2/2011 - Keski-Suomen Reservipiirit

Keski-Suomen
Maanpuolustaja
www.ksrespiirit.fi
Toukokuu 2011
30. vuosikerta
Keski-Suomen reservipiirien tiedotuslehti
Sisällys
Kesän maanpuolustustapahtumat
sivu 2
Sotilasläänin vuosipäivää
juhlittiin Jyväskylässä sivu 4
Seitsemän vuosikymmentä
varikkotoimintaa
Kalettomalla
sivu 7
Maakuntakomppania
aluevalvontatehtävässä
sivut 8–9
Maanpuolustusyhteisöt
esillä vapaa-aikamessuilla
sivu 10
Ampujan psyyke
sivu 12
Konsertti sotiemme
veteraaneille
sivu 16
Kuva: Pekka Könkkölä
Arvokas aineisto vaarassa tuhoutua
Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin alueella on tallennettu
1990-luvun alusta lähtien yli
700 tuntia keskisuomalaisten
veteraanien haastatteluja sotiemme 1939–1945 aikaisista
tapahtumista. Haastattelut on
tallennettu senaikaisella tekniikalla C-kaseteille.
Haastatteluista yli 600 tuntia
on arkistoitu Jyväskylän Maakunta-arkistoon loppujen ollessa paikallisessa säilytykses-
sä. Nauhojen magneettisuus
ja samalla äänikin häviää kaseteilta ajan myötä. Kasetteja
on rasittanut myös haastattelujen käyttö kirjojen ja opintojen
lähdemateriaalina. Haastattelun purku analogiselta kasetilta edellyttää nauhan kelausta edestakaisin, jolloin nauha
venyy ja joskus jopa katkeaa.
Haastattelujen käyttöä on pakko rajoittaa nykymuodossa.
Aineisto tulisi saada digitaa-
liseen muotoon pikaisesti. Digitoinnin jälkityönä aineistosta pitäisi luoda käyttöä olennaisesti helpottavia hakemistoja. Tällaisia olisivat esimerkiksi haastateltavien kotipaikkakunta, talvi- ja jatkosotaan
liittyvien haastattelujen sekä
tapahtuman kulkuun liittyvät
hakemistot. Digitoidun materiaalin ylläpito varmuuskopioinnilla olisi paljon yksinkertaisempaa. Koko materiaa-
li mahtuisi yhden teratavun ulkoiselle kiintolevylle.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta jatkosodan
syttymisestä ja eräs ajatus olisi
luovuttaa veteraanien kotikuntien kirjastoille oman kunnan
veteraanien kertomukset jälkipolvien kuunneltavaksi.
Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri etsii yhteistyökumppaneita ja tukijoita digitointihankkeeseensa. Kustannusar-
vio on noin 10 000 euroa. Aineiston säilyttäjällä, Jyväskylän Maakunta-arkistolla, ei ole
resursseja materiaalin digitoimiseen. Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin ja sen 30 jäsenyhdistyksen nykyiset vaatimattomat varat menevät kokonaisuudessaan vielä elossa
olevien veteraanien ja heidän
puolisojensa ja leskiensä huoltotyöhön.
Henkilöt, jotka voisivat
asiassa auttaa, esimerkiksi varainhankinnassa, voivat ottaa
yhteyttä sotaveteraanipiiriin,
puhelin 050 568 0396 tai sähköpostitse keski-suomensvp@
sotaveteraaniliitto.fi .
Timo Hakala
Keski-Suomen
Sotaveteraanipiirin
toiminnanjohtaja
Keski-Suomen Maanpuolustaja
2
Hyvät reserviläisveljet ja -sisaret
Olemme kesän kynnyksellä, ja talvi on jo täysin takana. On ollut kaikenlaisia
luonnonmullistuksia, vaan
ei sentään omassa kauniissa Suomessamme.
On pohdittu monissa eri
yhteyksissä
kodinturvajoukkoja puolesta ja vastaan. Kodinturvajoukothan
muodostavat samanlaisia
reserviläisistä koottuja yksiköitä kuin puolustusvoimissa on ollut tähänkin asti, paitsi että niissä olisi
myös sijoittamattomia reKeijo Häkkinen
serviläisiä.
Tehtäväkin on sama eli
Suomen
puolustaminen.
Johtosuhteet eivät paljoa taa maanpuolustusoikeutta
eroa nykyisestä Suomen ar- kustannustehokkaasti, kumeijasta, koska kodintur- ten viisaat sanovat. Tähän
vajoukot toimisivat osana ollaan tultu, koska valtioSuomen puolustusta. Ero- valta pienentää kaiken aikaa
na olisi ainoastaan se, että puolustusmäärärahoja.
Mielipiteeni on, että yhniiden varustamiseen osallistuisivat maanpuolustus- tään varuskuntaa ei ole nyt
enää vara lakkauttaa. Niijärjestöt.
Maakuntajoukot polkais- tä on nyt jo liikaa lopetettu.
tiin käyntiin muutama vuosi Kyllä päättäjien olisi löysitten. Niissä on sijoitettuja dettävä jotain muuta misreserviläisiä, ja rahat tulevat tä leikata.
Messut 2.–3.4.2011 on
puolustusbudjetista.
Kodinturvajoukot toimi- pidetty ja siitä iso kiitos
sivat vapaaehtoisen orga- niille, jotka olivat tapahtunisaation varassa. Silloin massa mukana. Allekirjoitsaataisiin kaikille reservi- tajakin oli pyhänä kehisläisille mahdollisuus hoi- sä. Kaikki meni molempina
päivinä aivan hyvin, oikeastaan erinomaisesti.
Haluan vielä kerran Keski-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtajana kiittää
kaikkia niitä, jotka palkittiin kevätkokouksien yhteydessä 30.3.2011 molemmista piireistä.
Kesän kynnyksellä toivon
teidän, kuten olen ennenkin sanonut, menevän isolla joukolla tarjolla oleville MPK:n kursseille. Siinä
saa samalla kohotettua kuntoakin. Älkäämme unohtako ammuntaharrastusta kesällä.
Muistakaa laittaa jo nyt
kalentereihinne Keski-Suomen maanpuolustusjuhla
Viitasaarella 20.8.2011. Me
menemme sinne isolla joukolla.
Muistutan, että luonto- ja erämessut ovat 10.–
12.6.2011 Jyväskylän Messukeskuksessa. Reserviläisliitolla on osasto messuilla.
Hyvää kesää kaikille toivottaa
Keijo Häkkinen
alikersantti
Keski-Suomen
Reserviläispiirin
puheenjohtaja
2/2011
Jumalan taisteluvarustus
Ef. 6:11–17 kuuluu: ”Pukekaa
yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne
Paholaisen juonia vastaan. Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia
vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden
pahoja henkiä vastaan. Ottakaa
siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan
päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta
pystyssä pysyen. Seiskää lujina!
Kiinnittäkää vyöksenne totuus,
pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan ja sitokaa jalkineiksenne
alttius julistaa rauhan evankeliumia. Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet. Ottakaa myös pelastuksen kypärä,
ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana.”
Tämä tekstikohta, jossa Paavali antaa neuvoja taistelussa pahaa vastaan, on Efesolaiskirjeen
värikkäimpiä kohtia. Se on kuin
’’ylipäällikön päiväkäsky’’: Pukekaa yllenne! Seiskää lujina!
Tehkää! Pysykää valveilla!
Kuvaus on kristityn henkisestä taisteluvarustuksesta. Vaikka Kristus on kuolemallaan ja
ylösnousemuksellaan jo voittanut ”pimeyden vallat”, henkien
taistelu jatkuu edelleen. Kristuksen sovitustyö ei hävittänyt
syntiä maailmasta eikä ihmisten sydämistä. Sydämen syntisyys altistaa ihmisen Saatanan
voimille. Pietari kehotti: ”Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä
leijona ja etsii, kenet voisi niellä.” (1. Piet 5:8.) Kristityt ovat itsessään voimattomia, onhan vastassa Perkele kaikkine pimeyden
valtoineen. Kysymys on henkien
taistelusta, jossa toisella puolen
on Jumalan hyvä tahto ja toisella puolen Saatanan paha tahto.
Näiden välillä mikään sovittelu
ei ole mahdollinen.
Jumalan antamassa taisteluvarustuksessa on yllättävän monta
pelkästään meitä suojelevaa varustusta. Jalkineet suojaavat jalkoja, totuuden vyöllä voi sitoa
viittansa liepeet, niin etteivät ne
estä liikkumasta taistelussa. Päätä suojaa pelastuksen kypärä, joka merkitsee, että olemme kasteessa saaneet Jumalan lapseuden ja pelastuksen Jeesuksessa
Kristuksessa, ja hän on luvannut
olla kanssamme elämämme loppuun asti. Keskiruumista suojaa
vanhurskauden haarniska, ja kaiken yllä on korkea uskon kilpi,
jonka takana sotilas on suojassa
myös taistelussa käytetyiltä palavilta nuolilta.
Ainoa hyökkäysvaruste on
miekka: ”…ottakaa Hengen
miekka, Jumalan sana’’ (Ef.
6:17). Kristuskin käytti sitä taistelussa kiusauksia vastaan. Tämä
ase on saamistamme varusteista kouriintuntuvin ja konkreettisin. Raamattu on kätemme ta-
voitettavissa. Voimme lukea sitä.
Voimme opetella ulkoa keskeisiä kohtia. Tätä Sanan miekkaa
kristitty ei kuitenkaan saa omin
päin heilutella ja käyttää lyömäaseena toisia vastaan, vaan Pyhä
Henki ojentaa sen avuksemme,
kun ahdistukset ja koettelemukset tulevat. Pyhä Henki löytää tähän henkien taisteluun oikeat sanat, juuri ne, jotka olemme oppineet ulkoa.
Totuus, oikeus, vanhurskaus,
rauha, usko ja pelastus. Kysymys ei ole kristityn ominaisuuksista vaan siitä, minkä puolesta
hänen on taisteltava. Paha päivä,
johon tekstimme viittasi, ei merkitse vain lopun ajan suurta ratkaisutaistelua vaan jatkuvia pahan kiusauksia. Siinä välissä on
erityisen vaarallisia ajanjaksoja,
erityisen pahoja päiviä ja koetusten aikoja. Ei tule kysymykseenkään, että heikkouttamme ja
huonouttamme pakenemme tällöin taistelua. Olemme joka tapauksessa sen keskellä.
Pukeutuminen on jokahetkistä Herran Jeesuksen avuksi huutamista (Ef. 6:18). Emme voi
lähteä taisteluun ilman Häntä.
Jumalan taisteluvarustuksessa
voimme rohkeasti sanoa: ”Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa” (Fil.
4:13).
Riitta Kuparinen
Puhe on pidetty 13.3.2011
Viitasaaren Kirkkosaaressa
Kenttähartaus Viitasaarella
13.3.2011
Talvisodan päättymisen iltana
13. maaliskuuta sytytettiin tervastulet Viitasaaren Kirkkosaaren hautausmaalla vanhan kirkon muistopaaden luona. Hartauspaikkaa reunustivat nuotioiden lisäksi ulkotulien ja kynttilöiden lepattavat liekit, jotka valaisivat paksun hangen keskelle
avattuja kulkuväyliä talvisodan
tunnelmaa luoden.
Viitasaaren seurakunnan ja
Viitasaaren
Reserviupseerien
järjestämä kenttähartaus kokosi
Kirkkosaareen yli 70 sanankuulijaa. Talvisen luonnon keskellä hämärtyvässä illassa tunnelma
oli harras ja koskettava.
Tervetulotoivotusten jälkeen
veisattiin yhdessä tuttu virsi ”Ju-
Pastori Riitta Kuparinen kenttähartautta pitämässä.
mala ompi linnamme”, joka kajahti uljaasti lumisten puiden
katveessa.
Puheessaan pastori Riitta Kuparinen luki hartausväelle Efesolaiskirjeen 6. luvusta, jossa kerrotaan Jumalan asettamasta henkisestä taisteluvarustuksesta Paholaisen juonia vastaan. Jumalan sotilaan varustukseen kuuluu ainoana hyökkäysvarusteena
miekka, Hengen miekka, Jumalan sana, jolla taistellaan pimeyden voimia vastaan. Jumalan sana löytyy Raamatusta. Se
on meidän jokaisen lähellä ja tavoitettavissa niin hyvinä kuin pahoina päivinä.
Hartaus päätettiin rukoukseen
ja kiitosvirteen, jonka viimei-
sen säkeistön sanat ”Kaikki, joissa henki on, kiittämään jo tulkohon Herraa hyvää riemulla, halleluja halulla” kehottivat osuvasti hartausväkeä olemaan kiitollisia itsenäisestä isänmaastamme
ja jo pitkään vallinneesta rauhan ajasta.
Kirkkaan tähtitaivaan alla hartausväki poistui saaresta kynttilöiden reunustamaa polkua pitkin muistellen kiitollisin mielin talvisodan taistelijoita, jotka puolustivat isänmaamme itsenäisyyttä ylivoimaista vihollista
vastaan ja pysäyttivät sen tunkeutumisen maahamme 71 vuotta sitten.
Kari Hämäläinen
Kesän maanpuolustustapahtumat
Kesällä 2011 järjestetään
Keski-Suomen alueella useita maanpuolustustapahtumia,
joihin yleisöllä on vapaa pääsy.
Perjantaina 3.6. järjestetään
Jalkaväkirykmentti 50:n jatkosotaan lähdön muistotilaisuus Suolahdessa. Tapahtumaan liittyy myös maakuntajoukkojen toiminnan esittely ja reserviläisten ylentämistilaisuus.
Aamulla klo 9.00 on Äänekosken keskustassa kaupungintalon edessä maakuntajoukkojen esittely. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua
maakuntajoukkojen toimintaan ja kalustoon. Suolahden
sankarihautausmaalla on seppeleenlasku klo 16.30. Vanhalla asemalla on seppeleenlasku Jalkaväkirykmentti 50:n
muistokivelle klo 17.00, jon-
ka jälkeen on Suomenselän
maakuntakomppanian ohimarssi Suolahden keskustassa. Juhlallisuudet jatkuvat tämän jälkeen reserviläisten
ylentämis- ja palkitsemistilaisuudella sekä Jalkaväkirykmentti 50:n muistokonsertilla
Keski-Suomen opistolla.
Tiistaina 21.6. järjestetään
Jalkaväkirykmentti 48:n jatkosotaan lähdön muistotilai-
suus Jyväskylässä yliopiston
kampusalueella. Tilaisuuden
tarkemmasta paikasta ja alkamisajankohdasta ilmoitetaan
erikseen.
Keski-Suomen maanpuolustusjuhla järjestetään 19.–
20.8. Viitasaarella. Tilaisuuteen liittyy Pioneerirykmentin saapumiserän 2/2011 sotilasvala. Perjantaina 19.8. klo
12.00 alkaen on ohjelmas-
sa Pioneerirykmentin kalustonäyttely ja maanpuolustusjärjestöjen esittely koulukeskuksen pihamaalla. Pohjanmaan
Sotilassoittokunnan konsertti järjestetään Viitasaari Areenalla klo 19.00. Lauantaina
20.8. ohjelmassa on kalusto- ja maanpuolustusjärjestöjen esittely klo 10.00–15.00.
Pioneerirykmentin
sotilasvala on urheilukentällä klo
11.00. Pääjuhla alkaa Viitasaari Areenalla klo 14.00.
Tilaisuuksien ohjelmiin ja
aikatauluihin saattaa tulla vielä muutoksia. Kaikista tilaisuuksista ilmoitetaan etukäteen paikallislehdissä.
Tervetuloa!
2/2011
Uusi kiertopalkinto
Everstiluutnantti
Hannu
Kylmäniemi
50 vuotta
Keski-Suomen
Aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi täytti 50
vuotta 2.2.2011. Syntymäpäivänä päivänsankaria juhlittiin Kivääritehtaalla ravintola Aimossa. Vastaanotolle oli kutsuttu
keskisuomalaiset ystävät ja yhteistyökumppanit. Toinen juhla oli viikonloppuna Lahdessa,
jossa oli koolla muun muassa sukua.
