KÄYTTÖ JA HUOLTO

VALMET
KÄYTTÖ JA HUOLTO
702
703
KÄYTTÄJÄLLE,
VAMISTENO:T,
TURVALLISUUSOHJEET, ESITTELY
MITTARI- JA
HALLINTALAITTEET
KÄYTTÖ- JA AJOOHJEET
KÄYTTÖ JA HUOLTO
VALMET 702, 703
TRAKTORIN NUMEROSTA 17 295 ALKAEN
TYÖOHJEET
HUOLTO- JA
TÄYTÖSTAULUKOT
PÄIVITTÄISET
HUOLLOT
VIIKOTTAISET
HUOLLOT
100, 200 JA 400 H
HUOLLOT
TÄMÄN KIRJAN TILAUSNUMERO ON TC 5598
PAINETTU 1979-11-01
800, 1600 JA 2400 H
HUOLLOT
LISÄ- JA
VALINNAISVARUSTEET
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA
ERILLISOHJEET
TOURULAN TEHDAS
TRAKTORIHUOLTO
PL 60, 40101 JYVÄKSKYLÄ 10
TEKNINEN ERITTELY,
VALMET-HUOLTOVERKOSTO
SISÄLLYSLUETTELO
Käyttäjälle ...........................................
2
Valmistenumerot .................................
3
Kayttoopastus ja huoltotarkastukset ...
4
Turvallisuus .........................................
5
Esittely ................................................
9
Mittarit ja hallintalaitteet ......................
17
Kaytto- ja ajo-ohjeet ............................
38
Kaynnistys normaaliolosuhteissa
39
Kaynnistys kylmana ...................
40
Erikoisohjeita kylmakaynnistykseen 41
Toimenpiteet käynnin aikana .....
43
Ajo ..............................................
43
Pysäytys ......................................... 44
Toimenpiteet ajon päättyessä ......... 44
Työohjeet ................................................. 45
Voimanoton käyttö .......................... 46
Vetokoukun käyttö .......................... 48
Työkoneiden kiinnitys ..................... 49
Nostolaitteen käyttö ........................ 51
Nostolaitteen käyttöesimerkkejä .... 57
Perävaunun käyttö ......................... 63
Huolto ....................................................... 65
Määräaikaishuolto-ohjelma ...................... 66
Maaraaikaishuoltojen seurantataulukko .. 69
Täytösmäärät ja -aineet ........................... 72
Huoltojen suoritus .................................... 75
Päivittäin tai 10 h välein ................. 76
Viikottain tai 50 h välein ................. 80
200 käyttötunnin välein .................. 88
400 käyttötunnin välein .................. 90
800 käyttötunnin välein .................. 94
1600 käyttötunnin välein ................ 101
Lisä- tai valinnaisvarusteita ...................... 109
Vetävä etuakselisto ........................ 109
Teollisuusetuakseli ......................... 117
Vahvistettu etuakseli ...................... 117
Mekaaninen ryömintävaihde .......... 118
Kompressori ................................... 118
Paineilmavarustus .......................... 119
3-nopeuksinen V.O. koneisto ......... 120
Hihnapyöräkoneisto ....................... 120
Lisäventtiililohkot ............................ 121
Raitisilmatuuletin ............................ 122
Hydraulinen ryömintävaihde ........... 124
Ylösnostetut ajovalot ...................... 125
Muita lisä- tai valinnaisvarusteita ... 126
Säädöt, tarkastukset ja erillisohjeet ......... 127
Vetokoukun nostovarsien säätö ..... 127
Joutokäynnin säätö ........................ 127
Etupyörien raidevälin säätö ............ 128
Takapyörien raidevälin säätö .......... 128
Vetovastuksen tunnustelulaitteen
saato ............................................... 129
Ajovalojen säätö ............................. 130
Hi-Trac:n vaijerin säätö .................. 131
Akun tarkastus ............................... 132
Sähköjärjestelmän
korjauksessa
huomioitavat varotoimenpiteet ....... 134
Jarrujen ilmaus ............................... 135
Kytkimen ilmaus ............................. 136
Polttonestejärjestelmän ilmaus ...... 137
Renkaiden nestepainotus .............. 138
Traktorin säilytys ............................ 139
Traktorin käyttöönotto ..................... 140
Tekninen erittely ....................................... 141
Valmet huoltoverkosto ............................. 160
1
KÄYTTÄJÄLLE
Tämä kirja käsittelee Valmet 702/703 traktoria ja
sisältää tiedot turvallisuus,- käyttö ja huolto-ohjeista, jotka luovat perustan uuden traktorisi tehokkaalle ja taloudelliselle käytölle.
Vaikka Valmet-traktorisi olisikin Sinulle tuttu työväline kehotamme silti lukemaan tämän kirjan
huolellisesti, sillä se sisältää uusia asioista, jotka
Sinun täytyy tietää.
Toimenpiteet, joita tässä kirjassa ei ole selostettu,
vaativat erikoistyövälineitä ja tarkkoja mitta-arvoja. Tällaisessa tapauksessa käänny luottamuksella
Valmet-piirimyyjän puoleen, jonka koulutettu henkilökunta on valmis palvelemaan Sinua.
Valmet Oy kehittää jatkuvasti tuotteitaan ja pidättää tämän vuoksi itselleen oikeuden suorittaa
muutoksia etukäteen ilmoittamatta.
Valmet Oy Tourulan tehdas
Traktorihuolto
2
VALMISTENUMEROT
3. OHJAAMON NUMERO . . . . . . . .
2. MOOTTORIN NUMERO . . . . . . . .
-
411 B-moottorissa n:osta 20 938
alkaen.
Vanhemmissa 411 C-moottoreissa.
2. MOOTTORIN NUMERO . . . . . . . .
1. TRAKTORIN NUMERO . . . . . . . .
-
411 C-moottorissa n:osta 30 093
alkaen.
Vanhemmissa 411 B-moottoreissa.
3
KÄYTTÖOPASTUS JA HUOLTOTARKASTUKSET
Varmistaaksemme traktorisi ja sen laitteiden ensiluokkaisen ja häiriöttömän toiminnan traktorisi käytön alkutaipaleella, Valmet-piirimyyjät suorittavat:
-
Jokaisen uuden traktorin käyttäjälle käyttöopastuksen
Jokaiselle uudelle traktorille luovutus-, 50 h ja 400 h huoltotarkastukset
Erillisen työlistan mukaiset työt ja matkat ovat maksuttomat. Voiteluaineista ja huoltotarvikkeista
laskutetaan.
Tehtäväsi on riittavan ajoissa ilmoittaa, koska mainitut tuntimäärät tulevat täyteen, jolloin tarkastus voidaan suorittaa sopivana ajankohtana.
VARAOSIEN TILAUS
Varaosat tilataan jokaisen traktorin mukana toimitettavan varaosakuvaston ohjeiden mukaan.
4
TURVALLISUUS
Perehdy riittävästi traktorisi käyttö- ja huolto-ohjeisiin, ennenkuin ryhdyt sitä käyttämään. Huolehdi myös, etta muutkin traktoriasi käyttävät henkilöt perehtyvät k.o. kirjaan.
TUTUSTU KAYTTÖ- JA
HUOLTOKIRJAAN
Turvallisuus on tärkeä asia, koska traktori voi olla
vaarallinen työkalu, jos sitä käsitellään ohjeiden
vastaisesti.
TURVALLISUUS
ENNENKAIKKEA
Asetu aina ajoistuimelle kun käynnistät traktorin.
Älä rnilloinkaan käynnistä tai käytä traktoriasi suljetussa tilassa.
Liikkeelle ei pida lähteä, etenkään peruuttamaan,
ennenkuin on ehdottomasti varmistuttu siitä, ettei lapsia tai muita henkilöitä ole takana.
VARO HÄKÄMYRKYTYSTÄ
VARO LAPSIA
Traktoria ei pidä lainata sen käyttöön tottumattomalle. Lainaaja on vastuussa, jos traktori aiheuttaa vahinkoa muille.
OLET VASTUUSSA
Traktorin ohjaamoon ei saa ottaa muita henkilöitä kuljettajan lisaksi.
EI MATKUSTAJIA
(Työturvallisuusmäärays 980’74/75).
Taustapeilit on pidettava puhtaina, jotta pystytään
seuraamaan mitä takana tapahtuu.
Valot ja heijastimet on pidettava kunnossa, puhtaina ja näkyvillä.
PUHDISTA VALOT JA PEILIT
Ajonopeuden on olosuhteiden mukaan oltava sellainen, etta traktori pystytään varmasti halIitsemaan joka tilanteessa. Älä aja alamäkeä vapaalla tai kytkinpoljin alaspainettuna.
HALLITSE TRAKTORISI LIIKKEET
5
TURVALLISUUS
On riittävan usein varmistuttava siitä, että molempia pyöriä voidaan jarruttaa tasan. JARRUPOLKIMET ON LUKITTAVA YHTEEN MAANTIEAJOSSA.
KOKEILE JARRUJA
Varo pehmeitä reunoja.
Jos traktori kaatuu, pidä kiinni ohjauspyörästä tai
sivulla olevista kahvoista. ÄLÄ HYPPÄÄ!
VAROITUS
Työkonetta nostettaessa on muistettava, etta traktorin etupää voi keventyä niin paljon, että traktorin ohjautuvuus heikkenee tai häviää kokonaan.
KÄYTÄ RIITTÄVÄSTI
VASTAPAINOJA
Varaa riittävästi kääntymistilaa, jos nostolaitteissa on työkone kytkettynä.
Jos traktorin pyörat kaivautuvat, on pystyynnousu-vaaran takia irrotusyritykset tehtävä, mikäli
rnahdollista, peruuttaen.
Kiviä tai kantoja vedettäessä on vetopisteen oltava mahdollisimman alhaalla ja riittävästi takaakselin etupuolella tai jäykän, pitkähkön vetotangon päässä.
Perävaunua ei saa traktorissa kiinnittää muuhun
kuin perävaunun vetokoukkuun.
Traktori tai työkone on puhdistuksen ja huollon
ajaksi aina pysäytettavä.
PYSÄYTÄ MOOTTORI
Tyokone on ehdottomasti laskettava alas, moottori pysaytettava ja kaynnistysvirta-avain otettava pois traktorin luota poistuttaessa.
LASKE TYÖKONE ALAS
6
Varmistu ettei traktori lähde itsestään liikkeelle.
Traktoria ei saa korjausten yhteydessä jättää
pelkästään nosturin varaan, vaan on käytettävä
varmoja tukia, varsinkin, jos joudutaan työskentelemään traktorin alla.
ÄLÄ JÄÄ ALLE
Tiesitkö että 1 litra öljya voi pilata 1 000 000 litraa
vettä – ehka sinunkin juomavetesi.
EI ÖLJYÄ MAAHAN
Kun voimanottoakseli ei ole käytössa, on akselin
päällä pidettava v.o. akselin suojusta. Traktorin
voimanottoakselista käyttövoimansa saavaa työkonetta käytettäessä on voimansiirtoon käytettävän nivelakselin oltava kunnollisella suojuksella
varustettu. Rikkinäiset suojukset on vaihdettava
uusiin.
MUISTA SUOJUKSET
Nostolaitteen ulkopuolisen hallintavivun käytössä on noudatettava riittävää varovaisuutta ja pysyttävä kolmipistenostolaitteiden ja niihin kiinnitetyn työkoneen sivussa.
TOIMI VAROEN
VAR FÖRSIKTIG
BE CAREFUL
Aseta hydrauliikan käyttövivut lukitusasentoon ja
lukitse ne kunnolla siipimuttereilla korjauksen tai
»kannettavien» työvälineiden kuljetuksen ajaksi.
Jos lisävastapainot on asennettu kolmipistenostolaitteeseen, täytyy asennonsaatovivun olla lukittuna lukitusasentoon.
7
TURVALLISUUS
Poista katto tarvittaessa avaamalla kaksi kiinnitysruuvia.
Irrota sisävalon johdot. Nosta katto pois.
KATON IRROTUS
Vedä kattoluukun sisemmästä hihnasta. Nosta
luukku ylös. Vedä luukku kiinni ulommasta hihnasta.
KATTOLUUKUN IRROTUS
8
ESITTELY
Seuraavilta sivuilta löydät lyhyen esittelyn uudesta
traktoristasi.
Siitä selviää erilaisten rakenneosien (esim. moottori, kytkin, vaihteisto) ja eri komponenttien (esim.
ruiskutuspumppu, latausgeneraattori) sijainti.
Tullaksesi yhä paremmaksi koneen käyttäjäksi
Sinun tulisi tietää, että traktorin oikeaa käsittelyä
ja huoltoa helpottaa paljon se, että olet perehtynyt traktorin rakenteeseen ja toimintaan.
Halutessasi tarkempia tietoja traktoristasi, katso
osaa: TEKNINEN ERITTELY
9
ESITTELY
VALMET 702/703
702/703- malli on Valmet-sarjaan kuuluva yleistraktori. Se on varustettu 4-syl. moottorilla, synkronoidulla vaihteistolla, hydro-ohjauksella, hydr.
nostolaitteella sekä voimanulosottokoneistolla.
Kummassakin mallissa on esim. moottorinlämmitin vakiovarusteena. Lisäksi 703-mallissa lisäpolttonestesäiliö sek äHi-Trac, jolloin vaihteista
löytyy 16+4.
Erikoistoivomuksesta
on
saatavissa
hydr.ryömintävaihde ym. lisä- tai valinnaisvarusteita.
Kirjan kuvissa esiintyy myös ns. lisä- tai valinnaisvarusteita, koska Valmet-traktoria markkinoidaan
useaan eri maahan.
PERIAATEKUVA RAKENNEOSIEN SIJAINNISTA
1. MOOTTORI
5. VOIMANULOSOTTOKONEISTO
2. KYTKIN
6. HYDRAULINEN NOSTOLAITE
3. VAIHTEISTO
7. HYDRO-OHJAUS
4. TASAUSPYÖRÄSTÖ,
VETOPYÖRÄSTÖT JA TAKAAKSELISTO
8- ETUAKSELISTO
10
ESITTELY
1.
Etuvetopiste
2.
Kiinnityspisteet esim. lisäpainotelineelle
11
ESITTELY
1.
Ilmanohjaussuuttimet
5.
Avautuva sivuikkuna
2.
Sulakerasiat
6.
Työkalulaatikko
3.
Sisävalo
7.
Lisäpolttonestesäiliön täyttö
4.
Tasku
12
ESITTELY
1.
Pistorasia
2.
Ohjetarra (sähköhitsauksesta koneessa)
3.
Ohjetarra (jos traktori kaatuu)
Vetokoukku ja nostolaite on esitelty osassa: Työohjeet
13
ESITTELY
1.
Konepeiton tukisanka
2.
Jäähdytysvesipumppu
3.
Sylinteriryhmän veden tyhjennyshana
4.
Sumutin
5.
Moottorin lämmitin
14
ESITTELY
1.
Polttonesteen täyttöaukko
2.
Huohotinputki (kampikammio)
3.
Termostaattikotelo
4.
Thermostart-kylmäkäynnistyslaite
5.
Varoitustarra (sähköhitsauksesta)
6.
Lämmityslaitteen moottori
7.
Lasinpesulaitteen suutin
15
ESITTELY
V-703 - MALLI VARUSTETTUNA VETÄVÄLLÄ ETUAKSELISTOLLA
16
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
Opettele huolella hallintalaitteiden käyttö ennen
ajoon lähtöä. Ajon aikana ei ehkä ole aikaa niitä
opetella.
Tarkkaile kaikkia mittareita ja merkkivaolja aina
silloin tällöin ajon aikana.
Kun heti alkuun opettelet hallintalaitteiden joustavan ja varman käytön, voit entistä paremmin
keskittyä työskentelyyn traktorillasi.
17
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
1.
Ajokytkinpoljin
11. Tasauspyörästön lukoon poljin
2.
Seisontajarru
12. Ryhmävipu
3.
Lämmönsäätönuppi
13. Vaihdevipu
4.
Voimanoton käsikytkinvipu
14. Ulkop. työsylinterin hallintavivut
5.
Hi-Trac:n käsikytkinvipu
15. Voimanoton valintavipu
6.
Päävirtakyrkin
16. Asennonsäätövipu
7.
Nopeus- ja pysäytinvipu
17. Vetovastustunnustelun säätövipu
8.
Kaihtimen ketju
18. Laskunhidastin
9.
Nopeuspoljin
19. Ohjauspyörä
10. Jarrupolkimet
20. 4-vedon kytkentävipu
18
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
21. Virtalukko
31. Latauksen merkkivalo
22. Takalasin pesulaitteen kytkin
32. Moottorin öljynpaineen merkkivalo
23. Tuulilasin pesulaitteen kytkin
33. Seisontajarrun merkkivalo
24. Tuulilasin pyyhkijän kytkin
34. Voimanotonkäsikytkimen merkkivalo
25. Lämmityslaitteen kytkin
35. Kattovilkun merkkivalo
26. Työvalon kytkin
36. Ei 702/703 -malleissa
27. Seisonta- ja ajovalojen kytkin
37. Käyttötunti- ja pyörintänopeusmittari
28. Kattovilkun kytkin
38. Kaukovalojen merkkivalo
29. Yhdistetty kytkin: valonvaihdin,
suuntavilkku ja äänimerkki
39. Suuntavilkun merkkivalo
30. Yhdistety lämpö- ja polttonestemittari
19
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
40. Istuimen etäisyyden säätövipu
41. Käännön lukitusvipu
42. Jousituksen jäykkyyden säätövipu
43. Istuimen kallistusvipu
20
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
44. Hydraulisen ryömintävaihteen valintavipu
45. Hydraulisen ryömintävaihteen pumpun kytkentävipu
46. Hydraulisen ryömintävaihteen nopeuden säätövipu
47. Hydraulisen ryömintävaihteen öljynpainemittari
Hydraulisen ryömintävaihteen käytöstä ja huollosta on oma kirja
Sinun on ehdottomasti luettava tämä kirja ennen kuin ryhdyt käyttämään
hydraulisella ryömintävaihteella varustettua traktoriasi.
21
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
1. AJOKYTKINPOLJIN
Paina poljin aina pohjaan asti vaihdettaessa ja
päästä hitaasti ylös.
Ajovoimanotto, kytkentä ja irroitus tapahtuu myös
tällä polkimella
Älä koskaan lepuuta jalkaasi polkimen päällä
Älä koskaan luistata kytkintä liikkeelle lähtiessäsi
2. SEISONTAJARRU
LUKITSE seisontajarru vetämällä käsivipu ylös.
Vivun on vedettäessä osoitettava vasemmalle.
VAPAUTA seisontajarru vetämällä vipua hieman
itseesi päin ja kääntämällä vipua 90o vastapäivään ja työntämällä vipu alas.
Seisontajarrua voi käyttää hätätilassa pysäyttämiseen.
3. LÄMMÖNSÄÄTÖVIPU
Vipu taka-asennossa=lämpö päällä
Vipu etuasennossa=lämpö pois
Ilmavirtaa voidaan ohjata neljällä suuttimella,
kaksi kojelaudassa, kaksi kojelaudan sivulla.
KESÄLLÄ lämmityslaitetta voidaan käyttää raitisilmapuhaltimena sulkemalla nesteen kierto
22
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
4. VOIMANOTON KÄSIKYTKINVIPU
KÄYTETÄÄN kytkettäessä ja irrotettaessa moottorivoimanotto eli siirrettäessä voimanoton valintavipu moottorivoimanotto-asennosta vapaaasenton tai päivastoin.
IRROITUS Paina kytkintä kojelautaan päin samalla vetäen se taka-asentoon. Kytkin lukittuu
siihen.
KYTKENTÄ Verä kytkintä vasemmalle ja päästä
se etuasentoon HITAASTI.
KYTKINTÄ EI SAA PITÄÄ IRROTUSASENNOSSA YLI 5 MINUUTTIA.
PITEMPIAIKAINEN PYSÄYTYS ON TEHTÄVÄ
VIEMÄLLÄ VOIMANOTON VALINTAVIPU VAPAA-ASENTOON.
5. HI-TRAC:N VALINTAVIPU
Vipu etuasennossa=Hi-Trac päällä
Vipu taka-asennossa=normaali välitys
Vipu on pidettävä aina jommassakummassa
asennossa ei koskaan keskiasennossa.
Kytkentä voi tapahtua, koneen liikkuessa, normaali vaihtamisen tavoin, kun kytkinpoljin on painettu pohjaan, koska vaihde on synkronoitu. Tiettyä varovaisuutta on silti ehdottomasti noudatettava etenkin suuremmilla nopeuksilla.
23
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
6. PÄÄVIRTAKYTKIN
Päävirtakytkimellä voit katkaista kerralla pois
päältä kaikki virrankulutuslaitteet.
- vipu yläasennossa virtapiiri auki (pois)
-
vipu käännettynä 90o myötäpäivään virtapiiri
suljettu (päällä)
7. NOPEUS- JA PYSÄYTINVIPU
Moottorin pyörintänopeus kasvaa kun vipua vedetään taaksepäin (itseesi päin). Pyörintänopeus laskee vipua eteenpäin työnnettäessä. Moottori pysäytetään työntämällä vipu aivan etuasentoon.
Käynnistettäessä moottori lämpimänä vipu vedetään käyntiasentoon.
Kylmäkäynnistyksessä vipu vedetään täyskaasuasentoon (taka-asentoon).
Käynti- ja pysäytysalueen raja tuntuu vivussa pienenä nykäyksenä vipua liikuteltaessa.
Vivun pitää olla aina pysäytysasennossa kun
moottori ei ole käynnissä.
8. KAIHTIMEN KETJU
Kaihdinta käytetään etenkin kylmällä säällä, kun
moottorilla on pyrkimys käydä liian kylmänä. Vedä
kaihdinta ylöspäin ainoastoon nin paljon kuin on
tarpeen moottorin oikean työskentelylämpötilain
saavuttamiseksi.
Tarkkaile lämpömittaria, että lämpö pysyy normaalissa lukemassa.
