MUUTTUVA APTEEKKIEN ROOLI SIVU 14 ETÄFARMASIA SIVU 16 PROVIISORIT MÄÄRÄÄVÄT LÄÄKKEITÄ SIVU 20 FARMAKOGENETIIKKA SIVU 22 APTEEKIN KIRJANPITO SIVU 28 SÄÄNTÖUUDISTUS SIVU 34 YHDISTYMISKYSELYN TULOKSET SIVU 36 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3 | 2010 FIP 2010 Apteekkien rooli kehittyy S U U C T T i t O Oresep ä UTU man il UUDEN AJAN NÄRÄSTYSLÄÄKE Pantoloc Control 20 mg • • • Vaikuttaa suoraan hapon muodostumiseen vatsassa Vain yksi tabletti päivässä antaa 24 tuntia kestävän helpotuksen närästyksen oireisiin Vähemmän interaktioita muiden lääkkeiden kanssa1 LIEVITTÄÄ NÄRÄSTYSTÄ PÄIVIN JA ÖIN Pantoloc Control® 20 mg -enterotabletti. Vaikuttava aine on pantopratsoli. Reﬂuksioireiden (esim. närästys, happaman mahansisällön nousu takaisin ruokatorveen) lyhytaikainen hoito aikuisilla. Ei alle 18-vuotiaille. Älä käytä valmistetta, jos olet yliherkkä vaikuttavalle aineelle, soijalle tai apuaineille tai jos olet raskaana tai imetät. Ei saa käyttää samanaikaisesti atatsanaviirin kanssa. Lääkettä otetaan yksi tabletti päivässä, vähintään 2–3 peräkkäisenä päivänä. Oireet voivat helpottua jo yhden päivän hoidon jälkeen, mutta tämä lääke ei välttämättä lievitä oireita välittömästi. Hoito lopetetaan, kun oireet ovat hävinneet kokonaan. Ota yhteyttä lääkäriin, jos oireet eivät helpotu 2 viikon jatkuvan hoidon aikana. Hoitoa ei saa jatkaa yli 4 viikkoa keskustelematta lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo CHCC082010 www.pantoloccontrol.ﬁ 1: BLUME ET AL (2006)DRUG SAFETY 29(9):769-784 `SISÄLTÖ 3 | 2010 5 PÄÄKIRJOITUS Proviisorijärjestöjen yhdistymishanke. 6–9 AJASSA Tunnista ylikuormitus. Sääntelyä lisätään Unkarissa. STM:n tulevaisuuskatsaus. K KANSAINVÄLINEN FFARMASIAN KONGRESSI FFIP pidettiin tänä vuonna merellisessä Lissabonissa. Proviisori m ttarjoaa esitelmistä parhaat palat. SIVUILLA 16–27 `` S 11 KOLUMNI Marja Airaksinen kirjoittaa. 12–23 FIP Apteekkien palvelukehitys. Etäratkaisut farmasiassa. Lentoturvallisuuden opit. Potilaat ja lääkeviranomaiset. Proviisorit määräävät lääkkeitä. Farmakogenetiikka. Kuva-albumi. 24–25 MINÄ MISSÄ MILLOIN Sirpa Ahtilasta tuli lääkealan moniosaaja. 26 UUSIIN TEHTÄVIIN Meri Kauhanen työskentelee Lääketietokeskuksessa. 27 IDEAPAKKI Valo vaikuttaa käyttäytymiseen. 28–29 TALOUSKOULU Apteekin kirjanpito. 30–32 VÄITÖKSIÄ 33 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! Ajatus yhteisestä järjestöstä sai vankan kannatuksen PROVIISORIYHDISTYKSEN JA PROVIISORILIITON YHTEISESSÄ KYSELYSSÄ, jonka vastausprosentti oli kuitenkin varsin alhainen, 31. SIVUILLA 40–41 `` 98 % vastaajista kannatti yhdistymistä. TOIMITTAJALTA_ ”Sisäinen kelloni alkaa reistailla yleensä jo syyskuun alussa alussa. Nukuttaa Nukuttaa, itkettää ja makea maistuu. Lääkkeet auttavat kaamosmasennukseen, mutta myös kirkasvalo ja hikiliikunta pitävät oireet poissa.” Lisää valon voimasta SIVULLA 27 `` PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 34 PUHEENJOHTAJALTA Antti Vaara kirjoittaa proviisoreiden roolista lääketurvatoiminnassa. 34–37 AJANKOHTAISTA Proviisoriyhdistyksen sääntömuutokset. Yhdistymiskyselyn tulokset. 38 LAKINURKKA Tuotannolliset ja taloudelliset syyt. 39 MEDIAKORTTI 2011 JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 • Gsm 050 352 0771 • Fax (09) 6843 9911 • www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, [email protected] • Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), maija.rauha@osg.ﬁ • Puh. 0207 806 886 • www.osgviestinta.ﬁ TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä), mikko.koistinen@osg.ﬁ • Puh. 0207 806 867 NUMEROA 3/2010 AVUSTIVAT 40–41 KOULUTUSTA ProviisoriEsimies-koulutusohjelma. Talouden perusteet proviisoreille. Farmasian Päivien symposiumit. 42 HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kutsu syyskokoukseen. Anne Varjo, Sini Eskola, Sirpa Ahtila, Meri Kauhanen, Eija Reinikka, Juha Turunen ja Maria Pöyhönen PAINO Kirjapaino Uusimaa • Painos 4 400 kpl ILMOITUSMYYNTI Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle Ville-Matti Mäkiseen, gsm 050 352 0771. Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. `PÄÄKIRJOITUS Yhdistymisajatus sai kannatusta Mahdollisista seuraavista askeleista tiedotetaan aikanaan. roviisoriyhdistyksen ja Proviisoriliiton keväällä järjestämän proviisorien yhdistymistä koskevan kyselyn ”Mahtuvatko proviisorit samaan järjestöön?” tulokset ovat valmistuneet.Vastanneista lähes jokainen (98 %) on sitä mieltä, että kaikkien proviisorien tulisi olla samassa järjestössä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta (89 %) kannatti järjestöjen hallitusten esittämää mallia proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden yhdistymistä ja olisi valmis liittymään uuteen proviisorijärjestöön. Proviisorikyselyn tulokset julkaistiin 25.9. Proviisoriliiton johtamiskoulutuksessa, jonka yhteydessä järjestettiin tämän vuoden neljäs proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille suunnattu keskustelutilaisuus. (Tätä kirjoitettaessa on tämä keskustelutilaisuus vielä edessä.) Kyselyn tulokset kertovat ammattikuntamme näkemyksen omasta yhteisestä edunvalvonnastaan selvästi. Kannatusosuudet olivat samaa suuruusluokkaa molempien järjestöjen jäsenten keskuudessa ja myös he, jotka eivät kuuluneet kumpaankaan järjestöön, kannattivat yhdistymistä voimakkaasti. Myöskään proviisorien ja opiskelijoiden kannatusosuuksissa ei juuri ollut eroa. Kyselyn varsin yhtenäinen tulos antaa varmasti järjestöjen hallituksil- P le ja proviisorien yhdistymisasioita valmistelevalle, 9 proviisorista ja 2 proviisoriopiskelijasta koostuvalle työryhmälle proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden toimeksiannon edetä asiassa – vaikka vastauksia saatiinkin ainoastaan 669 kappaletta. Tässä lehdessä julkaistaan kyselyn tuloksista proviisori, FaT Juha Turusen (Itä-Suomen yliopisto) kirjoittama artikkeli (s. 36). Juha Turunen on myös suorittanut kyselyn järjestäneiden järjestöjen valtuuttamana saadun vastausaineiston tilastollisen analyysin. Kyselyn yksityiskohtiin palataan vielä myöhemmin eri yhteyksissä ja mahdollisista seuraavista askeleista tiedotetaan aikanaan. Milloin proviisoreilla on sitten vain yksi oma itsenäinen järjestö? Mikä tämä ajanhetki sitten tuleekaan olemaan, toivon, että se koittaisi mahdollisimman pian. Toivottavasti myös onnistumme hyödyntämään konkreettisesti koko muutoksen ajan näkemäämme ja oppimaamme omien yhteisten arvojemme mukaisessa toiminnassa. Hyvää syksyn alkua proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille sekä muille Proviisorin lukijoille! Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja 5 `AJASSA TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME Uusi työkalu tunnistaa ylikuormittumisen likuormittumisen varhainen tunnistaminen voi estää työntekijän loppuun palamisen. Työterveystalo on kehittänyt kyselyn, jonka avulla työterveyslääkäri pystyy entistä helpommin tunnistamaan tietotyöläisen ylikuormittumisen. TyöOptimi-kysely koostuu 17 kysymyksestä, jotka käsittelevät työtilannetta, palautumista työstä sekä mielikuvia omista voimavaroista. – Kysely on jo osoittautunut erittäin hyväksi seulaksi ylirasittuneisuuden tunnistamiseen. Ylikuormittumisen oireet ovat yksilölliset. Usein työntekijä vain tuntee, ettei ole enää oma itsensä, kuvaa Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Heini Ahvenainen. Ylirasittuneisuus vaikuttaa ihmisen normaaliin fysiologiaan. Tyypillisimpiä ylikuormittumisen oireita ovat ärtyisyys, unettomuus, seksuaalinen haluttomuus ja kiputilat. Työ voi muuttua liian kuormittavaksi, jos työn vaativuus ja käytössä olevat resurssit eivät ole tasapainossa. Myös tasapaino työpanoksen ja saavutusten välillä on tärkeää. Työkykyä pitävät yllä positiiviset odotukset: ihmisen tulisi tuntea, että hän pystyy suoriutumaan työstään ja saa tarvittaessa apua. | Y 6 94% suomalaisista luottaa apteekkariin. Vain lentäjiin ja palomiehiin luotetaan vielä enemmän. LÄHDE VALITTUJEN PALOJEN LUOTETUIN MERKKI -TUTKIMUS 2010 Unkarissa lisätään apteekkialan sääntelyä SÄÄNTELYN PURKAMINEN EI JOHTANUT TAVOITELTUIHIN TULOKSIIN. U nkarin hallitus on kieltänyt uusien apteekkien avaamisen maassa vuoden loppuun asti pois lukien sellaiset alueet, joilla ei ole vielä apteekkia. Ensi vuoden alussa tulevat voimaan uudet apteekkien perustamista ja toimintaa koskevat säännökset. Apteekkialan sääntelyä purettiin Unkarissa vuoden 2007 alussa. Laista poistettiin silloin muun muassa väestön määrään ja apteekin sijaitsemisalueeseen liittyvät apteekin perustamisen rajoitukset sekä määräys, että apteekkien on oltava vähintään puoliksi proviisoriomistuksessa. Samalla sallittiin muun muassa päivittäistavarakauppojen myydä itsehoitolääkkeitä, joita oli aiemmin myyty vain apteekeista. Muutosten seurausvaikutuksena 600 uutta apteekkia avasi ovensa ja 200 apteekkia lopetti toimintansa. Pääasiassa uudet apteekit avattiin kaupunkeihin, ja samalla apteekit harvaan asutuilla alueilla vähenivät. Apteekkien lukumäärä nousi 2 400:aan. Koska reseptimäärä pysyi suunnilleen samana (150 miljoonaa), oli tilanne monien apteekkien kannalta kestämätön. Vuoden alussa oli arviolta 400 apteekkia konkurssin partaalla. Proviisori/Pharma Adhoc (16.8.2010) Sisämarkkinapääosaston johtavat virkamiehet olivat vierailleet useaan otteeseen Unkarissa (kuten muissakin samaan aikaan EU:hun liittyvissä maissa kuten Baltian maissa) ja esittäneet henkilökohtaisia mielipiteistaan apteekkitoiminnasta EU:n kantana. Tuolloin oli vielä vireillä EU:n tuomioistuimessa (ECJ) sekä Saksan ja Italian että Espanjan (Asturia) tapaukset. Sisämarkkinapääosasto katsoi, että apteekkitoimintaan liittyvät rajoitukset olisivat EU-lainsäädännön vastaisia. Unkarissa uskottiin näihin virkamiehiin ja lainsäädäntö tehtiin heidän mielensä mukaiseksi. Nyt, kuten tiedämme, EU:n tuomioistuin on yksiselitteisesti katsonut (ratkaisut 19.5.2009 ja 2.6.2010), että apteekkitoiminnan sääntely kuuluu ensisijaisesti kansallisen toimivallan piiriin ja on jäsenvaltioiden päätettävissä. Eräissä Baltian maissa on menossa samansuuntaisia deliberalisointeja kuin Unkarissa. Tämä on jälleen hyvä esimerkki siitä, miten suureksi niin sanottu demokratiavaje on EU:ssa päässyt. Onneksi tuomioistuin on tehnyt riittävän selväksi sen, miten voimassa olevaa EUlainsäädäntöä on sovellettava. Yksittäiset virkamiehet eivät voi enää esiintyä EU:n mielipiteen tulkitsijana, varsinkaan kun heillä ei ole minkäänlaista valtuutusta toiminnalleen.” | Reijo Kärkkäinen kommentoi: Reijo Kärkkäinen toimii yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa, sosiaalifarmasian osastolla. Hän jäi vuoden alussa eläkkeelle Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtajan tehtävästä. ”Unkarin apteekkitoimintaa koskeva lainsäädännöllinen soutaminen ja huopaaminen on peräisin Unkarin EU:hun liittymisen aikaisista tapahtumista. Apteekkien perustamista voidaan rajoittaa EU:ssa Y-tuomioistuin antoi kesäkuussa päätöksensä Asturia-tapauksessa. Apteekin sijoittautumista tietylle alueelle voidaan päätöksen mukaan rajoittaa alueen apteekkikohtaisen väestömäärän ja lähimmän toisen apteekin sijainnin perusteella, kunhan rajoitukset eivät ole kohtuuttomia. Sen sijaan apteekkiluvan myöntämisen esteenä ei voi olla se, että apteekin hoitamiseen tarvittavaa kokemusta ei ole hankittu tietyltä alueelta. Tapaukseen liittyvä Asturian maakunta sijaitsee Pohjois-Espanjassa. | E Fimea muistuttaa haittailmoituksista ääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ohjeistaa lääkäreitä, hammaslääkäreitä, proviisoreja ja farmaseutteja lääkelakiin perustuen ilmoittamaan Fimealle toteamansa tai epäilemänsä lääkkeiden käyttöön liittyvät haittavaikutukset. Kaikki tietoon tulleet rokotteiden todetut tai epäillyt haittavaikutukset tulee ilmoittaa tartuntatautilain nojalla. Fimea kehottaa terveydenhuollon ammattilaisia ilmoittamaan lääkkeiden haittavaikutuksista erityisesti silloin, kun lääkkeen käytön epäillään tai todetaan aiheuttaneen vakavan haittavaikutuksen. Sellaisia ovat kuolemaan johtaneet, henkeä uhanneet, sairaalahoitoon tai sairaalahoidon pitkittymiseen johtaneet, pysyvään tai merkittävään toimintaesteisyyteen tai -kyvyttömyyteen johtaneet haittavaikutukset sekä synnynnäiset anomaliat ja epämuodostumat. Haitoista kehotetaan ilmoittamaan myös, kun lääkkeen käytön epäillään tai todetaan aiheuttaneen haitallisen yhteisvaikutuksen toisen lääkkeen kanssa, kun haittavaikutus on odottamaton (poikkeaa laadultaan tai voimakkuudeltaan lääkkeen valmisteyhteenvedossa mainituista), kun se on uuden, vähemmän kuin kaksi vuotta markkinoilla olleen lääkkeen aiheuttama tai sen aiheuttamaksi epäilty sekä silloin, kun haittavaikutuksen esiintymistiheys näyttää ilmoittajan mielestä lisääntyvän. Lääkkeen haittavaikutusilmoituksen tekemiseen suositellaan Fimean verkkosivuilla olevaa sähköistä lomaketta, tulostettavissa olevaa pdf-lomaketta tai painettua lomaketta ”Ilmoitus epäillystä lääkkeen haittavaikutuksesta”, jonka voi tilata Edita Primasta. Kaikki rokotteita koskevat haittavaikutusilmoitukset tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle käyttäen THL:n verkkosivuilla olevaa lomaketta ”Ilmoitus epäillystä rokotuksen haittavaikutuksesta” tai tilaamalla painettu lomake Edita Primasta. | L 7 `AJASSA ”TAVOITTEENA ON TURVATA KANSALAISILLE KAIKISSA OLOSUHTEISSA HYVÄ LÄÄKKEIDEN SAATAVUUS JA AMMATILLISESTI TOIMIVA LÄÄKKEIDEN JAKELUJÄRJESTELMÄ”, SANOTAAN STM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESSA. STM haluaa turvata ammatillisen lääkkeiden jakelun S osiaali- ja terveysministeriö uusii parhaillaan strategiaansa. Strategiatyön alustavia linjauksia ja aineistoa on hyödynnetty hiljattain julkaistussa tulevaisuuskatsauksessa. Sen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyön tavoitteena on lujittaa hyvinvoinnin perustaa, turvata kaikille mahdollisuus hyvinvointiin sekä vahvistaa sosiaalisesti kestävää ja terveellistä ympäristöä. Terveyden edistämisen ja palveluiden kehittämisen perusta on tulevaisuuskatsauksen mukaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. ”Esimerkiksi lääkealalla innovaatiot mahdollistavat uusien liikeyritysten ja työpaikkojen synnyn. Tutkimustiedon vaikuttavuuden lisääminen ja innovaatiotoiminta edellyttävät eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.” 8 Lääkehuollon todetaan olevan kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. ”Lääkehuollon palvelut ovat osa potilaan hoitokokonaisuutta ja keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa laadukas, kohtuuhintainen ja kustannusvaikuttava lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Hyvin toimiva sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä hyötyy lääkehuollon palveluista ja päinvastoin. Lääkevalikoiman tulee olla väestön tarpeita vastaava, jotta potilailla on mahdollisuus tarkoituksenmukaiseen ja vaikuttavaan lääkehoitoon. Tulevaisuudessa haasteena on maantieteellisesti tasa-arvoisen lääkehuollon palveluiden toteutuminen. Tavoitteena on turvata kansalaisille kaikissa olosuhteissa hyvä lääkkeiden saatavuus ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelujärjestelmä”, katsauksessa sanotaan. Lääkemenoja tulee katsauksen mukaan tarkastella osana hoidon kokonaiskustannuk- sia, jolloin arvioidaan myös muut hoitovaihtoehdot. Maksukattoja käytetään, jotta yksittäisen ihmisen lääkemenot eivät nouse liian suuriksi. Yhtenäisen lääke- ja terveydenhoitomenojen maksukaton käyttöönoton mahdollisuutta luvataan selvittää. Elinympäristön kehittämiseen liittyen STM toteaa, että tartuntatautien torjunnan merkitys on korostunut globaalissa maailmassa. Maailmanlaajuisiin epidemioihin on varauduttava jatkossakin, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä kansainvälisesti ja hallinnonalojen välillä. Myös sairaalainfektioiden ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisy vaatii uusia ja entistä kattavampia toimia. Resistenssin syntyä ehkäistään järkevällä antibioottien käytöllä. Tavoitteena on, että tartuntatautilainsäädäntö saatetaan nykyaikaiseen ja selkeään muotoon. | TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU 1.10. Joka proviisorin talousseminaari, Helsinki 10.10. Maailman mielenterveyspäivä 25.