2.2. onnittelijoiden joukossa
3
Keski-Suomen Maanpuolustaja
oli Keski-Suomen reservipiirit,
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Keski-Suomen KOTUyksikkö, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiö ja keskisuomalaiset joukko-osastot. Everstiluutnantti Kylmäniemen harrastus jalkapallo toi paikalle
useita delegaatioita keskisuomalaisista seuroista erotuomaripiireihin.
Pentti Ruohotie
Varatuomari Martti Porvali onnittelee päivänsankaria, jonka rinnalla on puoliso Pirjo Kyyrönen.
Tänä keväänä toukokuussa alkavissa Kivääriammunnan paluu -tapahtumissa kilpaillaan pienoiskiväärillä uudesta joukkuekiertopalkinnosta, Puolustusministerin maljasta. Sinisävyinen,
näyttävännäköinen lasimaljakko on taideteos, jonka lahjoittaja on puolustusministeri Jyri Häkämies.
Kilpailulajina on pienoiskiväärin 60 laukausta makuulta kolmimiehisin joukkuein. Osallistumisoikeus on kaikilla Keski-Suomen reservipiirien yhdistyksillä.
Muut paikkakunnat paitsi Jyväskylä voi asettaa kilpailuun sekajoukkueen, joka muodostuu reserviupseereista ja reserviläisistä (2+1 tai 1+2).
Sarjakilpailuun hyväksytään
Kivääriammunnan paluu -ohjelmaan merkityt kilpailut ja lisäksi Suomen Reserviupseeriliiton
ja Reserviläisliiton mestaruuskilpailut. Jos kahdella tai useammalla joukkueella on kolmen
ampujan kolmen kilpailun sama
yhteistulos, paras ei-joukkuetu-
Puolustusministerin malja
lokseen yltänyt tulos määrittää
voittajan. Jos palkinnon voittaa
sekajoukkue, palkinnon saa se
yhdistys, jolla kauden viimeisessä kilpailussa on enemmistö.
Puolustusministerin malja katkeaa viidestä kiinnityksestä, ei
kolmesta kuten Gustav Hägglundin malja.
Pentti Ruohotie
”En päivääkään vaihtaisi pois”
Keski-Suomen Aluetoimiston
päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi täytti 50 vuotta
2.2.2011. Toimittaja haastatteli
päivänsankaria ja totesi kahden
asian läheisten, perheenjäsenten,
lisäksi nousevan erityisesti esille. Tämä juttu käsittelee tarkoituksellisesti sotilasuraa ja jalkapalloa.
Sotilasura
Hannu Kylmäniemen ollessa lukion toisella luokalla koulussa
vieraili ammatinvalinnanohjaustunnilla kaksi kadettikoulun oppilasta. Tuolloin kiinnostus sotilasuraan jo jossain määrin heräsi. Varsinainen sytyke uranvalintaan tuli kuitenkin varusmiesaikana keväällä 1981.
– Palveluspaikassani oli useita hyviä, innostavia esimiehiä.
Heidänkin kannustamanaan pyrin kadettikouluun varusmiespalveluksen aikana ja pääsin sisään,
Kylmäniemi kertoo.
Everstiluutnantti kuvaa uraansa sanoin: – En päivääkään vaihtaisi pois. Hän summaa työnsä
parhaat puolet: – Minulla on ol-
lut aina hyviä työkavereita. Tekemisen laatu on ollut korkeata luokkaa: siihen ovat vaikuttaneet henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset. Puolustusvoimien järjestelmä kasvattaa niitä,
jotka pyrkivät omalta osaltaan
parhaimpaan.
Kylmäniemen kohdalla sotilaselämä on merkinnyt montaa
muuttoa. – Urallani olen kokenut
koko elämisen kirjon.
Metsässä harjoittelemisen lisäksi on ollut juhlatilaisuuksia.
Näistä päällimmäisenä on toisen vuosikurssin kadettina pääsy tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Tämä tapahtui presidentti Koiviston aikana.
Everstiluutnantti Kylmäniemi
on viihtynyt hyvin Keski-Suomessa. Kolmas periodi maakunnassamme, nyt aluetoimiston
päällikkönä, on ollut mieluisa
kokemus. – Minut on otettu hienosti vastaan. Maanpuolustustahto maakunnassa on korkealla.
Aluetoimiston päällikkö kiittelee
eri tahoja, mukana työkaverit, reserviläiset ja yhteistyökumppanit. – Täällä varautumisen eteen
tehdään työtä vapaaehtoisesti tai
vain pientä korvausta vastaan.
Jalkapallo Hannu Kylmäniemi alkoi potkia
jalkapalloa viisivuotiaana. Seitsenvuotiaana hän liittyi Rovaniemen Reippaaseen, jolla oli voimakasta junioritoimintaa.
– Kadettikouluaikana osallistuin pohjoismaisten kadettipäivien jalkapalloturnaukseen Oslossa. Se lienee urani huippuhetki. Olin maani edustaja ja joukkue sijoittui hopealle, Kylmäniemi kertoilee.
– Työelämäkin on joukkuepelaamista. Joukkueessa joku voi
olla tähti, mutta joukkue on sitä
voitokkaampi mitä paremmin se
pelaa yhteen.
Kadettikoulun jälkeen ura jatkui vielä Rovaniemen Reippaassa. Pääsy kapteenikurssille vuonna 1988 merkitsi aktiivipelaamisen loppumista. Sittemmin Kylmäniemi on toiminut erotuomarina ja erotuomarien kouluttajana.
Nykyisin hän toimii tarkkailijana
Veikkausliigassa sekä Suomen
Palloliiton että sen alaisten pii-
Reservipiirien onnittelijat Tapio Paappanen (vas.), hänen takanaan Keijo Häkkinen, Kari Löfgren ja Jouko Hyppönen.
rien jalkapallosarjoissa.
– Järjestötoiminta ja jalkapalloharrastus ovat antaneet paljon.
Kun keskittyy peliin, stressitekijät pitää tyystin unohtaa.
Harrastus on vaatinut sitoutumista. Puoliso saa kiitosta rinnallaolijana. Sitoutuminen on merkinnyt yhteistä aikaa yhdessä
tehdyillä matkoilla.
Liikuntaa Hannu Kylmäniemi
harrastaa nykyisin kävelemällä
päivittäin työmatkat Jyväskylässä. Kävelylenkit kuuluvat ohjelmaan viikonloppuisin.
– Nyt harrastan enimmäkseen hyötyliikuntaa, Kylmäniemi kuittaa nykyisen liikunnan ja
liikkumisen.
– Nuorisolle ja vanhemmillekin suosittelen liikkumista. Osalla nuorisostamme fyysinen suorituskyky on heikko. Onneksi
puolustusvoimissa asiaan suhtaudutaan vakavasti.
Terveet elämäntavat ja liikunta kunniaan, on liikkuvan miehen
ohje kaikille.
Teksti ja kuvat:
Pentti Ruohotie
Onnitteluvuorossa Ilmavoimien Teknillisen Koulun johtaja,
eversti Pasi Hakala.
Pöydän ääressä everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi ja tämän puoliso Pirjo Kyyrönen sekä
Pioneerirykmentin komentaja, everstiluutnantti Jouko Rauhala Keuruulta ja poliisipäällikkö
Markku Luoma Keski-Suomen poliisilaitoksesta.
Keski-Suomen Maanpuolustaja
4
2/2011
Sotilasläänin vuosipäivää
juhlittiin Jyväskylässä
Maakuntamme Keski-Suomi kuuluu
Länsi-Suomen sotilaslääniin yhdeksän
muun maakunnan kanssa. Sotilasläänin
esikunta toimii Hämeenlinnassa. Asiakaspalvelua hoitavat aluetoimistot, joita on Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Vaasassa.
Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan vuosipäivää vietetään 24.2. Tänä
vuonna vuosipäivän vastaanotto oli
Jyväskylän kaupunginteatterin ylälämpiössä.
Pöydillä oli monenlaista herkkua.
Kutsuja oli lähetetty koko sotilasläänin alueelle. Toimittaja tapasi muun muassa tuoreen Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtajan Satu Rajalan Hattulasta. Kutsuissa lienee ollut kuitenkin
painotus keskisuomalaisten suuntaan, ja
paljon meitä olikin paikalla.
Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Juhani Kääriäinen toivotti vieraat tervetulleeksi. Kaupunginjohtaja Markku Andersson toi puheenvuorossaan esille mielihyvän siitä, että
Jyväskylä sai olla tämänvuotisen vuosipäivän vastaanoton pitopaikkana. Esikuntapäällikkö, eversti Hannu Alen suoritti sotilasläänin palkitsemiset. Pohjanmaan Sotilassoittokunta esitti musiikkia
koko vastaanoton ajan.
Herkkuja oli tarjolla ylälämpiön pöydillä. Vieraat käyttivät antimia hyväkseen.
Pentti Ruohotie
Entinen Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Rauno Meriö ja
rouva Mirjam Meriö vastaanotolla.
Vastaanoton isäntä, Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Juhani Kääriäinen kielekkeisen valtiolipun vierellä.
Vahvoja maanpuolustusnaisia. Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtaja Satu Rajala (vas.) ja järjestön Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Eila Kotanen.
Neuvostoliitosta jatkosodan edellä ja Venäjän nykypäivästä
Keski-Suomen
Maanpuolustussäätiö järjesti jo perinteeksi
muodostuneen keväisen luentotilaisuuden Jyväskylän lyseolla
31.3.2011. Tilaisuudessa luennoi
valtiotieteiden tohtori Ilmari Susiluoto, joka on tehnyt elämäntyönsä Venäjän ja Itä-Euroopan
tutkimuksen saralla. Luennon aiheena oli Neuvostoliiton varustautuminen jatkosotaan vuonna
1941. Tilaisuuden juonsi ja alusti Timo Fredrikson, ja kuulijoita oli saapunut paikalle noin 90.
Susiluodon esitelmä kattoi
niin yhteenoton Japanin kanssa
1930-luvun lopulla kuin puna-armeijan valmistautumattomuuden
jatkosodan alkuvaiheissa. Hän
painotti erityisesti kulissien takana harjoitettua valtapeliä, jossa Stalinin ja Hitlerin intressit olivat aika ajoin varsin yhteneväiset. Ajan ilmapiiriä hän kuvasi odottavaksi: suurvallat vartoivat, kuka tekisi ensimmäisen
siirron, josta ketjureaktio lähtisi liikkeelle.
Yksityiskohtien ja hauskojen
anekdoottien kautta Susiluoto
kuvaili sarjan sattumia, jotka olivat merkittäviä koko toisen maailmansodan lopputuloksen kannalta. Esimerkiksi Japanin tappio Neuvostoliitolle ja siitä seurannut Japanin strategisen paino-
pisteen muutos Siperiasta Oseaniaan vapautti 40 puna-armeijan
divisioonaa Uralin länsipuolelle.
Divisioonat ehtivät vielä Moskovan ratkaisutaisteluihin. Oli
myös pienestä kiinni, ettei Neuvostoliitto hyökännyt ensin Saksaan ja ettei Yhdysvalloista tullut
Saksan liittolaista.
Historiallisen aiheen ohella
Susiluoto kävi läpi nyky-Venäjän asevoimia ja siihen kohdistuvia uudistuspaineita. Sekä kalusto että operatiivinen rakenne ovat
pahasti vanhanaikaisia. Venäjällä
olisi poliittista halua ilmaista sotilaallista mahtia ja vaatia takaisin suurvalta-asemaansa, mut-
Kuvassa vasemmalta tohtori Ilmari Susiluoto, professori Erkki Laatikainen, toimitusjohtaja Ari
Hiltunen, konsuli Timo Fredrikson, johtaja Juho Vaissi ja ekonomi Pekka Selín.
Tohtori Ilmari Susiluoto luennoimassa.
ta taloudelliset voimavarat näyttävät riittämättömiltä. Tätä asetelmaa hän peilasi siihen, millainen oli Neuvostoliiton teollinen ja sotilaallinen tila ennen
jatkosotaa. Muun muassa Venäjän teollisuustuotanto on supistunut huomattavasti Neuvostolii-
ton ajoilta.
Tilaisuuden yhteydessä Keski-Suomen Maanpuolustussäätiö luovutti numeroidut upseerinmiekat 73 ja 74 uusille yhteistyökumppaneilleen, johtaja Juho Vaissille Vaissi Oy:stä ja toimitusjohtaja Ari Hiltuselle Jykes
Oy:stä. Tohtori Susiluotoa kiitettiin maanpuolustussäätiön standaarilla.
Ville Pekkala
Kuvat: Kari Löfgren
2/2011
5
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Reservipiirien lahja kenraali Gustav Hägglundille
Kenraali kehui keskisuomalaisten aktiivisuutta Kenraali Gustav Hägglund vieraili Jyväskylän kirjamessuilla
1.4.2011. Kun viimesyksyinen
Keski-Suomen reservipiirien kiitoslahjan luovuttaminen kenraalille ei ollut aiemmin onnistunut, se toteutettiin messujen avajaispäivänä.
Kivääriammunnan paluu
-idean isä Aarne Ratinen kiitti pienimuotoisessa tilaisuudessa kenraalin nimeä kantaneen
palkinnon johdosta. Ratinen kertoi viiden vuoden aikana tulleen
Keski-Suomen reservipiireille 18
mitalia kiväärilajien SM-mitte-
löistä, joita RESUL järjestää.
Mitalisadetta oli edeltänyt 37
kuivaa vuotta, jolloin mitaleita ei tullut.
Kenraali Gustav Hägglundin kiertopalkinto katkesi viime vuonna Vaajakosken Reserviläisille. Kenraali Hägglund ar-
Kenraali Gustav Hägglund ja Jyväskylän Messujen myyntijohtaja Pekka
Nupponen, joka toimi kahvitilaisuuden isäntänä.
vosti Keski-Suomen reservipiirien aloitteellisuutta ja työtä
paitsi kivääriammunnan osalta
myös siksi, että hän sai valistusta seuraavana päivänä alkavista
vapaa-ajan messuista, joissa reservipiireillä on osasto yhdessä
MPK:n, Keski-Suomen Rau-
hanturvaajien ja Keski-Suomen
Aluetoimiston kanssa.
Ratisen muassa ollut puolustusministeri Jyri Häkämiehen
kiertopalkinto oli näytteillä palaverissa. Puolustusministeri sai
kenraalilta tunnustusta mandaattinsa hoitamisesta.
Kenraali Hägglund on vastaanottanut reservipiirien lahjan Aarne Ratiselta. Lahja oli kovasti kenraalin mieleen.
Sotilasjohtamisesta
Toimittaja kyseli kenraali Gustav Hägglundilta sotilasjohtamisen teesejä, asiaa, jota kenraalin
piti käsitellä viime syksynä peruuntuneella syyskokousvierailulla. Viidessä minuutissa kenraali luetteli seuraavat:
1) ”Seuratkaa” on tärkein komento. Saksan jääkärien ajoista
lähtien on painotettu, että omalla
esimerkillä johdetaan. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth johti
Siiranmäessä edessä, mutta hän
ei häirinnyt alaistensa toimintaa. Edessä johtamalla hän pystyi oikea-aikaiseen ajoitukseen
esimerkiksi vastahyökkäyksissä.
2) Johtajan tärkein tehtävä on
suunnan näyttäminen ja alaisten
innostaminen.
3) Jokaisella asialla tulee olla
vastuullinen henkilö. Jos näin ei
ole, johtajuus on epäonnistunut.
4) Johtajan tulee osata delegoida. Tällöin alaiset kasvavat vastuun mukaisesti.
5) Huonokin päätös on parempi kuin epävarmuus. Jos päätöstä
ei saa aikaan, tilanne on huono.
6) Ole oma itsesi, suora ja rehellinen.
Pentti Ruohotie
Veljeshenki elää RUK:n kurssilla 89
Reserviupseerikoulun kursseilla
syntyy parhaimmillaan yhteishenki, joka kantaa vuosikymmenien
ajan. Yksi esimerkki tällaisesta on
RUK:n kurssi 89 vuosina 1955–
1956, joka aloitti kurssikokousten sarjan 20-vuotiskokouksellaan vuonna 1976 ja on sen jälkeen
jatkanut tapaamisia viiden vuoden välein.
