SOGSAKKsanomat2012_screen-1
2012 sogsakk sanomat SAMI LAITI PERINTEIDEN ÄÄRELLÄ SAAMELAISNEIDOT MAAILMALLA UHKAAKO SUOMALAISTUMINEN DUODJIA? SISÄLTÖ 03 04 06 SOGSAKK SANOMAT Julkaisija Saamelaisalueen koulutuskeskus Pääkirjoitus Kielten ja kulttuurin Sajos Suurta tukea saamelaiselle elokuvalle 08 Saamelaisneidot maailmalla 10Oppisopimuskoulutuksessa perinteiden äärelle 14 15 18 20 22 26 Toimittajat Camilla Arjasmaa Kevin Francett Onneli Halonen Maria Kosonen Marjo Ulkuniemi Jarkko Remahl Etukannen kuva Maria Kosonen Malli: Sami Laiti Ijahis idja Uhkaako suomalaistuminen duodjia? Matkailulinjalla on mukavaa! Porojen animointia lampaiden maassa Asuntolaelämää Virpin valtakunnassa The Slap 28 Some - Internetin hiekkalaatikko 30 Aitojen taitojen juurilla 31Koulutustarjonta SOGSAKK sanomat 2012 Toimitus Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4, PL 50 99871 Inari ·2 Takakannen kuva Maria Kosonen Malli: Sami Laiti Ulkoasu Toimituskunta SOGSAKK Sanomat on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu. Ohjaajat Erkki Feodoroff Aki Harju Hannu Tikkanen Painopaikka Kopijyvä Oy 2012 Painettu 100% uusiopaperille www.sogsakk.fi Pääkirjoitus SOGSAKK ELÄÄ JA KEHITTYY Saamelaisalueen koulutuskeskus on aikojen kulu essa laajentunut tarjoamaan hyvin laajaa joukkoa erilaisia lyhyitä ja pitempiä koulutuksia, ja kehit tynyt siinä tunnetuksi taitajaksi, hyväksi ja arvos tetuksi. Mutta nytkään, jos koskaan, laakereilla lepäilemään ei voi jäädä, kun maailma muuttuu kiihkeään tahtiin. Siksi kaikkia toimintoja kehite tään koko ajan tarmokkaasti ja määrätietoisesti. Yksi päällimmäisistä uudistuksista perus tutk into koulutuksessa on laajennetun työssä oppimisen malli, jota aletaan toteuttaa poro talouden koulutusohjelmassa ensi syksystä lähti en. Laajennettu top tarkoittaa sitä, että nykyisen n. 20 opintoviikon sijasta jopa puolet tutkinnosta eli 60 opintoviikkoa voi suorittaa käytännön po rotöissä. Poropuolella tapahtuu muutakin uutta: tänä vuonna aloitettiin muiden porokoulujen kanssa perinne, poronuorten omat päivät. Tänä vuonna tämä Nuoret vieropalkisilla-tapahtuma järjestet tiin Inarissa, ensi vuonna mennään Rovaniemelle, sitten toivottavasti Norjaan tai Ruotsiin. Tapah tuma on siitä erilainen kuin muut porotapahtu mat, että se on järjestetty nuorten ”formaatilla”. Kokouspaikka ei ole luentosali, vaan se järjeste tään viihtyisäksi keskustella ryhmissä ja yhdessä. Asiantuntijoiden puheenvuorot ovat lyhyitä ja ytimekkäitä, keskusteluja on paljon, kuten myös oheistapahtumia, ja nuoret pääsevät tutustu maan toisiin poronuoriin joka puolelta poronhoi toaluetta. Ihan uutena koulutuksena SAKK tarjoaa luku vuoden mittaista (40 ov) koltansaamen kielen ja kulttuurin koulutusta alkaen syksyllä 2012. Koulu tus on tarkoitettu kaikille koltansaamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksen ope tus on suunniteltu siten, että se sopii työelämäs sä koltansaamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. SAKK:n koulutustarjonnassa erittäin tärkeässä roolissa ovat ympäri saamelaisaluetta toteutet tavat saamelaiskulttuurikoulutukset sekä muut alueen ihmisten tarpeiden mukaan järjestettävät lisä- ja täydennyskoulutukset. Näiden koulutusten kautta oppilaitoksemme pääsee lähelle alueen ihmisiä ja pyrkii joustavasti vastaamaan tärkeisiin esille tuleviin koulutustarpeisiin. Parhaillaan on menossa useita laajoja työvoimapoliittisia aikuis koulutuksia. Näistä mainittakoon Sevettijärven saamenpuku ja asusteet -koulutus sekä Hetassa toteutettava luu- ja sarvityö sekä puu- ja pahka työkoulutukset. Lisäksi keväällä 2012 toteutetaan laajasti eri puolilla saamelaisaluetta poroelinkeinoon liitty vää lyhytkoulutusta kuten yhdessä SPR:n Järjes töt kylässä -hankkeen kanssa toteutettava gpskoulutus sekä Utsjoella Saamelaisalueen matkai lukoulutus yhdessä saamelaismatkailuyrittäjien kanssa. Saamelaisalueella tapahtuvan koulutuksen li säksi tarjoamme virtuaalikoulussamme etä- ja verkko-opetusta koko Suomeen. Runsaan kansal lisen toiminnan lisäksi pidämme yllä laajaa kan sainvälistä alkuperäiskansaverkostoamme sekä toteutamme erilaisia kehitys- ja koulutusprojek teja pohjoisten alkuperäiskansojen kanssa. Oppi laitoksemme siis elää ja kehittyy itse, ja on lisäksi merkityksellinen toimija koko sirkumpolaarisen alueen kehittämisessä. Outi Jääskö Opettaja Luonto- ja ympäristöala, porotalous 3 · SOGSAKK sanomat 2012 Kielten ja kulttuurin Sajos Teksti/Ulkoasu: Marjo Ulkuniemi Kuvat: Kevin Francett ”Sajos on tavallaan kulttuuri- ja tietokeskittymä. Tarjolla on ta pahtumia, joihin pääsee osal listumaan paikan päällä mutta myös linkkien kautta etänä”, Holmberg kertoo. Sajoksessa on tilat myös virtuaalikoulutuksel le, mikä Holmbergin mukaan on tänä päivänä todella iso juttu. Pohjoissaamen kielen ja kult tuurin lehtori Outi Länsman on tyytyväinen Sajoksen tiloihin. ”Pääosin muutto uusiin tiloihin on sujunut hyvin. Uuden talon tapoihin ja käytäntöihin tutus tuminen vie silti aikansa. Saim me käyttöömme kielistudion, joka on ollut todella hyvä lisä kielenopiskelussa. Siitä myös opiskelijat ovat pitäneet”, Läns man kertoo. Myös medialinja siirtyi vuo den alussa Sajoksen katon alle. Rehtori Holmberg on innois saan niistä mahdollisuuksista, joita Sajos tuo media-alan kou lutukseen. ”Media on saanut omat isot tilat ja studion, mikä tuo muka naan haasteita ja uudenlaista Uusi talo, uutta sisältöä ja in novatiivisia ajatuksia Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Keskuksen rakentaminen oli noin seitsemäntoista miljoonan euron investointi. Nyt saman katon alla ovat saamelaiskir jasto, saamelaisarkisto ja saa melaiskäräjien toimitilat, jotka ruokkivat toinen toisiaan ja tuovat uusia mahdollisuuksia opetus- ja tutkimustoimintaan. ”Valtiovalta on tämän hank keen aikana hienosti osoitta nut, että se haluaa tukea saa men kieltä ja kulttuuria. Koko projektissa on ollut kyse saa melaisten itsehallinnon toteut tamisesta, ja sille Sajos tarjoaa fyysiset puitteet”, saamelais käräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm sanoo. Kevättalven aikana saame laiskulttuurikeskuksessa on jär jestetty lukuisia konsertteja, seminaareja ja elokuvanäytök siä. Juha Guttormin mukaan Sajokselle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet heti alusta läh tien. Oman tukikohdan myötä monen saamelaisen unelma on toteutunut. ”Sajos on tehty ennen kaik kea saamelaisille itselleen. Sen tarkoituksena on lisätä alku peräiskansan yhteisöllisyyttä ja vahvistaa sen identiteettiä ja it setuntoa. Samalla Sajos tarjoaa puitteet perinteisen saamelais kulttuurin edistämiselle ja yhtä lailla kulttuurin kehittämiselle ja uudistamiselle”, Guttorm kertoo. 