4/2010 - Keski-Suomen Reservipiirit

Keski-Suomen
Maanpuolustaja
www.ksrespiirit.fi
Joulukuu 2010
Keski-Suomen reservipiirien tiedotuslehti
29. vuosikerta
Sisällys
6.12.2010 ylennetyt
sivu 3
Reserviupseeripiiri
’’Ilmailusta ammatti’’
sivu 4
-päivässä
Keski-Suomen reservipiirien
syyskokoukset 12.10.2010
sivu 6
Puolustusvoimien muutos
koskettaa kaikkia tasoja
sivu 7
DX-kuuntelu – maailma
kolmessa minuutissa
sivut 8–9
Kuva: Pentti Ruohotie
Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta
kaikille maanpuolustajille!
Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry
Keski-Suomen Reserviläispiiri ry
Timo Salo
Jouko Hyppönen
Kari Löfgren
Tapio Paappanen
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Pentti Ruohotie
Reserviläistoiminta on
avointa myös naisille
sivu 16
HYVÄÄ JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA
VUOTTA 2011
KAIKILLE JÄSENILLE JA
YHTEISTYÖKUMPPANEILLE
toivottaa Tikkakosken Reserviläiset ry
Keski-Suomen Maanpuolustaja
2
Yleinen asevelvollisuus –
maanpuolustuksemme perusta
Risto Siilasmaan johtama työryhmä luovutti loppuraporttinsa puolustusministeri Jyri Häkämiehelle syyskuun lopulla. Raportissa on yhteensä 77 toimenpidesuositusta, mutta se ei sisällä mullistavia uudistusehdotuksia.
Raportti lähtee siitä, että puolustusvoimien päätehtävä tulevaisuudessakin on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Työryhmä suosittaa yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä. Se
ei esittänyt vapaaehtoisuuteen
perustuvaa tai valikoivaa asevelvollisuutta. Palkka-armeijaa
työryhmä pitää Suomelle sopimattomana ratkaisuna.
Työryhmän mukaan 60 000
sotilaan palkka-armeija noin
kaksinkertaistaisi maamme puolustusmenot. Jo pelkästään taloudellisista syistä palkka-armeija olisi mahdoton vaihtoehto. Varsinkaan näinä taloudellisesti ankeina aikoina ei mistään
löydy niin paljon ylimääräistä
rahaa, että palkka-armeija voisi
tulla kysymykseen. Myös maanpuolustuksen kannalta palkkaarmeija olisi huono vaihtoehto,
koska joutuisimme luopumaan
alueellisesta maanpuolustuksesta ja koko maan puolustamisesta. 60 000 sotilasta ei millään
riittäisi koko laajan maamme
puolustamiseen. Palkka-armeijalla pystyisimme ehkä hoitamaan sodan aikana pääkaupunkiseudun liikenteenohjauksen,
kuten eräs keskisuomalainen reserviläinen on osuvasti todennut.
Siilasmaan työryhmän raportissa oleva neljän kuukauden palvelusaika on saanut suuren huomion tiedotusvälineissä.
Työryhmä ei esitä neljän kuukauden palvelusajan käyttöönottoa, vaan pitää sitä äärimmäisenä vaihtoehtona, mikäli riittäviä säästöjä ei muuten ole mahdollista saavuttaa.
Yleisellä asevelvollisuudella
on paljon myönteisiä sosiaalisia
vaikutuksia. Kun kaksi reserviläistä kohtaa vaikkapa yleisen
saunan lauteilla, mistä muustakaan he keskustelevat kuin inttimuistoista. Yleisellä asevelvol-
Jouko Hyppönen
lisuudella on siis ihmisiä yhdistävä ja yhteiskuntaa koossapitävä vaikutus. Niin herran kuin
narrinkin lapset ovat käyneet
läpi saman prosessin. Yleinen
asevelvollisuus on myös tärkeä
linkki eri sukupolvien välillä.
Varusmiespalveluksella on
nuorten miesten syrjäytymistä
ehkäisevä vaikutus. Varusmiespalvelus saattaa olla viimeinen
mahdollisuus kääntää sivuraiteelle ajautuneen nuoren elämä
oikeaan suuntaan. Kolikon toinen puoli on se, että puolustusvoimat haluaa palvelukseensa
ymmärrettävistä syistä vain oikeasti palveluskelpoiset miehet
ja naiset.
Jokainen varusmies aloittaa sotilasuransa alokkaana ja
saa sotilaan peruskoulutuksen.
Kaikki aloittavat siis samalta
viivalta. Johtajiksi koulutettavat valitaan varusmiespalveluksen aikana. Tällä on tasa-arvoa
ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisäävä vaikutus.
Yleinen asevelvollisuus ei
kuitenkaan ole olemassa sen
yhteiskunnallisten vaikutusten
vuoksi. Se on olemassa Suomen
sotilaallista puolustusta varten.
Kuten asevelvollisuustyöryhmä
raportissaan toteaa, asevelvollisuus on ensisijaisesti väline
Suomen puolustamiseksi ja sen
tärkein tuote on puolustuskyky.
Yleisen
asevelvollisuuden
kautta puolustusvoimat saa yhteiskunnan parhaat voimat käyttöönsä. Toki täytyy muistaa, että asevelvollisuus koskee vain
miehiä. Suomessa puolustusvoi-
mat voi hyödyntää asevelvollisten siviilissä hankkimaa korkeatasoista koulutusta ja osaamista. Yleisessä asevelvollisuudessa siis yhdistyvät siviilissä hankittu osaaminen ja puolustusvoimien antama koulutus.
Lopputuloksena on hyvä sotilas
ja uskottavat sodan ajan puolustusvoimat.
Reserviläisliiton vuoden
2011 teema on ”Yleinen asevelvollisuus – maanpuolustuksemme perusta”. Tällä teemalla liitto
viestittää jäsenilleen ja ulkopuolisille tahoille yleisen asevelvollisuuden keskeisestä merkityksestä maamme puolustusjärjestelmässä. Vuoden teemaa liitto hyödyntää muun muassa tiedotuksessaan, kannanotoissaan,
lausunnoissaan, yleisessä kansalaiskeskustelussa sekä toimintansa esittelyssä.
Naapurimaamme Ruotsi on
valinnut toisen tien. Ruotsi on
tänä vuonna päättänyt luopua
yleisestä asevelvollisuudesta ja
siirtyy palkka-armeijaan. Ruotsin puolustusvoimien toiminnan
painopiste siirtyy yhä enemmän
kotimaan puolustamisesta ulkomaisiin kriisinhallintatehtäviin.
Ruotsalaisten ratkaisu on ymmärrettävä: onhan maa ennenkin sotinut viimeiseen suomalaiseen asti.
Suomen sotilaallinen puolustus perustuu siis jatkossakin kansalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen
puolustukseen. Nykyinen puolustusjärjestelmä vaatii toimiakseen reserviläisten vahvan
panoksen. Kannattaa muistaa,
että sodan ajan puolustusvoimat koostuu yli 95-prosenttisesti asevelvollisista reserviläisistä.
Meitä reserviläisiä tarvitaan siis
tulevaisuudessakin.
Lopuksi onnittelen kaikkia
ylennyksen ja huomionosoituksen saaneita. Olette tehneet
arvokasta työtä yhteisen isänmaamme hyväksi!
Jouko Hyppönen
puheenjohtaja
Keski-Suomen
Reserviläispiiri ry
4/2010
Mies pyhänä ja pahana
yhdennessätoista
miestenillassa
Tuhatseitsemänsataa miestä ei
voi olla liikkeellä turhan takia sateisessa säässä. Asian
täytyy olla todella tärkeä, sillä
tuo määrä miehiä oli kokoontunut yhdenteentoista miesten
iltaan kuntoutuslaitos Peurunkaan syyskuun ensimmäisenä
perjantaina.
”Mies pyhänä ja pahana”
-otsikon ympärille koottua teemaa olivat puheenvuoroissaan
käsittelemässä maanviljelijä
Timo Kässi, puolustusvoimain
komentaja emeritus, amiraali
Juhani Kaskeala ja eläkkeellä
oleva Mikkelin hiippakunnan
piispa Voitto Huotari.
Jurottamisen sijasta
puhuminen ja
avoimuus perheelämän kulmakiviä
Timo Kässi korosti puheenvuorossaan perheen ja perhesuhteiden tärkeyttä. Kässi pohdiskeli puheessaan, millainen
kristitty olen ja milloin kristilliset periaatteet ovat tulleet
tutuiksi. Hän totesi saaneensa
kristillisen kasvatuksen lapsesta asti. Kristillisyyttä hän sanoi voivansa toteuttaa ihan arjen askareissa, jokapäiväisessä
elämässä.
Kässi pohdiskeli edelleen,
millainen on miehen paikka
nyky-yhteiskunnassa. Se on
muuttunut ratkaisevasti sodanjälkeisistä ajoista, jolloin mies
oli pääasiallisesti perheen toimeentulosta vastaava naisen
hoitaessa kotia ja lapsia. Nyt
eletään tasa-arvoisemmassa
yhteiskunnassa ja se vaatii sopeutumista. Suomalaista miestä pidetään jurottajana, joka ei
puhu eikä kerro tunteistaan.
Puhuminen ja avoimuus ovat
avainasioita parisuhteen hoidossa. Kässi otti suoraan puhujan esimerkiksi edesmenneen
presidentti Kekkosen, jonka
syntymästä miesteniltapäivänä
oli kulunut tasan satakymmenen vuotta.
Suomalaisen itsetunnon
kulmakivet
Amiraali Juhani Kaskeala toi
puheensa aluksi esille neljä
asiaa, joiden avulla suomalaiset pärjäävät. Ne ovat itsetunto, vastuuntunto, omatunto ja
neljäntenä asiana sotilaan tunto osana uskoa.
Kaskeala korosti, että meillä ei ole mitään syytä itsemme
aliarvioimiseen ja vaatimattomuuteen. Itsetunnon tulisi olla kohdallaan. Meidän kannattaa olla ylpeästi ja rohkeasti
suomalaisia, on kysymys mistä mittarista tahansa. Erityisen
ylpeitä meidän tulisi olla kansanvallan perinteestä. Viimeisen yhdeksänkymmenen vuoden aikana Euroopassa on ollut
vain neljä valtiota, joita ei ole
miehitetty ja jotka ovat säilyttäneet itsenäisyytensä. Nämä
valtiot ovat Britannia, Ruotsi, Suomi ja Sveitsi. Suomelle itsenäisyyden säilyttäminen
maksoi 90 000 sotilaan kaatumisen ja noin 200 000 sotilaan
haavoittumisen. Itsetuntomme
vahvistamiseen meillä on jo
edellä esitetynkin perusteella
kaikki eväät.
Vastuuntunto on yhtä kuin
luottamus ja luotettavuus, Kaskeala sanoi. Näissä asioissa
esimerkin voima on ratkaisevan tärkeä. Vastuu heikommassa asemassa olevista ja alamaisista lisää luottamusta ja luotettavuutta. Syrjäytymässä ovat
monet, suurena joukkona työttömät ja 90 000 nuorta. Kaikkien tulisi puuttua tähän.
Omallatunnolla ja tunteilla tulisi olla meissä sijaa. Kestävä parisuhde on tärkeä henkinen voimavara. Puhumalla
helpotamme omaa oloamme
ja paineitamme. Myös työyhteisön tulisi tuntea parisuhteen
arvo. Menestyäkseen Suomen
tulee päättäjiensä välityksellä panostaa perheyhteisön vahvistamiseen.
Suhde uskontoon on hiljainen luottamus ja usko Jumalaan. Se antaa elämään pohjaa
ja syvyyttä. Uskolla ja rukouksella on suuri merkitys elämän
koettelemuksissa, amiraali Juhani Kaskeala päätti puheensa.
Mikä on sielusi laita?
Näillä sanoilla piispa Voitto
Huotari aloitti puheenvuoronsa. Luonto on suuri sielun hoitaja. Jo luomiskertomuksessa
Jumala totesi kaiken hyväksi.
Jumala huhuili, missä on ihminen. Missä on veljesi? Kuinka
voit? Samat peruskysymykset
voidaan asettaa tänä päivänä.
Meistä tuntuu, että sielumme
on kuin vanha karjalainen kirkko, jonka ovista vetää ja jossa
korjauslaastia on roiskittu sinne ja tänne vähän miten sattuu.
Tässä maailmassa sielua on
vaikea pitää turmeltumattomana, piispa Huotari totesi. Oman
minuuden hoitaminen on yhä
vaikeampaa. Yritystä parempaan on, mutta onnistummeko vai tapahtuuko repsahdus,
vaikka kuinka yritämme? Repsahdus ei ole syy lakata yrittämästä. Elämästä ei tarvitse tehdä loputonta katumuskamppailua. Voi tarttua kiinni armoon,
Huotari rohkaisi. Missä olisimme, ellemme olisi saaneet
kohdata rakkautta ja ihmisyyttä? Jokaisella on ihmisarvo,
jota kannattaa varjella. Kun
katsomme sydämellä, näemme
kauneuden ja pyhyyden myös
itsessämme, ainakin olisi syytä nähdä, päätti piispa Voitto
Huotari sanomansa.
Tilaisuuden vahvan tunnelman saattoi aistia miesten voimakkaassa yhteislaulannassa ja
ennen kaikkea piispa Huotarin
johdattamassa yhteen ääneen
lausutussa Isä meidän -rukouksessa miesten illan päätteeksi.
Tilaisuuden juonsi ansiokkaasti Karstulan seurakunnan kirkkoherra Seppo Tiainen.
Matti Syrjälä
Liikunnallinen hartausretki Tervaniemen kappelille
Elokuun viimeisenä lauantaina
pieni, sisukas joukko reserviläisiä pyöräili Viitasaarelta Tervaniemen kappelille. Matkaa Viitasaarelta Suovanlahdella sijaitsevalle kappelille ja takaisin kertyi
yli 80 kilometriä, sopivasti pyörämarssin kenttäkelpoisuusrajan
verran. Soliskylältä matkaan lähteneille Viitasaaren kirkkoherra
Antti Hiltuselle ja Mikko Koivistolle kertyi päivän aikana yli
sata pyöräilykilometriä. Syksyinen sää oli sopivan viileä pyöräilyyn, ja tuulikaan ei puhallellut liian kovaa matkalaisille. Vii-
tasaaren Reserviupseerien järjestämä tutustumismatka Tervaniemen kappelille oli yksi yhdistyksen kuntoilutapahtumista tänä
vuonna. Ennen kappeliin tutustumista söimme eväät kappelin läheisyydessä sijaitsevassa näkötornissa ja ihailimme upeaa Keiteleen järvinäköalaa.
Yksityisin varoin
rakennettu kappeli
Kirkkoherra Antti Hiltunen pitää hartautta.
Noin vuoden käytössä ollut kappeli on rakennettu täysin yksityisin varoin kauniille, rauhalliselle paikalle Keitele-järven rannan
läheisyyteen. Kappeliin mahtuu
yli sata henkeä, ja se on varustettu muun muassa pienellä keittiöllä. Kappelilla on järjestetty vuoden aikana useita konsertteja ja
pidetty häitä ja muita perhejuhlia
sekä jumalanpalvelus. Höylähir-
restä rakennetun kappelin alttaritauluna toimii järvelle päin avautuva karu männikkömetsämaisema, joka näkyy kokonaisen lasiseinän takaa. Luonto ja hiljaisuus
ovat läsnä tässä kauniissa kappelissa jokaisena vuodenaikana.
Hartauden jälkeen
kotimatkalle
Kappelilla kirkkoherra Antti Hiltunen piti hartauden, jonka jälkeen pyöräilijät suuntasivat matkansa kotia kohti. Paluumatka
sujui vauhdikkaasti, mutta kyllä
kauniita syysmaisemiakin muistettiin ihailla. Sopivalla huumorilla ryyditetyt jutut taukojen aikana pitivät suut hymyssä, vaikka loppumatkan pitkät ja rasittavat nousut painoivat jaloissa.
Matkan päätyttyä kaikki retkeläiset olivat hyvillä mielin onnistu-
Tervaniemen kaunis kappeli.
neesta reissusta ja aloittivat tulevan vuoden pyöräilytapahtuman
suunnittelun.
Kari Hämäläinen
4/2010
3
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Aluetoimisto sai
uuden päällikön
Sotainvalideille muistomerkki
veljesliiton syntysijoille
Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin 18.8.1940 Cygnaeuksen koululla Jyväskylässä. Liiton 70-vuotisjuhla pidettiin Helsingissä, mutta vain kolme päivää myöhemmin
Jyväskylässä julkistettiin muistomerkki veljesliiton perustamisen ja
70-vuotisen huoltotyön johdosta ja
ennen kaikkea kiitokseksi sotainvalidien työstä isänmaan hyväksi.
Arvokkaassa juhlassa 21.8. Voionmaan- ja Ahdinkadun kulmauksessa, Cygnaeuksen koulun piha-
piirissä, paljastettiin kuvanveistäjä Heikki Häiväojan luoma muistomerkki ”Veljeä ei jätetty”.
Muistomerkin paljastuspuheen
piti amiraali Jan Klenberg. Hän lainasi marsalkka Mannerheimin Sotainvalidien Veljesliiton perustavassa kokouksessa käyttämiä sanoja:
”Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne, asuu se
voima, joka auttaa teitä eteenpäin,
että te ette ilman omakohtaista voimakasta halua ja yrittämistä pääse
tulokseen edes suurenkaan ulkoa
tulleen tuen varassa.”
Klenberg totesi sanojen pitäneen
ja pitävän paikkansa. − Huolehtiminen aseveljestä on nyt puhumista, kuuntelemista ja ymmärtämistä,
tämän päivän kielellä vertaistuen
antamista. Hävettävänä puhuja piti
niitä sodanjälkeisiä aikoja, jolloin
isänmaan puolustajia jopa syyllistettiin: miksi lähditte sotaan? Veteraanien arvostus alkoi 1980-luvulla, ensin tuli kansallinen veteraani-
Muistomerkki on juuri paljastettu. Amiraali Jan Klenberg tekee kunniaa.
6.12.2010 ylennetyt
Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit
6.12.2010.
MAJURIKSI: Mäkinen Timo Sakari Keuruu
KAPTEENIKSI:
Jauhiainen Mauri Juhani Jyväskylä,
Jämsén Olli Petteri Äänekoski, Kivitalo Jukka Kalervo Multia, Manelius Ari
Tapani Uurainen, Pekkanen Jari Tapani Saarijärvi
KAPTEENILUUTNANTIKSI:
Mäkelä Seppo Juhani Jyväskylä
LÄÄKINTÄKAPTEENIKSI:
Häyrinen Jani Teijo Ensio Muurame
YLILUUTNANTIKSI:
Hartikainen Janne Tapio Jyväskylä, Heikkilä Jukka Tapani Jyväskylä,
Heikkinen Esa Eino Antero Jyväskylä, Hietamäki Juhana Antero Jyväskylä, Houni Juha Mikko Antero Toivakka, Kantalainen Timo Ilmari Jyväskylä, Kauppinen Jussi Mikael Jyväskylä,
Kinnunen Harri Tapio Kinnula, Kivelä Antti Eemil Multia, Lahtinen Lasse
Olavi Joutsa, Laitinen Mikko Ilkka Jyväskylä, Larkkonen Harri Tapio Karstula, Linninen Petri Juhani Jyväskylä,
Martikainen Jukka Pekka Keuruu, Nieminen Kosti Tero Jyväskylä, Nissinen
Eino Martti Jyväskylä, Parkatti Tero
Olavi Äänekoski, Porvali Mikko Pietari Jyväskylä, Puhakka Marko Vesa Juhani Jyväskylä, Pääkkönen Jarmo Kalevi Jämsä, Rautiainen Antti Ilmari Jyväskylä, Saarelainen Timo Laukaa, Suvanto Heikki Juhana Pihtipudas, Taulu
Timo Juhani Jyväskylä, Vuohenkunnas
Harri Juhani Jyväskylä, Ylipuranen Tapio Isto Jyväskylä
LUUTNANTIKSI:
Alenius Ilkka Petteri Laukaa, Etula Sami Mikael Jyväskylä, Haavikko Harri
Heikki Jyväskylä, Heinonen Antti Mikael Jyväskylä, Heinänen Reijo Juhani Äänekoski, Hokkanen Jari Markku
Emil Jyväskylä, Höytö Reijo Petri Juhani Jyväskylä, Kansikas Juha Antero Jyväskylä, Kautiainen Marko Juhani Jyväskylä, Kiilamo Teppo Ilmari Jyväskylä, Kovanen Markus Tapio
Jyväskylä, Lahtinen Antti Olavi Äänekoski, Lempinen Jukka-Pekka Jyväskylä, Luumi Heikki Antero Jyväskylä, Matilainen Mika Tapio Jyväskylä,
Nissinen Marko Juhani Laukaa, Olanterä Lauri Juhani Jyväskylä, Paananen Janne Tapani Jyväskylä, Pasanen
Harri Veikko Eerik Laukaa, Permikangas Ismo Taneli Jyväskylä, Ranta Helena Katriina Jyväskylä, Sääskilahti
Markus Antero Jyväskylä, Tapio Riina
Salla Helsinki, Tölli Marko Johannes
Jyväskylä, Vettenranta Jouni Markus
Muurame, Vuollo Pekka Sakari Laukaa, Ikävalko Panu Sakari Jyväskylä
Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat
6.12.2010.
