Konsernistrategiat ja IT-toimintamalli Olennainen lähtökohta minkä tahansa konsernin johtamiseen, organisointiin ja sitä kautta myös ITtoimintamalliin on valittu konserni strategia, jota kutsutaan usein myös yritysstrategiaksi. Konserneja on paljon myös julkishallinnossa, esimerkiksi kaikki kunnat ovat hyvinkin monialaisia konserneja. IT-ratkaisuilla on yhä suurempi merkitys erilaisten bisnesten käytännön toimintaan ja strategioihin. Siksi perusajattelun on konsernissa oltava: Tietoteknisten ratkaisujen ja tietotekniikan organisoinnin täytyy noudattaa samaa rakennetta ja johtamismallia kuin bisnestenkin. Jos tästä periaatteesta poiketaan, voi tuloksena olla todella pahoja ongelmia käytännön toiminnassa, minkä seurauksena eri bisnekset lähtevät hyvin helposti toteuttamaan omia IT-ratkaisujaan ja organisoimaan itselleen IT-toimintaa. Konsernistrategian tyypitys Yhdenmukaisten linjausten teko on ylimmän johdon asia, ja johdon keskusteluja auttaa alkuaan konsulttiyhtiö S.A.M.I. Oy:ssä luotu peruskehikko konsernistrategioista. Kehikossa konsernit on jaettu kuuteen eri tyyppiin, jotka muuttuvat taulukkoa vasemmalta oikealle mentäessä hajanaisesta investointiyhtiöstä täysin integroiduksi, yhden bisneksen yritykseksi. Konsernin aseman muuttaminen nykyisestä tyypistä joksikin muuksi on yksi merkittävimpiä konsernistrategian valintoja. INVESTOINTIYHTIÖ Vähän siteitä bisnesten välillä, omistus voi olla osittainen HOLDINGYHTIÖ Toisistaan riippumattomat bisnekset, yhteinen omistaja KONGLOMERAATTI Erilaisia bisneksiä sama ansaintalogiikka YHTENÄINEN YHTIÖ Erillisiä bisneksiä, yhtenäinen johtamistapa ja arvot JOHTAMI STYYLI Konsernin • Erittäin kevyt konserni rooli • Erittäin kevyt konserni • Kevyt konsernijohto Ohjaustapa/ rakenne • Ohjaus hallituksen kautta • Portfoliojohtaminen Palkitseminen • Yrittäjyyttä ja riskinottoa palkitaan • ROIperustainen • Itsenäisiä bisnesyksiköitä • Tulospalkkaus • Kovia otteita tarvittaessa Konsernijohdon rooli • Operatiivinen hallinnoija • Omistaja • Tuloksen valvoja SYNERGINEN YHTYMÄ INTEGRAATTI Yhteisiä resursseja mittakaava- ja kohdistamismielessä Bisnekset teknisesti ja logistisesti toisistaan riippuvia • Konsernijohto osallistuu päivittäisiin päätöksiin • Bisnesten yhteisiä projekteja • Osittain koko yhtiön tuloksen pohjalta • Vahva konserni- • Vahva konserniohjaus koordinointi • Toimintatapojen/kulttuurin kehittäjä • Ylin strateginen • Ylin operatiivinen johto johto • Strateginen tulosyksikkörakenne • Strategisen lisäarvon pohjalta • Kustannusyksikkörakenne • Tavoitejohtaminen/laatu Kuva 1: Konsernistrategioiden kuusi perustyyppiä. Kehikkoa käytetään IT-strategian luonnin alkupäässä johtoryhmälle järjestetyssä kokouksessa hakien vastaus kahteen kysymykseen: 1. Mihin asemoitte tämän taulukon vaaka-akselilla yrityksemme nyt? 2. Onko strateginen aikomuksemme siirtyä johonkin suuntaan nykyisestä asemastamme, ja jos, kuinka paljon? Keskustelujen ja ehkä pitkänkin prosessin tuloksena syntyvän uuden konsernistrategian tuloksena voi olla seuraavan esimerkin mukainen kaavio: INVESTOINTI YHTIÖ HOLDING YHTIÖ KONGLO MERAATTI YHTENÄINEN YHTIÖ Yritys Oy Vähän siteitä bisnesten vä lillä, omistus voi olla osittainen Toisistaan riip pumattomat bisnekset, yhteinen omistaja Erilaisia bis neksiä sama ansainta logiikka Konsernin rooli • Erittäin kevyt konserni • Erittäin kevyt