5 · SOGSAKK sanomat 2012 opetusta. Esimerkiksi Sajoksen avajaisissa tehty yhteistyö Yleis radion kanssa oli haasteellinen homma, mutta se sujui lopulta hienosti.” Medialinja tuotti avajaisista suoran internetlähetyksen, jota tuhannet katsojat seurasivat Yleisradio Sápmin nettisivujen kautta. Ohjaavat opettajat Erkki Feodoroff, Aki Harju ja Joonas Saari olivat tyytyväisiä lähetyk seen. ”Tästä on hyvä jatkaa. Tu levaisuudessa pääsemme teke mään varmasti vastaavanlaisia lähetyksiä”, kertoo Feodoroff. Tammikuussa avattu saamelais kulttuurikeskus Sajos on anta nut uudet tilat Saamelaisalu een koulutuskeskuksen kielten ja kulttuurin koulutukselle. Koulutuskeskuksen rehtori Lii sa Holmberg on mielissään sii tä, miten Sajos on vilkastutta nut koulun toimintaa. Talossa järjestetään erilaisia seminaa reja, joihin myös opiskelijat voivat osallistua. SOGSAKK sanomat 2012 ·4 Suurta tukea saamelaiselle elokuvalle Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä Suomen elokuvasäätiö jakaa tänä vuonna enintään 100 000 euroa saamelaisen elokuvan käsikirjoittamiseen ja kehittämiseen. Tuotantojohtaja Petri Kemp pisen mukaan kyselyitä tukeen liittyen on tullut paljon. Tarja Porsanger. Kuva Camilla Arjasmaa Ima Aikio-Arianaick ohjaustöissä. Kuva Minna Saastamoinen Suomen elokuvasäätiön haku sääntöjen mukaan elokuva hank keesta vastaavien käsi kirjoittajan ja ohjaajan tulee täyttää saamelaisuuden kritee rit. Kemppisen mukaan saame laisuutta tulkitaan Suomen elo kuvasäätiössä laissa saamelai suudesta asetettujen määrittei den mukaisesti. Elokuvasäätiö soveltaa tukea hakeviin kor keimman hallinto-oikeuden syyskuussa 2011 antamaa laa jennusta saamelaisuudesta. SOGSAKK sanomat 2012 Laajennuksen mukaan hen kilöä voidaan pitää saamelaise na, vaikka hän ei täysin täyttäisi kaikkia saamelaisuudelle ase tettuja edellytyksiä. ”Kun hakemuksia tulee, niitä käsitellään väljemmän näkemyksen mukaisesti”, Kemppinen toteaa. Hänen mu kaansa tuki soveltuu parhaiten tekijöille, kuten käsikirjoittajille ja ohjaajille, kun taas kehittä mistukea hakevat useimmiten tuotantoyhtiöt. ·6 Saamelainen elokuvante kijä Ima Aikio-Arianaick työs tää parhaillaan dokumenttia saamelaismuusikko Niillas Holmbergistä. Työtään varten hän on saanut jo käsikirjoitus tukea elokuvasäätiöltä ja aikoo hakea vielä kehittämistukea do kumenttiprojektiinsa. Hänen mukaansa korvamer ka tun tuen saaminen saame laiselle elokuvalle on todella motivoivaa. ”Pidän päätöstä hyvin merkittävänä. Tämä alen taa kynnystä hakea rahoitusta”, Aikio-Arianaick toteaa. ”Uskon myös että ensi kertalaisia löytyy hakijoiden joukosta nyt enemmän.” Itse vuodesta 2004 elokuvia tehnyt ja tuottanut Aikio-Arianaick ei ole yllättynyt elokuvasäätiön päätöksestä määrittää saame laisuutta korkeimman hallintooikeuden päätöksen mukaan. ”En pidä asiaa kuitenkaan ko vinkaan merkityksellisenä”, hän sanoo. ”Tuki saa varmasti mo net näkemään eloku van tekemisen mah dollisena ammattina eikä enää pelkkänä harrastetoimintana” S k á b m a g o v a t elokuvafestivaalien projek tipäällikkö Tarja Porsanger uskoo paikallisen koulutuksen sekä elokuvakeskuksen moti voivan uusia saamelaisia eloku vantekijöitä pohjoisen alueella. Saamelaiselle elokuvalle jyvi tetty tuki luo hänen mukaansa uusille tekijöille uskoa tule vaan. ”Tuki saa varmasti monet näkemään elokuvan tekemisen mahdollisena ammattina eikä enää pelkkänä harrastetoimin tana”, Porsanger toteaa. ”Elokuvasäätiön tuki avaa myös mahdollisuuksia yhteis pohjoismaisiin tuotantoihin. Ensin tarvitaan kotimaista ra haa, että voidaan lähteä hake maan myös ruotsalaista ja nor jalaista rahoitusta.” Seuraavana kehittämiskohteena Porsanger mainitsee saamelaiset tuotan toyhtiöt. ”Pohjoisessa pohdi taan, kannattaako perustaa uu sia tuotantoyhtiöitä vai ehdot taa ideoitaan jo olemassa ole ville yhtiöille. Tuotantoyhtiöitä pohjoisessa on vähän.” Saamelaisen elokuvan ei Porsangerin mukaan tar vitse olla genresidonnais ta. ”Suomessa on innostut tu dokumenttielokuvista. Tulevaisuudessa voitaisiin myös kehittää muun muassa animaa tioiden ja fiktiivisten lyhytelo kuvien tekemistä.” Teksti: Jarkko Remahl Kuvat: Camilla Arjasmaa Minna Saastamoinen / Studio Borga Ulkoasu: Jarkko Remahl 7 · SOGSAKK sanomat 2012 N S I A L E AS AM A L L A M L I A A M OEID T Yleisradiossa ke väällä nähty Märät Säpikkäät oli yksi kevään puhutuim mista televisio sarjoista – ainakin pohjoisessa. Saa melaisia ja saame laiskulttuuria huu morilla esittelevä sarja ihastutti niin saamelaisia kuin suomalaisiakin. Sarjassa esiintyvä Anne Kirste Aikio kertoo, että ohjel man toinen tuotan tokausi on jo työn alla. Sarjan saamelaisneidot Anne Kirste Aikio ja Suvi West opis kelivat Saamelaisalueen kou lutuskeskuksen medialinjalla 2000-luvun alussa. Media-ala tuntui Anne Kirsten mielestä omalta jutulta heti alusta läh tien. ”Oli kova hinku päästä radi oon. Keplottelinkin itseni kesä töihin Ylen Saamen radioon lu kion jälkeen”, hän kertoo. Anne Kirste muutti perhei neen Norjasta Suomeen ennen kuin hän aloitti lukion. Lukion jälkeen hän halusi tehdä jotain käytännönläheistä. ”Ei siinä vaiheessa ollut sel laista tunnetta, että olisin ha lunnut lähteä Inarista muualle”, hän sanoo. Medialinjan kaksivuotiset opin not tutustuttivat Anne Kirsten moniin asioihin. Opin noissa painotettiin lehtikirjoittamista, multimediaa, radiotyötä ja eri tyisesti televisiokerrontaa. Koulutukseen kuului myös työharjoittelujaksoja, joiden ai kana Anne Kirste pääsi monen laisiin paikkoihin kokeilemaan siipiään. Vapaa-aika meni omi en projektien parissa, mutta se ei Anne Kirsteä haitannut. ”Koin, että kaikesta, mitä teen, on hyötyä minulle itsel leni. Nautin siitä, mitä sain teh dä”, hän muistelee. Anne Kirsten mukaan erityi sen hienoa oli, että opiskellessa sai itse päättää, mihin haluaa suuntautua. Koulu antoi mah dollisuudet, perustekniikat ja taidot. ”Opettajat olivat inspiroivia ja veivät journalismista poispäin vapaaseen ilmaisuun. Saimme tehdä sitä, minkä koimme ins piroivaksi.” Kahden vuoden aikana opituis ta taidoista on ollut paljon hyötyä ”Medialinja antaa hyvän pohjan ihan mihin tahansa media-alan töihin”, Anne Kirste sanoo. a lo nata Arjasma Aki Harju i r a T , t; lla Kuva su; Cami Arjasmaa a a Ulko ; Camill Teksti Tällä hetkellä Anne Kirsten aika kuluu Märät Säpikkäät -sarjan toisen tuotantokauden käsikirjoittamiseen. Hän kirjoit taa sarjaa yhdessä Suvi Westin kanssa. Tytöt tutustuivat sattu malta juuri medialinjalla. ”Huomasimme että meillä oli samankaltaiset työtavat, ja varsinkin huumori yhdisti”, Anne Kirste nauraa. Omaa tv-sarjaa tytöt suun nittelivat jo tuolloin. Anne Kirste lähti medialinjan jälkeen opiskelemaan yliopistoon, ja Suvi teki dokumenttiprojekteja tahollaan. Myöhemmin tytöt kuitenkin palasivat idean pariin. He kaupittelivat projektia joka puolelle, ja yllättäen idea löikin läpi. Ylellä esitetty Märät Säpikkäät on saanut paljon suosiota ja näkyvyyttä. ”Käsikirjoitan uusia jaksoja päivittäin. Tammikuussa näh dään sitten uudet tuotokset.” Anne Kirste Aikio (oik.) ja Suvi West (vas.) löysivät toisensä opiskelujen kautta. Nyt tytöt tekevät yhdessä Märät Säpikkäät -tv-sarjaa. 