RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.7.2014 Viite 1510013438 LAHTI, KIVERIÖN KOULUN ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS LAHTI, KIVERIÖN KOULUN ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Kuvaus 15.7.2014 Ilkka Hurme Hannu Lauhakari Jani Lepistö Raportti Viite 1510013438 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 www.ramboll.fi RAKENNETTAVUUSSELVITYS SISÄLTÖ 1. 2. 2.1 2.2 2.3 3. 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 4. JOHDANTO MAAPERÄTUTKIMUS Tutkimus Nykytilanne Pohjasuhteet RAKENNETTAVUUS Perustaminen, rakennukset Perustaminen, kadut Putkijohtojen perustaminen Vanhat täytöt Maanrakennustyöt Kuivatus Routasuojaus Radonin huomioiminen JATKOTOIMENPITEET 1 1 1 1 1 2 2 2 3 3 3 3 3 4 4 LIITTEET Liite 1 Maanäytteiden tutkimustulokset PIIRUSTUKSET 1510013438_1 1510013438_2 1510013438_3 1510013438_4 1510013438_5 1510013438_6 1510013438_7 1510013438_8 Sijaintikartta Tutkimuskartta Leikkaus A-A Leikkaus B-B Leikkaus C-C Leikkaus D-D Leikkaus 1-1 Leikkaus 2-2 1:1000 1:500/1:100 1:500/1:100 1:500/1:100 1:500/1:100 1:500/1:100 1:500/1:100 RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1. 1 JOHDANTO Ramboll Finland Oy teki Lahden kaupungissa Kiveriön koulun alueella sekä Ilmarisentien ja Joukahaisentien risteysalueella maaperätutkimuksia alueen geoteknisen rakennettavuuden selvittämiseksi. Alueelle on kaavoitettu kolmekerroksisia asuinkerrostaloja. Kiveriön koulun alueelle tulee myös kerrostaloalueen kiertävä katualue, joka on kokonaispituudeltaan n. 450 metriä. Tässä raportissa on esitelty tehdyt tutkimukset sekä niiden tulokset. 2. MAAPERÄTUTKIMUS 2.1 Tutkimus Kohde Tutkimuskohteita on kaksi ja ne sijaitsevat Lahden kaupungissa, nykyisen Kiveriön koulun alueella sekä Ilmarisentien ja Joukahaisentien risteysalueella. Tutkimuskohteiden sijainnit ovat esitetty piirustuksessa nro 1510013438_1. Tehtävä Kohteisiin on tehty asemakaavaa varten maaperätutkimuksia ja niiden pohjalta laadittu rakennettavuusselvitys. Maaperätutkimukset Alueelta on tehty vuonna 2005 pohjatutkimuksia alueen pinnantasaussuunnitelmia sekä kallionpinnan selvityksiä varten. Kallionvarmistuksia porakonekairauksin sitä projektia varten oli tehty yhteensä 19 kpl. Kesällä 2014 Ramboll Finland teki alueelta pohjatutkimuksia painokairauksin (4 kpl) sekä porakonekairauksin (14 kpl). Kahdesta tutkimuspisteestä otettiin näytteitä. Kairapisteet on mitattu ETRS – GK26 -koordinaatistoon ja N2000 – korkeusjärjestelmään. Tätä rakennettavuusselvitystä varten ei alueella ole suoritettu kartoituksia. Leikkauksissa esitetyt maanpinnan korot on interpoloitu kairauspisteiden koroista. Maanäytteet Kahdesta kairauspisteestä otettiin yhteensä 3 häiriintynyttä maanäytettä. Pisteestä 10 otettiin kaksi häiriintynyttä näytettä sekä pisteestä 14 yksi häiriintynyt näyte. Kaikista näytteistä määritettiin rakeisuus sekä vesipitoisuus. Näytteiden tutkimustulokset ovat esitetty liitteenä olevalla lomakkeella 1510013438_maanäytteiden_tutkimustulokset. 2.2 Nykytilanne Kiveriön koulun alue on jaettu kolmeen eri korkeustasoon, joista alimpana on hiekkakenttä n. tasolla +133,00. Keskimmäinen taso on korkeustasolla n. +135,00, ja ylin taso on n. tasolla +137,00. Pohjatutkimuksia on tehty kahdella ylimmällä tasolla. Tutkimuspisteiden maanpintojen korkeudet vaihtelevat välillä +134,71 - +137,44. Koulualueen ympäröivä maasto viettää pohjoisesta etelän suuntaan. Korkeustaso koulualueella vaihtelee välillä +145,43 (mäen laki) +128,36 (Hirsimetsäntie). Joukahaisentien ja Ilmarisentien risteysalueen tutkimusalue viettää luoteesta kaakkoon. Tutkimusalueella maanpinnan korkeusasema vaihtelee välillä +122,74 - +123,59. Ilmarisentien korkeusasema tutkimusalueen kohdalla on noin tasolla +122,00. 