Nurmijärven seurakuntaviesti 2/15
2 / 2015 17.2.2015 ”Herra elämääni valvo, etten harhaan vaeltaisi täällä ohi ihmisten. Vierelläni kulje, askeleeni ohjaa, etten väisty, milloin kutsut auttamaan. Hymyä kohtaamisiin! Virsi 509 Palveluoperaatio Saappaan toiminta Nurmijärvellä alkoi 15 vuotta sitten. Saapaslaiset pitivät koulutusleirin Sääksin maisemissa ja innostuivat tekemään lumikasan viereen ”ihmissaappaan”. Sivu 10 Tässä lehdessä mm. Onnistumissuunnitelman kick off Uuden strategian käyttöönottotilaisuudessa seurakunnan luottamushenkilöt, työntekijät ja seurakuntalaiset etsivät yhdessä toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Sivu 4 Yhteisvastuun näyttävä aloitus Barona-areenalla Espoon Bluesin ja Tampereen Ilveksen liigaottelun aloituskiekon pudotti jäähän piispa Tapio Luoma. Hän korosti asenteen, yhteispelin ja hyvien syöttöjen merkitystä. Tarvitsemme toisiamme. Sivut 8 ja 9 Talouden kehitystä on vaikea ennustaa Vuosikate tulee laskemaan edellisestä vuodesta ja talousarvio tälle vuodelle näyttää n. 100.000 euron alijäämää. Tästä huolimatta olemme pystyneet kasvattamaan diakoniavustuksina jaettavaa määrärahaa. Sivu 7 Jokainen tarvitsee hoivaa Kohtaamme kaikki tilanteita, joista emme selviydy ilman muiden apua. Kosketetuksi, kannatelluksi, hoivatuksi ja nähdyksi tuleminen muodostavat ihmisen itsearvostuksen perustan. www.nurmijarvenseurakunta.fi www.suurellasydamella.fi Sivut 12 www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta 2 Autot olivat juuri rysähtäneet mutkassa vastakkain. Toisen auton kuljettaja pysyi tajuissaan ja näki, miten pahasti oli käynyt. Liikkumaan hän ei pystynyt, sillä jalkojen luita oli poikki. Olo vaihteli epätoivosta kauhuun. Paikalle saapuneen lääkäriambulanssin lempeän ystävällinen lääkäri rauhoitti olemuksellaan ja yksinkertaisilla selkeillä sanoillaan: ”Älä kato ittees, kato taivasta”. Kuvaus on Kari Hotakaisen kirjasta ”Luonnon laki”. Mitä kohti me katsomme? Kun katsomme mennyttä elämäämme, nouseeko ensimmäisenä mieleen kiitos. Kuinka usein sittenkin jokin katkeransävyinen muisto tai tapahtumasarja onkin hämärtämässä ilon ja Kiitos ei oo kirosana tyytyväisyyden maisemia. Tarvitsemme jotakin, joka havahduttaa meidät, pysäyttää murehtimisen ja toivottomuuden kierteestä. Mistä me kiitämme? Mitä me toivomme, mihin uskomme? Sitä lapsetkin välillä pohtivat aikuisten elämää seuratessaan. Ettemme niin paljon käpertyisi sisäänpäin vaan havahtuisimme todellakin näkemään, mistä kaikesta voimme olla kiitollisia. Jokin lähimmäisen lausahdus, lapsen kirkas avoin ja luottavainen huomio, lääkärin toteamus, lehdestä luettu rohkaiseva sana, voikin olla se, joka nostaa meidät katsomaan kohti tulevaa, toivomaan ja uskomaan. ”Älä kato ittees, kato taivasta” on oiva neuvo elämän arkeen. Kun usko hiipuu, kun tyytymättömyys itseen ja toisiin sisällä vain kasvaa, silloin näin yksinkertainen ohje ja muistutus on kuin armon vilaus, siunauksen sana, joka pysäyttää ja muistuttaa, ettei elämämme ja uskomme ole omassa varassamme. Jumalan lahjoittama usko ei koskaan kiroa pimeyttä ja toivottomuutta vaan sytyttää toivon säteensä sanansa ja sakramenttiensa siunauksella. Uskon antama toivo vakuuttaa, että selviämme, tapahtui elämässämme mitä tahansa. Vuoden alun lupaukset alkavat olla takanapäin, ehkä jokin lupauksistasi kantaa vielä tänäänkin. Onnistuitko tavoitteessasi vähentää iltasyömistä, lisätä liikuntaa, luopua lihan syönnistä? Jos Uuden vuoden lupaukset koskevat yleensä itseä, omia elintapoja tai kulutustottumuksia, pian alkava paastonaika haastaa ihmistä suhteessa itseensä, mutta ennen Kirkkoon kun kellot kutsuvat Messu joka sunnuntai: • • • Nurmijärven kirkossa klo 10 Rajamäen kirkossa klo 10 Klaukkalan kirkossa klo 12 Tavataan kirkossa! Messun aiheet: • • • • • 1. paastonajan sunnuntaina 22.2. 2. paastonajan sunnuntaina 1.3. 3. paastonajan sunnuntaina 8.3. 4. paastonajan sunnuntaina 15.3. Marian ilmestyspäivänä 22.3. ”Jeesus, kiusausten voittaja” ”Rukous ja usko” ”Jeesus, Pahan vallan voittaja” ”Elämän leipä” ”Herran palvelijatar” Kansainvälinen Teeilta Isossa Pappilassa, Pappilankuja 3, Nurmijärvi perjantaina 6.3. klo 18 Laulamme yhdessä ja tulemme tutuiksi teekupposen äärellä. Lastenhoito järjestetty Seurakunnasta mukana Julia, Virve, Maritta, Eeva ja Riitta-Leena Marian ilmestyspäivänä 22.3. Safarimessu 4. Nurmijärven kirkossa klo 10 - liturgina Markus Asunta, saarnaa Leena Sipola - Sarri Päiväsaari-Vestenius, Riitta-Leena Sihvola, Johannes Haapalainen - kanttorina Satu Ranta Rippikoululaisten 4. safari = tutustuminen seurakunnan toimintaan Kirkkokahvit. Messu Rajamäen kirkossa klo 10 - liturgina ja saarnaa Tiina Huovila - avustaa Riitta-Leena Sihvola Pohjois-Nurmijärven kokoomuslaiset avustavat ja keittävät kirkkokahvit. Karjalaisten kirkkopyhä, Nurmijärven Karjala-Seura ry:n 70-vuotisjuhla Klaukkalan kirkossa klo 12 - liturgina ja saarnaa Anni Pesonen - avustaa Hannu K. Saloranta - Lauluyhtye Kivi - järjestelyissä mukana Nurmijärven Karjala-seuran jäseniä Messun jälkeen piirakkakahvit ja ohjelmaa. Mark. 1: 12–13 Luuk. 7: 36–50 Joh. 8: 46–59 Joh. 6: 48–58 Luuk. 1: 46–55 International Evening -with tea and music Friday March 6th at 6 pm. Big Vicarage, Iso Pappila, Pappilantie 3, Nurmijärvi Let´s come together and get to know each other in a relaxed atmosphere. You are very welcome, and so are your family and friends. Child care is provided. Julia, Virve, Maritta, Riitta-Leena ja Eeva If you have any questions, please contact [email protected], tel. 050 468 6925 Talvisodan päättymisen 75-vuotismuistopäivä perjantaina 13.3. Rukoushetki Nurmijärven kirkossa klo 17 - kirkkoherra Ari Tuhkanen - Nurmijärven Kirkkokuoro, johtaa ja kanttorina Jonna Vartiainen Kunnianosoitukset sankarimuistomerkeillä Nurmijärvellä ja Rajamäellä sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Ohjelmallinen kahvihetki rukoushetken päätyttyä Nurmijärven seurakuntakeskuksessa - Sakari Peltonen muistelee talvisotaa Tervetuloa! Kunniamerkit Usko hyvän tekemiseen arjessa Kansainvälisen Punaisen Ristin Florence Nightingale -mitalin saanut Hilkka Hares vierailee Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5–7 keskiviikkona 4.3. klo 13. Hilkka Hares on tehnyt elämäntyönsä Etiopian maaseutuklinikoilla sairaanhoitajana ja kätilönä. Tule kuulemaan hyvän tekemisestä ja pienistä arjen suurista ihmeistä. H kaikkea suhteessa toiseen ihmiseen ja Jumalaan. Haloo Helsinki! -pop ja rockbändin uusimmassa sinkussa lauletaan ”Kiitos ei oo kirosana”. Jos se ei sitä ole, miksi käytämme sitä niin harvoin? Miten paljon helpompaa on etsiä virheitä ja sanoittaa ne, kuin lausua kiitos lapsille, puolisolle, työkaverille? Voisiko tuleva paastonaika kutsua sinua katsomaan oman itsen sijasta kohti taivasta, kohti toista ihmistä ja Jumalaa? Voisiko sanavarastoon kuulua yhä useammin sana kiitos, ei vain paastonajan verran, vaan pysyvämmin. Se voi muuttaa koko elämän, kiitollisuudesta voi tulla elämänasenne. Kiitos ei oo kirosana. Anna-Kaisa Tenhunen erra, annan sinulle huoleni. Täytä sinä minut rauhalla. Herra, annan sinulle pelkoni. Täytä sinä minut toivolla. Herra, annan sinulle kireyteni. Täytä sinä minut levollisuudella. Herra, annan sinulle ärtymykseni Täytä sinä minut kärsivällisyydellä. Herra, annan sinulle riittämättömyyteni. Täytä sinä minut uskolla. Katja Kaila Международный вечер 6.3.2015 в 18.00 Pappilantie 3, Nurmijärvi В программе: Знакомство и свободное общение, пение песен, чаепитие. Будет организован присмотр за детьми. [email protected], 050 465 8785 3 Kerääjä kohtasi Kristuksen Parin tunnin ajan pyysin jokaiselta kauppaan tulijalta lanttia Yhteisvastuulle. Olin Klaukkalan S-Marketin ovella keräämässä rahaa. Yhteisvastuukeräys auttaa tänä vuonna köyhiä lapsia koulutielle Haitissa. Täällä Suomessa taas keräyksellä pyritään siihen, että yhä useampi vähävarainen, yksinäinen tai heikkokuntoinen löytäisi vapaaehtoisen auttajan. Ehkä puolet puhuttelemistani ostoskelijoista antoi jotain, kuka enemmän, kuka vähemmän. Pullokuittejakin sain vaihdettavaksi. Osa etsi käteistä löytämättä. Moni meni päättäväisesti ohi katsomatta kohti. Muutama ihan suuttui. ”Kuule, minulle sinun pitäisi kerätä rahaa,” sanoi yksi. ”Nyt loppui yhteisvastuu,” huusi toinen. ”Katso nyt miten paljon on annettu jo Kreikkaan ja Portugaliin.” Kristus kaikissa kohtaamisissa Kerätessäni ihmettelin sitä, että kristinuskon mukaan siinä S-Marketin eteisessä, ihan joka kohtaamisessa, Kristus kohtasi Kristuksen. Kristus, ihmiseksi tuleva Jumala, on jollakin tavalla läsnä jokaisessa ihmisessä. Paavali sanoo, että Kristus meissä on kirkkauden toivo. Ja Matteuksen evankeliumissa julistetaan, että Kristus, Ihmisen Poika, jakaa ja kokee itse jokaisen kärsivän ihmisen kokemukset. Sen, jota autettiin, ja sen, jota ei autettu. Niinpä siis myös päättäväisissä ohittajissa ja vihaisissa pilkantekijöissä täytyi olla sisällä Kristus. Jälkimmäisissä ehkä hyvinkin haavoitettu ja vankilaan muurattu Kristus. Nämä ihmiset tuntuivat sanovan, ettei heitä ole kukaan koskaan auttanut eivätkä he siksi auta ketään. Että heillä ja muilla ihmisillä ei ole mitään yhteistä. Tai ettei ylipäätään ole olemassa todellista auttamista, on vain huijaamista ja hyväksikäyttöä. Kysyimme Valoa muurien takaa Jos tuossa kaupan eteisessä jokaisessa meistä tosiaan oli Kristus, toiset näyttivät olevan siitä tietoisempia kuin toiset. Luulen, että esimerkiksi nainen, joka kertoi itsekin olleensa kerääjänä, tyhjensi lippaaseen kolikkonsa, tuli myöhemmin takaisin tuomaan vielä vitosen lisää ja siunasi minut, oli kohdannut Kristuksen sekä itsessään että muissa. Eräs katolisen kirkon opettaja, 1500-luvulla elänyt Avilan Teresa, vertasi ihmisen sielua monihuoneiseen linnaan, jonka sisimmässä huoneessa asuu Tero Konttinen Jumala kuin säteilevä aurinko. Hänen mukaansa useimmat ihmiset eivät kuitenkaan näe Jumalan valoa, koska he asuvat koko elämänsä vain oman linnansa uloimmissa huoneissa. Ihminen voi olla hyvinkin kaukana, lähes kokonaan erossa sisäisestä valon lähteestään, Jumalasta meissä. Osa meistä vasta aavistelee, että meidän sisällämme on valoa. Se, joka tuntee kaipuuta Jumalaan, kaipaa siis Kristusta, joka itse asiassa jo on ja loistaa hänen omassa sisimmässään, vaikka ehkä monien muurien takana. Ja joka odottaa myös toisessa ihmisessä. Katkeroituneessakin. Anni Pesonen seurakuntapastori T oisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi. Ja Herra vastaa, kun kutsut häntä, kun huudat apua, hän sanoo: ”Tässä minä olen.” (Jes 58) Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen 1. Mitä laskiainen tarkoittaa? 2. Mikä määrittää pääsiäisen ajankohdan? 3. Oletko hiihtänyt tai ollut pulkkamäessä? Sirpa: Elina: 1. Tiedän asian ’kevyemmän’ puolen, laskiaisena syödään pullaa ja lasketaan mäkeä. 2. Se on joku päivien lukumäärä talvipäivän seisauksesta. Joskus pääsiäinen ja vappu ovat kovinkin lähellä toisiaan. 3. Ulkoilen kyllä muuten, mutta en ole hiihtänyt. Yrittäjän päivät ovat pitkiä, aika ei tahdo riittää. 1. Laskiaisena alkaa paastonaika, siitä on tietty aika eteenpäin, kun tulee pääsiäinen. 2. Ollaan kotonakin juteltu joskus tästä asiasta, en muista, on jotenkin monimutkainen juttu. 3. Tänä vuonna en ole vielä ehtinyt hiihtämään. Koiran kanssa tulee lenkkeiltyä. Essi, Heini, Eetu ja Minja: (tekivät kirkonkylällä videota ’Miten muut ihmiset kokevat Nykin oppilaat?’) 1. Laskiaisena lasketaan pulkkamäkeä ja syödään hernekeittoa ja laskiaispullia. 2. Ei tiedetä, miten pääsiäisen aika määräytyy. 3. Pulkkamäessä ollaan oltu tänä talvena ja Eetu on hiihtänyt. Marjatta: Rauha: Sanni: 1. Paastonaika alkaa laskiaisesta. 2. Kuunkierto, en muista tarkemmin, on monimutkainen juttu. 