MOONLIGHT DIVERSIN JÄSENLEHTI 1/2014

K PLIA
MOONLIGHT DIVERSIN JÄSENLEHTI 1/2014
www.moonlightdivers.com
MOONLIGHT DIVERSIN JÄSENLEHTI 1/2014
1/2014
PÄÄKIRJOITUS
Uusi vuosi ja uudet sukellukset
Vuosi on vaihtunut ja kauan odotettu Kuplia Kuutamolla -lehdykän toinen numero on viimein ilmestynyt. Uusi numero sisältää ensimmäisen tapaan jäsenten omin käsin kirjoittamia juttuja monelta sukeltamisen saralta, tietoa ajankohtaisista tapahtumista sekä tietysti upeita kuvia.
Etelän lumeton maa saa kaamoksesta kärsivät kaipaamaan kesää tai hohtavia nietoksia, mutta lumen
vähyys edellisvuosiin verrattuna ei ole yksinomaan huono asia. Leuto talven alku on mahdollistanut
monien harrastusten jatkamisen, ja veteen on päässyt ilman avannontekovälineitä. Jääsukeltajien lohdutukseksi pakkaset näyttäisivät varovaisia saapumisen merkkejä, vaikka heikkoja jäitä on vielä syytä
varoa. Moonlighteille pimeät ja kylmät talvikuukaudet ovat korkeintaan hidaste veteen pääsyyn. Tänä
talvena seuran uimahallivuoroilla on mahdollista nauttia vedestä tarvitsematta pelätä kohmettuneita
varpaita. Parasta lääkettä kaamosmasennukseen kannattaa hakea seuran nettisivuilta, missä ei nukuta
talviunia. Tekemistä löytyy pinnan alta ja päältä.
Toimitus toivottaa mielekästä ja turvallista sukellusvuotta 2014!
www.moonlightdivers.com
TULEVIA TAPAHTUMIA
SISÄLLYSLUETTELO
3
Tulevia tapahtumia
4
Vuoden 2013 kohokohdat
5
Paluu valokuvauksen juurille
– camera obscura
6
Koulutusta hallissa
7
OWD-kurssi vasta-alkajan silmin
8-9
10-11
Kaatialan pohjalta ja
vähän reunaltakin
Ei väkisin eikä edes väsyttämällä
- korvavamma vaanii
HALLIVUOROT:
MERIARKEOLOGIA-jaos TIEDOTTAA:
Uimahallivuorot
Hylkysukellusseminaari
Titanic-näyttely
Koulutusvastaava Mika on jälleen nähnyt
vaivaa pitääkseen seuralaisten uimataitoa
ja kuntoa yllä. Seuralle on varattu 10 hallivuoroa Rajamäen uimahallista. Vuorot
ovat keskiviikkoisin 29.1.- 9.4.2014 (ei talvilomaviikolla 19.2.) klo 20–23. Käytössämme ovat iso allas sekä pukeutumis-, pesuja saunatilat.
Lauantai 8.2.2014
klo. 11:00–18:00 Helsingin Messukeskus
Viron merimuseossa Tallinnassa on parhaillaan esillä ainutlaatuinen TITANIC: tarina,
löydöt, legendat -näyttely, jonka veroista
Pohjois-Euroopassa ei ole ennen ollut.
TOIMINTAOHJEET HALLILLE:
20:00
20:30
Tulemme paikalle ja tuomme
varusteet aulaan paikkaan, jossa ne
ovat mahdollisimman vähän tiellä.
Kokoonnumme kahvion pöydissä ja
keräämme osallistujien nimilistan.
Haemme avaimet kassalta
osallistujamäärän mukaisesti,
viemme varusteet hallin puolelle ja
siirrymme pukuhuoneisiin.
Valmistelemme varusteet altaan
reunalla.
21:00
Siirrymme altaaseen.
22.30
Poistumme altaalta.
23.00
Poistumme hallista.
