O A NA N A T S O IS I MM OA RA KIN IT RU 2011–2012 AT T I T A SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO A MM OA RA A ST O I IS IT RU O NA N KIN AT T I T A TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS OIKEALLA RUOKINNALLA S ianlihantuotanto ja sen kannattavuus eivät enää ole pelkästään suomalaisen tuottajan omissa käsissä, vaan niihin vaikuttavat yhä enemmän tapahtumat muualla maailmassa. Sianlihantuotannon lisääntyminen kehittyvissä maissa ja etanolin valmistus vaikuttavat raaka-aineiden, kuten viljan, kysyntään ja sitä kautta rehun hintoihin. Niin kauan kun tarjonta ylittää kysynnän, lihanhinta pysyy matalana. Tuottaja pystyy osaltaan vaikuttamaan tuotantonsa tehokkuuteen. Koska rehut muodostavat suuren osan sianlihantuotantokustannuksista, kannattaa panostaa laadukkaisiin rehuihin ja käyttää tilalle sopivaa ruokintaohjelmaa. Tämä ruokintaopas kertoo, mitä asioita täytyy ottaa huomioon, kun miettii oman tilan ruokintaratkaisuja. Toimivalla ruokinnalla ja hyvällä hoidolla eläimet pysyvät terveinä ja tulokset paranevat – olivat sitten kyseessä emakot, porsaat tai lihasiat. Kun tarvitset apua ruokinnan suunnittelussa tai neuvoja managementin kehittämisessä, ota yhteyttä lähimpään rehuraisiolaiseen. Autamme sinua valitsemaan tilallesi sopivan ruokintaohjelman ja siihen kuuluvat rehut. Tuotantoneuvojapalvelu auttaa tuottavuuden ja sikojen hyvinvoinnin parantamisessa. Monet ongelmat voivat ratketa nopeasti tilan ulkopuolisella avulla. Olemme palveluksessasi! LISÄTIETOJA: 2 Päivi Volanto Paavo Viitanen sianrehujen kehityspäällikkö tuotantoneuvoja puh. 050 363 6596 puh. 040 869 6085 [email protected] [email protected] SISÄLLYS ENSIKOIDEN RUOKINTA Ensikosta kestävä emakko .................................................. 4 EMAKOIDEN RUOKINTA Tiineysajan ruokinta .......................................................... 6 Porsiminen lähestyy ........................................................... 8 Imetysajan ruokinta ......................................................... 10 Vieroitetun emakon ruokinta ............................................. 12 Ruokinta siemennyksen jälkeen ......................................... 13 Karjun ruokinta ............................................................... 14 PORSAIDEN RUOKINTA Imevä porsas .................................................................. 16 Ennen vieroitusta ............................................................. 18 Vieroitus......................................................................... 20 Vieroitetun porsaan ruokinta ............................................. 22 LIHASIKOJEN RUOKINTA Lihasika ja kasvu ............................................................. 24 Syöntikyky ...................................................................... 26 Energiaruokinta .............................................................. 28 Valkuaisruokinta .............................................................. 30 Lihasian ruokinta ............................................................. 32 Kasvatus sukupuolet erillään ............................................. 34 Rehuhyötysuhde .............................................................. 36 MUUTA TÄRKEÄÄ Vesi – tärkein ravintoaine ................................................. 38 Hyvinvointi ..................................................................... 40 Ruokinnan vaikutus lannan typpi- ja fosforipitoisuuteen ........ 42 RUOKINTAOHJELMAT Porsaiden ruokintaohjelmat .............................................. 44 Emakoiden ruokintaohjelmat ............................................. 46 Lihasikojen ruokinta ......................................................... 47 3 ENSIKOIDEN RUOKINTA ENSIKOSTA KESTÄVÄ EMAKKO E nsikon kasvatuksella ja kunnolla ensimmäisen por- sikko siementää myöhemmin kuin ennen. Siten painoa situksen aikaan on ratkaiseva merkitys siihen, mi- ehtii tulla lisää. kä on sen elinikäinen porsastuotos. Usein emakko Ensikko siemennetään 7,5–8,5 kuukauden iässä poistetaan ensimmäisen tai toisen porsimiskerran jälkeen ja 145–160-kiloisena. Tällöin ensikko on ensimmäistä jalkaongelmien tai hedelmällisyyshäiriöiden takia. Jos kertaa porsiessaan noin vuoden ikäinen. Kun siemennys kerran porsineita emakoita joudutaan poistamaan pal- tehdään toiseen tai kolmanteen kiimaan, ensikon kestä- jon, se lisää uudiseläinten tarvetta. Ensipahnueiden suuri vyys paranee ja ensipahnue on suurempi. Käytännössä osuus pienentää tilan porsastuotantotulok- porsimishetken selkäsilavan paksuuden sia, koska pahnuekoko on vanhempia emakoita pienempi ja ensikkopahnueista vieroitetaan porsaita vähemmän kuin vanhemmilta emakoilta. Ensikon kasvunopeudella voidaan vaikuttaa eläimen kestävyyteen jatkossa. Rehuraision ja MTT:n yhteistyötutkimuksessa kävi ilmi, että runsas ruokinta lisää olisi hyvä olla noin 16–18 mm. Runsas ruokinta lisää ensikoiden karsiutumista jalkaongelmien takia. ensikoiden karsiutumista jalkaongelmien 4 Ensikon maidontuotanto on lähes samansuuruinen kuin vanhemmalla emakolla, mutta syöntikyky on huonompi. Siksi ensikko menettää helposti painoaan, joten se saa olla porsimishetkellä hieman tuhdimpi kuin useamman kerran porsinut emakko. Ensikkoa ei saa kasvattaa liian lihavaksi. Silloin syönti imetyskaudella takia. Rehun kivennäistason nostokaan ei pitkällä tähtä- pienenee ja ensikko menee helposti huonoon kuntoon. yksellä auta, koska karsiutuminen vain siirtyy ensimmäi- Ensikolle sopiva kuntoluokka porsiessa on 4. Jos ensikot/ sen tai toisen porsimisen jälkeen. Kun ensikoiden kasvua emakot ovat joutilashäkeissä, niiden kuntoluokan pitää hidastettiin, saatiin pahnueita kasvatettua ensikkoa kohti olla hieman alhaisempi (3,5), jotta porsimisvaikeuksia ei enemmän kuin nopealla kasvatuksella. ilmenisi. Kiihotusruokinta on tärkeää Siemennykseen siirto Kun kasvua halutaan hillitä, rehun antoa rajoitetaan ja Ensikoiden kasvatustilassa ei saa olla karjua, jotta kiima korkeimmillaan määrä on 2,8 ry/pv. Tuolloin keskimää- näkyisi vahvasti haluttuna aikana. Loppukasvatusaikana räinen kasvu on suomalaisilla ensikoilla noin 800 gram- eläinten siirtelyä on vältettävä, jotta ne eivät tulisi kii- maa päivässä siemennykseen asti. Silavan kasvua edis- maan ennen siirtoa siemennysosastolle. Ensikoiden pitää tää rehun alhaisempi lysiinipitoisuus. Tämä ruokintamalli olla vähintään 7,5 kuukauden ikäisiä ennen kuin karju vaatii ennen astutusta kiihotusruokintaa, jotta irtoavien tuodaan niiden lähelle. munasolujen määrä olisi yhtä suuri kuin runsaasti ruo- Siemennykseen siirrot kannattaa tehdä ns. välisiirron kituilla eläimillä. Kiihotusruokinta rajoittuu ensimmäisen kautta karjulle aina kun se on mahdollista. Noin neljä ja toisen kiiman väliin edellyttäen, että astutus tapahtuu viikkoa ennen haluttua siemennystä eläimet on siirrettävä toiseen kiimaan. Kiihotusruokinta tehdään tavallisesti por- toiseen osastoon, josta ensikot siirretään edelleen siemen- sasrehulla 14 päivää ennen oletettua kiimaa. nysosastoon noin kolmen viikon kuluttua. Karjua näyte- Aikaisempiin sukupolviin verrattuna nykyiset ensikot tään ensikoille vasta siemennysosastossa. Toinen tapa on ovat lihakkaampia ja vähärasvaisempia. Jotta ensikko merkitä kiimat muistiin välisiirtokarsinassa ja siirtää eläin kestäisi hyvin ensimmäisen imetyskauden, kannattaa en- siemennykseen noin kaksi viikkoa kiimasta. RUNSAS RUOKINTA LISÄÄ ENSIKOIDEN KARSIUTUMISTA JALKAONgELMIEN TAKIA Kasvatusnopeus Rehuannos Rehun P-pitoisuus, g/ry Kasvatusosastolla poistettu jalkojen takia, % Joutilasosastolla poistettu jalkojen takia, % Liikuntapisteet 1–5 1=huono, 5=erinomainen Kyky liikkua 1=laukkaa, 2=juoksee, ei laukkaa, 3=kävelee, ei juokse Nopea max 3,3 ry/pv Hidas max 2,6 ry/pv 6 14,3 7 5,4 6 8,9 7 7,1 15,2 13,3 5,0 2,5 3,52 3,70 3,40 3,55 1,52 1,36 1,51 1,27 Lähde: Rehuraision ja MTT:n yhteistyötutkimus 2008 5 EMAKOIDEN RUOKINTA TIINEYSAJAN RUOKINTA T iineyskauden tarkoitus on kunnostaa emakko sopi- rehua, se ottaa tarvitsemansa ravintoaineet omista ku- vaan painoon seuraavaa porsimista varten. doksistaan ja laihtuu, koska emakko turvaa ensisijaisesti Syötetty rehumäärä vaikuttaa positiivisesti porsai- sikiöiden kasvun. Tavallisesti rehuannosta nostetaan tii- den syntymäpainoon, elinvoimaan ja kasvuun imetyskau- neyskauden viimeisillä viikoilla, mutta tässäkin vaihees- della. Pahnuekokoon voidaan vaikuttaa runsaammalla sa emakon kunto ratkaisee rehuannoksen koon. Hyvänä ruokinnalla tiineyskauden ensimmäisenä kuukautena. nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tiineyskaudella rehua Vanhempien emakoiden painon kasvaessa rehun ener- kuluu vähintään 300 ry/emakko. giasta kuluu enemmän ylläpitoon kuin aikaisemmin. Ensikot ja nuoret emakot eivät ole vielä täysikasvuisia, joten Vältä ääripäitä osa rehun energiasta kuluu kasvuun. Joutilaskaudella emakko ei saa lihoa liikaa. Liikalihavuus hidastaa ja vaikeuttaa porsimista. Tiineyskauden liika Yksilöllinen ruokinta takaa sopivan kuntoluokan ruokinta heikentää myös maitorauhasten kehittymistä Parhaiten kunnostus pystytään tekemään ensimmäisen ja vähentää maidon erittymistä imetyskaudella. Lihava tiineyskuukauden aikana, jolloin emakot ovat kiinni. emakko syö imetyskaudella