4/2011 - Keski-Suomen Reservipiirit

Keski-Suomen
Maanpuolustaja
30
Joulukuu 2011
Keski-Suomen reservipiirien tiedotuslehti
30. vuosikerta
Sisällys
Pihtiputaalla juhlittiin
viisikymppisiä
sivu 3
6.12.2011 ylennetyt
sivu 4
Vaikuttava juhlakonsertti
Hankasalmen veteraaneilla
sivu 5
Halli kouluttaa kahden
maakunnan väkeä
sivu 6
Keski-Suomen maakuntajoukkojen kertausharjoitukset
sivu 6
Kotupäällikön kuulumisia
sivu 8
Poika on tullut kotiin
Kuva: Väinö Mononen
Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta
kaikille maanpuolustajille!
Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry
Keski-Suomen Reserviläispiiri ry
Timo Salo
Keijo Häkkinen
Kari Löfgren
Tapio Paappanen
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Pentti Ruohotie
sivu 16
Hyvää ja rauhallista joulua
ja onnellista
uutta vuotta 2012 kaikille
yhteistyökumppaneillemme
Tikkakosken Reserviläiset ry
Keski-Suomen Maanpuolustaja
2
Hyvät reserviläisveljet ja -sisaret
Kiitokset kaikille kuluneesta vuodesta. Olemme
yhdessä tehneet monia hyviä asioita, kursseja, tapahtumia ja juhlia.
Jotkut meistä on vuoden aikana palkittu ansioituneesta ja pyyteettömästä reserviläisaatteen eteenpäin viemisestä.
Tulevaisuutta, edes tulevaa vuotta, ei saa eikä pidä miettiä pessimistisesti, vaikka valtiovalta koko ajan kiristääkin ihmisKeijo Häkkinen
ten vyötä.
Meidän on nyt yhdistettävä voimavaramme piireinä, yhdistyksinä ja yksit- si ja kurssien vääpeleiksi
täisinä jäseninä, ja Maan- isoillekin kursseille.
puolustuskoulutusyhdisNyt meillä on näytön
tyksen toimet eivät saa paikka osoittaa, että meiskärsiä rahoituksen vähyy- sä on voimaa. Kuten jo aiden vuoksi. Meitä on vuo- kaisemminkin olen hehsia koulutettu kurssien kuttanut teille: meitä ei
johtotehtäviin, kouluttajik- niin vain nujerreta, koska
Kiitos
Kuusivuotinen rupeama KeskiSuomen Maanpuolustajan päätoimittajana on päätöksessään.
Aika on kulunut tavattoman nopeasti. Kun pääsin eläkkeelle
työuraltani, mielessäni on ollut
muutto Tampereelle, lapsuuden
ja nuoruuden maisemiin. Nyt
elän muuton aikaa!
Kiitän Keski-Suomen reservipiirejä ja kaikkia muitakin yh-
teistyökumppaneita menneestä
ajasta. Oli hienoa toimia yhteistyössä kanssanne. Päällimmäiseksi on jäänyt kannustus ja kiitos, vaikka joskus alavirettä on
tuonut varmasti aiheellinen kritiikki. Olen pyrkinyt tekemään
parhaani monipuolisen, maanpuolustuksellisen maakuntalehden hyväksi.
Jätän tehtäväni mielihyvin
me olemme hyvä ja toimiva tiimi.
Vuodenvaihteen jälkeen
tulemme kuulemaan surullisia uutisia lakkautettavista varuskunnista. Se ei
tunnu todellakaan oikealta ratkaisulta. Toivossa on
hyvä elää, ettei lakkautuksia ole monta.
Haluan kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta
Keski-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtajan
ominaisuudessa. ”Eteenpäin elävän mieli, taakseen kuollut katsoo”, sanonta kuuluu.
Oikein rauhallista joulun
aikaa teille kaikille!
Keski-Suomen
Reserviläispiirin
puheenjohtaja, alik Keijo Häkkinen seuraajalleni, kapteeni evp Tapio Paappaselle ja uskon hänen
omaavan edellytykset edelleen
kehittää lehteä. Samalla kun toivotan menestystä tulevalle päätoimittajalle, toivotan sitä myös
keskisuomalaiselle maanpuolustusväelle, samoin rauhallista joulua ja hyvää ja turvallista vuotta 2012.
Pentti Ruohotie
Naisten Valmiusliiton kiertävä KAIKEN VARALTA -valokuvanäyttely avattiin Jyväskylän kaupunginkirjastossa 19.9.2011. Näyttelyn avasi kansanedustaja Aila Paloniemi. Puistokoulun neljännen luokan oppilaat esittivät soittaen ja laulaen mukaansa tempaavaa musiikkia. Esityksen
olivat ohjanneet opettajat Sanni Arvaja ja Päivi Järvinen. Kuva: Kirsti Pipinen.
Pauli Partanen reservin
majuriksi 6.12.2011
Itsenäisyyspäivänä kohdentui
Keski-Suomeen yksi reservin
majuriksi ylennys. Majurin sotilasarvon sai Pauli Partanen
Tikkakoskelta. Hän on palvellut sotilasuransa opistoupseerina Ilmavoimissa, josta hän
jäi täysin palvelleena reserviin
vuonna 2001.
Pauli Partanen on pitkän linjan yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänellä on yli 20 vuoden
mittainen kokemus Jyväskylän maalaiskunnan ja sittemmin nykyisen Jyväskylän kun-
nanvaltuusto- ja hallitustason
johtotehtävistä. Tällä hetkellä
hän on Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Kaiken tämän lisäksi hän on innokkaana metsästäjänä ehtinyt
vaikuttaa myös Suomen Metsästäjäinliiton organisaatioissa toimien muun muassa Keski-Suomen piirissä toiminnanjohtajana ja puheenjohtajana.
Keski-Suomen Maanpuolustaja esittää parhaimmat onnittelut ylennyksen johdosta!
4/2011
Rauhan tielle
Viime kuukaudet ovat olleet levotonta aikaa. Väsymiseen asti olemme seuranneet uutisia kasvavista vaikeuksista. Niihin on sisältynyt myös viestejä
väkivallasta ja nälänhädästä. Moni miettii, milloin
maailman ongelmat alkavat tuntua omassa arjen todellisuudessa. Ja millä tavoin?
Mitä suuremmaksi maailman ja mielen rauhattomuus käyvät, sitä enemmän kaipaamme levollisuutta ja turvaa. Onneksi joulu katkaisee ahdistavien viestien virran.
***
Jouluyönä taivaasta rakennetaan yhteys ihmisten
maailmaan. Meille vakuutetaan: ”Maan päällä rauha ihmisillä.” Viesti on tervetullut. Tarvitsemme sitä. Olemme
niin avuttomat maailman ratkaisemattomien kysymysten ja oman levottomuuden kanssa. Emme kykene edes sovintoon toistemme kanssa, saati sitten
taivaallisen Isän. Jouluna pimeään ja monien varjojen maailmaan
kuitenkin tulvii valo. Jouluyön kirkkaus on merkki
siitä, että hyvä Jumala muistaa meidät. Hän hakee
yhteyttä kadottamiinsa ihmisiin. Hän sallii poikansa syntyä ihmiseksi ja sovittajaksi. Hän tarjoaa rauhaa ja sovintoa levottomille ja pelokkaille ihmisille.
Jeesuksen syntymän vuoksi välit Jumalaan ovat
kunnossa. Häntä ei tarvitse pelätä eikä paeta. Voimme luottaa siihen, että Isä hyväksyy ja armahtaa.
* * * Joulun turvallinen sanoma koskettaa ihmissydämiä.
Mutta se myös kutsuu rauhan ja sovinnon tekoon.
Raamattuun on talletettu jouluevankeliumin edelle
ajatus kirkkaudesta, joka muuttaa elämän perusehdot ja valaisee ihmiskuntaa kuin aamunkoitto. ”Se
loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se
ohjaa jalkamme rauhan tielle” (Luuk. 1:79).
Isämme tahtoo, että rauha toteutuu myös ihmisten välillä. Sen tekemiseen on tänäkin jouluna
Simo Peura
monta mahdollisuutta. Voimme luopua omastamme ja tyytyä vähempään. Eri järjestöjen joulupadat
ja vaatekeräykset odottavat hyväntekijöitä. Toisenlaisia lahjoja voi antaa. Riidoissa olevat voivat tehdä sovinnon. Vääryyttä kokenut voi antaa anteeksi.
Puhumiseen voi tulla vihan sijasta ymmärtämisen
halu. Yksinäistä voi käydä katsomassa. Hänet voi
kutsua mukaan yhteiseen joulunviettoon.
Jouluna on monta tapaa kulkea rauhan tietä. Sille olemme kutsutut.
Joulurauhan toivotuksin
Simo Peura
Lapuan piispa
Kuva: Anne Kytölä
Kenraali Lauri Sutela 1918–2011
Suuri suomalainen on poissa
Kenraali Lauri Sutela syntyi Äänekoskella
11.10.1918. Hän kuuluu ehdottomasti itsenäisen Suomen historian merkittävimpien sotilaiden
joukkoon.
Sutela lähti vänrikkinä talvisotaan ja kotiutui
Lapin sodasta kapteenina. Hän oli viimeisiä elossa olleita sodan olosuhteissa pataljoonan komentajan tehtävässä toimineita upseereita. Iso koetinkivi hänen myöhemmällä upseerinurallaan oli Suomen sotilastiedustelun rakentaminen 1950-luvulla.
Suurimman palveluksen kenraali Lauri Sutela teki
Suomelle toimiessaan puolustusvoimain komentajana vuosina 1974–1983, mikä on pisin yhtäjaksoinen komentajakausi puolustusvoimien historiassa.
Jatkosodan aikana vihollisen vetäydyttyä Viipurista 29.8.1941 pioneerit tekivät paljon töitä selvittääkseen puna-armeijan Viipurin alueelle jättämiä miinoituksia. Erittäin paljon pioneereille työtä toi venäläisten radiomiinojen poistaminen. Antrean alueella Kuukaupin sillan läntisen pään oli todettu tuhoutuneen oudossa räjähdyksessä. Tätä siltaa tutkiessaan 2./PionP 12:n päällikkö, luutnantti
Lauri Sutela autonkuljettajineen löysi sillan itäpäästä 28.8.1941 kaksi vesitiivistä kumipussia, joita yhdisti sormenvahvuinen kaapeli, ja toisesta lähti johdin alla olevaan rotulipanokseen. Tämän löydön jälkeen Päämajan radioasiantuntijat selvittivät
kyseisen radiosytytteisen panoksen toimintaperiaatteen. Selvisi, että panos laukeaa 420 m:n radio-aallonpituudella. Edelleen selvisi, että tällaisia
radiomiinoja oli löytynyt Juustilan kanavasuluista,
Viipurin vesitornista ja kaupungilta Pellervonkatu
6:sta. Yhteensä miinoja oli kuusi, ja niissä oli räjähdysainetta 8 870 kiloa. Tämän jälkeen 3.9.1941 alkaen mainitun taajuuden mukaista radio-ohjelmaa
syötettiin noin kolmen vuorokauden ajan ”eetteriin”, jona aikana miinat saatiin purettua pois, ja
kohteet jäivät ehjiksi. Tuon edellä mainitun radioohjelman nimi oli kaikessa yksinkertaisuudessaan
Säkkijärven polkka. Tiettävästi se on kyseisen sävellyksen pisin yhtäjaksoinen esitys radioaalloilla,
ja tällä kertaa se pelasti joukkojamme ja rakenteita isoilta tuhoilta.
Puolustusvoimain komentajana toimiessaan kenraali Lauri Sutela pystyi normalisoimaan puolustusvoimien suhteet armeijaan hyvin epäluuloisesti
suhtautuneeseen tasavallan presidentti Urho Kekkoseen. Tähän aikaan sisältyy myös diplomaattinen torjuntavoitto Neuvostoliiton Suomea vastaan
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Lauri
Sutela Mikkelissä 1978.
kohdistamista painostusyrityksistä. Yhdessä Kekkosen kanssa Sutela vaikutti muun muassa siihen,
että 1970-luvun lopulla marsalkka Dimitri Ustinovin vierailun aikana esiin nostettu ajatus Neuvostoliiton ja Suomen välisistä yhteisistä sotilaallisista harjoituksista tukahdutettiin Tamminiemen saunan löylyihin. Monien mielestä Sutelaa on luonnehdittu sodan jälkeisen ajan parhaaksi puolustusvoimain komentajaksi. Eläkepäivinään Sutela esiintyi harvoin julkisuudessa. Yksi näistä oli vuonna 1994, jolloin hän ehdotti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehostamista osana puolustusvoimia. Aktiivisesti golfia aivan
viimeisiin elinvuosiinsa asti harrastaneen kenraali
Lauri Sutelan poismeno 93 vuoden iässä 8.11.2011
on merkittävä osa veteraanisukupolven iltaruskoa.
Teksti ja kuva:
Tapio Paappanen
4/2011
3
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Pihtiputaalla juhlittiin viisikymppisiä
Pihtiputaan Reserviupseerien ja
Pihtiputaan
Reservinaliupseerien 50-vuotisjuhlissa 15.10.2011
muisteltiin menneitä, mutta luotiin samalla uskoa myös tulevaan. Kirkkoherra Matti Vuohtoniemi kertoi, että reserviupseerit pitivät perustamiskokouksensa 11. joulukuuta 1960. Reservinaliupseerit puolestaan perustettiin 15. lokakuuta 1961.
Ensimmäisessä vuosikokouksessa reserviupseerien puheenjohtajaksi valittiin Martti Olkkonen ja
sihteeriksi Heimo Kupsu. Tuolloin päätettiin myös kerhoiltojen pitämisestä, ampumaharjoituksista ja yhteistyön tekemisestä muiden järjestöjen kanssa.
Ajatus kerhomajasta nousi esiin
vuonna 1968, ja sitä varten ostettiin 12 000 markalla Putaan pirtti
-niminen kiinteistö.
Pihtiputaan
Reservinaliupseerit perustettiin, kun everstiluutnantti Helanterä otti yhteyttä Reino Kinnuseen ja ehdotti
omaa yhdistystä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Matti
Pärnänen. Kirkkoherra Vuohtoniemi toivoi puheensa päätteeksi
nuorempien huolehtivan siitä, että reserviupseerien ja reservinaliupseerien toiminta Pihtiputaalla
saa edelleen jatkuvuutta.
Juhlapuhuja, everstiluutnantti
Hannu Kylmäniemi avasi kuulijoille puolustusvoimien tulevia
muutoksia. – En halua pilata juhlatunnelmaa maalaamalla uhka-
kuvia. Yritän antaa realistisen
kuvan nykytilanteesta. Puolustusvoimien tehtävät eivät muutu
tulevaisuudessakaan, mutta kustannuskehitys, materiaalien vanheneminen ja ikäluokkien pieneneminen eivät mahdollista tulevaisuudessa
nykyisenlaisen
miesvahvuuden ylläpitoa sodan
ajan joukoissa. Kylmäniemi kertoi, että hankinnat vaativat edelleen noin kolmanneksen puolustusbudjetista, josta ei voida tinkiä. Muuten joudumme materiaaliseen kurjistumiseen.
Puolustusbudjetin leikkaukset
johtavat väistämättä säästöihin.
– Seuraavan neljän vuoden aikana on säästettävä noin 825 miljoonaa euroa. Säästöjä on löy-
Potero ja Sokka laittoivat Pihtiputaan reserviläiset 50-vuotisjuhlasta huolimatta kertausharjoituksiin. Everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi, Harri Back ja Heikki Hämäläinen saivat kokea tupatarkastuksen riemua.
Reserviläisliiton pronssisen ansiomitalin saivat Tauno Ahonen, Aarre Hannukainen, Kalle Juutinen, Markku Niemelä, Seppo Spets ja Rauno Toivonen.
dettävä joka tasolla. Puolustusvoimien on uudistettava omaa
toimintaansa, Kylmäniemi totesi. Hänen mukaansa haasteita on
paljon, mutta tuleen ei jäädä makaamaan. – Kyllä puolustusvoimat tästäkin selviää, puhuja loi
uskoa kuulijoihinsa.
Yhtäkkiä juhlaan toivat terveisensä myös sotilaat Potero
ja Sokka varuskunnasta, josta
oli hävinnyt Kreikkaan sekä rahat että tärkein huoltohenkilö –
munkinpaistaja. Satakunta juhlavierasta pääsivät välittömästi
kertausharjoituksiin, joiden nimenä oli Ohilaukaus 2011. Juhlaväellä oli hauskaa, vaikka Potero ja Sokka uhkasivat useamman kerran sulkeisilla ja uusilla kertausharjoituksilla. Harjoitusten aiheina oli perinteistä ampumataidon testausta, vaatteiden
viikaamista, jossa juhlapuhuja,
everstiluutnantti
Kylmäniemi
menestyi ansiokkaasti – olihan
hänellä kadettiupseerin koulutus
takanaan. Tosin Potero ja Sokka
moittivat häntä hitaudesta, mutta
eivät sentään ryhtyneet enempiin
kurinpitotoimiin.