konserni • Kevyt kon sernijohto Ohjaus tapa / rakenne • Ohjaus halli tuksen kautta • Portfolio johtaminen Palkitse minen • Yrittäjyyttä ja riskinottoa palkitaan • ROI perustainen • Itsenäisiä bisnes yksiköitä • Tulos palkkaus • Kovia otteita tarvittaessa Konserni johdon rooli • Operatiivinen hallinnoija • Omistaja INTEGRAATTI jatkossa Erillisiä bisneksiä, yhtenäinen johtamistapa ja arvot JOHTAMISTYYLI • Tuloksen valvoja SYNERGINEN YHTYMÄ Yhteisiä resursseja mittakaava - ja kohdista mismielessä Bisnekset tek nisesti ja logistisesti toisistaan riippuvia • Konsernijohto osallistuu päivittäisiin päätöksiin • Bisnesten yhteisiä pro jekteja • Osittain koko yhtiön tulok sen pohjalta • Vahva konserni - • Vahva konserniohjaus koordinointi • Strateginen tulosyksikkö rakenne • Strategisen lisäarvon pohjalta • Kustannus yksikkörakenne • Toimintata pojen/kulttuu rin kehittäjä • Ylin strateginen johto • Ylin opera tiivinen johto • Tavoitejoh taminen/laatu Kuva 2: Esimerkki johtoryhmän palaverissa tehdystä yrityksen asemoinnista konsernistrategian mukaan. Konsernistrategian vaikutus IT-toimintamalliin ja IT-ratkaisuihin Johdon asia on myös peilata valittua konserni- tai yritysstrategiaa tietotekniikkaan liittyvään toimintamalliin, jossa on mukana ainakin konsernin eri bisneksille yhteisten tietojärjestelmien valinta, ITinfrastruktuurin peruslinjaus ja päätökset IT-toiminnan organisoinnista konsernissa. Oheinen pitkälle yksinkertaistettu taulukko antaa joitakin lähtökohtia tällaisten linjausten teossa. Konsernistrategian muuttuessa myös IT-toimintamallia ja IT-toiminnan organisointia muutetaan tukemaan valittua uutta konsernistrategiaa. INVESTOINTIYHTIÖ HOLDINGYHTIÖ KONGLOMERAATTI YHTENÄINEN YHTIÖ Yritys Oy Vähän siteitä bisnesten välillä, omistus voi olla osittainen Toisistaan riippumattomat bisnekset, yhteinen omistaja Erilaisia bisneksiä sama ansaintalogiikka Konsernin järjestelmät * Vain talousraportointi + Voi olla joitakin hallinnon järjest. + Taloushallinnon ja laskennan järjestelmät IT-organisaatio * IT-organis. vain bisnesyksiköissä * IT pääosin bisnesyksiköissä * Voi olla konsernin tietohallintojohtaja + tuki konsernijärj. IT-infra * Ei yhteistä infrastruktuuria * Ehkä yhteinen tietoliikenne SYNERGINEN YHTYMÄ jatkossa Erillisiä bisneksiä, yhtenäinen johtamistapa ja arvot Yhteisiä resursseja mittakaava- ja kohdistamismielessä IT-Strategia ja IT-toimintamalli + Joitakin operatiivisia järjestelmiä: Yhteinen HR-järjestelmä * Voi olla vahva konserni-IT: Konsernille Tietohallintojohtaja ja ‘CIO Office’ + Yhteiset järjestelmät myyntiin ja toiminnanohjaukseen INTEGRAATTI Bisnekset teknisesti ja logistisesti toisistaan riippuvia * Kaikki järjestelmät yhteiset ja integroidut * IT pääosin konsernitasolla * IT vain konsernitasolla (paitsi käyttäjätuki) * Yhtenäinen infrastruktuuri * Yksi yhteinen infrastruktuuri Kuva 2: IT-toimintamalli ja IT-ratkaisut konsernistrategiasta johdettuna. Seuraavassa lyhyitä luonnehdintoja erilaisten konsernistrategioiden vaikutuksista IT-toimintamalliin ja ITtoiminnan organisointiin. Edellä olevassa esimerkissä johto on päättänyt muuttaa osin molempia. Investointiyhtiö on tyypillisesti konserni, jossa kiinnostus konsernin eri bisneksiin on lähinnä taloudellista: miten paljon kukin bisnes tuottaa taloudellista lisäarvoa omistajille. Kyse on enemmänkin juridisesta kuin