huonosti, mikä alentaa mai- Emakot tulee ruokkia yksilöllisesti huomioiden niiden dontuotantoa entisestään. Huonon syönnin takia emakon vieroituksen jälkeinen kunto. Tämä onnistuu ryhmitte- paino alenee rajusti, mikä vaikuttaa haitallisesti tiineh- lemällä samankuntoiset emakot (omat ryhmät laihoille tymiseen. ja normaaleille) samalle venttiilille ja antamalla rehua Jos emakkoa ei ole saatu kunnostettua tiineyskaudel- kunnon mukaan. Emakoilla sopiva kuntoluokka porsies- la, emakon rasvavarastot ovat liian pienet imetyskauden sa on 3,5. Pihatossa olevien emakoiden ja ensikoiden rasituksiin. Emakko laihtuu entisestään ja seurauksena on kuntoluokka saa olla 4. vieroituskiiman viivästyminen, tiinehtyvyyden aleneminen ja tehottomuuspäivien lisääntyminen. Jos selkäsilavan Lisää rehua tiineyskauden lopulla paksuus porsiessa on alle 15 mm, riski lapojen rikkou- Tiineysajan viimeisellä kolmanneksella sikiöiden ja mai- tumiseen lisääntyy selvästi. Laihuus pienentää myös seu- torauhasten kasvu kiihtyy. Jos emakko ei saa tarpeeksi raavaa pahnuekokoa. REHUN MÄÄRÄ TIINEYSKAUDELLA SIKIÖN PAINON KEHITYS TIINEYSAIKANA Rehunkulutus, kg (tiineyspäivät 0–110) 1400 271 298 1000 Tiineyskauden pituus, pv 116,2 115,4 Elävänä syntyneet 11,0 11,0 Kuolleena syntyneet 0,5 0,4 1 430 1 530 7,1 3,6 Syntymäpaino, g Kuolleisuus % Lähde: Schothorst Feed Research Sikiön paino, g 1200 800 600 400 200 0 20 40 60 Tiineyspäivä 6 90 110 114 Lähde: Wu ym. 1999 EMAKON SOPIVA KUN TOLUOKKA PORSIESSA ON 3,5 7 EMAKOIDEN RUOKINTA PORSIMINEN LÄHESTYY E makko siirretään hyvissä ajoin ennen porsimista ennen porsimista ja sen jälkeen pari kertaa päivässä. pestyyn ja desinfioituun porsimistilaan, jotta se Lisävedenanto pehmentää sontaa ja edesauttaa maidon kotiutuisi uuteen ympäristöön. Ulkomailla emakot muodostusta. jopa pestään ennen siirtoa hygienian parantamiseksi. Hormonaaliset muutokset, sikiöiden lisääntynyt pai- Rehu vaihdetaan imetyskauden energiapitoiseen rehuun no, liikunnan puute ja rehumuutokset aiheuttavat stressiä, 5–7 päivää ennen porsimista, jolloin emakko tottuu uuden rehun makuun. Äkillinen rehunvaihto porsimisen aikaan saattaa aiheuttaa ruokahaluttomuutta juuri silloin, kun emakon rehuannosta pitäisi alkaa nostaa. Vähemmän rehua ennen porsimista joka voi ilmetä ruoansulatuksen hidastu- Imetys- ja tiineysrehun linkitys toisiinsa ja lisäveden anto pehmentävät emakon sontaa. Porsimisen helpottamiseksi kannattaa re- 8 misena ja ummetuksena. Sonnan koostumusta voidaan pehmentää kuitupitoisilla erikoisrehuilla tai antamalla karkearehua. Kuitu myös nopeuttaa ruoansulatusta ja lisää ulostemäärää. Oljen anto tyydyttää emakon pesäntekoviettiä. Nopea porsiminen hyödyksi pahnueelle humäärää laskea muutamana päivänä ennen porsimista. Porsimisen lähestyessä emakon vulva turpoaa, emakko käy Niukempi rehumäärä ehkäisee myös maitokuumetta ja rauhattomaksi ja sen utareista alkaa valua maitoa. Kaikki- utarepöhöä. Rehuannosta ei saa laskea liian pieneksi, aan porsimiseen kuluu aikaa 2–5 tuntia. Porsimista täytyy sillä turhan niukka rehumäärä aiheuttaa ummetusta. Tiine- seurata koko ajan, jotta ongelmatilanteisiin pystytään rea- ys- ja imetyskauden rehujen linkittäminen toisiinsa raaka- goimaan heti. Kun emakko synnyttää nopeasti, kuolleina ainesisällön suhteen pienentää ummetuksen esiintymistä. syntyneiden määrää pienenee ja porsaat ovat tarmokkaita, Hyvä tapa on antaa emakolle lisävettä 2–3 päivänä jolloin ne imevät varmemmin ternimaitoa. KI N N A AM M AT O S TA A R A IS I N O RU T I TA I T O 9 EMAKOIDEN RUOKINTA IMETYSAJAN RUOKINTA S yntyneet porsaat ovat täysin riippuvaisia emänsä saiden kasvua. Rasvalisäys imetysrehussa nostaa maidon maidosta. Porsaat saavat emakon ternimaidosta ra- rasvapitoisuutta, jolloin porsaat saavat enemmän energi- vinnon lisäksi vasta-aineita ympäristön taudinaiheut- aa kasvuunsa ja vieroituspainot nousevat. tajia vastaan. Ternimaito toimii luonnon omana rokotteena. Runsaasti energiaa sisältävä rehu on erityisen tärkeää Heti porsimisen jälkeen emakon erittämä maitomäärä silloin, kun imetysaika on pitkä. Energiapitoinen rehu on on noin 3–4 litraa päivässä. Suurimmillaan emakko lyp- eduksi myös kesäkuumalla, jolloin syöntimäärät ovat pie- sää 10–13 litraa päivässä. Maitomäärään vaikuttavia te- niä. Emakon huomattava laihtuminen imetyskaudella pit- kijöitä ovat rehun ja veden saannin ohella porsimiskerta, kittää aikaa vieroituksesta seuraavaan kiimaan, alentaa pahnuekoko, porsaiden elinvoimaisuus ja imemistiheys. irtoavien alkioiden määrää ja heikentää tiinehtyvyyttä. Lisäksi lisääntyneet alkioiden varhaiskuolemat pienentä- Riittävä energiansaanti ensisijaista vät seuraavaa pahnuekokoa. Maidon muodostus vaatii energiaa, joten emakon rehuannosta on nostettava ripeästi porsimisen jälkeen. Tavallisesti Energiapitoinen rehu imetyskaudella rehuannosta nostetaan 0,5–1,0 kg päivässä emakon ruo- • lisää maidon tuotantoa, kahalua seuraten. Ensikoilla rehumäärää nostetaan maltilli- • vähentää emakon painon menetystä, semmin, koska niiden syöntikyky on noin 20–25 prosenttia • laskee porsaskuolleisuutta ja heikompi kuin vanhemmilla emakoilla. Kaukalon on oltava • parantaa seuraavan tuotantokauden tulosta. tyhjä ennen uuden rehun lisäämistä. Viikon päästä porsimisesta emakon tulisi syödä noin 5–6 kg/pv. Vapaasti Valkuaisen tarve kasvaa imetyskaudella, koska maidon ruokittaessa emakko syö rehua noin 7–9 kg/pv, kun mai- mukana poistuu runsaasti valkuaista. Aminohappoja dontuotanto on huipussaan. Hyvän ruokahalun omaava emakko lypsää hyvin maitoa menettämättä liiaksi painoaan. Emakkoa ja erityisesti ensikkoa on vaikea saada syömään niin paljon, ettei energiavajetta syntyisi. Jos emakko ottaa puuttuvan energian omista tarvitaan maidon muodostukseen sekä Energiapitoinen imetysrehu parantaa myös porsaiden kasvua. kudoksistaan, se laihtuu. Imetyskaudella kuntoluokka ei saisi pudota yhtä kuntoluokkaa enempää. kudosten kasvuun ja ylläpitämiseen. Lysiini on ensimmäinen maidontuotantoa rajoittava aminohappo. Sen tarve kasvaa maitomäärän noustessa. Tutkimuksissa emakon maidontuotanto on noussut huomattavasti, kun energialisäyksen ohella rehun lysiinipitoisuutta on nostettu. Liian matalavalkuaispitoinen imetysrehu aiheuttaa häiriöitä kiimakierrossa ja tiinehtyvyydessä. Energiaa imetysrehusta 10 Prestarterin anto porsaille säästää emakkoa liialliselta Rehun energiapitoisuutta nostamalla voidaan imettävän laihtumiselta. Hyvänmakuinen ensirehu parantaa lisäksi emakon energiansaantia lisätä. Kuorittu kaura, painava porsaiden kasvua ja valmistaa porsaita vieroitukseen. ohra, vehnä ja rasva ovat hyviä energialähteitä imetys- Mitä suurempi pahnuekoko on, sitä suurempi hyöty lisä- rehussa. Energiapitoinen imetysrehu parantaa myös por- rehusta on sekä emakolle että porsaille. MITEN IMETTÄVÄ EMAKKO SAADAAN SYÖMÄÄN ENEMMÄN? • Anna emakolle imetysrehua, joka on raaka-ainekoostumukseltaan samankaltaista tiineysrehun kanssa. • Pienennä rehumäärää ennen porsimista, jotta emakon ruokahalu on hyvä, kun rehumäärää aletaan nostaa. • Anna rehua pieninä annoksina useita (3–4) kertoja päivässä. Kerta-annoksen pitää olla alle 4 kg. • Lihava emakko ei pysty syömään tarpeeksi rehua. Tiineysaikana emakon runsasta ruokintaa pitää välttää. • Rehun on oltava raikasta. Poista kaukalossa seissyt rehu ennen seuraavaa ruokintakertaa ja muuta annoskokoa tarvittaessa. • Ota huomioon porsimiskerta. Syöntiongelmat ovat yleisempiä ensikoilla kuin vanhemmilla emakoilla. • Varmista, että emakko saa vettä kohtuullisella • Emakot syövät enemmän rakeista kuin jauheista rehua. virtausnopeudella (5–7 l/min). Imettävän emakon vedentarve on 25–35 litraa päivässä. • Varmista rehun häiriötön saatavuus. • Lisävesi parina päivänä ennen ja jälkeen porsimisen edesauttaa maidonmuodostusta imetyksen alkupäivinä. • Rehun kostutus parantaa syöntiä. Kostutettua rehua ei saa päästää pilaantumaan, joten anna pieniä annoksia kerrallaan. • Emakolle sopiva ympäristön lämpötila on 18–20 ºC. Liika lämpö heikentää syöntiä. Porsailla on oltava • Käsittele emakoita lempeästi. mahdollisuus päästä 29–30 asteen lämpötilaan. EMAKON RUOKINNAN VAIKUTUS PORSAASEEN Emakon ruokinta tiineys- ja imetyskaudella Porsaiden kehittyminen Porsimisen onnistuminen Ternimaidon ja maidon tuotanto Elinvoimaiset porsaat syntyessä Porsaiden selviytyminen Porsaiden kasvu Lähde: Leenhouwers ym. 2002 11 EMAKOIDEN RUOKINTA VIEROITETUN EMAKON RUOKINTA P orsaiden vieroitus tapahtuu tavallisesti 4–5 viikon • parantaa tiinehtyvyyttä iässä, jolloin porsaiden ruoansulatus on kehittynyt • pienentää syntyvien porsaiden painohajontaa tarpeeksi hyväksikäyttämään muutakin rehua kuin maitoa. Emakon seuraava pahnuekoko pienenee, jos Tavallisesti emakko tulee kiimaan 3–7 päivän päästä vieroitus tapahtuu alle kolmen viikon iässä. Jos porsaat vieroituksesta. Jos emakko tulee nopeasti kiimaan vieroi- vieroitetaan kovin myöhään, emakko ja varsinkin ensikot tuksen jälkeen, sen seisova kiima-aika on pidempi kuin menevät helposti huonoon kuntoon. sellaisella emakolla, jonka vieroituskiima tulee myöhään. Tavallisesti porsaat siirretään pois emakon luota ja Jos emakko ei tahdo tulla kiimaan, voi syynä olla kiiman emakko jää porsituskarsinaan. Imemätön maito aiheuttaa alkaminen jo imetysaikana, hiljainen