2.3 Pohjasuhteet Alueiden maaperä koostuu pääosin ohuista maakerroksista. Maakerrosten paksuus kallion pinnan päällä vaihtelee tutkimuspisteissä välillä 0 – 2,6 metriä. Ainostaan koulualueen lounaisosissa (tutkimuspisteessä 7) oli kallion pinta syvällä noin 10 metrin syvyydessä. Kallion päällä olevat maakerrokset asfaltoidulla piha-alueella ovat pääosin täyttökerroksia. Asfaltoidun alueen ulkopuolella maaperä kallion päällä on moreenia. Täytön laatua ei ole tässä tutkimuksessa selvitetty. 2 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tutkimuspisteestä 10 otetuista näytteistä tutkittiin rakeisuus sekä vesipitoisuus kahdelta eri syvyydeltä 0,05 – 1,00 m sekä 1,00 – 2,00 m maanpinnalta mitattuna. Laboratoriotutkimusten perusteella maalajit olivat routivia hkSrMr ja srHkMr. Molemmat näytteistä olivat suhteellisen kuivia (vesipitoisuus 1,4 % ja 4,5 %). Tutkimuspisteestä 14 otettiin yksi näyte rakeisuuden ja vesipitoisuuden määrittämiseksi. Näyte otettiin 0 – 0,60 m syvyydeltä maanpinnasta mitattuna. Laboratoriotutkimusten perusteella maalaji on routiva siHK. Näytteen vesipitoisuus oli 28,3 %. Yleispiirteisesti maaperä on tiivistä kitkamaata ja kalliota ja se soveltuu erinomaisesti ja kustannustehokkaasti talojen ja katujen rakentamiseen. Piirustuksessa 1510013438_2 on esitetty pohjatutkimusten sijainnit sekä arvio alueesta, jossa kallio on alle 1 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjatutkimuksista on laadittu viisi leikkausta, jotka ovat esitetty piirustuksissa 1510013438_3 – 8. 3. RAKENNETTAVUUS 3.1 Perustaminen, rakennukset Alueiden rakennukset voidaan pääosin perustaa maanvaraisesti irtilouhitun kallion varaan sekä niillä osin joissa kallio on syvällä kantavan moreenikerroksen varaan. Alustavasti näillä alueilla voidaan maaperän kantavuutena käyttää 300 - 400 kN/m2. Suoraan kallionvaraisesti perustamista emme suosittele. Ns. sekaperustusta (osin kallionvarainen ja osin maanvarainen/irtilouhittu) ei sallita painumaerojen takia. Jos koko rakennus voidaan perustaa suoraan ehjälle kalliolle, voidaan kallion kantavuutena käyttörajatilassa käyttää 5 MN/m2. 3.2 Perustaminen, kadut Kiveriön koulun alueen kiertävä tonttikatu voidaan perustaa maanvaraisesti kallion sekä moreenikerroksen varaan. Tehtyjen tutkimusten perusteella pohjamaan kantavuusluokkana voidaan käyttää moreenialueilla luokkaa E ja katuluokkana luokkaa 5. Alustavat päällysrakennekerrokset ovat esitetty seuraavassa taulukossa: Katuluokka 5, kantavuusmitoitus: Katuluokka 5, routamitoitus: Kulutuskerros Sidekerros Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkerros Kokonaispaksuus Kulutuskerros Sidekerros Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkerros Kokonaispaksuus 0,04 0,05 0,15 0,2 0,2 0,64 Laskennallinen kantavuusarvo 210 MPa Vaadittu kantavuusarvo 200 MPa 0,04 0,05 0,15 0,2 0,2 0,64 Laskennallinen routanousu 61 mm Sallittu routanousu 70 mm Routamitoitus on tehty käyttäen vertailuarvona paikallisväylille suurinta sallittua laskennallista routanousua 70 mm. Katujen rakennekerroksissa käytetään seuraavia rakennusmateriaaleja: - Kulutuskerros, AB 16, 40 mm Sidekerros, ABS 16, 50 mm Kantava kerros, Murske # 0…32 mm, 150 mm Jakava kerros, Murske # 0…64 mm, 200 mm