Laske tarvittaessa kaihdinta.
Hydraulisella ryömintävaihteella varustetuissa
traktoreissa ei ole kaihdinta.
24
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
9. NOPEUSPOLJIN
Tällä polkimella säädetään moottorin pyörintänopeus ajon aikana.
Ajettaessa tai työskenneltäessä moottorin vakiopyrintänopeudella moottorin pyörintänopeus säädetään nopeus- ja pysäytinvivulla.
10. JARRUPOLKIMET
Polkimien täytyy olla salpalevyllä yhteen kytkettyinä aina maantiellä ajettaessa.
Pellolla tai muulla työpaikalla voi polkimia käyttää erikseen ohjausjarruina.
11. TASAUSPYÖRÄSTÖN LUKO
POLJIN
Tasauspyörästön lukon saa kytkeä ajon aikana,
mutta ei kaarteessa eikä suurella nopeudella ajettaessa.
KYTKENTÄ tapahtuu painamalla poljin oikeasta
reunasta alas, jolloin se lukkiutuu siihen asentoon.
IRROTUS tapahtuu painamalla polkimen vasenta reunaa alaspäin.
Tasuspyörästön lukkoa ei saa pitää tarpeettomasti
lukittuna.
Kaarreajossa lukkoa ei saa käyttää.
12. RYHMÄVIPU
Etuasennossa on L-vaihdeolua (low = hidas) kytkettynä
Taka-asennossa on H-vaihdealue (high = nopea)
kytkettynä.
Paikalliskäytössä on vipu pidettävä N-asennossa (neutral = vapaa)
25
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
13. VAIHDEVIPU
Ryhmävivun ollessa H-asennossa, taka-asento
(nopea), saadaan vaihteet 2, 4, 7, 8 ja HR.
Vivun ollessa L-asennossa, etuasento (hidas)
saadaan vaiheet 1, 3, 5, 6 ja LR.
TÄRKEÄÄ!
Moottori ei käynnisty ellei vaihdevipu ole vapaaasennossa.
14. ULKOPUOLISEN
TYÖSYLINTERIN HALLINTAVIVUT
Käytetään 1- tai 2-toimisen syl. ohjaukseen. Esim.
perävaunun kippi.
1-toimiasennossa vipua eteenpäin työnnettäessä työsylinteri laskee ja taaksepäin vedettäessä
sylinteri nostaa.
Jokaiselle lohkolle on oma hallintavipu.
Lohkon voi muuttaa ruuvia kiertämällä 1- tai 2toimiseksi.
Yläasento = 1-toiminen
Ala-asento = 2-toiminen
26
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
15. VOIMANOTON VALINTAVIPU
Vivun asennot edestäpäin lukien ovat:
Ajovoimanotto
-
Vapaa
-
Moottorivoimanotto 540 r/min
AJOVOIMANOTTO. Kytkentä ja irrotus ajokytkinpoljin alaspainettuna.
Kytkennän tulee tapahtua traktorin seistessä tai
erityistä varovaisuutta noudattaen pienillä ajonopeuksilla.
Kun ajovoimanotto on kytkettynä, määräytyy V.O.
akselin pyörimisnopeus traktorin ajonopueden
mukaan.
VAROITUS!
Peruutettaessa V.O. akseli pyörii päinvastaiseen
suuntaan.
MOOTTORIVOIMANOTTO, kytkentä ja irroitus
V.O. akselin käsikytkin vedettynä irrotus asentoon.
Lisäohjeita löydät osasta: Työohjeet.
27
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
16. ASENNONSÄÄTÖVIPU
Vedä vipua taaksepäin halutessasi nostaa työkonetta. Työnnä vipua eteenpäin työkonetta laskiessasi.
TÄRKEÄÄ! Pidä vipu lukittuna siipimuttereilla ja
rajoittimella, lukitusasennossa, kun nostolaitetta
ei käytetä tai jos nostolaitteisiin on kytketty esim.
raskas vastapaino.
Lisäohjeita löydät osasta: Työohjeet.
17. VETOVASTUSTUNNUSTELUN
SÄÄTÖVIPU
Vipu pidetään normaalisti taka-asennossa (tunteeton vetovastustunnustelu).
Eteenpäin vipua vietäessä saadaan aikaan vetovastustunnustelu.
Etuasennossa vetovastustunnustelu on herkin.
Lisäohjeita löydät osasta: Työohjeet.
28
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
18. LASKUNHIDASTIN
Vivun ollessa vasemmalla laskeutuu työkone
nopeimmin.
Siirrettäessä vipua oikealle pienenee laskeutumisnopeus vastaavasti.
Pienintä laskeutumisnopeutta on käytettävä raskailla työkoneilla.
19. OHJAUSPYÖRÄ
TÄRKEÄÄ!
Pyörien ollessa käännettyiinä ääriasentoonsa ei
ohjauspyörää saa pitää kääntöliikettä jatkavassa asennossa, vaan se on löysättävä. Täten estetään öljyn liiallinen kuumeneminen ja varoventtiilin turha rasitus ohjaushydrauliikassa.
Jos öljyntulo hydr.pumpulta jostain syystä lakkaa,
voidaan ohjausta edelleen pyörittää käsikäyttöisesti.
Tällöin ohjausventtiili toimii pumppuna.
20. 4-VEDON KYTKENTÄVIPU
4-vedon käyttö ja huolto-ohjeet osassa: Lisätai valinnaisvarusteita.
29
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
21. VIRTALUKKO
THERM
START
VAPAA-ASENTO
Kaikkien virrankulutuslaitteiden virtapii
rit poikki lukuunottamatta ajo- ja
seisontavaloja
I-ASENTO
Kaikki virrankulutuslaitteet kytkettynä.
II-ASENTO
Saadaan aikaan hehkutus imuilman
esi lämmittimen avulla
III-ASENTO
Käynnistysasento
Koneen ollessa lämmin käännetään avain suoraan käynnistysasentoon. Kun moottori on käynnistynyt vapautetaan ote virta-avaimesta, jolloin
se palautuu asentoon I.
22. TAKALASIN PESULAITTEEN
KYTKIN
Pesulaitteen moottori toimii kytkimen ollessa yläasennossa
23. TUULILASIN PESULAITTEEN
KYTKIN
Pesulaitteen moottori toimii kytkimen ollessa
yläasennossa.
24. TUULILASIN PYYHKIJÄN KYTKIN
Pyyhin toimii kytkimen ollessa yläasennossa.
30
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
25. LÄMMITYSLAITTEEN
PUHALTIMEN KYTKIN
Puhallin on 2-nopeuksinen
Ala-asento = 0
I - asento = pienempi
II - asento = suurin nopeus
26. TYÖVALON KYTKIN
Hytin takana oleva työvalo palaa kun vipu on yläasennossa.
27. SEISONTA- JA AJOVALOJEN
KYTKIN
O-ASENTO (ala-asento)
Kaikki valot pois päältä
I-ASENTO
Seisontavalot päällä
II-ASENTO
Ajo- ja seisontavalot päällä
Valojen vaihto tapahtuu vivulla 29.
28. KATTOVILKUN KYTKIN
Keltainen, pyörivä kattovilkku toimii kytkimen ollessa yläasennossa.
29. YHDISTETTY VALONVAIHDIN,
SUUNTAVILKKU JA ÄÄNIMERKKI
Vivun ollessa ala-asennossa vilkku on vasemmalle, vastaavasti yläasennossa vilkku on oikealle. Äänimerkki saadaan painamalla vivun päätä sisäänpäin.
Joko lähi- tai kaukovalot saadaan painamalla vipua oikealle, jolloin rele vaihtaa automaattisesti
lähivaloilta kaukovaloille tai päinvastoin.
31
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
30. YHDISTETTY LÄMPÖ- JA
POLTTONESTEMITTARI
Sähköisesti toimiva lämpömittari toimii virran
ollessä kytkettynä.
Lämpötila-asteikolta TEMP nähdään jäähdytysnesteen ja siten moottrin käyntilämpötila, mikä
on normaalisti n. 85o.
Osoittimen pitää pysyä vihreän alueen oikealla
puoliskolla. Mikäli lämpötila kaihtimen säädöstä
huolimatta pysyy liian alhaisena tai kohoaa liian
suureksi, on moottori pysäytettävä ja etsittävä
mahdollinen vika.
Sähköisesti toimiva polttonestemittari TANK
toimii virran ollessa kytkettynä.
Kukin vihreä alue vastaa 1/4 pääsäiliön tilavuudesta, osoittimen laskiessa punaiseen reunaan
on säiliössä vain vähän polttoainetta.
TÄRKEÄÄ
Lisäpolttonestesäiliön ja pääsäiliön välinen hana
pidettävä normaalisti kiinni.
Hana pidetään auki ainostaan silloin kun säliliöstä lasketaan polttonestettä pääsäiliöön tai silloin kun pääsäiliö on puolillaan tai tyhjempi.
Muutoin polttoneste valuu huohotinputkea pitkin
maahan.
Mittarissa on lisäksi
- latauksen merkkivalo (punainen)
- moottorin öljynpaineen merkkivalo (punainen)
31. LATAUKSEN MERKKIVALO
Punainen valo palaa virran ollessa kytkettynä ja
moottorin seisoessa.
Valon on sammuttava käynnistyksen jälkeen.
Jos valo ei sammu, moottori on heti pysäytettävä.
HUOM! Jos traktori käynnistetään siten, että nopeusvipu on joutokäyntiasennossa, saattaa latausvalo jäädä palamaan, tällöin moottoria on “pörräytettävä” käynnistyksen jälkeen, ts. nostettava
moottorin pyörintänopues hetkellisesti n. 27 r/s
(1600 r/min). Tämän jälkeen generaattori lataa
joutokäynnilläkin.
32
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
32. MOOTTORIN ÖLJYNPAINEEN
MERKKIVALO
Virran ollessa päällä ja moottorin seisoessa palaa punainen valo. Valon on sammuttava muutaman sekunnin kuluttua moottorin käynnistämisestä.
Jos valo ei sammu, on moottori heti pysäytettävä.
33. SEISONTAJARRUN MERKKIVALO
Keltainen valo palaa, kun voimanotonkäsikytkin
on vedetty irrotusasentoon ja virta on päällä.
34. V.O.A. KYTKIMEN MERKKIVALO
Keltainen valo palaa, kun voimanotonkäsikytkin on vedetty irrotusasentoon ja virta on päällä
VAROITUS!
Käsikytkintä ei saa pitää irrotusasennossa yli 5
minuuttia.
35. KATTOVILKUN MERKKIVALO
Valo palaa kattovilkun ollessa toiminnassa ja virran ollessa päällä.
36. ILMANSUOTIMEN
TUKKEUTUMISEN MERKKIVAO
Ei ole 702/703-malleissa.
33
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
37. KÄYTTÖTUNTI- JA
PYÖRINTÄNOPEUSMITTARI
Mittari osoittaa:
MOOTTORIN PYRINTÄNOPEUDEN r/min (asteikon lukema x 100)
KÄYTTÖTUNTIMÄÄRÄN TUNTEINA
Moottorin pyrintänopeuden ollessa 30 r/s (1800
r/min) vastaavat kellolla mitattu aika ja traktorin
käyttötuntimittarilla saatu aika toisiaan.
Mittarissa on myös:
- Kaukovalojen merkkivalo
- Suuntavilkun merkkivalo
38. KAUKOVALOJEN MERKKIVALO
Sininen valo palaa, kun valonvaihtimella 29 on
kytketty kaukovalot päälle. Toimii myös yläs nestettuja ajovaloja käytettäessä.
39. SUUNTAVILKUN MERKKIVALO
Vihreän värinen valo vilkkuu, kun vilkkukatkaisija
23 on ala- tai yläasennossa, ts. vilkku on päällä.
40. ISTUIMEN ETÄISYYDEN SÄÄTÖ
Nosta vipua ja liikuta istuinta eteen- tai taaksepäin.
41. KÄÄNNÖN LUKITUS
Paina vipua myötäpäivään ja käännä istuinta
myötäpäivään. Istuin lukittuu johonkin komesta
asennosta, kun ote vivusta on vapautettu.
34
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
42. JOUSITUKSEN JÄYKKYYDEN
SÄÄTÖ
Kierrä kampea haluttuun suuntaan jolloin jousituksen jäykkyys muuttuu.
Vastapäivään kierrettäessä jousitus löystyy.
Nauhan lukema näyttää minkä painoiselle kuljettajalle jäykkyys on sopiva.
43. ISTUIMEN KALLISTUS
Nosta vipua, kallista istuinta vasemmalle ja vapauta ote vivusta. Istuin lukittuu kallistettuun asentoon.
Kun haluat laskea istuimen takaisin, vedä visvusta
ja laske istuin alas.
KORKEUDEN SÄÄTÖ
Nosta istuinta hitaasti ylöspäin kunnes kuuluu
naksaus. Vapauta ote istuimesta. Menettele samoin nostaessasi ylimpään asentoon.
Laske istuin nostamalla se aivan ylös ja päästä
sen jälkeen alas.
44. HYDRAULISEN
RYÖMINTÄVAIHTEEN
VALINTAVIPU
-
Taka-asento (vipu vedetty istuimeen päin) =
normaali voimansiirto kytkettynä
-
Etuasento = ryömintävaihde kytkettynä
TÄRKEÄÄ!
Vaihto on suoritettava ajokytkin alaspainettuna JA
moottrin seisoessa.
Jos uritukset eivät satu kohdakkain pyöräytetään
moottoria hieman pysäytysvipu Seis-asennossa.
35
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
45. HYDR. RYÖMINTÄVAIHTEEN
PUMPUN KYTKENTÄVIPU
- Ala-asento (vipu painettu ikkunaan päin) =
pumppu kytkettynä
- Yläasento = pumppu irtikytkettynä
Vipu pidetään yläasennossa, jos ryöm.vaihdetta
ei käytetä tai halutaan helpottaa käynnistystä
koneen ollessa kylmä.
TÄRKEÄÄ!
Kytkettäessä pumppu päälle on moottori pysäytettävä.
46. HYDR. RYÖMINTÄVAIHTEEN
NOPEUDEN SÄÄTÖVIPU
- Keskiasento = vapaa (0-asento)
- Yläasento = kone liikkuu taaksepäin
- Ala-asento = kone liikkuu eteenpäin
LIIKESUUNTA on päinvastainen kuin y.o. ohje,
jos peruutusvaihde on kytkettynä.
Nopeus voidaan säätää portaattomasti 0…max.
Eteen ja taakse saadaan samat nopeudet.
TÄRKEÄÄ!
Vipu on pidettävä 0-asennossa konetta käynnistettäessä.
36
MITTARIT JA HALLINTALAITTEET
47. HYDR. RYÖMINTÄVAIHTEEN
ÖLJYNPAINEMITTAARI
Näyttää ryömintävaihdetta käytettäessä pumpun
keräämää painetta.
Mittari ei saa näyttää painetta, kun nopeudensäätövipu on 0-asennossa (keskiasento)
Mittarissa on tarra, joka ilmoittaa max. jatkuvan
käyttöpaineen 12 Mpa (120 kp/cm2).
TÄRKEÄÄ!
Mittari näyttää painetta ainostaan eteenpäin ajettaessa.
JOS TRAKTORISSASI ON HYDRAULINEN
RYÖMINTÄVAIHDE, ON SINUN EHDOTTOMASTI TUTUSTUTTAVA KIRJAAN:
Valmet 702, 702S, 742 Hydraulinen ryömintävaihde, käyttö ja huolto.
37
KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET
Ennen ensimmäistä liikkeellelähtöä uudella traktorillasi on tärkeätä, että olet tutustunut huolella
hallintalaitteiden käyttöön.
Kertaa myös turvallisuusohjeet kirjan alusta ja
pidä ne aina mielessä.
Suorita aina ennen ajoon lähtöä kaikki päivittäiset huoltotoimenpiteet määräaikaishuolto-ohjelman mukaan.
Tarkasta ennen ajoon lähtöä, että kaikki mittarit
ja merkkivalot ovat kunnossa ja että ne toimivat
myös ajon aikana.
38
KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET
UUDEN TRAKTORIN KÄYTTÖ ENSIMMÄISEN 50 KÄYTTÖTUNNIN
AIKANA
-
Älä ryntäytä moottoria, äläkä käytä sitä huippukierroksilla
-
Älä vedätä raskasta kuormaa alhaisella pyörintänopeudella
-
Vältä jatkuvaa ajoa samalla vaihteella ja samalla pyörintänopeudella
-
Joustava käyttö ja vaihteleva kuormitus edesauttaa traktorisi “hioutumista” kestävään ja
taloudelliseen työskentelyyn
MOOTTORIN KÄYNNISTYS
NORMAALIOLOISSA
-
Vedä nopeusvipu käyntiasentoon
-
Kytke virta kääntämällä avain myötäpäivään asentoon I
-
Katso että käsijarru on päällä
-
Paina kytkinpoljin alas
-
Aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon (moottori ei muuten käynnisty)
-
Käynnistä moottori kääntämällä virta-avainta suoraan asentoon III (Start)
-
Kun moottori jaksaa käydä omalla voimallaan, lopeta heti käynnistys (ts. vapauta virtaavain, jolloin se palautuu asentoon I)
-
Säädä pyörimisnopeus nopeusvivulla tai -polkimella
-
Varmistu, ettei öljynpaineen varoitusvalo jää palamaan. Jos valo palaa on moottori heti
pysäytettävä ja etsittävä vika
-
Latauksen merkkivalon on myös sammuttava, Jos valo palaa on moottori heti pysäytettävä ja vika korjattava
VAROITUS!
Jos käynnistysyritys epäonnistuu:
Odota että moottori ehtii täysin pysähtyä ennen kuin yrität uudelleen käynnistää.
TÄRKEÄÄ!
Älä koskaan ryntäytä kylmää moottoria vaan pyri kevyesti kuormittamalla lämmittämään se
normaalilämpötilaan.
39
KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET
KÄYNNISTYS PAKKASELLA
Pyri käyttämään mahdollisimman paljon hyödyksesi moottorin lämmintä. Tällöin voit suortittaa
käynnistyksen kuten normaalioloissa.
- Vedä nopeusvipu täyskaasuasentoon
-
Paina lisäpolttonestenasta (pakkosyöttö) sisään. Pakkosyöttönasta tulee itsestään pois
toiminnasta kun moottori käynnistyy. Jos
moottori pysähtyy kesken käynnistyksen on
pakkosyöttönasta painettava uudelleen päälle.
-
Katso että käsijarru on päällä
-
Paina kytkinpoljin alas
-
Aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon (muutoin moottori ei käynnisty)
-
Kytke virta kääntämällä avainta myötäpäivään asentoon I
-
Kytke virta thermostart-laitteeseen n. 20-25 sek. ajaksi kääntämällä virta-avainta edelleen
myötäpäivään asentoon II (Therm)
-
Käynnistä moottori kääntämällä virta-avainta edelleen myötäpäivään asentoon III (Start)
-
Mikäli moottori ei käynnisty n. 10 sek. kuluttua lopeta pyöritys ja jatka hehkutusta n. 10 sek.
-
Suorita käynnistys uudelleen
-
Kun moottori jaksaa käydä omalla voimallaan, lopeta heti käynnistys (ts. vapauta virta-avain,
jolloin se palautuu asentoon I)
-
Säädä pyörimisnopeus nopeusvivulla tai -polkimella
-
Varmistu, ettei öljynpaineen varoitusvalo jää palamaan. Valon on sammuttava muutaman
sek. kuluttua käynnistyksestä. Jos valo palaa on moottori heti pysäytettävä ja etsittävä vika
-
Latauksen merkkivalon on myös sammuttava. Jos valo palaa on moottori heti pysäytettävä ja
vika korjattava
VAROITUS!
Jos käynnistysyritys epäonnistuu:
Odota, että moottori ehtii täysin pysähtyä ennen kuin yrität uudelleen käynnistystä.
TÄRKEÄÄ!
Älä koskaan ryntäytä kylmää moottoria vaan pyri kevyesti kuormittamalla lämmittämään se normaaliin käyttölämpötilaan.
40
KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET
ERIKOISOHJEITA KYLMÄKÄYNNISTYKSEEN
Jos moottori käy epätasaisesti käynnistyksen jälkeen voidaan hehkutusta jatkaa korkeintaan 1
minutin ajan kääntämällä virta-avain asennosta III (Start) asentoon II (Therm) ja vasta sitten
vapauttamalla ote jolloin avain palautuu asentoon I.
Jos käynnistysmoottori ei lähde vetämään heti, kun virta-avainta on käännetty (jolloin kuuluu
vain ankkurin liikahdus) on syytä keskeyttää hetkeksi vääntö ja yrittää uudelleen.
Mikäli pakkasella käynnistetään ilman thermostart-laitetta (laite on rikki tms.), anna käynnistysmoottorin vetää keskeytyksettä (ei kuitenkaan kerralla yli 30 sek.), kunnes moottori pystyy
käymään omalla voimallaan. Käynnistysmoottori pysyy “päällä” niin kauan kuin avainta pidetään
käynnistysasennossa.
Jos traktori joudutaan käynnistämään hyvin kovassa pakkasessa, on syytä esim. edellisenä iltana irrottaa akku traktorista ja viedä se lämpimään paikkaan ja aamulla asentaa paikalleen.
41
KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET
KÄYNNISTYAEROSOLI
Jos ei ole esim. lohkolämmitintä tms. käytettävissä tai thermostart-laite on rikkoutunut voidaan käyttää ns. käynnistysaerosolia Start Pilot tai vastaavaa.
VAROITUS!
Käynnistysaerosolia
ja
thermostart-laitetta
samanaikaisesti.RÄJÄHDYSVAARA!!
ei
koskaan
saa
käyttää
Oikein käytettynä (eli pieninä annoksina) se on tehokas käynnissstyksen auttaja, mutta liikaa
käytettynä se voi vaurioittaa moottoria eikä takuu korvaa aerosolin käytöstäaiheutuneita vaurioita.