9 · SOGSAKK sanomat 2012 O P P I S O P I M U S KO U LU T U KS ES S A P E R I N T E I D E N Ä Ä R E L L E Inarilainen 30-vuotias Sami Laiti, Mihku-Biehtar Sami-Asllat, on tunnet tua Laitin sukua. Suku on täynnä toinen toistaan taitavampia käsityöläisiä monessa sukupolvessa. Ei ole siis ihme, mutta ei myöskään itsestään sel vää, että Sami on oppisopimuskoulutuksessa isällään. Kuvat, teksti ja ulkoasu: Onneli Halonen Inarin kirkonkylän vanhin pihapiiri ja rakennus, Samekki, on tullut tunnetuksi viime vuosikym menien aikana Petteri Laitin, ansioituneen ja pitkänlinjan saamenkäsityöläisen, verstaana ja myymälänä. Sisällä talossa vallitsee leppoisa, lähes ajaton tunnelma. Erilaiset vitriineihin ja seinille asete tut taidokkaasti valmistetut käsityöt hopeisista riskuista sisnapussukoihin hivelevät silmää. ”Tippuuko täältä katosta kultaa, vai mitä ihmettä täällä oikein pölisee...”, työhuoneen puolelta kuuluu puhetta naputuksen ja työs tökoneiden hurinan lomasta. Petteri Laiti on opastamassa takaisin Inariin muuttanutta poi kaansa riskujen valmistamisen saloihin. ”Opiskelin Helsingin yliopistossa tietojen käsittelytiedettä ja valmistuinkin sieltä, mutta samalla kypsyin ajatukseen pelkästä tietoko neen ääressä istumisesta ja alaan liittyvästä stressistä ja kilpailusta. Atk-alalla pitäisi koko ajan opiskella ja päivittää tietojaan tuhannen muun samasta työpaikasta kilpailevan kans sa”, Sami perustelee alanvaihdostaan. ”Yhtenä iltana tajusin saavani paljon enem män irti käsityöharrastuksistani. Siinä opittu ei menetä koskaan arvoaan.” Oppia isältä pojalle Petteri on isänä ja käsityöläisenä iloinen poi kansa valinnasta. Hän on saamassa omalle elämäntyölleen jatkajan. Viidenkymmenen vuoden kokemuksensa lisäksi hän saa siirtää isältään ja veljeltään opitut tiedot ja taidot eteenpäin omalle pojalleen. Myös Sami arvos taa tätä ja toteaa, että perinteiden ylläpito on tärkeää. ”Jossakin vaiheessa haluan varmasti tehdä kokonaan omia malleja. Perinteen jatkumon SOGSAKK sanomat 2012 · 10 kannalta on kuitenkin tärkeää tuntea perin teet ensin. On keskeistä säilyttää tarkkaan se tieto, jonka edellisiltä sukupolvilta voi saada, ja vasta sen pohjalta lähteä toteuttamaan itseään.” Samin mukaan monille käsitöistä innostu neille tuntuu käyvän niin, että he haluavat heti alkaa kehitellä uusia malleja. ”Hienojakin oman näköisiään töitä voi syn tyä, mutta silloin ei välttämättä löydä sitä kaikkea, mitä voi tehdä ja ottaa huomioon. Perinteisiin töihin ja työtapoihin piiloutuu pal jon merkityksellisiä yksityiskohtia, jotka ovat muovautuneet pitkän ajan kuluessa.” Tähtäimessä kisällin ammattitutkinto Muutettuaan takaisin kotiseudulleen Sami aloitti käsityöopintonsa Saamelaisalueen kou lutuskeskuksen esinesuunnittelun linjalla, jos sapääpaino on puu-, pahka-, sarvi- ja luutöis sä. Kolmevuotisten saamenkäsityöartesaanin perusopintojen jälkeen tuntui luontevalta jatkaa opiskelua oppisopimuskoulutuksessa omalla isällään. Nyt tähtäimessä on saamen käsityökisällin ammattitutkinto, johon henki lökohtaisesti räätälöity oppisopimuskoulutus jakso valmentaa. Samin kohdalla valmentava koulutus kestää kaksi vuotta. ”Oppiminen vie aikaa, ja onhan tämä ylipää tään hieno mahdollisuus”, Sami pohtii. Hän on kiitollinen omasta tilanteestaan. ”Ei mikään muu opiskelumuoto valmenna näin hyvin suoraan työelämään kuin tämä. Nä kemällä ja tekemällä oppii, niinhän se on aina ollut.” Sami ei kuitenkaan halua aliarvioida nykyyhteiskunnan koulukulttuuria ja teoriaosaami sen merkitystä. 11 · SOGSAKK sanomat 2012 O P I S K E L E S A A M E N K Ä S I T YÖ K I S Ä L L I K S I TA I - M E S TA R I K S I Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa aikuisille saamenkäsityöntaitajille joustavia tapoja hankkia tutkintopaperit ammattitaidostaan. Tiesitkö, että Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi suorittaa tutkintoja myös pelkkinä näyt tötutkintoina? Näyttöihin voi hakea kuka tahansa tarvittavat tiedot ja taidot omaava henkilö. Näyttötutkintojen tarkoituksena on antaa mahdollisuus hankkia todistus ammattitaidostaan myös niille käsityöntaitajille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua pitkäkestoisiin koulutuksiin ja jotka ovat oppineet saamenkäsityötaidon esimerkiksi vanhemmiltaan. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtainen nätyttösuunnitelma. Jos tarvi taan lisää osaamista, laaditaan erillinen osaamisen täydentämissuunnitelma tai kouluttautumis suunnitelma. Ennen näyttöä useimmat osallistujat käyvät läpi tutkinnon näyttöihin valmistavaa koulutusta. Tarvittavaa tietotaitoa voi kerryttää myös oppisopimuskoulutuksella tai monipuo lisilla lyhytkursseilla, joita Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää ympäri saamelaisaluetta. Opiskelija saa valita osaamisalakseen joko vaatetuksen tai esinevalmistuksen. Kummassakin osaamis- ja suuntautumisalassa on useita vaihtoehtoja. Tutkintojen suorittamisessa vaaditaan saamen kielen taitoa. Hakuaika on ympäri vuoden. Sami Laitin oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä toimii Lapin oppisopimus keskus yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. ”Käsitöissä opittu ei menetä koskaan arvoaan” ”Se lyhentää reittiä taituruuteen. Joka tapa uksessa hyvällä ja motivoivalla opettajalla on aina valtaisa merkitys”, hän lisää ja suosittelee oppisopimuskoulutusta muillekin. Hyppy yrittäjyyteen Sukupolvenvaihdos näyttää siis jossain vai heessa tulevan ajankohtaiseksi. Monia ajatus yrittäjäksi alkamisesta usein vähän hirvittää, mutta miten Sami suhtautuu asiaan? ”Ajatus pelottaa koko ajan vähemmän, kun tiedot ja taidot karttuvat. Vaikka ei tämän homman jatkaminen ole niin helppoa kuin voi si kuvitella. Hienot puitteet täällä on, mutta kovaa työtä yrittäjänä olo on joka tapauksessa. Se vaatii paljon muutakin kun vain käsitöiden SOGSAKK sanomat 2012 · 12 tekoa, paperitöistä lähtien”, Sami selvittää. Toden totta, jo yksistään vanha pihapiiri vaatii paljon huoltoa. Tässä vaiheessa isäkin jo osallistuu keskusteluun. Hän virnistää hyvän tahtoisesti ja muistuttaa: ”En ole pakottanut, olen varoittanut.” Perinteisten materiaalien haasteet Ja töitä käsityöyrityksessä riittää aina enem män kuin niitä ehtii tekemään. Varsinkin, jos tuotteita valmistetaan perinteisistä materiaa leista, kuten sarvesta ja pahkasta. Niitä kun ei tilata verkkolomakkeella, vaan hyvää käsityömateriaalia joutuu itse etsimään aina kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi materiaalin työstämisessä pitää ottaa Lisätietoja voit kysellä: [email protected] tai puh. 040 723 7309 huomioon paljon sellaisia asioita, jotka eivät näy päällepäin, ainakaan maallikolle. ”On ihan eri asia työskennellä luonnonma teriaalien