KÄYTTÖ JA HUOLTO
VALMET KÄYTTÖ JA HUOLTO 702 703 KÄYTTÄJÄLLE, VAMISTENO:T, TURVALLISUUSOHJEET, ESITTELY MITTARI- JA HALLINTALAITTEET KÄYTTÖ- JA AJOOHJEET KÄYTTÖ JA HUOLTO VALMET 702, 703 TRAKTORIN NUMEROSTA 17 295 ALKAEN TYÖOHJEET HUOLTO- JA TÄYTÖSTAULUKOT PÄIVITTÄISET HUOLLOT VIIKOTTAISET HUOLLOT 100, 200 JA 400 H HUOLLOT TÄMÄN KIRJAN TILAUSNUMERO ON TC 5598 PAINETTU 1979-11-01 800, 1600 JA 2400 H HUOLLOT LISÄ- JA VALINNAISVARUSTEET SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET TOURULAN TEHDAS TRAKTORIHUOLTO PL 60, 40101 JYVÄKSKYLÄ 10 TEKNINEN ERITTELY, VALMET-HUOLTOVERKOSTO SISÄLLYSLUETTELO Käyttäjälle ........................................... 2 Valmistenumerot ................................. 3 Kayttoopastus ja huoltotarkastukset ... 4 Turvallisuus ......................................... 5 Esittely ................................................ 9 Mittarit ja hallintalaitteet ...................... 17 Kaytto- ja ajo-ohjeet ............................ 38 Kaynnistys normaaliolosuhteissa 39 Kaynnistys kylmana ................... 40 Erikoisohjeita kylmakaynnistykseen 41 Toimenpiteet käynnin aikana ..... 43 Ajo .............................................. 43 Pysäytys ......................................... 44 Toimenpiteet ajon päättyessä ......... 44 Työohjeet ................................................. 45 Voimanoton käyttö .......................... 46 Vetokoukun käyttö .......................... 48 Työkoneiden kiinnitys ..................... 49 Nostolaitteen käyttö ........................ 51 Nostolaitteen käyttöesimerkkejä .... 57 Perävaunun käyttö ......................... 63 Huolto ....................................................... 65 Määräaikaishuolto-ohjelma ...................... 66 Maaraaikaishuoltojen seurantataulukko .. 69 Täytösmäärät ja -aineet ........................... 72 Huoltojen suoritus .................................... 75 Päivittäin tai 10 h välein ................. 76 Viikottain tai 50 h välein ................. 80 200 käyttötunnin välein .................. 88 400 käyttötunnin välein .................. 90 800 käyttötunnin välein .................. 94 1600 käyttötunnin välein ................ 101 Lisä- tai valinnaisvarusteita ...................... 109 Vetävä etuakselisto ........................ 109 Teollisuusetuakseli ......................... 117 Vahvistettu etuakseli ...................... 117 Mekaaninen ryömintävaihde .......... 118 Kompressori ................................... 118 Paineilmavarustus .......................... 119 3-nopeuksinen V.O. koneisto ......... 120 Hihnapyöräkoneisto ....................... 120 Lisäventtiililohkot ............................ 121 Raitisilmatuuletin ............................ 122 Hydraulinen ryömintävaihde ........... 124 Ylösnostetut ajovalot ...................... 125 Muita lisä- tai valinnaisvarusteita ... 126 Säädöt, tarkastukset ja erillisohjeet ......... 127 Vetokoukun nostovarsien säätö ..... 127 Joutokäynnin säätö ........................ 127 Etupyörien raidevälin säätö ............ 128 Takapyörien raidevälin säätö .......... 128 Vetovastuksen tunnustelulaitteen saato ............................................... 129 Ajovalojen säätö ............................. 130 Hi-Trac:n vaijerin säätö .................. 131 Akun tarkastus ............................... 132 Sähköjärjestelmän korjauksessa huomioitavat varotoimenpiteet ....... 134 Jarrujen ilmaus ............................... 135 Kytkimen ilmaus ............................. 136 Polttonestejärjestelmän ilmaus ...... 137 Renkaiden nestepainotus .............. 138 Traktorin säilytys ............................ 139 Traktorin käyttöönotto ..................... 140 Tekninen erittely ....................................... 141 Valmet huoltoverkosto ............................. 160 1 KÄYTTÄJÄLLE Tämä kirja käsittelee Valmet 702/703 traktoria ja sisältää tiedot turvallisuus,- käyttö ja huolto-ohjeista, jotka luovat perustan uuden traktorisi tehokkaalle ja taloudelliselle käytölle. Vaikka Valmet-traktorisi olisikin Sinulle tuttu työväline kehotamme silti lukemaan tämän kirjan huolellisesti, sillä se sisältää uusia asioista, jotka Sinun täytyy tietää. Toimenpiteet, joita tässä kirjassa ei ole selostettu, vaativat erikoistyövälineitä ja tarkkoja mitta-arvoja. Tällaisessa tapauksessa käänny luottamuksella Valmet-piirimyyjän puoleen, jonka koulutettu henkilökunta on valmis palvelemaan Sinua. Valmet Oy kehittää jatkuvasti tuotteitaan ja pidättää tämän vuoksi itselleen oikeuden suorittaa muutoksia etukäteen ilmoittamatta. Valmet Oy Tourulan tehdas Traktorihuolto 2 VALMISTENUMEROT 3. OHJAAMON NUMERO . . . . . . . . 2. MOOTTORIN NUMERO . . . . . . . . - 411 B-moottorissa n:osta 20 938 alkaen. Vanhemmissa 411 C-moottoreissa. 2. MOOTTORIN NUMERO . . . . . . . . 1. TRAKTORIN NUMERO . . . . . . . . - 411 C-moottorissa n:osta 30 093 alkaen. Vanhemmissa 411 B-moottoreissa. 3 KÄYTTÖOPASTUS JA HUOLTOTARKASTUKSET Varmistaaksemme traktorisi ja sen laitteiden ensiluokkaisen ja häiriöttömän toiminnan traktorisi käytön alkutaipaleella, Valmet-piirimyyjät suorittavat: - Jokaisen uuden traktorin käyttäjälle käyttöopastuksen Jokaiselle uudelle traktorille luovutus-, 50 h ja 400 h huoltotarkastukset Erillisen työlistan mukaiset työt ja matkat ovat maksuttomat. Voiteluaineista ja huoltotarvikkeista laskutetaan. Tehtäväsi on riittavan ajoissa ilmoittaa, koska mainitut tuntimäärät tulevat täyteen, jolloin tarkastus voidaan suorittaa sopivana ajankohtana. VARAOSIEN TILAUS Varaosat tilataan jokaisen traktorin mukana toimitettavan varaosakuvaston ohjeiden mukaan. 4 TURVALLISUUS Perehdy riittävästi traktorisi käyttö- ja huolto-ohjeisiin, ennenkuin ryhdyt sitä käyttämään. Huolehdi myös, etta muutkin traktoriasi käyttävät henkilöt perehtyvät k.o. kirjaan. TUTUSTU KAYTTÖ- JA HUOLTOKIRJAAN Turvallisuus on tärkeä asia, koska traktori voi olla vaarallinen työkalu, jos sitä käsitellään ohjeiden vastaisesti. TURVALLISUUS ENNENKAIKKEA Asetu aina ajoistuimelle kun käynnistät traktorin. Älä rnilloinkaan käynnistä tai käytä traktoriasi suljetussa tilassa. Liikkeelle ei pida lähteä, etenkään peruuttamaan, ennenkuin on ehdottomasti varmistuttu siitä, ettei lapsia tai muita henkilöitä ole takana. VARO HÄKÄMYRKYTYSTÄ VARO LAPSIA Traktoria ei pidä lainata sen käyttöön tottumattomalle. Lainaaja on vastuussa, jos traktori aiheuttaa vahinkoa muille. OLET VASTUUSSA Traktorin ohjaamoon ei saa ottaa muita henkilöitä kuljettajan lisaksi. EI MATKUSTAJIA (Työturvallisuusmäärays 98074/75). Taustapeilit on pidettava puhtaina, jotta pystytään seuraamaan mitä takana tapahtuu. Valot ja heijastimet on pidettava kunnossa, puhtaina ja näkyvillä. PUHDISTA VALOT JA PEILIT Ajonopeuden on olosuhteiden mukaan oltava sellainen, etta traktori pystytään varmasti halIitsemaan joka tilanteessa. Älä aja alamäkeä vapaalla tai kytkinpoljin alaspainettuna. HALLITSE TRAKTORISI LIIKKEET 5 TURVALLISUUS On riittävan usein varmistuttava siitä, että molempia pyöriä voidaan jarruttaa tasan. JARRUPOLKIMET ON LUKITTAVA YHTEEN MAANTIEAJOSSA. KOKEILE JARRUJA Varo pehmeitä reunoja. Jos traktori kaatuu, pidä kiinni ohjauspyörästä tai sivulla olevista kahvoista. ÄLÄ HYPPÄÄ! VAROITUS Työkonetta nostettaessa on muistettava, etta traktorin etupää voi keventyä niin paljon, että traktorin ohjautuvuus heikkenee tai häviää kokonaan. KÄYTÄ RIITTÄVÄSTI VASTAPAINOJA Varaa riittävästi kääntymistilaa, jos nostolaitteissa on työkone kytkettynä. Jos traktorin pyörat kaivautuvat, on pystyynnousu-vaaran takia irrotusyritykset tehtävä, mikäli rnahdollista, peruuttaen. Kiviä tai kantoja vedettäessä on vetopisteen oltava mahdollisimman alhaalla ja riittävästi takaakselin etupuolella tai jäykän, pitkähkön vetotangon päässä. Perävaunua ei saa traktorissa kiinnittää muuhun kuin perävaunun vetokoukkuun. Traktori tai työkone on puhdistuksen ja huollon ajaksi aina pysäytettavä. PYSÄYTÄ MOOTTORI Tyokone on ehdottomasti laskettava alas, moottori pysaytettava ja kaynnistysvirta-avain otettava pois traktorin luota poistuttaessa. LASKE TYÖKONE ALAS 6 Varmistu ettei traktori lähde itsestään liikkeelle. Traktoria ei saa korjausten yhteydessä jättää pelkästään nosturin varaan, vaan on käytettävä varmoja tukia, varsinkin, jos joudutaan työskentelemään traktorin alla. ÄLÄ JÄÄ ALLE Tiesitkö että 1 litra öljya voi pilata 1 000 000 litraa vettä ehka sinunkin juomavetesi. EI ÖLJYÄ MAAHAN Kun voimanottoakseli ei ole käytössa, on akselin päällä pidettava v.o. akselin suojusta. Traktorin voimanottoakselista käyttövoimansa saavaa työkonetta käytettäessä on voimansiirtoon käytettävän nivelakselin oltava kunnollisella suojuksella varustettu. Rikkinäiset suojukset on vaihdettava uusiin. MUISTA SUOJUKSET Nostolaitteen ulkopuolisen hallintavivun käytössä on noudatettava riittävää varovaisuutta ja pysyttävä kolmipistenostolaitteiden ja niihin kiinnitetyn työkoneen sivussa. TOIMI VAROEN VAR FÖRSIKTIG BE CAREFUL Aseta hydrauliikan käyttövivut lukitusasentoon ja lukitse ne kunnolla siipimuttereilla korjauksen tai »kannettavien» työvälineiden kuljetuksen ajaksi. Jos lisävastapainot on asennettu kolmipistenostolaitteeseen, täytyy asennonsaatovivun olla lukittuna lukitusasentoon. 7 TURVALLISUUS Poista katto tarvittaessa avaamalla kaksi kiinnitysruuvia. Irrota sisävalon johdot. Nosta katto pois. KATON IRROTUS Vedä kattoluukun sisemmästä hihnasta. Nosta luukku ylös. Vedä luukku kiinni ulommasta hihnasta. KATTOLUUKUN IRROTUS 8 ESITTELY Seuraavilta sivuilta löydät lyhyen esittelyn uudesta traktoristasi. Siitä selviää erilaisten rakenneosien (esim. moottori, kytkin, vaihteisto) ja eri komponenttien (esim. ruiskutuspumppu, latausgeneraattori) sijainti. Tullaksesi yhä paremmaksi koneen käyttäjäksi Sinun tulisi tietää, että traktorin oikeaa käsittelyä ja huoltoa helpottaa paljon se, että olet perehtynyt traktorin rakenteeseen ja toimintaan. Halutessasi tarkempia tietoja traktoristasi, katso osaa: TEKNINEN ERITTELY 9 ESITTELY VALMET 702/703 702/703- malli on Valmet-sarjaan kuuluva yleistraktori. Se on varustettu 4-syl. moottorilla, synkronoidulla vaihteistolla, hydro-ohjauksella, hydr. nostolaitteella sekä voimanulosottokoneistolla. Kummassakin mallissa on esim. moottorinlämmitin vakiovarusteena. Lisäksi 703-mallissa lisäpolttonestesäiliö sek äHi-Trac, jolloin vaihteista löytyy 16+4. Erikoistoivomuksesta on saatavissa hydr.ryömintävaihde ym. lisä- tai valinnaisvarusteita. Kirjan kuvissa esiintyy myös ns. lisä- tai valinnaisvarusteita, koska Valmet-traktoria markkinoidaan useaan eri maahan. PERIAATEKUVA RAKENNEOSIEN SIJAINNISTA 1. MOOTTORI 5. VOIMANULOSOTTOKONEISTO 2. KYTKIN 6. HYDRAULINEN NOSTOLAITE 3. VAIHTEISTO 7. HYDRO-OHJAUS 4. TASAUSPYÖRÄSTÖ, VETOPYÖRÄSTÖT JA TAKAAKSELISTO 8- ETUAKSELISTO 10 ESITTELY 1. Etuvetopiste 2. Kiinnityspisteet esim. lisäpainotelineelle 11 ESITTELY 1. Ilmanohjaussuuttimet 5. Avautuva sivuikkuna 2. Sulakerasiat 6. Työkalulaatikko 3. Sisävalo 7. Lisäpolttonestesäiliön täyttö 4. Tasku 12 ESITTELY 1. Pistorasia 2. Ohjetarra (sähköhitsauksesta koneessa) 3. Ohjetarra (jos traktori kaatuu) Vetokoukku ja nostolaite on esitelty osassa: Työohjeet 13 ESITTELY 1. Konepeiton tukisanka 2. Jäähdytysvesipumppu 3. Sylinteriryhmän veden tyhjennyshana 4. Sumutin 5. Moottorin lämmitin 14 ESITTELY 1. Polttonesteen täyttöaukko 2. Huohotinputki (kampikammio) 3. Termostaattikotelo 4. Thermostart-kylmäkäynnistyslaite 5. Varoitustarra (sähköhitsauksesta) 6. Lämmityslaitteen moottori 7. Lasinpesulaitteen suutin 15 ESITTELY V-703 - MALLI VARUSTETTUNA VETÄVÄLLÄ ETUAKSELISTOLLA 16 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET Opettele huolella hallintalaitteiden käyttö ennen ajoon lähtöä. Ajon aikana ei ehkä ole aikaa niitä opetella. Tarkkaile kaikkia mittareita ja merkkivaolja aina silloin tällöin ajon aikana. Kun heti alkuun opettelet hallintalaitteiden joustavan ja varman käytön, voit entistä paremmin keskittyä työskentelyyn traktorillasi. 17 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 1. Ajokytkinpoljin 11. Tasauspyörästön lukoon poljin 2. Seisontajarru 12. Ryhmävipu 3. Lämmönsäätönuppi 13. Vaihdevipu 4. Voimanoton käsikytkinvipu 14. Ulkop. työsylinterin hallintavivut 5. Hi-Trac:n käsikytkinvipu 15. Voimanoton valintavipu 6. Päävirtakyrkin 16. Asennonsäätövipu 7. Nopeus- ja pysäytinvipu 17. Vetovastustunnustelun säätövipu 8. Kaihtimen ketju 18. Laskunhidastin 9. Nopeuspoljin 19. Ohjauspyörä 10. Jarrupolkimet 20. 4-vedon kytkentävipu 18 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 21. Virtalukko 31. Latauksen merkkivalo 22. Takalasin pesulaitteen kytkin 32. Moottorin öljynpaineen merkkivalo 23. Tuulilasin pesulaitteen kytkin 33. Seisontajarrun merkkivalo 24. Tuulilasin pyyhkijän kytkin 34. Voimanotonkäsikytkimen merkkivalo 25. Lämmityslaitteen kytkin 35. Kattovilkun merkkivalo 26. Työvalon kytkin 36. Ei 702/703 -malleissa 27. Seisonta- ja ajovalojen kytkin 37. Käyttötunti- ja pyörintänopeusmittari 28. Kattovilkun kytkin 38. Kaukovalojen merkkivalo 29. Yhdistetty kytkin: valonvaihdin, suuntavilkku ja äänimerkki 39. Suuntavilkun merkkivalo 30. Yhdistety lämpö- ja polttonestemittari 19 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 40. Istuimen etäisyyden säätövipu 41. Käännön lukitusvipu 42. Jousituksen jäykkyyden säätövipu 43. Istuimen kallistusvipu 20 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 44. Hydraulisen ryömintävaihteen valintavipu 45. Hydraulisen ryömintävaihteen pumpun kytkentävipu 46. Hydraulisen ryömintävaihteen nopeuden säätövipu 47. Hydraulisen ryömintävaihteen öljynpainemittari Hydraulisen ryömintävaihteen käytöstä ja huollosta on oma kirja Sinun on ehdottomasti luettava tämä kirja ennen kuin ryhdyt käyttämään hydraulisella ryömintävaihteella varustettua traktoriasi. 21 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 1. AJOKYTKINPOLJIN Paina poljin aina pohjaan asti vaihdettaessa ja päästä hitaasti ylös. Ajovoimanotto, kytkentä ja irroitus tapahtuu myös tällä polkimella Älä koskaan lepuuta jalkaasi polkimen päällä Älä koskaan luistata kytkintä liikkeelle lähtiessäsi 2. SEISONTAJARRU LUKITSE seisontajarru vetämällä käsivipu ylös. Vivun on vedettäessä osoitettava vasemmalle. VAPAUTA seisontajarru vetämällä vipua hieman itseesi päin ja kääntämällä vipua 90o vastapäivään ja työntämällä vipu alas. Seisontajarrua voi käyttää hätätilassa pysäyttämiseen. 3. LÄMMÖNSÄÄTÖVIPU Vipu taka-asennossa=lämpö päällä Vipu etuasennossa=lämpö pois Ilmavirtaa voidaan ohjata neljällä suuttimella, kaksi kojelaudassa, kaksi kojelaudan sivulla. KESÄLLÄ lämmityslaitetta voidaan käyttää raitisilmapuhaltimena sulkemalla nesteen kierto 22 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 4. VOIMANOTON KÄSIKYTKINVIPU KÄYTETÄÄN kytkettäessä ja irrotettaessa moottorivoimanotto eli siirrettäessä voimanoton valintavipu moottorivoimanotto-asennosta vapaaasenton tai päivastoin. IRROITUS Paina kytkintä kojelautaan päin samalla vetäen se taka-asentoon. Kytkin lukittuu siihen. KYTKENTÄ Verä kytkintä vasemmalle ja päästä se etuasentoon HITAASTI. KYTKINTÄ EI SAA PITÄÄ IRROTUSASENNOSSA YLI 5 MINUUTTIA. PITEMPIAIKAINEN PYSÄYTYS ON TEHTÄVÄ VIEMÄLLÄ VOIMANOTON VALINTAVIPU VAPAA-ASENTOON. 5. HI-TRAC:N VALINTAVIPU Vipu etuasennossa=Hi-Trac päällä Vipu taka-asennossa=normaali välitys Vipu on pidettävä aina jommassakummassa asennossa ei koskaan keskiasennossa. Kytkentä voi tapahtua, koneen liikkuessa, normaali vaihtamisen tavoin, kun kytkinpoljin on painettu pohjaan, koska vaihde on synkronoitu. Tiettyä varovaisuutta on silti ehdottomasti noudatettava etenkin suuremmilla nopeuksilla. 23 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 6. PÄÄVIRTAKYTKIN Päävirtakytkimellä voit katkaista kerralla pois päältä kaikki virrankulutuslaitteet. - vipu yläasennossa virtapiiri auki (pois) - vipu käännettynä 90o myötäpäivään virtapiiri suljettu (päällä) 7. NOPEUS- JA PYSÄYTINVIPU Moottorin pyörintänopeus kasvaa kun vipua vedetään taaksepäin (itseesi päin). Pyörintänopeus laskee vipua eteenpäin työnnettäessä. Moottori pysäytetään työntämällä vipu aivan etuasentoon. Käynnistettäessä moottori lämpimänä vipu vedetään käyntiasentoon. Kylmäkäynnistyksessä vipu vedetään täyskaasuasentoon (taka-asentoon). Käynti- ja pysäytysalueen raja tuntuu vivussa pienenä nykäyksenä vipua liikuteltaessa. Vivun pitää olla aina pysäytysasennossa kun moottori ei ole käynnissä. 8. KAIHTIMEN KETJU Kaihdinta käytetään etenkin kylmällä säällä, kun moottorilla on pyrkimys käydä liian kylmänä. Vedä kaihdinta ylöspäin ainoastoon nin paljon kuin on tarpeen moottorin oikean työskentelylämpötilain saavuttamiseksi. Tarkkaile lämpömittaria, että lämpö pysyy normaalissa lukemassa. Laske tarvittaessa kaihdinta. Hydraulisella ryömintävaihteella varustetuissa traktoreissa ei ole kaihdinta. 24 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 9. NOPEUSPOLJIN Tällä polkimella säädetään moottorin pyörintänopeus ajon aikana. Ajettaessa tai työskenneltäessä moottorin vakiopyrintänopeudella moottorin pyörintänopeus säädetään nopeus- ja pysäytinvivulla. 10. JARRUPOLKIMET Polkimien täytyy olla salpalevyllä yhteen kytkettyinä aina maantiellä ajettaessa. Pellolla tai muulla työpaikalla voi polkimia käyttää erikseen ohjausjarruina. 