sukupuolten välisistä
kasvatuksessa voidaan pitää stressiherkkyyttä, aggressii-
eroista johtuen voidaan imisien parempaa lihaskudoksen
visuutta ja siitä johtuvia loukkaantumisia.
KARJU KÄYTTÄÄ VÄHEMMÄN REHUA KASVUUNSA KUIN LEIKKO TAI IMISÄ
3,5
kg rehua/lk-kg
3
2,5
2
1,5
1
0,5
0
leikko
Lähde: E. Vinyeta 2010
34
karju
ikä 63–104 pv
imisä
ikä 105–152 pv
ikä 63–152 pv
IMISÄT, LEIKO
T
JA KARJUT
HYÖDYNTÄV
ÄT
REHUA ERI
TAVALLA
35
LIHASIKOJEN RUOKINTA
REHUHYÖTYSUHDE
tuotannon tehokkuutta kuvaavista mittareista. Se
osoittaa kuinka monta rehukiloa tai -yksikköä tar-
vitaan kasvattamaan yksi lisäkasvukilo. Rehuhyötysuhteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat rehun lisäksi mm. eläimen
tuotantovaihe, teuraspaino, rehun hukkaantuminen, eläintiheys, terveys ja ympäristö.
Sialle pitää valita sopiva rehu tuotantovaiheen mukaan. Kun rehun energia-, valkuais- ja muu ravintoainekoostumus on optimaalinen, sika kasvaa hyvin ja syö
Rehuhyötysuhde, rehu-kg/lk-kg
R
ehuhyötysuhde on yksi tärkeimmistä sianlihan-
3
2,5
2
1,5
1
0,5
0
vähän rehua. Kasvunopeuden lisäksi syntymäpainolla on
Kevyt
merkitystä siihen kuinka paljon sika kuluttaa rehua kas-
Normaali
Painava
Syntymäpaino
vuunsa. Nuorella sialla rehuyksiköitä kuluu lisäkasvukilon
Lähde: CL Collins ym. 2010
muodostamiseen vähemmän kuin vanhalla sialla. Teuraspainon kasvaessa rehuhyötysuhde huononee, koska yhä
suurempi osa rehusta kuluu ylläpitoon.
Olosuhteet vaikuttavat rehuhyötysuhteeseen
Jos eläintiheys on liian suuri, kaikki siat eivät pääse syö-
Rehun rakenteella on merkitystä
mään yhtä aikaa. Heikoimmat eivät saa tarpeeksi ruokaa ja
Jauhatuskarkeuden pienentäminen vaikuttaa positiivisesti
niiden kasvu heikkenee. Seurauksena on rehuhyötysuhteen
rehuhyötysuhteeseen, koska se parantaa rehun sulavuutta.
huononeminen. Lisäksi nälkäiset siat voivat syödä toisten
Lämpökäsittely ja rakeistus parantavat rehuhyötysuhdetta
häntiä, mikä nostaa lääkintäkustannuksia.
entisestään. Lisäksi ne parantavat rehun maittavuutta, hygieniaa, käsiteltävyyttä ja käyttöä ruokintalaitteissa.
Terve sika syö paljon, mutta se myös kasvaa hyvin. Jos
sika sairastuu, kasvu heikkenee ja rehuhyötysuhde huono-
Rehuhyötysuhteeseen lasketaan myös hukkaan mennyt
nee. Usein korkea kuolleisuus on yhteydessä huonoon rehu-
rehu. Rehunkulutusta pitää seurata päivittäin, jotta siat eivät
hyötysuhteeseen. Sikalan pesu ja desinfiointi auttavat sikoja
saisi liian paljon rehua. Kuivaruokinnalla rehua hukkaantuu,
pysymään terveinä. Sikalan lämpötilan tulisi olla sopiva,
jos ruokintalaitteen rehuvirta on liian vuolas ja siat pystyvät
koska kylmässä sika kuluttaa rehua lämmöntuotantoon eikä
kärsimään rehua karsinan lattialle. Liemiruokinnalla liika re-
kasvuun. Kuumassa lämpötilassa rehunsyönti taas laskee ja
hu pilaantuu nopeasti ja jää syömättä.
sika ei kasva.