kiima tai emakon paineen nousun maitorauhasissa, minkä seurauksena ema- liiallinen laihtuminen imetyskaudella. Jos kiimaa ei esiin- kon maidontuotanto pienenee nopeasti. Viikon kuluttua vie- ny viikon sisällä vieroituksesta, on siirryttävä tiineysajan roituksesta utareet ovat palautuneet täysin lepotilaan. rehuun ja annostukseen. Kiihotusruokinnalla vahvat kiimat Siemennyksessä huomioitavia asioita: Vieroitettaessa emakot ja varsinkin ensikot ovat usein • Hygienia ennen siemennystä. kovin laihoja, siksi kunnostaminen on aloitettava heti • Käytettävän siemenen on oltava tuoretta. tiineysrehulla. Samalla aloitetaan myös emakoiden kii- • Siemennyspilli otetaan pois vasta, kun seisonta- hotusruokinta rehulla, joka nostaa veren insuliinitasoa. Tavoitteena on saada emakot nopeasti vahvaan kiimaan, jolloin seuraavan pahnueen koko kasvaa ja porsaiden välinen painohajonta pienenee. Kiihostusruokintaa jatketaan aina siemennykseen asti. refleksi on ohi ja pilli ”löysä”. • Tuplaaminen tehdään varmuudeksi, jos vähänkin tuntuu siltä, että on tarvetta. • Siemennysmerkintään voidaan käyttää ns. viikkomerkintää: 1. vko sininen, 2. vko punainen, 3. vko vihreä, 1. vko sininen jne. Lisäksi voidaan merkitä 12 Oikein tehty vieroitusajan ruokinta: eläimen selkään viikonpäivä MA=1, TI=2 jne. eli • lisää insuliinin eritystä käytössä on sen värinen rasvakynä tai spray, • nopeuttaa kiimaan tuloa minkä värisellä viikolla uusintakiimakontrolli on. • saa aikaan vahvemmat kiimat Numeron avulla tiedetään viikonpäivä, jolloin • lisää irtoavien munasolujen määrää edellinen siemennys on tehty. RUOKINTA SIEMENNYKSEN JÄLKEEN U seissa tutkimuksissa on havaittu, että ensikoilla muksissa on havaittu, että hierarkia-asemaltaan alempiar- suuret rehumäärät heti siemennyksen jälkeen voisten emakoiden porsaiden syntymä- ja vieroituspaino heikentävät alkioiden selviytymistä. Ensimmäiset on pienempi kuin ylempiarvoisten emakoiden. Lisäksi 3–5 päivää ovat kaikkein kriittisimmät, porsaat ovat aggressiivisempia vieroituk- ja silloin rehuannos kannattaa pitää maltillisena. Emakon kunto on otettava huomioon rehuannosta mietittäessä. Jos emakko on laiha tai kyseessä on kerran porsinut emakko, rehumäärää ei kannata rajoittaa siemennyksen jälkeen. Joutilai- sen jälkeen, kun niitä sekoitetaan toisten Oikein suunniteltu tiineysrehu rauhoittaa emakkoa ja vähentää stressiä. den runsaampi ruokinta loppukesällä ja porsaiden kanssa. Oikein suunniteltu tiineysrehu rauhoittaa emakkoa ja vähentää stressiä. Rehun sisältämä leike antaa emakolle välittömästi kylläisyyden tunteen. Lisäksi nälkä pysyy loitolla pidempään. alkusyksyllä parantaa tiinehtyvyyttä, jos Joutilaskaudella emakolla kuluu elintoi- syyshedelmättömyys on ongelmana pihattosikalassa. mintojen ylläpitoon noin 75–80 prosenttia päivittäisestä Emakoiden stressi astutuksen jälkeen vaikuttaa merkit- energiatarpeesta. Ylläpitoenergian tarve nousee emakon tävästi alkioiden selviytymiseen. Stressiä lisääviä tekijöitä vanhetessa painonlisäyksen myötä. Ylläpitoenergiatarve ovat muun muassa melu, lämpötilan muutokset, tappelut voi nousta huomattavasti, jos emakoilla on mahdollisuus muiden emakoiden kanssa ja hätä ruoansaannista. Tutki- liikkua tai ne ovat stressaantuneita. KUITUPITOINEN JOUTILASREHU ANTAA TÄYTTÄVYYDEN TUNTEEN Raaka-aine Fermentoituvan aineksen määrä suhteessa leikkeeseen Melassileike 100 Vehnälese 50 Ohra 20 Kaura 30 Lähde: Lfl 2003 13 EMAKOIDEN RUOKINTA KARJUN RUOKINTA T ilalla käytettävän karjun sperman laatu on erittäin Karju tarvitsee myös liikuntaa pysyäkseen kunnossa. tärkeä taloudellinen tekijä porsastuotannon kan- Karjun karsinan pitää olla tarpeeksi suuri, noin 8 m². nalta. Siemennesteen laatu on yksi yleisimmistä Hyvä keino saada karju liikkeelle on sijoittaa vesipiste poistojen syistä. Muita syitä ovat ikä, terveys ja libido. ja ruokakaukalo vastakkaisille seinille. Karju saavuttaa Karjun siemennesteen laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat sukukypsyyden 6–8 kuukauden iässä. Runsas ruokinta astutustiheys, lämpöstressi ja ruokinta. aikaistaa sukukypsyysikää ja niukka ruokinta vaikuttaa Kasvatuskaudella karju kannattaa ruokkia kuten en- päinvastaisesti. Siittiöiden muodostus alkaa jo neljän sikko. Tavoitteena on kestäväluinen karju, joka liikkuu kuukauden iässä, mutta sperman laatu on alussa vielä sujuvasti. Jos kasvuvauhti on liian nopea, heikko. Karjun saavuttaessa 24–29 kuu- liikuntaongelmien riski nousee. Alle 50-ki- kauden iän sen siemennesteen ja siittiöi- loiselle sopii lihasikojen alkukasvatusrehu. Testaukseen asti voidaan antaa erityisesti siitossioille kehitettyä rehua. Oikea ruokinta, vesi ja liikunta tärkeitä Karjut testataan noin 100 kg:n painoisi- Tavoitteena on kestäväluinen karju, joka liikkuu sujuvasti. den määrä on noussut huipputasolle. Lämpöstressi voi heikentää sperman laatua kesällä Nuoren karjun astutuksien määrän tulee olla pienempi kuin vanhemmalla karjulla. na ja jalkavikaiset poistetaan. Rehuna Astutusten määrää viikossa lisätään iän käytetään tiineysrehua, joka kivennäisval- myötä. Jos ympäristön lämpötila nousee misteen kera sopii myös täysikasvuisen karjun ruokintaan. korkealle esimerkiksi kesällä, siemenen laatu heikkenee. Esteetön vedensaanti on myös tärkeää, koska karjun tulisi Lämpöstressin vaikutukset voivat ilmetä vasta muutaman juoda 6–8 litraa päivässä. Täyskasvuisen karjun ruokinnan viikon viiveellä. Vuodenaika vaikuttaa karjun testostero- tavoitteena on pitää eläin sopivassa kunnossa (kuntoluokka nin määrään, joka asteittain kasvaa päivänvalon vähe- 3). Rehumäärä on tuolloin 3,0–3,3 kg/pv riippuen karjun tessä. Lämpöstressi ja matala testosteronimäärä voivat painosta. Lihava karju tulee laiskaksi ja jalkaviat lisäänty- selittää alentuneen siemennesteen määrän ja laadun vät, kun taas laihalla karjulla siittiöiden tuotanto laskee. kesäkuukausina. SPERMAN LAATU HEIKKENEE, JOS KARJULTA OTETAAN LIIAN USEIN SIEMENNESTETTÄ Siemenen ottotiheys (kertaa viikossa) Siemennesteen volyymi, ml Siemennesteen pitoisuus (siittiötä x 106) Siittiöiden kokonaismäärä/ karju/vko (x 109) Erinomaisesti liikkuvien siittiöiden määrä, % 1 256 289 70 78,00 2 258 276 133 77,58 3 220 240 154 75,64 7 198 153 206 70,17 Lähde: R. Frangez, ym. 2005 14 KARJU ON SUKUKYPSÄ 6–8 KUUKAU DEN IÄSSÄ 15 PORSAIDEN RUOKINTA IMEVÄ PORSAS J alostuksen ansiosta elävänä syntyneiden porsaiden yksi lämpölamppu tulisi sijoittaa emakon peräpäähän, määrä emakkoa kohti on kasvanut. Pahnuekoon kas- jotta porsaat pysyisivät lämpiminä syntyessään. Lämmön- vaessa porsaiden syntymäpaino laskee ja kuolleisuus hukan pienentämiseksi porsaat tulisi saada myös kuivaksi lisääntyy. Porsitushuoneessa voi hyvin nähdä, että pieniko- mahdollisimman pian syntymän jälkeen. koisia porsaita kuolee enemmän kuin isoja. Porsaat vaati- Jokaisen porsaan on saatava oman emänsä ternimai- vat parempaa hoitoa kuin ennen ja niiden ruoansaannista toa ensimmäisten 24 elintunnin aikana. Vasta sitten porsai- on huolehdittava tarkemmin. ta voi siirtää toisille emakoille. Ternimaidosta porsas saa elintärkeitä vasta-aineita, immunoglobuliineja, ja niiden Ensimmäiset 24 tuntia määrä on ylimmillään heti syntymän jälkeen. Parhaiten Vastasyntyneen energiavarastot ovat niukat: ne kattavat en- vasta-aineet imeytyvät 6 tunnin aikana syntymästä. simmäisen vuorokauden energiatarpeesta vain 35–40 %. Tavallisesti porsaalta kuluu 25–35 minuuttia, ennen Saadakseen lisää energiaa porsaan on saatava nopeasti kuin se löytää nisille. Ensimmäisenä syntyneeltä aikaa ku- ternimaitoa. Porsas tarvitsee ternimaitoa 150–170 g/syn- luu kauemmin kuin seuraavaksi syntyneiltä. Jos porsas ei tymäpainokilo, jotta sen energiatase ei olisi negatiivinen. tahdo löytää nisille, sitä on autettava. Syntymäpainoltaan Ympäristön on oltava lämmin, jotta vähäiset energiavaras- pienet porsaat imevät vähemmän ternimaitoa, mikä on tot eivät kulu lämmöntuottamiseen. Emakon synnyttäessä yksi syy niiden suurempaan kuolleisuuteen. Jos pahnue on PAHNUEKOON KASVAESSA SYNTYMÄPAINO PIENENEE JA KUOLLEISUUS KASVAA 40 11 porsasta kuolleisuus, % 35 13 porsasta 15 porsasta 30 25 20 15 10 5 0 0,7–1 1–1,5 1,6–2 Syntymäpaino, kg 16 >2 Lähde: F. Thorup 2009 suuri, yli 12 porsasta, voidaan imetystä vaiheistaa pienem- kaudessa imetyskertoja on normaalisti yli 24. Imetyskerrat pien hyväksi. Heikoimmat porsaat päästetään nisille ensin harvenevat imetyskauden edetessä. Porsaan maidonsaan- ja vahvemmat porsaat vähän myöhemmin. tiin vaikuttaa mm. emakon maitotuotos ja se, mistä nisistä porsas pääsee imemään. Heikkokuntoisille porsaille voi- Ensimmäiset viikot daan tarjota ensimmäisinä elinpäivinä maidonkorviketta Ensimmäisen noin 4–6 tunnin aikana porsaille on vali- emakon maidon ohella. koitunut omat nimikkonisänsä, joita ne imevät jatkossa. Maito on porsaan ensisijainen ravinnonlähde ensim- Etummaiset ja keskimmäiset nisät erittävät maitoa enem- mäiset kaksi viikkoa. Porsas saa energiaa ternimaidon ja män kuin takimmaiset nisät. Isona syntynyt porsas pystyy maidon sisältämästä rasvasta sekä maitosokerista. Mai- hyödyntämään kokoaan: nisistä kilpailtaessa se valitsee don rasvapitoisuutta voidaan nostaa antamalla emakolle nisän, josta maidon eritys on runsasta. Kookas porsas pys- rehua, johon on lisätty