MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ • Maalajin merkitys maanmuokkauksessa • Muokkausmenetelmän valinta • Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat • Moreenit ovat lajittumattomia maalajeja, eli sisältävät useaa keskenään sekoittunutta maalajitetta. • Varsinkin moreenimailla voi esiintyä monenlaisia metsätyyppejä, vaikka vallitseva maalaji on sama. • Lajittuneet maalajit ovat veden mukanaan kuljettamia. Niiden aines on huuhtoutunutta ja raekoko tasainen. • Lajittuneilla maalajeilla metsätyypin riippuvuus maalajista on yleensä moreeneja voimakkaampi. 3 Maalajit metsätyyppien rinnalle muokkauksen menetelmävalinnassa • Kivennäismaat jaetaan keskimääräisen raekoon perusteella metsänuudistamisen kannalta kolmeen maalajiryhmään: – karkeat, keskikarkeat ja hienot maalajit • Maalaji määrää uudistamisen kannalta oleellisia tekijöitä: – vedenläpäisevyys, ilmavuus, routiminen ja ravinteiden saatavuus 4 2 Maalajitteet ja maalajiryhmät Maalaji- Lajittuneet ryhmät maalajit Karkea Keskikarkea Hieno Moreenit Sora Soramoreeni Hiekka Karkea hieta Hiekkamoreeni Karkea hietamoreeni Hieno hieta Hiesu Saves Hieno hietamoreeni Hiesumoreeni Savimoreeni Tuntomerkit Raekoko arvioitavissa silmin Yksittäiset rakeet voi erottaa paljain silmin, rakeet irrallisia Rakeita ei erota silmillä, hieno hieta ja hiesu (siltti) märkänä valuvaa ja erittäin routivaa. Kuivana kokkaroituu. Kosteana saa kämmenten välissä pyöritettyä alle 4 mm:n pötkön 5 Maalajin vaikutus routivuuteen • routimattomat maalajit: • sora, hiekka, karkea hieta ja soramoreenit • lievästi routivat maalajit: • savi, karkea hieta, hiekkamoreenit ja karkea hietamoreenit • erittäin routivat maalajit: • hieno hieta, hiesu, hienoaineksiset moreenit • pintarouta eli rouste: • kostean silttipitoisen maan jäätyessä jääneulaset/pilarit nostavat maan pintakerrosta kasvaessaan alapäästään 6 3 Uudistamismenetelmän valinta kangasmailla Kasvupaikka Maalaji Männyn luont. Kuiva Karkea 0 kangas Keskikarkea 0 Kuivahko Karkea Ä/L kangas Keskikarkea Ä/L Tuore kangas Lehtomainen kangas Männyn kylvö Männyn istutus Kuusen istutus Koivun istutus Keskikarkea M Ä/L Hieno M Karkea M M Keskikarkea M M Hieno M Ä/L Hieno L/M Karkea L/Ä 7 Maanmuokkausmenetelmät • Maanmuokkausmenetelmän tulee olla mahdollisimman kevyt, mutta sen tulee toisaalta turvata tehokas metsänuudistaminen. • Maanmuokkauksen vesiensuojelussa olennaista on käytetyn menetelmän sopivuus kohteelle. • Mahdollisimman kevyt muokkaus on vesiensuojelun näkökulmasta toivottavin menetelmä. • Mitä järeämpi muokkausmenetelmä, sitä järeämpiä pitää vesiensuojeluratkaisujenkin olla. • Suojakaistan maanpinta pitää olla ehjä. 8 4 Laikkumätästys •Kivennäismaat, tuoreet ja lehtomaiset kankaat. •Laakea mätäs 50 x 70 cm, päällä kivennäismaata 5-10 cm. •Tiivistetään, jos viljely samana kesänä. 