OIKEA KÄYTTÖTAPA
- Irrota Thermostart-laitteen hehkutulpan johta ja eristä sen pää
-
Poista ilmansuodinpanos
-
Poista imusarjan tulppa ja suihkuta n. 1 sek. ajan aerosolia imusarjan kummankin pään
suuntaan käynnistyspyörityksen aikana
-
Moottorin käynnistyttyä aseta suodin, tulppa ja johdin paikoilleen.
MUUT LÄMMITTIMET
Talviaikaan voidaan käyttää myös jäähdytysnesteen sähkö- tai nestekaasulämmitintä.
Esilämmityslaitteet asennetaan ja niitä käytetään niiden valmistajien antamien ohjeiden mukaan.
Valmet-traktorin moottorissa on olemassa valmiit liitoskohdat esilämmittimille. Valmet-piirimyyjältä saat tarvittaessa lisäohjeita.
42
KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET
TOIMENPITEET KÄYNNIN AIKANA
Pyri kaihdinta hyväksi käyttäen lämmittämään moottori nopeasti, koska moottori kuluu kylmänä käydessä monin verroin nopeammin kuin normaalilämpötilassa.
-
Tarkkaile varoitusvaloja
-
Tarkkaile jäähdytysnesteen lämpötilaa ja muita mittareita
-
Jos moottorin lämpötila pyrkii nousemaan liikaa, laske jäähdyttimen kaihdinta tarpeen
mukaan
-
Jos moottori on ajettu liian kuumaksi on se hitaasti jäähdytettävä
VAROITUS!
Kuumaan moottoriin ei saa kaataa kylmää nestettä. Ylikuumentunut moottori jäähtyy parhaiten kun lasketaan kaihdin alas ja annetaan koneen käydä joutokäyntiä kuormittamattomana.
-
Älä milloinkaan käytä moottoria tarpeettomasti joutokäynnillä: Milloin moottori joutuu olosuhteiden pakosta käymään pitempiä aikoja pienellä kuormalla tai joutokäynnillä on syytä
kuormittaa sitä välillä raskaammin.
AJO
Suorita liikkeellelähtä ja ajaminen seuraavasti:
-
Paina kytkinpoljin alas
-
Käännä nopeusvipua juuri sen verran, että moottori “hyrähtää” nopeampaan käyniin
-
Valitse ryhmävivulla vaihdealue (nopea = H tai hidas = L)
-
Valitse sopiva vaihde
-
Päästä käsijarru päältä pois
-
Nosta kytkinpoljinta kunnes kytkin alkaa ottaa kiinni ja sen jälkeen nosta hitaasti ylös,
jolloin liikkeellelähtö on tasainen
-
Säädä ajonopeus nopeusvivulla tai nopeuspolkimella
VAROITUS!
Älä pidä jalkaasi ajon aikana kytkin- tai jarrupolkimella.
Älä koskaan lepuuta kättäsi vaihde- tai ryhmävivulla.
Suorita vaihtaminen aina rauhallisesti ja harkitusti.
Paina kytkinpoljin täysin pohjaan ennen vaihtamista.
43
KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET
TARKTORIN JA MOOTTORIN PYSÄYTYS
-
Hiljennä traktorin nopeutta nopeusvivulla ja jarruttamalla
-
Työnnä nopeusvipu joutukäyntiasentoon
-
Paina kytkinpoljin alas
-
Aseta vaihdevipu vapaa-asentoon
-
Päästä kytkinpoljin varovasti ylös
-
Vedä käsijarru päälle
TÄRKEÄÄ!
Älä pysäytä moottoria heti rasittavan ajon jälkeen vaan anna sen jäähtyä joutokäynnillä muutaman minuutin ajan lämpötilojen tasaannuttamiseksi.
- Työnnä nopeusvipu pysäytysasentoon
-
Käännä virta-avain 0-asentoon
VAROITUS!
Virtaa ei saa katkaista koneen käydessä.
TÄRKEÄÄ!
Jos jätät traktorisi pitemmäksi aikaa käyttämättömäksi, katkaise virtapiirit päävirtakytkimestä
(lisäv.)
TOIMENPITEET AJON PÄÄTTYESSÄ
-
Täytä polttoainetankki työpäivän jälkeen, näin estetään kosteuden muodostuminen sinne
-
Laske työkone alas ennen moottorin sammuttamista
-
Jos jäähdytysjärjestelmä on täytetty pelkällä vedellä on vesi jäätymisvaaran uhatessa poistettava
44
TYÖOHJEET
1.
Varoitustarra (työkoneen nosta/lasku)
8.
Vetokoukun nostovarret
2.
Ohjetarra (työkoneen etäisyys)
9.
Sivurajoittimet
3.
Ohjetarra (nostolaitteen käyttö)
10. Vetovarret
4.
Ohjetarra, lohko 1- ja 2-toimisena
11. Nostovarret
5.
Vetokoukun salpavipu
12. Vetokoukku
6.
3-pistenostolaitteen ulkopuolinen
hallintavipu
13. Pikaliitin
7.
Kaltevuussäädin
14. Työntötanko
15. Voimanottoakselin suojaus
45
TYÖOHJEET
VOIMANOTON KÄYTTÖ
Voimanottokoneiston käyttöä hallitaan vivulla jokaon sijoitettu alas kuljettajan istuimen oikealle
puolelle.
Vivun asennot ovat edestäpäin lukien:
- Ajovoimanotto
-
Vapaa
-
Moottorivoimanotto 540 r/min
MOOTTORIVOIMANOTTO
VAROITUS! Aina kun ei käytetä voimanottoa on
v.o.a.suojus pidettävä paikallaan.
käyttöä varten irroitetaan V.O.A. suojus pois paikaltaan.
Käytön aikana on nivelakseli suojattava koko pituudeltaan suojuksella.
KYTKENTÄ
- Vedä voimnoton käsikytkin irrotusasentoon
-
Säädä moottorin pyörintä nopeus joutokäynnille
-
Siirrä voimanoton valintavipu moottorivoimanottoasentoon
-
Päästä kytkin hitaasti käyttöasentoon
- l isää kierroksia
IRROTUS päinvastaisessa järjestyksessä
VAROITUS!
Käsikytkintä ei saa pitää irrotusasennossa yli 5
minuuttia.
Pitempiaikainen pysäytys on suoritettava siirtämällä voimanoton valintavipu vapaa-asentoon.
46
TYÖOHJEET
AJOVOIMANOTTO
KYTKENTÄ
- Paina kytkinpoljin alas
-
Siirrä voimanoton valintavipu ajovoimanottoasentoon
-
Valitse sopiva ajovaihde
-
Nosta kytkinpoljin hitaasti ylös samalla lisäten moottorin pyörintänopeutta
TÄRKEÄÄ!
Kytkentä on suoritettava traktorin seisoessa tai
erityistä varovaisuutta noudattaen pienillä nopeuksilla.
IRROTUS päinvastaisessa järjestyksessä
VAROITUS!
V.o.a. akseli pyörii peruutettaessa takaperin.
Voimanottoakselin suojusta on käytettävä, jos
akseli ei ole käytössä.
Käytön aikana on nivelakseli suojattava suojuksella.
Lisää arvoja löydät osasta Tekninen erittely.
47
TYÖOHJEET
VETOKOUKUN KÄYTTÖ
TAVALLINEN VETOKOUKKU
Hydraulisesti laskettava ja nostettava vetokoukku helpottaa työkoneiden “poimimista” maasta.
Ylösnostettaessa se lukittuu automaattisesti salvan varaan. Salpavipua vetämällä aukeaa vetokoukun lukitus.
VAROITUS! Ennen kuin aukaiset lukituksen eli
haluat laskea vetokoukkua, nosta ensin vetovarret aivan ylös ettei koukku “putoa” alas ja sitten
samalla kun lasket nostolaitetta aukaiset vetokoukun lukituksen.
Vetokoukun suurin sallittu kuormitus selviää Teknisestä erittelystä.
TÄRKEÄÄ!
Tarkista ajoittain, että vetokoukun nostovarret ovat
löysät nostolaitteen ollessa yläasennossa.
KATSO OSASTA SÄÄDÖT
VAROITUS!
Hinattavia työkoneita, joiden koko paino kohdistuu vetopisteeseen ei saa kiinittää muuhun kuin
vetokoukkuun.
MAATALOUSVETOKOUKKU
Maatalousvetokoukku asennetaan normaalivetokoukun “jatkoksi”.
Käytetään hinattaessa koheita, joiden painosta
vain pieni osa kohdistuu vetokoukulle, esim. silppurit, paalaimet yms.
koukku voidaan säätää eri asentoihin sivusuunnassa. Pidetään lukittuna kaksoispultilla.
48
TYÖOHJEET
TYÖKONEEN KIINNITYS
TA K A K I I N N I T Y S K Y T K E N T Ä L A I T T E E N
KÄYTTÖ
Tämän avulla voit kiinnittää työkoneet traktoriin,
poistumatta ohjaamosta.
1.
Vetovarsien tartuntakourat
2.
Vetovarsien tartuntakourien irrotusvaijeri
3.
Työntötangon tartuntakoura
4.
Työntötangon tartuntakouran irrotusvaijeri
49
TYÖOHJEET
KYTKENTÄ
- Varmista, että ohjainkartio on työkoneessa
paikallaan.
-
Varmista, että ohjainkartio on lukittu rengassokalla.
-
Peruuta traktori työkoneelle, vetovarsien pitää suurin piirtein olla oikealla leveydellä.
-
Nosta nostolaitetta, jolloin vetovarsien tartuntakoura lukkiutuu työkoneen kiinnitystapille.
-
Laske työtötanko paikalleen.
-
Varmista, nostolaitetta nostamalla, että työntötanko on lukittunut paikalleen.
IRROTUS
- Laske nostolaite alas.
-
Vedä työntötangon vaijerista työntötanko irti
ja ylös.
-
Vedä vetovarsien tartuntakourien vaijerista lukitus irti. Laske samalla nostolaitetta.
-
Aja traktori pois.
Käytä asennonsäädön ulkopuolista hallintavipua
työkoneen nostoon ja laskuun, niitä ulkopuolelta
kiinnitettäessä.
Työskentele aina työkoneen sivussa, kuten ohjetarra osoittaa.
Nostamalla takapanelin ylös pääset helposti käsiksi nostolaitteen ja vetokoukun ulkopuolisiin
hallintavipuihin.
50
TYÖOHJEET
VARMISTU, että työkone on kunnolla kiinnitetty
traktorin nostolaitteeseen, ennen kuin lähdet liikkeelle.
NOSTOVARRET on aina pidettävä vetovarsien
pyöreään reikään kytkettynä. Jos näin ei menetellä, saattaa työkone päästä liikkumaan liikaa
esim. kuljetuksen aikana.
Ainoastaan poikkeustapauksissa (katso nostolaitteen käyttö) voi kiinnitys olla soikeissa rei’issä.
TARVITTAESSA SUUREMPAA NOSTOVOIMAA, KIINNITÄ NOSTOVARRET VETOVARSIEN REIKÄÄN (B). (Koskee traktoreita, joiden vetoversissa on useampi kuin yksi reikä).
NOUDATA työkonevalmistajien antamia mahdollisia lisäohjeita.
TYÖKONEIDEN SÄÄDÖT
Erilaisten työkoneiden, kuten äkeiden, kutivaattoreiden ja etenkin aurojen käytössä on huomattava, että niiden oikea käyttö ja oikeat säädöt
vaikuttavat oleellisesti niiden vaatimaan tehoon.
Esim. väärin säädetty aura saa aikaan huonoa
jälkeä, rasittaa kuljettajaa kampeamalla traktoria,
lisää polttonesteen kulutusta ja hukkaa tehoa
pyörien luistoon. Tämän vuoksi on tärkeää, että
luet myös työkonevalmistajien ohjekirjat esim.
Fiskarsin “Kynnä oikein”.
51
TYÖOHJEET
NOSTOLAITTEEN KÄYTTÖOHJETARRAT
52
TYÖOHJEET
NOSTOLAITTEN KÄYTTÖ
Kuljettajan oikealla puolella on asennosäätövipu ja vetovastustustunnustelun säätövipu.
Ulkopuolisten sylintereiden hallintavivut on sijoitettu niin, että:
- istuimen oikealla puolen on 2 vipua vakiona
(702:ssa 1 vipu)
-
lisälohkojen vivut ovat istuimen vasemmalla
puolen.
Istuimen edessä on laskunhidastin.
Ohjaamon ulkopuolella, traktorin takana on lisäksi
asennonsäädön ulkopuolinen hallintavipu,
kaltevuussäädin.
sekä pikaliittimet ulkopuolisen hydr. liittämistä varten.
53
TYÖOHJEET
Työkoneen käyttöä varten hydraulisessa nostolaitteessa on seuraavat toimenpiteet:
- Asennonsäätö
-
Nostonopeuden säätö
-
Vetovastuksen säätö ja automaattinen painonsiirto
-
Laskunopeuden säätö
-
Ulkopuolisten sylintereiden käyttö
ASENNONSÄÄTÖ
(ASENNONSÄÄTÖVIVULLA)
Vetovarsien nosto, lasku ja asennonsäätö hallitaan asennonsäätövivulla.
Vetovarret nousevat, kun vipua vedetään taaksepäin ja laskevat, kun vipua työnnetään eteenpäin.
Jos asennonsäätövipu jätetään johonkin väliasentoon säätökaarelle, asettuvat nostovarret tätä
asentoa vastaavalle korkeudelle.
Asennonsäädön ulkopuolisen hallintavivun
avulla traktorin kuljettaja pystyy kiinnittämään työkoneet traktorin sivulta korottamatta työkoneen
yli.
Kaltevuussäätimellä voit säätää työkoneen kaltevuuden erilaisissa töissä.
Jos säätö muuttuu raskaaksi on työkonetta nostettava tai laskettava tarpeen mukaan.
54
TYÖOHJEET
NOSTONOPEUDEN SÄÄTÖ
(ASENNONSÄÄTÖVIVULLA)
Mitä pienempi liike asennonsäätövivulla tehdään,
sitä pienempi ja tarkempi liike nostovarsille saadaan. Asennonsäätövivun liikkeen ollessa nopea
on nostovarsien liikekin nopeampi.
VETOVASTUSSÄÄTÖ
(VETOVASTUSTUNNUSTELU) JA
AUTOMAATTINEN PAINONSIIRTO
(VETOVASTUTUNNUSTELUN SÄÄTÖVIVULLA)
Vetovastustunnustelun säätövivun ollessa takaasennossa tunnustelu sallii suurien vetovoimien
esiintymisen ilman, että nostolaite pyrkii korjaamaan tilannetta.
(Vetovastussäätö tunteeton).
Vipua eteenpäin siirrettäessä suurin sallittu vetovoima pienenee suhteessa vivun liikkeeseen (vetovastussäätö tulee herkemmäksi) eli vetovastuksen kasvaessa määrättyyn rajaan, vetovastussäädön vaikutuksesta nostolaite nostaa työkonetta ylöspäin ja näin traktoriin kohdistuva vetovastus pysyy lähes vakiona.
Automaatinen painonsiirto toimii vetovastustunnustelun yhteydessä. Kun vetovastus kasvaa,
pyrkii nostalaite nostamaan työkonetta, jolloin
tapahtuu painonsiirto työkoneelta vetäville pyörille. Automaattisen painonsiirron avulla saadaan
jatkuvasti maksimivetoteho vetäville pyörille.
55
TYÖOHJEET
LASKUNOPEUDEN SÄÄTÖ
Laskuhidastimella hidastetaan vetovarsien laskeutumisnopeutta.
Vipu vasemmalla: laskeutumisnopeus suurin.
Vipu oikealla: laskeutumisnopeus pienin (myös
nostolaitteen toiminta on tasaisin)
Raskailla työkoneilla on laskunopeus oltava
pienin.
ULKOPUOLISEN HYDRAULIIKAN
KÄYTTÖ
Hallintavivulla hoidetaan ulkopuolisen 1-toimisen
tai 2-toimisen sylinterin (esim. perävaunun kippi) toimintaa.
1- toimisen sylinterin käytössä vipua eteenpäin
työnnettäessä työsylinteri laskee ja taaksepäin
vedettäessä sylinteri nostaa.
Työpaine on 21 Mpa (210 kp/cm2).
Ulkopuolisten sylintereiden tilavuus saa olla enintään 15l, ilman lisäöljysäiliötä.
Pikaliitimellä kytketään ulkopuolisten sylintereiden letkut traktorin hydrauliikkaan. Kiinnitys tapahtuu pikaliitintä taaksepäin vetäen ja samalla
painaen letkunliitin paikalleen.
Irroitettaessa vedetään myös pikaliitinta taaksepäin ja vedetään letku irti.
Muista puhdistaa liittimet huolellisesti ennen
kiinitystä.
Ole erittäin tarkka, jos joudut käyttämään vieraita perävaunuja tms., joiden kippisylinterien sisältämä öljy saattaa olla likaista ja näin
olle pilata oman traktorisi hydrauliikkaöljyn.
56
TYÖOHJEET
NOSTOLAITTEEN
KÄYTTÖESIMERRKEJÄ
MAANPINNALLA KULKEVAT TYÖKONEET
(Asennonsäädöllä työskenneltäessä)
Esim. niittokone, kasvinsuojeluruisku ja haravakuljetin
1. Valitse asennonsäätövivulla haluttu työskentelykorkeus. Vipua eteenpäin vietäessä työkone
laskee ja vipua taaksepäin vedettäessä työkone
nousee.
2. Pidä vetovastustunnustelun säätövipu takaasennossa.
3. Valitse laskunhidastimella työkoneen laskeutumisnopeus työhön sopivaksi.
4. Kiinnitä töntötanko traktorissa pyöreään reikään.
57
TYÖOHJEET
5. Kiinnitä nostovarret pyöreästä reiästä vetovarsiin.
6. Pidä vetovarsien sivurajoittimet kiinteinä, ellei
työkoneen niveltyminen sivuttain traktoriin nähden vaadi sivurajoittimia pidettäväksi auki.
VAROITUS!
Pidä kolmipistelaitteissa kiinni olevien työkoneiden kuljetuksen yhteydessä sivurajoittimet
ehdottomasti kiinteinä.
58
TYÖOHJEET
MAAN SISÄSSÄ KULKEVAT TYÖKONEET
(Vetovastustunnustelulla työskenneltäessä)
Esim. aurat ja kultivaattorit
1. Nosta asennonsäätövivulla työkone ylös, vetämällä vipua taka-asentoon ja laske työntämällä vipua eteenpäin.
Valitse haluttu työsyvyys tällä samalla vivulla.
2. Pidä vetovastustunnustelun säätövipu aluksi
taka-asennossa.
3. Kiinnitä työntötanko traktorissa pyöreään reikään
4. Kiinnitä nostovarsi pyöreästä reiästä vetovarteen.
59
TYÖOHJEET
5. Valitse laskunhidastimella työkoneelle sopiva
laskeutumisnopeus. Laskunhidastimen asento
vaikuttaa myös vetovastussäädön toimintanopeuteen.
Hidas laskunopeus = hidas tunnustelu.
Nopea laskunopeus = nopea tunnustelu.
6. Vie, työkoneen saavutettua halutun syvyyden,
tunnustelusäätövipua taka-asennosta eteenpäin,
jolloin samalla määräytyy vetovastuksen suuruus.
Jätä vipu ajettaessa sallaiseen asentoon, jossa
työsyvyys ei vielä pienene, ja traktori kulkee ilman suurempaa pyörien luistoa eteenpäin.
7. Pidä vetovarsien sivurajoittimet auki. Vetovastussäätö ei toimi, jos rajoittimet ovat kiinni.
VAROITUS
Pidä kolmipistelaitteissa kiinni olevien työkoneiden kuljetuksen yhteydessä sivurajoittimet
ehdottomasti kiinteinä.
60
TYÖOHJEET
UIVAN ASENNON KÄYTTÖ
Voidaan käyttää sellaisissa työkoneissa, joissa
on tukipyörä tms.
Asennonsäätövipu pidetään täysin etuasennossa. Vetovastustunnustelun säätövipu taka-asennossa.
ESIMERKKEJÄ TYÖNTÖTANGON
KÄYTÖSTÄ
ja miten sillä voidaan vaikuttaa nostolaitteen nostokykyyn ja nostokorkeuteen sijoittamalla työntötanko eri korkeudelle työvälineeseen, jossa on
tälläinen säätämahdollisuus.
Traktorissa työntötanko on aina pidettävä pyöreässä reiässä.
Traktorin nostolaite ei jalka nostaa työvälinettä.
Traktorin nostolaiten nostaa helposti, koska työntötanko on siirretty työvälineessä alaspäin.
61
TYÖOHJEET
Työvälineen takapään nostokorkeus on huono.
Nostokorkeus riittävä, koska työntötankoa on
nostettu työvälineessä.
Työväline ei painu haluttuu syvyyteen.
Työväline painuu haluttuun syvyyteen, koska
työntötankoa on laskettu aurassa.
62
TYÖOHJEET
PERÄVAUNUN KÄYTTÖ
PERÄSVAUNUN SILMUKAN MALLISUOSITUS
Perävaunun silmukka pitää olla renkaan muotoinen ja taottu, mutta ei koneistettu.
Suositus on, että silmukka on perävaunun aisan
suuntaisesti pyörivä, koska tällöin perävaunun
kallistelu tai kaatuminen ei vahingoita tai kaada
traktoria. Pyöriva vetoaisa lisää turvallisuutta ja
vähentää vetokoukun rasitusta.
PERÄVAUNUN PAINO
Perävaunun kokonaispaino = kuorma + perävaunun paino tyhjänä.
Milloin perävaunun akseli on vetävä tai varustettu traktorin kuljettajan hoidettavin jarruin tai milloin vähintään 15% perävaunun kokonaispainosta
kohdistuu vetokoukkuun, saa kokonaispaino olla
enintään 3 kertaa niin suuri kuin traktorin omapaino, muutoin enintään 2 kertaa traktorin painon suuruinen. Traktorin painossa saadaan tällöin otttaa huomioon siihen sen valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot, kuitenkin enintään kolmannes traktorin trkisteröidystä
tyyppipainosta.