3. En ole hiihtänyt enkä ollut pulkkamäessä, olen jo sen ikäinen, että ne ajat ovat takanapäin. 1. En tiedä. 2. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee paljonkin, en osaa sanoa, mistä se määritetään. 3. Sukset ovat kellarissa, en ole hiihtänyt yhtään. Lenkkeilen kyllä muuten paljonkin päivittäin. 1. Jaa, nyt pistit pahan. En muista. 2. En tiedä. 3. En ole vielä hiihtänyt. Kunhan paranen flunssasta, aion vielä mennä hiihtämään. 4 Kick off: Seurakunnan ovet auki ja kynnykset mataliksi Seurakunnan Onnistumissuunnitelman (= strategian) kick offin ehdotuksissa vaadittiin ovia auki ja matalan kynnyksen toimintaa. Satakunta työntekijää, luottamushenkilöä ja seurakuntalaista vietti lauantaipäivän Klaukkalan kirkolla ideoiden Onnistumissuunnitelman jalkauttamista eli saattamista käytännön tekemiseksi. Kick off on jalkapallosanastoa ja tarkoittaa aloituspotkua. Kirkkovaltuuston viime vuonna päättämässä Onnistumissuunnitelmassa on neljää kohtaa: 1. Luonteva kohtaaminen, 2. Rohkea kutsu, 3. Pidetty työpaikka, 4. Innostava yhteisö. Visiona eli tavoitetilana on ”Seurakunta, johon kaikki haluavat kuulua”. Päivän virittäjäksi oli kutsuttu Kallion kirkkoherra, ”TV:stä tuttu” Teemu Laajasalo. ”Jotain pitää tämän päivän tuloksena muuttua”, aloitti Laajasalo ja odotti totuudellisuutta, kiinnostusta ihmisiin ja tekoja. Se tarkoittaa myös ovien avaamista ja nykyihmisten ymmärtämää puhetta. ”Kirkossa kyllä osataan sanoa, mitä pitäisi tehdä, mutta ei tehdä sitä”, arveli Laajasalo. Teemu Laajasalon virityspuheen jälkeen muodostettiin yhdeksän ryhmää: työntekijät työaloittain (= papit ja kanttorit (2 ryhmää), lapsityö (2 ryhmää), nuorisotyö, seurakuntatoimisto, hautausmaat, diakonia, kiinteistöt). Luottamushenkilöt ja muut seurakuntalaiset jakautuivat näihin ryhmiin luvun laskun osoittamana. Kunkin ryhmän piti saada paperille jokaiseen Onnistumissuunnitelman neljään kohtaan yksi muutos/parannusehdotus. Näin piti tulla 36 ehdotusta, joita kick offin jälkeen esimiehet ja johtoryhmä ryhtyvät sijoittamaan toimintasuunnitelmiin. Kaikki ryhmät eivät aivan joka kohtaan ehdotusta ehtineet nimetä, mutta hyviä keskusteluja käytiin. Tärkeänä pidettiin, että ideoiden toteutumista seurataan ja mitataan. Seuraavassa joitakin ehdotuksia. Luonteva kohtaaminen Yksi idea oli perustaa kunkin taajaman keskustaan matalan kyn- nyksen ylisukupolvinen kahvila, jota vapaaehtoiset seurakuntalaiset ylläpitäisivät. Kahvilassa seurakuntalaiset voisivat tavata toisiaan tai vaikkapa seurakunnan työntekijän. Sitä ehdotettiin kokeiltavan Rajamäellä. Muita ideoita tähän kohtaan: Kohdataan ihmiset siellä, missä he ovat. Järjestetään ilta- ja yökirkkoja. Työntekijä voisi olla tavattavissa kauppakeskuksissa. Katsotaan silmiin ja sanotaan päivää. Rohkea kutsu Tähän esitettiin ovien avaamista, ne kun ovat usein lukossa. Myös Jeesuksen esimerkin seuraamista, ihmisten kutsumista toimintaan ja sopalle sekä työntekijöiden pop up -työpisteitä (tarkoittanee piipahdustyöpistettä virastojen ulkopuolella?) ehdotettiin. Samoin esille tulivat ydinsanoman esillä pitäminen, ympäristödiplomin hakeminen ja yhteydenotto koteihin kirkollisten toimitusten eli ristiäisten, vihkimisen ja hautaan siunaamisen jälkeen. Työskentely aloitettiin aamukahvilla ja viriteltiin lupsakkaalla musiikilla, jota tarjoili kitaransa kanssa Pasi Ojala. Innostava yhteisö Tähän tuli hyvin erilaisia ehdotuksia: Lisätään sosiaalisen median käyttöä. Seurakunta olemme me! 30-vuotissynttärit seurakuntalaisille. Seurakuntalaisten kuunteleminen. Kirkkoväärtitoiminnan laajentaminen. Miesten talkooryhmät. Lisää toimintamahdollisuuksia seurakuntalaisille (= vapaaehtoisille). Pidetty työpaikka Musiikkia ja huumoria Tässä toivottiin jokaisen, oman ja työkaverin, työn arvostamista, sekä työviihtyvyyden kehittämistä. Ehdotettiin, että kukin työntekijä keksisi yhden teon, jolla edistäisi näitä tavoitteita, ja toteuttaisi sen. Tämä on sovellus John F. Kennedyn nimiin laitetusta kehotuksesta: ”Älkää kysykö, mitä maa voi tehdä teidän hyväksenne, vaan mitä te voitte tehdä maanne hyväksi”. Muita ehdotuksia: uskaltaa olla oma itsensä, työalojen yhteistyön parantaminen ja kaverin jaksamisesta huolehtiminen. Jotta päivä ei olisi ollut pelkkää asioiden pohtimista, oli järjestetty virkistystä musiikin ja huumorin keinoin. Musiikista pitivät huolen kaikki yhdessä kanttori Mikko Peltokorven säestäessä uruilla sekä duo Pasi Ojala ja Suurlähettiläistä tuttu Jussu Pöyhönen. Huumorista puolestaan vastasi isot naurut kirvoittanut stand up -koomikko Mikko Vaismaa. Tarjoilusta vastasi Klaukkalan Martat, joten keittiöhenkilöstökin saattoi osallistua ohjelmaan. Päivän suunnittelusta vastasi Miikka Vesterisen, Marko Si- Onnistumissuunnitelman innostajaksi oli kutsuttu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. vulan, Pia Jaakkolan ja AnnaKaisa Tenhusen muodostama strategiaryhmä. Strategiatyöryhmän vetäjä Marko Sivula jakoi ryhmätöiden ajanvartiaksi munakellon. teksti: Markku Jalava Kuvat: Tero Konttinen Nurmijärven seurakunta – Sinua varten Seurakunta tarjoaa hengellisen kodin, jossa voi elää yhdessä toisten kanssa sekä arjessa että juhlassa. Seurakunta on uskon, toivon ja rakkauden yhteisö, jossa on tilaa jokaiselle. KUN OLET SEURAKUNNAN JÄSEN ja olet täyttänyt 16 vuotta - voit äänestää kirkollisissa vaaleissa (rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä) ja olet rippikoulun käynyt - sinut voidaan vihkiä avioliittoon kirkossa - lapsesi voidaan kastaa ja liittää seurakunnan jäseneksi ja sinut on konfirmoitu ja olet täyttänyt 18 vuotta - voit saada kutsun kummiksi - voit asettua ehdolle kirkollisissa vaaleissa Tilaisuudessa siunattiin uudet luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. Siunauksen toimitti kirkkoherra Ari Tuhkanen avustajineen. Seurakuntaan voi liittyä netin kautta: www.nurmijarvenseurakunta.fi /Ajankohtaista/Perustietoja/ Liity kirkkoon 5 Oivalla ja onnistu Nurmijärven seurakunnan Onnistumissuunnitelma on tiivistelmä sanoja, joiden kuuluu tulla lihaksi. Luonteva kohtaaminen on otsikko, jota avataan tässä jutussa. Etsin keinoja, joiden avulla tavoitan toisen ihmisen. On raivattava viestinnän tieltä sellaiset esteet, jotka estävät lähimmäisen tavoittamisen. Välittämisen ilmapiiri ja toisen kuuntelu lähtee johdosta ja leviää työyhteisössä. Seurakunnan tiloissa ja tilaisuuksissa käyvät ihmiset ovat hyvin herkkiä aistimaan ilmapiirin. Ovathan he useimmiten jossain elämänsä tunteellisessa taitekohdassa. Dialogitaidot ovat keskeisiä onnistumistekijöitä niin työpaikalla, kaveriporukassa, parisuhteessa kuin seurakunnassakin. Hyvät sanat ovat tekoja, jotka liittävät ihmisiä toistensa yhteyteen. Lohduttamalla ja innostamalla. Liikkeelle päästään rupattelun ja yhteisten puheenaiheiden avulla. Lopulta voidaan sukeltaa luovaan vuoropuheluun, jossa osataan kysyä ja perustella. Puheen lisäksi on erityisen tärkeää kehittää kuuntelutaitoa ja hiljaisuutta. Kuunteleminen itsessäänkin on aktiivista osallistumista. Taitoa ajatella yhdessä Taito viipyillä ja kiinnostua toisesta ihmisestä ja hänen tilanteestaan on kristityn perusolotila. Huomatuksi tuleminen, silmiin katsominen ja tervehtiminen ovat vuorovaikutuksen peruslähtökohta. Jo kuulumisten kyselemisellä on ihmeitä tekevä vaikutus. Siitä onkin sitten lyhyt matka avun tarjoamiseen ja auttamiseen. Joskus myös yhteiseen rukoukseen. Herran siunauksessa pyydetään, että Jumala kääntää kasvonsa meidän puoleemme. Siunaus on uskonnollinen toimitus, jonka tarkoituksena on Hyvä keskustelu on taitoa sovittaa erilaiset ajatukset yhteen siten, että jokainen saa keskustelussa jotain uutta itselleen. Yhdessä ajattelusta voisi käyttää vertauskuvana joukkuepeliä. Tärkeintä ei ole toisen voittaminen vaan yhdessä pelaaminen ja yhdessä voittaminen. Yksin puurtamisessa on se ongelma, että ajattelusta katoaa yhteisöllisyys. Yksin pärjääminen korostuu ja toiselta ihmiseltä tai Jeesukselta rukouksessa avun pyytäminen unohtuu. Taito kiinnostua Kuunteleminen on aktiivista toimintaa. pyytää Jumalan armovoimaa vaikkapa tapahtumien, paikalla olijoiden, kodin, ajoneuvojen tai muiden käyttöesineiden ylle. Kristillisen käsityksen mukaan siunaus on Jumalan läsnäoloa tässä maailmassa. Tahto ratkaisee Tahdonko omalta osaltani olla rakentamassa hyvää seurakuntayhteyttä? Tämä kysymys on yhteinen seurakuntalaisille, uu- AIHETTA POHTIA sille tulijoille, mutta ennen kaikkea seurakunnan työntekijöille ja viranhaltijoille. Työntekijät ovat seurakuntalaisilla töissä. Heidän tulee palvella ”asiakkaita” (kirkollisveron maksajat) auliisti ja rakkaudella. Jokainen palvelutilanne on ainutlaatuinen. Puhelinsoitto tai kauppakohtaaminen voi tapahtua juuri tänään, ennalta arvaamatta. Sosiaalisen median valtakaudella myös palautteen antamisen helppous kuvastuu Isänmaallisia lauluja Korvasyyhyn mukaan Kauan sitten eräässä eteläsuomalaisessa seurakunnassa päättäjät vaativat, että kirkollisten tapahtumailmoitusten yhteydessä ei pidä mainita jumalanpalveluksen toimittajien nimiä. Perusteluna oli, että sillä ei ole merkitystä. ”Ei toimittavan papin henkilö ja ominaisuudet ole tärkeitä.” ”Pappia ei pidä valita korvasyyhyn mukaan.” Taustalla lienee ollut myös kokemus, että papin henkilö vaikutti kirkossa olijoiden määrään. On helppo päätellä, ketkä papeista eivät pitäneet nimien julkaisemista niin tärkeänä. Myöhemmin eräässä toisessa seurakunnassa – seurakuntayhtymässä – viestintä yritti lyhentää paikallislehden maksullisia tapahtumailmoituksia ja poisti toimittajien – papit, kanttorit ym – nimet pois. Toki nekin tiedot oli silloin jo saatavissa nettisivulta. Siitä syntyi iso haloo ja vaatimuksia nimien palauttamiseksi. Nimet palautettiin ja ilmoitusten kokoa suurennettiin. Perusteluna vaatimuksille oli, että seurakuntalaisen täytyy saada tietää ja valita, mihin kirkkoon menee, jos pappi miellyttää (tai meneekö lainkaan, jos pappi ei ole mielen mukainen). Kyse ei tainnut olla vain papin henkilöstä, vaan myös sukupuolesta ja ehkä muistakin hengellisesti tärkeistä asioista. Tänään kai pappien ja muiden toimittajien nimet avustajia myöten mainitaan ilmoituksissa tai niitä ainakin pidetään julkisena tietona. Messujen vakiokävijöille työntekijöiden tavat ja nimet ovat tuttuja, suurelle yleisölle, heille, joita kirkkoon yritetään kutsua, nimet eivät välttämättä sano mitään. Eräs sovellus paljon isommassa mittakaavassa tästä kysymyksestä ovat henkilöseurakunnat. Pitäisikö seurakuntalaisen saada valita koko seurakunta korvasyyhynsä mukaan? Yksi peruskysymys on, kumpi on tärkeämpi: jumalanpalvelus itsessään vai tapa, jolla se toimitetaan ja ketkä sen toimittavat? Toki aina jo normaalin kanssakäymisen ja vuoropuhelun perusteisiin kuuluu, että messun toimittajat esitellään, vaikka tästäkin ollaan kahta mieltä: toiset liturgit esittelevät, toiset ei. Usein kirkossa käyvä saattaa olla valmis kokemaan erilaisia messuja ja saarnoja sekä vaihtelevaa musiikkia. Taidan kuulua tähän ryhmään. On toki myönnettävä, että kaikenlaiset tavat toimittaa messua eivät miellytä, ja voin joskus valita mieltymyksen mukaan. Aina saarnatkaan eivät ehdi nykyaikaan tai muutoin saavuta minua. Toki ehtoollinen toimii aina. Satunnaiselle kävijälle sen kertainen tapa antaa ainoan kuvan, joka miellyttää tai ei miellytä, puhuttelee tai ei. Satunnaisia kävijöitä on paljon varsinkin konfirmaatioissa ja suurina juhlapyhinä. Silloin siis pitäisi varsinkin ajatella heitä, sisäpiiristä kauempana olevia. Silmiini osui tosin yleisönosastokirjoitus, jossa sanottiin messun olevankin tarkoitettu vain aktiiviseurakuntalaisille, muita tavoitellaan muilla tavoilla. Olen eri mieltä: kaikkia kutsutaan. Messut eivät ole esityksiä tai konsertteja, vaan yhteisöllinen tapahtuma, jossa penkissä istuvatkin ovat toteuttamassa sitä. Joskus sanotaan, että papit ovat erilaisia ja hoitavat messuja persoonansa, oman korvasyyhynsä mukaan. Se ei kuitenkaan ole peruste hoitaa hommaa huonosti. Kyllä seurakuntalainen voi odottaa, että messu valmistellaan hyvin, saarna on kiinnostava, selkeä ja jotain antava, ja musiikki samoin. Messun muodon ja kielen on oltava ymmärrettävää tämän ajan ihmiselle. Jokin syyhy siitä on seurakuntalaiselle jäätävä. Markku Jalava kohtaamisissa. Tahdonko antautua palvelemaan ja palveltavaksi. Luontevista kohtaamisista muodostuu luonteva seurakuntayhteys. Teksti ja kuva Tero Konttinen johtava diakoni Seuraavassa lehdessä pohdin, mitä Rohkea kutsu voisi merkitä. Tervetuloa laulamaan, avoin kaikille! Kevätlaulajaiset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaant. 5–7 keskiviikkona 15.4. klo 13 Yhteislauluilta Nurmijärven seurakuntakeskuksessa keskiviikkona 4.3. klo 18 Iltahartaus, Seppo Ahonen Yhteistyössä Nurmijärven reserviläisjärjestöjen ja Rajamäen Mieslaulajien kanssa - Eläkeläisten Rajamäen ja Kirkonkylän laulupiirit laulattavat ja esittävät vanhoja tuttuja kevätlauluja Tuire Grönthalin ja Arja Virtanen-Haapasalmen johdolla - seurakunnan tervehdys, Eeva Halonen Makoisat kahvit ja arpajaiset lähetystyön hyväksi. Yhteistyössä Nurmijärven Opiston kanssa Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä? Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi? Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi? Haluatko tietoa miten tukea ja auttaa lastasi? VERTTI VERTAISRYHMÄ masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville vanhemmille ja heidän 8–12 -vuotiaille lapsilleen. Ryhmä kokoontuu Omppulinnassa, Rajamäentie 9 B, Nurmijärven kirkonkylässä lokakuusta alkaen. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Ryhmätapaamisia on yhteensä 10. Ryhmän ohjaajina toimivat seurakunnasta: diakoniatyöntekijät Tarja Kolari ja Hanna Alava, lastenohjaajat Katariina Kuronen ja Anne Kontturi kunnasta: perhetyöntekijä Anne Naumanen Ilmoittautuminen ja lisätietoja elokuun loppuun asti: Tarja Kolari, 050 430 8420 tai [email protected] VERTAISRYHMÄTOIMINTA On ennaltaehkäisevä toimintamuoto, joka tarjoaa tukea lapsille ja vanhemmille. Tavoitteena on lisätä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta. Vanhempien ja lasten yhteiset ryhmätapaamiset ovat tärkeä osa Vertti-ryhmää. LASTEN RYHMÄ Tarjoaa tietoa vanhemman sairaudesta. Mahdollisuuden kokemusten jakamiseen muiden lasten kanssa erilaisten tehtävien ja leikkien kautta. Lasten kysymyksille ja keskustelulle on varattu aikaa. VERTTI-RYHMÄSSÄ Kokemusten jakaminen ja vanhemmuuteen sekä lapsiin liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla. Vanhemmille annetaan tietoa sairauden vaikutuksista lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Vanhemmat voivat keskustella vanhemmuudesta vertaistensa kanssa. 6 Tarinoita ja kokemuksia Missionuorten Minilähetysmatkasta Etelä-Koreassa ja Filippiineillä kertoo Josefiina Haapalainen (A. Hyvämäen rahaston stipendiaatti) matkatovereineen Klaukkalan kirkon nuorisotilassa lauantaina 21.2. klo 17 LAPSET POHTIVAT Kiitä usein, vahvista hyvää, koe iloa yhdessä lapsen kanssa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplayterapeutti ja lapsen kehityksen ja varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntija Jukka Mäkelä kehottaa vanhempia viljelemään lapsille kehuja ja kiitoksia usein. ”Rangaistuksia paremmin kasvatuskeinoina toimii lapsen positiivinen vahvistaminen ja huomio kannattaakin kiinnittää siihen, minkä lapsi tekee hyvin. Jos lapsi edes hieman yrittää parantaa käytöstään, häntä pitäisi kiittää. Tällöin kiitoksen puuttuminen ohjaa lapsen käytöstä oikeaan suuntaan. Nykykäsityksen mukaan kasvattajien tulisi ymmärtää, että joka kerta, kun lasta autetaan käyttäytymään oikein, hänen aivoissaan vahvistuu oikean käyttäytymisen malli. ” arkipuuhiin kytkeytyvät kokemukset samantahtisesta myönteisestä tuntemisesta kehittävät lapsen kykyä empatiaan ja toisten huomioimiseen. Kasvattajien ilta Klaukkalassa ”Myös vuorovaikutustaidot ovat opittavissa niin kuin mitkä tahansa taidot ja aikuisen tehtävä onkin tukea lasta niiden kehittymisessä. Aikuisia on autettava ymmärtämään temperamentiltaan erilaisia lapsia sekä vastaamaan näiden viesteihin ja käytökseen, määrätietoisen järjestelmällisesti, myönteisellä ja rakentavalla tavalla.” Yhdessä koettu ilo luo kyvyn ottaa toiset huomioon, koska ilo on syvimmältä luonteeltaan aina jaettua. Kaikki hyvät, tavallisiin Kasvattajien illassa Klaukkalan kirkossa keskiviikkona 18.3. klo 18 saamme kuulla lisää Jukka Mäkelän ajatuksia mm. lasten vuorovaikutustaitojen tukemisesta, hyvän vahvistamisesta arjessa sekä mentalisaatiotaidoista (= kykyä hahmottaa mielen aktiivista toimintaa itsessä ja toisissa ihmisissä). Ilta on avoin kaikille ja sen järjestää seurakunta yhdessä kunnan kanssa. Tilaisuuden aikana on järjestetty lastenhoito, johon voit ilmoittaa lapsesi 23.2.–11.3. välisenä aikana arkisin klo 8–16: Taina Rauhala, 050 356 4881. Lastenhoidossa on mahdollisuus osallistua pyhäkouluhetkeen. lapsiasiahenkilö Venlan ystävä Minun Pihla. Minun ystävä. Mulla oli se ponimekko. Pihlalla paita, pinkki. Pihla on minun näkönen. Me keinutaan. Talvella ollaan toisella keinulla. Jos oon kipee niin Pihla leikkii yksin. Pihla on minun ystävä. Venla 3 v. Herusten päiväkerho Kuva ja teksti Eeva Aro Lapsiasiahenkilön tehtävänä on toimia silminä ja korvina lasten ja nuorten toiveille ja tarpeille, jotta he kokisivat tulevansa nähdyiksi ja kuulluiksi ja varmistamaan, että heidän näkemyksensä otetaan huomioon päätöksenteossa jo valmisteluvaiheessa. Lapsiasiahenkilö on helposti lähestyttävä linkki seurakuntalaisten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä.. Nurmijärven lapsiasiahenkilöt ovat Pia Jaakkola ja Sanna Puhakka Ota yhteyttä: * lapsiasiahenkilö@evl.fi * facebookissa tykkäämällä sivusta ”Nurmijärven seurakunnan lapsiasiahenkilö” * [email protected] sekä puh. 050 467 2454 Katso lisää Näyn ja kuulun hanke: www.naynjakuulun.fi Haku seurakunnan iltapäiväkerhoihin kaudelle 2015–16 IP-toiminta tarjoaa pienille koululaisille valvotun iltapäivän. Se on turvapaikka koulun jälkeisille tunneille ja tarkoitettu niille lapsille, jotka muuten joutuisivat olemaan yksin kotona. IP:t toimivat koulupäivinä klo 12–17. Huoltajilla on mahdollisuus valita klo 12–16 (4 tuntia) tai 12–16.30/17 välisenä aikana tapahtuva toiminta. Hinnat: 100 euroa / kk yli neljä tuntia kestävä toiminta 80 euroa / kk max neljä tuntia kestävä toiminta Kerhoihin haetaan sähköisesti Nurmijärven kunnan Helmi-järjestelmän kautta. Sähköinen ilmoittautuminen on avoinna 30.3.–26.4.2015, os: http://www.nurmijarvi.fi/perhe_ja_hyvinvointi/ opetus_ja_koulutus/koululaisten_aamu-_ja_ iltapaivatoiminta Päätös paikan myöntämisestä toimitetaan huoltajille 24.5.2015 mennessä. Kerho käynnistyy, mikäli hakijoita on vähintään 10 lasta/ryhmä. Seurakunnan IP-kerhot kaudella 2015–16 1. Kirkonkylä, Ison pappilan IP, Pappilantie 3 2. Klaukkalan IP, nuorisotila, Ylitilantie 6 3. Klaukkalan IP, seurakuntakeskus, Ylitilantie 6, 4. Metsäkylän IP, Metsäkylän alakoulu 5. Röykän IP, Toimela, Männikönaukiontie 4 6. Uotilan IP, Uotilan koulu Tiedustelut: Lapsi- ja perhetyön toimisto, Helena Saulamo, 050 383 0393. 7 Vuoden suurin investointi on uurnaholvi Klaukkalaan Edellinen kirkkovaltuusto hyväksyi joulukuussa 2014 ehdotuksen kuluvan vuoden 2015 talousarvioksi. Se pohjautuu kirkkovaltuustossa hyväksytylle Nurmijärven seurakunnan Onnistumissuunnitelmalle. Sen painopistealueet ovat: 1. Luonteva kohtaaminen 2. Rohkea kutsu 3. Pidetty työpaikka ja 4. Innostava yhteisö. Talousarvioon otetaan seurakunnan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat (KJ 15:3). Talousarviossa on myös osoitettava taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sekä investointi- ja rahoitusosat. Seurakunnan tuloveroprosentti ja sen perusteella kertyvä kirkollisvero on seurakunnan talouden perusta. Nurmijärven seurakunta laski veroprosentin vuoden 2014 alusta 1,45 prosenttiin, joten tämä on toinen talousarviovuosi alennetulla veroprosentilla pitkään aikaan. Kehitystä on vaikea ennustaa Viime vuoden verotulokertymä kirkollisveron kuin yhteisöveronkin osalta ylittyi ja kertoo siitä, kuinka vaikeaa tänä päivänä on ennustaa talouden kehitystä. Siksi varovaisuus onkin paikallaan ja silloin se tuottaa ennemminkin positiivisia yllätyksiä. Tämän vuoden verotuloja on arvioitu myös varovasti kun tiedämme, että verotuksessa vaikutukset näkyvät veronsaajilla viiveellä. Ja kun talousennusteet näyttävät maailmantaloudessa edelleen synkiltä. Kirkollisveroja on arvioitu kertyvän vajaa 8 milj. euroa ja yhteisöveroja n. 600.000 euroa. Vuoden 2016 alusta jää yhteisövero-osuus pois ja tilalle tulee valtionapu, jonka kirkkohallitus jakaa seurakunnille kirkolliskokouksen vahvistamien jakoperusteiden mukaan. Vuosikate tulee laskemaan Toimintakulut ovat noin 8,1 milj. euroa ja kasvua edellisen vuoden talousarvioon on noin 1 prosentin verran. Seurakunta toimii henkilöstönsä kautta ja niinpä henkilöstökulujen osuus kaikista toimintamenoista on 63 prosenttia. Henkilöstökulujen määrä on hivenen laskenut viime vuodesta. Talousarvioon ei sisälly uusia virkoja tai työsuhteita, vaikka paineita olisi saada lisäresurssia mm. Perheasiain neuvottelukeskukseen. Vuosikate tulee laskemaan edellisestä vuodesta ja talousarvio tälle vuodelle näyttää n. 100.000 euron alijäämää. Tästä huolimatta olemme pystyneet kasvattamaan diakoniavustuksina jaettavaa määrärahaa. Seurakunnassamme on viime vuosina investoitu kohtalaisen voimakkaasti ja tällekin vuodelle riittää vielä investoitavaa. Suurimpana hankkeena on pian käynnistyvä uurnaholviston rakentaminen Klaukkalan kirkon alakertaan ja kirkon ulkopuolelle tuleva muistelualue. Tarkoitukseen on varattu 630.000 euroa. Valtiovarainministeriön (VM) tuoreessa suhdanne-ennusteessa näkyy pieniä toivon pilkahduksia Suomen teollisuudelle: öljyn hinta on laskenut ja euron hinta suhteessa dollariin ja muihin keskeisiin valuuttoihin laskee. Valtiovarainministeriö ennustaa tämän vuoden ta- louskasvuksi 0,1 prosenttia. Se on kuin ensimmäinen auringon pilkahdus pitkän kaamoksen jälkeen ja antaa toivoa paremmasta Tuomo Hyvärinen talousjohtaja PIKKUPALOJA HISTORIASTA Puontilan pappila Kyläjoen rantatörmällä Kirkonkylän reunalla sijaitseva ”pikkupappila” eli Puontilan pappila perustettiin 1696. Vanhastaan se oli seurakunnan kappalaisen virkatalo. Rakennus on rungoltaan ehkä maan vanhin pappila ja Nurmijärven vanhin edelleen käytössä oleva asuinrakennus. Runko saattaa olla jopa 1700-luvun alusta. Pitkään kappalaisen virkatalona ollut Puontila on käynyt seurakunnalle tarpeettomaksi ja se on päätetty myydä.Nykyiseen asuunsa Puontila korjattiin 1880-luvulla. Pihapiirissä on aikoinaan ollut navetta ja muita talousrakennuksia. Kappalaisethan viljelivät maata ja pitivät karjaa vielä 1900-luvulla, jolloin Puontila oli välillä myös vuokrattuna pois. Vuokraajana oli mm. maanviljelijä, keksijä ja maailmanmatkaaja Jooseppi Koivisto. Jooseppi Koivisto oli mielenkiintoinen henkilö, keksijä ja maankiertäjä. Hän syntyi vuonna 1885 Noormarkussa. Nurmijärvelle hän muutti Porvoosta vuonna 1917, osti Ali-Mattilan tilan ja vuokrasi viereisen Puontilan pappilan. Koiviston nimiin on 17.8.1926 kirjattu Yhdysvaltain patentti numero 1596106 ”Cultivating tool”. Kysymyksessä lienee ”perunasahrat”, perunavakojen tekoaura. Näitä ”koivistolaisia” on ollut Nurmijärvelläkin käytössä. Vuonna 1919 hän toimi Nurmijärven Maamiesseuran puheenjohtajana. Koivisto muutti Nurmijärveltä