11. TASAUSPYÖRÄSTÖN LUKO POLJIN Tasauspyörästön lukon saa kytkeä ajon aikana, mutta ei kaarteessa eikä suurella nopeudella ajettaessa. KYTKENTÄ tapahtuu painamalla poljin oikeasta reunasta alas, jolloin se lukkiutuu siihen asentoon. IRROTUS tapahtuu painamalla polkimen vasenta reunaa alaspäin. Tasuspyörästön lukkoa ei saa pitää tarpeettomasti lukittuna. Kaarreajossa lukkoa ei saa käyttää. 12. RYHMÄVIPU Etuasennossa on L-vaihdeolua (low = hidas) kytkettynä Taka-asennossa on H-vaihdealue (high = nopea) kytkettynä. Paikalliskäytössä on vipu pidettävä N-asennossa (neutral = vapaa) 25 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 13. VAIHDEVIPU Ryhmävivun ollessa H-asennossa, taka-asento (nopea), saadaan vaihteet 2, 4, 7, 8 ja HR. Vivun ollessa L-asennossa, etuasento (hidas) saadaan vaiheet 1, 3, 5, 6 ja LR. TÄRKEÄÄ! Moottori ei käynnisty ellei vaihdevipu ole vapaaasennossa. 14. ULKOPUOLISEN TYÖSYLINTERIN HALLINTAVIVUT Käytetään 1- tai 2-toimisen syl. ohjaukseen. Esim. perävaunun kippi. 1-toimiasennossa vipua eteenpäin työnnettäessä työsylinteri laskee ja taaksepäin vedettäessä sylinteri nostaa. Jokaiselle lohkolle on oma hallintavipu. Lohkon voi muuttaa ruuvia kiertämällä 1- tai 2toimiseksi. Yläasento = 1-toiminen Ala-asento = 2-toiminen 26 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 15. VOIMANOTON VALINTAVIPU Vivun asennot edestäpäin lukien ovat: Ajovoimanotto - Vapaa - Moottorivoimanotto 540 r/min AJOVOIMANOTTO. Kytkentä ja irrotus ajokytkinpoljin alaspainettuna. Kytkennän tulee tapahtua traktorin seistessä tai erityistä varovaisuutta noudattaen pienillä ajonopeuksilla. Kun ajovoimanotto on kytkettynä, määräytyy V.O. akselin pyörimisnopeus traktorin ajonopueden mukaan. VAROITUS! Peruutettaessa V.O. akseli pyörii päinvastaiseen suuntaan. MOOTTORIVOIMANOTTO, kytkentä ja irroitus V.O. akselin käsikytkin vedettynä irrotus asentoon. Lisäohjeita löydät osasta: Työohjeet. 27 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 16. ASENNONSÄÄTÖVIPU Vedä vipua taaksepäin halutessasi nostaa työkonetta. Työnnä vipua eteenpäin työkonetta laskiessasi. TÄRKEÄÄ! Pidä vipu lukittuna siipimuttereilla ja rajoittimella, lukitusasennossa, kun nostolaitetta ei käytetä tai jos nostolaitteisiin on kytketty esim. raskas vastapaino. Lisäohjeita löydät osasta: Työohjeet. 17. VETOVASTUSTUNNUSTELUN SÄÄTÖVIPU Vipu pidetään normaalisti taka-asennossa (tunteeton vetovastustunnustelu). Eteenpäin vipua vietäessä saadaan aikaan vetovastustunnustelu. Etuasennossa vetovastustunnustelu on herkin. Lisäohjeita löydät osasta: Työohjeet. 28 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 18. LASKUNHIDASTIN Vivun ollessa vasemmalla laskeutuu työkone nopeimmin. Siirrettäessä vipua oikealle pienenee laskeutumisnopeus vastaavasti. Pienintä laskeutumisnopeutta on käytettävä raskailla työkoneilla. 19. OHJAUSPYÖRÄ TÄRKEÄÄ! Pyörien ollessa käännettyiinä ääriasentoonsa ei ohjauspyörää saa pitää kääntöliikettä jatkavassa asennossa, vaan se on löysättävä. Täten estetään öljyn liiallinen kuumeneminen ja varoventtiilin turha rasitus ohjaushydrauliikassa. Jos öljyntulo hydr.pumpulta jostain syystä lakkaa, voidaan ohjausta edelleen pyörittää käsikäyttöisesti. Tällöin ohjausventtiili toimii pumppuna. 20. 4-VEDON KYTKENTÄVIPU 4-vedon käyttö ja huolto-ohjeet osassa: Lisätai valinnaisvarusteita. 29 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 21. VIRTALUKKO THERM START VAPAA-ASENTO Kaikkien virrankulutuslaitteiden virtapii rit poikki lukuunottamatta ajo- ja seisontavaloja I-ASENTO Kaikki virrankulutuslaitteet kytkettynä. II-ASENTO Saadaan aikaan hehkutus imuilman esi lämmittimen avulla III-ASENTO Käynnistysasento Koneen ollessa lämmin käännetään avain suoraan käynnistysasentoon. Kun moottori on käynnistynyt vapautetaan ote virta-avaimesta, jolloin se palautuu asentoon I. 22. TAKALASIN PESULAITTEEN KYTKIN Pesulaitteen moottori toimii kytkimen ollessa yläasennossa 23. TUULILASIN PESULAITTEEN KYTKIN Pesulaitteen moottori toimii kytkimen ollessa yläasennossa. 24. TUULILASIN PYYHKIJÄN KYTKIN Pyyhin toimii kytkimen ollessa yläasennossa. 30 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 25. LÄMMITYSLAITTEEN PUHALTIMEN KYTKIN Puhallin on 2-nopeuksinen Ala-asento = 0 I - asento = pienempi II - asento = suurin nopeus 26. TYÖVALON KYTKIN Hytin takana oleva työvalo palaa kun vipu on yläasennossa. 27. SEISONTA- JA AJOVALOJEN KYTKIN O-ASENTO (ala-asento) Kaikki valot pois päältä I-ASENTO Seisontavalot päällä II-ASENTO Ajo- ja seisontavalot päällä Valojen vaihto tapahtuu vivulla 29. 28. KATTOVILKUN KYTKIN Keltainen, pyörivä kattovilkku toimii kytkimen ollessa yläasennossa. 29. YHDISTETTY VALONVAIHDIN, SUUNTAVILKKU JA ÄÄNIMERKKI Vivun ollessa ala-asennossa vilkku on vasemmalle, vastaavasti yläasennossa vilkku on oikealle. Äänimerkki saadaan painamalla vivun päätä sisäänpäin. Joko lähi- tai kaukovalot saadaan painamalla vipua oikealle, jolloin rele vaihtaa automaattisesti lähivaloilta kaukovaloille tai päinvastoin. 31 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 30. YHDISTETTY LÄMPÖ- JA POLTTONESTEMITTARI Sähköisesti toimiva lämpömittari toimii virran ollessä kytkettynä. Lämpötila-asteikolta TEMP nähdään jäähdytysnesteen ja siten moottrin käyntilämpötila, mikä on normaalisti n. 85o. Osoittimen pitää pysyä vihreän alueen oikealla puoliskolla. Mikäli lämpötila kaihtimen säädöstä huolimatta pysyy liian alhaisena tai kohoaa liian suureksi, on moottori pysäytettävä ja etsittävä mahdollinen vika. Sähköisesti toimiva polttonestemittari TANK toimii virran ollessa kytkettynä. Kukin vihreä alue vastaa 1/4 pääsäiliön tilavuudesta, osoittimen laskiessa punaiseen reunaan on säiliössä vain vähän polttoainetta. TÄRKEÄÄ Lisäpolttonestesäiliön ja pääsäiliön välinen hana pidettävä normaalisti kiinni. Hana pidetään auki ainostaan silloin kun säliliöstä lasketaan polttonestettä pääsäiliöön tai silloin kun pääsäiliö on puolillaan tai tyhjempi. Muutoin polttoneste valuu huohotinputkea pitkin maahan. Mittarissa on lisäksi - latauksen merkkivalo (punainen) - moottorin öljynpaineen merkkivalo (punainen) 31. LATAUKSEN MERKKIVALO Punainen valo palaa virran ollessa kytkettynä ja moottorin seisoessa. Valon on sammuttava käynnistyksen jälkeen. Jos valo ei sammu, moottori on heti pysäytettävä. HUOM! Jos traktori käynnistetään siten, että nopeusvipu on joutokäyntiasennossa, saattaa latausvalo jäädä palamaan, tällöin moottoria on pörräytettävä käynnistyksen jälkeen, ts. nostettava moottorin pyörintänopues hetkellisesti n. 27 r/s (1600 r/min). Tämän jälkeen generaattori lataa joutokäynnilläkin. 32 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 32. MOOTTORIN ÖLJYNPAINEEN MERKKIVALO Virran ollessa päällä ja moottorin seisoessa palaa punainen valo. Valon on sammuttava muutaman sekunnin kuluttua moottorin käynnistämisestä. Jos valo ei sammu, on moottori heti pysäytettävä. 33. SEISONTAJARRUN MERKKIVALO Keltainen valo palaa, kun voimanotonkäsikytkin on vedetty irrotusasentoon ja virta on päällä. 34. V.O.A. KYTKIMEN MERKKIVALO Keltainen valo palaa, kun voimanotonkäsikytkin on vedetty irrotusasentoon ja virta on päällä VAROITUS! Käsikytkintä ei saa pitää irrotusasennossa yli 5 minuuttia. 35. KATTOVILKUN MERKKIVALO Valo palaa kattovilkun ollessa toiminnassa ja virran ollessa päällä. 36. ILMANSUOTIMEN TUKKEUTUMISEN MERKKIVAO Ei ole 702/703-malleissa. 33 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 37. KÄYTTÖTUNTI- JA PYÖRINTÄNOPEUSMITTARI Mittari osoittaa: MOOTTORIN PYRINTÄNOPEUDEN r/min (asteikon lukema x 100) KÄYTTÖTUNTIMÄÄRÄN TUNTEINA Moottorin pyrintänopeuden ollessa 30 r/s (1800 r/min) vastaavat kellolla mitattu aika ja traktorin käyttötuntimittarilla saatu aika toisiaan. Mittarissa on myös: - Kaukovalojen merkkivalo - Suuntavilkun merkkivalo 38. KAUKOVALOJEN MERKKIVALO Sininen valo palaa, kun valonvaihtimella 29 on kytketty kaukovalot päälle. Toimii myös yläs nestettuja ajovaloja käytettäessä. 39. SUUNTAVILKUN MERKKIVALO Vihreän värinen valo vilkkuu, kun vilkkukatkaisija 23 on ala- tai yläasennossa, ts. vilkku on päällä. 40. ISTUIMEN ETÄISYYDEN SÄÄTÖ Nosta vipua ja liikuta istuinta eteen- tai taaksepäin. 41. KÄÄNNÖN LUKITUS Paina vipua myötäpäivään ja käännä istuinta myötäpäivään. Istuin lukittuu johonkin komesta asennosta, kun ote vivusta on vapautettu. 34 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 42. JOUSITUKSEN JÄYKKYYDEN SÄÄTÖ Kierrä kampea haluttuun suuntaan jolloin jousituksen jäykkyys muuttuu. Vastapäivään kierrettäessä jousitus löystyy. Nauhan lukema näyttää minkä painoiselle kuljettajalle jäykkyys on sopiva. 43. ISTUIMEN KALLISTUS Nosta vipua, kallista istuinta vasemmalle ja vapauta ote vivusta. Istuin lukittuu kallistettuun asentoon. Kun haluat laskea istuimen takaisin, vedä visvusta ja laske istuin alas. KORKEUDEN SÄÄTÖ Nosta istuinta hitaasti ylöspäin kunnes kuuluu naksaus. Vapauta ote istuimesta. Menettele samoin nostaessasi ylimpään asentoon. Laske istuin nostamalla se aivan ylös ja päästä sen jälkeen alas. 44. HYDRAULISEN RYÖMINTÄVAIHTEEN VALINTAVIPU - Taka-asento (vipu vedetty istuimeen päin) = normaali voimansiirto kytkettynä - Etuasento = ryömintävaihde kytkettynä TÄRKEÄÄ! Vaihto on suoritettava ajokytkin alaspainettuna JA moottrin seisoessa. Jos uritukset eivät satu kohdakkain pyöräytetään moottoria hieman pysäytysvipu Seis-asennossa. 35 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 45. HYDR. RYÖMINTÄVAIHTEEN PUMPUN KYTKENTÄVIPU - Ala-asento (vipu painettu ikkunaan päin) = pumppu kytkettynä - Yläasento = pumppu irtikytkettynä Vipu pidetään yläasennossa, jos ryöm.vaihdetta ei käytetä tai halutaan helpottaa käynnistystä koneen ollessa kylmä. TÄRKEÄÄ! Kytkettäessä pumppu päälle on moottori pysäytettävä. 46. HYDR. RYÖMINTÄVAIHTEEN NOPEUDEN SÄÄTÖVIPU - Keskiasento = vapaa (0-asento) - Yläasento = kone liikkuu taaksepäin - Ala-asento = kone liikkuu eteenpäin LIIKESUUNTA on päinvastainen kuin y.o. ohje, jos peruutusvaihde on kytkettynä. Nopeus voidaan säätää portaattomasti 0 max. Eteen ja taakse saadaan samat nopeudet. TÄRKEÄÄ! Vipu on pidettävä 0-asennossa konetta käynnistettäessä. 36 MITTARIT JA HALLINTALAITTEET 47. HYDR. RYÖMINTÄVAIHTEEN ÖLJYNPAINEMITTAARI Näyttää ryömintävaihdetta käytettäessä pumpun keräämää painetta. Mittari ei saa näyttää painetta, kun nopeudensäätövipu on 0-asennossa (keskiasento) Mittarissa on tarra, joka ilmoittaa max. jatkuvan käyttöpaineen 12 Mpa (120 kp/cm2). TÄRKEÄÄ! Mittari näyttää painetta ainostaan eteenpäin ajettaessa. JOS TRAKTORISSASI ON HYDRAULINEN RYÖMINTÄVAIHDE, ON SINUN EHDOTTOMASTI TUTUSTUTTAVA KIRJAAN: Valmet 702, 702S, 742 Hydraulinen ryömintävaihde, käyttö ja huolto. 37 KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET Ennen ensimmäistä liikkeellelähtöä uudella traktorillasi on tärkeätä, että olet tutustunut huolella hallintalaitteiden käyttöön. Kertaa myös turvallisuusohjeet kirjan alusta ja pidä ne aina mielessä. Suorita aina ennen ajoon lähtöä kaikki päivittäiset huoltotoimenpiteet määräaikaishuolto-ohjelman mukaan. Tarkasta ennen ajoon lähtöä, että kaikki mittarit ja merkkivalot ovat kunnossa ja että ne toimivat myös ajon aikana. 38 KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET UUDEN TRAKTORIN KÄYTTÖ ENSIMMÄISEN 50 KÄYTTÖTUNNIN AIKANA - Älä ryntäytä moottoria, äläkä käytä sitä huippukierroksilla - Älä vedätä raskasta kuormaa alhaisella pyörintänopeudella - Vältä jatkuvaa ajoa samalla vaihteella ja samalla pyörintänopeudella - Joustava käyttö ja vaihteleva kuormitus edesauttaa traktorisi hioutumista kestävään ja taloudelliseen työskentelyyn MOOTTORIN KÄYNNISTYS NORMAALIOLOISSA - Vedä nopeusvipu käyntiasentoon - Kytke virta kääntämällä avain myötäpäivään asentoon I - Katso että käsijarru on päällä - Paina kytkinpoljin alas - Aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon (moottori ei muuten käynnisty) - Käynnistä moottori kääntämällä virta-avainta suoraan asentoon III (Start) - Kun moottori jaksaa käydä omalla voimallaan, lopeta heti käynnistys (ts. vapauta virtaavain, jolloin se palautuu asentoon I) - Säädä pyörimisnopeus nopeusvivulla tai -polkimella - Varmistu, ettei öljynpaineen varoitusvalo jää palamaan. Jos valo palaa on moottori heti pysäytettävä ja etsittävä vika - Latauksen merkkivalon on myös sammuttava, Jos valo palaa on moottori heti pysäytettävä ja vika korjattava VAROITUS! Jos käynnistysyritys epäonnistuu: Odota että moottori ehtii täysin pysähtyä ennen kuin yrität uudelleen käynnistää. TÄRKEÄÄ! Älä koskaan ryntäytä kylmää moottoria vaan pyri kevyesti kuormittamalla lämmittämään se normaalilämpötilaan. 39 KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET KÄYNNISTYS PAKKASELLA Pyri käyttämään mahdollisimman paljon hyödyksesi moottorin lämmintä. Tällöin voit suortittaa käynnistyksen kuten normaalioloissa. - Vedä nopeusvipu täyskaasuasentoon - Paina lisäpolttonestenasta (pakkosyöttö) sisään. Pakkosyöttönasta tulee itsestään pois toiminnasta kun moottori käynnistyy. Jos moottori pysähtyy kesken käynnistyksen on pakkosyöttönasta painettava uudelleen päälle. - Katso että käsijarru on päällä - Paina kytkinpoljin alas - Aseta vaihdevalitsin vapaa-asentoon (muutoin moottori ei käynnisty) - Kytke virta kääntämällä avainta myötäpäivään asentoon I - Kytke virta thermostart-laitteeseen n. 20-25 sek. ajaksi kääntämällä virta-avainta edelleen myötäpäivään asentoon II (Therm) - Käynnistä moottori kääntämällä virta-avainta edelleen myötäpäivään asentoon III (Start) - Mikäli moottori ei käynnisty n. 10 sek. kuluttua lopeta pyöritys ja jatka hehkutusta n. 10 sek. - Suorita käynnistys uudelleen - Kun moottori jaksaa käydä omalla voimallaan, lopeta heti käynnistys (ts. vapauta virta-avain, jolloin se palautuu asentoon I) - Säädä pyörimisnopeus nopeusvivulla tai -polkimella - Varmistu, ettei öljynpaineen varoitusvalo jää palamaan. Valon on sammuttava muutaman sek. kuluttua käynnistyksestä. Jos valo palaa on moottori heti pysäytettävä ja etsittävä vika - Latauksen merkkivalon on myös sammuttava. Jos valo palaa on moottori heti pysäytettävä ja vika korjattava VAROITUS! Jos käynnistysyritys epäonnistuu: Odota, että moottori ehtii täysin pysähtyä ennen kuin yrität uudelleen käynnistystä. TÄRKEÄÄ! Älä koskaan ryntäytä kylmää moottoria vaan pyri kevyesti kuormittamalla lämmittämään se normaaliin käyttölämpötilaan. 40 KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET ERIKOISOHJEITA KYLMÄKÄYNNISTYKSEEN Jos moottori käy epätasaisesti käynnistyksen jälkeen voidaan hehkutusta jatkaa korkeintaan 1 minutin ajan kääntämällä virta-avain asennosta III (Start) asentoon II (Therm) ja vasta sitten vapauttamalla ote jolloin avain palautuu asentoon I. Jos käynnistysmoottori ei lähde vetämään heti, kun virta-avainta on käännetty (jolloin kuuluu vain ankkurin liikahdus) on syytä keskeyttää hetkeksi vääntö ja yrittää uudelleen. Mikäli pakkasella käynnistetään ilman thermostart-laitetta (laite on rikki tms.), anna käynnistysmoottorin vetää keskeytyksettä (ei kuitenkaan kerralla yli 30 sek.), kunnes moottori pystyy käymään omalla voimallaan. Käynnistysmoottori pysyy päällä niin kauan kuin avainta pidetään käynnistysasennossa. Jos traktori joudutaan käynnistämään hyvin kovassa pakkasessa, on syytä esim. edellisenä iltana irrottaa akku traktorista ja viedä se lämpimään paikkaan ja aamulla asentaa paikalleen. 41 KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET KÄYNNISTYAEROSOLI Jos ei ole esim. lohkolämmitintä tms. käytettävissä tai thermostart-laite on rikkoutunut voidaan käyttää ns. käynnistysaerosolia Start Pilot tai vastaavaa. VAROITUS! Käynnistysaerosolia ja thermostart-laitetta samanaikaisesti.RÄJÄHDYSVAARA!! ei koskaan saa käyttää Oikein käytettynä (eli pieninä annoksina) se on tehokas käynnissstyksen auttaja, mutta liikaa käytettynä se voi vaurioittaa moottoria eikä takuu korvaa aerosolin käytöstäaiheutuneita vaurioita. OIKEA KÄYTTÖTAPA - Irrota Thermostart-laitteen hehkutulpan johta ja eristä sen pää - Poista ilmansuodinpanos - Poista imusarjan tulppa ja suihkuta n. 1 sek. ajan aerosolia imusarjan kummankin pään suuntaan käynnistyspyörityksen aikana - Moottorin käynnistyttyä aseta suodin, tulppa ja johdin paikoilleen. MUUT LÄMMITTIMET Talviaikaan voidaan käyttää myös jäähdytysnesteen sähkö- tai nestekaasulämmitintä. Esilämmityslaitteet asennetaan ja niitä käytetään niiden valmistajien antamien ohjeiden mukaan. Valmet-traktorin moottorissa on olemassa valmiit liitoskohdat esilämmittimille. Valmet-piirimyyjältä saat tarvittaessa lisäohjeita. 42 KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET TOIMENPITEET KÄYNNIN AIKANA Pyri kaihdinta hyväksi käyttäen lämmittämään moottori nopeasti, koska moottori kuluu kylmänä käydessä monin verroin nopeammin kuin normaalilämpötilassa. - Tarkkaile varoitusvaloja - Tarkkaile jäähdytysnesteen lämpötilaa ja muita mittareita - Jos moottorin lämpötila pyrkii nousemaan liikaa, laske jäähdyttimen kaihdinta tarpeen mukaan - Jos moottori on ajettu liian kuumaksi on se hitaasti jäähdytettävä VAROITUS! Kuumaan moottoriin ei saa kaataa kylmää nestettä. Ylikuumentunut moottori jäähtyy parhaiten kun lasketaan kaihdin alas ja annetaan koneen käydä joutokäyntiä kuormittamattomana. - Älä milloinkaan käytä moottoria tarpeettomasti joutokäynnillä: Milloin moottori joutuu olosuhteiden pakosta käymään pitempiä aikoja pienellä kuormalla tai joutokäynnillä on syytä kuormittaa sitä välillä raskaammin. AJO Suorita liikkeellelähtä ja ajaminen seuraavasti: - Paina kytkinpoljin alas - Käännä nopeusvipua juuri sen verran, että moottori hyrähtää nopeampaan käyniin - Valitse ryhmävivulla vaihdealue (nopea = H tai hidas = L) - Valitse sopiva vaihde - Päästä käsijarru päältä pois - Nosta kytkinpoljinta kunnes kytkin alkaa ottaa kiinni ja sen jälkeen nosta hitaasti ylös, jolloin liikkeellelähtö on tasainen - Säädä ajonopeus nopeusvivulla tai nopeuspolkimella VAROITUS! Älä pidä jalkaasi ajon aikana kytkin- tai jarrupolkimella. Älä koskaan lepuuta kättäsi vaihde- tai ryhmävivulla. Suorita vaihtaminen aina rauhallisesti ja harkitusti. Paina kytkinpoljin täysin pohjaan ennen vaihtamista. 