(Moottoriajoneuvoasetus 59§.)
Valtra-työkoneluettelossa mainitut työkoneet,
jotka on asennettu traktoriin Valmet Oy:n ohjeiden mukaan voidaan soveltuvin osin ottaa huomioon perävaunupainoa määrättäessä (Moottoriajoneuvoasetus 9§)
Vetokoukkua kuormitettaessa on huolehdittava siitä, että etuakselille jää vähintään 20% traktorin omasta painosta.
Älä myöskään ylitä suurinta sallittua rengas- tai
vetokoukkukuormitusta. Arvot osassa Tekninen
erittely.
63
TYÖOHJEET
Laskelma 703 traktorin sallituista lisäpainoista
perävaununkäyttöä varten (vakiorenkailla 10.0016 ja 16.9/14-34).
Traktorin omapaino
Max. lisäpainotus
Lisäpainot
Takapyöriin (8x80)
Etupyöriin (2x26)
Etuvatapainot (13x39)
Takapyörien nestetäyttö
Etupyörien nestetäyttö
Yhteensä
3540 kg
1/3 x 3540 = 1180kg
640 kg
52 kg
390 kg
722 kg
168 kg
1972 kg
Tästä (1972 kg:sta) voidaan käyttää laskelmissa
1180 kg.
Traktorin omapaino + sallittu lisäpainotus = 3540
kg + 1180 kg = 4720 kg. Tämän painon (4720 kg)
mukaan voidaan laskea sallittu perävaunun kokonaispaino.
703-4-mallin omapaino
702-4-mallin omapaino
702-mallin omapaino
3980 kg
3950 kg
3450 kg
Etupyörien nestetäyttö (4-veto)
Etupyörien lisäpainot (4-veto)
450 kg
640 kg
VETÄVÄ PERÄVAUNU
Perävaunujen soveltuvuus traktorin voimanottoon
on mitattava ennen käyttöönottoa. Vetävän perävaunun nopeus on oltava 0…3% pienempi kuin
traktorin nopeus.
Välityssuhteiden laskemista varten katso osasta
Tekninen erittely laskelma voimanottoakselin
kierrosluvusta verrattuna traktorin takapyörän
kierroksiin.
64
HUOLTO
Traktorin käyttövarmuuden ja pitkäaikaisen kestävyyden yksi tärkeimmistä ehdoista on oikein ja oikeaan
aikaan suoritettu huolto. Huoltokustannukset ovat
pienet verrattuina laiminlyönneistä mahdollisesti aiheutuvien vikojen korjauskustannuksiin.
Uudelle traktorille on tässä huolto-osassa lueteltujn
toimenpiteiden lisäksi tehtävä kaikki erillisessä työlistassa mainitut huollot ja tarkastukset.
65
HUOLTO
MÄÄRÄAIKAISHUOLTO-OHJELMA
Määräaikaishuoltojen jaksotus alkaa käyttötuntimittarin lukemasta (0). Täten esim. 800h välein
tehtävä huolto suoritetaan mittarilukemilla 800,
1600, 2400 jne., vaikka näitä toimenpiteitä olisi
tehty ns. ilmaishuollossakin.
ESIMERKIKSI 800 H HUOLLOSSA ON TEHTÄVÄ MYÖS PÄIVITTÄISTEN, VIIKOTTAISTEN, 100 H, 200 H JA 400 H HUOLTOJEN
MÄÄRÄÄMÄT TOIMENPITEET.
HUOLTO
HUOLTO
TÄYTÖSTAULUKKO
(VOITELUÖLJYNLAADUT JA MÄÄRÄT, ILMAN SUOTIMEN TILAVUUKSIA)
HUOLTO
1) Pitkäaikaisessa raskaassa ajosas kesällä (esim. rahtiajo) on käytettävä öljyä SAE 90.
2) Erittäin kylmissä olosuhteissa, jos on kylmempää kuin -25o.
3) Ympäri vuoden voit käyttää myös:
STOU (Super Tractor Oil Universal) luokan yleisöljyjä, jotka täyttävät moottoriöljynä vaatimuksen API SE-CD, vaihteistoöljynä API GL-4 ja SAE 80W ja märkäjarruöljynä Ford ESN
M2C 86 A (esso Unifarm 10W/30 tai vast.) Ei kuitenkaan hydrauliikka- ja ohjausjärjestelmässä, jos on kylmempää kuin -10oC.
4) Ympäri vuoden voit käyttää myös:
TOU (Tractor Oil Universal) luokan yleisöljyjä, jotka täyttävät em. vaatimukset paitsi Ford
ESN M2C 86A.
5) 4-vetomallissa 4 litraa enemmän
6) Erikoisversioissa (VAPO) 20l.
73
HUOLTO
VOITELUÖLJYT
(eri öljy-yhtiöiden ilmoittamista öljymerkeistä eri vaitelukohteisiin, Suomessa)
Ilmoittajat vastaavat siitä, että öljyt täyttävät asettamamme vaatimukset.
YLEISÖLJYT
- STOU (Super Tractor Oil Universal) luokan yleisöljyäjä, jotka täyttävät moottoriöljynä vaatimuksen API SE-CD, vaihteistoöljynä API GL-4 ja SAE 80W ja märkäjarruöljynä Ford
ESN M2C 86 A.
Näitä voi käyttää kaikissa kohteissa ympäri vuoden.
Ei kuitenkaan ohjaus- ja hydrauliikkajärjestelmissä, jos on kylmempää kuin -10 oC.
Esso Unofarm 10W/30
Castrol MP 10W/30
-
TOU (Tractor Oil Universal) luokan yleisöljyjä, jotka täyttävät em. vaatimukset paitsi Ford
ESN M2C 86A. Näitä voi käyttää kaik8issa kohteissa, paitsi ohjaus- ja hydrauliikkajärjestelmässä sekä telin jarruissa.
HYDRAULIIKKAÖLJYT (SMR, SH 46 normin mukaisia)
Shell Tellus Oil T32
Esso Univis HD 32
Mobil Flowrex Special 5W/20
Castrol CRB 5W/20
Gulf Hydraulic Oil SAE 5W/20
BP Energol SHF 80
Tebo Hydraulic Oil MPS
MOOTTORIÖLJYT
Castrol CRB-sarja
VAIHTEISOÖLJYT
Castrol Hypoy B 80/90 EP
SUOJAPOLTTONESTE
(lisättäväksi polttonesteen joukkoon traktorin säilytyksen ajaksi)
Shell Calibration Fluid B tai Shell Super Outboard Motor Oil
SUOJAÖLJY
(sylintereihin traktorin säilytyksen ajaksi)
Shell Ensis Fluid
74
HUOLTO
Muista seuraavat vihjeet ja ohjeet ennekuin alat
suorittaa huoltoja:
-
Puhdas traktori helpottaa ja nopeuttaa työtäsi
-
Älä missään tapauksessa huolla traktoriasi
moottorin käydessä
-
Noudata aina ehdotonta puhtautta kaikissa
huoltotoimenpiteissä. Etenkin tankkauksen ja
öljyjen tarkastuksen yhteydessä muista puhdistaa täyttöaukon ympärys huolella.
-
Älä laske jäteöljyjä maahan. Polta se tai toimit hävitettäväksi.
-
Tarkkaile öljyjen ja suotimien vaihdon yhteydessä näiden puhtautta. Suuri määrä ylimääräistä epäpuhtautta esim. suotimissa saattaa
olla merkki häiriöstä, joka pitkään jatkuvana
saattaa aiheuttaa isonkin remontin.
Nippojen rasvaus
- Puhdista aina nipan pää ennen rasvausta
-
Paina rasvaa sen verran, että ulospursuava
rasva on puhdasta (ellei toisin määrätä)
-
Pyyhi ulospursunut vanha rasva pois likaa keräämästä
75
10 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
TAI PÄIVITTÄIN
1. TARKASTA MOOTTORIN ÖLJYMÄÄRÄ
Öljypinnan pitää olla tikussa olevien viivojen välissä. Täytetäessä on öljynpinta nostettava tikun
ylämerkkiin. Öljyä ei tarvitse lisätä ennen kuin
pinta on laskenut alamerkkin.
Lisää tarvittaessa.
Katso täyttöohjeet kohdasta 21.
Ennenkuin tarkistat öljynpintaa anna moottorin
seisoa pysytyksen jälkeen muutama minuutti että
kaikki öljy ehtii laskeutua öljypohjaan.
2. TARKASTA JÄÄHDYTYSNESTEEN
MÄÄRÄ
Nesteen pinnan tulee olla hieman täyttöaukosta
näkyvän kennoston yläpuolella.
Kuuman ylipaineisen jäähdyttimen korkin
avaaminen on suoritettava varovasti koneen
ollessa hieman jäähtynyt.
Kierrä jäähdyttimen korkkia hitaasti vastapäivään
varmuuspidikkeeseen saakka, jolloin paine tai
höyry poistuu, paina tämän jälkeen korkkia alaspäin ja jatka kiertämistä kunnes se voidaan vapaasti poistaa.
HUOM! Vesipumpun alapuolella on vuororeikä,
jota ei see tukkia. Jos tästä reiästä tippuu nestettä, on vika tiivisteessä, joka on heti uusittav. Uudessa koneessa voi tippumista esiintyö hieman
ennen pumpun “hioutumista”.
76
PÄIVITTÄIN TAI 10 h VÄLEIN
JÄÄHDYTYSNESTEEN PAKKASKESTÄVYYS
Mittaa tai mittauta jäähdytysnesteen pakkaskestävyys ennen talvikauden alkua. Jos pakkaskestävyys on liian vähäinen, poista vanha nestettä
tarvittava määrä ja lisää uutta nestettä tilalle.
Käytä konetta, jotta neste sekoittuu ja tarkasta
pakkasenkestävyys.
Pakkasneste pitäisi vaihtaa kokonaan joka toinen vuosi.
Älä koskaan käytä pelkkää vettä nesteenä.
Katso täyttöohjeet kohdasta 48.
3. TARKASTA RENKAIDEN ILMANPAINE
Tutustu kuormitus- ja ilmanpainetaulukoihin.
Huolehdi, että rankaissa on käyttöolosuhteita ja
kuormitusta vastaava ilmanpaine. Muista erityisesti lisälaitteiden ja työkoneiden aiheuttama
kuormituksen lisäys.
Jos rengas näyttää vajaalta, suorita paineen mittaus. Mittaus on suoritettava ennen ajoon lähtöä,
koska ajossa rengas lämpenee eikä painemittari
näytä tällöin oikeaa arvoa.
Taulukon arvot ovat normien mukaisia ohjearvoja.
Rengaspaineet (max. kuormalla)
Edessä 10.00-16"/8 PR
275 kPa (2,75 kp/
cm2)
Takana
16.9/14-34/8 PR
13.6/12-38/8 PR
170 kPa (1,7 kp/mc2)
200 kPa (2,0 kp/mc2)
Tarkista
kulutuspinnat
-
sivut
-
vannealue
Korjauta kudoksiin ulottuvat vauriot ajoissa.
77
PÄIVITTÄIN TAI 10 h VÄLEIN
Renkaille vahingollisia ovat
- bensiini ja öljyt
-
pitkäaikainen jatkuva auringonpaiste
-
liian pieni paine, joka aiheuttaa puolestaan
murtumia ja heikentää ajo-ominaisuuksia
Vaihtoehtorenkaiden paineet löydät osasta Tekninen erittely.
4. TARKASTA ÖLJY-,
POLTTONESTE- JA
JÄÄHDYTYSNESTEVUODOT
Jos vuotoja ilmaantuu, on ne heti korjattava.
5 PUHDISTA ILMANSUOTIMEN
SYKLONI
Pysäytä moottori aina tyhjennyksen ja puhdistuksen ajaksi.
Poista kuppi avaamalla salpa.
Tyhjennä ja puhdista kuppi ennen paikalleen
asennusta.
Eräät turvetuotantoon toimitetut koneet on varustettu kuvan mukaisella syklonilla.
Aukaise salpa ja puhdista koppa.
Älä päästä roskia kerääntymään yli merkkiviivojen.
78
PÄIVITTÄIN TAI 10 h VÄLEIN
6. RASVAA TUNNUSTELIJAN
SANGAN NIPAT
(JATKUVASSA KYNTÖTYÖSSÄ)
HUOM! Laske työkone kevyesti alas maahan. Se
ei saa olla vedätyksessä, koska silloin rasva ei
mene oikeaan paikkaan.
Puhdista nippojen päät ennen rasvausta.
Paina rasvaa juuri sen verran, että ulospursuava
rasta on puhdasta.
Normaalikäytössä rasvataan nipat kohdan 9 mukaisesti
7. EI 702/703
79
50 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
TAI VIIKOTTAIN
8. RASVAA ETUAKSELISTON JA
OHJAUKSEN NIPAT
Pyörien napojen nippoja ei saa rasvata. Navat
huolletaan kohdan 39 mukaisesti.
Keinuakselin nipat tulee rasvata molybdeenipitoisella rasvalla ja rasvattaessa olisi etupää nostettava ylös.
Olkatappien nippoja rasvattaessa olisi ohjausta
käänneltävä.
Purista raidetangon nippoihin rasvaa varovasti,
etteivät suojakumit rikkoudu.
A ja B
C ja D
E ja F
G, H, I ja J
Etupyörien navat
Olkatapit
Keinuakselin laakerit
Raidetangon päät
9. RASVAA TUNNUSTELIJAN
SANGAN NIPAT
Jos konetta ei ole käytetty päivittäin kyntötyöhön.
Vert. kohta 6.
80
HUOLTO VIIKOTTAIN
10. RASVAA KÄSIJARRUVIVUSTON
NIPAT
Nippa molemmin puolin traktoria, ohjaamon etuseinän “alla”.
11. RASVAA NOSTOVARSIEN NIPAT
Nippa molemmissa nostovarsissa.
81
HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN
12. PUHDISTA ILMANSUODIN
Ilmansuotimen puhdistus on tehtävä moottorin ollessa pysäytettynä.
Imuputkeen on asennettu ilmansuotimen tukkeutumista osoittavan merkkivalon anturi. Merkkivalo kojelaudassa osoittaa suotimen tukkeutumisen.
Kun moottorin käydessä valo syttyy, suodin on
viimeistään tällöin puhdistettava ja tarvittaessa
vaihdettava.
Tukkeutunut suodin ilmenee mm. käyniäänen
muuttumisena tai lisääntyneenä savutuksena eli
tehon menetyksenä.
Suodinkenno voidaan poistaa avaamalla kotelon
päässä oleva mutteri ja vetämällä suodinkenno
ulos.
Tarkasta myös suotimen kotelo ja imukanava.
Jos täällä on likaa, on se merkkinä suotimen viellisuudesta tai ettei suodin ole ollut kunnolla paikallaan.
Suodinkenno voidaan puhdistaa koputtamalla sitä
kämmentä vasten (ei koskaa kovaa pintaa vasten) tai vinosti suunntaulla painsuihkulla, jonka
paine on enintään 500 kPa (5 kp/cm2).
Puhallus sisäpuolelta ulospäin.
82
HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN
Suotimen saa tällä tavoin puhdistaa enintään
5 kertaa, sen jälkeen se on uusittava.
Puhdistettu suodinkenno on tarkastettava valoa
vasten (tai lamppu asetetaan suotimen sisälle).
Jos siinä ilmenee reikiä, on se vaihdettava ehdottomasti uuteen.
Tarkasta myös suotimen kotelo ja imukanva.
Jos täällä on likaa, on se merkkinä suotimen viellisuudesta tai ettei suodin ole ollut kunnolla paikallaan.
Tarkasta paikalleen asennettaessa, että
- suodin asettuu paikoilleen
-
tiivisteet ovat ehjä
-
vastinpinnat ovat puhtaat
Kiristä suotimen kiinnitysmutteri sopivaan kireyteen. N 1-1.5 kierrosta sen jälkeen kun laipan tiivista vastaa suodinkotelon reunaan.)
Eräät turvetuotantoon toimitetut ryömintävaihdekoneet on varustettu ulkopuolelle sijoitetulla ilmansuotimella.
83
HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN
13. PUHDISTA LÄMMITYSLAITTEEN
ILMANSUODIN
-
Avaa siipimutteri
-
Poista koppa
-
Koputa suodinta kämmentä vasten tai puhalla ilmalla sisäpuolelta ulospäin
Älä puhalla liian voimakkasti.
-
Kiinnitä suodin
Uusi suodin heti kun siinä on reikä tai sitä ei voi
enää puhdistaa.
14. TARKASTA LASINPESULAITTEEN
NESTEMÄÄRÄ
Tarkasta, että säiliössä on riittävisti nestettä, varsinkin jos joudut ajamaan paljon maantiellä.
Kesällä voit käyttää pelkkää vettä ja muutama tippa astianpesuainetta.
Talvella käytä jotain tunnettua tuulilasinpesunestettä, tai sekoitusta, jossa on puolet vettä ja puolet tenua sekä muutama tippa astianpesuainetta. Tällöin ei nestä jäädy ja puhdistysteho on paras mahdollinen.
15. TARKASTA AKUN NESTEMÄÄRÄ
NESTETASO
- Tarkasta, että neste ulottuu n.5-10 mm kennojen levyhe yläpuolelle.
-
Lisää tarvittaessa puhdistettua akkuvettä. Älä
missään tapauksessa käytä likaisia vesiä.
-
Älä missään tapauksessa itse lisää happoa.
-
Älä käytä avotulta tarkistukseen.
-
Kuumalla ilmalla vettä haihtuu enemmän.
Runsas haihtuminen voi johtua myös liian korkeasta latausjännitteestä. Pidä akun pinta
puhtaana ja kuivana. Suojaa akun navat ja
kaapelikengät akunnaparasvalla.
TALVELLA on tärkeää, että traktoria käytetään
jonkin aikaa veden lisääkisen jälkeen. Muutoin
on olemassa vaara, että vesi ei ehdi sekoittua
akkuhappoon, vaan saattaa jäätyä.
84
HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN
16. TARKASTA JARRUNESTEMÄÄRÄ
Tarkasta, onko nestettä riittävästi. Lisää tarvittaessa (ks. täytöstaulukko). Säiliö pidettävä melkein täynnä (10-20mm korkeintaan tyhjää).
17. TARKASTA TUULETTIMEN JA
GENERAATTORIN HIHNAN KIREYS
Hihna on sopivan kireällä silloin kun se vapaan
on keskeltä painaen painuu n. 20 mm suorasta
linjasta.
Löysää kiinnitysruuvveja.
Käännä generaattoria korvakkeissaan.
Kiristä ruuvit.
Varoitus!
Kiristystyökalun saa kohdistaa ainoastaan generaattorin etupäätyyn.
Tarkasta hihnan kunto samalla kun kireyskin.
Jos hihna on liian löysä, kulunut ja öljyinen, se
saattaa aiheuttaa lataus- tai jäähdytyshäiriöitä.
Pidä aina varahihna saatavilla.
86
HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN
18. TARKASTA
AJOKYTKINPOLKIMEN VAPAALIIKE
Totea karan liikematka joko
- painamalla poljinta kunnes vapaaliike lppuu
tai
-
vetämällä karaa n. 100 N (10 kp) voimalla traktorin etupäätä kohti kunnes vapaaliike loppuu
Vapaaliikkeen pitää olla 1-4 mm karan päässä
Säädä tarvittaessa seuraavasti:
- Avaa karan lukkomutteri
-
Kierrä karaa kunnes vapaaliike on annetuissa rajoissa
Säädä aina vapaaliike suurimpaan arvoon,
koska kitkapintojen kuluessa vapaaliike
pienenee.
-
Kierrä lukkomutteri kiinni
Kun vapaaliikettä ei enää voi säätää, eli vastamutteri (1) ottaa kiinni irroitusvipuun (2), on kytkimen kitkapinnat vaihdettava. Jos näin ei menetellä saattavat kitkapinnan niitit vahingoittaa vauhtipyörää ja paineasetelmaa.
Ilmausohjeet osassa Säädöt.
19. TARKASTA
VOIMANOTONKÄSIKYTKIMEN
VAPAALIIKE
Paina, kytkimetlä tulevaa, vipua taaksepäin, kunnes vapaaliike loppuu.
Vapaaliikkeen pitää olla 1-22mm.
Säädä tarvittaessa avaamalla lukkomutteri ja kiertämällä säätömutteria, kunnes vapaaliike on oikea.Säädä aina vapaaliike suurimpaan arvoon,
koska kitkapintojen kuluessa vapaaliike pienenee.
Kiristä lukkomutteri.
86
HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN
20. TARKASTA JARRUPOLKIMIEN
VAPAALIIKE
Paina polkimia erikseen alaspäin kunnes vapaaliike loppuu.
Vapaaliikkeen pitää olla sama molemmilla eli n.
40-45 mm.
Polkimet yhteen kytkettynä pitää vapaaliikkeen
olla n. 20-25mm.
Jos polkimet eivät painu tasan yhtä alas, suorita
säätö seuraavasti:
- Ilmaa jarrut (katso ilmausohje)
-
Kierrä säätöruuvia ja kokeile poljinta painamalla, että vapaaliike tulee oikeaksi.
Ruuvia myötäpäivään (kiinni) kierrettäessä vapaaliike pienenee.
Älä löysää ruuvia liikaa, ettei tämä irtoa jarrumekanismista.
Liian pieni vapaaliike voi aiheuttaa jarrujen kiinnijuuttumisen.
Jarrujen toiminnalle on tärkeää, että mäntien sylinterit palautuvat täysin ja ettei jalka lepuuta ajon
aikana polkimen päällä.
Ilmausohjeet osassa Säädöt.
KÄSIJARRUN SÄÄTÖ tapahtuu automaattisesti
ajojarrujen säädön yhteydessä.
Käsijarrua ei saa säätää erikseen vetotangosta.