Hauholle vuonna 1941. Pyhäkoulu alkoi Puontilassa Yksi tunnetuimmista Nurmijärven seurakunnan kappalaisista on Johan Fredrik Bergh, Suomen pyhäkoulun isä (kappalaisena Nurmijärvellä 1826–1842). Hän aloitti 15. huhtikuuta 1832 pyhäkoulun juuri Puontilan pappilassa Kirkonkylässä ja myöhemmin samana päivänä myös Nummenpään kylässä Yli-Paakan talossa. Pieni episodi Puontilan historiassa tämäkin: Kunnan urheilulautakunta pyysi vuonna 1936 seurakuntaa lahjoittamaan Puontilan virkatalosta maa-alueen urheilukenttää varten. Valtuusto kieltäytyi silloin lahjoituksesta, koska kirkkolain mukaan valtuustolla ei ole oikeutta lahjoittaa pois seurakunnan maa-alueita. Myöhemmin tontti urheilukenttää varten järjestyi ja kenttä on palvellut vuosikymmeniä kylän ja pitäjän asukkaita. Osaksi Puontilan mailla kulkee suosittu kuntorata. Kappalaisena myös rovasti ja kotiseutuneuvos Åke Launiala (kappalainen 1944–1964, kirkkoherra 1964–1974) perheineen asui Puontilan pappilassa, jossa oli siihen aikaan vielä navetta ja navetassa eläimiäkin. Launiala kuului niiden Nurmijärven pappien joukkoon, joka osasi lypsää ja teki sitä myös. Kirkkoherrana hän asui Isossa pappilassa ja eläkkeellä omakotitalossa Lumpperissa. Rakennetaan uusi Klaukkalaan? Kirkkoneuvostossa pohdittiin 1950- ja 1960 -lukujen vaihteessa, kannattaako Puontilaa enää korjata. Yksi ehdotus oli, että myydään rakennus ja rakennetaan uusi. Kirkkoherra Kosti Kankainen (kappalainen 1921, kirkkoherrana 1928– 1964) ehdotti kappalaisen pappilan sijoittamista Klaukkalaan. Ennakkoluuloton ja tulevaisuutta ennakoiva ehdotus, joka toteutui vasta paljon myöhemmin Tuomo Koivurannan tullessa kappalaiseksi Åke Launialan kirkkoherrakaudella. Kankaisen mielestä niin vanhaan rakennukseen ei kannattanut enää uhrata suuria summia. Tässä kohden vanhaa rakennusta ei arvostettu sen vanhuuden kannalta, vaan tarpeen ja toimivuuden näkökulmasta. Sen sijaan muutama vuosi myöhemmin Kosti Kankainen oli ajamassa kirkkoherran pappilan vanhan kivinavetan säilyttämistä ja korjaamista museoksi, mutta se purettiin. Puontila sen sijaan päätettiin silloin säilyttää. Sittemmin seurakunnassa on siirrytty pappienkin kohdalla kokonaispalkkaukseen. Virka-asuntoja ei enää vanhaan tapaan ole. Nyt kaavassa suojeltu Puontila on päätetty myydä. Markku Jalava 8 YV 2015 tukee Suurella Sydämellä -ve ja Haitissa lasten koulutu YV alkuun Espoon jäähallissa Asennetta, yhteispeliä ja hyviä syöttöjä Birgit Tolvanen Yhteisvastuukeräys aloitettiin Espoon hiippakunnassa tänä vuonna luistelemalla ja pelaamalla jääkiekkoa, tai paremminkin katsomalla ottelua Barona Areenalla. Espoon Bluesin ja Tampereen Ilveksen liigaottelun aloituskiekon pudotti jäähän piispa Tapio Luoma. Piispa sai samalla tilaisuuden pitää yli 5000 hengen yleisölle lyhyen puheen isosta asiasta yhteisvastuun puolesta. Hän korosti asenteen, yhteispelin ja hyvien syöttöjen merkitystä. Tarvitsemme toisiamme. Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallisena esimiehenä tänä vuonna toimiva piispa Tapio Luoma kertoi vähän jännittäneensä aloituskiekon tiputtamista, mutta pitäneensä sitä myös suurena kunniana. Espoon hiippakunta myös isännöi ottelua, joka oli samalla valtakunnallisen Yhteisvastuukeräyksen räväkkä ennakkostartti. Ottelua oli seuraamassa myös sekä vieraita Haitista että seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia yhteisvastuukerääjiä. Lippaisiin kertyi tapahtuman aikana 1082 euroa. Tunnelma korkealla Tunnelma erätauoilla oli korkealla myös lämpiön puolella, jossa ”Lätkämatsissa” on oma tunnelmansa. Kun ihmettelemme, missä ihmiset ovat, kun eivät käy kirkossa, niin he ovat mm. hallissa katsomassa ja kokemassa ottelua. Blues voitti hallitsemansa ottelun 5–2, vaikka oli Ilvekselläkin hetkensä. Oma havaintoni oli, että peli oli paikan päällä katsoen paljon nopeampaa kuin televisiossa. Ja tapahtuma on kaupallisuuden läpitunkema. Presidentti avasi Piispa Tapio Luoma (vihreässä takissa) pudotti avauskiekon Baronaareenalla Blues-Ilves -ottelussa ja avasi symbolisesti samalla myös Yhteisvastuu 2015 -keräyksen. oli paljon yv-kerääjiä lippaineen ja muuta seurakuntaväkeä. Seurakuntaväestä moni oli ensimmäistä kertaa elämässään tämän tasoisessa jääkiekkoottelussa. Voisi sanoa, että jo oli korkea aika! Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi 66. Yhteisvastuukeräyksen sunnuntaina 1. helmikuuta. ”Ihmisyytemme mitataan siinä, haluammeko auttaa odottamatta vastapalvelusta tai hyötyä itsellemme. Lähimmäisenrakkaus, kanssaihmisten tukeminen, on keskeinen osa yhteistä vastuutamme”, sanoi presidentti. On perinne, että presidentti avaa keräyksen ja suojelee sitä. Vuoden 2015 Yhteisvastuukeräys tukee kotimaassa tehtävää vapaaehtoistyötä laajentamalla Suurella Sydämellä -toimintaa valtakunnalliseksi. Keräyksen ulkomaisena kohteena on Haiti, jossa autetaan lapsia kouluun. Keräyksen tuotolla esimerkiksi rakennetaan maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä kestäviä kouluja. Piispa Luoman mukaan yhteisvastuussa keskeisintä on toisista välittäminen. - Haitin tuhoisasta maanjäristyksestä on viisi vuotta, mutta maassa tarvitaan vieläkin apua. Ihmiset elävät siellä yhä ankeissa oloissa. Vastuullinen auttaminen on myös pitkäjänteistä työtä ja kärsivällistä sitoutumista, piispa Tapio Luoma toteaa. Asenne ratkaisee Yhteisvastuukeräyksen televisioitu avajaisjumalanpalvelus pidettiin Lohjan Pyhän Laurin kirkossa. Messussa saarnannut piispa Luoma sanoi asenteen ratkaisevan suhteessa lähimmäisiimme. ”Ihmisen kunnioittaminen ja lähimmäisen palveleminen on kristityn velvollisuus. Lähimmäisen rakastamiselle ei Herramme anna vaihtoehtoja”, totesi piispa. ”Kun Jeesus puhuu velvollisuudesta, hän painottaa, että lähimmäistä palvellessamme meillä ei pidä olla ehtoja eikä taka-ajatuksia.” ”Ehtoja asetamme vaikkapa silloin, kun olemme valmiit kyllä auttamaan, mutta vain esimerkiksi lähipiirissämme eläviä tai omaan kansaamme kuuluvia avuntarvitsijoita.” Markku Jalava ”Suomi on taivas” Kun haitilaisen Ansamin koulun rehtorilta Jean Ginette Louisilta kysyttiin vaikutelmaa Suomesta, hän vastasi, että ”Suomi tuntuu taivaalta”. Haitilaiset vieraat rehtori Jean Ginette Louis ja Kirkon Ulkomaanavun paikallinen työntekijä Mackendy Jeunay olivat Espoon hiippakunnan vieraina viikon ajan tammi-helmikuun vaihteessa. He osallistuivat tilaisuuksiin ja tapahtumiin eri puolilla hiippakuntaa. Jeanin vastaus sekä yllätti että ei yllättänyt. Kun lukee suomalaisia lehtiä ja sosiaalisen median keskusteluja, tuntuu, että meillä ei ole koskaan asiat olleet niin huonosti kuin nyt. Haitilaisvieraiden kertomus antaa suhteellisuutta oman tilamme arviointiin. Koulun käyminen on avain tulevaisuuteen ja kehityksen perusta, mutta kouluun pääseminen ei haitilaisnuorelle ole itsestään selvää. Monen perheen ydinkysymys siellä ” Jumalan selän takana vai Sinun silmiesi edessä? ” on, miten saada joka päivä ruokaa syötäväksi. Monen perheen on tultava toimeen eurolla per päivä. Vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen tilanne on parantunut, mutta paljon on vielä tehtävää. Mackendy Jeunay ja Jean Ginette Louis kiersivät kertomassa Haitin tilanteesta ja kiittämässä asioista, joita suomalaisten lahjoituksin maassa on jo saatu aikaan. Jean ja Mackendy näkivät ensimmäistä kertaa jääkiekko-ottelun Yv-tapahtumassa Barona Areenalla – ja olivat yllättyneitä, mutta iloisia, että samalla niin moni sai tietää Haitin tilanteesta. ”Tiesin etukäteen, että Suomessa on kylmä, mutta en arvannut, että se on tällaista”, totesi Mackendy. ”Haitissa koulun käyminen ei ole helppoa. Vaikka olisikin saanut koulupaikan, liikenneyhteydet ovat joskus mahdottomia ja koulutarvikkeita ei pystytä tarjoamaan kaikille”, kertoi Jean Louis. Kuva: Minna Elo 9 Tule mukaan roolihenkilöksi erkoston laajentamista usta Tässä hetkessä kuljen -pääsiäisnäytelmä esitetään tänä vuonna Klaukkalan kirkolla. Se kuvaa ihmisen elämää hiljaisesta viikosta pääsiäiseen sanoin, sävelin ja näytellen. KOLUMNI Kultaisen säännön päivitys ”Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille” (Luuk. 6:31). Ihminen on valintojensa summa. Vihainen ihminen ei kykene rakastamaan. Vanha ohje sanoo: Sopikaa riitanne ennen auringonlaskua. Viha on musta möykky. Jeesuskin hermostui temppelissä rahanvaihtajille. Seuraa kuitenkin toteamus: vihastukaa, älkää syntiä tehkö. Viha on vaarallinen tunne. Sen vallassa oleminen antaa sijan tai paikan (topos) sekä luvan itse paholaiselle tulla ihmiseen. Taistelu hyvän puolesta ei ole taistelua ihmisiä tai ihmisryhmiä vastaan, vaan taistelua pimeyden maailman pahoja henkiä vastaan. Ihminen reagoi päästäessään tunteet valloilleen. Kun viha jää päälle, olemme luopuneet omasta vastuusta ja annamme luvan näiden tunteiden ylivallalle. Vihaisen ihmisen on vielä vaikeampi rakastaa kuin välinpitämättömän. Vihan kontrollointi alkaa tuottaa vapautta. Jumala vapauttaa tahtomme rakastamaan. Proaktiivinen asenne tarkoittaa ennakointia ja tulevaan varautumista. ”Kykenen hallitsemaan tunteitani. Onnistun muuttamaan näkökulman. Pystyn rakastamaan itseäni.” Muuttuminen on kuitenkin varsin hidasta puuhaa. Tilanne ikään kuin hiipuu hallintaan. Tee toiselle, kuten hän toivoo itselleen tehtävän. Rakkaus on Jumalasta lähtöisin oleva valinta tehdä pyyteettömiä tekoja. Perinteinen kultainen sääntö voi johtaa harhaan. Se, mitä toivon itselleni, ei välttämättä toimi lähimmäisen kohdalla. Jeesuskin kyseli lähimmäisen tahdon perään. Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin? Seurakunta ja uskovien yhteys ovat parhaimmillaan kuin hyvä sairaala, jossa ihmiset saavat täsmähoitoa kipuun ja sielun vaivoihin. Sellainen sairaala, jossa hoidetaan myös vihaisia ihmisiä ja vihan kohteeksi joutuneita. Sairaala, jossa kysellään vointia ihan tosissaan. Ollaan valmiita siihen, mitä kysymyksen takaa, ihmisen silmien edestä löytyy. Tero Konttinen Lahjoitukset: Näytelmä yhdistää tapahtumat Jerusalemista kahdentuhannen vuoden takaa ja tämän ajan ihmiset kipuineen ja vaikeine päätöksineen. Hiljaisen viikon sisin on sijoitettu nykyaikaan. Esitykset ovat su 29.3. / ti 31.3. / ke 1.4. ja to 2.4. Näytelmässä on toistakymmentä roolia, osa puherooleja, osa sanattomia. Vielä löytyy vapaita paikkoja, ota yhteyttä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Lea Hirvasniemi-Haverinen, 040 595 3956 myös tekstiviesti riittää tai [email protected] I LTA M E S S U T Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 sunnuntaisin klo 18 1.3. Saapas-messu, Nurmijärven Saapas 15 v. LAHJOITA VERKKOPANKISSA Rahankeräyslain mukaan tilisiirtolahjoitukset tulee osoittaa valtakunnalliselle Yhteisvastuukeräyksen tilille: Nordea FI 16 2089 1800 0067 75 Pohjola Pankki FI 14 5000 0120 2362 28 Danske Bank FI 81 8000 1600 0516 51 Handelsbanken FI 81 3131 1000 4651 24 Aktia FI 82 4055 0010 4148 41 Ålandsbanken FI 53 6601 0002 2825 80 Saajaksi merkitään Yhteisvastuukeräys + viitenumero 308 401 26.4. Iltamessu 31.5. Torimessu Klaukkalan torilla Lisätietoa: www.yhteisvastuu.fi Lisätietoja: Leena Sipola, Nurmijärven keräyspäällikkö Sirpa Rantala 040 840 8364 [email protected] [email protected] 050 310 1042 Keräyssihteeri diakonissa Minna Väänänen 050 356 4936 [email protected] (tällä viitenumerolla lahjoitus kirjautuu Nurmijärven seurakunnan tulokseen) Yhteisvastuun hyväksi monin tavoin Yhteisvastuutapahtuma NAISTEN HEMMOTTELUILTA Rajamäen uudessa seurakuntasalissa, Patruunantie 1 torstaina 26.2. klo 9–13 - kirkkohetki klo 9.30 - ruokailu, aik. 5 €, yli 4 v. 3 €, alle 4 v. ilmainen - arpoja myynnissä - lauluhetket klo 10.45 ja 11.45 - mahdollisuus kirppispöydän vuokraamiseen, 7 €/pöytä Tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Jumppahetki