–30.10. Euroopan farmasianopiskelijajärjestö EPSA:n syyskokous, Helsinki Uusi tietokanta tukee iäkkäiden turvallista lääkehoitoa IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON TIETOKANNASSA LÄÄKKEET ON LUOKITELTU SEN PERUSTEELLA, MITEN HYVIN NE SOPIVAT 75 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE. urvallisemman lääkehoidon tueksi on kehitetty kansallinen iäkkäiden lääkehoidon tietokanta. Perusterveydenhuollon lääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden apuvälineeksi tarkoitetussa tietokannassa on mukana 350 iäkkäiden yleisimmin käyttämää lääkeainetta ja niiden yhdistelmää. Ne on luokiteltu iäkkäille sopivuuden perusteella. 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes joka kolmannella on käytössään vähintään kymmenen eri lääkettä. Suuret lääkemäärät johtavat haitta- ja yhteisvaikutusten sekä iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käytön yleistymiseen. Myös ikääntymisen aiheuttamat muutokset ja sairaudet herkistävät lääkkeiden haittavaikutuksille. Luetteloita iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä on aiemmin laadittu muun muassa Pohjois-Amerikassa, mutta niiden lääkeaineista merkittävä osa ei ole käytössä Suomessa. Meillä haluttiin ottaa mukaan vältettävien ohella myös muut iäkkäiden yleisesti käyttämät lääkeaineet, koska ongelmat eivät rajoitu vältettävien lääkeaineiden käyttöön. Lääkeaineet ja niiden yhdistelmät on luokiteltu tutkimustiedon ja kliinisen asiantuntemuksen perusteella konsensusperiaatteella muista terveydenhuollon tietokannoista tuttuihin ryhmiin A, B, C ja D. Lääkekohtaisissa tiedoissa viitataan myös muihin sähköisiin lääkehoidon tietokantoihin. A-luokkaan (iäkkäille sopivat lääkeaineet) kuuluu 102, B-luokkaan (tutkimusnäyttö, käyttökokemus tai teho on vähäistä 75 vuotta täyttäneillä) 15, Cluokkaan (soveltuu varauksin iäkkäille) 142 ja D-luokkaan (vältettävä käyttöä iäkkäillä) 91 lääkeainetta. Tietokanta kehitettiin Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHDON asettamassa asiantuntijatyöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.Tietokanta on saatavilla Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen verkkosivuilta www.ﬁmea.ﬁ. | T MARRASKUU 6.11. Proviisoriyhdistyksen syyskokous 8.–10.11. Läkemedelskongressen 2010, Tukholma 10.–11.11. Turun Lääketiedepäivät 19.–21.11. Farmasian Päivät, Helsinki 14.11. Maailman diabetespäivä 14.–18.11. PSWC 2010, Pharmaceutical Sciences World Congress, New Orleans, USA TAMMIKUU 10.–13.1.2011, Lääkäripäivät 2011, Helsingin Messukeskus MAALISKUU 19.3.2011 Proviisoripäivä, Arcada, Helsinki 9 Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.ﬁ Kuin pankin hyllyltä. Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän: rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän yhteyshenkilön Sampo Pankissa – näin aluksi. Lisää täsmälääkkeitä apteekin talouden hoitoon numerosta 0100 2580 ma–pe 9–17 (pvm/mpm). 10 `KOLUMNI Ennen apteekeilla oli selkeä visio roolistaan terveydenhuollon toimijoina, mutta näin ei ole enää. Lääkepolitiikka 2020 – yhdessä tekemisen meininkiä uomalaisessa lääkepolitiikassa on eletty vilkasta aikaa. Kaikki toimijatahot ovat voineet osallistua uusien lääkepoliittisten linjausten tekemiseen niin paljon kuin ovat halunneet. Samalla on huomaamatta luotu uusi toimintakulttuuri, joka perustuu yhteiseen asioiden valmisteluun.Valmisteluprosessi on sitouttanut toimijat tehtyihin linjauksiin ja on huomattu, että eri toimijatahojen visiot tulevaisuudesta ovat hyvin samansuuntaisia. Osallistava toimintatapa on myös mahdollistanut tutkimuksellisen ja toiminnallisen näytön hyödyntämisen päätöksenteossa ja suunnan valitsemisessa huomiselle.Toivottavasti tätä hallintokulttuuria jatketaan lääkepolitiikassa ja sille luodaan sopivat foorumit. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lääkepolitiikan lähtökohdaksi lääkehuollon toimimisen osana terveydenhuoltoa. Mikä olisikaan kannatettavampaa? Valmistelutyössä lääkepolitiikan keskeisiksi lähtökohdiksi ovat nousseet moniammatilliset toimintakäytännöt sekä lääkehoitoprosessin toimivuus ja turvallisuus. Edellisestä vuonna 2003 tehdystä lääkepolitiikka-asiakirjasta oli jäänyt sairaalasektorin lääkehuolto pois – nyt sen merkitys on tullut vahvasti esille. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian kehitystä tukemaan on sopivasti käynnistynyt erikoistumiskoulutus. Myös erilaiset potilasturvallisuuden ympärille muodostetut ohjausjärjestelmät luovat erinomaisen maaperän lääkitysturvallisuuden esille nostamiselle ja farmasian ammattilaisten osallistumiselle lääkitysturvallisuuden parantamiseen. Ovathan lääkityspoikkeamat suurin yksittäinen potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Lääkepoliittisten linjausten valmistelussa yksi asia on jäänyt epäselväksi. Mitä suomalaiset apteekit aikovat jatkossa tehdä? Ennen apteekeilla oli selkeä visio omasta roolistaan terveydenhuollon toimijoina, joka näkyi myös toimintana. Näin ei ole enää. Apteekkien edustajilta ei ole tullut suurta painetta lääkepolitiikan valmistelussa muun muassa lääketaksan muuttamiseen palveluperusteiseksi tai lääkekorvausjärjestelmän muuttamiseksi hoitolähtöiseksi. Nämä muutokset mahdollistaisivat lääkehoidon tuloksellisuuden kannalta oleellisten toimenpiteiden korvaamisen.Tällaisia palveluja apteekit jo tuottavat nykyisin (muun muassa verenpaineen mittaus lääkkeen toimittamisen yhteydessä, annosjakelu, lääkehoidon kokonaisarviointi). Tämä ajattelu olisi linjassa omahoidon tukemisen kanssa, joka on nähty terveydenhuollon uutena paradigmana. Muu terveydenhuolto valmistautuu muuttamaan toimintaansa tähän suuntaan. Myöskään itsehoito ei tullut vahvasti esille alueena, jota apteekit haluaisivat kehittää terveydenhuollon näkökulmasta. Silti ne haluavat säilyttää monopolin itsehoitolääkkeiden myyntiin. Lääkkeiden käyttäjiä tulee olemaan aina ja lääkkeitä tarvitaan ihmisten ja eläinten hoitoon. Riippuu meistä itsestämme, ketkä lääkehoidon toteuttamiseen tarvittavat palvelut tuottavat tulevaisuudessa ja millä ehdoilla. Nyt on hetki tarttua tilaisuuteen – vuonna 2020 on liian myöhäistä, kun seuraavaa lääkestrategiaa valmistellaan. | S Marja Airaksinen Professori ja varadekaani, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta 11 `FIP 2010 12 TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA FIP FIP keräsi farmasian ammattilaiset merelliseen Lissaboniin 70. MAAILMAN FARMASIAN JA FARMASEUTTISTEN TIETEIDEN KONGRESSI FIP PIDETTIIN LISSABONISSA, PORTUGALISSA 28.8.–2.9. KONGRESSIIN OSALLISTUI LÄHES 3 000 FARMASIAN AMMATTILAISTA 116 MAASTA. 13 `FIP 2010 Lyhyet Michel Buchmannista FIP:n uusi puheenjohtaja IP:n neuvosto valitsi kokouksessaan 28.8 FIP:lle uuden puheenjohtajan seuraavalle nelivuotiskaudelle. Sveitsiläinen apteekkari Michel Buchmann tuli valituksi voitettuaan vastaehdokkaansa Linda J. Stonen äänin 216142. Michel Buchmannin kausi kestää vuoteen 2014 asti. FIP:n edellinen puheenjohtaja, kanadalainen Kamal K. Midha jatkaa FIP:n johtokunnassa edeltävän puheenjohtajan roolissa. Buchmann on toiminut aiemmin FIP:ssa muun muassa varapuheenjohtajana kahdeksan vuotta ja FIP:n avoapteekkisektion puheenjohtajana neljä vuotta. | F F IP:n avoapteekkiryhmän, hallinnollisen farmasian ryhmän, nuorten farmasistien ryhmän ja farmasian opiskelijajärjestö IPSF:n yhteistyössä järjestämässä sessiossa pohdittiin erityisesti avoapteekkien tulevaisuuden näkymiä. Asiantuntijapanelistit olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että avoapteekkien rooli terveydenhuollossa on muuttumassa ja uusia palvelumalleja tarvitaan. Yleinen mielipide vaikutti olevan, että potilaan tai palvelun käyttäjän ei tulisi olla ainoa maksaja, vaan yhteiskunnan tukea tarvitaan. Australian farmaseuttisen järjestön (Pharmaceutical Society of Australia) puheenjohtaja Warwick Plunkett esitti joitakin päämääriä neuvotteluille palveluiden rahoituksesta. Hänen mukaansa on pyrittävä sekä alan sisäisen että ulkoisen ympäristön muuttamiseen suotuisammaksi apteekkien uusille palveluille, jolloin neuvotteluiden lopputulos on farmasistien kannalta suotuisampi. Tärkeänä yksityiskohtana Plunkett mainitsee hyvien ammatillisten suhteiden luomisen muiden terveydenhuollon vaikuttajien kanssa. Ulkoinen ja sisäinen ympäristö kuntoon FIP:n uusi ja vanha puheenjohtaja, Michel Buchmann ja Kamal K. Midha. Oikeanlaisen ympäristön aikaansaaminen edellyttää Plunkettin mukaan muun muassa kansallisen lääkepolitiikan olemassaoloa ja vahvaa poliittista vaikuttamista, kuluttajien tukea, yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa, tutkimustietoa palveluiden vaikutuksesta ja arvosta niin taloudellisesta kuin terveydellisestä näkökulmasta sekä farmasistien roolin ymmärtämistä palvelujen tuottamisen kannalta. Lisäksi alan sisällä tulee tarjota muutostukea, riittävää koulutusta uusille palvelujen tarjoajille sekä vahvistaa luottamusta ammatilliseen kompetenssiin ja uuteen liiketoimintamalliin. Haasteita uusien palveluiden kehittämiselle tuo se, että niiden tulisi täyttää yhteiskunnallisten päättäjien, kuluttajien, terveydenhuollon henkilöstön ja farmasistien tarpeet. Farmasian kentän yhtenäisyys olennaista FIP:lle uusi ilme IP esitteli kongressissa uutta, raikasta visuaalista ilmettään. Merkittävin uudistuksen osa on järjestön käyttöön ottama uusi logo, jolla se edustaa farmasian ammattilaisia ympäri maailman. Tunnuksessa yhdistyvät vanhat tunnetut farmasian symbolit, kuten mortteli ja käärme. Nämä yhdistyvät kansainvälisyyttä symboloivan maapallon muotoon. Uudella ilmeellä pyritään parempaan yhtenäisyyteen ja tunnistettavuuteen sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. | F Karin Graf Saksan proviisorijärjestöjen unioni ABDAsta kertoi heidän tekemästään työstä apteekkien hyväksi ja farmasian alan järjestöjen roolista apteekkitoiminnan kehittämisessä. ABDAn suurimpana vahvuutena Graf piti yhtenäisyyttä. ABDA toimii Saksassa kattojärjestönä, jolla on poliitikkojen ja sidosryhmien suuntaan yksi vahva mielipide ja suunta, johon asioita halutaan kehitettävän. Saksassa siis ainoastaan ABDA lobbaa farmasian puolesta eikä ala ole enää erikseen jakautunut alaryhmiin, jotka ajaisivat asioita omasta näkökulmastaan. Järjestöjen tulee tukea palvelukehitystä Ensi vuoden FIP Intiassa euraava FIP-kongressi pidetään Intiassa, Hyderabadissa 2.–8.9.2011. Ohjelman teemana on ”Compromising Safety and Quality, a Risky Path”. Ohjelmaan voi tutustua FIP:n verkkosivuilla www.ﬁp.org. Myös Amsterdamissa pidettävän vuoden 2012 FIP Centennial -kongressin valmistelut ovat käynnissä. Kongressi on päätetty pitää Alankomaissa, koska FIP perustettiin siellä sata vuotta aiemmin. Kongressin ajankohta on poikkeavasti lokakuussa. Tähän vaikuttaa muun muassa kongressin yhteydessä järjestettävä ministeritason kokous. Vuoden 2013 kongressi pidetään Irlannissa. | S 14 Grafin mukaan farmaseuttisista palveluista tulisi säätää lailla, ei sopimuksilla. Kokonaisuutena palveluiden tulisi olla niinsanotusti geneerisiä eli ei vain tietyn lääkkeen käyttäjille tai tiettyä sairautta sairastaville tarkoitettuja. Järjestöjä tarvitaan valtakunnallisten strategioiden kehittämiseen, yleisten olosuhteiden muuttamiseen palvelukulttuurille myönteisemmäksi ja standardien laatimiseen. Grafin mielestä kaikki palvelut tulisi standardoida ja arvioida. Lisäksi koko apteekin roolin tulee muuttua. ABDA yrittää voittaa näitä haasteita yhdessä saksalaisten farmasistien kanssa. Joitakin palvelukehityskokeiluita on jo tehty. Esimerkkinä verensokerin mittaus Esimerkkinä interventiosta, jollaisen toteuttamista on kokeiltu Saksassa, Graf mainitsee tyypin II diabeetikoiden verensokeritasojen tarkkailun laadun parantamisen (Self-Monitoring of Blood Gluco- Apteekkipalvelut ovat kehittymässä kautta maailman ASIANTUNTIJAPANELISTIEN MUKAAN APTEEKKIEN ROOLI ON MUUTTUMASSA KAUTTA MAAILMAN. UUSIEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO TULEVAT JATKOSSA OLEMAAN OLENNAINEN OSA AVOAPTEEKIN ARKEA. TEKSTI ANNE VARJO KUVA DREAMSTIME se, SMBG). Tavoitteena oli, että joka 4. tai joka 5. apteekki tarjoaisi palvelua. Aluksi määriteltiin, millainen palvelun tulee olla sekä ketä ja miten sen pitäisi hyödyttää. Tehoa arvioitiin tutkimuksen avulla. Lisäksi kiinnitettiin huomiota työskentelyn yleisiin oloihin muun muassa laatimalla sopimus Saksan laajimman terveysvakuutusyhtiön kanssa. Saksan diabetesyhdistyksen mielipidettä ja kommentteja kysyttiin ja päädyttiin konsensukseen siitä, että SMBG:n laadun parantaminen on farmaseuttinen tehtävä. Haasteena palvelun käyttöönotossa oli muun muassa kaikkien farmasistien informointi ja motivointi, jota ABDA toteutti muun muassa artikkelien ja kick off -tapahtumien avulla. Liitto laati palveluntarjoajille oppaan, tietoa sokerimittareista ja mittausvirheiden lähteistä, markkinointityökaluja ja muita palvelun toteuttamista tukevia välineitä. Prosessin tuloksena 15 prosenttia saksalaisista avoapteekeista allekirjoitti palvelusopimuksen, mutta valitettavasti alle 700 palvelusta laskutettiin. Alkuun apteekeissa oltiin innostuneita asiasta ja sopimusta ja palvelua pidettiin toteuttamisen arvoisina. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että farmasistien motivaatio tarjota palvelua kuitenkin laski äkkiä, kun ei ollut tarpeeksi asiakkaita. Vain 5–7 prosenttia asiakkaista kuului projektin kohderyhmään ja sopivista asiakkaista vain 6 prosenttia hyödynsi palvelua. Puolen vuoden seurannan jälkeen arvioijapaneeli lakkautti projektin, koska se oli apteekkilaisten mielestä vaikeaa toteuttaa päivittäi- sessä toiminnassa, asiakasmäärä oli liian pieni ja projektin prioriteetti oli laskenut alhaiseksi. Suomessa vastaavia kokemuksia Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura kertoi samankaltaisista kokemuksista kuin Saksassa. Tupakoinnista vieroittamispalvelua on yritetty implementoida pitkään, mutta edelleen vain noin 50 apteekkia tarjoaa palvelua asiakkailleen eikä palvelun käyttö ole yleisesti kovin laajaa. Suomalainen poliittinen tahto on palvelun takana, mutta farmasistien rooli pitäisi integroida entistä paremmin muuhun terveydenhuoltoon. Sirpa Peuran mukaan uutta palvelua kehitettäessä on ensisijaisesti varmistuttava siitä, että palvelulle on tarvetta joko potilaiden tai terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta. Esimerkiksi Saksan mallin mukaiselle glukoosiarvojen mittaukselle ei olisi Suomessa kysyntää, koska julkinen terveydenhuolto hoitaa asian laboratorioissaan. Lisäksi pitää huolehtia, että palvelu sopii apteekin päivittäiseen toimintaan. Hyvällä apteekista tarjottavalla palvelulla on jotain yhteyttä farmasistien perustaitoihin ja kompetenssiin, joskin syvemmälle näillä sektoreilla voidaan toki mennä. Esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarviointi tai annosjakelu ovat esimerkkejä tällaisista ammatillisista palveluista. Palveluiden kehittäminen on apteekeille strateginen valinta muuttaa toimintaa. Palveluiden suunnittelussa on hyvä hyödyntää farmaseuttisia järjestöjä. Kun palvelukonsepti on luonnosteltu, vasta sitten voidaan keskustella palveluiden rahoituksesta. | Uusien palveluiden tulisi täyttää yhtä aikaa päättäjien, kuluttajien, terveydenhuollon henkilöstön ja farmasistien tarpeet. 