rasvaa. Energiapitoisesta emakko- tyy myös imemään voimakkaammin, jolloin se saa enem- rehusta hyötyvät sekä porsas että emakko: porsas kasvaa män maitoa ja hyöty isosta koosta korostuu. paremmin ja emakko laihtuu vähemmän. Maidosta por- Emakko pystyy erittäin hyvin kontrolloimaan maidon sas saa myös välttämättömät kivennäisaineet ja vitamiinit. eritystään. Maitoa erittyy 10–20 sekuntia kerrallaan ja Emakon maidossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi rautaa, porsaat saavat maitoa keskimäärin kerran tunnissa. Vuoro- joten rautalisä on välttämätön anemiaa ehkäistäessä. PORSAAN TERNIMAIDON SAANTIA VÄHENTÄVÄT TEKIJÄT Syntymäpaino -43 g/100 g pudotus syntymäpainossa Hapenpuute syntyessä ensimmäinen imemiskerta viivästyy ja ternimaidon saanti on vähäisempää Kylmyys ensimmäinen imemiskerta viivästyy ja ternimaidon saanti on vähäisempää Pahnuekoko -45g/syntyvä lisäporsas (pahnuekoon vaihdellessa 10 porsaasta 16 porsaaseen) Lähde: J. Dividich & P. Herpin 2008 17 PORSAIDEN RUOKINTA ENNEN VIEROITUSTA E makon maidontuotanto saavuttaa huippunsa 8–15 muuten pieni porsas ei hyödy rehusta. Rehun korkea sula- päivää porsimisesta, jonka jälkeen se pysyy kuta- vuus lisää ravintoaineiden saantia ja hyvä maittavuus lisää kuinkin vakiona. Emakko lypsää maitoa parhaimmil- ruokahalua. Porsaat, jotka ovat saaneet rehua jo imetysai- laan yli 10 kg päivässä, mikä vastaa suunnilleen 50 kg:n kana, kasvavat paremmin vieroituksen jälkeen. Eniten lisä- päivätuotosta lehmällä. Porsituskertojen myötä emakon mai- rehusta hyötyvät pahnueen pohjimmaiset, joiden maidon- totuotos kasvaa, mutta samalla kasvaa myös pahnuekoko. saanti on jäänyt vähäiseksi. Porsaan saamassa maitomäärässä ei ole suuria eroja porsi- Ensirehua tarjotaan useita kertoja päivässä, jotta rehu tuskertojen suhteen. Maitotuotokseen vaikuttavat myös ema- olisi raikkaan makuista ja ruokahalua herättävää. Porsaat kon rehunsyönti, vedenjuonti, pahnuekoko, imemistiheys ja syövät enemmän, kun annettava rehu on tuoretta. Vaikka porsaiden elinvoimaisuus. Porsaiden syöntiä voidaan arvioi- rehua kuluu alussa vähän, porsaat tottuvat uuden rehun da punnitsemalla pahnue ennen imetystä ja sen jälkeen, jol- olomuotoon ja makuun. Samalla entsyymituotanto kehittyy loin painoero kuvastaa porsaiden nauttimaa maitomäärää. sulattamaan muutakin kuin maitoa ja porsaan valmistami- Porsaiden vanhetessa emakon maitomäärästä tulee kas- nen vieroitukseen alkaa. vua rajoittava tekijä. Jos emakolla on 10 kolmeviikkoista Rehun kostutus lisää rehun kuiva-aineen syöntiä. Yhä porsasta hoidettavana, sen täytyisi tuottaa ainakin 18 kg useammilla tiloilla prestarter annetaan porsaille vellinä, jolla maitoa päivässä, jotta porsaiden energiatarve tulisi tyydy- on edullinen vaikutus myös suolistoterveyteen. Velliruokin- tettyä. Käytännössä emakon lypsämä maitomäärä ei yllä nassa on oltava tarkkana annoskoossa, koska kostutettu re- tälle tasolle, joten porsaille pitää antaa lisäruokaa. hu pilaantuu kuivaa rehua helpommin, minkä seurauksena maittavuus kärsii. Vellikupit on syytä puhdistaa joka päivä, Prestarter totuttaa rehunsyöntiin jos porsas ei ole tehnyt sitä itse. Ensirehua annetaan noin viikon iästä alkaen. Aluksi prestarteria annetaan vain hyppysellinen, koska tässä vaiheessa Prestarter: porsaat vasta uteliaisuuttaan maistelevat rehua. Porsaiden • herättää porsaan entsyymituotannon sulattamaan kasvaessa syöntihalukkuus kasvaa. Kolmen viikon jälkeen syntymästä syönnissä näkyy selvä harppaus ylöspäin. Pres- kasviperäisiä raaka-aineita • lisää ravinnonsaantia pienillä porsailla, jotka saavat tarterin kokonaismäärästä 70–80 % kuluu vasta viimeisellä vähiten maitoa viikolla ennen vieroitusta, kun vieroitusikä on neljä viikkoa. • parantaa porsaan kasvua ja vieroituspainoa On syytä muistaa, että porsaiden syömä rehumäärä vaih- • helpottaa porsaan elämää vieroituksen jälkeen, koska telee paljon sekä pahnueiden välillä että pahnueen sisällä. Ensirehussa pitää olla runsaasti energiaa ja valkuaista, se tottuu syömään muutakin kuin maitoa • tavoiteltava ensirehun kulutus ennen vieroitusta on jonka aminohappokoostumus on optimaalinen pikkuporsaalle. Prestarteriin valitaan hyvin sulavia raaka-aineita, koska n. 500–600 g rehua/porsas • kostutus lisää syöntiä Syönti kokonaiskulutuksesta, % PORSAIDEN REHUNSYÖNNIN KASVU 60 48 50 40 31 30 20 10 12 3 6 0 11–14 14–18 18–21 Porsaan ikä, pv 18 21–24 24–28 Lähde: Kavanagh ym. 1995 19 PORSAIDEN RUOKINTA VIEROITUS V ieroitetun porsaan kasvupotentiaali on suuri, mut- bakteerit, kuten E. coli, saavat ravintoa imeytymättömästä ta vieroitusvaihe on niin rankka kokemus, että ruokasulasta, jolloin ne pystyvät lisääntymään suolistossa ja kasvussa tapahtuu aina taantumaa. Pääasialliset seurauksena on usein ripuli. syyt ovat ruoan muuttuminen maidosta täyttävämpään Viikon päästä vieroituksesta porsas alkaa sopeutua kasviperäiseen rehuun, ero emosta, totutteleminen uusiin vallitseviin olosuhteisiin. Sen ruokahalu kasvaa ja rehun- lajitovereihin, ympäristön muutoksesta johtuva fyysinen kulutus lisääntyy. Sopeutumisvaiheessa porsaan entsyy- stressi sekä suolistossa tapahtuvat muutokset. mitoiminta vilkastuu. Erityisesti hiilihydraatteja pilkkovien Porsaan ruoansulatuselimistö joutuu vieroituksen jäl- entsyymien kuten amylaasin ja maltaasin sekä valkuaista pilkkovan proteaasin eritys kasvaa. Li- keen kovalle koetukselle. Ennen energialähteenä toimi pääasiassa maidon sisältämä rasva, mutta vieroituksen jälkeen suuri osa energiasta tulee hiilihydraateista kuten tärkkelyksestä. Saadakseen maitoon verrattuna saman verran energiaa porsaan on syötävä määrällisesti enemmän rehua. Kookkaat porsaat selviävät vieroituksesta pieniä paremmin. sääntynyt entsyymieritys auttaa porsasta sulattamaan paremmin rehua. Ikä ja koko vaikuttavat sopeutumiseen Kookas ja tarpeeksi vanha porsas kestää vieroitusajan stressiä paremmin kuin pienikokoinen ja nuori. Isolla porsaalla on Ensimmäinen viikko riskialttein isommat rasvavarastot, jotka auttavat sitä selviytymään Muutokset ruoansulatuselimistössä alkavat tapahtua jo muu- vieroituksen aiheuttamasta pienentyneestä syönnistä. Por- taman tunnin jälkeen vieroituksesta. Akuuttivaihe kestää saan vastustuskyky on alimmillaan kolmen viikon ikäisenä, noin 5–7 päivää. Jos porsas ei syö tai se syö liian vähän, jolloin emakon maito ei juuri sisällä vasta-aineita ja omien suolinukan kunto heikkenee ja rehun ravintoaineiden imey- vasta-aineiden tuottaminen on vielä vähäistä. Mitä van- tyminen häiriytyy. Ruoansulatusta heikentää myös porsaan hempana ja kookkaampana porsas vieroitetaan, sitä hel- vaillinainen entsyymituotanto. Rehun ja ympäristön vaihtumi- pompaa sitä on hoitaa. Myös sairastavuusriski pienenee. nen muuttavat porsaan suoliston mikrobistoa, jolloin tauteja Porsas kannattaa vieroittaa noin neljän viikon ikäisenä ja aiheuttavat organismit pääsevät helposti vallalle. Haitalliset vähintään 7,0 kilon painoisena. SUURET MUUTOKSET VIEROITUKSEN AIKANA AIHEUTTAVAT USEIN RIPULIA Rehumuutos, paasto, infektiot, stressi Suoliston kehitys + vahingoittuminen Sulatus, Puolustuskyky imeytyminen Sulamatonta rehua suolistossa Taudinaiheuttajien (esim. E. coli) lisääntyminen/kiinnittyminen Toksiinien erittyminen Ripuli 20 VIEROITUS KOETTELEE PORSAAN RUOANSULA TUSELIMISTÖÄ 21 PORSAIDEN RUOKINTA VIEROITETUN PORSAAN RUOKINTA E nnen vieroitusta emakko on ääntelyllään kutsunut Myös valojen päällä pitäminen ympäri vuorokauden porsaat syömään, ja ne ovat saaneet hyvin sula- muutamana päivänä vieroituksen jälkeen lisää syöntiä. vaa maitoa tasaisin väliajoin pieniä määriä ker- Ensimmäisinä päivinä porsaiden kuntoa on seurattava rallaan. Vieroituksen jälkeen porsaan täytyy itse löytää huolellisesti. Jos porsaan maha on lommolla, se on merk- ruokintapaikka. On iso haaste saada porsas syömään ki syömättömyydestä. Tällaiset porsaat on hyvä kerätä edes ylläpitoon tarvitsemansa energiamäärä. omaan karsinaan ja antaa niille prestarteria kauemmin Porsaiden välillä on suuria eroja syöntikäyttäytymisessä. Usein pienet porsaat alkavat syödä nopeammin kuin muille. Sairaat porsaat kerätään omaan karsinaan ja ne lääkitään asianmukaisesti. kuin isot porsaat. Kookkaat porsaat ovat emakon luona saaneet mahansa täyteen maidosta, eivätkä ne ole tottuneet syömään muuta rehua. Tällaisilta porsailta voi viedä kymmeniä tunteja, ennen kuin ne koskevat rehuun. Sulavaa ja energiapitoista rehua Koska porsaat syövät niukasti heti vieroituksen jälkeen, Rehu raaka-aineet ravintoaineet lisäaineet rae/jauho kuiva/märkä rehussa täytyy olla runsaasti energiaa. Rehun sisältämien raaka-aineiden on oltava hyvin sulavia, koska vieroitus alentaa porsaan kykyä käyttää rehua hyväksi. Rehun valkuais- ja aminohappopitoisuus mitoitetaan porsaan iän mukaan, joten vieroitusikä tulee huomioida rehua valittaessa. Vieroituksen jälkeen rehua kannattaa antaa vapaasti, Porsas terveys ruoansulatuskanavan kehittyminen rotu sukupuoli Ympäristö lämpötila eläintiheys ruokintasysteemi sillä porsas ei syö kovin paljon ensimmäisinä päivinä. Rehun saantia on vaikea rajoittaa tasapuolisesti karsinan kaikilla porsailla. Porsaat ovat imeneet emoa yhdessä, ja ne haluavat syödä yhdessä myös vieroituksen jälkeen. Rehunsyöntiin vaikuttavat tekijät vieroituksen jälkeen