Maittava ateria ja
satavuotisjuhlat odottavat
Pihtiputaan
Reserviupseerien
puheenjohtaja Heikki Hämäläinen ja Pihtiputaan Reservinaliupseerien puheenjohtaja Harri
Back kiittelivät LC Pihtiputaan
Emmejä juhlien maittavan tarjoilun järjestelyistä. Pihtiputaan
Reserviupseereihin kuuluu parisenkymmentä ja reservinaliupseereihin viitisenkymmentä jäsentä. Uusia, aktiivisia jäseniä
toivotaan mukaan. Yhdistyksillä
on paljon yhteistoimintaa keskenään. Jäsenet pitävät yllä ampumataitoa, ja noin kerran kuukaudessa on kerhoilta. Lisäksi tehdään matkoja, pidetään sääntöjen
edellyttämät kokoukset ja vuoden kruunaavat yhteiset pikkujoulut. Yhdistykset auttavat veteraanijärjestöjä tarpeen mukaan ja
ovat mukana juhlapäivien järjestelyissä. – Viidenkympin villitys
on nyt varmaankin tulossa. Eivät tainneet paikkakunnan miehet kerhoja perustaessaan tietää,
että sama henki huokuu nyt, mikä oli viisikymmentä vuotta sitten vallalla. Pihtiputaalla vietetään vielä molempien yhdistysten satavuotisjuhlia, Heikki Hämäläinen totesi lopuksi.
Tapio Paappanen
Keski-Suomen Aluetoimiston päällikön tervehdys
Aika sanoa näkemiin
Siirtyessäni reserviin 1.1.2012
ja kohti uusia haasteita rakkaan
harrastukseni jalkapallon parissa, on aika luoda lyhyt katsaus
menneeseen vuoteen ja aikaani
Keski-Suomessa. Heti alkuun pahoittelen, että yhteinen aikamme
jää varsin lyhyeksi (vuosi ja neljä kuukautta). Joskus vain on tehtävä henkilökohtaisia valintoja ja
ratkaisuja oman elämänsä ohjaamiseksi uusille urille. Oma aikani koittaa vuodenvaihteessa.
Mennyttä ei ole aika,
jonka olemme eläneet –
vaan hetket, jotka
muistamme
Heti alkuun on todettava toimintavuoteen mahtuvan niin monia
loistavia ja erinomaisia suorituksia, että jo pelkästään niiden luetteleminen vaatisi koko käytössä
olevan tilan. Niinpä poimin niistä muutaman henkilökohtaisesti
mieleenpainuvimman tai aluetoimiston toimintaan merkittävästi
vaikuttaneen tapahtuman.
Merkittävistä hetkistä tulee ensimmäisenä mieleeni Keski-Suomen Maanpuolustusjuhla Viitasaarella. Samassa yhteydessä järjestettiin Pioneerirykmentin vala- ja vakuutustilaisuus. Tapah-
tuma kokosi keskustan alueelle 4 000–5 000 henkeä ympäri
Keski-Suomea ja oli koko päivän
kestävänä tapahtumana omiaan
kohottamaan maanpuolustushenkeä alueen väestössä. Tilaisuuden toteutumisessa oli ratkaiseva osuus Viitasaaren kaupungilla ja Pioneerirykmentillä, joiden
johto ja henkilöstö osallistuivat
tapahtumien järjestämiseen suurella sydämellä.
Kesäkuussa 2011 järjestettiin
kaksi merkittävää perinnetapahtumaa. Ensin oli Jalkaväkirykmentti
50:n jatkosotaan lähdön 70-vuotismuistojuhla Äänekoskella. Tapahtumaan liittyi alueemme reserviläisten ylentämis- ja palkitsemistilaisuus sekä Suomenselän
maakuntakomppanian esittelytilaisuus. Hieman myöhemmin kesäkuussa järjestettiin Jalkaväkirykmentti 48:n vastaava tilaisuus
Jyväskylässä yliopiston alueella.
Molemmat olivat merkittäviä tapahtumia perinteiden vaalimisen
ja maanpuolustushengen kohottamisen kannalta. Esitän lämpimät kiitokset tapahtumien järjestämisistä vastanneille perinneyhdistyksille ja niiden aktiivisille
toimihenkilöille sekä tapahtumia
tukeneille yhteistyötahoille. Erityisesti haluan mainita Äänekosken kaupungin myötämielisen
suhtautumisen ja tuen Suolahdessa järjestetylle tapahtumalle.
Yksi hieno veteraanitapahtu-
osaamisesta. Samanlainen vaikutelma jäi myös esikuntamme ja
perustamiskeskusten harjoituksista sekä lukuisista pienemmistä kertausharjoituksista (vast.).
Omien harjoitusten lisäksi saimme tilaisuuden osallistua Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston johtamaan Keski-Suomen valmiusharjoitukseen. Tämä
harjoitus valoi uskoa yhteistyöviranomaistemme ja alueemme
kuntien osaamisesta ja halusta kehittyä omilla vaativilla työsaroillaan.
Everstiluutnantti
Hannu Kylmäniemi
ma on vielä ehdottomasti mainittava: Finnairin lentävän henkilökunnan organisoima sotiemme
veteraanien viihteellinen rosvopaistitapahtuma. Tilaisuus järjestettiin Jyväskylän kaupungin ja
monien muiden tukijoiden avustuksella Hipposhallissa, ja se kokosi paikalle lähes 900 osallistujaa. Mukava iltapäivähetki ja pieni kiitos sotiemme veteraaneille
siitä työstä, jonka he ovat tehneet
itsenäisen isänmaamme hyväksi!
Harjoitusrintamalla Maakuntakomppanioiden
vakuuttavat
esitykset jatkuivat ja vahvistivat
uskoa alueemme reserviläisten
Kaiken kaikkiaan
maanpuolustustahto ja
-kyky ovat korkealla
tasolla Keski-Suomessa
Keski-Suomen Maanpuolustaja -lehti ansaitsee oman erityisen maininnan. Lehti on kehittynyt 30 vuoden aikana alueemme reserviläisten viralliseksi tiedotuslehdeksi ja on tänä päivänä korkeatasoinen julkaisu sekä
ulkoasunsa että sisältönsä osalta. Jokainen lehden päätoimittaja on jättänyt oman positiivisen
leimansa sisältöön. Nykyinen,
tehtävänsä jättävä päätoimittaja
Pentti Ruohotie on tehnyt pitkän
rupeaman lehden peräsimessä ja
ansaitsee meidän kaikkien toimijoiden ja lukijoiden vilpittömät
kiitokset ansiokkaasta työstään.
Kiitos, Pentti!
Muistorikas vuosi –
lämmin kiitos kaikille
Valitettavan moni asia jää mainitsematta, jotka kaikki olisivat
huomion ansainneet. Toivon, ettei kukaan pahoita mieltään, kun
monia merkittäviä tapahtumia ja
asioita jää kirjaamatta. Esimerkiksi lukuisat tarkastukset, vierailut ja maanpuolustustapahtumat ansaitsisivat oman erityisen
huomion, mutta on rajallisen tilan johdosta jätettävä vain lyhyelle maininnalle. Samoin alueellinen maanpuolustuskurssi Keuruulla sekä vuosipäivä- ja vastaavat juhlallisuudet ansaitsisivat oman lukunsa henkilöstön innostuneisuuden ja itsensä likoon
laittamisen vuoksi. Kaikki loistavasti ja ammattitaidolla toteutettuja tapahtumia!
Onnittelut
Esitän koko aluetoimiston henkilöstön puolesta parhaat onnittelumme kaikille itsenäisyyspäivänä 2011 ylennyksiä saaneille
ja huomionosoituksia vastaanottaneille keskisuomalaisille maanpuolustajille! Jokainen teistä on
oman paikkansa täyttänyt ja henkilökohtaisella työpanoksellaan
rakentanut Puolustusvoimien nykytilaa sekä luonut pohjaa tulevaisuuden kehittämiselle. Isän-
maalliset onnittelut teille kaikille yhteisesti!
Työkaverit ja
yhteistyökumppanit
Päällikkökauteni lähestyessä loppuaan haluan kiittää kaikkia työkavereitani ja yhteistyötahojani siirtyessäni uusien haasteiden
pariin. Yli 30 vuoden työ Suomen ja Puolustusvoimien hyväksi on päättymässä. Näin jälkikäteen voin todeta, että yhteiset ponnistelumme ovat tuottaneet merkittävää tulosta. Hyvillä
mielin voin jättää aluetoimiston
päällikön tehtävät seuraajilleni
(majuri Hannu Haapamäki on nimitetty aluetoimiston päälliköksi ajalle 1.1.–31.3.2012). Toivotan teille kaikille haasteellisia ja
antoisia hetkiä tulevissa tehtävissänne. Jään luottavaisin mielin ja
mielenkiinnolla seuraamaan tulevaa kehitystä. Lämpimät kiitokset vuoden
2011 yhteistoiminnasta.
Toivotan teille kaikille Rauhallista Joulua ja Turvallista Vuotta
2012! Toivotuksiin yhtyy myös
puolisoni Pirjo.
Keski-Suomen
Aluetoimiston päällikkö
1.9.2010–31.12.2011
everstiluutnantti
Hannu Kylmäniemi
Keski-Suomen Maanpuolustaja
4
4/2011
Juhlava
ylentämistilaisuus
Reserviläisliiton palkittuja. Palkitsemisen suorittivat aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi, Reseviläispiirin puheenjohtaja Keijo Häkkinen ja toiminnanjohtaja Tapio Paappanen. Kuva: Pentti Ruohotie.
Itsenäisyyspäivän
aattona 5.12. oli Keski-Suomen
Aluetoimiston
järjestämä
ylentämis- ja palkitsemistilaisuus Ravintola Aimossa,
aivan aluetoimiston naapurissa. Juhlan isäntänä toimi
everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi, joka siirtyy reserviin ensi vuoden alussa.
Paikalle oli kutsuttu 6.12.
ylennettäviä keskisuomalaisia reserviläisiä ja pieni kutsuvierasjoukko. Juhlavuutta
tilaisuuteen toi osaltaan Ilmavoimien Soittokunta, jota johti musiikkimajuri Tomi
Väisänen.
6.12. ylennys oli tulossa 91
upseerille ja 239 aliupseerille tai miehistöön kuuluvalle.
Ylentämispuheessaan
everstiluutnantti Hannu Kyl-
mäniemi käsitteli puolustusvoimien nykytilaa. Säästöistä
huolimatta hän uskoi maamme puolustuskykyyn.
Reservin merkitystä puhuja piti tärkeänä. – Kun sodanajan joukkojen henkilöstöstä
95 % on reservin taistelijoita,
reservin tulisi olla niin osaamisen kuin ammattitaidonkin osalta korkealla tasolla
ja iskussa.
Aluetoimiston päällikkö
kiitti paikalla olevia ylennettäviä. Hän oli jakamassa myös Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton
myöntämiä mitaleita reservipiirien johdon kanssa.
Juhlallisuuksien jälkeen
siirryttiin katettujen pöytien
ääreen.
Pentti Ruohotie
Ylikersantiksi ylennetty Kristiina Pekkala. Oikealla muita ylennettyjä. Kuva: Tapio
Paappanen.
6.12.2011 ylennetyt
Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit 6.12.2011.
MAJURIKSI: Partanen Pauli
Silvo Jyväskylä
KAPTEENIKSI: Aho VesaPekka Jyväskylä, Hytönen Seppo Juhani Jyväskylä, Julkunen
Reijo Tapani Jyväskylä, Porevirta Jukka Pekka Jyväskylä, Roiko-Jokela Heikki Kalevi Jyväskylä, Sivonen Petri Tapani Jyväskylä, Tarvainen Simo Heikki Jyväskylä, Torvinen Aki Petter Jyväskylä
LÄÄKINTÄKAPTEENIKSI:
Leppäharju Timo Matti Petteri
Jyväskylä
YLILUUTNANTIKSI: Ahonen Juha-Petri Kristian Petäjävesi, Antila Kari Pekka Jyväskylä, Hirvonen Ari Petteri Jyväskylä, Jacksen Juhana Anton
Amadeus Jyväskylä, Kangas Tero Janne Paavali, Kauppila Timo
Vilho Sakari Jyväskylä, Kingelin Kauko Kalevi Laukaa, Kosonen Henri Jani Tapani Jyväskylä,
Kupila Panu Johannes Keuruu,
Kämäräinen Mikko Veli Jämsä, Laitinen Arto Ismo Kullervo
Hankasalmi, Lumiaro Pirjo Päivi Marianne Jyväskylä, Minkkinen Pentti Olavi Jyväskylä, Nieminen Petri Into Nestori Jämsä,
Pitkänen Teemu Valtteri Laukaa, Pulkkinen Seppo Kalevi Jyväskylä, Puodinketo Juha Tapio
Jämsä, Renko Jari-Pekka Johannes Jyväskylä, Tahvanainen Toni Heimo Juhani Jyväskylä, Tarvainen Erkki Juhani Hankasalmi,
Tarvainen Timo Juhani Äänekoski, Viitanen Jarno Kalervo
Muurame
LUUTNANTIKSI: Anttonen
Joonas Juho Matias Jyväskylä,
Becker Arttu-Paavo Jyväskylä,
Hakkarainen Jarmo Juhani Saarijärvi, Hautamäki Antti Kustaa
Hämeenlinna, Heikkinen Antti Oskari Jyväskylä, Huhtala Pyry Matias Jyväskylä, Huhtanen
Kristian Ilari Tampere, Hurme
Aku Matias Keuruu, Hyyrönmäki Jarkko Jouni Tapani Äänekoski, Höök Aleksi Otto Ilmari Jyväskylä, Jalava Eerik Mikael Jyväskylä, Juntunen Ari Juhani Jyväskylä, Jääskeläinen Jussi
Henrik Jyväskylä, Kallberg Elja Tapio Jyväskylä, Karjula Tapio Kalevi Jyväskylä, Kekäläinen Janne Einari Jyväskylä, Kirjavainen Antti Tapani Jyväskylä,
Kokkinen Jani Kristian Jyväskylä, Kvist Mikko Henrikki Jyväskylä, Kyyhkynen Jarmo Tapio
Jyväskylä, Körkkö Matti Artturi
Jyväskylä, Leppänen Timo Ilmari Uurainen, Liettilä Simo Juhani Jyväskylä, Linna Tapani Mikko Juhani Jyväskylä, Lohvansuu
Juha Pekka Jyväskylä, Miettinen
Lasse Mikael Jyväskylä, Mäkinen Lauri Sakari Jyväskylä, Neijonen Eero Pentti Einari Jyväskylä, Niemi Jukka Sami Petteri
Muurame, Niemi Mikko Johannes Jyväskylä, Ojajärvi Juho Ilkka Jalmari Espoo, Pellinen Tatu Tuomas Jyväskylä, Pietikäinen Jani Antero Jyväskylä, Pitkänen Jarmo Antero Jyväskylä,
Pylvänen Markus Tapio Jyväskylä, Repo Pasi Tapio Jyväskylä, Rings Jori Onni Iisakki Jyväskylä, Ritvaniemi Tuomas Mikael
Laukaa, Rämänen Juuso Roope
Petteri Jyväskylä, Salminen Toni Arto Juhani Jyväskylä, Silvast
Tatu Esko Johannes Hankasalmi,
Sorvisto Jake Henrikki Jyväskylä, Talasniemi Mika Olavi Jämsä, Tarvainen Janne Juhani Hankasalmi, Tervala Mikko Matias
Jyväskylä, Toivola Petri Ilmari
Jyväskylä, Tonteri Jarkko Tapani Muurame, Tulla Jaakko Paavali Laukaa, Tyyskä Kai Markus Jämsä, Ulvila Tuukka Juhani Jyväskylä, Varstala Sami Juhani Jyväskylä, Vehkakoski Keijo Sakari Jämsä, Virtanen Jani
Kimmo Johannes Keuruu, Vääräkangas Mikko Olavi Jyväskylä, Vilmusenaho Esa Sakari Jyväskylä, Virtanen Tommi Tuomas Jyväskylä
LÄÄKINTÄLUUTNANTIKSI: Mustonen Jyrki Mikael Jyväskylä, Rossi Jukka Topias Jyväskylä
VÄNRIKIKSI: Kalsi Jukka Antero Jyväskylä
Sotilasläänin komentaja on
ylentänyt seuraavat reservin
aliupseeristoon ja miehistöön
kuuluvat 6.12.2011.