Seminaari on Venemessujen yhteydessä, joten
samalla reissulla on mahdollista tutustua messutarjontaan. Hylkysukellus 2014 tapahtuma
on maksuton, mutta sinne pääsee vain Venemessujen kautta, jonka sisäänpääsymaksu on
16 euroa.
Ilmoittautuminen seminaariin osoitteessa
www.eventbrite.com/e/hylkysukellus-2014-wreck-diving-tickets-5419820830.
Paikalle on ilmoittautunut jo useampi moonlight, joten päivää ei tarvitse viettää vieraassa
seurassa.
Esillä on yli 150 Titanicin hylyn ympäriltä merenpohjasta kerättyä alkuperäisesinettä ja useita laivan asuin- ja oleskelutilojen rekonstruktioita, jotka vievät näyttelyvieraat takaisin vuoteen
1912, jolloin Titanic oli maailman suurin ja ylellisin risteilijä.
Näyttelyssä esitellään aluksen rakennusprosessia, matkustajien ajatuksia, unelmia ja arkea
matkalla, sekä Titanicin uppoamista ja sen seurauksia kymmenessä eri näyttelysalissa. Loppuosa on varattu aluksen hylyn löytymisestä,
ja sen tutkimisesta valtameren pohjalla kertovalle materiaalille. Kokonaisuudessaan näyttely
vie kolmanneksen Lentosataman hallitilasta.
Näyttely on avoinna 31.3.2014 asti
Tallinnan Lentosatamassa, osoitteessa
Vesilennuki 6, Tallinn. Lisää tietoa löytyy
nettisivuilta www.lennusadam.eu/fi
Paikalla on seuran puolesta sovittu hallivastaava, joka kerää nimilistat ja seuraa, että asiat
sujuvat.
2
RMS Titanic upposi 15.4.1912 törmättyään jäävuoreen, ja tässä historian kuuluisimpiin merionnettomuuksiin kuuluvassa haaksirikossa
menehtyi yli 1500 ihmistä. Näyttelyssä vieraat
pääsevät kulkemaan 1. luokan käytävää pitkin,
vilkaisemaan hytteihin, näkemään kuuluisan
porraskäytävän ja tuntemaan jäävuoren hyytävän läheisyyden.
3
MOONLIGHT DIVERS 1980 - 2014
20:45
Hylkysukellus 2014 on tapahtuma kaikille hylyistä ja hylkysukelluksesta kiinnostuneille. Seminaari alkaa klo 11 ja päättyy klo 18. Halukkaat
voivat vielä jatkaa iltaa Wrecked Party -bileiden
merkeissä.
KUPLIA KUUTAMOLLA 1/2014
Moonl
ight
Divers
vuode
n
sukellu 2013
sseura
ksi
KOHOKOHTIA
MERKKIPÄIVIÄ
VUODEN SUKELLUSEURA
Moonlight Divers
valittiin vuoden 2013
sukellusseuraksi
Moinen huomionosoitus
on pienelle seuralle suuri
kunnianosoitus, vaikka
kyllähän me seuralaiset jo
tiesimme olevamme Suomen, jollei koko maailman,
valioluokkaa. Mukavaa,
että muutkin huomasivat
sen. Iso käsi puheenjohtajalle, kouluttajalle,
tapahtumien järjestäjille
ja aktiivisille sukeltajille –
tiedätte keitä olette.
Valokuvauksen historiikkia
Paluu valokuvauksen
juurille – camera obscura
Termi CAMERA OBSCURA tarkoittaa pimeää huonetta. Camera obscura kuvauksella viitataan kuvaustekniikkaan, jossa seinässä
olevan reiän läpi tuleva valo muodostaa kuvan pimeään huoneeseen, tai mihin tahansa tilaan. On mahdollista, että jo esihistoriallisena aikana eläneet ihmiset tekivät luolissaan camera obscura havaintoja. Historiallisena aikana ilmiötä kuvasi ensimmäisenä
aristoteles (384-322eaa) tutkaillessaan auringonpimennyksen puun lehvästön läpi synnyttämiä kuvia. Myös arabialainen alhazan
mainitsee camera obscura ilmiön jo noin tuhat vuotta sitten.