Syönnin kehittymistä edesauttaa, että porsaat mahtuvat Rehunsaannin ohella on huolehdittava porsaan vaivatto- kaikki kerralla syömään. Myös vaivaton vedensaanti var- masta vedensaannista. Jos porsas saa liian vähän vettä, sinkin kuivaruokinnalla on tärkeää. sen homeostaattinen tasapaino järkkyy, syönti vähenee ja rehun hyväksikäyttö huononee. Seurauksena on kun- 22 Puuro ja valo parantavat syöntiä non heikkeneminen. Ripuloivalle porsaalle vähäinen ve- Muutama päivä vieroituksen jälkeen porsaille annetaan densaanti aiheuttaa nopeasti kuivumisen. Liikaa veden- samaa rehua, jota ne ovat saaneet emakon luona. Jos saantia on myös syytä välttää. Se aiheuttaa kylläisyyden välikasvattamossa on kuivaruokinta, porsaille kannattaa tunteen ja heikentää syöntiä. Jos vieroitetuille porsaille antaa lisäksi rehua puurona ensimmäisinä päivinä. Lie- annetaan liemirehua, on liemen kuiva-ainepitoisuus nos- miruokinnalla oleville porsaille käsin tehtävä puuro 3–4 tettava niin korkeaksi kuin mahdollista. Lisäksi haudonta- päivää vieroituksen jälkeen parantaa ruokintatarkkuutta. ajan tulee olla riittävä, jota vesi ehtii imeytyä rehuun. KI N N A AM M AT O S TA A R A IS I N O RU T I TA I T O 23 LIHASIKOJEN RUOKINTA LIHASIKA JA KASVU S ianjalostuksella on vuosien myötä parannettu kasvusta lisääntyy. Vanhempi sika muodostaa jokaista huomattavasti sian kasvua, rehuhyötysuhdetta ja energiayksikköä kohti enemmän rasvaa ja vähemmän ruhon laatua. Muutoksiin ovat vaikuttaneet posi- lihaskudosta kuin nuori sika. Koska rasvakudoksen muo- tiivisesti myös managementin, ympäristöolosuhteiden ja dostus vaatii paljon enemmän energiaa kuin lihaskudok- rehun laadun parantuminen. sen kasvu, on rehuhyötysuhde aina loppukasvatuksessa Sian kasvua mitataan elopainon lisääntymisenä tiettynä huonompi kuin alkukasvatuksessa. Iästä tai sukupuolesta ajanjaksona. Sian ruho koostuu lihaksista, rasvasta, luista ja riippumatta runsaalla ruokinnalla ruhon rasvapitoisuus sidekudoksesta. Ruhon koostumus muuttuu elopainon lisään- muodostuu suuremmaksi kuin niukalla ruokinnalla. tyessä. Syntyessään porsaan rasvavarastot ovat pienet, alle Leikoille muodostuu enemmän rasvakudosta kuin kaksi prosenttia tyhjäpainosta, mutta emakon maidon ansios- imisille ja karjuille. Tämä ei johdu ainoastaan leikkojen ta 3–4 viikon ikäisellä porsaalla rasvakudoksen määrä on jo kyvystä syödä enemmän rehua, vaan sama ilmiö voidaan yli 15 prosenttia. Näyttääkin siltä, että elämän alkuvaiheessa havaita rajoitetulla ruokinnalla. Koska leikolla valkuaisen rasvakudoksen kasvu on tärkeämpää kuin lihaskudoksen. pidättyminen on matalin ja syöntikyky suurin, ruokinnan Välitysikäisellä sialla kasvu on suurelta osin lihasku- rajoittaminen parantaa parhaiten leikkojen ruhon laatua. doksen kasvua. Sian ikääntyessä rasvakudoksen osuus KEHON RASVAPITOISUUS NOUSEE SIAN IKÄÄNTYESSÄ Rasva 2% Tuhka 3% Tuhka 3% Porsas 1,5 kg Sika 54 kg Rasva 18 % Proteiini 10 % Proteiini 17 % Vesi 85 % Vesi 62 % Tuhka 2% Sika 127 kg Rasva 40 % Vesi 44 % Proteiini 14 % 24 Lähde: R.G. Shields ym. 1983 SIAN RUHON KOOSTUMUS MUUTTUU PA INON LISÄÄNTYESS Ä 25 LIHASIKOJEN RUOKINTA SYÖNTIKYKY S ian syöntikyky on tärkeä tieto, koska sen avulla malla lisäämään energiansaantiaan. Tosin silloin nopeim- voidaan optimoida oikea rehukoostumus ja valita man ja edullisimman kasvun aika on jo ohitettu. sopivin ruokintastrategia kullekin kasvuvaiheelle. Jos sika syö vähän, se saa vähän energiaa ja sen Ruokintakäyrän tulisi olla mahdollisimman tarkka, koska kasvu heikkenee. Energiapitoisesta täysrehusta sika saa silloin huomataan poikkeamat syöntikäyttäytymisessä ja pienemmästä rehuannoksesta enemmän energiaa kuin tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti. vastaavasta rehumäärästä viljatiivisteseosta. Yhden täysrehukilon vaatima tilavuus on 1,5 litraa, kun taas viljatii- Syöntikyky on monen tekijän summa vistekilo vaatii lähes 2 litran tilavuuden. Rehun täyttävyys Sian syöntikykyyn vaikuttavat mahalaukun ja suoliston on ongelma varsinkin alkukasvatuksessa. tyhjentyminen. Mahan tyhjentymiseen vaikuttavat sian koko, syönnistä kulunut aika, syöntimäärä, mahalaukun Myös sukupuoli ja rotu vaikuttavat syöntiin joustavuus, päivärytmi ja rehun koostumus. Suoliston Leikot syövät imisiä useammin ja nopeammin. Maatiainen tilavuuteen vaikuttaa rehun täyttävyys; ts. kuitupitoinen syö harvemmin ja hitaammin, mutta isompia annoksia kuin rehu kasvattaa suoliston tilavuutta. Lisäksi rehunsyöntiin Yorkshire. Vapaaruokinnalla Duroc pystyy syömään samaa vaikuttaa ruokasulan kulkunopeus suolistossa, joka on rehua enemmän kuin moni muu rotu. Tosin on syytä muistaa, yhteydessä rehun sulavuuteen. että syöntierot sikojen välillä ovat usein suuremmat rodun Sian mahalaukun ja suoliston koko kasvaa iän muka- sisällä kuin rotujen välillä. Siat, joilla on suuri kyky tuottaa na. Vapaasti ruokittaessa alle 50-kiloisen sian mahalaukun punaista lihaa, syövät vähemmän kuin rasvaisemmat rodut. tilavuus rajoittaa syöntiä, eikä se pysty kasvattamaan ener- Rehun syöntiin vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten giansaantiaan syömällä enemmän rehua. Kun mahalaukun ympäristön lämpötila, sikatiheys karsinassa, sikojen terveys, tilavuus vanhetessa kasvaa, sika pystyy syöntiä kasvatta- vedensaanti, ruokintalaite ja ruokintakertojen lukumäärä. SIAN PÄIVITTÄIN SYÖMÄÄN REHUMÄÄRÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TERVEYS akuutti krooninen REHU sulavuus energiapitoisuus valkuainen ja aminohappo -tasapaino partikkelikoko/rae/jauho lisäaineet VESI vesinippa/-kuppi virtausnopeus saannin helppous laatu 26 RUOKINTASYSTEEMI vapaa/rajoitettu liemi/kuiva sikoja/ruokintapaikka rehun saannin helppous SYÖNTI TUOTANTOSYSTEEMI kaikki sisään/kaikki ulos jatkuvatäyttöinen porsaat yhdeltä/monelta tilalta MANAGEMENT ikä/paino siirrot/sekoittelut sikoja/karsina/huone PERIMÄ sukupuoli YMPÄRISTÖ lämpötila karsinassa lämpötilan vaihtelu KI N N A AM M AT O S TA A R A IS I N O RU T I TA I T O 27 LIHASIKOJEN RUOKINTA ENERgIARUOKINTA S ika tarvitsee energiaa ylläpitoon ja kasvuun. simitaso on kohonnut ja syöntikapasiteetti voi muodostua Rehun sisältämä energia tulee hiilihydraateis- rajoittavaksi tekijäksi maksimaaliselle punaisen lihan kas- ta, rasvoista ja proteiineista. Rasva sisältää yli vulle. Kun sika saa energiapitoista rehua, ei energian- kaksi kertaa enemmän energiaa kuin saanti muodostu esteeksi kasvupotenti- hiilihydraatit. Sian energiantarve riippuu aalin täysimääräiselle hyödyntämiselle. eläimestä itsestään ja ympäristöstä. Eläimestä riippuvia tekijöitä ovat ikä, paino, sukupuoli ja perimä. Sikalan lämpötila tai eläintiheys karsinassa ovat esimerkkejä Energiapitoinen rehu lyhentää kasvatusaikaa. Nuoren sian energiantarve elopainokiloa kohti on suuri, siksi alkukasvatusrehut sisältävät runsaasti energiaa. Rehuraision ja HK:n yhteisesti kehittämä Rypsiporsas®-ruokintakonsepti osoit- ympäristön vaikutuksesta. Energiansaannin lisääntyessä valkuai- taa, että energiansaanti myös loppukas- sen pidättyminen kasvaa lineaarisesti siihen asti kunnes vatuksessa parantaa kasvua ja rehuhyötysuhdetta. Lisäk- maksimaalinen valkuaisen pidättymisen taso on saavutet- si lihaprosentti pysyy samana tai jopa kasvaa. MTT:llä tu. Jos energiansaantia lisätään edelleen, ylimääräinen tehdyn kokeen mukaan energiapitoinen rehu vähentää energia käytetään rasvakudoksen muodostamiseen ja rehunkulutusta, lisää kasvua, lyhentää kasvatusaikaa ja seurauksena on ruhon lihaprosentin alentuminen. parantaa rehun hyväksikäyttöä. Yhden lisäkasvukilon muodostumiseen täyttävää rehua kului 15,7 % enemmän Riittävä energiansaanti parantaa verrattuna väkevään ruokintaan. Energiapitoisella rehulla kasvua ja rehuhyötysuhdetta ruokittaessa siat lähtivät teuraaksi 3,8 päivää aikaisem- Jalostuksen myötä sikojen valkuaisen pidättymisen mak- min kuin täyttävällä ruokinnalla. ENERgIAPITOISELLA RUOKINNALLA SIAT TULEVAT NOPEAMMIN TEURASKYPSÄKSI JA REHUA KULUU VÄHEMMÄN 3 2,5 kg 2 1,5 1 0,5 0 Rehua kg ka/pv Lähde: Maataloustieteen Päivät 2008 28 Kasvu g/pv Täyttävä ruokinta Väkevä ruokinta SIAN ENERGIANTA RVE ON MONEN TEKIJÄN SUMMA 29 LIHASIKOJEN RUOKINTA VALKUAISRUOKINTA S ika tarvitsee valkuaista aineenvaihduntaan ja Valkuaisen tarve rehuyksikköä kohti on suurinta nuorella kasvuun. Rehuvalkuaisen hyväksikäyttö riippuu iällä. Alkukasvatuksessa sulavien aminohappojen tarve on paljolti valkuaisen sulavuudesta ja sen amino- noin 36 prosenttia suurempi kuin loppukasvatuksessa. Si- happokoostumuksesta. Aminohappojen tarpeeseen vai- an vanhetessa valkuaisen ja aminohappojen tarve rehun kuttavat sian ikä, paino, sukupuoli ja perimän sanelema energiaan nähden laskee. Vaikka sika kasvaa hyvin, lihas- lihaskudoksen kasvunopeus. kudoksen synty suhteessa painoon on vähäisempää kuin nuorena ja kasvusta yhä suurempi osa muodostuu rasvasta. Aminohappokoostumus vaikuttaa kasvuun Valkuainen pilkkoutuu sian ruoansulatuksessa peptideiksi Ihannevalkuaisesta paras hyöty ja aminohapoiksi, joita elimistö käyttää lihaskudoksen Pelkällä viljalla ruokittaessa lysiini on ensimmäinen kas- muodostamiseen ja olemassa olevien valkuaiskudosten vua rajoittava aminohappo ja seuraavat ovat treoniini uusiutumiseen. Osa sian tarvitsemista aminohapoista on ja metioniini. Jo