1. No category

Tunne juttu
Koulujen
AiKAKAuslehtiviiKKo 7.–11.11.2011
Oppimateriaali
KauKo RöyhKä & RiKu Mattila
Kaksi lensi tuulen mukaan
Universal
Alkuvuodesta 2008 ilmestynyt Kauko Röyhkä & Riku Mattila -albumi nostettiin
välittömästi suomalaisen rockin klassikkojen joukkoon. Hieno levy sai aikaan
eräänlaista kotiinpaluun riemua. Riku Mattilan luoma sointi ja tyyli oli nimittäin se, mikä nosti aikoinaan Röyhkän Narttu-yhtyeen pinnalle ja kansan tietoisuuteen. Mattilan juureva mutta avarakatseinen estetiikka on klassisen Kauko Röyhkä -soundin kulmakivi, ja se saa tällä levyllä taas uusia upeita ulottuvuuksia.
Uutuus muistuttaa monessa mielessä edeltäjäänsä, mutta yhtä lailla se tuo
1
mieleen niin ikään Riku Mattilan tuottaman Rock’n’roll-klisee -levyn (1999).
Tunnelmaltaan kepeästä albumista aistii siteen myös Onnenpäivä- ja Lauralle
Sekoita kananmunat ja kerma ja mausta seos suolalla. Kuumenna pannulla tilkka
4 lle
-levyjen kesäisiin yökukkumisiin.
Tehdään itse
öljyä ja paista siinä pyöreä munakas.
Kumoa valmis munakas lautaselle ja leikkaa
s. 4
s. 6
s. 8
s.10
Kaksi lensi tuulen mukaan on rento, kevyt ja vapautunut albumi. Soundin
se neljään lohkoon. Suikaloi paprika ja sipuli ja paista öljyn kanssa. Mausta suolalMarsun
näyttelylauta
4 tortillaa
viime numerossa Röyhkä kertoi tehneensä levyä varten 140 biisiä. Se on varla ja levitä paistos tasaisesti munakkaan päälle. Kuumenna tortillat, yksi kerral6 kananmunaa
laan, pannulla ja pakkaa munakkaan neljännes tortillan sisään. Aseta juustoviipale
1dl kermaa 15%
masti Suomen ennätys, ja kielii jotain olennaista asenteesta.
Hyvä näyttelylauta on kevyt ja sen väri
½ paprikaa
valmiin tortillan päälle ja sulata uunissa grillivastuksen alla muutaman minuutin
korostaa marsun väriä tai persoonaa.
Röyhkän novellimaisia tekstejä on perinteisesti leimannut ulkopuolisuus,
½ sipulia
Lemmikkiluokassa näyttelyajan. Tarjoa salaattimixin kanssa.
normaaliuden halveksunta ja provokaatio. Uudella levyllä näistä ei ole tiesuolaa
lautojen tuunaaminen on
osa harrastusta.
4 viipaletta Eldorado cheddar- sulatejuustoa
toakaan, eikä ison mustan musiikki ole koskaan ollut näin helppoa. Rokkiralöljyä
li Sukujuhla tuo mieleen Hammerfestin ja Disko Datsunin kaltaisten kappasalaattimixiä
L Ulkomuotoluokassa marsu esitetään aina
leiden kesäteatterimaisen farssin. Hienovireisesti Lou Reedin I’m Waiting For
näyttelylaudalla.
Valitse laudan väri marMy Mania toisintava Saippuasarjojen tähdet -kappale on hieno, mutta tekstin
susi värin mukaan. Esimerkiksi
mustalle marsulle ei kannata
merkitys tuntuu olevan siinä, että kirjailijamme pitää ihan tavallisesta, banaavalita mustaa lautaa tai valkoi2
selle valkoista. Ulkomuotoluokassa kannattaa välttää räilista täsmäviihteestä. Ei siitä kovinkaan puhuttelevaa elämystä kuuntelijalle
keitä värejä, sillä ne saattavat
vääristää marsun turkin väriä.
4 lle
vielä synny.
Lemmikkiluokassa marsun persoonaa voi korostaa pienillä
TAPASIMME
Kaksi lensi tuulen mukaan -albumin täyteläinen, jousin kuorrutettu soinyksityiskohdilla.
lemmikki
koululainen
1 Atrian herkkulenkki
ti on kai tehty radiosoittoa ajatellen, mutta tyylien kirjo on runsas ja kokonai8 tortillaa
Vinkki: Puisesta harjanvarresta
helppo pestä. Laudan ja päällisen
suus harkitun hengittävä ja hienostunut. Levyn avaava Vanhan ajan filmissä on
1 rkl paprikajauhetta
saa sahattua helposti siistit jalat
väliin voit laittaa pehmusteeksi
näyttelylautaan. Käytä joko nelvaahtomuovia tai muuta peh4 tomaattia
melankolinen ja modernisti soiva, epätyypillinen Röyhkä-kappale. Futu-synjää kapeaa tai kahta leveää laumeää, mutta tukevaa materiaalia.
s. 20
s. 16
s.18
s.12
dankappaletta jalkoina.
Vinkki: Päällisen voi tehdä esi1 avocado
merkiksi tyynyliinasta tai pyyhkistelystä ammentava Ensin isät, sitten pojat on osoittelematta surumielinen
sitruunamehua
Leikkaa kankaasta hieman
keen kulmasta. Korean, mutta 2 rkl
3kiinnitä
näyttelylautaa isompi pala ja
edullisen näyttelylaudan saat
2 rkl tomaattipyreetä
kuvaus loputtoman ahertamisen mitättömyydestä. Musiikillisesti kappale on
sen reunat liimalla tai
näyttää hassulta. Näyttelylaudan
käyttämällä loimusamettia.
Tarvitset:
materiaaliksi sopii esimerkiksi
1 prk kermaviiliä
terävintä Röyhkää miesmuistiin.
- ruuvimeisselin ja ruuveja tai
Koristele.
kevyt vaneri.
4
vasaran ja nauloja
Vinkki: Kirjoita nimesi lau- 10 tippaa tulista tabascoa
Vinkki: Näyttelylaudan voi
- niittipistoolin ja/tai liimaa
dan alle, siltä varalta, että se päätehdä myös puisesta leikkuulauSaari-kappaleessa tuottajan poika Tenho Mattila töräyttää hienot jatsilliset
jalopenoviipaleita
- vaneria tai muuta kevyttä puuta
see katoamaan näyttelypaikalla.
dasta!
nachoja
- puiset kappaleet jaloiksi
torviboogiet. Jostain takaraivosta hiipii ajatus, että sovitus on sukua Mattilan
Kiinnitä jalat ruuveilla tai
- kangasta
2
nauloilla. Voit käyttää myös
- pehmustemateriaali
aikaisemmasta tuotannosta 22-Pistepirkon Big Lupu -klassikon (1992) Swamp
liimaa. Sopiva korkeus on noin 5
- koristeita
Leikkaa
lenkkimakkara lohkoiksi. Paista lohkot ja mausta paprikajauheella. Pakkaa
cm. Älä kiinnitä jalkoja aivan launiiteillä laudan reunan alle.Voit
Tee näin:
dan reunaan. Näin saat päällisen
myös tehdä irrotettavan päälliBluesille. Kuubalaista rytmiikkaa hyödyntävä Hyvä on letkeä ja tervemielinen
makkarat kuumennettujen tortillojen sisään. Leikkaa tomaatit paksuiksi viipaleikValitse laudan muoto ja koko.
kiinnitettyä kauniisti.
sen, joka on vahingon sattuessa
1tetään
Pitkäkarvaisilla marsuilla käykappale eristäytymisen ja hiljaisuuden tervehdyttävästä vaikutuksesta. Kiviset
si ja paista pannulla. Mausta suolalla. Kuori avocado ja poista siitä kivi. Leikkaa
pyöreää lautaa, jolloin
turkki laskeutuu kauniisti laudan
hedelmäliha lohkoiksi ja marinoi tilkalla sitruunamehua. Sekoita kermaviili ja
päät -laulun pinkfloydmainen kyteminen pysäyttää.
ympärille. Lyhytkarvaisille sopii
suorakulmainen tai neliön muotomaattipyree ja mausta tabascolla. Tarjoa makkaranyytit avokadon, kermaviilitoinen lauta. Poikaselle ei kanKaksi lensi tuulen mukaan -albumilla huippuhetkiä riittää, eikä levyn detalnata tehdä liian suurta lautaa,
kastikkeen, jalopenoviipaleiden ja nachojen kera.
sillä pieni marsu suurella laudalla
jeja ammenneta hetkessä loppuun. Siinä on klassikon ainekset.
Laulaja Saara Aalto
SAMi NiSSiNEN
uskoo intohimon ja
HHHH
maailman kuvalehti
inez työnteon voimaan.
me
nuorten luonto
Sisällys
Aikakauslehti
opetuksessa
Tortillamunakas
Teksti Jenni Kaurila Kuvat Arto Wiikari
aikakausleht-faktoja
tee se itse-palsta
lehden tekeminen
sarjakuva
Tortillalenkki
Näyttelylaudalla poseeraavat sileäkarvainen Nora (FIN MVA Imargo's
Phantom Girl) naaras, s. 20.2.2008,
self grey ja rusettimarsu Oona (Wallhamra Åla) naaras, s. 14.7.2009, abessiinialainen, chocolate/white/grizzle
("rusettimarsu").
Unelmat
kantavat
kuvareportaasi
julkkishaastattelu
VK
soundi
un laulaja Saara Aalto
puhuu musiikista, hän
tuntuu täyttävän ener­
giallaan koko Helsin­
gin Kaupunginteatterin henki­
lökunnan kahvion.
”Lauloin jo ennen kuin osasin
puhua”, hän kertoo.
Saara ponkaisi julkisuuteen
neljä vuotta sitten Talent­oh­
jelman kautta. Tänä keväänä
hän on esiintynyt Helsingissä
Wicked­musikaalissa ja hänen
esikoisalbuminsa, Blessed with
Love, ilmestyy 11. toukokuuta. Odo­
tukset levyn suhteen ovat korkealla, sillä sen avulla Saara
aikoo polkaista uransa käyntiin myös ulkomailla.
YLÄKOULU
HAAVEISTA TOTTA
”Kaikilla on unelmia. Eri asia on se, kuka uskaltaa pitää
niistä kiinni”, Saara sanoo.
Saaran unelma on aina ollut laulaa, ja hän on tehnyt sen
eteen paljon töitä. Hän sävelsi jo viisivuotiaana ensimmäiset
LUKion ja ammatilliset oppilaitokset
Suklaatortillalastut
juoksija
4
2
100 g
100 g
4
pientä tortillaa
rkl öljyä
valkoista suklaata
tummaa taloussuklaata
tippaa tulista tabascoa
3
4 lle
s. 28
Leikkaa tortillat lohkoiksi ja raasta valkosuklaa. Paista tortillat öljyssä rapeiksi, nosta
pois pannulta ja ripottele kuumien lohkojen
päälle valkosuklaata. Anna suklaan ensin
sulaa, sitten jähmettyä. Sulata tumma
suklaa joko mikrossa tai vesihauteessa.
Ohenna parilla ruokalusikallisella vettä tai
vahvaa kahvia ja mausta tabascolla hennon
tuliseksi.
Saaran uusin
suosikkikirja
on vetovoiman
laista kertova
Salaisuus.
asiantuntija-artikkeli
image
mediaetiikka
TOUKOKUU 2011 INEZ 17
31
SoundI 63
Maija Puska, mediakasvatusasiantuntija
Työkuvaukset
Valokuvat
Kati Ala-Ilomäki
Shutterstock images
Sami Garam
Jukka Minkkinen, luokanopettaja
Maarit Jaakkola, journalismin ja viestinnän
opettaja
Maija Puska, mediakasvatusasiantuntija
LA
39
"Tortillasta s.saa
26
myös
jälkiruokaa."
s. 24
kolumni
Materiaalit
YK
henkilöhaastattelu
Reseptit osoitteessa www.lahikauppa.fi >me-lehti > reseptit
Varhaiskasvatus
ALAKOULU
ruokaresepti
Tortillaa à la Sami
Toimittanut
AK
Teksti KATI ALA-ILOMÄKI Kuvat VILLE PAUL PAASIMAA
s. 23
levyarvio
Materiaalin tehtävät on sovellettavissa eri-ikäisille ja eri oppiaineisiin. Tietylle kouluasteelle erityisesti soveltuvat tehtävät on merkitty
värisymbolein.
K
kuva: Juuso Westerlund
Aikakauslehti on monipuolinen oppimateriaali. Ottaessaan
lehden mukaan kasvatustilanteeseen, opettaja paitsi innostaa oppilaitaan eri aiheiden käsittelyyn, myös tekee tärkeää
mediakasvatustyötä. Aikakauslehden lukeminen ja analysointi kehittää
lapsen ja nuoren tiedonhallintataitoja ja itseilmaisua. Lisäksi lehtien
käsittely ryhmässä opettaa suhtautumaan kriittisesti ja tiedostavasti
median välittämiin sisältöihin. Tunne juttu -oppimateriaali kannustaa
lasten ja nuorten parissa toimivia aikuisia hyödyntämään aikakauslehtiä
opetus- ja kasvatustyössä. Materiaali sisältää tietoa aikakauslehdistä ja
lehtien tekemisestä sekä monipuolisia tehtäviä.
Ilkka Heinonen
Miikka Järvinen
Sami Nissinen
Jutta Setälä
Tuomas Sorjamaa
Tomi Sunnarborg
Lehtijutut
Image 5/2011
Katja Tähjä
Kaisa Viitanen
Inez 2/2011
Juoksija 2/2011
Kannen ulkoasu
Koululainen 9/2011
Juha Murremäki
Lemmikki 5/2010
Maailman kuvalehti 4/2011
Me 3/2011
Nuorten Luonto 2/2011
Soundi 5/2011
Ulkoasu ja taitto
Riikka Häkkinen
Tuukka Paikkari
Metropolian mediakeskus Valo
Julkaisija
Aikakausmedia / Aikakauslehti
opinnoissa -toiminta
www.aikakauslehdet /opetus
Painopaikka
Star-Offset Oy
Kiitos
asiantuntijakommenteista
Heli Häivälä / Aikakausmedia
Peppi Tervo / Curly ry
2
AIKAKAUSLEHTIFAKTOJA
Mikä on aikakauslehti?