87
200 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
21. VAIHDA MOOTTORIÖLJYT
TYHJENNYS
Avataan lämpimäksi ajetun moottorin öljypohjan
tulppa ja annetaan kuuman öljyn valua sopivaan
astiaan. Valumisen loputtua suljetaan puhdistettu pohjatulppa.
TÄYTTÖ
Öljylaadut täytöstaulukossa.
Eri öljymerkkejä ei saa sekoittaa keskenään.
Öljymäärä 13l ilman suodinta)
Kampikammio täytetään uudella öljyllä ottamalla
pois täyttöputken tulppa. Öljyä kaadetaan tästä
aukosta kampikammioon, kunnes pinta ulottuu
mittatikun ylämerkin kohdalle. Tämän jälkeen täyttötulppa suljetaan.
HUOM! Jos on kyse pelkästään moottoriöljyn
vaihdosta ei suotimeen kajota.
Suotimen vaihto-ohjeet kohdassa 23.
88
HUOLTO 200 h VÄLEIN
VAIHDA RUISKUTUSPUMPUN ÖLJY
(Vaihdettava aina moottorin öljynvaihdon yhteydessä).
Käytettävä ehdottomasti samaa öljyä kuin
moottorissakin (katso täytöstaulukko).
Öljymäärä 0,35l.
Öljylaadut täytöstaulukossa.
TYHJENNYS
- Avaa tyhjennystulppa
-
Laske öljyt pois
-
Kiinnitä puhdistettu tulppa
TÄYTTÖ
- Avaa täyttö- ja tarkastustulpat
-
Kaada öljyä kunnes sen pinta on tarkastusaukon tasalla
-
Sulje tulpat
HUOHOTINPUTKI
Tarkasta aina öljynvaihdon yhteydessä että putki
on puhdas ja auki.
89
400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
23. VAIHDA MOOTTORIN
ÖLJYNSUODIN
-
Kierrä suodinpanos auki
-
Raota panosta sen verran, että öljy valuu ulos
-
Poista panos
-
Puhdista liitospinnat
-
Varmistu siitä, että panoksen ja pesän välinen tiiviste on ehjä, puhdas ja tarkasti paikallaan.
Voitele tiiviste ennen asennusta.
HUOM! Älä käytä vanhaa tiivistettä.
Suorita moottoriöljyn vaihto kohdan 21 mukaisesti.
Käytä konetta hetken aikaa ja tarkista öljyn pinta
uudelleen, koska suotimeen menee myös n. 0,7
l öljyä. lisää tarvittaessa.
90
24. TYHJENNÄ
POLTTONESTESUOTIMEN
SAKKAKUPPI
Pollonestesuodin on kaksi-osainen. Alaosassa on
lasinen sakkakuppi johon polttonestettä raskaammat epäpuhtaudet kerääntyvät.
- Sakkakuppia on tarkkailtava ajoittain ja epäpuhtauksien ilmetessä tyhjennettävä.
-
Lasikupin pohjalevyssä on kierretulppa sakkakupin tyhjentämiseksi. Tätä auki kierrettäessä saadaan vesi ja roskat poistumaan.
Jos näin ei saada kaikkia roskia tulemaan
pois, on sakkakuppi irrotettava puhdistusta
varte. Katso kohta 36.
25. PUHDISTA VEDENEROTIN
Puhdistus myös tarpeen vaatiessa ja aina suotimen ja sakkakupin huollon yhteydessä
-
Avaa kiinnitysruuvi
-
Poista osat
-
Puhdista kuppi ja siivilä
-
Kiinnitettäessä katso,että kuppi ja tiiviste ovat
paikallaan.
Ennen lopullista kiinnittämistä pumppaa siirtopunpun käsivivulla polttonestettä, kunnes kuppi on
täynnä.
Kiristä ruuvi lopullisesti.
Ellei näin saada kaikkea ilmaa pois, on järjestelmä ilmattava.
Ilmausohjeet osassa: Säädöt.
91
400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
26. TARKASTA VAIHTEISTON ÖLJYMÄÄRÄ
Öljypinta oltava mittatikun merkkien välissä.
Lisätään tarvittaessa.
Ohjeet kohdassa 31.
27. TARKASTA VETOPYÖRÄSTÖJEN
ÖLJYMÄÄRÄ
Öljypinta oltava mittatikun merkin ja alapään välissä. Lisää tarvittaessa.
Ohjeet kohdassa 32.
Muista molemmat puolet.
28. PUHDISTA HYDRAULIPUMPUN
IMUSIIVILÄ
TÄRKEÄÄ!
Sellaisessa työssä (esim. kippivaunun käyttö),
jossa likaa voi joutua järjesttelmään normaalia
enemmän on syytä puhdistaa siivilä useamminkin.
Viimeistään pumpun käyntiäänen muuttuessa
kirkuvaksi on moottori pysöytettävä, imusiivilä
puhdistettava ja todettava, että öljyn viskositeettiluokka vastaa tehtaan suositusta.
92
400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
IRROTUS
Kohota traktorin etupäätä ylös, öljyn valumisen
estämiseksi.
- Avaa kotelon päässä oleva siipimutteri ja työnnä kotelon alle öljyä ohjaava levy, pahvi tms.
-
Laske öljy pois kotelosta.
-
Vedä siivilä varovasti ulos.
-
Puhdista siivilä polttoaineella. Kuivaa paineilmalla.
-
Puhdista magneettipalat
KIINNITYS
- Asenna puhdas siivilä takaisin
-
Paina kansi tiivisteineen kiinni
-
Kiristä siipimutteri käsivoimin
-
Tarkasta hydrauliikan öljymäärä (katso seuraava kohta).
Uudelleenkäynnistyksen yhteydessä on tarkkailtava, ettei öljyssä muodostu vaahtoa. Vaahdon
muodostuminen osoittaa, että kannen tiiviste on
epäkunnossa.
29. TARKASTA HYDRAULIIKAN
ÖLJYMÄÄRÄ
Öljyn korkeus tarkastetaan tarkastussilmästä.
Öljynpinta on oltava tarkastussilmän tasossa.
Lisätään tarvittaessa.
Ohjeet kohdassa 33.
Vaihda hydrauliikan suodin, jos traktori käyttää
jatkuvasti etukuormaajaa tms.
Ohjeet kohdassa 33.
30. EI 702/703
93
800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
TAI KERRAN VUODESSA
31. VAIHDA VAIHTEISTOÖLJY JA
SUODIN
Ennen öljyn vaihtoa on syytä ajaa öljyt lämpimiksi jouksutusnopeuden ja lian irtoamisen helpottamiseksi.
TYHJENNYS
Avaa tyhjennystulppa ja laske öljyt astiaan.
SUOTIMEN VAIHTO
Vaihdettava aina öljynvaihdon yhteydessä
- Puhdista suotimen ympäristö
-
Irrota suojakannen ruuvit
-
Poista suojakansi
-
Kierrä vanha suodin irti
-
Öljyä uuden suotimen tiiviste
-
Kierrä suoden kiinni käsin
-
Kiinnitä suojakansi
TÄYTTÖ
Kun vanha öljy on valunut pois, kierrä puhdistettu tyhjennystulppa kiinni. Tähtä uudella öljyllä mittatikun ylämerkkiin.
Öljyntäyttö mittatikun reiästä.
Öljymäärä 21l (4-vetomallissa 25l)
Öljylaadut täytöstaulukossa.
Tarkasta hetken päästä uudestaan öljymäärät
94
800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
32. VAIHDA VETOPYÖRÄSTÖJEN
ÖLJY
Ennen öljynvaihtoa on syytä ajaa öljyt lämpimiksi. Jouksutusnopeuden ja lian irtoamisen helpottamiseksi.
TYHJENNYS
Avaa 4 tyhjennystulppaa ja valuta öljyt pois.
Sulje puhdistetut tulpat.
TÄYTTÖ
Uusi öljy täytetään mittatikun merkkiin asti.
Öljyntäyttö tapahtuu mittatikun aukosta.
Molemmissa vetopyörästöissä omat mittatikut.
Öljymäärä 2x 6,5l (eli 6,5l molemmin puolin).
Öljylaatu täytöstaulukossa.
Tarkasta öljymäärät uudestaan jonkin ajan kuluttua.
33. VAIHDA HYDRAULIIKKAÖLJY JA
SUODIN
Jos traktori käyttää jatkuvast etukuormaajaa
tms. on suodin vaihdettava tällöin 400 käyttötunnin välein.
Öljyt on hydrauliikkaa kourmittamalla lämmiettävä käyttölämpötilaan ennen vaihtoa.
TYHJENNYS
Avaa tyhjennysputken tulppa.
Valuta öljyt astiaan.
HUOHOTIN
Täyttötulppa toimii mys huohottimena ja on puhdistettava esim. kaasuöljyllä ja kuivattva joka öljynvaihdon yhteydessä.
95
800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
SUOTIMEN VAIHTO
-
Puhdista suotimen ympäristö
-
Kierrä suotimen kuori irti
-
Poista vanha suodin
-
Pese kotelo polttonesteellä
-
Asenna uusi suodin
-
Öljyä tiiviste
Älä käytä vanhaa tiivistettä
-
Kiristä kotelo kiinni käsin tai avaimella sopivaan kireyteen (n. 1/2 kierrosta sen jälkeen
kun tiivistepinnat koskettavat toisiaan). Älä
kiristä liian tiukkaan.
Muista puhdistaa myös imusiivilä, katso kohta 28.
Suodin on vaihdettava myös aina hydrauliikkajärjestelmän korjausten yhteydessä.
TÄYTTÖ
- Kiinnitä poistotulppa. Käytä putkiteippiä tulpan
tiiviyden varmistamiseksi.
- Täytä uudella öljyllä niin, että öljy tulee tarkastussilmän tasoon.
-
Öljymäärä 23l
-
Käytä moottori- tai hydrauliikkaöljyä, joka täyttää SAE-luokituksen 5W/20, 5W/30 tai 5W/
40 ja API-luokituksen SD-CC tai hydrauliikkaöljuä, joka on normin SMR, SH 46-mukaista.
-
Öljylaadut täytöstaulukossa.
-
Käytä konetta ja nostolaitetta jonkin aikaa ja
tarkasta öljymäärä uudelleen.
96
800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
34. PUHDISTA POLTTONESTEEN
SIIRTOPUMPUN KANNIO
Avaa kannen ruuvi.
Poista kansi ja kalvo.
Puhdista kammio ja kalvo kaasuöljyllä.
Tarkasta, että kalvo on ehjä.
Kiinnitä osat takaisin.
Kierrä ruuvi varoen kiinni, etteivät kierteet rikkoudu.
35. PUHDISTA POLTTONESTESÄILIÖ
Polttonestesäiliö tulisi puhdistaa aina ennen talven tuloa. Näin vältyt talvella veden aiheuttamilta
häiriöiltä polttonestejärjestelmässä.
Laske säiliössä jäljellä oleva polttoneste astiaan.
Huuhtele säiliö puhtaalla polttonesteellä. Sulje
tyhjennystulppa.
Täytä säiliö.
Älä käytä hyyhteluainetta enää polttonesteenä.
Säiliöstä pois laskettu polttoneste voidaan käyttää uudelleen, kunhan sitä seisotetaan astiassa
siksi kunnes mahdollinen vesi laskeutuu pohjalle. Käytä täyttäessäsi hyvää ja tiuhaa siivilää, jonka läpi lasket polttonesteen tankkiin.
VAROITUS!
Suotimen mahdollisen tukkeutumisen vuoksi
on spriin käyttö polttonesteen jäätymisenestoaineena ehdottomasti kielletty.
Paras keino estää veden tiivistyminen säiliöön,
on pitää säiliö mahdollisimman täynnä ja täyttää aina illalla.
TÄRKEÄÄ!
Säiliön ja pääsäiliön välinen hana pidettävä normaalisti kiinni.
Hana pidetään auki ainoastaan silloin kun säiliöstä lasketaan polttonestettä pääsäiliöön tai silloin kun pääsäiliö on puolillan tai tyhjempi.
Muutoin polttoneste valuu huohotinputkea pitkin
maahan.
97
800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
36. VAIHDA POLTTONESTESUODIN
Polttonestesuodin on kaksi-osainen.
Alaosassa on lasinen sakkakuppi johon polttonestettä raskaammat epäpuhtaudet kerääntyvät.
Sen yläpuolella on määräajoin vaihdettava suodin.
Suotimen vaihdossa menetellään seuraavasti:
- Puhdista suodin ulkopuolisesti
-
Aukaise suotimen kannen keskellä oleva ruuvi
samanaikaisesti kun kannatat suotimen pohjasta.
-
Ruuvin irrottua ovat suotimen osat tiivisteineen irti, joten poista ne yksitellen
-
Puhdista sakkakuppi ja pohjalevy
-
Tarkista, että suotimesta ylivuotoputkeen tuleva polttonestereikä on auki, sillä tukkeutuessaan se kerää ilmaa ruiskutuslaitteisiin.
-
Ennen uuden suodinkennon asentamista tarkista, että tiivisteet ovat puhtaat ja hyväkuntoiset.
Suotimen vaihdon jälkeen on järjestelmä ilmattava.
Ilmausohjeet osassa: Säädöt
98
800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
37. TARKASTA THERMOSTARTLAITE
Suoritettava vähintään joka syksy ennen talven
tuloa.
Tarkastuksessa pitää Thermostart-laitteen ja hehkutulpan toiminta kokeilla.
Tämä työ on jätettävä piirimyyjän tehtäväksi.
38. VAIHDA VARMUUSSUODIN
Moottorin numerosta 25334 alkaen on normaalin
ilmansuotimen sisällä ns. varmuussuodin.
Varmuussuodin on ylimääräinen suodin siltä varalta, että pääsuodin vahingoittuu.
Jos alipaineilmaisin näyttää punaista pääsuotimen puhdistuksesta tai vaihdosta huolimatta, on
varmuussuodin tukossa.
Varmuussuodin on tällöin uusittava, sitä ei saa
puhdistaa.
Varmuussuodin on irroitettava hyvin varovasti,
ettei moottorin imukanavaan pääse likaa.
- Poista pääsuodin.
-
Avaa varmuussuotimen mutteri ja poista tiivistysaluslevy.
Vaihda suodin.
Varmistu, että se on tarkasti paikallaan.
39. PUHDISTA, RASVAA JA SÄÄDÄ
ETUPYÖRÄN LAAKERIT
Laakerit irroitetaan, puhdistetaan ja tarkastetaan.
Laakeripesät puhdistetaan ja täytetään (1/3 -tilavuudesta) rasvalla.
Laakerit rasvataan ja säädetään.
Tämä työ on suositeltavinta suorittaa piirimyyjän toimesta.
Hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet
työn suorittamiseksi.
99
800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
40. TARKASTA JARRUT
Jarrujen puhdistus, tarkastus ja mahdollinen kunnostus on suositeltavinta suorittaa piirimyyjän
toimesta. Hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi.
41. TARKASTA JA SÄÄDÄ AURAUS
Tarkasta ensin ohjausvipujen ja raidetankojen nivelet, ettei näissä ole väljyyttä.
Näiden mahd. viat on kunnostettava ennen aurauksen säätöäKäännä pyörät suoraan, eli
käännä välivipu traktorin keskelle
Tarkasta etupyörien auraus mittaamalla kumien
väli pyörän navan korkeudelta, etu- ja takapuolelta.
Oikeassa “aurauskulmassa” on tämä väli kumien etureunassa 0-6mm pienempi kuin takareunassa.
Säätöä varten on katsottava kumpaa puolta säädetään jotta välivipu jää suoraan tai keskelle.
ESIMERKKI I
Jos aurausta on ollut liikaa, säädetään siltä puolelta, kumman puolen pyörä on vinommassa sisäänpäin. Pyörää säädetään suorempaan.
ESIMERKKI II
Jos aurausta on liian vähän, säädä siltä puolelta,
kumman puolen pyörä näyttää enemmän ulospäin.
Säätöä varten löysää raidetangon kiristysruuveja ja käännä raidetankoa haluttuun suuntaan.
Säädön jälkeen kiristä ruuvit kiinni.
100
1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
TAI JOKA 2. VUOSI
42. TARKASTA
LATAUSGENERAATTORI
Latausgeneraattorin tarkastus, puhdistus ja
mahd. korjaus on annettava Valmet-piirimyyjän
tehtäväksi.
Hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet
työn suorittamiseksi.
43. KIRISTÄ SYLINTERINKANSI
Tämä työ on annettava piirimyyjän tehtäväksi,
koska hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi.
Kannen kiristys on suoritettava ensimmäisen 400
työtunnin jälkeen. Tämän jälkeen kantta ei tarvitse kiristää, ellei sitä ole irrotettu. Venttiilivälykset
on kädettävä normaalisti.
Kansi on kiristettävä ennen venttiilien säätöä.
Aina kun tarkastat kannen muttereiden kireyttä, noudata seuraavaa ohjetta:
Löysää mutteria hieman ja tämän jälkeen kiristä
määrättyyn tiukkuuteen. Kaikkia muttereita ei saa
löysätä samanaikaisesti.
PELKKÄ KIRISTYS (TARKASTUS)
-
kiristä mutterit suoraan tiukkuuteen 160 Nm
(16 kpm)
-
tarkasta venttiilien välykset
101
1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
B JOS KANSI ON OLLUT IRROTETTUNA
1.
2.
3.
4.
vaihde
vaihde
vaihde
vaihde
80 Nm
140 Nm
160 Nm
160 Nm
(8 kpm)
(14 kpm)
(16 kpm)
(16 kpm)
Säädä tämän jälkeen venttiilien välykset.
JÄLKIKIRISTYS muutaman päivän kuluttua:
- kiristä mutterit suoraan tiukkuuteen 160 Nm
(16 kpm)
-
tarkasta venttiilien välykset
44. TARKASTA JA SÄÄDÄ
VENTTIILIVÄLYKSET
Venttiilivälykset on tarkastettava aina kannen
kiristämisen jälkeen.
Venttiilivälykset tarkastetaan ruiskutusjärjestyksessä.
Tarkistus voidaan tehdä kylmällä tai kuumalla
moottorilla. Määrätyn sylinterin venttiilien välykset säädetään männän ollessa puristustahdin yläkäännekohdassa.
411 C-moottorin imu- ja pakoventtilinvälys on 0,30
mm.
Ruiskutus
Kun venttiilit vaihtavat
Säädä vent-
järjestys
sylinterissä N:o (pako
suolkeutuu-imu avautuu
tiilit sylinte
ristä n:o
1
4
1
2
4
3
3
1
2
2
4
3
102
1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
VENTTIILIVÄLYSTEN TARKASTUS
Puhdista ja poista venttiilikoneiston kansi.
Kierrä kanpiakselia pyörimissuuntaan, kunnes 4.
sylinterin venttiilit vaihtavat (pako sulkeutuu - imu
avautuu).
Tarkasta 1. sylinterin venttiilien välykset.
Jos välys ei ole oikea, suorita säätö seuraavasti:
- Löysää venttiilivivun päässä olevan säätöruuvin lukitusmutteria sen verran, että säätöruuvi pääsee kiertymään ruuvitaltalla käännettäessä.
-
Tarkasta rakomitalla välys
-
Säädää välys säätöruuvia kiertämällä
-
Kiristä lukitusmutteri ja tarkista vielä välys (rakomitta liikkuu tiukahkosti välissä, mutta ei takertele).
Kierrä kampiakselia pyrimissuuntaan, kunnes 3.
sylinterin venttiilit vaihtuvat.
Tarkasta 2. sylinterin venttiilien välykset.
Kierrä kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes 1.
sylinterin venttiilit vaihtavat.
Tarkasta 4. sylinterin venttiilien välykset.
Kierrä kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes 2.
sylinterin venttiilit vaihtavat.
Tarkasta 3. sylinterin venttilien välykset.
Puhdista venttiilikoneiston kansi ja tarkasta tiiviste
ennen asennusta.
45. TARKASTA JA PUHDISTA
SUMUTTIMET
Tämä työ on suositeltavinta suorittaa piirimyyjän toimesta. Hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi.
103
1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
Miten likainen tai viallinen suutin ilmenee:
- Nakutus ilmaisee, että suutin toimii huonosti.
Hitaalla joutokäynnillä ja kylmässä moottorissa ilmenee usein nakutusta, mutta jos normaalissa käyttölämpötilassa olevasta moottorista kuuluu nakutusta, on vika todennäköisesti suuttimissa.
Polttonestejärjestelmässä oleva ilma aiheuttaa myös nakutusta, mistä päästään selville
ilmaamalla järjestelmä.
-
Savutus ilmaisee myös huonosti toimivan
suuttimen edellyttäen, että savutus ei johdu
muista syistä, esim. tukkeutuneesta ilmansuotimesta.
46. TARKASTA KÄYNNISTINMOOTTORI
Tarkastus ja puhdistus jätettävä piirimyyjän tehtäväksi, koska hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi.
47. VAIHDA JARRUNESTE
Suositellaan tehtäväksi kerran vuodessa, esim.
keväällä.
Avaa ilmausruuvit.
Pumppaa polkimia, kunnes vanha neste poistuu.
Täytä uudella nesteellä.
Ilmaa jarrut ja kytkin.
Jarrunestelaatu täytöstaulukossa.
Määrä 0,45l.
104
1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
48. PUHDISTA
JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ
TYHJENNYS
Avaa jäähdyttimen korkki ja jäähdyttimen tyhjennyshana.
Avaa sylinterinryhmän vedenpoistohana.
Valvo, että kaikki vesi todella valuu ulos, sillä voi
sattua, että jokin epäpuhtaus tukkii hanan ennen
kuin vesitila on ehtinyt kokonaan tyhjentyä.
On varminta tyhjennyksen yhteydessä kiertää
pios molemmat tyhjennyshanat, jolloin sakka
pääsee poistumaan.
Vesipumpun tyhjentämiseksi käytä konetta muutama sekuntti tyhjennyshanojen ollessa auki.
105
1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
PUHDISTUS
Liuota 16 litraan puhdasta lämmintä vettä n.