15 `FIP 2010 Sähköiset etäratkaisut tukevat moniammatillista yhteistyötä TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN JA DREAMSTIME 16 ETÄRATKAISUISTA VOI OLLA APUA FARMASEUTTISTEN ASIANTUNTIJAPALVELUIDEN SAATAVUUDEN VARMISTAMISESSA, KUN SE EI OLE PERINTEISELLÄ TAVALLA KANNATTAVAA. KONGRESSISSA KUULTIIN TELEFARMASIAN RATKAISUISTA YHDYSVALLOISSA. P ienillä paikkakunnilla ja harvaan asutuilla alueilla ei ole usein mahdollista tai kannattavaa tuottaa vastaavaa palveluinfrastruktuuria kuin suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi henkilöstöresursseista voi olla pysyvää tai tilapäistä pulaa alueilla, jotka sijaitsevat kaukana suurista asutuskeskuksista. Telefarmasiassa pyritään ratkaisemaan etäisyyksiin liittyviä käytännön ongelmia soveltamalla informaatio- ja viestintäteknologiaa. Tavoitteena on tehdä perinteiseen toimintaan liittyvistä välimatkoista merkityksettömiä. Telefarmasian sovelluksiin keskittyvän Envision Telepharmacyn perustaja ja CEO, yhdysvaltalainen PharmD, BCPS Emily Alexander kertoi FIPissä, kuinka etäratkaisut toimivat käytännössä. Yhtä hyvä tai parempi laatu Envision Telepharmacyn ratkaisuissa etäproviisorit arvioivat internetin välityksellä esimerkiksi lääkärien tekemiä lääkemääräyksiä tai valvovat sähköisesti eri työvaiheita, jotka tekninen henkilöstö tai hoitajat tekevät paikan päällä sairaalassa. Etävalvonta voi lääkehoitoja koskevien tarkistusten ohella liittyä esimerkiksi lääkkeiden jakeluun tai steriilivalmisteiden valmistamiseen. Valvonta tapahtuu siten, että paikan päällä kuvataan lääkehoitoihin liittyvät dokumentit ja potilaalle kerätyt lääkkeet. Kuvaaminen tapahtuu sitä varten kehitetyllä työpisteellä. Digitaalinen aineisto kulkee tietoturvallisesti internetin välityksellä ja proviisori voi todeta aineistosta kriittiset asiat visuaalisesti. Järjestelmässä on myös työkaluja, jotka mahdollistavat kommunikoinnin ja kaikkien kommenttien dokumentoitumisen jäljitettävästi järjestelmään. Emily Alexanderin mukaan telefarmasian ratkaisuilla on voitu eräissä tapauksissa säilyttää tai palauttaa apteekkipalveluita, sillä ratkaisut ovat kustannustehokkaita. Etätyöskentelyratkaisuihin liittyy sääntelyä, minkä vuoksi on laatu ollut vastaava kuin perinteisellä toimin- tatavalla tai se on jopa parantunut etäkäytön käyttöönoton yhteydessä – esimerkiksi lääkitysvirheet ovat joissakin tapauksissa vähentyneet. Alexander on itse ollut luomassa telefarmasiaan liittyvää sääntelyä Yhdysvalloissa. Farmasian alaa pidemmällä etäsovelluksien hyödyntämisessä ollaan (tele)lääketieteen alalla, jossa käytetään jo monia ratkaisuja. Tällaisia ovat esimerkiksi digikuvien jako tietoverkoissa etädiagnosoinnissa, potilaiden hoitojen etämonitorointi ja lääketieteellinen online-konsultointi. Etenkin kehittyvissä maissa on lääkkeiden saatavuuteen liittyviä ongelmia ja pulaa korkeasti koulutetuista asiantuntijoista sekä sähköisistä lääkeinformaatiotyökaluista. Alexanderin mukaan telefarmasia voi auttaa kolmansien maiden lääkkeiden jakelujärjestelmien kehittämisessä ja ylläpitämisessä, sillä se mahdollistaa proviisorien asiantuntijuuden käytön alueilla, joissa näistä on pulaa. Suomessa toisenlaisia etäratkaisuja Yhdysvalloissa proviisoreilla (PharmD.) on sellaisia kliinisiä tehtäviä, jotka eivät lukeudu täkäläisten proviisorien toimenkuviin tai rooleihin. Yhdysvaltalaiset kollegat osallistuvat aktiivisesti muun muassa potilaiden lääkehoitojen säätämiseen ja tekevät monipuolisempaa ja syvällisempää yhteistyötä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Näin ollen etäratkaisutkin ovat toisenlaisia. Suomalainen proviisori ei ehkä voisi tehdä etätyönä Suomessa muunlaisia tehtäviä kuin perinteisestikään. Hän voisi kuitenkin työskennellä Suomesta jonkun muun maan terveydenhuollon organisaatiolle, kunhan hänellä on kyseisen maan lakien edellyttämä koulutus ja tarvittavat luvat ja muut edellytykset etätoiminnalle ovat kunnossa. Suomessakin on farmasian alalla käytössä joitakin etäratkaisuja, kuten ulkoistettuja puhelinneuvontapalveluja. Lääkeneuvontapalvelun järjestämisessä pienten apteekkien verkkopalvelujen yhteydessä on myös nähty yhtenä ratkaisuna ulkoistaminen. Myös erilaisia etäautomaatteja on esitelty Suomessa joidenkin vuosien ajan. Monissa työyhteisöissä pidetään kokouksia, joihin yksi tai useampi osallistuja saattaa osallistua videopuhelinyhteyden välityksellä. Informaatio- ja viestintäteknologian käyttö on myös monessa kotitaloudessa arkipäiväistynyt etenkin nuorimpien keskuudessa. Informaatio- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät etäratkaisut haastavat tulevaisuudessa varmasti perinteisiä toimintamalleja. Ne voivat toimia Suomessa kuten muuallakin osana farmasian alan palveluprosesseja ja myös moniammatillisen työskentelyn tukena. | PharmaTrustin automaatilla saa yhteyden apteekkiproviisoriin, joka neuvoo lääkkeiden käytössä. Etäneuvontaa lääkkeiden jakeluautomaatista täpalveluratkaisuja kehitetään myös apteekkien asiakkaiden ja proviisorien välille. PharmaTrust markkinoi etäpalvelutoiminnolla varustettua MedCentre System -lääkejakelujärjestelmää muun muassa Isossa-Britanniassa. Järjestelmä ei ole vain automaatti, sillä lääkkeen käyttäjällä on mahdollista saada sen kaksisuuntaisen videoyhteyden välityksellä apteekissa toimivalta proviisorilta lääkkeiden käyttöä koskevaa neuvontaa. Automaattiin mahtuu yli 2200 yleisesti määrättyä lääkettä. Markkinoijan mukaan laite sopii muun muassa harvaan asutuille alueille. Laitetta on testattu torontolaisessa sairaalassa. | E 17 `FIP 2010 Lentäminen on turvallista – mitä lääkeala voi siitä oppia? YKSI KONGRESSIN YLLÄTTÄVIMMISTÄ AIHEISTA OLI LENTOTURVALLISUUS. JOOST GROENENBOOM, SGI AVIATION, KERTOI GLOBAALIN LENTOVALVONTAVERKOSTON JA SELKEÄN VASTUUNJAKAMISEN EDUISTA VERRATEN NIITÄ AJATUKSIA HERÄTTÄVÄSTI GLOBAALIIN LÄÄKETURVALLISUUTEEN. Globaali valvontarakenne parantaa turvallisuutta. TEKSTI SINI ESKOLA KUVA SHUTTERSTOCK J opa yli 1,7 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain reseptilääkkeen haittavaikutukseen. Vaikka lentokilometrejä kertyy useita satoja miljoonia vuodessa, lentokoneiden viat johtavat vain 600 ihmisen turmaan vuositasolla. Lääketurvallisuus on nostettu jalustalle monella foorumilla, mutta siitä huolimatta haittavaikutusraporttien määrä kasvaa kovalla tahdilla. Osittain tämä johtunee kiristyneestä valvonnasta ja monien intressiryhmien aidosta kiinnostuksesta vähentää lääkkeistä aiheutuvia haittatapahtumia. Toisaalta yleistyvät lääkehaitat paljastavat karun totuuden lääkevalvonnasta – jotakin voisi olla vielä tehtävissä, jotta potilaat säästyisivät kuolemaan johtavilta haittavaikutuksilta. tisesti kansainvälinen, päättää sen turvallisuutta koskevista asetuksista ja pykälistä yksi suuri, kaikille yrityksille yhteinen valvontavirasto ICAO (The International Civil Aviation Organization). Toista on lääkealalla: Euroopan (EMA) ja USA:n (FDA) suurten lääkevalvontaviranomaisten lisäksi toimii jokaisessa maassa kansallinen lääkeviranomainen. Suuntaviivat saattavat olla yhtenäiset, mutta suurta hajontaa löytyy esimerkiksi haittavaikutusten raportoimisen säännöllisyydestä ja myyntilupaan tarvittavasta dokumentaation määrästä. Tämä aiheuttaa Groenenboomin mielestä jo itsessään vaaratekijän lääketurvallisuuden valvontaan ja nostaa lääkekehitykseen liittyviä kuluja. Kuka vastaa haitoista ja turmista? Haetaan yhtä valvontaviranomaista! Joost Groenenboom nosti mielenkiintoisessa esityksessään esille globaalin valvontaverkoston tärkeyden. Koska lentoala on automaat- 18 Matkustajan lentoturvallisuudesta vastaa aina viime kädessä operaattori. Tämä on kirjattu kansainväliseen lentolakiin ja pätee kaikkiin yhtiöihin samassa mittakaavassa. Potilaan lää- keturvallisuudesta vastaavat useat eri tahot eikä monissa tapauksissa lopullista vastuuta välttämättä kanna kukaan. Lääketeollisuus on joutunut suurennuslasin alle ja on velvollinen toimittamaan myyntilupahakuprosessin alkuvaiheesta lääkkeen elinkaaren loppupäähän lääketurvallisuusdataa megabittikaupalla. Kukaan ei kuitenkaan seuraa, ei ainakaan helposti mitattavin keinoin, miten hoitomyöntyvyys toteutuu ja kenen vastuulla on potilaan lääkkeenkäyttö. Joost Groenenboom suuntasi esityksessään kritiikkiä lääkealan vastuunjaon epämääräisyyteen ja siitä aiheutuviin haittatapahtumiin. Kun verrataan lentoturvallisuutta lääketurvallisuuteen, pitää muistaa, että lääke on aina tekemisissä fysiologisen ja monimuotoisen elimistön kanssa. Toisaalta alaamme joskus vaivaava putkinäköisyys voi lievittyä ja näköala avartua, jos otamme yksinkertaisia malleja muilta toimialoilta, jotka nekin painiskelevat ihmisen turvallisuuteen liittyvien asioiden kanssa. Lentoturvallisuudesta voimme oppia sen, että lääketurvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat entisestään vähennettävissä ja globaali valvontarakenne sekä selkeät vastuunjaot parantavat aina turvallisuutta. | TEKSTI SINI ESKOLA KUVA DREAMSTIME Lääkeviranomaisten ovet avautuvat myös potilaille MATTI MEIKÄLÄINEN VOI JO SAADA KUTSUN ARVIOIMAAN UUDEN LÄÄKEVALMISTEEN HYÖTYJÄ JA HAITTOJA. HÄNEN TÄYTYY TOSIN EDUSTAA PUOLUEETONTA POTILASJÄRJESTÖÄ, MUTTA MUUTEN HÄNEN ARVIONSA ASETTUU SAMALLE VIIVALLE KUIN KENEN TAHANSA ASIANTUNTIJAN. E uroopan lääkevirasto (EMA) kuulee nykyisiä myyntilupahakemuksia arvioidessaan yhä enemmän tavallisia kansalaisia asiantuntijapaneelissaan. Viraston perimmäisenä tehtävänä on suojata kansalaisia mahdollisilta lääkkeistä aiheutuvilta haitoilta ja turvata vain tehokkaiden ja turvallisten lääkkeiden pääsy markkinoille. Tätä taustaa vasten voi hyvin ymmärtää, minkä vuoksi kansalainen, lääkkeen käyttäjä, voidaan ottaa mukaan päätöksentekoon. Teresa Alves Health Action Internationalista (HAI) ja Priya Bahri EMA:sta kertoivat toisaalta potilaan tarpeesta tulla kuulluksi lääkkeiden myyntilupa-arvioinneissa ja toisaalta mahdollisuuksista vaikuttaa lääkeviranomaisen päätöksiin. Bahri valotti, että potilas voi olla mukana arvioimassa muun muassa lääkepakkauksen tekstiä ja osallistua eri ryhmien päättäviin elimiin, kuten lääketurvallisuusryhmään (Pharmacovigilance working party), sekä antaa maallikkolausuntoja tieteelliselle arviointipaneelille (Scientific advisory committee). Alves puolestaan painotti viranomaisten vastuuta julkaista reaaliajassa muun muassa lääkeyritysten haittavaikutusepäilyraportit. Yhdysvaltojen lääkeviranomainen FDA reagoi vuonna 1991 nopeuttamalla elintärkeiden lääkkeiden myyntilupamenettelyä ja mahdollistamalla laajemman ryhmän osallistumisen muun muassa uusien AIDS-lääkkeiden kliinisiin kokeisiin. EMA seurasi perässä ja nopeutti omaa myyntilupamenettelyprosessiaan vuonna 1995. Nykyään EMA:lla ja potilasryhmillä on aktiivista yhteistyötä uusien AIDS-lääkkeiden arvioinnissa tavoitteena nopeuttaa niiden pääsyä markkinoille. Farmasisteilla on näkyvä rooli Kuulumalla kansainvälisiin tai kansallisiin farmasian alan järjestöihin voi yksittäinen farmasisti saada äänensä kuuluville järjestönsä lausuntojen kautta. Lääkeviranomaisen pallilla istuu myös leipätyötä tekeviä farmasian alan ammattilaisia niin asiantuntijoina kuin myyntilupahakemusmenettelyssä. Jokaisen farmasistin tärkein tehtävä on kuitenkin toimia aktiivisena tiedonvälittäjänä haittavaikutustapahtumien raportoinnissa riippumatta siitä, työskenteleekö hän sairaala- tai avoapteekissa, teollisuudessa tai tutkimuksessa. Näin ainakin EMA:a edustavan Priya Bahrin mukaan. | Myyntilupamenettelyä nopeutettiin AIDSpotilaiden vaatimuksesta. Potilas vaikuttaa viranomaispäätöksiin HIV-lääkkeiden tuotekehitystä sekä myyntilupamenettelyä on värittänyt potilaiden aktiivinen osallistuminen. Kun AIDS vuoden 1980 tienoilla puhkesi epidemiaksi ja HI-virus pystyttiin tunnistamaan, ei tähän tappavaan tautiin ollut hoitokeinoa. Vuoden 1987 aikana azidotymiini (AZT) sai myyntiluvan Yhdysvalloissa. Vain murto-osa HI-virusta kantavista oli päässyt hoidettavaksi kliinisissä kokeissa pari vuotta tätä ennen, ja vain harvalla oli mahdollisuutta ostaa kallista lääkettä sen tullessa markkinoille. AIDS-potilaiden näyttävä kampanja ”silence=death”, hiljaisuus on kuolema, sai aikaan laajan keskustelun elintärkeiden lääkkeiden saatavuudesta ja korkeasta hinnasta. Sanottua ”Euroopan lääkevirastolla (EMA) on elintärkeä rooli markkinoille tulevien ja markkinoilla olevien lääkevalmisteiden valvonnassa. Lääkeviraston päätöksillä ja työllä on suora vaikutus eurooppalaisten terveyteen, jonka vuoksi on elintärkeää taata mahdollisimman laaja ja avoin pääsy lupahakemusdokumentteihin. Lääkeviraston tehtävänä on ennakoivasti tiedottaa lääkkeistä ja niiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista.” EUROOPAN OIKEUSASIAMIES P. NIKIFOROS DIAMANDOROUS 19 `FIP 2010 Proviisorit määräävät lääkkeitä ja annostelevat injektioita KLIINISEN KOULUTUKSEN SAANEET PROVIISORIT VAIKUTTAVAT AKTIIVISESTI LÄÄKEHOITOIHIN KANADASSA MUUN MUASSA MUUTTAMALLA JA KIRJOITTAMALLA RESEPTEJÄ. NORJASSA PROVIISOREILLA OLI LUPA MÄÄRÄTÄ VIRUSLÄÄKKEITÄ SIKAINFLUENSSAPANDEMIAN AIKANA. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME LÄHTEET • FIP 2010. IMPLEMENTING AUTHORITY FOR PHARMACISTS TO PRESCRIBE AND ADMINISTER DRUGS BY INJECTION IN ALBERTA. GREG EBERHART, DALE COONEY, KHEAN MURPHY, ALBERTA COLLEGE OF PHARMACISTS. • FIP 2010. PHARMACISTS, EDMONTON, CANADAFIP 2010. PHARMACIST PRESCRIBING OF ANTIVIRALS IN NORWAY – KEY STATISTICS. TORE REINHOLDT, NORWEGIAN PHARMACY ASSOCIATION. • FIP 2010. PHARMACIST PRESCRIBING OF TAMIFLU AND RELENZA IN NORWAY. AGNES GOMBOS, NORVEGIAN PHARMACY ASSOCIATION K anadassa Albertan osavaltiossa tuli vuonna 2007 voimaan laki, joka antoi kaikille proviisoreille oikeuden kirjoittaa reseptejä ja annostella lääkkeitä injektioina. Albertan noin 4 000 proviisoria voivat myös muuntaa muiden terveydenhuollon ammattilaisten kirjoittamia reseptejä, esimerkiksi muuttaa annoksia, formulaatioita ja kuureja sekä substituoida keskenään saman terapeuttisen ryhmän lääkkeitä. Lisäksi proviisorit voivat jatkaa aloitettuja lääkehoitoja. Hätätilanteissa he voivat myös kirjoittaa reseptejä, kun muuta terveydenhuollon ammattilaista ei ole tavoitettavissa tai jos lääkkeet on saatava välittömästi. Kaikilla Albertan osavaltion proviisoreilla on järjestelmään riittävä kliininen koulutus. 100 kirjoittaa uusia reseptejä Noin sata proviisoria, joille on myönnetty lisälupa, voivat aloittaa itsenäisesti uusia reseptejä ja kirjoittaa myös reseptejä kroonisesti sairaille potilaille. Lisäluvan saamiseksi on käytävä Alberta College of Pharmacists:n (ACP) lupamenettely, jossa arvioidaan hakijoiden kliinisiä ja muita taitoja. Kandidaatin tulee arviointivaiheen aikana työskennellessään laatia kolme lääkehoitosuunnitelmaa. Arvioinnissa käytetään kriteeristöä, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa proviisorin potilassuhteen muodostamiseen ja ylläpitoon sekä potilaan arviointiin, lääkehoitosuunnitelmien kehittämiseen ja implementointiin, potilaan seurantaan ja monitorointiin, dokumentointiin ja kommunikointiin muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa sekä potilaiden turvallisuuteen ja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien päätösten tekoon. Lupaprosessin aikana proviisorit ovat määränneet yleisimmin verenohennuslääkkeitä, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien lääkkeitä, diabeteslääkkeitä ja muita endokrinologisten sairauksien lääkkeitä sekä infektiotautien lääkkeitä. Kandidaateista lähes puolella on työkokemusta 10–20 vuoden ajalta ja noin neljänneksellä alle 10 vuotta. Yhdeksälle kymmenestä hakijasta on myönnetty lisälupa. Lähes 1 000 annostelee injektioita Albertassa työskentelevät proviisorikollegat toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa, sillä noin 900:lla heistä on myös lupa annostella injektioita. Joulukuun 2009 ja Näin proviisoreiden reseptinkirjoitusoikeus eteni Kanadassa Albertan osavaltiossa. 4/2007 Proviisoreille lupa kirjoittaa reseptejä ja annostella lääkkeitä injektioina. 20 8/2007 28 proviisoria pilotoi harjoitteluohjelmaa, jota edellytetään reseptinkirjoittamisen lisäoikeuksien myöntämiseksi. 12/2007 ACP:n neuvosto hyväksyy vertaisarviointiprosessin ja harjoitteluohjelmat proviisoreille, jotka hakevat reseptinkirjoittamisen lisäoikeuksia. 