kanssa. Niitä työstäessä pitää ottaa mahdollisimtman hyvin huomioon kaikki muo dot, laadut, eläminen ja säilytys. Laadukkaita materiaaleja on vaikea saada. Niitä pitää osata hyödyntää tarkoin ja säästeliäästi”, Sami ker too. Haasteita siis riittää. Huoli käsitöiden käytön unohtamisesta ”Kun teemme esimerkiksi perinteisiä puuk koja, yritämme ajatuksen kanssa saada niistä mahdollisimman hyviä ja toimivia – jokaista yksityiskohtaa myöten. Hintaa niille kertyy vähintään parisataa euroa. Puukko ostetaan usein esimerkiksi vaarille 60-vuotislahjaksi, eikä sitä sitten koskaan raaskita käyttää”, Sami huokaa. ”Minua huolettaa, että näiden perinteisten esineiden käyttö unohtuu.” Yksi miehen unelmista käsityöläisenä onkin pystyä tuomaan nämä satojen vuosien aikana käyttötarkoituksiinsa muovautuneet hienot käsityöt lähemmäs nykypäivän ihmisiä. Siksi hän usein toivookin asiakkailtaan, että nämä myös oikeasti käyttäisivät heiltä ostettuja kä sitöitä. Kerran eräs ison leukun ostanut asiakas lä hetti Samille valokuvia, joissa hän paloitteli ostamallaan leukulla jänistä. Parempaa palau tetta ei Sami olisi voinut toivoa. 13 · SOGSAKK sanomat 2012 Kuva: Stina Roos Teksti: Anna Näkkäläjärvi-Länsman Ulkoasu: Camilla Arjasmaa Uhkaako duodjia? Uhkaako suomalaistuminen suomalaistuminen duodjia? Ijahis idja ensimmäistä kertaa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa Ijahis idja on Inarin kirkonkyläl lä järjestettävä alkuperäiskan sojen musiikkifestivaali, joka järjestetään 17.-19.8.2012 yh deksättä kertaa. Festivaalin ni mi, Ijahis idja, on pohjoissaa men kieltä ja tarkoittaa suo meksi yötöntä yötä. Ijahis idja keskittyy monenkirjavaan saa melaismusiikkiin, ja joka vuosi festivaalilla vierailee muita al kuperäiskansoja. Tänä vuonna alkuperäiskansavieraita Inariin tulee ainakin Grönlannista ja Komista. Tammikuussa avattu Saamelaiskulttuurikeskus Sajos antaa upeat puitteet Ijahis idjal le luonnonkauniin Juutuanjoen rannalla. Saamelaismusiikkia Ijahis idja ssa kuullaan useista eri genreistä. Ijahis idjan tär keä painopiste on pe rinteisen joiun, leu’ddin ja SOGSAKK sanomat 2012 livđen tunnetuksi tekeminen. Saamelaista populäärimusiik kia tänä päivänä löytyy useista eri musiikkigenreistä, ja Ijahis idjassa kuullaan etnisiä saame laismusiikkivärejä unohtamat ta populäärimusiikin viimeisiä tuulia. Konserttiohjelman lisäk si Ijahis idjassa järjestetään kan sainvälinen musiikkiseminaari ja Lasten ja nuorten päivä, jossa lapset pääsevät työpajaopetuk sessa tutustumaan sekä saame laiseen musiikkiperinteeseen että maailman musiikkiin. Ijahis idjan tämän vuoden teema on Biegga čuodjá – Tuuli soi. Teema kuvastaa festivaalin merkitystä kohtauspaikkana ja sitä, miten se tuo yhteen ih misiä, ilmiöitä ja perinteitä eri puolilta maailmaa. Tuulessa kuuluvat sekä vahvat perintei set äänet että uudet virtaukset. Näistä elementeistä syntyy al · 14 kuperäiskansojen elämäntapa, jossa perinteet säilyvät osana modernia yhteiskuntaa. Ijahis idja 2012 ohjelma jul kistetaan kesäkuussa. Festi vaalin järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi, Saamelais alueen koulutuskeskus, Saame laiskäräjät, Saamelaismuseo Siida, Giellagas-instituutti, Saamelainen lastenkulttuu rikeskus Mánnu ja Inarin kunta. Ann Fes Lisäti a N tivaa etoa ä l p u ann h. + kkäläj ijohtaj ä a.n a akk 358 50 rvi-Lä n ala ww jarv 364 5 sman, w.ij i@s 109 a , ahi sidj medi ggi a.fi .fi Teksti/kuvat/ulkoasu: Maria Kosonen Saamenkäsityöalan artesaanikoulutuksen pe lätään suomalaistuttavan saamelaisen käsityön perinteet. Näin linjaa Sámi Duodjin johtokunta. Sámi Duodji on yhdistys, jonka keskeisenä tavoit teena on saamelaiskäsityön suojaaminen ja ar von nostaminen. Yhdistys on huolissaan saamelaisväestön mah dollisuudesta saada käsityöalan koulutusta, jon ka perustana on saamelainen kulttuuri. Sámi Duodjin puheenjohtaja Petra MaggaVars ilmaisee huolensa käsityöalan opetussuun nitelman suppeudesta. Hänen mielestään ope tuksen tulisi olla kokonaisvaltaisempaa. Magga-Vars uskoo, että alkuperäiskansan perinteinen opetustapa lisäisi myös saame laisnuorten intoa hakeutua opiskelemaan. ”Opetussuunnitelma tulee rakentaa saamelaisen tiedon pohjalle”, hän sanoo. käsityö ei ole mitään ilman oikeaa alan sanastoa. ”Tähän tulisi panostaa ja kenties suunnitella saamelaisille oma koulutusohjelma kyseiselle alalle.” Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Liisa Holmberg ei usko saamelaisen käsityön suo malaistumiseen. ”Meidän tehtävämme on tukea ja kehittää saamelaista käsityötä, kieltä ja kulttuu ria. Käsityöopetusta saa myös saamen kielellä.” Holmberg kertoo, että saamen kielen käyttö on usein välttämätöntä käsitöiden opetukses sa. ”Lähes kaikki opettajamme ovat saamelaisia, ja monet asiat on helpompi selittää saameksi. Monille sanoille ei edes löydy suomenkielisiä vas tineita.” ”Meidän tehtävämme on tu kea ja kehittää saamelaista käsityötä, kieltä ja kuttuuria.” Opetuksessa tärkeäksi hän nostaa käsitöiden teon aineettoman puolen, kuten esimerkiksi sen, mitä käsitöiden muotokieli tarkoittaa. Myös kielelliset kysymykset aiheuttavat huol ta. Magga-Varsin mukaan duodji eli saamelainen Sámi Duodji -merkki tuot teessa takaa tekijän ole van saamelainen. 15 · SOGSAKK sanomat 2012 ”Ongelmia ei synny, jos kult tuuri ja perinteet tunnetaan ja niitä kunnioitetaan.” Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on opis kelijoita monista eri kulttuureista. Saamelaisten ja suomalaisten opiskelijoiden lisäksi opiskeli joita on muun muassa Venäjältä ja Kanadasta. Holmberg pitää saamelaiskulttuurin kiinnosta vuutta vahvuutena. ”Saamelaisella kulttuurilla on annettavaa muil le kulttuureille. Ihmisten ulkopuolelle sulkeminen ei ole oikea tapa toimia, vaan kulttuurin on säi lytettävä vuorovaikutuksensa muiden kulttuurien kanssa.” Myös Magga-Varsin mielestä kaikki ovat tervetulleita opiskelemaan saamenkäsitöitä. ”Ongelmia ei synny, jos kulttuuri ja perinteet tun netaan ja niitä kunnioitetaan.” Hän muistuttaa, että on tärkeää, miten oppeja työelämässä käytetään. Myös moraalikäsitys tu lee säilyttää. ”Sellaistakin on nykyisin tapahtunut, että kulttuurista on yritetty hyötyä”, Magga-Vars kertoo. Hän toivoo, että oikeanlainen opetus vä hentäisi ennakkoluuloja kulttuurien välillä. Etelä-Suomesta Inariin opiskelemaan tullut opiskelija kokee, että hänet on otettu hyvin vas taan. Hän muistuttaa, että opiskelemaan tultaes sa on tärkeää kunnioittaa saamelaista kulttuuria ja perinteitä. ”Itseään ei saa erehtyä luulemaan saamelaiseksi”, opiskelija huomauttaa. ”Käsitöitä tehdessä kulttuuri tulee tuntea ja sitä kunnioittaa. Näitä arvoja opetamme ja vaa limme Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa”, myös Holmberg kertoo. Liisa Holmberg ja Petra Magga-Vars eivät usko saamenkäsityön häviämiseen. Magga-Vars to teaa, että käsityö voi hyvin erityisesti