Aikakauslehti…
ilmestyy vähintään neljä kertaa vuodessa, mutta ei päivittäin.
sisältää useita artikkeleita tai muuta toimituksellista aineistoa.
on kaikkien tilattavissa tai laajalti saatavissa.
voi olla paperinen lehti tai verkkojulkaisu.
»»
»»
»»
»»
Aikakauslehtien erityispiirteitä
valtakunnallisuus (vrt. sanomalehdet)
kohderyhmäsidonnaisuus => Lehteä selailemalla voi selvittää sen kohderyhmän
laaja valikoima => Aikakauslehdet jaotellaan yleisölehtiin, ammatti- ja järjestölehtiin
ja asiakaslehtiin (Lehtien kirjo on valtava!)
visuaalisuus => Kuvat ja lehden ulkoasu näyttelevät suurta osaa
erikoisratkaisujen mahdollisuus => Lehden väliin voi esim. liittää hajuvesinäytteen
tarinallisuus (Monesta jutusta löytyy draaman kaari!)
»»
»»
»»
»»
»»
»»
Lähteet:
Aikakauslehtifaktat 2010, Aikakausmedia
Tehtävät
LEHTIESITTELY
AK
YK
LA
Tutustu vapaavalintaiseen aikakauslehteen ja esittele se parillesi / ryhmälle.
Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:
• Mikä on lehden nimi, julkaisija, ja kuinka usein lehti ilmestyy?
• Kenelle lehti on suunnattu?
• Kuvaile lehden ulkoasua, paperityyppiä ja muita visuaalisia valintoja.
• Minkälaisia aiheita lehdessä käsitellään?
• Millaisin keinoin lehti pyrkii herättämään lukijan mielenkiinnon?
• Esitä oma perusteltu mielipiteesi lehdestä
MIELIKUVIA
AK
YK
LA
Tutustukaa lasten ja nuorten luetuimpien aikakauslehtien listoihin. Pohtikaa yhdessä, minkälaisen ihmiskuvan listat välittävät eri ikäisistä lapsista ja nuorista. Entä tytöistä ja pojista? Ovatko listojen välittämät
mielikuvat todenmukaisia?
Luetuimmat aikakauslehdet
Tyttöjen ja poikien eniten lukemat aikakauslehdet ikäryhmittäin
3 – 4-vuotiaat
Aku Ankka
Nalle Puh
Prinsessa
Hippo
Muumi
9 –10-vuotiaat
Aku Ankka
Aku Ankka Ekstra
Koululainen
Aku Ankan taskukirjat
Hippo
5 – 6-vuotiaat
Aku Ankka
Nalle Puh
Prinsessa
Leppis
Aku Ankka Ekstra
7 – 8-vuotiaat
Aku Ankka
Aku Ankan taskukirjat
Aku Ankka Ekstra
Roope-Setä
Hippo
11–12-vuotiaat
Aku Ankka
Aku Ankan taskukirjat
Koululainen
Anku Ankka Ekstra
pojat
12 –14-vuotta
15 –17-vuotta
Aku Ankka
Pelit
Jääkiekkolehti
Pelaaja
GTi-Magazine
Pirkka
Suosikki
7 päivää
Metsästys ja Kalastus
MikroBitti
Aku Ankka
GTi-Magazine
Pelit
7 päivää
Tekniikan Maailma
MikroBitti
Tieteen Kuvalehti
Pelaaja
Metsästys ja Kalastus
Pirkka
18 –19-vuotta
Aku Ankka
GTi-Magazine
Tekniikan Maailma
Tieteen Kuvalehti
7 päivää
MikroBitti
Pelit
Pirkka
Tuulilasi
Pelaaja
tytöt
12 –14-vuotta
15 –17-vuotta
Demi
Aku Ankka
Mis MIX
Suosikki
Pirkka
7 päivää
Koiramme
Suuri Käsityölehti
Yhteishyvä
Cosmopolitan
Demi
Cosmopolitan
Pirkka
Aku Ankka
Miss MIX
Suosikki
7 päivää
Trendi
Yhteishyvä
Elle
Lähteet:
Levikintarkastus, KMT Lukija 2010, 2011
YIPPEE 2011, Sanoma Magazines Finland (TNS Gallup)
18 –19-vuotta
Cosmopolitan
Pirkka
Aku Ankka
Yhteishyvä
7 päivää
Trendi
Elle
Demi
Kauneus & Terveys
Me Naiset
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
Aikakauslehden toimitus
Kuka lehden tekee?
3
Lehden
tekeminen
6
Toimitussihteeri
Toimitussihteeri tarkistaa lehtijuttujen oikeakielisyyden ja muokkaa
jutut lehden tyyliin sopiviksi, mutta myös kirjoittaa juttuja itse. Toimitussihteeri on toimituksen pilkunviilaaja; lehden jokaisen lauseen
ja sanan tulee olla mietitty ja viimeistelty. Toimitussihteeri lähettää
viimeistelemänsä tekstit lehden taittajille.
Toimituspäällikkö
Toimituspäällikkö pyörittää toimituksen arkea ja avustaa päätoimittajaa. Toimituspäällikkö järjestää palavereja ja pitää yhteyttä lehden
ulkopuolisiin avustajiin, esimerkiksi freelancer-toimittajiin ja -kuvaajiin. Lisäksi toimituspäällikkö suunnittelee lehden yhtenäistä ilmettä päätoimittajan kanssa ja pitää huolen siitä, että lehteen tulevat
jutut ja kuvat ovat sovitun ilmeen mukaisia.
Lehtikuvaaja
Lehtikuvaaja kuvaa eri lehtijuttuihin sopivia valokuvia. Kuvat näyttelevät aikakauslehdissä suurta roolia, joten niiden on oltava harkittuja ja laadukkaita. Lehtikuvaajat kuvaavat paljon yksittäisiä kuvituskuvia ja henkilökuvia, mutta myös monen kuvan kokonaisuuksia
esimerkiksi luonnonilmiöistä ja tapahtumista.
Toimittaja
Toimittaja suunnittelee ja kirjoittaa lehtijuttuja. Hän sekä ideoi itse
juttuja että kirjoittaa niitä valmiiksi annetuista aiheista. Valtaosa toimittajan työajasta kuluu tiedon hankkimiseen: toimittaja etsii taustatietoa ja aiheeseen sopivia haastateltavia, tutkii tiedotteita, kirjallisuutta ja ajankohtaisia ilmiöitä. Etsimänsä tiedon hän muotoilee
lopulta mielenkiintoiseksi lehtijutuksi. Toimittaja voi erikoistua tiettyyn alaan, esimerkiksi muotitoimittajaksi tai urheilutoimittajaksi.
Näin aikakauslehti syntyy
Aikakauslehden rakenne noudattaa ennalta sovittua
kaavaa. Esimerkiksi naistenlehtien alussa on monesti
lyhyitä juttuja ja palstoja, joiden jälkeen tulee pidempiä
juttuja, kun taas lehtien lopussa tarjoillaan jälleen kevyempää pikkupurtavaa. Lehden toistuva rakenne eli konsepti on aina tarkasti
mietitty ja etukäteen sovittu.
Yksittäinen lehtijuttu saa alkunsa ideoinnista. Ammattitaitoisilla
lehden tekijöillä on aina takataskussaan erilaisia juttuideoita. Idean
ei tarvitse olla selkeä tai viimeistelty, se voi olla pelkkä mielessä pyörivä yksinkertainen ajatus. Päätoimittaja ja muu toimituksen väki
päättävät toimituspalavereissa lehteen tulevat jutut. Toimituksen
työntekijät kehittävät yksittäiset ideat aiheiksi, jotka määrittelevät
juttujen tarkat sisällöt, toteutustavat ja näkökulmat.
Kun yksittäisen lehtijutun aihe on selvillä, toimittaja aloittaa jutun
konkreettisen työstämisen. Toimittajan työn keskeisin työvaihe on
tiedonhankinta. Toimittaja etsii juttua varten tarvitsemaansa tietoa
esimerkiksi haastattelemalla tai lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Etsimänsä tiedon pohjalta toimittaja kirjoittaa lehtitekstin.
Toimittaja lähettää valmiin tekstinsä oikoluettavaksi esimerkiksi
lehden toimitussihteerille tai päätoimittajalle. Tekstistä tarkistetaan
sisältö ja sen sopivuus lehteen, oikeakielisyys ja siihen pyydetään
tarvittaessa lisäyksiä.
Päätoimittaja
Päätoimittaja on lehden vastaava toimittaja, eli koko toimituksen
pomo, joka vastaa lehden sisällöistä myös lain edessä. Päätoimittaja
laatii pääkirjoituksen ja suunnittelee lehden sisältöjä ja tulevaisuutta yhdessä toimituksen kanssa. Päätoimittaja on henkilö, joka viime
kädessä tekee kaikki lehteä koskevat suuret päätökset.
Lehtikuvaajat ja kuvittajat huolehtivat juttujen kuvituksesta.
Kuvitus tarkoittaa lehtijutun valokuvia, piirroksia tai kaavioita. Ne
ovat tärkeä osa aikakauslehden sisältöä. Kuvaajat tekevät yhteistyötä
toimittajien kanssa ja suunnittelevat lehtijuttujen kuvia jo toimituspalavereissa. Toimittajat myös tilaavat kuvaajilta ja kuvittajilta kuvia
kirjoittamiinsa juttuihin. Joskus kuvat ovat tärkein osa juttua,
esimerkiksi kuvareportaasissa tai muotijutussa. Tällöin teksti rakennetaan tukemaan kuvia.
Graafinen suunnittelija sommittelee valitut tekstit ja kuvat lehden
sivuille halutun näköiseksi kokonaisuudeksi tietokoneella taitto-ohjelmassa. Kun koko lehden sisältö on näin taitettu valmiiksi, se painetaan lehtipainossa paperiseksi lehdeksi tai julkaistaan verkossa.
Lehtipainosta valmis aikakauslehti postitetaan lukijoille ja jälleenmyyntipisteisiin, esimerkiksi lehtikioskeihin.
Huom! Kaikki ei ole näin yksinkertaista. Erilaiset lehtijutut
syntyvät erilaisten vaiheiden kautta. Lue lehden tekijöiden
työkuvauksia seuraavilta sivuilta.
Freelancer-toimittaja / Vapaa toimittaja
Freelancer-toimittaja työskentelee itsenäisesti tarjoten juttuideoitaan
eri lehdille. Monet lehdet myös tilaavat freelancer-toimittajilta juttuja tietyistä aiheista. Myös lehtikuvaaja voi toimia freelancerina.
Taittaja / Graafinen suunnittelija
Lehden taittaja sommittelee lehtijuttujen tekstit, otsikot ja kuvat lehden sivuille. Hän on vastuussa lehden ulkoasusta. Taittaja hyväksyttää sommittelemansa lehden päätoimittajalla, jonka jälkeen hän
toimittaa sen lehtipainoon. Lehtipainossa tiedostomuotoinen lehti
painetaan paperille.
Avustaja
Monet lehdet käyttävät vakituisen henkilökunnan lisäksi hyväkseen
erilaisia avustajia. Lehden avustaja voi olla esimerkiksi freelancer-toimittaja, työharjoittelija, asiantuntija tai vakikolumnisti.
Verkkotoimitus
Lähes kaikilla aikakauslehdillä on myös omat internetsivut. Verkkotoimituksen työntekijät vastaavat niiden sisällöstä ja päivittämisestä.
Tehtävät
Luokkalehti-kilpailu
VK
AK
YK
LA
Aikakausmedia palkitsee jälleen Suomen parhaimmat luokkalehdet keväällä 2012. Kilpailuun voi osallistua tekemällä oman
luokkalehden ja lähettämällä sen 28.2.2012 mennessä osoitteeseen Aikakausmedia / Maija Puska, PL 267, 00121 Helsinki tai pdftiedostona osoitteeseen [email protected]. Voittajat palkitaan alakoulujen -, yläkoulujen -, ja lukioiden ja ammatillisten
oppilaitosten sarjassa. Kilpailun säännöt, palkinnot ja vinkkejä oman luokkalehden tekemiseen osoitteessa www.aikakauslehdet.
fi/opetus.
Video-oppimateriaalit
VK
AK
YK
LA
Katso Suomen Kuvalehden päätoimittajan, Pelit-lehden graafisen suunnittelijan ja Demi-lehden toimituspäällikön videohaastattelut
ja tee videoihin liittyvät tehtävät.
www.aikakauslehdet.fi/opetus
7
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
tee se itse-palsta
Tehdään itse
Marsun näyttelylauta
Lemmikki 5/2010
Tehdään itse marsun näyttelylauta” -jutun idea tuli vakituiselta avustajaltamme Jenni Kaurilalta, joka on aktiivinen jyrsijäharrastaja ja ollut toimituksessamme töissä
harjoittelijana. Valitsimme jutun lehteen suunnittelupalaverissa, jossa kävimme läpi juttuideoita.
Sovin Jennin ja valokuvaaja Arto Wiikarin kanssa kuvauspäivän.
Kuvauspäivänä Jenni saapui studiolle kaiken kuvattavan materiaalin
ja kahden marsunsa kanssa. Sessiossa kuvattiin rakennustarvikkeet,
valmiiksi päällystetyt näyttelylaudat sekä työvaiheet yhden keskeneräisen aihion kanssa.
Kuvausten jälkeen Jenni lähetti tekstin sähköpostitse minulle ja
toimituspäällikölle. Oikoluimme molemmat vuorollamme tekstin,
ennen kuin se siirrettiin järjestelmässä taitettavien juttujen kansioon.
Elävien eläinten kuvaus vaatii huolellista valmistautumista ja nopeita reaktioita. Kokeneena eläinihmisenä Jenni hallitsi tilanteen
erinomaisesti. Kaksi marsua nostettiin kuvauspöydälle asetellun valmiin näyttelylaudan päälle, jonka jälkeen kuvaajalla oli pari sekuntia
aikaa ottaa kuva ennen kuin eläimet yrittivät paeta paikalta.”