Huhtikuussa kokoonnuttiin yhdeksättä kertaa, nyt Reserviupseerikoululla Haminassa. Kurssin vahvuus oli 803, nyt mukana oli 55
miestä. Elossa on nelisensataa, ker-
too jämsäläinen Timo Salmio, yksi
mukana olleista.
– Veljeshenki on korkealla, arvostamme menneiden sukupolvien
työtä. Nykyajan varusmieskoulutus
on myös hyvällä tasolla, hän sanoo.
Kurssilaiset ovat vuosikertaa
1934–36. Nyt heidän lapsenlapsensa ovat varusmiespalvelusiässä, joten puheenaiheita riittää sitäkin kautta.
Kurssitapaamisessa oli arvokas
ohjelma, jossa kuultiin esitelmiä,
käytiin RUK-museossa, laskettiin
seppele Kaatuneiden upseerien pat-
saalle ja nautittiin illallinen varuskuntakerholla. Seuraavana päivänä
kierrettiin Haminaa ja käytiin Salpalinja-museossa.
Kurssilaisia sykähdyttivät koulunjohtajan, eversti Vesa Kangasmäen puhe, ryhdikkäät ilmoittamiset ja kunnioittava seppeleenlasku. Erittäin suuren vaikutuksen teki luutnantti Hanna-Mari Maarasen
reipas esitelmä Nainen upseerina,
kouluttajana ja johtajana.
Keskisuomalaisia tapaamisessa
olivat Salmion lisäksi jyväskyläläiset Seppo Järvinen, Isto Ruoppila,
Paavo Tuukkanen ja Heikki Saares.
Salmio tapaa vuosittain myös
RUK:n
santsarikokelasryhmänsä kanssa. Hän jäi RUK:hon, ja
noin 25 silloisen kokelaan ryhmä
on tavannut säännöllisesti vuodesta 1957.
– Viime vuosina mukana on ollut
12–15 henkilöä. Henki on avoin,
jokainen voi kertoa luottamuksellisesti elämänsä asioista, Salmio
sanoo.
Hannu Karjalainen
Krh-upseerit Seppo Järvinen Jyväskylästä ja Timo
Salmio Jämsästä RUK-museossa tutun raskaan 120
millin kranaatinheittimen vieressä.
Sota- ja kulttuurihistoriaa Karjalan laulumailla
Keski-Suomen reservipiirien
perinteinen Karjalan retki tehdään tänä vuonna Laatokan
Karjalaan, Aunukseen ja Syvärille, kuten helmikuun lehdessä
alustavasti kerrottiin. Ajankohta on viikonvaihde 5.–7.8.2011.
Retken järjestää piirien veteraani- ja perinnetoimikunta yhteistyössä Pohjolan Matkan kanssa.
Sotahistorian asiantuntijana
retkeläisiä opastaa aikaisemmilta matkoilta tuttu lahtelainen everstiluutnantti evp Hannu Koskinen, joka kuluvan toukokuun aikana käy läpi suunnitellun matkareitin. 5.8. reitti on Venäjän puolella Värtsilä –
Ruskeala – Impilahti (Läskelä)
– Pitkäranta – Salmi (kenttälounas) – Aunus hyökkäysvaiheen
1941 etenemistä seuraten.
6.8. tutustutaan 1506 perustettuun ja 500-vuotisjuhlaansa
varten entisöityyn ja kunnostettuun Aleksanteri Syväriläisen
Pyhän kolminaisuuden luostariin. Lounaalla poiketaan hotelli Staraja Slobodassa sekä perehdytään sotatoimiin Syvärillä
ja Nurmoilan maalauksellises-
sa kylässä. Siellä kenraalimajuri A. E. Martolan VI Armeijakunta piti esikuntaansa 1944.
Myös ilmavoimat käytti Nurmoilan kenttää sotatoimissaan.
Kotiinpaluupäivänä 7.8. matkataan pohjoisempaa reittiä aiheina muun muassa Prääsän
valtaus 1941 sekä Vieljärven
viivytystaistelut 1944 ja Lemetin mottialueet. Sotatapahtumien vastapainona tarjotaan
alueen kulttuuri- ja paikallishistoriaa. Ennen rajalle siirtymistä poiketaan Sortavalassa ruokailemassa.
Mitä rahalla saa?
Täysihoitomatkan hinta voidaan
edelleen pitää kohtuuden rajoissa. Se on tämänhetkisten hintatietojen mukaan 350 – 380 euroa hengeltä. Hinta tarkentuu
lähtijämäärän mukaan tavoitteen ollessa 40 hengen joukko. Hintaan sisältyvät bussikuljetukset, majoitus (2 yötä) Aunuksessa hotelli Olongassa kahden hengen huoneissa, aamiai-
nen 5.8. Tohmajärvellä ja kaksi
aamiaista hotellissa, kolme lounasta (yksi kenttälounas), luostarin sisäänpääsy ja suomenkielinen opastus sekä ryhmäviisumi. Nk. pitkän viisumin omaavilta vähennetään viisumikulut
kokonaishinnasta.
Menomatkalla pyritään olemaan rajalla ajoissa, joten matkaan lähdetään entiseen tapaan Jämsästä klo 02.00 yöllä. Menoreitti Suomen puolella
on Jämsä – Muurame – Hirvaskangas – Jyväskylä – Vaajakos-
ki – Lievestuore – Hankasalmi
– Pieksämäki – Varkaus – Joensuu – Tohmajärvi – Niirala. Tarkat aikataulut ja muut tarvittavat
ohjeet lähtijöille myöhemmin.
Mukaan pääsee matkan varreltakin, mutta aikataulu ei salli
pääteiltä poikkeamisia.
Ilmoittautuminen Retki on tarkoitettu kaikille veteraani-, reservi- ja maanpuolustusjärjestöjen jäsenille se-
KILPAILUKUTSU
Perinnepistoolikilpailut
Paikka: Uurainen, Kangashäkki, Paukkula
Aika: 19.5.2011 klo 18.00
Sarjat: H, H50
Ammunta: Koulutaulu, 5 koels, kilpasarjat 15 + 15 ls
Ilmoittautumiset: 17.5. mennessä Harri Kujanpää,
puh. 040 535 4201 tai email [email protected]
Tervetuloa Ääneseudun Reserviläiset
kä muillekin Karjalan sota- ja
kulttuurihistoriasta kiinnostuneille ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Ilmoittautumiset 11.6. mennessä kirjallisina osoitteeseen
Pertti Rahikainen, Varvikontie 4, 42100 Jämsä. Tarvittavat
tiedot: nimi, osoite, puhelinnumero, lähtöpaikka, kirjallinen todistus voimassaolevasta
matkavakuutuksesta sekä kopio passin kuva-aukeamasta.
sesta saa vakuutusyhtiöstä. Kopio vakuutuskortista ei kelpaa.
Passin tulee olla voimassa kuusi kuukautta matkan päättymisen jälkeen.
Tervetuloa mielenkiintoiselle retkelle taistelutantereille ja
Karjalan laulumaille!
Veteraani- ja
perinnetoimikunta
Pertti Rahikainen
0400 259 469
Todistuksen matkavakuutuk-
KILPAILUKUTSU
Keski-Suomen reservipiirien pistooliampumajuoksun
mestaruuskilpailut
Paikka: Uurainen, Kangashäkki, Paukkula Aika: 11.8.2011 klo 18.00
Aseiden kohdistus: klo 17.00–17.45 Sarjat: H, H35–H75 viiden vuoden välein
Ilmoittautumiset: 8.8. mennessä Matti Minkkinen,
puh. 050 340 7960 tai email [email protected]
Tervetuloa Ääneseudun Reserviläiset
Keski-Suomen Maanpuolustaja
6
2/2011
Pekka Selín RUL:n kunniajäseneksi
Jyväskyläläinen ekonomi, majuri Pekka Selín, 70, on valittu Suomen Reserviupseeriliiton kunniajäseneksi. Hänellä
on poikkeuksellisen ansiokas
ura reserviupseeritoiminnassa
sen kaikilla tasoilla. Hän liittyi RUL:n jäseneksi heti kotiuduttuaan varusmiespalveluksesta vuonna 1961 ja toimi sittemmin Savonlinnan ja
Jyväskylän reserviupseerikerhojen hallituksissa.
Keski-Suomen Reserviup-
Mannerheimin Metsästysmajayhdistyksessä, Maanpuolustuskoulutus ry:n hallituksessa
ja Upseerijärjestöjen yhteistyöelimessä.
RUL:n liittovaltuusto päätti huhtikuun kokouksessaan nimittää kunniajäseneksi myös Mannerheim-ristin ritarin nro 95, kapteeni Tuomas
Gerdtin, 89. Hän sai Mannerheim-ristin alikersanttina taistelulähetin tehtävistä erittäin
vaikeissa olosuhteissa Kan-
seeripiirin
puheenjohtajana Selín oli vuosina 1985–
88. RUL:n liittohallituksen jäsenenä hän oli vuosina
1986–89 ja 1991–92. Vuonna 1993 Selín valittiin liiton
2. varapuheenjohtajaksi, jona hän toimi kolme vuotta.
Vuosina 1996–2001 hän oli
RUL:n puheenjohtaja. Lisäksi Pekka Selín on ollut pitkäaikainen jäsen muun muassa Katajanokan Upseerikerho ry:ssä, Suomen Marsalkka
naksella heinäkuussa 1942.
Hän kävi upseerikoulun Niinisalossa vuonna 1943. Tuomas Gerdt on ollut aktiivisesti mukana reserviupseeritoiminnassa 1940-luvun lopulta lähtien. Lappeenrannassa
asuva Tuomas Gerdt on edelleen Mannerheim-ristin ritarien säätiön puheenjohtaja.
Suomen Reserviupseeriliitto on historiansa aikana kutsunut kunniajäseniksi yhteensä
16 henkilöä, joista vielä elos-
sa ovat kenraali Lauri Sutela,
kapteeni Filip Pettersson, majuri Pentti Perttuli ja majuri
Antti Ahlström. Liiton ainoa
kunniapuheenjohtaja on Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim.
Hannu Karjalainen
Kuva:
Valokuvaamo Lehtinen
Reino lahjoitti perinnepistoolin
Viitasaarelainen Reino Hokajärvi,
res yliluutnantti, lahjoitti perinnepistoolinsa aktiivikäyttöön Viitasaaren Reserviupseereille. Tällä lahjoituksella Hokajärvi halusi tukea ja
aktivoida yhdistyksen jäsenten ampumaharrastusta, johon myös perinnepistooliammunta kuuluu. Lahjoitus otettiin vastaan kiitollisin mielin. Nyt yhdistyksellä on entistä paremmat mahdollisuudet järjestää jäsenilleen perinnepistooliammuntoja.
Lisäksi lahjoitus käynnisti toisenkin
perinnepistoolin lahjoituksen yhdistykselle. Lahjoitukset ovat oiva esimerkki siitä, että yhdistyksen vanhat jäsenet eivät ole unohtaneet nuorempiaan.
Aktiivisesti mukana
kilpailuissa aikanaan
Nyt eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri Reino Hokajärvi alkoi osallistua maastomestaruuskisoihin armeijan jälkeen vuonna 1959 Kivijärven Reserviupseerien riveissä.
Kartanlukua, suunnistusta ja pistooliammuntaa käsittäneissä kilpailuissa hän saavutti muutamia henkilökohtaisia piirinmestaruuksia 1960ja 1970-luvulla. Muutettuaan Viitasaarelle hän liittyi Viitasaaren Reserviupseereihin ja jatkoi kilpailuharrastustaan. Viitasaarella tuli
harrastuksiin mukaan vaativa partiokilpailu, jossa kilpailtiin nelimiehisin joukkuein lähes vuorokauden
ympäri. Tämä kisa koostui yösuunnistuksesta, kartanluvusta sekä päiväsuunnistuksesta ja maastojuoksusta, johon sisältyi käsikranaatin
heitto ja pistooliammunta. KeskiSuomen joukkue, johon kuuluivat
Antti Haapasalo, Pekka Kalteenmäki, Kalevi Paajanen ja Reino Hokajärvi, voitti kerran Suomen mestaruuden RESUL:n valtakunnallisissa
kisoissa sekä sijoittui kolme kertaa
muille SM-mitaleille. Viitasaaren
Reserviupseereiden joukkue, jossa
Reinon lisäksi kilpaili Seppo Sjöman, Tauno Raittila ja Antti Pekkarinen, voitti useaan kertaan piirinmes-
taruuden. Kovat kisat vaativat säännöllistä liikuntaa ja ammunnan harjoittelua sekä perehtymistä kartanlukuun koko joukkueelta.
Hyvässä kunnossa edelleen
Kilpailut ovat Hokajärvellä nyt taakse jäänyttä elämää, mutta liikuntaa
hän harrastaa edelleen lähes päivittäin: koiran kanssa lenkillä käynti,
hiihto talviverkkojen luo, syksyllä
marja- ja metsästysreissut sekä polttopuiden teko ympäri vuoden ovat
pitäneet Reinon hyvässä kunnossa.
Säännöllistä liikuntaa hän suosittelee myös nuoremmille. ”Hyvässä
kunnossa kestää hyvin myös henkistä painetta, mikä tuli usein esiin rasittavien kilpailujen yhteydessä, samoin kuin pitkissä kertausharjoituksissa”, Hokajärvi sanoo ja toivoo, että perinnepistooli paukkuu jatkossa
ampumaradalla samalla tavalla kuin
hänen aktiivikautenaan.
Kari Hämäläinen Reino Hokajärvi ja lahjoituspistooli
Intti tuli tutuksi naisille Tikkakoskella
Intti tutuksi naisille, armeija vai
vapaaehtoinen maanpuolustus
-kurssi oli 16.–17.4.2011 Ilmasotakoulussa Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella.
Kurssi toteutettiin yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdis-
tyksen eli MPK:n Keski-Suomen koulutus- ja tukiyksikön
ja Maanpuolustusnaisten Liiton
Keski-Suomen piirin kanssa Ilmasotakoulun tuella. Yhteistyö
antoi hyvän mahdollisuuden saada hienot puitteet kurssin toteut-
Kurssilaiset harjoittelivat käytännön ensiaputaitoja.
tamiselle.
Kurssi oli tarkoitettu 15 vuotta täyttäneille naisille. Yksi kurssin tavoitteista oli tutustuttaa naiset puolustusvoimiin ja vapaaehtoisiin maanpuolustusjärjestöihin
sekä niiden ja MPK:n tarjoamiin
toimintoihin ja koulutusmahdollisuuksiin. Kurssille osallistui 11
iältään 15–19-vuotiasta naista.
Osa kurssilaisista on parhaillaan pyrkimässä varusmiespalvelukseen.
Ensimmäisenä päivänä oppilaat tutustuivat puolustusvoimiin,
lähinnä ilmavoimiin, ja varuskunta-alueeseen kurssiupseerin
johdolla. Oppilaat pääsivät kyselemään kurssiupseerilta, mitä on
olla naisena armeijassa. Taistelijan varustukset ja ase esiteltiin
hyvin havainnollisesti.
Iltapäivä jatkui ensiaputaitojen
harjoittelulla kahden ammattihenkilön opastamana. Puolijoukkueteltan pystyttämistä opeteltiin kahden alikersantin ja yhden
kersantin johdolla. Seuraavaksi
oppilaat lähtivät suunnistamaan
kasarmialueelle kartta apunaan.
Juoksemalla suunnistus sujui nopeasti. Lopuksi kurssilaiset saivat sisätiloissa ampua ekoaseella,
mikä oli hyvin mieluisaa. Saunareissu kasarmilla kruunasi päivän
ja oli hyvä mennä nukkumaan.
Kurssin toisena päivänä saimme hyvin kattavan esityksen
naisten vapaaehtoisesta maan-
Kurssilaiset ovat asettautuneet yhteiskuvaan.
puolustuksesta. Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto, martat
ja sotilaskotisisaret esittäytyivät.
Mieleenpainuvinta oli esittely lotista sodan aikana pikkulottina
toimineiden naisten esille tuomana. Heidän kokemuksensa jäivät jokaisen kurssilaisen muistiin. Maanpuolustusnaisten sy-
däntä lähellä ovat sotiemme veteraanit ja heidän auttaminen vapaaehtoistyönä päivittäisissä askareissa. Toivomme, että nuoret
kurssilaiset innostuisivat vapaaehtoistoiminnasta.