toiminnallisesta konsernista, esimerkiksi sopii vaikkapa ruotsalainen Industri Kapital. Tällaisen yrityksen ainoa yhteinen IT-ratkaisu on tyypillisesti hyvin kevyt talousraportointi. Holding-yhtiön tyyppisessä konsernissa omistaja on yhteinen, mutta eri bisnekset hyvin pitkälle riippumattomia toisistaan. Omistajien edustajat ovat eri yritysten hallituksissa ja voivat sopivana ajankohtana myydä bisneksiä tai ostaa konserniin uusia yrityksiä. Joustavuuden saamiseksi eri yhtiöillä on hyvin itsenäisesti luodut omat järjestelmänsä ja oma IT-organisaationsa, mutta esimerkiksi tietoliikennettä tai sähköpostia voidaan hoitaa yhdellä yhteisellä ratkaisulla. Monet perheyhtiöt noudattavat tätä mallia, esimerkiksi Hollming. Investointi- tai holding-yhtiötyyppisissä konserneissa ei ole juurikaan perusteita luoda konsernitasolle edes yhteisiä periaatteita IT-ratkaisuille tai varsinaista IT-strategiaa, ellei sellaisena pidetä mainintaa: ”meillä ei ole konsernitason IT-strategiaa”. Monet kansainvälisistä pörssiin listatuista teollisuuden ja kaupan yrityksistämme näyttävät olevan konglomeraatteja, joissa bisnekset ovat varsin erillisiä, mutta niillä on samankaltainen ansaintalogiikka ja osin eri bisneksille yhteisiä asiakkaita. General Electric, yksi maailman parhaiten menestyneistä suuryrityksistä on todellinen malliesimerkki konglomeraatista, jossa on myös yhtenäisen yhtiön tapaan yhtenäinen johtamistapa ja yhteiset arvot. Tällaisessa konsernissa on hyvin luontevaa yhdistää edellisten lisäksi talouden ja henkilöstöhallinnon operatiiviset järjestelmät. Varsinaiset bisnekseen liittyvät IT-ratkaisut on konglomeraatissa mielekkäämpi pitää erillään toisistaan, vaikka käytettäisiinkin samaa perustekniikkaa kuten SAP-järjestelmää – erilainen bisnesmalli kun johtaa valmispaketinkin erilaisiin asetuksiin. Tällaisessa konsernissa voi olla yhteisten ratkaisujen ja teknologian ansiosta suhteellisen vahva konsernitasoinen IT-organisaatio. Yhteiset periaatteet ja ratkaisut sisältyvät myös konsernitasolla luotuun IT-strategiaan. Synergisessä yhtymässä eri bisnekset toimivat yhteen ja käyttävät yhteisiä resursseja niin yhtymän sisällä kuin ulkopuolellakin. Esimerkiksi metsäteollisuuden suuryrityksissä puuraaka-aine sitoo niin sellutehtaita kuin sahojakin ja paperitehdas puolestaan käyttää sellutehtaan tuotteita. Yhteisten resurssien tehokas hallinta ja samaan aikaan eri bisnesten lopulta varsin erilaiset toimintamallit asettavat IT-ratkaisuille suuria haasteita. Tarvitaan toisaalta voimakasta konserniohjausta ja toisaalta suurta itsenäisyyttä eri bisnesten kehittämisessä ja päivittäisissä bisnesoperaatioissa. Hyvin tyypillinen vaade konsernitasolta on luoda samoja periaatteita noudattavat IT-strategiat kussakin bisneksessä, minkä lisäksi konsernitasolla voi olla hyvinkin tiukka konsernin IT-strategia. Konglomeraattien tai synergisten yhtymien johtamisen ja toiminnan haasteet ovat merkittävä syy yhä pidemmälle integroituneiden konsernien kehittymiselle eräänlaiseksi konsernistrategioiden valtavirraksi. Perinteinen esimerkki tällaisesta konsernista on McDonald’s, jonka ravintolat on vakioitu maailmanlaajuisesti, jolloin niissä on mahdollista noudattaa yhtenäistä johtamista ja logistisia järjestelmiä. Niinpä integroidun yhtiön kaikki IT-ratkaisutkin ovat kaikille yhteisiä, maasta tai toimipisteestä riippumatta.