Hyvä näyttelylauta on kevyt ja sen väri
korostaa marsun väriä tai persoonaa.
Lemmikkiluokassa näyttelylautojen tuunaaminen on
osa harrastusta.
Teksti Jenni Kaurila Kuvat Arto Wiikari
L Ulkomuotoluokassa marsu esitetään aina
näyttelylaudalla.
Valitse laudan väri marsusi värin mukaan. Esimerkiksi
mustalle marsulle ei kannata
valita mustaa lautaa tai valkoiselle valkoista. Ulkomuotoluokassa kannattaa välttää räikeitä värejä, sillä ne saattavat
vääristää marsun turkin väriä.
Lemmikkiluokassa marsun persoonaa voi korostaa pienillä
yksityiskohdilla.
Näyttelylaudalla poseeraavat sileäkarvainen Nora (FIN MVA Imargo's
Phantom Girl) naaras, s. 20.2.2008,
self grey ja rusettimarsu Oona (Wallhamra Åla) naaras, s. 14.7.2009, abessiinialainen, chocolate/white/grizzle
("rusettimarsu").
Miikka Järvinen • Toimitussihteeri
Vinkki: Puisesta harjanvarresta
saa sahattua helposti siistit jalat
näyttelylautaan. Käytä joko neljää kapeaa tai kahta leveää laudankappaletta jalkoina.
Tehtävät
Mielikuvituslemmikkien näyttely
VK
AK
AI KU
a) Ideoikaa ryhmässä tarina eläinnäyttelystä
b) Valitkaa tarinan esitystapa: näytellään, piirretään tai kirjoitetaan.
Lempilelun esittelyalusta
VK
AK
TN TS
Rakenna jutussa esiintyvä näyttelylauta omalle lempilelullesi.
Kuvataan eläin
VK
AK
KU
Ota paljon erilaisia kuvia lemmikistäsi. Kirjoita muistiin, mitä kuvauksissa tapahtui. Valitse mielestäsi paras kuva sekä kuva, joka ei
mielestäsi ole onnistunut.
Esitellään kuvat ja kuvauskertomukset ryhmälle. Pohditaan yhdessä, mitkä asiat tekevät kuvasta hyvän. Voidaan myös pohtia, mitä
epäonnistuneiden otosten kuvaamisessa on tapahtunut.
Tarvitset:
- ruuvimeisselin ja ruuveja tai
vasaran ja nauloja
- niittipistoolin ja/tai liimaa
- vaneria tai muuta kevyttä puuta
- puiset kappaleet jaloiksi
- kangasta
- pehmustemateriaali
- koristeita
Tee näin:
1
Valitse laudan muoto ja koko.
Pitkäkarvaisilla marsuilla käytetään pyöreää lautaa, jolloin
turkki laskeutuu kauniisti laudan
ympärille. Lyhytkarvaisille sopii
suorakulmainen tai neliön muotoinen lauta. Poikaselle ei kannata tehdä liian suurta lautaa,
sillä pieni marsu suurella laudalla
näyttää hassulta. Näyttelylaudan
materiaaliksi sopii esimerkiksi
kevyt vaneri.
Vinkki: Näyttelylaudan voi
tehdä myös puisesta leikkuulaudasta!
3
Leikkaa kankaasta hieman
näyttelylautaa isompi pala ja
kiinnitä sen reunat liimalla tai
helppo pestä. Laudan ja päällisen
väliin voit laittaa pehmusteeksi
vaahtomuovia tai muuta pehmeää, mutta tukevaa materiaalia.
Vinkki: Päällisen voi tehdä esimerkiksi tyynyliinasta tai pyyhkeen kulmasta. Korean, mutta
edullisen näyttelylaudan saat
käyttämällä loimusamettia.
4
Koristele.
Vinkki: Kirjoita nimesi laudan alle, siltä varalta, että se pääsee katoamaan näyttelypaikalla.
2
Kiinnitä jalat ruuveilla tai
nauloilla. Voit käyttää myös
liimaa. Sopiva korkeus on noin 5
cm. Älä kiinnitä jalkoja aivan laudan reunaan. Näin saat päällisen
kiinnitettyä kauniisti.
niiteillä laudan reunan alle.Voit
myös tehdä irrotettavan päällisen, joka on vahingon sattuessa
39
8
9
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
Sarjakuva
Koululainen 9/2011
Sarjakuvan piirtämiseen liittyvät vaiheet ovat Ideointi,
luonnostelu, puhtaaksi piirtäminen, tekstittäminen ja
väritys.
Ideointivaiheessa annoin ajatukseni lentää mahdollisimman vapaasti. Pyörittelin mielessäni kuulemiani, näkemiäni, lukemiani tai
kokemiani asioita. Mietin, miten Elli ja Emma suhtautuisivat asioihin tai käyttäytyisivät eri tilanteissa.
Luonnosteluvaiheessa piirtelin paljon kuvia, kehittelin irrallisia
lauseita keskusteluksi ja yritin saada juttuun juonen ja selvän suunnan. Puhtaaksipiirtovaiheessa piirsin sotkuisten luonnoskuvien päälle kaikki kuvat mahdollisimman selkeällä mustalla viivalla.
Tekstitysvaiheessa hioin vuorosanat lopulliseen muotoonsa. Tässä
vaiheessa saatoin päästää pitkän helpotuksen huokauksen. Värittäminen on työskentelyn mukava loppulasku, jossa jälki alkaa näyttää
valmiilta ja väreillä on mahdollisuus leikitelläkin.
Jokaisessa työvaiheessa juttu elää ja muuttuu. Parasta on, kun huomaa, että on saanut idean, joka kantaa loppuun asti ja siitä saa jutun aikaiseksi. Jokainen sarjakuvapiirtäjä nauttii siitä, jos huomaa
jonkun toisen pitävän jutustaan tai jopa hekottelevan sille oikeissa
kohdissa.”
Tomi Sunnarborg • Sarjakuvapiirtäjä, graafikko
Tehtävät
sarjakuva
VK
AK
YK
LA
KU AI Kielet
Tutustu Kupla-akatemian verkkosivujen avulla sarjakuvanteon työvaiheisiin.
http://www.sarjakuvaseura.fi/akatemia/
a) Piirrä sarjakuva, joka kertoo sinusta lukijana.
b) Väritä kaksi kopiota samasta sarjakuvasta eri tavoin. Pohdi miten värit vaikuttavat tunnelmaan.
c) Käännä valmis sarjakuva toiselle kielelle.
d) Kirjoita sarjakuvan piirto-ohjeet opiskelemallasi kielellä
paikan kuvaus
VK
AK
YK
LA
YLT AI Kielet
Pohdi sarjakuvan tapahtumapaikan ja -ajan ominaisuuksia. Miltä näyttää, tuntuu, tuoksuu jne. Keksi paikka, jossa itse viettäisit
kaverin kanssa aikaa. Tehdään lista eroista ja samankaltaisuuksista sarjakuvan ja oman paikan välillä.
Voit myös piirtää sarjakuvan omasta paikasta.
Kuvataan arkipaikat
VK
AK
YK
LA
KU YLT GE AI
Ryhmätehtävä.
Kuvatkaa tai videoikaa ryhmissä paikkoja, joissa vietetään aikaa koulupäivän aikana tai jälkeen. Tehkää kuvista juliste, videokooste
tai kertokaa kuvien avulla tarina.
10
virtuaalimatka
maailmanmatkaajat
maailman historiaa
YK
AK
AK
YK
YK
Muodostakaa ryhmiä, joissa ei ole kahta samaa aihetta.
Esittele oman alueesi taustaa ryhmäsi jäsenille.
LA
Parityö tietokoneella.
Käytetään Google Maps – palvelun katunäkymää.
http://maps.google.fi/maps?ct=reset
Toinen oppilas on kartturi, toinen ohjaaja.
Opettaja tulostaa Amsterdamin kartasta osan ja piirtää siihen parille reitin esimerkiksi lähimmältä rautatieasemalta johonkin jutussa mainituista ravintoloista.
Kartturi neuvoo ohjaajalle reitin opetettavalla kielellä ja pari käy vierailemassa jutun ravintoloissa virtuaalisesti.
YLT Katsomusaineet
LA
Tuo tunnille kuvia tai esineitä ulkomailta. Kerrotaan omista matkoista. Keskustellaan miltä tuntuu olla paikassa, jonka kieltä ei puhu
ja josta ei tunne muita. Miltä tuntuisi asua siellä ja miten toivoisi muiden käyttäytyvän.
HI Kansainvälisyyskasvatus
LA
Valitse yksi jutussa esiintyvistä ravintoloitsijoista. Ota selvää hänen tulomaansa lähihistorian tärkeistä tapahtumista.
Kiinnitä huomiota henkilösi muuttoaikaan. Pohdi mahdollisia syitä muuttoon.
Amsterdamissa asuu väkeä peräti 177 maasta.
Parhaiten kansainväliseen kaupunkiin tutustuu syömällä.
N
izar Yassinea ihme­
tyttää. Joka ilta hänen
ravintolassaan toistuu
sama kohtaus.
Hollantilaisasiak­
kaat varaavat pöydän
ja ilmestyvät varovasti
kynttilöiden valaisemaan saliin.
”He seisovat ovella näin”, Nizar sanoo
ja seisahtuu pieneen haara­asentoon,
pudottaa käsivartensa alas ja päästää
Kaisa Viitanen • Freelance-toimittaja
Katja Tähjä • Freelancer-valokuvaaja
Amsterdamissa
Tuntuu hyvältä, kun idea lopulta jalostui jutuksi. Uskomme, että
jutun luettuaan lehdenlukija ymmärtää ehkä vähän paremmin siirtolaisten arkea ravintoloissa, ja kenties innostuu kokeilemaan ravintoloita, joiden maut eivät ole ennestään tuttuja.”
28 m a a i l m a n k u v a l e h t i 4 / 2 0 1 1
12
AK
Maailma maistuu
Kielet GE ATK
suustaan hitaasti hiljaisen ”waun”.
Nizar arvelee, että hollantilaisilla on
ennakkoluuloja marokkolaisia kohtaan.
Mediassakin maan suurinta siirtolais­
ryhmää moititaan. Se on Nazirista sääli.
”Olen ylpeä 1960­luvulla Hollantiin
töihin tulleista marokkolaissiirtolaisista,
mutta on totta, etteivät kaikki heistä ole
oikein sopeutuneet ja oppineet hollan­
tia. Sellaisilla vanhemmilla on vaikeuksia
lastensa kasvatuksessa”, Nizar sanoo ja
• Ylellinen marokkolaisravintola
de Pijpissä sopii juhla-ateriaa ja romanttista illallispaikka etsiville.
• Quellijnstraat 104,
www.restaurantmamouche.nl
• Pääruuat alkaen 12 euroa.
• Suosituin annos: lammascouscous
mantelien, luumujen ja korianterin kera.
Maailman kuvalehti 4/2011
m a a i l m a n k u v a l e h t i 4 / 2 0 1 1 29
Pienen baarin ovi käy jatkuvasti. Valtaosa
Warung Marloniin tulijoista on surinami­
laisia, eli he ovat kotoisin Hollannin enti­
sestä siirtomaasta, Brasilian ja Guyanan
välisestä pikkuvaltiosta.
Niin on myös Monique Redjopawiro,
joka vastaanottaa tilauksia tiskin takana:
paistettuja nuudeleita, nauhapapukasti­
ketta ja makeaa sipulia, maapähkinäistä
gado gado ­soossia ja saté­marinoituja
kanavartaita.
Keittiössä Moniquen isä Ngadiran ja
veli Giliano huhkivat kuumien pannujen
äärellä, ja perheen äiti Mavis kiikuttaa
valmiita annoksia saliin.
”Olin viisivuotias, kun perheemme
lähti Surinamista Hollantiin”, Monique
kertoo.
Kun Hollannin valtakausi päättyi ja
Surinam vuonna 1975 itsenäistyi, asuk­
surinamilaista perheruokaa
hörppää valtavassa pannussa kiehautta­
maansa minttuteetä.
Kun Nizar kymmenisen vuotta sitten
tuli Amsterdamiin, kaupungissa oli vain
yksi marokkolaisravintola, josta sai perin­
teistä savipadassa haudutettua couscou­
sia ja lampaan lapaa. Nizar halusi esitellä
amsterdamilaisille toisenlaisen, hienostu­
neen näkökulman.
Mamouchen seinäpaneelit ovat van­
hoja ovia, aidoilla marokkolaislaatoilla
päällystetty vessa muistuttaa ylellistä
hammamia. Nizar käy päivittäin osta­
massa viereiseltä Albert Cuypin katuto­
rilta punaisia ruusuja, jotka hän lahjoit­
taa laskun yhteydessä asiakkaille.
”Naiset rakastavat sitä”, mies virnistää.
Tärkeintä on silti ruoka. Nizar ei tarjoa
perinteistä kotiruokaa vaan ranskalais­
vivahteilla hiottua gourmeeta. Suurin osa
raaka­aineista on luomua.
”Mitä muuta voisin valita, kun olen
itse koko lapsuuteni syönyt Marokossa
puhdasta ja huolella kasvatettua ruokaa.”
Nyt ravintoloitsijaa vähän jännittää.
Hänen äitinsä on tulossa ensimmäisen
kerran Hollantiin. Jo ensimmäisenä iltana
poika aikoo tuoda hänet Mamoucheen
syömään.
”Luotan kyllä onnistuvani. Viime
aikoina ravintolassa on alkanut näkyä
marokkolaisiakin. He ovat aina poistu­
neet ravintolasta tyytyväisinä, ylpeinä
marokkolaisuudestaan.”
Nizar Yassine (vas.) perusti Amsterdamin kehutun
marokkolaisravintolan. Serkku Simo Ez-Biri tuli
hommiin viime syksynä. “Ravintolatyössä on
enemmän henkeä kuin entisessä työssäni kirjanpitäjänä”, Simo kehuu.
Kuvareportaasi
teksti: kaisa viitanen
kuvat: katja tähjä
Olemme tehneet töitä yhdessä jo monta vuotta.