YLIVÄÄPELIKSI:
Ahlgren Harri Kalevi Jyväskylä
VÄÄPELIKSI:
Hiironen Jan-Erik Äänekoski, Kalsi Jukka Antero Jyväskylä, Karhunen
Marko Juhani Jämsä, Lappalainen Juha Matti Jyväskylä, Pentikäinen Martti Olavi Jyväskylä, Rosqvist Jaakko
Eerikki Jyväskylä, Silpola Jaakko Juhani Jyväskylä, Törhönen Jari Pekka Viitasaari
YLIKERSANTIKSI:
Eronen Ari Pekka Jyväskylä, Floor
Arto Ensio Jyväskylä, Hakala Janne
Eemeli Laukaa, Heiskanen Mio Jousia Jyväskylä, Hytönen Ari Kullervo
Äänekoski, Hyyryläinen Jussi Petteri
Laukaa, Hård Jere Johannes Jyväskylä, Juponaho Hannu Henrik Keuruu,
Järvinen Markku Tapani Keuruu, Karanta Jouni Markus Jyväskylä, Kiviaho Joni Henrik Muurame, Kolari Juha Tapani Jyväskylä, Korkiavuori Juha Martti Petäjävesi, Kumpulainen Aki
Juhani Jyväskylä, Laakso Frans Joel
Juhani Jämsä, Lehtonen Antti Samu-
Joukko yhteistyökumppaneita oli kutsuttu 7.9.
Ravintola Aimoon, Keski-Suomen Aluetoimiston naapuriin, jättämään
hyvästejä uuteen tehtävään Itä-Suomen Sotilasläänin
Esikuntaan
1.9. siirtyneelle everstiluutnantti Jouni Tuomiselle ja tutustumaan 1.9.
aluetoimiston päällikkönä aloittaneeseen everstiluutnantti Hannu Kylmäniemeen.
Leppoisassa tilaisuudessa everstiluutnantti
Tuominen muisteli lyhyehköä
Keski-Suomen aikaa. Uusi aluetoimiston päällikkö, evers- Majuri Hannu Haapamäki on
tiluutnantti Kylmänie- ojentanut aluetoimiston stanmi toi puheenvuoros- daarin everstiluutnantti Jouni
saan esille tärkeimmät Tuomiselle. Uusi aluetoimiselämänsä ja sotilasuran- ton päällikkö, everstiluutnantsa tapahtumat. Tällä ker- ti Hannu Kylmäniemi seuraa titaa Kylmäniemi aloittaa lannetta.
kolmannen kerran sotilastehtävissä Keski-Suomen maakunnassa.
Everstiluutnantti Jouni Tuomista muistettiin monin lahjoin.
Yllätyksellistä oli, että hänellä oli 50-vuotissyntymäpäivä niinkin lähellä kuin 10.9. Majuri Hannu Haapamäki paljasti asian
ja ojensi everstiluutnantti Jouni Tuomiselle lahjana Keski-Suomen Aluetoimiston standaarin.
päivä, josta presidentti Mauno Koiviston aikana tuli liputuspäivä.
Päätoimittaja Erkki Laatikainen,
muistomerkkitoimikunnan varapuheenjohtaja, luovutti paaden Jyväskylän kaupungille. Puheessaan hän
totesi toimikunnan reilussa vuodessa saavuttaneen taloudellisen tavoitteen, vaikka maamme oli päätynyt lamaan. Lahjoittajatahojen yksituumaisuus oli konkreettista. Puhuja nosti erityisesti esille maamme ruotsinkieliset säätiöt, jotka lahjoittivat selkeästi enemmän, kuin
ruotsinkielisen väestön suhteellinen
osuus olisi edellyttänyt.
Juhlavassa tilaisuudessa kuvanveistäjä Heikki Häiväoja esitteli
”Veljeä ei jätetty” -muistomerkin
ja Jyväskylän seudun Sotainvalidit
ry:n varapuheenjohtaja Pentti Koskinen käytti sotainvalidin puheenvuoron. Musiikista vastasivat Ilmavoimien Soittokunta ja Mieskuoro Sirkat. Lausuntaa esitti näyttelijä Kari Kihlström. Hän lausui Yrjö
Jylhän runon ”Kolme sanaa”. Juhlassa kävi ilmi, että veljesliiton perustamiskokouksessa samaisen runon esitti Tauno Palo. Mieleenpainuva oli tasavallan presidentin adjutantin, komentajakapteeni Kaarle Wikströmin muistopaadelle tuoma kukkatervehdys.
Pentti Ruohotie
Pentti Ruohotie
li Jyväskylä, Lepistö Einari Jyväskylä, Lievonen Tuomas Tapio Jyväskylä,
Linkotie Arto Tapio Jyväskylä, Lintuniemi Tero Petri Jämsä, Mustonen Jouko Eero Tapio Jyväskylä, Niemelä Pasi Antero Laukaa, Palosaari Marko Johannes Saarijärvi, Pasanen Asko Tapio
Äänekoski, Pihlajamäki Heikki Albert
Jyväskylä, Pohjola Jouni Olavi Jyväskylä, Riisiö Antti Tapio Hankasalmi,
Ruuska Jouni Pertti Allan Viitasaari,
Sarja Hannu Samuel Jyväskylä, Seppälä Jarmo Edvard Jyväskylä, Sirkka Timo Juhani Konnevesi, Suuronen Jouko Onni Jyväskylä, Tenander Ilkka Ari
Juhani Äänekoski, Ylitalo Janne Mikael Jyväskylä
KERSANTIKSI:
Airaksinen Veli-Matti Juhani Muurame, Anttila Markus Mikael Jyväskylä,
Anttinen Pertti Kaarlo Olavi Jyväskylä, Blomqvist Janne Tapani Jyväskylä,
Forsberg Caius Olof Jyväskylä, Frondelius Matti Olavi Jyväskylä, Hokkanen Marko Matias Äänekoski, Holmavuo Miikka Sami Petteri Hankasalmi,
Holopainen Aki Matti Tapani Jyväskylä, Honkanen Mikko Matias Keuruu,
Hytönen Janne Antero Laukaa, Hyytiäinen Teemu Johannes Jyväskylä, Hämäläinen Jukka Hannu Oskari Jyväskylä, Hänninen Jarmo Henrik Jämsä,
Janhonen Juha Pekka Saarijärvi, Kalikka Janne Lauri Johannes Jyväskylä,
Karesmaa Eero Johannes Jyväskylä,
Karhu Rami Tapio Jyväskylä, Karvonen Pasi Antero Jämsä, Kilpinen Henri Samuli Kuhmoinen, Kokko Tuomo
Mikael Saarijärvi, Kupari Jani Petteri Jyväskylä, Kupari Timo Lauri Sakari Muurame, Kylmälä Mikko Kalervo Jyväskylä, Laaksonen Lasse Petteri
Jyväskylä, Lahtinen Harri Olavi Jyväskylä, Lahtinen Markus Juhani Jyväskylä, Lahtinen Pasi Pekka Laukaa, Latvala Hemmo Tapani Jyväskylä, Laukkarinen Lauri Markus Petäjävesi, Laurila Tapio Antero Keuruu, Lehtonen
Leo-Matti Jyväskylä, Leppänen Toni Eerik Uurainen, Meinander Jukka
Petteri Jyväskylä, Moilanen Jan Krister Jyväskylä, Mustonen Anssi Saarijärvi, Myller Matti Johannes Jyväskylä, Nikamaa Marko Tapio Jyväskylä,
Nissinen Antti Veikko Jyväskylä, Nissinen Mikko Matias Muurame, Nissinen Teemu Tapani Jyväskylä, Nousiainen Jani-Petter Jyväskylä, Partanen Mikko Petteri Jyväskylä, Partanen
Vesa Esko Petteri Jyväskylä, Pekkanen Juha Mikael Jämsä, Perälä Jukka
Olavi Keuruu, Pääkkö Kari Tapani Jyväskylä, Qvist Ville Tapani Jyväskylä,
Riipinen Markku Pekka Joutsa, Rohula Jyrki Eino Ilmari Jyväskylä, Saatola
Jani Petri Jyväskylä, Sairanen Jarkko
Kalevi Uurainen, Salonen Marko Juhani Jyväskylä, Savolainen Jukka Tapani
Jyväskylä, Sulin-Saaristo Tomi Petteri
Laukaa, Taskinen Topi Tapani Aadolf
Keski-Suomi jälleen keräystuloksen kärjessä
Sotiemme veteraanit -varainhankintakeräys on juuri päättymässä
vuodelta 2010. Keski-Suomen keräystulos ylitti jälleen 200 000 euroa. Se on euromääräisesti Suomen paras tulos. Jo kolmannen kerran peräkkäin Keski-Suomi oli keräyksen kärjessä. Laskua edellisvuoteen on vain hiukan joidenkin
paikkakuntien pitäessä keräyksessä välivuoden.
Tulos on erinomainen lisätuki sotiemme veteraaneille. Sillä pystytään avustamaan keräysluvan mukaisesti ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevien veteraanien
ja heidän puolisoittensa omassa
kodissa asumista mahdollisimman
pitkään. Tuoton käytöstä päättävät keräyksessä mukana olleet paikalliset yhdistykset ja osastot. Varoja tiedän käytetyn muun muassa apuvälineiden, mukaan lukien
myös silmälasit ja lääkkeet, hankintaan sekä kotiavun järjestämiseen. Vaikka summa on suuri, siitä ei jää paljon jaettavaa tasajakoperiaatteella. On ollut ilo nähdä vähempiosaisen henkilön ilo ja
kiitollisuus hänen saatuaan arjesta
selviytymiseen sellaista tukea, jota monet meistä pitävät itsestäänselvyytenä.
Erinomainen tulos on tehty kentällä, jossa uurastavat paikallispäälliköt lukuisine avustajineen ja
keskisuomalaisten joukko-osastojen varusmiesten voimin. Kansan käsi on ollut karttuisa joistakin
epäilyistä huolimatta. Erityiskiitoksen ansaitsevat joukko-osastot,
joiden varusmiehet ovat keränneet
selkeästi suurimman osan tuotosta.
Keräyspaikkakunnat eivät sinällään ole vertailukelpoisia eikä vertailuun ole tarvettakaan.
Mainittakoon kuitenkin Jyväskylä sen vuoksi, että sen tulos, lähes 100 000 euroa, kestää vertailun
jopa väkirikkaan pääkaupunkiseudun kanssa. Jyväskylän keräyksen
paikallispäällikkö Kari Korhosen
johdolla ja Juhani Martinin ja lukuisten muiden toimijoiden ja lahjoittajien kanssa on tehnyt tuloksen, josta heitä kannattaa vilpittömästi kiittää ja onnitella. Toki monissa keskisuomalaisissa kunnissa
Jyväskylän tulos ylitettiin reilusti euro/asukas-mittarilla. Siitä parhaat onnittelut näiden paikkakuntien toimijoille ja lahjoittajille.
On myös jälleen ilo korostaa
vapaaehtoisvoimien pyyteettömän
työn ansiosta syntynyttä pientä keräyskuluprosenttia.
Vuoden 2011 keräys
valmisteilla
Alkavan uuden vuoden keräysvalmistelut ovat jo käynnistyneet. Keräyslupa on voimassa, ja joukkoosastot ovat luvanneet tukeaan entiseen tapaan.
Hyvä keräystulos on edelleen
odotettavissa, mikäli vapaaehtoistoimijat jaksavat jatkaa pyyteetöntä veteraaniemme tukemistyötä. On ilo todeta, että keräys toteutetaan nykyisin yhteisen Sotiemme veteraanit -keräysnimikkeen
alla. Nimi korostaa kaikkien vete-
Jyväskylä, Tervo Aki Olavi Keuruu,
Tiainen Olli Juhani Muurame, Tiittanen Pasi Heikki Tapani Hankasalmi,
Toikkanen Matti Aukusti Jämsä, Vajanto Tuomo Antero Uurainen, Viinikainen Marko Juhani Jyväskylä, Virtanen Joni Antti Johannes Jyväskylä, Vuorinen Antti Veikko Jyväskylä,
Väisänen Viljo Antti Olavi Jyväskylä
ALIKERSANTIKSI:
Jokinen Jarkko Tapani Keuruu, Järvinen Katja Päivikki Jämsä, Lintunen Jari Antero Joutsa, Parkkinen Asko Olavi Jyväskylä, Piitulainen Mikko Olavi Äänekoski, Poikonen Tero Juhani
Uurainen, Saarela Markus Mikael Jyväskylä, Seppänen Jarmo Matti Petteri
Äänekoski, Vanhatalo Tuomas Samuli Jyväskylä, Virkki Janne Juhani Keuruu, Vuorimies Tero Mikael Jyväskylä
KORPRAALIKSI:
Haapanen Jarno Antti Einari Hankasalmi, Huuskonen Jarkko Olavi Uurainen, Huuskonen Vesa Petri Antero Äänekoski, Kuisma Teemu Valtteri Jyväskylä, Mantere Erkki Antero Keuruu,
Nurmela Matti Osmo Johannes Hankasalmi, Parviainen Juha Elmeri Jyväskylä, Penttinen Mika Petteri Petäjävesi, Peränen Ville Veikko Hermanni
Jyväskylä, Valli Veikko Olavi Jyväskylä, Vuorinen Tuomo Antero Jyväskylä, Yksjärvi Teemu Antero Jyväskylä
raaniemme yhteenkuuluvuutta ja
veljeyttä.
Kiitän kaikkia teitä, jotka olette jälleen olleet tukemassa kunniakansalaisiamme, ja toivon kaikille
vuoden 2011 keräykseen mukaan
lähteville jaksamista.
Toivotan kaikille Sotiemme veteraanit -keräyksissä mukana oleville toimijoille, lahjoittajille ja
kaikille sotiemme veteraaneille
rauhallista joulua ja onnekasta uutta vuotta 2011!
Kari Kilpeläinen
Sotiemme veteraanit Keski-Suomen keräyspiiri
Piiripäällikkö
Keski-Suomen Maanpuolustaja
4
4/2010
Reserviupseeripiiri ’’Ilmailusta ammatti’’ -päivässä
Ilmailustako ammatti – mitä ihmettä se on? Varushenkilöikää
lähestyville, lukiota ja ammattioppilaitoksia käyville pojille ja
tytöille suunnattu rekrytointitapahtuma järjestettiin 2.9.2010
Tikkakoskella Ilmasotakoulun
Tukilentolaivueen lentokonehallissa ja sen ympäristössä. Tapahtuma oli järjestyksessään 18. ilmavoimien rekrytointitilaisuus.
Tapahtuman järjestäjä arvioi toimintapäivään osallistuneen noin
1 500 vierasta. Kaukaisimmat
olivat Helsingin ja Espoon koululaisia ja opiskelijoita.
Tapahtumaa suosi aurinkoinen
ja tuulinen sää. Tukilentolaivueen konehallin eteen maanäyttelyyn oli saatu Utista NH90-helikopteri. Ilmavoimien lentokuljetuksen ylpeys Casa-kuljetuskone seisoi kotihallinsa platalla.
Ilmavoimien Tukilentolaivueelle hankkima, Piper Chief-
tain -yhteyskoneet korvaava Pilatus oli yleisön tutkittavana vanhan kaksimoottorisen virkaveljensä vierellä. Ilmavoimien alkeiskoulukone Vinka jaksoi kiinnostaa yleisöä ensi askeleena
ilmailuammattiin. I-hallin platan pohjoiselle reunalle oli pysäköity Lentosotakoulusta näytteille tullut Hawk-harjoitushävittäjä ja Karjalan Lennostosta paikalle lennetty Hornet, HN-442.
Kalustonäyttelystä ei oltu unohdettu myöskään ilmavoimien pelastuspalvelun uutta pelastusajoneuvoa vaahtotykkeineen.
I-hallin sisälle Ilmasotakoulu
oli varannut tilat näytteilleasettajille. Ehdoton suosikki näytti
olevan ilmavoimien oma osasto
näyttävyydellään. Toimintaansa
esittelevien yritysten ja järjestöjen rivissä olivat Keski-Suomen
Reserviupseeripiiri, Maanpuolustuskoulutuksen Keski-Suo-
HN-442 maanäyttelyssä.
men piiri ja Keski-Suomen Rauhanturvaajat.
Reserviupseeripiirin osastolla Suomen Reserviupseeriliiton ja piirin toimintaa esitteli reservin yliluutnantti Saku Liehu Jyväskylästä. Hän
kertoi opiskelijoiden olleen hyvin kiinnostuneita myös reservin toiminnasta. Osastolle varattu esittelymateriaali katosi kiinnostuneiden mukaan. Naapuriosastoilla rauhanturvaajien toimintaa esittelivät Jukka-Pekka
Suutarinen ja Heikki Ronimus
sekä MPK:n toimintaa koulutuspäällikkö Juha Orava.
”Ilmailusta ammatti” -päivän
avasi Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kapteeni evp Pauli Partanen. Avauspuheessaan hän kohdisti sanansa
nuorelle osallistujakunnalle mainiten muun muassa, että ilmavoimien työtaustastaan johtuen hän
tietää mistä puhuu.
Päivän muusta ohjelmasta
vastasivat lentosuoritukset. Vinka-koulukoneella lentäneen Tukilentolaivueen kapteeni Lauri
Berlinin huimaa lentosuoritusta seurattiin tarkasti, samoin
Karjalan Lennoston Hornetin
jyrisevää liikehdintää Tikkakosken taivaalla. Raikuvimmat
suosionosoitukset sai kuitenkin
Lentosotakoulun Hawk-harjoitushävittäjillä lentänyt neljän
koneen taitolentoryhmä Midnight Hawks.
Ilmasotakoulu kilpailee muiden sotilasoppilaitosten tapaan
laadukkaasta opiskelija-aineksesta. Ilmailun ammattilaisten
osastolla päivään osallistuneet
nuoret saivat sytyttävää tietoa
Reservin yliluutnantti Saku Liehu ja koulutuspäällikkö Juha Orava esittelytyössä.
sotilasilmailusta ammattina. Päivän tapahtumassa mukana olleet
maanpuolustusjärjestöt toivovat
saavansa nuoria mukaan toimintaansa, vaikka heidän uravalintansa suuntautuisi muuhun kuin
ilmailun pariin. Mukana ja esillä oleminen avaa nuorison ajatuksia maanpuolustuksen pariin.