perheissä, sukuyhteisöissä ja kylissä, missä käsityötä harjoi tetaan ja opetetaan sukupolvelta toiselle. Jotkut käsityöt voivat kuitenkin kadota vähäi sen käyttötarpeen vuoksi. ”Saamelaisella käsityö tuotteella on aina jokin käyttötarkoitus. Uudet, tekniset materiaalit ovat kuitenkin vähentäneet joidenkin tuotteiden käyttöä”, Magga-Vars sanoo. Hän on huomannut, että erimerkiksi peskien käyttö on vähentynyt huomattavasti. ”Käsitöitä, kuten pukuja tarvitaan, ja tällöin niitä myös tehdään. Näin ollen käsityö voi hyvin”, Liisa Holmberg kertoo. Hän uskoo, että myös kä sityöalan koulutuksella oli osansa esimerkiksi saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen avajaisissa nähtyyn pukuloistoon. ”Moni tekijöistä on osal listunut koulutukseen, ja näin myös meillä on osamme käsitöiden ja kulttuurin ylläpitämisessä.” Sámi Duodjin puheenjohtajan mukaan vuoro vaikutusta on hyvä olla, mutta sitä on tapahdut tava kumpaankin suuntaan ”Saamelaiskulttuuri ei mielestäni ole ansainnut sitä, että se on aina hyödynnettävänä”, Magga-Vars sanoo. Koulutuskeskuksen rehtori toivottaa opiske lijat kaikista kulttuureista tervetulleeksi Inariin, sillä nykypäivänä kulttuureiden on pysyttävä vuo rovaikutuksessa. ”Saamelaiskulttuuri ei mieles täni ole ansainnut sitä, että se on aina hyödynnettävänä” Käsitöiden opiskeluun kuuluu pal jon myös itsenäistä työskentelyä. Marja-Liisa Laiti opettaa poronkoipien nylkemistä. SOGSAKK sanomat 2012 · 16 17 · SOGSAKK sanomat 2012 Matkailulinjalla on mukavaa! Retkeilyä luonnossa, opintomat koja Venäjälle ja työharjoittelua Kanadassa. Inarin toimipistees sä voi opiskella matkailualan ammattilaiseksi. Koulutus on kansainvälistä ja monipuolista. Matkailulinjan opettaja Irma Lehtola haluaa nähdä opiske lijoissa seikkailumieltä. ”Inarin alueen matkailu on vahvasti ke hittyvää ja selkeästi kasvusuun nassa. Tämä on tavallaan haas te. Tekemistä riittää ja tekevä löytää”, Lehtola sanoo. Matkailualan koulutus on myös hyvin käytännönläheistä. Opetuksessa näkyvät alueen erityispiirteet. ”Kun olemme näin lähellä luontoa, luontoasi at ja erätaidot ovat tärkeitä. Me retkeilemme ja opettelemme tekemään ruokaa luonnossa. Tutustumme siis konkreettisesti kaikkeen ja matkustelemme pal jon sen sijaan, että lukisimme asiat vain kirjasta. Itse kokemal la tietää, mikä on hyvää ja mikä huonoa matkailua”, Lehtola ker too. Matkailulinjan koulutuksen rikkaus Saamelaisalueen kou lutuskeskuksessa on kulttuurin näkyminen ja sen esiin tulemi nen yhteistyön kautta alueen kylien ja paikallisten yrittäjien kanssa. Hänen mukaansa varsinkin Inarin talvimatkailu on kehitty nyt. Lehtolan mukaan erilaisia työ- ja harjoittelupaikkoja riittää opiskelijoille, mikäli heillä vain on halua jäädä Inariin. Yhteydet alkuperäiskansoihin antavat mahdollisuuksia vaikka mihin. Kansainvälistä toimintaa on niin Ruotsin kuin Norjankin kanssa, ja halutessaan opiske Maarita Rantamaa Matkailulinjan vierailu Nenetsiaan oli NÉDA ORDYM -hankkeen EU:n ja Kolarctic ENPI CBC:n rahoittama. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta www.nedaordym.fi Teksti: Marjo Ulkuniemi Kuvat: Marjo Ulkuniemi, Kirsi Suomi Ulkoasu: Marjo Ulkuniemi SOGSAKK sanomat 2012 lija voi suorittaa työharjoitte lunsa esimerkiksi Kanadassa. Tänä keväänä matkailulinjalai set tekivät kulttuurinvaihtomat kan Nenetsian pääkaupunkiin Narjan-Mariin. Linjalla opiskeleva Maarita Rantamaa on tullut Tampereelta Inariin opiskelemaan. ”En olisi koskaan uskonut, että käyn te kemässä matkailualan turval lisuuspassin Venäjällä Nenet siassa”, Rantamaa naurahtaa. Hänen mielestään Inarissa on opiskelulle todella hyvät puit teet. ’’Kansainvälistä ja monen ikäistä porukkaa on meidänkin ryhmässämme. Olen tykännyt todella paljon täällä opiskelus ta”, Rantamaa kertoo. · 18 19 · SOGSAKK sanomat 2012 ID it jos lähtisi n A P M A ois keskukse TIA L tä san s N I . Mi n koulutu 11 koulun O n i M ti I n a l e 0 t ua Sko laisalue ksyllä 2 intonsa EN AN Teksti ja Ulkoasu; Camilla Arjasmaa, Kuvat; Camilla Arjasmaa ja Sunna Kitti llut sinota”, Saameä tapahtui syn vuoden onphenkilö e t i p u len kaän animaatihdotti. Täm ttanut toise anut koulu maatiolla. o ä n i ”M tekemä mberg e uuri aloi li vakuutt ban -ani sinne ri Liisa Hol na Kitti oli j jalla. Hän o ällään Rie rehto lassa. Sun en medialin nna tekem ruoka tuskeskuks nä lukuvuo koulu an edellise kunn Saamelaisalueen koulutuskeskus on tehnyt yhteistyötä West Highland Animation -studion kanssa jo vuosia. Tälläkin hetkellä suun nitteilla on isomman luokan kansainvälinen yhteistyöpro jekti, mihin etsitään parhail laan rahoittajia. Lähetettyään ansioluette lonsa ja työnäytteensä studiol le ei kulunut aikaakaan, kun Sunnalle näytettiin studiolta vihreää valoa. Niin pohjoisen tyttö pakkasi laukkunsa ja lähti kuudeksiviikoksi Skotlantiin te kemään lopputyötään. Sunna oli etukäteen nähnyt kuvia määränpäästään mutta ei ollut osannut varautua tule vaan. Paikka oli aivan erilainen kuin hän oli kuvitellut. Leslie McKenzien omista ma animaatiostudio sijait see maaseudulla, Skotlan nin länsirannikolla. Matka Glasgowsta perille kestää useita tunteja. Studiotiloina toimii omakotitalon yläkerta. McKenzie pitää tontillamyös lammastilaa miehensä kanssa. Paikka sijaitsee vuorien juu SOGSAKK sanomat 2012 rella, läheseristyneenä muusta maailmasta. Paikalliset puhuvat eng lantia todella erikoisella aksent illa, mikä hämmensi Sunnaa alussa. ”Kun ensim mäisen kerran kävin kaupassa, en ymmärtänyt sanaakaan kas saneidin puheesta.” Sunnan mukaan maassa on yllättävän paljon turisteja. Lampaita näkyy joka puolella, ja lähes jokaisessa kadunkul massa on talojen kylkiin perus tettuja pikku kahviloita. ”Skotlantiin verrattuna Suo messa on kaikki järjestyksessä. Tie tkin ovat yksin kertaisia ja selkeitä. Siellä tieverkosto on käsittämätön labyrintti”, Sunna naurahtaa. Sunna sai avukseen studiolle kak si kanadalaista Emily Carr -kuva taidekoulusta valmistunutta ani maatio-opiskelijaa. Tytöt olivat hankkineen työviisumit ja lähte · 20 neet todistukset kourassa Skot lantiin etsimään töitä vaiston varassa. Projektin kautta kolmikon tiet kohtasivat. Sunna saapui paikalle valmiin kuvakäsikirjoituksen kanssa, ja niin työt saatiin käyntiin. Animaation teemana on saamelaisuus, ja se sijoittuu menneeseen aikaan. Tarina kertoo tytöstä ja hänen isoäi distään. Keskiössä on tragedia, jota elokuvassa käsitellään. Iso osa animaatiosta teh tiin käsin piirtämällä. Kanada laiset opiskelijat kohtasivat erikoisia haasteita kuvittaes saan materiaalia työtä varten. Heidän piti esimerkiksi piirtää animaatioon poroja, joihin kumpikaan ei ollut e l äm ä n s ä aikana tör männyt. ”Olivat he caribuja näh neet, mutta eihän se ole sama asia. Cari but ovat paljon isompia ja eri näköisiäkin”, Sunna kertoo huvittu neena. Kolmikon arki pyöri pitkältiprojektin paris sa. ”Joskus