Keväällä 2011 tarjosimme Maailman kuvalehteen juttua
Amsterdamin ravintolakeittiöistä. Pyrimme jutussamme
tarjoamaan tietoa sekä matkailijalle, ruokaihmiselle että kulttuureista ja siirtolaisuudesta kiinnostuneelle. Maailman kuvalehti tilasi
meiltä jutun.
Kuvareportaasin tekeminen ei kuitenkaan sujunut ongelmitta.
Esimerkiksi Norsunluurannikolta kymmenen vuotta sitten muuttaneen Angélén kuvaaminen oli hankalaa: Bazar-ravintola on upea, entiseen synagoogaan tehty arabivaikutteisesti sisustettu halli. Näimme jo silmissämme kuinka hieno kuvasta tulisi kun Angélé asettuisi
kaiken koreuden keskelle. Angélé oli kuitenkin hyvin ujo eikä olisi
halunnut lähteä tiskialtaan äärestä mihinkään, ja tiskihuone oli ankea valkoseinäinen koppi. Lopulta saimme suostuteltua hänet viisi
metriä tiskialtaasta ravintolan puolelle ja näpättyä nopeasti muutamia kuvia koristeellisten lamppujen alla.
mamouche
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
Tehtävät
warung marlon
Harvinaien hetki: Roy Sankar Lal
istuu ravintolassaan aloillaan.
Marinoitu kanafile solahtaa metrin mit­
taisessa vartaassa tandooriuuniin ja chili­
curry porisee liedellä.
intialaista
bangladeshilaisittain
”Ruokalistaa ei ole tarvinnut uudistaa
30 vuoteen, koska kaikki asiakasryhmät
löytävät suosikkinsa. Turistejakin käy.”
Kovasti Monique ei heitä ehdi opas­
taa ruokalajeihin, koska uutta porukkaa
pukkaa taas sisään. Pöytiä on vain neljä
ja moni tulee rupattelemaan tuttujen
kanssa. Suurin osa asiakkaista joutuukin
viemään annoksensa take away ­rasiassa
kotiin.
32 m a a i l m a n k u v a l e h t i 4 / 2 0 1 1
Amsterdamin hurjan monipuolisessa
ravintolatarjonnassa onkin selvä puute:
länsiafrikkalaisia ravintoloita ei ole.
”Aikaisemmin lähiössä eräs nainen
piti ravintolaa kotonaan, mutta ilmeisesti
hän lopetti jo.”
Sen sijaan Angélé on koonnut tieto­
koneiden osia ja ottanut vastaan mitä
tahansa hanttihommia.
Nelisen vuotta sitten Angélé poikkesi
Bazariin kysymään töitä. Paikka teki nai­
seen vaikutuksen: entinen synagoga on
nykyään arabi­ ja pohjoisafrikkalaista
ruokakulttuuria sekoittava keidas, jonka
palkkalistoilla on väkeä yli 40 maasta.
Siitä asti hän on nostellut neljänä päi­
vänä viikossa painavia tiskilasteja – ja
lääkinnyt kipeää selkäänsä särkylääk­
keillä.
”Minun on turha haaveilla muusta
kuin tiskaajan työstä, koska en puhu hol­
lantia tarpeeksi hyvin päästäkseni palve­
lemaan asiakkaita.”
Se ei välttämättä ole totta, sillä hän
selviää arkiasioista uuden kotimaansa
kielellä mainiosti.
”Niin. Saattaa olla, että täällä on
ennakkoluuloja afrikkalaisia kohtaan”,
Mantoeen on mahdotonta päästä viikon­
loppuna ilman pöytävarausta. Mennään
siis ennen kuin afgaaniravintola avaa
ovensa.
Perheen äiti Zakia silppuaa jo keit­
tiössä yrttejä, hänen poikansa, ravintolan
perustanut Fahim pesee uunia. Sisaruk­
set Lina ja Emal onneksi ehtivät keskeyt­
tää työnsä.
”Kerromme tätä tarinaa mielellämme
asiakkaillekin. Hollantilaisilla on Afganis­
tanista surkea kuva. He luulevat, että maa
on aina ollut siinä kunnossa, kuin televi­
sio on viimeiset viisi vuotta näyttänyt.”
Mutta parikymmentä vuotta sit­
ten Kabulissa eli onnellinen perhe. Isä
oli töissä demokraattisessa puolueessa,
äiti teki toimistohommia teollisuudelle.
Lapsia oli viisi ja kaikki tykkäsivät äidin
ruoista.
Sitten tuli sota ja vanhan hallinnon
suosijoiden oli paettava. Hollannissa
perhe anoi turvapaikkaa, majoittui aluksi
vastaanottokeskukseen ja alkoi opetella
hyvää afganistanista
nainen sanoo ja heivaa uuden laatikon
koneeseen.
Lina ja Emal Feizistä on tullut Mantoessa
herkullisen Afganistanin suurlähettiläitä.
“On tärkeää kertoa sotaa käyvästä maasta
myönteisiäkin asioita”, Lina sanoo.
korisevaa hollantia. Lopulta perhe sai
pakolaisstatuksen. Emial oli silloin 15­vuo­
tias.
”Vähän sopeuduttuamme halusimme
veljeni Fahimin kanssa auttaa perhettä ja
menimme koulun jälkeen lounasbaarei­
hin tarjoilijoiksi.”
Siinä vierähti vuosia. Sitten brittien
julkkiskokki Jamie Oliver perusti Amster­
damiin kuuluisan ravintolansa Fifteenin
ja alkoi etsiä koulutettavakseen nuoria,
joiden tulevaisuusnäkymät olivat kehnot.
Fahim haki ja päätyi televisioon opette­
lemaan ruuanlaittoa. Nyt mies jynssää
keittiössä uunia, julkisuus saa jo riittää.
”Hoitakaa te ne toimittajat”, isoveli
virnistää nuoremmille sisaruksilleen.
Ohjelman jälkeen Fahim ja Emal
innostuivat perustamaan oman ravinto­
lan, mutteivät halunneet sinne afgaani­
mattoja ja muita perinne­esineitä. Salista
tuli lähes ruokalamaisen pelkistetty.
”Satsaamme ruokaan: haluamme esi­
Angélé Bomah on huolissaan omaisistaan Norsunluurannikolla. “Soitan joka päivä kotiin, toistaiseksi kaikki ovat olleet kunnossa.”
• Entinen synagoga Euroopan suurimman katutorin laidalla tarjoaa pohjoisafrikkalaisia ja arabivaikutteista ruokaa sekä villin miljöön.
• Albert Cuypstraat 182.
www.bazaramsterdam.nl
• Pääruuat alkaen 8,5 euroa
• Suosikki: Tavuksis Kebab, sahramissa ja
jugurtissa marinoitu kanavarras.
bazar
30 m a a i l m a n k u v a l e h t i 4 / 2 0 1 1
kaat saivat päättää jäädäkö Etelä­Amerik­
kaan vai muuttaako Eurooppaan.
Redjopawiron perheen tavoin melkein
puolet väestöstä valitsi Hollannin. Nyt
surinamilaiset ovatkin Amsterdamin vii­
deksi suurin siirtolaisryhmä marokkolais­
ten, turkkilaisten, brittien ja saksalaisten
jälkeen.
Moniquen vanhemmat tekivät vii­
saasti ja perustivat kaikenlaisia surinami­
laisruokia tarjoavan baarin. Surinami­
laiset ovat alun perin kotoisin eri puo­
lilta maailmaa. Moniquen perheen juu­
ret ovat Indonesiassa ja Kiinassa. Iso osa
surinamilaisista tuli Afrikasta ja Intiasta
sekä Japanista.
Monique Redjopawiro ruokkii perheravintolassa surinamilaisruuan ystäviä.
“Turistit eivät yleensä tiedä, missä koko Surinam on!”
• Pieni surinamilainen ruokala de Pijpin
boheemissa, entisessä työläiskaupunginosassa.
• 1e Van Der Herlstraat 55. Avoinna
11–20. Tiistaisin kiinni. Ei pöytävarauksia.
• Pääruuat alkaen 5 euroa.
• Suosituin annos: paistettu riisi ja tulinen kana.
Näin maanantaisin ravintoloitsija Roy
Sankar Lal kokkaa itse, muulloin hän vas­
taanottaa asiakkaita salin puolella.
”Alan olla vanha, tahti on hidastunut.”
Roy on tehnyt ravintola­alan hommia
35 vuotta, koko Hollannissa olonsa ajan.
Mies on kotoisin Itä­Pakistanista,
jonka nimi myöhemmin muuttui Bang­
ladeshiksi. Sisällissodan jälkeen maa oli
hajalla ja parikymppinen kemianopiske­
lija lähti monen muun tavoin etsimään
parempaa tulevaisuutta muualta.
Ensimmäiset vuodet Hollannissa Roy
paiski tarjoilijana ilman oleskelulupaa.
”Lainasin ravintola­alan opiskelijoiden
oppikirjoja ja pänttäsin itsekseni.”
Roy saikin monta alan todistusta käy­
mällä pelkissä tenteissä. Lopulta mies sai
myös oleskeluluvan, mutta haave omasta
ravintolasta törmäsi pankkien torjuntaan.
”Hollantilaiset saavat lainaa heppoisin
perustein. Minulla oli vakuuttava suun­
nitelma, mutta kaksi ravintolaa meni ohi
suun, kun pankit eivät luottaneet Euroo­
pan ulkopuolelta tulleeseen.”
Vasta kun puolituttu kirjanpitäjä teki
vakuuttavan suosituksen, Roy sai rahat.
Hän nimesi ravintolansa intialaiseksi,
koska uskoi intialaisuuden maineeseen.
”Samaa ruokaa me syömme, pakista­
nilaiset, intialaiset ja bangladeshilaiset”,
mies kuittaa iloisesti.
Ravintola Meghnasta tulikin suosittu,
ja menestyksen ansiosta Roy sai lisä­
lainaa ja perusti vielä kaksi muutakin
ravintolaa.
Samaan aikaan Roylla oli kuitenkin
perhe: hollantilaisvaimo, kaksi pientä
poikaa ja koti kylässä tunnin ajomatkan
päässä Amsterdamista. Terveyskin alkoi
reistailla.
”Tajusin onneksi löysätä ja myin kaksi
ravintolaa. Meghnassa olen silti joka
päivä. Sunnuntaisin syömme perheen
kanssa kotona, mutta tulee outo olo, jos
en ole töissä.”
Royn pojat muuttavat pian kotoaan.
Uutta sukupolvea katsellessa isää joskus
ihmetyttää näiden huolettomuus.
”Mutta jos on aina herännyt lämpi­
mässä kodissa jääkaappi täynnä ruokaa,
ei ehkä osaa ollakaan huolissaan. Minä
ennakoin koko ajan tulevia muutoksia.”
m a a i l m a n k u v a l e h t i 4 / 2 0 1 1 33
• Ruokalamaisesti sisustettu, mutta
gourmet-henkinen afgaaniravintola Jordaanin pittoreskissa kaupunginosassa.
• Tweede Leliedwarsstraat 13.
www.restaurantmantoe.nl
• Pääruuat alkaen 18 e.
• Suosikki: Kolmen ruokalajin menu.
mantoe
Moni pitää New Yorkia maailman kansainvälisempänä kaupunkina, mutta
Isossa omenassa asukkaita on ”vain” 150
maasta. Amsterdam on maailman ykkönen huikealla 177 kansallisuudellaan.
Toisena tulee naapurimaassa Belgiassa
sijaitseva Antwerpen, jossa elää 160 kansallisuutta.
kansainvälisin kaupunki?
tellä kotimaamme makuja.”
Tarjoillessaan aurinkoinen Lina jak­
saa selittää jokaiselle syöjälle, että ravin­
tolan nimi tarkoittaa afgaanien kansallis­
ruokaa, pastamaisesta taikinasta tehtyjä
nyyttejä, joissa on lihaa ja yrttejä.
”Minulle on paras palkinto saada
varautunut asiakas sulamaan ja kysele­
mään lisää Afganistanista.”
Emal on jo visaillut, että Linan pitäisi
tulostaa tarinansa paperille ja ojennella
niitä pöytiin.
”Mutta oikeasti, on helppo jutella
ihmisille, kun seisomme tämän paikan
takana koko perhe”, Lina sanoo. <
Angélén työpaikka ravintola Bazar on entisessä
synagogassa. Tiskarin kannalta komeat pohjoisafrikkalaiset lautaset ovat kovin painavia.
m a a i l m a n k u v a l e h t i 4 / 2 0 1 1 31
• Kodikas pieni intialainen illallispaikka
suositulla ostoskadulla keskustan historiallisella kanava-alueella.
• Utrechetsestraat 28. Avoinna päivittäin klo 17 alkaen.
• Pääruuat alkaen 14 e.
• Suosikki: lammascurry.
meghna
Muovivati on täynnä sameita lattelaseja,
paksuja savilautasia ja likaisia aterimia.
Angélé Bomah nostaa uuden satsin tis­
kikoneen luokse. Ajatukset ovat silti kau­
kana.
”Olen kamalan huolissani perhees­
täni Norsunluurannikolla. Väkivaltaisuuk­
sien takia sukulaiseni eivät enää uskalla
käydä ulkona”, Angélé sanoo ja käynnis­
tää koneen.
Angélé lähti kotimaastaan lähes kym­
menen vuotta sitten. Sitä ennen hän
elätti itsensä letittämällä hiuksia ja myy­
mällä ruokaa tätinsä ravintolassa. Samoja
töitä hän olisi mielellään tehnyt Hollan­
nissakin, mutta työpaikkoja on ollut vai­
kea löytää.
vain tiskarin hommia tarjolla
idolin esittely
16
b) Haastattele valitsemaasi henkilöä. Käytä edellisen tehtävän ohjeita. Kirjoita puhtaaksi.
vuorosanatehtävä
AI
AK
AK
YK
a) Etsi tekstistä siteeraukset. Muuta ne vuorosanoiksi ja keksi haastattelijalle kontekstiin sopivat kysymykset.
b) Kirjoita koko vuoropuhelu puhtaaksi suorana ja epäsuorana esityksenä.
AI Kielet
YK
a) Keskustele ryhmässä, mitä sinulle merkitsevät sanat fani, fanittaa ja idoli.
b) Esittele oma idolisi ryhmälle. Perustele.