Kari Löfgren
toiminnanjohtaja
Keski-Suomen
Reserviupseeripiiri ry
Kuvat: Kari Löfgren
Lentosotakoulun taitolentoryhmä Midnight Hawks muodostelmassa.
Ilmasotakoulun kilta tutustui Karjalan Lennostoon
Ilmasotakoulun kilta teki puheenjohtajansa Ilkka Nyyssösen johdolla tutustumismatkan
Karjalan Lennostoon Siilinjärven Rissalaan 25.9.2010. Lauantaipäivän kestäneellä vierailulla
mukana olleet saivat selkeän kuvan suorituskykyisestä ilmavoimiemme valmiusyhtymästä, jolla on merkittävä ja tunnustettu
asema Suomen ilmapuolustuksessa. Samalla tutustuttiin Karjalan Lennoston killan toimintaan
ja jäseniin.
Karjalan Lennoston toimintatapa ja käytössä olevat arvot perustuvat Suomen sotien 1939–45
aikaiseen, Utin hävittäjähengen
mukaiseen perinteeseen. Ne ovat
isänmaallisuus, korkea etiikka,
vahva yhteishenki sekä tuloksellisuus ja uudistumiskyky lennostolle käskettyjä tehtäviä suoritettaessa. Lennosto on arvostettu
kumppani yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan turvaajana ja
rakentajana.
Ilmavoimien päätehtävän mukaisesti Karjalan Lennosto tuottaa iskukykyisen voiman hävittäjätorjuntaan. Sen valmiutta ke-
hitetään jatkossa myös ilmasta
maahan iskukyvyn kasvattamisella kaukokantoisten täsmäasekalustohankintojen ja niihin liittyvän koulutuksen myötä. Lennosto ylläpitää ja kehittää ilmapuolustuksen yhteistoimintakykyä muun muassa kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten.
Päivän aikana parinkymmenen
hengen, lähinnä keskisuomalainen, vierailujoukko sai linja-automatkalla Kuopioon selvityksen
Ilmasotakoulun killan perustajiin
kuuluvalta eversti Juha Suonperältä ”Hanssin Jukan” eli DC-2:n
entisöintiprojektin tilasta. Kyseisellä koneella on muun muassa
välirauhan aikana 1941 pidetty
Luonetjärvellä maamme ensimmäinen laskuvarjohyppykurssi kaukopartiomiehille. Oli ilo
kuulla Hämeenlinnasta rappiotilasta pelastetun, kahvilana toimineen historiallisen koneen kunnostuksen viimein olevan ”raiteillaan”.
Perillä Siilinjärvellä saimme
lennoston kasarmilla perusteellisen selvityksen ilmavoimien valmiusyhtymän organisaatiosta ja
tehtävistä. Selvityksen antoi majuri Juhani Airaksinen. Lentokonehallissa tutustuimme Hornet-hävittäjäpariin ja eversti Juha Suonperä, aiempana lennoston komentajana, syvensi käsitystämme lennostolle käskettyjen
tehtävien suoritustavasta. Kasarmin alakerrassa saimme tutustua
Karjalan Lennoston perinnehuoneisiin. Heikki Lahtela esitteli
hyvin valittua esineistöä ja kertoi
lukuisten valokuvien välityksellä
lennoston ja sen henkilöstön elettyä kunniakasta toiminta- ja henkilöhistoriaa.
Lentotukikohdan alueella saadun monipuolisen perehtymisen
jälkeen Karjalan Lennoston kiltaveljet osoittivat vieraanvaraisuuttaan Keltun talolla. Tila rakennuksineen palvelee lähistöllä lennoston edustustilana. Isäntäkillan
puheenjohtajan Esa Kainulaisen
johdolla vietimme mukavan illan
saunoen ja nauttien maukkaasta
iltapalasta. Tutustuimme toisiimme, muistelimme menneitä aikoja ja kehitimme keskusteluissa ilmavoimien kiltatoimintaa.
JPS
Kiltavieraat HN-405:n kyljellä. Kuva: Kari Löfgren.
Aunuksen–Syvärin alue kesäretken kohteena
Keski-Suomen reservipiirien veteraani- ja perinnetoimikunnan
ykköstehtävä vuonna 2011 on
järjestää kesän sota- ja kulttuurihistoriallinen retki Laatokan pohjoispuolelle. Aunuksen–Syvärin
alueelle suuntautuvan retken an-
ti koostuu jatkosodan hyökkäysvaiheen 1941 ja torjuntataisteluvaiheen 1944 tapahtumista. Sotatapahtumien vastapainoksi kulttuurihistoriallisena antina tutustumme Aunuksen alueen karjalaiskyliin sekä Syvärin luostariin.
Kevään aikana toimikunta
järjestää Jyväskylässä sotahistoriallisen luentosarjan, joka käsittelee jatkosodan hyökkäysvaiheen taisteluja Laatokan Karjalassa, Karjalan kannaksella ja
Maaselän kannaksella. Jatko-
sodan hyökkäysvaiheen tapahtumista tulee kuluneeksi 70 vuotta
vuonna 2011.
Kesäretki tehdään heinäkuun
viimeisessä
viikonvaihteessa
29.–31.7. vanhan kaavan mukaan, eli lähtö Keski-Suomesta
on perjantaina aamuyöstä ja paluu myöhään sunnuntaina. Tiedustelut majoituksesta, ruokailuista ja mahdollisesta paikallisesta oppaasta ovat lähteneet ja
vastauksia odotellaan. Sotahistorioitsijaksi on lupautunut evers-
tiluutnantti evp Hannu Koskinen
Lahdesta.
Tarkemmat tiedot reiteistä ja
kohteista helmikuun piirilehdessä.
Pertti Rahikainen
5
Keski-Suomen Maanpuolustaja
4/2010
Keski-Suomen maakuntajoukkojen
kertausharjoitukset syyskuussa 2010
Keski-Suomen maakuntajoukoille, Päijänteen ja Suomenselän
maakuntakomppanioille, järjestettiin syyskuussa viikon mittaiset kertausharjoitukset Keuruulla. Tällä kertaa harjoitusten pääteemana oli aluevalvonta, ja muita koulutusaiheita olivat muun
muassa kohteiden suojaaminen
ja ammunnat. Molempien komppanioiden harjoitusten ohjelmat
olivat pääosin samanlaisia.
Viikko tiivistä ja
vaativaa koulutusta
Päijänteen maakuntakomppanian
harjoitukseen
13.–17.9.2010
osunut syksyinen ja sateinen
sää ei lannistanut joukkoa, vaan
toiminta oli innokasta alusta alkaen. Sää suosi enemmän Suomenselän maakuntakomppanian
harjoitusta 27.9.–1.10.2010, jolloin vallitsi viileä poutasää. Harjoituksiin osallistuneet reserviläiset olivat pääosin maakuntajoukkoihin sitoumuksen tehneitä, mutta myös muutamia muita
reserviläisiä oli käsketty mukaan.
Maanantaina harjoitukset alkoivat joukkojen varustamisen jälkeen siten, että komppanian päällikkö sai tehtävän siirtää joukot
toimialueille ja ryhmittää komppania suojaamaan tärkeitä kohteita. Tiistain ja keskiviikon aikana harjoiteltiin aluevalvontaa
reserviläisjoukon itsensä valmistelemilla ja pitämillä koulutusrasteilla sekä kerrattiin kohteensuojauksen perusteita. Torstaina joukot siirtyivät Keuruun varuskunnan lähiharjoitusalueelle.
Päivän aikana järjestettiin noin
15 kilometrin mittainen jalkamarssi, jonka aikana harjoiteltiin
sovelletusti koko komppanian
voimin viikon aikana opeteltuja
taitoja. Torstai-iltana ohjelmassa oli ammuntoja ja muuta kou-
lutusta.
Molemmat harjoitukset huipentuivat perjantaiaamuna Keuruun harjoitusalueen Tonttumäen
taisteluampumaradalla järjestettyyn ryhmän puolustusammuntaan, jossa testattiin viikon aikana opeteltuja taitoja kovin ampumatarvikkein. Useimmilla maakuntajoukkojen reserviläisillä oli
kulunut pitkä aika edellisestä
taisteluammunnasta tai osa ei aikaisemmin ollut päässyt ampumaan vastaavanlaista ammuntaa.
Ammunnat saivat kiitosta harjoitusjoukoilta. Harjoitukset päättyivät perjantai-iltapäivänä Keuruun varuskunnan sotilaskodissa
kahvitilaisuuteen, jossa aluetoimiston päällikkö palkitsi harjoituksissa kunnostautuneita reserviläisiä. Lopuksi maakuntajoukkojen taistelijat lähtivät koteihinsa viikonlopun viettoon hieman väsyneinä mutta monta kokemusta rikkaampina.
Maakuntajoukoissa
useita vapaita tehtäviä
Tällä hetkellä molemmissa maakuntakomppanioissa on useita
avoimia tehtäviä niin miehistön
kuin myös päällystön osalta. Viime aikoina maakuntajoukkojen
toiminnasta pois jääneitä on ollut valitettavasti enemmän kuin
uusia hakijoita. Maakuntajoukkoihin rekrytoidaan oman kotiseutunsa puolustamiseen sitoutuneita vapaaehtoisia reserviläisiä
ja henkilösijoituksissa hyödynnetään reserviläisten paikallistuntemusta ja monialaista osaamista. Keski-Suomen maakuntajoukoista Suomenselän komppania on koottu pohjoisen Kes-
Kulunvalvontapaikka
Keski-Suomen Aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi onnittelee Päijänteen maakuntakomppanian
päällikköä Santeri Heinosta (kesk.) ja varapäällikköä Saku Liehua hyvin sujuneesta harjoituksesta.
ki-Suomen reserviläisistä ja Päijänteen komppania maakunnan
eteläosien reserviläisistä. Reippaassa ja hyvähenkisessä joukossa on mukava kerrata ja opetella sotilastaitoja muiden reserviläisten kanssa. Molemmille
maakuntakomppanioille järjestetään vuosittain yksi kertausharjoitus sekä erikseen tehtäväkohtaisia vapaaehtoisia harjoituksia.
Maakuntajoukkoihin hakevan
reserviläisen tulee olla
1. sijoituskelpoinen sodan ajan
joukkoihin
2. hyväkuntoinen fyysisesti ja
henkisesti
3. valmis vapaaehtoisesti kouluttautumaan uusiin sodan ajan
tehtäviin
4. muilta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva.
Lisätietoa maakuntajoukoista
löytyy netistä www.puolustus-
voimat.fi -sivustoilta kohdasta
reserviläinen>maakuntajoukot.
Hakemuslomake löytyy kohdasta
maavoimat> aluetoimistot> Keski-Suomen Aluetoimisto> maakuntakomppania.
Maakuntajoukkoihin kuuluvalla reserviläisellä on mahdollisuus
saada säännöllisesti koulutusta
sodan ajan tehtäviin. Valintatilaisuus maakuntajoukkoihin hakeutuneille henkilöille järjestetään
ensi tammikuussa. Jos tunnet
kiinnostusta maakuntajoukkojen
toimintaan, ota yhteyttä KeskiSuomen Aluetoimistoon, sähköpostitse petteri.kovalainen@mil.
fi tai puhelimitse 0299 485 111.
Teksti: kapteeni
Petteri Kovalainen
Kuvat:
luutnantti
Pekka Könkkölä
Täsmennyksiä ampuma-aseiden käyttöön ja perinnepukeutumiseen vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa
Pääesikunta on marraskuussa
2010 käskyllään AG 22911 tarkentanut ohjeistusta ampumaaseiden käytöstä ja perinnepukeutumisesta osana puolustusvoimien suorittamaa valvontaa
havaittujen epäkohtien perusteella. Puolustusvoimien vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen
tukitoimien pääperiaatteena on
aina toiminnan lainmukaisuus.
Toiminta
ampumaradoilla
Pääesikunta korostaa käskyssään
sitä, että puolustusvoimien ampumaratojen ja ampuma-alueiden
käyttö ei poista ampuma-aseista annettua sääntelyä. Ampumaaselain lisäksi puolustusvoimat
on omissa määräyksissään, kuten
ampuma-alueiden johtosäännöissä, säännellyt ampumatoimintaa.
Puolustusvoimien alueilla toteutetuissa sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja
yhdistysten ammunnoissa ei sallita yksityishenkilöiden ja yhdistyksen omistuksessa olevien sarjatuliaseiden käyttöä. Ammuntoja suunniteltaessa tulee ottaa
huomioon se, että vapaaehtoises-
sa maanpuolustuskoulutuksessa
mahdollisesti suoritettavat taisteluammunnat johtaa aina ja ainoastaan puolustusvoimat.
Reserviläisurheiluliiton voimassa olevien sääntöjen mukaisia sovellettuja reserviläisammuntoja ei pidetä taisteluammuntoina eikä taistelukoulutuksena.
Yleiseen järjestyksen ja turvallisuuden vuoksi puolustusvoimien hallinnoimilla alueilla suoritettavissa ammunnoissa käytettäville ampumatarvikkeille on
asetettu myös rajoituksia. Kiväärikaliiberisten aseiden maksimikaliiberi on .338 Lapua Magnum (8,6*70 mm) CIP -standardin mukaista määritelmää vastaavasti. Tätä kaliiberirajoitusta ei sovelleta suustaladattaviin
mustaruutiaseisiin. Sotilaallisia
valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ja yhdistysten ammunnoissa ei lisäksi sallita ns. ERVA-patruunoiden tai -ammusten
käyttöä.
Perinnepukeutumisen
tulee olla yleisesti
hyväksyttävää
Perinneammuntojen järjestämi-
sen yhteydessä on havaittu piirteitä, jotka saattavat vaikuttaa
vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen hyväksyttävyyteen
ja puolustusvoimien julkisuuskuvaan. Jos ammuntojen luonteeseen kuuluu pukeutuminen perinneasuihin, sen tulee olla yleisesti hyväksyttävää, ja muun muassa ulkomaisten asevoimien sotilaspukujen käyttö puolustusvoimien alueilla on kielletty.
Pääesikunnan asiakirja tunnukseltaan AG 22911 on jaettu järjestöille. Mikäli paikallisyhdistykset tai niiden toimijat eivät
ole oman organisaationsa kautta
päässeet tutustumaan koko asiakirjan sisältöön, asiakirjan saa
tarvittaessa lähimmän puolustusvoimien aluetoimiston palvelupisteestä. Puolustusvoimien tarkoituksena on tukea tehtävänsä
mukaisesti vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta myös tulevaisuudessa, ja sen vuoksi on erityisen tärkeää, että palvelusturvallisuus on etusijalla kaikessa
toiminnassa.
Teksti ja kuva:
Ari Pakarinen
kapteeni
alueupseeri
.
Oikeat patruunat oikein käytettynä oikeassa paikassa ovat turvallisuuden tae.
Keski-Suomen Maanpuolustaja
6
4/2010
Keski-Suomen reservipiirien syyskokoukset 12.10.2010
Keski-Suomen reservipiirien jäsenet kokoontuivat syyskokouksiinsa Luonetjärven varuskunnan kerholle 12.10.2010 päättämään sääntömääräisistä vuoteen
2011 liittyvistä asioista. Kummankin piirin säännöissä määrätään asiat, joista syyskokouksissa on päätettävä. Reserviupseeripiirin säännöt sanelevat myös
kokouksen viimeiseksi mahdolliseksi päiväksi 15.10. kuluvaa
vuotta. Tästä syntyy upseeripiirille haaste, josta hieman tuonnempana.
Vakiintuneen käytännön mukaan tilaisuus alkoi yhteisellä
kahvihetkellä. Sovitun tavan mukaisesti reservipiirit ovat vuorovuosin yhteisten tilaisuuksien vetovastuussa. Tällä kerralla Keski-Suomen Reserviupseeripiirin
puheenjohtaja Timo Salo toivotti kokouksiin osallistujat tervetulleiksi.
Kahvihetken jälkeen Vaajakosken Reserviläisten joukkueelle luovutettiin kenraali Gustav
Hägglundin 2006 lahjoittama
kiertopalkinto. Fanfaarien soidessa Vaajakosken joukkue ja
hankkeen tukihenkilöt palkittiin.
Aarne Ratisen johtama kivääriammunnan paluu -hanke oli tullut erääseen tavoitteeseensa.
Ennen kuin syyskokoukset alkoivat, piiriemme reserviläisten
uusi päällikkö, everstiluutnant-
ti Hannu Kylmäniemi kertoi itsestään, Keski-Suomen Aluetoimiston tavoitteista ja reserviläisiin kohdistuvista odotuksista.
Kokousväki näytti kuuntelevan
päällikkönsä ajatuksia herkällä
korvalla.
Keski-Suomen Reserviupseeripiirin kokouskutsua oli noudattanut piirin 21 yhdistyksestä kuusi yhdistystä, joilta oli valtakirja kokouksessa. Kokouksen äänimääräksi muodostui
kymmenen ääntä. Syyskokouksen tärkeimpiä piirin toimintaan
vaikuttavia valintoja ovat luonnollisesti puheenjohtajiston, piirihallituksen ja piirien toimikuntien henkilövalinnat.
Piirin puheenjohtajana jatkaa
vuonna 2011 kapteeni Timo Salo
Äänekoskelta, 1. varapuheenjohtajana yliluutnantti Santeri Heinonen Jyväskylästä ja 2. varapuheenjohtajana kapteeni Kari
Hämäläinen Viitasaarelta. Koska osa reserviupseeripiirin yhdistyksistä pitää sääntöjensä
mukaan syyskokouksensa piirin
syyskokouksen jälkeen, kirjattiin
piirihallituksen jäsenten valinnan osalta syyskokouksen pöytäkirjaan päätös, jonka mukaan
piirihallituksen
kokoonpano
vahvistetaan 7.12.2010 kokouksessa, sen jälkeen kun piirin yhdistykset ovat pitäneet omat kokouksensa ja ilmoittaneet piiri-
Lähes kaikki upseeripiirin syykokoukseen osallistuneet mahtuivat yhden pöydän ääreen.
hallitukseen valitun edustajansa.
Ilmoittamisen takaraja on kuitenkin 30.11.2010. Reserviupseeripiirin hallituksen jäsenten nimet
ja yhteystiedot julkaistaan Keski-Suomen Maanpuolustajassa
1/2011. Piirin toiminnanjohtajana jatkaa kapteeni Kari Löfgren
Jyväskylästä.
Keski-Suomen Reserviupseeripiirin hallituksen jäsenmäärä säilynee noin kymmenen edustajan
vahvuisena. Edustukset kattavat
toivottavasti piirimme koko
alueen. Piirihallituksessa tarvitaan nuoren vänrikin ja kokeneen
reservin majurin tuomia ajatuksia. Syyskokouksessa hyväksytty
toimintasuunnitelma ja talousarvio tuottavat monessa kohdassa
haasteita piirin jäsenistölle, toimikunnille ja piirihallitukselle.
Reserviupseeripiirin jäsenillä on
oikeus odottaa aktiivista toimintasuunnitelman mukaista vuotta 2011. Muistattehan, että piiri = piirin jäsenet ja yhdistykset!
Keski-Suomen Reserviläispiirin syyskokouksessa oli läsnä
17 henkilöä kymmenestä jäsenyhdistyksestä. Virallisia kokousedustajia oli 15. Kokous käsitteli ja teki päätökset sääntömääräisistä asioista, jotka liittyivät vuoden 2011 toimintaan ja talouteen,
lyhyiden saatekeskustelujen jälkeen. Merkittävämpänä muutoksena edellisiin vuosiin voidaan todeta, että piiri on varannut jäsenyhdistystensä kannustustoimintaan määrärahaa. Sen
saaminen edellyttää yksittäiseltä jäsenyhdistykseltä aktiivisuutta oman toimintansa raportoinnissa ja suunnittelussa.