Yhteislaulua Iltapalatarjoilu Arpajaiset Rantasauna Runo- ja musiikkimatinea Sääksin leirikeskuksessa Sääksjärventie 144, Hyvinkää Osallistumismaksu 20€ YV:n hyväksi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen to 26.2. mennessä (ei viikolla 8) Minna Väänänen, 050 356 4936 joko soittamalla tai tekstiviestillä. Perttu Saksa torstaina 5.3. klo 18–21 Rajamäen uudessa seurakuntasalissa, Patruunantie 1 keskiviikkona 18.3. klo 16 - Silja Laaksonen, lausunta - Liisa Uutti, laulu - Julia Hyyrynen, piano - lippuja á 10 € ostettavissa Minna Väänäseltä, puh. 050 356 4936 tai tuntia ennen ovelta, sis. ohjelman ja kahvitarjoilun, tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa! Lopun ajat – mitä asiasta opetan ja ajattelen? Johdantoa, Historian Jeesus, Apostoli Paavali, Evankelistat Markus, Matteus, Luukas + Apostolien teot, Johannes, Uuden testamentin muut kirjeet, Ilmestyskirja, erehdyksiä ennustelussa ja johtopäätöksiä Kaikille avoimet luennot pidetään Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5–7 torstai iltaisin klo 18–20: 26.2. / 12.3. / 26.3. / 9.4. / 23.4. ja 7.5. Michelangelon viimeinen tuomio v. 1541 Luennoitsijana Hannu K. Saloranta Rovasti, Nurmijärven kirkonkylän piirikappalainen 10 NUORTEN KEVÄT ´15 NURMIJÄRVI Nuorisotalossa, Pappilantie 1 - Isoskoulutus ti klo 18–20: 24.2./ 10.3./ 24.3./ 21.4./ 5.5. - Vanhojen isosten illat ti klo 18–20: 31.3./ 28.4./ 5.5. - Kuppila to klo 15–18 (ei 19.2./ 2.4./ 14.5.) kevään viimeinen 28.5. - Nuortenillat to klo 18–20. (ei 2.4./ 14.5.) - Iko-nuortenillat (mukana isoskoulutus): 5.3./ 19.3./ 16.4./ 30.4. Nurmijärven kirkossa, Kirstaantie 5–7 - Messu su klo 10 Mukaan bänditoimintaan www.korppu.net Iiris Savolainen, [email protected]/ 050 320 7397 KLAUKKALA Seurakuntakeskuksen nuorisotilassa, Ylitilantie 6 - Kuppila ti klo 15–17 (ei 31.3.) - Nuortenilta ti klo 17–18.30. (ei 31.3.) - Nuorten lauluryhmä la klo 14–15: 14.3. ja 18.4. Isostoiminta - Wanhojen isosten ilta ke klo 18–20: 11.3./ 8.4. ja 22.4. - Hiljaisen viikon kirkkohetki Rajamäen kirkossa ke 1.4. klo 18 (bussilla!) - Isorontti uusille isosille Mäntsälässä la 11.4. klo 11–19 (bussilla!) Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 - Messu su klo 12 RAJAMÄKI Rajamäen nuorisotilassa, Patruunantie 1 - Chilli iltapäivä ke klo 15–17 - Nuortenilta ke klo 17–19: (ei 25.2.) viimeinen 20.5. - Kuppila to klo 17–20 - Pelikerho pe klo 18–21 (fb.com/pelikerho) Isostoiminta - Wanhojen isosten illat ti klo 17–20: 10.3./ 14.4. ja 12.5. - Hiljaisen viikon kirkkohetki Rajamäen kirkossa ke 1.4. klo 18 - Isorontti uusille isosille Mäntsälässä la 11.4. klo 11-19 (bussilla!) Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7 - Messu su klo 10 - Hiljaisen viikon kirkkohetki ke 1.4. klo 18 Nuorten toiminta tauolla talvilomaviikon! TAPAHTUMAT, LEIRIT JA RETKET Srk-safarit: 8.3. ja 22.3. Saappaan juhlamessu Klaukkalan kirkolla su 1.3. klo 18 IKO I -leiri 6.–8.3. IKO II -leiri 20.–22.3. Hiljaisen viikon kirkkohetki Rajamäen kirkossa ke 1.4. klo 18 Isorontti Mäntsälässä la 11.4. klo 10–19 Nuorten afrikkalainen gospelmessu Klaukkalan kirkossa su 26.4. klo 18 Nuorten kevätbileet Sääksissä su 24.5. klo 16–19 Nuorisotyönohjaajat: Arto Kantola, 050 310 1045 Iiris Savolainen, 050 320 7397 Kirsi Rättyä 050 576 7855 Timo Liimatta, 040 566 1475 Erityisnuorisotyö ja Saapas: Mallu Timonen, 040 727 6754 Rippikoulutyö: Johannes Haapalainen, 050 541 7061 Timo Liimatta www.korppu.net Rukalla ollaan, ho-hoi Tervehdys täältä Rukalta. Olemme paraikaa lasketteluleirillä, me, hyvin kirjava joukko 7–15-vuotiaita nurmijärveläisiä nuoria, 22 tyttöä, 22 poikaa ja 8 aikuista. Viikonmittainen reissumme alkoi viime lauantaina. Käytössämme on koko ajan oma bussi, jolla kuljemme myös päivittäin rinteeseen ja muutamille retkille. Kaikkia yhdistää innostus lasketteluun, vaikka taitotasomme on hyvin vaihteleva: parhaat tekevät hurjiakin temppuja ja pienimmät saavat ohjaajien opastusta oppiakseen yhä paremmiksi. Menossa riemukas hiihtoloma Majoituksemme on jo tutuksi tulleessa motelli Willis Westissä, jonka palvelut ovat erinomaiset. Päivä touhutaan eväitten varassa, mutta palattuamme rinteestä saamme nauttia Markin ja Sarin valmistamasta herkullisesta päivällisestä, jonka jälkeen on tarjolla rentouttava sauna. Laskettelun lisäksi joka päivälle on etukäteen suunniteltu monipuolinen leiriohjelma, johon kuuluu ryhmäyttämistä, askartelua, leikkiä ja laulua. Sattumoisin tällä viikolla tiistai-iltana on paikallisessa ravintolassa tarjolla Robinin konsertti kohderyhmämme ikäisille, joten sinne siis. Konsertista tietoisina olimme jo etukäteen harjoitelleet muutamia hänen biisejään, joten ryntäsimme eturiviin kokemaan ja osallistumaan illan mukaansa tempaavaan menoon. Keskiviikkona vuorossa on Kuusamon tropiikki ja Angry Birds -puisto. Leiriläisillä on mahdollisuus valita joko kylpylä tai liikunnallinen sisäpuisto, josta löytyy trampoliineja, kiipeilytelineitä ja miniautoja. Riemulla ja vauhdilla ei ole rajoja, juotavaa kuluu ja väsynyt porukka palaa majapaikkaan. Hiljaisuus laskeutuu vaivatta. Palatessa me ollaan Me Monipuolinen ja tapahtumarikas leiriviikko yhdistettynä Rukan lumisilla rinteillä kukin toimii taitojensa mukaan. edestakaiseen bussimatkaan takaa sen, että takaisin on tulossa hyvin toisensa tunteva yhtenäinen varhaisnuorten joukko. On opittu paljon asioita itsestämme, opittu kohtaamaan ja kunnioittamaan ja jopa rakastamaan toisiamme Jeesuksen esimerkin mukaisesti. Huolehditaan toisistamme. Leirin vetäjinä Karri Pispala ja Maritta Kopsala Tekijöidensä näköinen Saapas ”Eiks teillä oo perjantai-iltaisin muuta tekemistä?” Näin kysyy moni nuori kohdatessaan Saapas-vapaaehtoisia. Mikä saa aikuisen viettämään aikaa kadulla nuorten parissa? Kolme Saapas-vapaaehtoista pohdiskeli omaa Saapas-polkuaan ja siitä saamiaan kokemuksia Saappaan koulutusleirillä Sääksissä helmikuussa. Annika Talikka on ollut Saappassa pian kaksi vuotta. ”Olin miettinyt Saappaaseen tuloa 18-vuotiaasta saakka, mutta aina tuntui siltä, ettei aika mukaan tulolle ole sopiva. Kimmokkeen ilmoittautua Saapas-koulutukseen sain, kun osallistuin vanhempainiltaan, jossa Saappaan ohjaaja Marjut Timonen kertoi nuorten tilanteesta Nurmijärvellä. Minulle tuli tunne, että nyt minua, aikuista, tarvitaan kadulla nuorten parissa. Tosin pohdin, onko minulla koululaisten äitinä mahdollista sitoutua toimintaan ja toisaalta ajattelin, ettei sopivaa hetkeä tule ehkä koskaan, jos sitä jää odottamaan. Sitä paitsi tiesin, että toimintaan voi osallistua juuri niin aktiivisesti kuin se omaan elämäntilanteeseen sopii.” ”Saapas tarjoaa mielekästä ja mukavaa tekemistä nuorten parissa, erilaisia kokemuksia sekä yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä. Itse annan Saappaalle omaa aikaani ja läsnäoloani. Saapas on sopivan joustava: mukaan tulemisen kynnys on matala, se sopii monessa elämäntilanteessa olevalle ja se sitoo vain sen verran kuin itse haluaa.” ”Reippaasti mukaan vain!” innostaa Annika. Minna Laitinen on ollut Saappaassa vuodesta 2009, eli seitsemäs vuosi on menossa. ”Olin miettinyt Saappaaseen tuloa jo muutaman vuoden, sillä halusin auttaa nuoria. Omat lapset olivat silloin kuitenkin niin pieniä, että se jäi. Kun sitten Kantti kestää -vanhempainillassa Marjut Timonen kertoi Saappaasta, koin ajan olevan kypsä mukaantulolleni.” ”Saapas on yhteyttä nuorten kanssa ja heidän auttamistaan. Kun saa olla nuor- Silja (vas.), Minna ja Annika pohtivat, mikä saa liittymään Saapas-toimintaan ja mitä se antaa. ten tukena ja turvana, tuntee itsensä tärkeäksi. Saapas on mukavaa tekemistä aikuisporukalla. Ajan lisäksi annan Saappaalle oman elämänkokemukseni sekä haluni toimia nuorten rinnalla. Silja Jussila liittyi Saappaaseen heti, kun hän täytti kahdeksantoista vuotta. ”Siitä on nyt kahdeksan vuotta. Mukaan toimintaan sai tulemaan oma positiivinen kokemukseni Saappaasta: kun olin itse nuori, näin Saappaita kadulla tekemässä tärkeää työtä nuorten parissa. Nuoren silmiin näytti, että aikuisilla Saappailla oli keskenään kivaa ja hyvä yhteishen- ki. Työn tärkeyden lisäksi juuri tuo hyvä fiilis sai tulemaan mukaan.” ”Saapas on vapaaehtoisten muodostama porukka, johon saa kuulua. Saapas antaa mahdollisuuden toimia nuorten parissa. Tulevaisuudessa toivon saavani tehdä nuorisotyötä ammatikseni, ja siihen Saapas antaa hyvää kokemusta. Itse annan Saappaalle oman persoonani, osaamiseni ja aikaani. Koulutuksen myötä omista elämän haasteista ja kohdatuista vaikeuksista pystyy ammentamaan paljon Saapas-toimintaan.” Haastattelijana Terhi Kokko Saapas on kirkon erityisnuorisotyön muoto, jota toteuttavat vapaaehtoiset koulutetut aikuiset siellä, missä nuoret viettävät aikaansa. Toiminnasta vastaa seurakunnan työntekijä. Nurmijärvellä toimintaa on järjestetty vuodesta 2000. Viime vuonna Saapas-vapaaehtoiset kävivät 540 öistä keskustelua nuorten kanssa. fb.com/nurtsinnuoret Sähköposti: [email protected] Saapas on tärkeää toimintaa, johon saa koulutuksen. Tilaa uusille ja erilaisille Saappaille on aina! Nettisaapas päivystää suomi24-chatissa ja nuorten keskustelupalstoilla valtakunnallisesti. Nurmijärven Saapas osallistuu myös tähän toimintaan. 11 Kirkkoherra ja fyysikko kohtaavat blogissa Kirkkoherra Ari Tuhkanen ja fyysikko Pertti Eskelinen sattuivat vuosi sitten keväällä samaan lounaspöytään seurakuntaretkellä Viroon. ”Keskustelu kääntyi uskonnollisiin näkemyksellisiin asioihin ja kumpikin oli kiinnostunut ajatusten vertailusta”, kertoo Pertti. ”Ajauduin” vapaaehtoistyön ja musiikin kautta mukaan ehkä hieman tahtomattanikin Nurmijärven seurakunnan toimintaan. Löysin sieltä yhteisöllisyyden ja lähellä asuvia mukavia ihmisiä, joita en ennen tuntenut.” ”Fyysikon koulutuksella ja rationaalisen ajatuksen aikakaudella olen joutunut sovittamaan näkemystäni kirkosta ja kirkon viestistä aika lailla. Ja toisaalta sovittamaan kuulemaani viestiä omaan ajattelumaailmaani, joka kohtelee kaikkia näkemyksiä ja uskontoja tasavertaisina. ” ”Olen iloinen, että syntyi tilaisuus aloittaa dialogi Arin kanssa ja pohtia näkemyksiemme eroja ja yhtäläisyyksiä. Koulutuksestani huolimatta en voi väittää lähestyväni asiaa tieteen kannalta. Ja myös varhaisaikuisuu- den ateismini on ainakin tällä erää mennyttä. Mutta yritän lähestyä näitä iäisyyskysymyksiä mahdollisimman rationaalisesti. Toivottavasti se antaa blogille riittävästi särmää, jotta joku lukijoistamme saisi tästä hyötyä matkan varrelle”, toivoo Pertti. Blogi osoitteessa http://rationaalisuusjausko.com on käynnistynyt vauhtiin ja siellä on ensimmäiset artikkelit. Tavoite on, että kumpikin lisää sinne viikoittain yhden artikkelin. 1.6.–14.6. 15.6.–28.6. 29.6.–12.7. 13.7.–26.7. 27.7.–9.8. Kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan palkkana 335 euroa. Päivittäinen työaika on ma–pe 7.00–14.00. Hakuaika on 16.2.–8.3.2015. Hakemuksen voi täyttää sähköisesti osoitteessa: www.nurmijarvenseurakunta.fi/ avoimet työpaikat. Lisätietoja: hautatoimen työnjohtaja Sara Venho, 050 560 9711 Tiekirkko-oppaaksi ja Museokahvilan hoitajaksi Nurmijärven kirkko on Tiekirkkona avoinna 7.6.