yhden gramman poikkeama ihanne- välttämättömiä. Sika ei pysty valmistamaan niitä itse, lysiinitasosta heikentää lihasian päiväkasvua 30–50 g vaan sen on saatava ne rehusta. Jos sika ei saa riittä- päivässä. västi välttämättömiä aminohappoja energiaan nähden, Ihannevalkuaisessa välttämättöminen aminohappojen lihaskudoksen kasvu heikkenee ja ylimääräinen energia määrä suhteutetaan lysiiniin määrään siten, että tulokse- muuttuu rasvaksi. Kun valkuaisen pidättyminen on huipus- na on paras mahdollinen kasvu. Lysiini merkitään 100 saan tietyllä rehun valkuaistasolla, ei ylimääräisen valku- prosentiksi ja muut aminohapot ovat tietyssä suhteessa aisen anto enää lisää lihaskudoksen muodostumista. Liika lysiiniin nähden. Nuori sika käyttää lysiiniä enemmän valkuainen on sialle haitaksi, koska se joutuu poistamaan kasvuun kuin ylläpitoon. Kun sika vanhenee, ihannevalku- sen elimistöstään. aisen koostumus muuttuu, koska aminohappoja tarvitaan Rehun sulavien aminohappojen ja sulavan raakavalkuaisen tarve ilmaistaan grammoina per energiayksikkö. yhä enemmän ylläpitoon. Tällöin metioniini, kystiini ja treoniini tulevat suhteessa tärkeämmiksi kuin lysiini. RIITTÄVÄ LYSIININ SAANTI EDESAUTTAA PUNAISEN LIHAN KASVUA Sian paino, kg 46,4 47,8 69,0 69,7 97,5 97,4 126,6 129,9 Keskisuuri Korkea Keskisuuri Korkea Keskisuuri Korkea Keskisuuri Korkea 250 g/kg 200 150 100 50 0 Lysiinin saanti päivässä Lähde: J. Ringel 2005 30 Proteiinin lisäkasvu Rasvan lisäkasvu VALKUAISEN TARVE JA PIDÄTTYMINE N MUUTTUVAT SIAN IKÄÄNTYESS Ä 31 LIHASIKOJEN RUOKINTA LIHASIAN RUOKINTA L ihasian ruokinta jaetaan karkeasti kahteen osaan: tuksessa jää alhaiseksi varsinkin silloin, kun käytettävä alku- ja loppukasvatukseen. Jako eri vaiheisiin joh- vilja on kevyttä tai seos sisältää paljon kauraa. tuu sian erilaisesta ravintoainetarpeista eri ikäkau- Kevyt vilja tai kaura sisältää runsaasti kuitua, joka sina. Liemiruokinnalla vaiheiden määrää on helpompi lisää täyttävyyttä. Nuori sika ei pysty syömään niin lisätä kuin kuivaruokinnalla, jos liemikone ehtii tehdä paljon täyttävää rehua, että se saisi energiatarpeensa tarvittavan määrän erilaisia seoksia. Tavallisesti vaihei- tyydytettyä. Jos tilalla käytetään omaa viljaa, kannat- den lisääminen nostaa lihasikapaikan tuottoa. taa vuosittain analysoida viljan kosteus, valkuainen ja hehtolitrapaino. Mitä tarkemmin tunnetaan käytettävien Alkukasvatuksessa runsaasti lihaskudosta komponenttien sisältö, sitä tarkemmin ruokinta saadaan Alkukasvatuksessa sika pystyy tehokkaimmin käyttämään kohdalleen. rehun sisältämän energian kasvuunsa. Rehua pitää antaa 20–55-kiloiselle sialle syöntihalun mukaan, koska Rasvakudos lisääntyy loppukasvatuksessa elopainoon suhteutettu kasvu on erittäin nopeaa ja Loppukasvatukseen kuluu yli 70 prosenttia sian käyttä- ravintoaineita kuluu paljon. Lihas- ja luukudoksen muo- mästä energiasta. Sika pystyy syömällä säätelemään dostuminen on runsasta ja rasvoittumisen pelkoa ei ole. energiansaantiaan, koska ruoansulatuskanavan tilavuus Jos alkukasvatuksessa sian energiansaantia rajoitetaan, ei ole rajoittava tekijä. Loppukasvatuksessa energian- laskee se päiväkasvua merkittävästi eikä rehuhyötysuhde saannin rajoittaminen on keino hidastaa rasvakudoksen juuri parane. muodostumista. Nykyinen sika kestää loppukasvatuksessa voimakastakin energiaruokintaa lihaprosentin laskematta. Tämä on todettu käytännössä tiloilla, jotka ovat vä erityistä huomiota viljan laatuun. Käyttämällä energia- käyttäneet Rehuraision Rypsiporsas®-rehuja. Teurastuspai- pitoista tiivistettä voidaan rehuseoksen energiapitoisuutta nokin vaikuttaa rasvaisuuteen ts. teuraspainon kasvaessa nostaa. Vilja-tiivisteruokinnalla energiansaanti alkukasva- myös rasvaisuus lisääntyy. ry/lisäkasvukilo Täysrehuruokinnalla nuoren lihasian energiansaanti on riittävää, mutta vilja-tiivisteruokinnassa on kiinnitettä- 32 Panostus alkuruokintaan kannattaa, sillä alussa rehua kuluu vähemmän kasvukiloa kohti. KI N N A AM M AT O S TA A R A IS I N O RU T I TA I T O 33 LIHASIKOJEN RUOKINTA KASVATUS SUKUPUOLET ERILLÄÄN A lkukasvatuksen aikana sukupuolten väliset erot li- muodostusta pitää yllä antamalla sille valkuais- ja ener- säkasvussa ovat pieniä. Kun sian paino ylittää 55 giapitoisempaa rehua pidempään. Sian päiväkasvuun kg, imisien ja leikkojen väliset erot näkyvät vah- ja punaisen lihan kasvuun vaikuttavat myös muut kuin vemmin kasvussa ja kasvun koostumuksessa. Kasvuerot su- ruokinnalliset tai sukupuolitekijät. Yksi keskeisemmistä kupuolten välillä ovat suuremmat sekakar- tekijöistä on sikojen terveys. Vain terve sinoissa, koska leikot ahmivat nopeammin sika pystyy täyttämään siihen kohdistuvat rehua kuin imisät. Rajoitetulla ruokinnalla imisien rehunsaanti rajoittuu täten lisää. Mitä suurempaan teuraspainoon siat kasvatetaan, sitä suuremmaksi erot muo- Terveys on yksi keskeisimmistä kasvutekijöistä. dostuvat sukupuolten välille. Leikolla on kasvuoletukset. Karju kasvaa pienemmällä rehumäärällä Leikkaamattoman karjun kasvatus on lisääntynyt Euroopassa. Skatolin ja an- imisää suurempi taipumus rasvakudoksen drostenonin hajuhaitat ehkäistään joko muodostamiseen. Siksi energiansaannin rajoittaminen pa- teurastamalla karjut alle 80 kg:n teuraspainossa tai rantaa enemmän leikon kuin imisän ruhon laatua. Ener- rokottamalla eli tekemällä ns. immunokastraatio. Karju giansaantia voidaan rajoittaa pienentämällä rehumäärää kuluttaa rehua vähemmän kasvuunsa ja sillä on parempi tai vapaalla ruokinnalla alentaa rehun energiapitoisuutta. lihaprosentti kuin leikolla tai imisällä. Koska karju syö vähemmän, rehun energia- ja valkuaispitoisuus täytyy Proteiinin hyödyntämisessä on eroa mitoittaa syönnin mukaan. Karjulle voidaan antaa rehua Valkuaisen pidättyminen on erilaista imisällä kuin leikolla. vapaasti n. 90 kiloon asti, kun leikolla rehun rajoittami- Imisällä proteiinin pidättyminen vielä kasvaa, kun leikol- nen aloitetaan n. 80 kg:n painossa. Epäkohtina karjun la se on saavuttanut lakipisteensä. Sukupuolten välisistä kasvatuksessa voidaan pitää stressiherkkyyttä, aggressii- eroista johtuen voidaan imisien parempaa lihaskudoksen visuutta ja siitä johtuvia loukkaantumisia. KARJU KÄYTTÄÄ VÄHEMMÄN REHUA KASVUUNSA KUIN LEIKKO TAI IMISÄ 3,5 kg rehua/lk-kg 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 leikko Lähde: E. Vinyeta 2010 34 karju ikä 63–104 pv imisä ikä 105–152 pv ikä 63–152 pv IMISÄT, LEIKO T JA KARJUT HYÖDYNTÄV ÄT REHUA ERI TAVALLA 35 LIHASIKOJEN RUOKINTA REHUHYÖTYSUHDE tuotannon tehokkuutta kuvaavista mittareista. Se osoittaa kuinka monta rehukiloa tai -yksikköä tar- vitaan kasvattamaan yksi lisäkasvukilo. Rehuhyötysuhteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat rehun lisäksi mm. eläimen tuotantovaihe, teuraspaino, rehun hukkaantuminen, eläintiheys, terveys ja ympäristö. Sialle pitää valita sopiva rehu tuotantovaiheen mukaan. Kun rehun energia-, valkuais- ja muu ravintoainekoostumus on optimaalinen, sika kasvaa hyvin ja syö Rehuhyötysuhde, rehu-kg/lk-kg R ehuhyötysuhde on yksi tärkeimmistä sianlihan- 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 vähän rehua. Kasvunopeuden lisäksi syntymäpainolla on Kevyt merkitystä siihen kuinka paljon sika kuluttaa rehua kas- Normaali Painava Syntymäpaino vuunsa. Nuorella sialla rehuyksiköitä kuluu lisäkasvukilon Lähde: CL Collins ym. 2010 muodostamiseen vähemmän kuin vanhalla sialla. Teuraspainon kasvaessa rehuhyötysuhde huononee, koska yhä suurempi osa rehusta kuluu ylläpitoon. Olosuhteet vaikuttavat rehuhyötysuhteeseen Jos eläintiheys on liian suuri, kaikki siat eivät pääse syö- Rehun rakenteella on merkitystä mään yhtä aikaa. Heikoimmat eivät saa tarpeeksi ruokaa ja Jauhatuskarkeuden pienentäminen vaikuttaa positiivisesti niiden kasvu heikkenee. Seurauksena on rehuhyötysuhteen rehuhyötysuhteeseen, koska se parantaa rehun sulavuutta. huononeminen. Lisäksi nälkäiset siat voivat syödä toisten Lämpökäsittely ja rakeistus parantavat rehuhyötysuhdetta häntiä, mikä nostaa lääkintäkustannuksia. entisestään. Lisäksi ne parantavat rehun maittavuutta, hygieniaa, käsiteltävyyttä ja käyttöä ruokintalaitteissa. Terve sika syö paljon, mutta se myös kasvaa hyvin. Jos sika sairastuu, kasvu heikkenee ja rehuhyötysuhde huono- Rehuhyötysuhteeseen lasketaan myös hukkaan mennyt nee. Usein korkea kuolleisuus on yhteydessä huonoon rehu- rehu. Rehunkulutusta pitää seurata päivittäin, jotta siat eivät hyötysuhteeseen. Sikalan pesu ja desinfiointi auttavat sikoja saisi liian paljon rehua. Kuivaruokinnalla rehua hukkaantuu, pysymään terveinä. Sikalan lämpötilan tulisi olla sopiva, jos ruokintalaitteen rehuvirta on liian vuolas ja siat pystyvät koska kylmässä sika kuluttaa rehua lämmöntuotantoon eikä kärsimään rehua karsinan lattialle. Liemiruokinnalla liika re- kasvuun. Kuumassa lämpötilassa rehunsyönti taas laskee ja hu pilaantuu nopeasti ja jää syömättä. sika ei kasva. JAUHATUSKARKEUDEN JA OLOMUODON VAIKUTUS REHUHYÖTYSUHTEESEEN Jauhatuskarkeus hieno hieno karkea karkea Olomuoto jauho rae jauho rae Kasvu, g/pv 927 924 900 919 2 465 2 311 2 442 2 382 Rehun kulutus, g/pv Kokonaisrehunkulutus, kg 170 159 169 165 RHS, rehu-kg/lk-lg 2,66 2,50 2,72 2,60 Lähde: E. Magowan 2011 36 SOPIVA REHU VALITAAN TUOTANTOVAIHEEN MUKAAN 37 MUUTA