43 KÄYTTÖ JA AJO-OHJEET TARKTORIN JA MOOTTORIN PYSÄYTYS - Hiljennä traktorin nopeutta nopeusvivulla ja jarruttamalla - Työnnä nopeusvipu joutukäyntiasentoon - Paina kytkinpoljin alas - Aseta vaihdevipu vapaa-asentoon - Päästä kytkinpoljin varovasti ylös - Vedä käsijarru päälle TÄRKEÄÄ! Älä pysäytä moottoria heti rasittavan ajon jälkeen vaan anna sen jäähtyä joutokäynnillä muutaman minuutin ajan lämpötilojen tasaannuttamiseksi. - Työnnä nopeusvipu pysäytysasentoon - Käännä virta-avain 0-asentoon VAROITUS! Virtaa ei saa katkaista koneen käydessä. TÄRKEÄÄ! Jos jätät traktorisi pitemmäksi aikaa käyttämättömäksi, katkaise virtapiirit päävirtakytkimestä (lisäv.) TOIMENPITEET AJON PÄÄTTYESSÄ - Täytä polttoainetankki työpäivän jälkeen, näin estetään kosteuden muodostuminen sinne - Laske työkone alas ennen moottorin sammuttamista - Jos jäähdytysjärjestelmä on täytetty pelkällä vedellä on vesi jäätymisvaaran uhatessa poistettava 44 TYÖOHJEET 1. Varoitustarra (työkoneen nosta/lasku) 8. Vetokoukun nostovarret 2. Ohjetarra (työkoneen etäisyys) 9. Sivurajoittimet 3. Ohjetarra (nostolaitteen käyttö) 10. Vetovarret 4. Ohjetarra, lohko 1- ja 2-toimisena 11. Nostovarret 5. Vetokoukun salpavipu 12. Vetokoukku 6. 3-pistenostolaitteen ulkopuolinen hallintavipu 13. Pikaliitin 7. Kaltevuussäädin 14. Työntötanko 15. Voimanottoakselin suojaus 45 TYÖOHJEET VOIMANOTON KÄYTTÖ Voimanottokoneiston käyttöä hallitaan vivulla jokaon sijoitettu alas kuljettajan istuimen oikealle puolelle. Vivun asennot ovat edestäpäin lukien: - Ajovoimanotto - Vapaa - Moottorivoimanotto 540 r/min MOOTTORIVOIMANOTTO VAROITUS! Aina kun ei käytetä voimanottoa on v.o.a.suojus pidettävä paikallaan. käyttöä varten irroitetaan V.O.A. suojus pois paikaltaan. Käytön aikana on nivelakseli suojattava koko pituudeltaan suojuksella. KYTKENTÄ - Vedä voimnoton käsikytkin irrotusasentoon - Säädä moottorin pyörintä nopeus joutokäynnille - Siirrä voimanoton valintavipu moottorivoimanottoasentoon - Päästä kytkin hitaasti käyttöasentoon - l isää kierroksia IRROTUS päinvastaisessa järjestyksessä VAROITUS! Käsikytkintä ei saa pitää irrotusasennossa yli 5 minuuttia. Pitempiaikainen pysäytys on suoritettava siirtämällä voimanoton valintavipu vapaa-asentoon. 46 TYÖOHJEET AJOVOIMANOTTO KYTKENTÄ - Paina kytkinpoljin alas - Siirrä voimanoton valintavipu ajovoimanottoasentoon - Valitse sopiva ajovaihde - Nosta kytkinpoljin hitaasti ylös samalla lisäten moottorin pyörintänopeutta TÄRKEÄÄ! Kytkentä on suoritettava traktorin seisoessa tai erityistä varovaisuutta noudattaen pienillä nopeuksilla. IRROTUS päinvastaisessa järjestyksessä VAROITUS! V.o.a. akseli pyörii peruutettaessa takaperin. Voimanottoakselin suojusta on käytettävä, jos akseli ei ole käytössä. Käytön aikana on nivelakseli suojattava suojuksella. Lisää arvoja löydät osasta Tekninen erittely. 47 TYÖOHJEET VETOKOUKUN KÄYTTÖ TAVALLINEN VETOKOUKKU Hydraulisesti laskettava ja nostettava vetokoukku helpottaa työkoneiden poimimista maasta. Ylösnostettaessa se lukittuu automaattisesti salvan varaan. Salpavipua vetämällä aukeaa vetokoukun lukitus. VAROITUS! Ennen kuin aukaiset lukituksen eli haluat laskea vetokoukkua, nosta ensin vetovarret aivan ylös ettei koukku putoa alas ja sitten samalla kun lasket nostolaitetta aukaiset vetokoukun lukituksen. Vetokoukun suurin sallittu kuormitus selviää Teknisestä erittelystä. TÄRKEÄÄ! Tarkista ajoittain, että vetokoukun nostovarret ovat löysät nostolaitteen ollessa yläasennossa. KATSO OSASTA SÄÄDÖT VAROITUS! Hinattavia työkoneita, joiden koko paino kohdistuu vetopisteeseen ei saa kiinittää muuhun kuin vetokoukkuun. MAATALOUSVETOKOUKKU Maatalousvetokoukku asennetaan normaalivetokoukun jatkoksi. Käytetään hinattaessa koheita, joiden painosta vain pieni osa kohdistuu vetokoukulle, esim. silppurit, paalaimet yms. koukku voidaan säätää eri asentoihin sivusuunnassa. Pidetään lukittuna kaksoispultilla. 48 TYÖOHJEET TYÖKONEEN KIINNITYS TA K A K I I N N I T Y S K Y T K E N T Ä L A I T T E E N KÄYTTÖ Tämän avulla voit kiinnittää työkoneet traktoriin, poistumatta ohjaamosta. 1. Vetovarsien tartuntakourat 2. Vetovarsien tartuntakourien irrotusvaijeri 3. Työntötangon tartuntakoura 4. Työntötangon tartuntakouran irrotusvaijeri 49 TYÖOHJEET KYTKENTÄ - Varmista, että ohjainkartio on työkoneessa paikallaan. - Varmista, että ohjainkartio on lukittu rengassokalla. - Peruuta traktori työkoneelle, vetovarsien pitää suurin piirtein olla oikealla leveydellä. - Nosta nostolaitetta, jolloin vetovarsien tartuntakoura lukkiutuu työkoneen kiinnitystapille. - Laske työtötanko paikalleen. - Varmista, nostolaitetta nostamalla, että työntötanko on lukittunut paikalleen. IRROTUS - Laske nostolaite alas. - Vedä työntötangon vaijerista työntötanko irti ja ylös. - Vedä vetovarsien tartuntakourien vaijerista lukitus irti. Laske samalla nostolaitetta. - Aja traktori pois. Käytä asennonsäädön ulkopuolista hallintavipua työkoneen nostoon ja laskuun, niitä ulkopuolelta kiinnitettäessä. Työskentele aina työkoneen sivussa, kuten ohjetarra osoittaa. Nostamalla takapanelin ylös pääset helposti käsiksi nostolaitteen ja vetokoukun ulkopuolisiin hallintavipuihin. 50 TYÖOHJEET VARMISTU, että työkone on kunnolla kiinnitetty traktorin nostolaitteeseen, ennen kuin lähdet liikkeelle. NOSTOVARRET on aina pidettävä vetovarsien pyöreään reikään kytkettynä. Jos näin ei menetellä, saattaa työkone päästä liikkumaan liikaa esim. kuljetuksen aikana. Ainoastaan poikkeustapauksissa (katso nostolaitteen käyttö) voi kiinnitys olla soikeissa reiissä. TARVITTAESSA SUUREMPAA NOSTOVOIMAA, KIINNITÄ NOSTOVARRET VETOVARSIEN REIKÄÄN (B). (Koskee traktoreita, joiden vetoversissa on useampi kuin yksi reikä). NOUDATA työkonevalmistajien antamia mahdollisia lisäohjeita. TYÖKONEIDEN SÄÄDÖT Erilaisten työkoneiden, kuten äkeiden, kutivaattoreiden ja etenkin aurojen käytössä on huomattava, että niiden oikea käyttö ja oikeat säädöt vaikuttavat oleellisesti niiden vaatimaan tehoon. Esim. väärin säädetty aura saa aikaan huonoa jälkeä, rasittaa kuljettajaa kampeamalla traktoria, lisää polttonesteen kulutusta ja hukkaa tehoa pyörien luistoon. Tämän vuoksi on tärkeää, että luet myös työkonevalmistajien ohjekirjat esim. Fiskarsin Kynnä oikein. 51 TYÖOHJEET NOSTOLAITTEEN KÄYTTÖOHJETARRAT 52 TYÖOHJEET NOSTOLAITTEN KÄYTTÖ Kuljettajan oikealla puolella on asennosäätövipu ja vetovastustustunnustelun säätövipu. Ulkopuolisten sylintereiden hallintavivut on sijoitettu niin, että: - istuimen oikealla puolen on 2 vipua vakiona (702:ssa 1 vipu) - lisälohkojen vivut ovat istuimen vasemmalla puolen. Istuimen edessä on laskunhidastin. Ohjaamon ulkopuolella, traktorin takana on lisäksi asennonsäädön ulkopuolinen hallintavipu, kaltevuussäädin. sekä pikaliittimet ulkopuolisen hydr. liittämistä varten. 53 TYÖOHJEET Työkoneen käyttöä varten hydraulisessa nostolaitteessa on seuraavat toimenpiteet: - Asennonsäätö - Nostonopeuden säätö - Vetovastuksen säätö ja automaattinen painonsiirto - Laskunopeuden säätö - Ulkopuolisten sylintereiden käyttö ASENNONSÄÄTÖ (ASENNONSÄÄTÖVIVULLA) Vetovarsien nosto, lasku ja asennonsäätö hallitaan asennonsäätövivulla. Vetovarret nousevat, kun vipua vedetään taaksepäin ja laskevat, kun vipua työnnetään eteenpäin. Jos asennonsäätövipu jätetään johonkin väliasentoon säätökaarelle, asettuvat nostovarret tätä asentoa vastaavalle korkeudelle. Asennonsäädön ulkopuolisen hallintavivun avulla traktorin kuljettaja pystyy kiinnittämään työkoneet traktorin sivulta korottamatta työkoneen yli. Kaltevuussäätimellä voit säätää työkoneen kaltevuuden erilaisissa töissä. Jos säätö muuttuu raskaaksi on työkonetta nostettava tai laskettava tarpeen mukaan. 54 TYÖOHJEET NOSTONOPEUDEN SÄÄTÖ (ASENNONSÄÄTÖVIVULLA) Mitä pienempi liike asennonsäätövivulla tehdään, sitä pienempi ja tarkempi liike nostovarsille saadaan. Asennonsäätövivun liikkeen ollessa nopea on nostovarsien liikekin nopeampi. VETOVASTUSSÄÄTÖ (VETOVASTUSTUNNUSTELU) JA AUTOMAATTINEN PAINONSIIRTO (VETOVASTUTUNNUSTELUN SÄÄTÖVIVULLA) Vetovastustunnustelun säätövivun ollessa takaasennossa tunnustelu sallii suurien vetovoimien esiintymisen ilman, että nostolaite pyrkii korjaamaan tilannetta. (Vetovastussäätö tunteeton). Vipua eteenpäin siirrettäessä suurin sallittu vetovoima pienenee suhteessa vivun liikkeeseen (vetovastussäätö tulee herkemmäksi) eli vetovastuksen kasvaessa määrättyyn rajaan, vetovastussäädön vaikutuksesta nostolaite nostaa työkonetta ylöspäin ja näin traktoriin kohdistuva vetovastus pysyy lähes vakiona. Automaatinen painonsiirto toimii vetovastustunnustelun yhteydessä. Kun vetovastus kasvaa, pyrkii nostalaite nostamaan työkonetta, jolloin tapahtuu painonsiirto työkoneelta vetäville pyörille. Automaattisen painonsiirron avulla saadaan jatkuvasti maksimivetoteho vetäville pyörille. 55 TYÖOHJEET LASKUNOPEUDEN SÄÄTÖ Laskuhidastimella hidastetaan vetovarsien laskeutumisnopeutta. Vipu vasemmalla: laskeutumisnopeus suurin. Vipu oikealla: laskeutumisnopeus pienin (myös nostolaitteen toiminta on tasaisin) Raskailla työkoneilla on laskunopeus oltava pienin. ULKOPUOLISEN HYDRAULIIKAN KÄYTTÖ Hallintavivulla hoidetaan ulkopuolisen 1-toimisen tai 2-toimisen sylinterin (esim. perävaunun kippi) toimintaa. 1- toimisen sylinterin käytössä vipua eteenpäin työnnettäessä työsylinteri laskee ja taaksepäin vedettäessä sylinteri nostaa. Työpaine on 21 Mpa (210 kp/cm2). Ulkopuolisten sylintereiden tilavuus saa olla enintään 15l, ilman lisäöljysäiliötä. Pikaliitimellä kytketään ulkopuolisten sylintereiden letkut traktorin hydrauliikkaan. Kiinnitys tapahtuu pikaliitintä taaksepäin vetäen ja samalla painaen letkunliitin paikalleen. Irroitettaessa vedetään myös pikaliitinta taaksepäin ja vedetään letku irti. Muista puhdistaa liittimet huolellisesti ennen kiinitystä. Ole erittäin tarkka, jos joudut käyttämään vieraita perävaunuja tms., joiden kippisylinterien sisältämä öljy saattaa olla likaista ja näin olle pilata oman traktorisi hydrauliikkaöljyn. 56 TYÖOHJEET NOSTOLAITTEEN KÄYTTÖESIMERRKEJÄ MAANPINNALLA KULKEVAT TYÖKONEET (Asennonsäädöllä työskenneltäessä) Esim. niittokone, kasvinsuojeluruisku ja haravakuljetin 1. Valitse asennonsäätövivulla haluttu työskentelykorkeus. Vipua eteenpäin vietäessä työkone laskee ja vipua taaksepäin vedettäessä työkone nousee. 2. Pidä vetovastustunnustelun säätövipu takaasennossa. 3. Valitse laskunhidastimella työkoneen laskeutumisnopeus työhön sopivaksi. 4. Kiinnitä töntötanko traktorissa pyöreään reikään. 57 TYÖOHJEET 5. Kiinnitä nostovarret pyöreästä reiästä vetovarsiin. 6. Pidä vetovarsien sivurajoittimet kiinteinä, ellei työkoneen niveltyminen sivuttain traktoriin nähden vaadi sivurajoittimia pidettäväksi auki. VAROITUS! Pidä kolmipistelaitteissa kiinni olevien työkoneiden kuljetuksen yhteydessä sivurajoittimet ehdottomasti kiinteinä. 58 TYÖOHJEET MAAN SISÄSSÄ KULKEVAT TYÖKONEET (Vetovastustunnustelulla työskenneltäessä) Esim. aurat ja kultivaattorit 1. Nosta asennonsäätövivulla työkone ylös, vetämällä vipua taka-asentoon ja laske työntämällä vipua eteenpäin. Valitse haluttu työsyvyys tällä samalla vivulla. 2. Pidä vetovastustunnustelun säätövipu aluksi taka-asennossa. 3. Kiinnitä työntötanko traktorissa pyöreään reikään 4. Kiinnitä nostovarsi pyöreästä reiästä vetovarteen. 59 TYÖOHJEET 5. Valitse laskunhidastimella työkoneelle sopiva laskeutumisnopeus. Laskunhidastimen asento vaikuttaa myös vetovastussäädön toimintanopeuteen. Hidas laskunopeus = hidas tunnustelu. Nopea laskunopeus = nopea tunnustelu. 6. Vie, työkoneen saavutettua halutun syvyyden, tunnustelusäätövipua taka-asennosta eteenpäin, jolloin samalla määräytyy vetovastuksen suuruus. Jätä vipu ajettaessa sallaiseen asentoon, jossa työsyvyys ei vielä pienene, ja traktori kulkee ilman suurempaa pyörien luistoa eteenpäin. 7. Pidä vetovarsien sivurajoittimet auki. Vetovastussäätö ei toimi, jos rajoittimet ovat kiinni. VAROITUS Pidä kolmipistelaitteissa kiinni olevien työkoneiden kuljetuksen yhteydessä sivurajoittimet ehdottomasti kiinteinä. 60 TYÖOHJEET UIVAN ASENNON KÄYTTÖ Voidaan käyttää sellaisissa työkoneissa, joissa on tukipyörä tms. Asennonsäätövipu pidetään täysin etuasennossa. Vetovastustunnustelun säätövipu taka-asennossa. ESIMERKKEJÄ TYÖNTÖTANGON KÄYTÖSTÄ ja miten sillä voidaan vaikuttaa nostolaitteen nostokykyyn ja nostokorkeuteen sijoittamalla työntötanko eri korkeudelle työvälineeseen, jossa on tälläinen säätämahdollisuus. Traktorissa työntötanko on aina pidettävä pyöreässä reiässä. Traktorin nostolaite ei jalka nostaa työvälinettä. Traktorin nostolaiten nostaa helposti, koska työntötanko on siirretty työvälineessä alaspäin. 61 TYÖOHJEET Työvälineen takapään nostokorkeus on huono. Nostokorkeus riittävä, koska työntötankoa on nostettu työvälineessä. Työväline ei painu haluttuu syvyyteen. Työväline painuu haluttuun syvyyteen, koska työntötankoa on laskettu aurassa. 62 TYÖOHJEET PERÄVAUNUN KÄYTTÖ PERÄSVAUNUN SILMUKAN MALLISUOSITUS Perävaunun silmukka pitää olla renkaan muotoinen ja taottu, mutta ei koneistettu. Suositus on, että silmukka on perävaunun aisan suuntaisesti pyörivä, koska tällöin perävaunun kallistelu tai kaatuminen ei vahingoita tai kaada traktoria. Pyöriva vetoaisa lisää turvallisuutta ja vähentää vetokoukun rasitusta. PERÄVAUNUN PAINO Perävaunun kokonaispaino = kuorma + perävaunun paino tyhjänä. Milloin perävaunun akseli on vetävä tai varustettu traktorin kuljettajan hoidettavin jarruin tai milloin vähintään 15% perävaunun kokonaispainosta kohdistuu vetokoukkuun, saa kokonaispaino olla enintään 3 kertaa niin suuri kuin traktorin omapaino, muutoin enintään 2 kertaa traktorin painon suuruinen. Traktorin painossa saadaan tällöin otttaa huomioon siihen sen valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot, kuitenkin enintään kolmannes traktorin trkisteröidystä tyyppipainosta. (Moottoriajoneuvoasetus 59§.) Valtra-työkoneluettelossa mainitut työkoneet, jotka on asennettu traktoriin Valmet Oy:n ohjeiden mukaan voidaan soveltuvin osin ottaa huomioon perävaunupainoa määrättäessä (Moottoriajoneuvoasetus 9§) Vetokoukkua kuormitettaessa on huolehdittava siitä, että etuakselille jää vähintään 20% traktorin omasta painosta. Älä myöskään ylitä suurinta sallittua rengas- tai vetokoukkukuormitusta. Arvot osassa Tekninen erittely. 63 TYÖOHJEET Laskelma 703 traktorin sallituista lisäpainoista perävaununkäyttöä varten (vakiorenkailla 10.0016 ja 16.9/14-34). Traktorin omapaino Max. lisäpainotus Lisäpainot Takapyöriin (8x80) Etupyöriin (2x26) Etuvatapainot (13x39) Takapyörien nestetäyttö Etupyörien nestetäyttö Yhteensä 3540 kg 1/3 x 3540 = 1180kg 640 kg 52 kg 390 kg 722 kg 168 kg 1972 kg Tästä (1972 kg:sta) voidaan käyttää laskelmissa 1180 kg. Traktorin omapaino + sallittu lisäpainotus = 3540 kg + 1180 kg = 4720 kg. Tämän painon (4720 kg) mukaan voidaan laskea sallittu perävaunun kokonaispaino. 703-4-mallin omapaino 702-4-mallin omapaino 702-mallin omapaino 3980 kg 3950 kg 3450 kg Etupyörien nestetäyttö (4-veto) Etupyörien lisäpainot (4-veto) 450 kg 640 kg VETÄVÄ PERÄVAUNU Perävaunujen soveltuvuus traktorin voimanottoon on mitattava ennen käyttöönottoa. Vetävän perävaunun nopeus on oltava 0 3% pienempi kuin traktorin nopeus. Välityssuhteiden laskemista varten katso osasta Tekninen erittely laskelma voimanottoakselin kierrosluvusta verrattuna traktorin takapyörän kierroksiin. 64 HUOLTO Traktorin käyttövarmuuden ja pitkäaikaisen kestävyyden yksi tärkeimmistä ehdoista on oikein ja oikeaan aikaan suoritettu huolto. Huoltokustannukset ovat pienet verrattuina laiminlyönneistä mahdollisesti aiheutuvien vikojen korjauskustannuksiin. Uudelle traktorille on tässä huolto-osassa lueteltujn toimenpiteiden lisäksi tehtävä kaikki erillisessä työlistassa mainitut huollot ja tarkastukset. 65 HUOLTO MÄÄRÄAIKAISHUOLTO-OHJELMA Määräaikaishuoltojen jaksotus alkaa käyttötuntimittarin lukemasta (0). Täten esim. 800h välein tehtävä huolto suoritetaan mittarilukemilla 800, 1600, 2400 jne., vaikka näitä toimenpiteitä olisi tehty ns. ilmaishuollossakin. ESIMERKIKSI 800 H HUOLLOSSA ON TEHTÄVÄ MYÖS PÄIVITTÄISTEN, VIIKOTTAISTEN, 100 H, 200 H JA 400 H HUOLTOJEN MÄÄRÄÄMÄT TOIMENPITEET. HUOLTO HUOLTO TÄYTÖSTAULUKKO (VOITELUÖLJYNLAADUT JA MÄÄRÄT, ILMAN SUOTIMEN TILAVUUKSIA) HUOLTO 1) Pitkäaikaisessa raskaassa ajosas kesällä (esim. rahtiajo) on käytettävä öljyä SAE 90. 