3/2008 Ensimmäinen proviisori saa luvan annostella lääkkeitä injektiona. Näin proviisoreiden reseptinkirjoitusoikeus eteni Norjassa. 30.10.2009 Viruslääkkeiden määrääminen apteekeista keskusteluihin. 2.11.2009 Kuuleminen uudesta lakiehdotuksesta. Tekniset ratkaisut kehitettiin. tammikuun 2010 aikana proviisorit annostelivat yli 24 000 H1N1- ja kausi-influenssaan tarkoitettua rokotetta. Muita proviisorien annostelemia injektioita ovat lääkkeet, joita käytetään vitamiini- ja hivenainepuutossairauksissa, hormonikorvaushoidossa, jäykkäkouristuksen ehkäisyssä, matkustettaessa ja erilaisissa ennalta ehkäisevissä tarkoituksissa. Albertan osavaltion proviisoreista 75 prosenttia toimii avohuollon apteekeissa. Vain kahdeksan prosenttia proviisoreista omistaa apteekin. Albertassa on 3,7 miljoonaa asukasta, joista 55 prosenttia asuu Edmontonissa ja Calgaryssa. Norjassa poikkeusluvalla viruslääkkeitä Norjassa päätettiin antaa viruslääkkeiden Tamiflu ja Relenza määräämisoikeus proviisoreille terveydenhuoltojärjestelmän paineiden helpottamiseksi sikainfluenssapandemian aikana. Väliaikaisesti 5.11.2009–1.7.2010 voimassa ollut laki säädettiin pikaista vauhtia: muutamassa päivässä siitä, kun asia oli otettu keskusteluun, laki hyväksyttiin, ja kaksi päivää myöhemmin proviisorien määräämisoikeus alkoi. Proviisorien lääkkeenmääräysoikeus osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi lisätä lääkkeiden saatavuutta. Yhdessä hetkessä proviisorit määräsivät yli 75 prosenttia viruslääkkeistä. Ensimmäisellä viikolla tänä aikana näiden lääkkeiden jakelu apteekeista lisääntyi 20 prosentilla. Proviisorit saivat määrätä viruslääkkeitä, kun potilaalla oli tyypilliset influenssan oireet ja silloin, kun potilas kuului riskiryhmään ja oli ollut läheisessä kontaktissa influenssapotilaan kanssa. Potilas täytti apteekissa lomakkeen, jonka perusteella proviisori arvioi, täyttyvätkö kriteerit. Norjan apteekkiliiton mukaan asiakkaat ja proviisorit olivat hyvin tyytyväisiä poikkeusjärjestelyyn. Pikaisen järjestelyn teki mahdolliseksi apteekkisektorin hyvä organisointi, ja proviisorit hoitivat tehtävän ammattimaisesti. Norjan apteekkariliiton mukaan kokemukset voisivat toimia mallina kehitettäessä tulevaisuudessa proviisorien lääkkeiden määräämisestä jokapäiväistä käytäntöä. | 3.11.2009 Uusi laki hyväksyttiin. Lääkkeenmääräämiskäytännöt kehitettiin. 4.11. 2009 Suunnittelu apteekeissa. Tekniset ratkaisut implementoitiin. 5.11. 2009 Proviisoreille väliaikainen lupa määrätä viruslääkkeitä. 12/2009 3/2009 H1N1-pandemia puhkeaa. Proviisorit annostelevat kausiﬂunssa- ja H1N1rokotteita maakuntaohjelmien rahoituksella. 7/2010 Proviisoreille lupa määrätä laboratoriokokeita. 21 `FIP 2010 Pitäisikö proviisorin hallita farmakogenetiikkaa? FARMAKOGENETIIKKA ON VERRATTAIN NUORI TIEDE, JOKA TUTKII, MITEN GENEETTISET TEKIJÄT VAIKUTTAVAT LÄÄKEVALMISTEESEEN. IHMISEN GENOMIN SELVITTÄMISEN JÄLKEEN FARMAKOGENETIIKALTA ON ALETTU ODOTTAA ENTISTÄ ENEMMÄN. TEKSTI ANNE VARJO KUVA DREAMSTIME H eyo Kroemer Greifswaldin yli- opistosta Saksasta väitti, ettei ole selkeää vastausta siihen, miten relevantteja farmakogeneettiset tekijät tällä hetkellä ovat yksilöllisiä lääkehoitoja suunniteltaessa. Personoitu lääkehoito tähtää yksittäisen potilaan tarpeiden mukaan räätälöityihin hoitosuunnitelmiin, joissa on otettu huomioon muun muassa perinnölliset tekijät lääkevasteessa ja farmakokinetiikassa. Farmakogenetiikka on yksi personoidun lääketieteen osa. Kroemerin mukaan niin Suomessa kuin Saksassakin demografia haastaa yhteiskuntaa, kun huoltosuhde heikkenee ja vanhusväestön suhteellinen osuus kasvaa. Demografinen kehitys yhdessä teknisen kehityksen kanssa tuottaa tarpeen kehittää personoitua lääketiedettä. Lähes kaikkialla muuallakin personoitu lääketiede on sairauksien ehkäisyn ohella yksi terveydenhuollon megatrendeistä tällä hetkellä. Personoitu lääketiede on yksi lääketieteen megatrendeistä. Hyödyt riippuvat yksilöstä Geneettisiä eroja on tunnettu jo kauan, kuten CYP2D6:n suhteen hitaita metaboloijia. Tähänkin yhden entsyymin kautta tapahtuvaan lääkeaineen poistumiseen elimistöstä vaikuttavat useat erilaiset variantit ja geneettiset tekijät. Myös varfariinin farmakokinetiikan vaihteluihin yksilöiden välillä ovat syynä variaatiot useissa geeneissä. Yksilölliset, geenitestin perusteella määriteltävät annostukset johtavat 22 nopeammin haluttuun pitoisuuteen elimistössä, mutta Kroemerin mielestä saattaa olla, että varfariini korvautuu uusilla lääkeaineilla jo ennen kuin geenitestien tekeminen tulee kustannustehokkaaksi. Farmakogeneettiset tekijät vaikuttavat lisäksi muun muassa tamoksifeenin pitkäaikaistehoon, klopidogreelin bioaktivoitumiseen ja statiinien haittavaikutusprofiiliin. Farmakogenetiikan hyöty lääkehoitoja suunniteltaessa riippuu sairaudesta, lääkkeestä ja annostuksesta. Seuraava askel olisi siirtää tutkimus käytännön toimintaan. Syöpähoitoja kohdentamalla tuloksia Ross McKinnon Etelä-Australian yliopistosta kertoi 2010-luvun syöpähoitojen poikkeavan suuresti vuosikymmenen takaisista hoidoista. Nykyisin voidaan kohdentaa oikea lääke oikealla annoksella oikealle potilaalle ja oikeaan kasvaimeen. McKinnonin esimerkin mukaan 25 prosenttia HER-2-positiivisista rintasyöpäpotilaista voi hyötyä trastsutsumabista, mutta jos diagnostista geenitestiä ei tehtäisi ja lääkettä käytettäisiin myös HER-2-negatiivisille potilaille, ei taloudellisesti arvioiden olisi järkevää edes käyttää koko lääkettä, koska niin harva hyötyisi siitä. Syöpähoitojen kohdentamisen potentiaalisia hyötyjä ovat parempi lääkehoito ja säästöt terveydenhuoltojärjestelmälle. Kun syöpähoitoja aletaan kohdentaa, tullaan kuitenkin vaikeiden kysymysten eteen. Mihin vedetään raja? Keitä lääke hyödyttää eniten? Toisaalta päätöksenteko potilaan ominaisuuksien perusteella on McKinnonin mukaan standardikäytäntö. Esimerkiksi HbA1c-arvo vaikuttaa diabeteslääkityksen valintaan. Avointen kysymysten ratkaisu vaatii lisää vertailevia tutkimuksia. Osaksi sairaala-apteekin arkea Wilhelmiinan sairaalassa Assenissa toimii kansallinen farmakogenetiikan konsultointipal- velu. Toistaiseksi palvelusta ei peritä erillistä maksua. Sairaala-apteekin proviisoreilta kuluu noin 20 tuntia viikossa kysymyksiin vastaamiseen. Yleisimpiä syitä pyytää potilaasta genotyyppianalyysi ovat huono vaste ja/tai epätoivottu seerumikonsentraatio, haittavaikutukset ja potilaan pyyntö. Wilhelmiinan sairaalassa tehdään myös rutiininomaisia genotyypityksiä muun muassa hitaiden metaboloijien tunnistamiseksi. Hans Mulder Wilhelmiinan sairaalasta on työssään sairaala-apteekissa törmännyt käytännön haasteisiin farmakogeneettistä informaatiota sovellettaessa. Esimerkiksi joillakin genotyypeillä on eroa paroksetiinin eliminaatiossa, muttei mirtatsapiinin. Kuitenkin eräät geenit vaikuttavat siihen, miten helposti kukin potilas lopettaa mirtatsapiini- tai paroksetiinihoidon ennen aikojaan. Pulmatilanteista huolimatta psykiatrit ovat kiinnostuneita farmakoterapian yksilöllistämisestä. Kliinisessä työssä on mietittävä, mitä ja ketä kannattaa genotyypittää siten, että saatava hyöty on mahdollisimman suuri suhteessa kustannuksiin. Tällä hetkellä farmakodynamiikkaan vaikuttavat geneettiset tekijät ovat liian monimutkaisia sovellettavaksi päivittäisessä sairaalatyössä. Farmakokineettisten vaikutusten osalta geneettisten tekijöiden selvittäminen ja tulosten soveltaminen on helpompaa. Erityisesti psykiatrisia lääkehoitoja toteutettaessa Mulder on havainnut, että CYP2D6:n metaboliassa on eroja hyvin monen potilaan kohdalla yleisesti käytetyillä lääkkeillä. Hitaita metaboloijia ei ole ilman genotyypitystä helppoa tunnistaa kuin vasta jälkikäteen. Aina ongelmat lääkevasteessa tai seerumikonsentraatiossa eivät johdu geneettisistä tekijöistä. Esimerkiksi tupakoinnin pakkolopettaminen osastolle tullessa voi johtaa yllättävän vahvaan sedaatioon monia rauhoittavia lääkkeitä käyttävällä potilaalla entsyymitoiminnan hidastuessa. | FIP 2010 kuva-albumi KUVAT FIP JA VILLE-MATTI MÄKINEN 2 1 3 4 1 5 6 7 1 FIP:n uusi ilme näkyi lääkealan näyttelyssä. 2 Kongressiin kokoontui lähes 3 000 osallistujaa eri puolilta maailmaa. 3 Fado-esitys sävähdytti avajaisissa. 4 Luennoilla käytiin aktiivista keskustelua muun muassa proviisorien rooleista tulevaisuudessa. 5 Jäsenjärjestöjen edustajista koostuvassa neuvostossa tehtiin FIP:n toimintaa koskevia päätöksiä. 6–7 Suomen Proviisoriyhdistys järjesti perinteisen cocktailtilaisuuden, jonka jälkeen vierailla oli mahdollisuus tutustua apteekkimuseoon. 23 `MINÄ, MISSÄ, MILLOIN? Sirpa Ahtila uskoo pystyvänsä apteekkarina hyödyntämään monipuolista kokemustaan alan kehittämiseen ja tarvittavien muutosten toteuttamiseen. TEKSTI SIRPA AHTILA KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN L apsuus- ja kouluvuodet olen elänyt ja asunut Kokemäellä, joka on maatalousvaltainen paikkakunta Satakunnassa. Sotaveteraani-isän ja Karjalan evakon tyttärenä opin kovaan työntekoon aivan pienestä pitäen ja maatalon työt tulivat enemmän kuin tutuiksi. Koulutaival taittui ensin kansakouluun pyörällä, suksilla, kelkalla tai jalan lumihangessa auraamattomia teitä kahlaamalla. Oppikouluun matkustin lättähattujunalla tai höyryveturin vetämissä ruskeissa junanvaunuissa. Minulla oli kiinnostusta sekä luonnontieteisiin että kielten opiskeluun. Farmasiaa opiskelemaan pääsin ensimmäisenä ja niin sitten löysin itseni farmasian laitokselta vuonna 1973. Sen verran apteekista tiesin, että luokkatoverini isoisä oli Kokemäen apteekkari. Ensimmäisessä harjoittelupaikassani työntelin kottikärryillä tukkukaupasta tilattuja jälkitilaustavaroita linjaautoasemalta talvipakkasessa pitkin kaupungin raittia lähes päivittäin. Apteekin juoksutyttö tunnettiin! Tämän kokemuksen jälkeen apteekkiala ei suuremmin houkutellut. Opintoja työn ohella Parikymppisenä pääsin opiskelurahoja tienaamaan Alkoon, joka oli siihen aikaan hyvin suosittu osa-aikatyöpaikka ja hyvä palkanmaksaja, parempi kuin apteekki. Farmaseuttina lähdin vakituisesti työelämään ensimmäiseen työpaikkaani lääketeollisuuteen lääke-esittelijäksi. Samoihin aikoihin tutustuin mieheeni Pekkaan, joka opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa. Vauhdilla menimme naimisiin, opiskelimme vuorotahtia, teimme töitä ja rakensimme omakotitalon Espooseen. Lasten vuoro tuli aikanaan, jopa sukulaisten yllätykseksi, kun kyselyt perheenlisäyksestä olivat jo aikoja sitten loppuneet. Ura lääkehuollossa urkeni, työt ja työpäivät olivat vaihtelevia ja niissä oli sykettä, uuden oppimista ja kansainvälisyyttä. Jatkoin työn ohella opintoja, mutta en aluksi tähdännyt proviisoriksi. Siirryin kemian laitokselle, suoritin luonnontieteen kandidaatin tutkinnon ja menin sen jälkeen biologian laitokselle. Sieltä sain filosofian maisterin paperit. Välillä opiskelu oli vuosia hyllyllä odottamassa aikaa parempaa. Proviisoriksi valmistuin vuonna 1992. Farmakologia oli lääketeollisuuden tutkimustehtävien kautta muodostunut niin mielenkiintoiseksi, että pääaineen valinta ei ollut vaikeaa. Erityiskiitokset menevät professori Liisa Ahteelle, joka kannusti työhön liittyvän gradun tekemiseen, opintojen loppuunsaattamiseen ja tinkimättömään työntekoon. Työskentelin silloin Orionissa Parkinsonin tautiin kehitetyn entakaponivalmisteen tutkimusprojektissa. 24 Apteekin juoksutytöstä tuli lääkealan moniosaaja – TUNNEN ITSENI LÄÄKEALAN JOKAPAIKANHÖYLÄKSI, SEN VERRAN PITKÄÄN OLEN MONISSA ERI TEHTÄVISSÄ TOIMINUT, KIRJOITTAA VASTIKÄÄN APTEEKKILUVAN SAANUT PROVIISORI SIRPA AHTILA. Riittävästi haasteita Kansainvälinen ja kotimainen lääketeollisuus tarjosivat riittävästi haasteita, monipuolisia työtehtäviä ja toimintaa yli neljännesvuosisadan ajan lääkkeiden myynnin, markkinoinnin, kliinisen lääketutkimuksen ja hallinnollisten asioiden, kuten myyntilupien, hinta-, korvattavuus-, patentti-, tavaramerkki-, lisenssi- ja lääkelogistiikan tehtävissä, liiketoimintojen kehittäjänä sekä vastuunalaisena johtajana. Toimin myös jonkin aikaa hallintovirkamiehenä Lääkelaitoksessa Suomen liityttyä EU:hun vuonna 1995. Uudet myyntilupajärjestelmät ja EU-byrokratia veivät mennessään. Onkin ollut todella tärkeää toimia sekä lääketeollisuudessa että viranomaistehtävissä, sillä sitä kautta on mahdollista ymmärtää asioiden vuorovaikutusta ja suurempia kokonaisuuksia. Pelkästään asioiden tarkastelu yhdeltä kantilta olisi johtanut kapea-alaisuuteen. Odotan alalle uutta aikakautta ja terveydenhuollon kokonaisvaltaista yhteistyötä. Mottonani työelämässä on ollut uuden kehittäminen, eteenpäin katsominen ja luovien ratkaisujen etsiminen. Huolenpito ihmisistä ja kaikkien näkökantojen huomiointi mahdollisuuksien mukaan on ollut keskeistä esimiestehtävissä toimiessani. Resursseja hukataan! Yli 30 vuoden tauon jälkeen palasin apteekkiin proviisoriksi ja apteekinhoitajaksi. Apteekkien toimintamalli oli sinä aikana muuttunut yllättävän vähän. Ainoa muutos on se, että silloin lääkkeistä ei saanut antaa mitään informaatiota, kun nyt se on lakiin kirjattu velvollisuus. Ala on ollut liian kauan vain lääkejakelun toimipiste. Harmittaa todella resurssien hukkaus. Farmasistien, lääkehuollon asiantuntijoiden, osaamisesta jää paljon hyödyntämättä! Apteekkien liiketoiminnan kuuluisi olla mitä saumattomimmin osa terveydenhuoltoa, mutta missä ne tänä päivänä kohtaavat? Lääkehoidon onnistuminen on monesti arpapeliä ja siinä on monta muuttujaa. Miksi farmasistit eivät ole mukana potilaiden lääkehuollon toteuttamisessa? Potilaiden lääkehoidon onnistumiseksi ei ole paljon tehtävissä ja siihen ei päästä nykyisellä toiminnalla. Uusia tietojärjestelmiä, ereseptiä ja yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa on odotettu liian kauan. Apteekit eivät yksinään voi muuttaa kaukaa periytyviä toimintamalleja. Muutoksen tulee lähteä yhteiskunnan tarpeista. Halutaanko edelleen ammattiapteekkeja vai sekatavarakauppoja? Asiakkaat ovat kyselyjen mukaan apteekista saamaansa palveluun tyytyväisiä. Apteekki 7 SANAA SYKSY RESEPTORI UUTISET KEKSINTÖ IKKUNA MUUTOS INNOSTUS sienimetsä ja hirvikärpäset herkkä joka päivä tulevaisuus näköala elämä aina mukana tulee kuitenkin ymmärtää samalla myös liikeyrityksenä, jonka toimeentulo on turvattava saamalla vastike antamastaan osaamisesta terveydenhuollon ketjun osana. Odotukseni kohdistuvat konkreettisiin tuloksiin STM:n nimeämältä työryhmältä, joka pohtii parhaillaan avohoidon apteekkitoiminnan kehittämistarpeita. Apteekkilupajärjestelmä nykyisellään ei kaikilta osin vastaa tämän päivän tarpeita. Kokemus käyttöön apteekkarina Haasteita on tiedossa edelleen, sillä Fimea myönsi minulle apteekkiluvan heinäkuussa. Apteekkarin ammatti on arvostettu ja luotettu, mikä tuli esille tuoreessa kyselyssä eri ammattien arvostuksesta. Nyt olen todella iloinen valitsemastani ammatista, sillä uskon vahvasti, että voin käyttää pitkän linjan osaamistani ja näkemyksiäni ja samalla myös vuosien varrella tulleita sidosryhmäverkostoja keskusteluun alan kehittämiseksi ja tarvittavien muutosten toteuttamiseksi. Kun lähdin lääketeollisuudesta, näköpiirissä oli lääkealan murros, joka on vaikuttanut niin lääketeollisuuteen kuin apteekkeihin. Lääketutkimus on ollut jo pitkään kasvavien viranomaisvaatimusten paineessa, eikä uusia suuria lääkeinnovaatioita ole tulossa. Lääkekehitys siirtyy uuden teknologian myötä täsmälääkkeisiin, jotka ovat todella kalliita, mutta jotka tuovat tullessaan lääkehoidon oikean kohdentamisen sitä tarvitseville potilaille. Apteekit tuskin tulevat selviämään tulevaisuudesta pelkällä lääkejakelulla, vaan odotan alalle uutta aikakautta ja sen myötä terveydenhuollon kokonaisvaltaista yhteistyötä. Tunnen itseni lääkealan jokapaikanhöyläksi, sen verran pitkään monissa eri tehtävissä olen toiminut. Nyt ihan viimeiseksi olen työskennellyt myös Apteekkariliitossa projektitehtävissä. Elämääni kuuluu sentään muutakin kuin työtä. Upea, rentouttava kesä kului pääasiassa mökillä ja järvessä vilvoitellen. Aikuiset pojat ovat muuttaneet jo vuosia sitten omiin oloihinsa, joten aikaa jää jo vähän itsellekin. Liikunta kaikissa muodoissa on mukana elämässäni päivittäin. Kuntosalilla pitää pistäytyä ja viimeiseksi olen hurahtanut zumbaamaan. | 25 `UUSIIN TEHTÄVIIN? KERRO MEILLE! HALUAMME PYSYÄ AJAN TASALLA HENKILÖVAIHDOKSISTA JA KERTOA NIISTÄ MUILLEKIN. KUN SIIRRYT UUSIIN TEHTÄVIIN TAI YRITYKSESI PALKKAA UUTTA VÄKEÄ, LÄHETÄ VINKKI TOIMITUKSEEN OSOITTEELLA [email protected]. KIITOS! TEKSTI MERI KAUHANEN KUVA RISTO KAUHANEN Siitä on apua, että itsekin ymmärtää MERI KAUHANEN SIIRTYI PUOLISEN VUOTTA SITTEN APTEEKKIPROVIISORIN TEHTÄVISTÄ LÄÄKETIETOKESKUKSEEN PROJEKTIPÄÄLLIKÖKSI TEKEMÄÄN JULKAISUJA JA KOULUTUSTA. 