YLIVÄÄPELIKSI: Heltelä Mika Jukka Laukaa, Härkönen Marko Tapani Jämsä, Janhonen Esko Eemil Saarijärvi, Kinnunen
Pasi Ilmari Jyväskylä, Kyröläinen Heikki Arimo Muurame,
Löfman Tomi-Pekka Jyväskylä,
Moilanen Orvo Johannes Saarijärvi, Suokas Jukka-Pekka Jyväskylä, Voutila Petri Kalevi Jy-
väskylä
VÄÄPELIKSI: Herva Tommi
Juhani Jyväskylä, Hiltunen Jyri Tapani Jyväskylä, Jäntti Vesa-Pekka Jyväskylä, Kakkonen
Pasi Tapani Jyväskylä, Luukkonen Juha Tapio Jämsä, Marin Mika Henrik Pihtipudas, Pakarinen Janne Tapani Uurainen,
Rajaniemi Tomi Petteri Laukaa,
Reiman Timo Antero Jyväskylä,
Schwartz Veli Kyösti Jyväskylä, Tuohiluoma Pasi Petteri Jyväskylä, Veijonen Juha Matti Jyväskylä, Wahlroos Pasi Raineri Jyväskylä
YLIKERSANTIKSI: Aatsinki
Olli Ariel Jyväskylä, Aho Kimmo Sakari Jyväskylä, Ahonen
Jani Johannes Jyväskylä, Eronen Antti Jouko Juhani Jyväskylä, Harju Jari Petteri Jämsä, Hauru Olli Henrik Petäjävesi, Heino Ville Matti Jyväskylä, Hietanen Mikko Paavali Jyväskylä,
Hirvonen Hannu Matti Jyväskylä, Hokkanen Mikko Sakari Jyväskylä, Humalajoki Antti Johannes Jyväskylä, Jalkanen Mika Pekka Jyväskylä, Jokinen Jani
Juhani Jämsä, Kahra Petri Juhani Jyväskylä, Kaikkonen Erkka
Simo Valtteri Jyväskylä, Kalima Juha Matti Mikael Jyväskylä, Kallinen Timo Jaakko Jyväskylä, Kankkunen Juha Pekka Kuhmoinen, Kauppinen Pekka Ilmari Laukaa, Knuutti Lauri Samuli Jyväskylä, Koiramäki
Atso Hannu Rikhard Ulkomaat,
Korhonen Ari Tapani Jyväskylä, Korhonen Sauli Olavi Muurame, Korhonen Timo Juhani Jyväskylä, Koski Jaana Maria Jyväskylä, Koskinen Joonas Antero Jyväskylä, Kostamo Jussi
Matias Jyväskylä, Kumpulainen
Vesa Juhani Äänekoski, Kääminen Vesa Mikael Laukaa, Lehto
Markus Reino Olavi Jyväskylä,
Leskinen Jyrki Mikael Jyväskylä, Linna Matti Alpo Jyväskylä,
Linna Sami Erkki Petteri Jyväskylä, Luonua Tomi Sakari Viitasaari, Lustig Harri Rainer Äänekoski, Muhonen Vesa Ville Ilari Jyväskylä, Muurikainen Janne
Markus Jyväskylä, Mäkelä Tuomas Tapani Kyyjärvi, Mäkinen
Risto Johannes Uurainen, Mäkinen Tero Tapani Jyväskylä, Neuvonen Teemu Taito Olavi Uurainen, Niemi Toni Kristian Jämsä,
Niiranen Juha Antero Jyväskylä,
Ojanen Juha-Ville Pertti Saarijärvi, Parviainen Aki Petteri Jy-
väskylä, Peiponen Juho Jarno
Antero Jyväskylä, Pekkala Kristiina Maria Laukaa, Pernu Tuukka Tapani Helsinki, Pesonen Janne Antti Jyväskylä, Pihlaja Kimmo Tuomas Jyväskylä, Pilsari
Teemu Artturi Jyväskylä, Puonti
Simo Johannes Jyväskylä, Puttonen Anssi Juhani Jyväskylä, Puttonen Henri Matti-Juhani Jyväskylä, Pölkki Juho Viljami Jyväskylä, Rapo Kari Tapani Keuruu,
Riikonen Tuomas Paavo Jyväskylä, Ropponen Mikko Samuli
Jyväskylä, Ruokonen Juha Paavo
Jyväskylä, Rytkönen Ilkka Olavi
Jyväskylä, Salminen Pertti Kalevi Jyväskylä, Salokannel Sameli
Pekanpoika Jyväskylä, Salorinne Mikko Joonas Jalmari Jyväskylä, Seppä Antti Samuli Jyväskylä, Seppälä Pasi Markus Jyväskylä, Siirtonen Ilkka Olavi Äänekoski, Silvasti Heikki Kari Tapani Muurame, Sutinen Tomi Tapani Pihtipudas, Teittinen Harri
Samuli Jyväskylä, Tikkala Jesse
Jani Kristian Jyväskylä, Tuomi
Mikko Kalervo Jyväskylä, Turtiainen Roni Sakari Jyväskylä,
Turunen Jani Pekka Juhani Laukaa, Turunen Joona Seppo Ilari
Jyväskylä, Valtanen Juha Olavi
Jyväskylä, Vilkuna Kustaa Heikki Juhani Jyväskylä, Väänänen
Matti Antero Jämsä, Hytönen Timo Marko Mikael Muurame
KERSANTIKSI: Ahonen Tomi
Tapani Uurainen, Arkivuo Mikko Juhani Laukaa, Heiskanen
Timo Olavi Äänekoski, Hernesniemi Jani Petri Jyväskylä, Hokkanen Jari Petteri Laukaa, Hukki Timo Lauri Jyväskylä, Häyrynen Tuomas Esko Johannes
Jämsä, Immonen Kimmo Ilmari
Jyväskylä, Into Sami Mikael Ilmari Karstula, Iso-Ahola Kimmo Ilari Jyväskylä, Jeskanen Joni
Markus Jyväskylä, Jokinen Niko Aaro Matias Keuruu, Juusela
Hannu-Matti Johannes Kinnula,
Keskinen Timo Erkki Uurainen,
Ketosalo Pertti Olavi Muurame, Kirjavainen Otto Veli-Pekka Jyväskylä, Korkeamäki Juha
Mikko Saarijärvi, Korpela Mikko Matias Jyväskylä, Kristiansson Jesper Veikko Emil Saarijärvi, Kytömäki Merja Helena
Laukaa, Kärki Ari Petteri Jyväskylä, Laukkarinen Anssi Juhani
Hankasalmi, Leskinen Ossi Niilo Antero Äänekoski, Luojumäki
Niko Johannes Jyväskylä, Lähteenmäki Jaakko Eerik Keuruu,
Markkanen Janne Tapani Hankasalmi, Mauno Tero Pertti Antero Jyväskylä, Mikkonen Jaakko Unto Einari Keuruu, Muittari Ville Olavi Jyväskylä, Mäntylä Jarkko Juhani Jyväskylä, Pekkala Esa Markku Mikael Muurame, Pelttari Pirkka Paavo Matias
Jyväskylä, Puranen Samppo Asser Allan Jyväskylä, Pylkkänen
Tuomas Juho Tapani Jyväskylä, Ratia Olli Anton Matias Jämsä, Rosti Olli Tapani Saarijärvi, Ruokola Tuomas Ilari Jämsä, Saali Mika Tapani Jyväskylä, Saarinen Sami Antti Kristian
Espoo, Schreckenbach Alexander Karl Kasper Keuruu, Sivula Ismo Olavi Jyväskylä, Sunila Kirsti Helena Keuruu, Suokas
Kalle Tapio Jyväskylä, Syrjälä
Jarkko Antero Jyväskylä, Tauriainen Antti Otto Antero Jyväskylä, Teittinen Harri Juhani Hankasalmi, Timonen Markus Juhani
Kinnula, Toivanen Miika Teuvo
Tapio Jyväskylä, Tuominen Eero Juhani Jyväskylä, Turpeinen
Toni Pekka Tapani Jyväskylä,
Uusipaasto Markku Antero Jämsä, Vartiainen Anssi Tapio Jyväskylä, Virtanen Jani Johannes
Jämsä, Virtanen Matti Johannes
Äänekoski, Hakasalo Jussi Olavi Jyväskylä
ALIKERSANTIKSI: Anttinen
Mikko Juhani Aleksanteri Äänekoski, Hintikka Toni Mikael Jyväskylä, Hokajärvi Matti Aaretti
Viitasaari, Honkonen Heikki Tapani Toivakka, Häkkänen Mika
Juhani Saarijärvi, Jolla Jarmo Juhani Jyväskylä, Junttila Sami Kalevi Jyväskylä, Jäntti Olli Pekka
Jyväskylä, Järvinen Mikko Tapani Jämsä, Kervinen Matti Mikael
Jyväskylä, Kiviluoma Jari Mikko Jyväskylä, Lilja Ari Juhani Jyväskylä, Mauno Tero Tapio Helsinki, Natri Pekka Verneri Joutsa, Paananen Jari Johan Jyväskylä, Pohjola Juho Onni Valtteri
Kuhmoinen, Rihto Jorma Antero Viitasaari, Romar Harri Kristian Jyväskylä, Saarela Janne Ensio Jyväskylä, Tanttu Toni Auvo Kristian Jyväskylä, Turunen
Jaakko Tapani Saarijärvi, Vassinen Samu Jeremias Jyväskylä
KORPRAALIKSI: Aalto Mikko Tapani Uurainen, Allinen Niko Arvo Johannes Laukaa, Arpiainen Markku Tapani Joutsa,
Dufva Otto Erik Mikael Jyväskylä, Helkala Veli-Matti Jyväskylä, Hujala Tero Tapani Jyväsky-
lä, Immonen Ossi Kalevi Jyväskylä, Jokinen Kalle Arttu Oskari Jyväskylä, Joutulainen Teemu
Antero Jyväskylä, Jämsen Sami Oskari Jyväskylä, Kallio Kari
Tapio Jyväskylä, Kelk Karli Jyväskylä, Kolmonen Janne Samuli Jyväskylä, Kovanen Antti Henrik Hankasalmi, Kuronen Tero
Mikael Jyväskylä, Kuusisto Keni Kristian Jyväskylä, Kuutti Olli
Vihtori Jyväskylä, Kähkönen Jani Antero Jämsä, Kärkkäinen Sami Aleksanteri Jyväskylä, Lahtinen Mika Samuli Jyväskylä,
Lampinen Tero Olavi Kuhmoinen, Lehtinen Antti Tapio Jyväskylä, Leinonen Visa-Tarkko Juhana Jyväskylä, Lindgren Jari Juhani Jyväskylä, Linna Tapio Antero Kinnula, Makkonen Tuukka
Viljami Jyväskylä, Manner Teuvo Henrik Jyväskylä, Martenson
Tommi Alva Jyväskylä, Mikkonen Joni Antti Kalevi Jyväskylä, Mäkinen Esa Tapani Saarijärvi, Mäkinen Toni Mikael Muurame, Nieminen Ilkka Antero Jyväskylä, Nieminen Marko Olavi Jyväskylä, Nieminen Tauno
Tapani Jämsä, Niittykoski Sami
Pekka Jyväskylä, Olkkola Jukka
Heikki Kalevi Äänekoski, Ottman Seppo Juhani Kuhmoinen,
Pasanen Toni Juhani Jyväskylä,
Pellinen Pasi Matti Kalevi Äänekoski, Peltonen Jarmo Petteri Jyväskylä, Pulkkinen Sami Seppo
August Laukaa, Pärnäjärvi Timo
Antero Jämsä, Rantala Jari Juhani Jämsä, Rautio Pekka Ensio
Jyväskylä, Rossi Milla Kristiina
Viitasaari, Ruippo Tuomas Mikael Jyväskylä, Räsänen Miikka
Sakari Laukaa, Salmela Aleksi
Tapio Petäjävesi, Salminen Jari
Kimmo Kalervo Jämsä, Sivunen
Lasse Henrik Jämsä, Tannermäki
Ville Johannes Uurainen, Tarvainen Mika Petri Laukaa, Teiskonen Jarmo Sakari Laukaa, Tossavainen Tero Juhani Äänekoski, Vainisalo Janne Marko Juhani Laukaa, Veander Tuomo Tapani Laukaa, Vehviläinen Katja
Kristiina Laukaa, Virtanen Timo Rauno Tapio Laukaa, Vähälä Jaakko Veli Aatos Jyväskylä,
Ylönen Timo Tapani Jyväskylä,
Åberg Petri Ilari Keuruu
YLIRAJAJÄÄKÄRIKSI: Kärmeniemi Mikko Johannes Jyväskylä
4/2011
5
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Vaikuttava juhlakonsertti Hankasalmen veteraaneilla
Hankasalmen Sotaveteraanit ry päätti juhlia 45 vuoden ikäänsä konsertilla. Esiintymään lupautuivat Ilmavoimien Soittokunta, Suomen
paras kuoro Voice Hankasalmelta ja Hankasalmen Veteraanilaulajat.
Mika Pasasen juontaman
juhlan aloitti Ilmavoimien
Soittokunta kahdella marssilla. Hankasalmen kunnan tervehdyksen juhlaan toi kunnanjohtaja Matti Mäkinen ja
Puolustusvoimien tervehdyksen everstiluutnantti Hannu
Kylmäniemi.
Hankasalmen Veteraanilaulajat aloitti osuutensa Muistojen marssilla, jonka on sä-
veltänyt kuoron johtaja Jorma Rissanen ja sanoittanut
hankasalmelainen Vieno Kalliola. Jyhkeän tulkinnan sai
Jukka Kuoppamäen Minä katson tätä maata. Vanhan masin
marssi taas toi monelle inttiajat mieleen.
Juhlapuhuja, hankasalmelaisjuuret omaava kenraalimajuri Aarno Vehviläinen korosti veteraanien merkityksen näkyvän nykytietojen valossa yhä selvemmin maamme itsenäisyyden säilyttäjänä
ja sodan jälkeisen kehityksen
alkajana.
Nuorten osuus juhlassa tuli hienosti esille Voicen lauluissa. Tarja Erkkilän joh-
dolla kuoro esitti tilaisuuden
henkeen hyvin sopivat neljä
laulua: Elämän sain soimaan,
Nuoruus, Kaduilla tuulee ja
Nää maat.
Ennen viimeistä esitystä
4H-tytöt kukittivat paikalla
olleet veteraanit. Juhla huipentui vaikuttavaan Hankasalmen
Veteraanilaulajien,
Voicen ja Ilmavoimien Soittokunnan yhdessä esittämään
Veteraanin iltahuutoon. Se oli
juhlan mieleenpainuva loppuhuipennus liki nelisataiselle kuulijajoukolle.
Paavo Valkonen
Kuva: Tanja Huuskonen
Hankasalmen Veteraanilaulajat, Voice-kuoro (takana) ja Ilmavoimien Soittokunta.
Syyskokouksissa palkittiin ja tehtiin historiaa
Keski-Suomen
reservipiirien
sääntömääräiset syyskokoukset
toteutettiin 12.10.2011 Tikkakoskella. Ennen kokousten alkua
eversti Pertti Hyvärinen kertoi
ajankohtaisia asioita Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen suunnasta. Muita vieraita illan aikana olivat reserviläispiirin syyskokouksessa infotilaisuuden pitäneet järjestösihteeri
Suvi Tuomanen ja varapuheenjohtaja Osmo Suominen Reserviläisliitosta.
Syyskokousiltana reservipiirit halusivat huomioida henkilöitä, jotka merkittävästi omalla työpanoksellaan ovat edistäneet piirien tarkoitusperiä Keski-Suomen
Maanpuolustaja -lehden kautta.
Syyskuussa lehti julkaisi 30-vuotisjuhlanumeron. Lehden tekemisen taustalla on kolme avainhenkilöä, jotka eivät paistattele julkisuudessa, mutta ilman heitä lehti ei yksinkertaisesti ilmestyisi. Palkittujen esittely
Ilmoitushankkija Veijo Mononen
on vastannut siitä, että jokaiseen
lehteen kertyy tietty mainosmäärä, jonka myötä lehden taloudel-
linen pohja säilyy sellaisena, että julkaiseminen on mahdollista.
Tällä kertaa syyskuun numero oli
ilmoitushankinnaltaan kaikkien
aikojen ennätyksellisin.
Antero Rutanen Grafiikka Rutanen -yrityksestä on toteuttanut
sivujen graafisen ulkoasun ja lähettänyt sivupohjat digitaalisena
painolaitokseen. Sivujen valmistaminen tapahtuu päätoimittajan
ohjeiden mukaan, ja näin valmistuu lehden graafinen ulkoasu,
jossa tekstit, valokuvat ja mainokset ovat oikeilla paikoillaan.
Pentti Ruohotie on ansiokkaasti toiminut lehden päätoimittajana vuodesta 2006 alkaen. Hänen vastuullaan on ollut lehden
ilmestyminen tietyn kokoisena
ja sovittua ilmestymisaikataulua
noudattaen. 16-sivuisen lehden
kokoaminen ei ole aina helppoa,
mutta tästä Pentti ei ole antanut
periksi, vaan on pitänyt kunniaasiana, että jokaisessa lehdessä on ollut tuo mainittu 16 sivua.
Reservipiirit ojensivat Veijo
Monoselle, Antero Rutaselle ja
Pentti Ruohotielle erityisplaketit,
joissa aiheena oli Keski-Suomen
Maanpuolustaja -lehden 30-vuotisjuhlalogo. Näin piirit halusi-
vat huomioida avainhenkilöiden
työpanoksen piirien ja piirilehden hyväksi tehdystä arvokkaasta maanpuolustustyöstä.
Kokousten
päätöksiä
Reserviupseeripiirin syyskokouksen henkilövalinnoissa ei tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen
verrattuna. Reserviläispiirissä
sen sijaan päädyttiin puheenjohtajan vaihdokseen äänestyksen
jälkeen. Keijo Häkkinen luovutti puheenjohtajan nuijan vuodeksi 2012 Jouko Hyppöselle. Piirihallituksen jäsenten valinnassa Keski-Suomen Reserviläispiiri teki historiaa. Nimittäin piirihallituksen jäsenyyteen valittiin
ensimmäisen kerran kaksi naista. Valituiksi tulivat Milla Rossi
Viitasaarelta ja Ulla Mehto-Hämäläinen Konnevedeltä. KeskiSuomen Maanpuolustaja onnittelee uusia piirihallituksen naisjäseniä ja toivottaa jatkossa piirihallitustyöskentelyyn aktiivista ja reipasta otetta sekä raikkaita
ja uusia ideoita tähän saakka pelkästään miesvaltaiseen toimintaympäristöön.
Tapio Paappanen
Juhlavuoden plaketilla palkitut Antero Rutanen (vas.), Veijo Mononen ja Pentti Ruohotie.
Tapio Paappanen päätoimittajaksi,
Kari Löfgren verkkovastaavaksi
Tapio Paappanen aloittaa Keski-Suomen Maanpuolustajan
päätoimittajana ensi vuoden alussa.
Keski-Suomen Maanpuolustajan
päätoimittajaksi on valittu Tapio Paappanen. Hän aloittaa ensi vuoden alussa ja jatkaa myös
Keski-Suomen Reserviläispiirin
toiminnanjohtajana.
Nykyinen päätoimittaja Pentti
Ruohotie jättää tehtävän hoidettuaan sitä kuusi vuotta ja muuttaa
Tampereelle, mutta jatkaa lehden
vakituisena avustajana.
