PDF-muodossa olevasta ohjeesta

Konsernistrategiat ja IT-toimintamalli
Olennainen lähtökohta minkä tahansa konsernin johtamiseen, organisointiin ja sitä kautta myös ITtoimintamalliin on valittu konserni strategia, jota kutsutaan usein myös yritysstrategiaksi. Konserneja on
paljon myös julkishallinnossa, esimerkiksi kaikki kunnat ovat hyvinkin monialaisia konserneja.
IT-ratkaisuilla on yhä suurempi merkitys erilaisten bisnesten käytännön toimintaan ja strategioihin. Siksi
perusajattelun on konsernissa oltava: Tietoteknisten ratkaisujen ja tietotekniikan organisoinnin täytyy
noudattaa samaa rakennetta ja johtamismallia kuin bisnestenkin. Jos tästä periaatteesta poiketaan, voi
tuloksena olla todella pahoja ongelmia käytännön toiminnassa, minkä seurauksena eri bisnekset lähtevät
hyvin helposti toteuttamaan omia IT-ratkaisujaan ja organisoimaan itselleen IT-toimintaa.
Konsernistrategian tyypitys
Yhdenmukaisten linjausten teko on ylimmän johdon asia, ja johdon keskusteluja auttaa alkuaan
konsulttiyhtiö S.A.M.I. Oy:ssä luotu peruskehikko konsernistrategioista. Kehikossa konsernit on jaettu
kuuteen eri tyyppiin, jotka muuttuvat taulukkoa vasemmalta oikealle mentäessä hajanaisesta
investointiyhtiöstä täysin integroiduksi, yhden bisneksen yritykseksi. Konsernin aseman muuttaminen
nykyisestä tyypistä joksikin muuksi on yksi merkittävimpiä konsernistrategian valintoja.
INVESTOINTIYHTIÖ
Vähän siteitä
bisnesten välillä, omistus
voi olla
osittainen
HOLDINGYHTIÖ
Toisistaan riippumattomat
bisnekset,
yhteinen
omistaja
KONGLOMERAATTI
Erilaisia bisneksiä sama
ansaintalogiikka
YHTENÄINEN
YHTIÖ
Erillisiä
bisneksiä,
yhtenäinen
johtamistapa
ja arvot
JOHTAMI STYYLI
Konsernin • Erittäin kevyt
konserni
rooli
• Erittäin kevyt
konserni
• Kevyt konsernijohto
Ohjaustapa/
rakenne
• Ohjaus hallituksen kautta
• Portfoliojohtaminen
Palkitseminen
• Yrittäjyyttä ja
riskinottoa
palkitaan
• ROIperustainen
• Itsenäisiä
bisnesyksiköitä
• Tulospalkkaus
• Kovia otteita
tarvittaessa
Konsernijohdon
rooli
• Operatiivinen
hallinnoija
• Omistaja
• Tuloksen
valvoja
SYNERGINEN
YHTYMÄ
INTEGRAATTI
Yhteisiä
resursseja
mittakaava- ja
kohdistamismielessä
Bisnekset teknisesti ja
logistisesti
toisistaan
riippuvia
• Konsernijohto
osallistuu
päivittäisiin
päätöksiin
• Bisnesten
yhteisiä projekteja
• Osittain koko
yhtiön tuloksen pohjalta
• Vahva konserni- • Vahva
konserniohjaus
koordinointi
• Toimintatapojen/kulttuurin kehittäjä
• Ylin strateginen • Ylin operatiivinen johto
johto
• Strateginen
tulosyksikkörakenne
• Strategisen
lisäarvon
pohjalta
• Kustannusyksikkörakenne
• Tavoitejohtaminen/laatu
Kuva 1: Konsernistrategioiden kuusi perustyyppiä.
Kehikkoa käytetään IT-strategian luonnin alkupäässä johtoryhmälle järjestetyssä kokouksessa hakien
vastaus kahteen kysymykseen:
1. Mihin asemoitte tämän taulukon vaaka-akselilla yrityksemme nyt?
2. Onko strateginen aikomuksemme siirtyä johonkin suuntaan nykyisestä asemastamme, ja jos, kuinka
paljon?
