KOULUTUSMÄÄRIEN ENNAKOINTI SIVU 7 VALMISTUVAT OPISKELIJAT SIVU 10 TULEVAISUUDEN APTEEKKI SIVU 16 VIRKISTY VEDESSÄ SIVU 19 PALVELUILLA KOHTI PAREMPAA SIVU 20 JARMO ESKELINEN SIVU 22 RESEPTINUUSIMISOIKEUS SIVU 24 TIINA KUOSA SIVU 26 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2 | 2010 Täältä tullaan työelämä! Nicotinell-nikotiinikorvaushoitovalmisteet avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Sisältävät nikotiinia. Ei alle 18-vuotiaille. Ei lasten ulottuville eikä näkyville. Älä tupakoi samanaikaisesti, kun käytät Nicotinellia. Jos olet yliherkkä jollekin valmisteiden sisältämistä aineista, älä käytä Nicotinellia. Haittavaikutuksena voi esiintyä huimausta, päänsärkyä, maha-suolikanavan vaivoja, laastaria käytettäessä myös ihoärsytystä. Jos sinulla on vakava sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, jokin muu vakava sairaus tai olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC 042010 `SISÄLTÖ 2 | 2010 5 PÄÄKIRJOITUS 6–9 AJASSA Opiskelijoiden sisäänoton ennakointi. Yhä useampi vaihtaa lääkkeensä. 82 PROSENTTIA proviisoreista kannattaa proviisorien reseptinuusimisoikeutta ja 18 prosenttia vastustaa sitä. Suomen Proviisoriyhdistys toivottaa kaikille 100 prosentille aurinkoista ja rentouttavaa kesää! SIVUILLA 24–25 `` 10–14 VALMISTUVAT OPISKELIJAT Ilona Sipilä, Carolina Amberg, Riina Ollakka ja Anssi Siikanen kertovat urasuunnitelmistaan. 16–18 TULEVAISUUDEN APTEEKKI Päivi Heiskanen ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapautus. Saija Sundholm ja huolenpitopalvelut. Pentti Sydänmaanlakka ja hyvä johtajuus. 19 IDEAPAKKI Virkistystä vedestä. 20–21 ASIANTUNTIJA Paula Timonen kertoo uusista palveluista apteekkien mahdollisuutena. Menneet ajat eivät palaa apteekkialalle. Jotakin on tehtävä ja nopeasti, kirjoittaa PAULA TIMONEN Asiantuntija-palstalla. SIVUILLA 28–21 `` 22–23 MINÄ, MISSÄ, MILLOIN? Jarno Eskelinen on liiketoimintayksikön johtaja ja savolainen urheiluhullu. 24–25 RESEPTINUUSIMISOIKEUS Heikki Lehmuskero ja Christina Lehtonen esittelevät tutkimuksensa. 26 UUSIIN TEHTÄVIIN Tiina Kuosa on Terveydeksi!-lehden päätoimittaja. 27 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! TOIMITTAJALTA_ ”Neljän hengen otoksemme kertoo, ettää valmistuvat proviisoriopiskelijat suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti, vaikka urasuunnitelmat etsivät vielä muotoaan. Proviisorina aloittaminen apteekissa askarruttaa, tutkijan työ kiinnostaa. Lisää Helsingissä ja Kuopiossa opiskelevien mietteitä sivulta 10 alkaen.” PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 28 PUHEENJOHTAJALTA Antti Vaara kirjoittaa. 28–29 AJANKOHTAISTA Pro Pharmacia aloittaa. Apurahoja haettavana. Proviisorikysely yhdistymisestä käynnissä. 30–31 OPISKELIJAT Pharmedissa koettua. Kuva-albumi risteilyltä. 32 KOULUTUSTA Proviisoriliiton johtamiskoulutus. 34 HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 • Gsm 050 596 1752 • Fax (09) 6843 9911 • www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, [email protected] • Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), maija.rauha@osg.ﬁ • Puh. 0207 806 886 • www.osgviestinta.ﬁ TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä), mikko.koistinen@osg.ﬁ • Puh. 0207 806 867 NUMEROA 2/2010 AVUSTIVAT Anne Varjo, Paula Timonen, Jarno Eskelinen, Heikki Lehmuskero, Christina Lehtonen, Tiina Kuosa ja Asko Heikkilä PAINO Kirjapaino Uusimaa • Painos 4 200 kpl ILMOITUSMYYNTI Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle Ville-Matti Mäkiseen, gsm 050 352 0771. Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. `PÄÄKIRJOITUS Proviisorien rajoitettu reseptinuusimisoikeus on mahdollisuus yhteiskunnalle Edellytämme proviisorien rajoitetulta uusimiskäytännöltä selkeitä pelisääntöjä ja kriteerejä. " avallisen reseptin pitäisi olla voimassa kolme vuotta. On aika hölmöä uusia reseptejä vain siksi, että ne ovat vanhentuneet. On lukemattomia oireita ja vaivoja, joihin käytetään lääkettä määräaikaisia kuureja tai tilapäisesti, mutta tämä ei vaadi lääkärin arviointia vuosittain. [-] Vuosikontrolleissa olisi aikaa muuhunkin kuin vakituisten lääkkeiden reseptimerkintöjen tekemiseen.” Näin kirjoitti lääninlääkäri Helena Kemppinen kolumnissaan (www.mediuutiset.ﬁ, 26.4.2010) siitä, kuinka reseptien uusinta on terveyskeskuksissa suuri työkokonaisuus, joka ei ole vähenemässä. Kemppisen kolumni herkisti kirjoittamaan siitä, miten Suomen Proviisoriyhdistyksessä on jo pitkään mietitty prosessia apteekkiproviisorien näkökulmasta. Apteekeissa tapahtuvalla uusimiskäytännöllä voitaisiin vähentää terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta ja parantaa lääkkeiden saatavuutta. Samalla voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin proviisorien tieteellistä ammatillista osaamista ja kokemusta. Proviisorit ovat korkeasti koulutettuja, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lääkealan asiantuntijoita, jotka ovat myös yliopistojen luomissa valintamenettelyissä parhaiten menestyneitä farmasian ammattilaisia. Apteekeissa ei kuitenkaan ole provii- T soreille sellaisia ammatillisia erityistehtäviä, joita ei voisi hoitaa myös jo alemman korkeakoulututkinnon suorittaneena. Rajoitettu reseptinuusimisoikeus voisi tulevaisuudessa olla yksi sellainen. Proviisorien reseptinuusimisoikeutta on selvitetty Heikki Lehmuskeron PD-opinnäyteprojektityössä (s. 24), jossa tarkastellaan eri maiden olemassa olevia malleja ja tutkitaan proviisorien ja apteekkarien suhtautumista palvelumallin luomiseen. Tutkimuksen mukaan valtaosa proviisoreista (82 prosenttia) kannattaa proviisorien reseptinuusimisoikeutta. Suomen Proviisoriyhdistys edellyttäisi proviisorien rajoitetulta uusimiskäytännöltä selkeiden pelisääntöjen ja kriteereiden luomista. Hoitava lääkäri saisi toimintamallissa käytännössä aina tiedon reseptin uusinnasta ja voisi tältä osin valvoa toimintaa. Reseptinuusimiskäytännön tulisi olla luonteeltaan täydentävää – ei lääkärissä käyntiä poissulkevaa. Apteekeissa on jo nyt hyvät lähtökohdat lääkitysten seuraamiseen sekä lääkehoitoihin sitoutumista ja lääkkeiden oikeaa käyttöä edistävän neuvonnan tarjoamiseen.Tulevaisuudessa vuorovaikutus- ja seurantamahdollisuudet paranevat, kun e-reseptijärjestelmä otetaan laajasti käyttöön. Apteekissa proviisori voisi esimerkiksi kysyä reseptiä uusiessaan potilaalta ennalta määritellyt kysymykset, joiden vastaukset välittyisivät e-reseptijärjestelmän kautta valtakunnalliseen reseptitietokantaan ja sieltä edelleen hoitavalle lääkärille. Lääkehoidon kokonaisarviointipalvelu on erinomainen yleistyvä tulevaisuuden palvelu, joka soveltuu tiettyjen potilaiden lääkehoitoihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Proviisorien reseptienuusintapalvelu ei olisi yhtä raskas palvelukokonaisuus toteutettavaksi: se soveltuisi laajemmille potilasjoukoille ja olisi prosessina paljon nopeampi. Toivottavasti päättäjien, lääkärikunnan, alamme koulutusyksiköiden ja alamme muiden toimijoiden keskuudessa nähtäisiin tulevaisuudessa laajalti myös proviisorien reseptinuusimisoikeuden tuomat mahdollisuudet yhteiskunnallemme. Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja 5 `AJASSA Proviisorien kokonaismäärä apteekeissa ei enää nouse TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME GRAAFI SUOMEN APTEEKKARILIITTO APTEEKKIPROVIISORIEN MÄÄRÄN KASVU ON TILASTOJEN VALOSSA TAITTUNUT. roviisorien kokonaismäärä apteekeissa laski viime vuoden aikana hieman edellisestä vuodesta (< 1 prosenttia) ja on pysynyt jo viiden vuoden ajan (2005–2010) 800 proviisorin tietämissä. Aikaisemmin tapahtunut erittäin merkittävä proviisorien kokonaismäärän lisääntyminen on selvästi taantunut. Proviisorien kokonaismäärä apteekeissa nousi 45 prosenttia (253 henkilöä) ajanjaksolla 1999–2005. Samanaikaisesti apteekkitoimipisteiden määrä lisääntyi 2 prosenttia ja apteekkifarmaseuttien määrä 11 prosenttia. Proviisorien määrän lisääntymiseen apteekeissa on useita eri syitä, samoin määrän kasvun taantumiseen vuoden 2005 jälkeen. Trendiin ovat vaikuttaneet apteekkien kokonaistaloudellisen tilanteen muutosten lisäksi muun muassa muutokset apteekkien toiminnassa, lääketeollisuuden ja muun lääkealan työmarkkinat, farmaseuttisen työvoiman saatavuus, työvoiman eläkkeelle siirtyminen, haettavien apteekkien määrät, vuokratyövoiman käyttö ja koulutusyksikköjen sisäänottomäärät sekä valmistuvien proviisorien määrät. Proviisori julkaisi tiedot apteekkiproviisorien kokonaismäärän kehittymisestä vuosina 1998–2007 numerossa 1/2009. Nyt, kun proviisorien kokonaismäärät kaksi vuotta myöhemmältä ajalta ovat tiedossa, voidaan nähdä aiempaa selvemmin apteekkiproviisorien määrän voimakkaan kasvun taittuminen vuoden 2005 jälkeen. | P Proviisorien määrä apteekeissa kasvoi lähes puolella vuosina 1999–2005. Apteekkitoimipisteiden, apteekkiproviisorien ja apteekkarien lukumäärät 31.12.1998–31.12.2009. Yliopistoilla on varaa supistaa sisäänottojaan liopistot valmistautuvat vähentämään opiskelijoiden sisäänottoa taatakseen opetuksen laadun, kertoi Savon Sanomat (19.4.2010). Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen kertoi, että maltilliset sisäänottomäärien supistukset eivät vaikuta tutkintojen määrään, sillä toiminta tehostuu ja opiskelijat valmistuvat nopeammin. Sisäänottomäärät ovat kasvaneet vuosia koulutuskysynnän takia, mutta myös siksi, että yliopistot ovat halunneet varmistaa rahoituksen edellytyksenä olleen tutkintojen määrän. | Y LÄHDE: STT/SAVON SANOMAT 6 Opiskelijoiden sisäänotto perustuu ennakointiin TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT LIISA HEIKKILÄ JA DREAMSTIME PROVIISORIOPINTOIHIN OTETAAN TÄNÄ VUONNA YHTEENSÄ KORKEINTAAN 107 OPISKELIJAA, JOISTA 25 ON FARMASEUTTEJA. MITEN TÄHÄN MÄÄRÄÄN ON PÄÄSTY? liopistot päättävät sisäänottomääristä itsenäisesti, mutta opetusministeriön ohjauksessa. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen kertoo, että ministeriön ohjaus on yliopistojen autonomian lisääntyessä keventynyt. – 1970- ja 1980-lukujen tiukasta aloituspaikkojen säätelystä on siirrytty väljempään Y YHTEENSÄ 714 hakijaa pyrki Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen proviisoriopintoihin vuoden 2010 haussa. kattaa vuodet 2007–2012. Mitoitusta tarkistettiin vuoden 2012 osalta viime vuoden lopussa. Parhaillaan on käynnistymässä vuotta 2016 koskeva ennakointityö. Työvoima- ja koulutustarpeita ennakoidaan Mitenna-työryhmässä mallilla, joka hyödyntää tilastoaineistoja, tutkimuksia ja selvityksiä. Laskelmien lähtökohtana ovat työvoiman kysyntäennusteet, joita varten ennakoidaan muun muassa kunkin toimialan tuleva ammattirakenne ja työvoiman poistuma. Tämän jälkeen arvioidaan, millaisella eri koulutusalojen jja -tasojen mitoituksella osaamistarpeet pystytään riittävässä määrin turvaamaan. Koulutustarpeita ennakoitaessa kuullaan myös muun muassa työelämän järjestöjä, maakuntaliittoja ja muita keskeisiä sidosryhmiä. Saarinen toteaa, että vaikuttamiskanavat löytyvät kaikille tahoille, joilla olisi perusteltua sanottavaa. – Lausuntoja ja kannanottoja voi jättää ministeriöön pyytämättäkin. Aktiivisella toiminnalla voi saada tärkeitä viestejään eteenpäin. Korjausliikkeet mahdollisia säätelyyn, jossa kiinnitetään enemmän huomiota valmistuvien kuin sisään otettavien määrään. Opetusministeriö käy yliopistojen kanssa kolmen vuoden välein sopimusneuvottelut. Neuvottelujen kohteina ovat silloin myös tutkintojen määrät, mutta yhä enenevästi myös laatukriteereihin ja vaikuttavuuteen liittyvät asiat sekä yliopistojen strategiset valinnat. Aktiivisuus kannattaa Koulutuspolitiikan suuret linjat määritellään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, jonka valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi. Nykyinen kehittämissuunnitelma Vaikkei yliopistojen kanssa enää neuvotella vuosittain, opetusministeriö seuraa koulutusmääriä ja monia muita parametrejä jatkuvasti. Kehitteillä on myös palautejärjestelmä, jonka avulla mahdolliset muutostarpeet voidaan ottaa esiin. Korjausliikkeitä on tehty ennenkin, kun koulutustarve on ollut ilmeinen. – Yksi laajimmista oli 2000-luvun vaihteessa käynnistetty tietoteollisuusohjelma, jonka avulla koulutettiin tietotekniikan osaajia elinkeinoelämän tarpeisiin. Myös farmaseuttipulaa on poistettu kouluttamalla farmaseutteja muuntokoulutuksena, Saarinen muistuttaa. Ongelmallisempaa on, jos koulutusta jou- Ari Saarinen kertoo, ettei yliopistojen aloituspaikkojen määriä säännellä ministeriöstä enää yhtä tiukasti kuin takavuosina. Aktiivisella toiminnalla voi saada perusteltuja viestejään eteenpäin. dutaan ajamaan alas. Silloin joudutaan miettimään muun muassa, miten opiskelijoiden ja henkilöstön asema turvataan muutoksessa. Farmasian ala entisellään Saarisen mukaan farmasian alalla ei tällä hetkellä näyttäisi olevan tarvetta tehdä muutoksia koulutusmääriin. Koulutuksen nykyvolyymi on koko lailla kohdallaan ainakin vuoteen 2012 asti. Väestön vanheneminen saattaa sen jälkeen alkaa vaikuttaa monellakin tavoin sosiaali- ja terveyssektorin työvoiman tarpeeseen. – Opetuksen sisällöissä tulee todennäköisesti esiin uusia kehittämistarpeita. Jos esimerkiksi julkisten palveluiden monipuolistaminen jatkuu, tulee myös yliopistotasoisen koulutuksen tarjota valmiuksia yrittäjänä toimimiseen, hän pohtii. Työelämän muuttuminen aiheuttaa painetta kehittää nykyistä joustavampia tapoja opiskella työn ohella. Töissä jo olevat eivät välttämättä tarvitse uusia tutkintoja, vaan osaamisen uudistamista ja päivittämistä. – Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen liittyen korkeakouluihin on