–9.8. joka päivä klo 11–18 (ei juhannusaattona). Museokahvila toimii kirkonmäellä vanhassa viljamakasiinissa samaan aikaan. Haemme yli 17-vuotiaita, kielitaitoisia (väh. engl. ja saksa), palvelualttiita, itsenäiseen työskentelyyn sopeutuvia, selkeästi puhuvia ja normaaleja siivous- ja taloustöitä taitavia henkilöitä. Hygieniapassi katsotaan eduksi. Työaika on klo 10.30–18.15 jaksoittain arkisin ja viikonloppuisin Haku: Vapaamuotoinen hakemus ke 1.4. klo 16 mennessä: Nurmijärven seurakunta, Kirstaantie 5-7, 01900 Nurmijärvi, kuoreen merk. ’Tiekirkko, Nurmijärvi’ tai [email protected] Lisätietoja Birgit Tolvanen, 040 701 3592 Pyhäkoulu lasten oma kirkko on sunnuntaisin messun aikana: Nurmijärven seurakuntakeskuksen päiväkerhotilassa, Rajamäen kirkon alakerrassa ja Klaukkalan kirkon AV-tilassa. - pyhäkouluun voi tulla yksin tai kaverin kanssa - yhdessä hiljennytään, lauletaan, leikitään ja piirretään Maksuton, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoja pyhäkouluista ja niiden kokoontumisajoista Anne-Maria Ahlstedt, 050 467 2488 tai www.nurmijarvenseurakunta.fi/Lasten ja perheiden kanssa Lasten sururyhmä vanhempansa menettäneille 6–12 -vuotiaille lapsille. Ryhmä on yksi mahdollisuus jakaa surua vertaisryhmässä, jossa samassa elämäntilanteessa olevat lapset käyvät läpi ajatuksiaan ja tunteitaan toiminnan ja keskustelun kautta. Ryhmä kokoontuu 7 kertaa. Lisätietoja: Tarja Kolari 050 430 8420 tai [email protected] KONSERTTEJA NURMIJÄRVEN KIRKOSSA Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi sunnuntaina 1.3. klo 18 Vinternatten – musiikkia talvi-iltaan - Kampin laulu, johtaa Kari Turunen Ohjelma 10 € - su 19.4. klo 18 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa - su 17.5. klo 18 Kotiseurat Anna-Liisa ja Eero Lehtipuulla, Kumpukuja 4, Rajamäki Sanaa ja lähetystä Hyvän Sanan -iltapäivä Su 1.3. Ulpu Leino: ’Omantunnon mukaan’ ”Tutustu työelämään ja tienaa” hautausmaalla I II III IV V - su 15.3. klo 18 Klaukkalan kirkon takkahuoneessa Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 sunnuntaisin klo 15 Kesätöihin seurakuntaan Nurmijärven seurakunta palkkaa nuoria kesäaikana hautausmaalle ja seurakunnan puistoalueille. Tehtäviin kuuluu mm. kukkien istutusta, kastelua, nurmikon leikkaamista ja viherrakentamistöitä. Valittavan tulee olla vähintään 16 vuotta täyttänyt peruskoululainen, kymppiluokkalainen, ammattistarttilainen tai lukiolainen. Työsuhde perustuu kirkon alan virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelmaan. Kaksi viikkoa kestävän harjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 9.8. väliseen aikaan. Hakija voi esittää kuudesta vaihtoehdosta toiveen jakson sijoittumisesta: Siioninvirsiseuroja KLAUKKALAN KIRKOSSA Ylitilantie 6, Klaukkala maanantaina 2.3. klo 19 Bernhard Henrik Crusellin, Franz Schubertin ja Carl Maria von Webernin teoksia sopraanolle, klarinetille ja pianolle - konsertin esittely seurakuntasalissa klo 18.15 - väliaika, kesto n. klo 21.00 asti Järj. Nurmijärven kunnan kulttuuripalvelut maanantaina 30.3. klo 19 Pääsiäisen ajan musiikkia -konsertti mm. D. Buxtehude: Jesu meine Freude - Klaukkalan kirkon kuoro - Vuosaaren kirkon kuoro - Lauluyhtye Vois joht. Mikko Peltokorpi Su 29.3. Jarkko Haapanen: ’Rakastava ja pyhä Jumala’ Yhteistyössä Uudenmaan Kansanlähetyksen kanssa Tervetuloa kevään Alfa-kurssille! Kristinusko: tylsää, satua ja merkityksetöntä? Kuka Jeesus on? Miten Jumala johdattaa meitä? Mikä on seurakunnan merkitys? Entä Raamatun? Alfa-kurssi on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa tietää, mistä kristinuskossa on kysymys. Kokoonnumme kerran viikossa, yhteensä 10 kertaa torstaisin klo 18–20, Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5–7. Lastenhoito järjestetään tarvittaessa. Keskustelua, hauskaa yhdessäoloa ja iltapalaa tarjolla. Alfa-kurssi ei velvoita liittymään mihinkään, eikä osallistumaan minkään yhteisön toimintaan. Kokoontumisajat ja -paikka tarkentuu tammikuun aikana, seuraa ilmoittelua seurakunnan sivuilla. Kurssi on maksuton. Lisätietoja: [email protected] 12 PISAROITA Terveisiä läheishoitajien maasta ma - pe 7 – 18, la 8 - 15 Salaattilounas 6,50 € ja keittolounas 5 € sis.leivän, juoman, kahvin/teen. Keitto + salaatti yht. 8 €. Ma-pe klo 11-14. Meiltä voit tilata pitopalvelut, täyte- ja voileipäkakut, pikkuleivät, erikoisruokavaliot ym. Café Muru Oy Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 www.cafemuru.fi Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15 Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085 www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi Korkeatasoista kukkapalvelua Tasokkaat sidontatyöt iloon ja suruun Kukkavälitys CALLANKUKKAja HAUTAUSPALVELU OY Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin Puh. 2504459 [email protected] www.callankukka.fi Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3 Ma - Pe 9.00 - 17.00 La - Su 9.00 - 15.00 Alan Laatuliike Yhä useampi työikäinen hoitaa sairasta tai hoivaa tarvitsevaa läheistään. Millaista on näiden ihmisten elämä sote-ratkaisujen ja väestön ikääntymisen kanssa kipuilevassa Suomessa? Miten oman vanhemman, puolison tai muun läheisen hoivaaminen muuttaa elämää ja mistä voimat hoitamiseen tulevat, kun työ ja perhe vaativat monesti myös osansa? Keräsimme työikäisten läheisiään hoivaavien kokemuksia yhdessä mieheni Heikki Hiilamon kanssa maaliskuussa ilmestymään kirjaan Hoivataistelu – tekoja läheisten puolesta. Nurmijärveläinen parisuhde- ja lapsityön konkari Virve Karvonen on yksi kirjaan vastanneista. Omaishoitajista on puhuttu paljon ikääntyneiden puolisohoitajien näkökulmasta. Me haluaisimme antaa äänen nimenomaan keski-ikäisille, joilla on kiireinen aika työelämässä ja oma vanheneminen alkaa jo muistutella itsestään. Elämä tuo kuitenkin mukanaan yllättäviä tilanteita, joissa työelämässä olevat aikuiset joutuvat ottamaan vastuuta toisten aikuisten, omien läheistensä esimerkiksi puolisonsa, sisarustensa tai aikuisten lastensa hoivasta. Toisilla on vielä kotona lapsia, joista on samaan aikaan pidettävä huolta. Edessä tai jo käsissä on ainakin kahden tai jopa kolmen rintaman hoivataistelu. Kaikki ihmiset tarvitsevat elämänsä jossain vaiheessa hoivaa. Hoivan tarve haastaa individualistisen ajattelun, jossa ihminen ajaa vain omia tavoitteitaan. Ihmiset eivät kykene aina olemaan itsenäi- siä ja riippumattomia rationaalisia toimijoita. Kohtaamme kaikki tilanteita, joista emme selviydy ilman muiden apua. Kosketetuksi, kannatelluksi, hoivatuksi ja nähdyksi tuleminen muodostavat ihmisen itsearvostuksen perustan. Keskimmäisen sukupolven edustajista lähes puolet auttaa jotakuta, vanhempiaan reilu kolmannes. Tutkijat kutsuvat heitä sandwich-sukupolveksi. Samanaikaista omien lasten ja vanhempien hoivaamista voi verrata kerrosvoileipään: keski-ikäiset ovat kahden sukupolven hoivatarpeiden puristuksessa. Elämämme palkkatyöyhteiskunnassa, jossa jokaisen aikuisen – myös naisten – odotetaan huolehtivan itse toimeentulostaan. Pienten lasten hoitoa varten on olemassa vanhempainpäivärahoja, kotihoidon tukia ja oikeus päivähoitopaikkaan. Hoivaa tarvitsevan aikuisen huolenpidossa vastaavia mahdollisuuksia on vähemmän ja se on yhdistettävä osaksi ansiotyötä ja oman kodin arkea. Julkinen valta on vetäytymässä hoivavastuusta. Tämä merkitsee kamppailua monilla rintamilla: julkisen avun saamiseksi hoivattavalle, ajan raivaamisessa hoivatyölle, omien voimien jakamisessa. Joskus kamppailua on käytävä myös hoivattavan kanssa sekä niiden elämän suurten ja vaikeiden kysymysten kanssa, joita läheisen kärsimys nostaa esiin. Kamppailut liittyvät moraalisiin ristiriitoihin: Onko oikein nousta auktoriteetteja vastaan läheisen hoitoon liittyvis- sä asioissa – esimerkiksi silloin kun on tyytymätön omaisen saamaan hoivaan? Mikä riittää toisen hyväksi toimimiseen? Miten itse jaksan? Saako hoidettavalle suuttua? Miten suhtautua omaiseen, jonka persoonallisuutta sairaus on muuttanut? Onko oikein uppoutua läheisen hoivaamiseen muiden läheisten kustannuksella? Selvää on, että ilman läheisten taistelutahtoa monia asia olisi huonommin. Mutta onko asiat aina hoidettava taistellen? Omaa äitiään hoitanut professori Pertti Koistinen ihmetteli kirjassaan Hoivan arvoitus ( 2013): ”Miten on mahdollista, ettei kuuden vuoden aikana kukaan kysynyt, mitä minulle kuuluu tai antanut edes mahdollisuutta kertoa, mitä minulle kuuluu?” Kirsi Hiilamo vs. perheneuvoja, psykoterapeutti Viisikieliset illat innostavat yhteislauluun Tule yhteislaulamaan kanssamme! Onko sinulle nuoruudesta tai kenties lapsuudesta tuttu Lasse Mårtenssonin laulu Jumala rakastaa maailmaa? Entä oletko joskus laulanut lauluja Tuhansin kielin tai Golgatan veressä voima on? Jos nuo liikuttivat sinussa jotain, tiedän, että tulet viihtymään kanssamme. Kokoelmassa Viisikielinen on yli 400 hengellistä laulua. ”Nyt me käymme hengellisen laulun kanssa epäuskoa vastaan yhtä suurella innolla ja riemulla kuin Luther ja suomalaiset herätysliikkeet aikanaan”, Suomen Raamattuopiston johtaja Timo Junkkaala sanoi Viisikielisen allekirjoittamistilaisuudessa. Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Raamattuopiston, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, Kansan Raamattuseuran, Opiskelija- ja Koululaislähetyksen, Lähetysyhdistys Kylväjän sekä Medialähetys Sanansaattajien kanssa. Lauluaarteisto syntyi jatkeena muun muassa kokoelmille Hengelliset laulut ja virret ja Sininen laulukirja. Tero Konttinen Nurmijärven kirkossa tammikuussa pidetty ensimmäinen Viisikielinen-ilta oli hyvin kotoinen ja rakkaudellinen. Rajamäen kirkossa torstaina 25.2. klo 18 laulavat kanssasi Rajamäen kirkon kuoro, kanttori Julia Hyyrynen sekä huilua soittaa musiikinopettaja Hanna Akkanen. Diakoni Tero Konttinen jakaa tietoa kolehtikohteesta. Klaukkalan kirkossa lauletaan torstaina 19.3. klo 18. Mukana laulamassa ovat Klaukkalan kirkon kuoro, kanttori Satu Ranta sekä illan innostava isäntä Timo Lankinen poikkihuiluineen. Tero Konttinen pitää hengel- lisen kolehtipuheen. Kolehti näissä tilaisuuksissa kerätään nurmijärveläisille vähävaraisille perheille. Tule kokemaan hyvää. Siunausta elämääsi! Satu Ranta johtava kanttori 13 KIRJAHYLLYSTÄ He eivät tiedä mitä tekevät Vuoden 2014 Finlandia-voittaja, Jussi Valtosen ”He eivät tiedä mitä tekevät” on saanut runsain mitoin kiitosta. Kirjassa yhdistyvät ihmissuhteet ja maailmantila, mikro- ja makrotaso, ajankohtaiseksi läpileikkaukseksi, eräänlaiseksi maailmanselitykseksi. Ei ole kirjoittajan syytä, että vaikutelma on paikoin ironinen. ”Tajunnan räjäyttävä teos. Mitään vastaavaa nykyajan kuvausta ei ole kotimaisessa kirjallisuudessa julkaistu”, perusteli Finlandia-valinnan tehnyt professori Anne Brunila. Romaani on rakenteellisesti mielenkiintoinen. Siinä katsotaan tapahtumia ja tuntemuksia vuorotellen eri henkilöiden tai tahojen näkökulmista ja eri aikoina. Eri juonen lankoja seuraten kuljetaan viimeisille sivuille, jossa langat yhdistyvät ja tapahtumien takana ollut verkko tulee näkyväksi. Kannattaa siis lukea loppuun asti. Tekniikka ei ole uusi, se on tuttu mm. toisesta 2014 F-ehdokkaasta, Tommi Kinnusen Neljän tien risteyksestä tai Sofi Oksasen kirjoista. Joku voi pitää tätä muotoa myös sekavana, mutta minusta se antaa oivalluksia lukijalle. Asiat näyttävät erilaisilta riippuen siitä, kenen silmillä niitä katsotaan. Tällainen rakenne tuo esiin, miten paljon väärinkäsityksiä syntyy puhumattomuudesta ja muista viestinnän ongelmista, kohinasta, joka rajoittaa viestien perille menoa tarkoitetussa muodossa. Kuinka moni riita onkaan syntynyt viestin väärin käsittämisestä. ”Ymmärsit minut väärin…” tai ”toimittaja käsitti toisin kuin tarkoitin…” Ongelmat ovat usein viestinnällisiä. Teemme paljon asioita, otamme kantaa ja teemme arvioita tietämättä, Jussi Valtonen nousi Finlandiavoitollaan suuren yleisön tietoisuuteen. mistä itse asiassa ja lopulta on kysymys. Kaikella on aina puolensa. Teoilla ja asioilla on lähes aina hyvät ja huonot seuraukset, samoin kannattajansa ja vastustajansa. Kirjassa ovat tästä esimerkkeinä eläinkokeet ja kestävä kehitys. Kokeet saattavat pelastaa ihmishenkiä, mutta tuottavat kärsimystä eläimille. Tai luonnonvarojen käyttö ja ympäristön kuormittaminen nostavat elintasoa, mutta uhkaavat luonnon