Keski-Suomen reservipiirien
internet-sivuja ylläpitäväksi verkkovastaavaksi on valittu Kari
Löfgren. Hän jatkaa myös Keski-Suomen Reserviupseeripiirin
toiminnanjohtajana.
Kapteeni evp Tapio Paappanen tarttuu päätoimittajan haasteeseen vankalla maanpuolustuskentän ja puolustusvoimien
tuntemuksella. Kirjoittajakokemusta on tullut Suur-Keuruu
ja Hakku -lehtien avustajana,
ja valokuvausansioita todistavat
Ison-Britannian Kuninkaallisen
valokuvausseuran (RPS) myöntämä arvonimi ARPS – Associate
of Royal Photographic Society –
sekä Keski-Suomen Rykmentistä toteutettu kuvateos Laukauksia vuodelta 2002.
Tapio Paappanen valmistaa
myös lehden sivut, joten koko
toimitusprosessi on nyt päätoimittajan näpeissä, mikä mahdollistaa entistä tarkemman suunnittelun ja toteutuksen. Käytännössä kaikki vuoden aikana ilmestyvät lehden neljä numeroa
voivat olla koko ajan työn alla ja
auki sähköisessä sivuntaitto-ohjelmassa.
Reservin kapteeni Kari Löfgren ottaa kaitseakseen viime
keväänä uuteen kuosiin rakennetut piirien verkkosivut. Tietotekniikka on ollut hänelle tuttua
jo leipätyössä Puolustusvoimien
Johtamisjärjestelmäkeskuksessa.
Verkkovastaavaa on etsitty jo lähes vuoden verran. Piirien wwwsivut ovat nyt niin hyvässä iskussa, etteivät ne saa jäädä sivurooliin, vaan sivuista luodaan todellinen nopea ja vuorovaikutteinen
tiedotuskanava piirilehteä täydentämään.
Molempiin tarvitaan myös jäsenistön aktiivista osallistumista,
mikä on meidän kaikkien haaste
ja etu. Vakituisen avustajakun-
nan luominen ja ylläpitäminen
on tiedostustoimikunnan seuraava iso haaste ja yksi vuoden 2012
pääteemoista. Toiminnanjohtajien työn yhdistyminen tiedotusvakansseihin tuo lisäksi omat
synergiahyötynsä, koska piirien
alueella olevat tapahtumat ovat
heidän tiedossaan.
– Vakaasti väylällä –
Asemakatu 4 a 40100 JYVÄSKYLÄ
(014) 411 0000
[email protected]
Keski-Suomen Maanpuolustaja
6
4/2011
Aliupseeripäivä –
onnistunut tapahtuma
Syyskuun alun lämmin ja poutainen lauantaipäivä 10.9. kokosi reilut neljäkymmentä reservin
aliupseeria Tikkakoskelle sotilaallisen ja järjestötoiminnallisen
tietopaketin hankintaan. Osanottajamäärä oli hyvä. Tosin kutsuja
oli lähtenyt Keski-Suomen Aluetoimistosta liikkeelle moninkertainen määrä. Edelleen hyvää oli
se, että päivän osallistujista suurin osa oli ensimmäistä kertaa tällaisessa tapahtumassa mukana ja
he eivät vielä olleet ehtineet minkään reserviläisjärjestön jäseneksi. Moni saattoi jäädä asiaa syväl-
lisemmin pohtimaan päivän jälkeen. Vuoden lopun jäsenmäärätilastoissa asian vaikutusta voi
sitten tarkemmin tarkastella.
Kurssipäivää johti Arto Lehikoinen apunaan jo useamman
kerran vastaavia koulutustapahtumia vetänyt kokenut kouluttajajoukko. Päivä piti sisällään
ryhmänjohtajan tilannearvio- ja
ensiapukoulutusta, pistooliammuntaa, ilmatorjuntakonekiväärisimulaattoriin tutustumista, taistelijaparin havainnointikyvyn ja
tunnussanan testaamista, käsikranaatinheittoa, etäisyydenarvioin-
tia ja tutustumista sovellettuihin
reserviläisammuntoihin. Mukana
oli tämän vuoden SRA-mestari,
korpilahtelainen Jarkko Laukia.
Sama mies tunnetaan myös Keuruun Seudun Ampujia practicalammunnassa edustavana taitavana pistooliampujana. Marko Juka
toteutti SRA-esittelyn asiantuntijan varmoin ottein.
Aliupseeripäivän osallistujat
törmäsivät rastikoulutuksen aikana kaiken muun lisäksi ”vihoittelevaan maanviljelijään”, joka oli
suivaantunut sotaväen liikkeisiin
omassa taimikossaan. Kirves kädessä hän oli valmis lukemaan
lakia ”herroille” siitä, että telttamajoitukseen on löydettävissä
hyvin pian muita paikkoja kuin
äskettäin istutettu mäntytaimikko. Osaava kouluttaja, loistavasti roolinsa näytellyt Jukka Seppälä osasi keskeyttää sopivassa
kohtaa tilanteen, ettei mitään lähitaisteluja päässyt syntymään.
Rastin opetustarkoitusta käytiin
kunkin partion kanssa läpi vielä
tilanteen jälkeen, niin että jokaiselle jäi varmaan mieleen, miten
ihmisten kanssa pitää osata neuvotella, jos vastaava tilanne tulisi
muualla vastaan.
Kurssipalautteen perusteella
päivään oltiin järjestäjien puolella varsin tyytyväisiä. Keski-Suomen Reserviläispiirin piirihallitus on pohtinut aliupseeripäivän antia ja todennut, että siinä
on hyvä tilaisuus tutustua uusiin
ja mahdollisesti tuleviin reserviläisjärjestöjen jäseniin antamalla
heille tiivis tietopaketti myös vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta ja jäsenyydestä reserviläisyhdistyksissä. Jatkoa aliupseeripäivälle on luvassa vuoden
2012 syyskuussa.
Tapio Paappanen
SRA-suoritus alkaa – Jarkko Laukian lähtö radalle.
Tuomas Määttä näyttää, kuinka henkilötarkastus tehdään. Kohdenhenkilönä maassa Mikko
Reunamäki, koulutettavana taustalla Antti Lehtonen, Mika Wirtanen ja Jan Luoko.
Halli kouluttaa kahden
maakunnan väkeä
Jämsän Hallin varuskunta osoitti
jälleen merkityksensä sekä KeskiSuomen että Pirkanmaan vapaaehtoisten maanpuolustajien kurssipaikkana syyskuussa. Maanpuolustuskoulutuksen Syys-Halli-kurssiviikonloppu kokosi kaikkiaan 120 kurssilaista Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta.
Pirkanmaan
koulutusyksikkö isännöi neljää kurssia, Keski-Suomi kolmea. Tarjolla oli perustaistelumenetelmiä, puolustusvoimien ajo-oikeuskurssi, huollon kurssi, kouluttajakoulutus
sekä kurssien koordinointikurssi. Erikoisuutena oli puolustusvälinekonserni Patrialle räätälöity viikonloppu, josta ensimäinen päivä oli vapaaehtoinen kertausharjoitus, toinen omakustanteinen MPK:n kurssi. Päivitettiin
tiedot puolustusvoimista, käytiin
tehtävärasteilla ja kerrattiin ampumataitoja, kertoi Hallin tehtaan
koulutuspäällikkö Markku Uusipaasto. Moni firman työntekijä
on vap-mies, joten kertauskutsua
ei tule. Sellainen piti järjestää itse. Lajissaan ensimmäiselle kurssille tuli noin 30 henkeä, lähinnä
Hallista ja Nokian Linnavuoresta.
– Hyvä puuhapäivä tämä on.
Olisin tullut kutsumattakin, sanoi
linnavuorelainen Jouko Kallio.
Jämsässä työskentelevä, Orivedellä asuva Kimi Vanhatalo
kotiutui armeijasta tammikuussa
ja oli heti valmis kurssille. Kolme vuotta sitten varusmiespalveluksen käynyt jämsäläinen Emil
Borg on aiemminkin ollut vapaaehtoisissa harjoituksissa, koska
kertauskäskyä ei ole tullut.
Pirkanmaan koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Ilkka Til-
li sekä kurssinjohtaja Harri Lahti
kehuivat Hallin olosuhteita kahden maakunnan kurssipaikkana.
Samaa mieltä oli Keski-Suomen
kollega Kari Kilpeläinen:
– Täällä on hyvät valmiudet sekä luokkakoulutukseen että maastoon. Muonituskeskus ja henkilökunta auttavat loistavasti.
MPK:n toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen pitää Hallia ainutlaatuisena koulutusvaruskuntana, jolle ei oikein ole vertailukohtaa muualla. Häntä huolestuttaa hallituksen 18 prosentin
leikkausaie MPK:n määrärahoihin, mikä tietäisi 300 000 euron
suoneniskua. Koulutusta pyörittää 60 palkattua ja 2 000 vapaaehtoiskouluttajaa, joiden roolin
pitäisi kasvaa puolustusvoimauudistuksessa.
Hannu Karjalainen
Keski-Suomen maakuntajoukkojen kertausharjoitukset
Syys- ja lokakuun vaihteessa
järjestettiin Keski-Suomen molemmille maakuntajoukoille, sekä Päijänteen että Suomenselän maakuntakomppanialle, neljä päivää kestäneet kertausharjoitukset Tikkakoskella. Tällä
kertaa harjoitukset toteutettiin
täyden komppanian vahvuisina,
ja niihin osallistui myös runsaasti sellaisia reserviläisiä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet
maakuntajoukkojen toiminnassa mukana. Harjoitusten aiheena oli aluevalvonta, jonka perusteita oli jo edellisenä vuonna
harjoiteltu hieman pienemmällä
kokoonpanolla.
Nelipäiväisen harjoituksen aikataulu oli varsin tiivis, ja siitä johtuen muut koulutusaiheet
jäivät tällä kertaa vähemmälle.
Täysin uusina elementteinä harjoituksissa olivat epäsuora tuli ja kenttämuonitus. Komppanian kranaatinheitinjoukkue,
tulenjohtue ja talousryhmä olivat nyt ensimmäistä kertaa maakuntakomppanioiden harjoituksissa. Aluetoimisto sai erittäin
ammattitaitoista kouluttajatukea Ilmasotakoulun yliluutnantti Markku Sundvallilta ja LänsiSuomen Sotilasläänin Esikunnan kapteeni Ari Pakariselta. Ilman heidän panostaan kokonaisen komppanian harjoitusta ei
olisi voitu toteuttaa täysivahvuisena. Kranaatinheitinjoukkue joutui tällä kertaa tyytymään ”kurkkarien” eli harjoituskranaattien ampumiseen, mutta
vastaavasti huolto ”ampuu aina
kovilla”. Ruoka olikin hyvää, ja
sitä oli riittävästi.
Vaativa harjoitus
Päijänteen maakuntakomppanian harjoituksen aikana sää oli
melko sateinen, mikä ei tosin
tuntunut harjoitusjoukkoa lannistavan eikä hidastavan. Suomenselän komppanian harjoituksessa vallitsi viileä syyskeli.
Harjoituksen kolme ensimmäistä päivää olivat aluevalvonnan
harjoittelua, ja keskiviikkona
komppania toimi ensimmäisen
kerran kootusti. Komppanian
ensimmäinen tehtävä antoi joukolle vihjeitä harjoitusvihollisen toiminnasta, ja komppanian
päällikkö sai tehtäväkseen siirtää joukko Jyväskylään, vallata Kankaan tehtaan alue ja tuhota sinne tunkeutunut vihollinen.
Toimintaa rakennetulla alueella
oli harjoiteltu aikaisempina vuosina, mutta ei kertaakaan kokonaisen komppanian voimin.
Alueena Kankaan tehdas oli erittäin haastava, varsinkin kun asu-
tuskeskustaistelusta joukolla ei
ollut kovin paljoa kokemusta.
Kankaan tehtaan kaltaisille paikoille päästään melko harvoin
harjoittelemaan, ja se oli sopiva loppuhuipennus harjoitukselle, jossa testattiin joukon osaamista. Torstaina puoleenpäivään
mennessä komppania oli saanut
tehtävänsä suoritettua ja siirtyi
takaisin Tikkakoskelle.
Harjoituksen päätteeksi kokoonnuttiin Tikkakosken Sotilaskotiin päätöskahvitilaisuuteen, jossa harjoitusta johtanut
aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi
palkitsi harjoituksessa ansioituneita maakuntajoukkojen taistelijoita. Torstai-iltana reserviläiset lähtivät kotiin, ehkä jotkut
hieman väsyneinä.
ta muuttuu enemmän vapaaehtoispohjalle, harjoitukset ovat
hieman lyhyempiä, ja ne toteutetaan pienemmällä joukolla. Muiden joukkojen kertausharjoituksia tulee ensi vuonna
olemaan erittäin vähän. Koska
maakuntajoukoista on saatu hyviä kokemuksia, Puolustusvoimien uudistuksessa maakuntajoukkoja aiotaan edelleen kehittää. Maakuntajoukot tulevat jat-
Kertausharjoitukset
vähenevät myös
maakuntajoukoilla
Kertausharjoitusmäärien väheneminen tulee vaikuttamaan myös
maakuntajoukkojen toimintaan.
Puolustusvoimien säästövelvoitteista johtuen maakuntajoukoilla on ensi vuonna toimintaa
huomattavasti vähemmän kuin
aikaisemmin. Osittain toimin-
Ajoneuvon tarkastus kulunvalvontapaikalla.
kamaan reserviläiskoulutuksen
kärjessä.
Teksti: kapteeni
Petteri Kovalainen
Kuva: kapteeni
Ari Pakarinen
4/2011
7
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Neuvostoaika näkyy vielä Paldiskissa
Tallinnan ostoskeskuksiin tai
Pärnun kylpylöihin tottuneelle
reilun tunnin junamatka Paldiskiin on kuin matka toiseen maailmaan. Esimakua tulevasta saa jo
Tallinnan asemalla. Sisustukseltaan karuun paikallisjunaan asteleva väki on tuskin Virukeskuksen asiakaskuntaa, ennemminkin ostospaikkana lienee aseman
viereinen venäläinen tori. Lähes
kaikilla matkustajilla on kielenä venäjä.
Juna kolkuttelee ja ryskyttelee
45 kilometrin matkaa tunnin ja
kymmenen minuuttia. Pysäkkejä on tiuhaan. Osa täysin keskellä ei mitään. Vaikka yhtään taloa
ei näkyisi, silti joka pysäkille joku mummo jää. Lipun hinta on
1,80 euroa suuntaansa, ja vaikka
rata on pomppuinen ja juna heiluu puolelta toiselle, aikataulu pitää minuutilleen.
Vanha tukikohta
Paldiskin tarina alkoi jo 1600-luvulla, jolloin aluetta hallinneet
ruotsalaiset rakensivat paikalle sataman. Venäjän tsaari Pietari I aloitti linnoitetun syväsataman rakentamisen paikalle
vuonna 1718. Linnoituksen val-
lit ovat edelleen näkyvissä kaupungin laidalla. Myöhemmin
1700-luvulla kaupungista tuli
Venäjän laivaston tukikohta ja
se sai nimen Baltijski port. Nykyisen muotonsa kaupungin nimi sai 1933.
Vuonna 1939 Neuvostoliitto
vaati Virolta tukikohtia käyttöönsä. Yksi näistä oli Paldiski, josta
käsin talvisodan aikana lennettiin pommituslentoja Suomeen.
Toisen maailmansodan jälkeen
Paldiski jäi tukikohtakäyttöön ja
siitä tuli suljettu kaupunki. Vuosina 1965–1968 kaupunkiin rakennettiin Neuvostoliiton suurin sukellusvenekoulutuskeskus.
Enimmillään Paldiskin alueella
oli 16 000 sotilashenkilöä. Viimeinen venäläinen sota-alus lähti
Paldiskista elokuussa 1994.
Jäljet näkyvät
mutta kuinka pitkään?
Paldiski on tänään noin 4 000
asukkaan hieman uneliaankin
oloinen pikkukaupunki. Ilmapiiri kaupungissa ei enää ole neuvostoliittolainen, mutta venäläisempi kuin monissa muissa Viron kaupungeissa. Vielä muutama vuosi sitten asukkaista vain
Paldiskin kulttuuripalatsi on nähnyt ylväämpiäkin päiviä.
neljäsosa oli virolaisia. Tukikohdan alueeseen kuuluneella Pakrinniemellä on edelleen hylättyjä sotilasrakennuksia. Niitä näkyy matkan varrella siellä täällä.
Uusi ja vanha kohtaavat Paldiskissa. Linnoitusvallien takana on Pietari Suuren rakentama
pohjoissatama.
Näin on vielä myös itse kaupungissa. Osa rakennuksista on saanut uutta käyttöä, sillä ne on ottanut käyttöönsä Viron puolustusvoimien 1. jalkaväkiprikaati.
Pikkuhiljaa vanha kuitenkin häviää ja uutta rakennetaan tilalle.
Sukellusvenekoulun massiivisesta hallintorakennuksesta,
”Pentagonista”, on jäljellä vain
muisto. Muita rakennuksia näkyy
siellä täällä. Kaupungin keskustan kerrostalot ovat sitä samaa
tyyppiä kuin kaikkialla muuallakin entisessä Neuvostoliitossa.
Osa niistä on enemmän, osa vähemmän kunnostettuja. Kaupungin 1904 rakennetussa laivastoakatemian rakennuksessa toimii
nykyisin kaupungin hallintoa.
1787 rakennettu ortodoksinen
kirkko menetti molemmat kupolinsa toimiessaan neuvostoaikana varastona. Uusia ei ole vielä saatu. Myös kaupungin laidan
ortodoksinen hautausmaa muistuttaa historiasta. Hautausmaalta löytyvät muistomerkit niin leireillä kuolleille, Suomeen pääsyä
odottaneille inkeriläisille, punaarmeijan riveissä kaatuneille virolaisille kuin sukellusveneturmassa kuolleillekin.