Keskustelujen ja ehkä pitkänkin prosessin tuloksena syntyvän uuden konsernistrategian tuloksena voi olla
seuraavan esimerkin mukainen kaavio:
INVESTOINTI YHTIÖ
HOLDING YHTIÖ
KONGLO MERAATTI
YHTENÄINEN
YHTIÖ
Yritys Oy
Vähän siteitä
bisnesten vä lillä, omistus
voi olla
osittainen
Toisistaan riip pumattomat
bisnekset,
yhteinen
omistaja
Erilaisia bis neksiä sama
ansainta logiikka
Konsernin
rooli
• Erittäin kevyt
konserni
• Erittäin kevyt
konserni
• Kevyt kon sernijohto
Ohjaus tapa /
rakenne
• Ohjaus halli tuksen kautta
• Portfolio johtaminen
Palkitse minen
• Yrittäjyyttä ja
riskinottoa
palkitaan
• ROI perustainen
• Itsenäisiä
bisnes yksiköitä
• Tulos palkkaus
• Kovia otteita
tarvittaessa
Konserni johdon
rooli
• Operatiivinen
hallinnoija
• Omistaja
INTEGRAATTI
jatkossa
Erillisiä
bisneksiä,
yhtenäinen
johtamistapa
ja arvot
JOHTAMISTYYLI
• Tuloksen
valvoja
SYNERGINEN
YHTYMÄ
Yhteisiä
resursseja
mittakaava - ja
kohdista mismielessä
Bisnekset tek nisesti ja
logistisesti
toisistaan
riippuvia
• Konsernijohto
osallistuu
päivittäisiin
päätöksiin
• Bisnesten
yhteisiä pro jekteja
• Osittain koko
yhtiön tulok sen pohjalta
• Vahva konserni - • Vahva
konserniohjaus
koordinointi
• Strateginen
tulosyksikkö rakenne
• Strategisen
lisäarvon
pohjalta
• Kustannus yksikkörakenne
• Toimintata pojen/kulttuu rin kehittäjä
• Ylin strateginen
johto
• Ylin opera tiivinen johto
• Tavoitejoh taminen/laatu
Kuva 2: Esimerkki johtoryhmän palaverissa tehdystä yrityksen asemoinnista konsernistrategian mukaan.
Konsernistrategian vaikutus IT-toimintamalliin ja IT-ratkaisuihin
Johdon asia on myös peilata valittua konserni- tai yritysstrategiaa tietotekniikkaan liittyvään
toimintamalliin, jossa on mukana ainakin konsernin eri bisneksille yhteisten tietojärjestelmien valinta, ITinfrastruktuurin peruslinjaus ja päätökset IT-toiminnan organisoinnista konsernissa.
Oheinen pitkälle yksinkertaistettu taulukko antaa joitakin lähtökohtia tällaisten linjausten teossa.
Konsernistrategian muuttuessa myös IT-toimintamallia ja IT-toiminnan organisointia muutetaan tukemaan
valittua uutta konsernistrategiaa.
INVESTOINTIYHTIÖ
HOLDINGYHTIÖ
KONGLOMERAATTI
YHTENÄINEN
YHTIÖ
Yritys Oy
Vähän siteitä
bisnesten
välillä,
omistus voi
olla
osittainen
Toisistaan riippumattomat
bisnekset,
yhteinen
omistaja
Erilaisia bisneksiä sama
ansaintalogiikka
Konsernin
järjestelmät
* Vain talousraportointi
+ Voi olla joitakin hallinnon järjest.
+ Taloushallinnon ja
laskennan
järjestelmät
IT-organisaatio
* IT-organis.
vain bisnesyksiköissä
* IT pääosin
bisnesyksiköissä
* Voi olla konsernin tietohallintojohtaja + tuki
konsernijärj.
IT-infra
* Ei yhteistä
infrastruktuuria
* Ehkä yhteinen tietoliikenne
SYNERGINEN
YHTYMÄ
jatkossa
Erillisiä
bisneksiä,
yhtenäinen
johtamistapa
ja arvot
Yhteisiä
resursseja
mittakaava- ja
kohdistamismielessä
IT-Strategia ja IT-toimintamalli
+ Joitakin
operatiivisia
järjestelmiä:
Yhteinen
HR-järjestelmä
* Voi olla
vahva konserni-IT:
Konsernille
Tietohallintojohtaja ja
‘CIO Office’
+ Yhteiset
järjestelmät
myyntiin ja
toiminnanohjaukseen
INTEGRAATTI
Bisnekset teknisesti ja
logistisesti
toisistaan
riippuvia
* Kaikki järjestelmät yhteiset ja integroidut
* IT pääosin
konsernitasolla
* IT vain konsernitasolla
(paitsi käyttäjätuki)
* Yhtenäinen
infrastruktuuri
* Yksi yhteinen
infrastruktuuri
Kuva 2: IT-toimintamalli ja IT-ratkaisut konsernistrategiasta johdettuna.
Seuraavassa lyhyitä luonnehdintoja erilaisten konsernistrategioiden vaikutuksista IT-toimintamalliin ja ITtoiminnan organisointiin. Edellä olevassa esimerkissä johto on päättänyt muuttaa osin molempia.