Päivän päätteeksi oppilaat saivat pikakurssin marssin alkeista ja sulkeisista. Kurssilaiset sai-
vat paljon ajateltavaa lähtiäisiksi.
Mieli armeijaan pääsystä vahvistui monella osallistujalla. Vapaaehtoistyö on joillekin mahdollinen vaihtoehto.
Keski-Suomen Maanpuolustusnaisten piirin puolesta
Tiina Ronkainen, tiedottaja
2/2011
7
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Seitsemän vuosikymmentä varikkotoimintaa Kalettomalla
Varikkotoiminnan
katsotaan
käynnistyneen Keuruulla Kalettoman kylässä marraskuun 15.
päivänä 1940, jolloin ensimmäiset pioneerimateriaalin varastointitoimet aloitettiin. Samalla
alueella on toimittu jo seitsemän
vuosikymmenen ajan. Mitä kuuluu tämän päivän varikkotoimintaan? Keski-Suomen Maanpuolustaja tutustui nykyhetken toimintaan Keuruun Varikon päällikön, insinöörimajuri Pekka Sarjan opastuksella.
Organisaatio 2011
Vuoden 2008 alussa silloiset neljä itsenäistä varikkoa – Haapajärven Asevarikko, Parkanon Pioneerivarikko, Keuruun Pioneerivarikko ja Ähtärin Asevarikko
– yhdistettiin Räjähdelaitokseksi, jonka esikunta sijoitettiin Ähtäriin. Räjähdelaitos on yksi osa
Maavoimien Materiaalilaitosta,
jonka esikunta on Tampereella.
Keuruun Kalettomalla organisaatiouudistus merkitsi henkilövahvuuden pienenemistä. Itsenäinen Keuruun Pioneerivarikko toimi hieman yli 70 henkilön
vahvuudella, ja uudella nimellä
aloittanut Räjähdelaitoksen Keuruun Varikko aloitti 47 henkilöllä 1.1.2008. Varikkoon jäi kaksi osastoa, tekninen ja materiaaliosasto. Henkilöstövähennykset
toteutettiin vuosina 2004–2007
luontaisten poistumien ja henki-
lösiirtojen kautta. Ketään ei irtisanottu.
Tehtäviä
Räjähdelaitoksen vastuulla on tänä päivänä puolustusvoimien räjähteiden tuotantoa, kunnossapitoa, käytöstä poistoa, varastointia sekä räjähdeturvallisuutta, räjähdealan asiantuntijapalvelua ja valmiuden ylläpitoa. Tästä
laajasta tehtäväkokonaisuudesta
vastaa noin 350 henkilön joukko. Keuruun Varikko vastaa siitä, että puolustusvoimien joukkoosastot saavat tarvitsemansa pioneerimateriaalin koulutuskäyttöön. Sen lisäksi varikon lataamo valmistaa räjähteitä, valvoo
niiden kuntoa ja varastoi niitä.
Yksi kunnon valvontaan liittyvä
tärkeä tehtävä on nykyaikaisen
pohjamiinan huolto. Miinat tarkastetaan säännöllisesti, jolloin
miinan elektroniikkaosaan suoritetaan tarkastusmittauksia ja todetaan, että varmistusaika, yliajolaskuri ja deaktivointitoiminnot ovat kunnossa. Pohjamiina
(POM 87 94) täyttää kansainvälisen miinasopimuksen määräykset.
Keuruun Varikko osallistuu
vuosittain räjähteiden käytöstä
poistamiseen Räjähdelaitoksen
johtamalla massaräjäytysleirillä
Kittilän Pokassa. Sinne varikko tuottaa lataamollaan 25 kilon
panoksia, joilla räjäytetään käy-
töstä poistetut tykistön kranaatit,
vanhat miinat yms. noin 25 000–
30 000 kilon erinä kerrallaan. Tätä työtä riittää, koska puolustusvoimien reservi pienenee ja kalusto sekä ammukset vanhenevat.
Varikon
materiaaliosasto
hankkii vuosittain erilaista pioneerialan materiaalia kouluttavien joukko-osastojen tarpeisiin,
huolehtii sen jakelusta, kuljetuksista ja varastoinnista. Joukkojen tarvitsemat harjoitusvälineet
muodostavat suuren osan tästä toiminnasta. Ne ovat tänä päivänä sinisiä väriltään. Moni reserviläinen on tottunut käsittelemään keltaisia harjoitusmiinoja. Siis seuraavassa kertausharjoituksessa voi hyvinkin jo olla
käsittelyn kohteena sininen hävityspanos tai raskas kylkimiina
m/81, jonka uusi nimi on raskas
kylkipanos. Puolustusvoimien hylätyn materiaalin huutokaupat ovat olleet
hyvin suosittuja yleisötapahtumia Keuruun Varikolla. Sinne on
koottu erilaista tavaraa ajoneuvoja lukuun ottamatta. Myyntiin on tullut ruokalatoiminnoista poistettuja teräsastioita, lääkintäalalta saksia, pihtejä yms.,
teräskypäriä, huonekaluja, syöksyveneitä ja uiskoja, kassakaappeja, moottorisahoja, moottoriporakoneita, puuvillapaitoja, jalkineita, polkupyöriä jne. Yhtään
kertaa huutokauppa-alueelle ei
ole jäänyt myymätöntä tavaraa.
Kenttäkeittiökin on kaupan. Väki tutustumassa tarjontaan.
Kaikki on käynyt kaupan. Päivän mittaisessa tapahtumassa on
käynyt reilusti yli tuhat henkilöä.
Seuraava huutokauppa on toukokuussa, ja sen sisältöä voi käydä
tutkimassa www-sivuilta.
Ajankohtaista työtä
Mitä kuuluu sakaramiina m/65:lle?
Miinasopimuksen mukaan kyseinen miina on poistettava käytöstä. Tällä hetkellä se on Keuruun
Varikon työlistalla niin, että sytyttimet erotellaan pakkauksista
pois ja miinan panososista kootaan koulutuskäyttöön tarvittavia
räjähdysainekappaleita. Varikon
lataamolla pakataan 60 gramman panososia viiden kappaleen
paketteihin. Näitä joukko-osastot käyttävät koulutuksessa tulenkuvaamiseen tai sitten erilaisten
kohteiden räjäyttämiseen.
Tulevaisuus
Insinöörimajuri Pekka Sarjan
mukaan tällä hetkellä nykyisellä
kokoonpanolla tehdään varikolle
määrättyjä tehtäviä, joita alalla
tulee riittämään. Henkilöstö osaa
asiansa ja sen tuottama työpanos
muodostaa tärkeän osan Suomen
maanpuolustuksesta.
Teksti ja kuvat:
Tapio Paappanen
Mitä kaikkea täältä oikein löytyy? Kenttälapioita aina tarvitaan.
Insinöörimajuri Pekka Sarja esittelee sakaramiinaa m/65 ja
sen panososista koottua räjähdettä.
Aseasiat kuntoon yhdistyksissä
Useilla reserviläisyhdistyksillä
on omistuksessaan aseita. Aseasioista vastaavat yhdistyksen
puheenjohtaja ja hallitus sekä
asevastaava. Yhdistyksen toimihenkilöiden vaihtumisen myötä saattaa tieto aseista tai niiden
säilytyksestä olla hukassa joskus pitkiäkin aikoja. Uuden aselain käytäntöjä päivitetään parhaillaan, ja nyt on hyvä hetki pistää yhdistyksen aseasiat kuntoon.
mä asevastuuhenkilö, jonka tehtävä on huolehtia yhdistyksen
aseista ja patruunoista sekä niiden säilytyksestä aselain edellyttämällä tavalla. On hyvä, jos asevastuuhenkilölle nimetään yhdistyksessä varahenkilö, joka tarvittaessa pystyy hoitamaan joitakin asevastaavan tehtäviä. Asevastaavan hyväksyntää haetaan
yhdistyksen kotipaikan poliisilaitokselta. Jokaisessa aseita omistavassa reserviläisyhdistyksessä pitää olla
yhdistyksen hallituksen nimeämä
ja poliisiviranomaisen hyväksy-
Aseen ostaminen
yhdistykselle
Asevastaavan tehtävät
Miten yhdistyksen pitää toimia aseen hankkimisessa? Lu-
paylikonstaapeli Terho Korhonen Äänekosken poliisista opastaa yhdistyksen hallitusta tekemään kokouksessaan päätöksen aseasiasta ja kirjaamaan sen
kokouspöytäkirjaan. Päätöksen
pöytäkirjanote liitetään yhteisön
tai säätiön ampuma-aseen lupahakemukseen. Hakemuksen yhteyteen on hyvä koota perustelut hankittavan aseen sopivuudesta kyseiseen ammuntaharrastukseen ja laittaa selitys, miten
ja missä ammuntaa harrastetaan.
Samassa yhteydessä kannattaa
mainita viranomaisen hyväksymän yhdistyksen asevastuuhenkilön nimi sekä selvittää aseen ja
patruunoiden säilytykseen liitty-
vät asiat. Sitten vain lupapaperi
poliisin lupapalveluun, jossa hakemus käsitellään. Joskus lupaviranomainen vaatii yhdistykseltä lisäselvityksiä ja tarkennuksia
perusteluihin, mutta hyvin valmisteltu ja perusteltu hakemus
tuo ostoluvan tavallisesti jo muutamassa viikossa.
Miten menetellään
aselahjoitusasioissa?
Jos yhdistys on saamassa aselahjoituksen esimerkiksi yhdistyksen jäseneltä, menetellään samoin kuin uuden aseen hankinnassa: esitetään lupaviranomai-
selle perustelut aseen hankinnasta ja käytöstä sekä täytetään yhteisön tai säätiön ampuma-aseen
lupahakemus, jonka asevastaava
allekirjoittaa.
Toivottavasti tulevaisuudessa
lupamenettely ei mene liian kankeaksi yhdistyksienkään kohdalla, sillä yksi reserviläisyhdistyksien tärkeimpiä tehtäviä on jär-
jestää ohjattua ammunnan harjoittelua jäsenilleen sekä tukea
muutenkin jäseniensä ampumaharrastusta. Yhdistyksen omien
aseiden avulla se onnistuu parhaiten.
Kari Hämäläinen
Keski-Suomen Maanpuolustaja
8
2/2011
Maakuntakomppania aluevalvontatehtävässä
Aluevalvonnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kerätään tietoa määrätyllä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja muista tapahtumista. Lisäksi aluevalvonnan tarkoituksena on vaikeuttaa, hidastaa
ja estää vihollisen tai asiattomien
henkilöiden toimintaa valvonta-alueella. Perinteisesti alueval-
on vähäisempi. Tässä artikkelissa tarkastelen aluevalvontaa laajemmassa merkityksessä, keskisuomalaisen maakuntakomppanian näkökulmasta.
Maakuntakomppanian ensisijainen toiminta-alue on sen oman
henkilöstön kotiseutu. Komppanioita on muodostettu yksi tai
Henkilöiden ja ajoneuvojen tarkastaminen on olennainen osa
aluevalvontaa.
vonnasta puhuttaessa on yleensä tarkoitettu kiinteän kohteen
suojaamisen yhteydessä tapahtuvaa aluevalvontaa, mutta alue-
Tilapäinen tähystyspaikka on
osa näkyvää valvontaa.
valvonta voidaan myös nähdä
usean kunnan tai jopa maakunnan alueella tapahtuvana valvontana, jossa valvottavien ja suojattavien kohteiden merkitys varsinaiseen partiotoimintaan nähden
useampi jokaiseen maakuntaan.
Lisäksi komppanioihin sijoitetut miehet on pyritty sijoittamaan tehtäviinsä niin, että he
suojaavat toiminnallaan nimenomaan omia kotiseutujaan. Viitasaarelaiset taistelijat partioivat
siis pohjoisessa ja Jämsän seudun miehet etelässä. Komppanioihin sijoitetut joukot tuntevat erinomaisesti oman toiminta-alueensa erityispiirteet ja ovat
verkostoituneita siellä asuvien
ihmisten kanssa jo jokapäiväisen
elämisen kautta. Tämä tehostaa
erityisesti joukon kykyä valvoa
käskettyä aluetta, sillä toimintaalueelta tunnetaan valtava määrä avainhenkilöitä jo ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Koska maakuntakomppania
ei fyysisesti voi itse valvoa koko sille asetettua valvonta-aluetta sen koosta johtuen, toiminnan
on perustuttava yhteistyöhön valvottavan alueen väestön kanssa.
Normaalit ihmiset normaaleissa
askareissaan ovat käytännössä
joukon tärkeimmät silmät ja korvat. Kun kriisin sattuessa komppania on kutsuttu toimintaan, sillä on käytössään valtava määrä
tietoa alueensa poikkeavista tapahtumista pelkästään jo tuntemiensa ihmisten kautta. KeskiSuomen asioista tietävät parhaiten keskisuomalaiset, ja tavallisesta poikkeavat tapahtumat pistävät kyllä silmään, varsinkin jos
koko yhteiskunnan turvallisuus
on uhattuna. Kun tämä tieto kul-
keutuu keskisuomalaisten sotilaiden korviin, voidaan asioihin
puuttua ajoissa ja näin estää tai
ainakin vakavasti häiritä vihollisen erikoisjoukkojen tuholaisja tiedustelutoimintaa koko maakunnan alueella. Turvallisuutemme on siis vahvasti meidän kaikkien omissa käsissä. Mietitään hetki, miten komppania tällaisessa tehtävässä toimii. Aluevalvontaverkko muodostuu aktiivisesta partioinnista jalan ja ajoneuvoilla, näkyvistä tähystyspaikoista (ja vähäisemmässä määrin myös piilotähystyksestä), tarkastuspisteistä,
alueella asuvan väestön suorittamasta paikallisvalvonnasta sekä
yhteistyöstä muiden omien joukkojen, viranomaisten ja muiden
yhteistyökumppaneiden kanssa.
Aluetta valvovan yksikön on siis
solmittava mahdollisimman hyvät suhteet alueen kaikkiin toimijoihin sekä alueella asuvaan
väestöön.
Joukon itse tekemässä valvonnassa tärkeää on epäsäännöllisyys, näkyvyys ja aktiivisuus.
Tällä tavoin toisaalta annetaan
väestölle turvan ja suojaavan valvonnan tunnetta ja toisaalta mahdollisimman paljon havaintoja
omasta toiminnasta viholliselle
ja pakotetaan se reagoimaan valvontaan ja väistämään. Epäsäännöllisellä aikatauluttamisella ja
reitityksellä estetään toiminnan
väistäminen tiedustelemalla valvovan osaston toimintaa. Kun
valvonta on arvaamatonta ajallisesti ja toimintatavoiltaan, vihollinen ei pysty sopeuttamaan
omaa toimintaansa siihen. Näkyvällä partioinnilla ja valvonnalla saadaan aikaan enemmän
tuloksia juuri siksi, että pystytään liikkumaan nopeammin,
Marssiminen on taito, jota ei saa unohtaa. Siksi sitä harjoitellaan säännöllisesti.
ti tiedustelua, terrori- ja/tai tuholaistoimintaa. Komppanioiden on tämän lisäksi varauduttava myös toimimaan muita uhkia
vastaan. Esimerkiksi vihollisen
ilmatoiminta, iskut kaukovaikutteisin asein sekä sirotemiinoitteet voivat vaikuttaa joukon toimintaan. Vihollisen maahamme kohdistama sotilaallinen tiedustelu
voi olla jatkuvaa. Kiristyneessä
kansainvälisessä tilanteessa sekä maassamme olevaa että maahamme ulkopuolelta kohdistuvaa
tiedustelua tehostetaan. Tiedustelu kiihtyy ennen sotatoimien
puhkeamista ja jatkuu keskeytymättömänä sotatoimiin liittyen.
Sodan aikana tiedusteluun liit-
Perusteet osaamiselle luodaan harjoituksissa annettavalla
rastikoulutuksella.