Ari 50-vuotta
Seuran pitkäaikaisen tukipilarin ja hallitusvastuussa toimineen Arin
50-synttäreitä juhlittiin seuran hallivuorolla Rajamäellä 2012. Lahjaksi
saatu peruutuspeili tuli varmasti tarpeeseen.
Vuoden sukellusseuran
valitseen Sukellusliitto ry.
Katja
Ensimmäinen tunnettu aparaatti on giovanni portan vuonna 1558 rakentama camera obscura, josta
tuli varsin suosittu apuväline taiteilijoiden keskuudessa. Varsinainen valokuvaus camera obscuran
avulla kehittyi 1820-luvulla, jolloin ranskalainen
niepce onnistui valmistamaan tinalevylle painolaattoja valoherkän asfaltin avulla. Daguerre kehitti
kuvaustekniikkaa edelleen ottamalla käyttöön kuvan laatua parantavan linssin. Ilman linssiä camera
obscuran kuva on himmeä. Reikää suurentamalla
kuva kirkastuu, mutta tulee samalla epätarkaksi.
Toissa kesänä kävin taiteilija heidi lunabban konttiin rakentamassa camera obscurassa ateneumin
vieressä. Lunabba on rakentanut myös veden pinnalla kelluvan ”sauna obscuran”. Tämä sai minut
pohtimaan, miten camera obscura tekniikka toimisi
veden alla. Pohdin että kontin upottaminen lam-
men, järven tai meren pohjaan saattaisi olla liikaa,
mutta ehkä jotain pienimuotoisempaa olisi mahdollista kokeilla käytännössä. Ideat alkoivat kehittyä
ja viime kesänä monien yritysten jälkeen onnistuin
lopulta nappaamaan ensimmäisen vedenalaisen
camera obscura kuvani.
EERON MITALLIT SUKELTAJALIITON KUVAKILPAILUSSA
Seuramme kunnostautui sukelluksen visuaalisella alalla, kun Eero Hällfors niitti kunniaa Sukeltajaliiton Sukelluskuvauksen SM kilpailussa kuvillaan Kampela (A-sarja
3. sija) ja Jääkatto (B-sarja 2. sija). Onnittelut Eerolle!
Jääkatto, Eero Hällfros. B-sarjan 2.
Kampela, Eero Hällfors. A-sarjan 3.
Camera obscura veden alla - teoriasta käytäntöön
VUODEN 2013 PALKITTUJA MOONLIGHT DIVERSISSÄ
VUODEN SUKELLUSTEKO
- Marko “Pastori” Mäenpää
Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Katja
lupasi nostaa Moonlightit vuoden sukellusseuraksi. Katja lunasti lupauksensa.
Seuran sekä puheenjohtajan aktiivisuuden ansiosta, liiton syyskokouksessa
meille luovutettiin vuoden sukellusseuran
kunniakirja ja liiton kiertopalkinto. Perusteluina oli mm. seuramme aktiivisuus
ympäristö- ja koulutusasioissa. Näistä mainittakoon Project Baselinen edistäminen
Suomessa. Onnea Katja!
Pitkän linjan Divemaster-kandidaatti
Marko, osallistui aktiivisesti seuran
koulutus- ja muuhun sukellustoimintaan.
”Pastori” on tarjonnut kaikille tarvitseville pyyteettömästi Camp Gay Mobile
Dive Resortiksi -nimetyn retkeilyautonsa
ruhtinaallisista palveluja. Palkinnoksi
Markolle teetettiin resortin nimen mukaiset magneettiplakaatit autoon kiinnitettäväksi sekä myös resortin virallinen
leimasin. Onnea Pastori!