JAUHATUSKARKEUDEN JA OLOMUODON VAIKUTUS REHUHYÖTYSUHTEESEEN
Jauhatuskarkeus
hieno
hieno
karkea
karkea
Olomuoto
jauho
rae
jauho
rae
Kasvu, g/pv
927
924
900
919
2 465
2 311
2 442
2 382
Rehun kulutus, g/pv
Kokonaisrehunkulutus, kg
170
159
169
165
RHS, rehu-kg/lk-lg
2,66
2,50
2,72
2,60
Lähde: E. Magowan 2011
36
SOPIVA REHU
VALITAAN
TUOTANTOVAIHEEN
MUKAAN
37
MUUTA TÄRKEÄÄ
VESI – TÄRKEIN RAVINTOAINE
V
esi on kaikkein tärkein ravintoaine niin ihmiselle
enemmän kiinnostuneita vedestä kuin rehusta. Viikon jäl-
kuin sialle. Vettä tarvitaan kaikissa fysiologisissa
keen vieroituksesta, kun porsaat ovat oppineet syömään
toiminnoissa. Aineenvaihduntareaktioita ei voisi ta-
rehua, vesi-rehusuhde lähenee normaalia arvoa.
pahtua ilman vettä. Vesi toimii elimistössä kuljetusaineena,
Vesipiste kannattaa sijoittaa ruokintapaikan läheisyy-
jonka mukana ravintoaineet kulkeutuvat kohdesoluihin ja
teen, sillä vedenjuonti lisää rehunsyöntiä ja siten kasvua.
kuona-aineet vastaavasti poistuvat soluista. Vesi osallistuu
Jos lihasika saa rehua vapaasti, se kuluttaa vettä 2,5 litraa
myös happo-emästasapainon ylläpitoon ja kehon lämpöti-
jokaista rehukiloa kohden. Jos rehunsaantia rajoitetaan,
lan säätelyyn. Vesi on lisäksi yksi osa ruoansulatusnesteitä.
on vedenjuonti runsaampaa. Myös sikalan ja veden läm-
Sika saa suurimman osan vedestään juomalla sekä
pötilat vaikuttavat vedenkulutukseen. Jos sikalan lämpötila
rehun sisältämästä vedestä. Ilmakuivassa rehussa on noin
on esim. kesällä korkea, haluaa sika juoda mieluummin
10−12 prosenttia vettä. Osan vedestä sika saa aineen-
kylmää kuin lämmintä vettä. Jos sikalan lämpötila on puo-
vaihduntareaktioiden tuloksena syntyneestä vedestä.
lestaan alhainen, maistuu sialle paremmin lämmin vesi.
Vettä poistuu sian elimistöstä hengitysilman, sonnan ja
virtsan mukana. Hikoilun kautta poistuva vesi on sialla
Veden laatu kannattaa selvittää
olematonta, koska sialla ei ole toimivia hikirauhasia. Son-
Veden laatu on hyvä selvittää aika ajoin. Vaikka sikalaan
nan ja virtsan mukana poistuvaan vesimäärään vaikuttaa
tulevan veden laatu on hyvä, voi vesi likaantua putkistos-
muiden tekijöiden ohella rehun sisältö. Sonnan vesimäärä
sa niin, että sian juomavesi ei olekaan enää moitteetonta.
nousee, kun rehun kuitupitoisuutta lisätään. Rehun valku-
Sikalassa voidaan lääkitä eläimiä sekoittamalla lääkeai-
aispitoisuus ja kivennäisaineet vaikuttavat virtsan erityk-
ne veteen. Veden sisältämät kivennäisaineet, kuten kal-
seen. Yleisesti tiedetään, että rehun korkea suolapitoisuus
sium, magnesium ja rauta, voivat suurina pitoisuuksina
lisää vedenjuontia ja edelleen virtsaneritystä.
heikentää oksitetrasykliinien tehoa.
