Rakennusten energiatodistus ja sen E

Rakennusten energiatodistus ja sen
E-luvun laskenta
1.6.2013 alkaen
TkL Mika Vuolle
Equa Simulation Finland Oy
Tältä ET näyttää ..
Tällöin energiatodistus tarvitaan ..
1. rakennusta tai sen osaa taikka niiden hallintaoikeutta
myytäessä tai vuokrattaessa myyjän tai vuokranantajan on
asetettava mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtäville
voimassa oleva rakennuksen energiatodistus
2. haettaessa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua
rakennuslupaa uudisrakentamista varten on hakemukseen
liitettävässä energiaselvityksessä oltava rakennuksen
energiatodistus
3. todistus on laitettava esille tietynlaisissa tilanteissa julkisissa
rakennuksissa.
Energiatodistuksen tavoitteet …
•
Energiatodistuksen käyttöönoton tavoitteena on nostaa rakennusten
energiatehokkuus osto- ja vuokraustilanteessa yhdeksi tärkeäksi
valintatekijäksi.
•
Energiatodistus mahdollistaa vertailun rakennusten välillä ja
auttaa kiinteistönomistajia kiinnittämään huomiota rakennuksen
energiatehokkuuteen ja energian käyttöön.
•
Energiatodistus ohjaa kuluttajia valinnoissa samoin kuin esimerkiksi
kylmälaitteidenenergiamerkki.
Rakennukset joille ei tarvita ET
1. rakennusta, jonka pinta-ala on enintään 50 m2;
2. loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta, jota ei käytetä
majoituselinkeinon harjoittamiseen;
3. tilapäistä tai määräaikaista rakennusta;
4. teollisuus- ja korjaamorakennusta, uimahallia, jäähallia,
varastorakennusta, liikenteen rakennusta sekä rakennukseen
liittyvää tai erillistä moottoriajoneuvosuojaa;
5. muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettua maatilarakennusta, jossa
energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee
kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;
Rakennukset joille ei tarvita ET
6. rakennusta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999)
mukaisella kaavalla, valtion omistamien rakennusten suojelusta
annetun asetuksen (480/1985), rakennusperinnön suojelemisesta
annetun lain (498/2010) tai sitä edeltävien lakien mukaisella
päätöksellä taikka rakennusta, joka sijaitsee maailman kulttuuri- ja
luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS
19/1987) mukaisessa maailmanperintöluetteloon hyväksytyssä
kohteessa tai on kohteena viranomaisten välisessä rakennuksen
suojelua koskevassa sopimuksessa;
7. kirkkoa tai muuta uskonnollisen yhteisön omistamaa rakennusta,
jossa on vain kokoontumiseen tai hartauden harjoittamiseen taikka
näitä palvelevaan toimintaan tarkoitettuja tiloja;
8. kasvihuonetta, väestönsuojaa tai muuta rakennusta, jonka käyttö
tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti, jos niihin sovellettaisiin
rakennusten energiatehokkuutta koskevia säännöksiä ja määräyksiä,
eikä
9. puolustushallinnon käytössä olevaa rakennusta.
Laajennukset ja käyttötarkoituksen
muutokset
•
Uudisrakentamiseen ei rinnastettavaksi rakennuksen korjaus- tai
muutostyötä, rakennuksen laajentamista vaippansa sisä- eikä
ulkopuolelle eikä myöskään rakennuksen käyttötarkoituksen
muuttamista.
•
Tällaisten toimenpiteiden kohteena olleelle rakennukselle
energiatodistus tulee hankkia silloin, kun laissa säädettävät
edellytykset tätä muutoin edellyttävät, esimerkiksi myyntitilanteissa.
Rakennukset joille tarvitaan ET
•
Energiatodistus annetaan rakennukselle tai sen osalle, jos osalla on eri
käyttötarkoitusluokka. Näin ollen yhdellä rakennuksella tai asuntoosakeyhtiöllä voi olla useampi energiatodistus.