Myös Suomessa vapaaehtoisi-
na taistelleet Suomen pojat näkyvät edelleen Paldiskissa. Kun pojat elokuussa 1944 palasivat Suomesta Viroon taistelemaan kotimaansa puolesta, he tulivat maahan juuri Paldiskissa. Sen muistoksi kaupunkiin on pystytetty
muistomerkki, ja löytyypä kaupungin laidalta myös Soomepoiste tee.
Vielä kannattaa
vierailla
Lähialueidemme historiasta kiinnostuneelle reserviläiselle Paldiski on vierailemisen arvoinen
kohde. Neuvostoliittolainen tukikohdan arkkitehtuuri ja historia
näkyvät edelleen. Uutta kuitenkin tulee. Keskustaan on rakenteilla uusi, tosin pieni kauppakeskus, ja ”Pentagonin” paikalle suunnitellaan teollisuuspuistoa. Kaupungin satama on kokenut viime vuosina merkittävää
kasvua. Paldiskista on säännölliset laivareitit Vuosaareen ja Kapelskäriin, laivoja menee myös
muualle. Osa sataman liikenteestä on Venäjälle suuntautuvaa
transitoliikennettä. Uusia mersuja kaupungissa näkyi vain Venäjälle menevien rekkojen kyydis-
Kesäretkelle uusi suunta
Reservipiirien perinteisen sota- ja kulttuurihistoriallisen kesäretken suuntana on lähes
20 vuotta ollut itä. Luovutetun Karjalan kohteet Kannaksella, Laatokan pohjoispuolella sekä Aunuksen ja Petroskoin maisemissa
on kierretty. Taistelupaikat ovat tulleet tutuiksi ja alueiden nykymenokin on nähty, joten on tullut aika etsiä uutta. Tulevan kesän
retkisuunta onkin etelä ja kohteena Viro, jonka historia etsii sotaisuudessaan vertaistaan.
Viimeisen miehittäjän ikeen alta maa vapautui 20 vuotta sitten, mutta raskaan miehityssaappaan anturan painallukset näkyvät
vieläkin.
Tulevan heinäkuun 1.–4. päiviksi LänsiViroon suunnitellun retken reitti on pääpiirteittäin valmis. Kohteina on muun muassa entisiä Neuvostoliiton ohjus- ja laivastoasemia,
taistelu- ja maihinnousupaikkoja, museoita
sekä keskiajalta saakka säilyneitä kulttuurihistoriallisia rakennelmia.
Retkemme oppaaksi on lupautunut monelle keskisuomalaiselle tuttu mies, Sakala Malevin evp-päällikkö, majuri Rein Kikas Viljandista. Hän valikoi kiinnostavimmat koh-
teet reitillä Tallinna – Paldiski – Haapsalu –
Saarenmaa Kuressaare – Kuivastu – Virtsu –
Tallinna. Yöpymiset hotelleissa Haapsalussa
ja Kuressaaressa (2).
Tavoitteena on bussilastillinen, vähintään
40 maanpuolustushenkisen retkeläisen joukko. Järjestäjänä on totuttuun tapaan reservipiirien veteraani- ja perinnetoimikunta yhteistyössä Pohjolan Matkan kanssa. Hintatiedusteluihin erilaisine ruokailu- ym. vaihtoehtoineen ei ole vielä saatu vastauksia. Arvion mukaan kokonaishinta lienee 400 euron
tienoilla henkeä kohti, mutta hinnat, kuten muutkin tarkennukset, tulevat selkiydyttyään piirien kotisivuille sekä Keski-Suomen
Maanpuolustajaan helmikuussa.
Matkapäivät 1.–4.7.2012 kannattaan kuitenkin merkitä muistiin jo nyt.
Veteraani- ja
perinnetoimikunta Pertti Rahikainen
Saarenmaa on tunnettu tuulimyllyistään.
Suomen poikien muistomerkki.
sä. Sataman kasvu ja toimintojen
kehittyminen uudistavat kaupunkia, ja vanhan tukikohtakaupungin ilme tulee muuttumaan. Neuvostoaika ja sen historia häipyvät
vääjäämättä näkyvistä.
Teksti ja kuvat:
Heikki Rahikainen
Keski-Suomen Maanpuolustaja
8
4/2011
Kotupäällikön kuulumisia
MPK:n uuden kokoonpanon mukainen toiminta on vuoden ikäinen, joten sen onnistumisesta
on jo tehtävissä johtopäätöksiä.
Päällimmäisenä on ilo todeta, että varsinaiseen eli koulutustoimintaan muutoksella ei ole ollut
ainakaan hankaloittavaa vaikutusta. Näinhän on ollut tarkoitus,
ja siinä on onnistuttu.
Muina havaintoina voin todeta, että aiempaa useampi kotuyksikkö on tullut paremmin tunnetuksi ja siten muun muassa hyviä
käytäntöjä on voitu vaihtaa. Tämä johtuu tiivistyneestä yhteistyöstä naapureiden, ensisijaisesti Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin muiden kotujen kanssa. Kuluneen vuoden aikana Keski-Suomen kotuyksiköllä on ollut vain yksi kurssi Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Vuoriharjoituksessa. Jonkin verran on
tehty kouluttajavaihtoa naapurikotujen välillä. Pitkähköt välimatkat rajoittavat luonnollisesti
kurssilaisten matkustamista kotujen välillä, minkä vuoksi massaryntäystä ei ole odotettukaan.
Kurssiyhteistyö Pirkanmaan
kotuyksikön kanssa Kevät-Halli
ja Syys-Halli -harjoitusten osalta on ollut vilkasta jo ennen
uuden organisaation syntymistä
ja jatkuu ja kehittyy toivon mukaan edelleen. Puolustusvoimien
rakennemuutos ja sen
vaikutukset MPK:n
toimintaan
MPK:n tärkeimmän tukijalan ja
strategisen kumppanin eli Puolustusvoimien
rakennemuutoksen päätökset ja vaikutuk-
MPK:n yleistunnus set MPK:n toimintaan selkiytynevät lopullisesti kevään aikana. Koska Puolustusvoimat on jo
nyt ilmoittanut kertausharjoitusten vähenevän merkittävästi, se
on samalla ilmoittanut aikovansa
tukea reserviläisten osallistumismahdollisuuksia vapaaehtoiseen
maanpuolustuskoulutukseen entistä tehokkaammin. MPK:n
kannalta tämä on positiivinen
uutinen ja samalla luottamuksen
osoitus MPK:n toiminta- ja osaamiskyvystä. Luottamuksen säi-
kurssihinnaksi vähintään 20 €/
päivä. Näistä kursseista ei saa
tulla MPK:lle kuluja. Koululaisten ja opiskelijoiden turvakurssit käsitellään tapauskohtaisesti,
koska niissä tilaaja maksaa muun
muassa ruokailut ja kuljetukset.
On siis siirrytty pois siitä ajasta, jolloin käytettävissä oli ns.
paikallisosaston päällikön rahaa.
Tällä MPK saattoi tukea syntyneitä kurssikustannuksia nykyistä enemmän. Nykytilanteeseen johtaneita syitä ovat muun
muassa MPK:n supistuneet määrärahakehykset.
Tässä lehdessä oleva KeskiSuomen kotuyksikön kurssitarjotin alkuvuoden osalta on tietoisesti jätetty ilman päivämääriä.
Tämä johtuu monista eri syistä,
kuten kurssiajankohtien muuttumisista. Kurssitietoja ja ajankohtia päivitetään MPK:n tietojenhallintajärjestelmässä THJ:ssä
www.mpk.fi .
Kotupäällikkö Kari Kilpeläinen. Kuva: Pekka Tuunanen.
lyttäminen vaatii jatkuvia ponnisteluja ja toimintojemme kehittämistä, mutta yhdessä siitä
selvittäneen.
Vuodelle 2012 Länsi-Suomen
Sotilasläänin alueen joukkoosastojen pidettäviksi suunniteltujen, MPK:n kouluttajille suunnattujen kouluttajakoulutuskertausharjoitusten peruminen on
valitettava uutinen. Pioneerirykmentti on kuitenkin ilmoittanut
toteuttavansa pioneeri- ja suojelualan kouluttajakoulutuksen lyhennetyssä ajassa ja vapaaehtoisena harjoituksena, mikä on hyvä vastaantulo vallitsevassa muutoksessa. Kouluttajakoulutuksen peruuntumisilla saattaa olla
vaikutus suunniteltujen MPK:n
kurssien toteuttamiseen osaavan
kouluttajavajeen vuoksi. Ensisijainen vaikutus Keski-Suomen
tukiyksikössä kohdistuu huollon
toimialoille.
Rakennemuutoksen seurauksena odotan jatkossa MPK:lle
kasvavaa roolia paikallisjoukkojen kouluttajana niihin tehtäviin, jotka Puolustusvoimat oli
alustavasti suunnitellut nyt perustamatta jätettävien kodinturvajoukkojen tehtäväksi.
MPK:n uusi ilme MPK on uusinut ilmeensä. Kolmea karhun kynttä, kotia, uskoa ja isänmaata, kuvaava yleistunnus säilyy entisellään. Asiakirjoissa ja julisteissa käytettävä uuden ilmeen mukainen logo
on ohessa. Tämä tunnus on otettu käyttöön, ja vain tätä tunnusta pyritään käyttämään jatkossa.
Kotulaisten vasemmassa käsivarressa on jo näkynyt tarra-
Koulutuksen suunnitteluun helpotusta
MPK:n kurssinjohtajat ja kouluttajat pääsevät ensi vuoden alkupuolella
Puolustusvoimien
Moodleen. Tämä mahdollistaa
kurssinjohtajille ja kouluttajille runsaan, valmiin koulutusmateriaalin käytön omassa kurssisuunnittelussa ja -toteutuksessa.
Keski-Suomen kotuyksikön toimijoita perehdytetään tähän toimintaan helmikuun suunnittelukurssilla.
MPK:n uusi logo
kiinnikkeinen Suomen lipulla ja
maakuntamerkinnällä oleva hihatunnus. Tunnus jaetaan aktiivisille kotulaisille käytettäväksi MPK:n kursseilla, ei kuitenkaan silloin, kun ollaan Puolustusvoimien tilaamilla kursseilla
sotilasasussa.
Vuoden 2011 toteuma
Keski-Suomen kotuyksikössä
asetetut tavoitteet saavutettiin lähes suunnitellusti. Kursseja jouduttiin perumaan, mutta vastaavasti uusia kursseja tehtiin lähes
vastaava määrä. Kaikkiaan kursseja ja tapahtumia toteutuu yhteensä noin 90.
Kurssilaisten määrä, noin
2 400, ja kurssivuorokausien
määrä, noin 3 700, olivat lähes
tarkalleen tavoitteen mukaiset.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna
tulos on hyvä, kiitos ensisijaisesti vapaaehtoistoimijoiden, joukko-osastojen ja Keski-Suomen
Aluetoimiston erinomaisen tuen
ja yhteistyön.
Kokonaistulosta tarkastellaan
tarkemmin Keski-Suomen ko-
tuyksikön vuoden ensimmäisessä suunnittelutilaisuudessa helmikuussa.
Vuoden 2012
suunnitelmat
Vuoden 2012 kurssisuunnitelma
on volyymiltään vuoden 2011
kaltainen. Perussuunnitelmat on
laadittu kurssinjohtajien ja kouluttajien kanssa alkuvuoden osalta ja loppuvuoden kursseja viimeistellään yksittäin ja KeskiSuomen kotuyksikön suunnittelutilaisuuksissa kevään aikana.
Korostettavana ja osittain uutena
asiana tulee olemaan kurssikustannusten tarkentaminen.
Korin 1 eli Puolustusvoimien tilaamien kurssien kustannukset maksaa Puolustusvoimat
eli tilaaja. Korin 2 kurssien eli
Sotilaallisia valmiuksia palvelevien kurssien kustannukset jäävät pääsääntöisesti tilaajan tai
kurssilaisten maksettaviksi.
Korin 3 eli varautumis- ja
turvallisuusalan kurssien osalta MPK:n hallitus on määrännyt
Koulutuspäällikkö
vaihtuu
Keski-Suomen kotuyksikön koulutuspäällikkö vaihtuu vuoden
vaihteessa. Tehtävän nykyinen
hoitaja Juha Orava siirtyy siviilitehtäviin ja uutena koulutuspäällikkönä aloittaa Riku Tenhunen. Kapteeni Riku Tenhunen
toimii nykyään Ilmasotakoulun
komendanttina ja alueupseerina.
Nykytehtävässään ja aiemmassa tehtävässään Keski-Suomen
Sotilasläänin Esikunnassa Riku
on oppinut tuntemaan hyvin laajan vapaaehtoiskentän ja sen lukuisat toimijat. Tehtäviään Riku
tulee hoitamaan sivutoimiluvalla ja ns. suoritepalkkaisena vapaa-ajallaan.
Kiitokset
MPK:n toimintaedellytykset ilman alueemme kolmea joukkoosastoa, aluetoimistoa sekä järjestöjä ja yhteistyötahoja olisivat
hyvin rajalliset.
Esitänkin parhaimmat kiitokset Keski-Suomen kotuyk-
Protokollakoulutus Äänekoskella
Ääneseudun
Maanpuolustusnaiset järjesti Äänekoskella lauantaina
12.11.2011 protokollakoulutuksen
eli Äly-päivän Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen (POKE:n)
tiloissa. Tilaisuus oli tarkoitettu Keski-Suomen alueen maanpuolustusnaisille ja reserviläisille. Luennoitsijana toimi henkilöstösektorin johtaja, majuri Ilkka Kaapro Keski-Suomen Aluetoimistosta.
Luento alkoi hyvien aamukah-
sikön saamasta erinomaisesta tuesta eversti Harri Leppälaaksolle, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemelle ja päätoimittaja Pentti Ruohotielle. Toivotan
teille menestystä uusissa tehtävissänne ja elämänvaiheissanne. Eläkepäivien täytteenä toivon
Hannun hyödyntävän ammattitaitoaan mielekkäissä vapaaehtoistehtävissä esimerkiksi Päijät-Hämeen kotuyksikössä.
Oravan Juhalle kiitokset toiminnoistasi koulutuspäällikön
tehtävissä ja onnentoivotukset uusissa työtehtävissäsi.
Kaikille MPK:n toiminnoissa mukana olleille kurssilaisille, harjoitusten ja kurssien johtajille, kouluttajille, vääpeleille
ja tukijoillemme haluan osoittaa
kiitokseni pyyteettömästä panoksestanne yhteisissä toiminnoissamme. Te olette tehneet Keski-Suomen kotuyksikön hyvän
tuloksen. vien jälkeen. Paikalla oli 25-henkinen innokas naisenemmistöinen
osallistujajoukko. Vain muutama
mies oli uskaltautunut mukaan. Majuri Kaapro kertoi monesta asiasta, mikä vaikuttaa juhlien järjestämiseen. Vaikka juhla olisi brunssi
tai illallinen tai kyseessä olisi juhlavastaanotto, pitää laatia hyvät suunnitelmat paperille ja kenties harjoitella aikataulun täsmällisyyttä. Tulee muistaa isännän ja emännän teh-
täviin kuuluvat velvollisuudet. Saimme tietoa myös etikettisäännöistä,
pukukoodista, kunniamerkeistä ja liputuksesta. Innokkaan keskustelun
kautta tuli lisää hyviä oppeja ja
neuvoja. Internet auttaa kyseisissä
asioissa, kuten kunniamerkkien oikein laittamisessa juhlavaatetukseen.
Nautimme lopuksi maukkaan lounaan POKE:n catering-linjan oppilaiden valmistamana ja tarjoilemana
opettajansa Jaana Kovasen johdol-
la. Samalla saimme kokeilla käytännössä aikaisemmin saamiamme pöytätapaoppeja. Tiina Ronkainen
Keski-Suomen
Maanpuolustusnaisten
tiedottaja
KSkotuyksikön hihamerkki Onnittelut uudelle päätoimittajalle Tapio Paappaselle uuden
tehtävän johdosta. Uskon yhteistoiminnan jatkuvan edelleen
hyvänä ja rakentavana yhteisten
päämääriemme saavuttamiseksi.
Hyvää joulun aikaa ja turvallista uutta vuotta 2011!
Kari Kilpeläinen
Keski-Suomen kotuyksikön
päällikkö
4/2011
Keski-Suomeen kultaa sovelletun
reserviläisammunnan SM-kilpailuista
RESUL:n sovelletun reserviläisammunnan (SRA) SM-kilpailut ammuttiin 30.–31.7.2011
Hämeenlinnassa Hätilän ampuma-alueella. Kilpailun järjestäjinä toimivat Etelä-Hämeen reservipiirit.
Kilpailussa ammuttiin 12 mielenkiintoista rastia kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla. Minimilaukausmäärä oli hieman yli 200
laukausta. Ammuttavaa riitti, kelit suosivat ja kilpailujen aikataulut pitivät erinomaisesti, joten ei
ole ihme, että niin kilpailijoilla
kuin toimitsijoillakin tuntui olevan hauskaa.
Tämän vuoden erikoisuuksia
olivat muun muassa pistooliammunta mellakkakilven suojasta,
ampuminen BMP-1-rynnäkkövaunun miehistötilan ampumaaukkoon kiinnitetyllä kiväärillä
ja (harjoitus)käsikranaatin heitto yhdellä kiväärirastilla. Myös
alueen juoksuhautoja oli otettu
käyttöön.
Kaikkiaan Keski-Suomesta oli
kisaamassa kymmenen ampujaa.