Veden korkeat ammoniakki- ja nitraattipitoisuudet voi-
Sikojen vedentarve
vat olla merkki bakteerisaastunnasta ja epäpuhtauksista
Emakoiden päivittäinen vedenjuonti vaihtelee yksilöittäin
vedessä. Juomanipat toimivat huonosti, jos veden rauta-
12 litrasta jopa 40 litraan asti. Vapaa vedensaanti on
pitoisuus nousee yli 2,5 mg/l. Jos raudan määrä nousee
edellytys sille, että emakon maidontuotanto on mahdol-
erittäin suureksi, eläimen vedenjuonti heikentyy.
lisimman suuri. Imettävä emakko tarvitsee vettä myös ai-
Oheisessa taulukossa on ote pienten yksiköiden talous-
neenvaihdunnan lopputuotteiden eritykseen virtsan kautta.
veden laatuvaatimuksista, jotka sosiaali- ja terveysminis-
Tiineyskaudella rehumäärät ovat pieniä ja tällöin emakko
teriö on asettanut vedelle (401/2001).
voi hakea täyttävyyden tunnetta vedestä, jos tiineysrehu
ei itsessään ole täyttävää. Jotkut emakot pelaavat veden
Muuttuja
kanssa huvikseen, kun ei ole muutakaan tekemistä.
Ammonium
0,50 mg/l
Ammoniumtyppi
0,40 mg/l
Imevät porsaat saavat runsaasti vettä maidon mukana, sillä maidon vesipitoisuus on 80 prosenttia. Porsailla
Nitriitti
tulee olla saatavilla myös puhdasta vettä. Vedenkulutus
Nitraatti
vaihtelee paljon pahnueiden välillä. Erään tutkimuksen
Kloridi
100 mg/l
mukaan porsitushuoneen lämpötilan kohoaminen kahdeksalla asteella (20 °C –> 28 °C) nosti vedenjuonnin melkein
Rauta
200 µg/l
nelinkertaiseksi. Vesi vaikuttaa positiivisesti myös ensirehun
Sulfaatti
syöntiin. Porsaat syövät mielellään kostutettua rehua.
pH-tavoitetaso
6,5–9,5
Haju ja maku
ei selvää vierasta hajua tai makua
Vieroituksen jälkeisellä viikolla porsaat tahtovat mie-
38
Enimmäispitoisuus
0,5 mg/l
50 mg/l
Mangaani
50 µg/l
250 mg/l
luummin juoda vettä kuin syödä. Porsas voi hakea veden-
E. coli
0 pmy/100 ml
juonnilla täyttävyyden tunnetta, kun rehunsyönti on jäänyt
Koliformiset bakteerit
0 pmy/100 ml
vähäiseksi. Varsinkin pahnueen isommat porsaat ovat
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 401/2001
VESIPISTE
KANNATTAA
SIJOITTAA
RUOKINTAPA
IKAN
LÄHEISYYTEE
N
39
MUUTA TÄRKEÄÄ
HYVINVOINTI
K
uluttajien kiinnostus eläinten hyvinvointiin on li-
mukaan. Kuumuus vähentää rehunsyöntiä, mikä ei ole
sääntynyt viime vuosina. Aiheeseen liittyviä tutki-
suotavaa emakoille. Liian kylmä lämpötila on turmiollinen
muksia tehdään jatkuvasti. Eläinten hyvinvointiin
pikkuporsaalle, ja lihasiat syövät silloin enemmän, mikä
vaikuttavat seikat voidaan jakaa neljään osa-alueeseen,
nostaa rehukustannuksia.
joita ovat hyvä ruokinta, hyvät olosuhteet, hyvä terveys
ja eläinten mahdollisuus lajinomaiseen käyttäytymiseen.