4
kirpputorilta ostamaani lasipurkkia, jonka rakenne oli amorfinen ja kiteetön. Purkin sisään sulloin
tumman t-paidan heijastusten vähentämiseksi ja
kuvasin pilvisellä säällä, jolloin hajavalo entisestään
vähensi heijastuksia. Lisäksi kumarruin kuvatessani
purkin ylitse, jolloin varjoni suojasi kuvaustapahtumaa valoheijastuksilta. Sulkimena toimi poikani
vanha jääkiekko, jota käytin vaistonvaraisesti, alitajunnan ohjaamalla ranneliikkeellä, peittämään kuvausaukon. Purkin tuli luonnollisesti olla liikkumaton ja oikea valotusaika löytyi vähitellen 200 asan
filmille.
Tarkemmin tilannetta tarkasteltuani selvisi, että
neulanreiän kokoisesta aukosta katsottuna muovi ei ollutkaan läpinäkyvä. Tämän jälkeen kokeilin
Kaikista ennaltaehkäisevistä toimistani huolimatta
heijastuksia tuli edelleenkin jonkin verran, mutta
loppukesällä erään filmin kehitettyäni, havaitsin
5
että yhdessä kuvassa niitä ei ollut (kuva 1). Tämä
kuva on napattu kuvauspurkin (kuva 2) ollessa
upotettuna noin 20 cm:n syvyyteen. Purkin voi
tietysti viedä syvemmällekin teippaamalla sen kannen vesitiiviisti, mutta tämä saattaa olla jokseenkin
vaivalloista, koska filminsiirron takia purkin joutuu
joka kuvan jälkeen avaamaan.
Alkuvaikeuksista huolimatta onnistumisen tunne
lämmitti mukavasti sydäntä, nähtyäni viimein ensimmäisen onnistuneen kuvan. Voin lämpimästi
suositella camera obscura menetelmän kokeilua
kaikille valokuvauksen historiasta ja vedenalaisesta valokuvauksesta kiinnostuneille. Taustamusiikki,
tangerine dream: underwater sunlight (1986).
Esa koistinen
MOONLIGHT DIVERS 1980 - 2014
VUODEN 2013 SUKELTAJA
- Katja Heininen
Aloitin valmistelut ensimmäisen vedenalaisen camera obscura kuvan ottamiseksi napauttamalla tylysti vanhasta pokkarikamerastani linssin pois. Sen
takana oli pyöreä aukko, joka rajasi sopivasti kuvan
epäterävät reuna-alueet pois. Aukon päälle panin
objektiivin suojuksen, johon tein neulalla reiän.
Aluksi otin kuvia nurmijärvellä sijaitsevan sääksjärven kirkkaassa rantavedessä, ensialkuun läpinäkyvältä vaikuttavan muoviastian läpi. Sulkijana toimi
musta pahvinpala. Kuvat olivat kuitenkin täynnä
heijastuksia, jotka ilmeisesti johtuivat muovin makromolekyylirakenteesta.
KUPLIA KUUTAMOLLA 1/2014
KOULUTUSTA
A
S
S
I
L
L
A
H
2013
Owd-kurssi
vasta-alkajan silmin
Elise Linna
PADI (Professional Association of Diving) on maailman suurin harrastussultamisen koulutusorganisaatio.
OWD-kurssi (PADI Open Water Diver) on sukelluksen peruskurssi, jolla opitaan sukeltamisen perustaidot kokeneen sukelluskouluttajan johdolla. Kurssi antaa valmiudet suorittaa
sukellusparin kanssa sukelluksia aina 18 m asti, sekä osallistumaan sukelluskeskusten järjestämille retkille.
AOWD-kurssi (PADI Advanced Open Water Diver) on sukelluksen jatkokurssi, jossa perehdytään sukeltamisen eri
osa-alueisiin.