0,6 kg soodaa.
-
Kaada soodaliuos tyhjennettyyn jäähdytysjärjestelmään ja jätä täyttöaukko avoimeksi.
-
Käynnistä moottori ja annan sen käydä niin
kauan, että liuos alkaa selvästi kiehua (kaihdin ylhäällä).
-
Kun liuos on alkanut kiehua, alennetaan koneen kierrokset niin, että liuos juuri kiehuu ja
jatkaa tällaista hiljaista kiehuttamista n. 1520 min.
-
Avaa tyhjennyshana moottorin edelleen hiljaa häydessä ja ala samanaikaisesti kaataa
puhdasta huoneen lämpöistä vettä täyttöaukkoon.
-
Jatka tätä huuhtelua, kunnes ulosvaluva vesi
on täysin kirkasta eikä enää sormin koetellen
tunnu liukkaalta.
-
Pysäytä moottori ja annan veden valua ulos
samalla valvoen, että hanat eivät ole tukkeutuneet.
HUOM!
Jäähdytysjärjestelmää puhdistettaessa on samalla suoritettava jäähdytyskennon ulkopuolinen
puhdistus joko ilma- tai vesisuihkulla niin, että
kaikki kennoston lokeroihin tarttunut pöly, kasvien jätteet, ym. roskat saadaan poistetuksi.
TÄYTTÄMINEN
VAROITUS!
Älä kaada kylmää nestettä kuumaan moottoriin.
Älä koskaan käytä pelkkää vettä jäähdytysnesteenä.
Täytä järjestelmä pakkasneste-vesiseoksella, siten että kennosto peittyy.
Muista, että neste laajenee lämmetessään, joten
kylmää vesitilaa ei ole syytä täyttää aivan täyteen.
106
1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
Pakkasnesteen laimennus on tehtävä ko. pakkasnesteen valmistajan ohjeen mukaisesti. Missään
tapauksessa ei ole syytä käyttää pienempää sekoitussuhdetta kuin 1/5 (20%), koska tällöin pakkasnesteen ruostumisenestoaineet alkavat menettää merkitystään ja pakkakestävyys on huono.
Yleensä suositeltavin soessuhde on 50% vettä
ja 50% pakkasnestettä.
Käytä aina jotain tunnettua glykoolipeusteista
nestettä.
Laimentamatonta pakkasnestettä ei saa koskaan käyttää jäähdytysnesteenä.
Täyttömäärä on 16l.
(VAPO:n mallit, Suomessa, 20l)
107
2400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
TAI JOKA 3. VUOSI
49. EI 702/703
108
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
VETÄVÄ ETUAKSELISTO
KYKENTÄ
Kytkentä voi tapahtua koneen liikkuessa ilman
kytkinpolkimen käyttöä.
Ei kuitenkaan erittäin kovassa vedossa tai takapyörien pyöriessä tyhjää.
Pyri ennakoimaan nelivedon käyttö ja suorita kytkentä ennen “pahaa paikkaa”.
- Vedä kytkentävipu ylös.
Jos kytkentä ei heti taphtu den vuoksi, että
kyrkinsakarat eivät ole lomittain, pitää vipua
vetää ylöspäin siksi kunnas kytkentä on tapahtunut.
IRROTUS
-
Löysää hieman “kaasua”
-
Paina kytkentävipu alas
AJO MAANTIELLÄ
Jos et välttämättä tarvitse etuvetoa maantieajossa, pidä se irtikytkettynä.
VAROITUS!
4-vetomallin etupyörissä ei saa käyttää ketjuja.
VIHJE!
Jos ajat paljon kestopäällysteisillä teillä, 4-veto
irtikytkettynä ja havaitset eturenkaissa alkavaa
nopeaa portaittaista kulumista, käännä renkaat
toisinpäin. Tällöin profiilin nuolikuvio on päinvastainen takapyöriin verrattuna.
109
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
ÖLJYNLAADUT JA-MÄÄRÄT
Kohde
SAE-luokka
API-luokka
Vaihteisto
katso täytöstaulukko
Määrä (l.)
25
Etuakselin tasauspyörästö
5,0
Napa ja planeettapyörästö
2 x n. 1,75
MÄÄRÄAIKASHUOLTO-OHJELMA
Määräaikashuoltojen jaksotus alkaa käyttötuntimittarin lukemasta (0). Eäten esim. 800 h välein
tehtävä huolto suoritetaan mittarlukemilla 800,
1600, 2400 jne., vaikka näitä toimenpiteitä olisi
tehty myös ns. ilmaishuollossakin.
Määräaikaishuoltojen suorituksen yhteydessä
huomioitavaa:
ESIMERKIKSI 800 H HUOLLOSSA ON TEHTÄVÄ MYÖS VIIKOTTAISTEN JA 400 H
HUOLTOJEN MÄÄRÄÄMÄT TOIMENPITEET.
50 H ja 400 h huoltptarkastukset tehdään piirimyyjän toimesta erillisen työlistan mukaan
110
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
111
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
50 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
TAI VIIKOTTAIN
1. RASVAA ETUAKSELISTON
OLKATAPPIEN NIPAT
2-nippaa kummankin poulen olkatapissa, sen yläja alapäässä
2. RASVAA OHJAUSSYLINTERIN
NIPAT
1 nippa sylinterin molemmissä päissä.
3. RASVAA RAIDETANGON NIPAT
1 nippa raidetangon kummassakin päässä.
112
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
4. RASVAA KEINUAKSELIN NIPAT
1 nippa etuakselin etu- ja takapuolellaRasvauksen ajaksi on etupää nostettava ylös.
5. RASVAA VOIMANSIIRTOAKSELI
LIITOSHOLKKIEN NIPAT
1 nippa vaihteiston ja etuakseliston välisen voimansiirtoakselin kummankin pään liitosholkissa.
113
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
6. PUHDISTA TASAUSPYÖRÄSTÖN
JA PLANEETTAPYÖRÄSTOJEN
HUOHOTIN
Puhdistetaan tasauspyörästön huohotin liasta ja
rasvasta, jotta kotelo pääsee “hengittämään”.
Samoin puhdistetaan kummankin planeettapyörästön huohottimet.
114
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
100 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
7. TARKASTA
VAIHTEISTOÖLJYMÄÄRÄ
Öljyn pinta oltava vaihteiston mittatikun merkkien välissä.
Lisätään tarvittaessa
8. TARKASTA ETUAKSELISTON
TASAUSPYÖRÄSTÖN ÖLJYMÄÄRÄ
Öljypinnan oltava tarkastusaukon tasossa.
Lisätään tarvittaessa.
9. TARKASTA
PLANEETTAPYÖRÄSTÖJEN ÖLJYMÄÄRÄ
Öljyn pinta oltava tarkastusaukon tasossa.
Lisätään tarvittaessa.
115
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
TAI KERRAN VUODESSA
10. VAIHDA VAIHTEISTOÖLJY JA SUODIN
Katso ohjeet, kohta 31 (vaihteistoöljyn ja suotimen vaihto).
Öljymäärä 25l.
Öljylaadut täytöstaulukossa.
11. VAIHDA ETUAKSELIN
TASAUSPYÖRÄSTÖN ÖLJY
HUOM!
Ennen öljyjen vaihtoa ne on ajettava lämpimiksi.
- Avaa tyhjennystulppa
-
Öljyn valuttua sulje puhdistettu tulppa
-
Avaa tarkastustulppa
-
Täytä uudella öljyllä tarkastustulpan reiästä.
-
Sulje tulppa
-
Tarkasta myös, että huohotin on puhdas
Öljymäärä 5l.
Öljylaadut täytöstaulukossa.
12. VAIHDA
PLANEETTAPYÖRÄSTÖJEN ÖLJY
HUOM!
Ennen öljyjen vaihtoa ne on ajettava lämpimiksi.
- Aja traktiri nin, että tyhjennystulppa on alaasennossa.
-
Avaa tulppa ja valuta öljy pois
-
Käännä pyörää niin, että tyhjennystulppa on
tarkastusaukon vaakatason yläpuolella.
-
Avaa tarkastustulppa
-
Täytä öljytila tarkastusaukon tasoon. Täyttö
tyhjennystulpan reiästä.
-
Sulje puhdistetut tulpat
-
Tarkasta myös. että huohotin on puhdas
Öljymäärä 1,75l.
Öljylaadut täytöstaulukossa.
Suorita samat toimenpiteet myös toiselle puolelle.
116
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
TEOLLISUUSETUAKSELI
HUOLTO 50 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN TAI
VIIKOTTAIN
-
Rasvaa raidetankojen nipat (4 kpl)
-
Rasvaa keinuakselin nipat (2 kpl) ehdottomasti Molybdeenipitoisella rasvalla. Rasvausta
varten olisi etupäätä kohotettava esim. etukuormaajan avulla.
-
Rasvaa olkatappien nipat (2 kpl mol. puolin).
Rasvattava ehdottomasti Molybdeenipitoisella
rasvalla.
ERITTÄIN RASKAASSA KÄYTÖSSÄ ON RASVAUS SUORITETTAVA PÄIVITTÄIN
Huolto 800 tunnin välein tai kerran vuodessa
Etupyörien navan laakereiden puhdistus, rasvaus ja säätö.
Tämä työ suositellaan teetettäväksi Valmet-piirimyyjän toimesta.
VAHV. ETUAKSELI
Huolto suoritetaan samoin kuin normaaliakselistossakin. Katso kohta 8.
117LISÄ-
TA
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
MEKAANINEN RYÖMINTÄVAIHDE
(I = 4)
Asennetaan haluttaessa samaan paikkaan kuin
Hi-Trac (i = 1,37)
Välityssuhde on 1:4
KÄYTTÖ JA HUOLTO samoin kuin Hi-Trac 1,37
KOMPRESSORI
Kompressori voidaan tarvittaessa asentaa traktorin hydrauliikkapumpun päälle, jolloin siitä saadaan paineilmaa esim. perävaunun jarruihin, renkaiden täyttöön, maalaukseen jne.
Kompressorin tuottaman ilmamäärän näet viereisestä taulukosta.
Huolto 400 käyttötunnin välein.
Kompressorin välipyörän akselin rasvanipan rasvaus.
118
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
PAINEILMAVARUSTUS
Traktori, johon on asennettu kompressori, voidaan
varustaa paineilmalaitteilla. Näitä voidaan käyttää renkaan täyttöön, traktorin puhdistukseen
yms.
Säätöarvot paineensäätimelle
Sulkupaine 730 kPa (7,3 kp/cm2)
Kytkentäpaine 620 kPa (6,2 kp/cm2)
Varoventtiili avautuu 1000+-10 kPa (10+-1 pk/
cm2)
HUOLTO PÄIVITTÄIN
Poista paineilmasäiliön vesi.
- Paina tyhjennyshanaa sivuttain, jolloin paineilma työntää veden pois.
400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN
(TAI JOKA 3. KUUKAUSI)
Puhdista paineensäätimen suodin.
- Kierrä venttiilin alaosa auki ja pese täältä löytyvä suodin bensiinillä.
-
Kuivaa suodin ja asenna paikalleen.
119
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
KOLMINOPEUKSINEN VOIMANOTTOKONEISTO
Voimanoton valitsinvivun asennot edestäpäin lukien ovat:
- Ajovoimanotto
-
Vapaa
-
Moottorivoimanotto (1000 r/min)
.
Vapaa
-
Moottorivoimanotto (540 r/min)
VAROITUS!
Koska voimanottokierrosluvut 540 r/min ja 1000
r/min saadaan samalta akselilta, tulee voimanoton kierrosluku ehdottomasti valita siten, että se
vastaa kytkettävälle koneelle tai laitteelle määrättyä kierroslukua.
Käyttö tapahtuu samoin kuin 2-nop. (vakio) koneistolla. Katso Mittarit ja hallintalaitteet kohta
15 sekä Työohjeet.
HIHNAPYÖRÄKONEISTO
(2-NOP. V.O. KONEISTON YHTEYDESSÄ)
KIINNITYS
Hihnapyöräkoneisto kiinnitetään traktoriin sangalla, joka kiinnitetään yläpuolelta työntövarren korvakkeisiin tapilla ja alapuolelta kiristysruuvilla.
Koneisto voidaan kiinnittää halutulle puolelle traktorin keskiviivaan nähden.
KÄYTTÖ
- Veda V.O.A. käsikytkin irrotusasentoon
-
Aseta voimanoton valitsinvipu moottorivoimanottoasentoon
-
Päästä kytkimen käsivipu hitasti eteen, jolloin
hihnapyörä alkaa pyöriä.
-
Lisää moottorin pyörintänopeutta
-
Suorita hihnapyöräkoneiston pysäyttäminen
päinvastaisessa järjestyksessä.
Ryhmävipu pitää olla vapaa-asennossa paikalliskäytössä.
120
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
HUOLTO
400 käyttötunnin välein
Öljynmäärän tarkistus, tarvittaessa lisäys.
Öljynpinnan tulee olla tarkastus/täyttöaukon tasolla.
Öljymäärä 0,8l.
Öljylaatu:
- SAE 80, 80W, 80/90 tai 80W/90
- API GL-4 tai GL-5 (EP)
LISÄVENTTIILILOHKOT
Nostolaitteen vasemmalle puolelle jakokappaleeseen on mahdollisuus sijoittaa lisäventtiililohkoja, vakiona olevien lisäksi.
Lisäventtiilien avulla voidaan hydrauliikan toiminta
helposti ohjata ulkopuolisii laitteisiin kuten kuormaajiin, kippeihin ym.
Ulkopuolisten sylintereiden iskutilavuus saa olla
korkeintaan 15l ilman lisäöljysäiliöitä.
Työpaine on 21 Mpa (210 kp/cm2).
121
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
RAITISILMATUULETIN
Laite sijoitetaan traktorin kattoluukun tilalle. Kun
luukkua halutaan käyttää varauloskäytävänä vetäistään kiinnittimen naruista, jolloin tuuletin irtoaa.
KÄYTTÖ
Tuuletin toimii komella eri nopeudella jotka on
valittavissa laitteen yhteydessä olevasta käyttökatkaisijasta.
Katkaisijan yhteydessä on merkkivalo, joka palaa tuulettimen ollessa päällä.
0 - 0-asento, ei käynnissä
I - asento = hitain nopeus
II - asento
III - asentoo = suurin nopeus
Sopivin tuulettimen nopeus riippuu olosuhteista,
mutta yleensä pitäisi täyttä nopeutta käyttää mahdollisimman vähän, koska nopea ilman vaihtuminen ohjaamossa voi aiheuttaa vedon tunnetta.
Myös suodattimen huoltotarve lisääntyy suodatetun ilmamäärän kasvaessa.
Jos traktori pysäytetään tai jätetään pitkähköksi ajaksi joutokäynnille, on tuuletin kytkettävä pois päältä. Tamä sen vuoksi, ettei akku pääse liikaa purkaantumaan.
Tuuletin voidaan varustaa jälkiasennuksena lämmityskennolla, jolloin laite toimii suurteholämmityslaitteena.
HUOLTO
Laite sinänsä ei vaadi huoltoa, mutta jatkuvan
tyydyttävän toiminnan kannalta on säännöllinen
suotimen puhdistus välttämätön.
Puhdistusväli riippuu raktaisevasti pölyolosuhteista, joissa työkentely tapahtuu sek äkäytetyistä
puhallustehoista. Kun sisään virtaava ilmamäärä on huomattavasti pienentynyt, on suodatin
puhdistettava tai vaihdettava.
Oikealla ja huolellisessa luodattimen puhdistuksella voidaan se käyttää useaan kertaan.
122
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
Suotimen irrotus ja tarkastus
Suotimia on 2 kpl
-
Pysäytä puhallin enne suotimien irrotusta
-
Avaa suodinkotelojen kannet
-
Irrota suotimet varovasti paikoiltaan
-
Tarkista, että suodin on moottorikotelon puolelta puhdas ja samoin itse kotelo. Mikäli kotelo on huomattavan likainen, on joko suodatinmateriaali tai tiivista vahingoittunut tai suodin on ollut väärin asennettu.
Suotimen puhdistus
Suotimen puhdistuksessa on noudatettava suurta varovaisuutta.
1. Puhaltaminen paineilmalla
Puhaltamienn saa kuivalla paineilmalla tapahtua
vain puhtaalle puolelle, normaalia ilman virtasuuntaa vastaan. Puhallusta ei saa suorittaa likaiselle
eli reikälevyn puolelle, koska pölyhiukkaset tunkeutuvat syvemmälle suodinmateriaaliin ja suodin tukkeutuu. Puhallettaessa on suutin pidettävä riittävän etäällä ja varottava suuntaamasta
puhallusta liian terävänä tai voimakkaasti suotimeen.
2. Puhdistus vedellä
Annetaan veden virrata puhtaalta puolelta likaiselle tasaisena virtanan niin kauan kunnes vesi
virtaa suotimen läpi kirkkaana. On varottava käyttämästä liian suurta painetta. Pesun jälkeen suodin on kuivattava ennen painkoilleen asennusta.
Kuivausilman lämpötila ei saa ylittää +65oC.
123
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
Suotimen tarkastus ja paikoilleen asennus
-
Tarkasta, että suodin on kuiva
Kostea suodin läpäisee ilmaa huonosti ja voi
aiheuttaa moottorin ylirasittumista.
-
Tarkasta huolellisesti kirkasta valoa vasten,
ettei suotimessa ole reikiä tai repeämiä. Viallisesta suotimesta ei ole hyötyä.
-
Tarkasta, että tiiviste on kunnossa. Tiivisteen
tulee olla pehmeä ja tasainen. Vaihda viallinen tiiviste uuteen.
-
Aseta suodin paikoilleen ja tarkasta, että se
tiivistyy kunnolla.
Reikälevyn oltava ulospäin.
-
Kiinnitä suodinkotelojen kannet paikoilleen.
HYDRAULINEN RYÖMINTÄVAIHDE
Tästä on valmistunut oma käyttö- ja huoltokirja.
124
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
YLÖSNOSTETUT AJOVALOT
Näiden kytkin sijaitsee moottoritilan puolella ohjaamon seinässä.
Ylösnostettujen ajovalojen kytkentäkaavio. Vertaa koko sähköjärjestelmän kytkentäkaavioon
osassa Tekninen erittely.
125
LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA
MUITA LISÄ- TAI
VALINNAISVARUSTEITA
Päävirtakytin
Valmet Tractor-Controll
Takapyörien lisäpainot (8 x 80 kg)
Etupyörien lisäpainot (2 x 26 kg)
Etuvastapainot (13 x 30 kg)
Maatalousvetokoukku
Keltainen kattovilkku
Ovet telakäyttöön
Radio
Jauhesammutin (6 kg)
Paripyöräsovitus
Pohjapanssari ja telalukitus
Telat
Etulokasuojat
Pikaliitinsovitus 2,3 tai 4:lle letkulle
Reikäpuomi
Pakosarjan suojus
Vaihteisto varustettu hitaalla peruutuksella
Rengasvaihtoehdot
Puskuri
Hydrauliikan lisäöljysäiliö (11 l)
Takalasin pesulaite
Takalasin pyyhkijä
Jatketut vetovarret kolmipistenostolaitteeseen
Ensiapulaukku
Tuhkakuppi
Lisäpolttoainesäiliö 29 l (702)
126
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA
ERILLISOHJEET
Suoritetaan tarvittaessa
Määräajoin suoritettavat säädöt on selitetty osassa
huolto.
VETOKOUKUN NOSTOVARSIEN SÄÄTÖ
Nostolaite nostetaan hydrauliikalla yläasentoon (ei
käsin)
Vetokoukun nostovarsien pituus on säädettävä siten,
että nostovarret jäävät hieman löysiksi nostolaitteen
ja vetokoukun ollessa ylimmässä asennossa.
Toisaalta nostovarsien tulee olla niin lyhyiksi säädetyt, että vetokoukku varmasti lukittuu salpansa varaan.
Paras keino oikean säädön toteamiseksi on ottaa
kädell äkiinni nostovarresta ja liikutella sitä. Kun se
liikkuu sivusuunnassa, on säätö suoritettu oikein.
Nostovarsien pituutta voidaan säätää 1/2 kierroksen
tarkkuudella, kun yläpään sokka on ensin irrotettu.
(Alapään mutteri pysyy paikallaan.) Kierretään vartta, kunnes pituus on sopiva ja pannaan yläpää paikalleen.
Toinen varsi säädetään saman pituiseksi.
Oikein säädetyt nostovarret varmistavat, että nostolaite pääsee nousemaan ylimpään asentoonsa, mikä
on tarpeen hydr. pumpun suojelemiseksi turhalta rasitukselta ja hydrauliikkaöljyn kuumenemisen estämiseksi.
JOUTOKÄYNNIN SÄÄTÖ
-
Aukaise lukkomutteri
-
Kierrä ruuvia haluttuun suuntaan, kunnes joutokäynti on n. 11 r7S (n. 650 r/min)
-
Kiristä lukkomutteri
Ylempään ruuviin ei saa koskea (sinetöity)
127
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
ETUPYÖRIEN RAIDEVÄIN SÄÄTÖ
Kohota säätöä varten traktorin etupää etuakselin
keskeltä ylös, jonka jälkeen irrota polvien kiinitysmutterit ja siirrä pyörät halutulle leveydelle.
Raideväin säätö tapahtuu 100 mm välien (50 +
50 mm).
Siirron jälkeen on tarkastettava aurauskulta.
Suurilla etukuormaajilla ajettaessa ei saa käyttää uloimpia raidevälejä.
TAKAPYÖRIEN RAIDEVÄLIN SÄÄTÖ
Nosta takapää ylös tukevien pukkien varaan.
Eri säätövaihtoehdot kuvassa:
- vanteen lautasen kupera puoli joko sisääntai ulospäin tai
-
lautanen kiinnitetty vanteen korvakkeisiin joko
sisä- tai ulkopuolelle tai
-
vanne käännettynä
Eri vaihtoehtoja voi myös yhdistellä.