2) Erittäin kylmissä olosuhteissa, jos on kylmempää kuin -25o. 3) Ympäri vuoden voit käyttää myös: STOU (Super Tractor Oil Universal) luokan yleisöljyjä, jotka täyttävät moottoriöljynä vaatimuksen API SE-CD, vaihteistoöljynä API GL-4 ja SAE 80W ja märkäjarruöljynä Ford ESN M2C 86 A (esso Unifarm 10W/30 tai vast.) Ei kuitenkaan hydrauliikka- ja ohjausjärjestelmässä, jos on kylmempää kuin -10oC. 4) Ympäri vuoden voit käyttää myös: TOU (Tractor Oil Universal) luokan yleisöljyjä, jotka täyttävät em. vaatimukset paitsi Ford ESN M2C 86A. 5) 4-vetomallissa 4 litraa enemmän 6) Erikoisversioissa (VAPO) 20l. 73 HUOLTO VOITELUÖLJYT (eri öljy-yhtiöiden ilmoittamista öljymerkeistä eri vaitelukohteisiin, Suomessa) Ilmoittajat vastaavat siitä, että öljyt täyttävät asettamamme vaatimukset. YLEISÖLJYT - STOU (Super Tractor Oil Universal) luokan yleisöljyäjä, jotka täyttävät moottoriöljynä vaatimuksen API SE-CD, vaihteistoöljynä API GL-4 ja SAE 80W ja märkäjarruöljynä Ford ESN M2C 86 A. Näitä voi käyttää kaikissa kohteissa ympäri vuoden. Ei kuitenkaan ohjaus- ja hydrauliikkajärjestelmissä, jos on kylmempää kuin -10 oC. Esso Unofarm 10W/30 Castrol MP 10W/30 - TOU (Tractor Oil Universal) luokan yleisöljyjä, jotka täyttävät em. vaatimukset paitsi Ford ESN M2C 86A. Näitä voi käyttää kaik8issa kohteissa, paitsi ohjaus- ja hydrauliikkajärjestelmässä sekä telin jarruissa. HYDRAULIIKKAÖLJYT (SMR, SH 46 normin mukaisia) Shell Tellus Oil T32 Esso Univis HD 32 Mobil Flowrex Special 5W/20 Castrol CRB 5W/20 Gulf Hydraulic Oil SAE 5W/20 BP Energol SHF 80 Tebo Hydraulic Oil MPS MOOTTORIÖLJYT Castrol CRB-sarja VAIHTEISOÖLJYT Castrol Hypoy B 80/90 EP SUOJAPOLTTONESTE (lisättäväksi polttonesteen joukkoon traktorin säilytyksen ajaksi) Shell Calibration Fluid B tai Shell Super Outboard Motor Oil SUOJAÖLJY (sylintereihin traktorin säilytyksen ajaksi) Shell Ensis Fluid 74 HUOLTO Muista seuraavat vihjeet ja ohjeet ennekuin alat suorittaa huoltoja: - Puhdas traktori helpottaa ja nopeuttaa työtäsi - Älä missään tapauksessa huolla traktoriasi moottorin käydessä - Noudata aina ehdotonta puhtautta kaikissa huoltotoimenpiteissä. Etenkin tankkauksen ja öljyjen tarkastuksen yhteydessä muista puhdistaa täyttöaukon ympärys huolella. - Älä laske jäteöljyjä maahan. Polta se tai toimit hävitettäväksi. - Tarkkaile öljyjen ja suotimien vaihdon yhteydessä näiden puhtautta. Suuri määrä ylimääräistä epäpuhtautta esim. suotimissa saattaa olla merkki häiriöstä, joka pitkään jatkuvana saattaa aiheuttaa isonkin remontin. Nippojen rasvaus - Puhdista aina nipan pää ennen rasvausta - Paina rasvaa sen verran, että ulospursuava rasva on puhdasta (ellei toisin määrätä) - Pyyhi ulospursunut vanha rasva pois likaa keräämästä 75 10 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN TAI PÄIVITTÄIN 1. TARKASTA MOOTTORIN ÖLJYMÄÄRÄ Öljypinnan pitää olla tikussa olevien viivojen välissä. Täytetäessä on öljynpinta nostettava tikun ylämerkkiin. Öljyä ei tarvitse lisätä ennen kuin pinta on laskenut alamerkkin. Lisää tarvittaessa. Katso täyttöohjeet kohdasta 21. Ennenkuin tarkistat öljynpintaa anna moottorin seisoa pysytyksen jälkeen muutama minuutti että kaikki öljy ehtii laskeutua öljypohjaan. 2. TARKASTA JÄÄHDYTYSNESTEEN MÄÄRÄ Nesteen pinnan tulee olla hieman täyttöaukosta näkyvän kennoston yläpuolella. Kuuman ylipaineisen jäähdyttimen korkin avaaminen on suoritettava varovasti koneen ollessa hieman jäähtynyt. Kierrä jäähdyttimen korkkia hitaasti vastapäivään varmuuspidikkeeseen saakka, jolloin paine tai höyry poistuu, paina tämän jälkeen korkkia alaspäin ja jatka kiertämistä kunnes se voidaan vapaasti poistaa. HUOM! Vesipumpun alapuolella on vuororeikä, jota ei see tukkia. Jos tästä reiästä tippuu nestettä, on vika tiivisteessä, joka on heti uusittav. Uudessa koneessa voi tippumista esiintyö hieman ennen pumpun hioutumista. 76 PÄIVITTÄIN TAI 10 h VÄLEIN JÄÄHDYTYSNESTEEN PAKKASKESTÄVYYS Mittaa tai mittauta jäähdytysnesteen pakkaskestävyys ennen talvikauden alkua. Jos pakkaskestävyys on liian vähäinen, poista vanha nestettä tarvittava määrä ja lisää uutta nestettä tilalle. Käytä konetta, jotta neste sekoittuu ja tarkasta pakkasenkestävyys. Pakkasneste pitäisi vaihtaa kokonaan joka toinen vuosi. Älä koskaan käytä pelkkää vettä nesteenä. Katso täyttöohjeet kohdasta 48. 3. TARKASTA RENKAIDEN ILMANPAINE Tutustu kuormitus- ja ilmanpainetaulukoihin. Huolehdi, että rankaissa on käyttöolosuhteita ja kuormitusta vastaava ilmanpaine. Muista erityisesti lisälaitteiden ja työkoneiden aiheuttama kuormituksen lisäys. Jos rengas näyttää vajaalta, suorita paineen mittaus. Mittaus on suoritettava ennen ajoon lähtöä, koska ajossa rengas lämpenee eikä painemittari näytä tällöin oikeaa arvoa. Taulukon arvot ovat normien mukaisia ohjearvoja. Rengaspaineet (max. kuormalla) Edessä 10.00-16"/8 PR 275 kPa (2,75 kp/ cm2) Takana 16.9/14-34/8 PR 13.6/12-38/8 PR 170 kPa (1,7 kp/mc2) 200 kPa (2,0 kp/mc2) Tarkista kulutuspinnat - sivut - vannealue Korjauta kudoksiin ulottuvat vauriot ajoissa. 77 PÄIVITTÄIN TAI 10 h VÄLEIN Renkaille vahingollisia ovat - bensiini ja öljyt - pitkäaikainen jatkuva auringonpaiste - liian pieni paine, joka aiheuttaa puolestaan murtumia ja heikentää ajo-ominaisuuksia Vaihtoehtorenkaiden paineet löydät osasta Tekninen erittely. 4. TARKASTA ÖLJY-, POLTTONESTE- JA JÄÄHDYTYSNESTEVUODOT Jos vuotoja ilmaantuu, on ne heti korjattava. 5 PUHDISTA ILMANSUOTIMEN SYKLONI Pysäytä moottori aina tyhjennyksen ja puhdistuksen ajaksi. Poista kuppi avaamalla salpa. Tyhjennä ja puhdista kuppi ennen paikalleen asennusta. Eräät turvetuotantoon toimitetut koneet on varustettu kuvan mukaisella syklonilla. Aukaise salpa ja puhdista koppa. Älä päästä roskia kerääntymään yli merkkiviivojen. 78 PÄIVITTÄIN TAI 10 h VÄLEIN 6. RASVAA TUNNUSTELIJAN SANGAN NIPAT (JATKUVASSA KYNTÖTYÖSSÄ) HUOM! Laske työkone kevyesti alas maahan. Se ei saa olla vedätyksessä, koska silloin rasva ei mene oikeaan paikkaan. Puhdista nippojen päät ennen rasvausta. Paina rasvaa juuri sen verran, että ulospursuava rasta on puhdasta. Normaalikäytössä rasvataan nipat kohdan 9 mukaisesti 7. EI 702/703 79 50 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN TAI VIIKOTTAIN 8. RASVAA ETUAKSELISTON JA OHJAUKSEN NIPAT Pyörien napojen nippoja ei saa rasvata. Navat huolletaan kohdan 39 mukaisesti. Keinuakselin nipat tulee rasvata molybdeenipitoisella rasvalla ja rasvattaessa olisi etupää nostettava ylös. Olkatappien nippoja rasvattaessa olisi ohjausta käänneltävä. Purista raidetangon nippoihin rasvaa varovasti, etteivät suojakumit rikkoudu. A ja B C ja D E ja F G, H, I ja J Etupyörien navat Olkatapit Keinuakselin laakerit Raidetangon päät 9. RASVAA TUNNUSTELIJAN SANGAN NIPAT Jos konetta ei ole käytetty päivittäin kyntötyöhön. Vert. kohta 6. 80 HUOLTO VIIKOTTAIN 10. RASVAA KÄSIJARRUVIVUSTON NIPAT Nippa molemmin puolin traktoria, ohjaamon etuseinän alla. 11. RASVAA NOSTOVARSIEN NIPAT Nippa molemmissa nostovarsissa. 81 HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN 12. PUHDISTA ILMANSUODIN Ilmansuotimen puhdistus on tehtävä moottorin ollessa pysäytettynä. Imuputkeen on asennettu ilmansuotimen tukkeutumista osoittavan merkkivalon anturi. Merkkivalo kojelaudassa osoittaa suotimen tukkeutumisen. Kun moottorin käydessä valo syttyy, suodin on viimeistään tällöin puhdistettava ja tarvittaessa vaihdettava. Tukkeutunut suodin ilmenee mm. käyniäänen muuttumisena tai lisääntyneenä savutuksena eli tehon menetyksenä. Suodinkenno voidaan poistaa avaamalla kotelon päässä oleva mutteri ja vetämällä suodinkenno ulos. Tarkasta myös suotimen kotelo ja imukanava. Jos täällä on likaa, on se merkkinä suotimen viellisuudesta tai ettei suodin ole ollut kunnolla paikallaan. Suodinkenno voidaan puhdistaa koputtamalla sitä kämmentä vasten (ei koskaa kovaa pintaa vasten) tai vinosti suunntaulla painsuihkulla, jonka paine on enintään 500 kPa (5 kp/cm2). Puhallus sisäpuolelta ulospäin. 82 HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN Suotimen saa tällä tavoin puhdistaa enintään 5 kertaa, sen jälkeen se on uusittava. Puhdistettu suodinkenno on tarkastettava valoa vasten (tai lamppu asetetaan suotimen sisälle). Jos siinä ilmenee reikiä, on se vaihdettava ehdottomasti uuteen. Tarkasta myös suotimen kotelo ja imukanva. Jos täällä on likaa, on se merkkinä suotimen viellisuudesta tai ettei suodin ole ollut kunnolla paikallaan. Tarkasta paikalleen asennettaessa, että - suodin asettuu paikoilleen - tiivisteet ovat ehjä - vastinpinnat ovat puhtaat Kiristä suotimen kiinnitysmutteri sopivaan kireyteen. N 1-1.5 kierrosta sen jälkeen kun laipan tiivista vastaa suodinkotelon reunaan.) Eräät turvetuotantoon toimitetut ryömintävaihdekoneet on varustettu ulkopuolelle sijoitetulla ilmansuotimella. 83 HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN 13. PUHDISTA LÄMMITYSLAITTEEN ILMANSUODIN - Avaa siipimutteri - Poista koppa - Koputa suodinta kämmentä vasten tai puhalla ilmalla sisäpuolelta ulospäin Älä puhalla liian voimakkasti. - Kiinnitä suodin Uusi suodin heti kun siinä on reikä tai sitä ei voi enää puhdistaa. 14. TARKASTA LASINPESULAITTEEN NESTEMÄÄRÄ Tarkasta, että säiliössä on riittävisti nestettä, varsinkin jos joudut ajamaan paljon maantiellä. Kesällä voit käyttää pelkkää vettä ja muutama tippa astianpesuainetta. Talvella käytä jotain tunnettua tuulilasinpesunestettä, tai sekoitusta, jossa on puolet vettä ja puolet tenua sekä muutama tippa astianpesuainetta. Tällöin ei nestä jäädy ja puhdistysteho on paras mahdollinen. 15. TARKASTA AKUN NESTEMÄÄRÄ NESTETASO - Tarkasta, että neste ulottuu n.5-10 mm kennojen levyhe yläpuolelle. - Lisää tarvittaessa puhdistettua akkuvettä. Älä missään tapauksessa käytä likaisia vesiä. - Älä missään tapauksessa itse lisää happoa. - Älä käytä avotulta tarkistukseen. - Kuumalla ilmalla vettä haihtuu enemmän. Runsas haihtuminen voi johtua myös liian korkeasta latausjännitteestä. Pidä akun pinta puhtaana ja kuivana. Suojaa akun navat ja kaapelikengät akunnaparasvalla. TALVELLA on tärkeää, että traktoria käytetään jonkin aikaa veden lisääkisen jälkeen. Muutoin on olemassa vaara, että vesi ei ehdi sekoittua akkuhappoon, vaan saattaa jäätyä. 84 HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN 16. TARKASTA JARRUNESTEMÄÄRÄ Tarkasta, onko nestettä riittävästi. Lisää tarvittaessa (ks. täytöstaulukko). Säiliö pidettävä melkein täynnä (10-20mm korkeintaan tyhjää). 17. TARKASTA TUULETTIMEN JA GENERAATTORIN HIHNAN KIREYS Hihna on sopivan kireällä silloin kun se vapaan on keskeltä painaen painuu n. 20 mm suorasta linjasta. Löysää kiinnitysruuvveja. Käännä generaattoria korvakkeissaan. Kiristä ruuvit. Varoitus! Kiristystyökalun saa kohdistaa ainoastaan generaattorin etupäätyyn. Tarkasta hihnan kunto samalla kun kireyskin. Jos hihna on liian löysä, kulunut ja öljyinen, se saattaa aiheuttaa lataus- tai jäähdytyshäiriöitä. Pidä aina varahihna saatavilla. 86 HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN 18. TARKASTA AJOKYTKINPOLKIMEN VAPAALIIKE Totea karan liikematka joko - painamalla poljinta kunnes vapaaliike lppuu tai - vetämällä karaa n. 100 N (10 kp) voimalla traktorin etupäätä kohti kunnes vapaaliike loppuu Vapaaliikkeen pitää olla 1-4 mm karan päässä Säädä tarvittaessa seuraavasti: - Avaa karan lukkomutteri - Kierrä karaa kunnes vapaaliike on annetuissa rajoissa Säädä aina vapaaliike suurimpaan arvoon, koska kitkapintojen kuluessa vapaaliike pienenee. - Kierrä lukkomutteri kiinni Kun vapaaliikettä ei enää voi säätää, eli vastamutteri (1) ottaa kiinni irroitusvipuun (2), on kytkimen kitkapinnat vaihdettava. Jos näin ei menetellä saattavat kitkapinnan niitit vahingoittaa vauhtipyörää ja paineasetelmaa. Ilmausohjeet osassa Säädöt. 19. TARKASTA VOIMANOTONKÄSIKYTKIMEN VAPAALIIKE Paina, kytkimetlä tulevaa, vipua taaksepäin, kunnes vapaaliike loppuu. Vapaaliikkeen pitää olla 1-22mm. Säädä tarvittaessa avaamalla lukkomutteri ja kiertämällä säätömutteria, kunnes vapaaliike on oikea.Säädä aina vapaaliike suurimpaan arvoon, koska kitkapintojen kuluessa vapaaliike pienenee. Kiristä lukkomutteri. 86 HUOLTO VIIKOTTAIN TAI 50 h VÄLEIN 20. TARKASTA JARRUPOLKIMIEN VAPAALIIKE Paina polkimia erikseen alaspäin kunnes vapaaliike loppuu. Vapaaliikkeen pitää olla sama molemmilla eli n. 40-45 mm. Polkimet yhteen kytkettynä pitää vapaaliikkeen olla n. 20-25mm. Jos polkimet eivät painu tasan yhtä alas, suorita säätö seuraavasti: - Ilmaa jarrut (katso ilmausohje) - Kierrä säätöruuvia ja kokeile poljinta painamalla, että vapaaliike tulee oikeaksi. Ruuvia myötäpäivään (kiinni) kierrettäessä vapaaliike pienenee. Älä löysää ruuvia liikaa, ettei tämä irtoa jarrumekanismista. Liian pieni vapaaliike voi aiheuttaa jarrujen kiinnijuuttumisen. Jarrujen toiminnalle on tärkeää, että mäntien sylinterit palautuvat täysin ja ettei jalka lepuuta ajon aikana polkimen päällä. Ilmausohjeet osassa Säädöt. KÄSIJARRUN SÄÄTÖ tapahtuu automaattisesti ajojarrujen säädön yhteydessä. Käsijarrua ei saa säätää erikseen vetotangosta. 87 200 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 21. VAIHDA MOOTTORIÖLJYT TYHJENNYS Avataan lämpimäksi ajetun moottorin öljypohjan tulppa ja annetaan kuuman öljyn valua sopivaan astiaan. Valumisen loputtua suljetaan puhdistettu pohjatulppa. TÄYTTÖ Öljylaadut täytöstaulukossa. Eri öljymerkkejä ei saa sekoittaa keskenään. Öljymäärä 13l ilman suodinta) Kampikammio täytetään uudella öljyllä ottamalla pois täyttöputken tulppa. Öljyä kaadetaan tästä aukosta kampikammioon, kunnes pinta ulottuu mittatikun ylämerkin kohdalle. Tämän jälkeen täyttötulppa suljetaan. HUOM! Jos on kyse pelkästään moottoriöljyn vaihdosta ei suotimeen kajota. Suotimen vaihto-ohjeet kohdassa 23. 88 HUOLTO 200 h VÄLEIN VAIHDA RUISKUTUSPUMPUN ÖLJY (Vaihdettava aina moottorin öljynvaihdon yhteydessä). Käytettävä ehdottomasti samaa öljyä kuin moottorissakin (katso täytöstaulukko). Öljymäärä 0,35l. Öljylaadut täytöstaulukossa. TYHJENNYS - Avaa tyhjennystulppa - Laske öljyt pois - Kiinnitä puhdistettu tulppa TÄYTTÖ - Avaa täyttö- ja tarkastustulpat - Kaada öljyä kunnes sen pinta on tarkastusaukon tasalla - Sulje tulpat HUOHOTINPUTKI Tarkasta aina öljynvaihdon yhteydessä että putki on puhdas ja auki. 89 400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 23. VAIHDA MOOTTORIN ÖLJYNSUODIN - Kierrä suodinpanos auki - Raota panosta sen verran, että öljy valuu ulos - Poista panos - Puhdista liitospinnat - Varmistu siitä, että panoksen ja pesän välinen tiiviste on ehjä, puhdas ja tarkasti paikallaan. Voitele tiiviste ennen asennusta. HUOM! Älä käytä vanhaa tiivistettä. Suorita moottoriöljyn vaihto kohdan 21 mukaisesti. Käytä konetta hetken aikaa ja tarkista öljyn pinta uudelleen, koska suotimeen menee myös n. 0,7 l öljyä. lisää tarvittaessa. 90 24. TYHJENNÄ POLTTONESTESUOTIMEN SAKKAKUPPI Pollonestesuodin on kaksi-osainen. Alaosassa on lasinen sakkakuppi johon polttonestettä raskaammat epäpuhtaudet kerääntyvät. - Sakkakuppia on tarkkailtava ajoittain ja epäpuhtauksien ilmetessä tyhjennettävä. - Lasikupin pohjalevyssä on kierretulppa sakkakupin tyhjentämiseksi. Tätä auki kierrettäessä saadaan vesi ja roskat poistumaan. Jos näin ei saada kaikkia roskia tulemaan pois, on sakkakuppi irrotettava puhdistusta varte. Katso kohta 36. 25. PUHDISTA VEDENEROTIN Puhdistus myös tarpeen vaatiessa ja aina suotimen ja sakkakupin huollon yhteydessä - Avaa kiinnitysruuvi - Poista osat - Puhdista kuppi ja siivilä - Kiinnitettäessä katso,että kuppi ja tiiviste ovat paikallaan. Ennen lopullista kiinnittämistä pumppaa siirtopunpun käsivivulla polttonestettä, kunnes kuppi on täynnä. Kiristä ruuvi lopullisesti. Ellei näin saada kaikkea ilmaa pois, on järjestelmä ilmattava. Ilmausohjeet osassa: Säädöt. 91 400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 26. TARKASTA VAIHTEISTON ÖLJYMÄÄRÄ Öljypinta oltava mittatikun merkkien välissä. Lisätään tarvittaessa. Ohjeet kohdassa 31. 27. TARKASTA VETOPYÖRÄSTÖJEN ÖLJYMÄÄRÄ Öljypinta oltava mittatikun merkin ja alapään välissä. Lisää tarvittaessa. Ohjeet kohdassa 32. Muista molemmat puolet. 28. PUHDISTA HYDRAULIPUMPUN IMUSIIVILÄ TÄRKEÄÄ! Sellaisessa työssä (esim. kippivaunun käyttö), jossa likaa voi joutua järjesttelmään normaalia enemmän on syytä puhdistaa siivilä useamminkin. Viimeistään pumpun käyntiäänen muuttuessa kirkuvaksi on moottori pysöytettävä, imusiivilä puhdistettava ja todettava, että öljyn viskositeettiluokka vastaa tehtaan suositusta. 92 400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN IRROTUS Kohota traktorin etupäätä ylös, öljyn valumisen estämiseksi. - Avaa kotelon päässä oleva siipimutteri ja työnnä kotelon alle öljyä ohjaava levy, pahvi tms. - Laske öljy pois kotelosta. - Vedä siivilä varovasti ulos. - Puhdista siivilä polttoaineella. Kuivaa paineilmalla. - Puhdista magneettipalat KIINNITYS - Asenna puhdas siivilä takaisin - Paina kansi tiivisteineen kiinni - Kiristä siipimutteri käsivoimin - Tarkasta hydrauliikan öljymäärä (katso seuraava kohta). Uudelleenkäynnistyksen yhteydessä on tarkkailtava, ettei öljyssä muodostu vaahtoa. Vaahdon muodostuminen osoittaa, että kannen tiiviste on epäkunnossa. 29. TARKASTA HYDRAULIIKAN ÖLJYMÄÄRÄ Öljyn korkeus tarkastetaan tarkastussilmästä. Öljynpinta on oltava tarkastussilmän tasossa. Lisätään tarvittaessa. Ohjeet kohdassa 33. Vaihda hydrauliikan suodin, jos traktori käyttää jatkuvasti etukuormaajaa tms. Ohjeet kohdassa 33. 