Hyvä terveys
Kun sika voi hyvin, se myös tuottaa hyvin.
Sikojen terveyden ylläpitoon kuuluvat mm. rokotukset,
raudan anto porsaille, osastojen pesu ja desinfiointi. Jos
Hyvä ruokinta
sika sairastuu, se tulee lääkitä asianmukaisella tavalla.
Yksi keskeinen tekijä on pitkittyneen nälän tunteen estä-
Sairaat siat voidaan sijoittaa erilliseen sairaskarsinaan,
minen. Sian tulee saada riittävästi rehua, joka sisältää
jossa niitä on helpompi valvoa ja tarvittaessa lääkitä. Pa-
tarvittavat ravintoaineet. Nälän tunnetta voi esiintyä var-
rantumattomasti sairaat siat on hyvä lopettaa ajoissa. Si-
sinkin tiineyskaudella, jolloin rehumäärät
kalahoitajan kannattaa tarkistaa eläimet
ovat pieniä. Kun tiineysrehuun lisätään
kaksi kertaa päivässä, jotta poikkeavasti
kuitupitoista melassileikettä, tulee emakko
nopeasti kylläiseksi ja nälän tunne pysyy
pitkään poissa. Toinen tapa on antaa
reilummin matalaenergistä tiineysrehua,
Hyvinvoiva
sika tuottaa
hyvin.
käyttäytyvät siat huomataan.
Lajinomainen käyttäytyminen
Sian lajinomaiseen käyttäytymiseen kuu-
jolloin emakko on tyytyväisempi täydellä
luu yhtäaikainen syönti ja nukkuminen.
vatsalla. Eläinten saatavilla täytyy olla
Kun siat pääsevät yhtä aikaa syömään,
aina myös puhdasta vettä, ettei niiden tarvitse tuntea
ei kenenkään tarvitse vihastuksissaan purra toisten hän-
janoa. Esteetön vedensaanti ja hyvä vedenlaatu ovat
tiä. Siat haluavat myös tutkia kärsällään ympäristöään
tärkeitä eläimen hyvinvoinnille.
ja kuivikkeet tai erityisesti tähän tarkoitukseen tarkoitetut
tuotteet tyydyttävät tätä tarvetta. Olki tai sanomalehti
40
Hyvät olosuhteet
sopii emakolle pesäntekoon, kun se ennen porsimista
Jotta sika voi hyvin, tulee sillä olla riittävästi tilaa lepoon
rakentaa pesää.
ja liikkumiseen. Sioilla on tietty arvoasteikko karsinassa
Eläimen käyttäytyminen kertoo paljon sen voinnista.
ja kun sialla on riittävästi tilaa, se voi väistellä lajito-
Toimenpiteitä vaaditaan esimerkiksi silloin, kun sika ei syö,
vereitaan ja välttyä loukkaantumisilta. Sikalan lämpötila
se on eristäytynyt, se yskii tai liikkuu vaivalloisesti. Yksi
tulee asettaa sopivaksi sian kasvu- tai tuotantovaiheen
työntekijän tehtävistä onkin tarkkailla eläimiä sikalassa.
KÄYTTÄYTYM
INEN
KERTOO
PALJON SIAN
HYVINVOINN
ISTA
41
MUUTA TÄRKEÄÄ
RUOKINNAN VAIKUTUS LANNAN
TYPPI- JA FOSFORIPITOISUUTEEN
R
uokinnan avulla voidaan vaikuttaa syntyvän sonnan
käyttöön, voidaan epäorgaanisen fosforin määrää rehussa
ja virtsan määrään sekä niiden typpi- ja fosforipi-
vähentää. Lannan fosforipitoisuutta voidaan alentaa jopa
toisuuksiin. Kun sian eri tuotantovaiheita verrataan
20−30 prosenttia, kun rehuihin lisätään fytaasientsyymiä.
keskenään, on lihasikojen osuus typen ja fosforin kokonai-
Fytiinihappo voi sitoa itseensä fosforin ohella myös valkuais-
serityksestä 60−70 prosenttia ja emakoiden ja vieroitta-
ta, aminohappoja ja muita kivennäisaineita kuten kalsiumia,
mattomien porsaiden 20−30 prosenttia.