Reservipiirien toimikuntien lukumäärä muuttui, koska Hengellinen ja veteraanitoimikunta nykyisessä muodossaan päätti lopettaa toimintansa. Tehtävä on sisällytetty uuden Veteraani- ja perinnetoimikunnan osaksi
Kenttäkelpoisuustoimikunta velvoitettiin valitsemaan keskuudestaan piiritason kilpailuvastaavan, jonka tehtävänä olisi laatia
Keski-Suomen alueella toteutettavista reserviläiskilpailutapahtumista kalenteri ja antaa ohjeita kilpailuihin ilmoittautumisista.
Henkilövalinnoissa tapahtui
Reserviläispiirin syyskokouksen puheenjohtajana toimi Keijo Häkkinen (vas.). Piirin toiminnanjohtaja Tapio Paappanen oli kokouksen sihteeri.
muutoksia. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi esitettiin kahta
henkilöä: Jouko Hyppöstä Konnevedeltä ja Keijo Häkkistä Tikkakoskelta. Suoritetun äänestyksen jälkeen äänin 11–9 piirin
puheenjohtajaksi valittiin Keijo
Häkkinen Tikkakosken Reserviläisistä. Jouko Hyppöstä syyskokous päätti esittää piirin edustajaksi Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton hallituksiin. Piirin toiminnanjohtajana
jatkaa edelleen kapteeni evp Tapio Paappanen.
Piirihallituksen jäseniksi syyskokous valitsi seuraavat henkilöt: Haapamäen Reserviläiset:
Teuvo Honkamäki ja Juho Karja. Joutsan Seudun Reserviläiset:
Kari Salomäki ja Markku Arpiainen. Jyväskylän Seudun Reserviläiset: Kari Laitinen ja Jami Siukola. Jämsän Seudun Reserviläiset: Alpo Vilenius, Veijo Naarajärvi ja Juhani Hyppönen. Keuruun Seudun Reserviläiset: Hannu Kivi-Mannila ja Pasi Isojärvi.
Konneveden Reserviläiset: Jouko Hyppönen, Veli-Pekka Poikolainen ja Kyösti Kytöjoki. Korpilahden Reserviläiset: Antti Mustonen. Lievestuoreen Reserviläi-
set: Martti Hokkanen. Saarijärven Reserviläiset: Esko Janhonen, Mauno Koivisto ja Voitto
Virnes. Tikkakosken Reserviläiset: Ari Sorri, Jari-Matti Uusitupa, Kari Pajunen ja Arto Lehikoinen. Viitasaaren Reserviläiset: Kauko Ikäheimonen ja Jarkko Juvonen. Äänekosken Reserviläiset: Harri Kujanpää ja Jukka
Myllylä. Syyskokouksen valitsema uusi piirihallitus kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa
7.12.2010.
Keski-Suomen reservipiirien
taloudenhoito muuttuu vuoden
2011 alussa. Taloudenhoitajana
toimii vuonna 2011 Harri Jaakkola Äänekoskelta ja hänen varahenkilönään Juha Houni Toivakasta. Taloudenhoitajat ikään
kuin vaihtoivat vetovastuuta talousasioiden hoidossa. Piirien
toimintaa ja taloutta tarkastavat
Mikko Lehtomäki Keuruulta ja
Reino Ahola Saarijärveltä muuttuneen yhdistyslain mukaisesti
toiminnantarkastajina. Varahenkilöinä toimivat Atte Tarvajärvi
Korpilahdelta ja Ilkka Nyyssönen Jyväskylästä.
Keski-Suomen reservipiirien tapahtumiin vuosina 2011–
2012 vahvasti vaikuttavat henkilöt ovat piirien yhteisten toimikuntien jäsenet. Piiriemme
yhteistyötoimikunta kokoontui
9.11.2010 Äänekoskella. Kokouksessa esitettiin toimikuntien
henkilöluettelot, joita yhteistyötoimikunta esittää piirihallitusten vahvistettavaksi 7.12.2010
pidettävissä kokouksissa. Toimikunnissa on sopivasti uutta ja
vanhaa väkeä, jotta saamme toiminnan pyörimään ja uusia ideoita toteutettaviksi. Kaukokatseisesti piiriemme toimikunnat
päätettiin esitellä vahvistettaviksi kahden vuoden toimikaudelle 2011–2012. Toimikunnat voivat halutessaan edelleen kutsua
piirien jäseniä vahvistamaan toimikuntatyöskentelyä alan asiantuntijoina.
Toiminnanjohtajat odottavat
kaikilta tehtäviin sitoutuneilta tuloksellista vuotta 2011. Reserviläistoimintaa tehdään tulevanakin vuonna yhdistysten ja piirien
tapahtumissa yhdessä puolustusvoimien ja MPK:n kanssa.
Toiminnanjohtajat
Kari & Tapio
Tunnelmaa Vihreillä Niityillä Keski-Suomen
Reserviläispiirin uusi
puheenjohtaja esittäytyy
Jämsän seudun reserviläiskuoro
Vinosyötön bussi saapuu hyvissä ajoin Kaukametsän konserttisalille Kajaaniin 14.7.2010. Suomen oloissa harvinainen helleaalto lisää edessä olevan konsertin vaativuutta.
Nykyaikainen 500-paikkainen
konserttisali herättää ihastusta tulijoissa. Paikalla odottavat ammattilaiset, miksaaja ja valomies.
He säätävät kaiken balanssiin.
Muoto kuntoon ja mikitykset,
testaus alkaa. Kaikki on valmista,
ja on aika keskittymiselle.
Bunkkeripumpun marssin tahdit alkavat soida. Maastopukuinen kuoro marssii saliin ja lavalle. Yleisöä on paikalla kiitettävästi. Konsertti alkaa Sillanpään
marssilaululla. Valomies laittaa
salin pimeäksi, ja valaistus kohdistuu nyt Vinosyöttöön. Se hämmentää, mutta ei häiritse rutinoituneita esiintyjiä.
Vinosyötön talvisodan päätty-
misen 70-vuotismuistokonsertti
jatkuu tunnetuilla ja rakastetuilla
sota-ajan lauluilla. Juontaja kuuluttaa veteraanien muistolle tehdyn Veteraanivalssin ja lisää: –
Kiitos veteraaneille, he ovat maksaneet tämän esiintymisen jo 70
vuotta sitten.
Konsertin edetessä kasvaa tunne, että yleisön sydämiin on saatu
suora yhteys. Jukka Luukkanen
ottaa yleisön omilla lauluillaan.
Loppuosuuden laulut Kaveria
ei jätetä, Kirje isältä, Pienet kukkivat kummut, Sinäkö äiti ja Veteraanin iltahuuto – soolo-osassa Raimo Ahonen – herkistävät
tunnelman. Nenäliinoja otetaan
esiin. Näihin herkkiin tunnelmiin
konsertti päättyy.
Paikalle saapuu Vihreät Niityt
-tapahtuman taiteellinen johtaja
Reijo Glad. Hän kertoo Vinosyötön ja Vihreiden Niittyjen yhteistyöstä tähän konserttiin liittyen. Hän kyselee yleisöltä kon-
sertista, ja vastauksista voi päätellä, että on koettu jotain unohtumatonta. Glad kunnioittaa puheessaan veteraaneja. Ilman heitä
ei olisi Vihreitä Niittyjäkään. Lopuksi hän kutsuu yleisön ja kuoron kahville.
Yleisön tunteellinen palaute yllättää Vinosyötön. Esimerkiksi
90-vuotias lotta kertoo, että on
ihanaa, kun näitä lauluja saa vielä
kuulla. Kaikki nenäliinat on käytetty. Äänentoistoakin kiitellään.
Kuoro lähtee tyytyväisenä ja
miellyttävää kokemusta rikkaampana kotimatkalle. Todetaan taas
kerran, että Vinosyötön musiikkia tarvitaan ja toivotaan. Niinpä uuden levyn tekoon keskittyminen voi alkaa.
Eero Virtanen
Keijo Häkkinen
Nimeni on Keijo Häkkinen, 51
vuotta, avioliitossa, kaksi aikuista lasta, tytär Mirja, 22 vuotta, ja
poika Pate, 20 vuotta.
Liityin vuonna 1990 Tikkakosken Reserviläiset ry:n jäseneksi.
Yhdistyksen johtokunnassa olen
ollut vuodesta 1991 lähtien. Yhdistyksen puheenjohtajaksi minut valittiin vuonna 1995. Toimin edelleen puheenjohtajana.
Poikkeuksen on tehnyt vain vuosi 1999. Keski-Suomen Reserviläispiirin hallituksessa olen toiminut jo monia vuosia. Reserviläistoiminta on minulla lähellä sydäntä.
Yhdessä me reserviläisyhdis-
tyksinä/reserviläisinä teemme
Keski-Suomen Reserviläispiiristä yhden parhaimmista piireistä,
kuten se jo nyt tunnetaan Helsingin kirkolla.
Meillä on tulevina vuosina iso
työmaa hoitaa asioita, esimerkiksi MPK:n kursseja, koska valtio
vähentää vuosittain määrärahoja kertausharjoituksista. Meidän
tulee enenevässä määrin kannustaa jäseniämme osallistumaan sekä kouluttajina että kurssilaisina.
Hyvää alkavaa ja haasteellista
vuotta 2011.
Keijo Häkkinen
7
Keski-Suomen Maanpuolustaja
4/2010
Kenraali Ari Puheloinen Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 20-vuotisjuhlassa
Puolustusvoimien muutos koskettaa kaikkia tasoja
Puolustuskyvyn ylläpidon kasvavat kustannukset, materiaalin
laaja vanheneminen ja asevelvollisikäluokkien pieneneminen
eivät mahdollista nykyisen kokoisia puolustusvoimia. Puolustusvoimissa tiedetään jo kehittämisen suunta vuosikymmenen
puolivälin jälkeen, mutta ratkaisuja ei vielä ole, sanoi puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari
Puheloinen puheessaan KeskiSuomen Maanpuolustussäätiön
20-vuotisjuhlassa Jyväskylässä
marraskuun alussa.
– Puolustusvoimissa tarvitaan
muutosvalmiutta, ja kun muutos voidaan tehdä itse, se pysyy omissa käsissä. Tarvitsemme päätöksiä uudistuksista vuoden 2012 ensi kuukausina, jotta pysytään aikataulussa, komentaja totesi.
Koko Suomen puolustaminen,
yleinen asevelvollisuus ja kansainvälinen kriisinhallinta ovat
pysyviä perusasioita. Samoin
alueellisen puolustuksen periaatteet säilyvät mutta kehitettyinä,
Puheloinen korosti.
Puhuja muistutti myös, ettei
puolustuskyvyn ylläpito ole ollut
pelkkää supistamista ja lakkauttamista. Paljolti on ollut kyse sopeutumisesta kylmän sodan jälkeiseen tilanteeseen.
– Koko ajan on rakennettu uutta suorituskykyä. Uutta ei
Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen puhui Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 20-vuotisjuhlassa.
kuitenkaan voida rakentaa purkamatta vanhaa.
Muutos koskettaa
Puolustusvoimat on kokonaisuus, jota ei voi muuttaa koskemalla vain yhteen osatekijään tai
jättää johonkin koskematta.
– Esimerkiksi rauhan ajan organisaatio ei voi olla liian suuri suhteessa sodan ajan puolustuskykyyn.
Kehityssuuntia määriteltäessä
seurataan muun muassa tietojärjestelmiin kohdistuvien uhkien
merkitystä, väestön ikääntymiskehityksen ja työvoiman tarpeen
vaikutuksia ja kansalaisten odotuksia puolustusvoimilta.
Puheloinen ei ole kovinkaan
huolissaan asejärjestelmien monimutkaistumisesta.
– Tämän päivän nuorilla on
aivan toiset tottumukset tietotekniikan käyttöön kuin osaamme kuvitella.
Hän kiitti Keski-Suomen maanpuolustussäätiön työtä maanpuolustustahdon tukijana.
Säätiö tärkeä tukija
Kahdessakymmenessä vuodessa
säätiöstä on tullut vapaaehtoisen maanpuolustustyön keskei-
nen edistäjä 750 000 euron pääomineen, muistutti puheessaan
säätiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Laatikainen.
Pääoma on karttunut maakunnan yritysten myötävaikutuksella. Säätiö jakaa vuosittain tukea
kahdelle perustajayhteisölleen,
Keski-Suomen Reserviupseeripiirille ja Keski-Suomen Reserviläispiirille, sekä muihin maanpuolustustahtoa edistäviin kohteisiin.
– Pääomien kartuttaminen on
tapahtunut Keski-Suomessa toimivien yritysten ja niiden johtajien herpaantumattomalla myötävaikutuksella. Suuri joukko yrityksiä on vuosi toisensa jälkeen osallistunut uskollisesti
pääomien kartuttamiseen, milloin kunniamiekan, milloin keihäänkärjen hankkimisella, Laatikainen sanoi.
Säätiön hallitus palkitsi kunniamiekoilla hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selinin ja rahastonhoitaja Erkki Reivarin heidän työstään säätiön tarkoitusperien hyväksi. Näin haluttiin
osoittaa aivan erityistä kiitollisuutta kahdelle perustamisesta alkaen keskeisesti toimineelle
henkilölle, jotka asiantuntemuksellaan ja henkilösuhteillaan ovat
tehneet vankan työn.
Laatikaisen mukaan tulevaisuuteen katsotaan luottavaisina.
20-vuotisjuhlan eturivi vasemmalta: säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Pekka Selin, hallituksen puheenjohtaja Erkki Laatikainen, kenraali Ari Puheloinen, säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Timo Fredrikson, ilmavoimien komentaja,
kenraalimajuri Jarmo Lindberg ja säätiön asiamies Kari Kilpeläinen.
Pääoman viisaalla hoitamisella
ja kartuttamisella säätiön pohja
on turvallinen. Säätiössä ja maakunnassa on muistettu maaherra
Kauko Sipposen hieman alakuloinen tokaisu: ”Keskisuomalaiset osallistuvat hyviin hankkeisiin, mutta lahjoituksista puuttuu
yksi nolla.” Tästä on muodostunut säätiön rakentamisessa velvoittava ohjenuora. Kadoksissa
luuraillut nolla löytyi.
– Maailma muuttuu. Suomi
muuttuu. Yksi asia pysyy: suo-
malaisten tahto varjella yksituumaisesti isänmaansa vapautta ja
itsenäisyyttä siinä hengessä, jonka sotiemme veteraanit ja valtiollinen johtomme aikanaan kansakunnan ja sen yksilöiden sydämiin teoillaan piirsivät, Laatikainen päätti.
Hannu Karjalainen
Kuvat: Kari Löfgren
Toiminnanjohtajan kynästä
Vuosi 2010 on kohta kulunut
loppuun. Sen aikana suuren
huomion ovat ansaitusti saaneet talvisodan tapahtumien
kertaaminen, muisteleminen
ja veteraanien ponnistusten arvostaminen. On ollut ilo havaita, kuinka 70 vuotta sitten koetut ponnistukset ovat kiinnostaneet monia eri tahoja yhteiskunnassamme ja useiden luentojen, lehtiartikkelien ja dokumenttiohjelmien kautta on
jälleen saatu siirrettyä veteraanien perintöä uusille sukupolville. Useissa talvisotaa käsittelevissä tapahtumissa reserviläiset ovat olleet omalla tärkeällä
panoksellaan mukana.
Keski-Suomen reservipiirien yhteinen talvinen ponnistus ajoittui talvisodan päättymispäivän aikaan maaliskuuhun, jolloin järjestimme Hankasalmella Reserviläisurheiluliiton valtakunnallisen ilma-asekilpailun. Kilpailuorganisaatio
koottiin alan osaajista. Suurin panostus saatiin Keski-Suomen Ampujista ja Tikkakosken
Ampujista. Kilpailuun osallistuneilta saadun palautteen perusteella olimme järjestäneet
erinomaisen ampumakilpailun,
josta kilpailijat lähtivät hyvillä
mielin kotimatkalle. Tästä haluan lehtemme välityksellä vielä kerran lausua parhaat kiitokset järjestämisessä mukana olleille reserviläisille ja mainituista ampumaseuroista mukana olleille avainhenkilöille.
Taloudellisesti piirit joutuivat
nielemään kilpailusta aiheutuneen tappion, joka johtui siitä, että kilpailun osanottomaksua ei ollut osattu ResUL:ssa
määrittää nykyaikaiselle tasolle. Jotkut henkilöt liittojen johdossa innostuivat syyttämään
meitä huonosta organisoinnista. Siitä ei suinkaan ollut kysymys vaan yksinkertaisesti siitä,
että kyseisillä lausujilla ei to-
dellakaan ollut käsitystä, miten
ampumakilpailu järjestetään
2000-luvulla. Loppuvuodesta
järki alkoi voittaa, koska osanottomaksusuositusta päätettiin
nostaa ResUL:ssa viidellä eurolla. Aiheuttamamme ”meteli”
tuotti tuloksen, jonka kanssa tulevat kilpailun järjestäjät pystyvät taloudellisessa mielessä elämään meitä paremmin.
Eduskunnan hyväksymän
uuden aselain säännösten kanssa on myös opittava elämään, ja
reserviläisten ampumaharrastus
tasavallassa voi jatkua. Aselain
uudistuksen toinen vaihe on
kuitenkin hyvin pian edessämme. Tällöin kohteena tulevat ilmeisesti olemaan vanhat aseluvat ja jopa ilma-aseiden mahdollinen luvanvaraisuus. Olemme uusien ponnistusten edessä
harrastustemme puolesta. Jatkossa valtakunnan tason liittojen (RUL, RES) tulisi pystyä
soutamaan samassa veneessä
samaan suuntaan. Tässä ensimmäisessä ja nyt jo historian lehdille jääneessä vaiheessa Reserviläisliiton korkeimman johdon irrottelut eivät näyttäneet
mitenkään hyviltä. Liittotason
hallituksen jäsenet maakunnista ovat jatkossa avainasemassa niin, että toimivalle johdolle määritetään selkeät tavoitteet
puhua pelkästään ja vain reserviläisten ampumataidon säilyttämisen puolesta.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia Keski-Suomen reservipiirien jäsenyhdistyksiä menestyksekkäästä työstä vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi
vuoden 2010 aikana ja toivottaa
jokaiselle reserviläiselle rauhallista joulunaikaa.
Tapio Paappanen
Keski-Suomen
Reserviläispiirin
toiminnanjohtaja
Tapio Paappanen
Piirilehteen kirjoittavien huomioon
Piirilehtemme ilmestyy neljästi vuodessa, helmi-, touko-,
syys- ja joulukuussa. Aineiston
jättöpäivät ovat Keski-Suomen
Maanpuolustajan
takakannen
sisäsivulla. Päätoimittaja Pentti Ruohotie on linjannut lehden
vahvasti Keski-Suomen alueelliseksi reserviläisten lehdeksi.
Valtakunnallisista asioista uutisoi Reserviläinen päätoimittaja
Mirva Brolan johdolla. Siksi keskisuomalaiset tapahtumat ovat
ensiarvoisen tärkeitä omassa lehdessämme.
Koska vain harvat juttujen aiheet tulevat päätoimittajan tai
tiedotustoimikunnan
tietoon,
ovat yhdistyksistä ja jäseniltä
saadut jutut toivottavia. Kun kotiyhdistyksesi toimii, tartu rohkeasti näppäimistöön (tai kynään) ja kameraan. Ajankohtainen juttu on julkaisemisen arvoinen.
Kun kirjoitat jutun
– Tee juttu tekstinkäsittelyohjel-
malla, esimerkiksi Word.
– Sopiva jutun pituus on 1500–
2000 merkkiä eli noin yksi konekirjoitusliuska.
– Kerro lyhyesti, mitä tapahtui, missä, miten, miksi, ketkä
sen saivat aikaan ja toimivat, pidettiinkö asiasta vai jäikö parannettavaa.
– Käytä vain pienaakkosia.