9 Istutussyvyys 10 5 Kääntömätästys •Kuusen uudistusaloilla, joilla ei vesitalouden järjestelytarvetta. •Maisemallisesti arat alueet. •Rinteet. 11 Naveromätästys • • • • Hienojakoiset ja soistuvat kangasmaat. Navero-ojasta kaivettavat maat mättäiksi noin 2,5 m:n etäisyydelle toisistaan. Tarkoituksena ei ole johtaa vesiä pois uudistusalalta kasvupaikan kuivattamiseksi. Mättäitä ei hakkuutähteiden päälle! 12 6 Ojitusmätästys • • • • Veden vaivaamat soistuvat kankaat ja turvemaat Ei sovellu kivisille maille eikä savikoille. Osa mätäsvaoista kaivetaan kuivatusojien kokoisiksi. Ojien pohjalla mahdollisesti olevaa maatumatonta turvetta, hiesua ja savea ei pidä käyttää mätäsmateriaalina. • Ojitusmätästyksessä on huolehdittava vesiensuojelusta vastaavin menetelmin kuin kunnostusojituksessa. • HUOM. Metsäsertifiointi (PEFC) kieltää vesitaloudeltaan ja puustoltaan luonnontilaisten soiden ojittamisen. 13 Laikutus • Kiviset rinnemaat, karkeat lajittuneet maat, tärkeät maisemakohteet, ei vedenvaivaamille maille. • Luontaisessa uudistamisessa suuret laikut. • Laikut maaston korkeimpiin kohtiin. 14 7 Vesiensuojelu 15 Eroosioon vaikuttavat tekijät • Eroosion aiheuttaa lumen sulamisesta ja sateista johtuva pintavalunta. • Eroosion suuruuteen vaikuttavat mm: – – – – – – maalaji maanpinnan laatu maan kaltevuus rinteen pituus maan vedenläpäisykyky valuma-alueen koko 16 8 Vesiensuojelu = estä eroosio ja ravinteiden huuhtoutuminen • Valitse kohteelle sopiva muokkausmenetelmä. • Jätä riittävä suojakaista (5 – 30m), suojakaistaa ei muokata. • Rinteessä äesjälkeen muokkauskatkoja. • Muokkausta ei uloteta ojiin saakka. 17 Vesiensuojelu • Vesiä ei johdeta suoraan vesistöihin eikä vesistöihin johtaviin ojiin. • Vedet johdetaan ensisijaisesti pintavalutuksen kautta eteenpäin. • Naveroihin ja ojiin kaivetaan tarpeen mukaan lietekuoppia ja jätetään kaivukatkoja. • Navero- tai ojitusmätästystä ei käytetä pohjavesialueella, jos naverot tai ojat ulottuvat kivennäismaahan. 18 9 Kaivukatkot uudistamisessa • Naveroiden päissä saa olla ajoittain seisovaa vettä, koska naveroilla ei tavoitella pysyvää kuivatusvaikutusta. 19 Vesiensuojelu • Ojitusilmoitus: vesilain 5 luvun 6 §:n perustelut. • Ojitusilmoitus oli ennen vapaaehtoinen, nyt pakollinen sakon uhalla. • Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava, mutta vähäisen ojituksen määritelmää ei ole tarkasti tehty. • Ojitusmätästys vaatii samoja vesiensuojelumenetelmiä kuin kunnostusojitus. • Vanhojen ojien perkaaminen edellyttää vesiensuojelusuunnitelmaa. 20 10 Esimerkki metsänuudistamisesta: Mitä vesiensuojelutoimia on käytetty? 21 Ympäristönhoito 22 11 Ympäristönhoito • Arvokkaita elinympäristöjä ei muokata, niiden yli ajeta, eikä niihin johdeta muokkausalueen vesiä. • Säästöpuiden ja puuryhmien ympärille jätetään vähintään 2 m muokkaamaton vyöhyke. • Pesät säästetään. • Polkuja ei muokata. • Maapuut ja pökkelöt kierretään. • Ei ajeta ojien tai purojen yli. 23 Ajourasuunnittelu 24 12