Ensimmäiset Moonlight Diversien järjestämän OWD-kurssin (Open Water Diver -kurssi) räpyläpotkut otettiin Rajamäen uimahallilla
helmikuussa 2012. Kurssi käynnistyi kuuden oppilaan ja kouluttaja Mika Salosen muodostamalla kokoonpanolla. Teoriaosuudet oli
aloitettu jo aiemmin, joten aivan kylmiltään ei veteen tarvinnut mennä.
OWD-kurssi koostuu viidestä teoriaosuudesta ja
loppukokeesta, viidestä allasharjoittelukerrasta
sekä neljästä avovesiosuudesta. Tarvittaessa allaskertoja voi olla enemmänkin, kuten tällä kurssilla.
Niille moonlighteille, joiden omasta OWD-kurssista
Vastasiko kurssi näitä odotuksia?
Merenalainen elämä on kiinnostavaa, eikä sitä
ole juurikaan päässyt näkemään itse paria metriä syvemmältä. Isä ja sisko olivat hehkuttaneet
sukeltamista jo pidemmän aikaa ja suostutelleet
kokeilemaan lajia. Kun varusteet kerran vielä olivat omasta takaa, niin ajattelin että miksipä ei.
Ei todellakaan. Kirja oli helppolukuinen ja asiat
jäivät mieleen kuin itsestään. Tuntuu, että kurssilla allasharjoituksia ja vedessä treenaamista oli
paljon enemmän kuin teoriaa, eli asioita pääsi
harjoittelemaan käytännössä, eikä vai lukemaan
ulkoa.
Millaisia ennakko-odotuksia sinulla
oli kurssin suhteen?
Kokonaisuutena kurssi on tähän asti ollut tosi
mukava, ilmapiiri on kannustava, kurssikaverit
mukavia ja kouluttaja perusteellinen.
Mikä oli mieleenpainuvin tai
hauskin kokemus?
Kierähdys veteen pullot selässä oli hauskaa. Oli
siisti tunne molskahtaa veteen ja katsoa kupla-
7
tästä neitsytkurssista. Kysymyksiin vastasi Harri Linna: lukiolainen Klaukkalasta, jonka mentyä kurssille,
on perheessä sukeltajia nyt enemmistö.
merta ympärillään. Myös sellainen pikkuinen ilo
kuin kuplarenkaiden puhaltaminen, oli mukavaa puuhaa.
Entä haasteellisinta?
Haastavimmaksi osoittautui keskittyminen ohjeiden kuuntelemiseen, varsinkin pohjassa, kun
olisi ollut miljoona muuta asiaa mielessä.
Mitä on tiedossa kurssin jälkeen?
Haluan
jatkaa
mahdollisimman
pian
AOWD-kurssille (PADI Advancer Open Water
Diver), että pääsen eroon 18-metrin rajoituksesta. Siitä on sitten hyvä jatkaa eteenpäin.
MOONLIGHT DIVERS 1980 - 2014
Mikä sai sinut mukaan kurssille?
Lukiolaisena kauhistelin kurssin tuntimääriä,
paksua oppikirjaa, joka varmaan pitäisi opetella ulkoa, sekä viimeisen illan koepaniikkia.
Lisäksi kuvittelin materiaalin olevan "rakettitiedettä" ja ettei sillä olisi mitään tekemistä käytännön kanssa.
6
on jo aikaa, tai muistot ovat muuten vain päässeet
ruostumaan, Kuplia Kuutamolla tarjoaa pienen
muistutuksen PADI-sukeltajien ensimmäisestä
kurssista. Toimituskunta onnistui saamaan yhden
kurssilaisista käsiinsä ja lypsämään ensikäden tietoa
KUPLIA KUUTAMOLLA 1/2014
KAATIALAN
pohjalta ja vähän reunaltakin
Taisi olla kesän 2009 loppupuolella, kun suuntasimme Moonlight-porukalla ensimmäisen
kerran Kaatialan kaivokselle. Tarkoituksenamme oli sukeltaa tuon paljon puhutun paikan
nähtävyyksiä läpi viikonlopun ajan. Tekipä muutama seuralainen samalla myös AOWD -kurssin syväsukelluksen ja suunnistusosion, joiden vetämiseen paikka antoi oivat puitteet. Montun
avopuolen syvyys on maksimissaan 30 metriä, ja sukelluskellon narutus pinnalle ja viidessä
metrissä oleva poiju tarjoavat hyvän referenssin noustessa ja laskeuduttaessa.