TÄRKEÄÄ VESI – TÄRKEIN RAVINTOAINE V esi on kaikkein tärkein ravintoaine niin ihmiselle enemmän kiinnostuneita vedestä kuin rehusta. Viikon jäl- kuin sialle. Vettä tarvitaan kaikissa fysiologisissa keen vieroituksesta, kun porsaat ovat oppineet syömään toiminnoissa. Aineenvaihduntareaktioita ei voisi ta- rehua, vesi-rehusuhde lähenee normaalia arvoa. pahtua ilman vettä. Vesi toimii elimistössä kuljetusaineena, Vesipiste kannattaa sijoittaa ruokintapaikan läheisyy- jonka mukana ravintoaineet kulkeutuvat kohdesoluihin ja teen, sillä vedenjuonti lisää rehunsyöntiä ja siten kasvua. kuona-aineet vastaavasti poistuvat soluista. Vesi osallistuu Jos lihasika saa rehua vapaasti, se kuluttaa vettä 2,5 litraa myös happo-emästasapainon ylläpitoon ja kehon lämpöti- jokaista rehukiloa kohden. Jos rehunsaantia rajoitetaan, lan säätelyyn. Vesi on lisäksi yksi osa ruoansulatusnesteitä. on vedenjuonti runsaampaa. Myös sikalan ja veden läm- Sika saa suurimman osan vedestään juomalla sekä pötilat vaikuttavat vedenkulutukseen. Jos sikalan lämpötila rehun sisältämästä vedestä. Ilmakuivassa rehussa on noin on esim. kesällä korkea, haluaa sika juoda mieluummin 10−12 prosenttia vettä. Osan vedestä sika saa aineen- kylmää kuin lämmintä vettä. Jos sikalan lämpötila on puo- vaihduntareaktioiden tuloksena syntyneestä vedestä. lestaan alhainen, maistuu sialle paremmin lämmin vesi. Vettä poistuu sian elimistöstä hengitysilman, sonnan ja virtsan mukana. Hikoilun kautta poistuva vesi on sialla Veden laatu kannattaa selvittää olematonta, koska sialla ei ole toimivia hikirauhasia. Son- Veden laatu on hyvä selvittää aika ajoin. Vaikka sikalaan nan ja virtsan mukana poistuvaan vesimäärään vaikuttaa tulevan veden laatu on hyvä, voi vesi likaantua putkistos- muiden tekijöiden ohella rehun sisältö. Sonnan vesimäärä sa niin, että sian juomavesi ei olekaan enää moitteetonta. nousee, kun rehun kuitupitoisuutta lisätään. Rehun valku- Sikalassa voidaan lääkitä eläimiä sekoittamalla lääkeai- aispitoisuus ja kivennäisaineet vaikuttavat virtsan erityk- ne veteen. Veden sisältämät kivennäisaineet, kuten kal- seen. Yleisesti tiedetään, että rehun korkea suolapitoisuus sium, magnesium ja rauta, voivat suurina pitoisuuksina lisää vedenjuontia ja edelleen virtsaneritystä. heikentää oksitetrasykliinien tehoa. Veden korkeat ammoniakki- ja nitraattipitoisuudet voi- Sikojen vedentarve vat olla merkki bakteerisaastunnasta ja epäpuhtauksista Emakoiden päivittäinen vedenjuonti vaihtelee yksilöittäin vedessä. Juomanipat toimivat huonosti, jos veden rauta- 12 litrasta jopa 40 litraan asti. Vapaa vedensaanti on pitoisuus nousee yli 2,5 mg/l. Jos raudan määrä nousee edellytys sille, että emakon maidontuotanto on mahdol- erittäin suureksi, eläimen vedenjuonti heikentyy. lisimman suuri. Imettävä emakko tarvitsee vettä myös ai- Oheisessa taulukossa on ote pienten yksiköiden talous- neenvaihdunnan lopputuotteiden eritykseen virtsan kautta. veden laatuvaatimuksista, jotka sosiaali- ja terveysminis- Tiineyskaudella rehumäärät ovat pieniä ja tällöin emakko teriö on asettanut vedelle (401/2001). voi hakea täyttävyyden tunnetta vedestä, jos tiineysrehu ei itsessään ole täyttävää. Jotkut emakot pelaavat veden Muuttuja kanssa huvikseen, kun ei ole muutakaan tekemistä. Ammonium 0,50 mg/l Ammoniumtyppi 0,40 mg/l Imevät porsaat saavat runsaasti vettä maidon mukana, sillä maidon vesipitoisuus on 80 prosenttia. Porsailla Nitriitti tulee olla saatavilla myös puhdasta vettä. Vedenkulutus Nitraatti vaihtelee paljon pahnueiden välillä. Erään tutkimuksen Kloridi 100 mg/l mukaan porsitushuoneen lämpötilan kohoaminen kahdeksalla asteella (20 °C –> 28 °C) nosti vedenjuonnin melkein Rauta 200 µg/l nelinkertaiseksi. Vesi vaikuttaa positiivisesti myös ensirehun Sulfaatti syöntiin. Porsaat syövät mielellään kostutettua rehua. pH-tavoitetaso 6,5–9,5 Haju ja maku ei selvää vierasta hajua tai makua Vieroituksen jälkeisellä viikolla porsaat tahtovat mie- 38 Enimmäispitoisuus 0,5 mg/l 50 mg/l Mangaani 50 µg/l 250 mg/l luummin juoda vettä kuin syödä. Porsas voi hakea veden- E. coli 0 pmy/100 ml juonnilla täyttävyyden tunnetta, kun rehunsyönti on jäänyt Koliformiset bakteerit 0 pmy/100 ml vähäiseksi. Varsinkin pahnueen isommat porsaat ovat Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö 401/2001 VESIPISTE KANNATTAA SIJOITTAA RUOKINTAPA IKAN LÄHEISYYTEE N 39 MUUTA TÄRKEÄÄ HYVINVOINTI K uluttajien kiinnostus eläinten hyvinvointiin on li- mukaan. Kuumuus vähentää rehunsyöntiä, mikä ei ole sääntynyt viime vuosina. Aiheeseen liittyviä tutki- suotavaa emakoille. Liian kylmä lämpötila on turmiollinen muksia tehdään jatkuvasti. Eläinten hyvinvointiin pikkuporsaalle, ja lihasiat syövät silloin enemmän, mikä vaikuttavat seikat voidaan jakaa neljään osa-alueeseen, nostaa rehukustannuksia. joita ovat hyvä ruokinta, hyvät olosuhteet, hyvä terveys ja eläinten mahdollisuus lajinomaiseen käyttäytymiseen. Hyvä terveys Kun sika voi hyvin, se myös tuottaa hyvin. Sikojen terveyden ylläpitoon kuuluvat mm. rokotukset, raudan anto porsaille, osastojen pesu ja desinfiointi. Jos Hyvä ruokinta sika sairastuu, se tulee lääkitä asianmukaisella tavalla. Yksi keskeinen tekijä on pitkittyneen nälän tunteen estä- Sairaat siat voidaan sijoittaa erilliseen sairaskarsinaan, minen. Sian tulee saada riittävästi rehua, joka sisältää jossa niitä on helpompi valvoa ja tarvittaessa lääkitä. Pa- tarvittavat ravintoaineet. Nälän tunnetta voi esiintyä var- rantumattomasti sairaat siat on hyvä lopettaa ajoissa. Si- sinkin tiineyskaudella, jolloin rehumäärät kalahoitajan kannattaa tarkistaa eläimet ovat pieniä. Kun tiineysrehuun lisätään kaksi kertaa päivässä, jotta poikkeavasti kuitupitoista melassileikettä, tulee emakko nopeasti kylläiseksi ja nälän tunne pysyy pitkään poissa. Toinen tapa on antaa reilummin matalaenergistä tiineysrehua, Hyvinvoiva sika tuottaa hyvin. käyttäytyvät siat huomataan. Lajinomainen käyttäytyminen Sian lajinomaiseen käyttäytymiseen kuu- jolloin emakko on tyytyväisempi täydellä luu yhtäaikainen syönti ja nukkuminen. vatsalla. Eläinten saatavilla täytyy olla Kun siat pääsevät yhtä aikaa syömään, aina myös puhdasta vettä, ettei niiden tarvitse tuntea ei kenenkään tarvitse vihastuksissaan purra toisten hän- janoa. Esteetön vedensaanti ja hyvä vedenlaatu ovat tiä. Siat haluavat myös tutkia kärsällään ympäristöään tärkeitä eläimen hyvinvoinnille. ja kuivikkeet tai erityisesti tähän tarkoitukseen tarkoitetut tuotteet tyydyttävät tätä tarvetta. Olki tai sanomalehti 40 Hyvät olosuhteet sopii emakolle pesäntekoon, kun se ennen porsimista Jotta sika voi hyvin, tulee sillä olla riittävästi tilaa lepoon rakentaa pesää. ja liikkumiseen. Sioilla on tietty arvoasteikko karsinassa Eläimen käyttäytyminen kertoo paljon sen voinnista. ja kun sialla on riittävästi tilaa, se voi väistellä lajito- Toimenpiteitä vaaditaan esimerkiksi silloin, kun sika ei syö, vereitaan ja välttyä loukkaantumisilta. Sikalan lämpötila se on eristäytynyt, se yskii tai liikkuu vaivalloisesti. Yksi tulee asettaa sopivaksi sian kasvu- tai tuotantovaiheen työntekijän tehtävistä onkin tarkkailla eläimiä sikalassa. KÄYTTÄYTYM INEN KERTOO PALJON SIAN HYVINVOINN ISTA 41 MUUTA TÄRKEÄÄ RUOKINNAN VAIKUTUS LANNAN TYPPI- JA FOSFORIPITOISUUTEEN R uokinnan avulla voidaan vaikuttaa syntyvän sonnan käyttöön, voidaan epäorgaanisen fosforin määrää rehussa ja virtsan määrään sekä niiden typpi- ja fosforipi- vähentää. Lannan fosforipitoisuutta voidaan alentaa jopa toisuuksiin. Kun sian eri tuotantovaiheita verrataan 20−30 prosenttia, kun rehuihin lisätään fytaasientsyymiä. keskenään, on lihasikojen osuus typen ja fosforin kokonai- Fytiinihappo voi sitoa itseensä fosforin ohella myös valkuais- serityksestä 60−70 prosenttia ja emakoiden ja vieroitta- ta, aminohappoja ja muita kivennäisaineita kuten kalsiumia, mattomien porsaiden 20−30 prosenttia. Välikasvattamossa olevien porsaiden osuus typen ja fosforin erityksestä on noin 5−15 prosenttia. Valkuaisyliruokintaa kannattaa välttää Rehun valkuaispitoisuudella on suuri vaikutus lannan typpipitoisuuteen. Valkuais- magnesiumia, kuparia, rautaa, mangaania Vaiheruokinta on tehokas keino lannan typpi- ja fosforipitoisuuden pienentämiseen. ja sinkkiä. Fytaasi pystyy myös irrottamaan näitä ravintoaineita ja parantamaan niiden sulavuutta. Fytaasi tuotiin markkinoille jo 1990-luvun alussa. Rehuraisio otti sen lähes välittömästi käyttöönsä yksimahaisten rehuissa, joten tästä lisäaineesta on kokemusta jo usean vuoden ajalta. yliruokinta on turhaa ja kallista, koska sika poistaa ylimääräisen valkuaisen elimistöstään virtsan Vaiheruokinta säästää ympäristöä ja rehukustannuksia mukana. Urean typpi hydrolysoituu nopeasti sekä ammoni- Sikojen vaiheruokinta on tehokas keino lannan typpi- ja akiksi että hiilidioksidiksi ja kasvattaa sikalailman ammoni- fosforipitoisuuden pienentämiseen. Lihasikojen vaiheruokin- akkipitoisuutta. Koska suurin osa sianrehuissa käytettävästä nassa rehun ravintoainekoostumusta muutetaan sian kas- lisävalkuaisesta joudutaan tuomaan, on Suomessa totuttu vaessa. Iän myötä sian punaisen lihan muodostus laskee käyttämään puhtaita aminohappoja. Aminohappolisäyksillä ja syöntikyky kasvaa. Tällöin rehun valkuaispitoisuutta ja voidaan vähentää raakavalkuaisen