•
Rakennuksen osalle ei kuitenkaan tarvita erillistä energiatodistusta,
jos sen osuus on alle 10 % lämmitetystä nettopinta-alasta ja sen
lämmitetty nettopinta-ala on alle 50 m2, vaan se voidaan yhdistää
toiseen käyttötarkoitusluokkaan.
Siirtymäajat
Todistus tulisi hankkia siirtymäajan jälkeenkin vasta myynti- ja
vuokraustilanteissa.
•
Menettelyn piiriin tulisivat heti asuinkerrostalot ja vuonna 1980 tai
sen jälkeen rakennetut pientalot.
•
Vuoden 2014 heinäkuun alusta tulee velvollisuus hankkia ja käyttää
lain mukaisesti energiatodistukset rivi- ja ketjutaloihin sekä liike- ja
toimistorakennuksiin.
•
Vuoden 2015 heinäkuun alusta soveltaminen alkaa hoitoalan
rakennuksiin, kokoontumisrakennuksiin sekä opetusrakennuksiin.
•
Vuoden 2017 heinäkuun alusta soveltaminen alkaa enintään kahden
asuinhuoneiston pientaloihin, jotka on loppukatselmuksessa
hyväksytty käyttöön otettaviksi ennen vuotta 1980.
Voimassa oloajat ja isännöitsijätodistuksen
•
Uudisasuinrakennukselle energiaselvityksen yhteydessä annettava
energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Olemassa olevan rakennuksen
annettava energiatodistus on voimassa myös 10 vuotta.
•
Kumottavan lain nojalla annetut, voimassa olevat energiatodistukset
jäisivät edelleen voimaan niille kumottavassa laissa määritellyn
voimassaoloajan mukaisesti.
•
Poikkeuksena tästä siirtymäajan sujuvuuden vuoksi osana
isännöitsijätodistusta annettujen energiatodistusten voimassaoloaikaa
jatkettaan siten, että tällaiset kumottavan lain voimassaoloaikana
laaditut todistukset ovat voimassa vuoden 2014 loppuun.
Uudisrakennuksen
energiatodistuksen laadinta
•
Energiaselvityksen osana on kokonaisenergiatarkastelu.
•
Energiatodistus tehdään kuin kokonaisenergiatarkastelu eli todistus
syntyy jo tehtyjen laskelmien perusteella täyttämällä
energiatodistuslomake.
•
Ei luonnollisestikaan säästösuosituksia
Olemassa olevan rakennuksen
todistuksen laadinta
•
Tehdään katselmuksen perusteella.
•
Periaatteena, että käytettään rakennusta parhaiten kuvaavia tietoja.
•
Lähteenä
– Piirustukset ja muut asiakirjat
– YM määräykset ja RIL suositukset
– Erilaiset ohjeet, esimerkiksi rakennushallituksen ohjeet
Esimerkki: U-arvot asetuksesta
Rakennusosa
-1969
Ulkoseinä
Maanvarainen
alapohja
Ryömintätilainen
alapohja
Ulkoilmaan
rajoittuva alapohja
Yläpohja
Ovi
Ikkuna
0,81
0,47
Ulkoseinä
Maanvarainen
alapohja
Ryömintätilainen
alapohja
Ulkoilmaan
rajoittuva alapohja
Yläpohja
Ovi
Ikkuna
Rakennusluvan vireilletulovuosi
1969- 1976- 1978- 1985- 10/20 200803Lämpimät tilat
0,81
0,70
0,35
0,28
0,25
0,24
0,47
0,40
0,40
0,36
0,25
0,24
2010-
2012-
0,17
0,16
0,17
0,16
0,47
0,47
0,40
0,40
0,40
0,20
0,20
0,17
0,17
0,35
0,35
0,35
0,29
0,22
0,16
0,16
0,09
0,09
0,47
2,2
2,8
0,16
1,4
1,4
0,15
1,4
1,4
0,09
1,0
1,0
0,09
1,0
1,0
0,81
0,60
0,47
0,35
0,29
0,22
2,2
1,4
1,4
1,4
2,8
2,1
2,1
2,1
Puolilämpimät tilat
0,81
0,70
0,60
0,45
0,60
0,60
0,60
0,45
0,40
0,36
0,38
0,34
0,26
0,24
0,26
0,24
0,60
0,60
0,60
0,60
0,40
0,30
0,28
0,26
0,26
0,60
0,60
0,60
0,60
0,45
0,30
0,28
0,14
0,14
0,60
2,2
3,1
0,60
2,2
3,1
0,60
2,0
3,1
0,60
2,0
3,1
0,45
2,0
3,1
0,30
1,8
1,8
0,28
1,8
1,8
0,14
1,4
1,4
0,14
1,4
1,4
E-luku
•
Energiatehokkuuden vaatimus esitetään rakennustyppikohtaisena
laskennallisena energialukuna, jonka raja-arvoja ei saa ylittää.