”Kaikilla on unelmia. Eri asia on se, kuka uskaltaa pitää
niistä kiinni”, Saara sanoo.
Saaran unelma on aina ollut laulaa, ja hän on tehnyt sen
eteen paljon töitä. Hän sävelsi jo viisivuotiaana ensimmäiset
TOUKOKUU 2011 INEZ 17
Saaran uusin
suosikkikirja
on vetovoiman
laista kertova
Salaisuus.
Tehtävät
HAAVEISTA TOTTA
un laulaja Saara Aalto
puhuu musiikista, hän
tuntuu täyttävän ener­
giallaan koko Helsin­
gin Kaupunginteatterin henki­
lökunnan kahvion.
”Lauloin jo ennen kuin osasin
puhua”, hän kertoo.
Saara ponkaisi julkisuuteen
neljä vuotta sitten Talent­oh­
jelman kautta. Tänä keväänä
hän on esiintynyt Helsingissä
Wicked­musikaalissa ja hänen
esikoisalbuminsa, Blessed with
Love, ilmestyy 11. toukokuuta. Odo­
tukset levyn suhteen ovat korkealla, sillä sen avulla Saara
aikoo polkaista uransa käyntiin myös ulkomailla.
K
Laulaja Saara Aalto
uskoo intohimon ja
työnteon voimaan.
AK
kantavat
haastattelu
Japani
Kun Saara oli kolmannella luokal­
la, hän perusti parhaan ystävänsä
Anna-Riikan kanssa bändin nimeltä
Young Stars. Young Starsin esikuva­
na oli 90­luvun suosittu tyttöbändi
Spice Girls.
”Muistan kun näin Spice Girlsit
telkkarissa ja tajusin, että hei, tuollai­
nen bändi minullakin pitää olla.”
Young Stars sävelsi kaksi levyllistä
kappaleita englanniksi ja Saara opet­
teli tekemään itse taustamusiikit tie­
tokoneella. Vuonna 1998 bändi tuli
toiseksi Kotkan merilaulukilpailuissa.
Ykköseksi tuli Saara omalla soolol­
TAVOITE SELVILLÄ
AI
YK
a) Lue toimittajan kuvaus haastattelun teosta ja kirjoita sen pohjalta ohjeet haastattelun tekijälle.
18 INEZ TOUKOKUU 2011
Saara oli 15-vuotias, kun hän näki internetissä japanilaisen bändin
Morning Musumen esityksen.
”Niiden musa oli iloista, vaatteet värikkäitä ja kaikki positiivista ja
söpöä. Ajattelin heti, että tämä on mun juttuni.”
Sen jälkeen Saara on tuonut elämäänsä paljon kaikkea Japaniin
liittyvää. Hän on opiskellut japanin kieltä, majoittanut maasta tulleita
opiskelijoita ja vierailijoita sekä sisustanut kotiaan Japani-aiheiseksi.
Myös Saaran kappaleita on käännetty japaniksi ja hän toivoo pääsevänsä jossain vaiheessa kiertueelle saarivaltioon.
”Japanissa on termi kawaii, joka tarkoittaa söpöä. Se on tarttunut
minuun täysin.”
Saara
Nimi: Saara Aalto
Ikä: 23 vuotta
Asuu: Kotoisin Oulunsalosta. Asuu nykyisin Helsingissä
miesystävänsä Teemun kanssa.
Koulutus: Saara on valmistunut laulajaksi Pop & Jazz Konservatoriosta ja musiikinopettajaksi Sibelius-Akatemiasta.
Työ: Saara tienaa elantonsa laulajana, pianon- ja laulunopettajana sekä esiintymällä musikaaleissa. Hän on ollut mukana
muun muassa Helsingin Kaupunginteatterin High School Musicaleissa ja tämän kevään ajan
pyörivässä Wicked-musikaalissa.
FAKTA
Saara on seurustellut Teemunsa
kanssa 15-vuotiaasta saakka.
”Olen joutunut luopumaan asioista
urani vuoksi, mutta se ei tunnu varsi­
naisesti luopumiselta, koska rakastan
sitä mitä teen”, Saara sanoo.
”Peruskouluaikoina treenasin pia­
nonsoittoa monta tuntia päivässä, jo­
ten en koskaan voinut vain hengailla
kylillä muiden nuorten kanssa. Ny­
kyisin minun pitää olla aina hyvässä
kunnossa, jotta jaksan keikoilla, joten
en käy bileissä.”
Saaran mielestä hyvän itsekurinkin
avain on oman intohimonsa löytämi­
nen. Nuorilla on kova paine tehdä
asioita ryhmässä ja olla samanlaisia
kuin kaikki toiset. Saarasta on kui­
tenkin tärkeää, että jokainen oppii
kuuntelemaan itseään. Hänen mie­
lestään nuorten mahdollisuutta löytää
omat unelmansa pitäisi tukea myös
koulussa.
”Koulussa pitäisi olla ilmaisutai­
don tyyppisiä oppiaineita, joiden
avulla nuorten olisi helpompi löy­
tää omat vahvuutensa ja kiinnostuk­
sen kohteensa.”
ITSEKURILLA ETEENPÄIN
laan. Julkisuuteen Saara nousi melkein
kymmenen vuotta myöhemmin, kun
hän pääsi Talent­kisan kärkikolmik­
koon vuonna 2007. Tämän talven Euro­
viisukarsinnoissa hän tuli toiseksi.
Saaran menestyksen salaisuus on
päämäärätietoisuus.
”Päämäärätietoisuuteen liittyy tun­
ne, että on valmis tekemään mitä vain
tavoitteensa eteen, vaikka treenaa­
maan viikonloput ja yöt. Harjoittelu
ei lopu ikinä”, hän kuvailee.
Saara uskoo, että liian moni nuori
haluaa olla nykyään pop­tähti, vaik­
ka heillä ei ole todellista paloa tehdä
musiikkia.
”Todellinen päämäärätietoisuus
on sitä, että ei ole muuta vaihtoeh­
toa kuin tehdä töitä, jotta tavoitteesta
tulisi totta. Silloin ei ajattele esimer­
kiksi, että olisi kiva olla laulaja, mut­
ta pelaanpa tietokoneella harjoittele­
misen sijaan.”
Inez 2/2011
Unelmat
Kati Ala-Ilomäki • Toimittaja
omat kappaleensa ja soitti ala­asteella
pianoa monta tuntia päivässä
”Unelmaan ei saa liittyä kitisemistä
ja kinuamista, vaan siihen pitää tart­
tua intohimolla ja positiivisuudella”,
hän intoilee.
Saaran pikkuveli elättää itsensä pe­
laamalla tietokonepelejä, ja hänen
setänsä on taikuri. Saara kokee ole­
vansa onnekas, kun hänen suvussaan
ihmisten on annettu seurata toivei­
taan. Hän on oppinut, että hulluin­
kin unelma voi kantaa, kun taustalla
on tarpeeksi innostusta.
”Moni voisi sanoa, että voi kamala,
ei taikurina voi elää. Setäni on kui­
tenkin voittanut maailmanmestaruu­
den”, Saara naurahtaa.
Haastattelu laulaja Saara Aallosta sai alkunsa, kun
halusimme ulkomaalaisten haastatteluiden lisäksi esitellä
Inez-lehdessä suomalaisen artistin. Saaralla on vakuuttava tausta musikaali- ja euroviisuesiintyjänä ja lisäksi hän oli
ajankohtainen keväällä ilmestyneen levynsä vuoksi.
Soitin Saaran managerille ja sovimme hänen kanssaan haastatteluajan. Ennen haastattelua luin Saarasta kertovia juttuja ja hänen
blogiaan ja tein listan muutamista aiheista, joista halusin keskustella
hänen kanssaan.
Haastattelu sujui hyvin. Tykkään pitää haastattelut ikään kuin
kahvituokioina, jotta haastateltavalla on mahdollisimman rento olo.
Ainut ongelma Saaran kanssa oli se, että hän puhui paljon luomuruokaharrastuksestaan, vaikka minä en ollut kiinnostunut kirjoittamaan siitä. Annoin hänen kuitenkin puhua rauhassa itselleen tärkeästä aiheesta.
Haastattelun jälkeen annoin materiaalin pyöriä ajatuksissani pari
päivää ennen jutun kirjoittamista. Näin turha asia sulautuu pois jo
ennen kuin se edes pääsee paperille ja jutun kirjoittaminen helpottuu. Ennen kuin juttu päätyi lehteen, päätoimittaja tarkisti sen ja
toivoi lisäyksiä muutamaan kohtaan.”
TAPASIMME
julkkishaastattelu
Teksti KATI ALA-ILOMÄKI Kuvat VILLE PAUL PAASIMAA
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
18
energiasisältöä vaihdella?
b) Selvitä voiko reseptin toteuttaa lähiruoasta tai reilun kaupan tuotteista.
c) Valitse ruokateema tai -tyyli. Muuta reseptiäsi niin, että se sopii valintaasi. Keksi annokselle uusi asettelu.
b) Yhdistäkää luokan ruokaohjeet vihkoksi tai tehkää sähköinen keittokirja.
YH Katsomusaineet
YK
LA
Kansainvälisyyskasvatus
Keskustelutehtävä.
Kuinka moni on kuluneen vuoden aikana syönyt eksoottisia ruokia, mitä ja missä? Mitkä ruoat oppilaat laskevat eksoottisiksi?
Kuka on valmistanut ne? Minkälaisia käsityksiä oppilailla on esimerkiksi etnisten ravintoloiden työntekijöistä.
KO KU ATK
LA
Lue kuvaus jutun teosta.
a) Valitse ruokalaji, valmista se ja kirjoita resepti sekä työohje muistiin. Ota kattauksesta kuvia ja valitse niistä
edustavin. Tee kirjoitus- ja kuvankäsittelyohjelmalla sivun kokoinen kuvallinen ruoanlaitto-ohje.
"Tortillasta saa
myös
jälkiruokaa."
2
tortillaa
kananmunaa
kermaa 15%
paprikaa
sipulia
suolaa
4 viipaletta Eldorado cheddar- sulatejuustoa
öljyä
salaattimixiä
4
6
1dl
½
½
Suklaata, lenkkimakkaraa tai munakasta Tortillaan?
Mikä ettei?
Teksti Sami Garam Kuvat Pekka Ailio
Tortillaa à la Sami
duunaa helppoa
Siwa-safkaa
a) Pohdi tai kokeile, voisiko reseptiä parantaa jollakin keinolla. Voiko ainesosia korvata, työvaiheita helpottaa tai
Sami Garam
Etsi lempiruokasi resepti.
"Kokeile
tortillojen
kuorrutukseen
myös emmentalia tai sinihomejuustoa."
Tehtävät
me maaliskuu 2011
AK
Sami Garam • Tv-kokki, ruokatoimittaja
30
eksoottinen ruoka
YK
LA
• Chili sopii perinteiseen tummaan suklaakastikkeeseen. Kokeile
myös maustaa kinuskia
miedosti tulisemmaksi.
AK
YK
• Suklaakuorrutus on oivallinen rapeiksi
paistettujen tortillojen kanssa, mutta
myös sokeri toimii hienosti, aivan kuin
munkeissa.
keittokirja
AK
4 lle
4 lle
pientä tortillaa
rkl öljyä
valkoista suklaata
tummaa taloussuklaata
tippaa tulista tabascoa
4 lle
Reseptit osoitteessa www.lahikauppa.fi >me-lehti > reseptit
Leikkaa tortillat lohkoiksi ja raasta valkosuklaa. Paista tortillat öljyssä rapeiksi, nosta
pois pannulta ja ripottele kuumien lohkojen
päälle valkosuklaata. Anna suklaan ensin
sulaa, sitten jähmettyä. Sulata tumma
suklaa joko mikrossa tai vesihauteessa.
Ohenna parilla ruokalusikallisella vettä tai
vahvaa kahvia ja mausta tabascolla hennon
tuliseksi.
4
2
100 g
100 g
4
Suklaatortillalastut
Leikkaa lenkkimakkara lohkoiksi. Paista lohkot ja mausta paprikajauheella. Pakkaa
makkarat kuumennettujen tortillojen sisään. Leikkaa tomaatit paksuiksi viipaleiksi ja paista pannulla. Mausta suolalla. Kuori avocado ja poista siitä kivi. Leikkaa
hedelmäliha lohkoiksi ja marinoi tilkalla sitruunamehua. Sekoita kermaviili ja
tomaattipyree ja mausta tabascolla. Tarjoa makkaranyytit avokadon, kermaviilikastikkeen, jalopenoviipaleiden ja nachojen kera.
1 Atrian herkkulenkki
8 tortillaa
1 rkl paprikajauhetta
4 tomaattia
1 avocado
2 rkl sitruunamehua
2 rkl tomaattipyreetä
1 prk kermaviiliä
10 tippaa tulista tabascoa
jalopenoviipaleita
nachoja
Tortillalenkki
Sekoita kananmunat ja kerma ja mausta seos suolalla. Kuumenna pannulla tilkka
öljyä ja paista siinä pyöreä munakas. Kumoa valmis munakas lautaselle ja leikkaa
se neljään lohkoon. Suikaloi paprika ja sipuli ja paista öljyn kanssa. Mausta suolalla ja levitä paistos tasaisesti munakkaan päälle. Kuumenna tortillat, yksi kerrallaan, pannulla ja pakkaa munakkaan neljännes tortillan sisään. Aseta juustoviipale
valmiin tortillan päälle ja sulata uunissa grillivastuksen alla muutaman minuutin
ajan. Tarjoa salaattimixin kanssa.
Me-lehti 3/2011
• Esivalmistele tortillat, ja kun vieraat
saapuvat, nosta ne kuumaan uuniin
lämpenemään.
KO TE
sopimus, että minä tuon kuvauksiin ruoat ja hän sopivan rekvisiitan,
eli tässä tapauksessa kaktukset ja hiekat.
Parasta ruokajuttujen tekemisessä on se, kun jälkeenpäin huomaa,
että lopputulos on jopa parempi kuin mitä on ajatellut etukäteen.
Ruokatoimittajan vastuulla on kirjoittaa reseptit oikein, sillä ihmiset
seuraavat niitä tarkasti.”