kestävyyttä ja saastuttavat. Joudumme tekemään arvovalintoja. Ympäristövaikutuksia on usein vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien tekijöiden vuoksi vaikea mitata täysin oikein. Valtonen asettaa peilin niin yliopistoväen, tieteen tekijöiden ja ympäristöaktiivien kuin kirkollistenkin piirien silmien eteen. Terävät havainnot saattavat huvittaakin, mutta sisältävät vähintään totuuden siemeniä. Tieteen tekijänä yliopistomaailma on hänelle tuttu, samoin pappisperheen lapsena myös kirkko. Kirjan perustasona on perhe ja ihmissuhteet, mutta se kertoo myös elämämme kansainvälistymisestä, kaupallisuudesta ja siinä vertaillaan kirjoittajalle tuttuja Suomen ja Yhdysvaltain elämänmuotoja. Jussi Valtonen on psykologi, mikä näkyy käsittelytavassa. Tapahtumia katsotaan ihmisten sisältä käsin. Ylipäätään Valtonen on tehnyt kiitettävästi taustatyötä, sillä kirjan sivuilla on paljon faktatietoa. Hän piirtää kuvaa siitä, mihin tietotekniikan ja lääketieteen kehitys on johtamassa – tai voi johtaa: ihmisen keskushermoston, hänen tajuntansa säätelyyn tietotekniikan ja pillerien avulla. Se ei ole vain futurologiaa vaan ainakin jo melkein ajankohtaista. Siitä seuraa monia eettisiä pohdintoja. Tammen kustantamassa kirjassa on 557 varsin tiheästi painettua sivua. Sivuilla käsitellään syvällisiä kysymyksiä mutta helppolukuisesti. Ehkä jossain olisi ollut varaa vähän tiivistää kerrontaa. Jussi Valtonen on syntynyt vuonna 1974. Suurelle yleisölle hän tuli ehkä yllättäen esiin, mutta hänet on palkittu jo useampaan kertaan 2000-luvulla. KIRKONKYLÄN NUORISOTALO, Pappilantie 1 Pienoismallikerho: ma klo 17–18.30 Toimintakerho: ke klo 17–18.30 Varhaisnuorisotyön isos- ja kerhonohjaajakoulutus: ma 2.3., 13.4. ja 11.5. klo 17–19 Vanhempien ja lasten askartelukerhot: VALKJÄRVEN KOULU Varhaisnuorten kerho: ke klo 17–18.30 leirit KLAUKKALAN KIRKKO Varhaisnuorten kerho: to klo 16.30–18 Pienoismallikerho: ti klo 18.30–20 PALOJOKI, Koulun pihalla kokoontuminen Varhaisnuorten kerho: ti klo 18–19.30 METSÄKYLÄN KOULU Pelikerho tytöille ja pojille: ti klo 17–18 Varhaisnuorten kerho: to klo 18–19 UOTILAN KOULU: Varhaisnuorten kerho: ke klo 17–18.30 RAJAMÄKI, SEURAKUNTASALI, Patruunantie 1 Varhaisnuorten kerho: ma klo 17–18.30 Salibandykerhot: Lepsämän koulu: ti klo 16.30–17.45 Palojoen koulu: ti klo 17–18.30 Rajamäki, Länsikaaren koulu: to klo 16.30–17.45 Isoniitun koulu: ke klo 17–18 Röykän koulu: ke klo 17–18 Karhunkorven koulu: ma klo 16–17 Kuntonyrkkeily koko perheelle Leppälammen nuorisoseuran talolla: ma klo 19–20.30 Rajamäki, Budo-Sali, Kievarintie klo 12–16: - ke klo 19–20.45 ja su klo 17–18.30 Crusellin musiikki soi Klaukkalan kirkossa maaliskuun alussa. Bernhard Crusell (1775–1838) asui nuoruudessaan Nurmijärvellä useita vuosia ja sai täällä ensi kosketuksensa klarinettiin. Crusell joutui tekemisiin klarinetin kanssa sattumalta, kun hän lapsena Nurmijärvellä pääsi samassa kylässä asuvan klarinetistin soittooppilaaksi. Numlahden kartanonherra Erik Armfelt huomasi Crusellin lahjakkuuden ja vei hänet koesoittoon Viaporiin, missä hänet hyväksyttiin soitto-oppilaaksi Leskikuningattaren Henkirykmentin Soittokuntaan. Viaporista hän muutti 1791 suojelijansa majuri Wallenstjernan kanssa Tukholmaan, jossa jatkoi opintojaan Abbé Voglerin johdolla. Kun hän kaksi vuotta myöhemmin sai paikan hovikapellin ensimmäisenä klarinetistina, hän oli pätevä ammattimuusikko ja loi tässä ammatissa merkittävän uran, säveltäjänä ehkä merkittävämmän kuin yksikään tukholmalaisista kollegoistaan. Konsertissa kuullaan Crusellin teosten lisäksi myös Taavi Oramo tulkitsee klarinetilla Crusellin sävellyksiä. hänen aikalaistensa ja tapaamiensa ystävien Carl Maria von Weberin ja Franz Schubertin musiikkia. Konsertin esiintyjäkaartiin kuuluvat näyttävän uran tehnyt sopraano Piia Komsi, pianisti Matleena Nyman ja klarinetisti Taavi Oramo. Konsertti on Klaukkalan kirkossa ma 2.3. kello 19. Ennen konsertin alkua kello 18.15 on seurakuntasalissa muusikko, toimittaja Ville Kompan esittely Crusellin musiikista ja illan muusta ohjelmasta. Väliajan kanssa kesto on noin kaksi tuntia. Konsertin järjestää kunnan kulttuuripalvelut. Markku Jalava VARHAISNUORTEN KERHOT JA LEIRIT LEPSÄMÄN KOULU Varhaisnuorten kerho: to klo 16.30–18 Taavi Oramo Crusellin musiikin tulkkina Kirkonkylä, Nuorisotalolla, Pappilantie 1: lauantaisin 28.2., 21.3. ja 18.4. klo 10–13 Harjula, Viljelystie 15, kerhotila: tiistaisin 20.1., 24.2., 24.3. ja 28.4. klo 18–19.30 Sääksin leirikeskuksessa, Sääksjärventie 144: 1. Varhaisnuorten leiri 10.–12.4. 2. Äiti-lapsileiri 8.–10.5. 3. Varhaisnuorten leiri 15.–17.5. 4. Isä-lapsileiri 22.–24.5. Viikonloppuleirin hinta aikuisilta on 50 €, lapsilta 40 €, sisaralennus 50 %. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Maritta Kopsala, 050 343 5086, [email protected] Karri Pispala, 040 556 5863 Nukarin koulumuseo, kuva Ritva Hirvonen ”Kouluja ja koululaisia vanhoilta ajoilta” Valokuvia Nurmijärveltä Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 - avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 10–12.30 ”Seurakunta, johon kaikki haluavat kuulua” Kinkereitä Raalan koululla, Hynnänkorventie 281 keskiviikkona 25.2. klo 18 - kirkkoherra Ari Tuhkanen, kanttori Jonna Vartiainen, diakonissa Minna Väänänen - Raalan kylätoimikuntalaiset keittävät väliaikakahvit Perttula-Uotilan koko pitäjän suurkinkerit Nurmijärven Rauhanyhdistyksen toimitalolla, Lopentie 25 torstaina 12.3. - keitto ja kahvitarjoilu Rauhanyhdistyksen laittamana klo 18 - kinkerit alkavat noin klo 18.30 - Nurmijärven Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Taneli Kalliokoski - kirkkoherra Ari Tuhkanen, kanttori Julia Hyyrynen, diakoni Hanna Alava Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa keskiviikkona 11.3. klo 13 ”Yksi Pyhä yhteinen”, Pertti Harju Kahvitarjoilu Kinkereiden tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa! 14 Pahoittelemme Seurakuntaviestissä no 1/2015 ollutta painovirhettä, joka niitti sanat yhteen ilman välilyöntejä. Tehokasta ja monipuolista vesiliikuntaa Klaukkalassa Ohjattuja ryhmiä aamulla, päivällä ja illalla Ryhmissä on vielä tilaa! Kaikille avoimet ryhmät www.kissankello.net/ryhmät Ei kausimaksuja! Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun toimisto HELSINKI VANTAA FORUM p. 010 76 66620 HAKANIEMI p. 010 76 66500 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 ESPOO Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24h: 050 347 1555 hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Juutinrauman silta valmistui Malmön ja Kööpenhaminan välille vuonna 2000. Seurakuntamatka Ruotsin jaTanskan kautta Länsi-Eurooppaan 30.8.–6.9. Matka tehdään tilausbussilla: Lähtö Nurmijärveltä sunnuntaina 30.8. klo 16.30, ajo Turkuun, josta laivalla Tukholmaan. Maanantaina ajo Juutinrauman sillan yli Kööpenhaminaan. Tiistaina ohjelmassa Hampurin kaupunkikierros ja merimieskirkko. Keskiviikkona tutustuminen Kölnin maailmankuuluun tuomiokirkkoon ja illaksi saavutaan Aacheniin, jossa kohteina vanha kaupunki ja tuomiokirkko. Torstain kohde on Brysselissä EU-parlamentti ja edustaja Anneli Jäätteemäen tapaaminen. Perjantaina kaupunkikierros Luxemburgissa ja ajo viehättävissä maisemissa Saksan puolelle Eifel-vuoriston rinteellä sijaitsevaan sisterssiläis-munkkiluostariin. Lauantaina ajetaan idyllisen Mosel-joen laakson silmukassa sijaitsevaan Bernkastel-Kuesin pikkukaupunkiin, josta tehdään tunnin mittainen jokiristeily. Matka jatkuu Saksan vanhimpaan kaupunkiin Trieriin, jossa tutustutaan historiallisiin nähtävyyksiin, kuten Konstantinuksen basilika ja Porta Nigra -kaupungin portti. Sunnuntaina 6.9. paluulento Frankfurt am Mainin lentokentältä lähtee kello 11.45 kohti Helsinkiä, josta kuljetus Nurmijärvelle. Muutokset ohjelmassa ja aikatauluissa ovat mahdollisia. Tarkempi matkaohjelma: www.nurmijarvenseu- Lähde mukaan mielenkiintoiselle matkalle! Goottilaista tyylisuuntaa edustavan tuomiokirkon rakentaminen käynnistyi vuonna 1248 ja valmistui vasta 1880. Siinä on kaksi 157 metrin korkeuteen kohoavaa tornia. rakunta.fi/ajankohtaista Asiantuntijana matkalla on kappalainen Hannu Mäenpää Espoosta, mukana myös kirkkoherra Ari Tuhkanen ja tiedottaja Birgit Tolvanen Nurmijärveltä. Matkan hinta on 1 395 euroa, joka sisältää matkat, majoituksen 2 hh, opaspalvelut, aamiaiset ja yhden lämpimän aterian/päivä. NETRINGIN PESULA Matkan tekninen järjestäjä Matkatoimisto MatkaVekka, Korsisaaren bussia ajaa Bo-Erik Granberg. Lisätietoja ja sitova ilmoittautuminen maanantaihin 31.3. mennessä: matkanjohtaja Tuomo Hyvärinen, [email protected] tai 050 310 1049. Mukaan mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Täyden palvelun hautaustoimisto KEMIALLINEN PESU, PALVELU- JA ITSEPALVELUPESULA Puh. 010 387 5800 Luonnonkauniissa ympäristössä Päiväkokoukset Virkistyspäivät yrityksille Rantasaunat ja kylpytynnyri Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250 8260 ma-pe ARKI- JA JUHLA-ASUT 8.30-17.30 MATTOPESUT la 9.00-13.00 KODIN TEKSTIILIT Tukenasi surun kohdatessa Hautauspalvelut Kuljetukset Kukkalaitteet ARKENA ja LAUANTAINA www.netrinki.fi Tervetuloa! [email protected] www.kotoranta.fi Kiireetön,luottamuksellinen palvelu rauhallisessa toimistossa. Kotimaiset arkut ja uurnat. Muistotilaisuudet Ilmoita Seurakunta -viestissä Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. 045 114 4723 Monipuoliset ja hyvät tarjoilut. Arvostava ja osaava. Hautakivet Kaiverrukset. Nimien lisäykset. Erikoissuunnittelu. Ammattitaitoisesti laadukkaat kukkalaitteet ja -asetelmat. Perunkirjoitukset Asianajaja Ulla-Riitta Kylli 019–433 043 Perinnönjaot. Testamentit. VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA Punatorpan Kerhohuoneelta Punamullantie 9, Nurmijärvi Juhlavalmius 80 hengelle. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. www.kthautauspalvelut.fi NURMIJÄRVI Pratikankuja 3 p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14 15 Diakonia ja vapaaehtoistoiminta KIRKONKYLÄ KLAUKKALA Kohtaamispaikka kaikenikäisille Kohtaamispaikka Ystävyyden Kammari Keskustie 2, Nurmijärvi tiistaisin ja torstaisin klo 10–12.30 - to 19.2. ”Lehmäjuttuja”, Elvi Muuronen - ti 24.2. klo 10.30 Leena Kaarnin lauluhetki - to 12.3. Lähetystori - to 26.3. klo 10.30 Hartaushetki, Jarmo Hella Maanantairuokailu Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa Kirstaantie 5-7 maanantaisin klo klo 12–13 - Keittolounas ja kahvit 1,5 €, saa myös santsata - Marjo-Kaisa Konttisen tuolijumppa ma 9.3., 13.4. ja 11.5. klo 11.15 Lisätietoa: diakoni Veera Värtelä Keski-Uudenmaan Viittomakielisten kerho Nurmijärven seurakuntakeskuksessa tiistai-iltaisin kello 18–20. Seuraavat kokoontumiset: - ti 17.2. Ajankohtaisia asioita, järjestöohjaaja Tiina Herden Kuurojen Liitosta - ti 14.3. Ulkoilu- ja retkeilypäivä Sääksissä alk. kello 12, ilm. Tuulalle ma 9.3. mennessä - ti 21.4. Tulevan toiminnan suunnittelua - ti 26.5. Kevätkirkko Klaukkalan kirkossa, iltapala takkahuoneessa. Mukana pastori Janne Rissanen Tied: [email protected] Näkövammaisten kerho Kerhoon ovat tervetulleita näkövammaiset Nurmijärveltä. Kevään tapaamiskerrat klo 13–15: - to 19.2. Vierailu Iirikseen Näkövammaisten Keskusliittoon - to 26.3. Nurmijärven seurakuntakeskuksessa Paloturvallisuus kotona, paloturvakouluttaja Antti Salonen - to 16.4. Ulkoilu- ja virkistyspäivä yhdessä Hyvinkään näkövammaisten kanssa Sääksissä - to 28.5. Kevätkirkko Klaukkalassa ja kahvihetki seurakuntasalissa Korsisaari huolehtii kerhokuljetuksista omakustanteisesti. Yhteys ensin Tuulaan. Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 maanantaisin klo 12–14.30 Kaikille avoin olohuone, kahvi 1 €. Toisinaan ohjelmaa klo 13. Olotuvalle on mahdollisuus tulla vapaaehtoiseksi. Ota yhteys diakoni Jonna Dmitrievaan. Klaken Keidas Klaukkalan kirkon seurakuntasalissa Ylitilantie 6 keskiviikkoisin klo 15 – 16.30 Keittolounas ja kahvit 1,5 €, saa myös santsata. Torstain lauluhetki Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 kuukauden viimeisenä torstaina klo 13–14.30 26.2./ 26.3./ 30.4. ja 28.5. Hartaus, kahvit, yhteislauluja. Lisät. diakoni Jonna Dmitrieva. Erityislasten vanhempien Avoin vertaisryhmä Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa, Ylitilantie 6 (käynti pääovesta) keskiviikkoisin klo 18–20: 25.2./ 25.3./ 29.4. ja 3.6. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys viikkoa ennen ryhmää diakoni: [email protected], p. 050 367 9671 (puhu tarvittaessa vastaajaan). Kysy myös Kirkonkylällä kokoontuvasta erityislasten vanhempien ryhmästä. Kansainvälinen kahvila International Café Tervetuloa mukaan toimintaan virkistäytymään yhdessä ja saamaan vertaistukea. Vanhustentalon kerho Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1 parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30 Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun, jumpan ja vierailijoiden siivittämänä. Seurakuntakerho Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13 Tule mukavaan joukkoon. Kerhossa on hartaus, kahvitarjoilu ja keskusteluteema. Keskustelua virittelee vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju. - 25.2. Sananlaskuja, Liisa Paulanto - 11.3. Kinkerit ”Yksi Pyhä yhteinen”, Pertti Harju - 25.3. Miten vaikeista asioista pääsee eteenpäin? - 08.4. Uuden elämän ihmeet - 22.4. Tutustumista Viisikielinen -laulukirjaan, kanttori Jonna Vartiainen Lisätiedot: diakoni Hanna Alava at Café Hugo, Klaukkalantie 69. Joka kuukauden viimeisenä torstaiaamuna klo 10. Every last Thursday of the month at 10 am. For more information contact Virve Karvonen, 050 360 8893 / [email protected] Tervetuloa kansainvälisyydestä kiinnostuneet! Welcome! Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten oma olohuone Kirkonkylässä torstai-iltoina KEVA-kerho Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 parillisten viikkojen torstaina klo 17.30–19. 5.3./ 19.3./ 2.4. (ei viikolla 8) Lisätiedot: diakoni Jonna Dmitrieva Omaisryhmä mielenterveyskuntoutujien läheisille Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 A, Nurmijärvi tiistaisin klo 17.30–19 - ti 3.3. Keskustellaan syyskauden luentosarjasta syntyneistä ajatuksista. - ti 14.4. virkistystä Sääksin leirikeskuksessa mahdollisuus saunomiseen Vetäjinä sairaanhoitaja Eija Thorwall, 050 427 3047 ja diakoni Hanna Alava RAJAMÄKI Rajamäen seurakuntasalissa, Patruunantie 1 maanantaisin klo 10–13 Kaikille avoin tapahtuma, kahvi 1€, ohjelmallinen hetki klo 11 Perjantairuokailu Rajamäen seurakuntasalissa, Patruunantie 1 perjantaisin klo 12–13 Keittolounas ja kahvit 1,5 €, saa myös santsata. Lisätietoa diakonissa Minna Väänänen Diakoniapiiri Rajamäen kirkon seurakuntasalissa joka toinen torstai klo 18–21 Lisätiedot: Liisa Hakala, 050 328 7540 Eläkeikäisten ryhmä Röykän Toimelassa, Männikönaukiontie 4 parittoman viikon torstaina klo 11.30–13 Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tule ystäväksi yksinäiselle tai sijaisisovanhemmaksi lapsiperheelle. www.suurellasydamella.fi Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle Varaa aika viikkoa ennen ajateltua tapaamispäivää soittamalla suoraan työntekijän puhelimeen. Mikäli tapaamisen jälkeen on perusteita maksaa jokin lasku, käsittelyyn ja maksatukseen on varattava viisi työpäivää. Eli ole hyvä ja toimi ajoissa. Diakoniatyöntekijän tehtävänä on pohtia kanssasi luottamuksellisissa keskusteluissa Sinun ja perheesi tilannetta. Teemme yhteistyötä myös kunnan sosiaali- ja perhetyöntekijöiden kanssa. Monet ihmiset ovat saaneet apua kauttamme. Toki myös rukous ja sielunhoito ovat meille tuttuja asioita. Jos tapaamisessa keskustellaan taloudestasi, ole hyvä ja varaa mukaasi: 1. viimeisin tiliote vähintään kuukauden ajalta 2. yhteenveto tuloista sekä menoista 3. viimeisin toimeentulotukipäätös 3. akuutit laskut Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen. Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen diakoniatoimiston (Patruunantie 1, 2. krs) tiloissa. Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse: Rajamäen kirkkopiiri: • Minna Väänänen, 050 356 4936 Kirkonkylän kirkkopiiri: • Hanna Alava, 040 760 2607 • Tuula Moström, 050 307 2982 Healing Rooms Klaukkalan kirkkopiiri: • Veera Värtelä, 1.3. alk. Anna Handroo 050 343 5093 • Jonna Dmitrieva, 050 367 9671 Isossa Pappilassa, Pappilantie 1, Nurmijärvi Koko kunnan alue: • diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420 • vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564 • johtava diakoni Tero Konttinen, 040 829 3411 -rukousklinikka maanantaisin klo 18.30–20.30 23.2./ 9.3./ 23.3. ja 20.4. - rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta, puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä, ajanvarausta ei tarvita s-posti: [email protected] www.healingrooms.fi Tervetuloa rukoiltavaksi! S-posti: [email protected] Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia ihmisiä mahdollisimman hyvin. Otathan yhteyttä kun: - Tarvitset keskusteluapua - Ihmissuhdeasiat ovat solmussa - Rahasi eivät riitä perustoimeentuloon - Koet olevasi yksin tai masentunut - Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi - Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä 16 Ikkuna Mitä hyvää tehtiin? Lähetyksen lounaat (10 887 €) ja Sääksin kesäkahvila (3 071 €) tuottivat lähetystyölle 13 957 €. Lähetystoreilla (2 687 €), adventtimyyjäisissä (3 886 €) sekä adressien, korttien, lähetyskynttelikköjen (957 €) ja levymyynnillä (465 €) tuimme lähetystä 7 973 €. Kirkkokahvit (2 337 €), lähetyspiirien kahvirahakolehdit (3 680 €) ja muiden lähetyksentilaisuuksien tulot (3 383 €) olivat yhteensä 9 400€. Kauneimpien Joululaulujen laulajat ja liikennettä ohjanneet tukivat lähetystyötä yhteensä 5 912 €. Kirkkokolehteja ja yksityishenkilön lahjoituksia lähetysrahaston kautta kulki yhteensä 2 711 €. maailmaan Hyvä työ arjessa tuo tulosta! Lähetystyössä näkee, että hyvän tekeminen arjessa tuo hyvää tulosta. Pienistä teoista kasvaa isoja ihmeitä: Viime vuoden lopussa seurakunnan Lähetysrahaston kautta oli tilitetty yhteensä 39 955 €. Yhteistyökumppaneinamme olevat kirkon lähetysjärjestöt käyttävät varat lähetystyöhön sopimustemme mukaisesti, joita Narongchai Mayoe (vas.) ja Kanya Arkhoe (oik.) Thaimaasta olivat SLS:n stipendiaatteina Suomessa viime keväänä. Ruokakurssilla Nurmijärvellä tutustuttiin thailaisiin makuihin heidän opastuksellaan lähettimme Kirsi Salmelan (kesk.) toimiessa tulkkina. Medialähetys Sanansaattajan Lähetyspyhä 22.2. Nurmijärven kirkossa klo 10 - saarnaa pastori Timo Lankinen, - liturgina Markus Asunta, kanttorina Jonna Vartiainen Kirkkokahveilla Sansan ja erityisesti päivän kolehtikohteina olevien Marja-Liisa ja David Ezzinen työstä kertoo FM Päivi Leino. Rajamäen kirkossa klo 10 - liturgina Tiina Huovila, saarnaa Kroatian lähetti pastori Seija Uimonen, avustaa Riitta-Leena Sihvola, kanttorina Anni Nummila. Kirkkokahveilla Seija kertoo Sansan ja Elina Braz de Almeidan työstä Kroatiassa. Klaukkalan kirkossa klo 12 - liturgina Anitta Viljanen, - saarnaa pastori Timo Lankinen, kanttorina Satu Ranta. Kirkkokahveilla kuulemme Sansan ja Elina Braz de Almeidan työstä. Israel-piiri Ystävyyden Kammarilla keskiviikkoisin 18.3., 15.4. ja 13.5. klo 18. Tervetuloa! tällä hetkellä on kuusi. Nimikkolähettejä on kahdeksan. Tietoa rahojen käytöstä paikallisesti eri puolilla maailmaa jakavat lähettimme lähettikirjeillään ja käydessään kotimaan lomillaan eri tilaisuuksissa. Jokainen voi myös olla kirjeitse suoraan yhteydessä lähetteihin ja/tai kysymällä tietoja heidät lähettäneiltä järjestöiltä. Lähetystyön uutisia julkaistaan kahdeksan kertaa vuodessa tällä ”Ikkuna maailmaan”- palstalla sekä seurakunnan kotisivuilla. Lisäksi saamme kuulla uutisia lähetyskentiltä ’livenä’ erilaisissa seurakunnan tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joihin järjestöjen edustajia ja työntekijöitä on kutsuttuna mukaan. Kirkon lähetyskannatustilastot julkaistaan huhtikuussa. Silloin saamme lopullisen tiedon, mikä on Nurmijärven seurakunnan lähetystyön koko toteuma sekä yksityisten seurakuntalaisten vapaaehtoisten lahjoitusten kertymä suoraan järjestöille. Kiitos Sinulle, joka olet ollut tekemässä hyvää työtä yhdessä kanssamme. Kiitos! - Ja mukaan mahtuu vielä monta uutta tekijää: Tervetuloa! Hyvän tekeminen yhdessä tuo hyvää tulosta – ja hyvää mieltä! Eeva Halonen lähetyssihteeri Florence Nightingale -mitalisti Hilkka Hares vierailee Nurmijärvellä Suomalainen kätilö-terveydenhoitaja Hilkka Hares sai Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) myöntämän arvostetun Florence Nightingale -mitalin 2013. ICRC on vuodesta 1921 lähtien myöntänyt joka toinen vuosi tämän mitalin kansainvälisessä sairaanhoitotyössä ansioituneille sairaanhoitajille. Mitali on korkein ICRC:n myöntämä huomionosoitus, jolla kunnioitetaan sairaanhoitotyötä. Mitali symboloi Nightingalen rohkeaa ja an- taumuksellista elämää. Mitali myönnettiin Harekselle tunnustuksena hänen merkittävästä panoksestaan kansainvälisessä sairaanhoitotyössä ja sen kehittämisessä. Hän on 22. suomalainen sairaanhoitaja, jolle huomionosoitus myönnetään. Ensimmäinen suomalainen tämän mitalin saanut oli vapaaherratar Sophie Mannerheim (1925). Hilkka Hares on työskennellyt hoitoalalla 45 vuotta, suurimman osan urastaan Etiopiassa. Hän on kouluttanut terveydenhuoltoon Kutsu Tervetuloa kotiini, Härkäpurontie 6 B Klaukkala to 26.2. kahvipannu on kuumana klo 12–20 ja/tai Sanasta elämään -seuroihin Klaukkalan kirkkoon pe 27.2. klo 18 80-vuotispäiväni merkeissä. Mahdolliset muistamiset Toksovan seurakunnan hyväksi: FI03 1491 3500 0236 82, viite Esko 80 v. Esko Haapalainen, 040 537 9945 liittyviä aiheita kylätasosta yliopistoihin. Äitien ja lasten terveyskysymyksiin perehtyneenä hän on kouluttanut erityisesti kätilöitä ja tuottanut terveydenhoitoon liittyvää opetusmateriaalia. Hares on koordinoinut terveysasemia ja rokotekampanjoita, hän on vieraillut hyljättyjen aids-potilaiden luona ja hankkinut pyörätuoleja liikuntavammaisille. Hares on kotoisin Helsingistä. Hän on opiskellut Helsingissä ja Englannissa, ja työskennellyt pitkään Hyvinkään sairaalassa. Hilkka Hares vierailee ke 4. maaliskuuta kello 13 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi. Kotileivonnaisia myytävänä Ystävyyden Kammarilla torstaina 12.3. klo 10 Tuotto lähetystyön hyväksi. Nurmijärven Seurakuntaviesti Nurmijärven Seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, 01900 NURMIJÄRVI S-posti: [email protected] Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot Tiedottaja Birgit Tolvanen, 040 701 3592 S-posti: [email protected] Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, 09 8789 9631 Iltapäivisin vain ajanvarauksella soittamalla klo 9–12 fax 09 878 6106 S-posti: [email protected] Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain paikallisissa lehdissä. Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Birgit Tolvanen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero Konttinen, Anni Pesonen, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin n. 16 000 kpl. Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy / Marja-Liisa Louhio 045 114 4723 Sivunvalmistus: Studio Ink Oy / Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2015 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy: viikolla 13/2015 Kannen kuva: Susanna Finch ISSN 1457 - 795X
© Copyright 2024