30. EI 702/703 93 800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN TAI KERRAN VUODESSA 31. VAIHDA VAIHTEISTOÖLJY JA SUODIN Ennen öljyn vaihtoa on syytä ajaa öljyt lämpimiksi jouksutusnopeuden ja lian irtoamisen helpottamiseksi. TYHJENNYS Avaa tyhjennystulppa ja laske öljyt astiaan. SUOTIMEN VAIHTO Vaihdettava aina öljynvaihdon yhteydessä - Puhdista suotimen ympäristö - Irrota suojakannen ruuvit - Poista suojakansi - Kierrä vanha suodin irti - Öljyä uuden suotimen tiiviste - Kierrä suoden kiinni käsin - Kiinnitä suojakansi TÄYTTÖ Kun vanha öljy on valunut pois, kierrä puhdistettu tyhjennystulppa kiinni. Tähtä uudella öljyllä mittatikun ylämerkkiin. Öljyntäyttö mittatikun reiästä. Öljymäärä 21l (4-vetomallissa 25l) Öljylaadut täytöstaulukossa. Tarkasta hetken päästä uudestaan öljymäärät 94 800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 32. VAIHDA VETOPYÖRÄSTÖJEN ÖLJY Ennen öljynvaihtoa on syytä ajaa öljyt lämpimiksi. Jouksutusnopeuden ja lian irtoamisen helpottamiseksi. TYHJENNYS Avaa 4 tyhjennystulppaa ja valuta öljyt pois. Sulje puhdistetut tulpat. TÄYTTÖ Uusi öljy täytetään mittatikun merkkiin asti. Öljyntäyttö tapahtuu mittatikun aukosta. Molemmissa vetopyörästöissä omat mittatikut. Öljymäärä 2x 6,5l (eli 6,5l molemmin puolin). Öljylaatu täytöstaulukossa. Tarkasta öljymäärät uudestaan jonkin ajan kuluttua. 33. VAIHDA HYDRAULIIKKAÖLJY JA SUODIN Jos traktori käyttää jatkuvast etukuormaajaa tms. on suodin vaihdettava tällöin 400 käyttötunnin välein. Öljyt on hydrauliikkaa kourmittamalla lämmiettävä käyttölämpötilaan ennen vaihtoa. TYHJENNYS Avaa tyhjennysputken tulppa. Valuta öljyt astiaan. HUOHOTIN Täyttötulppa toimii mys huohottimena ja on puhdistettava esim. kaasuöljyllä ja kuivattva joka öljynvaihdon yhteydessä. 95 800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN SUOTIMEN VAIHTO - Puhdista suotimen ympäristö - Kierrä suotimen kuori irti - Poista vanha suodin - Pese kotelo polttonesteellä - Asenna uusi suodin - Öljyä tiiviste Älä käytä vanhaa tiivistettä - Kiristä kotelo kiinni käsin tai avaimella sopivaan kireyteen (n. 1/2 kierrosta sen jälkeen kun tiivistepinnat koskettavat toisiaan). Älä kiristä liian tiukkaan. Muista puhdistaa myös imusiivilä, katso kohta 28. Suodin on vaihdettava myös aina hydrauliikkajärjestelmän korjausten yhteydessä. TÄYTTÖ - Kiinnitä poistotulppa. Käytä putkiteippiä tulpan tiiviyden varmistamiseksi. - Täytä uudella öljyllä niin, että öljy tulee tarkastussilmän tasoon. - Öljymäärä 23l - Käytä moottori- tai hydrauliikkaöljyä, joka täyttää SAE-luokituksen 5W/20, 5W/30 tai 5W/ 40 ja API-luokituksen SD-CC tai hydrauliikkaöljuä, joka on normin SMR, SH 46-mukaista. - Öljylaadut täytöstaulukossa. - Käytä konetta ja nostolaitetta jonkin aikaa ja tarkasta öljymäärä uudelleen. 96 800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 34. PUHDISTA POLTTONESTEEN SIIRTOPUMPUN KANNIO Avaa kannen ruuvi. Poista kansi ja kalvo. Puhdista kammio ja kalvo kaasuöljyllä. Tarkasta, että kalvo on ehjä. Kiinnitä osat takaisin. Kierrä ruuvi varoen kiinni, etteivät kierteet rikkoudu. 35. PUHDISTA POLTTONESTESÄILIÖ Polttonestesäiliö tulisi puhdistaa aina ennen talven tuloa. Näin vältyt talvella veden aiheuttamilta häiriöiltä polttonestejärjestelmässä. Laske säiliössä jäljellä oleva polttoneste astiaan. Huuhtele säiliö puhtaalla polttonesteellä. Sulje tyhjennystulppa. Täytä säiliö. Älä käytä hyyhteluainetta enää polttonesteenä. Säiliöstä pois laskettu polttoneste voidaan käyttää uudelleen, kunhan sitä seisotetaan astiassa siksi kunnes mahdollinen vesi laskeutuu pohjalle. Käytä täyttäessäsi hyvää ja tiuhaa siivilää, jonka läpi lasket polttonesteen tankkiin. VAROITUS! Suotimen mahdollisen tukkeutumisen vuoksi on spriin käyttö polttonesteen jäätymisenestoaineena ehdottomasti kielletty. Paras keino estää veden tiivistyminen säiliöön, on pitää säiliö mahdollisimman täynnä ja täyttää aina illalla. TÄRKEÄÄ! Säiliön ja pääsäiliön välinen hana pidettävä normaalisti kiinni. Hana pidetään auki ainoastaan silloin kun säiliöstä lasketaan polttonestettä pääsäiliöön tai silloin kun pääsäiliö on puolillan tai tyhjempi. Muutoin polttoneste valuu huohotinputkea pitkin maahan. 97 800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 36. VAIHDA POLTTONESTESUODIN Polttonestesuodin on kaksi-osainen. Alaosassa on lasinen sakkakuppi johon polttonestettä raskaammat epäpuhtaudet kerääntyvät. Sen yläpuolella on määräajoin vaihdettava suodin. Suotimen vaihdossa menetellään seuraavasti: - Puhdista suodin ulkopuolisesti - Aukaise suotimen kannen keskellä oleva ruuvi samanaikaisesti kun kannatat suotimen pohjasta. - Ruuvin irrottua ovat suotimen osat tiivisteineen irti, joten poista ne yksitellen - Puhdista sakkakuppi ja pohjalevy - Tarkista, että suotimesta ylivuotoputkeen tuleva polttonestereikä on auki, sillä tukkeutuessaan se kerää ilmaa ruiskutuslaitteisiin. - Ennen uuden suodinkennon asentamista tarkista, että tiivisteet ovat puhtaat ja hyväkuntoiset. Suotimen vaihdon jälkeen on järjestelmä ilmattava. Ilmausohjeet osassa: Säädöt 98 800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 37. TARKASTA THERMOSTARTLAITE Suoritettava vähintään joka syksy ennen talven tuloa. Tarkastuksessa pitää Thermostart-laitteen ja hehkutulpan toiminta kokeilla. Tämä työ on jätettävä piirimyyjän tehtäväksi. 38. VAIHDA VARMUUSSUODIN Moottorin numerosta 25334 alkaen on normaalin ilmansuotimen sisällä ns. varmuussuodin. Varmuussuodin on ylimääräinen suodin siltä varalta, että pääsuodin vahingoittuu. Jos alipaineilmaisin näyttää punaista pääsuotimen puhdistuksesta tai vaihdosta huolimatta, on varmuussuodin tukossa. Varmuussuodin on tällöin uusittava, sitä ei saa puhdistaa. Varmuussuodin on irroitettava hyvin varovasti, ettei moottorin imukanavaan pääse likaa. - Poista pääsuodin. - Avaa varmuussuotimen mutteri ja poista tiivistysaluslevy. Vaihda suodin. Varmistu, että se on tarkasti paikallaan. 39. PUHDISTA, RASVAA JA SÄÄDÄ ETUPYÖRÄN LAAKERIT Laakerit irroitetaan, puhdistetaan ja tarkastetaan. Laakeripesät puhdistetaan ja täytetään (1/3 -tilavuudesta) rasvalla. Laakerit rasvataan ja säädetään. Tämä työ on suositeltavinta suorittaa piirimyyjän toimesta. Hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi. 99 800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 40. TARKASTA JARRUT Jarrujen puhdistus, tarkastus ja mahdollinen kunnostus on suositeltavinta suorittaa piirimyyjän toimesta. Hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi. 41. TARKASTA JA SÄÄDÄ AURAUS Tarkasta ensin ohjausvipujen ja raidetankojen nivelet, ettei näissä ole väljyyttä. Näiden mahd. viat on kunnostettava ennen aurauksen säätöäKäännä pyörät suoraan, eli käännä välivipu traktorin keskelle Tarkasta etupyörien auraus mittaamalla kumien väli pyörän navan korkeudelta, etu- ja takapuolelta. Oikeassa aurauskulmassa on tämä väli kumien etureunassa 0-6mm pienempi kuin takareunassa. Säätöä varten on katsottava kumpaa puolta säädetään jotta välivipu jää suoraan tai keskelle. ESIMERKKI I Jos aurausta on ollut liikaa, säädetään siltä puolelta, kumman puolen pyörä on vinommassa sisäänpäin. Pyörää säädetään suorempaan. ESIMERKKI II Jos aurausta on liian vähän, säädä siltä puolelta, kumman puolen pyörä näyttää enemmän ulospäin. Säätöä varten löysää raidetangon kiristysruuveja ja käännä raidetankoa haluttuun suuntaan. Säädön jälkeen kiristä ruuvit kiinni. 100 1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN TAI JOKA 2. VUOSI 42. TARKASTA LATAUSGENERAATTORI Latausgeneraattorin tarkastus, puhdistus ja mahd. korjaus on annettava Valmet-piirimyyjän tehtäväksi. Hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi. 43. KIRISTÄ SYLINTERINKANSI Tämä työ on annettava piirimyyjän tehtäväksi, koska hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi. Kannen kiristys on suoritettava ensimmäisen 400 työtunnin jälkeen. Tämän jälkeen kantta ei tarvitse kiristää, ellei sitä ole irrotettu. Venttiilivälykset on kädettävä normaalisti. Kansi on kiristettävä ennen venttiilien säätöä. Aina kun tarkastat kannen muttereiden kireyttä, noudata seuraavaa ohjetta: Löysää mutteria hieman ja tämän jälkeen kiristä määrättyyn tiukkuuteen. Kaikkia muttereita ei saa löysätä samanaikaisesti. PELKKÄ KIRISTYS (TARKASTUS) - kiristä mutterit suoraan tiukkuuteen 160 Nm (16 kpm) - tarkasta venttiilien välykset 101 1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN B JOS KANSI ON OLLUT IRROTETTUNA 1. 2. 3. 4. vaihde vaihde vaihde vaihde 80 Nm 140 Nm 160 Nm 160 Nm (8 kpm) (14 kpm) (16 kpm) (16 kpm) Säädä tämän jälkeen venttiilien välykset. JÄLKIKIRISTYS muutaman päivän kuluttua: - kiristä mutterit suoraan tiukkuuteen 160 Nm (16 kpm) - tarkasta venttiilien välykset 44. TARKASTA JA SÄÄDÄ VENTTIILIVÄLYKSET Venttiilivälykset on tarkastettava aina kannen kiristämisen jälkeen. Venttiilivälykset tarkastetaan ruiskutusjärjestyksessä. Tarkistus voidaan tehdä kylmällä tai kuumalla moottorilla. Määrätyn sylinterin venttiilien välykset säädetään männän ollessa puristustahdin yläkäännekohdassa. 411 C-moottorin imu- ja pakoventtilinvälys on 0,30 mm. Ruiskutus Kun venttiilit vaihtavat Säädä vent- järjestys sylinterissä N:o (pako suolkeutuu-imu avautuu tiilit sylinte ristä n:o 1 4 1 2 4 3 3 1 2 2 4 3 102 1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN VENTTIILIVÄLYSTEN TARKASTUS Puhdista ja poista venttiilikoneiston kansi. Kierrä kanpiakselia pyörimissuuntaan, kunnes 4. sylinterin venttiilit vaihtavat (pako sulkeutuu - imu avautuu). Tarkasta 1. sylinterin venttiilien välykset. Jos välys ei ole oikea, suorita säätö seuraavasti: - Löysää venttiilivivun päässä olevan säätöruuvin lukitusmutteria sen verran, että säätöruuvi pääsee kiertymään ruuvitaltalla käännettäessä. - Tarkasta rakomitalla välys - Säädää välys säätöruuvia kiertämällä - Kiristä lukitusmutteri ja tarkista vielä välys (rakomitta liikkuu tiukahkosti välissä, mutta ei takertele). Kierrä kampiakselia pyrimissuuntaan, kunnes 3. sylinterin venttiilit vaihtuvat. Tarkasta 2. sylinterin venttiilien välykset. Kierrä kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes 1. sylinterin venttiilit vaihtavat. Tarkasta 4. sylinterin venttiilien välykset. Kierrä kampiakselia pyörimissuuntaan, kunnes 2. sylinterin venttiilit vaihtavat. Tarkasta 3. sylinterin venttilien välykset. Puhdista venttiilikoneiston kansi ja tarkasta tiiviste ennen asennusta. 45. TARKASTA JA PUHDISTA SUMUTTIMET Tämä työ on suositeltavinta suorittaa piirimyyjän toimesta. Hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi. 103 1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN Miten likainen tai viallinen suutin ilmenee: - Nakutus ilmaisee, että suutin toimii huonosti. Hitaalla joutokäynnillä ja kylmässä moottorissa ilmenee usein nakutusta, mutta jos normaalissa käyttölämpötilassa olevasta moottorista kuuluu nakutusta, on vika todennäköisesti suuttimissa. Polttonestejärjestelmässä oleva ilma aiheuttaa myös nakutusta, mistä päästään selville ilmaamalla järjestelmä. - Savutus ilmaisee myös huonosti toimivan suuttimen edellyttäen, että savutus ei johdu muista syistä, esim. tukkeutuneesta ilmansuotimesta. 46. TARKASTA KÄYNNISTINMOOTTORI Tarkastus ja puhdistus jätettävä piirimyyjän tehtäväksi, koska hänellä on tarkat mitta-arvot ja erikoistyövälineet työn suorittamiseksi. 47. VAIHDA JARRUNESTE Suositellaan tehtäväksi kerran vuodessa, esim. keväällä. Avaa ilmausruuvit. Pumppaa polkimia, kunnes vanha neste poistuu. Täytä uudella nesteellä. Ilmaa jarrut ja kytkin. Jarrunestelaatu täytöstaulukossa. Määrä 0,45l. 104 1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 48. PUHDISTA JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ TYHJENNYS Avaa jäähdyttimen korkki ja jäähdyttimen tyhjennyshana. Avaa sylinterinryhmän vedenpoistohana. Valvo, että kaikki vesi todella valuu ulos, sillä voi sattua, että jokin epäpuhtaus tukkii hanan ennen kuin vesitila on ehtinyt kokonaan tyhjentyä. On varminta tyhjennyksen yhteydessä kiertää pios molemmat tyhjennyshanat, jolloin sakka pääsee poistumaan. Vesipumpun tyhjentämiseksi käytä konetta muutama sekuntti tyhjennyshanojen ollessa auki. 105 1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN PUHDISTUS Liuota 16 litraan puhdasta lämmintä vettä n. 0,6 kg soodaa. - Kaada soodaliuos tyhjennettyyn jäähdytysjärjestelmään ja jätä täyttöaukko avoimeksi. - Käynnistä moottori ja annan sen käydä niin kauan, että liuos alkaa selvästi kiehua (kaihdin ylhäällä). - Kun liuos on alkanut kiehua, alennetaan koneen kierrokset niin, että liuos juuri kiehuu ja jatkaa tällaista hiljaista kiehuttamista n. 1520 min. - Avaa tyhjennyshana moottorin edelleen hiljaa häydessä ja ala samanaikaisesti kaataa puhdasta huoneen lämpöistä vettä täyttöaukkoon. - Jatka tätä huuhtelua, kunnes ulosvaluva vesi on täysin kirkasta eikä enää sormin koetellen tunnu liukkaalta. - Pysäytä moottori ja annan veden valua ulos samalla valvoen, että hanat eivät ole tukkeutuneet. HUOM! Jäähdytysjärjestelmää puhdistettaessa on samalla suoritettava jäähdytyskennon ulkopuolinen puhdistus joko ilma- tai vesisuihkulla niin, että kaikki kennoston lokeroihin tarttunut pöly, kasvien jätteet, ym. roskat saadaan poistetuksi. TÄYTTÄMINEN VAROITUS! Älä kaada kylmää nestettä kuumaan moottoriin. Älä koskaan käytä pelkkää vettä jäähdytysnesteenä. Täytä järjestelmä pakkasneste-vesiseoksella, siten että kennosto peittyy. Muista, että neste laajenee lämmetessään, joten kylmää vesitilaa ei ole syytä täyttää aivan täyteen. 106 1600 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN Pakkasnesteen laimennus on tehtävä ko. pakkasnesteen valmistajan ohjeen mukaisesti. Missään tapauksessa ei ole syytä käyttää pienempää sekoitussuhdetta kuin 1/5 (20%), koska tällöin pakkasnesteen ruostumisenestoaineet alkavat menettää merkitystään ja pakkakestävyys on huono. Yleensä suositeltavin soessuhde on 50% vettä ja 50% pakkasnestettä. Käytä aina jotain tunnettua glykoolipeusteista nestettä. Laimentamatonta pakkasnestettä ei saa koskaan käyttää jäähdytysnesteenä. Täyttömäärä on 16l. (VAPO:n mallit, Suomessa, 20l) 107 2400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN TAI JOKA 3. VUOSI 49. EI 702/703 108 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA VETÄVÄ ETUAKSELISTO KYKENTÄ Kytkentä voi tapahtua koneen liikkuessa ilman kytkinpolkimen käyttöä. Ei kuitenkaan erittäin kovassa vedossa tai takapyörien pyöriessä tyhjää. Pyri ennakoimaan nelivedon käyttö ja suorita kytkentä ennen pahaa paikkaa. - Vedä kytkentävipu ylös. Jos kytkentä ei heti taphtu den vuoksi, että kyrkinsakarat eivät ole lomittain, pitää vipua vetää ylöspäin siksi kunnas kytkentä on tapahtunut. IRROTUS - Löysää hieman kaasua - Paina kytkentävipu alas AJO MAANTIELLÄ Jos et välttämättä tarvitse etuvetoa maantieajossa, pidä se irtikytkettynä. VAROITUS! 4-vetomallin etupyörissä ei saa käyttää ketjuja. VIHJE! Jos ajat paljon kestopäällysteisillä teillä, 4-veto irtikytkettynä ja havaitset eturenkaissa alkavaa nopeaa portaittaista kulumista, käännä renkaat toisinpäin. Tällöin profiilin nuolikuvio on päinvastainen takapyöriin verrattuna. 109 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA ÖLJYNLAADUT JA-MÄÄRÄT Kohde SAE-luokka API-luokka Vaihteisto katso täytöstaulukko Määrä (l.) 25 Etuakselin tasauspyörästö 5,0 Napa ja planeettapyörästö 2 x n. 1,75 MÄÄRÄAIKASHUOLTO-OHJELMA Määräaikashuoltojen jaksotus alkaa käyttötuntimittarin lukemasta (0). Eäten esim. 800 h välein tehtävä huolto suoritetaan mittarlukemilla 800, 1600, 2400 jne., vaikka näitä toimenpiteitä olisi tehty myös ns. ilmaishuollossakin. Määräaikaishuoltojen suorituksen yhteydessä huomioitavaa: ESIMERKIKSI 800 H HUOLLOSSA ON TEHTÄVÄ MYÖS VIIKOTTAISTEN JA 400 H HUOLTOJEN MÄÄRÄÄMÄT TOIMENPITEET. 50 H ja 400 h huoltptarkastukset tehdään piirimyyjän toimesta erillisen työlistan mukaan 110 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA 111 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA 50 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN TAI VIIKOTTAIN 1. RASVAA ETUAKSELISTON OLKATAPPIEN NIPAT 2-nippaa kummankin poulen olkatapissa, sen yläja alapäässä 2. RASVAA OHJAUSSYLINTERIN NIPAT 1 nippa sylinterin molemmissä päissä. 3. RASVAA RAIDETANGON NIPAT 1 nippa raidetangon kummassakin päässä. 112 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA 4. RASVAA KEINUAKSELIN NIPAT 1 nippa etuakselin etu- ja takapuolellaRasvauksen ajaksi on etupää nostettava ylös. 5. RASVAA VOIMANSIIRTOAKSELI LIITOSHOLKKIEN NIPAT 1 nippa vaihteiston ja etuakseliston välisen voimansiirtoakselin kummankin pään liitosholkissa. 113 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA 6. PUHDISTA TASAUSPYÖRÄSTÖN JA PLANEETTAPYÖRÄSTOJEN HUOHOTIN Puhdistetaan tasauspyörästön huohotin liasta ja rasvasta, jotta kotelo pääsee hengittämään. Samoin puhdistetaan kummankin planeettapyörästön huohottimet. 114 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA 100 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN 7. TARKASTA VAIHTEISTOÖLJYMÄÄRÄ Öljyn pinta oltava vaihteiston mittatikun merkkien välissä. Lisätään tarvittaessa 8. TARKASTA ETUAKSELISTON TASAUSPYÖRÄSTÖN ÖLJYMÄÄRÄ Öljypinnan oltava tarkastusaukon tasossa. Lisätään tarvittaessa. 9. TARKASTA PLANEETTAPYÖRÄSTÖJEN ÖLJYMÄÄRÄ Öljyn pinta oltava tarkastusaukon tasossa. Lisätään tarvittaessa. 115 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA 800 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN TAI KERRAN VUODESSA 10. VAIHDA VAIHTEISTOÖLJY JA SUODIN Katso ohjeet, kohta 31 (vaihteistoöljyn ja suotimen vaihto). Öljymäärä 25l. Öljylaadut täytöstaulukossa. 