Suodatinkerros, hiekka # 0…16 mm, 200 mm Kerroksen kokonaispaksuus, 640 mm Suodatinkerroksen alle asennetaan N3 –luokan suodatinkangas. Niissä tapauksissa, joissa kallion pinta on alle rakennekerrospaksuuksien etäisyydellä maanpinnasta, voidaan suodatinkerroksen paksuutta ohentaa. Irtilouhitun kallion varaan perustettaessa kantavuusluokkana voidaan käyttää luokkaa B ja katuluokkana luokkaa 5. Alustavat päällysrakennekerrokset ovat esitetty seuraavassa taulukossa: 3 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Katuluokka 5, kantavuusmitoitus: Katuluokka 5, routamitoitus: Kulutuskerros Kantava kerros Kokonaispaksuus Kulutuskerros Kantava kerros Kokonaispaksuus 0,05 0,15 0,2 Laskennallinen kantavuusarvo 243 MPa Vaadittu kantavuusarvo 200 MPa 0,05 0,15 0,2 Ei routivia maamateriaaleja Sallittu routanousu 70 mm Katujen rakennekerroksissa käytetään seuraavia rakennusmateriaaleja: - Kulutuskerros, AB 16, 50 mm Kantava kerros, Murske # 0…32 mm, 150 mm Kerroksen kokonaispaksuus, 200 mm Suodatinkerroksen alle asennetaan N3 –luokan suodatinkangas. 3.3 Putkijohtojen perustaminen Putkijohdot voidaan perustaa kallioalueilla erikseen InfraRYL:n ohjeiden mukaan louhittaviin kalliokanaaleihin. Putkijohdot asennetaan moreenialueille sekä kalliokanaaleissa 150 mm asennusalustan varaan. 3.4 Vanhat täytöt Alueella on vanhoja täyttöjä. Ne tulee poistaa rakennusten sijaintipaikoilta täyteen syvyyteen. Hyvälaatuisia täyttömaita voidaan hyödyntää mm. pihojen rakennekerrosmateriaaleina ja yleistäytöissä. 3.5 Maanrakennustyöt Maaperä on pääosin hiekka-/soramoreenia sekä kalliota. Moreenialueilla alle 2 m syvät kaivannot voidaan tehdä 2:1 luiskakaltevuudella. Yli 2 m syvät kaivannot voidaan tehdä luiskattuna 1:1 luiskakaltevuudella. Yli 3 metriä syvistä kaivannoista on tehtävä erillinen kaivantosuunnitelma. Kaivannon reunaan ei saa läjittää maita. Läjitys on tehtävä vähintään 4 metrin päähän kaivannon luiskan yläreunasta. Kallioalueilla kalliokanaalit ja louhinnat suoritetaan työnaikaisten louhintasuunnitelmien mukaisesti. Täyttötyöt on tehtävä huolellisesti kerroksittain tiivistäen käyttökohteeseen kelpaavista materiaaleista. Tiiveys- ja kantavuusvaatimus kantavan kerroksen päältä on D > 92 %, E2 > 120 MN/m2, E2/E1 < 2,2. Kantavan kerroksen päältä tulee tehdä tiiveyskokeita. Maarakennustöissä on noudatettava julkaisun RIL 132–2000, Talonrakennuksen maarakenteet sekä MaaRYL 2010 -ohjeita. 3.6 Kuivatus Alueiden maaperät ovat pääasiassa vettä läpäisemätöntä kallioaluetta. Rakennukset tulee salaojittaa. Matalaperusteiset rakennukset voidaan rakentaa ilman pohjavedenpinnan alennusta. Kellarillisten rakennuksien työnaikainen kuivatus tulee tarkastella tapauskohtaisesti kohdekohtaisten tutkimusten perusteella. Pintavedet tulee johtaa alueelta pois erillisen kuivatussuunnitelma mukaisesti. 3.7 Routasuojaus Moreenialueilla maaperä on routivaa. Routimaton perustussyvyys alueella on lämpimille rakennuksille seinälinjoilla 1,3 m (hienorakeiset maalajit) tai 1,5 m (karkearakeiset maalajit) ja nurkissa 1,6 m (hienorakeiset maalajit) tai 1,9 m (karkearakeiset maalajit). Kylmille rakennuksille ja rakenteille routimaton perustamissyvyys on 2,0 m. (RIL 261–2013). Routarajan yläpuolelle rakennettavat vesijohto- ja viemärilinjat on routasuojattava asianmukaisesti. Routarajan yläpuolelle perustettavat rakenteet tulee routasuojata. Rakennusten ja rakenteiden routasuojaus suunnitellaan RIL 261–2013 Routasuojaus – rakennukset ja infrarakenteet mukaisesti.
© Copyright 2024