Tunsimme tulleemme erityisen mukavaan ja
mielenkiintoiseen sukelluspaikkaan. Kaatialan
kaivoshan on käytöstä poistettu maasälpäkaivos,
joka sukelluspaikkana tarjoaa yllättävän monipuolisia sukellusmahdollisuuksia. Niin kutsutussa
”matalassa päädyssä” on pieni rannan tapainen
alue, josta on helppo mennä maltilliseen tahtiin
syvenevään veteen. Tästä saa sukeltaa jonkin aikaa päästäkseen edes kymmenen metrin syvyyteen.
”Syvässä päädyssä” syvyyttä on puolestaan 30
metriä ja sieltä löytyvät kolme aukkoa kaivoskäytäviin, joissa sukeltaminen vaatii kahdennetut
laitteet sekä koulutuksen niiden käyttöön luola- ja kaivosympäristössä. Tästä syystä sukelluksemme suuntautuikin aluksi avopuolelle ja niihin
käytävien osiin, jotka täyttävät cavern-määritelmät – tosin jo ensimmäisellä kerralla otimme löysät pois käymällä kääntymässä kaivoksen perällä.
Tämä sukellus toki suunniteltiin oikeaoppisesti
ja kävimme läpi oikeat proseduurit ja kommuni-
kointitavat kyseisiin olosuhteisiin.
Koimme olevamme valmiita sukellukseen ja
teimme sen suunnitelman mukaisesti viimeistä
piirtoa myöten. Hieno fiilis sai innostumaan hieman enemmän tekniikkasukelluksen saloista.
Nyt takana on jo useita viikonloppuja Kaatialassa
ja sukelluksia itsellä noin 120, joten paikka alkaa
olla jokseenkin tuttu. Tästä huolimatta siellä jaksaa sukeltaa aina vain ja viettää pinta-ajat grillaten ja jututtaen sukeltamaan tulleita ihmisiä. On
mukava huomata että Suomessa harrastetaan
sukeltamista muuallakin kuin Nurmijärvellä tai
pääkaupunkiseudulla ja ihmisiltä kuulee hyviä vinkkejä palveluntarjoajista sekä sukelluskohteista.
Kaatialassa on nyt siis sukellettu Moonlight-voimin jokunen vuosi ja yhteensä sukelluksia on ollut useita satoja – niin kesän kuumuudessa kuin
talven pakkasissakin, joista kylmimpinä muistan sukellukset tämän vuoden alkupuolelta: -23
astetta, tosin vesi tuntui tuolloin varsin lämpi-
mältä. Useampi seuralaisista on kouluttautunut
montulla muun muassa cavern- ja tekniikka-sukelluskursseilla, joiden käyminen mahdollistaa
turvallisemman sukeltamisen tässä paikoin vaativassakin kohteessa.
Toivon mukaan ensi kesänä saisimme järjestettyä
seuralle virallisen sukellustapahtuman Kaatialaan.
Se tietysti vaatii jonkin verran työtä, sillä porukan
ollessa suurempi joudutaan kirjanpitoon ja sukelluksen suunnitteluun kiinnittämään hieman
enemmän huomiota. Itse olen kuitenkin valmis
näkemään vähän enemmän vaivaa, koska tämän
porukan kanssa on kivaa
jopa näreen alla synkässä
metsässä!