Laskennallinen energialuku, E-luku, on energiamuotojen kertoimilla
painotettu ostoenergian laskennallinen ominaiskulutus
rakennustyypin standardikäytöllä. Ominaiskulutuksella tarkoitetaan
vuotuista kulutusta lämmitettyä nettoalaneliötä kohti.
ERAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN
LUOKITTELUASTEIKOT
•
Erilliset pientalot
–
–
–
–
•
Yhden asunnon talot
Kahden asunnon talot
Muut erilliset pientalot
Majoituselinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut loma-asunnot,
jotka ovat erillisiä pientaloja
Rivi- ja ketjutalot
•
– Rivi- ja ketjutalot
– Majoituselinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut loma-asunnot,
jotka ovat rivi- tai ketjutaloja
Asuinkerrostalot
•
– Luhtitalot
– Muut asuinkerrostalot
Toimistorakennukset
– Toimistorakennukset
– Terveyskeskukset
– Muut terveydenhuoltorakennukset
ERAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN
LUOKITTELUASTEIKOT
•
Liikerakennukset
•
– Myymälähallit
– Liike- ja tavaratalot, kauppakeskukset
– Muut myymälärakennukset
– Teatterit, ooppera-, konsertti- ja kongressitalot
– Elokuvateatterit
– Kirjastot ja arkistot
– Museot ja taidegalleriat
– Näyttelyhallit
Majoitusliikerakennukset
–
–
–
–
–
Hotellit yms.
Asuntolat yms.
Vanhainkodit
Lasten- ja koulukodit
Kehitysvammaisten hoitolaitokset
ERAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN
LUOKITTELUASTEIKOT
•
Opetusrakennukset ja päiväkodit
•
– Lasten päiväkodit
– Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset
– Ammatillisten oppilaitosten rakennukset
– Korkeakoulurakennukset
– Tutkimuslaitosrakennukset
Liikuntahallit pois lukien uima- ja jäähallit
•
– Tennis-, squash- ja sulkapallohallit
– Monitoimihallit ja muut urheiluhallit
Sairaalat
– Keskussairaalat
– Muut sairaalat
Asuinkerrostalo
Energiatehokkuusluok Kokonaisenergiankulutus, E-luku
ka
(kWhE/m² vuosi)
A
B
C
D
E
F
G
76 ≤
101 ≤
131 ≤
161 ≤
191 ≤
241 ≤
E-luku
E-luku
E-luku
E-luku
E-luku
E-luku
E-luku
≤ 75
≤ 100
≤ 130
≤ 160
≤ 190
≤ 240
Pinta-alojen määrittämien
•
Lämmitetty nettoala on lämmitettyjen kerrostasoalojen summa
kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna.
Vaihtoehtoisesti lämmitetty nettoala voidaan laskea lämmitetystä
bruttoalasta, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala.
•
Olemassa olevan rakennuksen lämmitetty nettoala selvitetään
ajantasaisista asiakirjoista, kuten rakennuksen piirustuksista tai
tietomalleista, tai arvioidaan riittävällä tarkkuudella rakennuksen
tarkastuksen yhteydessä.