Välikasvattamossa olevien porsaiden osuus
typen ja fosforin erityksestä on noin 5−15
prosenttia.
Valkuaisyliruokintaa kannattaa välttää
Rehun valkuaispitoisuudella on suuri vaikutus lannan typpipitoisuuteen. Valkuais-
magnesiumia, kuparia, rautaa, mangaania
Vaiheruokinta
on tehokas keino
lannan typpi- ja
fosforipitoisuuden
pienentämiseen.
ja sinkkiä. Fytaasi pystyy myös irrottamaan
näitä ravintoaineita ja parantamaan niiden
sulavuutta. Fytaasi tuotiin markkinoille jo
1990-luvun alussa. Rehuraisio otti sen lähes välittömästi käyttöönsä yksimahaisten
rehuissa, joten tästä lisäaineesta on kokemusta jo usean vuoden ajalta.
yliruokinta on turhaa ja kallista, koska
sika poistaa ylimääräisen valkuaisen elimistöstään virtsan
Vaiheruokinta säästää ympäristöä ja rehukustannuksia
mukana. Urean typpi hydrolysoituu nopeasti sekä ammoni-
Sikojen vaiheruokinta on tehokas keino lannan typpi- ja
akiksi että hiilidioksidiksi ja kasvattaa sikalailman ammoni-
fosforipitoisuuden pienentämiseen. Lihasikojen vaiheruokin-
akkipitoisuutta. Koska suurin osa sianrehuissa käytettävästä
nassa rehun ravintoainekoostumusta muutetaan sian kas-
lisävalkuaisesta joudutaan tuomaan, on Suomessa totuttu
vaessa. Iän myötä sian punaisen lihan muodostus laskee
käyttämään puhtaita aminohappoja. Aminohappolisäyksillä
ja syöntikyky kasvaa. Tällöin rehun valkuaispitoisuutta ja
voidaan vähentää raakavalkuaisen määrää ja pienentää
aminohappomääriä voidaan laskea energiayksikköä kohti
siten typen eritystä ilman, että eläinten kasvuissa tapahtuu
kasvua häiritsemättä. Optimaalinen tilanne olisi, että rehun
muutoksia. Yhden prosenttiyksikön muutos rehun valkuaispi-
ravintoainekoostumusta muutettaisiin sian kasvuvauhdin mu-
toisuudessa vähentää typen kokonaiseritystä 10 prosenttia.
kaan päivittäin, mutta käytännössä tämä on vaikeaa.
Lisäksi lietelannan määrä vähenee 3−5 prosenttia, koska
eläimet juovat vähemmän.
Sen lisäksi, että vaiheruokinta vähentää typen ja fosforin erittymistä lantaan, säästetään myös rehukustannuksissa.
Parhaiten vaiheruokinta toimii kertatäyttöisissä sikaloissa, jois-
42
Fytaasientsyymi parantaa ravintoaineiden sulavuutta
sa sikojen painojakauma on pieni. Lihasikaloissa on usein
Fosfori on kalsiumin ohella keskeisin rehuissa käytetty ki-
käytössä kaksivaiheruokinta alku- ja loppukasvatusrehuineen.
vennäisaine. Sitä tarvitaan erityisesti luiden muodostumi-
Jos sika kasvatetaan suureen teuraspainoon, voidaan rehun
seen ja aineenvaihduntareaktioihin. Suurin osa, 50−70
koostumusta muuttaa vielä 80 kilon jälkeen. Tällöin puhu-
prosenttia, viljojen ja öljykasvien sekä niiden sivujakeiden
taan kolmivaiheruokinnasta. Myös kasvatuksen lopussa on
fosforista on sitoutunut fytiinihapon suoloihin eli fytaattiin.