vietimmeaikaa studiolla jopa kuuteen aamulla animaatiotatehden.”Vapaa-aikaaeijuuri ollut. ”Kerran tosin kävimme Skotlannissajärjestettävil lä Hi-Ex-sarjakuvafestivaaleilla”, Sunna lisää. Nyt animaatio on valmis. Sunna puhuu vaatimattomasti työstään, vaikka tuotos on saanut paljon kehuja. Animaatio on lähetetty monille elokuvafestivaaleille näytille. ”Olen todella kranttu erityisesti omista töistäni. Sitä katsoo epäkohtia aina suurennuslasin läpi. Mutta kyllä tämä animaatio katsomisen arvoinen on.” 21 · SOGSAKK sanomat 2012 Sunna Kitti pääsi medialinjan kautta Skotlantiin West Highland -animaatiostudiolle tekemään näyttötyötään. P OROJ A S S A A EN M t A suntolaelämää V irpin valtakunnassa K u v a t , t e k s t i j a u l k o a s u : H a n n e l i To l o n e n Muistan ensimmäisen yöni asuntolassa. Aikaa siitä on tosin jo kaksitoista vuotta. Olin muut tanut pois kotoa Vantaalta ja tullut opiskelemaan kauas Inarin ihmeelliseen maailmaan Saame laisalueen koulutuskeskukseen. Juuri kun olen nukahtamas sa, kuulen käytävän alkupäästä, kuinka joku alkaa hakata ovea jollakin kovalla. Tasaisen jysky tyksen lomasta kuuluu kovaääni siä vaatimuksia. ”Päästä sisälle, meidän täytyy jutella.” Hakkaa minen jatkuu kauan, kunnes se jossain vaiheessa muuttuu Pink Floydiksi, jota säestää epämää räinen keskustelu. Aamuseitsemältä asuntolan pihalla on mustamaija, joka ha kee yöllisen häiriköitsijän pa rempaan huomaan. Käytävällä lojuu särkynyt nojatuoli säpä leiden keskellä. Huomaan sen viereisessä ovessa ison, nyrkin mentävän reiän. Myöhemmin kuulen, että kyseessä oli vain SOGSAKK sanomat 2012 kolmiodraama kyläläisen mie hen ja kahden opiskelijan kes ken. Mietin silti, mihin kumman paikkaan olen oikein tullut. Pikkuhiljaa minunkin korvii ni kantautuu puheita oudoista aikaisemmista opiskelijoista ja levottomista, jopa hurjistakin ta pahtumista, joita asuntolaelämä on pitänyt sisällään. Outoja hiip pareita minunkin opiskeluvuo silleni mahtuu, mutta me lähin nä vain idätimme asuntolassa ituja, paistoimme chapateja ja neuloimme kirjosukkia ringissä. No, joskus saatoimme seka saunoa tai pitää esimerkiksi ää niterapiaa tai harjoittaa jotain muuta tervehenkistä tai vaihto ehtoista toimintaa. Ja ehkä jos kus kävimme Rantsussa, paikal lisessa baarissa, kääntymässä tai pidimme naamiaisia, mutta vain harvoin yritimme esimerkiksi salakuljettaa ketään ulkopuo lisia jatkoille huoneisiimme. Ja muistan, että vain kerran jonkun · 22 tukasta olisi lauantaiaamuna löytynyt männynkäpyjä, naavaa ja oksanpätkiä. Ja muistaakseni vain yhden kerran asuntolanhoitaja joutui puuttumaan tekemisiimme. Se oli silloin, kun keksimme järjes tää eräänä hiljaisena viikonlop puna aikamme kuluksi festarit asuntolassa. Ja tosiaan, oli fes tareilla nimikin: Morning ma niac Music – Multippeli Sihaus. Festarialueena oli asuntolan iso luentosali, jonka sisustimme uudelleen. Mattojen, batiikki värjättyjen kankaiden ja bongo rumpujen lisäksi keräsimme sin ne kaikki asuntolan viherkasvit tunnelmaa luomaan. Pystytimme jopa oikein tel tankin majoitukseksemme, jos sa eräs innokas majailikin pari viikkoa. Ja niin kuin jokaisella kunnon festarilla, oli myös meil läkin ihan oikea vesipiste (kolme vesipulloa rivissä takan reunal la). Ja vielä lisäksi sellainen luo va puuhapiste pingispöydän alla kynillä, tyynyillä ja papereilla varustettuna. Myönnettäköön, että ehkä sillä kertaa lähti vähän lapasesta. Etenkin kun eräs opis kelutoveri halusi välttämättä olla festareiden huumediileri. Hän valmistautui hartaudella rooliin sa pussittamalla perunajauhoja ja kaivertamalla c-vitamiinipille reihin hymynaamoja. Silloin toi nen asuntolanhoitajista kehotti meitä ystävällisesti ”laittamaan kuitenkin kaikki viherkasvit ta kaisin paikoilleen ennen kuin Virpi tulee töihin”. Asuntolaohjaajana vuodesta 1996 toiminut Virpi Valle-Perä talo kertoo, että meininki on rau hoittunut viime vuosina paljon. Ihmettelen syitä opiskelijoiden rauhoittumiseen. ”Asiat ovat ke hittyneet paljon vuosien aikana. Muun muassa vapaa-ajan toi mintaa on lisätty, ja asuntolassa on nykyään viikonloppuvalvon ta, jota alkuvuosina ei ollut”, Vir pi kertoo. Myös nykyinen video valvonta ja tiukemmat säännöt ovien lukitsemisesta vaikuttane vat tilanteeseen. ”Paljon vaikut taa myös se, minkä ikäisiä ihmi siä talossa sattuu samaan aikaan olemaan. Jos kaikki ovat suurin piirtein saman ikäisiä, meno voi helposti yltyä. Jos joukossa on kaikenikäisiä, meininki on rau hallisempaa”, Virpi toteaa. Alamme muistella vanhoja juttuja ja asuntolan asukkai ta. Itse en muistanutkaan, että asuntola oli yhden äänen pääs sä tulla ristityksi Virpiläksi Jee ran sijaan. Muistan vain, kuinka eräästä äänestyslaatikosta löytyi noin viisikymmentä samalla kä sialalla kirjoitettua lappua, joissa luki ”Kerpola”. Tämä ehdotus kuitenkin hylättiin mahdollisen vaalivilpin vuoksi. ”Ja muistatko, kuinka kiersimme oikein kulku eessa rumpujen ja muiden kans sa pirskottelemassa vettä vas tanimetyn Jeeran ulkoseinille”, Virpi kyselee huvittuneena. En kyllä muista, mutta hymähtelen mielessäni, että ei se Virpikään ole ihan viattomimmasta päästä ollut. Seura kaiketi tekee kaltai sekseen. Asuntolaohjaaja on työnsä aikana tutustunut ja törmännyt monenlaiseen hiihtäjään. ”Aina toisinaan saattaa joku vanha tyyppi tulla käymään tai soittaa minulle, että mitä kuuluu. On mukavaa kuulla myös, mitä heil le kuuluu”, Virpi juttelee. ”Vaikka he soittelisivatkin puistonpenkil tä”, hän lisää. Tiukan asuntolaohjaajan roo lin takana on mukava ihminen – ei siis ihme, että yhteyksiä pi detään vielä vuosienkin jälkeen. Tuleville asuntola-asiakkaille tiedoksi, että ryppyilläkään ei kannata, sen verran on tälle asuntolanvalvojalle kertynyt kokemusta menneistä vuosista. Sitä vastoin esimerkiksi lomaajan asumisanomus kannattaa 23 · SOGSAKK sanomat 2012 aloittaa : ”Sinä maailman kau nein ja ihanin asuntolanvalvo ja...” Näin eräs miespuolinen opiskelutoverini kerran kirjoitti. Sitä Virpi ei voinut vastustaa. Uusille asiakkaille myös tie doksi, että uudet tuulet alkavat tolassa kauniilla paikalla Ina rijärven rannalla. Ei varmasti monenkaan asuntolan ikkunasta avaudu yhtä hulppeat järvimai semat. Eikä joka asuntolasta ole esimerkiksi kimppakyydityksiä elokuviin neljänkymmenen kilo valita mielensä mukaan. Sauna lämpenee kaksi kertaa viikossa, ja myös vanhaa rantasaunaa voi lämmittää halutessaan. Pyykit, tiskit ja iltapala pitää ainoastaan itse laittaa. Ja keittiöt siivota, ”koska äitisi ei ole töissä tääl Näyttely Design Forum Finlandissa Helsingissä 18 . 10 — 8 . 