Varmistu, että pyöriä puolelta toiselle vaihdettaessa rankaan kuvion kärki osoittaa eteenpäin (ylhäältä katsottuna).
Mitat renkailla 16.9/14"-34"
128
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
VETOVASTUKSEN
TUNNUSTELULAITTEN SÄÄTÖ
Vetovastuksen tunnustelu tapahtuu vetovarsien
kautta. Vaikutus välittyy traktorin takaosaan nivelöidyn tunnustelukaaren avulla säätökoneistoon, karan ja tunnustelun säätöruuvin välittämänä.
Tunnustelulaitteen perussäätö on suoritettu
tehtaalla. Muita säätöjä ei tarvita, ellei osia ole
irrotettu korjausten yhteydessä
Säätö (tarvittaessa)
Tunnustelijan sangan vastajousen esikiristys p.o.
5 mm.
Karan ja säätöruuvin välys p.o. 1 mm silloin, kun:
- tunnustelijan ja asennonsäädön vivut ovat etuasennossa.
-
nostovarret ala-asennossa, ilman kuormaa ja
työkonetta.
129
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
AJOVALOJEN SÄÄTÖ
Ajovalojen oikea säätö on ehdottoman tärkeä
etenkin silloin, kun joudutaan ajamaan yleisillä
teillä.
Ennen tarkastusta:
- Katso, että traktori on normaalisti kuormitettu.
-
Tarkasta rengaspaineet.
Optisesti valot voidaan nopeasti ja tarkasti säätää huoltoasemalla tai korjaamossa.
Itse suoritettava säätö voidaan parhaiten suorittaa seuraavasti, jos optisia laitteita ei ole käytettävissä.
- aja traktori tasaiselle paikalle seinän eteen.
-
Piirrä kaksi ristiä seinään, vastaamaan valonheittimien keskipisteitä.
-
Peruuta traktori 5 m:n päähän seinästä.
-
Kytke lähivalot.
-
Tarkasta, että valokuvion keskipiste on 50 mm
seinässä olevan ristin alapuolella.
-
Säädä ruuveista korkeus ja sivusäätö kohdalleen.
-
Kytke pitkätvalot.
-
Tarkasta, että niiden valokuvien keskipiste on
ristin kohdalla.
130
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
HI-TRAC:N VAIJERIN SÄÄTÖ
Suositellaan tarvittaessa teetettäväksi piirimyyjän toimesta.
Perussäätö suoritettu tehtaalla kuvan mukaan.
Jos säätö on tarpeen, tarkistetaan ensin, onko
perussäätö kohdallaan. Tätä varten on etulattia
irrotettava. Jos vaijeri on kunnolla kiinni, mutta
säätö on muuttunut, on ilmeistä, että vaijeri on
venynyt.
Tällöin Hi-Trac:n ollessa nopeammassa eli poisasennossa pyrkii säätömitta 10 +- 2 mm suurenemaan tai vaijerissa esiintyy löysyyttä.
Säätö suoritetaan vaijerin kuoren “pituutta” muuttamalla.
- Nosta konepeitto ylös sivusta.
-
Löysää toinen säätömutteri (2).
-
Kierrä toista kiinni kunnes säätö on oikein.
-
Kiristä molemmat mutterit lopuksi.
131
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
AKUN TARKASTUS
LATAUSTILA
- Tarkasta aika-ajoin akun lataustila ominaispainomittarilla.
Ominaispainon tulee olla vähintään 1,23
-
Jos ominaspaino on alle 1,15 (akku on tyhjä),
toimita akku ladattavaksi.
-
Huolehdi tuulettimen hihnan riittävästä kireydestä.
-
Vältä useita käynnistyksiä ja pysäytyksiä peräkkäin, jotta akku ehtii välillä latautua.
AKUN PUHDISTUS
- Irrota akku traktorista, Irrota aina miinuskaapeli ensin.
-
Pese akku päältä lämpimällä vedellä.
Puhdista myös akkuteline huolellisesti. Poista hapettumat vedellä.
-
Puhdista akun navat puhdistusharjalla. Puhdista samoin kaapelikengät ja myös akunkaapelien toisen pään liitännät. Heikko kosketus
voi estää akkua saamasta latausvirtaa.
-
Avaa kennotelpat ja puhdista niiden venttiilireiät phaltamalla.
-
Kuivaa pinnat puhdistuksen jälkeen.
-
Sivele napoihin ja kaapelikenkiin navansuojarasvaa tai sumuta Tectyliä.
AKUN KIINNITYS
Akun kiinnitysalustan on oltava puhdas ja suora.
Haitallista tärinää voidaan vähentää sijoittamalla
akun alle 5-10 mm paksuinen solukumilevy. Akunkaapelien on oltava niin pitkiä, että akku ei “nojaa” kaapeliin. Kun kiinnität akun niin kytke ensi
plusjohto, tällöin ei synny kipinöintiä.
Kiinnitä akku kunnollisesti alustalleen.
Älä kiristä kuitenkaan liikaa.
Siipimuttereita ei saa kiristää avaimella vaan käsin.
132
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
AKUN SÄILYTYS
Säilytä käyttämätöntä akkua mieluiten viileässä.
Anna akulle latausvirtaa 6 viikon välein, koska
akku purkautuu itsekseen. Itsepurkausta lisää
korkea lämpötila ja epäpuhtaudet akun pinnalla.
Heikkovirtaista tai tyhjää akkua ei saa jättää lataamattomana pitkäksi aikaa seisomaan.
Etenkin talvella on huolehditttava akun riittävästä lataustilasta.
Akun lataustila
Täysi
3/4
1/2
Tyhjä
Ominaispaino
1,28
1,24
1,22
1,15
Akku jäätyy
-65oC
-45oC
-30oC
-10oC
SULAKKEET
tarkasta sulakkeiden kunto silloin tällöin ja pidä
sulakekotelot puhtaina.
Sulakerasiat (2pkl) sijaitsevat kojelaudan alla.
Sulakkeiden nimellisvirta on 16A.
Sulakkeen palaessa on etsittävä palamisen aiheuttanut vika.
Sulaketta ei saa vaihtaa normaalia suuremmaksi.
133
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
SÄHKÖJÄRJESTELMÄN
KORJAUKSESSA HUOMIOITAVAT
VAROTOIMENPITEET
-
Akku on ehdottomasti kytkettävä oikein päin.
-
Akkukaapeleita ei saa irrottaa eikä latausvirtapiiriä katkaista moottorin käydessä.
-
Akun maajohdin irrotetaan aina ensin ja kiinnitetään viimeksi.
-
Akun maajohdin on yleensä aina syytä irrottaa jos sähköjärjestelmässä suoritetaan korjauksia.
-
Jouduttaessa irrottamaan generaattoria moottorista on akun johtimet irrotettava.
-
Jouduttaessa suorittamaan sähköhitsausta on
generaattorin ja akun johtimet irrotettava.
Katso tarra.
-
Generaattorin ja akun välisessä johtimessa
vaikuttaa jännite. Johdin saattaa vaurioitua,
mikäli se irrotettuna pääsee koskettamaan
runkoon.
-
Käynnistettäsessä moottoria pikalaturin tai
apuakun avulla on apuvirtalähde kytkettävä
rinnan k.o. ajoneuvon oman akun kanssa.
-
Akkua pikaladattaessa on akun molemmat
johtimet irrotettava ja laturi kytketään suoraan
akun napoihin. (Pikalataus voidaan suorittaa
myös generaattorin johtimien ollessa irrotettuna, mutta johtimien hankalan irrotuksen ja
likaantumisen vuoksi tämä ei ole suositeltavaa.)
134
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
JAARUJEN ILMAUS
Jos jarruihin on päässyt ilmaa, esim. liitoksen
aukaisun yhteydessä on jarrut ilmattava ennen
säätöä, muutoin vapaaliike ei anna oikeaa kuvaa
säädöstä.
Ilma tuntuu jarruissa siten, että poljinta painettaessa se joustaa ja painuu melkein pohjaan.
TAPA I POLKIMET YHDESSÄ
Täytä jarrunestesäiliö, poista ilmanpoistonippojen kumisuojat, asenna letkut pyöräsylinterien ilmanpoistonipoista, jarrunestettä sisältävään pulloon, löysää nipat.
Paina polkimia voimakkaasti ja nosta hitaasi ylös
kunnes pulloon tulevassa nestevirrassa ei ole
enää ilmakuplia. Yleensä 4-5 painallusta riittää.
Tämän jälkeen kiristä ilmanpoistonipat, poista
letkut, kiinnitä suojuskumit ja täytä jarrunestesäiliöön mahdollisesti tullut vajaus.
TAPA II POLKIMET ERILLÄÄN
Paina aina sen puolen poljinta, kumman puolen
jarrua ilmaat.
Suorita ilmaaminen siten, että painet jarrupoljinta voimakkaasti ja samanaikaisesti löysätään nippa ja suljetaan heti kun poljin on painettu pohjaat. Jatka toimenpidettä nin kauan, ettei nesteessä ole enää ilmakuplia.
Lisää aina välillä nestettä säiliöön.
135
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
KYTKIMEN ILMAUS
Jos kytkimen työsylinterin putki on jouduttu irrottamaan tai ilmaa on muuten päässyt järjestelmään, suoritetaan kytkimen ilmaus seuraavasti:
- Täytä jarrunestesäliliö (yhteinen säiliö jarrujen kanssa)
-
Pane muoviletkun toinen pää kytkimen työsylinterin ilmausruuviin ja toinen pulloon, jossa on jarrunestettä.
-
Avaa ilmausruuvi
-
Pumppaa kytkinpoljinta kunnes ilmaa ei tule
enää pulloon
-
Sulje ilmausruuvi ja täytä säiliö.
136
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
POLTTONESTEJÄRJESTELMÄN
ILMAUS
Ilman poisto ruiskutusjärjestelmästä on suoritettava aina, kun järjestelmä syystä taikka toisesta
on avattu. Kun polttoneste on päässy ajon aikana loppumaan niin, että ilma on tunkeutunut järjestelmään ja muulloinkin tarvittaessa pitkähkön
seisonnan jälkeen.
KÄSIPUMPUN KÄYTTÖ
Siirtopumppu toimii käsikäyttöisesti, kun vipua
nostellaan ylöspäin.
Jos pumppu tuntuu tehottomalta, on moottoria
hieman pyöräytettävä, jotta pumpun käyttömekanismi vapautuu nokka-akselin paineesta.
-
Avaa suotimen päällä oleva ilmanpoistoruuvi.
-
Pumppaa käsipumpun vivulla, kunnes ruuvin
juuresta valuva polttoneste on kuplatonta.
-
Sulje ruuvi
-
Avaa ruiskutuspumpun ilmanpoistoruuvi.
-
Pumppaa, kunnes tästä valuva polttoneste on
kuplatuonta.
-
Sulje ruuvi.
137
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
RENKAIDEN NESTEPAINOTUS
Nestepainotus on tapa lisätä traktorin painoa täyttämällä sekä etu- että takarenkaat nesteellä.
Alhaisen jäätymispisteen ja vettä suuremman ominaispainon vuoksi täyttöön suositellaan kalsiumkloridin ja veden seosta.
VAROITUS!
Liuosta valmistettaessa on tärkeätä, että kalsiumkloridi lisätään veteen ja että liuosta sekoitetaan, kunnes kalsiumkloridi on täysin liuennut.
Rengaskoko
Vettä litraa
Kalsiumkloridia
Liuoksen koko-
kg
naispaino kg/rengas
10.00-16
56
28
84
8.25-16
64
32
96
13.6/12-38
191
95
286
16.9/14-34
241
120
361
13.6/12-28
150
75
225
Renkaan ilmatilasta täytetty 75%, yli tämän arvon ei saa täyttää.
Tälläisen seoksen jäätymistpisto on n. -45oC.
Lisäohjeet saat lähimmältä Valmet-piirimyyjältä.
138
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
TRAKTORIN SÄILYTYS
ALLE 2 KK
Erityisiä toimenpiteitä ei tarvita jos:
- Traktorin on huollettu säännöllisesti
-
Se on puhdas
-
Jäähdytysnesteen pakkaskestävyys on mitattu
-
Polttonestesäiliö on täynnä
-
Akun säilytyksestä on huolehdittu
YLI 2KK (ESIM. TALVEKSI)
- Suorita ulkopuolinen puhdistus
-
Suorita yleisvoitelu
-
Puhdista polttonestesäiliö
-
Kaada polttonestesäiliöön
-
- 5l suojapolttoainetta (Shell Calibration Fluid B tai vast.) tai
- 1,5% öljyä, Shell Super Outboard Motor Oil tai vast.
Täytä säiliö polttonesteellä
-
Puhdista siirtopumpun kammio
-
Puhdista vedenerotin
-
Ilmaa polttonestejärjestelmä
-
Puhdista ilmansuodin ja syklooni
-
Vaihda polttonestesuodin
-
Vaihda polttonestesuodin
-
Vaihda moottoriöljy
-
Vaihda moottoriöljyn suodin
-
Mittaa jäähdytysnesteen pakkaskestävyys
-
Mittaa akun varaustila
-
Käytä moottori normaalilämpötilaan ja aja jonkin aikaa
-
Nosta nostolaite yläasentoon
-
Irrota sumuttimet ja kaada jokaiseen sylinteriin n. 1 dl suojaöljyä (Shell Ensis Fluid tai
vast.)
-
Pyöritä moottoria käynnistysmoottorilla jonkin aikaa, pysäytinvipu Stop-asennossa
-
Kiinnitä sumuttimet. Käytä uusia tiivisteitä.
-
Poista akku, puhdista ja varastoi viileään, kuivaan, tasalämpöiseen paikkaan
Älä säilytä betonilattialla. Varaa akkua aina n. 2kk välein.
-
Löysää tuulettimen hihna
-
Suojaa ruostumiselle alttiit osat suojaöljyllä (CRC tai vast.)
-
Suojaa ilmansuotimen ja pakuputken aukot muovikelmulla
-
Nosta traktori pukeille, jos haluat säästää renkaita.
139
SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET
TRAKTORIN KÄYTTÖÖNOTTO
ALLE 2 KK:N SÄILYTYKSESTÄ
-
Asenna varattu akku
-
Tarkasta öljymäärät
-
Tarkasta nestemäärät
-
Tarkasta rengaspaineet
-
Suorita yleisvoitelu
-
Ilmaa polttonestejärjestelmä, jos tarve vaatii.
-
AHDETUISSA MOOTTOREISSA
Kaada n. 1/2l moottoriöljyä ahtimen pesään
-
Pyöritä moottoria käynnistinmoottorilla, pysäytinvipu Stop-asennossa, jonkin aikaa tai kunnes öljynpoainneen merkkivalo sammuu.
-
Käynnistä moottori. Älä ryntäytä sitä.
-
Suorita koeajo, jotta varmistut, että laitteet toimivat moitteettomasti.
YLI 2 KK:N SÄILYTYKSESTÄ
-
Tarkasta rengaspaineet
-
Laske alas pukeilta
-
Poista suojapeitteet
-
Pyöritä tuulettimen siipiä varovasti edestakaisin, tällöin jäähdytyspunpun mahd. kiinni tarttunut tiiviste irtoaa.
-
Poista suojarasvat
-
Kiristä tuulettimen hihna
-
Irrota venttiilikoneiston kansi ja voitele venttiilikoneisto moottoriöljyllä.
-
AHDETUISSA MOOTTOREISSA
Kaada n.1/2l moottoriöljyä ahtimen pesään
-
Tarkasta öljymäärät
-
Tarkasta nestemäärät
-
Ilmaa polttonestejärjestelmä
-
Kiinnitä täysin varattu akku
-
Pyöritä moottoria käynnistysmoottorilla, pysäytinvipu Stop-asennossa, jonkin aikaa tai kunnes öljynpaineen merkkivalo sammuu.
-
Käynnistä moottori. Älä ryntäytä sitä.
-
Suorita koeajo, jotta varmistut, että kaikki laitteet pelaavat moitteettomasti.
140
TEKNINEN ERITTELY
(Pelkästään 702 ja 702-4 malleja koskevat arvot ovat suluissa, muut arvot pätevät kaikille).
MITAT JA PAINOT (2-VETO)
Suurin pituus ................................................................................................... 3905 mm(3805)
Suurin leveys (pienimmällä raidevälillä) ......................................................... 1972 mm(1785)
Korkeus (pakoputken kohdalla) ...................................................................... 2650 mm
Korkeus (ohjaamon kohdalla) ........................................................................ 2640 mm
Maavara 460 mm
Kokonaispaino ................................................................................................ 3540 kg
(3450)
Etuakselipaino ................................................................................................ 1270 kg
(1240)
Taka-akselipaino ............................................................................................. 2270 kg
(2210)
Akseliväli 2330 mm
Kääntösäde ..................................................................................................... 4150 mm
Kääntösäde (ohj. jarruilla) .............................................................................. 3820 mm
Raidevälit edessä (mm)
Renkailla 10.00 - 16
Renkaan keskeltä ........................................................................
Renkaan ulkoreunasta .................................................................
Renkailla 8.25 - 16
Renkaan keskeltä ........................................................................
Renkailla 9.00 - 20
Renkaan keskeltä ........................................................................
Raidevälit takana (mm)
Renkailla 16.9/14-34
Renkaan keskeltä ........................................................................
.....................................................................................................
Renkaan ulkoreunasta .................................................................
.....................................................................................................
Renkailla 14.9/13-38 ja 13.6/12-38
Renkaan keskeltä ........................................................................
.....................................................................................................
Renkaan ulkoreunasta .................................................................
.....................................................................................................
Renkailla 18.4/15-30 kiint.
Renkaan keskeltä ........................................................................
Mitat ja painot (4-veto)
Pituus
.....................................................................................................
Leveys
.....................................................................................................
Korkeus (pakoputken kohdalla) ......................................................................
Korkeus (ohjaamon kohdalla) ........................................................................
Akseliväli .....................................................................................................
Maavara
.....................................................................................................
Etuakselipaino ................................................................................................
Taka-akselipaino .............................................................................................
Kokonaispaino ................................................................................................
1554, 1654, 1754
1880
1520, 1620, 1720
1570, 1670, 1770
1543, 1644, 1757, 1857,
1963
1972, 2073, 2186, 2286,
2392
1440, 1540, 1650, 1770,
1860, 1960
1785, 1885, 1995, 2115,
2205, 2305
1820
4170 mm
2010 mm
2650 mm
2620 mm
2445 mm
470 mm
1590 kg
2390 kg
3980 kg
(4130)
(1560)
(2380)
(3940)
141
TEKNINEN ERITTELY
Tyyppi
.....................................................................................................
Max. staattinen kuormitus ..............................................................................
Max. dynaaminen kuormitus (nopeudella 30 km/h) .......................................
Max, kääntökulma (sisempi pyörä) ................................................................
Kallistuskulma ................................................................................................
Carraro
5110 kp
3550 kp
40o
12o
Raideväli edessä (mm)
Renkailla 13.6/12-28/6, 12.4/11-28/6 ja 13.6/12-28/10
Renkaan keskeltä ........................................................................ 1610, 1726, 1780, 1870,
..................................................................................................... 1986
Renkaan ulkoreunasta ................................................................. 1955, 2071, 2125, 2215,
2331
Raideväli takana (mm)
Renkailla 18.4/15-34/8
Renkaan keskeltä ........................................................................
.....................................................................................................
Renkaan ulkoreunasta .................................................................
.....................................................................................................
Renkailla 13.6/12-38/8, 14.9/13-38/8
Renkaan keskeltä ........................................................................
.....................................................................................................
1543, 1644, 1757, 1857,
1963
2010, 2111, 2224, 2324,
2430
1440, 1540, 1650, 177,
1860, 1960
Kääntösäde
- (ilman 4-vetoa, ilman ohjausjarrua) ............................................................. 5170 mm
- (4-veto päällä, ilman ohjausjarrua) .............................................................. 5420 mm
- (ohjausjarrulla, ilman 4-vetoa) ...................................................................... 4650 mm
TÄYTÖKSET (uusi traktori)
Polttonestesäiliö .............................................................................................
Jäähdytysjärjestelmä ......................................................................................
Moottori
13 l
Ruiskutuspumppu ...........................................................................................
Vaihteisto 21 l
Hydrauliikka ....................................................................................................
Vetopyörästö ...................................................................................................
Jarrunestesäiliö 0,45 l
97 l
16 l
(68 l)
(VAPO 20 l)
0,35 l
23 l
2 x 6,5 l
Täytökset (4-veto)
Vaihteisto ..................................................................................................... 25 l
Etuakselin tasauspyörästö ............................................................................. 5,0 l
Planeettapyörästöt .......................................................................................... 2 x 1,75 l
142
TEKNINEN ERITTELY
MOOTTORI
Moottorin malli ................................................................................................ Valmet 411 C
Moottorin laji ................................................................................................... 4-tahtinen suorasuihkutus
..................................................................................................... diesel
Jäähdytys neste
Sylinteriluku .................................................................................................... 4
Sylinterien numerointi edestä ......................................................................... 1-2-3-4
Sylinterien läpimitta ........................................................................................ 108 mm
Iskupituus 120 mm
Vääntömomentti ............................................................................................. 270 Nm/20 r/s DIN
(27,5 kpm/1200 r/min)
Moottorin iskutilavuus ..................................................................................... 4,4 dm3
Puristussuhde ................................................................................................. 17
V.O. teho, nop.alueella 540 r/min
(valmistajan ilmoittama, OECD-normia vastaava) ....................................... 54 kW 74 (hv)
Vastaava V.O. akselin pyörintänopeus ........................................................... 13 r/s (763 r/min)
Moottorin teho (valmistajan ilmoittama) ......................................................... 56 kW (76 hv) DIN
..................................................................................................... normin 70020 muk.