•
Mikäli rakennuksen ajantasaisia asiakirjoja ei ole tai pinta-alojen
arviointi mittaamalla osoittautuu vaikeasti toteutettavaksi, voidaan
rakennuksen lämmitetyn nettoalan arvioida olevan 90 % lämmitetystä
bruttoalasta.
•
Rakennuksen bruttoala voidaan arvioida rakennuksen ulkomittojen ja
kerrosluvun mukaan, mikäli bruttoala ei ole tiedossa.
Energiatehokkuuden määritelmät
kokonaisenergiatarkastelua varten
• Nettotarve (huonelämpötilan ylläpito)
Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja
Auringon säteily ikkunoiden läpi
Lämpökuorma ihmisistä
TILOJEN
ENERGIANTARVE
Lämmitys
Jäähdytys
Ilmanvaihto
Käyttövesi
Valaistus
Kuluttajalaitteet
NETTOTARPEET
Uusiutuva omavaraisenergia
TEKNISET
JÄRJESTELMÄT
lämmitysenergia
OSTOENERGIA
sähkö
kaukolämpö
jäähdytysenergia
sähkö
• Kulutus (järjestelmät)
Järjestelmähäviöt
ja -muunnokset
kaukojäähdytys
polttoaineet
• Kiinteistökohtainen
tuotanto
• Ostoenergia
(järjestelmien kulutus
katetaan
ostoenergialla)
uusituvat jauusiutumattomat
• Energiamuotojen
kertoimet
Lämpöhäviöt
• Energialuku
10 kWh
nettotarve
Lattialämmitys 85%:
11,8 kWh kulutus
Lämpöpumppu 3,5:
3,4 kWh ostoen.
Energiamuodon
kerroin 1,7
Energialuku
5,78 kWh
Kiinteät lähtötiedot vs. suunnitteluasiat
• ns. standardikäyttö määrittää säätiedot, ilmanvaihdon (ellei
tarpeenmukainen), lämmitys- ja jäähdytysrajat, käyttöajat ja
käyttöasteet sekä sisäiset lämpökuormat
• Lämpimän käyttöveden määrä
– Vesikalustevalinnalla ei voi vaikuttaa ”hanasta tulevaan
litramäärään” l/(m2 a)
– Suunnitteluasia, millä ko. lämmitysenergian nettotarve
tuotetaan (esim. aurinkokeräin, lämpöpumppu, LTO, ym.)
• Kuluttajalaitteet (käyttäjäsähkö) aina D3 taulukon arvoilla
– Ei voi vaikuttaa esim. parempia kodinkoneita valitsemalla
• Vesikalusteiden ja kuluttajalaitteiden laskenta on siis jätetty
tulevaisuuden kehityskohteeksi
Rakennusten standardikäyttö
Käyttötarkoitusluokka
Erillinen pientalo sekä rivi- ja
ketjutalo
Asuinkerrostalo
Toimistorakennus
Liikerakennus
Majoitusliikerakennus
Opetusrakennus ja päiväkoti
Liikuntahalli
Sairaala
Ulkoilmavirta
dm3/(s m2)
Lämmitysra
ja
°C
Jäähdytysraj
a
°C
0,4
0,5
2
2
2
3
2
4
21
21
21
18
21
21
18
22
27
27
25
25
25
25
25
25
Muun kuin käyttötarkoitusluokan 1 ja 2 rakennuksen ilmanvaihdon
ulkoilmavirta on käyttöajan ulkopuolella vähintään 0,15 dm3/(s m2).
Käyttötarkoitusluokan 2 rakennusten ilmanvaihtojärjestelmissä, joissa
asukkailla on mahdollisuus ohjata ilmanvaihtoa huoneistokohtaisesti,
rakennuksen ulkoilmavirtana voidaan käyttää 0,4 dm3/(s m2).