Keski-Suomen Reserviläispiirin joukkueeseen kuuluivat Juha
Dahlman, Antti Kokkonen, Jarkko Laukia ja Kai Porras. Keski-Suomen Reserviupseeripiirin
9
Keski-Suomen Maanpuolustaja
joukkueessa olivat mukana Oskari Kettinen, Lasse Levula, Antti Niemi ja Jan Niukkanen. Lisäksi paikalla olivat SRA-toimikunnasta Marko Juka ja Marko
Rasi. Rasi toimi myös kilpailun
teknisenä asiantuntijana.
Keski-Suomeen tuli jälleen
myös mitali kisoista Jarkko Laukian (Korpilahden Reserviläiset)
voittaessa yleiskilpailun kultaa.
Onnittelut erinomaisesta suorituksesta!
Kisaaminen ensi vuoden SM-
paikoista alkoi taas syyskuussa, kun Keski-Suomen SRA Cup
starttasi Petäjävedellä 17.9. Jokaisella piirillä on oikeus lähettää yksi nelihenkinen joukkue
SM-kilpailuihin, ja Keski-Suomessa paikat on jaettu KeskiSuomen SRA Cupin tulosten perusteella.
Lisää tietoa lajista sekä kilpailu- ja kurssikalenterista on osoitteessa www.lipas.net/sra .
Oskari Kettinen
Pistoolilla kilven suojasta.
K-S reserviläispiirien Pistooliampumajuoksukilpailut
Äänekoskella
11.8.2011
K-­‐S Reserviläispiirien Pistooliampumajuoksukilpailut 11.8 2011 Äänekoski
M yleinen
1.
Pion Jarkko Liukkonen
2.
Alik Jesper KrisHansson
3.
Korpr
Korp AAtte
Je OOlkkonen
lkkonen
4.
Pion Jussi Isosävi
Seura
ÄäneRes
ÄänRes
SaarRes
JoutRes
JoutsRes
SaarRes
Lähtöaika Juoksuaika
Sakot
18.00
21,35
18.00
20,29
18.00
21,39
18.00
22,57
4
8
8
10
Loppuaika
25,35
28,29
29,39
32,57
M 35
1.
Alik Kimmo Lähteinen
SaarRes
18.00
19,56
5
24,56
M 40
1.
Vääp Esko Janhonen
SaarRes
18.00
23,24
8
31,24
M 45
1.
2.
3.
4.
SaarRes
ÄänRes
ÄänRes
TikkRes
18.00
18.00
18.00
18.00
23,14
21,13
25,03
36,32
3
6
8
7
26,14
27,13
33,03
43,32
M 50
1.
Alik Markku Olkkonen
JoutRes
JoutsRes 18.00
25,01
4
29,01
M 55
1.
Maj MaS Hyvärinen
KorpRu
18.00
27,49
7
34,49
M 65
1.
2.
Korpr Jouko Sällinen
3.
Vääp Seppo RauHonaho
ÄäneRes
ÄänRes
JyvRes
18.40
18.40
18,33
22,13
5
4
23,33
26,13
M65
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
TikkRu
JoutRes
JoutsRes
JyvRes
JyvRes
JyvRu
JoutRu
JoutsRu
SaarRu
18.40
18.40
18.40
18.40
18.40
18.40
18.40
17,4
16,54
16,57
17,59
18,07
19,07
20,24
1
4
6
6
7
9
9
18,4
20,54
22,57
23,59
25,07
28,07
29,24
M 70
1.
Kers Eino Rantala
2.
Kers Juhani Siekkinen
SaarRes
JyvRes
18.40
18.40
20,18
27,05
10
8
30,18
35,05
M 75
1.
Sotmest Malkamäki
Sotmest.Esko Esko
Malkamäki
2.
Kers Pekka Olkkonen
TikkRes
18.40
JoutRes
JoutsRes 18.40
24,18
26,58
7
6
31,18
32,58
Vänr Juha Haapakoski
Alik Harri Kujanpää
Vm Esa Pienkellomäki
Alik Vesa Hänninen
Kapt Heino Malinen
Korpr Eero Sievänen
Sotmest Olavi Harjula
Kers MaS Krats
Lääkmaj Yrjö Q
Ovarnberg
Ylil Jukka Kauranen
Kapt Jarmo Isäsävi
Mikä on KeSSl:n PERY?
Carina Norlund ja Veikko Ahvenainen musisoivat kivääriampujien tapahtumassa 17.8.2011.
Maailman ensi-ilta
Koko sen ajan, kun olen Kivääriammunnan paluuta hoitanut, olen halunnut meille oman
marssin.
Viime vuoden syksyllä tapasin
Veikko Ahvenaisen autokaupassa ja juttelimme niitä näitä. Sitten kysyin: ”Voisitko säveltää
meille oman marssin? Tietenkin voit sillä tehdä bisnestä niin
paljon kuin voit.” – ”Kyllä minä voin tehdä, ei siinä kovin suuri vaiva ole.”
Joulun aikoihin tapasimme taas.
Veikko sanoi, että se on sävelletty, mutta tarvitsee hiomista.
Muutamaa viikkoa myöhemmin
tuli soitto: ”Nyt se on valmis ja
se on hyvä.”
17.8.2011 Keski-Suomen Ampujien radalla se tapahtui. Mainittuna päivänä teos sai ensiesityksensä meidän sarjakilpalum-
me alkajaisiksi klo 18.00. Veikko Ahvenainen soitti sen meille
vaimonsa Carina Norlundin säestyksellä. Marssi on todella hyvä,
se on menevä. Toivottavasti se
kuullaan pian vaikkapa Kaartin
soittokunnan esittämänä. Sitten
Veikko ja Carina ampuivat niin
hyvin, että piti ihan palkita.
Ampumailta oli muutenkin onnistunut. Saimme 29 ampumasuoritusta, joista 15 oli reserviläistuloksia. Rinnalla kulki Firmakisa, jossa oli 12 ampujaa, ja
lisäksi olivat Veikon ja Carinan
suoritukset.
Tulospoimintoja
Reserviläiset olivat tuloksekkaita. Jari Lehtinen teki kesän parhaansa 592, Marko Satokangas
587 ja Veijo Sivula 582. Vähemmän ampuneista Eero Sievänen
oli taas kerran paras tuloksella 182.
Palkitsemiset
Jaettiin reservipiirien ampujille piirinmestaruusmitalit totutun
tavan mukaan Jyväskylä II:ssa.
Kannattaa mainita, että 60 laukausta makuun joukkuevoiton
vei Jyväskylän Reserviläiset.
Lahjoitus
Anssi Jussila kävi vieraanamme
ja lahjoitti yrityksensä A&T
Machiningin puolesta kaksitoista hopealusikkaa Kivääriammunnan paluulle.
AOR
Maakuntamme lukuisten maanpuolustuksen piirissä toimivien
yhteisöjen joukossa KeSSl:n
PERY on varsin tuntematon.
PERY on Keski-Suomen Sotilasläänin Perinneyhdistys ry, joka on perustettu vuonna 1986.
Jäseniä yhdistyksessä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 155.
Sääntöjensä mukaan PERY:n
tehtävänä on vaalia Keski-Suomen Sotilasläänin Esikunnan
ja sen seuraajan Keski-Suomen
Aluetoimiston sekä edeltäjänsä
Sisä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan sekä alueella toimineiden sotilaspiirien ja niiden edeltäjien perinteitä. Lisäksi PERY
toimii yhdyssiteenä mainituissa
esikunnissa ja niiden alaorganisaatioissa palvelevien ja palvelleiden välillä. Tärkeä tehtävä on
myös maanpuolustushengen ylläpitäminen ja kehittäminen.
PERY:n jäseneksi voidaan valita kyseisissä esikunnissa ja niiden alaorganisaatioissa palveleva tai palvellut hyvämaineinen
Suomen kansalainen. Termillä
”palvelu” tarkoitetaan myös reserviläisen SA-sijoitusta. Alaorganisaatioita ovat myös kaikki ne sodan ajan joukot, joiden johtoportaana on tai on
ollut edellä mainittu esikunta.
Näin ollen sellainen reserviläinen, joka on tai on ollut sijoitettuna esimerkiksi perustamisorganisaatioon, paikallisvartiokomppaniaan tai maakunta-
komppaniaan, täyttää jäsenyysvaatimukset.
PERY:n toimintaan kuuluvat muun muassa retket ja vierailukäynnit sekä maanpuolustukseen ja sotahistoriaan liittyvät esitelmät. Lisäksi jäsenet
osallistuvat erilaisiin tapahtumiin ja juhlatilaisuuksiin. Vuoden 2012 retki tehdään Turvallisuus- ja maanpuolustusmessuille Lahteen.
Syyskokousesitelmässään
professori Toivo Nygård käsitteli heimosotia aiheenaan SuurSuomi vai lähiheimolaisten auttaminen. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen
Martti Porvali, ja johtokunnan
jäseninä jatkavat Ilkka Kaapro,
Tapani Nummi, Jarmo Peuranen
ja Yrjö Qvarnberg.
Muiden maanpuolustusjärjestöjen tapaan myös PERY tarvitsee uusia jäseniä. PERY:n jäsenyys ei ole pois muilta yhdistyksiltä, koska PERY:n jäsenet ovat lähes poikkeuksetta
jäseninä myös muissa maanpuolustusyhdistyksissä. Jäsenmaksu on vain 10 euroa eikä liittymiseen liity merkittävää uhkaa
”joutua” hallitukseen, ellei sitä halua. Mikäli jäsenyys kiinnostaa, ota yhteyttä yhdistyksen sihteeriin Mikael Juujärveen
osoitteella [email protected] tai 040 502 0050.
Matti Hyvärinen
Keski-Suomen Maanpuolustaja
10
4/2011
K-S reservipiirien mestaruus 2011
K-S reservipiirien mestaruus 2011
Nimi/sarja
Nimi/sarja
(Laitinen 554, Kronqvist 554, Siukola 525)
K-S reservipiirien mestaruus 2011
Nimi/sarja
Keuruun alueen reserviupseerit kisailivat ammunnassa
Keuruun ja Haapamäen reserviupseerit ottivat mittaa toisistaan Pioneerirykmentin harjoitusalueen
ampumaradalla järjestämässään leppoisassa ampumakisassa. Kilpailussa ammuttiin kaksi kymmenen
laukauksen sarjaa aseina rynnäkkökivääri ja palveluspistooli. Kilpailukutsun oli vastaanottanut 19 reserviupseeria.
Rynnäkkökiväärikisan voitti vanha konkari, yliluutnantti Samuli Kallio tuloksella 91. Ennen tuloslaskentaa vaatimaton Kallio arveli olevansa kolmen parhaan joukossa. Toiseksi tullut kapteeni Veli-Matti Kanko ampui tulokseksi 86.
Pistooliradalla koettiin todellinen yllätys, kun reserviupseeriston nuorempaa polvea edustanut vänrikki Matias Hurme ampui pistoolikisan kirkkaaseen voittoon komealla tuloksella 96. Hurmeelle
palveluspistooli oli kokonaan uusi tuttavuus. Siksi tuloskin sai miehen myhäilemään tyytyväisenä.
Toisen sijan jakoivat kapteenit Pekka Kajarinne ja
Veli-Matti Kanko, molemmilla tuloksena 91.
Kokonaiskisan parhaimpana ampujana palkittiin kapteeni Veli-Matti Kanko yhteistuloksella 177
(86+91). Toisen sijan saavutti rynnäkkökiväärikilpailun parhaimmaksi ampunut yliluutnantti Samuli
(Laitinen 564, Kronqvist 542, Siukola 530)
Matias Hurme onnistuneen pistoolikisan jälkeen. Taulusta löytyi seitsemän kymppiä, joista kaksi napakymppiä.
Kallio tuloksella 175 (91+84). Kisan kolmanneksi
tuli kapteeni Pekka Kajarinne yhteistuloksella 172
(81+91). Neljäs sija meni vänrikki Matias Hurmeelle tuloksella 163 (67+96).
Teksti ja kuva: Pekka Laakso
Tulkkina ihmisen ja tietotekniikan välissä
www.relator.fi
www.savotta.fi
www.savottastore.fi
4/2011
11
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Jarkko Laukia ampui
SRA-mestariksi
Korpilahden Reserviläisten Jarkko Laukia, 40, on SRA-ammunnan Suomen mestari. Laukia voitti reserviläisammunnan
ykköslajin yleiskilpailun SM:n
heinäkuussa ylivoimaisella tuloksella. Hänen kokonaispisteensä olivat 1162, eroa hopeaan oli
107 pistettä.
Miehen kyvyistä kertoo myös
se, että hän ampui ”sivulajis-
saan” practicalissa PM-kisoissa avoimen luokan hopeaa todella pienellä marginaalilla voittajaan. Hän oli myös mukana
PM-kultaa saavuttaneessa Suomen maajoukkueessa. Practicalia hän ampuu KeuSA:n riveissä.
SRA:n Laukia aloitti kahdeksan vuotta sitten kahden työkaverin pyydettyä häntä mukaan.
Aiempaa ampumataustaa hänel-
Marko Takkunen (vas.) tähystää ja Marko Karhunen varmistaa. Tällä rastilla ei käytetty varsinaista tarkka-ampujan röllipukua.
Tarkka-ampujamestarit
Jämsästä
Jämsän reserviläiset Marko Karhunen ja Marko
Takkunen ampuivat tarkka-ammunnan Suomen
mestareiksi Simo Häyhä -kilpailussa syyskuussa
Säkylässä. Saavutusta korostaa se, että molemmat
olivat kisan ensikertalaisia.
Itse ammunnan lisäksi kovassa viikonlopun kestäneessä kilpailussa otettiin mittaa muun muassa partion yhteistoiminnasta, selviytymistaidoista ja
tuliasematoiminnasta.
Kilpailijaparilla on tarkka-ampujakivääri ja tähystäjällä apuase. Karhunen käytti Tikka T3 -kivääriä, kaliiberi 6,5x284, Takkusella oli Sabre Defence AR-15, jolla hän ampui 600 metriin. Valintaperusteena oli molemman asetyypin varmatoimisuus ja tuttuus.
Pisin ampumamatka oli 1200 metriä, johon Tikalla ylettyi hyvin.
Maastokelpoisuus testiin
– Valmistautuminen alkoi heti, kun vahvistus kisaan pääsystä tuli. Kisa oli molemmille ensimmäinen, joten opiskelua ja varustehankintoja tuli. Harjoiteltiin tuliasemakortin tekoa ja etäisyyden mittausta kisaoptiikalla ja tietysti ampumista. Varsinkin AR:n latauksen ja luodin löytäminen teetti työtä. Ei siitä saa maagista puolen MOA:n peliä millään, kertoi Takkunen.
Molemmat pitivät kisan kovimpana osuutena öistä siirtymistä vihollisuhan alla. Valoa ei voinut käyttää, ja koko viikonlopun varusteet piti kantaa mukana ojitetussa ja soisessa metsässä. Tulipa testattua kamppeiden maastokelpoisuus!
Vaativaa oli ammuntakin, maastopuvun takilla
naamioituja kohteita, joiden löytäminen oli paikoin
haastavaa eikä aikaa ollut aina paljoa.
– Parasta oli, että tilanne oli päällä koko ajan ja
kilpailijoiden kykyä toimia väsyneenä myös mitattiin. Hyvä kokonaisuus ja mielenkiintoiset ammunnat, Karhunen summasi.
– Yllätykselliset ampumarastit ja hyvin toimiva
kisaorganisaatio. Myös yleinen tunnelma ansaitsee
kiitosta, Takkunen täydensi.
Jarkko Laukia taltioi kilpailusuorituksensa kuulosuojaimeen
kiinnitetyllä videokameralla. Kuva Keski-Suomen SRA-cupin
syyskuisesta Petäjäveden kilpailusta, jonka hän myös voitti.
lä ei ollut. Toiminnallinen laji vei
mukanaan. Asiaan paneutumista
kuvaa se, että ensimmäinen SM
tuli vuonna 2000.
Taito ei kehity eikä pysy yllä
ilman harjoittelua. Laukia kertoo ampuvansa vuodessa noin
35 000 laukausta ja harjoituspäiviä kertyy 130.
– Korpilahdella on hyvät
harjoittelumahdollisuudet. Noin
puolet laukausmääristä ammun
22-kaliiberisella ja maaleina
käytän paljon gongeja, Laukia
kertoo.
Jarkko Laukia korostaa monipuolisen harjoittelun hyötyjä. Kaikista ammuntalajeista saa
jotain.
Keski-Suomi on yksi maan aktiivisimpia maakuntia SRA-ammunnassa. Keski-Suomen cupia
kiertää vuosittain noin sata ampujaa, huippuvuotena 137.
Tämä vuosi on ollut erittäin
hyvä maakunnan reserviläisammunnalle. Oskari Kettinen ja Kai
Porras sijoittuivat SRA-SM:ssä
top 20:een. Marko Karhunen ja
Marko Takkunen voittivat tarkka-ammunnan SM-kultaa Simo
Häyhä -kisassa.
Kultaa ja hopeaa tuli myös
Palvelusammunnan SM:ssa, kuten syyskuun lehdessämme kerrottiin.
Hannu Karjalainen
Kiväärillä jo pienestä
Marko Takkunen on aloittanut ammuntaharrastuksen 5–6-vuotiaana ilmakiväärillä. Reserviläiskiväärikisoissa hän kävi jo ennen armeijaa.
– Siellä onnistuin pääsemään tarkka-ampujaryhmään ja Dragunov tuli tutuksi. Siitä se lähti. MPK
tarjoaa hyviä tarkka-ammuntakursseja, ja niitä on
kierretty viime vuosina. Ampuminen on harrastus,
jonka parissa viihtyy ja hermo lepää.