11 2012 SKÁBMAGOVAT 2013 KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF ENDLESS NIGHT Asuntolaohjaaja Virpi Valle-Perätalo on kohdannut uransa aikana monenlaista hiihtäjää. puhaltaa asuntolassa ensi kesä nä. Nykyinen 52 huoneen asun tola laajenee uudella lisäraken nuksella, johon tulee 24 uutta avainkortilla aukeavaa yksittäis tä huonetta omilla suihkuilla. Uutta rakennusta aletaan raken taa ensi kesänä, ja sen pitäisi olla valmis vuonna 2013. Enää ei ole siis niin isoa vaaraa joutua jaka maan huoneensa jonkun muun kanssa. Se onkin ehkä ainut asia, joka on tasaisesti aiheuttanut nurinaa asuntolassa. Muutoin asuntolan toimintaan tunnu taan pääsääntöisesti olevan tyy tyväisiä. Ja tosiaan, mikäpä opiskeli joilla on asua ilmaisessa asun SOGSAKK sanomat 2012 metrin päähän. ”Järjestämme ja tuemme mielellämme erilaista vapaa-ajan toimintaa, kuten esi merkiksi kuvaus- tai hiihtoretkiä. Toivomme myös opiskelijoilta aloitteellisuutta ja uusia ideoi ta”, asuntolaohjaaja kertoo. Opiskelijoiden toivomuksesta luentosalissa järjestetään muun muassa peli- ja elokuvailtoja kerran viikossa. Toimintaa var ten on hankittu videotykki, ja nyt asuntolaan ollaan touhua massa langatonta nettiyhteyttä kaikkien asukkaiden käyttöön. Asuntolasta löytyy vielä kunto sali, kangaspuut ja pingispöytä sekä kolme television katsomis tilaa sohvineen. Jokainen voi siis · 24 lä”. Kuten lappukin muistuttaa erään keittiön kaapin ovessa. Tulevat opiskelijat, älkää siis suotta pelätkö Inarin ”paha maineista asuntolaa”, vaan otta kaa kaikki ilo irti tuosta melkein all-inclusive-holiday-resortista! Ja jos jotkut herkät vielä ovat aistivinaan noita menneisyyden haamuja huoneissaan, niin oliko se nyt salvia vai mikähän yrtti, jota polttamalla pahat energi at sai karkotettua! Että vinkiksi teille. Minä ainakin nautin joka hetkestä. Moido EAMIÁLBMOGIID FILBMAFESTIVÁLA SKÁBMAGOVAT ALKUPERÄISKANSOJEN ELOKUVAFESTIVAALI SKÁBMAGOVAT THE INDIGENOUS PEOPLES’ FILM FESTIVAL SKÁBMAGOVAT www.skabmagovat.fi 31.1. 4.2. 2013 Anár | Inari, Finland 25 · SOGSAKK sanomat 2012 ELLE KOKKONEN THE SLAP · 26 SUNNA KOKKONEN 27 · SOGSAKK sanomat 2012 TARU RIKKONEN KST E T / T KUVA RANCETT NF KEVI PEKKA MOILANEN Huhtikuussa yhtye voitti Saamelaisnuorten tai detapahtuman bändikisan Inarissa. Kilpailussa esitetty kappale Njoara mirkkuid eatnamii sai ylei sön suorastaan villiintymään. Kappaleen tarttuvan melodian lisäksi yleisön mieleen jäivät rumpali Pekka Moilasen taidokkaat rumpufillit. Inarinsaamelainen Pekka on soittanut viisi vuot ta rumpuja. Hän kertoo, että saamelaisuus näkyy bändin toiminnassa monin tavoin. ”Pohjoisessa asuminen ja saamelaisuus näkyvät ennen kaikkea siten, että suurin osa keikoistamme on saamelaistapahtumissa. Lisäksi kappaleemme ovat pohjoissaamenkielisiä. Uskon, että toimin tamme olisi hyvin erilaista, jos asuisimme saame laisalueen ulkopuolella.” Toukokuussa bändi edusti saamelaisnuoria val takunnallisessa Sounds 2012 -tapahtumassa Tu russa. Konserttimatka tuli palkinnoksi Saamelais nuorten taidetapahtuman voitosta. Bändin laulajaa Elle Kokkosta keikka jännitti, mutta ei liikaa. ”Muissa tapahtumaan osallistuvissa bändeissa oli melko ammattimaista porukkaa”, Elle kertoo. Hän opiskelee kaksoistutkintona käsityö alaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja käy lukiota Ivalossa. Hän aikoo valmistua neljässä vuodessa. Elle toi voo, että hän voisi hyödyntää musikaalisuuttaan tulevassa ammatissaan. Opiskeluista on ollut hyö tyä myös bänditoimintaan. ”Koulukaverit käyvät keikoillamme. Lisäksi sekä soittohommissa että käsitöiden tekemisessä tarvi taan luovuutta ja sorminäppäryyttä.” Neljä vuotta sitten perustettu bändi keikkailee puolenkymmentä kertaa vuodessa. Suurin osa keikoista on saamelaisalueella. Maaliskuussa yh tye esiintyi Eastrockissa Sallassa. ”Takavuosina kävimme myös Kolarissa. Ainakin meillä oli hauskaa molemmilla reissuilla. Toivottavasti myös yleisö viihtyi”, Elle päättää. ASU O K L I/U SOGSAKK sanomat 2012 IITA JAAKONAHO INARILAINEN THE SLAP VALLOITTTAA MAAILMAA Kolumni Some – internetin hiekkalaatikko Facebook, Google+, Twitter, Suomi24, IRCGalleria… Siinä esimerkkejä suomalaisten suosi mista sosiaalisista medioista. Sosiaalinen media on sitä, mikä on korvannut erityisesti meille suo malaisille tärkeän ajanvietteen, kasvotusten kah vipöydässä kohtaamisen. Nyt kohtaamme kah vikupin ääressä vain tietokoneen näytön ja sen hohtaman lämmöttö män valon. Jotenkin kaipaan niitä aikoja, kun vielä istuttiin kahvipöydäs sä ja hermostuneen vaivaantuneina kilis teltiin hopealusikoil la posliinikuppeja. Ihmisillä oli hienotun teisuutta, eikä kukaan solvannut toisia päin naamaan, paitsi päih tyneenä tai todella vi haisena. Internetissä kaikki on toisin. Internetin käyttö lisääntyy koko ajan, ja aina vain nuorem pia käyttäjiä ilmestyy tiedon valtatien var teen ihmettelemään menoa. Myös negatii viset ilmiöt, kuten kiu saaminen, ovat lisään tyneet internetissä voimakkaasti. Meitä kehotetaan olemaan aktiivisia internetin käyttäjiä ja luomaan kontakteja. Selkeät pelisäännöt tuntuvat kuiten kin uupuvan monelta. Eurocom Worldwiden te kemästä kyselystä ilmenee, että keskimäärin joka viides it-alan työnhakija jää ilman työpaikkaa siksi, että heidän sosiaalisen median profiileistaan löy tyy jotain sellaista, joka ei miellytä työnantajaa. Samassa kyselyssä selvisi, että 40 prosenttia yri tyksistä tarkistaa hakijoidensa sosiaalisen median profiilit. Tämä tieto herättää ajatuksia. Kuinkahan SOGSAKK sanomat 2012 · 28 moni mahdollinen työnantaja on tarkastanut, mitä minusta löytyy internetistä? Nopea vilkai su: Google-hakukone osaa antaa nimelläni link kejä lähinnä Twitteriin ja vanhoihin postauksiini Suomi24-foorumille ja Youtube-videoihin. Ei mi tään asiatonta tai valonarkaa. Siitäkin huolimatta pysähdyn päivittäin pohti maan, millaisia ajatuk sia sosiaaliseen medi aan, tuttavallisemmin someen, oikein lähetän. Seuraajissani on kuiten kin mahdollisia tulevai suuden työnantajiani ja työtovereitani. Heille jää varmasti mieleen niin fiksut ja asiantun tevat lausunnot kuin asiattomat huutelutkin. Harva meistä edel leenkään sisäistää täy sin sitä, kuinka kaikki, mitä me laitamme in ternetiin, jää myös in ternetiin. En tiedä kuin ka nykyisessä perus koulutuksessa lapsia ja nuoria ohjeistetaan toi mimaan netissä, ainakin toisen asteen koulutuk sessa asiaa kannattaisi käsitellä enemmän. Siispä toivomuksena esitänkin, että ryhtyi simme yhdessä opis kelemaan nettietikettiä. Netissä viettämämme vapaa-aika ei ole yksin meidän aikaamme, vaan vaikuttaa kaikkiin muihinkin ympärillämme. Emmehän me normaalissa elämässäkään sorru ajattelemattomiin ja solvaaviin kommentteihin, emmehän? a s s one m K SAK BEBO a n a muk Boazoealahusaboahtevuoda ovddas Poroelinkeinon tulevaisuuden puolesta on kansainvälinen poronhoidon ja muiden perinteisten elinkeinojen koulutusverkosto, joka toimii Arktisella alueella, oppilaitosten, yritysten ja organisaatioiden yhteisenä kehittämisfoorumina. Saamelaisalueen koulutuskeskus on yksi perustajajäsenistä. Porokansojen perinnetieto koulutuksen ja tutkimuksen lähtökohtana -seminaari Inarissa 