huolehdittava riittävästä lysiinitasosta, jottei ruho rasvoitu ja
Toisin kuin märehtijät, sika ei pysty juurikaan hyödyntämään
lihaprosentti putoa. Jos sikojen välillä on huomattavia paino-
fytaattiin sitoutunutta fosforia.
eroja, määräytyy rehun vaihtoajankohta pienempien sikojen
Fytaasientsyymi pystyy vapauttamaan fytiinihappoon
mukaan. Rehu vaihdetaan toiseen vähitellen, jottei syönnissä
sitoutuneen fosforin ja tekemään sen käyttökelpoiseksi eläi-
tapahdu notkahdusta, sillä syönnin heikkeneminen vaikuttaa
melle. Koska rehusta vapautuu enemmän fosforia eläimen
negatiivisesti kasvuun.
VALKUAINEN
VAIKUTTAA
LANNAN TYPP
IPITOISUUTEE
N
43
RUOKINTAOHJELMAT
PORSAIDEN
RUOKINTAOHJELMAT
K
SIAN
-HERKKU
POTRA • TERVE • RENTO
oska tilat ja niiden tarpeet ovat erilaisia, Rehu-
kin vieroituksen jälkeen monella tilalla erilaiset ripulit tai
raisio tarjoaa tilojen tarpeita vastaavat ruokinta-
taudit heikentävät porsaiden kasvua ja kehitystä.
ohjelmat ja niihin kuuluvat rehut.
Terve-ruokintaohjelman rehut sisältävät hyvin sulavia
ja maittavia raaka-aineita. Rehujen hyväksikäytön paran-
Porsaiden Potra-ruokintaohjelma on suunniteltu tiloil-
tuessa suolistossa on vähemmän sulamatonta ruokasulaa,
le, joilla emakoilta vieroitetaan paljon porsaita. Potra-
jota haitalliset bakteerit voivat käyttää hyväkseen, joten
ruokintaohjelma tähtää porsaiden runsaaseen rehujen
ripuliriski pienenee. Rehut sisältävät porsaan kasvuun
syöntiin ja kasvuun sekä emakon luona että vieroituksen
tarvitsemat aminohapot, vitamiinit, kivennäiset ja lisäksi
jälkeen. Ohjelma huomioi myös pahnan pohjimmaiset,
paljon hyväksikäytettävää energiaa ja valkuaista.
joiden välityspaino halutaan nostaa samalle tasolle muiden porsaiden kanssa. Porsaiden nopeaa kasvua tukevat
Porsaiden Rento-ruokintaohjelma on suunniteltu tiloille,
ruokintaohjelman väkevät rehut, jotka sisältävät kaikki
jotka käyttävät porsaiden ruokinnassa kotoista viljaa.
porsaiden tarvitsemat ravintoaineet.
Energiapitoisten puolitiivisteiden ansiosta kotiseoksesta
Potra-ruokintaohjelman rehut sisältävät hyvin sulavia
saadaan porsaalle hyvä seos myös kevyttä viljaa käytet-
ja maittavia raaka-aineita. Useat paranneaineet tukevat
täessä. Sika voidaan kasvattaa teuraaksi asti käyttämäl-
porsaan ruoansulatusta ja auttavat porsasta selviämään
lä vain kolmea rehua viljan ohella.
stressitilanteista, kuten vieroituksesta. Rehut sisältävät run-
Rento-ruokintaohjelman rehut sisältävät hyvin sulavia
saasti nopeaan kasvuun tarvittavaa energiaa, valkuaista,
ja hyväksikäytettäviä raaka-aineita. Ruokinnan hinta,
aminohappoja, vitamiineja ja kivennäisiä.
laatu ja tuotto-ominaisuudet ovat tasapainossa. Ohjelman rehut sisältävät energian ja valkuaisen lisäksi kaikki
Porsaiden Terve-ruokintaohjelma on suunniteltu tiloille,
porsaan normaaliin kasvuun tarvitsemat aminohapot,
joilla terveystilanteesta johtuen halutaan hakea tukea
vitamiinit ja kivennäiset.
porsaan terveelle kehitykselle myös rehun kautta. Varsin-
VALITSE PORSAIDEN RUOKINTAOHJELMA TAVOITTEIDEN MUKAAN!