Takkunen harmittelee, että harjoittelu on valitettavan kausipainotteista.
Marko Karhunenkin aloitti ammunnan jo pienenä. Vakava kilpaileminen ei ollut mielessä vaan harrastus omaksi iloksi. Tarkka-ammunta on kiinnostanut pitkään, ja lopullinen kipinä lähti Keuruun TAkurssilla 2006. SRA-ammuntoja hän on käynyt jo
vuodesta 1998.
– Ammun aina kun ehdin, yleensä 150–300 metriltä, TA-kursseilla pitemmältä. Teksti: Hannu Karjalainen
Kuvat: Juha Espo
Tarkka-ampujapari Marko Karhunen (vas.) ja Marko Takkunen tarkastamassa rakennusta Häyhä-kisan kaupunkirastilla.
Arvokas aselahjoitus
Jyväskylän Seudun
Reserviläisille
Jyväskylän Seudun Reserviläiset ry:n
syyskokouksessa 11.10.2011 yhdistys vastaanotti arvokkaan huomionosoituksen, kun yhdistyksen jäsen
Mauri Takanen lahjoitti Hi-Standard Victor -pienoispistoolin varusteineen. Veteraanityön lisäksi Mauri
on myös aktiivinen reserviläisurheilija. Lahjoitettu pistooli on räätälöity erityisesti RESUL:n pistooliampumahiihtoa, pistooliampumajuoksua ja maastokilpailulajeja silmällä
pitäen. Lisäksi sillä voidaan ampua
pienoispistoolin ja pistoolin pika-ammuntalajeja.
Lahjoituksesta tekee erityisen arvokkaan Jyväskylän Seudun Reserviläisille se, että yhdistys järjestää vuosittain kevättalvella piirien pistooliampumahiihdon piirinmestaruuskilpailut. Yhdistyksellä on nyt lahjoituksen ansiosta mahdollisuus tarjota
ase kilpailussa käytettäväksi uudelle
harrastajalle, jolla ei vielä ole mahdollisuutta hankkia omaa asetta aselain uusien vaatimusten vuoksi. Kokeneen ampujan käsissä heilumattomaksi tottunut ase muistanee pysyä
vakaana myös tuoreemman harrastajan käsissä. Kisakonkarin rakentamalla aseella uuden harrastajan kisamenestys ei jää ainakaan kalustosta kiinni.
Lisätietoa lajeista löydät RESUL:n
sivuilta www.resul.fi -> säännöt ->
maastokilpailut.
Kari Laitinen
Kuvassa vasemmalta: puheenjohtaja Kari Laitinen, lahjoittaja Mauri Takanen ja sihteeri Jami Siukola. Kuva: Anssi Stenroth.
12
Keski-Suomen Maanpuolustaja
4/2011
ILMOITTAUDU KURSSEILLEMME osoitteessa www.mpk.fi .
Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö (KSKOTU)
KOTU-päällikkö Kari Kilpeläinen, puh. 040 486 3254, koulutuspäällikkö Riku Tenhunen, puh. 040 751 5233
KESKI-SUOMEN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKÖN KURSSITARJONTA ALKUVUONNA 2012
Alla on osa Keski-Suomen koulutus- ja tukiyksikön kurssitarjottimesta alkuvuonna 2012. Parhaiten pääset tutustumaan kursseihin osoitteessa www.mpk.fi / KOULUTUSKALENTERI / KOULUTUS PIIREITTÄIN / VALITSE ALUE (Keski-Suomi).
Sivuja päivitetään jatkuvasti. Kurssien ajankohdat näet ko. kurssin kohdalta.
Huomio puolustusvoimien tilaamasta koulutuksesta.
Puolustusvoimien MPK:lta tilaama koulutus on aina sotilaallista koulutusta. Keski-Suomen aluetoimisto (KSALTSTO) kutsuu reserviläiset
vapaaehtoiseen harjoitukseen (VEH) puolustustusvoimien tilaamille kursseille lähettämällä veh-kutsun ja MPK:n kurssitiedotteen.
Reserviläinen, joka et ole saanut veh-kutsua ao. kurssille, mutta tunnet mielenkiintoa kurssia kohtaan ja tunnet kuuluvasi kohdejoukkoon,
voit ilmoittaa kurssihalukkuutesi ilmoittautumalla kurssille MPK:n tietojenhallintajärjestelmässä (THJ). Tämän jälkeen MPK esittää sinua
kurssin tilanneelle puolustusvoimien yksikölle kutsuttavaksi kurssille. Kyseinen puolustusvoimien yksikkö tekee päätöksen valinnastasi.
Mikäli sinut hyväksytään kurssille, saat siitä KSALTSTO:n lähettämän veh-kutsun ja kurssitiedotteen, et muuta ilmoitusta.
HUOM! Mikäli ilmoitat KSALTSTO:lle tulevasi kurssille (= ilmoitat tulosi veh-kutsun B-osalla), muuta vahvistusta tai ilmoitusta et saa.
1. Puolustusvoimien tilaama koulutus (veh)
Kurssin nimi Kohderyhmä
Paikkakunta
Kuntotesti 1 ja MKJ:n valintatilaisuus,
ammunnat ja varustarkastus
Keski-Suomen maakuntajoukkoihin sijoitettu henkilöstö sekä muut
KSALTSTO:n kutsumat reserviläiset
Keuruu
Taistelijan taidot (Kevät-Halli)
KSALTSTO kutsuu reserviläiset
Halli
2. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus
Henkilösuojauskurssi
MAAKK:n kutsutuille, reserviläiset
Tikkakoski
Survival 2012
Ensisijaisesti JARU ry:n jäsenet ja Jyväskylässä opiskelevat vaihtooppilaat sekä reserviläiset
Jyväskylä
KOTU-koulutus- ja suunnittelutilaisuus
1/2012 (2012 ja 2013 suunnittelu)
KSkotuyksikköön kuuluva henkilöstö
Tikkakoski
Kurssivääpelin jatkokurssi
Kurssivääpelit ja kurssien johtajat
Tikkakoski
Hiihtomarssi 30 km
Hyväkuntoiset henkilöt, joilla suoritushetkellä ei saa olla sairauksia
Jämsä, Särkijärvi
VIRVE-kurssi
VIRVE-radioiden käyttäjät ja Keski-Suomen maakuntajoukot
Tikkakoski
Kurssinjohtajakoulutuksen kurssi (taso 2)
Reservin johtajat ja kouluttamisesta kiinnostuneet henkilöt sekä
MPK:n kurssinjohtajiksi aikovat
Tikkakoski
Talvietsintä- ja ensihuollon kurssi
Fyysisesti ja psyykkisesti normaalikuntoinen, yhteistoimintaan kykenevä
henkilö
Joutsa
Ensiapukurssi (kouluttajakoulutuksen osio)
MPK:n kouluttajakoulutusohjelman kouluttajatutkinnon suorittavat ja muut
ea-taidoista kiinnostuneet henkilöt
Tikkakoski
Taktinen pistooli I 2012
Pistooliammuntaa harrastavat reserviläiset, joilla on oma kurssille
soveltuva ase
Keuruu
Ammunnan peruskurssi (ampumakortti) 2012
Ampumaharrastuksesta kiinnostuneet ja aseen hallussapitoluvan hakijat
Tikkakoski
Reserviläisten perinnepistoolipäivä
Perinneaseammunnasta kiinnostuneet henkilöt
Tikkakoski
MAAKK:n ryhmän toiminta kulunvalvontapisteellä
MAAKK:n Konnevedeltä sitoumuksen tehneet/MAAKK:n sijoitetut
Suomenselän komppaniaan sijoitetut ja KSkotuyksikön
ampumakoulutusryhmään kuuluvat reserviläiset
Konnevesi
Taktinen kivääri I 2012
Kivääriammuntaa harrastavat reserviläiset, joilla oma kurssille soveltuva ase
Keuruu
KOTU-koulutus- ja suunnittelutilaisuus
2/2012
Vuosien 2012–2013 kurssinjohtajat, avainkouluttajat tai nykyiseen
KSkotuyksikköön kuuluvat henkilöt ja KSkotuyksikön päällikön jory
Tikkakoski
Rauhanturvaajan
tukihenkilökoulutus (Kevät-Halli)
Rauhanturvaajat
Halli
Polkupyörämarssi 80 km, Jämsä (Kevät-Halli) Reserviläiset ja muut kansalaiset
Halli
Ampumaharjoitus (Kevät-Halli)
Halli
Reserviläiset (omat aseet)
3. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus (VARTU)
VARTU-koulukseen kuuluvat kurssit ovat kevätkautena kohdennettuja ensisijaisesti tilaajilleen (oppilaitokset, viljelijät, muut).
Pelastus-, palvelus- ja suojelukoirien koulutus Pelastus-, palvelus- ja suojelukoirien kouluttajat sekä harrastajat
Tikkakoski
Lumiolio 2012, nuorten talvikurssi
Joutsan lukiolaiset
Joutsa
Maatilan varautuminen, Keuruu
Poikkeusolojen maataloustuotantoon varatut keuruulaiset ja lähiseudun
maatalousyrittäjät ja maatilalla työskentelevät henkilöt
Keuruu
Naisten vapaaehtoistoiminnan koulutus- ja
suunnittelukurssi
Seremoniakurssi
Kaikki asiasta kiinnostuneet keskisuomalaiset naiset
Tikkakoski
Ensisijaisesti maanpuolustuksellisten juhla- ja seremoniatilaisuuksien
järjestely- ja vastuuhenkilöt
Tikkakoski
Kylien turvallisuusvastaavien kurssi,
Jämsän seutu
Jämsän seudun (Jämsä, Luhanka, Kuhmoinen) kylien
turvallisuusvastaavat
Jämsä
Kylien turvallisuusvastaavien kurssi,
Keurusseutu
Keuruun seudun (Keuruu, Multia, Petäjävesi) kylien turvallisuusvastaavat
Keuruu
Opiskelijan turvakurssi, Jämsän seutukunta
Jämsän lukion oppilaat
Jämsän lukio
Opiskelijan turvakurssi, Karstula
Karstulan yläasteen 9. luokan opiskelijat
Karstula, Tikkakoski
Intti tutuksi naisille
Vapaaehtoiseen palvelukseen hakeneet tai hakeutuvat naiset
Tikkakoski
Kylien turvallisuusvastaavien kurssi,
keskinen Keski-Suomi
Kylien turvallisuusvastaavien kurssi,
pohjoinen Keski-Suomi
Keskisen Keski-Suomen (Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Toivakka,
Hankasalmi, Uurainen, Joutsa) kylien turvallisuusvastaavat
Tikkakoski
Pohjoisen Keski-Suomen (Äänekoski, Saarijärvi, Viitasaari, Karstula,
Kinnula, Pihtipudas, Kyyjärvi, Kannonkoski, Konnevesi) kylien turvallisuusvastaavat
Äänekoski
4. Muu koulutus ja tapahtumat
Talvisodan päättymisen muistotilaisuus 13.3. Reserviläiset (kunniavartiossa)
Jyväskylä,
Taipaleen patsas
Harjoituksen johtajan kurssille osallistuneet yhteiskuvassa.
Kuva: Pekka Tuunanen.
Keski-Suomen kotu
pilotoi valtakunnallisesti
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Keski-Suomen
koulutus- ja tukiyksikössä Tikkakoskella pidettiin ensimmäinen valtakunnallinen harjoituksen johtajan erikoiskurssi 19.–20.11.2011. Pilottikurssille osallistui 30 henkilöä eri
puolilta Suomea. Kurssilla koulutetut henkilöt saivat valmiudet MPK:n toteuttamien harjoitusten johtamiseen ja johto-or-
ganisaatioissa toimimiseen. Pilottikurssin käytännön extroihin
kuului mahdollisuus vaikuttaa
vuoden vaihteessa julkaistavaan
MPK:n harjoituksen johtajan käsikirjan rakenteeseen ja sisältöön. Tähän ryhmä osallistui aktiivisesti. Hanke kirvoitti myös
keskustelua.
Sirkku Laurila
Keski-Suomen kotu
Viitasaaren
Reserviupseereille
oma pöytästandaari
Viitasaaren
Reserviupseerit
käynnisti pöytästandaarin suunnittelun viime vuoden puolella. Suunnittelun lähtökohtana oli
yhdistyksen vuonna 1964 vihityn lipun väri ja kuvio.
Yhdistyksen hallitus teki lopullisen valinnan muutamasta
muodoltaan erilaisesta vaihtoehdosta, jotka olivat syntyneet
suunnitteluprosessin tuloksena.
Pöytästandaaria käytetään arvokkaissa muistamisissa ja huomionosoituksissa sekä harvinaisten vierailujen yhteydessä. Yhdistyksen hallitus päättää pöytästandaarin luovutuksista, ja niistä pidetään luovutuskirjaa. Kaksi ensimmäistä pöytästandaaria
on jo luovutettu.
Kari Hämäläinen
Viitasaaren Reserviupseerit
ry:n pöytästandaari
4/2011
13
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Päämajan kaukopartiot
jatkosodassa
Kaukopartiotiedustelun perusteos sitten Saressalon kirjan
WSOY pokkari
Kolmas painos
(ensimmäinen 1987) WS Bookwell Oy, Juva 2010
534 sivua
Päämajan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1939–1944
Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 2010
400 sivua
Tutkija, folkloristi, Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri ja kulttuurivaikuttaja Lassi Saressalo teki 1980-luvulla suurtyön kirjoittamalla Utin Jääkärirykmentin ja
Laskuvarjojääkärikillan perinnejoukon, Erillinen Pataljoona 4:n,
historian. Apuna työssä oli historioitsija, nykyinen museologian
professori Janne Vilkuna. Hän
kirjoitti teokseen 25-sivuisen osion lento- ja laskuvarjohyppytoiminnasta.
Aiheiden käsittelyn luonnollinen linja on kronologinen järjestys. Alussa esitellään sotia edeltävää ja talvisodan aikaista lähinnä Neuvostoliittoon suuntautuvaa
tiedustelu- ja vakoilutoimintaa.
Talvisodan aikana vakiintuivat itärajan pituudelta toimineet Päämajan alaiset ns. alatoimistot. Niistä
muodostettiin 1.7.1943 Erillinen
Pataljoona 4, jonka esikunta sijaitsi Päämajan tuntumassa Mikkelissä. Sen neljä komppaniaa valvoivat Neuvostoliiton rajaa. Vuonna
1944 pataljoonaan muodostettiin
myös lentoyksikkö, joka oli varustettu vesilentokalustolla. Kaluston
tukikohta oli kesällä 1944 muutaman kuukauden Muuratjärven etelärannalla. Yksikkö tukeutui Luonetjärven lentotukikohtaan.
Kirjan alkuosassa esitellään
pataljoonan keskeisiä toimintoja,
kuten lento- ja laskuvarjotoiminta,
Vihollisen selustassa
huolto-, lotta- sekä viestitoiminta.
Pääosa teosta käsittelee yksiköiden kaukopartiotoimintaa vuosina 1941–1944. Niiden tärkeimpinä lähteinä ovat olleet sotapäiväkirjat, partiokertomukset (virallinen asiakirja, jonka laati partion
johtaja, ei nuotioturinaa) ja haastattelut. Tuolloin 1980-luvun alkupuolella kymmenet veteraanit
olivat vielä iältään 60+/- vuotta ja
hyvässä muistelukunnossa.
Rankoista partiotapahtumista
kuvataan seikkaperäisesti muun
muassa Petrovskij Jamin huoltotukikohdan tuhoaminen ja ensimmäiset historialliset havainnot
suurhyökkäyksen keskeyttämisestä Kannaksella.
Runsas määrä karttapiirroksia
selkiinnyttää tapahtumatekstien
seuraamista. Myös runsas kuvasivusto elävöittää kirjoittajan hyvää ilmaisua. Monipuolisesti käsitelty henkilönimistö ja varsinkin mieskohtaiset partiografiikat
antavat kuvan partiotoimiin osallistumisesta.
Kirja on jokaisen, ainakin laskuvarjojääkärin, perusteos, uttilaisten perinnejoukko-osaston historiakäsikirja. Kirjan oikolukutarkistuksissa riitti Saressalon mukaan vain pieni virittely.
Nyt sitä taas saa eikä tarvitse
metsästää antikvariaateista.
Kalevi Reiman
Tutustu kohteisiimme
netissä ja löydä kotisi!
Kirjan päätekijä, tutkija Matti Kosonen on suorittanut mittavan urakan työryhmänsä, Eero
Elfvengrenin ja Einar Laidisen,
kanssa tehdessään varsin kattavan tutkimustyön ja saattaessaan tulokset kirjaksi. Asiantuntemuksensa mukaisesti sotahistorian dosentti Elfvengren on kirjoittanut tiedustelun ylätason ratkaisuista ja johtamistoimista. Hän on muun
muassa väitöskirjassaan perehtynyt Suomen sotilastiedustelun johto-organisaatioon 1918–
1939.
Uusinta ja mielenkiintoisinta
kirjassa on pääsy petroskoilaisen historioitsija Laidisen mukana Neuvosto-Karjalan arkistojen
saloihin, jotka nyt ovat auenneet.
Laidinen kirjoittaa vastavakoilun ja -tiedustelun organisoinnista ja käytännön toimista suomalaisia vastaan Luoteis-Neuvostoliitossa. Vääjäämättä syntyy mielenkiintoisia vertailuja eri osapuolten näkemyksistä
koskien sota-aikaisia tapahtumia. Jälkikäteen hirvittää, kuinka venäläisten vakoilu toimi tehokkaasti suomalaisten parissa.