Komppanioiden kalustoon kuuluva ilmatorjuntakonekivääri
on erittäin tehokas ajoneuvojen pysäyttäjä. Kuvassa ase on
naamioidussa tuliasemassa tien varressa.
tyvät mukaan varsinaisten taistelujoukkojen tiedusteluyksiköt.
Yhteiskunnan eri osiin kohdistettu tiedustelu jatkuu myös sodan aikana.
Tiedustelua harjoitetaan jatkuvasti jo nyt, syvän rauhantilan aikana, sekä laillisin että laittomin
keinoin. Laillisin keinoin järjestelmästämme saa yleiskuvan julkista materiaalia tutkimalla. Laittomissa keinoissa on kyse vakoilusta tai maanpetoksesta.
Tiedustelukoulutetut asiamiehet ja heitä avustavat ulkomai-
pystytään valvomaan laajempia
alueita ja annetaan viholliselle
enemmän mahdollisuuksia törmätä partioihin. Vaikka vihollisesta ei saataisikaan havaintoa,
se joutuu muuttamaan reittiään,
aikatauluaan tai suunnitelmaansa ja reagoimaan valvovan joukon toimintaan. Lisääntynyt ennakoimattomuus lisää luonnollisesti myös vihollisen paljastumismahdollisuuksia. Mikään ei
estä yhdistämästä näkyvään valvontaan myös näkymätöntä valvontaa, mutta painopisteen on
ehdottomasti oltava näkyvän valvonnan puolella.
Uhkakuvat
Tilapäinen kulunvalvontapaikka pysäyttää ajoneuvoja etsittyjen henkilöiden tai vaarallisen materiaalin löytämiseksi.
Keski-Suomea uhkaava vihollisen toiminta on pääasiallises-
Aluepartio tarkastaa säännöllisesti alueellaan olevat valvottavat kohteet.
set ja suomalaiset henkilöt hankkivat tietoja julkisista lähteistä
ja yksityisiltä henkilöiltä. Hankkiessaan tietoja asiamiehet pyrkivät luomaan suhteita puolustusvoimien palveluksessa oleviin
tai olleisiin. Asiamiesten toiminta kohdistuu myös siviilielämän
palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka toimivat puolustusvoimien toimintaan liittyvissä tehtävissä.
Terroritekojen tarkoituksena
on poliittinen painostus. Niille
on ominaista summittainen ja rajoittamaton väkivalta. Terroriteot
herättävät pelkoa ja kauhua. Teot saattavat kohdistua suojattomiin kohteisiin, kuten sairaaloihin, lento- ja rautatieliikenteeseen sekä valtion ylimpään johtoon. Alueellisesti perustetun ja
rajatulla alueella toimivan joukon on myös varauduttava siihen, että pienikin alueella tapahtuva terroriteko vaikuttaa joukon
toimintakykyyn ratkaisevasti sen
kohdistuessa esimerkiksi joukon
omaan yhteisöön tai perheenjäseniin. Tuholaistoiminta on erikoisjoukkojen tekemiä yksittäisiä tai
koottuja iskuja poliittisen, sotilaallisen ja talouselämän toiminnan lamauttamiseksi sekä puolustuskyvyn ja -tahdon romahduttamiseksi. Tuholaistoiminnalla voidaan pyrkiä kohdemaan
2/2011
painostamiseen tai jopa alistamiseen ilman varsinaisia laajoja
sotatoimia. Tuholaistoiminta on
osa sotilaallisia operaatioita.
Vihollinen
Aluevalvontatehtävässä toimiessaan joukon on valmistauduttava toimimaan vihollisen erikoisjoukkoja vastaan. Erikoisjoukot ovat monipuolisiin ja tavanomaisista sotilasoperaatioista
poikkeaviin tehtävin tarkoitettuja
joukkoja, jotka toimivat yleensä
9
Keski-Suomen Maanpuolustaja
pienryhmissä. Ne voivat suorittaa iskuja myös kootusti. Vihollisen erikoisjoukkojen päämääränä on johtamis- ja valmiudenkohottamisjärjestelmien lamauttaminen.
Erikoisjoukkojen
tehtäviin
kuuluvat muun muassa vaativa tiedustelu, tuholaistoiminta,
avainhenkilöiden eliminointi sekä iskut tärkeitä kohteita vastaan.
Vihollisen erikoisjoukot ovat
pääosin ammattisotilaita. Monilla on vuosien kokemus erikoisoperaatioista. On myös mah-
dollista, että vihollinen voi käyttää palkattuja, maan varsinaisiin
asevoimiin kuulumattomia henkilöitä ja järjestöjä iskujen toteuttamiseen (vrt. Mumbain terrori-iskut 26.–29.11.2008).
Erikoiskoulutukseen kuuluvat
tunkeutumis- ja irtautumistekniikat, tiedustelu-, pioneeri-, viesti- ja lääkintätoiminta sekä tehokas ja monipuolinen ase- ja ampumakoulutus. Erikoisjoukkojen
taistelijat on koulutettu lähitaisteluun.
Pääosa erikoisjoukkojen varustuksesta on tavanomaisia sotavarusteita, mutta osa erikoisjoukkojen varustuksesta on suunniteltu varsinaisesti kyseisen joukon toimintaa tai tiettyä tehtävää
varten. Joukot saattavat esiintyä tehtävässään kohdemaan siviili- tai sotilasasuissa väärennetyin henkilöllisyystodistuksin ja
asiakirjoin.
Vihollisen erikoisjoukot voivat soluttautua kohdealueelleen
jo rauhan aikana laillisin keinoin. Sodan uhan ja sodan aikana soluttautuminen tapahtuu laskuvarjoin, helikopterein, sukeltamalla tai aluksin.
Lopuksi
Liikenteen risteyskohtia valvomalla pystytään tarkkailemaan
liikennettä laajalla alueella.
Keski-Suomen maakuntakomp-
Suomenselän maakuntakomppanian päällikön käsky joukon johtajille. Keski-Suomessa myös
komppanioiden päälliköt ovat reserviläisiä.
panioilla on siis erittäin haastava
tehtävä meidän turvallisuutemme
takaamiseksi vaikeissa kriisiolosuhteissa. Joukkomme on koulutettu ja varustettu toimimaan häikäilemätöntä vihollista vastaan.
Yhteistyössä kaikkien keskisuomalaisten kanssa joukko myös
onnistuu tehtävässään parhaalla
mahdollisella tavalla.
Jos haluat tehdä työtä oman
kotiseutusi kriisiajan turvallisuuden parantamiseksi, hakeudu mukaan tähän joukkoon. Ota
yhteyttä Keski-Suomen Aluetoimistoon osoitteessa keski-suo-
[email protected] tai soittamalla numeroon 0299 485 190.
Aluetoimiston asiakaspalvelu on
avoinna arkisin klo 9:00–15:00.
Jan Niukkanen
Kuvat: Pekka Könkkölä ja
Jan Niukkanen
Ajatuksia maanpuolustuskoulutuksesta ennen ja nyt
”Tätä tulta ei saa laskea sammumaan kansamme sydämestä. Kodit, opettajat, armeija ja suojeluskunnat vaalikoon tätä tulta nuorisossamme.” Tällä sotamarsalkka Mannerheimin lauseella alkaa Maanpuolustus-kirja, jonka
M. Rautvuori ja Kosti Karakoski ovat kirjoittaneet maanpuolustusopetuksen käsikirjaksi helmikuussa 1939. Kirjan löysin sattumalta ollessani talvella Länkipohjassa erään kunniakkaan sotiemme veteraanin muistotilaisuudessa. Ennen lähtöä tutkin
kirjahyllyä. Kysyin emännältä,
voisinko lainata mielenkiintoisen kirjan, jolloin hän totesi, että hän voisi myydä sen. Kaupat
syntyivät.
Muutama sivu eteenpäin ja
löytyy toinen Mannerheimin
teksti, joka on pysynyt näihin
päiviin saakka ja pysyy varmasti myös pitkälle tulevaisuuteen.
”Muistakoon nuoret sen onnen
ja edun, mitä merkitsee olla vapaan valtakunnan kansalainen.
Mutta muistakoon myös, että tämä onni saattaa särkyä. Historia on sen niin monesti todistanut. Silloin on varmasti jokainen tässä maassa käsittävä, mi-
ten tärkeätä on, että tämä vapaus
on lujalla pohjalla ja ettei mitään
uhreja vältetä maanpuolustuksen lujittamiseksi. Kevytmielistä olisi rakentaa itsenäisyyttämme kansainvälisten sopimusten
varaan, siitä ovat monet viimeaikaiset maailmantapahtumat kouraantuntuvina todistuksina. Ihmeitä tapahtuu harvoin, ja historia osoittaa, että kansa, joka
ei ponnista voimiansa vapautensa turvaamiseksi, on tuomittu tuhoutumaan.” Vankkaa tekstiä reilut 70 vuotta sitten mutta niin hyvin tähän
päiväänkin sopivaa. Monenlaisia mullistuksia ja myllerryksiä
on menossa niin Japanissa, Afganistanissa kuin Libyassa. Viimeksi olemme saaneet tietoja
Syyrian tilanteesta. Mitä siitä, jos
siellä nujakoivat keskenään. Mitä se vaikuttaa meihin ja meidän
jokapäiväiseen elämäämme? Ei
muuta kuin sen, että diesel maksaa mittarilla 20 centtiä enemmän kuin ennen Libyan tapahtumia. Sähkön hintaankin on tullut ”pientä korotusta”. Jokapäiväisen leivän hintaankin on tullut ”polttoainelisää”.
Läpi koko kirjan korostetaan
”maanpuolustushenkeä” vauvasta vaariin. Kirja on kirjoitettu oppaaksi maanpuolustuksen opetuksen tukemiseksi kansakoulun
opettajille. Mitenkähän on tänä
päivänä maanpuolustuksen opetuksen laita maamme peruskouluissa?
Toisena erittäin tärkeänä
asiana pidetään omavaraisuutta eli kykyä tuottaa itse omilla raaka-aineilla tarvittava energia niin sähkön kuin lämmönkin osalta sekä ruokaomavaraisuutta. Mikä on tänään omavaraisuusasteemme verrattuna vuoteen 1939? Taitaa olla verraten
huono. Valtakunnan talouksista
lämpiää kaukolämmöllä reilut
50 %. Kyseiset laitokset tuottavat
energiasta reilut 80 % tuontipolttoaineilla, tärkeimpinä maakaasu
ja öljy, kummatkin reilun 30 %
osuudella. Loput tuotetaan kivihiilellä ja jopa tuontihakkeella.
Kaikki on erinomaisesti niin
kauan, kuin putkissa virtaavat
kaasu ja öljy jopa 30 asteen pakkasella. Entä jos ei? Valitettavasti 80 % kyseisistä laitoksista ei kykene ilman mittavia muutostöitä
tuottamaan lämpöä kotimaisella uusiutuvalla energialla. Tämä
tarkoittaa, että noin 40 % valtakunnan asukkaista on silloin ilman lämpöä ja lämmintä vettä.
Sen suhteen voimme Keski-Suomessa olla onnellisia, että suurin osa tarvitsemastamme kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla kotimaisilla energiamuodoilla.
Olemmeko omavaraisia sähkön suhteen? Emme ole. Riittääkö sähkö, entä puhdas vesi? Voiko niiden toimituksessa olla ongelmia ja miten niihin voi varautua? Entä sitten käyttämämme kaksisuuntaiset radiot, joita
myös kännyköiksi kutsutaan, ja
niiden tukiasemat, jotka toimivat
muutaman tunnin ilman sähköä
varavoimallaan ja sitten lopettavat toimintansa. Kuinka kyseiset
laitteet ladataan, kun seinästä ei
tulekaan virtaa.
Entä kotimainen puhdas ruoka, joka tuotetaan lähialueella,
vai tuhansien kilometrien päästä
rahdattu vilja (rukiin tuonti noin
80 % kulutuksesta) ja etelän hedelmät? Tulee mieleen kaverini Anssin omenaongelma muutama vuosi sitten. Hän tarjoutui
toimittamaan omenoita Haminan kouluille veloituksetta, ettei
tarvitse viedä niitä kaatopaikal-
le. Ongelmaksi osoittautui omenoiden koko. Kaikki oppilaat eivät saisi samankokoisia omenoita ja toisille tulisi ”hyvin paha
mieli”! Kaverini ehdotti, että jaetaan lapsille useampia omenoita,
jotta kaikki olisivat tyytyväisiä.
Ei käynyt. Mieluummin jaettiin
lapsille tasakokoisia ranskalaisia omenoita.
Kolmas asia, mitä kirjassa korostetaan, on fyysisen kunnon ylläpito, koska se lisää myös henkistä kestävyyttä ja edistää terveyttä sekä lisää toimintavalmiuksia.
Tämä meni hieman politikoinniksi, mutta antaa uuden eduskunnan ja muodostettavan hallituksen hoitaa asioita eteenpäin
viisain mielin. Kansa on puhunut, pulinat pois!
Miten tämä sitten liittyy meihin MPK:n toimijoihin, kursseihin ja tärkeimpään voimavaraamme kurssilaisiin. Pyrimme
järjestämään mahdollisimman
monipuolisia arjen turvallisuuteen liittyviä kursseja kansalaisten toiveiden mukaisesti alkaen
suurimmasta voimavarastamme
eli koululaisista, joista koulutus aloitettiin jo 70 vuotta sitten.
Nuorten reserviläisten saaminen
mukaan toimintaan on suurimpia haasteitamme. Siitä, kuinka
se tehdään, otetaan ehdotuksia
avoimesti vastaan. Suurin koulutettava joukko on reserviläiset,
joiden VEH-kurssit ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus muodostavat 2/3 koko koulutarjonnastamme.
Yksi ihmetyksen aihe ilmaantui tässä jokin aika sitten. On
pyydetty ampumakursseja, ja sitten kun kurssi järjestetään valtion asein ja valtion patruunoin,
osanottajia on viisi odotetun 30
osanottajan asemasta! Kyseessä oli Ilmasotakoulun järjestämä
Komendantin Cup -ampumatilaisuus, joka järjestetään vielä kahdesti, 17.9. ja 26.11. Kurssi on
järjestelmässä, joten ilmoittaudu
jo nyt ja laita päivät kalenteriisi.
Keväisin maanpuolustusterveisin
Juha Orava Länsi-Suomen
Maanpuolustuspiirin
Keski-Suomen koulutus- ja
tukiyksikön
koulutuspäällikkö Kevätkokouksissa palkittiin
Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ja Keski-Suomen Reserviläispiiri pitivät sääntömääräiset kevätkokouksensa 30.3.2011 Luonetjärven varuskuntakerholla. Rutiiniasiat käsiteltiin molempien piirien
kokouksissa joutuisasti, ja ennen kokouksien alkua palkittiin vuonna 2010 ansioituneita henkilöitä ja yhdistyksiä.
Reserviupseeripiirin palkitut
Reserviupseeripiiri palkitsi seuraavat henkilöt ja yhdistykset:
– vuoden upseeri Timo Salo Ääneseudun Reserviupseerit ry
– vuoden ampuja Jarmo Siltanen Jyväskylän Reserviupseerit ry
– vuoden urheilija Heino Malinen Tikkakosken Reserviupseerit ry
– vuoden nuori upseeri Sampo Remes Jyväskylän Reserviupseerit ry
– Maurin malja Timo Koski Jyväskylän Reserviupseerit ry.
Reserviläispiirin palkitut:
– vuoden reserviläinen Arto Lehikoinen Tikkakosken Reserviläiset ry
– vuoden ampuja Juhani Ahola Jyväskylän Seudun Reserviläiset ry
– vuoden urheilija Janne Häkkinen Jyväskylän Seudun Reserviläiset ry
– vuoden yhdistys Tikkakosken Reserviläiset ry.
Reservipiirit vastaanottivat uuden kiertopalkinnon, jonka oli lahjoittanut piirien käyttöön puolustusministeri Jyri Häkämies. Palkinto on tarkoitettu Kivääriammunnan paluu -kilpailuun.