– ÄLÄ käytä tekstin muotoiluja (lihavoinnit, alleviivaukset
yms.).
– Tietokoneella kirjoittaessasi talleta juttu doc-tiedostomuo-
toon.
– Käytä juttua tukevia haastatteluja, siteeraa haastateltavaa.
Lehtijutun kuvat
– Vaakakuvat sopivat paremmin
lehden sivuille taitossa.
– Liuskan mittaisessa jutussa
voi olla 2–3 kuvaa.
– Toimintakuvat tavoiteltavia.
– Kuvien tiedostomuoto mieluimmin jpg.
– ÄLÄ upota kuvia kirjoitta-
masi jutun sisään.
– Kerro kuvaajan nimi.
– Kuvatekstin tulee olla kuvan mukana (tapahtuma, henkilöt tms.).
Aineiston lähettäminen
toimitukseen
– Lähetä kirjoittamasi artikkeli ja
kuvat (doc- ja jpg-tiedostot) sähköpostilla liitetiedostoina päätoimittajan osoitteeseen:
[email protected] .
Ota huomioon viimeiset aineistopäivät!
– Varoita päätoimittajaa etukäteen, jos materiaalin lähettäminen myöhästyy uutisoitavasta aiheesta johtuen.
– Päätoimittajalla on oikeus
lähetetyn aineiston muokkaamiseen kirjoittajan luvalla.
Keski-Suomen reservipiirien
tiedotustoimikunta
8
4/2010
Keski-Suomen Maanpuolustaja
DX-kuuntelu – maailma kolmessa minuutissa
”On olemassa yksi harrastus, joka voi tarjota jokaiselle jotakin.
On olemassa yksi harrastus, joka voi antaa kolmessa minuutissa välähdyksen koko maailmasta – tai se voi tempaista mukaansa kolmeksi vuosikymmeneksi ja silti avata yhä uusia näkökulmia omaan ja koko maailman elämään.”
Näin kirjoitti vuonna 1997
Mika Mäkeläinen harrastuksesta, jota kutsutaan DX-kuunteluksi. Artikkelin nimenä oli
”Koko maailma kolmessa minuutissa”.
”DX-kuuntelu on ulkomaisten radioasemien kuuntelua – ei
ainoastaan kuuntelua, vaan ystävyyttä yli rajojen, parasta lääkettä tiedonjanoon, musiikinhimoon, keräilyviettiin sekä eksotiikan nälkään”, Mika kirjoitti edelleen.
Mitä kansainvälinen radiokuunteluharrastus sitten oikein
on? Kirjainlyhenne D merkitsee
radioliikenteessä sanoja ”Long
Distance” eli kaukoyhteys. Radioasemien signaalit kantavat,
etenkin nk. lyhytaalloilla, jopa tuhansien kilometrien päästä, vaikkapa maapallon toiselta
puolelta. Lyhenteen toinen kirjain X kertookin useasti hyvin
monimuotoisten radiokelien oikullisuudesta – koskaan ei voi
ennalta aavistaa, kuinka kaukaa
ja mistä suunnasta antenni sieppaa vastaanottimeen tulevan lähetyksen signaalin. Ennen harrastuksen tarkempaa käsittelyä on syytä selvittää
ero, joka on DX-kuuntelun ja
radioamatööritoiminnan välillä.
DX-kuuntelija kuuntelee yleisradiolähetyksiä, kun taas radioamatööri keskustelee lähettimensä välityksellä jossakin päin
maailmaa olevan toisen amatöörin kanssa. Meiltä DX-kuuntelijoilta kysytään hyvin usein:
”Miten kauas te oikein kuulet-
Pysty-yagi Ula-kuuntelulle.
te?” Tuohon on helppo vastata joka kerta samalla tavalla, ja
aina joutuu liittämään vastaukseen selvityksen erosta kuuntelijan ja amatöörin välillä. Meillä ei ole mitään rajoitteita kuunnella eri aaltoalueita. Ainoa rajoittava tekijä on laite ja sen perässä oleva antenni.
Eri aaltoalueilla, pitkillä, keskipitkillä ja lyhyillä aalloilla,
kuuluu päivittäin lähes aamusta
iltaan ja illasta aamuun ja myös
yöaikaan useita yleisradioasemia, jotka lähettävät ohjelmiaan
useilla kielillä. Jokaiselle löytyy
varmasti mieleistä kuunneltavaa; valikoima on lähes rajaton.
Olen itse kuunnellut Australiasta suorana lähetyksenä krikettiottelua, jonkin ajan kuluttua
Kanadasta ruotsinkielistä hedelmäkakun leipomisohjetta ja viimeisenä uutista sotatoimien alkamisesta Kuwaitissa.
Muistan hyvin harrastukseni
alkuajoilta Radio Luxemburgin
uusimpien hittien listan, samoin
Hätä keinot keksii! V-antennin toisen haaran pää.
kello 01.00 alkaneen legendaarisen Willis Conoverin ohjelman ”This is Voice of America, Jazz-hour”. Kun sitten saatiin hankittua porukalla magnetofoni, oli mahtavaa esittää kouluhipoissa Euroopan uusimpia
hittejä. Nuotinkirjoitustaitoinen
triomme pianisti ”kopioi stemmoja” Willisin soittamiin jazzkappaleisiin.
Kuuntelutaitojen kehittyessä
löytää voimakkaiden ulkomaanpalveluasemien joukosta hyvääkin kuultavaa. Lukuisat kotimaanpalvelu- ja paikallisasemat
lähettävät ohjelmiaan lähes kaikilla aaltoalueilla. Varmasti, kuten jo todettiin, jokaiselle löytyy jotakin! Kyseessä on monipuolinen harrastus! Esimerkkeinä voisi mainita mieleisen
musiikin tai uutisten säännöllisen kuuntelemisen, nk. radiokelien tarkkailun ja seuraamisen tai yhä uusien ja ennen kuulemattomien asemien etsimisen.
Hieman kalustosta ja välineistä: Laiteet ovat kehittyneet melkoisesti siitä, kun aloitin kuuntelun 1950-luvun lopulla. Sain
käsiini Philipsin ”Pikku-Matti”
-putkiradion. Laiteen teki erinomaiseksi se, että siinä oli pitkien ja keskipitkien aaltojen lisäksi melkoinen lyhytaaltoalue.
Pienen purkamisen ja kokoamisen jälkeen asentamani täydentävä lyhytaaltokela antoi ensimmäisen ”saaliin”: Swiss Shortwave Service Bern/HEI 9 taajuudella 21605 mc eli 13,89 m
lyhytaaltolähetys. Toisin sanoen
vanha putkiradio on edelleen
täysin kelvollinen väline kuunteluun. Edellä todetusta johtuen
DX-kuunteluun sopivia radiovastaanottimia on nykyään käytettävissä yksinkertaisista matkaradioista ammattitason liikennevastaanottimiin asti. Jokainen
voi valita itselleen sopivan laitteen, koska DX-kuuntelun voi
aloittaa kotoa löytyvällä radiolla tai stereovirittimellä. Toki erityisesti DX-kuunteluun suunniteltu lyhytaaltoradio antaa harrastajalle paremmat lähtökohdat. Jälleen tulee esiin DXkuuntelijan ja radioamatöörin
ero: laitteen hankkimiseen ei
tarvita lupaa tai käyttömaksun
suorittamista.
Edullinen ”ensilaite” hankit-
tavaksi on monipuoliseen käyttöön soveltuva maailmanradio.
Yleensä maailmanradioissa on
riittävästi harrastuksen edellyttämiä ominaisuuksia. Laitteesta
löytyvät vähintään keskiaaltoja lyhytaaltoalueet sekä eräissä malleissa ULA- ja pitkäaaltoalueet.
Seuraavan vaiheen laite voi
sitten olla liikennevastaanotin.
Tämä on tarkoitettu jo vaativampaan kuunteluun ja sisältää
yleensä aukottomasti taajuusalueen 150 kHz – 30 MHz (pitkä-, keski- ja lyhytaaltoalue).
Kun maailmanradio on paristotoiminen, liikennevastaanotin
on kooltaan suurempi ja yleensä
verkkojännitteellä toimiva.
Useita vuosia harrastanut
DX-kuuntelija saattaa kiinnostua etsimään uusia, heikkotehoisempia asemia. Tarvittavissa laitteissa on sitten erikoisia
ominaisuuksia, kuten häiriösignaalien vaimentimia ja säädettäviä kaistanpäästösuodattimia.
Lisäksi laitteen herkkyys, dynamiikka ja selektiivisyys eli valintatarkkuus ovat valmiina vastaanottimessa.
Koko DX-kuuntelun ”heikoin
lenkki” on yleensä laitteeseen
Keskiaaltoluuppi ja Antti Hemilä.
’’Täällä sitä ohjelmaa tehdään!’’ Tutustumassa Radio KeskiSuomeen.
Taajamissa asuvien kuuntelijoiden on syytä anoa lupa antennin rakentamiseen asuinrakennusten yhteyteen. Antennien rakentamisesta ja mitoituksesta
on runsaasti kirjallista aineistoa.
Vastaanottimen ja antennin lisäksi on olemassa erilaisia lisälaitteita. Eräs hyödyllisimmistä
laitteista on antenniviritin, joka sovittaa antennin ja sen syöttöjohdon sopivaksi radion antenniliitäntään. Toinen käyttökelpoinen lisälaite on antennin
syöttöpisteeseen tai antenniliitäntään sijoitettava etuvahvistin, taajuuden mukaan viritettävä preselektori.
Kun antenniasiat ovat kunnossa, tarvitaan vielä nauhoitin.
Laite mahdollistaa myöhemmin
aseman tunnistukseen ja raportointiin vaadittavien yksityiskohtien kuuntelemisen.
Useat DX-kuuntelijat eivät
tyydy ainoastaan kuuntelemaan
asemien lähetyksiä. Osa asemista on kiinnostunut lähetystensä kuulumisesta maailmalla,
ja tästä syystä niille lähetetään
kuunteluraportteja. Eri asemat
on tunnistettavissa yleensä puolen tunnin välein tulevista asemakuulutuksista. Apuvälineenä kuuntelijan korvien lisäksi
on melkein 1000-sivuinen teos World Radio and Television
Handbook, josta löytyvät lähes
kaikki maailman yleisradioohjelmaa lähettävien radioasemien tiedot osoitteineen, lähetysaikoineen, taajuuksineen ja
kielineen.
Kuunteluraportin muoto on
vapaa, ja siinä tulee maini-
ta ainakin seuraavat tiedot: raportin vastaanottaja (radioasema), kuunnellun aseman taajuus, kuuntelupäivämäärä ja
-vuosi, kuunteluaika UTC-aikana tai aseman paikallisena aikana, kuuluvuuden laatu, vastaanottolaitteet ja antenni, ohjelman
yksityiskohdat ja raportoijan nimi ja osoite. Raportti kannattaa laatia huolellisesti, ja siihen
voi liittää mukaan lyhyen selvityksen itsestä, omasta maastaan ja mielipiteensä kuullusta ohjelmasta. Sitten kirje postiin ja odottamaan vastausta, joka tulee tai ei! Hyvään raporttiin vastaus saattaa olla ystävällinen ja runsas. Tärkein ja himotuin vastaus
on QSL-kortti, jossa lähetetty raportti verifioidaan eli vahvistetaan hyväksytyksi. Lisäksi
saattaa tulla viirejä, tarroja, postikortteja, asemaesitteitä, matkailumainoksia, kyniä, CD-levyjä, T-paitoja ja muuta sellaista. Vuosien varrella kertyneestä
materiaalista on mukava koota
hyvinkin värikäs kokoelma, jota voi esitellä muille.
Harrastukseen löytyy lisätietoja internetistä. Siellä on arvosteluja ja esittelyjä erilaisista
laitteista, useita keskustelupalstoja ja ennusteita auringon aktiivisuudesta johtuvien radiokelin
muutoksista. Kun asema on saatu tunnistettua, internetistä löytyy helposti aseman täsmälliset
osoitetiedot WRTVH:n ohella.
Suomi on ollut vuosikymmeniä DX-kuuntelun edelläkävijämaa. Ulkomaisia radioasemia
meillä on kuunneltu 1920-luvul-
liitetty antenni. Olkoon vastaanotin kuinka erinomainen ja
varustettu kaikilla erikoisuuksilla, tämä ei riitä takamaan parasta kuuntelutulosta. Voimakkaat, suuritehoiset asemat kuuluvat pientenkin vastaanottimien omalla teleskooppiantennilla, mutta mitä heikompi signaali on ja mitä pienemmällä
teholla asema lähettää ohjelmaansa, sitä enemmän vaaditaan antennilta. Lyhytaaltoantennin rakennusaineeksi soveltuu esimerkiksi kuparijohdin.
Yleissääntönä voidaan pitää sitä, että mitä pitempi lanka on
ja mitä korkeammalla se sijaitsee, sitä parempi on kuuluvuus. Yksinkertaisen nyrkkisäännön mukaan antennin tulisi olla 2–5-kertainen kuunneltavaan aallonpituuteen. Toinen
hyvä muistisääntö on se, ettei
antenni ole esteenä kulkuväylillä eikä kulje sähköjohtimien
ylitse tai niiden läheisyydessä. Insinöörit aterialla rakentelun lomassa.
4/2010
9
Keski-Suomen Maanpuolustaja
’’Kuuntelijan nurkkaus’’ voi olla siisti ja järjestyksessä.
ta alkaen. Vuonna 1954 alkoi
DX-yhdistystoiminta. Suomen DX-liitto ry (SDXL) on
kuuntelijoiden kattojärjestö.
Liitto julkaisee kymmenen
kertaa vuodessa ilmestyvää
Radiomaailma-lehteä, joka
kertoo melko monipuolisesti
kuuntelusta, radioasemista,
DX-laitteista, kuunteluvihjeistä ja radiomaailman uutisista. Liitolla on kotisivut internetissä osoitteessa http://
www.sdxl.org sekä YLE:n
teksti-tv:n sivulla 591.
Internetistä löytyvän Suomen DX-Liitto ry:n esitteen
kansikuvassa istuu nuorimies pöydän ääressä kuulokkeet korvilla ja kirjaa pöy-
dällä olevasta liikennevastaanottimesta kuuluvaa lähetystä. Esitteen otsikkona
ovat sanat ’’HARRASTEENA RADIOMAAILMA’’.
Itse olen metsästänyt kaukaisia radioasemia vuodesta 1959 lähtien ja loppua ei
ole näkyvissä siitä huolimatta, että olen radioamatöörikurssilla hankkimassa perusluokan oikeutta harjoittaa radioamatööritoimintaa.
DX-kuuntelua en kuitenkaan
unohda!
Pertti J. Louni
Antennin jakaja ja talven 2009 lumet.
Voiko johtamista opetella? Minäkö synnynnäinen
johtaja?
Ole hyvä ja muistele valtakuntien historian suuria johtajia.
Montako henkilöä tulee mieleen? Syvällinen historian tuntija voi päästä alkuun toiselle
kymmenelle, mutta tavanomaista on, että olet päätynyt lukuun
alle kymmenen. Muistele sitten
parasta johtajaa, jonka olet itse kohdannut. Millaisia ominaisuuksia hänen toimintansa sisälsi? Miksi häntä kunnioitettiin ja
arvostettiin?
Esitimme juuri vaikeita kysymyksiä. Astutaanpa nyt aikakoneeseen ja tehdään suurempi
otanta. Kysytään useilta eri kansallisuuksilta, ikäluokilta, molemmilta sukupuolilta ja eri yhteiskunnan tasoilta tai jopa eri
aikakausilla eläneiltä henkilöiltä samat kysymykset. Millaisia
ominaisuuksia on hyvällä johtajalla? On yllättävää, että saamme varmasti hyvin samansuuntaisia vastauksia riippumatta siitä, onko vastaajana sotaveteraani tai koululainen paikallisesta
yläkoulusta.
Johtaminen perustuu inhimilliseen käyttäytymiseen
ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Johtaminen on
tahdon ilmaisu, joka johtaa
käyttäytymisen muutokseen.
Ymmärtämällä ihmisen käyttäytymistä ja mikä tärkeintä,
itsensä käyttäytymistä, voit
kehittyä johtajana.
Voi tätä maailmaa, jos olisimme vain synnynnäisten
karismaattisten johtajien varassa. Heitä ei synny montakaan ikäluokkaansa, kuten alkulaskelmissasi varmasti totesit. Silti varmasti muistit
jonkun hyvän johtajan tai –
jos olet onnellisessa asemassa
– niin useammankin. Valitettavasti meiltä jokaiselta löytyy varmasti myös vastakkaisia esimerkkejä.
Entä sitten minä? Miten
toimin johtajana? Olenko siinä hyvä? Tiedänkö edes, mitä muut minun käyttäytymisestäni ajattelevat. Jokaisen
johtavassa asemassa toimivan henkilön tulisi esittää aika ajoin näitä kysymyksiä itselleen. Syvimmän sisäisen
olemuksen muuttaminen on
hyvin hankalaa ellei mahdotonta. Onneksi meistä jokai-
nen voi kontrolloida käyttäytymistään. Ongelmaksi vain muodostuu kompassin puuttuminen.
Tiedämmekö, miten muut näkevät meidän johtamiskäyttäytymisemme? Onko heidän näkemänsä samanlainen kuin itse luulemani oma käyttäytyminen? Tässä vaiheessa astuu mukaan palautteen rooli johtamisen
kehittämisessä. Meidän jokaisen tulisi saada palautetta johtamisestamme voidaksemme itse muodostaa näkemyksen siitä,
miten toimimme ja tulisiko toimintatapoja muuttaa.
Toimintaympäristö
muuttuu, muuttuuko
johtaminen?
Mitä sitten tapahtuu, kun hyvä henkilöstöjohtaja kutsutaan
kertausharjoituksiin ja
hän
pukee päälleen maastopuvun?
Ääni kovenee, ryhti suorenee ja
käsi osoittaa levynä kohti uusia
haasteita? Vaikuttaako toimintaympäristö johtamiseen? Onko
olemassa siviili- ja sotilasjohtamista? Vastaamme aina tähän
samalla tavalla. Ihminen puvun
tai maastopuvun sisällä ei muutu. Johtaminen ei muutu. Minä en muutu, vain toimintaympäristö muuttuu. Ei ole olemassa eri johtamisen lajeja. On aivan sama, johdatko henkilöstöä,
tuotantoa, markkinointia vai sotilasorganisaatiota. Johtamisen
perusteet eivät muutu. Toimintaympäristö tuo tullessaan kenties eri termistön, erilaiset rajoitteet, erilaiset paineet ja tavoitteet ja erilaisen ammattiosaamisen tarpeen, mutta johdettavana on yhä ihminen. Ratkaisevaa
on, miten käyttäydyt. Johtamisosaamisen tarve ja tarkoitus eivät muutu, missä sitten ikinä
toimitkin.
Johtamiskoulutus
MPK:n kursseilla
Keski-Suomessa
Maanpuolustuskoulutus (MPK)
järjestää vuosittain useita johtamisen kursseja. Selventääksemme kurssisisältöjä olemme
koonneet tähän artikkeliin tämänhetkisten kurssien lyhyet
kuvaukset, joista toivomme olevan teille apua kurssivalintoja
tehdessänne.
Johtamisen peruskurssi järjestetään Tikkakoskella 26.2.
ja 12.–13.3.2011 ja on kaikille avoin johtamisen peruskurssi, myös niille, jotka eivät ole
suorittaneet varusmiespalvelusta. Kurssilla paneudutaan myös
alaistaitoihin.
Johtamisen jatkokurssi järjestetään Tikkakoskella 1.10. ja
8.–9.10.2011 ja edellyttää johtamisen peruskurssin käymistä,
tai voimme poikkeustapauksissa lukea hyväksi perustelut vastaavien tietojen saavuttamisesta muilla tavoin. Tällä kurssilla
opetamme perusteet syväjohtamisen mukaiseen johtamiseen.