11. VAIHDA ETUAKSELIN TASAUSPYÖRÄSTÖN ÖLJY HUOM! Ennen öljyjen vaihtoa ne on ajettava lämpimiksi. - Avaa tyhjennystulppa - Öljyn valuttua sulje puhdistettu tulppa - Avaa tarkastustulppa - Täytä uudella öljyllä tarkastustulpan reiästä. - Sulje tulppa - Tarkasta myös, että huohotin on puhdas Öljymäärä 5l. Öljylaadut täytöstaulukossa. 12. VAIHDA PLANEETTAPYÖRÄSTÖJEN ÖLJY HUOM! Ennen öljyjen vaihtoa ne on ajettava lämpimiksi. - Aja traktiri nin, että tyhjennystulppa on alaasennossa. - Avaa tulppa ja valuta öljy pois - Käännä pyörää niin, että tyhjennystulppa on tarkastusaukon vaakatason yläpuolella. - Avaa tarkastustulppa - Täytä öljytila tarkastusaukon tasoon. Täyttö tyhjennystulpan reiästä. - Sulje puhdistetut tulpat - Tarkasta myös. että huohotin on puhdas Öljymäärä 1,75l. Öljylaadut täytöstaulukossa. Suorita samat toimenpiteet myös toiselle puolelle. 116 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA TEOLLISUUSETUAKSELI HUOLTO 50 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN TAI VIIKOTTAIN - Rasvaa raidetankojen nipat (4 kpl) - Rasvaa keinuakselin nipat (2 kpl) ehdottomasti Molybdeenipitoisella rasvalla. Rasvausta varten olisi etupäätä kohotettava esim. etukuormaajan avulla. - Rasvaa olkatappien nipat (2 kpl mol. puolin). Rasvattava ehdottomasti Molybdeenipitoisella rasvalla. ERITTÄIN RASKAASSA KÄYTÖSSÄ ON RASVAUS SUORITETTAVA PÄIVITTÄIN Huolto 800 tunnin välein tai kerran vuodessa Etupyörien navan laakereiden puhdistus, rasvaus ja säätö. Tämä työ suositellaan teetettäväksi Valmet-piirimyyjän toimesta. VAHV. ETUAKSELI Huolto suoritetaan samoin kuin normaaliakselistossakin. Katso kohta 8. 117LISÄ- TA LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA MEKAANINEN RYÖMINTÄVAIHDE (I = 4) Asennetaan haluttaessa samaan paikkaan kuin Hi-Trac (i = 1,37) Välityssuhde on 1:4 KÄYTTÖ JA HUOLTO samoin kuin Hi-Trac 1,37 KOMPRESSORI Kompressori voidaan tarvittaessa asentaa traktorin hydrauliikkapumpun päälle, jolloin siitä saadaan paineilmaa esim. perävaunun jarruihin, renkaiden täyttöön, maalaukseen jne. Kompressorin tuottaman ilmamäärän näet viereisestä taulukosta. Huolto 400 käyttötunnin välein. Kompressorin välipyörän akselin rasvanipan rasvaus. 118 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA PAINEILMAVARUSTUS Traktori, johon on asennettu kompressori, voidaan varustaa paineilmalaitteilla. Näitä voidaan käyttää renkaan täyttöön, traktorin puhdistukseen yms. Säätöarvot paineensäätimelle Sulkupaine 730 kPa (7,3 kp/cm2) Kytkentäpaine 620 kPa (6,2 kp/cm2) Varoventtiili avautuu 1000+-10 kPa (10+-1 pk/ cm2) HUOLTO PÄIVITTÄIN Poista paineilmasäiliön vesi. - Paina tyhjennyshanaa sivuttain, jolloin paineilma työntää veden pois. 400 KÄYTTÖTUNNIN VÄLEIN (TAI JOKA 3. KUUKAUSI) Puhdista paineensäätimen suodin. - Kierrä venttiilin alaosa auki ja pese täältä löytyvä suodin bensiinillä. - Kuivaa suodin ja asenna paikalleen. 119 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA KOLMINOPEUKSINEN VOIMANOTTOKONEISTO Voimanoton valitsinvivun asennot edestäpäin lukien ovat: - Ajovoimanotto - Vapaa - Moottorivoimanotto (1000 r/min) . Vapaa - Moottorivoimanotto (540 r/min) VAROITUS! Koska voimanottokierrosluvut 540 r/min ja 1000 r/min saadaan samalta akselilta, tulee voimanoton kierrosluku ehdottomasti valita siten, että se vastaa kytkettävälle koneelle tai laitteelle määrättyä kierroslukua. Käyttö tapahtuu samoin kuin 2-nop. (vakio) koneistolla. Katso Mittarit ja hallintalaitteet kohta 15 sekä Työohjeet. HIHNAPYÖRÄKONEISTO (2-NOP. V.O. KONEISTON YHTEYDESSÄ) KIINNITYS Hihnapyöräkoneisto kiinnitetään traktoriin sangalla, joka kiinnitetään yläpuolelta työntövarren korvakkeisiin tapilla ja alapuolelta kiristysruuvilla. Koneisto voidaan kiinnittää halutulle puolelle traktorin keskiviivaan nähden. KÄYTTÖ - Veda V.O.A. käsikytkin irrotusasentoon - Aseta voimanoton valitsinvipu moottorivoimanottoasentoon - Päästä kytkimen käsivipu hitasti eteen, jolloin hihnapyörä alkaa pyöriä. - Lisää moottorin pyörintänopeutta - Suorita hihnapyöräkoneiston pysäyttäminen päinvastaisessa järjestyksessä. Ryhmävipu pitää olla vapaa-asennossa paikalliskäytössä. 120 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA HUOLTO 400 käyttötunnin välein Öljynmäärän tarkistus, tarvittaessa lisäys. Öljynpinnan tulee olla tarkastus/täyttöaukon tasolla. Öljymäärä 0,8l. Öljylaatu: - SAE 80, 80W, 80/90 tai 80W/90 - API GL-4 tai GL-5 (EP) LISÄVENTTIILILOHKOT Nostolaitteen vasemmalle puolelle jakokappaleeseen on mahdollisuus sijoittaa lisäventtiililohkoja, vakiona olevien lisäksi. Lisäventtiilien avulla voidaan hydrauliikan toiminta helposti ohjata ulkopuolisii laitteisiin kuten kuormaajiin, kippeihin ym. Ulkopuolisten sylintereiden iskutilavuus saa olla korkeintaan 15l ilman lisäöljysäiliöitä. Työpaine on 21 Mpa (210 kp/cm2). 121 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA RAITISILMATUULETIN Laite sijoitetaan traktorin kattoluukun tilalle. Kun luukkua halutaan käyttää varauloskäytävänä vetäistään kiinnittimen naruista, jolloin tuuletin irtoaa. KÄYTTÖ Tuuletin toimii komella eri nopeudella jotka on valittavissa laitteen yhteydessä olevasta käyttökatkaisijasta. Katkaisijan yhteydessä on merkkivalo, joka palaa tuulettimen ollessa päällä. 0 - 0-asento, ei käynnissä I - asento = hitain nopeus II - asento III - asentoo = suurin nopeus Sopivin tuulettimen nopeus riippuu olosuhteista, mutta yleensä pitäisi täyttä nopeutta käyttää mahdollisimman vähän, koska nopea ilman vaihtuminen ohjaamossa voi aiheuttaa vedon tunnetta. Myös suodattimen huoltotarve lisääntyy suodatetun ilmamäärän kasvaessa. Jos traktori pysäytetään tai jätetään pitkähköksi ajaksi joutokäynnille, on tuuletin kytkettävä pois päältä. Tamä sen vuoksi, ettei akku pääse liikaa purkaantumaan. Tuuletin voidaan varustaa jälkiasennuksena lämmityskennolla, jolloin laite toimii suurteholämmityslaitteena. HUOLTO Laite sinänsä ei vaadi huoltoa, mutta jatkuvan tyydyttävän toiminnan kannalta on säännöllinen suotimen puhdistus välttämätön. Puhdistusväli riippuu raktaisevasti pölyolosuhteista, joissa työkentely tapahtuu sek äkäytetyistä puhallustehoista. Kun sisään virtaava ilmamäärä on huomattavasti pienentynyt, on suodatin puhdistettava tai vaihdettava. Oikealla ja huolellisessa luodattimen puhdistuksella voidaan se käyttää useaan kertaan. 122 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA Suotimen irrotus ja tarkastus Suotimia on 2 kpl - Pysäytä puhallin enne suotimien irrotusta - Avaa suodinkotelojen kannet - Irrota suotimet varovasti paikoiltaan - Tarkista, että suodin on moottorikotelon puolelta puhdas ja samoin itse kotelo. Mikäli kotelo on huomattavan likainen, on joko suodatinmateriaali tai tiivista vahingoittunut tai suodin on ollut väärin asennettu. Suotimen puhdistus Suotimen puhdistuksessa on noudatettava suurta varovaisuutta. 1. Puhaltaminen paineilmalla Puhaltamienn saa kuivalla paineilmalla tapahtua vain puhtaalle puolelle, normaalia ilman virtasuuntaa vastaan. Puhallusta ei saa suorittaa likaiselle eli reikälevyn puolelle, koska pölyhiukkaset tunkeutuvat syvemmälle suodinmateriaaliin ja suodin tukkeutuu. Puhallettaessa on suutin pidettävä riittävän etäällä ja varottava suuntaamasta puhallusta liian terävänä tai voimakkaasti suotimeen. 2. Puhdistus vedellä Annetaan veden virrata puhtaalta puolelta likaiselle tasaisena virtanan niin kauan kunnes vesi virtaa suotimen läpi kirkkaana. On varottava käyttämästä liian suurta painetta. Pesun jälkeen suodin on kuivattava ennen painkoilleen asennusta. Kuivausilman lämpötila ei saa ylittää +65oC. 123 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA Suotimen tarkastus ja paikoilleen asennus - Tarkasta, että suodin on kuiva Kostea suodin läpäisee ilmaa huonosti ja voi aiheuttaa moottorin ylirasittumista. - Tarkasta huolellisesti kirkasta valoa vasten, ettei suotimessa ole reikiä tai repeämiä. Viallisesta suotimesta ei ole hyötyä. - Tarkasta, että tiiviste on kunnossa. Tiivisteen tulee olla pehmeä ja tasainen. Vaihda viallinen tiiviste uuteen. - Aseta suodin paikoilleen ja tarkasta, että se tiivistyy kunnolla. Reikälevyn oltava ulospäin. - Kiinnitä suodinkotelojen kannet paikoilleen. HYDRAULINEN RYÖMINTÄVAIHDE Tästä on valmistunut oma käyttö- ja huoltokirja. 124 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA YLÖSNOSTETUT AJOVALOT Näiden kytkin sijaitsee moottoritilan puolella ohjaamon seinässä. Ylösnostettujen ajovalojen kytkentäkaavio. Vertaa koko sähköjärjestelmän kytkentäkaavioon osassa Tekninen erittely. 125 LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA MUITA LISÄ- TAI VALINNAISVARUSTEITA Päävirtakytin Valmet Tractor-Controll Takapyörien lisäpainot (8 x 80 kg) Etupyörien lisäpainot (2 x 26 kg) Etuvastapainot (13 x 30 kg) Maatalousvetokoukku Keltainen kattovilkku Ovet telakäyttöön Radio Jauhesammutin (6 kg) Paripyöräsovitus Pohjapanssari ja telalukitus Telat Etulokasuojat Pikaliitinsovitus 2,3 tai 4:lle letkulle Reikäpuomi Pakosarjan suojus Vaihteisto varustettu hitaalla peruutuksella Rengasvaihtoehdot Puskuri Hydrauliikan lisäöljysäiliö (11 l) Takalasin pesulaite Takalasin pyyhkijä Jatketut vetovarret kolmipistenostolaitteeseen Ensiapulaukku Tuhkakuppi Lisäpolttoainesäiliö 29 l (702) 126 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET Suoritetaan tarvittaessa Määräajoin suoritettavat säädöt on selitetty osassa huolto. VETOKOUKUN NOSTOVARSIEN SÄÄTÖ Nostolaite nostetaan hydrauliikalla yläasentoon (ei käsin) Vetokoukun nostovarsien pituus on säädettävä siten, että nostovarret jäävät hieman löysiksi nostolaitteen ja vetokoukun ollessa ylimmässä asennossa. Toisaalta nostovarsien tulee olla niin lyhyiksi säädetyt, että vetokoukku varmasti lukittuu salpansa varaan. Paras keino oikean säädön toteamiseksi on ottaa kädell äkiinni nostovarresta ja liikutella sitä. Kun se liikkuu sivusuunnassa, on säätö suoritettu oikein. Nostovarsien pituutta voidaan säätää 1/2 kierroksen tarkkuudella, kun yläpään sokka on ensin irrotettu. (Alapään mutteri pysyy paikallaan.) Kierretään vartta, kunnes pituus on sopiva ja pannaan yläpää paikalleen. Toinen varsi säädetään saman pituiseksi. Oikein säädetyt nostovarret varmistavat, että nostolaite pääsee nousemaan ylimpään asentoonsa, mikä on tarpeen hydr. pumpun suojelemiseksi turhalta rasitukselta ja hydrauliikkaöljyn kuumenemisen estämiseksi. JOUTOKÄYNNIN SÄÄTÖ - Aukaise lukkomutteri - Kierrä ruuvia haluttuun suuntaan, kunnes joutokäynti on n. 11 r7S (n. 650 r/min) - Kiristä lukkomutteri Ylempään ruuviin ei saa koskea (sinetöity) 127 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET ETUPYÖRIEN RAIDEVÄIN SÄÄTÖ Kohota säätöä varten traktorin etupää etuakselin keskeltä ylös, jonka jälkeen irrota polvien kiinitysmutterit ja siirrä pyörät halutulle leveydelle. Raideväin säätö tapahtuu 100 mm välien (50 + 50 mm). Siirron jälkeen on tarkastettava aurauskulta. Suurilla etukuormaajilla ajettaessa ei saa käyttää uloimpia raidevälejä. TAKAPYÖRIEN RAIDEVÄLIN SÄÄTÖ Nosta takapää ylös tukevien pukkien varaan. Eri säätövaihtoehdot kuvassa: - vanteen lautasen kupera puoli joko sisääntai ulospäin tai - lautanen kiinnitetty vanteen korvakkeisiin joko sisä- tai ulkopuolelle tai - vanne käännettynä Eri vaihtoehtoja voi myös yhdistellä. Varmistu, että pyöriä puolelta toiselle vaihdettaessa rankaan kuvion kärki osoittaa eteenpäin (ylhäältä katsottuna). Mitat renkailla 16.9/14"-34" 128 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET VETOVASTUKSEN TUNNUSTELULAITTEN SÄÄTÖ Vetovastuksen tunnustelu tapahtuu vetovarsien kautta. Vaikutus välittyy traktorin takaosaan nivelöidyn tunnustelukaaren avulla säätökoneistoon, karan ja tunnustelun säätöruuvin välittämänä. Tunnustelulaitteen perussäätö on suoritettu tehtaalla. Muita säätöjä ei tarvita, ellei osia ole irrotettu korjausten yhteydessä Säätö (tarvittaessa) Tunnustelijan sangan vastajousen esikiristys p.o. 5 mm. Karan ja säätöruuvin välys p.o. 1 mm silloin, kun: - tunnustelijan ja asennonsäädön vivut ovat etuasennossa. - nostovarret ala-asennossa, ilman kuormaa ja työkonetta. 129 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET AJOVALOJEN SÄÄTÖ Ajovalojen oikea säätö on ehdottoman tärkeä etenkin silloin, kun joudutaan ajamaan yleisillä teillä. Ennen tarkastusta: - Katso, että traktori on normaalisti kuormitettu. - Tarkasta rengaspaineet. Optisesti valot voidaan nopeasti ja tarkasti säätää huoltoasemalla tai korjaamossa. Itse suoritettava säätö voidaan parhaiten suorittaa seuraavasti, jos optisia laitteita ei ole käytettävissä. - aja traktori tasaiselle paikalle seinän eteen. - Piirrä kaksi ristiä seinään, vastaamaan valonheittimien keskipisteitä. - Peruuta traktori 5 m:n päähän seinästä. - Kytke lähivalot. - Tarkasta, että valokuvion keskipiste on 50 mm seinässä olevan ristin alapuolella. - Säädä ruuveista korkeus ja sivusäätö kohdalleen. - Kytke pitkätvalot. - Tarkasta, että niiden valokuvien keskipiste on ristin kohdalla. 130 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET HI-TRAC:N VAIJERIN SÄÄTÖ Suositellaan tarvittaessa teetettäväksi piirimyyjän toimesta. Perussäätö suoritettu tehtaalla kuvan mukaan. Jos säätö on tarpeen, tarkistetaan ensin, onko perussäätö kohdallaan. Tätä varten on etulattia irrotettava. Jos vaijeri on kunnolla kiinni, mutta säätö on muuttunut, on ilmeistä, että vaijeri on venynyt. Tällöin Hi-Trac:n ollessa nopeammassa eli poisasennossa pyrkii säätömitta 10 +- 2 mm suurenemaan tai vaijerissa esiintyy löysyyttä. Säätö suoritetaan vaijerin kuoren pituutta muuttamalla. - Nosta konepeitto ylös sivusta. - Löysää toinen säätömutteri (2). - Kierrä toista kiinni kunnes säätö on oikein. - Kiristä molemmat mutterit lopuksi. 131 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET AKUN TARKASTUS LATAUSTILA - Tarkasta aika-ajoin akun lataustila ominaispainomittarilla. Ominaispainon tulee olla vähintään 1,23 - Jos ominaspaino on alle 1,15 (akku on tyhjä), toimita akku ladattavaksi. - Huolehdi tuulettimen hihnan riittävästä kireydestä. - Vältä useita käynnistyksiä ja pysäytyksiä peräkkäin, jotta akku ehtii välillä latautua. AKUN PUHDISTUS - Irrota akku traktorista, Irrota aina miinuskaapeli ensin. - Pese akku päältä lämpimällä vedellä. Puhdista myös akkuteline huolellisesti. Poista hapettumat vedellä. - Puhdista akun navat puhdistusharjalla. Puhdista samoin kaapelikengät ja myös akunkaapelien toisen pään liitännät. Heikko kosketus voi estää akkua saamasta latausvirtaa. - Avaa kennotelpat ja puhdista niiden venttiilireiät phaltamalla. - Kuivaa pinnat puhdistuksen jälkeen. - Sivele napoihin ja kaapelikenkiin navansuojarasvaa tai sumuta Tectyliä. AKUN KIINNITYS Akun kiinnitysalustan on oltava puhdas ja suora. Haitallista tärinää voidaan vähentää sijoittamalla akun alle 5-10 mm paksuinen solukumilevy. Akunkaapelien on oltava niin pitkiä, että akku ei nojaa kaapeliin. Kun kiinnität akun niin kytke ensi plusjohto, tällöin ei synny kipinöintiä. Kiinnitä akku kunnollisesti alustalleen. Älä kiristä kuitenkaan liikaa. Siipimuttereita ei saa kiristää avaimella vaan käsin. 132 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET AKUN SÄILYTYS Säilytä käyttämätöntä akkua mieluiten viileässä. Anna akulle latausvirtaa 6 viikon välein, koska akku purkautuu itsekseen. Itsepurkausta lisää korkea lämpötila ja epäpuhtaudet akun pinnalla. Heikkovirtaista tai tyhjää akkua ei saa jättää lataamattomana pitkäksi aikaa seisomaan. Etenkin talvella on huolehditttava akun riittävästä lataustilasta. Akun lataustila Täysi 3/4 1/2 Tyhjä Ominaispaino 1,28 1,24 1,22 1,15 Akku jäätyy -65oC -45oC -30oC -10oC SULAKKEET tarkasta sulakkeiden kunto silloin tällöin ja pidä sulakekotelot puhtaina. Sulakerasiat (2pkl) sijaitsevat kojelaudan alla. Sulakkeiden nimellisvirta on 16A. Sulakkeen palaessa on etsittävä palamisen aiheuttanut vika. Sulaketta ei saa vaihtaa normaalia suuremmaksi. 133 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET SÄHKÖJÄRJESTELMÄN KORJAUKSESSA HUOMIOITAVAT VAROTOIMENPITEET - Akku on ehdottomasti kytkettävä oikein päin. - Akkukaapeleita ei saa irrottaa eikä latausvirtapiiriä katkaista moottorin käydessä. - Akun maajohdin irrotetaan aina ensin ja kiinnitetään viimeksi. - Akun maajohdin on yleensä aina syytä irrottaa jos sähköjärjestelmässä suoritetaan korjauksia. - Jouduttaessa irrottamaan generaattoria moottorista on akun johtimet irrotettava. - Jouduttaessa suorittamaan sähköhitsausta on generaattorin ja akun johtimet irrotettava. Katso tarra. - Generaattorin ja akun välisessä johtimessa vaikuttaa jännite. Johdin saattaa vaurioitua, mikäli se irrotettuna pääsee koskettamaan runkoon. - Käynnistettäsessä moottoria pikalaturin tai apuakun avulla on apuvirtalähde kytkettävä rinnan k.o. ajoneuvon oman akun kanssa. - Akkua pikaladattaessa on akun molemmat johtimet irrotettava ja laturi kytketään suoraan akun napoihin. (Pikalataus voidaan suorittaa myös generaattorin johtimien ollessa irrotettuna, mutta johtimien hankalan irrotuksen ja likaantumisen vuoksi tämä ei ole suositeltavaa.) 