Eppu
MOONLIGHT DIVERS 1980 - 2014
8
9
KUPLIA KUUTAMOLLA 1/2014
EI
VÄKISIN EIKÄ
EDES VÄSYTTÄMÄLLÄ
- korvavamma vaanii
Sukeltajan loki 13.5.2007;
Porkkala keittokatos;
OWD-avovesi
Ryhmä OWD-kurssilaisia räpiköi poijulle, josta laskeudutaan yhtä aikaa alas sameuteen.
Laskeutuessa pisti vasempaan korvaan, mutta samassa helpotti. Pohjalla harjotteita ja
kaikki menee hyvin, vaikka ollaan aikamoisessa puurossa. Rannalla porukka huomauttaa, että maski on täynnä verta.
Sukeltajan loki 28.11.2008;
Melkutin, Loppi; AOWD ”deep”
Sukeltajan loki 25.7.2010;
Emäsalo, Chrysant
Kaartjärven jää kesti jo kävellä, mutta Melkutin oli auki. Pintauintia oletettuun syvään
kohtaan ja sitten kurssikaverin sekä kouluttajan kanssa alas. Pientä painetta oikeassa
korvassa 7m kohdalla, paine ei tasaannu.
Merkki kouluttajalle ja vähän ylöspäin.
Yhtäkkiä huimaa vietävästi. Tiedän mistä on
kyse – onneksi olen miettinyt toimintatapaa
tämän varalle. Liiviin ilmaa, niin ei tarvitse
tietää, minne on ylöspäin. Pinnalla kaikki
hyvin, mutta korva on oudon tuntuinen.
Luotsisataman ulkopuolella oleva hylky
on poijutettu. Keli on tyyni, kiinnitämme
veneen poijuun. Valsalva ahkerassa käytössä
heti pinnan alle päästyä; hidas laskeutuminen poijuköyttä pitkin välillä pysähdellen
ja paineen tasaantumista odotellen. Sukelluspari meni jo alemmas, sovittiin, että
odottaa alhaalla köydessä. Paineet tasaantuu lopulta ja korvat sallivat tehdä hyvän
dyykin. Kotona seuraavana aamuna tyyny
märkä ja korva kipeä.
MENNEITÄ vuodelta 2012
Finnlines
-vierailu
Kesäkuussa Finnlines-laivalla pidetyn veneilyluennon, oli järjestänyt Eero, joka on ollut huolissaan seuramme jäsenten veneilyturvallisuudesta.
Tilaisuuden aikana saimme tietoa hyvästä merimiestavasta sekä vastauksia kysymyksiin, joihin pienveneilijät harrastuksensa alussa usein törmäävät.
Lopuksi itse kapteeni tutustutti meidät
laivan komentosillan toimintaan ja
laitteisiin.
Oman paineentasausongelmani ratkaisu lähti
liikkeelle siitä, että perehdyin korvatorvien toimintaan. Jos päänsisäinen, korvalehden ja nenänielun välinen rakenne ja toiminta paineen
vaihdellessa ovat sinulle vieraita, kannattaa
vierailla vaikkapa sivustolla http://video.about.
com/pediatrics/Ear-Pressure.htm. Sisäistettyäni
sen, että paineen muutosnopeus pohjaan päin
mennessä on fysiikan laeista johtuen nopeinta
pinnan tuntumassa (kuvio 1), lakkasin ”sujahtamasta” kolmeen-neljään metriin ennen ensimmäistä paineentasausyritystä. Sitten aloin tutkia
noita lääkärin antamia välikorvan paineentasaustekniikoita käytännössä (= uimahallissa).
Hyvä lista näistä löytyy googlettamalla ”välikorvan paineentasaustekniikat”. Keskeistä kaikissa
tekniikoissa on saada tuuba, eli välikorvaa ja nenänielua yhdistävä korvatorvi (Kuva 1) hetkeksi
avautumaan. Toisilla riittää uloshengitys nenän
ja maskin kautta, itselläni ei monesti auttanut
edes voimakas puhallus sieraimet suljettuina.