44
Tavoite
Potra
Terve
Rento
Kasvu, g/pv
++++
+++
++
RHS, ry/lk-kg
++++
+++
++
Terveys
+++
++++
++
Ruokinnan helppous
+++
+++
++++
KI N N
A
AM
M
AT
O S TA
A
R A IS I
N
O
RU
T I TA I T
O
45
RUOKINTAOHJELMAT
EMAKOIDEN
RUOKINTAOHJELMAT
E
SIAN
-HERKKU
POTRA • TERVE • RENTO
makoiden ruokintaohjelmat Potra ja Rento on suun-
yli 12:ta porsasta, emakon ruokintaan on kiinnitettävä
niteltu tilojen erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden mu-
erityistä huomiota. Potra-ruokintaohjelma tukee porsai-
kaan. Joidenkin tilojen tavoite on maksimaalinen
den nopeaa kasvua ja tähtää emakon hyvään tuotanto-
porsasmäärä emakkoa kohden, ja sitä tavoitellaan huippu-
kykyyn jokaisessa tuotantovaiheessa. Ohjelma varmistaa
laatuisilla rehuilla. Toisille tiloille on tärkeää kasvattaa koh-
runsaan maidontuotannon, rehun hyvän syönnin, sonnan
tuullinen määrä porsaita mahdollisimman taloudellisesti.
hyvän koostumuksen sekä nopean kuntoutumisen ja hy-
Emakoiden Potra-ruokintaohjelma sopii tiloille, joilla
vinvoinnin tiineyskaudella.
on korkeat porsastuotantotavoitteet. Kun emakko imettää
EMAKOIDEN POTRA-RUOKINTAOHJELMAN TAVOITTEENA ON:
rehujen aminohappo-, kivennäis- ja vitamiinisisältö
siitoseläimestä kasvaa kestävä emakko
runsas ternimaidon- ja maidontuotanto
porsaiden elinvoimaisuus ja nopea kasvu
sonnan koostumus
ummetuksen välttäminen
nopea kuntoutuminen tiineyskaudella
seuraavan pahnueen koko
emakon hyvinvointi
tiineyskaudella kylläisyyden tunne pienelläkin rehumäärällä
aikainen ja vahva kiima
porsimisprosentti nousee
Emakoiden Rento-rehuohjelma on tarkoitettu tiloille, jotka ha-
tosisältö riittää turvaamaan emakoiden hyvän kunnon, koska
luavat ruokkia emakot normaalilaatuisella imetys- ja tiineysre-
imetettäviä porsaita on kohtuullinen määrä emakkoa kohden.
hulla. Tiloilla tärkeimpänä tavoitteena on vaivaton ja sujuva
Siirtyminen tiineysrehusta imetysrehuun sujuu sujuvasti, koska
sikalatyöskentely. Rento-ruokintaohjelman perusrehujen ravin-
rehut on suunniteltu käytettäväksi peräkkäin.