134 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET JAARUJEN ILMAUS Jos jarruihin on päässyt ilmaa, esim. liitoksen aukaisun yhteydessä on jarrut ilmattava ennen säätöä, muutoin vapaaliike ei anna oikeaa kuvaa säädöstä. Ilma tuntuu jarruissa siten, että poljinta painettaessa se joustaa ja painuu melkein pohjaan. TAPA I POLKIMET YHDESSÄ Täytä jarrunestesäiliö, poista ilmanpoistonippojen kumisuojat, asenna letkut pyöräsylinterien ilmanpoistonipoista, jarrunestettä sisältävään pulloon, löysää nipat. Paina polkimia voimakkaasti ja nosta hitaasi ylös kunnes pulloon tulevassa nestevirrassa ei ole enää ilmakuplia. Yleensä 4-5 painallusta riittää. Tämän jälkeen kiristä ilmanpoistonipat, poista letkut, kiinnitä suojuskumit ja täytä jarrunestesäiliöön mahdollisesti tullut vajaus. TAPA II POLKIMET ERILLÄÄN Paina aina sen puolen poljinta, kumman puolen jarrua ilmaat. Suorita ilmaaminen siten, että painet jarrupoljinta voimakkaasti ja samanaikaisesti löysätään nippa ja suljetaan heti kun poljin on painettu pohjaat. Jatka toimenpidettä nin kauan, ettei nesteessä ole enää ilmakuplia. Lisää aina välillä nestettä säiliöön. 135 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET KYTKIMEN ILMAUS Jos kytkimen työsylinterin putki on jouduttu irrottamaan tai ilmaa on muuten päässyt järjestelmään, suoritetaan kytkimen ilmaus seuraavasti: - Täytä jarrunestesäliliö (yhteinen säiliö jarrujen kanssa) - Pane muoviletkun toinen pää kytkimen työsylinterin ilmausruuviin ja toinen pulloon, jossa on jarrunestettä. - Avaa ilmausruuvi - Pumppaa kytkinpoljinta kunnes ilmaa ei tule enää pulloon - Sulje ilmausruuvi ja täytä säiliö. 136 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET POLTTONESTEJÄRJESTELMÄN ILMAUS Ilman poisto ruiskutusjärjestelmästä on suoritettava aina, kun järjestelmä syystä taikka toisesta on avattu. Kun polttoneste on päässy ajon aikana loppumaan niin, että ilma on tunkeutunut järjestelmään ja muulloinkin tarvittaessa pitkähkön seisonnan jälkeen. KÄSIPUMPUN KÄYTTÖ Siirtopumppu toimii käsikäyttöisesti, kun vipua nostellaan ylöspäin. Jos pumppu tuntuu tehottomalta, on moottoria hieman pyöräytettävä, jotta pumpun käyttömekanismi vapautuu nokka-akselin paineesta. - Avaa suotimen päällä oleva ilmanpoistoruuvi. - Pumppaa käsipumpun vivulla, kunnes ruuvin juuresta valuva polttoneste on kuplatonta. - Sulje ruuvi - Avaa ruiskutuspumpun ilmanpoistoruuvi. - Pumppaa, kunnes tästä valuva polttoneste on kuplatuonta. - Sulje ruuvi. 137 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET RENKAIDEN NESTEPAINOTUS Nestepainotus on tapa lisätä traktorin painoa täyttämällä sekä etu- että takarenkaat nesteellä. Alhaisen jäätymispisteen ja vettä suuremman ominaispainon vuoksi täyttöön suositellaan kalsiumkloridin ja veden seosta. VAROITUS! Liuosta valmistettaessa on tärkeätä, että kalsiumkloridi lisätään veteen ja että liuosta sekoitetaan, kunnes kalsiumkloridi on täysin liuennut. Rengaskoko Vettä litraa Kalsiumkloridia Liuoksen koko- kg naispaino kg/rengas 10.00-16 56 28 84 8.25-16 64 32 96 13.6/12-38 191 95 286 16.9/14-34 241 120 361 13.6/12-28 150 75 225 Renkaan ilmatilasta täytetty 75%, yli tämän arvon ei saa täyttää. Tälläisen seoksen jäätymistpisto on n. -45oC. Lisäohjeet saat lähimmältä Valmet-piirimyyjältä. 138 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET TRAKTORIN SÄILYTYS ALLE 2 KK Erityisiä toimenpiteitä ei tarvita jos: - Traktorin on huollettu säännöllisesti - Se on puhdas - Jäähdytysnesteen pakkaskestävyys on mitattu - Polttonestesäiliö on täynnä - Akun säilytyksestä on huolehdittu YLI 2KK (ESIM. TALVEKSI) - Suorita ulkopuolinen puhdistus - Suorita yleisvoitelu - Puhdista polttonestesäiliö - Kaada polttonestesäiliöön - - 5l suojapolttoainetta (Shell Calibration Fluid B tai vast.) tai - 1,5% öljyä, Shell Super Outboard Motor Oil tai vast. Täytä säiliö polttonesteellä - Puhdista siirtopumpun kammio - Puhdista vedenerotin - Ilmaa polttonestejärjestelmä - Puhdista ilmansuodin ja syklooni - Vaihda polttonestesuodin - Vaihda polttonestesuodin - Vaihda moottoriöljy - Vaihda moottoriöljyn suodin - Mittaa jäähdytysnesteen pakkaskestävyys - Mittaa akun varaustila - Käytä moottori normaalilämpötilaan ja aja jonkin aikaa - Nosta nostolaite yläasentoon - Irrota sumuttimet ja kaada jokaiseen sylinteriin n. 1 dl suojaöljyä (Shell Ensis Fluid tai vast.) - Pyöritä moottoria käynnistysmoottorilla jonkin aikaa, pysäytinvipu Stop-asennossa - Kiinnitä sumuttimet. Käytä uusia tiivisteitä. - Poista akku, puhdista ja varastoi viileään, kuivaan, tasalämpöiseen paikkaan Älä säilytä betonilattialla. Varaa akkua aina n. 2kk välein. - Löysää tuulettimen hihna - Suojaa ruostumiselle alttiit osat suojaöljyllä (CRC tai vast.) - Suojaa ilmansuotimen ja pakuputken aukot muovikelmulla - Nosta traktori pukeille, jos haluat säästää renkaita. 139 SÄÄDÖT, TARKASTUKSET JA ERILLISOHJEET TRAKTORIN KÄYTTÖÖNOTTO ALLE 2 KK:N SÄILYTYKSESTÄ - Asenna varattu akku - Tarkasta öljymäärät - Tarkasta nestemäärät - Tarkasta rengaspaineet - Suorita yleisvoitelu - Ilmaa polttonestejärjestelmä, jos tarve vaatii. - AHDETUISSA MOOTTOREISSA Kaada n. 1/2l moottoriöljyä ahtimen pesään - Pyöritä moottoria käynnistinmoottorilla, pysäytinvipu Stop-asennossa, jonkin aikaa tai kunnes öljynpoainneen merkkivalo sammuu. - Käynnistä moottori. Älä ryntäytä sitä. - Suorita koeajo, jotta varmistut, että laitteet toimivat moitteettomasti. YLI 2 KK:N SÄILYTYKSESTÄ - Tarkasta rengaspaineet - Laske alas pukeilta - Poista suojapeitteet - Pyöritä tuulettimen siipiä varovasti edestakaisin, tällöin jäähdytyspunpun mahd. kiinni tarttunut tiiviste irtoaa. - Poista suojarasvat - Kiristä tuulettimen hihna - Irrota venttiilikoneiston kansi ja voitele venttiilikoneisto moottoriöljyllä. - AHDETUISSA MOOTTOREISSA Kaada n.1/2l moottoriöljyä ahtimen pesään - Tarkasta öljymäärät - Tarkasta nestemäärät - Ilmaa polttonestejärjestelmä - Kiinnitä täysin varattu akku - Pyöritä moottoria käynnistysmoottorilla, pysäytinvipu Stop-asennossa, jonkin aikaa tai kunnes öljynpaineen merkkivalo sammuu. - Käynnistä moottori. Älä ryntäytä sitä. - Suorita koeajo, jotta varmistut, että kaikki laitteet pelaavat moitteettomasti. 140 TEKNINEN ERITTELY (Pelkästään 702 ja 702-4 malleja koskevat arvot ovat suluissa, muut arvot pätevät kaikille). MITAT JA PAINOT (2-VETO) Suurin pituus ................................................................................................... 3905 mm(3805) Suurin leveys (pienimmällä raidevälillä) ......................................................... 1972 mm(1785) Korkeus (pakoputken kohdalla) ...................................................................... 2650 mm Korkeus (ohjaamon kohdalla) ........................................................................ 2640 mm Maavara 460 mm Kokonaispaino ................................................................................................ 3540 kg (3450) Etuakselipaino ................................................................................................ 1270 kg (1240) Taka-akselipaino ............................................................................................. 2270 kg (2210) Akseliväli 2330 mm Kääntösäde ..................................................................................................... 4150 mm Kääntösäde (ohj. jarruilla) .............................................................................. 3820 mm Raidevälit edessä (mm) Renkailla 10.00 - 16 Renkaan keskeltä ........................................................................ Renkaan ulkoreunasta ................................................................. Renkailla 8.25 - 16 Renkaan keskeltä ........................................................................ Renkailla 9.00 - 20 Renkaan keskeltä ........................................................................ Raidevälit takana (mm) Renkailla 16.9/14-34 Renkaan keskeltä ........................................................................ ..................................................................................................... Renkaan ulkoreunasta ................................................................. ..................................................................................................... Renkailla 14.9/13-38 ja 13.6/12-38 Renkaan keskeltä ........................................................................ ..................................................................................................... Renkaan ulkoreunasta ................................................................. ..................................................................................................... Renkailla 18.4/15-30 kiint. Renkaan keskeltä ........................................................................ Mitat ja painot (4-veto) Pituus ..................................................................................................... Leveys ..................................................................................................... Korkeus (pakoputken kohdalla) ...................................................................... Korkeus (ohjaamon kohdalla) ........................................................................ Akseliväli ..................................................................................................... Maavara ..................................................................................................... Etuakselipaino ................................................................................................ Taka-akselipaino ............................................................................................. Kokonaispaino ................................................................................................ 1554, 1654, 1754 1880 1520, 1620, 1720 1570, 1670, 1770 1543, 1644, 1757, 1857, 1963 1972, 2073, 2186, 2286, 2392 1440, 1540, 1650, 1770, 1860, 1960 1785, 1885, 1995, 2115, 2205, 2305 1820 4170 mm 2010 mm 2650 mm 2620 mm 2445 mm 470 mm 1590 kg 2390 kg 3980 kg (4130) (1560) (2380) (3940) 141 TEKNINEN ERITTELY Tyyppi ..................................................................................................... Max. staattinen kuormitus .............................................................................. Max. dynaaminen kuormitus (nopeudella 30 km/h) ....................................... Max, kääntökulma (sisempi pyörä) ................................................................ Kallistuskulma ................................................................................................ Carraro 5110 kp 3550 kp 40o 12o Raideväli edessä (mm) Renkailla 13.6/12-28/6, 12.4/11-28/6 ja 13.6/12-28/10 Renkaan keskeltä ........................................................................ 1610, 1726, 1780, 1870, ..................................................................................................... 1986 Renkaan ulkoreunasta ................................................................. 1955, 2071, 2125, 2215, 2331 Raideväli takana (mm) Renkailla 18.4/15-34/8 Renkaan keskeltä ........................................................................ ..................................................................................................... Renkaan ulkoreunasta ................................................................. ..................................................................................................... Renkailla 13.6/12-38/8, 14.9/13-38/8 Renkaan keskeltä ........................................................................ ..................................................................................................... 1543, 1644, 1757, 1857, 1963 2010, 2111, 2224, 2324, 2430 1440, 1540, 1650, 177, 1860, 1960 Kääntösäde - (ilman 4-vetoa, ilman ohjausjarrua) ............................................................. 5170 mm - (4-veto päällä, ilman ohjausjarrua) .............................................................. 5420 mm - (ohjausjarrulla, ilman 4-vetoa) ...................................................................... 4650 mm TÄYTÖKSET (uusi traktori) Polttonestesäiliö ............................................................................................. Jäähdytysjärjestelmä ...................................................................................... Moottori 13 l Ruiskutuspumppu ........................................................................................... Vaihteisto 21 l Hydrauliikka .................................................................................................... Vetopyörästö ................................................................................................... Jarrunestesäiliö 0,45 l 97 l 16 l (68 l) (VAPO 20 l) 0,35 l 23 l 2 x 6,5 l Täytökset (4-veto) Vaihteisto ..................................................................................................... 25 l Etuakselin tasauspyörästö ............................................................................. 5,0 l Planeettapyörästöt .......................................................................................... 2 x 1,75 l 142 TEKNINEN ERITTELY MOOTTORI Moottorin malli ................................................................................................ Valmet 411 C Moottorin laji ................................................................................................... 4-tahtinen suorasuihkutus ..................................................................................................... diesel Jäähdytys neste Sylinteriluku .................................................................................................... 4 Sylinterien numerointi edestä ......................................................................... 1-2-3-4 Sylinterien läpimitta ........................................................................................ 108 mm Iskupituus 120 mm Vääntömomentti ............................................................................................. 270 Nm/20 r/s DIN (27,5 kpm/1200 r/min) Moottorin iskutilavuus ..................................................................................... 4,4 dm3 Puristussuhde ................................................................................................. 17 V.O. teho, nop.alueella 540 r/min (valmistajan ilmoittama, OECD-normia vastaava) ....................................... 54 kW 74 (hv) Vastaava V.O. akselin pyörintänopeus ........................................................... 13 r/s (763 r/min) Moottorin teho (valmistajan ilmoittama) ......................................................... 56 kW (76 hv) DIN ..................................................................................................... normin 70020 muk. Vastaava moottorin pyörintänopeus ............................................................... 37 r/s - (2200 r/min) Joutokäyntipyörintänopeus ............................................................................. n. 11 r/s (650 r/min) Suurin pyörintänopeus kuormittamattomalla moottorilla ............................... n. 40 r/s (2500 r/min) Imuventtiilin välys kylmänä ja kuumana ......................................................... 0,30 mm Pakoventtiiliin välys kylmänä ja kuumana ...................................................... 0,30 mm Asetusmerkki vauhtipyörässä ylänäännekohta sylinteri n:o 1 ...................................................................... 0 ruiskutus alkaa sylinteristä n:o 1 .................................................................. 22o Moottorin paino ............................................................................................... n. 425 kg Ilmanpuhd. suodin .......................................................................................... kuiva paperikenno Varmuussuodin ............................................................................................... kuiva paperikenno Esisuodin syklooni POLTTONESTEJÄRJESTELMÄ Polttoneste kaasuöljy Ruiskutuspumppu ........................................................................................... rivipumppu Siirtopumppu kalvotyyppinen ......................................................................... AC VP Ruiskutusjärjestys .......................................................................................... 1-2-3-4 Ruiskutusennakko .......................................................................................... 22o Suutin ..................................................................................................... CAV Suuttimen pidin ............................................................................................... CAV Ruiskutuspaine ............................................................................................... 