Ratkaisun avain oli kuitenkin se, kun hoksasin,
10
että ottamalla regun hetkeksi pois suusta sain
leukaa riittävästi eteen- ja alaspäin, mikä yhdessä sierainten sulkemisen ja puhalluksen kanssa
tuotti helposti toivotun tuloksen. Lisätehoa sai
vielä kallistamalla päätä sivuille, jolloin kaulalihasten tekemä työ ja kudosten venyminen edesauttoi läskin siirtymistä hetkeksi pois tukkimasta välikorvan tuuletusta.
Takana on nyt reilu vuosi korvaongelmatomia
sukelluksia (ja lentomatkoja!). Enää ei tarvitse
pelätä, että pysyvästi auki revennyttä tärykalvoa tarvitsisi paikata pohkeesta otetulla rasvakudoksella. Eikä varmaan
enää tarvitsisi myöskään
harmitella sitä, että tuolla
kolmannella kerralla puhalsin itse väkisin tärykalvon rikki...
MOONLIGHT
MOONLIGHTDIVERS
DIVERS1980
1980--2014
2014
Melkein joka sukellusreissulla joku tulee maininneeksi ”tukkoisuuden” ja siitä mahdollisesti seuraavat paineentasausongelmat. Ennen sukellusta syödään reseptillisiä tai reseptivapaita aineita,
suihkutellaan sieraimiin sallittuja tai sallitunkaltaisia avaajia tai imeskellään juuri niitä pastilleja,
joilla röörit ovat ennenkin auenneet. Konstit ovat
monet ja hyvä niin. Jos kuulut siihen joukkoon,
jolla korvien paineentasaus sukeltaessa tuottaa
toistuvasti ongelmia, kannattaa selvittää itsellesi,
mikä olisi kaikkein toimivin tapa nujertaa tämä
riesa. Omat kokemukseni kolmesta tärykalvorepeämästä ja niitä seuranneista massiivisista välikorvan tulehduksista saivat minut pysähtymään.
Onneksi viimeisin lääkäri, joka oli korvaspesialisti
JA sukellusharrastaja, neuvoi minulle useita paineentasaustekniikoita, joista sittemmin käytännössä harjoittelemalla löysin itselleni sopivan –
ja korvaongelmat jäivät siihen. Ensimmäisen ja
toisen korvavamman hoitanut lääkäri suositteli
vaihtamaan sukellusvarusteet golf-settiin…
Kim Kaustell
11
JULKASIJA
K PLIA
Moonlight Divers -sukellusseura,
Nurmijärvi
[email protected]
www.moonlightdivers.com
MOONLIGHT DIVERSIN JÄSENLEHTI 1/2014
Kuplia Kuutamolla on Moolight
Diversin epäsäännöllisen säännölliseti ilmestyvä jäsenlehti. Kirjoittajat
ja kuvaajat ovat seuran jäseniä.
TOIMITUSKUNTA
PÄÄTOIMITTAJA
Elise Linna
TAITTO
Mari Pelander
www.moonlightdivers.com
KIRJOITTAJAT
Elise Linna
Mika Salonen
Kim Kaustell
Esa Koistisen
KUVAT
Eero Hällfors
Ari Linna
Katja Heininen
Mika Salonen
Esa Koistisen
Mari Pelander
Toimitus ei vastaa toimitukselle
lähetetyn materiaali asiavirheistä.
Lisäksi toimitus pidättää itsellään oikeuden päättää aineiston
julkaisemisesta sekä oikeuden
lyhentää ja muokata sille lähetettyjä tekstejä julkaistavaan muotoon.
Toimitukselle lähetetyn kuvamateriaalin julkaisuluvan hankkiminen
on aineiston lähettäjän vastuulla.
Lehden sisältöä ei saa osittainkaan
jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa.
Otamme mielellämme vastaan
kommentteja, juttuvinkkejä,
risuja ja ruusuja.
[email protected]