Syväjohtaminen ei ole mikään
”ismi”. Se ei mene pois muodista. Syväjohtaminen on oppimispolku hyvään johtamiseen. Kun
kurssi järjestetään nimellä Reserviläisjohtaja 1, se on suunnattu vain varusmiespalveluksen käyneille henkilöille.
Reserviläisjohtaja 2 järjestetään Tikkakoskella vuonna 2012
ja on suunnattu jatkokurssiksi
kahden edeltävän kurssin käyneille reserviläisille. Käsiteltävät johtamisongelmat ovat painottuneet sotilaallisessa toimintaympäristössä vastaan tuleviin
haasteisiin. Tyypillisesti kurssilla on useita aliupseereita tai
upseereita.
Johtamisharjoitus sotilasjohtajille on erityinen kurssi siinä, että sitä järjestetään koko Suomessa vain muutamissa maanpuolustuspiireissä. Seuraava kurssi järjestetään 27.–
29.5.2011. Kurssi on suunnattu
vain sotilaallisen koulutuksen
saaneille ja on erittäin intensiivinen viikonloppu alkaen perjantaista ja loppuen sunnuntaina.
Koko viikonlopun ajan tarjoilemme kurssilaisille käytännön
johtamishaasteita ja kilometrejä. Kurssi pureutuu taistelukentän haastaviin johtamistilanteisiin ja niiden ratkaisemiseen.
Kurssi ei ole fyysisesti lainkaan
niin vaativa kuin henkisesti. Lupaamme, että sunnuntaina on
kaikilla osallistujilla ”takki tyhjä”. Kurssi järjestetään vuonna
2011 puolustusvoimien vapaaehtoisena harjoituksena.
Lopuksi
Kurssiemme kouluttajat ovat
ansioituneita reserviläisiä, jotka ovat toimineet kouluttajina
vuosia ja vielä pitempään johtavissa asemissa eri yrityksissä ja
yhteisöissä. Käytämme myös ulkopuolisia luennoitsijoita, joista kukin on syventynyt omaan
erikoisosaamisen alueeseensa ja
tuovat siten uusia näkökulmia
kursseillemme. Me kouluttajat
teemme tätä oppiaksemme itse
lisää sekä itsestämme että johtamisestamme. Jokainen kurssi ja
jokainen kurssilainen opettavat
meille aina uusia asioita, mikä
onkin tärkeää kyetäksemme tarjoamaan teille joka vuosi korkeatasoisia johtamisen kursseja.
Johtamista voi oppia.
Tervetuloa oppimaan!
Hannu Kananen
Timo Salo
Markus Forsberg
Keski-Suomen Maanpuolustaja
10
4/2010
Piiripäällikön katsaus
MPK:n koulutustehtävä korostuu
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Keski-Suomen maanpuolustuspiirin viimeinen nykyisen
niminen toimintavuosi on edellisvuosien tapaan ollut toiminnallisesti vilkas.
Kuluneen vuoden aikana on
päätehtävien eli kurssien toteuttamisen ohessa suunniteltu vuoden alussa voimaan astuvan
uuden organisaation tehtäviä ja
toimintatapoja maakuntatasolla.
Viime lehdessä olleen kirjoitukseni seurauksena sain useita tiedusteluja muutoksesta, joten pyrin selkeyttämään asiaa
uudelleen.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen nykyiset 19 maanpuolustuspiiriä lakkaavat vuoden
vaihteessa. Tammikuun 1. päivä 2011 näiden tilalla aloittaa
19 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Koulutus- ja tukiyksikköä (KOTU) säilyttäen nykyiset maanpuolustuspiirien alueet.
Siis nykyisten maanpuolustuspiirien nimet vaihtuvat Koulutus- ja tukiyksiköiksi alueiden
säilyessä entisellään. Keski-Suomen maanpuolustuspiiristä tulee
siten Keski-Suomen Koulutusja tukiyksikkö, KSKOTU. Sen
päällikkönä aloittaa päätoimisena
toimihenkilönä allekirjoittanut ja
toimenpidepalkkaisena koulutuspäällikkönä jatkaa Juha Orava.
Kun aiemmin MPK:n toiminnanjohtajan alaisena ovat toimineet 19 maanpuolustuspiiriä ja Ilmapuolustuspiiri ja Meripuolustuspiiri, uudessa organisaatiossa
aloittaa toiminnanjohtajan alaisuudessa seitsemän maanpuolustuspiiriä ja Ilmapuolustuspiiri ja
Meripuolustuspiiri eli yhteensä
yhdeksän piiriä. Maanpuolustuspiirit muodostuvat 2–4 KOTU:n
alueellisesta kokonaisuudesta.
KSKOTU kuuluu Länsi-Suomen maanpuolustuspiiriin yhdessä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan
kanssa. Keski-Pohjanmaan KOTU-päällikkö Jukka Torppa toimii myös Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkönä toimipaikkanaan Kokkola. Hänen apunaan on koulutussihteeri
Rhea Nykvist, joka hoitaa jatkossa myös joitakin alueen muiden
KOTU:jen tehtäviä. Muutoksessa joitakin hallinnon tehtäviä siirtyy MPK:n keskustoimiston hoidettaviksi.
Päätehtävät eli koulutustehtä-
rien” antamaan panokseen. Vapaaehtoisista on entistä enemmän
pulaa missä toiminnassa tahansa.
Puolustusvoimat on tilannut
Keski-Suomen maanpuolustuspiiriltä jo ensi vuodeksi kiitettävästi koulutusta reserviläisilleen. Koen tämän luottamuksen osoituksena toimijoillemme,
mistä kiitän lämpimästi KeskiSuomen Aluetoimiston johtoa ja
toimintaamme tukevia joukkoosastoja unohtamatta vapaaehtoiskouluttajiamme ja toimijoitamme. Tilatut kurssit ovat tosin
olleet osittain niin vaativia, että joissakin tapauksissa on jouduttu tukeutumaan puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön silloin, kun alan vapaaehtoiskouluttajaresurssit eivät ole vastanneet
kysyntään. Tämäkin asia paranee
jatkossa.
tamilla. Tämä on välttämätön
tehtävä turvataksemme toiminnallemme jatkoa ja saadaksemme nuoria mukaan.
Jämäkkyyttä kurssien
hallintaan
Kursseille ilmoittautumista jämäköitetään siten, että maksul-
kemmin sisällyttämään tilaajan
budjettiin. Näistä tulee sopia aina etukäteen tilaajan ja MPK:n
kanssa.
Kurssilaisilta samoin kuin kurssin tilanneelta osapuolelta pyydetään aiempaa tarkemmin kirjalliset palautteet. Jatkossa myös
kaikkien kurssilaisten nimien
täytyy löytyä MPK:n tietojen-
toimijat, jotka pyyteettömästi ja
osaamisellaan ovat laittaneet itsensä likoon ja antaneet aikaansa
tällekin tärkeälle asialle.
Esitän parhaat kiitokset näin
lehden välityksellä teille kaikille toimijoille, yhteistyökumppaneille ja erityisesti Keski-Suomen Aluetoimistolle ja joukko-osastoille. Joukko-osastois-
Koulutuksen uusryhmittely
ja jakautuminen
Piiripäällikkö Kari Kilpeläinen
puhuu 13.11.2010 Koulutusja tukiyksikön kokouksessa.
vät säilyvät edelleen maakunnassa eikä muutoksen pitäisi näkyä ainakaan haittaavasti kentällä tai muussa toiminnassa. Maanpuolustuspiirin rooli on koordinoiva. Piiri muun muassa yhdistää ja sovittaa yhteen itsenäisesti
alueensa KOTU-yksiköiden tapahtumia. Maanpuolustuspiiri pitää yhteyttä sotilasläänin esikuntaan, ja KOTU pitää jatkossakin
yhteyttä alueensa aluetoimistoon
ja tukijoukko-osastoihin.
Päähaasteina koulutus
ja vapaaehtoisuus
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta antaa selkeät tehtävät
MPK:lle. Käytännön työ tehdään
KOTU:issa ja pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Juuri tuo vapaaehtoisuus ja sen mielekkyys
ovat haasteita. Vapaaehtoisuus
tulisi olla kaikin puolin mielekästä toimintaa. Ketään ei tulisi ylityöllistää siten, että vapaaehtoisuuden mielekkyys hiipuu.
Tässäpä on haastetta, kun olemme tottuneet näiden ”työmyy-
Jatkossa MPK:n kurssitoiminta
on nelikorinen aiemman viiden
sijaan. Eli 1. kori on edelleen
Puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta, 2. kori on
Sotilaallista valmiutta palvelevaa koulutusta ja 3. kori Vartukoulutusta, joka on siviilikoulutusta ja palvelee selkeästi yhteiskunnan varautumista tai valmiutta. Nykyinen 4. kori eli Muu
koulutus jää pois ja siirtyy nykyiseen 5. koriin eli Muu toiminta.
Siihen kuuluvat sellaiset tapahtumat, jotka eivät täytä kurssille
asetettuja vaatimuksia kestonsa
(kahdeksan tuntia) eivätkä sisältönsä puolesta. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa messut,
testit ja liikuntatapahtumat (eräin
poikkeuksin), luennot, paraatit ja
seppeleenlaskut. Sivun 13 taulukossa on selvitetty tarkemmin
vuoden alussa voimaan tulevan
linjauksen mukaiset kurssitunnukset ja rakenteet.
Puolustusvoimien tilaaman
koulutuksen ja sotilaallista valmiutta palvelevan koulutuksen
osuus tulee MPK:n strategian
mukaan olla noin 2/3 koulutuksesta. Varautumisen ja turvallisuuden (Vartu) koulutusosuus jää
jatkossa kolmasosaan koko koulutuksesta.
Vaikka koulutus on päätehtävämme, liehukoon lippumme
edelleen myös tiedotuksen ja valistuksen muodossa kaikilla rin-
Koulutus- ja tukiyksikön suunnittelukokouksen osanottajia 13.11.2010.
listen kurssien kurssimaksut tulee maksaa 21 päivää ennen kurssin alkua. Jos peruminen tapahtuu tämän jälkeen, kurssimaksua
ei palauteta, mikäli esteenä ei ole
lääkärintodistukseen perustuva
syy. Kurssimaksun maksamatta
jättäneille keskustoimisto lähettää maksumuistutuksen ja perii
tarvittaessa maksua useammankin kerran. MPK:n peruuttaman
kurssin kurssimaksut palautetaan
maksaneille kaikissa tapauksissa.
Käytäntö johtuu siitä, että monet kurssin valmistelukustannukset on joka tapauksessa maksettava, vaikka kaikki ilmoittautuneet
eivät tulisikaan kurssille.
Muun muassa koululaisten ja
muiden turvallisuuskurssien kustannukset joudutaan entistä tar-
hallintajärjestelmästä. Näillä toimenpiteillä voidaan entistä tarkemmin seurata koulutuksen laatua kehittämisen välineenä ja yhteismitallisuutta MPK:ssa.
Vuoden 2010 toteuma
Päättyvän vuoden toimintasuunnitelma ja tavoitteet on pääosin
saavutettu. Kurssien lukumäärä
jää suunniteltua pienemmäksi,
mutta tärkeämmät luvut eli kurssilaisten (2 500 henk) ja kurssivuorokausien (3 500 vrk) määrät
ylitetään, ja saadut kurssipalautteet ovat olleet paria poikkeusta
lukuun ottamatta hyviä tai erittäin hyviä.
Tuloksen ovat tehneet ensisijaisesti ne lukuisat vapaaehtois-
ta Ilmasotakoulu on läheisimpänä tukijana ”joutunut” olemaan
päätukijamme. Sen johto ja tukitahojen toimijat ovat pyyteettömästi ja iloisin ilmein antaneet tukensa. Puolustusvoimilta saamamme tuki on toimintamme elinehto.
Ole hyvä ja perehdy vuoden
2011 kurssitoimintaamme sivuillamme osoitteessa www.mpky.
fi/keski-suomi . Tervetuloa koulutukseemme!
Toivotan kaikille toimijoillemme, yhteistyökumppaneillemme
ja lukijoille oikein Hyvää Joulua
ja Uutta Vuotta 2011!
Kari Kilpeläinen
Piiripäällikkö
(1.1.2011 lukien KSKOTUpäällikkö)
Intti kiehtoo – tahdomme tulla uudestaan Saku Liehusta RUL:n
Ilmavoimien
Teknillisellä
Koululla Jämsässä järjestettiin elokuun lopulla MPK:n
Intti tutuksi -kurssi kehitysvammaisille. Kaksipäiväiselle kurssille osallistui 16 miestä ja naista Keski-Suomesta ja
Pirkanmaalta.
Varuskunnassa kun oltiin,
niin aina oltiin menossa jonnekin. Komento ”Riviin järjesty” ja marssiminen tulivat
kaikille hyvin tutuksi. Tiivistahtisen kurssin aikana kurssilaiset pääsivät harjoittelemaan alkusammutusta, painesiteen käyttöä ja suunnistusta
sekä tutustumaan sotilaspoliisiauton saloihin ja tietenkin
järjestösihteeri
lentokoneisiin ja kokeilemaan
myös aseita. Ensimmäisen
päivän vesisadekaan ei päässyt latistamaan tunnelmaa, ja
lähes kaikki majoittuivat yön
yli itse pystyttämissään puolijoukkueteltoissa.
Kurssi päättyi sotilaskodin
makoisiin munkkikahveihin.
Kurssinjohtajana toimi Anita Korhonen, kurssivääpelinä
Lea Saarikoski, kouluttajina
Harri Nummela ja Timo Loikas sekä ohjaajina Juho Marttila ja Lauri Räty.
Erilaisista maanpuolustusaktiviteeteista Keski-Suomessa tutuksi
tullut Saku Liehu on valittu Suomen Reserviupseeriliiton järjestösihteeriksi. Onnittelut!
Saku Liehun haastattelu on seuraavassa lehdessä.
Anita Korhonen
Intti tutuksi -kurssille 28.–29.8.2010 osallistuneet yhteiskuvassa.
11
Keski-Suomen Maanpuolustaja
4/2010
Kansa käveli Äänekoskella
Vuotuinen kävelytapahtuma pidettiin lauantaina 18.9. ja sunnuntaina 19.9.2010 Äänekosken
Urheilupuistossa ja kaupungilla.
Nuoremmille sukupolville Kansainvälisen rauhanpäivän 21.9.
johdosta järjestetty haastekävely
sai jo lauantaina osallistujia noin
Kansa kävelemään -tapahtumaan osallistunutta joukkoa tutustumassa Äänekosken tsasounaan. Vasemmalla kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ja keskellä ryhmä veteraaneja
keskustelemassa Juho Vuoriston johdolla maastopukuisen
Pertti Koivusen kanssa. Pertti toimii Sisä-Suomen sotainvalidipiirin puheenjohtajana. Oikealla sinibaretissa Raimo Ranta
Keski-Suomen Rauhanturvaajista.
Sotainvalidikilpi
Ilmasotakoulun
lippusalkoon
Sotiemme veteraanit -keräys
suoritettiin Saarijärvellä 7.9. Lipaskerääjinä oli reipas joukko Ilmasotakoulun tukikohtakomppanian varusmiehiä. Hyvin tehdyn
keräyksen jälkeen saarijärveläisten veteraanien puolesta sotainvalidien salkokilpi annettiin lahjaksi ja kiitokseksi Ilmasotakoululle vietäväksi koulunjohtajalle, eversti Harri Leppälaaksolle.
Lahja meni perille. Ilmasotakoulusta otettiin jonkin ajan kuluttua yhteyttä ja kutsuttiin Saarijärven veteraaneja tapahtumaan,
jossa laatta paljastetaan. Kilpi oli
saanut paikkansa Ilmasotakoulun
edustalla olevan lippusalkorivistön korkeimmassa salossa, johon
varusmiehet joka aamu nostavat
kielekkeisen valtiolipun. Kilpi
on lipun ohella muistuttamassa
menneestä jälkipolvillekin: ”Uhrin ansiosta lippu liehuu.”
Ilmasotakoulun johtaja, eversti Leppälaakso arvosti saatua lahjaa ja kuunteli tarkasti kahvitilaisuudessa saarijärveläisten sotaveteraanien kertomuksia sota-
Saarijärveläinen sotainvalidi
Viljo Paananen osoittaa Ilmasotakoulun lippusalkoon
kiinnitettyä kilpeä.
vuosilta. Vieraille käynnistä jäivät hyvät muistot. Pentti Ruohotie
600 koululaisesta. Varttuneempi väki käveli aurinkoisena syyssunnuntaina.
Varsinaiseen veteraanien Keski-Suomen maakunnalliseen kävelytapahtumaan osallistui Ääneseudulta 49 veteraania ja joitakin kymmeniä nuorempia osallistujia. Nuoremmat palvelivat
myös oheisohjelman suorittajina ja liikenteen ohjaajina. Kaupunginjohtaja Hannu Javanainen
tervehti yleisöä Äänekosken kaupungin puolesta pitämällään alkupuheenvuorolla Urheilupuistossa ja lähetti kävelijät matkaan.
Palokuntatalon pihassa noin kilometrin mittaisen veteraanilenkin varrella palokuntanuoret olivat esittelemässä kalustoa ja musiikkiopiston oppilaat viihdyttämässä musiikillaan. Noin kolmen kilometrin pituisella kulttuurikävelyllä osa marssijoista
tutustui kaupungin puistoihin
ja nähtävyyksiin Hannu Soikkelin opastamana. Äänekosken
Työväen Soittokunta musisoi ja
Mieskuoro Metsot lauloi joita-
Oman fyysisen kunnon seuranta.
Mistä sait ensimmäisen kerran
tiedon sähköisen kuntokortin
käyttöönotosta?
Reserviläispiirien kenttäkelpoisuustoimikunnan puheenjohtaja
Jari Pekkaselta.
Näetkö tästä järjestelmästä
olevan sinulle hyötyä oman
fyysisen aktiviteettisi seuraamiseksi tai kenttäkelpoisuuden
kehittämiseksi?
Oman fyysisen kunnon seuraaminen on aina tärkeää, mutta
varsinkin kun ikää tulee lisää,
seurantaa pitää olla enemmän.
Milloin aloit käyttää kuntokorttia ja miksi?
ResUL:n toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen lähetti sähköpostiviestin keväällä 2009 aiheesta
Mikä kuntokortin käytössä on
helppoa ja mikä vaikeaa?
Helppoa on, kun osaa vain käyttää tietokonetta.
Mitä kehittämistä asiassa olisi?
Oman liikuntahistorian seuran-
kin kappaleita Uimahallin edustalla. Luonetjärven Sotilaskoti
palveli yleisöä kahvituksella ja
virvokkeilla. Uimahallin käyttö
ja tarvittavat kaupungin tilat olivat osallistujille ilmaisia.
Tapahtuman järjestelyistä vastasi Keski-Suomen Rauhanturvaajien johtokunnan jäsen Keijo
Hartikainen yhdessä paikallisten
yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tilaisuutta sponsoroi JT Securite, ja lehdistötiedotteesta vastasi Sisä-Suomen Lehti. Kuokkalan Kartano antoi korvauksetta
veteraanikuljetuksen Jyvässeudun veteraaneille sotien aikaisella linjurillaan. Ilmasotakoulu tu-
ki tilaisuutta varusmiesosastolla ja järjestelymateriaalilla. Ensi vuonna Kansa kävelemään -tapahtuma järjestetään Keuruulla
18.9.2011.
J.-P. Suutarinen
Perheretki Haapasuolle
Keski-Suomen Rauhanturvaajat ry järjesti jäsenistölleen perheretken Leivonmäen kansallispuistoon lauantaina 9.10.2010. Retkelle
osallistui jäseniä viidestä perheestä. Paikallisena oppaana
toimi kunnallisneuvos Pekka Hytönen, Kyproksen faitteri vuosilta 1967–68. Asiansa tuntevan oppaan johdolla
retkestä saatiin oikea elämysmatka mukana olleille.