20Mpa (200 kp/cm2) Polttonestesuodin ........................................................................................... CAV Suodinpano ..................................................................................................... paperisuodin panos Vedenoerotin ................................................................................................... AC Kylmäkäynnistyslaite ...................................................................................... Thermostart, imuilman esi ..................................................................................................... lämmitin 143 TEKNINEN ERITTELY VOITELUJÄRJESTELMÄ Moottori Täysipainevoitelu hammaspyöräpumpun avulla päävirtasuotimen kautta. Öljynsuodin ..................................................................................................... paperisuodinpanos Öljynpaine lämpimässä moottorissa - joutokäynnillä vähintään ............................................................................... 150 kPa (1,5 kp/cm2) - käyntikierroksilla ........................................................................................... 300-300 kPa (3-5 kp/cm2) JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Lämpötilan säätö ............................................................................................ termostaatti, säädettävä ..................................................................................................... kaihdin/keskipakipumpulla ..................................................................................................... tehostettu jäähdytysnesteen ..................................................................................................... kierto Tuuletin - siipiä ..................................................................................................... 6 - halkaisija ..................................................................................................... 430 mm KYTKIN Parikytkin - ajokytkin (halkaisija) ..................................................................................... 310 mm (12") - voimanottokytkin (halkaisija) ........................................................................ 310 mm (12") JARRUT Tyyppi hydraulisesti toimivat 4-pintalevyjarrut varustettuna tasausventtiilillä Jarrupinta-ala yht. ........................................................................................... 1350 cm2 Seisontajarru .................................................................................................. mekaanisesti ajojarruihin ..................................................................................................... vaikuttava 144 TEKNINEN ERITTELY VAIHTEISTO (2-VETO) Varustettuna öljypumpulla ja vaihdettavalla suotimella. Kokonaisvälityssuhde, 1. 169,517 2. 118,702 3. 90,163 4. 54,461 pääakseli - takapyörän napa 5. 43,150 R1 103,911 6. 33,817 R2 62,762 7. 26,064 8. 20,432 2-vetomalli voidaan varustaa myös vaihteistolla, jossa on 4-vetomallin välityssuhteet. Varmista aina ennen esim. perävaunun sovittamista kupi välitys k.o. vaihteistossa on VAIHTEISTO (4-VETO) Kokonaisvälityssuhde, pääakseli - takapyörän napa 1. 213,862 5. 46,958 2. 120,179 6. 26,802 3. 98,122 7. 28,364 4. 59,268 8. 22,253 R1 113,082 R2 68,301 Tasauspyörästön välityssuhde ....................................................................... Planeettapyörästöjen välityssuhde ................................................................. Kokonaisvälityssuhde ..................................................................................... Välityssuhde, kartiovetopyöräakseli - voimansiiroakseli ................................ 4,0 4,4 17,6 1,17 Nopeustaulukko (2-veto, 4-vedon välityksillä) Laskettu renkaillle 18.4/15-34 145 TEKNINEN ERITTELY NOPEUSTAULUKKO (2-VETO) Nopeudet eri vaihteilla ja moottorin pyörintänopeuksilla. Laskettu takarenkailla 16.9/14-34. Vaihde 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. R1 R2 13 r/s (800 r/min) Norm. Hi.Trac. km/h km/h 1,1 0,8 1,9 1,4 2,5 1,8 4,1 30 5,2 3,8 6,6 4,8 8,5 6,2 10,9 8,0 2,1 1,5 3,5 2,6 37 r/s Norm. km/h 3,1 5,2 6,7 11,2 14,2 18,1 23,4 30,0 5,9 9,7 (2200 r/min) Hi-Trac. km/h 2,3 3,8 4,9 8,2 10,4 13,1 17,1 22,6 4,3 7,1 NOPEUSTAULUKKO (2-VETO, 4-VEDON VLITYKSILLÄ Nopeudet eri vaihteilla ja moottorin pyörintänopeuksilla. Laskettu takarenkailla 16.9/14-34. Vaihde 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. R1 R2 13 r/s (800 r/min) Norm. km/h 1,0 1,7 2,3 3,8 4,7 6,0 7,8 10,0 2,0 3,3 13 r/s (800 r/min) Hi.Trac. km/h 0,7 1,2 1,7 2,8 3,4 4,4 5,7 7,3 1,5 2,4 37 r/s (2200 r/min) Norm. km/h 2,9 4,7 6,2 10,3 13,0 16,6 21,5 27,5 5,4 8,9 37 r/s (2200 r/min) Hi-Trac. km/h 2,1 3,4 4,5 7,5 9,5 12,1 15,7 20,1 3,9 6,5 146 TEKNINEN ERITTELY NOPEUSTAULUKKO (4-VETO) Nopeudet eri vaihteilla ja moottorin pyörintänopeuksilla. Laskuettu takarenkailla 18.4/15-34, jonka vierintäkehän pituus on 4930 mm. Vaihde 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. R1 R2 13 r/s (800 r/min) Norm. km/h 1,1 1,8 2,4 4,0 5,0 6,4 8,3 10,7 2,1 3,5 13 r/s (800 r/min) Hi.Trac. km/h 0,8 1,3 1,8 2,9 3,6 4,,7 6,1 7,8 1,5 2,6 37 r/s (2200 r/min) Norm. km/h 3,0 5,0 6,6 11,0 13,9 17,7 23,0 29,3 5,8 9,5 37 r/s (2200 r/min) Hi-Trac. km/h 2,2 3,6 4,8 8,0 10,1 12,9 16,8 21,4 4,2 6,9 MEKAANINEN RYÖMINTÄVAIHDE (i = 4) nopeustaulukko (4-veto) 2-vetomallien nopeudet kaaviossa. Nopeudet eri vaihteilla ja moottorin pyörintänopeuksilla. Laskettu takarenkailla 18.4/15-34, jonka vierintäkehän pituus on 4930 mm. Vaihde 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. R1 R2 13 r/s (800 r/min) Norm. km/h 1,1 1,8 2,4 4,0 5,0 6,4 8,3 10,7 2,1 3,5 13 r/s (800 r/min) Mek.ryöm. km/h 0,3 0,5 0,6 0,5 0,9 37 r/s (2200 r/min) Norm. km/h 3,0 5,0 6,6 11,0 13,9 17,7 23,0 29,3 5,8 9,5 37 r/s (2200 r/min) Mek-ryöm. km/h 0,8 1,3 1,7 1,5 2,4 VAROITUS! Mekaanisen ryömintävaihteen käyttö on kielletty vaihteilla 4,5,6,7 ja 8. 147 TEKNINEN ERITTELY Nopeuskaavio (2-veto, renkailla 16.9/14-34) Nopeuskaavio (2-veto, 4-vedon välityksillä, renkailla 16.6/(14-34) 148 TEKNINEN ERITTELY VOIMANOTTOKONEISTO Voimanottoakseli (halkaisija) Välitys, moottori/voiman ulosotto 1 3/8" 2,882 Moottorivoimanoot V.O. akselin pyörintänopeus Vastaava moottorin pyörintänopeus r/s 9 13 r/min 540 763 r/s 26 37 r/min 1556 2200 Ajovoimanotto (2-veto, kotimaa) V.O. akseli pyörähdää 37,971 kierrosta yhtä takapyörän kierrosta kohti. Tämä vastaa n. 8,5 kierrosta takapyörän kulkemaa 1 m:n matkaa kohti. Renkailla 16.9/14-34, jonka vierintäkehän pituus kuormitettuna on 4520 mm. Ajovoimanotto (4-veto ja 2-veto, vienti) Voimanulosottoalkeli pyörähtää 41,32 kierrosta yhtä takapyörän kierrosta kohti. Tämä vastaa n. 9 kierrosta takapyörän kulkemaa 1 m:n matkaa kohti. Renkailla 18.4/15-34, jonka vierintäkehän pituus kuormitettuna on 4930 mm. KOLMINOPEUKSINEN VOIMANOTTOKONEISTO Valitsimen asento 540 540 1000 1000 1000 Moottori r/s 32 37 19 36 37 (r/min) 1908 2200 1157 2143 2200 V.O.A. r/s 9 10 9 17 17 Välityssuhde, Moottori - Voimanulosotto (r/min) 540 623 540 1000 1027 Hihnäpyörä r/s (r/min) 14 810 16 933 14 810 25 1500 26 1539 Hihnan nopeus m/s 11 13 11 21 22 - asento 540 = 3,533 - asento 1000 = 2,143 149 TEKNINEN ERITTELY RENKAAT Vakio Vaihtoehto Edessä 10.00-16/8 PR 8.25.16/8 PR 8.25-16/10 PR 0.00-20 /12 PR Takana 16.9/14-34/8 14.9/13-38/8 13.6/12-38/8 18.4/15-30/12 18.4/15-34/8 PR PR PR PR PR (13.6/12-38/8) RENKAAT (4-VETO) Vakio vaihtoehto Edessä 13.6/12-28/6 12.4/11-28/6 13.6/12-28/10 PR PR PR Takana 18.4/15-34/8 14.9/13-38/8 13.6/23-38/8 PR PR PR RENGASPAINEET JA -KUORMITUKSET (2-VETO) (Nopeudella 30 km/h ja max. kuormalla) Edessä (rengaskoolla) Paine kPa 10.00-16/8 8.25-16/8 9.00-20/12 8.25-16/10 13.00-16/10 PR PR PR PR PR 275 375 700 450 325 Suurin sallittu rengaskuormitus N/rengas 11900 11250 24080 14000 14750 170 180 200 230 23800 21650 19100 31800 Takana (rengaskoolla) 16.9/14-34/8 14.9/13-38/8 13.6/12-38/8 18.4/15-30/12 PR PR PR PR HUOM! Jos traktorin nopeus ei ylitä 20 km/h, voidaan renkaiden kuormitusta lisätä n. 25% rengaspainetta nostamalla 150 TEKNINEN ERITTELY RENGASPAINEET JA -KUORMITUKSET (4-VETO) (Nopeudella 30 km/h ja max. kuormalla) Edessä Paine kPa 13.6/12-28/6 12.4/11-28/6 13.6/12-28/10 160 170 250 Suurin sallittu rengaskuormitus N/rengas 14300 12750 19100 140 200 180 25650 19100 21650 Takana 18.4/15-34/8 13.6/12-38/8 14.9/13-38/8 VETOKOUKKU Suurin sallittu kuormitus vetokoukulle pystysuunnassa (nopeudella 25-30 km/h). Rengaskoko 18.4/15-34/8 14.9/13-38/8 13.6/12-38/8 16.9/14-34/8 16.9/14-34/12 PR PR PR PR PR Kuormitus 2750 kg 1950 kg 1440 kg 2380 kg 2960 kg SUURIMMAT SALLITUT AKSELIPAINOT (Ilman renkaiden rajoittavaa vaikutusta) Edessä: - 2-veto - 4-veto Takana: - ..................................................................................................... 4000 kg ..................................................................................................... 3550 kg ..................................................................................................... 6000 kg 151 TEKNINEN ERITTELY HYDRAULIIKKA Varustettuna Valmet-kaksoispumpulla ........................................................... B 16 + 12 D Työhydrauliikka - Kierrostilavuus .............................................................................................. 16 cm3/r - Tuotto 0,58dm3/s/27 r/s (35 l/min / 2200 r/min) - Max. paine .................................................................................................... 21 Mpa Ohjaushydrauliikka - Kierrostilavuus .............................................................................................. 12 cm3/r - Tuotto ..................................................................................................... 0,43 dm3/s/37 r/s ..................................................................................................... (26 l/min/ 2200 r/min) - Max. paine .................................................................................................... 9 Mpa Nostovoima vetovarsien päässä .................................................................... n. 29000N Nostolaitteen toiminnot. Asennon-nosto ja laskunopeuden säätö, vetovastustunnustelu ja automaattinen painonsiirto sekä ulkopuolisten sylintereiden käyttö Painesuodin paperikennosuodin Ulkopuolisiin sylintereisin voidan ottaa 15 l öljyä ilman lisäöljysäiliötä Ohjauslaitteet Tyyppi ..................................................................................................... hydro-ohjaus Auraus ..................................................................................................... 0-6 mm Auraus (4-veto) ............................................................................................... 10' tai 7-8 mm HYDRAULIIKAN KOMPONENTIT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Pumppu ja imusiivilä koottuna Imusiivilä Koksoispumppu Jakokappale koottuna Pikaliitin Paineenrajoitusventtiili Venttiililohkot Pikaliittimet Jakokappaleen kansi Venttiilikoneisto täydellinen Ylivirtaventtiili koottuna Vapaakiertoventtiili Vapaakiertoventtiilin karan virausvastus Vapaakiertoventtiilin esiohjausventtiili 16 17 18 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Laskunhidastin Laskuventtiili (pitoventtiili) Laskuventtiilin esiohjausventtiili Laskuventtiilin karan virtausvastus Painesuodin Nostosylinteri Suojaventtiili Ohjausventtiili koottuna Ohjausventtiili Ohjauksen paineenrajoitusventtiili Ohjauksen vastaventtiili Ohjaussylinteri Öljysäiliö 152 TEKNINEN ERITTELY 153 TEKNINEN ERITTELY SÄHKÖJÄRJESTELMÄN KYTKENTÄKAAVIO 154 TEKNINEN ERITTELY Sähköjärjestelmän kytkentäkaavio 1 2 3 3 4 5 6 7. 7/h1 7/h2 7h/3 8 8/h1 8/h2 8/h3 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 23 24 25. 27 28 29 30 31 32 (33) 34 35A 35B 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Virtalukko Vipukytkin Vipukytkin Vipukytkin Vipukytkin Vipukytkin Suuntavilkku, valonv.-, äänimerkkikytkin Lämpö- ja polttonestemittari Mittarivalo Vilkun merkkilamppu Kaukovalon merkkilammpu Käyttötunti- ja pyörintänopeusmittari Mittarivalo Latauksen merkkilamppu Moottorin öljynpaineen markkilamppu Suuntavilkkurelee Valonvaihtorelee Sulakerasia Liitinholkki Tuulilasin pyyhk. moottori Liitinkotelo 6-os. Liitinkotelo 6-os. Liitinkotelo 6-os. Liitinkotelo 6-os. Vaihtestokatkaisija Polttonestemitt. anturi Käynnistinmoottori Akku Lämpömittarin anturi Öljynp. merkkiv. anturi Thermostart-laite Vaihtovirtageneraattori Liitinkotelo 6-os. Äänimerkinantolaite Ajovalaisin oik. Ajovalaisin vas. Vipukytkin Vipukytkin Pistorasia Liitin Liitin Liitinholkki Seisonta/suuntavilkkuvalo, vasen etumm. Seisonta/suuntavilkkuvalo, vasen takinmm. Liitinholkki Seisonta/suuntavilkkuvalo, oikea etumm. Seisonta/suuntavilkkuvalo, oikea takimm. Työvalaisin Seisontajarrun merkkiv. katkaisija Liitinholkki Liitinholkki 46 47 48 49 50 (51) (52) h7 Liitinholkki Liitinholkki Tuulilasinpes. moottori Liitinkotelo 6-os. Ohjaamovalaisin Kattovikkuvalaisin Suuntavilkkuvalaisin vas. (lisävaruste, Ruotsi) Suuntavilkkuvalaisin oik. (lisävaruste, Ruotsi) Radio Kojetaulun johdinsarja Ohjaamon johdinsarja, oikea Ohjaamon johdinsarja, vasen Pistorasian johdinsaraja Moottoritilan johdinsarja Etuvalojen johdinsarja Käynnistinmoottorin johdin Akun maajohdin Johdinsarjan kiinnitin Lämmityslaitteen moottori Jarruvalokatkaisijat Käynnistysja latausvirtap. johdinsaraja Käynnistyksen apurele V.O. kytk. merkkivalokatkaisija Seisontajarrun merkkilappu V.O. kytk. merkkilamppu Kattovilkkuvalaisimen merkkilamppu Liitinholkki 4-os. sulakerasia Päävirtakatkaisija Suojadiodi Akun maajohdin Käynnistinmoottorin maad. johdin Diodin joohdin Maadoitusjohdin Alipaineenilmaisin anturi Sulakerasia tuulilasinpyyhkijän moottorille Vastus lämmityslaitteen moottorille Johdinsarja lämmityslaitteen moottorille Alipaineenilmaisimen merkkivalo () Lisävaruste (53) (54) 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 (66) 67 68 69 h4 h5 h6 70 71 (81) (82) (83) (84) (85) (86) 87 72 73 74 155 TEKNINEN ERITTELY SÄHKÖLAITTEET Jännite 12 V Käynnistinmoottori .......................................................................................... 2,9 kW (4 hv) Vaihtovirtageneraattori .................................................................................... 600 W Akku 130 Ah Maadoitus negatiivinen kytkentä (-) Etuvalolamput ................................................................................................. 45/40 W Työvalolamput ................................................................................................ 45 W Seisontavalolamput ........................................................................................ 10 W Vilkkuvalolamput ............................................................................................. 21 W Sulakkeet ..................................................................................................... 9kpl16A l isäksi varalle ................................................................................ 3 kpl 16 A 8-OS. SULAKERASIA 1. varalla 2. varalla 3. äänimerkki, ohjaamon oikean puolen apulaitteille, radiolle, tms. 4. mittarit, merkkivalot, virtajohto ohjaamon vasemman puolen apulaitteille ja pistorasiaan, lämmityslaitteen puhaltimelle, tuulilasin pyyhkijälle, tuulilasin pesulaitteelle 5. suuntavilkut, työvalo, kattovilkku 6. Thermostart 7. varalla 8. seisonta- ja mittarivalot 4-OSAISEN LISÄSURAKERASIAN SULAKKEET 1. Ajovalo, vasen pitkä 2. Ajovalo, oikea pitkä 3. Ajovalo, oikea lyhyt 4. Ajovalo, vasen lyhyt 156 TEKNINEN ERITTELY HIHNAPYÖRÄKONEISTO (2-NOP. V.O. KONEISTON YHTEYDESSÄ) Hihnapyörän (halkaisija) ................................................................................. 270 mm Hihnapyörän leveys ........................................................................................ 165 mm Moottori r/s (r/min) 26 1556 37 2200 V.O.A. r/s (r/min) 9 540 13 763 Hihnäpyörä r/s (r/min) 14 810 19 1145 Hihnan nopeus m/s 11 16 RAITISILMATUULETIN Paino ..................................................................................................... n. 25 kg Mitat (lko) ..................................................................................................... 790 x 620 x 220 mm Nostaa traktorin korkeutta .............................................................................. n. 190 mm Tehontarve nop. I ............................................................................................ 50 W II ................................................................................................... 95 W III .................................................................................................. 210 W Suurin puhallusteho ........................................................................................ 600 m3/h KOMPRESSORI Ilmantuotos 199 kPa:n paineista ilmaa, l/min. Eri moottorin pyörintänopeuksilla. 157 TEKNINEN ERITTELY SI-YKSIKÖT Uudet kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän mukaiset yksiköt ovat käytössä ympäri maailmaa. Myös Suomessa on pyrittävä käyttämään niitä. Vanhat yksiköt tulevat aikanaan poistumaan, vaikka niitä vielä näkeekin uusien rinnalla Poistettavat yksiköt Uudet SI-yksiköt Voima Paine (1 kp) (1 kp/cm2=1 at) Vääntömomentti (1 bar) (1 kpm) =9,8066 N =98,0665 kPa, =0,0980665 Mpa =100 kPa = 0,1 Mpa =9,80665 NM Teho (1 hv = 75 kpm/s) = 735,5 W Tuotto Pyörintänopeus Lämpötila (l/min) = dm3/s (r/min) =r/s Käytetään edelleen Celsius-astetta Likim. Muuntosuhde 10 100 0,1 10 0,736 0,7355 kW SELITYKSIÄ MPa (Mega Pascal) = 1000 kPa (Kilo Pascal) = 1000 000 Pa (Pascal) Nm = Newtonmetri kW = kilowatti = 1000 W 158 158
© Copyright 2024