Tortillamunakas
ruokaresepti
• Munakkaan paistaminen onnistuu parhaiten, kun pannu on aluksi erittäin kuuma.
Vedä lastalla munakasmassaa kohti pannun keskustaa ja kun se ei enää valu, pidä
kantta pannun päällä ja anna jälkilämmön
hoitaa paistaminen loppuun.
reseptin viritys
1
Me-lehden palstani reseptien kaikki raaka-aineet löytyvät Siwan valikoimasta. Palstan teemat on suunniteltu
koko vuodeksi etukäteen. Tällä kertaa teemana oli
tex mex. Tex mex -aiheisia reseptejä oli helppoa suunnitella, sillä
Siwasta löytyy paljon niihin sopivia raaka-aineita.
Aloitin jutun työstämisen suunnittelemalla reseptit tietokoneen ääressä. Olen laatinut niin paljon reseptejä elämäni aikana,
että en enää edes koevalmista niitä ennen kuvauksia, vaan luotan
kokemukseeni.
Ennen kuvauksia kävin sitten reseptien kanssa kaupassa ja ostin
raaka-aineet. Monesti reseptiä täytyy muuttaa, jos jotain ainetta ei
ole saatavilla, mutta tällä kertaa tätä ongelmaa ei ollut. Valmistin
ruoat kuvaajan studiossa ja ennen kuvaamista maistoin, että ruoat
ovat sellaisia kuin halusin.
Ruokien kuvaamisessa päätuotteen, eli ruoan pitää näkyä ja annoksen asettelu on tärkeä. Esimerkiksi kastike ei saa peittää ruokaa ja
koristeet jätetään sivuosaan. Meillä on kuvaaja Pekka Ailion kanssa
me &ruoka
3
31
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
henkilöhaastattelu
Nuorten Luonto 2/2011
Sain tehtäväkseni kirjoittaa Nuorten Luontoon jutun,
joka toisi esiin nuorten taiteilijoiden omaa ääntä.
Aloitin jutun tekemisen etsimällä haastateltavaksi
nuoria taiteenharrastajia, kuten muusikkoja, näyttelijöitä ja kuvataiteilijoita. Sopivia haastateltavia ei ollut vaikea löytää ja sovin
haastattelut neljän 16–21-vuotiaan nuoren, Samin, Annan, Meerin
ja Eeva-Stiinan kanssa.
En halunnut rajata aihetta tiukasti etukäteen, vaan annoin jutun
muotoutua haastatteluiden perusteella sopivaan suuntaan. Haastatteluissa kyselin nuorilta heidän harrastuksestaan ja siitä, mikä heitä
innosti ja motivoi. Keskustelu kääntyi kaikkien kohdalla tulevaisuuteen ja siihen, voisiko harrastuksesta tulla ammatti. Aihe mietityttää
varmasti monia nuoria taiteenharrastajia.
Jutun tekemisessä mielenkiintoisinta oli tavata nuoria ja kuulla
heidän ajatuksiaan. Uusien ihmisten tapaaminen ja haastatteleminen opettavat paljon ja antavat hyödyllistä kokemusta. Haastavaa on
itse haastatteleminen; miten kysyä oikeat kysymykset ja kuunnella
samaan aikaan.”
Jutta Setälä • Toimittaja / avustaja
Tehtävät
ammattinimikkeet
AK
YK
AI Kielet
a) Etsi ja listaa kaikki valitsemassasi lehdessä esiintyvät ammatit.
b) Valitse jokin ammateista joka sopisi sinulle erityisen hyvin tai jossa et mielestäsi viihtyisi. Mitkä seikat
vaikuttavat ammatin sopivuuteen? Kirjoita ja perustele.
tulevaisuuden työura
KU OPO
AK
YK
Missä kaikissa ammateissa voisit kuvitella itsesi? Etsi kuvia ja tee niistä kollaasi.
haavetyö
OPO
AK
YK
Mikä on sinun unelma-ammattisi? Ota selvää, mitä ammatissasi vaaditaan. Mitä voit tehdä haaveesi eteen? Keskustele tämän
ammatin harjoittajan kanssa ja hanki siitä monipuolisesti tietoa.
20
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
levyarvio
Soundi 5/2011
Levyarvostelun tekeminen noudattaa monilta osin
samaa kaavaa. Ensin levyä kuunnellaan useita kertoja,
sen tekemisestä etsitään taustatietoja, ja lopuksi koetetaan kuvailla sen sisältöä sanoin. Rockmusiikki on nähty perinteisesti arvokkaana silloin, kun se on uudistusmielistä ja konservatiiviset arvot kyseenalaistavaa. Kauko Röyhkä on tästä malliesimerkki;
provokatiivinen ja suorasanainen artisti, joka on onnistunut
urallaan yllättämään monta kertaa.
Kauko Röyhkällä on erittäin laaja tuotanto. Merkittävä populaarimusiikki kommentoi nykyaikaa ja -kulttuuria: sen ilmiöitä, ongelmia ja ristiriitoja. Mielestäni oli mielenkiintoista pohtia levyarviossa
sitä, toistaako Röyhkä uudella levyllä tutuksi tulleita maneereitaan
vai puhuttelevatko kappaleet tässä ajassa. Toisaalta levyn arvioinnin
kohteena on aina myös sävellysten originaalisuus, sovitusratkaisut ja
tekninen toteutus.
Levyn arvosteleminen on aina subjektiivisen mielipiteen esille
tuomista. Jotta levyn voi asettaa laajempaan kontekstiin, on rockmusiikin historian tunteminen tärkeää. Mielestäni hyvän levyarvion tekstin tyyli, aiheet ja sanavalinnat onnistuvat välittämään levyn
kuuntelemisen aiheuttamia tunnetiloja.”
Sami Nissinen • Musiikkikriitikko / Avustaja
Tehtävät
arvosteluprojekti
AK
YK
LA
MU AI ATK
Oppimispäiväkirja tai tehtävä verkko-oppimisalustalle
KauKo RöyhKä & RiKu Mattila
Kaksi lensi tuulen mukaan
Universal
Alkuvuodesta 2008 ilmestynyt Kauko Röyhkä & Riku Mattila -albumi nostettiin
välittömästi suomalaisen rockin klassikkojen joukkoon. Hieno levy sai aikaan
eräänlaista kotiinpaluun riemua. Riku Mattilan luoma sointi ja tyyli oli nimittäin se, mikä nosti aikoinaan Röyhkän Narttu-yhtyeen pinnalle ja kansan tietoisuuteen. Mattilan juureva mutta avarakatseinen estetiikka on klassisen Kauko Röyhkä -soundin kulmakivi, ja se saa tällä levyllä taas uusia upeita ulottuvuuksia.
Uutuus muistuttaa monessa mielessä edeltäjäänsä, mutta yhtä lailla se tuo
mieleen niin ikään Riku Mattilan tuottaman Rock’n’roll-klisee -levyn (1999).
Tunnelmaltaan kepeästä albumista aistii siteen myös Onnenpäivä- ja Lauralle
-levyjen kesäisiin yökukkumisiin.
Kaksi lensi tuulen mukaan on rento, kevyt ja vapautunut albumi. Soundin
viime numerossa Röyhkä kertoi tehneensä levyä varten 140 biisiä. Se on varmasti Suomen ennätys, ja kielii jotain olennaista asenteesta.
Röyhkän novellimaisia tekstejä on perinteisesti leimannut ulkopuolisuus,
normaaliuden halveksunta ja provokaatio. Uudella levyllä näistä ei ole tietoakaan, eikä ison mustan musiikki ole koskaan ollut näin helppoa. Rokkiralli Sukujuhla tuo mieleen Hammerfestin ja Disko Datsunin kaltaisten kappaleiden kesäteatterimaisen farssin. Hienovireisesti Lou Reedin I’m Waiting For
My Mania toisintava Saippuasarjojen tähdet -kappale on hieno, mutta tekstin
merkitys tuntuu olevan siinä, että kirjailijamme pitää ihan tavallisesta, banaalista täsmäviihteestä. Ei siitä kovinkaan puhuttelevaa elämystä kuuntelijalle
vielä synny.
Kaksi lensi tuulen mukaan -albumin täyteläinen, jousin kuorrutettu sointi on kai tehty radiosoittoa ajatellen, mutta tyylien kirjo on runsas ja kokonaisuus harkitun hengittävä ja hienostunut. Levyn avaava Vanhan ajan filmissä on
melankolinen ja modernisti soiva, epätyypillinen Röyhkä-kappale. Futu-synkistelystä ammentava Ensin isät, sitten pojat on osoittelematta surumielinen
kuvaus loputtoman ahertamisen mitättömyydestä. Musiikillisesti kappale on
terävintä Röyhkää miesmuistiin.
Saari-kappaleessa tuottajan poika Tenho Mattila töräyttää hienot jatsilliset
torviboogiet. Jostain takaraivosta hiipii ajatus, että sovitus on sukua Mattilan
aikaisemmasta tuotannosta 22-Pistepirkon Big Lupu -klassikon (1992) Swamp
Bluesille. Kuubalaista rytmiikkaa hyödyntävä Hyvä on letkeä ja tervemielinen
kappale eristäytymisen ja hiljaisuuden tervehdyttävästä vaikutuksesta. Kiviset
päät -laulun pinkfloydmainen kyteminen pysäyttää.
Kaksi lensi tuulen mukaan -albumilla huippuhetkiä riittää, eikä levyn detaljeja ammenneta hetkessä loppuun. Siinä on klassikon ainekset.
SAMi NiSSiNEN
(Fronter yms.)
HHHH
b) Valitse artisti tai yhtye. Tutustu tämän tuotantoon ja historiaan
tarkemmin, kuin yhden levyn osalta. Tee muistiinpanoja.
c) Valitse tuotannosta yksi levy tai kappale ja kuuntele se uudelleen joitakin kertoja eri päivinä. Kirjoita mielipiteitä sekä huomioita
käyttäen pohjatietoasi.
kuva: Juuso Westerlund
a) Lue kriitikon työnkuvaus ja tutustu levyarvioinnin tekoon
d) Kirjoita arviointi.
Tekstin avaaminen
AK
YK
AI MU ATK
Etsi tekstistä musiikilliset termit, vierasperäiset ilmaukset ja
tunnelmaa kuvaavat sanat. Selvitä niiden merkitys itsenäisesti,
pohtikaa vaikeammin avautuvia termejä yhdessä.
väittely
AK
YK
LA
AI MU YH
Katsomusaineet
Lukekaa Sami Nissisen kuvaus työstään. Järjestäkää
väittely siitä voiko musiikkia arvostella järkisyillä.
SoundI 63
KOLUMNI | TUOMAS SORJAMAA
kolumni
Imagen kolumni sai alkunsa siitä, kun päätoimittaja
Mikko Numminen soitti ja pyysi minua lehden kolumnistiksi. Kerroin olevani menossa tapaamaan Chay
Cooperia, ja sovimme, että siinä voisi olla hyvä aihe kolumnille.
Työtapani on sellainen, että pyrin alkuun selättämään ”valkoisen
paperin kammon” tuottamalla nopeasti jonkinlaisen rungon työlleni. Kirjoitan kerralla melko valmista tekstiä, mutta kirjoitan paljon.
Haastavin kirjoitusvaihe on jutun tiivistäminen sovittuun mittaan.
Kolumneissani pyrin tasapainottelemaan informatiivisuuden ja
persoonallisuuden välillä. Kolumnistinakin alan etsiä lisätietoa aiheesta. Loputon uteliaisuus on toimittajan ammattitauti. Vältän
pelkkää tunnelmointia.
Valmiiseen kolumniin olen tyytyväinen. Se on mielestäni sopivan
kevyt mutta sisältää kuitenkin hyödyllistä faktatietoa ja antaa lukijalle mahdollisuuden etsiä lisätietoa aiheesta.”
Tuomas Sorjamaa • Tyylikolumnisti
Tehtävät
YK
LA
KU TS TN
Kokoa kaikista vaiheista kerääntyvät muistiinpanot portfolioksi.
a) Suunnittele ja luonnostele asuste tai vaate, jota haluaisit käyttää.
b) Etsi tietoa kyseisen asustetyypin valmistuksesta.
c) Tee suunnitelma tuotteesi valmistuksesta. Hanki mahdollisimman tarkat tiedot yksityiskohdista,
materiaaleista ja almistusmenetelmistä.
d) Valmista tuote vaiheittain. Kirjoita vaiheiden välissä kommentteja työstäsi
millaisia kenkiä käytetään
YK
LA
MA ATK
a) Tee gallup parin kanssa tai ryhmänä. Sopikaa tarkoin määritelty paikka (ostoskeskus, puisto, koulu, tms.).
Kysykää ihmisiltä, miten he valitsevat kenkänsä.
b) Muokatkaa tulokset taulukoksi kategorioittain ja esittäkää tulokset muille ryhmille. Onko paikalla vaikutusta tulokseen?
tekstitehtävä
YK
”Muutama vuosi sitten elin tilanteessa, jossa tärkein kengänhoitotuote oli pikaliima.”
MIEHEN KENGISSÄ
Image 5/2011
ideasta tuotteeksi
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
muotitietoinen
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
LA
AI
Tutustu kolumniin tekstityyppinä.
a) Mitkä kolumnin tunnuspiirteet juttu täyttää?
b) Etsi muista lehdistä itseäsi kiinnostavia kolumneja. Mitkä seikat kiinnittivät huomiosi?
c) Kuten pohjatekstissä, usein arkisestakin aiheesta löytyy kerroksia ja vivahteita, kun siihen tutustutaan syvällisesti.
Valitse itsestäsi tavanomaiselta vaikuttava arjen yksityiskohta, tee taustatutkimus ja kirjoita oma kolumni.
P
oikkeuksellisen kylmänä talvi-iltana joukko miehiä kiertelee pitkää pöytää helsinkiläisen olutravintolan kabinetin varjoisassa hämyssä. Pöydälle on aseteltu
pikkutarkasti parikymmentä kenkää. Nahkanäytteet kiertävät kädestä käteen. Tunnelma on lähes harras. Ulkopuolisen
silmin tilanne näyttäisi friikiltä, fetisistien kaamosretkeltä. Ja
jostain sellaisestahan tässä on kyse.