Investointiyhtiö on tyypillisesti konserni, jossa kiinnostus konsernin eri bisneksiin on lähinnä taloudellista:
miten paljon kukin bisnes tuottaa taloudellista lisäarvoa omistajille. Kyse on enemmänkin juridisesta kuin
toiminnallisesta konsernista, esimerkiksi sopii vaikkapa ruotsalainen Industri Kapital. Tällaisen yrityksen
ainoa yhteinen IT-ratkaisu on tyypillisesti hyvin kevyt talousraportointi.
Holding-yhtiön tyyppisessä konsernissa omistaja on yhteinen, mutta eri bisnekset hyvin pitkälle
riippumattomia toisistaan. Omistajien edustajat ovat eri yritysten hallituksissa ja voivat sopivana
ajankohtana myydä bisneksiä tai ostaa konserniin uusia yrityksiä. Joustavuuden saamiseksi eri yhtiöillä on
hyvin itsenäisesti luodut omat järjestelmänsä ja oma IT-organisaationsa, mutta esimerkiksi tietoliikennettä
tai sähköpostia voidaan hoitaa yhdellä yhteisellä ratkaisulla. Monet perheyhtiöt noudattavat tätä mallia,
esimerkiksi Hollming.
Investointi- tai holding-yhtiötyyppisissä konserneissa ei ole juurikaan perusteita luoda konsernitasolle edes
yhteisiä periaatteita IT-ratkaisuille tai varsinaista IT-strategiaa, ellei sellaisena pidetä mainintaa: ”meillä ei
ole konsernitason IT-strategiaa”.
Monet kansainvälisistä pörssiin listatuista teollisuuden ja kaupan yrityksistämme näyttävät olevan
konglomeraatteja, joissa bisnekset ovat varsin erillisiä, mutta niillä on samankaltainen ansaintalogiikka ja
osin eri bisneksille yhteisiä asiakkaita. General Electric, yksi maailman parhaiten menestyneistä
suuryrityksistä on todellinen malliesimerkki konglomeraatista, jossa on myös yhtenäisen yhtiön tapaan
yhtenäinen johtamistapa ja yhteiset arvot. Tällaisessa konsernissa on hyvin luontevaa yhdistää edellisten
lisäksi talouden ja henkilöstöhallinnon operatiiviset järjestelmät.
Varsinaiset bisnekseen liittyvät IT-ratkaisut on konglomeraatissa mielekkäämpi pitää erillään toisistaan,
vaikka käytettäisiinkin samaa perustekniikkaa kuten SAP-järjestelmää – erilainen bisnesmalli kun johtaa
valmispaketinkin erilaisiin asetuksiin. Tällaisessa konsernissa voi olla yhteisten ratkaisujen ja teknologian
ansiosta suhteellisen vahva konsernitasoinen IT-organisaatio. Yhteiset periaatteet ja ratkaisut sisältyvät
myös konsernitasolla luotuun IT-strategiaan.
Synergisessä yhtymässä eri bisnekset toimivat yhteen ja käyttävät yhteisiä resursseja niin yhtymän sisällä
kuin ulkopuolellakin. Esimerkiksi metsäteollisuuden suuryrityksissä puuraaka-aine sitoo niin sellutehtaita
kuin sahojakin ja paperitehdas puolestaan käyttää sellutehtaan tuotteita.
Yhteisten resurssien tehokas hallinta ja samaan aikaan eri bisnesten lopulta varsin erilaiset toimintamallit
asettavat IT-ratkaisuille suuria haasteita. Tarvitaan toisaalta voimakasta konserniohjausta ja toisaalta suurta
itsenäisyyttä eri bisnesten kehittämisessä ja päivittäisissä bisnesoperaatioissa. Hyvin tyypillinen vaade
konsernitasolta on luoda samoja periaatteita noudattavat IT-strategiat kussakin bisneksessä, minkä lisäksi
konsernitasolla voi olla hyvinkin tiukka konsernin IT-strategia.
Konglomeraattien tai synergisten yhtymien johtamisen ja toiminnan haasteet ovat merkittävä syy yhä
pidemmälle integroituneiden konsernien kehittymiselle eräänlaiseksi konsernistrategioiden valtavirraksi.
Perinteinen esimerkki tällaisesta konsernista on McDonald’s, jonka ravintolat on vakioitu
maailmanlaajuisesti, jolloin niissä on mahdollista noudattaa yhtenäistä johtamista ja logistisia järjestelmiä.
Niinpä integroidun yhtiön kaikki IT-ratkaisutkin ovat kaikille yhteisiä, maasta tai toimipisteestä riippumatta.