Rakennusten standardikäyttö määritelmä
Vaatimukset laskentatyökaluille
Laskentamenetelmät:
•
Rakennusten, joissa ei ole jäähdytystä tai jäähdytystä on vain
yksittäisissä tiloissa, energialaskenta voidaan suorittaa
kuukausitason laskentamenetelmällä.
•
Kaikkien muiden uudisrakennusten energialaskenta pitää suorittaa
dynaamisella laskentatyökalulla.
•
Olemassa oleville jäädytetyille rakennuksille on myös vaihtoehtoinen
menetelmä, D5 2007.
Laskentatyökalut:
•
Kuukausitason laskentamenetelmää käyttävän laskentatyökalun pitää
noudattaa rakentamismääräyskokoelman osan D5 tai SFS-ISO 13790
laskentamenetelmää
•
Dynaamisen laskentatyökalun pitää olla validoitu asianmukaisten
EN, CIBSE tai ASHRAE standardien tai vastaavien IEA BESTEST
testitapausten mukaisesti (lämmitys- ja jäähdytysenergian
testitapausten osalta)
Laskennassa ei oteta huomioon…
• Erikoistiloja ei oteta huomioon (ravintolat, ruokalat,
kahvilat)
• Teknisiä järjestelmiä, joita ei ole lueteltu ei oteta
huomioon:
– Esim. ammattikeittiöt, ulkovalaistus, hissit,
sulatuskaapelit
Varaava tulisija
•
Jos rakennuksessa on varaavaa tulisija, voidaan varaavasta tulisijasta
tilaan saatavaksi lämmitysenergiaksi laskea enintään 2000 kWh
vuodessa tulisijaa kohden. Mikäli tulisija on yhdistetty
lämmönsiirtimellä vesikiertoiseen tai ilmalämmitysjärjestelmään,
muodostaen näin päälämmitysjärjestelmän, otetaan se laskennassa
huomioon kattilaa vastaavalla tavalla.
•
Varaavalla tulisijalla on oltava lämmönvarauskyky, jonka ansiosta
tulisijan pinnan ja ympäristön lämpötilojen erotuksen laskeminen
suurimmasta arvosta 50 %:iin kestää käyttötestissä vähintään neljä
tuntia. Huomioitavaa on, että vaatimuksen neljän tunnin aikajakso
alkaa tulisijan pinnan ja ympäristön lämpötilojen erotuksen ollessa
suurimmassa arvossaan (ei tulen sammumisesta).
•
Leivinuunit ja muut paikalla muuratut tulisijat, joissa on termistä
massaa huomattavasti, voidaan käsitellä varaavina tulisijoina, vaikka
niillä ei olisikaan tehty edellä standarditestiä.
Ilma-ilmalämpöpumppu
Rakennusluva
n
vireilletulovuo
si
Ilmailmalämpöpumpun
tuottama energia
• Pientalossa sekä rivi- ja ketjutalossa sellaisen ilmailmalämpöpumpun, joka tuottaa lämmitysenergian
suoraan tilaan, tuottamana lämmitysenergiana
käytetään enintään taulukossa esitettyjä vuosittaisia
arvoja. Taulukossa ilmoitetut enimmäismäärät ovat
huoneistokohtaisia.
-1985
1985-
10/2003-
2008-
2010-
2012-
6000 kWh/a
kuitenkin
enintään
40
kWh/(m2a)
5000 kWh/a
kuitenkin
enintään
35 kWh/(m2a)
2000 kWh/a
1500 kWh/a
1000 kWh/a
1000 kWh/a
Sähköinen lattialämmitys
•
Mikäli asuinhuoneissa on vesikiertoinen lämmitys ja märkätiloissa
sähköinen lattialämmitys, on arvioitava tilojen lämmitysenergian
nettotarpeen osuudet näille lämmitystavoille. Ellei laskelmin toisin
osoiteta niin, 50 % tilojen lämmitysenergian nettotarpeesta kohdistuu
märkätilojen lattialämmitykselle ja 50 % asuinhuoneiden
lämmitysjärjestelmälle.
Järjestelmälaskennan periaate