EMAKOIDEN RENTO-RUOKINTAOHJELMAN TAVOITTEENA ON:
46
imetys- ja tiineysrehun samankaltaisuus
vaihto rehusta toiseen sujuu joustavasti
hyvä rehunsyönti
emakon kunto ei laske liikaa imetyskaudella
hyvä maidontuotanto
porsaiden hyvä vieroituspaino
rehujen ravintoainesisältö
riittävä kohtuulliselle porsastuotannolle
rehujen koostumus
rehujen huokeampi kilohinta
LIHASIKOJEN
RUOKINTA
L
ihasikojen ruokinnan tavoitteena on kasvattaa sika
lä Rypsiporsas®-rehuilla ruokittaessa siat ovat hyötyneet
nopeasti teuraskypsäksi pienellä rehumäärällä. Li-
korkeasta energiansaannista myös loppuvaiheessa liha-
säksi tavoitteena on hyvä lihaprosentti. Alkukasva-
prosentin kärsimättä. Lihasian kasvupotentiaali saadaan
tukseen kannattaa käyttää väkevää rehua, koska tässä
parhaiten hyödynnettyä, kun rehujen aminohappo- ja
vaiheessa kasvua rajoittaa energian saanti. Käytäntö on
energiatasapaino on kunnossa.
osoittanut, että Rehuraision runsaasti energiaa sisältävil-
LIHASIKOJEN RUOKINNAN TAVOITTEENA ON:
hyvä kasvu
rehu sisältää tarpeeksi energiaa
korkea lihaprosentti
aminohapot optimoitu energiaan ja toisiinsa nähden
matala rehuhyötysuhde
rehun raaka-aineiden hyväksikäytettävyys korkea
ruokintakustannusten madaltaminen
vaiheruokinta
ympäristöpäästöjen vähentäminen
rehun fosforipitoisuuden alentaminen fytaasin avulla
LIHASIKOJEN ENERgIASUOSITUKSET, RUNSAS/NIUKKA
Maatiainen, Yorkshire ja MY-risteytykset
Imisät
DMY- ja HMY-risteytykset
Leikot + sekakasvatus
Imisät
Leikot + sekakasvatus
Viikko
Ry/pv
MJ/pv
Elopaino,
kg
Ry/pv
MJ/pv
Elopaino,
kg
Ry/pv
MJ/pv
Elopaino,
kg
Ry/pv
MJ/pv
Elopaino,
kg
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
1,30
1,40
1,60
1,80
2,00
2,20
2,40
2,60
2,80
2,95
3,00
3,00
3,00
3,00
3,00
12,10
13,00
14,90
16,70
18,60
20,50
22,30
24,20
26,00
27,40
27,90
27,90
27,90
27,90
27,90
25,0
30,0
36,0
42,0
48,5
55,0
62,0
69,0
76,0
82,5
89,0
95,5
102,0
108,0
114,0
1,40
1,50
1,70
1,95
2,20
2,45
2,65
2,80
2,90
3,00
3,05
3,10
3,10
3,10
3,10
13,00
14,00
15,80
18,10
20,50
22,80
24,60
26,00
27,00
27,90
28,40
28,80
28,80
28,80
28,80
25,0
30,0
36,0
42,5
49,5
56,5
63,5
70,5
77,5
84,0
91,0
97,5
104,0
110,5
117,0
1,40
1,60
1,80
2,00
2,20
2,40
2,60
2,80
2,95
3,00
3,00
3,00
3,00
3,00
3,00
13,00
14,90
16,70
18,60
20,50
22,30
24,20
26,00
27,40
27,90
27,90
27,90
27,90
27,90
27,90
25,0
30,5
37,0
43,5
50,0
57,0
64,0
71,0
77,5
84,0
90,5
97,0
103,0
109,0
115,0
1,40
1,60
1,80
2,05
2,30
2,55
2,80
2,95
3,00
3,00
3,00
3,00
3,00
3,00
3,00
13,00
14,90
16,70
19,10
21,40
23,70
26,00
27,40
27,90
27,90
27,90
27,90
27,90
27,90
27,90
25,0
30,5
37,0
43,5
50,5
58,0
65,5
73,0
80,0
86,5
93,0
99,5
106,0
112,0
118,0
Lähde: Rehutaulukot 2010
47
SIAN
-HERKKU
POTRA • TERVE • RENTO
Porsaille
Emakoille
Lihasioille
09/2011
Tehokasta kasvua!
www.rehuraisio.com