Tapio Paappanen
Reserviläispiirin palkitut
Keski-Suomen Maanpuolustaja
10
2/2011
Maanpuolustusväki totesi
Yhdessä aikaan enemmän
Paikalliset
reserviläisyhdistykset yhdessä Saarijärven
Maanpuolustusnaisten kanssa osallistuivat osastolla Yhdessä enemmän -messuihin
12.3.2011 Saarijärvellä. Yh-
teistyökumppanina oli lisäksi MPK:n Keski-Suomen KOTU-yksikkö. Puolijoukkueteltta Monitoimitalon edustalla veti väkeä pitkin lauantaipäivää.
Teltassa oli tarjona Reser-
Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen piipahti teltassa ja nautti
teestä. Taustalla Jarmo Isosävi.
viläinen- ja Keski-Suomen
Maanpuolustaja -lehtiä sekä
infoa MPK:n kursseista. Hyvä
menekki oli myös pinsseillä ja
ovimagneeteilla. Puristusvoimamittaukseen osallistui varsin moni telttaan uskaltautunut.
Parhaat palkittiin jälkikäteen
kirjapalkinnoin. Eikä kävijän
tarvinnut tehdä käyntiään kuivin suin. Vesi porisi kamiinan
päällä koko päivän. Suun kostukkeeksi sai teetä – ja lisäksi
vielä vanikkaa. Moni muisteli
teltassa varusmiesaikaisia leiriaikoja ja joku veteraani sotaajan korsuelämää.
Saarijärven Reserviupseerien
aktiivi, res kapteeni Jarmo Isosävi oli yksi teltassa häärineistä. Hän summasi päivän saldoa
seuraavasti: – Väkeä on käynyt
kohtuullisesti. Saarijärven Reserviläiset sai jopa uusia jäseniä. Yhteistyö yhdistysten kesken on ollut hienoa. Kaiken
kaikkiaan maanpuolustusväen
esiintulo on ollut onnistunut ja
rohkaisee toistekin yhteisesiintymiseen.
Saarijärven Reserviläisten
puheenjohtaja, res vääpeli Esko Janhonen totesi jälkikäteen:
– Reserviyhdistykset saavat aikaan yhdessä enemmän. Ensi
vuonnakin messutapahtumaan
on syytä osallistua. Tapahtuma
olkoon silloinkin MPK:n paikallisosastotoimintaa.
Pentti Ruohotie
Teltassa vieraili monta perhekuntaa. Yksi perhe asettui kuvaan esittelijöiden kanssa.
Voitto Virnes (vas.) ja Jesper Kristiansson toimivat välillä ”sisään heittäjinä” teltan ulkopuolella.
Maanpuolustusyhteisöt esillä vapaa-aikamessuilla
Antero ja Outi Huviranta viihtyivät maanpuolustusväen osastolla.
Marianne Häkkinen Pieksämäeltä testaa puristusvoimaa. Kari
Hämäläinen seuraa tilannetta.
2.–3.4. Jyväskylän Messukeskus
oli useamman näyttelyn tapahtumapaikkana. Paitsi vapaa-aika
esillä olivat kirjat, viinit ja postimerkit. Kirjamessut oli ottanut
”varaslähdön” ja aloittanut päivää muita aikaisemmin.
Ensi kertaa vapaa-aikamessuilla oli esillä vapaaehtoinen
maanpuolustustyö.
Näyttävä
osasto syntyi monen tahon yhteistyönä. Mukana osastolla olivat Keski-Suomen reservipiirit,
Keski-Suomen Rauhanturvaajat,
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Keski-Suomen KOTUyksikkö ja alueemme Maakuntakomppaniat Keski-Suomen
Aluetoimiston tukemina.
– Ei tällaiseen olisi ollut reservipiireillä uskallusta muutoin,
kuin että mukaan saatiin sekä
MPK että aluetoimisto, kertoi
Keski-Suomen Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Kari Löfgren. – Mukana ovat myös rauhanturvaajat. Yhteistyö kumppaneiden kesken on ollut saumatonta. Ja kokemukset kielivät, että oli oikein tulla reilusti näkyville isolla foorumilla.
Keski-Suomen
KOTU-yksikön päällikkö Kari Kilpeläinen piti maanpuolustusväen yhteisesiintymistä hyvänä asiana.
– Varautuminen ja turvallisuus
ovat tänä päivänä monien huulilla. Kun yhdessä tullaan tällaiseen tapahtumaan, tunnettavuus
lisääntyy ja värväystäkin voi tehdä. Joku on ilmoittanut täällä rekisteröintihalukkuutensa. Näil-
Pöydän takana esittelijöinä Hannu Piispanen (vas.) K-S:n Rauhanturvaajista sekä Kari Kilpeläinen ja Pirita Leppänen K-S:n
KOTU-yksiköstä.
lä messuilla on tavoitettu myös
nuoria ja naisia.
Toimittaja kyseli messujen kävijöiltä mielipiteitä maanpuolustusväen osastosta ja yleensä esilläolosta. Monet juttutuokioon
pysähtyneet kokivat esilletulon
myönteisenä. Puristusmittaukseen oli väliin jopa jonoa. KeskiSuomen Maanpuolustaja ja Reserviläinen lähtivät monen messukävijän matkaan. Keski-Suomen Aluetoimisto kertoi kiinnostuneille heidän kriisiajan sijoituksistaan.
Lauantaina osastolla kävi Antero Huviranta Laukaan Vehniältä yhdessä tyttärensä Outin kanssa. He pitivät osastoa näyttävänä
ja onnistuneena. – Maastoverkkorakennelma herättää varmas-
ti yleisön huomion. Rekvisiitta
viittaa siihen, että maanpuolustus
on esillä, Outi Huviranta arvioi.
Kun pitkään keskustelin Huvirantojen kanssa, ilmeni, että
isä Huviranta työskenteli Luonetjärven varuskunnan vanhempana LVI-huoltomiehenä.
Lähinnä talkoolaisten pystyttämä osasto, palvelualtis, vapaaehtoinen esittelijäjoukko kahtena
päivänä sekä riuska osaston purku todistivat taas kerran, että aktiviteettia löytyy, kun kutsu käy.
Jyväskylän Messujen haaste otettiin vastaan, ja toteutus onnistui.
Ehkä ensi vuonnakin ollaan vapaa-aikamessuilla mukana.
Pentti Ruohotie
Reservipiirien esittelijöinä Tapio Paappanen (vas.) ja Veijo
Naarajärvi.
2/2011
11
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Piiripäällikön katsaus
Ripeä alkuvuosi
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Keski-Suomen Koulutusja tukiyksikön (KSKOTU-yksikkö) toiminta on alkanut vilkkaana.
Toiminta osana Länsi-Suomen
maanpuolustuspiiriä on alkanut
ongelmitta. Vaikutuksia ei vielä
ole ollut juuri puoleen tai toiseen.
Yhteistoiminta kurssien osalta
alkaa loppuvuodesta ja lisääntyy
vuoden 2012 kursseissa.
Ilmasotakoulun erinomaisella myötävaikutuksella käyttöön
saatujen saneerattujen toimitilojen käyttöönotto on toteutunut
ja perusedellytykset toiminnalle
ovat aiempaa paremmat. Nyt on
aika paneutua päätoimintaan eli
koulutukseen.
Kurssikatsaus
Alkuvuosi ja kevätkausi on ollut tyypillisesti kurssisumien aikaa. Kursseja on tarkoituksellisesti pyritty keskittämään ja
siten keventämään vapaaehtoistoimijoiden ja tukevien joukkoosastojen taakkaa. Järjestelyistä
on ajoittain aiheutunut vapaaehtoistoimijapulaa. Joku kurssi on
jouduttu perumaan osallistujien
vähäisyyden vuoksi, mutta tilalle on saatu jokunen uusi kurssi.
Pioneerirykmentissä pidettiin
Keski-Suomen Aluetoimiston tilaama Huollon harjoitus 26.–
27.3., jossa oli kuusi huollon aliupseereille kohdennettua kurssia. Kursseilla oli noin 170 reserviläistä saamassa huollon op-
peja. Kurssipalautteen perusteella harjoitus oli onnistunut, siitä
kiitokset ensisijaisesti Pioneerirykmentille ja sen harjoitustukea
valmistelleille henkilöille, kurssien johtajille ja kouluttajille sekä kurssilaisille asianmukaisesta asennoitumisesta kursseihin.
Toinen kurssirypäs on tätä kirjoitettaessa valmisteilla: Ilmavoimien Teknillisellä Koululla yhdessä Pirkanmaan Koulutus- ja
tukiyksikön kanssa toteutettava
Kevät-Halli 20.–22.5.2011. Harjoitus koonnee reilut 150 reserviläistä ja muuta koulutettavaa
useille eri alojen kursseille.
MPK:n tunnettavuutta on pyritty lisäämään Jyväskylässä pidettyjen Hyvinvointi- ja vapaaajan messuilla 2.–3.4.2011. KSKOTU-yksikkö oli mukana yhteisosastolla Keski-Suomen reservipiirien, Keski-Suomen Rauhanturvaajien ja Keski-Suomen
Aluetoimiston kanssa.
Intti tutuksi naisille -kurssi toteutettiin Ilmasotakoululla, josta on juttu toisaalla tässä lehdessä. Onnistuneen kurssin johtivat Keski-Suomen maanpuolustusnaiset Eila Kotasen johdolla.
Tapahtuma antoi uskoa järjestää
jatkossakin vastaavia kursseja,
joskin vapaaehtoiseen asepalvelukseen pyrkiviä naisia täytyy
rekrytoida aktiivisemmin kurssille yhdessä Keski-Suomen Aluetoimiston kanssa.
Äänekosken 100-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvässä Turvallisuusteemapäivässä 7.5. oltiin
Kari Kilpeläinen
mukana muiden maanpuolustus- ja turvallisuustahojen kanssa. Tässäkin tapahtumassa haluttiin saada toiminnallemme lisää näkyvyyttä ja tunnettavuutta.
Vänrikkipäivä on takanapäin
tätä luettaessa. Tero Tammisen
johtaman kurssin odotan onnistuneen hyvin Teron johtaman
tarkan perussuunnittelun perusteella.
Koululaisten ja opiskelijoiden
turvakursseja on kevään aikana
useita, joten tärkeää arjen turvallisuustietoutta saadaan jälleen levitettyä useille kouluille.
Muita kursseja on ollut ja on
vielä kevään ja alkukesän aikana
useita, joten puuhaa riittää vielä runsaasti.
Etsintäkuulutuksia
Reserviläisten taholta on aika
ajoin kuullut napinaa, että ei ole
kertausharjoituksia tarpeeksi ei-
kä saa ampua puolustusvoimien
aseilla eivätkä kertausharjoitusvuorokaudet kerry. Napinaa oli
varsinkin reilu pari vuotta sitten
puolustusvoimien normien vähentäessä oikeutta ampua puolustusvoimien aseilla. Ilmasotakoulun järjestämään
Komendantin Cupiin osallistui
vain kourallinen reserviläisiä,
vaikka ammuntaa puolustusvoimien aseilla oli tarjolla korvauksetta lähes sydämen kyllyydestä. Jospa kahteen jäljellä olevaan osakilpailuun tulisi enemmän osallistujia.
Järjestettävään Vänrikkipäivään
ilmoittautui yllättävän vähän tulijoita kutsuttuihin nähden. Taistelu vapaa-ajankäyttäjistä heijastuu nuorten vänrikkien keskuudessakin, joskin aktiivisemmalla
tiedottamisella voitanee saavuttaa parempia tuloksia.
Puolustusvoimat aloittaa huollon ja pioneerialan kouluttajakoulutuksen ensi vuoden alkupuoliskolla. Koulutus annetaan kertausharjoituksissa aselajien osaamiskeskuksissa Hämeen Rykmentissä ja Pioneerirykmentissä. Ole
aktiivinen ja ilmoita halukkuutesi allekirjoittaneelle.
Maanpuolustusjuhla
Vetoan reserviläisiin, että huolehditte siitä, että paikkakuntanne veteraanien yksikään lippu ei
jää ilman kantajaa Keski-Suomen maanpuolustusjuhlassa Viitasaarella lauantaina 20.8.2011.
Ilmoittaudu kurssille MPK:n sivuilla!
Taktinen pistooli ja
Taktinen kivääri -kirjat
käytössä
Jan Niukkasen julkaisema Taktinen pistooli ja Taktinen kivääri
-kirjat on otettu hyötykäyttöön.
Janin johtamalta Taktinen pistooli -kurssilta saaduissa palautteissa kirja sai ylistäviä lausuntoja.
Kirjoja tullaan jakamaan jatkossa Taktinen pistooli ja Taktinen
kivääri -kursseilla korvauksetta.
MPK:n kaikki Koulutus- ja tukiyksiköt ovat saaneet käyttöönsä Janin teokset.
Katse vuoteen 2012
Vuoden 2012 suunnittelu on jalostumassa kesäkuun alkupuoliskon kuluessa. Suunnittelussa
on huomioitu MPK:n linjaukset, puolustusvoimien kurssitilaukset ja järjestöiltä, kouluilta
ja muilta tahoilta saadut kurssitilaukset.
Sotilaallisten valmiuksien ja
sotilaallista valmiutta palvelevien kurssien osuus tulee olemaan noin 2/3 ja ns. Vartu-koulutusta eli varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvää koulutusta
loput. Tämä asia samoin kuin se,
että suunnittelussa olemme puolustusvoimien suunnittelurytmissä, on omaksuttu melko hyvin
eri tahoilla. Se, että kustannuksia joudutaan sälyttämään entis-
Koulutus- ja tukiyksikölle uudet toimitilat
Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö on
saanut käyttöönsä saneeratut toimitilat Tikkakosken Itärannalta entisen Esikuntakomppanian alakerrasta. Uudet tilat tarjoavat erinomaiset toimistotyöskentelymahdollisuudet
sekä kurssien ja palavereiden pienryhmätilat.
Samassa yhteydessä varastotoiminnat saivat
uutta ilmettä ja toimistotilaa.
Kiitokseksi Ilmasotakoulun antamasta erinomaisesta tuesta Keski-Suomen Koulutus- ja
tukiyksikölle Kari Kilpeläinen luovutti Ilmasotakoululle Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
toiminnanjohtaja Pekka Tuunasen myöntämän
ison mitalin.
Tilaisuudessa oli läsnä Ilmasotakoulun ja va-
ruskunnan muita tilojen saneeraamiseen vaikuttaneita tahoja ja MPK:n yhteistyökumppaneita. Kilpeläinen korosti MPK:n toiminnan saavan Keski-Suomessa kaiken kaikkiaan erinomaista tukea toiminnoilleen Ilmasotakoulun
lisäksi Pioneerirykmentiltä ja Ilmavoimien
Teknilliseltä Koululta. Näissä joukko-osastoissa on oivallettu hyvin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutustyön ja -koulutuksen merkitys jo vuosien ajan.
Kaikkia nyt käyttöön saatujen tilojen myötävaikuttamiseen kuuluvia tahoja kiittäen
tä enemmän tilaajalle, aiheuttaa
vielä osin hämmästystä, mutta
asia aletaan jo ymmärtää.
Jos vielä jollakin taholla herää
tarve ja innostus kurssin tilaamiseen vuodelle 2012, ensi tilassa tulee olla yhteydessä allekirjoittaneeseen. Näin varsinkin silloin, jos tukea tarvitaan puolustusvoimilta.
MPK:n yhteystiedot
muuttuneet!
MPK-lyhenteessä ”kummitellut”
Y-kirjain on poistettu kaikista lyhenteistämme toukokuun alusta lukien. Jatkossa puhutaan vain
MPK:sta.
MPK:n verkkosivujen osoite on jatkossa http://www.mpk.
fi. MPK:n toimihenkilöiden sähköpostiosoitteet muuttuvat. Siten
myös allekirjoittaneen osoite on
[email protected] ja Juha
Oravan [email protected] .
Myös 0207-alkuiset puhelinnumerot ovat poistuneet. Allekirjoittaneen tavoittaa numerosta
040 486 3254 ja Juhan numerosta 045 340 8333.
Tervetuloa kouluttamaan ja
kouluttautumaan kursseillemme.
Hyvää ja turvallista kesän aikaa!