Muutama vuosi sitten kyllästyin kastuneisiin sukkiin ja halkeaviin kengänpohjiin. Elin
tilanteessa, jossa tärkein kengänhoitotuote oli
pikaliima. Ajattelin, että jotain parempaa on
oltava olemassa.
Vastaus oli reunospohjaus: kengän päällinen ja sisäpohja ommellaan reunokseen,
johon puolestaan ommellaan nahkapohja.
Rakenne on kestävä ja hengittävä. Olin kuin
2001: Avaruusseikkailu -elokuvan apina, joka
on nähnyt mustan monoliitin.
Selvisi, että yksi laatujalkineiden lähtöpisteistä on aina ollut Northamptonshire,
Englanti. Kenkiä siellä tehtiin jo Cromwellin
aikaan, mutta teollistumisen myötä seudulla oli parhaimmillaan yli 200 kenkätehdasta,
joista kolmisenkymmentä on selvinnyt näihin päiviin – muun
muassa Church’s, John Lobb, Crockett & Jones, Cheaney, Alfred
Sargent ja Tricker’s.
Ymmärsin, miksi Northamptonin jalkapallojoukkueen lempinimi on edelleen Cobblers, ”suutarit”.
Northamptonista löytyy myös syy siihen, miksi miesjoukko
hypistelee kenkiä baarin takahuoneessa. He ovat tulleet tapaamaan tiettyä englantilaisvierasta.
Chay Cooper on Alfred Sargentin tuotepäällikkö, ja hän on
Helsingissä esittelemässä yrityksensä uutta mallistoa. Suomeen
Cooper on matkannut erään kanta-asiakkaansa perässä. Jos
yhdellä suomalaismiehellä kerran on kymmenien parien
kenkäkokoelma, samanlaisia voi olla muitakin.
lispäivän palveluasenteeseen. Siitä, miten yhden kenkäparin
tekemiseen kuluu kahdeksan viikkoa ja miten uusi mallisto
syntyi keskustelemalla tehtaan työntekijöiden kanssa sukupolvien yli kulkeneista työmenetelmistä, jotka olivat vaarassa jäädä unohduksiin. Kovin paljon kauemmaksi ei voi päästä niistä Kiinassa valmistetuista talvikengistä, jotka viime syksynä homehtuivat merimatkalla Suomeen ja
jättivät kymmenen tuhannen tyhjän kenkäparin tilan hyllyyn.
Arvokenkien
sanotaan
olevan sijoitus,
mutta oikeasti
kyse on ihan
muusta,
kertoo Tuomas
Sorjamaa.
Cooper konttailee lattialla ja piirtää valkoiselle
kartongille jalkojen ääriviivoja. Välillä hän tarttuu mittanauhaan
ja merkitsee muistiin jalan mittoja. Yksi kerrallaan läsnäolijat
mittauttavat jalkansa, ja huolellisesti Cooper käy läpi jokaisen erityispiirteet. Vuoroa odottelevat keskustelevat pöydällä olevista kengistä kuin yhteisistä tutuista. Mallinimet ja lestien numerot putoilevat keskustelussa samaan tapaan kuin
autoharrastajien puhuessa tekniikasta.
Cooperille on kunnia-asia löytää jokaiselle juuri sopivat
jalkineet. Ei ole ollenkaan harvinaista, että mittaus paljastaa
asiakkaan käyttäneen väärän kokoisia kenkiä koko elämänsä
ajan. Monille on yllätys, että kenkiä ylipäätään valmistetaan
monilla eri leveyksillä. Siksi Alfred Sargentilla ei ole verkkokauppaa vaan asiakkaita kehotetaan keskustelemaan myyjän kanssa. Erityisen vaikeissa tapauksissa Cooper lupaa tehdä jämäpaloista koekengät, jotta istuvuus saadaan varmasti sopivaksi.
Pöydälle nostetut kengät ovat ajattomia. Englantilainen
hillitty eleganssi ei reagoi pintamuodin muutoksiin. Cooper
puhuukin paljon kengäntekemisen perinteistä, paluusta ei84 Vaikka kuluttaja perustelisi valintaansa millaisilla järkisyillä tahansa, ostoperusteet
voivat olla puhtaasti tunneperäisiä.
Miehet järkeilevät tilauksiaan toisilleen – ja
ennen kaikkea itselleen. Kun kengät maksavat
yli neljäsataa euroa, ne ovat sijoitus.
Oikein hoidettuna sijoitus kestää vuosikymmeniä. Kuluneen pohjan voi vaihtaa –
kiitos reunospohjauksen – ja koko kengän voi
lähettää valmistajan recrafting-palveluun, jossa uusitaan lähes kaikki. Laatujalkine maksaa,
mutta käyttökertaa kohti hinta on itse asiassa
edullinen. Perusteluja on loputtomasti.
Kunnes jostain kuuluu lausahdus, joka paljastaa, mistä
oikeasti on kyse: ”Aika helvetin rapeat blääkät.”
Chay Cooper pakkaa mittavälineitä laukkuunsa. Selkää särkee, mutta mies on tyytyväinen. Kävijöitä on ollut enemmän
kuin hän uskoikaan. Hän puhuu jo uudesta Suomen-matkasta.
Se on hyvä uutinen kenkähifistelijälle. Cooperin vierailu
on huomattavasti helpompi tapa löytää istuvat kengät kuin
ottaa omista jaloista kipsivalokset ja lähettää ne kuriiripostina
Englantiin. Kyllä, näinkin on kuuleman mukaan tehty.
Mitäpä ei asialleen omistautunut mies tekisi. ▪
Tuomas Sorjamaa
on helsinkiläinen
kustannuspäällikkö,
jonka mielestä suutari
on ihmisen paras ystä­
vä. Hänen kanssaan
tällä Imagen uudella
tyylikolumnisivulla
vuorottelee Maria
Veitola.
KUVITUS AHONEN & L AMBERG
IMAGE
25
haavetyö
26
AK
YK
kännykkäharjoitus
AK
YK
LA
LI TE
Pidetään kuntopiirin omainen harjoitus, jossa lihaskuntoliikkeet on korvattu epätavallisilla liikesarjoilla ja koordinaatioharjoituksilla.
Esimerkiksi koripallon kopittelu jaloilla istuma-asennossa. Toistetaan harjoitus täsmälleen samanlaisena seuraavalla tunnilla.
a) Suorita sarjat ja kirjaa tuloksesi. Pohdi vastaako tulos kuvaa itsestäsi liikkujana.
b) Vertaile ensimmäisen ja toisen kerran tuloksia. Onko tapahtunut muutoksia? Pohdi ja keskustele, voiko
lihasmuistilla artikkelin perusteella olla osuutta muutoksiin.
LA
AI Kielet
Kirjoita silmät kiinni kännykällä sanelun mukaan. Tarkista teksti ja pohdi lihasmuistin osuutta tehtävässä.
LA
BI EN AI
Lue ja käännä kiinnostavan artikkelin abstrakti. Esimerkkinä the Journal of Physiology – julkaisun artikkeli
”the Kinaesthetic Senses”
http://jp.physoc.org/content/587/17/4139.full?sid=593fbe3a-f1d4-4c1f-8e2b-9a436846a8c9
L
Tehtävät
27
2.3.2011 13.59
Aikaisempien tutkimuksien perusteella tutkijoilla oli
jo tiedossa, että voimaharjoittelu kasvattaa lihasten kokoa, jolloin lihasvoimakin paranee. Toisaalta tiedetään
myös, että kun lihaskuntoharjoittelu lopetetaan, sekä
lihassolujen koko että lihasvoima palautuvat takaisin
normaalitasolle.
Kun lihaskuntoharjoittelu aloitetaan tauon jälkeen
uudestaan, kehittyvät sekä lihaskoko että -voima huo-
VOIMA PALAUTUU NOPEASTI
hiljattain julkaistu mielenkiintoista ja tärkeää uutta tietoa arvostetussa Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAStiedelehdessä. Lehti julkaisee vain kunkin tieteenalan
läpimurtotutkimuksia, ja yleisesti ottaen tällaisia liikuntatieteellisiä tutkimuksia julkaistaan lehdessä erittäin
harvoin. Löydökset ovat siis ilmeisen merkityksellisiä,
mutta mitä tutkijat sitten asiasta raportoivat?
Omissa kirjoituksissani haastan ihmisiä omakohtaiseen asioiden
pohtimiseen ja sisäistämiseen. Tutkijan työssäni olen havainnut, että
vallitseva tietämys muuttuu ja kehittyy alati. Siksi on tärkeää, että
säilytämme uteliaan ja avoimen, mutta myös kriittisen mielen kaikkea lukemaamme ja kuulemamme kohtaan. Näin kirjoitus kuin kirjoitus voi virittää mielen uusiin oivalluksiin.”
ihasmuistilla tarkoitetaan laveasti ottaen sitä,
että useiden toistojen ansiosta lihakset oppivat
liikkeen niin hyvin, että liikesuoritus on helppo
löytää uudelleen pitkän tauon jälkeen.
Usein lihasmuistista puhutaan kuitenkin melko
löyhästi, sillä varsinaista vakuuttaavaa tieteellistä perustetta sille ei ole vielä osoitettu. Tarkempaa olisikin
puhua lajinsa hyvin taitavan tai vastaavasti runsaasti virheellisiä toistoja tehneen henkilön kohdalla siitä,
että hänen liikkeensä ovat ratautuneet selkäytimeen.
Lihastason seikkoja paremmin tunnetaan monia
lihaksia ohjaavia hermostollisia vaikutuksia. Siksi liikkeet ovat toisilla sulavaakin sulavampia mutta toisilla
tekniikkavirheet ovat haitallisesti ratautuneet syvälle
selkäytimeen, jolloin niistä poisoppiminen vaatii paljon työtä.
Itse varsinaiseen lihasmuistiin liittyen on kuitenkin
Ilkka Heinonen
Tutkijafysiologi, asiantuntija-avustaja
Juoksija 2-11 JANI010.indd 57
Vaikka tämän eläinkokeisiin perustuneen tutkimuksen
tulokset koskivat lähinnä voimaharjoittelua, on hyvin
KESTÄVYYSHARJOITTELUSTAKIN JÄLKIÄ LIHAKSIIN
mattavasti nopeammin ja paremmin kuin ensimmäisellä kuntokuurilla.
Tämän ilmiön mekanismit eivät kuitenkaan ole
vielä olleet laisinkaan selvillä. Menemättä tutkimuksen menetelmien erittäin haastaviin solubiologian yksityiskohtiin, tämä tutkimus ratkaisi kuitenkin asiaan
liittyvät mysteerit.
Tauon jälkeinen lihaskuntoharjoittelu viivästytti
harjoittelemattomuudesta johtuvaa lihaskatoa. Ilmiön
voimakkuudet ja hyödyt syntyvät todennäköisemmin
nuorilla, koska iän mukana monet asiaan liittyvät solureitit toimivat hieman heikommin.
todennäköistä, että myös kestävyysharjoittelu synnyttää
lihaksiin samansuuntaisia vaikutuksia. Näin lihaksiin
jäisi kestovoittoisestakin harjoittelusta muistijälkiä, joiden ansiosta solujen kestävyyteen liittyvät aineenvaihduntareitit vahvistuvat kenties hyvinkin nopeasti, kun
harjoittelu taas aloitetaan tauon jälkeen.
On ilmeistä, että tämä muistijälki-ilmiö selittää
suurelta osin monien menestyvien urheilijoiden nopean
paluun takaisin mitalijahtiin esimerkiksi loukkaantumisten ja ensimmäisten lopettamisien jälkeen.
Se tuo lohtua myös meille mattimeikäläisille, sillä
voimme kenties ainakin hivenen aikaisempaa huolettomammin ja luottavaisimmin suhtautua pieniin taukoihin harjoittelussa.
JUOKSIJA 2 ⁄2011
2.3.2011 13.59
57
Minkä nuorena
oppii, sen
vanhana taitaa!
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
Juoksija 2-11 JANI010.indd 56
taitopiiri
LIHASMUISTI
EI OLE MYYTTI!
Juoksija-lehteen kirjoittamani Lihasmuisti ei ole
myytti -teksti sai alkunsa huomatessani liikuntafysiologisesti kiinnostavan tutkimusartikkelin arvostetussa
Journal of Physiologi -tiedelehdessä. Työssäni Juoksija-lehden
asiantuntija-avustajana pyrin seuramaan englanninkielestä tiedekirjallisuutta, ja tarttumaan aiheisiin, jotka tiedän olevan liikunnallisten ihmisten piirissä kiinnostavia ja tietämystä lisääviä.
Tekstiä kirjoittaessani en kohdannut isoja vastoinkäymisiä. Suhteellisen lyhyen tekstin kirjoittamisessa on se hyvä puoli, että teksti
ei lähde liiaksi rönsyilemään, mikä on tyypillistä itselleni kirjoittajana. Löydän itseni usein miettimästä asioita jokaiselta mahdolliselta
kantilta.
TEKSTI ILKKA HEINONEN
Juoksija-lehti 2/2011
Vanha koira ei opi uusia temppuja, mutta
harjoittelu jättää pysyviä jälkiä lihassoluihin.
Lihasmuistin ansiosta voima kehittyy
pitkänkin treenitauon jälkeen tehokkaasti.
asiantuntijaartikkeli
56 JUOKSIJA 2 ⁄2011
tutkittua
OSA 3 / LEHDEN TEKEMINEN
4
mediaetiikka
Opettajalle
Miksi koulu kavahtaa kohujournalismia?
Viestinnän eettiset kysymykset ovat siirtyneet lähelle tavallista kansalaista. Internetin ja
sosiaalisen median läpimurto ovat tehneet kenestä tahansa sisältöjen tuottajan, joka ei voi
paeta sanojensa ja tekojensa aiheuttamia seurauksia ja vastuita. Kun esimerkiksi kirjoittaa
viestin internetin keskustelupalstalle, oma tuotos on silmänräpäyksessä potentiaalisesti miljoonien
silmäparien seurattavissa. Koskaan aikaisemmin tavallisen ihmisen ei ole ollut mahdollista saavuttaa
yhtä vaivattomasti tällaista yleisöä – ja yhtä suoraa potentiaalista mahdollisuutta muuttaa maailmaa.