Kirveslammen kierroksella
ja Luupään lenkillä vedimme
sisäämme raikasta syysilmaa,
ja Harjujärven laavulla nautitut retkieväät makkaroiden
käristyksineen antoivat voimia nuoremmallekin väelle.
Rutajärven uimaranta ja Vapon edustuskohde lintutorneineen Kivisuolla lisäsivät
mielenkiintoa luonnonsuojelun menetelmiin ja mahdollisuuksiin turvetuotannosta
poistetuilla soilla. Muutaman
tunnin kestäneellä vaelluksella ja tutustumisilla mainittuihin kohteisiin saimme täysipainoisen perheretken elämyksen. Kiitokset Pekalle!
J.-P. Suutarinen
Sähköinen kuntokortti
Nimi: Olavi Hakkarainen
Koulutus: päällystöopisto
Ammatti: ylil evp
Kotikunta: Kivijärvi
Yhdistys: Kivijärven Reserviläiset ry
Kansa kävelemään -tapahtuman kävelijöitä Äänekoskella 19.9. Vasemmalla veteraaniväen
kulttuurikävelyn oppaana toiminut Hannu Soikkeli ja kyltti kourassa tapahtumavastaavana ollut Keski-Suomen Rauhanturvaajien Keijo Hartikainen.
ta. ResUL:n/piirien kautta motivointi ja palkintojen antaminen. Esimerkiksi liikuntapaikkojen maksuja/kortteja.
Miten voitaisiin saada lisää
kuntokortin käyttäjiä?
Tiedotuskampanjat, kunnon merkitys tapetille esimerkiksi Keski-Suomen Maanpuolustaja -lehdessä.
Mitä haluaisit sanoa reserviläisveljille ja -sisarille?
Tervettä liikuntaa joka vuodenaikana. Hyvä kunto antaa perustan elämän kaikille osa-alueille.
Keski-Suomen rauhanturvaajia perheretkellä Leivonmäen kansallispuistossa Kirveslammen kierroksella. Vasemmalla faitterit Juhani Saikkonen ja Pekka Hytönen. Oikealla Raimo Ranta tyttärensä Johanna Ranta-Pizzolaton ja tämän vilkkaiden sveitsiläispoikien Kristianin (vas.) ja Matiaksen kanssa. Kuva: J.-P. Suutarinen.
Keski-Suomen Rauhanturvaajat
ry:lle valittiin uusi johtokunta
Kriisinhallintatehtävissä maailmalla toimineiden rauhanturvaajien Keski-Suomen sisarja veljesyhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin
27.10. pidetyssä yhdistyksen
syyskokouksessa Tikkakoskella
Ari Majanen Jyväskylästä. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Katri Tynkkynen, Jukka Särkinen, Riku Tenhunen, Kaj Niemitalo, Otto Soini, Harry Treufeldt ja Jukka Suokas, kaikki
mainitut Jyväskylästä, ja Teuvo
Honkamäki Keuruulta. Varajäseniksi johtokuntaan tulivat valituiksi Hannu Piispanen Jyväskylästä, Ari Lilja Saarijärveltä ja
Keijo Hartikainen Äänekoskelta. Yhdistyksellä on jäseniä Keski-Suomessa yhteensä lähes kolmesataa, ja osa heistä on parasta aikaa kriisinhallintatehtävissä muun muassa Afganistanissa
ja Balkanilla. Jotkut jäsenet ovat
valmiudessa lähteä maailmalle
rauhanturvaajiksi sotilaina tai siviileinä, kuten poliisimiehinä.
Yhdistys järjestää vuosittain jäsenistölleen kymmenkunta omaa tapahtumaa ja on mukana vapaaehtoisessa maanpuolustus- ja veteraanityössä järjestäen
syksyisin koko kansan maakunnallisen veteraanikävelyn. Vuonna 2011 kävely tullaan toimintasuunnitelman mukaan järjestämään yhteistoimintakumppaneiden kanssa sunnuntaina 18.9.
Keuruulla.
Jukka-Pekka Suutarinen
puheenjohtaja 2010
Keski-Suomen Maanpuolustaja
12
4/2010
Ilmasotakoulun varusmiehiä MPK:n kurssilla
Keski-Suomen reserviläispiirien
pistooliampumajuoksukilpailut
10.8.2010 Äänekoskella
Tähtäimessä oli ampumakortti
MPK järjesti Ilmasotakoulun vapaaehtoisille varusmiehille Ampumakortti-pilottikurssin,
johon osallistui toistakymmentä miestä. Kurssinjohtajana oli
MPK:n ex-piiripäällikkö, everstiluutnantti evp Paavo Seppänen.
Kurssin varsinaiset teoriaosat
olivat 11. ja 15.10. ja ammunnat 16. ja 17.10. Päätöspäivänä
oli myös teoriakoe Länsirannalla
Aliupseerikoulussa, jossa oli tapahtunut myös teoriaopetus. Kokeessa oli kaikkiaan 70 monivalintatehtävää ase- ja ampumaturvallisuuden, ammunnan, ampujan ympäristönsuojelun ja aselainsäädännön alalta. Ammunnat
suoritettiin Itärannan ampumaradoilla. Päätöstilaisuudessa Länsirannalla kaikki kurssilaiset saivat
todistuksen hyväksytysti suoritetusta kurssista.
Ampumaradalla MPK:n koulutuspäällikkö Juha Orava arvioi
kurssilaisia seuraavasti: − Joukko on innostunutta ja motivoitunutta, ja sitä on helppo johtaa.
Varusmiehet tekevät, mitä käsketään.
Kyseessä oli MPK:n sotilaallisia valmiuksia palveleva kurssi.
Kurssilla harjoiteltiin sekä varusmiesten omilla palvelusaseilla että kurssin kouluttajien erilaisilla
kilpa-aseilla. Näin joukko pääsi
tutustumaan vapaapienois-, vakio- ja ampumahiihtokivääriin.
Varusmiehet tuntuivat arvostavan sitä, että olivat päässeet ampumaan jonkun laukauksen erilaisilla käsiaseilla ja ”täysiverisillä” kilpailuaseilla. Aseiden
kirjoon kuuluivat myös FN-pistooli, pienoispistoolit, rynnäkkökivääri ja ukkopekka.
Oppilas Teemu Lehto ampuu ampumahiihtokiväärillä.
Oppilas Paulus Parkatti ampuu makuulta vapaapienoiskiväärillä.
Pilottikurssilla varusmiehiä innostettiin siviiliin päästyäänkin
toimimaan ammunnan parissa.
Kurssilla annettiin oppia ampumaurheilua koskevasta ympäristönsuojelusta, asetekniikasta sekä ampumaturvallisuudesta
ja turvallisesta ampumaratakäyttäytymisestä. Teoriaa ja käytäntöä kurssilainen sai noin 25 tuntia. Siviilihenkilöille järjestettävään Ampumakortti-kurssiin liittyy laaja, noin kuukauden kestä-
vä ohjattu ammunnan harjoittelu ampumaradalla. Varusmiesten
osalta tämä korvautuu sillä, että
ampumataitoa pidetään valvottuna yllä palvelusajan loppuun asti.
Toivottavasti saatu ampumakortti johtaa vastuullisen ampumaharrastuksen syvenemiseen ja
joukosta saadaan tulevaisuudessa huippuampujien lisäksi osaavia ammunnanjohtajia MPK:n
käyttöön.
Pentti Ruohotie
Keski-Suomessa puukkomiehiä
Suomen
Reserviupseeriliitto
käynnisti kuluvan vuoden alusta jäsenhankintakampanjan liiton jäsenille.
Vuoden jäsenhankintakilpailussa on otettu huomioon jokainen vuoden 2010 aikana jäsenmaksunsa ensimmäistä kertaa maksanut uusi jäsen. Koska
jäsenmaksuperintä päättyy lokakuun lopulla, kilpailukausi on
käytännössä 1.1.–31.10.2010. Ne
uudet jäsenet, jotka eivät saa jäsenmaksulaskua vuonna 2010,
otetaan huomioon vuoden 2011
kilpailussa. Vuonna 2010 vänrikeiksi ylennetyt liiton uudet jäsenet nauttivat ensimmäisen vuoden vapaajäsenyydestä.
Jäsenhankintakilpailuun
on
osallistunut jokainen kilpailuaikana liittoon saapunut ilmoitus
uudesta jäsenestä, jos ilmoitukseen on selkeästi merkitty tieto
siitä, kuka on jäsenhankkija. Jäsenhankkijat on merkitty jäsenrekisteriin, ja he osallistuvat kilpailuun. Jäsenhankkijan voi merkitä myös nettijäsenrekisteriin kerhon jäsenistöstä vastaava upseeri
kerhon käyttäjätunnusten avulla.
Kilpailun sääntöjen mukaisesti toimintavuonna kolme uutta jäsentä tai vaihtoehtoisesti kuusi
uutta opiskelijajäsentä hankkinut
jäsenhankkija palkitaan numeroidulla reserviupseeriliiton juhlavuoden 2011 puukolla. Kymmenestä uudesta jäsenestä tai vaihtoehtoisesti kahdestakymmenestä uudesta opiskelijajäsenestä jäsenhankkija palkitaan puolustusvoimien M/05-varsikengillä.
Tämän vuoden kilpailukausi
jatkuu vuoden loppuun. Alkuvuoden aikana kilpailuun osallistuneita palkittavia jäseniä RUL
kutsui 16.11.2010 ”puukotustilaisuuteen” liiton toimistoon.
Liiton puheenjohtaja Mika Hannula ja varapuheenjohtaja YrjöPekka Rautalahti jakoivat paikalle saapuneille kuudelle kilpailuun osallistuneelle jäsenelle
numeroidut reserviupseeriliiton
juhlavuoden 2011 -puukot.
Puukkojen aamun saatesanois-
saan puheenjohtaja Hannula korosti jäsenhankintaan vihkiytyneiden jäsenten työn merkitystä
liiton kannalta. Toiminnanjohtaja Janne Kososen kertoman mukaan 24 jäsenhankkijaa ansaitsi puukon työllään lokakuun alkuun mennessä.
Keski-Suomen Reserviupseeripiirissä puukon saivat Pekka
Selin ja Kari Löfgren Jyväskylän Reserviupseereista ja Martti Saarinen Tikkakosken Reser-
viupseereista. Tiettävästi muutamat jäseniä rekrytoineet piirimme jäsenet eivät ole ilmoittautuneet jäsenhankintakisaan uutta jäsentä ilmoittaessaan.
Keski-Suomen piirin tuloksessa on paljon parannettavaa tulevana vuonna. Jokaisen keskisuomalaisen reserviupseerin tavoitteena ensi vuonna on yhden uuden jäsenen hankkiminen.
KLö
Palkintopuukkojen jakotilaisuus Suomen Reserviupseeriliiton tiloissa. 16.11. puukkonsa saavat yhteiskuvassa, oikealla liiton puheenjohtaja Mika Hannula. Kari Löfgren, ainoa paikalla ollut
keskisuomalainen, on kolmas vasemmalta.
M yleinen
Seura
Lähtöaika Juoksuaika Sakot
Loppuaika
1. Pion Timo Maukonen
2. Alik Jesper Kristiansson
3. Pion Jarkko Liukkonen
4. Alik Ahti Veijo
ÄänRes
SaarRes
ÄänRes
JoutRes
18.00
18.00
18.00
18.00
20,52
26,05
23,52
25,04
2
3
7
6
22,52
29,05
30,52
31,04
M 35
1. Korpr Kimmo Lähteinen SaarRes
18.00
20,15
6
26,15
M 40
1. Lntstm Ismo Olkkonen JoutRes
2. Vääp Esko Janhonen
SaarRes
18.00
18.00
24,31
26
5
10
29,31
36,00
M 45
1. Alik Harri Kujanpää
ÄänRes
18.40
21,47
6
2. Vänr Juha Haapakoski SaarRes
18.40
24,38
6
3. Vm Esa Pienkellomäki ÄänRes
18.40
24,34
7
4. Alik Vesa Hänninen
TikkRes
18.4030,317
27,47
30,38
31,34
37,31
M 50
1. Alik Markku Olkkonen JoutRes
18.00
25,57
2
27,57
M 55
1. Maj Matti Hyvärinen
KorpRu
18.00
27,41
8
35,41
M 60
1. Korpr Eero Sievänen
JoutRes
2. Korpr Jouko Sällinen
ÄänRes
3. Vääp Seppo Rautionaho JyvRes
18.40
18.40
18.40
16,21
18,33
22,31
2
5
4
18,21
23,33
26,13
M 65
1. Sotmest Olavi Harjula
2. Kers Matti Krats
3. Lääkmaj Yrjö Qvanberg
4. Ylil Jukka Kauranen
18.40
18.40
18.40
18.40
16,11
17,53
18,07
18,03
4
7
7
8
20,11
24,53
25,07
26,03
M 70
1. Lnt Lauri Paakkunainen SaarRes
2. Kers Eino Rantala
SaarRes
3. Kers Juhani Siekkinen JyvRes
18.40
18.40
18.40
23,06
20,49
26,47
5
9
9
28,06
29,49
35,47
M 75
1. Ylik Juhani Martin
2. Kers Pekka Olkkonen
3. Kers Veli Huttunen
18.40
18.40
18.40
28,47
27,54
28,27
5
6
9
33,47
33,54
37,27
JyvRes
JyvRes
JyvRu
JoutRu
JyvRes
JoutRes
SaarRes
Keski-Suomen reservipiirien
pystykorvan piirinmestaruuskilpailu
Kilpailu käytiin 4.9.2010 SM-kilpailun yhteydessä samalla tuloksella
kuin SM-kilpailussa.
Joukkuekilpailu sarjat H ja H50
H
Keuruun Seudun Reserviläiset l
767
Maj Mäkelä Timo
Sotmest Kallio Mikko
Vääp Mantila Jouko
Korpr Rautalahti Antti
217
228
193
129
H50
Haapamäen Seudun Reserviläiset I
685
Yliv Karja Aarre
Vääp Honkamäki Teuvo
Ylik Pessinen Juhani
Ylik Kaijanmäki Timo
220
168
194
103
Henkilökohtaiset tulokset
Sarja H
1 Alik
Karala Mika
2 Ylik
Hänninen Vesa
3 Ltn
Elomaa Pekka
4 Kers
Piippanen Hannu
5 Vääp
Janhonen Esko
6 Alik
Kujanpää Harri
7 Ylik
Virnes Mika
8 Korpr
Rautalahti Antti
237
229
213
202
194
192
143
129
Sarja H50
1 Sotmest
2 Maj
3 Ylik
4 Vääp
5 Ylik
Strandman Seppo
Mäkelä Timo
Pessinen Juhani
Honkamäki Teuvo
Kaijanmäki Timo
221
217
194
168
103
Sarja H60
1 Kers
2 Sotmest
3 Yliv
4 Vääp
Harju Tapio
Kallio Mikko
Karja Aarre
Mantila Jouko
256
228
220
193
13
Keski-Suomen Maanpuolustaja
4/2010
Vuosi 2011
ILMOITTAUDU KURSSEILLEMME osoitteessa www.mpky.fi/keski-suomi .
Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö (KSKOTU).
KOTU-päällikkö Kari Kilpeläinen puh. 0207 56 8905, koulutuspäällikkö Juha Orava, puh. 0207 56 9039
Sorastajantie 1
Alla on selvitetty MPK:n järjestämien kurssien ja tapahtumien tarkennetut tunnusmerkit ja rakenteet.
1. Puolustusvoimien tilaama koulutus
Puolustusvoimien MPK:lta tilaama koulutus on aina sotilaallista koulutusta. Puolustusvoimat kutsuu sijoittamiaan reserviläisiä vapaaehtoiseen harjoitukseen (VEH). Kurssin suorittaneelle puolustusvoimat merkitsee VEH-vuorokaudet asevelvollisuusrekisteriinsä
eikä vuorokausia ja kurssia kirjata MPK:n koulutusjärjestelmään eivätkä kurssitiedot siten näy kurssilaisen MPK-kortissa.
Reserviläinen, joka et ole saanut VEH-kutsua ao. kurssille, mutta tunnet mielenkiintoa kurssia kohtaan ja tunnet kuuluvasi kohdejoukkoon, voit ilmoittaa kurssihalukkuutesi ilmoittautumalla kyseiselle kurssille MPK:n tietojenhallintajärjestelmässä. KSKOTU esittää sinut Keski-Suomen aluetoimistolle (KSALTSTO) kutsuttavaksi kurssille ja tekee päätöksen valinnastasi ja lähettää VEH-kutsun,
mikäli kurssilla on tilaa ja katsoo sinun soveltuvan kurssille. Muuta ilmoitusta ei lähetetä kurssille hyväksymisestä eikä hylkäämisestä. Ks. www.mpky.fi/keski-suomi . 2. Sotilaallista valmiutta palveleva koulutus
MPK esittää puolustusvoimille koulutustilaisuudet, ja puolustusvoimat hyväksyy kurssin. Kohderyhmä, koulutusvaatimukset ja
-tavoitteet on määritelty. Kurssin kestoajan on oltava vähintään kahdeksan tuntia. Osasta kursseja esitetään puolustusvoimille
merkittäväksi kurssilaisille rinnasteiset kertausharjoitusvuorokaudet (maks. 25 vrk). Kurssi ja vuorokaudet kirjataan MPK-kortille.
Kurssilaisten nimet on kirjattava MPK:n koulutusjärjestelmään. Ks. www.mpky.fi/keski-suomi .
3. Varautumis-/turvallisuuskoulutus, VARTU (siviilikoulutus)
Koulutuksen on selkeästi palveltava yhteiskunnan varautumista tai valmiutta. MPK esittää kurssin pidon, tai ulkopuolinen tilaa sen.
Kurssi voi muodostua useammasta osasta. Kurssista peritään yleensä kurssimaksu tai se on maksuton, kun tilaaja maksaa koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Kurssin kestoajan on oltava vähintään kahdeksan tuntia. Osasta kursseja esitetään puolustusvoimille merkittäväksi kurssilaisille rinnasteiset kertausharjoitusvuorokaudet (maks. 25 vrk). Kurssi ja vuorokaudet kirjataan
MPK-kortille. Kurssilaisten nimet on kirjattava MPK:n koulutusjärjestelmään. Ks. www.mpky.fi/keski-suomi .
4. Muu toiminta
Muuhun toimintaan kuuluvat sellaiset tapahtumat, jotka eivät täytä kurssille asetettuja vaatimuksia kestonsa eivätkä sisältönsä
puolesta. Ne voivat olla ulkopuolisen tilaamia lyhyitä tilaisuuksia tai MPK:n omalle organisaatiolle tarkoitettuja tapahtumia. Tapahtumaan osallistuneiden nimet kirjataan MPK:n koulutusjärjestelmään. Ks. www.mpky.fi/keski-suomi .
– Vakaasti väylällä –
Asemakatu 4 a 40100 JYVÄSKYLÄ
(014) 411 0000
[email protected]
myytävänä puolustusvoimien
hylkäämää ja käytöstä
poistamaa materiaalia
Talvi tulee, varusteita edullisesti: villapaitoja, mantteleita,
lapasia, pakkashaalarin alaosia jne.
Myynnissä myös 12- ja 20-hengen sotilastelttoja kaminoineen.
SA-Kauppaan, MARS, MARS!
TERVETULOA!