1 Missä olet töissä? Olen töissä Lääketietokeskus Oy:ssä. Liiketoimintamme kivijalan muodostavat lääketietokannat ja julkaisut sekä lääkealan ja terveydenhuollon täydennyskoulutus. Toimitamme ja julkaisemme Pharmaca Fennica® -tuoteperhettä, hallinnoimme pohjoismaista vnr-rekisteriä ja toimitamme e-reseptilääketietokantaa Kelalle. Laadukasta ja ajantasaista alan koulutusta tuotamme seminaarien, teemakoulutusten, valmennusten ja verkkokoulutuksen muodossa. Kuluttajille suunnattuja tuotteita ovat esimerkiksi Kodin Lääkeopas™ ja Lääkekortti.fi -sivusto. Yrityksessä työskentelee yhteensä noin 20 farmasian, koulutuksen ja talouden ammattilaista. 2 Millainen työhistoriasi on? 3 Millä tavalla työsi muuttui? Olen työskennellyt eri apteekeissa proviisorina. Mukaan mahtuu myös apteekkiketjun koulutusproviisorin pesti. Tähänkin työhön siirryin apteekkiproviisorin tehtävästä. Käytännöllisesti katsoen kaikki muuttui. Varsinaista asiakaspalvelua ei ole nyt ollenkaan. Työn tekemisen rytmi on aivan toinen. Koulutussuunnittelu ei ollut aivan vierasta aikaisemman koulutusproviisorikokemuksen myötä. Pääsen esimerkiksi Terveysmessuille ja Lääkäripäiville töihin, näkemään messujen tuottamispuolen asiakasnäkökulman sijaan. Odotan myös mielenkiinnolla tulevaa Pharmaca Fennica® -teoksen tekemistä, olenhan aikaisemmin ollut sen loppukäyttäjänä. NIMITYKSIÄ 4 Mitä teet tavallisena työpäivänä? Proviisori TUULA TEINILÄ on nimitetty Suomen Apteekkariliiton asiantuntijaproviisoriksi 6.9. alkaen vastuualueenaan lääkeinformaatio, itsehoitosuositukset ja apteekkien diabetesohjelma.Teinilä toimi aiemmin apteekkiproviisorina Helsingin Oulunkylän apteekissa. 5 Mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia tarvitset? Proviisori SISKO LAMPELA on nimitetty proviisoriksi Kelan Pohjois-Suomen aluekeskukseen Ouluun 19.7 alkaen. 26 Päivään sisältyy sähköpostiliikennettä, palavereja, koulutusten ja projektiluontoisten töiden suunnittelua sekä toteutusta. Suunnittelutaitoja, laajojenkin kokonaisuuksien ymmärtämistä ja hallintaa, toisaalta nopeaa päätöksentekotaitoa. Organisointitaidoista, aloitekyvystä, kyvystä viedä asiat loppuun, hyvistä kommunikointitaidoista ja joustavuudesta on hyötyä työssäni. Meri Kauhanen tapaa työssään asiantuntijoita ja kollegoita ja oppii itsekin uutta. 6 Miten proviisorin koulutus tukee sinua uudessa tehtävässäsi? 7 Mikä on työssäsi parasta ja nautittavinta? 8 Mikä uudessa työssä yllätti? 9 Mikä sinulle on työssäsi tärkeää? Koulutuksissa vastuullani ovat muun muassa kliiniset lääketutkimukset, myyntiluvat ja vastuunalaiset johtajat. Vaikka suunnittelun apuna ovat asiantuntijaryhmät, kovasti on apua siitä, että itsekin ymmärtää. Lisäksi lääkealan ja toimintaympäristön ymmärtäminen on avuksi. Saan olla todellisella näköalapaikalla lääkealalla. Tapaan alan asiantuntijoita, proviisorikollegoita ja monia mielenkiintoisia ihmisiä. Opin itsekin paljon uutta joka päivä. Se, miten tärkeätä työtä täällä tehdään koko Suomen lääkehuollon ja -turvallisuuden kannalta. Koulutusten osalta laajat, asiantuntevat ja suunnitteluun sitoutuneet verkostot. Työ on itsenäistä ja vastuullista, oma kädenjälki näkyy toteutuksessa. Toisaalta teemme tiimissä läheistä yhteistyötä. On hienoa työskennellä dynaamisessa asiantuntijaympäristössä fiksujen ihmisten kanssa. | `IDEAPAKKI TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT LAITEVALMISTAJAT SEKÄ TAMPERE TUNNETUKSI RY LÄHDE ANI ENGLUND JA TIMO PARTONEN: VALON VAIKUTUS TERVEYTEEN, DUODECIM 2009 Tulkoon valkeus! VALO VAIKUTTAA KÄYTTÄYTYMISEEN, UNEN JA VALVEEN RYTMIIN, MIELIALAAN JA VIREYTEEN. SIISPÄ TULKOON VALKEUS PIMENEVÄÄN SYKSYYN. V alo vaikuttaa hermosoluihin, jotka sijaitsevat näköhermoristin yläpuolella hypotalamuksen etuosassa. Nämä solut muodostavat elimistön keskuskellon. Silmän verkkokalvon gangliosolut välittävät valotietoa hypotalamukseen. Ne ovat erityisen herkkiä aistimaan aamu- ja iltahämärässä vallitsevia sinisen valon aallonpituuksia, jotka siis antavat keskuskellolle aikamerkin. Silmiin osuva valo johtaa keskuskellossa tunnin aikana noin 60 eri geenin ilmentymi- seen. Tiettyjen proteiinien tuotanto alkaa, ja nämä avainmolekyylit sitten aktivoivat kehon eri toimintoja. Valo vaikuttaa solunjakautumiseen, aineenvaihduntaan, hormonien eritykseen, hermosolujen välittäjäaineisiin ja kasvutekijöihin sekä uneen ja mielialaan. Sisäisen kellon rytmihäiriöt liittyvät esimerkiksi masennukseen, diabetekseen ja dementiaan. Avainmolekyyleihin ja niiden reitteihin liittyviä lääkkeitä on käytössä ja kehitteillä. Myös oikein ajoitetulla ja oikeanlaisella valolla voidaan hoitaa. | SARASTUSVALO HERÄTTÄÄ LEMPEÄSTI Sarastusvaloa kokeillut harvoin palaa herätyskelloon. PHILIPSIN sarastusvalo voimistuu puolen tunnin aikana ja herättää lopulta linnunlauluun. Herkkäuninen tosin herää jo muutamassa minuutissa. VALOHOITOA IHOLLE Tulehdukselliset ihosairaudet rauhoittuvat valohoidossa. Parantava vaikutus on ultraviolettisäteillä. Valohoitoa otetaan yleensä 2–3 kertaa viikossa noin 15 hoitokertaa. Hoitoaika voi olla sekunteja tai minuutteja. TEE JETLAG-AJASTUS NÄIN: Kun ajastat sisäisen kellosi auringonvalon tai kirkasvalolampun avulla, aikaerorasitus väistyy noin kaksi kertaa nopeammin kuin ilman valohoitoa. Tehokkainta se on perilletulopäivänä. Esimerkki on matkasta New Yorkiin ja takaisin (aikaero 7 tuntia): • Menomatkalla perillä valoa klo 15–21 paikallista aikaa. Pimeää klo 22–4. • Paluumatkalla perille tultua valoa klo 12–18 Suomen aikaa ja pimeää klo 5–11. • SUP. Kevyin, UVA- ja UVB-säteitä. Sopii atoopikoille ja akneen. • UVB. Lyhytkestoinen hoito atoopikoille, ekseemohin ja psoriaasiin. • PUVA. UVA-valo yhdistettynä valolle herkistävään psoraleeniin. Muun muassa vitiligoon ja punajäkälään. Kun olet lentänyt länteen, siirrä valohoitoa ensimmäisen vuorokauden jälkeen joka päivä tunnin verran myöhemmäksi. Kun olet lentänyt itään, aikaista valohoitoa tunti vuorokaudessa. LISÄTIETOJA MATKAILIJAN TERVEYSOPAS, THL KIRKASVALOA MASENNUKSEEN Puoli tuntia kirkasvaloa puolen metrin etäisyydeltä aamuisin tahdistaa sisäisen kellon ja auttaa kaamosmasennukseen. Teho on tyypillisesti 2500 luksin tienoilla. Innosol valmistaa sisustuselementiksikin sopivia kirkasvaloja, kuten Eero Aarnion suunnittelemaa Origoa (kuva vasemmalla) ja pyöreää seinävalaisinta nimeltä Rondo Bright. Himmennettävää Origoa voi siirrellä kantokahvasta. Philipsin matkamalli goLITE BLU säteilee sinistä LED-valoa ja lieventää aikaerorasitusta. Ad-Luxin nettikaupassa on myynnissä muun muassa edullinen, pieni Litebook-valaisin. Valotainan Päivänsäde-lamppuja on pöydälle, seinälle ja lukuvaloksi. 1 TAPAHTUMA Tampereen valoviikot 29.10. alkaen 10 viikon ajan. Perinteisiä valokuvioita kaupungin ytimessä. 2 3 4 27 `TALOUSKOULU Kirjanpito apteekkitoimialalla TEKSTI EIJA REINIKKA, PRETAX YHTIÖT KUVA DREAMSTIME YKSI JA SAMA TAPA HOITAA TALOUSHALLINTO EI SOVI KAIKILLE, MUTTA LAIN MÄÄRITTELEMIÄ YHTEISIÄ VAATIMUKSIA ON NOUDATETTAVA. TIESITKÖ TÄMÄN? Verotarkastuksia tehdään vuosittain tuhansiin eri toimialojen yrityksiin. Apteekkien verotarkastusten painopiste on lähinnä apteekin ja apteekkarin keskinäisten liiketoimien sekä henkilöstöetuuksiin liittyvien erien tarkastuksessa. 28 T ilitoimistot tuottavat asiakkailleen kuukausittain tietoa yritysten taloudellisesta tilanteesta. Taloushallinnon tarpeet vaihtelevat toimialoittain sekä yrityskoon mukaisesti. Näin ollen yksi ja sama tapa hoitaa taloushallintoa ei sovellu kaikille, mutta lain määrittelemiä yhteisiä vaatimuksia on noudatettava. Laista tulevien vaatimusten lisäksi apteekeilla on toimialaan liittyviä kirjanpidon erityispiirteitä, jotka vaikuttavat taloushallinnon hoitoon. Esimerkiksi osa-aikaisten työntekijöiden ja vuokratyöntekijöiden korkea määrä on toimialalla normaali ilmiö. Kirjanpidossa huomioitavia asioita ovat muiden muassa myynnistä laskettavan apteekkimaksun tilitysvelvollisuus, pakolliset apteekki-ilmoitukset sekä velvollisuus erottaa kirjanpidossa lääkkeiden sopimusvalmistus ja -myynti terveydenhuoltoalan laitoksille. Toimita tositteet kuukausittain Vaikka toimialaan liittyykin omia erityispiirteitä, kaiken perustana on lakisääteisen kirjanpidon noudattaminen. Kirjanpitomateriaalin tarkoituksena on tuottaa kokonaiskuva yrityksen tuotoista, kuluista, omaisuudesta, omista varoista ja veloista. Tämä toteutuu, mikäli kirjanpitäjälle toimitetaan liiketapahtumiin liittyvien tositteiden lisäksi myös sopimukset sekä tiedot vastuista ja vakuuksista. Varsinainen kirjanpitoaineisto muodostuu erilaisista tositteista, joita ovat esimerkiksi lasku, tiliote, kuitti käteis- tai korttimaksusta ja kassayhteenveto. Kirjanpitoaineisto voi olla myös sähköistä, esimerkiksi viitteellisten suoritusten tiedosto tai sähköinen ostolasku. Kirjanpitomateriaali tulee toimittaa tilitoimistoon kuukausittain, jotta lain edellyttämät vaatimukset saadaan täytetyiksi. Täsmäytys paljastaa virheet Kuukausikirjanpidon hoitoon liittyvät luottokorttisaamiset, kassat, myynnit ja ostot, pankkitilit sekä verotili tulee täsmäyttää. Ilman täsmäytystä mahdolliset virheet suorituksissa tai muut epäselvyydet esimerkiksi käteiskassassa jäävät huomaamatta, ja näin ollen suoritukset voivat jäädä saamatta. Etenkin nykyisen tiukentuneen arvonlisäverolain myötä kuukausittaiset täsmäytykset ovat entistä tärkeämpiä, jotta vältytään korjausilmoitusten lisäkustannuksilta. Kuukausittain tehdyllä työllä on vaikutuksensa tilinpäätöksen joutuisuuteen; esimerkiksi Kuukausittain tehty säntillinen työ on avuksi tilinpäätösvaiheessa. tase-erittelyn liitteeksi tulevat myyntisaamiset ovat näin nopeammin selvitettyinä. Kuukausitasolla oikein oleva kirjanpito on myös ainoa oikea ennusteiden ja niiden pohjalta tehtävien päätösten peruste. Kun yhteistyö alkaa Kun tilitoimisto aloittaa yhteistyön uuden apteekin kanssa, tarvitsee tilitoimisto tietyt dokumentit kirjanpidon perustaksi. Toiminta käynnistyy hieman eri tavalla riippuen siitä, onko kyseessä täysin uuden apteekin perustaminen vai tilitoimiston vaihdos. Apteekkarin perustaessa ensimmäistä apteekkiaan on tärkeää olla yhteydessä tilitoimistoon jo hyvissä ajoin. Apteekin perustaminen edellyttää erilaisia viranomaisilmoituksia, sopimuksia ja niiden siirtoja sekä ehtoja. Viranomaiskäsittely vie viikkoja, joten ajoissa aloitettu yhteistyö ja suunnittelu tuottaa hyvän lopputuloksen. Tilitoimiston vaihtuessa lähetetään uuteen toimistoon kaupparekisteriote sekä viimeksi vahvistetusta verotuksesta saatu verotuspäätös, josta tilitoimisto pystyy todentamaan omaisuuserien jaon apteekin ja apteekkarin kesken. Mikäli tilitoimistoon on yhteydessä useampi henkilö, on näiden henkilöiden vastuualueiden erottaminen tärkeää. Lisäksi kaikista kirjanpitoon liittyvistä sopimuksista tulee toimittaa kopio tilitoimistoon, esimerkiksi leasing- tai vuokrasopimuksista sekä pankkilainoista. Vanhoista kirjanpitomateriaaleista tarvitaan viimeisin tuloslaskelma, tase ja tase-erittelyt. Jos uusi tilitoimisto aloittaa kesken apteekin tilikauden, tulee kuluvalta tilikaudelta lähettää kuukausikohtaiset kirjanpidon raportit erillisten sopimusten mukaisesti. Vertailutietojen siirrosta ja niiden määrästä on syytä sopia erikseen. Tämän jälkeen kirjanpitäjälle toimitetaan kuukausittain pankin tiliotteet (paperinen tai sähköinen), normaalit kirjanpidon tositteet sekä apteekkitoimialaan liittyviä tositteet, kuten lääketukkujen arvonlisäveron yhteenvetolomake, tilierittely ennakkomaksusta (Tamro ja Oriola) sekä Kelan tilitys lääkemyynnistä. On hyvä muistaa, että kaikki paperit ja tiedostot, jotka syntyvät, kun toimitaan toisten yritysten, asiakkaiden, pankkien tai viranomaisten kanssa, ovat kirjanpitoaineistoa. Erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti kirjanpitäjälle lähetetään myös tiedot varastosta ja sopimuksen mukaan lomapalkoista ja palkkaveloista. Tilinpäätöksen koittaessa Tilikaudelta laadittava tilinpäätös kertoo apteekin tuloksen ja varallisuusaseman sekä muutoksen edelliseen tilikauteen. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja liitetiedot. Tilinpäätöksen suorittaminen edellyttää, että kuukausittainen kirjanpito on tehty asianmukaisella tavalla. Sen lisäksi tarvitaan muun muassa varastoinventaario, avoinna olevat saatavat myös sivuapteekkia ja lääkekaappia koskien, Kelan tilitykset, rahoituslaitoksiin liittyvät saldot ja velat sekä rahasto-osuudet. Palkat ja niihin laskettavat etuudet tilikaudelta sekä yksityisotot tulee myös ilmoittaa, mikäli niitä ei ole ilmoitettu kuukausittain. Tilikauden aikana pidetty ajopäiväkirja tai muu selvitys matkakuluista on osa kirjanpitomateriaalia. Tilinpäätöksen mukana oleva tase-erittely on lain edellyttämä tilinpäätöksen osa, vaikka se ei ole julkinen dokumentti. Tase-erittelyissä tulee olla yksityiskohtainen luettelo jokaisen taseen tilin sisällöstä. Esimerkiksi ostovelat ja myyntisaamiset eritellään laskukohtaisesti. Kuukausittain tehty säntillinen työ edesauttaa tase-erittelyn tekoa. | Kirjoittaja on tiimiesimies Pretax Yhtiöissä. MUISTA KUUKAUSITTAIN: 1 Kassan täsmäytys 2 Myyntisaamisten täsmäytys 3 Ostojen täsmäytys 4 Luottokorttisaamiset 5 Alv ja verotili täsmäävät 29 `VÄITÖKSIÄ KOONNUT MAIJA RAUHA Tuoretta tutkittua Helsingistä ja Kuopiosta PROVIISORI JULKAISEE LYHYITÄ KUVAUKSIA TÄNÄ VUONNA VÄITELLEIDEN PROVIISOREIDEN VÄITÖSTUTKIMUKSISTA. YLIOPISTOT YLLÄPITÄVÄT KATTAVAA E-THESISJULKAISUSARJAA VERKOSSA, JOTEN LÖYDÄT LISÄTIETOJA HELPOSTI NETISTÄ HELSINGIN JA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOJEN VERKKOSIVUILTA. TAINA STEN ”Stereoselectivity of the Human UDPglucuronosyltransferases: Studies on Androgens and Propranolol Glucuronidation” Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, farmaseuttinen kemia, tammikuu 2010 Väitöskirjatyössä on tutkittu UGT-entsyymien substraattiselektiivisyyttä käyttäen malliaineina molekyylien stereoisomeereja. Tutkimuksessa käytetyt ihmisen UGT-entsyymit on tuotettu geeniteknologian avulla hyönteissoluissa. Selektiivisyyttä tutkittiin ensivaiheen kokeissa yhden tai muutaman näyteainepitoisuuden avulla, ja aktiivisista yhdiste-UGTpareista määritettiin reaktion entsyymikineettiset parametrit. Lisäksi tutkittiin, kuinka reaktiossa läsnä oleva toinen yhdiste vaikutti tiettyjen tutkimusyhdisteiden kinetiikkaan. Pääasiallisia tutkimusyhdisteitä olivat propranololi sekä testosteroni ja sen useat ensimmäisen vaiheen aineenvaihduntatuotteet. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa UGT-entsyymien substraattispesiﬁsyydestä. Tulokset myös valaisivat kliinisesti havaittuja seikkoja tutkimusyhdisteiden glukuronidikonjugaattien erittymisestä virtsaan. Tuloksilla voi olla merkitystä myös dopinganalytiikassa, sillä urheilussa kiellettyjen aineiden toteamiseksi määritetään tiettyjen merkkiaineiden pitoisuutta virtsassa, ja olisi edullista löytää sellainen aine, jonka erittymiseen ei liity voimakasta ihmisten välistä vaihtelua. 