17.8.2012 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämä seminaari toimii asiantuntijafoorumina arktisen alueen kielten ja kulttuurin erityiskysymyksissä. Seminaarissa kuullaan pohjoisten alueiden asiantuntijanäkemyksiä kielten ja kulttuurin nykytilasta, säilymisen haasteista sekä mm. ilmastonmuutoksen uhista perinteisten elinkeinojen säilymiseen. Lue lisää: www.beboedu.fi Jarkko Remahl. Kainuusta kotoisin oleva kirjoittaja harrastaa säätämis tä ja haaveilee toimittajana työskentelystä SOGSAKK sanomat 2012 · 29 29 · SOGSAKK sanomat 2012 AITOJEN TAITOJEN JUURILLA Saamelaisalueen koulutuskeskus on ainutlaatu inen oppilaitos, ja päätoimipaikkamme sijaitsee monikulttuurisessa Inarissa. Saamelaisalueen koulutuskeskus on toisen asteen oppilaitos, jos sa on mahdollisuus opiskella moneen ammat tiin. Järjestämme monialaista ammatillista kou lutusta suomeksi ja saameksi sekä edistämme saamelaiskulttuuria koko saamelaisalueella. Kou lutus- ja tutkimusyhteistyötä teemme Saamelais alueen lisäksi arktisen alueen valtioiden ja alku peräiskansojen kanssa. Tehtävä Tehtävänämme on antaa koulutusta lähinnä saamelaisalueen tarpeita varten ja säilyttää ja kehittää saamen kieliä, saamelaiskulttuuria ja luontaiselinkeinoja. Tarjoamme ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisä- ja täyden nyskoulutusta, ja meillä voit myös opiskella saa men kieltä ja kulttuuria, mediaa ja korkea-as teen opintoja. Lisäksi järjestämme monipuolista saamelaiskulttuurikoulutusta eli saamen kieleen ja kulttuuriin liittyviä lyhyitä ja pidempiä kursseja eri puolella saamelaisaluetta ja sen ulkopuolel lakin. Kehitämme aktiivisesti myös verkko-opetus ta ja virtuaalikoulua ja niihin liittyviä tukipalvelu ja. Saamenkielisen oppimateriaalin tuottaminen on myös yksi tehtävistämme. Edistämme toimin nallamme alueen työllisyyttä ja elinkeinoelämää, ja yhtenä tavoitteenamme on kehittää erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista. KOULUTUSTARJONTA Ammatillinen perustutkintokoulutus Poro – kestävää kehitystä parhaimmillaan Yhtenä ideologianamme on alkuperäiskanso jen perinteiden ja ympäristön kunnioittaminen. Teemme aktiivista kansainvälistä yhteistyötä arktisen alueen valtioiden ja alkuperäiskansojen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on porotalousk oulutuksen ja porotaloutta tukevien elinkeinojen kuten käsityö-, matkailu- ja mediakoulutuksen kehittäminen. Kieli ja kulttuuri Meillä on laajaa kansallista ja kansainvälistä hanketoimintaa, jolla kehitämme saamen kieliä, saamelaiskulttuuria ja luontaiselinkeinoja. Teemme yhteistyötä Lapin ja Oulun yliopistojen sekä arktisen alueen korkeakoulujen kanssa. Toimipaikat Toimipaikat sijaitsevat Inarissa, Ivalossa, Kaa masessa (Toivoniemi) ja Enontekiöllä. Hallinnol linen keskus on Inarissa, ja Toivoniemessä sijait sevassa luontaistalouden kehittämisyksikössä on mm. opetusteurastamo ja nahankäsittelytilat. Asuntolat Oppilaitoksemme asuntolat sijaitsevat kolm essa toimipaikassa eli Ivalossa, Inarissa ja Toivo niemessä. Ivalon ja Toivoniemen asuntolat sijait sevat aivan koulun vieressä, ja Inarin asuntola Jeera on puolestaan kauniilla paikalla Inarijärven rannalla. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 120 ov Toivoniemi - luontoalan koulutusohjelma, luonto-ohjaaja - porotalouden koulutusohjelma, poronhoitaja Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, 120 ov, artesaani Inari - tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusoh jelma - korukivi- ja jalometalliala - saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit - saamenkäsityöala kovat materiaalit Matkailualan perustutkinto, 120 ov, matkailupalvelujen tuottaja Inari - matkailupalvelujen koulutusohjelma Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 120 ov, kokki Ivalo - kokin koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 120 ov, lähihoitaja, Ivalo - sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma - vanhustyön koulutusohjelma Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, 120 ov, datanomi, ei ala vuonna 2012 Ivalo - käytön tuen koulutusohjelma Liiketalouden perustutkinto, 120 ov, merkonomi Ivalo, ei ala vuonna 2012 - asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Kaikkien perustutkintojen yhteydessä mahdollisuus ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittami seen. Muu koulutus Pohjoissaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Inarinsaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov SOGSAKK sanomat 2012 · 30 Medialinja, 40 ov + 40 ov Koltansaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Saamelaiskulttuurikoulutus - saamenkielisiä lyhytkursseja (esim. kieli- ja kä sityökurssit) Ammattitutkintoihin valmistava koulutus - Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus - Saamenkäsityön ammattitutkinnot - Porotalouden ammattitutkinto AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutus on aikuisväestölle suunnattua ammatil lista tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta ja lyhytkursseja. Aikuiskoulutus voi olla omaehtoista, työvoimapoliittista tai työnantajan mak samaa henkilöstökoulutusta. Tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus on näyttötutkinto koulutusta, jossa tutkintoon vaadittava ammattitaito hankitaan valmentavassa koulutuksessa ja työssä op pimalla. Ammattiosaaminen osoitetaan näytöillä. OPINTOSOSIAALISET ETUUDET Opiskelijoiden opintososiaaliset etuudet on määritel ty laissa630/1998 (laki ammatillisesta koulutuksesta) sekä oppilaitoksen omassa laissa 252/2010 (Laki Saa melaisalueen koulutuskeskuksesta). Osalla opintolin joista opiskelijoilla on maksuton ruokailu koulupäivinä sekä mahdollisuus maksuttomaan asuntolamajoi tukseen. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea Kelalta opintotukea. HAKUAJAT JA PÄÄSYVAATIMUKSET Ammatilliset perustutkintokoulutukset ovat yhteis haussa, muihin haku suoraan oppilaitokseen 13.7. eräopaskoulutukseen 25.5 2012 mennessä. Linjojen alkamisajoista, pääsyvaatimuksista ja hakuajoista saa lisätietoja koulun toimistosta puh. 040 723 7319 [email protected] Täydennyshaku opintolinjoille, joille jää vapaita paik koja 6.-13.7.2012 osoitteessa www.haenyt.fi 31 · SOGSAKK sanomat 2012 TOIMIPAIKAT Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4, PL 50, 99870 INARI Puh. 040 723 7309, faksi (016) 671 426 [email protected] Saamelaisalueen koulutuskeskus Ivalon toimipaikka Jokikuja 10, 99800 IVALO puh. 040 723 7309, faksi (016) 663 803 [email protected] Saamelaisalueen koulutuskeskus Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie 290, 99910 KAAMANEN puh. 040 723 7309 [email protected] www.sogsakk.fi Saamelaisalueen koulutuskeskus Enontekiön toimipaikka Rivihalli 2, Ruijantie 5, 99400 ENONTEKIÖ puh. 040 572 8398, puh./faksi (016) 521 033, [email protected]
© Copyright 2024