Sorastajantie 1 A
Alasintie 3–7 B 11
Harvialantie 2
40320 jyväskylä
90400 OULU
13210 hämeenlinna
Av. ti 10–17, ke 10–18, Av. ti 10–17, ke 10–18, Av. ti 10–16, ke 10–18,
to–pe 10–17, la 10–14 to–pe 10–17, la 10–14
to–pe 10–16
Puh. 040 315 7666
Puh. 040 315 7888
Puh. 040 315 7777
www.sa-kauppa.fi • www.millog.fi
[email protected]
www.huutokaupat.com/puolustusvoimat
T.Hakkarainen Äänekoski
Sähköpostit lentämään
Reserviupseeripiiri pyrkii saamaan sähköpostitse tapahtuvan tiedottamisen mahdollisimman kattavaksi. Sen vuoksi pyydetään jokaista piirin jäsentä ja jäsenyhdistystä lähettämään sähköpostiosoitteensa osoitteeseen [email protected] .
Varmista samalla, että piirillä sekä omalla yhdistykselläsi on tiedossa
ajan tasalla oleva, toimiva sähköpostiosoite.
Kivääriammunnan paluu
Tulostiivistelmä, makuukilpailu kolme tulosta
Sarjakilpailun tulokset 2010
Y
Marko Satokangas
MänttäRes
Vesa Arpiainen
VaajRes
Pertti Lehtinen
MänttäRes
Kari Laitinen
JyvRes
1742
1725
1686
1623
Y50
Jari Lehtinen
Jukka Salila
Veijo Sivula
VaajRes
JRU
VaajRes
1752
1734
1153
Y60
Mikko Hiekkanen
Paavo Seppänen
JyvRes
JRU
1720
Joukkueet, kolme kilpalijaa
1147
JRU 847
ka 282,3
Y70
Juhani Ahola
Matti Hietikko
Aarne Ratinen
JyvRes
TikkRes
JRU
1751
1127
1126
Joukkue
VaajRes 590 + 580 + 578
JRU
581 + 577 + 564
JyvRes 588 + 574 + 543
1748
1722
1705
Y 3X20
Jari Lehtinen
Vesa Arpiainen
VaajRes
VaajRes
557
532
Y50
Jukka Salila
Veijo Sivula
JRU
VaajRes
1055
564
Y60
Paavo Seppänen
JRU
1081
Y70
Aarne Ratinen
JRU
1018
Vähemmän ampuneet 20 lsm
Eero Sievänen
JoutsRes
Jarmo Heikkinen
JoutsRes
Ari Minkkinen
JoutsRes
Juha Halttunen
JoutsRes
Antti Mustonen
KorpRes
Joukkue
JoutsRes187 + 183 +179 = 549
JyvRes 184 +172 +168 = 524
Tukisarja
Susanna Heikkinen
Viivi Lehtonen
JoutsRes
JoutsRes
Vakiokivääri 30 lsm, kaksi tulosta
Jukka Salila
JRU
Aarne Ratinen JRU
Jorma Lehtonen
JoutsRes
Paavo Seppänen
JRU
Matti Hietikko
TikkRes
Matti Riuttanen
KorpRes
535
164
575
539
517
287
287
216
Hyvää Joulua
ja Onnellista
Uutta Vuotta 2011
Naisten Valmiusliitto ry
Keski-Suomen
Alueneuvottelukunta
533
528
527
514
468
Sepänkatu 14, 40720 Jyväskylä
Keski-Suomen Maanpuolustaja
14
4/2010
ksml.fi
www.nammo.com
VARATTU
Jyväskylä • Suolahti • Pieksämäki • Varkaus • Viitasaari
Rakennusteollisuus RT • Talonrakennus • Tuoteteollisuus • Infra • Pinta • Tekninen urakointi
RT maanpuol 92x30.indd 1
1.12.2010 15:39:18
15
Keski-Suomen Maanpuolustaja
4/2010
Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.
Saat K-Plussa-etuja
yli 3500 ostopaikasta.
Sitä on ilmassa.
Ota suunta ylöspäin. Hae varusmieheksi Ilmavoimiin.
www.plussa.com
Lentoreserviupseerikurssille 15.1. mennessä
Elektronisen sodankäynnin linjalle 31.1. mennessä
Muille linjoille 31.3. mennessä
Ilmavoimat
Lisätietoja löydät osoitteesta www.ilmavoimat.fi
Laatutuotteet,
halvat hinnat!
Aina Hintansa Väärti
www.tokmanni.fi
• Luukut
• Äänenvaimentimet
• Kanavat
• Kohdeilmanvaihtoyksiköt
• Ulospuhallushajottimet
IVK-Tuote Oy
Helmintie 8 – 10, 40250 Jyväskylä | puh. (014) 334 0300 | fax (014) 334 0344 | www.ivk-tuote.
Keski-Suomen
Maanpuolustaja
Julkaisijat:
Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry ja Keski-Suomen Reserviläispiiri ry
Kuoppala Finland
EAnnebit Oy
Ensiapu-, turvallisuus- ja IT-koulutukset
Päätoimittaja:
Pentti Ruohotie, Hietarinne 16, 43100 Saarijärvi
Puh. 040 417 6941
Sähköposti: [email protected]
[email protected]
Reserviupseeripiiri:
Toiminnanjohtaja Kari Löfgren, puh. 0400 163 470
Sähköposti: [email protected]
Reserviläispiiri:
Toiminnanjohtaja Tapio Paappanen,
puh. 040 755 8919, 0400 626 695
Sähköposti: [email protected]
Piirien toimisto:
Keski-Suomen reservipiirit, Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ
Avoinna: keskiviikkoisin klo 14.00–18.00
Piirien kotisivut: www.ksrespiirit.fi
Piirien puheenjohtajat:
RUP: Timo Salo, Äänekoski, puh. 0400 794 401
RESP: Jouko Hyppönen, Konnevesi, puh. 0400 500 231
Ilmoitusmyynti ja markkinointi:
Veijo Mononen, puh. 040 744 1444, [email protected]
Taloudenhoitaja: Juha Houni, Toivakka, puh. 050 342 2912
Pankki: Nordea Jyväskylä 104530-110394
Lehden vakituiset avustajat:
Kari Hämäläinen, Viitasaari, Hannu Karjalainen, Jämsä,
Martti Porvali, Jyväskylä, ja Jukka-Pekka Suutarinen, Jyväskylä
Sivunvalmistus: Grafiikka Rutanen
Sähköposti: [email protected]
Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere
Keski-Suomen Maanpuolustaja
Lehti on pääsääntöisesti tarkoitettu Keski-Suomen reservipiirien sisäiseen tiedottamiseen ja ilmestyy jokaiselle piirien
henkilöjäsenelle jäsenmaksussa maksettuna. Osoitemuutoksia
ei toimiteta piiritoimistolle eikä päätoimittajalle, vaan suoraan
oman liittosi jäsensihteerille.
RUL: puh. 09-40562011, e-mail: [email protected]
RES: puh. 09-40562010, e-mail: [email protected]
Fax molemmille: 09-499875.
Lehden seuraava numero 15.2.
Lehteen tarkoitettu aineisto joko suoraan
päätoimittajalle tai
piiritoimistoon
21.1. mennessä
Keski-Suomen Maanpuolustaja
16
4/2010
Nainen miesten maailmassa
Reserviläistoiminta on avointa myös naisille
tehtäväkseni kirjata tuloksia ja
paikata tauluja. Olen hämmästyksekseni huomannut olevani
lähes ainoa nainen tapahtumissa.
Ihmettelen miksi. Eivätkö naiset
tiedä toiminnan olevan avointa myös heille vai eikö heitä yksinkertaisesti kiinnosta? Erään
tuttavani vaimo sanoi, kun kysyin hänen osallistumattomuudestaan: ’’Kun meillä on eri harrastukset...’’
Minua on kohdeltu miesten
kanssa tasavertaisesti, onpa muutaman kerran puhuteltu yhdessä
miesten kanssa ’’hyväksi veljeksi’’. Osallistuessani ensimmäistä kertaa katsojan roolissa Keuruun Falling Plate -kisaan vuonna 2003 juttelin useampien miesten kanssa, ja meillä oli hurjan
hauskaa. Korpilahden Reserviläisten järjestämässä ampumakilpailussa pääsin hoitamaan kioskia makkaranpaiston ja -myynnin osalta. Siinä oli aikaa jutella erään paikallisen reserviläisen
kanssa, ja jutut olivat henkeviä.
Hauskaa on ollut ja varmasti on
myös jatkossa.
Naisille järjestetään myös
omia kursseja sekä valtakunnallisia harjoituksia, joiden järjestäjänä toimii Naisten Valmiusliitto
Kirjoittaja Johanna Louni toinen vasemmalta. Naiset reippaasti mukaan vapaaehtoiseen
yhteistyössä Maanpuolustuskoumaanpuolustustoimintaan!
lutusyhdistyksen kanssa. Olen
Reserviläistoiminta on urheilu- ja liikuntatoimintaa, veteraaniyhteistyötä, maanpuolustusaatteen vaalimista ja järjestötoimintaa. Vuonna 2010 Reserviläisliitto on painottanut maanpuolustustahdon hyväksi tehtävää työtä.
Liitto on aikonut myös selvittää
mahdollisuudet tehostaa kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää aatteellista työtä, josta ovat vastanneet muun muassa sotiemme veteraanit.
Reserviläinen on armeijan käynyt mies tai nainen. Yleisesti puhutaan reservin upseereista ja
aliupseereista. Reservin upseeri on varusmiespalveluksen suo-
rittanut mies tai nainen, joka on
käynyt reserviupseerikoulun eli
RUK:n. Reservin aliupseeri on
myös suorittanut varusmiespalveluksen. Hän ei ole käynyt reserviupseerikoulua mutta aliupseerikoulun kyllä.
Aktiiviset ihmiset, jotka haluavat ylläpitää armeijassa oppimiaan taitoja, ovat käynnistäneet reserviläistoiminnan. Mukaan pääsee myös armeijaa käymätön. Lisäksi kaikki kiinnostuneet voivat osallistua, on sitten
kyseessä mies tai nainen tai nuori, kuitenkin yli 18-vuotias.
Reserviläisliitto ja muut maanpuolustusjärjestöt järjestävät jä-
senilleen toimintaa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys tarjoaa
myös aktiviteetteja. Tällöin painopiste on sotilaallisessa koulutuksessa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää lisäksi eisotilaallista koulutusta tavallisille kansalaisille. Hyvä esimerkki on Kansalaisen turvakurssi,
jolla käydään läpi jokapäiväisen elämän turvallisuusasioita.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
tarjoaa lukuisia kursseja kiinnostuneille.
Nainen voi yhtä lailla osallistua kaikkeen. Itse olen esimerkiksi osallistunut moniin ampumakilpailuihin ja saanut siellä
Vahvoja keskisuomalaisia maanpuolustusnaisia. Kuvassa
vasemmalta: Kaija Koponen, Anita Korhonen ja Kirsti
Pipinen. Kuva: Pentti Ruohotie.
ollut muutamassa isossa harjoituksessa mukana. Viimeisin harjoitus, jossa olin, oli vuonna 2004
keväällä Hyrylässä. Kyseinen
harjoitus oli kolmipäiväinen, viikonlopun pituinen. Harjoituksessa oli tarjolla ensiapukurssi, henkisen tuen kurssi, alkusammutuskurssi, katuturvallisuuskurssi sekä maastontiedustelukurssi. Itse
osallistuin tuolloin henkisen tuen
kurssille. Olen osallistunut myös
naisille tarkoitetulle itsepuolus-
tuskurssille keväällä 2003.
Naiset, tulkaa mukaan toimintaan. Teille löytyy töitä, muutakin kuin vain kahvinkeittoa. Teitä ei syrjitä eikä väheksytä. Te
olette ’’hyviä veljiä’’ samoin kuin
harrastavat miehenne. Pääsette
läheltä näkemään, mitä mies tekee osallistuessaan reserviläistoimintaan, ja saatte uusia tuttavuuksia ja uusia kokemuksia.
Johanna Louni
Luonetjärven Päällystön Naiset ry:n toiminta on päättynyt
Vuonna 1954 perustetun Luonetjärven Aliupseerien Naisten – myöhemmin Luonetjärven
Päällystön Naisten – toiminta on
päättynyt 1.5.2010.
Vuonna 1954 kahdeksan aktiivista ja vahvaa aliupseerin vaimoa perusti toimivan yhdistyksen, joka kasvatti jäsenmäärää
aina 1980-luvulle saakka. Parhaimmillaan jäseniä oli runsas
150 ja toiminta aktiivista. Kokoonnuimme jäseniltoihin jopa kaksi kertaa kuukaudessa mitä moninaisimpien teemojen ympärille. Meille naisille tarjottiin
”hengen ravintoa” sisustuksesta ja kauneudesta, oli tutustumiskäyntejä ja upeita muotinäytöksiä, joissa omat jäsenemme ja
puolisomme olivat mannekiineina, sekä teatteri- ja parisuhdeiltoja, ja ennen kaikkea saimme olla toistemme tukena ja seurassa.
Olimme verkostoituneita jo tuolloin ilman kilpailua paremmuudesta. Kaikilla oli sama elämäntilanne: mies oli sotilas ja paljon
työmatkoilla ja kursseilla. Me
vaimot olimme kotona tai työssä – ja kotona lasten kanssa, jotka usein sairastelivat, kun isä oli
poissa. Me naiset olimme isiä ja
äitejä yhtä aikaa ja tunsimme itsemme vahvoiksi naisiksi. Taas
jaksoi, kun jäsenillassa virkistyi toisten samanlaisten vaimojen parissa.
Jäsenmäärä on ollut aaltoliikkeessä. Viimeksi jäsenistöämme
oli 76. 1990- ja 2000-luvulla liittyneitä oli vain viisi. 76 jäsenen
keski-ikä oli yli 70 vuotta.
Yhdistyksen juhliessa 50-vuotista taivaltaan upeassa iltajuhlassa oli runsaasti jäsenistöä puolisoineen. Samoihin aikoihin oli
kaksi valokuvanäyttelyä, toinen
Tikkakosken kirjastossa ja toinen
Päällystökerholla. Kuvia oli esillä yhdistyksemme koko toiminnan ajoilta. Jäsenemme Sirpa
Liimatainen kirjoitti tuolloin julkaistun yhdistyksen historiikin.
Meillä Luonetjärven Päällystön
Naisilla on ollut mukava kokoontumispaikka, Päällystökerho, jossa olemme tavanneet tuttuja sisaria. Paljon on tehty yhteistyötä Päällystöyhdistyksen kanssa.
Muun muassa keväisin ovat olleet kesämökkien siivoustalkoot.
Uusien mökkien sisustus on uskottu meille naisille. Samoin
Keppijuhlien upeat somistukset
ovat perinteisesti olleet meidän
Vuoden 2010 vuosikokouksen osallistujat. Kuvassa vasemmalta: Mall Ovaska, Aira
Suominen, Raili Rissanen, Tuulia Kumpulainen, Annikki Niskanen, Anja Huovilainen, Pirkko
Estola, Auli Malinen, Asta Tuomola, Annikki Huttunen, Taija Rantala, Sinikka Laine, Laina
Peltomaa, Leila Saikkonen ia Ilmavoimien pääluottamusmies, kapteeni Jouni Nyström, joka
toimi kokouksen puheenjohtajana. Kuva: Martti Rissanen.
naisten kätten töitä. Järjestimme
varuskunnan lasten hiihtokilpailut ja lasten pikkujoulut ohjelmineen. Meidän aikuisten esittämiä
olivat Pienten joutsenten tanssi ja Mustan kissan tango -näytelmät jne.
Vaan aika rientää. Muutama
vuosi sitten silloinen hallitus teki kyselyn yhdistyksen toiminnan päättämisestä, mutta vuosikokouksessa siihen ei vielä suostuttu. Sitten yhdistyksen toiminta oli hyvin hiljaista. Pakolliset
jäsentiedotteet ja jäsenmaksujen
kerääminen olivat ainoaa toimin-
taa, kunnes viime vuonna tulimme tulokseen, ettei ketään enää
painosteta hallitukseen ja kehittämään jäseniltoja. Pari jäseniltaa vielä järjestimme vuoden aikana. Suuri työ oli rakentaa illat,
ja paikalle saapui vain kaksi jäsentä. Tämän jälkeen vuosiko-
kouskutsuun oli lisättävä toiminnan päättäminen.
Tänä vuonna tammikuussa pidetyssä vuosikokouksessa sitten
äänestettiin ja tulos oli yksimielinen päättämisen puolesta. Kuukauden kuluttua pidimme toisen
kokouksen, jossa asia vahvistettiin ja päätettiin tuo historiallinen päivämäärä 1.5.2010, jolloin
Luonetjärven Päällystön Naiset
ry:n toiminta päättyy.
Jäsenistöllä on ollut oikeus valita uusi Päällystön Naisten yhdistys johon siirtyä. Halukkuutta on ollut Etelä-Suomen ja Kauhavan Päällystön Naisten yhdistyksiin. Vuosikokouksessa valittu toimikunta, johon myös allekirjoittanut kuuluu, hoitaa siirrot,
samoin toiminnan päättymiseen
liittyvät tehtävät, joita tuntuu olevan loputtomiin. Yhdistyksen perustaminen lienee helpompi asia.
Yhdistyksen kaikki asiakirjat
vuosilta 1954–2007 on jo toimitettu Toimihenkilöarkistoon, ja
sinne menevät loputkin asiakirjat
tulevien tutkijoiden hyödyksi.
Leila Saikkonen
yhdistyksen kunniajäsen
Hamina Tattoo
Sotilasmusiikki muuttaa muotoa
Keski-Suomen Sotilasläänin Perinneyhdistys järjesti matkan Hamina Tattoo -marssishow´hun tapahtuman päätöspäivänä 8.8.2010.
Matkanjohtajana oli Mikael Juujärvi, ja mukaan lähti 33 sotilasmusiikin ystävää Jyväskylästä ja
muualta Keski-Suomesta.
Marssishow-konsertti oli hyvin
kansainvälinen ja tarjona oli varsin monipuolinen kattaus musiik-
kia. Konsertissa kuultiin Rosvo
Roopea, Eurovision laulukilpailujen Hallelujah-voittosävelmä ja
useampi kappale Michael Jacksonin tuotantoa. Perinteisestä marssimusiikista sotilasmusiikki on tehnyt irtiottoa ja ehkäpä juuri uusien sotilasmusiikin ystävien kosiskelemiseksi. Uutta oli varsinaisesti ohjelmistoon ensi kertaa ujutetut
tanssiesitykset. Australiasta tullut
irlantilainen nuorten tai nuorten
aikuisten tanssiryhmä esiintyi ennestään Tattoostakin tutun Helsingin säkkipilli- ja rumpuorkesterin
säestämänä.
Mitä soittokuntiin tulee, jokainen niistä edusti huippuosaamista. Turkkilainen Bursa Mehter toi
konserttiin historian havinaa. Siitä kieli myös soittokunnan perinneasut. Suomalaiset soittokunnat,
Laivaston soittokunta, Satakunnan Sotilassoittokunta ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta,
ovat kansainvälistä tasoa. Viimeksi mainitun esityksiin liittyi erityistä hohdokkuutta. Soittokunnan
”kiväärijonglöörit” olivat yleisön
mieleen. Kiväärien käsittely oli
varmaa ja näyttävää.
Allekirjoittaneelle vierasesiintyjistä jäivät mieleen erityisesti ve-
näläinen Merisota-akatemian soittokunta, saksalainen Maavoimien
soittokunta nro 10 ja Viron puolustusvoimien soittokunta. Belgian ilmavoimien kuninkaallinen
soittokunta ja Yhdysvaltojen maavoimien Euroopan joukkojen soittokunta ja sotilaskuoro olivat tasokkaita, ja esiintyjien erottelu on
mitä suurimmassa määrin makukysymys. Jälkimmäisen sotilas-
soittokunnan kuorolaisten valintakriteerit luonnehdittiin erittäin
koviksi.
Konsertin finaaliin osallistuivat kaikki esiintyjät. Seuraava Hamina Tattoo -tapahtuma on vuonna 2012.
Pentti Ruohotie