MAANKOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLKEEN
VASTAA KYSYMYKSIIN SEURAAVIEN KUVIEN JA TEKSTIEN AVULLA
Tehtävä 1. maankohoaminen
• Mannerjää painoi maanpinnan lommolle.
• Lommo suoristuu vähitellen ja tästä syystä maa kohoaa.
• Maa kohoaa nopeimmin Pohjanmaan rannikolla.
• Maankohoamisen merkkejä ovat:
•
•
•
•
•
•
Muinaisrannat eli pirunpellot
Laaksosavikot
Jäänne-eläimet (esim. saimaannorppa)
Uusien saarien kohoaminen ja vanhojen liittyminen mantereeseen.
Rannikon satamien ja väylien mataloituminen.
Jokien virtaussuunnan muuttuminen.
Tehtävä 2.
maankohoaminen
(kartan luvut ovat
senttejä)
1. Missä maa Suomen
rannikolla kohoaa
eniten?
2. Missä vähiten?
Tehtävä 3: maaperä ja kallioperä
Eloperäiset
maalajit esim.
Kivennäismaalajit esim.
sora, hiekka,
savi
MAAPERÄ
Koostuu
maalajeista
Lisäkuva tehtävä 3: Kallioperää peittää
maaperä
kangasturve
multaa
harjusoraa
hiekkaa, hietaa
ja hiesua
Kivennäismaalajeja ja eloperäisiä
maalajeja
turvetta
liejua ja mutaa
peruskallio
moreenia
savea
Tehtävä 4: maalajit
Kivennäismaalajit raekoko (läpimitta)
– sora 2–20 mm
– hiekka 0,2–2 mm
– hieta 0,02–0,2 mm
– hiesu 0,002–0,02 mm
– savi alle 0,002 mm
Sekoituksia harjusora ja moreeni.
Eloperäiset maalajit
– kangasturve
– suoturve
– multa (mukana myös savea)
– lieju (vesistön pohjan ruskea hieno aines)
– muta (vesistön pohjan musta hieno aines, pääosin
savea)
Tehtävä 5:
Itämeren järvi- ja
merivaiheet
LISÄKUVIA: KATSO MYÖS NÄMÄ LÄPI
Vedenkoskemattomat alueet
Sulamisvedet eivät ulottuneet vaaralle. Siksi sen maaperän
ravinteet eivät ole huuhtoutuneet ja viljely on mahdollista vaaran
päällä.
Lapinlahti, Pitkämäki
Ancylusjärven ja Litorinameren rantaviivat
Litorinameren ranta Pohjanmaalla
n. 7000
vuotta sitten
Maankohoaminen Porin edustalla
Mitä seurauksia
maankohoamisesta on
ollut Porin seudulla?
Maiseman muodostuminen 1
Selvitä maiseman muodostumisen vaiheet 1-3.
Maiseman muodostuminen 2
Maiseman muodostuminen 3
Maankohoamisranta
Muinaisranta
Petkeljärven kansallispuisto
Rantavalleja
Kustavi, Isokari
Maankohoamisen seurauksena merenlahdet
saattavat kuroutua järviksi, saimaannorppa on
jäänyt Saimaalle eritykseen ja muuttunut
omaksi lajiksi
Kustavi, Isokari
Moreeni: yleisin kivennäismaalaji
Lempäälä, Sääksjärvi
Reunamuodostuman aineksia
Karjalohja, Lönnhammar
Sorakuoppa
Karjalohja, Lönnhammar
Savitasanko
Salo, Muurla
Suoturpeen synty
Sammalet ja sarat lahoavat ja niistä syntyy turvetta.
Kangasturve
Ohuen kangasturpeen alta on paljastunut kivennäismaa, kun maan pintaa on hakkuun
jälkeen rikottu taimien istutusta varten.
Liejua ja mutaa: kuolleiden kasvien ja eläinten
jäännöksiä
Keskeisiä käsitteitä
• Maankohoaminen Maan yhä jatkuva nouseminen merestä jääkauden
jälkeen. Nopeinta Perämeren rannikolla.
• Muinaisranta, pirunpelto Mäkien ja harjujen rinteillä olevia kivivalleja,
jotka kertovat merenpinnan muinaisesta tasosta.
• Laaksosavikko, savitasanko Jääkauden sulamisvaiheessa alaviin
paikkoihin usein harjujen väliin kulkeutunutta savea
• Maaperä Irtaimista aineksista, kuten hiekasta, savesta tai turpeesta,
muodostunut maankamaran ylin osa kallioperän päällä.
• Kivennäismaalaji Kallioperästä rapautumisen seurauksena syntynyt
maalaji. Esim. savi ja sora.
• Eloperäinen maalaji Kasvien ja eläinten jäänteistä syntynyt maalaji,
kuten multa ja suoturve.