30 KWAME BUABENG ”The Role of the Pharmaceutical Sector in Malaria Control in Ghana” Itä-Suomen yliopiston terveystieteen tiedekunta, farmasia, tammikuu 2010 Väitöstutkimuksessa selvitettiin lääkehuollon toimivuutta sekä farmaseuttisen henkilöstön asemaa ja valmiuksia osallistua malarian vastaiseen työhön Ghanassa. Lääkehuollon henkilöstöön kohdistunut tutkimus tehtiin Etelä- ja Pohjois-Ghanassa 130 lääkehuollon toimipaikassa. Toimipaikkojen resurssit ja toimintaolosuhteet olivat tyydyttävät ja henkilöstön koulutustausta kirjava. Lääkepuotien henkilöstöllä ei ollut juuri lainkaan terveydenhuollon koulutusta. Apteekeissa oli sekä koulutettua että kouluttamatonta henkilöstöä. Yleensä henkilöstöllä oli hyvät tiedot malarian oireiden tunnistamisesta ja tartunnan ehkäisemisestä. Sen sijaan tiedoissa tehokkaiden lääkehoitojen valitsemisesta oli huomattavia puutteita. Tehokkaiden malarialääkkeiden saatavuudessa oli puutteita. Yksityisellä sektorilla apteekeissa ja lääkepuodeissa oli tarjolla runsaasti ei-suositeltuja lääkkeitä. Uusia ja myös kalliimpia artemisiinipohjaisia lääkkeitä oli saatavilla vähän. Myös rekisteröimättömiä, laadultaan kyseenalaisia lääkkeitä oli myynnissä. Tutkimus antoi uutta tietoa farmaseuttisen perus- ja jatkokoulutuksen kehittämiseen sekä kansallisen malariaohjelman kattavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen.Tutkimuksen yhteydessä aloitettiin myös Ghanan Kumasin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston välinen opettaja- ja opiskelijavaihto. SANNA KAIVOSAARI ”N-Glucuronidation of Drugs and Other Xenobiotics” Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, farmaseuttinen kemia, helmikuu 2010 Työssä tutkittiin N-glukuronidaatiota eli UDPGA:n konjugoitumista lääkeaineen aminoryhmään käyt- tämällä malliaineina joukkoa 4-aryylialkyyli-1Himidatsoleita kuten deksmedetomidiinia, jota käytetään tehohoidossa potilaiden kivunlievitykseen ja nukutukseen. Lisäksi tutkittiin nikotiinia, joka on tupakan riippuvuutta aiheuttava kemikaali, sekä tämän päämetaboliittia kotiniinia. In vitro -tekniikoiden avulla pyrittiin selvittämään lajien välisiä eroja N-glukuronidaatiossa sekä sitä, mitkä ihmisen UGTentsyymit metaboloivat malliaineita. Tutkimuksessa havaittiin, että malliaineiden metabolia N-glukuronideiksi oli ihmisen maksassa tehokkaampaa kuin millään tutkituista eläinlajeista. Tutkituista ihmisen 16 UGT-entsyymistä UGT1A4 ja UGT2B10 metaboloivat malliaineita. Etenkin UGT2B10 osoittautui tärkeäksi sekä deksmedetomidiinin että nikotiinin metaboliassa ihmisen maksassa. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään N-glukuronidaation välityksellä metaboloituvien lääkeaineiden metaboliassa havaittuja suuria lajieroja, joiden tunteminen on tärkeää muun muassa lääkeaineiden turvallisuustutkimusten tulosten tulkitsemisessa.Tutkimuksessa kehitetyt in vitro -menetelmät soveltuvat myös muiden lääkeaineiden metaboliaominaisuuksien seulontaan lääkekehityksen alkuvaiheessa. PAULA LEHTO ”Mechanistic Studies of Drug Dissolution Testing: Implications of solid phase properties and in vivo prognostic media” Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, helmikuu 2010 Väitöskirjatyössä selvitettiin lääkeaineiden kiinteän tilan ominaisuuksien vaikutuksia ominaisliukenemisnopeuteen käyttämällä uudenlaista lähestymistapaa; kiinteän tilan muutoksia seurattiin Raman spektroskopian avulla yhtäaikaisesti (in situ) liuenneen aineen konsentraation määritysten kanssa. Saavutettu molekyylitason tietämys lääkeaineen kiinteän tilan ominaisuuksien vaikutuksesta liukenemiskäyttäytymiseen soveltuu apuvälineeksi uusien lääkekandidaattien valinnassa sekä auttaa selittämään ja kontrolloimaan lääkeaineiden käyttäytymistä lääkevalmisteessa. Väitöskirjatyössä tutkittujen yksin- kertaistettujen, in vivo liukenemista ennustavien väliaineiden käyttö voi auttaa lyhentämään lääkevalmisteiden kehitysaikaa ja säästämään kehityskustannuksissa. MARIKA POHJANOKSA-MÄNTYLÄ Ä ”Medicines information sources and services for consumers: A special focus on the Internet and people with depression” Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, ian tiedekunta huhtikuu 2010 Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa taustatietoa kuluttajille suunnattujen lääketiedon lähteiden ja lääkeinformaatiopalveluiden kehittämiseen Suomessa. Lääkärit ja apteekkien farmaseuttinen henkilökunta osoittautuivat tutkimuksessa kuluttajien pääasiallisiksi lääketiedon lähteiksi. Masennuksesta ja muista mielenterveyden häiriöistä kärsivät hakivat lääketietoa muuta väestöä yleisemmin internetistä, puhelinpalvelusta sekä lääkkeiden pakkausselosteista. Internetin etuna ryhmäkeskusteluihin osallistujat pitivät mahdollisuutta kuulla vertaisten kokemuksia masennuslääkkeiden käytöstä sekä mahdollisuutta saada tietoa intiimeistä ja leimautumisen pelkoa aiheuttavista asioista nimettömänä ja kasvottomana. Osa kuitenkin koki, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia arvioida verkosta löytämänsä tiedon laatua. Haastateltavat arvostivat mahdollisuutta saada luotettavaa lisätietoa lääkkeistään internetin kautta terveydenhuollon ammattilaisilta. MANU EEVA ”Plant secondary metabolites in Peucedanum palustre re and Angelica archangelica and their plant cell cultures”” Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, farmaseuttinen biologia, toukokuu ukokuu 2010 Suomessa luonnonvaraisina kasvavien suoputken Peucedanum palustre L. (Moench) ja väinönputken Angelica archangelica (L.) var. archangelica sisältämien kumariinien erottamiseksi ja tunnistamiseksi kehitettiin analyysimenetelmä Turbo Method Development® and DryLab® -menetelmänkehitysohjelmien avulla. Käänteisfaasi-suuren erotuskyvyn nestekromatograﬁa (RP-HPLC) yhdessä ilmakehänpaineessa tapahtuvan kemiallisen ionisaation massaspektrometrian (APCI-MS) kanssa mahdollisti viidentoista kumariinirakenteisen yhdisteen tunnistamisen kummastakin kasvista, joista ksantotoksiini, isopimpinelliini ja pimpinelliini löydettiin ensimmäistä kertaa suoputkessa. Tutkimus on myös ensimmäinen raportti suoputken kukinnon kumariinikoostumuksesta. Spontaanisti embrygeeninen solulinja saatiin aikaiseksi väinönputken taimien muodostamasta haavasolukosta. Ilmastetussa bioreaktorissa saatiin tuotetuksi taimia, jotka voitiin istuttaa suoraan multaan. Uudesta solulinjasta lisättyjen ja kasvatettujen kasvien laadullinen ja määrällinen kumariinikoostumus vastasivat luonnonvaraisia kasveja. Kasvisoluviljelmien kasvatusolosuhteiden optimointiin kehitettiin matemaattinen tietokoneavusteinen malli CELLOP, joka perustuu desirabiliteettifunktioiden käyttöön kolmiulotteisessa koejärjestelmässä. Optimoiduissa olosuhteissa väinönputken kuivamassa oli 24,7 % ja kumariinipitoisuus 40,5 % korkeampi ja suoputken kuivamassa oli 61,8 % ja kumariinipitoisuus 58,1 % korkeampi kuin vertailukasvualustassa. SATU LAKIO ”Towards real-time understanding of processes in pharmaceutical powder technology” Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, farmasian teknologia, toukokuu okuu 2010 Väitöstyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti kolmea farmasian teknologian prosessia: kuivausta, sekoitusta ja tabletointia. Kuivaustutkimuksessa käytettiin lämpöindikaattoriaineita, jotka vaihtavat väriään lämpötilan muuttuessa. Niiden avulla tutkittiin, kuinka lämpö etenee kuivauskammiossa ja missä ovat kriittiset kohdat lämpöherkkien lääkeaineiden hajoamisen kannalta. Jauheiden sekoitusta tutkittiin sekoittamalla lääke- ja apuainetta keskenään eri nopeuksilla. Massojen sekoittumisaste mitattiin lähi-infrapunaspektroskopialla suoraan sekoitusastiasta. Lisäksi esitellään, kuinka tabletointiprosessia voi seurata reaaliajassa paininten voimatietojen perusteella. Tabletointitutkimuksessa selvitettiin, kuinka erilaiset rakeiden ominaisuudet vaikuttavat siihen, minkälaisia tabletteja syntyy rakeita puristettaessa. Väitöskirjassa tutkittiin myös tablettien murtolujuutta Raman spektroskopian avulla. Mittaus ei vahingoita tablettia millään tavoin, joten tabletti voidaan käyttää normaalisti mittauksen jälkeen. Mittaus on niin nopea, että sillä voidaan tutkia kaikki puristetut tabletit reaaliajassa. NIINA KIVIKERO ”Granulation in Miniaturised Fluid Bed Using Electrostatic Atomisation” Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, toukokuu 2010 Väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty rakeistusnesteen sumutusmenetelmä pienen mittakaavan leijukerroslaitteistoon. Rakeistusprosessissa tarvittavan nesteen sumutustekniikka perustuu sähköstaattiseen atomisointiin eli sähkösumutukseen, jossa pisaroita saadaan aikaan sähköjännitteen avulla. Tutkimuksessa on perehdytty siihen, miten erilaiset leijukerrosrakeistuksen prosessiparametrit vaikuttavat muodostuneiden rakeiden keskikokoon. Arvioiduista prosessiparametreista rakeistusnesteen lisäysnopeus vaikutti eniten muodostuneiden rakeiden keskikokoon, mutta myös atomisointijännitteellä ja rakeistusnesteen sideainepitoisuudella oli siihen vaikutusta. Väitöskirjatutkimuksessa käytetyllä pienen mittakaavan leijukerroslaitteistolla on mahdollista tutkia erilaisten farmaseuttisten materiaalien rakeistumista nopeasti ja tehokkaasti. 31 `VÄITÖKSIÄ TIINA HEIKKILÄ Miniaturization of Drug Solubility and Dissolution Testings Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, farmasian teknologia, kesäkuu 2010 Väitöskirjatyön tavoitteena oli kehittää lääkeaineiden liukoisuus- ja liukenemiskokeet perinteisistä menetelmistä 96-kuoppalevylle, jolloin pienemmillä lääkeainemäärillä saataisiin tietoa lääkekandidaatin soveltuvuudesta jatkokehitykseen jo lääkesuunnittelun alkuvaiheessa. Farmakopeassa kuvattujen liukenemisnopeuskokeiden ja ravisteluliukoisuuskokeen miniatyrisointi 96-kuoppalevyille onnistui. Väitöskirjatyössä kehitettiin ensimmäinen todellinen tasapainoliukoisuutta mittaava 96-kuoppalevymenetelmä, jota voi hyödyntää myös lääkeaineen liukenemisen tutkimisessa. Menetelmä testattiin puskuriliuosten ohella myös ihmisen suoliliuoksella, joka saattaa olla tärkeä väliaine hyvin niukkaliukoisille lääkeaineille. Pintajännitykseen perustuvaa mikrotensiometriä hyödynnettiin ensimmäistä kertaa kineettisen liukoisuuden mittaamiseen esimerkiksi sellaisille lääkeaineille, jotka eivät sovellu UV-analyysiin. Kanavavirtausmenetelmää tutkittiin lääkevalmisteiden, kuten tablettien, liukenemisprosessin alkuvaiheen seurannassa. Väitöskirjatyössä tutkitut ja raportoidut uudet menetelmät nopeuttavat lääkeaineiden tutkimusta ja parantavat liukoisuus/liukenemisilmiön ymmärrystä lääkekehityksessä sekä lisäävät menestysmahdollisuuksia lääkekehityksen myöhemmissä vaiheissa. AKI HEIKKINEN ”Interplay of Passive and Active Drug Disposition in in vitro Models of Drug Absorption and Distribution” Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, biofarmasia, a biofarmasia kesäkuu 2010 Väitöskirjatyössä selvitettiin lääkeaineiden eri imeytymismekanismien, passiivisen kulkeutumisen ja aktiivisen kuljetuksen, yhteistoimintaa soluviljelmissä kasvatetuilla soluilla. Tutkimuksessa osoitettiin koeolosuhteiden vaikuttavan merkittävästi havaittuun lääkeaineiden läpäisykykyyn ja aktiivisen kuljetuksen pitoisuusriippuvuuteen.Tämä havaittiin sekä soluviljelmissä kasvatetuilla soluilla suoritetuissa läpäisykokeissa että eristetyillä solukalvoilla suoritetuissa kuljetusproteiinin aktiivisuuskokeissa. Lisäksi kehitettiin uusia matemaattisia malleja imeytymismeka- 32 nismien yhteistoiminnan analysointiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lääkeaineiden ruoansulatuskanavaimeytymisen ennustamisessa lääkekehityksen alkuvaiheessa. KATI-SISKO VELLONEN ”Cellular and computational methods in corneal drug permeability, active transport and cytotoxicity studies” Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, biofarmasia rmasia ja farmakokinetiikka, lääketutkimuksen keskus, elokuu 2010 Väitöskirjatyössä kehitettiin laskennallisia malleja ennustamaan lääkeaineiden imeytymistä sarveiskalvon läpi silmään. Kehitetyt laskentamallit kertovat, miten lääkeaineen rakenne vaikuttaa sen imeytymiseen. Kemiallisesta rakenteesta laskemalla voitiin ennustaa lääkeaineen imeytyminen silmään tietokoneen avulla lähes yhtä tarkasti kuin kokeellisten koe-eläintutkimusten avulla. Uutta laskentamenetelmää voidaan käyttää silmälääkkeiden kehityksen apuvälineenä ja osin koe-eläinkokeita korvaavana menetelmänä. Työssä tutkittiin myös lääkeaineiden imeytymisen mekanismeja sarveiskalvon epiteelissä. Ihmisen silmän pinnan epiteelistä löydettiin lääkekuljetukseen vaikuttavia proteiineja. Silmälääkkeiden imeytymistutkimuksiin aiemmin kehitetyn solukasvatusmallin havaittiin myös ilmentävän näitä proteiineja, mutta enemmän kuin normaali silmä. Lääkeaineiden turvallisuustestauksessa käytetään laajasti MTT-menetelmää ja soluja.Tässä työssä havaittiin, että kemikaaleja soluista ulos pumppaavat proteiinit voivat vääristää MTT-menetelmän tuloksia aliarvioiden testiaineiden soluille aiheuttamaa haittaa. Tämä on tärkeä tieto ja syytä ottaa huomioon testiä käytettäessä. NATALJA GENINA ”Ultrasound-assisted surface engineering of pharmaceutical powders” Helsingin ja Tarton yliopistojen ja farmasian tiedekunnat, farmasian teknologia, syyskuu 2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli kehittää uusi ultraääntä hyväksikäyttävä nesteen sumutusmenetelmä, jonka avulla olisi mahdollista muokata/pinnoittaa erilaisia jauhemaisia lääke- ja apuaineita siten, että niiden jatkoprosessoitavuus ja viime kädessä myös lääkevalmisteen laatu paranisivat. Tut- kimuksessa ultraääntä on käytetty muodostamaan vesi-höyrysumua joko päällystysaineen kanssa tai ilman sitä. Työssä kehitetyn uuden jauheenkäsittelytekniikan avulla oli mahdollista muokata huonosti valuvien ja karkeapintaisten jauhepartikkelien pintoja suoraan veden avulla ja vähentää niiden välistä kontaktipinta-alaa.Tulosten mukaan jauheiden pintojen hallittu muokkaus ultraääniavusteisesti antaa lupaavan mahdollisuuden jatkossa parantaa kiinteiden lääkemuotojen, kuten esimerkiksi jauheinhalaatiovalmisteiden ja suorapuristeisten tablettien, prosessoitavuutta ja vaikutusta elimistössä. LEENA POHJALA ”Screening Tools for the Identiﬁcation of Alphavirus Inhibitors” Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, farmaseuttinen biologia, bioteknologian laitos, lääketutkimuksen keskus, syyskuu 2010 Hyttysten levittämät virustaudit ovat viime vuosina nousseet uudelleen kansainväliseksi terveysriskiksi. Väitöskirjatyössä on kehitetty laboratoriokäyttöön soveltuvia menetelmiä, joiden avulla voidaan etsiä alfavirusten (Alphaviridae) sukuun kuuluvia viruksia estäviä yhdisteitä lääkekehityksen lähtömateriaaliksi. Väitöskirjassa on kuvattu kaksi erillistä menetelmää, joista ensin kehitetyssä käytettiin hyväksi eniten tutkittua alfavirusten heimon mallivirusta Semliki Forest -virusta (SFV). Menetelmän pohjana on viruskanta, jonka perimäainekseen lisättiin valoa tuottavaa lusiferaasiproteiinia koodaava geeni. Toisessa kehitetyssä menetelmässä tuotettiin pysyvä solulinja, johon on siirretty Chikungunya-viruksen RNA-replikoni eli viruksen replikaatioproteiineja koodaavat sekvenssit. Myös tähän sovellukseen lisättiin lusiferaasia koodaava sekvenssi sekä lisäksi vihreää ﬂuoresoivaa proteiinia koodaava alue jakautumissyklin eri vaiheiden seuraamista varten, ja menetelmä sopeutettiin lääkeaineseulontaan soveltuvaan miniatyrisoituun muotoon. Kumpaakin menetelmää käytettiin erityyppisten yhdistekokoelmien seulomiseen uusien antiviraalisten yhdisteiden löytämiseksi, ja näissä kokeissa tunnistettujen yhdisteiden selektiivisyys virusta kohtaan tutkittiin. Antiviraalisesti aktiivisiksi osoittautuivat muun muassa koivun kaarnasta eristetyn betuliinin puolisynteettiset johdannaiset sekä ﬂavonoidit apigeniini ja naringeniini. Lisäksi osoitettiin eräiden psyykenlääkkeiden omaavan alfaviruksia estäviä vaikutuksia.Tunnistetut yhdisteryhmät avaavat uusia mahdollisuuksia alfavirusten aiheuttamien sairauksien tutkimuksessa ja hoidossa. | `JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT TÄLLÄ KERTAA KERROMME MUUN MUASSA, MITEN PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖJÄ SELVENNETTIIN KEVÄTKOKOUKSESSA. PROVIISORIJÄRJESTÖJEN YHDISTYMISTÄ KOSKEVAN POSTIKYSELYN TULOKSET OVAT VALMISTUNEET. NÄYTÄMME TARKAT TULOKSET. LAKINURKASSA PUHUTAAN TÄLLÄ KERTAA IRTISANOMISISTA. HUOM! Proviisoriyhdistyksen syyskokous Helsinki 6.11. TAPAHTUMIA Uusien proviisoriopiskelijoiden ilta Kuopio 4.10. Helsinki 6.10. Talouden perusteet proviisoreille Helsinki 27.