Kari Kilpeläinen
Keski-Suomen Koulutus- ja
tukiyksikkö
Päällikkö
Maanpuolustusnaisten Liiton Keski-Suomen piiri ry
Piirin puheenjohtaja Eila Kotanen
Syväojanpolku 20
40270 PALOKKA
Puh. 044 555 3973
[email protected]
Keski-Suomen piirin yhdistykset: Keurusseudun Maanpuolustusnaiset ry
Puheenjohtaja Elina Tuori
Kalliotie 9
42700 KEURUU
Puh. 040 962 1624
[email protected]
Kari Kilpeläinen
Maanpuolustusnaisten Jyväskylän yhdistys ry
Puheenjohtaja Sisko Virtanen
Luomelantie 40
42100 JÄMSÄ
Puh. 050 377 7320
[email protected]
Tilat avattiin virallisesti käyttöön 29.4.2011,
jolloin Ilmasotakoulun johtaja, eversti Harri Leppälaakso leikkasi sinivalkonauhan yhdessä Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikön päällikön Kari Kilpeläisen kanssa.
Kiitos
Tilaisuudessa oli tilojen saneeraamiseen vaikuttaneita tahoja ja MPK:n yhteistyökumppaneita. Kuvat: Krista Kröger.
merkkipäiväni juhlistamisesta
Evl Hannu Kylmäniemi
Saarijärven Maanpuolustusnaiset ry
Puheenjohtaja Eija Harju
Myllymäentie 1226
43100 SAARIJÄRVI
Puh. 040 745 4048
[email protected]
Ääneseudun Maanpuolustusnaiset ry
Puheenjohtaja Merja Ylönen
Killinkitie 4
41290 KANGASHÄKKI
Puh. 040 743 7430
Keski-Suomen Maanpuolustaja
12
2/2011
Ampujan psyyke
Psyykkisen valmentautumisen
perusmenetelmiä ovat rentoutuminen, mentaalinen harjoittelu ja minäkuvan vahvistaminen.
Psyykkisen valmentautumisen
tavoitteiksi voidaan asettaa
– terveen itsetunnon ja itseluottamuksen jatkuva kehittäminen,
– keskittymiskyvyn jatkuva
kehittäminen,
– lajiharjoittelun tukeminen
pyrkimällä optimaaliseen harjoitteluun ja
– optimaalisen vireen saavuttaminen kaikissa harjoittelu- ja kilpailutilanteissa.
Ampujalla
toiminnallisena
päämääränä on menestyminen
omassa lajissa, itselle asetetun
realistisen tavoitteen saavuttaminen joko tuloksellisesti tai sijoittumisena kilpailutilanteessa.
Ampujan kehittymisen kannalta tärkeää on rehellinen lajianalyysiin perustuva lähtökohtatilanteen arviointi. Hiukan kärjistäen voidaan sanoa, että ammunta on psyykkinen kilpailumuoto, johon liittyy tietty määrä motorista taitoa.
Amerikkalainen olympiavoittaja, kiväärilajien taitaja Gary Anderson sanoi asian näin: ’’Ammunta on 90-prosenttisesti kiinni
korvien välistä...’’ On korkea aika luopua ajattelusta, että psyykkinen valmennus olisi ampujalle vain yksi irrallinen harjoittelun osa-alue, joka vieläpä usein
unohdetaan. Ongelma ei ole yksin suomalaisten, se on länsi-
maisen kulttuurin lähestymistapa. Itämaisissa kulttuureissa lähdetään useimmissa urheilulajeissa kehittämään ensin harrastajan
henkisiä ominaisuuksia ja vasta sitten lajinomaista suoritustekniikkaa.
Tästä johtuen taktinen ja
psyykkinen valmentautuminen
kytkeytyy kaikkeen harjoitteluun
sisään rakennettuina osina harjoittelun kokonaisuudesta.
Minäkuva, erityisesti terve itseluottamus, on ampujan psyyken kannalta erittäin tärkeässä
roolissa.
– Minä osaan, jos haluan.
– Jos pelkään, epäonnistun.
– Ajattelen vain positiivisia
asioita.
Voittajan minäkuva: Siihen ei
kuulu minkäänlainen rehvastelu tai muu tarpeeton itsensä tehostaminen, vaan ampuja käyttäytyy luonnollisesti ja miellyttävästi kilpakumppaneitaan kohtaan huokuen tervettä itseluottamusta. Tietoisuus kyvyistä näkyy
rauhallisena käytöksenä kilpailupaikoilla.
Onnistuminen kilpailutilanteessa on ampujan itseluottamuksen ydinkysymyksiä. Tähän
liittyen kilpailutavoitteet asetetaan siten, että ampuja pääsääntöisesti saavuttaa ne. Tilapäisistä
taantumista huolimatta ampujan
on vahvistettava uskoa käytettyihin menetelmiin ja tehtyyn määrätietoiseen työhön. Tälle pohjalle voidaan rakentaa uskottava menestystarina. Tämän koko-
naisuuden perusharjoittelun tulee olla lähes päivittäistä, ja
kyseisten menetelmien omaksumiseen kuluu käytännössä vuodesta kahteen, jotta luotaisiin
riittävän vahva pohja sille, että
tavoitteet voidaan nostaa seuraavalle tasolle.
Ampujan on kyettävä rentouttamaan itsensä noin kymmenessä
minuutissa ennen lajiharjoitusta tai kilpailua. Hänen on kyettävä käyttämään mielikuvaharjoittelua tehokkaasti osana pyramidi-periaatteella toteutettavaa lajiharjoitusta siksi, että kilpailutilanteessa ampuja ei voi tehdä
mitään sellaista, mitä harjoittelun aikana ei olisi oppinut. Ei ole
olemassa kikkaa tai keinoa, joka parantaisi suorituskykyä kilpailutilanteessa. Kaiken pitää olla omaksuttua, opittua ja harjoiteltua. Geeniperimällä ei päästä tuloksiin.
Kilpailuihin valmistautumiseen on liitettävä kilpailua edeltävällä viikolla ja kilpailupäivänä tapahtuva mielikuvaharjoittelu, joka pitää sisällään kilpailupaikan olosuhteisiin asennoitumisen. Ampujan on siirrettävä
itsensä mentaalisesti etukäteen
tulevan kilpailun näyttämölle ja
suggeroitava itsensä kuvitellen,
kuinka hyvä tulos noissa olosuhteissa syntyy, uppoutuen yksittäisten laukausten ampumiseen ja hyvien osumien tuottamaan hyvänolontunteeseen. Tämän tyyppisellä harjoittelulla
pyritään osaltaan eliminoimaan
Maailmanmestari Jukka Salonen ja Raipe-koira. Salonen voitti maailmanmestaruuden vuonna 1994 vakiokiväärillä 300 metriä.
mahdollista voittamisen ja häviämisen pelkoa ja nostamaan ampujan sietokykyä hyvän kilpailutuloksen vastaanottamiseen.
Ampujan on asennoiduttava
kilpailutilanteeseen kuin maanviljelijän sadonkorjuuseen: ”On
aika korjata tehdyn työn hedelmät.” Huipputulosta ei olla tul-
tu kilpailuihin saamaan, vaan se
on taktisten ratkaisujen ja vankan ampumatekniikan avulla tehdyn työn tulos. Kovan ja suunnitelmallisen harjoittelun vuodet
mahdollistavat sen, että taito ja
henkinen kantti kestävät kovimmassakin paikassa.
”Yhden hyvän osuman ampu-
minen on teknisesti helppoa –
useiden hyvien osumien ampuminen peräkkäin on henkisesti
erittäin vaikeaa.”
Lopuksi: ”Ampumaan ei opi
ampumalla vaan tekemällä erilaisia ammunnan harjoitteita.”
Jukka Salonen
Perinnekiväärin piirinmestaruuskisa Viitasaarella
Kylmä pohjoistuuli vihmoi lunta ja pakkanen nipisti kasvoja ja sormenpäitä.
Hengitys höyrysi niin, että meinasi olla
vaikea erottaa kiväärin tähtäimiä tarkasti.
Sadan metrin päässä olevan taulun musta keskiö näkyi pienenä pisteenä valkoista hankea vasten. ”Viisitoista laukausta omaan tauluun
saa ampua”, kuului ammunnanjohtajan
käsky, ja samassa perinnekivääreiden
pauke täytti lumisen ampumaradan tienoon.
Talvisessa säässä ratkottiin Keski-Suomen reservipiirien perinnekiväärin talvimestaruudet Viitasaarella. Kisassa ammuttiin viiden koelaukauksen jälkeen 15
laukausta makuulta ja 15 laukausta pys-
tyasennosta. Pakkaskeli ja tuulinen sää
oli sopivan vaativa kilpailijoille ja perinteisille ”pystykorville”. Ennen kisaa
joku ampujista nokesi kiväärinsä tähtäimiä perinteiseen malliin palaneen tuohen
käppyrällä kuten veteraanimme talvisodassa. Moni kisa-aseista oli ollutkin tosi
toimissa sotatiellä, mutta kovasta koitoksesta huolimatta edelleen tarkassa kunnossa. Leppoisassa hengessä viedyn kisan järjestelyistä vastasi Viitasaaren Reserviupseerit.
Kisan parhaan tuloksen 243 pistettä
ampui Mika Karala ja sai kunniapalkinnoksi Emma-pikakiväärin lippaan. Yleisen sarjan toisen sijan vei Rauno
Stranius 232 pisteellä ja kolmas oli ki-
san nuorin ampuja Antti Liimatainen 208
pisteellä. Hän ampui kilpailun pienimmän kasan ja sai siitä erikoispalkinnon.
Sarjan yli 50 vuotta voitti Kari Hämäläinen 228 pisteellä, toinen oli Markku Rossi 211 pisteellä ja kolmas Paavo Kautiainen 191 pisteellä.
Perinnekiväärin talvikilpailu sai osallistujilta myönteistä palautetta. Suurin
osa ampumakilpailuista ammutaan näet
kesäaikaan. Nyt oli tarjolla kilpailu talvisissa olosuhteissa, joissa ammunta on
erilaista kuin kesällä. Kilpailu osoitti, että
perinnekivääri on tarkka ase säästä riippumatta, kun ampujalla on taitoa.
Kari Hämäläinen
Makuuammunta käynnissä
Kenttäkelpoisuushiihto
Kannonkosken Piispalassa
Pitkä ja kova pakkasjakso lauhtui sopivasti helmikuun lopulla juuri ennen kenttäkelpoisuushiihdon viikonloppua. Lauantaiaamuna hiihdon startissa pakkasmittari näytti enää – 2 astetta. Luistava keli, hyvät ladut kauniissa maisemissa sekä hienosti
toiminut huolto saivat hiihtäjät
hymyilemään kilpaa pilven takaa
pilkottavan auringon kanssa.
Hiihtotapahtumaan osallistui
yhteensä 18 hiihtäjää, joista nopeimmat sivakoivat 30 km:n matkan hieman yli kahdessa tunnissa.
Moni hiihtäjistä läpäisi kenttäkelpoisuuskriteerin, eli hiihti matkan alle neljässä tunnissa. Vanhin
osallistuja, yli 80-vuotias Kivijärveltä kotoisin oleva Lauri Kin-
nunen, hiihti 15 kilometriä ja oli
maalissa hyvissä voimissa. Nuorimmat osallistujat, viitasaarelaiset Samu Kananen, 5 vuotta, ja
Minja Kananen, 7 vuotta, hiihtivät isoäitinsä kanssa 12 kilometriä vajaassa kolmessa tunnissa.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka
Tuunanen toi MPK:n terveiset
Piispalan kenttäkelpoisuustapahtumaan ja näytti itse hyvää esimerkkiä osallistumalla kenttäkelpoisuushiihtoon.
Piispalan järjestelyt ja kurssinjohtaja Jari Pekkanen saivat
kiitosta hiihtäjiltä: mukava oli
hiihtää ja sen jälkeen virkistäytyä Piispalan saunassa ja uimaaltaassa. Toivottavasti myös ensi
Kivääriammunnan
paluu
Kenttäkelpoisuushiihdon osanottajat yhteiskuvassa ennen
starttia.
talvena hiihdetään kenttäkelpoisuushiihto Kannonkosken maisemissa. Mauri Kananen
Jari Pekkanen
Kari Hämäläinen
Sarjakilpailu alkaa ma 23.5.
KSA:n radalla. Makuukilpailu
aloitetaan klo 18.30. Kolmen
asennon kilpailun pysty ja polvi ammutaan ennalta, klo 16.15–
18.00. Sitten seuraa 30 minuutin tauko, jolloin pääjoukko ilmoittautuu.
Oikeastaan sarjakilpailun alkutahdit lyödään ma 16.5. klo
18.00 pienoiskivääriradalla. Silloin tehdään talkoilla radalle
tuulisuojat. Tulkaapa Jyvässeudun reserviläiset Kaino Oksasen
tueksi. KSA:n puolelta asia on
Jari Lehtisen käsissä. Kun saamme tuulisuojat, 23.5. tuloksen tekeminen on helpompaa.
Uusi kiertopalkinto
makuukilpailuun
Menneellä kaudella kenraali
Gustav Hägglundin kiertopalkinto katkesi Vaajakosken Reserviläisille, ja tilalle olemme
saaneet
”Puolustusministerin
malja” -palkinnon. Se on todellinen taideteos, joka on näytteillä 23.5.
Käydään joukolla kilvoittelemaan uudesta kiertopalkinnosta.
AOR 2/2011
13
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Vuosi 2011
Sorastajantie 1
ILMOITTAUDU KURSSEILLEMME osoitteessa www.mpk.fi .
Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö (KSKOTU)
KOTU-päällikkö Kari Kilpeläinen, puh. 040 486 3254, koulutuspäällikkö Juha Orava, puh. 045 340 8333
Huom! Katso kurssitiedot ja mahdolliset muutokset MPK:n tietojenhallintajärjestelmästä www.mpk.fi .
Keski-Suomen reservipiirien pistooliammunnan
mestaruuskilpailu 19.3.2011
Reserviläispiirien pistooliampumahiihdon piirinmestaruuksista kisailtiin Laukaan Rajamäessä
Keski-Suomen Ampujien radalla
Jyväskylän Seudun Reserviläisten toimiessa kilpailun järjestäjänä. Keli suosi, ja pilvipoutainen
hieman pakkasella ollut sää tarjosi luistavat ladut ja hyvän valaistuksen ammuntaan.
Kilpailijoita oli saapunut paikalle parisenkymmentä jakautuen
yhteensä kymmeneen eri ikäsarjaan, eli lisääkin olisi mukaan
mahtunut. Hiihtomatka oli tällä
Ampumapaikalla on kiire, mutta osuakin pitäisi, koska jo- kertaa kuusi kilometriä, ampumakainen ohilaukaus tuo minuutin sakkoa. Kuva: Kari Laitinen. matka taas hieman alle 20 met-
TULOKSET
Sijoitus Sotilasarvo Sarja: H
1. Pioneeri 2. Alikersantti Sarja: H35
1. Korpraali 2. Alikersantti Sarja: H40
1. Vääpeli Sarja: H45
1. Viestimies 2. Alikersantti 3. Korpraali Sarja: H50
1. Kersantti Sarja: H55
1. Yliluutnantti Sarja: H60
1. Korpraali Sarja: H65
1. Kapteeni 2. Kersantti 3. Korpraali 4. Yliluutnantti Sarja: H70
1. Kersantti Sarja: H75
1. Kersantti 2. Sotilasmestari
Nimi Hiihtoaika Sakot Kokonaisaika Timo Maukonen 23:21 Jarkko Liukkonen 25:52 04:00 27:21
03:00 28:52
Kimmo Lähteinen 24:50 Timo Hämäläinen 33:20 09:00 33:50
09:00 42:20
Juha Halttunen 23:48 03:00 26:48
Esa Pienkellomäki 24:22 Harri Kujanpää
27:22 Anssi Stenroth 38:29 08:00 32:22
09:00 36:22
05:00 43:29
Arto Martin 22:06 03:00 25:06
Matti Minkkinen 25:16 08:00 33:16
Jouko Sällinen 23:52 07:00 riä. Nopeimmin reitin kiersi Arto
Martin käyttäen aikaa hieman yli
22 minuuttia. Hän oli lisäksi yksi kuudesta kilpailijasta, jotka jakoivat kilpailun parhaan ampujan
tittelin kolmella sakkominuutilla.
