kpl 6 diasarja MAANKOHOAMINEN
MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN VASTAA KYSYMYKSIIN SEURAAVIEN KUVIEN JA TEKSTIEN AVULLA Tehtävä 1. maankohoaminen • Mannerjää painoi maanpinnan lommolle. • Lommo suoristuu vähitellen ja tästä syystä maa kohoaa. • Maa kohoaa nopeimmin Pohjanmaan rannikolla. • Maankohoamisen merkkejä ovat: • • • • • • Muinaisrannat eli pirunpellot Laaksosavikot Jäänne-eläimet (esim. saimaannorppa) Uusien saarien kohoaminen ja vanhojen liittyminen mantereeseen. Rannikon satamien ja väylien mataloituminen. Jokien virtaussuunnan muuttuminen. Tehtävä 2. maankohoaminen (kartan luvut ovat senttejä) 1. Missä maa Suomen rannikolla kohoaa eniten? 2. Missä vähiten? Tehtävä 3: maaperä ja kallioperä Eloperäiset maalajit esim. Kivennäismaalajit esim. sora, hiekka, savi MAAPERÄ Koostuu maalajeista Lisäkuva tehtävä 3: Kallioperää peittää maaperä kangasturve multaa harjusoraa hiekkaa, hietaa ja hiesua Kivennäismaalajeja ja eloperäisiä maalajeja turvetta liejua ja mutaa peruskallio moreenia savea Tehtävä 4: maalajit Kivennäismaalajit raekoko (läpimitta) – sora 2–20 mm – hiekka 0,2–2 mm – hieta 0,02–0,2 mm – hiesu 0,002–0,02 mm – savi alle 0,002 mm Sekoituksia harjusora ja moreeni. Eloperäiset maalajit – kangasturve – suoturve – multa (mukana myös savea) – lieju (vesistön pohjan ruskea hieno aines) – muta (vesistön pohjan musta hieno aines, pääosin savea) Tehtävä 5: Itämeren järvi- ja merivaiheet LISÄKUVIA: KATSO MYÖS NÄMÄ LÄPI Vedenkoskemattomat alueet Sulamisvedet eivät ulottuneet vaaralle. Siksi sen maaperän ravinteet eivät ole huuhtoutuneet ja viljely on mahdollista vaaran päällä. Lapinlahti, Pitkämäki Ancylusjärven ja Litorinameren rantaviivat Litorinameren ranta Pohjanmaalla n. 7000 vuotta sitten Maankohoaminen Porin edustalla Mitä seurauksia maankohoamisesta on ollut Porin seudulla? Maiseman muodostuminen 1 Selvitä maiseman muodostumisen vaiheet 1-3. Maiseman muodostuminen 2 Maiseman muodostuminen 3 Maankohoamisranta Muinaisranta Petkeljärven kansallispuisto Rantavalleja Kustavi, Isokari Maankohoamisen seurauksena merenlahdet saattavat kuroutua järviksi, saimaannorppa on jäänyt Saimaalle eritykseen ja muuttunut omaksi lajiksi Kustavi, Isokari Moreeni: yleisin kivennäismaalaji Lempäälä, Sääksjärvi Reunamuodostuman aineksia Karjalohja, Lönnhammar Sorakuoppa Karjalohja, Lönnhammar Savitasanko Salo, Muurla Suoturpeen synty Sammalet ja sarat lahoavat ja niistä syntyy turvetta. Kangasturve Ohuen kangasturpeen alta on paljastunut kivennäismaa, kun maan pintaa on hakkuun jälkeen rikottu taimien istutusta varten. Liejua ja mutaa: kuolleiden kasvien ja eläinten jäännöksiä Keskeisiä käsitteitä • Maankohoaminen Maan yhä jatkuva nouseminen merestä jääkauden jälkeen. Nopeinta Perämeren rannikolla. • Muinaisranta, pirunpelto Mäkien ja harjujen rinteillä olevia kivivalleja, jotka kertovat merenpinnan muinaisesta tasosta. • Laaksosavikko, savitasanko Jääkauden sulamisvaiheessa alaviin paikkoihin usein harjujen väliin kulkeutunutta savea • Maaperä Irtaimista aineksista, kuten hiekasta, savesta tai turpeesta, muodostunut maankamaran ylin osa kallioperän päällä. • Kivennäismaalaji Kallioperästä rapautumisen seurauksena syntynyt maalaji. Esim. savi ja sora. • Eloperäinen maalaji Kasvien ja eläinten jäänteistä syntynyt maalaji, kuten multa ja suoturve.
© Copyright 2024