Rajan takana tiedettiin yllättävän paljon asioistamme.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Matti Kososen alaa kirjassa
on suomalaisten kaukopartioyksiköiden toiminta aina yksittäisten tiedustelupartioiden suorituksiin. Kosonen toimii muun
muassa Erillinen Pataljoona 4:n
Osasto Kuismasen (OsKu) perinneyhdistyksen puheenjohtajana. Kirjan teossa yhtenä rankimmista urakoista on ollut tuhansien arkistoasiakirjojen selaaminen. Papereita oli runsaasti tuhottu varsinkin sodan päättymisvaiheessa neuvostomiehityksen
pelossa. Kuitenkin yllättävän
paljon löytyi etsimällä asiakirjojen vastaanottajien jakelukappaleita.
Sorastajantie 1
myytävänä puolustusvoimien
käytöstä poistamaa ja
hylkäämää materiaalia:
Kirja sisältää runsaasti aineistoa vakoilutoiminnasta puolin ja
toisin niin rauhan kuin sodankin aikana. Onnistunut vakoilija
toi tietoja, sai palkkansa, ei kunniamerkkejä, ja vaikeni. Epäonnistunut vakoilija koki kiduttavan kuulustelun ja nopean kuoleman, eikä häntä enää ollut kirjoissa eikä kansissa.
Paljon tiedusteluasiakirjoja
kuljetettiin Ruotsiin Päämajan
salaisessa Stella Polaris -operaatiossa. Sieltä ne hiljalleen katosivat maailman tuuliin vaihto- ja
kauppatavarana. Vähitellen niillä alkoi olla arvoa enää historiantutkijoiden käsissä.
Jos Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiokirja on alan perusteos, tämä kirja on väkevä täydennysosa. Se sisältää
runsaasti uutta löydettyä tietoa
suomalaisten tiedustelupuuhista ja mikä mielenkiintoisinta
myös Neuvostoliiton asiakirjoihin pohjautuen. Kirjan runsaassa kuvituksessa on paljon ennen
julkaisemattomia otoksia Matti
Kososen kokoelmista.
Kirja julkaistiin heinäkuun
helteillä, joten se ei saanut arvoistaan huomiota. Salaisuuksien kirjaa ei tarvitse julkaista salaa.
Kun olet antanut tämän teoksen lahjaksi, varaa itsellesi seuraava lukuvuoro.
avoinna:
ti–pe 10–17
la 10–14
Vaihtuva valikoima mm.
vaatteita, nahkasaappaita,
varsikenkiä, asealan materiaalia,
sotilastelttoja ja paljon muuta!
Sorastajantie 1 A
Harvialantie 2
40320 jyväskylä 13210 hämeenlinna
p. 040 315 7666
p. 040 315 7777
Alasintie 3–7 B 11
90400 OULU
p. 040 315 7888
www.sa-kauppa.fi
www.huutokaupat.com/puolustusvoimat
[email protected]
T.Hakkarainen Äänekoski
Kalevi Reiman
LEMMINKÄINEN TALO OY
Vehkakuja 4
40700 Jyväskylä
vaihde 02071 57800
Sepänkatu 14, 40720 Jyväskylä
O.K. AUTO OY
www.okauto.fi
www.okauto.fi
• www.toyota.fi
• www.vaihtoautot.net
www.yrityskehitys.com
PIRKANMAAN
www.viherlandia.fi
LEHTIPAINO OY
Keski-Suomen Maanpuolustaja
14
4/2011
www.nammo.com
MONIMERKKIKORJAAMO
K. BOROVKOFF KY
Puh. 014 543 910
Haapakorventie 1
[email protected]
44200 Suolahti
Hyvät neuvot &
Hyvät hinnat
Tähtipalvelut Lauttaanaho
Tilausajoa 16-50 hengen turistibusseilla.
Lentokenttä-/risteilykuljetukset, matkapaketit
ryhmille, Viron kylpylä- ym. matkat.
Meiltä saat molemmat.
Soita 0200 3000 (pvm/mpm)
ma–pe 8–20 ja kysy lisää.
KATSO TULEVAT MATKAT KOTISIVUILTA.
P. 040 7448 324 [email protected]
Tuija Lauttaanaho www.lauttaanaho.com
www.kopijyva.fi
• Painotuotteet
• Tekniset piirustukset
• Suurkuva- ja messutuotteet
• Mikrokuvaus
• Digitaalinen tallennus
nordea.fi
VARATTU
Jyväskylä • Suolahti • Pieksämäki • Varkaus • Viitasaari
Rakennusteollisuus RT • Talonrakennus • Tuoteteollisuus • Infra • Pinta • Tekninen urakointi
RT maanpuol 92x30.indd 1
1.12.2010 15:39:18
Tourulantie 15, 40100 Jyväskylä. Puh. 020 7446 700.
www.k-rauta.fi/tourutorni
42011
15
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.
Saat K-Plussa-etuja
yli 3500 ostopaikasta.
www.plussa.com
Hae varusmieheksi Ilmavoimiin.
Ilmavoimat
Lisätietojalöydätosoitteestawww.ilmavoimat.fi
Laatutuotteet,
halvat hinnat!
Aina Hintansa Väärti
www.tokmanni.fi
Keski-Suomen
Maanpuolustaja
UUSI
KAKKONEN-YHTIÖT
avaruuskylpylä &
Peurunka areena
Julkaisijat:
Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry ja Keski-Suomen Reserviläispiiri ry
Päätoimittaja
Pentti Ruohotie, Hietarinne 16, 43100 Saarijärvi
Puh. 040 417 6941
Sähköposti: [email protected]
[email protected]
Reserviupseeripiiri:
Toiminnanjohtaja Kari Löfgren, puh. 0400 163 470
Sähköposti: [email protected]
Reserviläispiiri:
Toiminnanjohtaja Tapio Paappanen,
puh. 040 755 8919, 0400 626 695
Sähköposti: [email protected]
Piirien toimisto:
Keski-Suomen reservipiirit, Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ
Avoinna: keskiviikkoisin klo 14.00–18.00
Piirien kotisivut: www.ksrespiirit.fi
Piirien puheenjohtajat:
RUP: Timo Salo, Äänekoski, puh. 0400 794 401
RESP: Keijo Häkkinen, Kuikka, puh. 040 833 7505
Ilmoitusmyynti ja markkinointi:
Veijo Mononen, puh. 040 744 1444, [email protected]
Taloudenhoitaja Harri Jaakkola, Äänekoski, puh. 050 598 7376
• Luukut
• Äänenvaimentimet
• Kanavat
• Kohdeilmanvaihtoyksiköt
• Ulospuhallushajottimet
IVK-Tuote Oy
Helmintie 8 – 10, 40250 Jyväskylä | puh. (014) 334 0300 | fax (014) 334 0344 | www.ivk-tuote.
Pankki: Nordea Jyväskylä 104530-110394
Lehden vakituiset avustajat:
Kari Hämäläinen, Viitasaari, Hannu Karjalainen, Jämsä,
Martti Porvali, Jyväskylä, ja Jukka-Pekka Suutarinen, Jyväskylä
Sivunvalmistus: Grafiikka Rutanen
Sähköposti: [email protected]
Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Kuoppala Finland
ma-pe 7-17
la 9-15
Lehti on pääsääntöisesti tarkoitettu Keski-Suomen reservipiirien sisäiseen tiedottamiseen ja ilmestyy jokaiselle piirien
henkilöjäsenelle jäsenmaksussa maksettuna. Osoitemuutoksia
ei toimiteta piiritoimistolle eikä päätoimittajalle, vaan suoraan
oman liittosi jäsensihteerille.
RUL: puh. 09 4056 2011, e-mail: [email protected]
RES: puh. 09 4056 2010, e-mail: [email protected]
Fax molemmille: 09 499 875.
Lehden seuraava numero 15.2.
Lehteen tarkoitettu aineisto joko suoraan uudelle
päätoimittajalle tai
piiritoimistoon
20.1. mennessä
Keski-Suomen Maanpuolustaja
16
4/2011
Poika on tullut kotiin
Malmin puolustuksessa ollessaan Kyösti Karhila sai käskyn
lähteä hakemaan Saksasta uusia
Mersuja. Helsingin toinen suurpommitus oli juuri ollut, ja tulet loimottivat vielä taivaalla,
kun matkattiin aamuvarhaisella alle sadan metrin korkeudessa kohti etelää. Kun oli saavuttu Suomenlahden keskelle,
Turkan Pappa taputti Karhilaa
olkapäälle. Pappa viittasi katsomaan ikkunasta: noin sadan
metrin päässä lensi venäläinen
Pe-2. Se näkyi selvästi kirkasta
taivasta vasten, vaikka aurinko
ei ollut vielä noussut. Toverukset
seurasivat konetta siirtyen Karhilan puoleiseen ikkunaan. Pappa näytti elein, että ollaan hiljaa. Vasta kun he olivat varmoja, ettei heitä oltu nähty, he hihkaisivat muille: ”Katsokaapa,
kohtalo menee tuolla vasemmalla.” Hidas DC-2 olisi ollut
helppo pala Pe-2:lle. Kuudentoista huippupilottimme menettäminen olisi ollut kova isku
taistelukyvyllemme.
Kyseessä oli tietenkin Hanssin-Jukka, onnekas lentokone, Ilmavoimien ensimmäinen
kuljetuskone, joka oli monessa mukana. Nimensä kone sai
”Härmän Häjyltä”. Hanssin-Jukan lahjoitti Ilmavoimillemme helmikuussa
1940 ruotsalainen kreivi Carl
Gustav von Rosen ostettuaan
sen lahjoitusten turvin hollantilaiselta KLM-lentoyhtiöltä.
Hänen isänsä Eric von Rosenhan luovutti Suomen Ilmavoimien ensimmäisen lentokoneen
6.3.1918. Tämä kone oli Thulin
typ D, ja se oli Ruotsissa lisenssillä valmistettu muunnos ranskalaisesta Morane-Saulnier-tiedustelukoneesta. Lieneekö yksikään toinen
lentokone Suomen Ilmavoimien historiassa suorittanut niin
monenlaisia tehtäviä niin pitkään kuin tämä ”Härmän Häjy”? Se ehti vuosina 1935–
1955 toimia matkustaja-, kuljetus-, valokuvaus- ja laskuvarjohyppykoneena. Lennettiinpä
sillä talvisodassa yksi pommituslentokin. Hanssin-Jukka toimi myös marsalkka Mannerhei-
Joukko DC-2:n entisöijiä ryhmittyneenä työnsä tuloksen äärellä.
min hovikoneena hänen tehdessään tarkastusmatkoja eri joukko-osastoihin sotavuosina. Kenties
kunniakkaimman
tehtävänsä Jukka hoiti syksyllä
1941, kun se lensi huoltolentoja Itä-Karjalaan vieden ammuksia ja polttoainetta Laguksen
panssarivaunuille ja toi paluumatkalla vaikeasti haavoittuneita sotasairaalaan. Monen henki
pelastui nopean hoidon ansiosta. Koko ajan lennoilla vaarana olivat ilmatorjunta ja vihollishävittäjät. Hämeenlinnan Metsästysseura pelasti Hanssin-Jukan romutukselta ja teki siitä kahvion.
Sen jälkeen, 1980-luvun alussa,
Karjalan Lennoston Kilta pelasti koneen kansalaiskeräyksen
turvin ja luovutti sen Ilmavoimille toiveena koneen entisöin-
ti ja luovutus Keski-Suomen Ilmailumuseolle näytteille asetettavaksi. Seuraavat 30 vuotta
konevanhus lepäsi peltihallissa
Luonetjärven kentän kupeessa,
unohduksissa. Nuoren Ilmasotakoulun Killan toimesta oli entisöity Bristol Blenheim BL-200, maailman ainut pitkänokka. Pieni talkooporukka oli uupunut,
mentaliteetilla ettei enää koskaan. Kului vuosi. Kevätauringon paistaessa entisöintiryhmää
alkoi jälleen poltella. Miten olisi DC-2, Hanssin-Jukka, sehän odottelee siellä hangaarissa Luonetin kentän kupeessa?
Niin hullu ajatus, että se voisi jopa toimia. Varovasti tunnustelemaan ihmisten tuntoja.
Patrian ammattilaisia pyydettiin
arvioimaan koneen kuntoa, ja
Hanssin-Jukka oli varsin lohduttoman näköinen ennen entisöinnin alkua. Kone oli ollut kaarihallissa Luonetjärvellä 30 vuotta. Kuva: Mervi Lindgren.
kun he sanoivat sen olevan täysin entisöitävissä, saman tien
päätettiin, että homma tehdään.
Ilmasotakoulun Kilta päätti ottaa projektin toteutettavakseen.
Puolen vuoden valmistelun jälkeen työ lähti tulille. Ilmavoimat luovutti koneen Sotamuseolle ja määritti tukensa projektille. Lähimpien yhteistyökumppaneiden luvattua tukensa uskallettiin lähteä liikkeelle. 76 vuotta vanhan lentokoneen entisöinti ei ole aivan normaalia suunnitelmallista lentokonehuoltotyötä. Dokumentaatiota ei juuri ollut. Työ on ollut
melkoista salapoliisityötä ja jatkuvaa eteen tulevien ongelmien
ratkontaa. Se on ollut paljolti
puhdistamista ja jynssäämistä,
se on ollut metallityötä, puutyötä ja verhoilua. Se on ollut maalaamista, instrumenttien entisöintiä. Se on vaatinut innovatiivisuutta. Kone päätettiin entisöidä jatkosodan kevään 1944
asuun, koska siitä ajasta oli eniten kuvia jäljellä, joskin niitäkin varsin vähän.
Projekti on ollut ainutlaatuinen. Vastaavaa lentokoneen
entisöintiprojektia ei varmaan
koskaan ole Suomessa ollut ja
on vaikea kuvitella, että enää
koskaan tulisikaan. Pieni Ilmasotakoulun Killan talkooporukka aloitti Ilmavoimien, Keski-Suomen Ilmailumuseon ja
paikallisten yhteistyökumppaneiden tukemana työn ja sen
edetessä huomasi pian valtakunnan ilmailualan konsernien ja merkittävimpien säätiöiden olevan pyyteettömästi
tukena. Siis todella ainutlaatuinen ja upea isänmaallinen entisöintihanke!
Alkuperäinen ajatus vain ulkoasun entisöinnistä kääntyi
pian siihen, että nyt tehdään
entisöinti niin pitkälle, kuin se
vain on mahdollista. Toista kertaa sitä ei enää tulla avaamaan.
Vuoden aikana saimme huoma-
Hanssin-Jukkaa sota-aikana lentänyt Pentti Tuisku koneen vierellä 7.9.2011.
ta, että Hanssin-Jukka oli koko
Suomen lempilapsi. Kukaan ei
kieltäytynyt pyydettäessä auttamaan.
Työt alkoivat vuoden 2010
kesäkuussa Hornetin korjaamoteltassa Tukilentolaivueen II-
hallin kupeella. Ja seuraavat
kuusi viikkoa olivat yhtä hellettä. Päivisin lämpötila tummassa teltassa oli kuin saunassa, yli 50 astetta, työt oli standby. Samoin kävi talvella, joka oli poikkeuksellisen kylmä.
Marraskuusta maaliskuulle oli
niin kylmää, että metallitöistä
oli turha haaveilla. Tietynlainen
sisäilmaongelma siis. Vaikka talkooporukka pyöritteli harmissaan peukaloitaan,
hommat eivät toki olleet seis
talven aikana. Finnairin tekniikka ja eläkeläiset entisöivät
moottorit ja penkit. Patria entisöi siivet, teki ikkunat ja paljon metallitöitä. Instan eläkeläinen teki mittariston. Ohjainpinnat tehtiin ynnä paljon muuta. Kaiken kaikkiaan 52 henkeä
on ollut fyysisesti entisöimässä
Hanssin-Jukkaa, taustatukijoiden määrä on ollut paljon suurempi. Muun muassa koko Hämeenlinnan seutu etsi heinäkuun ajan Hanssin-Jukan osia
ullakoilta. Projekti oli suunniteltu toteutettavaksi 14 kuukaudessa, eikä
suunnitelmaa muutettu, vaikka päätettiinkin entisöidä koko kone mahdollisimman hyvin. Alussa oli tarkoituksena ollut vain ulkoasun entisöinti. Voi
vain kuvitella, mitkä tunteet olivat maaliskuussa, kun yli kuusi kuukautta oli mennyt teltalla hukkaan säiden takia. Työmaakokouksen jälkeen päätettiin kuitenkin pysyä suunnitelmassa, tuli mitä tuli. Ja hyvähän
siitä nyt tuli, vaikka viimeiset viikot olivat varsin kiireistä aikaa. Hanssin-Jukka luovutettiin juhlallisin menoin Ilmavoimien komentajalle suunnitellun aikataulun mukaan Ilmavoimien vainajien muistopäivänä 7.9.2011. Töitä on toki
edelleen jäljellä ja koneen tekniikkaa haussa. Mutta ne ovat
enää pieniä, toki tärkeitä, yksityiskohtia. Nyt se on tehty. Urakka oli iso
ja monin tavoin haasteellinen.
Hanssin-Jukka on upean näköinen, kuin ison lentokoneen kokoinen pienoismalli. On hienoa, että tänä päivänä on ollut
talkoohenkeä näin arvokkaan
hankkeen toteuttamiseen.
Douglas DC-2, Hanssin-Jukka, jää pysyväksi muistoksi siitä arvokkaasta työstä, jota kone ja ennen kaikkea sen miehistö tekivät isänmaan hyväksi
vaikeina sotavuosina. Poika on
tullut kotiin.
Juha Suonperä
Hanssin-Jukka valmiina pommituslennolle helmikuussa 1944.
Kuva: Eric von Rosen.