Vastaava moottorin pyörintänopeus ............................................................... 37 r/s - (2200 r/min)
Joutokäyntipyörintänopeus ............................................................................. n. 11 r/s (650 r/min)
Suurin pyörintänopeus kuormittamattomalla moottorilla ............................... n. 40 r/s (2500 r/min)
Imuventtiilin välys kylmänä ja kuumana ......................................................... 0,30 mm
Pakoventtiiliin välys kylmänä ja kuumana ...................................................... 0,30 mm
Asetusmerkki vauhtipyörässä
ylänäännekohta sylinteri n:o 1 ...................................................................... 0
ruiskutus alkaa sylinteristä n:o 1 .................................................................. 22o
Moottorin paino ............................................................................................... n. 425 kg
Ilmanpuhd. suodin .......................................................................................... kuiva paperikenno
Varmuussuodin ............................................................................................... kuiva paperikenno
Esisuodin syklooni
POLTTONESTEJÄRJESTELMÄ
Polttoneste kaasuöljy
Ruiskutuspumppu ........................................................................................... rivipumppu
Siirtopumppu kalvotyyppinen ......................................................................... AC “VP”
Ruiskutusjärjestys .......................................................................................... 1-2-3-4
Ruiskutusennakko .......................................................................................... 22o
Suutin
..................................................................................................... CAV
Suuttimen pidin ............................................................................................... CAV
Ruiskutuspaine ............................................................................................... 20Mpa (200 kp/cm2)
Polttonestesuodin ........................................................................................... CAV
Suodinpano ..................................................................................................... paperisuodin panos
Vedenoerotin ................................................................................................... AC
Kylmäkäynnistyslaite ...................................................................................... Thermostart, imuilman esi
..................................................................................................... lämmitin
143
TEKNINEN ERITTELY
VOITELUJÄRJESTELMÄ
Moottori
Täysipainevoitelu hammaspyöräpumpun avulla päävirtasuotimen kautta.
Öljynsuodin ..................................................................................................... paperisuodinpanos
Öljynpaine lämpimässä moottorissa
- joutokäynnillä vähintään ............................................................................... 150 kPa (1,5 kp/cm2)
- käyntikierroksilla ........................................................................................... 300-300 kPa (3-5 kp/cm2)
JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ
Lämpötilan säätö ............................................................................................ termostaatti, säädettävä
..................................................................................................... kaihdin/keskipakipumpulla
..................................................................................................... tehostettu jäähdytysnesteen
..................................................................................................... kierto
Tuuletin
- siipiä
..................................................................................................... 6
- halkaisija ..................................................................................................... 430 mm
KYTKIN
Parikytkin
- ajokytkin (halkaisija) ..................................................................................... 310 mm (12")
- voimanottokytkin (halkaisija) ........................................................................ 310 mm (12")
JARRUT
Tyyppi hydraulisesti toimivat 4-pintalevyjarrut varustettuna tasausventtiilillä
Jarrupinta-ala yht. ........................................................................................... 1350 cm2
Seisontajarru .................................................................................................. mekaanisesti ajojarruihin
..................................................................................................... vaikuttava
144
TEKNINEN ERITTELY
VAIHTEISTO (2-VETO)
Varustettuna öljypumpulla ja vaihdettavalla suotimella.
Kokonaisvälityssuhde,
1.
169,517
2.
118,702
3.
90,163
4.
54,461
pääakseli - takapyörän napa
5. 43,150
R1 103,911
6. 33,817
R2 62,762
7. 26,064
8. 20,432
2-vetomalli voidaan varustaa myös vaihteistolla, jossa on 4-vetomallin välityssuhteet. Varmista aina ennen esim. perävaunun sovittamista kupi välitys k.o. vaihteistossa on
VAIHTEISTO (4-VETO)
Kokonaisvälityssuhde, pääakseli - takapyörän napa
1.
213,862
5. 46,958
2.
120,179
6. 26,802
3.
98,122
7. 28,364
4.
59,268
8. 22,253
R1 113,082
R2 68,301
Tasauspyörästön välityssuhde .......................................................................
Planeettapyörästöjen välityssuhde .................................................................
Kokonaisvälityssuhde .....................................................................................
Välityssuhde, kartiovetopyöräakseli - voimansiiroakseli ................................
4,0
4,4
17,6
1,17
Nopeustaulukko (2-veto, 4-vedon välityksillä)
Laskettu renkaillle 18.4/15-34
145
TEKNINEN ERITTELY
NOPEUSTAULUKKO (2-VETO)
Nopeudet eri vaihteilla ja moottorin pyörintänopeuksilla. Laskettu takarenkailla 16.9/14-34.
Vaihde
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
R1
R2
13 r/s
(800 r/min)
Norm. Hi.Trac.
km/h
km/h
1,1
0,8
1,9
1,4
2,5
1,8
4,1
30
5,2
3,8
6,6
4,8
8,5
6,2
10,9
8,0
2,1
1,5
3,5
2,6
37 r/s
Norm.
km/h
3,1
5,2
6,7
11,2
14,2
18,1
23,4
30,0
5,9
9,7
(2200 r/min)
Hi-Trac.
km/h
2,3
3,8
4,9
8,2
10,4
13,1
17,1
22,6
4,3
7,1
NOPEUSTAULUKKO (2-VETO, 4-VEDON VLITYKSILLÄ
Nopeudet eri vaihteilla ja moottorin pyörintänopeuksilla. Laskettu takarenkailla 16.9/14-34.
Vaihde
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
R1
R2
13 r/s
(800 r/min)
Norm.
km/h
1,0
1,7
2,3
3,8
4,7
6,0
7,8
10,0
2,0
3,3
13 r/s
(800 r/min)
Hi.Trac.
km/h
0,7
1,2
1,7
2,8
3,4
4,4
5,7
7,3
1,5
2,4
37 r/s
(2200 r/min)
Norm.
km/h
2,9
4,7
6,2
10,3
13,0
16,6
21,5
27,5
5,4
8,9
37 r/s
(2200 r/min)
Hi-Trac.
km/h
2,1
3,4
4,5
7,5
9,5
12,1
15,7
20,1
3,9
6,5
146
TEKNINEN ERITTELY
NOPEUSTAULUKKO (4-VETO)
Nopeudet eri vaihteilla ja moottorin pyörintänopeuksilla. Laskuettu takarenkailla 18.4/15-34,
jonka vierintäkehän pituus on 4930 mm.
Vaihde
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
R1
R2
13 r/s
(800 r/min)
Norm.
km/h
1,1
1,8
2,4
4,0
5,0
6,4
8,3
10,7
2,1
3,5
13 r/s
(800 r/min)
Hi.Trac.
km/h
0,8
1,3
1,8
2,9
3,6
4,,7
6,1
7,8
1,5
2,6
37 r/s
(2200 r/min)
Norm.
km/h
3,0
5,0
6,6
11,0
13,9
17,7
23,0
29,3
5,8
9,5
37 r/s
(2200 r/min)
Hi-Trac.
km/h
2,2
3,6
4,8
8,0
10,1
12,9
16,8
21,4
4,2
6,9
MEKAANINEN RYÖMINTÄVAIHDE (i = 4) nopeustaulukko (4-veto)
2-vetomallien nopeudet kaaviossa.
Nopeudet eri vaihteilla ja moottorin pyörintänopeuksilla. Laskettu takarenkailla 18.4/15-34,
jonka vierintäkehän pituus on 4930 mm.
Vaihde
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
R1
R2
13 r/s
(800 r/min)
Norm.
km/h
1,1
1,8
2,4
4,0
5,0
6,4
8,3
10,7
2,1
3,5
13 r/s
(800 r/min)
Mek.ryöm.
km/h
0,3
0,5
0,6
0,5
0,9
37 r/s
(2200 r/min)
Norm.
km/h
3,0
5,0
6,6
11,0
13,9
17,7
23,0
29,3
5,8
9,5
37 r/s
(2200 r/min)
Mek-ryöm.
km/h
0,8
1,3
1,7
1,5
2,4
VAROITUS! Mekaanisen ryömintävaihteen käyttö on kielletty vaihteilla 4,5,6,7 ja 8.
147
TEKNINEN ERITTELY
Nopeuskaavio (2-veto, renkailla 16.9/14-34)
Nopeuskaavio (2-veto, 4-vedon välityksillä, renkailla 16.6/(14-34)
148
TEKNINEN ERITTELY
VOIMANOTTOKONEISTO
Voimanottoakseli (halkaisija)
Välitys, moottori/voiman ulosotto
1 3/8"
2,882
Moottorivoimanoot
V.O. akselin pyörintänopeus Vastaava moottorin pyörintänopeus
r/s
9
13
r/min
540
763
r/s
26
37
r/min
1556
2200
Ajovoimanotto (2-veto, kotimaa)
V.O. akseli pyörähdää 37,971 kierrosta yhtä takapyörän kierrosta kohti.
Tämä vastaa n. 8,5 kierrosta takapyörän kulkemaa 1 m:n matkaa kohti.
Renkailla 16.9/14-34, jonka vierintäkehän pituus kuormitettuna on 4520 mm.
Ajovoimanotto (4-veto ja 2-veto, vienti)
Voimanulosottoalkeli pyörähtää 41,32 kierrosta yhtä takapyörän kierrosta kohti. Tämä vastaa
n. 9 kierrosta takapyörän kulkemaa 1 m:n matkaa kohti.
Renkailla 18.4/15-34, jonka vierintäkehän pituus kuormitettuna on 4930 mm.
KOLMINOPEUKSINEN VOIMANOTTOKONEISTO
Valitsimen
asento
540
540
1000
1000
1000
Moottori
r/s
32
37
19
36
37
(r/min)
1908
2200
1157
2143
2200
V.O.A.
r/s
9
10
9
17
17
Välityssuhde, Moottori - Voimanulosotto
(r/min)
540
623
540
1000
1027
Hihnäpyörä
r/s
(r/min)
14
810
16
933
14
810
25
1500
26
1539
Hihnan nopeus
m/s
11
13
11
21
22
- asento 540 = 3,533
- asento 1000 = 2,143
149
TEKNINEN ERITTELY
RENKAAT
Vakio
Vaihtoehto
Edessä
10.00-16/8 PR
8.25.16/8 PR
8.25-16/10 PR
0.00-20 /12 PR
Takana
16.9/14-34/8
14.9/13-38/8
13.6/12-38/8
18.4/15-30/12
18.4/15-34/8
PR
PR
PR
PR
PR
(13.6/12-38/8)
RENKAAT (4-VETO)
Vakio
vaihtoehto
Edessä
13.6/12-28/6
12.4/11-28/6
13.6/12-28/10
PR
PR
PR
Takana
18.4/15-34/8
14.9/13-38/8
13.6/23-38/8
PR
PR
PR
RENGASPAINEET JA -KUORMITUKSET (2-VETO)
(Nopeudella 30 km/h ja max. kuormalla)
Edessä (rengaskoolla) Paine
kPa
10.00-16/8
8.25-16/8
9.00-20/12
8.25-16/10
13.00-16/10
PR
PR
PR
PR
PR
275
375
700
450
325
Suurin sallittu
rengaskuormitus
N/rengas
11900
11250
24080
14000
14750
170
180
200
230
23800
21650
19100
31800
Takana (rengaskoolla)
16.9/14-34/8
14.9/13-38/8
13.6/12-38/8
18.4/15-30/12
PR
PR
PR
PR
HUOM! Jos traktorin nopeus ei ylitä 20 km/h, voidaan renkaiden kuormitusta lisätä n. 25%
rengaspainetta nostamalla
150
TEKNINEN ERITTELY
RENGASPAINEET JA -KUORMITUKSET (4-VETO)
(Nopeudella 30 km/h ja max. kuormalla)
Edessä
Paine
kPa
13.6/12-28/6
12.4/11-28/6
13.6/12-28/10
160
170
250
Suurin sallittu
rengaskuormitus
N/rengas
14300
12750
19100
140
200
180
25650
19100
21650
Takana
18.4/15-34/8
13.6/12-38/8
14.9/13-38/8
VETOKOUKKU
Suurin sallittu kuormitus vetokoukulle pystysuunnassa (nopeudella 25-30 km/h).
Rengaskoko
18.4/15-34/8
14.9/13-38/8
13.6/12-38/8
16.9/14-34/8
16.9/14-34/12
PR
PR
PR
PR
PR
Kuormitus
2750 kg
1950 kg
1440 kg
2380 kg
2960 kg
SUURIMMAT SALLITUT AKSELIPAINOT
(Ilman renkaiden rajoittavaa vaikutusta)
Edessä:
- 2-veto
- 4-veto
Takana:
-
..................................................................................................... 4000 kg
..................................................................................................... 3550 kg
..................................................................................................... 6000 kg
151
TEKNINEN ERITTELY
HYDRAULIIKKA
Varustettuna Valmet-kaksoispumpulla ........................................................... B 16 + 12 D
Työhydrauliikka
- Kierrostilavuus .............................................................................................. 16 cm3/r
- Tuotto
0,58dm3/s/27 r/s
(35 l/min / 2200 r/min)
- Max. paine .................................................................................................... 21 Mpa
Ohjaushydrauliikka
- Kierrostilavuus .............................................................................................. 12 cm3/r
- Tuotto
..................................................................................................... 0,43 dm3/s/37 r/s
..................................................................................................... (26 l/min/ 2200 r/min)
- Max. paine .................................................................................................... 9 Mpa
Nostovoima vetovarsien päässä .................................................................... n. 29000N
Nostolaitteen toiminnot.
Asennon-nosto ja laskunopeuden säätö, vetovastustunnustelu ja automaattinen painonsiirto
sekä ulkopuolisten sylintereiden käyttö
Painesuodin paperikennosuodin
Ulkopuolisiin sylintereisin voidan ottaa 15 l öljyä ilman lisäöljysäiliötä
Ohjauslaitteet
Tyyppi
..................................................................................................... hydro-ohjaus
Auraus
..................................................................................................... 0-6 mm
Auraus (4-veto) ............................................................................................... 10' tai 7-8 mm
HYDRAULIIKAN KOMPONENTIT
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
Pumppu ja imusiivilä koottuna
Imusiivilä
Koksoispumppu
Jakokappale koottuna
Pikaliitin
Paineenrajoitusventtiili
Venttiililohkot
Pikaliittimet
Jakokappaleen kansi
Venttiilikoneisto täydellinen
Ylivirtaventtiili koottuna
Vapaakiertoventtiili
Vapaakiertoventtiilin karan virausvastus
Vapaakiertoventtiilin esiohjausventtiili
16
17
18
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
Laskunhidastin
Laskuventtiili (pitoventtiili)
Laskuventtiilin esiohjausventtiili
Laskuventtiilin karan virtausvastus
Painesuodin
Nostosylinteri
Suojaventtiili
Ohjausventtiili koottuna
Ohjausventtiili
Ohjauksen paineenrajoitusventtiili
Ohjauksen vastaventtiili
Ohjaussylinteri
Öljysäiliö
152
TEKNINEN ERITTELY
153
TEKNINEN ERITTELY
SÄHKÖJÄRJESTELMÄN KYTKENTÄKAAVIO
154
TEKNINEN ERITTELY
Sähköjärjestelmän kytkentäkaavio
1
2
3
3
4
5
6
7.
7/h1
7/h2
7h/3
8
8/h1
8/h2
8/h3
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
23
24
25.
27
28
29
30
31
32
(33)
34
35A
35B
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
Virtalukko
Vipukytkin
Vipukytkin
Vipukytkin
Vipukytkin
Vipukytkin
Suuntavilkku, valonv.-, äänimerkkikytkin
Lämpö- ja polttonestemittari
Mittarivalo
Vilkun merkkilamppu
Kaukovalon merkkilammpu
Käyttötunti- ja pyörintänopeusmittari
Mittarivalo
Latauksen merkkilamppu
Moottorin öljynpaineen markkilamppu
Suuntavilkkurelee
Valonvaihtorelee
Sulakerasia
Liitinholkki
Tuulilasin pyyhk. moottori
Liitinkotelo 6-os.
Liitinkotelo 6-os.
Liitinkotelo 6-os.
Liitinkotelo 6-os.
Vaihtestokatkaisija
Polttonestemitt. anturi
Käynnistinmoottori
Akku
Lämpömittarin anturi
Öljynp. merkkiv. anturi
Thermostart-laite
Vaihtovirtageneraattori
Liitinkotelo 6-os.
Äänimerkinantolaite
Ajovalaisin oik.
Ajovalaisin vas.
Vipukytkin
Vipukytkin
Pistorasia
Liitin
Liitin
Liitinholkki
Seisonta/suuntavilkkuvalo, vasen etumm.
Seisonta/suuntavilkkuvalo,
vasen
takinmm.
Liitinholkki
Seisonta/suuntavilkkuvalo, oikea etumm.
Seisonta/suuntavilkkuvalo,
oikea
takimm.
Työvalaisin
Seisontajarrun merkkiv. katkaisija
Liitinholkki
Liitinholkki
46
47
48
49
50
(51)
(52)
h7
Liitinholkki
Liitinholkki
Tuulilasinpes. moottori
Liitinkotelo 6-os.
Ohjaamovalaisin
Kattovikkuvalaisin
Suuntavilkkuvalaisin vas.
(lisävaruste, Ruotsi)
Suuntavilkkuvalaisin oik.
(lisävaruste, Ruotsi)
Radio
Kojetaulun johdinsarja
Ohjaamon johdinsarja, oikea
Ohjaamon johdinsarja, vasen
Pistorasian johdinsaraja
Moottoritilan johdinsarja
Etuvalojen johdinsarja
Käynnistinmoottorin johdin
Akun maajohdin
Johdinsarjan kiinnitin
Lämmityslaitteen moottori
Jarruvalokatkaisijat
Käynnistysja
latausvirtap.
johdinsaraja
Käynnistyksen apurele
V.O. kytk. merkkivalokatkaisija
Seisontajarrun merkkilappu
V.O. kytk. merkkilamppu
Kattovilkkuvalaisimen merkkilamppu
Liitinholkki
4-os. sulakerasia
Päävirtakatkaisija
Suojadiodi
Akun maajohdin
Käynnistinmoottorin maad. johdin
Diodin joohdin
Maadoitusjohdin
Alipaineenilmaisin anturi
Sulakerasia
tuulilasinpyyhkijän
moottorille
Vastus lämmityslaitteen moottorille
Johdinsarja
lämmityslaitteen
moottorille
Alipaineenilmaisimen merkkivalo
()
Lisävaruste
(53)
(54)
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
(66)
67
68
69
h4
h5
h6
70
71
(81)
(82)
(83)
(84)
(85)
(86)
87
72
73
74
155
TEKNINEN ERITTELY
SÄHKÖLAITTEET
Jännite
12 V
Käynnistinmoottori .......................................................................................... 2,9 kW (4 hv)
Vaihtovirtageneraattori .................................................................................... 600 W
Akku
130 Ah
Maadoitus negatiivinen kytkentä (-)
Etuvalolamput ................................................................................................. 45/40 W
Työvalolamput ................................................................................................ 45 W
Seisontavalolamput ........................................................................................ 10 W
Vilkkuvalolamput ............................................................................................. 21 W
Sulakkeet ..................................................................................................... 9kpl16A
l
isäksi varalle ................................................................................ 3 kpl 16 A
8-OS. SULAKERASIA
1. varalla
2. varalla
3. äänimerkki, ohjaamon oikean puolen apulaitteille, radiolle, tms.
4. mittarit, merkkivalot, virtajohto ohjaamon vasemman puolen apulaitteille ja pistorasiaan, lämmityslaitteen puhaltimelle, tuulilasin pyyhkijälle, tuulilasin pesulaitteelle
5. suuntavilkut, työvalo, kattovilkku
6. Thermostart
7. varalla
8. seisonta- ja mittarivalot
4-OSAISEN LISÄSURAKERASIAN SULAKKEET
1. Ajovalo, vasen pitkä
2. Ajovalo, oikea pitkä
3. Ajovalo, oikea lyhyt
4. Ajovalo, vasen lyhyt
156
TEKNINEN ERITTELY
HIHNAPYÖRÄKONEISTO (2-NOP. V.O. KONEISTON YHTEYDESSÄ)
Hihnapyörän (halkaisija) ................................................................................. 270 mm
Hihnapyörän leveys ........................................................................................ 165 mm
Moottori
r/s
(r/min)
26
1556
37
2200
V.O.A.
r/s
(r/min)
9
540
13
763
Hihnäpyörä
r/s
(r/min)
14
810
19
1145
Hihnan nopeus
m/s
11
16
RAITISILMATUULETIN
Paino
..................................................................................................... n. 25 kg
Mitat (lko) ..................................................................................................... 790 x 620 x 220 mm
Nostaa traktorin korkeutta .............................................................................. n. 190 mm
Tehontarve nop. I ............................................................................................ 50 W
II ................................................................................................... 95 W
III .................................................................................................. 210 W
Suurin puhallusteho ........................................................................................ 600 m3/h
KOMPRESSORI
Ilmantuotos 199 kPa:n paineista ilmaa, l/min. Eri
moottorin pyörintänopeuksilla.
157
TEKNINEN ERITTELY
SI-YKSIKÖT
Uudet kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän mukaiset yksiköt ovat käytössä ympäri maailmaa. Myös Suomessa on pyrittävä käyttämään niitä.
Vanhat yksiköt tulevat aikanaan poistumaan, vaikka niitä vielä näkeekin uusien rinnalla
Poistettavat yksiköt
Uudet SI-yksiköt
Voima
Paine
(1 kp)
(1 kp/cm2=1 at)
Vääntömomentti
(1 bar)
(1 kpm)
=9,8066 N
=98,0665 kPa,
=0,0980665 Mpa
=100 kPa = 0,1 Mpa
=9,80665 NM
Teho
(1 hv = 75 kpm/s)
= 735,5 W
Tuotto
Pyörintänopeus
Lämpötila
(l/min)
= dm3/s
(r/min)
=r/s
Käytetään edelleen Celsius-astetta
Likim.
Muuntosuhde
10
100
0,1
10
0,736
0,7355 kW
SELITYKSIÄ
MPa (Mega Pascal) = 1000 kPa (Kilo Pascal) = 1000 000 Pa (Pascal)
Nm = Newtonmetri
kW = kilowatti = 1000 W
158
158