–28.10. ProviisoriEsimieskoulutusohjelma Helsinki 24.11. alkaen Kuopiossa järjestetyssä, valmistuville proviisoreille suunnatussa tilaisuudessa kuultiin proviisorien esityksiä kokemuksistaan työelämässä ja esimiehenä toimimisesta. Tilat olivat käydä ahtaiksi suuren osallistujajoukon vuoksi. Ota yhteyttä järjestösihteeri Susan Salm Salmeen, kun tarvitset lisätietoa jäseneduista tai työsuhdeasioista. [email protected] • Puh. (09) 177 771 • Gsm 040 532 7468 33 `PUHEENJOHTAJALTA Proviisoreiden ammattitaitoa järkevää hyödyntää lääketurvatoiminnassa JULKISUUDESSA VELLONUT KOHU sikainﬂuenssarokotusten turvallisuudesta osoittaa selkeästi, miten tärkeää on, että kaikki terveydenhuollon ammattilaiset ymmärtävät oman roolinsa lääketurvatoiminnassa. Lääkkeiden mahdolliset haitat tulee ilmoittaa, raportoida, arvioida ja tunnistaa mahdollisimman nopeasti, jotta lääkkeen käyttöön mahdollisesti liittyvät riskit voidaan tunnistaa ja laajemmat haitat ehkäistä. LÄÄKETURVATOIMINTAA (PHARMACOVIGILANCE) TEHDÄÄN koko lääkkeen elinkaaren ajan aina tutkimusvaiheesta markkinoilta poistumiseen asti. Mutta lääketurvatoiminnan näkyvin osa lienee myyntiluvan myöntämisen jälkeinen esille tulleiden haittavaikutusten ilmoittaminen, raportoiminen, haittavaikutustiedon kerääminen ja arviointi. Lääkkeen saama myyntilupa ei automaat- `AJANKOHTAISTA tisesti tarkoita sitä, että lääkkeen kaikki haittavaikutukset olisivat tulleet esille kliinisissä lääketutkimuksissa. SEKÄ RESEPTI- ETTÄ ITSEHOITOVALMISTEITA ON vedetty pois markkinoilta valmisteisiin liittyneiden haittavaikutusten vuoksi: joitakin vuosia sitten markkinoilta vedettiin pois uuden sukupolven tulehduskipulääkkeitä, kun haittavaikutusraporteista saatiin signaaleja, joiden perusteella lääkkeiden mahdolliset riskit osoittautuivat hyötyjä suuremmiksi. Itsehoitopuolelta muistamme ainakin jo vuodesta 1961 markkinoilla olleen klobutinolin, jonka valmistaja veti pois markkinoilta vuonna 2007, kun sen havaittiin aiheuttavan hetkellisiä rytmihäiriöitä. Eikä ole pitkä aika siitäkään, kun yleisesti turvallisena pidetty antihistamiini terfenadiini jouduttiin vetämään pois itsehoidosta, kun sen ja sienilääke itrakonatsolin välinen hengenvaarallinen rytmihäiriöön johtava yhteisvaikutus havaittiin. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN Proviisoriyhdistyksen hallituksen rivit tiivistyvät vuonna 2012 PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖJÄ MUUTETTIIN KEVÄTKOKOUKSESSA 29. TOUKOKUUTA. S uomen Proviisoriyhdistyksen kevätkokouksessa päätettiin yhdistyksen sääntömääräisistä asioista. Kokouksessa muutettiin yhdistyksen sääntöjen pykäliä 8 ja 9 vuoden 2011 alusta alkaen sääntömuutostoimikunnan valmistelun ja hallituksen esityksen mukaisesti. Kokous hyväksyi sääntömuutokset yksimielisesti. Sääntömuutokset koskevat muun muassa hallituksen kokoa ja luottamushenkilöiden valintaa hallituksen jäsenten ja varajäsenten keskuudesta. Vuoden 2011 syyskokouksesta alkaen yhdistyksen jäsenet valitsevat hallitukseen puheenjohtajan lisäksi 8 varsinaista jäsentä ja 8 varajäsentä, kun nykyään valitaan 10 varsinaista jäsentä ja varajäsentä. Säännöistä poistettiin rajoitus, jonka mukaan hallituksen jäsen tai varajäsen voi toimia jäsenenä tai varajäsenenä vain 2 kaksivuotiskautta peräkkäin. Lisäksi uusien sääntöjen mukaan hallituksen varajäsenestä tulee varsinainen jäsen, mikäli varsinainen jäsen keskeyttää kautensa. Myös luot- 34 POTILASTURVALLISUUDEN KANNALTA ON äärimmäisen tärkeää, että koko ketju haittavaikutusten raportoinnissa toimii. Sekä viranomaiset että myyntiluvanhaltijat etsivät ja arvioivat saamistaan haittavaikutusilmoituksista signaaleja. Signaalien etsinnässä on oleellista, että terveydenhuollon ammattilaiset, myös proviisorit ja farmaseutit, täyttävät velvollisuutensa ja ilmoittavat tietoonsa saamansa epäilyt lääkkeen aiheuttamista haittavaikutuksista. FARMASIAN ALAN AMMATTILAISTEN tulee mielestäni ottaa aikaisempaa vahvempi rooli erityisesti itsehoitolääkkeiden lääketurvatoiminnassa. Apteekkilaiset kohtaavat lääkkeiden käyttäjät useammin kuin lääkärit. Itsehoitolääkkeidenkään osalta ei voida tuudittautua ruususen uneen ja olettaa, että itsehoitolääkkeillä ei ole odottamattomia haittavaikutuksia. Erityisesti uuden tuotteen siirtyessä itsehoitoon on apteekkihenkilökunnan rooli lääketurvatoiminnassa mielestäni korostunut. Haittavaikutusten ilmoittaminen ja lääketurvatoiminta laajempana kokonaisuutena on asia, joka tulisi ottaa voimakkaammin esille itsehoitolääkkeiden myyntikanavasta käytävässä keskustelussa. Onko kaupan tai huoltoaseman kassalla ammattitaitoa tunnistaa tai raportoida edelleen mahdolliset tietoonsa saamat haittavaikutukset? Ei ole! TÄRKEÄ OSA LÄÄKETURVATOIMINNAN ylläpitoa on apteekkien toimintaohjeiden luominen ja ylläpito sekä henkilöstön kouluttaminen. Apteekeissa tulisi olla lääketurvatoiminnasta vastaava henkilö.Tämän vastuuhenkilön rooli lankeaisi luontevasti proviisorille. Proviisorin ammattitaidolla pystytään paitsi luomaan toimintaohjeita ja kouluttamaan henkilökuntaa, myös arvioimaan viranomaisten ja tieteellisiä kannanottoja ja lausuntoja. Olisi järkevää luoda apteekkeihin maan tamushenkilöiden valintaa hallituksen jäsenten ja varajäsenten keskuudesta koskevaa sääntöä selvennettiin. Pienempi hallituksen koko soveltuu hyvin yhdistyksen toimintaan, sillä varajäsenillä on myös tärkeä rooli hallitustoiminnassa. Varajäsenten rooli selkiintyy, sillä uusissa säännöissä on määritelty myös varajäsenten valinta luottamustehtäviin, kuten taloudenhoitajan tai koulutusvastaavan tehtävään. Varapuheenjohtajat valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta kuten nykyäänkin. Kaksivuotiskausien rajoitusten poistaminen tasaa suurta jaksoittaista vaihtelua, joka liittyy hallitukseen valittavien henkilöiden määrään eri vuosina. Syksyllä 2009 valittiin hallitukseen uudelle kaksivuotiskaudelle 8 henkilöä. Tästä johtuen tänä syksynä tullaan valitsemaan uudelle kaksivuotiskaudelle mahdollisesti vain 2 henkilöä. Muutetut säännöt (muutokset kursiivilla): 8 § Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Mikäli varsinainen hallituksen jäsen keskeyttää toimikauden, nousee henkilökohtainen varajäsen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Kesken toimikauden ei varajäsenen paikkaa tarvitse täyttää. Mikäli henkilökohtainen varajäsen keskeyttää toimikauden, ei hänen tilalleen tarvitse valita uutta varajäsentä. Varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Varajäsen on äänivaltainen ainoastaan siinä tapauksessa, että häntä vastaava hallituksen varsinainen jäsen on poissa. Puheenjohtajan toimikausi alkaa vaalia seuraavan toimintavuoden alusta ja kestää yhden vuoden. Puheenjohtaja voidaan valita enintään neljäksi kaudeksi peräkkäin. Hallituksen varsinaisten jäsenten ja vara- Apteekkilaiset kohtaavat lääkkeiden käyttäjät useammin kuin lääkärit. kattava, harmonisoitu toimintaohjeisto ja koulutusmateriaali, joka takaisi haittavaikutusten yhdenmukaisen ilmoittamisjärjestelmän ja korkean laadun. Tällöin lääketurvajärjestelmän kehittäminen ja ylläpito olisi helpompaa ja se kuormittaisi vähemmän apteekkien ylikuormitettuja resursseja. PROVIISOREIDEN ROOLIN VAHVISTAMINEN lääketurvatoiminnassa edellyttäisi voimakkaampaa panostusta lääketurvatoiminnan koulutus- ja tutkimustyöhön. Lääketeollisuudelle lääketurvatoiminta on lakisääteinen tehtävä, mutta valmiita osaajia ei näihin tehtäviin kouluteta. Proviisoriopintojen erikoistumisvaiheessa voisi olla järkevää pystyä suuntautumaan lääketurvatoimintaan. Jos tehdään oikeita ratkaisuja, yhä suurempi joukko proviisoreita voisi työllistyä tehtäviin, joissa tarvitaan lääketurvatoiminnan osaamista. Lääketurvallisuuden parantumisesta hyötyisivät ennen kaikkea potilaat ja suomalainen yhteiskunta. On meidän kaikkien yhteinen etu, että lääketurvatoiminta saa alallamme kaiken sen ansaitseman huomion. Antti Vaara jäsenten toimikausi alkaa vaalia seuraavan toimintavuoden alusta ja kestää kaksi vuotta. 9 § Yhdistyksen hallitus • valitsee varsinaisista jäsenistään kaksi (2) varapuheenjohtajaa • valitsee varsinaisista tai varajäsenistään taloudenhoitajan, ulkoasiainhoitajan, koulutusvastaavan ja muut tarpeellisiksi katsomansa luottamushenkilöt • valitsee yhdistyksen edustajat omistamiensa yhtiöiden hallituksiin • toimii 2 §:ssä määriteltyjen yhdistyksen tavoitteiden toteuttamiseksi • johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaan • hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtii kirjanpidosta ja tilinpäätösten valmistamisesta • päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta tai kiinnittämisestä • valitsee yhdistyksen toimihenkilöt ja vahvistaa heidän palkkauksensa ja tehtävänsä • hyväksyy ja erottaa yhdistyksen jäsenet • jakaa yhdistyksen myöntämät avustukset ja apurahat sekä valvoo niiden käyttöä • kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistelee niissä käsiteltäviksi tulevat asiat • laatii vuosittain kertomuksen yhdistyksen toiminnasta sekä toimintasuunnitelman. Kokouksen pöytäkirja ja vuoden 2009 toimintakertomus löytyvät verkkosivuiltamme jäsenalueelta. | 35 `AJANKOHTAISTA Proviisorien yhdistyminen samaan järjestöön saa kannatusta PROVIISORILIITON JA PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUKSET OVAT KÄYNEET JO YLI VUODEN AJAN ALUSTAVIA KESKUSTELUJA KAIKKIEN PROVIISORIEN SAAMISEKSI SAMAAN JÄRJESTÖÖN. TOUKOKUUSSA JÄRJESTETYN POSTIKYSELYN TULOKSET OVAT NYT VALMISTUNEET. TEKSTI JUHA TURUNEN A lustavaa mallia ”Uuden proviisorijärjestön” perustamisesta esiteltiin viime kevättalven aikana kahdessa tilaisuudessa Helsingissä ja yhdessä tilaisuudessa Kuopiossa sekä internetissä jaetulla videolla. Toukokuussa 2010 Proviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto toteuttivat postikyselyn, jolla pyrittiin selvittämään, haluaisivatko proviisorit, pois lukien apteekkiluvan haltijat, kuulua yhteen ja samaan ammattijärjestöön. Tavoitteena oli toteuttaa kysely kokonaisotantana kaikille suomalaisille proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille, lukuun ottamatta apteekkiluvan haltijoita eli apteekkareja. Opiskelijoiden osoitetiedot saatiin yliopistoilta, mikäli opiskelija ei ollut kieltänyt tietojensa luovuttamista. Laillistettujen proviisorien osoitetiedot saatiin Valvirasta. Vastaanottajista karsittiin pois apteekkarit Fimeasta ja Apteekkariliitosta saatujen listojen perusteella. Postikysely lähetettiin Proviisorilehden mukana 1889 proviisorille ja 244 proviisoriopiskelijalle. Lisäksi kahdeksan kyselylomaketta lähetettiin erikseen henkilöille, jotka eivät olleet saaneet kyselyä, mutta ilmoittivat sähköpostitse haluavansa osallistua. 36 Tätä kysyttiin Kyselylomakkeen mukana tulleessa saatekirjeessä kerrottiin, että kyselyn tarkoituksena on kerätä mahdollisimman monen proviisorin ja proviisoriopiskelijan mielipide mahdollisesta proviisorien yhdistymisestä samaan järjestöön. Lisäksi saatekirjeessä esiteltiin malli ”Uuden proviisorijärjestön” ja akavalaisen ”Farmasiaunionin” perustamisesta (katso kuva viereisellä sivulla). Vastaajilta kysyttiin taustatietoja sekä seuraavat kysymykset: ”Haluaisitko, että kaikki Suomen proviisorit, pois lukien apteekkiluvan haltijat, kuuluisivat samaan ammattijärjestöön?” ja ”Olisitko valmis hyväksymään saatekirjeessä esitetyn mallin ja liittymään Uuteen Proviisorijärjestöön?”. Lisäksi kyselylomakkeessa oli tilaa avoimille vastauksille, joissa pystyi ehdottamaan muutoksia esitettyyn järjestömalliin, perustelemaan vastauksiaan sekä kirjoittamaan vapaasti ajatuksiaan yhdistymisestä ja ehdotetusta mallista. He vastasivat Kaikista 2 141 lähetetystä kyselylomakkeesta palautui asianmukaisesti täytettynä 669 kappaletta eli vastausprosentti oli 31,2. Näiden 669 vastanneen taustatiedot on koottu oheisen taulukon ensimmäiseen sarakkeeseen. Suurin osa heistä kuului joko Proviisoriyhdistykseen tai Proviisoriliittoon. Vastaajista 83 prosenttia oli naisia. Suuri osa vastaajista työskenteli apteekissa, asui Etelä-Suomessa ja oli iältään 25–44-vuotiaita. Vastanneista vain yksi oli iältään 65 vuotta tai vanhempi. Anonymiteetin turvaamiseksi hänen vastauksensa on käsitelty yhdessä 55–64-vuotiaiden vastaajien kanssa. Vastaavasti vuosina 1977–1979 proviisoriksi valmistuneet yhdeksän vastaajaa yhdistettiin samaan ryhmään 1980-luvulla valmistuneiden kanssa. Lisäksi ainoan ahvenanmaalaisvastaajan tiedot on jätetty pois taulukosta, mutta huomioitu kokonaistuloksissa. Muutama vastaaja oli jättänyt yksittäisiä taustatietojaan ilmoittamatta, oletettavasti tunnistamisen välttämiseksi. Valtaosa kannatti Vastanneista 97,8 prosenttia ilmoitti haluavansa kaikkien proviisorien kuuluvan samaan järjestöön. Kolmetoista vastaajaa (1,9 prosenttia) vastusti ajatusta ja kaksi vastaajaa (0,3 prosenttia) ei ollut ottanut kantaa yhdistymiseen kyllä/ ei-asteikolla, vaan oli jättänyt lomakkeen kyseisen kohdan tyhjäksi. Taulukon keskimmäisessä sarakkeessa on esitetty samaan järjestöön kuulumisen kannatusprosentti. Kannatus oli lähes kaikissa vastaajaryhmissä välillä 96–100 prosenttia. Työttömien vastaajien 91 prosentin kannatus ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi opiskelijoiden 100 prosentista. Vaikka kannatus oli korkeinta nuorimmilla, opiskelijoilla ja vastavalmistuneilla, eivät erot vanhimpiin ja pidemmän aikaa sitten valmistuneisiin verrattuna olleet tilastollisesti merkitseviä. Ainoa merkitsevä ero oli muihin ammatillisiin järjestöihin kuin Proviisoriliittoon tai Proviisoriyhdistykseen kuuluvien alhaisempi kannatusprosentti. Kaikista vastanneista 89 prosenttia oli valmis hyväksymään esitetyn mallin, 4 prosenttia vastasi ”Ei” ja 4 prosenttia esitti oman muokatun mallinsa, jonka olisi itse valmis hyväksymään. Kahdeksan henkilöä (1,1 prosenttia) ei ollut ottanut kantaa esitetyn mallin hyväksymiseen. Lisäksi yksi vastaaja oli kirjoittanut lomakkeen monivalintakysymyksen viereen kannattavansa mallia ”mahdollisesti”. Yhdistymistä vastustaneet 13 vastaajaa eivät vastanneet kysymykseen esitetystä mallista. Taulukon viimeisessä sarakkeessa ovat esitetyn mallin hyväksymisprosentit. Vaikka esimerkiksi joidenkin asuinalueiden ja työskentelysektoreiden välillä on yli kymmenen prosenttiyksikön eroja hyväksymisprosentissa, oli ainoa tilastollisesti merkitsevä ero muiden ammatillisten järjestöjen kuin Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen jäsenten suhteellisen alhainen hyväksymisprosentti. Kannustava tulos Lähes 98 prosentin kannatus ajatukselle proviisorien kuulumisesta samaan järjestöön on kannustava tulos hankkeen suunnittelijoille. Esitetyn mallin oli valmis hyväksymään lähes 90 prosenttia vastaajista. Kyselyn vastausprosentti, 31, on kuitenkin niin alhainen, että ei voida olettaa vastanneiden edustavan kaikkia suomalaisia proviisoreja ja proviisoriopiskelijoita. Kysely ei edes tavoittanut aivan kaikkia opiskelijoita tietojenluovutuskieltojen vuoksi. Vastanneet olivat varsin nuoria ja yli puolet ei työskennellyt apteekkisektorilla. Näin vankka kannatus ja hyväksyntä yli neljäsosalta koko ammattikunnasta ei kuitenkaan jätä spekuloinnin varaa. Avoimissa vastauksissa esitettiin paljon kysymyksiä ja kommentteja mallin eri yksityiskohdista ja käytännön toteutuksesta. Avoimien vastauksien käsittely on kuitenkin vielä kesken. Ne luokitellaan ja koodataan kvantitatiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Yhteenveto kannattajien ja vastustajien perusteluista sekä esitettyyn järjestömalliin ehdotetuista muutoksista ja muista kommenteista julkaistaan talvella. | Sukupuoli Mies Nainen Ikäluokka Alle 25 v. 25–34 v. 35–44 v. 45–54 v. 55 v. tai yli Tieto puuttuu Asuinalue (entinen läänijako) Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Lappi Tieto puuttuu Proviisoriksi valmistumisvuosi Proviisoriopiskelija 2000–2010 1990–1999 1989 tai aikaisemmin Tieto puuttuu Päätoiminen työskentelysektori Opiskelu Työtön Apteekki Valtio tai yliopisto Kunta Teollisuus, tukku, yksityinen Jokin muu Tieto puuttuu Ammatillisen järjestön jäsenyys Ei minkään jäsen Proviisoriyhdistys Proviisoriliitto Jokin muu Kaksoisjäsen Tieto puuttuu Osuus* kaikista vastanneista (n=669) Yhdistymisen kannatusprosentti vastaajaryhmittäin Esitetyn mallin hyväksymisprosentti vastaajaryhmittäin 17 % 83 % 98 % 98 % 89 % 89 % 7% 40 % 34 % 14 % 3% 1% 100 % 99 % 98 % 97 % 96 % 96 % 90 % 87 % 86 % 87 % 54 % 21 % 20 % 4% 1% 0,30 % 98 % 97 % 98 % 96 % 100 % 88 % 90 % 92 % 76 % 83 % 14 % 46 % 29 % 11 % 0,40 % 100 % 98 % 98 % 96 % 95 % 91 % 85 % 84 % 13 % 2% 43 % 12 % 7% 21 % 3% 0,30 % 100 % 91 % 97 % 100 % 98 % 98 % 100 % 94 % 91 % 89 % 92 % 81 % 88 % 78 % 9% 42 % 40 % 2% 7% 0,30 % 98 % 99 % 98 % 86 % 100 % 77 % 92 % 88 % 64 % 96 % *Pyöristysten vuoksi kaikki prosenttijakaumat eivät summaudu tasan sataan prosenttiin. Ehdotettu yhdistymismalli Kirjoittaja on proviisori, FaT ja työskentelee Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella yliassistenttina. 