määrää ja pienentää aminohappomääriä voidaan laskea energiayksikköä kohti siten typen eritystä ilman, että eläinten kasvuissa tapahtuu kasvua häiritsemättä. Optimaalinen tilanne olisi, että rehun muutoksia. Yhden prosenttiyksikön muutos rehun valkuaispi- ravintoainekoostumusta muutettaisiin sian kasvuvauhdin mu- toisuudessa vähentää typen kokonaiseritystä 10 prosenttia. kaan päivittäin, mutta käytännössä tämä on vaikeaa. Lisäksi lietelannan määrä vähenee 3−5 prosenttia, koska eläimet juovat vähemmän. Sen lisäksi, että vaiheruokinta vähentää typen ja fosforin erittymistä lantaan, säästetään myös rehukustannuksissa. Parhaiten vaiheruokinta toimii kertatäyttöisissä sikaloissa, jois- 42 Fytaasientsyymi parantaa ravintoaineiden sulavuutta sa sikojen painojakauma on pieni. Lihasikaloissa on usein Fosfori on kalsiumin ohella keskeisin rehuissa käytetty ki- käytössä kaksivaiheruokinta alku- ja loppukasvatusrehuineen. vennäisaine. Sitä tarvitaan erityisesti luiden muodostumi- Jos sika kasvatetaan suureen teuraspainoon, voidaan rehun seen ja aineenvaihduntareaktioihin. Suurin osa, 50−70 koostumusta muuttaa vielä 80 kilon jälkeen. Tällöin puhu- prosenttia, viljojen ja öljykasvien sekä niiden sivujakeiden taan kolmivaiheruokinnasta. Myös kasvatuksen lopussa on fosforista on sitoutunut fytiinihapon suoloihin eli fytaattiin. huolehdittava riittävästä lysiinitasosta, jottei ruho rasvoitu ja Toisin kuin märehtijät, sika ei pysty juurikaan hyödyntämään lihaprosentti putoa. Jos sikojen välillä on huomattavia paino- fytaattiin sitoutunutta fosforia. eroja, määräytyy rehun vaihtoajankohta pienempien sikojen Fytaasientsyymi pystyy vapauttamaan fytiinihappoon mukaan. Rehu vaihdetaan toiseen vähitellen, jottei syönnissä sitoutuneen fosforin ja tekemään sen käyttökelpoiseksi eläi- tapahdu notkahdusta, sillä syönnin heikkeneminen vaikuttaa melle. Koska rehusta vapautuu enemmän fosforia eläimen negatiivisesti kasvuun. VALKUAINEN VAIKUTTAA LANNAN TYPP IPITOISUUTEE N 43 RUOKINTAOHJELMAT PORSAIDEN RUOKINTAOHJELMAT K SIAN -HERKKU POTRA • TERVE • RENTO oska tilat ja niiden tarpeet ovat erilaisia, Rehu- kin vieroituksen jälkeen monella tilalla erilaiset ripulit tai raisio tarjoaa tilojen tarpeita vastaavat ruokinta- taudit heikentävät porsaiden kasvua ja kehitystä. ohjelmat ja niihin kuuluvat rehut. Terve-ruokintaohjelman rehut sisältävät hyvin sulavia ja maittavia raaka-aineita. Rehujen hyväksikäytön paran- Porsaiden Potra-ruokintaohjelma on suunniteltu tiloil- tuessa suolistossa on vähemmän sulamatonta ruokasulaa, le, joilla emakoilta vieroitetaan paljon porsaita. Potra- jota haitalliset bakteerit voivat käyttää hyväkseen, joten ruokintaohjelma tähtää porsaiden runsaaseen rehujen ripuliriski pienenee. Rehut sisältävät porsaan kasvuun syöntiin ja kasvuun sekä emakon luona että vieroituksen tarvitsemat aminohapot, vitamiinit, kivennäiset ja lisäksi jälkeen. Ohjelma huomioi myös pahnan pohjimmaiset, paljon hyväksikäytettävää energiaa ja valkuaista. joiden välityspaino halutaan nostaa samalle tasolle muiden porsaiden kanssa. Porsaiden nopeaa kasvua tukevat Porsaiden Rento-ruokintaohjelma on suunniteltu tiloille, ruokintaohjelman väkevät rehut, jotka sisältävät kaikki jotka käyttävät porsaiden ruokinnassa kotoista viljaa. porsaiden tarvitsemat ravintoaineet. Energiapitoisten puolitiivisteiden ansiosta kotiseoksesta Potra-ruokintaohjelman rehut sisältävät hyvin sulavia saadaan porsaalle hyvä seos myös kevyttä viljaa käytet- ja maittavia raaka-aineita. Useat paranneaineet tukevat täessä. Sika voidaan kasvattaa teuraaksi asti käyttämäl- porsaan ruoansulatusta ja auttavat porsasta selviämään lä vain kolmea rehua viljan ohella. stressitilanteista, kuten vieroituksesta. Rehut sisältävät run- Rento-ruokintaohjelman rehut sisältävät hyvin sulavia saasti nopeaan kasvuun tarvittavaa energiaa, valkuaista, ja hyväksikäytettäviä raaka-aineita. Ruokinnan hinta, aminohappoja, vitamiineja ja kivennäisiä. laatu ja tuotto-ominaisuudet ovat tasapainossa. Ohjelman rehut sisältävät energian ja valkuaisen lisäksi kaikki Porsaiden Terve-ruokintaohjelma on suunniteltu tiloille, porsaan normaaliin kasvuun tarvitsemat aminohapot, joilla terveystilanteesta johtuen halutaan hakea tukea vitamiinit ja kivennäiset. porsaan terveelle kehitykselle myös rehun kautta. Varsin- VALITSE PORSAIDEN RUOKINTAOHJELMA TAVOITTEIDEN MUKAAN! 44 Tavoite Potra Terve Rento Kasvu, g/pv ++++ +++ ++ RHS, ry/lk-kg ++++ +++ ++ Terveys +++ ++++ ++ Ruokinnan helppous +++ +++ ++++ KI N N A AM M AT O S TA A R A IS I N O RU T I TA I T O 45 RUOKINTAOHJELMAT EMAKOIDEN RUOKINTAOHJELMAT E SIAN -HERKKU POTRA • TERVE • RENTO makoiden ruokintaohjelmat Potra ja Rento on suun- yli 12:ta porsasta, emakon ruokintaan on kiinnitettävä niteltu tilojen erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden mu- erityistä huomiota. Potra-ruokintaohjelma tukee porsai- kaan. Joidenkin tilojen tavoite on maksimaalinen den nopeaa kasvua ja tähtää emakon hyvään tuotanto- porsasmäärä emakkoa kohden, ja sitä tavoitellaan huippu- kykyyn jokaisessa tuotantovaiheessa. Ohjelma varmistaa laatuisilla rehuilla. Toisille tiloille on tärkeää kasvattaa koh- runsaan maidontuotannon, rehun hyvän syönnin, sonnan tuullinen määrä porsaita mahdollisimman taloudellisesti. hyvän koostumuksen sekä nopean kuntoutumisen ja hy- Emakoiden Potra-ruokintaohjelma sopii tiloille, joilla vinvoinnin tiineyskaudella. on korkeat porsastuotantotavoitteet. Kun emakko imettää EMAKOIDEN POTRA-RUOKINTAOHJELMAN TAVOITTEENA ON: rehujen aminohappo-, kivennäis- ja vitamiinisisältö siitoseläimestä kasvaa kestävä emakko runsas ternimaidon- ja maidontuotanto porsaiden elinvoimaisuus ja nopea kasvu sonnan koostumus ummetuksen välttäminen nopea kuntoutuminen tiineyskaudella seuraavan pahnueen koko emakon hyvinvointi tiineyskaudella kylläisyyden tunne pienelläkin rehumäärällä aikainen ja vahva kiima porsimisprosentti nousee Emakoiden Rento-rehuohjelma on tarkoitettu tiloille, jotka ha- tosisältö riittää turvaamaan emakoiden hyvän kunnon, koska luavat ruokkia emakot normaalilaatuisella imetys- ja tiineysre- imetettäviä porsaita on kohtuullinen määrä emakkoa kohden. hulla. Tiloilla tärkeimpänä tavoitteena on vaivaton ja sujuva Siirtyminen tiineysrehusta imetysrehuun sujuu sujuvasti, koska sikalatyöskentely. Rento-ruokintaohjelman perusrehujen ravin- rehut on suunniteltu käytettäväksi peräkkäin. EMAKOIDEN RENTO-RUOKINTAOHJELMAN TAVOITTEENA ON: 46 imetys- ja tiineysrehun samankaltaisuus vaihto rehusta toiseen sujuu joustavasti hyvä rehunsyönti emakon kunto ei laske liikaa imetyskaudella hyvä maidontuotanto porsaiden hyvä vieroituspaino rehujen ravintoainesisältö riittävä kohtuulliselle porsastuotannolle rehujen koostumus rehujen huokeampi kilohinta LIHASIKOJEN RUOKINTA L ihasikojen ruokinnan tavoitteena on kasvattaa sika lä Rypsiporsas®-rehuilla ruokittaessa siat ovat hyötyneet nopeasti teuraskypsäksi pienellä rehumäärällä. Li- korkeasta energiansaannista myös loppuvaiheessa liha- säksi tavoitteena on hyvä lihaprosentti. Alkukasva- prosentin kärsimättä. Lihasian kasvupotentiaali saadaan tukseen kannattaa käyttää väkevää rehua, koska tässä parhaiten hyödynnettyä, kun rehujen aminohappo- ja vaiheessa kasvua rajoittaa energian saanti. Käytäntö on energiatasapaino on kunnossa. osoittanut, että Rehuraision runsaasti energiaa sisältävil- LIHASIKOJEN RUOKINNAN TAVOITTEENA ON: hyvä kasvu rehu sisältää tarpeeksi energiaa korkea lihaprosentti aminohapot optimoitu energiaan ja toisiinsa nähden matala rehuhyötysuhde rehun raaka-aineiden hyväksikäytettävyys korkea ruokintakustannusten madaltaminen vaiheruokinta ympäristöpäästöjen vähentäminen rehun fosforipitoisuuden alentaminen fytaasin avulla LIHASIKOJEN ENERgIASUOSITUKSET, RUNSAS/NIUKKA Maatiainen, Yorkshire ja MY-risteytykset Imisät DMY- ja HMY-risteytykset Leikot + sekakasvatus Imisät Leikot + sekakasvatus Viikko Ry/pv MJ/pv Elopaino, kg Ry/pv MJ/pv Elopaino, kg Ry/pv MJ/pv Elopaino, kg Ry/pv MJ/pv Elopaino, kg 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 1,30 1,40 1,60 1,80 2,00 2,20 2,40 2,60 2,80 2,95 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 12,10 13,00 14,90 16,70 18,60 20,50 22,30 24,20 26,00 27,40 27,90 27,90 27,90 27,90 27,90 25,0 30,0 36,0 42,0 48,5 55,0 62,0 69,0 76,0 82,5 89,0 95,5 102,0 108,0 114,0 1,40 1,50 1,70 1,95 2,20 2,45 2,65 2,80 2,90 3,00 3,05 3,10 3,10 3,10 3,10 13,00 14,00 15,80 18,10 20,50 22,80 24,60 26,00 27,00 27,90 28,40 28,80 28,80 28,80 28,80 25,0 30,0 36,0 42,5 49,5 56,5 63,5 70,5 77,5 84,0 91,0 97,5 104,0 110,5 117,0 1,40 1,60 1,80 2,00 2,20 2,40 2,60 2,80 2,95 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 13,00 14,90 16,70 18,60 20,50 22,30 24,20 26,00 27,40 27,90 27,90 27,90 27,90 27,90 27,90 25,0 30,5 37,0 43,5 50,0 57,0 64,0 71,0 77,5 84,0 90,5 97,0 103,0 109,0 115,0 1,40 1,60 1,80 2,05 2,30 2,55 2,80 2,95 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 13,00 14,90 16,70 19,10 21,40 23,70 26,00 27,40 27,90 27,90 27,90 27,90 27,90 27,90 27,90 25,0 30,5 37,0 43,5 50,5 58,0 65,5 73,0 80,0 86,5 93,0 99,5 106,0 112,0 118,0 Lähde: Rehutaulukot 2010 47 SIAN -HERKKU POTRA • TERVE • RENTO Porsaille Emakoille Lihasioille 09/2011 Tehokasta kasvua! www.rehuraisio.com
© Copyright 2024