Mediaetiikkaa käsitellään koulussa usein turvallisen etäisyyden päästä. Etenkin kohujournalismi on
eräänlainen tabu, jota lähestytään hieman häpeillen ja hymistellen kuin seksiä aikoinaan. Sensaatiot
ja spektaakkelit luokitellaan hömpäksi ja huomiohakuisuudeksi. Kohujen ajatellaan aliarvioivan
vastaanottajan älyllistä kykyä. Ehkä siksi mediakasvatuksessa onkin keskitytty siihen, mikä on nähty
aktiivisen kansalaisuuden kehittymisen kannalta ensiarvoiseksi: asia- ja ajankohtaisjournalismiin sekä
yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja (kunnon) kansalaisuuden rakentamiseen.
Juuri pahimmat ylilyönnit, jotka ylittävät sallitun ja kielletyn välisen harmaan vyöhykkeen, olisivat
kuitenkin hedelmällisiä oppimisen paikkoja. Enää ei riitä, että tyytyy siihen, mitä tarjotaan, sillä
median kuluttaja-tuottajalla on yhä enemmän vastuuta omista valinnoistaan. Kehittyvät mediakansalaiset tarvitsevat siten niin mediakulttuurin vastaanottoon kuin omaan sisällöntuotantoon järeitä analyyttisiä ja kriittisiä välineitä. ”Kohut” tarjoavat mahdollisuuden mediasisältöjä koskevien sääntöjen
arviointiin ja luomiseen, näiden käsitteellisten välineiden rakentamiseen ja testaamiseen.
Oppilaalle
Viestinnän oikeudet ja velvollisuudet koskevat sinuakin
Hei, sinä mediayhteiskunnan kansalainen! Viestinnän sääntöjen noudattaminen ei ole vain toimittajien, tiedottajien, mainostajien ja muiden median ammattilaisten hommaa. Suomen lainsäädännön
mukaan myös sinulla on useita erilaisia viestintään liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Lakien lisäksi
viestintää säätelevät erilaiset säännöt ja ohjeistukset, esimerkiksi koulun järjestyssäännöt tai verkkopalvelun käyttösäännöt – sekä tietenkin kohteliaisuus ja hyvät tavat.
Yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia
Suomen perustuslakiin on kirjattu viestintään vaikuttavia perusoikeuksia, kuten yksityiselämän
suoja. Kukaan ei esimerkiksi saa avata ja lukea kirjeitäsi tai tunkeutua luvatta kotiisi. Sananvapaus
takaa, että sinäkin voit ilmaista näkemyksesi esimerkiksi blogissa. Perustuslain mukaan kansalaisella
on ”oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta
estämättä”.
Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä säätää esimerkiksi, että vähintään neljästi
vuodessa ilmestyvillä lehdillä on oltava päätoimittaja, joka vastaa lehden toiminnasta. Laissa säädetään myös vastine- ja oikaisuoikeudesta. Sinulla on oikeus saada itseäsi koskeva virheellinen tieto
oikaistuksi, ja jos katsot mediassa julkaistun viestin loukkaavan itseäsi, sinulla on oikeus saada vastine
julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa.
Rikoslaki määrittelee, millainen toiminta Suomessa on rangaistavaa ja millaiseen vastuuseen rikoksista joutuu. Rikoslaki pätee myös kaikessa viestinnässä niin kasvokkaiskontakteissa kuin verkossa.
Rikoslaissa säädetään muun muassa yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, kunnianloukkauksista sekä salakuuntelusta ja -katselusta.
Tekijänoikeus on lailla säädetty suoja itsenäisille teoksille. Kun esimerkiksi kirjoitat oman tekstin, otat valokuvan, teet piirroksen tai luot omia sävellyksiä, kukaan muu ei saa käyttää niitä ilman
lupaasi.
Opetusmenetelmien tulisi olla entistä keskustelevampia. Opetuksen tulee kannustaa eettisten periaatteiden avoimeen pohdintaan ilman ennakkoon rakennettua arvolatausta. Opetustilanteissa tulee antaa
myös opiskelijoille mahdollisuus tuoda itseä askarruttavia kysymyksiä keskusteltaviksi ilman pelkoa
kysymysten riittävästä ”asiallisuudesta”.
Mediakasvattajan on osattava esiintyä ihmisenä – eikä välttämättä niinkään ”ihmisiksi”.
Kukkahattutätien sijaan tarvitaan maailmaan avoimen uteliaasti suhtautuvia tätejä ja setiä. He
yllyttävät rohkeaan ja rakentavaan väittelyyn, keskusteluun ja pohdintaan – sellaiseen, joka puolestaan
purkautuu rohkeaksi ja rakentavaksi toiminnaksi yhteiskunnassa.
Maarit Jaakkola
Kirjoittaja opettaa journalismia ja viestintää Tampereen yliopistossa sekä Sammon keskuslukion
viestintälinjalla
28
29
Ohjeita median toimintaan
Journalistin ohjeet ovat toimittajien ja julkaisijoiden hyväksymät ohjeet suomalaisen joukkoviestinnän eettisistä pelisäännöistä. Ohjeissa annetaan toimittajille sääntöjä muun muassa tietojen hankkimisesta, haastateltavan ja haastattelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä yksityisen ja julkisen
rajasta: www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet.
Opas lasten haastattelijoille ja kuvaajille kokoaa yhteen sääntöjä, jotka toimittajan on lasten ja nuorten haastattelussa on syytä muistaa: http://www.lskl.fi/tiedottaa/tiedotusvalineille/
opas_lasten_haastattelijoille_ja_kuvaajille.
Tehtävät
Missä kulkevat sallitun rajat?
AK
YK
LA
Sisällöntuottajana kohtaat jatkuvasti erilaisia eettisiä kysymyksiä. Miten sinä toimisit seuraavissa
tilanteissa?
1. Tiina on tekemässä katugallupia koulun radioon, mutta kukaan ei suostu vastaamaan kysymyksiin. Niinpä hän saa loistoidean: hän esittäytyy tunnetun radiokanavan edustajana! Näin Tiina saakin
gallupin nopeassa ajassa valmiiksi. Tekikö Tiina oikein? Miksi (ei)?
Etsi vastauksia Journalistin ohjeista (http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet).
Ikävät uutisaiheet voivat olla traumatisoivia myös toimittajille. Väkivallasta, onnettomuuksista,
rikoksista ja sodista uutisoiville toimittajille ja heidän esimiehilleen on julkaistu erillinen opas:
http://dartcenter.org/content/trauma-ja-journalismi-4.
Toimittajille on annettu myös kansainvälisesti ohjeita siitä, miten itsemurhasta tulisi uutisoida niin,
että itsemurha-ajatukset eivät leviä:
http://www.who.int/mental_health/prevention/suicide/resource_media.pdf.
Netiketti, joka tulee sanoista netti ja etiketti, tarkoittaa yleisiä internetissä sovellettavia käyttäytymisja kohteliaisuussäännöstöjä. Netinkäyttäjien tulisi ottaa toiset huomioon myös esimerkiksi sähköpostissa ja sosiaalisessa mediassa. Katso netiketin yleisiä linjauksia: http://www.anta.net/irt/
netiquette-guidelines.shtml.
Millaisia muita ohjeistuksia ja säännöstöjä itse kohtaat päivittäin eri tilanteissa? Pohdi, miten velvoittavia ja helppotulkintaisia säännöt ovat ristiriitatilanteissa.
Valvojia ja viranomaisia
»» Suomen Journalistiliitto (SJL) on toimittajien ammattijärjestö, joka valvoo ammattijournalistien
»»
»»
»»
»»
»»
»»
30
asemaa Suomessa. www.journalistiliitto.fi
Julkisen sanan neuvosto (JSN) valvoo journalistieettisten periaatteiden toteutumista Journalistin
ohjeiden perusteella ja antaa päätöksiä siitä, ovatko toimittajat toimineet oikein vai väärin. Kuka
tahansa voi tehdä tiedotusvälineiden toiminnasta kirjallisen kantelun, jos katsoo, että jutussa tai
ohjelmassa on rikottu hyvää journalistista tapaa. www.jsn.fi
Mainonnan eettinen neuvosto antaa lausuntoja siitä, onko mainonta hyvän tavan mukaista. Lausuntoja voivat pyytää myös kuluttajat. Neuvoston toiminnasta vastaavat yritysten
toimintaedellytyksiä edistävä Keskuskauppakamari ja markkinointialan järjestöjen yhteistyöfoorumi Mainonnan neuvottelukunta (MNK). www.keskuskauppakamari.fi/Palvelut/
Asiantuntijapalvelut/Mainonnan-eettinen-neuvosto
Suomen tietosuojavaltuutettu on yksityisyydensuojan toteutumista valvova viranomainen,
joka ottaa kantaa henkilötietojen rekisteröintiä, käyttöä ja luovutusta käsitteleviin kysymyksiin.
Yksityisyydensuojaa rikkovia tapauksia käsitellään tietosuojalautakunnassa. www.tietosuoja.fi
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus (TTVK) on tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö,
joka pyrkii ehkäisemään piratismia eli aineistojen tekijänoikeuksien vastaista käyttöä. Sen jäseninä
ovat esimerkiksi Gramex, Kopiosto ja Teosto. www.antipiracy.fi
Dart Center for Journalism & Trauma on yhdysvaltalaislähtöinen ammattitoimittajien, mediakasvattajien ja tutkijoiden kansainvälinen verkosto, joka pyrkii kehittämään väkivaltaa, sotia ja
tragedioita käsittelevän journalismin eettisiä pelisääntöjä. dartcenter.org
Lastensuojelujärjestöt, esimerkiksi Lastensuojelun keskusliiton jäsenjärjestöt Pelastakaa lapset
ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ry, pitävät huolta lasten ja nuorten oikeuksista. Järjestöt
antavat suosituksia mediakasvatukseen ja lasten suojeleviin käytäntöihin. www.lskl.fi
2. Ville koostaa YouTubesta löytämistään eri videoista oman videon ja julkaisee sen samassa palvelussa omalla nimimerkillään. Saako Ville tehdä näin? Miksi (ei)?
Etsi vastauksia tekijänoikeuslainsäädännöstä (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404).
3. Maiju on haastatellut koulun verkkolehteen ruokalassa Millaa ja Leenaa kouluruoasta.
Haastattelun lopuksi hän on ottanut kuvia, joista yksi julkaistaan verkkolehdessä jutun yhteydessä.
Milla pitää kuvaa epäonnistuneena ja vaatii, että kuva on poistettava verkosta välittömästi. Miten
Maiju voi ratkaista asian ilman, että hänen täytyy poistaa kuva?
Etsi vastauksia Journalistin ohjeista (http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet).
4. Televisiotoimittaja on ollut koulussa tekemässä juttua, ja yläkoululainen Hannes näkyy valmiissa
uutispätkässä haastattelujen taustalla. Hannes ei tiennyt tulevansa kuvatuksi ja on asiasta närkästynyt. Onko toimittaja tehnyt oikein?
Etsi vastauksia Journalistin ohjeista (http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet).
5. Iiro ja Pekka ovat kuvanneet Mattia salaa koulun wc-tiloissa ja ladanneet videon kiusaamistarkoituksissa nettiin, jossa tieto on levinnyt salamannopeasti Facebookissa. Millaisia seurauksia Iirolle ja
Pekalle voi olla luvassa, kun asia selviää?
Etsi vastauksia rikoslain yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista käsittelevästä 24. luvusta
salakatselua koskevasta pykälästä (6 §) : http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
6. Pauliinaa on haastateltu nuortenlehden juttuun, mutta hänen sukunimensä on kirjoitettu väärin.
Mitä Pauliina voi tehdä korjatakseen itseään kovasti harmittavan asian?
Etsi vastauksia Journalistin ohjeista (http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet).
7. Karoliinaa ärsyttää, että luuli aikakauslehdessä ollutta ilmoitusta ensin puolueettomaksi tiedoksi, mutta tajusikin sitten sen olevan mainontaa. Mihin Karoliina voi vedota lähettäessään lehdelle
palautetta?
Etsi vastauksia Julkisen sanan neuvoston piilomainontaa koskevasta periaatelausumasta (http://
www.jsn.fi/periaatelausumat/?id=4237) ja Mainonnan eettisen neuvoston sivuilta (www.keskuskauppakamari.fi/Palvelut/Asiantuntijapalvelut/Mainonnan-eettinen-neuvosto).
8. Toimittaja tulee kyselemään Nikolta tämän naapurissa asuneen tunnetun laulajan yksityiselämästä ja lupaa, että Niko saa esiintyä jutussa luonnollisesti nimettömänä. Mihin vedoten Niko voi
kieltäytyä antamasta taustatietoja naapurin julkkiksesta?
Etsi vastauksia Journalistin ohjeista (http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet) ja Julkisen sanan neuvoston yksityiselämää koskevasta periaatelausumasta (http://www.jsn.fi/periaatelausumat/?id=4239).
9. Juuri peruskoulun päättänyt Pekka kirjoittaa avoimelle keskustelupalstalle perättömiä juoruja
opettajastaan, jonka kanssa ei koko kouluaikana tullut toimeen. Pekan tarinat saattavat opettajan
kyseenalaiseen valoon. Miten Pekka voi joutua vastuuseen teostaan?
Etsi vastauksia rikoslain yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista käsittelevästä 24. luvusta kunnianloukkausta koskevasta pykälästä (9 §) : http://www.finlex.fi/fi/laki/
ajantasa/1889/18890039001.
Miten aikakauslehti syntyy?
Mitä päätoimittaja, kuvaaja ja
toimitussihteeri tekevät?
Kuka päättää lehden sisällöstä?
Tunne juttu -materiaalissa pureudutaan aikakauslehtien
tekemiseen ja tekijöiden valintoihin. Vihko tarjoaa
taustatietoa aikakauslehtiprosessista sekä tehtäviä
aikakauslehtien kriittisen tarkastelun, tulkinnan ja
tekemisen tueksi. Tehtävät ovat sovellettavissa eri ikäisille
ja eri oppiaineisiin.