Näin ollen Martin oli voittamansa H50-sarjan lisäksi kokonaiskilpailun paras.
Pistooliampumahiihto on hyvä
esimerkki matalan aloituskynnyksen reserviläisurheilulajista. Hiihtomatka on suhteellisen lyhyt ja
soveltuu siten myös vähemmän
talven aikana hiihtäneille. Ammunta suoritetaan pistoolilla tai
revolverilla, ja yleisimmin käytetty ase on itselataava pienoispistooli niskahihnalla varustettuna. Kalustorajoituksia ei siten juuri ole, ja tarvittaessa järjestäjällä
ja useilla yhdistyksillä on tarjota
laina-ase kilpailua varten. Toivotankin kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan lajiin.
myytävänä puolustusvoimien
omistamaa, käytöstä
poistettua materiaalia:
avoinna:
ti 10–17, ke 10–18,
to–pe 10–17, la 10–14.
Tee hienoja löytöjä vuodenajasta
riippumatta!
Nyt sotilastelttoja, kenttäkeittimiä ja
niiden varaosia, erilaista
vaatemateriaalia, optiikkaa ym.
Sorastajantie 1 A
Harvialantie 2
40320 jyväskylä 13210 hämeenlinna
p. 040 315 7666
p. 040 315 7777
Alasintie 3–7 B 11
90400 OULU
p. 040 315 7888
www.sa-kauppa.fi
www.huutokaupat.com/puolustusvoimat
Kari Laitinen
puheenjohtaja
Jyväskylän Seudun
Reserviläiset
[email protected]
T.Hakkarainen Äänekoski
30:52
Heino Malinen 23:32 Matti Krats 27:06 Eero Sievänen
23:25 Jukka Kauranen 31:22 03:00 03:00 07:00 08:00 26:32
30:06
30:25
39:22
Kaino Oksanen 29:22 06:00 Pekka Olkkonen 29:07 Esko Malkamäki 30:05 03:00 32:07
05:00 35:05
35:22
K-S reservipiirien ampumahiihtomestaruuskilpailut
Normaalimatkat Kuikassa 20.3.2011
Sijoitus Sot.arvo Nimi
M
1
2
3
Seura
Loppuaika Hiihtoaika
Sakot
01:03:23
01:03:59
01:16:47
00:57:23
00:57:59
01:09:47
2211
2310
2311
00:44:19
00:40:19
0220
00:46:38
00:40:38
0312
HankasRes 00:36:22
00:33:22
0102
15,0 km M+P+M+P
Pion
Jere Rossi
JoutsRes
Alik
Mikko Lehtola
JyvRes
Pion
Jarkko Liukkonen ÄänRes
M40 10,0 km M+P+M+P
1
Vääp
Jukka Halttunen
JoutsRes
M45 10,0 km M+P+M+P
1
Vm
Esa Pienkellomäki ÄänRes
M50 10 km M+P+M+P
1
Yliv
Timo Korhonen
M55 10 km M+P+M+P
1
Korpr
Pekka Vauhkonen ViitRes
2
Ltn
Matti Minkkinen
ÄänRes
00:40:50
00:53:53
00:37:50
00:45:53
0012
2222
M60 7,5 km M+P+M+P
1
Evl
Paavo Seppänen JyvRu
2
Korpr
Jouko Sällinen
ÄänRes
00:38:52
00:45:33
00:32:52
00:35:33
2022
1414
M65 7,5 km M+P+M+P
1
Korpr
Eero Sievänen
2
Kapt
Heino Malinen
3
Ltn
Jukka Kauranen
JoutsRes
TikkRu
JoutsRes
00:42:01
00:44:00
01:07:04
00:34:01
00:35:00
00:52:04
2213
1323
3255
M70 5
1
2
km M+P+M+P
Kapt
Reijo Rikala
Kers
Kaino Oksanen
KeurRu
JyvRes
00:31:11
00:40:45
00:25:11
00:28:45
0222
4305
M75 5
1
2
km M+P+M+P
Kers
Pekka Olkkonen
Sotmest Esko Malkamäki
JoutsRes
TikkRes
00:41:35
00:43:10
00:29:35
00:33:10
3333
1252
O.K. AUTO OY
www.okauto.fi
www.okauto.fi
• www.toyota.fi
• www.vaihtoautot.net
PIRKANMAAN
www.viherlandia.fi
LEHTIPAINO OY
Keski-Suomen Maanpuolustaja
14
2/2011
www.nammo.com
Hyvät neuvot &
Hyvät hinnat
Meiltä saat molemmat.
Soita 0200 3000 (pvm/mpm)
ma–pe 8–20 ja kysy lisää.
nordea.fi
VARATTU
Jyväskylä • Suolahti • Pieksämäki • Varkaus • Viitasaari
Rakennusteollisuus RT • Talonrakennus • Tuoteteollisuus • Infra • Pinta • Tekninen urakointi
RT maanpuol 92x30.indd 1
1.12.2010 15:39:18
Tourulantie 15, 40100 Jyväskylä. Puh. 020 7446 700.
www.k-rauta.fi/tourutorni
2/2011
15
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.
www.plussa.com
Saat K-Plussa-etuja
yli 3500 ostopaikasta.
Laatutuotteet,
halvat hinnat!
Aina Hintansa Väärti
www.tokmanni.fi
• Luukut
• Äänenvaimentimet
• Kanavat
• Kohdeilmanvaihtoyksiköt
• Ulospuhallushajottimet
IVK-Tuote Oy
Helmintie 8 – 10, 40250 Jyväskylä | puh. (014) 334 0300 | fax (014) 334 0344 | www.ivk-tuote.
Keski-Suomen
Maanpuolustaja
Julkaisijat:
Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry ja Keski-Suomen Reserviläispiiri ry
Kuoppala Finland
Päätoimittaja
Pentti Ruohotie, Hietarinne 16, 43100 Saarijärvi
Puh. 040 417 6941
Sähköposti: [email protected]
[email protected]
Reserviupseeripiiri:
Toiminnanjohtaja Kari Löfgren, puh. 0400 163 470
Sähköposti: [email protected]
Tutustu kohteisiimme
netissä ja löydä kotisi!
LEMMINKÄINEN TALO OY
Vehkakuja 4
40700 Jyväskylä
vaihde 02071 57800
Reserviläispiiri:
Toiminnanjohtaja Tapio Paappanen,
puh. 040 755 8919, 0400 626 695
Sähköposti: [email protected]
Piirien toimisto:
Keski-Suomen reservipiirit, Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ
Avoinna: keskiviikkoisin klo 14.00–18.00
Piirien kotisivut: www.ksrespiirit.fi
Piirien puheenjohtajat:
RUP: Timo Salo, Äänekoski, puh. 0400 794 401
RESP: Keijo Häkkinen, Kuikka, puh. 040 833 7505
Ilmoitusmyynti ja markkinointi:
Veijo Mononen, puh. 040 744 1444, [email protected]
Taloudenhoitaja Harri Jaakkola, Äänekoski, puh. 050 598 7376
Pankki: Nordea Jyväskylä 104530-110394
Lehden vakituiset avustajat:
Kari Hämäläinen, Viitasaari, Hannu Karjalainen, Jämsä,
Martti Porvali, Jyväskylä, ja Jukka-Pekka Suutarinen, Jyväskylä
Sivunvalmistus: Grafiikka Rutanen
Sähköposti: [email protected]
Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Sepänkatu 14, 40720 Jyväskylä
Keski-Suomen reservipiirien
toimintakalenteri 2011
Kalenteri on luettavissa piirien www-sivuilta, jonne myös muutokset päivitetään.
Lehti on pääsääntöisesti tarkoitettu Keski-Suomen reservipiirien sisäiseen tiedottamiseen ja ilmestyy jokaiselle piirien
henkilöjäsenelle jäsenmaksussa maksettuna. Osoitemuutoksia
ei toimiteta piiritoimistolle eikä päätoimittajalle, vaan suoraan
oman liittosi jäsensihteerille.
RUL: puh. 09-40562011, e-mail: [email protected]
RES: puh. 09-40562010, e-mail: [email protected]
Fax molemmille: 09-499875.
Lehden seuraava numero 15.9.
Lehteen tarkoitettu aineisto joko suoraan
päätoimittajalle tai
piiritoimistoon
19.8. mennessä
Keski-Suomen Maanpuolustaja
16
2/2011
Erätukku palvelee reserviläisiä
-kalvoa jne. Asiantuntija puhuu
veden ja tuulen pitävästä vaatteesta. Yleisliikuntavaatteet tehdään ilman kalvoa. Ja on sitä
kalvoa jalkineissakin. Malliston
suunnittelu tehdään Suomessa ja
valmistus Kaukoidässä.
Myymäläpäällikkö Peltola vakuuttaa, että omat tuotemerkit
ovat hinnaltaan hyvinkin kilpailukykyisiä. – Tuotteet tulevat myymälöihin ilman välikäsiä, ja siinä on hintakilpailukyvyn perusta.
Kun varsinaisia aseita ei ole
myyntiartikkeleina, ei ole myöskään patruunoiden myyntiä.
Metsästäjille myydään metsästyspukujen ohessa kuitenkin ase-
pusseja, aseöljyä, puhdistustarvikkeita ja patruunavöitä. Jousiaseitten oma tuotemerkki on Jahti Jakt. Nimeen sai tutustua jo jalkineitten ja osin myös vaatteiden
osalta. Huomattavasti kalliimpi
jousi edustaa maailmalla tunnettua valtamerkkiä Bear.
Silmäily ja kiertely liikkeessä
paljastaa, että myynnissä on reppuja, makuupusseja ja -alustoja,
Garmin gps-karttapaikannuslaitteita, riistakameroita ja Marttiinin puukkoja. Reput ja makuualustat ovat Savotta-tuotteita, siis
Keski-Suomesta Karstulasta.
Toimittajan käydessä liikkeen
kalastustarvikepuoli oli muutoksen kourissa. Pilkkikausi oli lä-
Myymäläpäällikkö Antti Peltola esittelee Jahti Jakt 65 lbs -taljajousta.
Erätukku Oy on 13 myymälän ketju maamme kaupungeissa.
Toimintaa hallinnoidaan Oulusta
ja Espoosta. Yksi vähittäismyyntipiste on Jyväskylässä. Yritys tekee kauppaa myös netissä. Erätukun verkkokaupasta löytyy kattavasti tietoa kaikista tuotteista, ja
verkosta ostaminen on tehty helpoksi. Vuosi 2010 oli erityisesti Erätukun liiketoimien laajenemisen aikaa.
Toimittajan ennakkoajatus oli,
että olin menossa liikkeeseen,
jossa olisi laaja aseosasto, mutta
ruutiaseita Erätukun myymälät
eivät myy. Aseet rajoittuvat pel-
kästään jousiaseisiin.
Jyväskylän
myyntipisteen
myymäläpäällikkö Antti Peltola ottaa tulijan vastaan ja auliisti alkaa johdatella liikkeen tuotemaailmaan. Erilaiset asusterekit
kattavat pinta-alaltaan suurehkon
myymälän lattiat. – Asusteita on
aluspukeutumisesta toppavaatteisiin ja aina löytyy myös tarkoitukseen sopivat jalkineet.
Kaikenlaisille
ulkoilijoille, niin metsästäjille, kalastajille kuin retkeilijöillekin tuntuu
löytyvän vaatetta – ja vieläpä eri
vuodenaikoihinkin. On North Ice
-kalvovaatteita, löytyy Air Tex
Antti Peltolan mukaan Forest Reed Camo -puku on erinomainen valinta peltometsästykseen, sorsastukseen ja lintubongaukseen.
Myymälästä löytyvän vapaa-ajan vaatetuksen värimaailma
on laaja.
hes ohitettu ja tuotteet myyty ja
avoveden välineet vasta tulollaan.
Myymälä palvelee koiraharrastajiakin. Myynnissä on häkkejä, puruleluja, koiranruokaa
jne. Ruoka myydään säkkeinä,
ja myymäläpäällikön mukaan sitä myydään runsaasti.
Toimittaja sai liikkeessä kuvan palvelualttiista henkilökunnasta. Erätukku sijaitsee Seppälänkankaalla samassa pihapiirissä kuin Tokmanni, SA-kauppa ja
Armoria.
Pentti Ruohotie
Konsertti sotiemme veteraaneille
Suomen Rauhanturvaajaliiton
Faitterit-soittokunta ja Jyväskylän Sotaveteraanikuoro, jota
oli täydennetty Jämsän perinnekuorolla, pitivät Jyväskylässä lauantaina 3.4.2011 keskus-
seurakuntatalolla yhteiskonsertin
sotiemme veteraaneille ja muulle yleisölle. Soittokunnan kapellimestarina toimi Raimo Ovaska. Kuoroteokset ja yhteisesiintymiset johti Jyväskylän Sota-
Everstiluutnantti Kari Kilpeläistä muistettiin konsertissa
60-vuotispäivän johdosta.
veteraanikuoron johtaja Nikke
Isomöttönen.
Faitterit-soittokunta, joka todennäköisesti on ainut rauhanturvaajayhteisöjen vapaaehtoisuuteen perustuva soittokunta koko
maailmassa, oli harjoitellut varta
vasten veteraaneille kootun musiikkiesityksensä MPK:n (Maapuolustuskoulutusyhdistyksen)
kurssilla Tikkakoskella edellisenä päivänä. Konsertin ohjelmisto sisälsi muun muassa komean Suomen Rauhanturvaajaliiton Faitterit-marssin, Koivuvalssin ja Suomalaisen Ratsuväen marssin 30-vuotisessa sodassa. Soittokunnan säestyksellä
kuultiin kaksi nostalgista laulua itsenäisen Suomen eri aikakausilta. Laulut olivat Kai muistat kannella kun fregatin ja Sininen ja valkoinen. Laulusolistina
ja konsertin selkeänä juontajana
rauhanturvaajien puolesta toimi
kirkasääninen tenori Heimo Purhonen. Modernimpaa musiikkia
edusti soittokunnan soittama dixie-kappale Tiger Rag.
Jyväskylän Sotaveteraanikuoro täydennettynä Jämsän perinnekuorolla esitti muun muassa
vaikuttavat laulut Suomi on hyvä
maa, Vapaa kansa ja Suomen laulu. Sydämiä sykähdyttävä Veteraanin iltahuuto päätti konsertin.
Konsertin aluksi Keski-Suomen Rauhanturvaajat ry:n puheenjohtaja Ari Majanen muisti yhdistyksensä jäsentä, everstiluutnantti Kari Kilpeläistä
60-vuotispäivän johdosta standaarilla. Juhani Saikkonen kiitti Faitterit-soittokunnan puolesta Kilpeläistä yhteistyöstä soittokunnan koulutuksessa, joka
Jyväskylän Sotaveteraanikuoro ja Jämsän perinnekuorosta saatu täydennysosa yhteiskonsertissa Suomen Rauhanturvaajaliiton Faitterit-soittokunnan kanssa Jyväskylän keskusseurakuntatalolla. Vasemmalla juontajana ja soololaulajana toiminut Heimo Purhonen Salosta.
Oikealla puhujakorokkeen tuntumassa kuoronjohtaja Nikke Isomöttönen ja soittokunnan kapellimestari Raimo Ovaska.
on tapahtunut MPK:n kursseilla.
Hän ojensi Kilpeläiselle Suomen
Rauhanturvaajaliiton pienoislipun ja ns. Puosun pillin.
Konserttiin osallistui noin 200
veteraania saattajineen. Vapaaehtoisella kahvimaksulla koottiin
varoja veteraanityöhön. Ilmaso-
takoulu tuki tapahtumaa soittokunnan koulutuksessa Tikkakoskella ja veteraanien kuljetusta Jyväskylässä muun muassa muutamalla pikkubussilla. Järjestelyistä, tiedottamisesta ja kahvittelusta vastasivat Juhani Saikkonen,
Kari Korhonen ja veteraaniyhdis-
tysten naiset. Onnistuneen ja vaikuttavan tapahtuman paluumatkalla veteraanien eräänä kommenttina oli toivomus: ”Tämmöistä meille pitäisi olla enemmän!” J.-P. Suutarinen