37 `LAKINURKKA TEKSTI MARIA PÖYHÖNEN KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN ASIANAJAJA MARIA PÖYHÖNEN VASTAA PROVIISORIN JÄSENSIVUILLA PROVIISORIYHDISTYKSEN JÄSENIÄ ASKARRUTTANEISIIN TYÖOIKEUDELLISIIN KYSYMYKSIIN. VOIT LÄHETTÄÄ AIHE-EHDOTUKSIA TAI KYSYMYKSIÄ OSOITTEESEEN [email protected] Irtisanominen taloudellisin ja tuotannollisin perustein KUN TYÖ VÄHENTYY, TYÖNTEKIJÄ VOIDAAN IRTISANOA TALOUDELLISIN JA TUOTANNOLLISIN PERUSTEIN. PELKKÄ SÄÄSTÄMISEN TARVE EI KUITENKAAN RIITÄ IRTISANOMISEN PERUSTEEKSI. I rtisanomiset voidaan jakaa individuaaliperusteisiin, joissa on kysymys työntekijän henkilökohtaisista ominaisuuksista tai hänen käytöksestään, sekä kollektiiviperusteisiin, jotka johtuvat työntekijän ulkopuolisista olosuhteista. Irtisanominen taloudellis-tuotannollisin perustein on aina kollektiiviperusteinen. Taloudellis-tuotannollinen peruste edellyttää muutoksia itse työssä ja sitä, että näissä muutoksissa on aina kyse asiallisista ja painavista seikoista. Perusteena voidaan pitää itse työn pysyvää ja olennaista vähentymistä. Lisäksi edellytetään, ettei työnantajalla ole tarjota työntekijälle muuta työtä eikä järjestää sen mahdollisesti edellyttämää koulutusta. Lisäedellytyksenä on myös, ettei työnantaja ole ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uutta työntekijää samankaltaisiin tehtäviin ja että töiden uudelleen järjestelystä on aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä. Ovatko työt vähentyneet? Myös proviisorit ovat joutuneet ajoittain irtisanotuiksi taloudellis-tuotannollisin perustein. Joskus irtisanomiset ovat liittyneet apteekkarin vaihtumiseen, jolloin irtisanomista on saatettu perustella sillä, että uusi apteekkari on itse ottanut proviisorin työt hoitaakseen tai sitten toimintaa on uudelleen järjestetty muun muassa siirtymällä käyttämään vuokratyövoimaa tai palkkaamalla proviisorin paikalle farmaseutteja. Näillä toimilla pyritään saamaan 38 kustannussäästöä lähinnä palkkausmenoihin samalla kun apteekin kannattavuuden väitetään heikentyneen muun muassa viitehintajärjestelmästä johtuen. Usein kuitenkin unohtuu taloudellis-tuotannollisen irtisanomisperusteen keskeisin elementti eli töiden tosiasiallinen väheneminen, jonka tulee olla vielä pysyvää ja olennaista. Pelkkä säästöjen saaminen ja kannattavuuden tavoittelu ei ole riittävää. Taloudelliset ja tuotannolliset syyt eivät saa olla tekosyy raskaana tai hoitovapaalla olevan työntekijän irtisanomiseen. Farmaseutin palkkaaminen proviisorin paikalle voi säästää palkkausmenoissa, mutta jos farmaseutin työtehtävät ovat sellaisia, joita proviisori on tehnyt aikaisemmin tai joita hän joka tapauksessa pystyisi tekemään, työtehtävät eivät ole vähentyneet eikä irtisanomisoike- utta ole. Vuokratyövoiman käyttöäkään ei ole kielletty ruuhkahuippujen ja sesonkien aikana, mutta pysyvästi käytettynä voidaan kysyä, ovatko työt todella vähentyneet ja minkälaista kustannussäästöäkään tästä lopulta saadaan. Ei saa käyttää tekosyynä Sillä, että taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet ovat todellisia, pyritään myös estämään se, ettei näillä perusteilla verhota riittämättömiä henkilökohtaisia eli individuaaliperusteisia irtisanomisia. Taloudelliset ja tuotannolliset syyt eivät saa olla tekosyy raskaana olevan tai hoitovapaalla olevan työntekijän irtisanomiseen yhtä vähän kuin sairaan työntekijän irtisanomiseen taikka sellaisen kokeneen ja vuosikausia apteekkia palvelleen proviisorin irtisanomiseen, jonka ammattitaitoa ei jostakin syystä enää arvosteta tai korkea ammattitaito koetaan suorastaan uhaksi uudelle apteekkarille. Korvausta tulee vaatia ajoissa Oikeus vaatia korvausta perusteettomasta irtisanomisesta vanhenee kahdessa vuodessa irtisanomisesta. Vahingonkorvaus vastaa enintään 24 kuukauden palkkaa, josta vähennetään mahdollinen työttömyyspäiväraha eräin poikkeuksin ja tämä osa tilitetään sen maksaneelle työttömyyskassalle. Käytännössä korvauksia määrättäessä on mahdollisuus harkintaan, jonka seurauksena korvaukset harvoin ovat maksimimääräisiä. | Suomen Proviisoriyhdistyksen lehti Mediakortti 2011 Media, jolla tavoitat apteekkien päättäjät! PROVIISORI tavoittaa laajan ja kohdennetun jakelunsa ansiosta tehokkaasti apteekkien hankintapäätösten tekijät. Sen vuoksi se on erinomainen kanava tuotteista ja palveluista ilmoittamiseen. Lehden avulla tavoitat nykyiset ja tulevat apteekkien päättäjät neljästi vuoden 2011 aikana. Muista varata ilmoituspaikkasi! Varmistat silloin näkyvyyden edelleen kehittyvässä Proviisorissa, joka on jo vakiinnuttanut asemansa ja tunnettuutensa laadukkaana farmasian alan ammattijulkaisuna. TOIMITUS JA ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba 7. krs 00100 Helsinki puh. (09) 177 771 fax (09) 6843 9911 Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen GSM 050 352 0771 ville-matti.makinen@ proviisoriyhdistys.net Toimitussihteeri Maija Rauha, e-mail: maija.rauha@osg.À Ilmoitusaineiston toimitus proviisori@osg.À PAINOPAIKKA Uusimaa Oy Teollisuudentie 19 06150 Porvoo PAINOS JA JAKELU Painos on 4 200 kappaletta. Lehti postitetaan kaikille Suomen apteekkareille, proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille sekä kaikkiin apteekkeihin. Lehden jakelu kattaa myös sairaala-apteekit, lääkeyritykset ja lääketukkukaupat, lääke- ja terveydenhuollon viranomaiset ja farmasian koulutusyksiköt sekä median edustajia. Proviisori lähetetään kaikille jakelun piiriin kuuluville maksutta. Proviisori on lääkealan ammattilehti ja merkittävä media Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenja sidosryhmäviestinnässä. Lehteä julkaisee Suomen Proviisoriyhdistyksen viestintäyhtiö ProviisoriViesti Oy. Proviisori välittää lukijoilleen hyvää ammattitaitoa ylläpitävää tietoa, seuraa lääke- ja apteekkialan kehitystä, uutisoi alan tapahtumista ja toimii julkisena farmaseuttisten ja lääkepoliittisten asioiden keskustelufoorumina. Lehden kohderyhmänä ovat erityisesti proviisorit, apteekkarit ja proviisori-opiskelijat. ILMOITUKSET (Hintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. ) Koko Takakansi Sisäkannet Pääkirjoituksen viereinen sivu 1/1 1/2 pysty 1/2 vaaka 1/3 pysty 1/4 1/8 Ilmoituskoot marginaalein (lev. x kork.) 215 mm x 260 mm 215 mm x 290 mm 215 mm x 290 mm 215 mm x 290 mm 106 mm x 290 mm 215 mm x 144 mm 68 mm x 144 mm 106 mm x 144 mm 106 mm x 72 mm Liitteiden hinnat sopimuksen mukaan. Alennukset Toisto- ja vuosisopimuksiin on neuvoteltavissa alennuksia. Mainostoimistoille annetaan 15 % alennus. Koulutus- ja työpaikka-ilmoituksiin annetaan 20 % alennus. Aineistovaatimukset Kaikkiin ilmoituksiin pitää lisätä 5 mm leikkuuvarat. Logoja ja tekstiä ei saa asettaa 8 mm lähemmäs ilmoituksen reunoja. Aineisto toimitetaan painovalmiina PDF-tiedostona osoitteeseen proviisori@osg.À. Valmiit liitteet toimitetaan suoraan kirjapainoon sopimuksen mukaisesti. Hinnat, 4-väri (€) 2850 2600 2600 2350 1750 1750 1550 1500 1200 Proviisorissa on mahdollista mainostaa myös reseptilääkkeitä. Tekniset tiedot Lehden koko Painopinta-ala Palstojen lukumäärä Palstan leveys Painomenetelmä Sidonta Sävykuvien resoluutio Rasteritiheys 215 x 290 mm 180 x 250 mm 2–3 kpl 57 mm offset stiftaus 300 dpi 60 Ilmoitus on peruttava kirjallisesti viimeistään ilmoitusten varauspäivänä. Reklamaatiot on annettava 7 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksettuun hintaan. Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta materiaalista, puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelimitse annetusta ilmoituksesta. AINEISTOAIKATAULU Nro Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestyy 1 17.1. 31.1. 18.2. 2 4.4. 18.4. 6.5. 3 29.8. 12.9. 30.9. 4 7.11. 21.11. 9.12. Proviisorin verkkosivu: www.proviisoriyhdistys.net > proviisori ProviisoriEsimies -koulutusohjelma 24.11.2010-9.3.2011 Käytännönläheinen valmennus kehittymishaluisille proviisoriesimiehille Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus on yhdessä Suomen Proviisori-yhdistyksen kanssa kehittänyt proviisoreille suunnatun esimiesohjelman. Hyödyt koulutuskokonaisuudesta: tVVTJBPJWBMMVLTJBKBOÊLÚLVMNJBFTJNJFTUZÚIÚO tWBSNVVUUBQÊJWJUUÊJTKPIUBNJTFOUJMBOUFJTJJO tLÊZUÊOOÚMMJTJÊNBMMFKBKBUZÚLBMVKBFSJMBJTJJO johtamistilanteisiin tMJTÊÊJUTFUVOUFNVTUBKBTFONZÚUÊZNNÊSSZTUÊ erilaisuudelle tIBSKPJUVTUBLFIJUZTLFTLVTUFMVJIJOKPIUBNJTFOWJFTUJOOÊO ja kannustamisen välineenä sekä kehität viestintä- ja vuorovaikutusvalmiuksia johtamisen välineenä Toteutus Koulutus järjestetään Pienyrityskeskuksen tiloissa Helsingin ydinkeskustan tuntumassa esimiestyön huippuasiantuntijoiden johdolla. Oppimisen menetelminä ovat mm. interaktiiviTFUMVFOOPULFTLVTUFMVUTFLÊZLTJMÚKBSZINÊIBSKPJUVLTFU Koulutusohjelman laajuus on 4 op. Koulutuksen hinta on Proviisoriyhdistyksen jäsenille 1180 euroa (arvonlisäveroton koulutuspalvelu). Muille hinta on 1490 euroa (arvonlisäveroton koulutuspalvelu). Hinta sisältää WBMNFOOVLTFOQW PQQJNBUFSJBBMJOPIKBVLTFOLFIJUZTsuunnitelman laatimiseen ja sen purun sekä Integron Peili® -analyysin. *MNPJUUBVUVNJTFUNFOOFTTÊ1SPWJJTPSJZIEJTUZLTFFO4VTBO4BMNJQVI [email protected]. -JTÊUJFUPKBLPVMVUVLTFTUB"BMUPZMJPQJTUPOLBVQQBLPSLFBLPVMVO1JFOZSJUZTLFTLVT"JSB%BWJETTPO QVIBJSBEBWJETTPO!ITFm , , , $%** **"!% $# && **"!% %&$%!$%#%!! *+&$% #*%** $&$%&%#') **&!! #!%&$'%!!$% , , $&$% #%!! %#"$%#!!$%** !# %! %&!%% *)%%* * "!% %*$!% $$ ** !#%!"'& $&& %%&$$%&!%%$$$!!# ! $$%&$&!! !%%&%& %"%&&(((#$ "'%.$'& &%% $$%&$$&&#!' $$%&$$&& %& * !#!%&$ $!%%$%(((#$ "'%.+)*%%# ! !%%&%&$! `HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Hallituksen varajäsenet Teemu Ali-Kovero Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki teemu.ali-kovero@ﬁmnet.ﬁ Puheenjohtaja Antti Vaara Oy AGA Ab, Linde Healthcare, 050 551 2080 antti.vaara@ﬁmnet.ﬁ [email protected] Varapuheenjohtaja Kerstin Carlsson HUS-Apteekki, 040 521 2883 kerstin.carlsson@hus.ﬁ Varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja Tatu Johansson Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, 050 560 4344 tatu.johansson@omaplus.ﬁ Viestintävaliokunnan puheenjohtaja Timo Toivonen ratiopharm Oy, 050 590 8988 timo.toivonen@ﬁmnet.ﬁ Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Petri Kröger Itä-Suomen yliopiston apteekki, 040 834 4059 petri.kroger@uef.ﬁ Kutsu syyskokoukseen TERVETULOA PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN HELSINKIIN LAUANTAINA 6.11.2010 SCANDIC SIMONKENTTÄÄN, SIMONKATU 9, KLO 13 LÄHTIEN. okouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011. Luvassa ovat myös mielenkiintoiset puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaalit. Lisätietoja hallitustoiminnasta antavat toiminnanjohtaja VilleMatti Mäkinen (050 352 0771) ja puheenjohtaja Antti Vaara (050 511 2080). Muistathan, että voit ilmoittaa myös kiinnostuksesi osallistua seuraavien valiokuntien toimintaan: talousvaliokunta, koulutusvaliokunta sekä viestintävaliokunta. Kokoukseen osallistuja voi edustaa poissaolevia jäseniä korkeintaan kolmella valtakirjalla. Osallistujalla on tällöin äänestyksessä käytettävissä oman äänensä lisäksi korkeintaan kolme ääntä. Valtakirjamallia voi kysyä toimistolta ([email protected]). K Ulkoasianhoitaja Mika Mäki-Jouppila ratiopharm Oy, 041 436 6432 mika.maki-jouppila@ﬁmnet.ﬁ Hallituksen jäsenet Tiiamari Gröndahl Raunistulan apteekki, 040 571 1454 [email protected] Asko Heikkilä HY 4. vuosikurssi, 050 543 7372 asko.heikkila@helsinki.ﬁ Sanna Heikkilä-Tuderman GSK, 050 420 0451 sanna.p.heikkila@kolumbus.ﬁ Mikaela Pammo Yliopiston Apteekki, 0400 893271 [email protected] Laura Salmelainen Profare Oy, 050 300 4803 [email protected] Henna Halonen Espoon Leppävaaran Elixir apteekki, HY 5. vuosikurssi henna.halonen@ﬁmnet.ﬁ Antti Hyytiäinen Fimea antti.hyytiainen@ﬁmnet.ﬁ Kristiina Kaste HILA/STM kristiina.kaste@ﬁmnet.ﬁ Saija Leikola HY ja Lohjan 1. apteekki saija.leikola@iki.ﬁ Timo Mohnani RPS Finland Oy [email protected] Juha Päivärinta Kouvolan Salpa apteekki juha.paivarinta@apteekki.ﬁ Charlotta Sandler Yliopiston Apteekki [email protected] Anne Varjo Provanom Oy [email protected] Risto Välimaa Rovaniemen 3. Kairatien apteekki [email protected] Päivän ohjelma 6.11.2010: klo 13.00 Suomen Proviisoriyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous ESITYSLISTA: 1§ Kokouksen avaus 2§ Kokouksen puheenjohtajan valinta 3§ Kokouksen sihteerin valinta 4§ Kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan valinta 5§ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6§ Kokouksen esityslistan vahvistaminen 7§ Hallituksen laatiman yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavaksi toimintavuodeksi. 8§ Hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten kokouspalkkioista ja matkakorvauksista sekä tilintarkastajien palkkioista päättäminen. 9§ Yhdistyksen jäsenmaksun suuruudesta ja kantotavasta päättäminen 10§ Yhdistyksen vuoden 2011 talousarvion hyväksyminen 11§ Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2011 12§ Hallituksen varsinaisten jäsenten vaali erovuoroisten tilalle 13§ Hallituksen henkilökohtaisten varajäsenten vaali erovuoroisten tilalle 14§ Kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta 15§ Muut mahdolliset asiat 16§ Kokouksen päättäminen klo 15.00 Iltapäiväkahvit ja pieni suolainen klo 15.30 Yhteistyökumppanin järjestämä koulutus klo 16.30 -> Illallinen ja vapaata yhdessäoloa. Ilmoittaudu tarjoilujen vuoksi yhdistyksen toimistolle torstaihin 28.10. mennessä [email protected] tai soittamalla numeroon (09) 177 771. 9/2010 FLUDENT TAVOITTEENA VAHVAT HAMPAAT LÄPI ELÄMÄN Oletko Fressannut tänään? Fludent Fresh ja Fludent Fresh Junior Hyvänmakuiset ﬂuori-ksylitolihuuhteet hammaskarieksen ehkäisyyn Huolehdi riittävästä ﬂuorinsaannista, jos: • hampaittesi puhdistus on puutteellista • hampaissa on paljon reikiä • ruokavaliosi sisältää paljon makeaa tai virvoitusjuomia • käynnissä on oikomishoito • kärsit suun kuivuudesta, juurikarieksesta tai vetäytyneistä ikenistä VAIN APTEEKEISTA Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, Puh (09) 348 233, www.actavis.ﬁ Raikkaat maut Fruitmint & Coolmint! www.vahvathampaat.ﬁ Influenssan oireisiin www.burana.ﬁ Burana-C lievittää virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja inﬂuenssan oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja, nivelkipuja ja päänsärkyä. Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, jos sairastat mahahaavaa tai muuta ruuansulatuskanavan verenvuodoille altistavaa sairautta tai jos olet raskaana. Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella. Burana-C sopii yli 4-vuotiaille (20 kg) lapsille. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. Apteekista.