tulossa uusi, oppisopimustyyppinen täydennyskoulutusmuoto, jonka avulla voidaan hankkia erityisosaamista ilman tutkinnon suorittamista. Tästä on pilottihankkeita käynnissä, Saarinen kertoo. | 7 `AJASSA TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME Yhä useampi vaihtaa lääkkeensä apteekissa Terveellistä elämää ilman turvotusta! dƵƌǀŽƩĂĂŬŽŬĂĂůŝǀĂƚƐĂƐŝ͍ŝŚĞƵƩĂǀĂƚŬŽůĞŝƉć͕ ƐŝƉƵůŝƚĂŝƉĂǀƵƚŝůŵĂǀĂŝǀŽũĂ͍EŽŐĂƐŝŶͲŬĂƉƐĞůŝĞŶ ƐŝƐćůƚćŵćĞŶƚƐǇǇŵŝƉŝůŬŬŽŽŬĂƐǀŝƐƚĞŶũĂǀŝŚĂŶͲ ŶĞƐƚĞŶŚŝŝůŝŚǇĚƌĂĂƩĞũĂ͘EŽŐĂƐŝŶĞŚŬćŝƐĞĞŝůŵĂͲ ǀĂŝǀŽũĂũĂƚƵƌǀŽƚƵƐƚĂƚĞŚŽŬŬĂĂƐƟ͘ ƵƌǀŽƚƵƐƚĂƚĞŚŽŬŬĂĂƐƟ͘ – Vatsassa on ihana rauha.- ϴϯй ƐĂŝĂǀƵŶ EŽŐĂƐŝŶŝƐƚĂ͊Ύ ΎDdsϯ͘Į͗,ĞůŵŝƚĞƐƟƌǇŚŵćƐǇǇƐŬƵƵϮϬϬϵ Apteekista! ǁǁǁ͘ŶŽŐĂƐŝŶ͘Į LÄÄKKEIDEN VIITEHINTAJÄRJESTELMÄ ON LASKENUT TUNTUVASTI POTILAIDEN JA KELAN LÄÄKEMENOJA, MUTTA AJANUT SAMALLA JOITAKIN APTEEKKEJA TALOUSVAIKEUKSIIN. iitehinnan ja laajentuneen lääkevaihdon seurauksena useiden yleisesti käytettyjen lääkkeiden hinnat ovat laskeneet kymmenillä prosenteilla, joidenkin jopa 80–90 prosenttia. Apteekeissa viitehintajärjestelmä on lisännyt tuntuvasti työtä asiakasneuvonnassa ja varastonhoidossa. Etenkin viitehintakausien kaksi ensimmäistä viikkoa ovat apteekeille haastavia. – Eilen viitehintaiset lääkkeet saattavat olla tänään viitehintaa kalliimpia, jolloin varastoa joudutaan nopealla aikataululla päivittämään ja vaihtamaan asiakkaalle tutuksi tullut lääke toiseen merkkiin, ellei asiakas halua maksaa viitehinnan ylitystä. Jos käytössä on monia lääkkeitä, sekaannusten riski kasvaa, Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura sanoo. Peuran mukaan apteekeista tulleen palautteen mukaan hintaneuvonta vie jo liiaksi aikaa lääkkeiden käytön neuvonnalta ja opastukselta. – Viitehintajärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. Se voisi tapahtua esimerkiksi siten, että yritykset voisivat halutessaan nykyistä aiemmin alentaa lääkkeidensä hinnat viitehintojen tasolle viitehintakauden vaihtuessa, eikä vasta parin viikon päästä siitä. Tämä selkiyttäisi järjestelmää, vähentäisi turhia lääkevaihtoja ja työtä apteekkien asiakasneuvonnassa ja varastonhallinnassa. Apteekkariliitto toivoo tiukempia sääntöjä myös viitehintojen määräytymiseen. Lain kirjain, jonka mukaan viitehinnan määrittänyttä lääkettä pitää olla saatavilla koko viitehintakauden (3 kk) ajan, ei ole aina toteutunut. V TAPAHTUMAKALENTERI TOUKOKUU 25.5. Pro Pharmacia: Lääkeasiat EU:ssa, Helsinki 29.5. Proviisoriyhdistyksen kevätkokous, Helsinki KESÄKUU 30.6.–2.7. International Conference on Medicinal Chemistry, Reims, Ranska ELOKUU 2.–12.8. 56th IPSF World Congress, Ljubljana, Slovenia 26.8–2.9. FIP, Lissabon, Portugal SYYSKUU 24.–27.9. Itä-Suomen Lääketiede, Kuopio 25.–26.9. Proviisoriliiton johtamiskoulutus, Tampere LOKAKUU 1.10. Joka proviisorin talousseminaari, Helsinki Hintaneuvonta vie aikaa lääkkeiden käytön neuvonnalta. 10.10. Maailman mielenterveyspäivä MARRASKUU 10.–11.11. Turun Lääketiedepäivät Useat apteekit vaikeuksissa Apteekkariliitto oli mukana viitehintajärjestelmän suunnittelussa ja kannatti sen käyttöönottoa, mutta edellytti järjestelmän apteekeille aiheuttamien taloudellisten menetysten kompensointia. – Noin 140 miljoonan euron myynnin menetystä ei ole kompensoitu apteekeille mitenkään, jonka vuoksi pienten, reseptilääkemyynnin varassa olevien apteekkien tilanne alkaa olla erittäin tukala. Tämän vuoden lopussa meillä on jo muutama kymmenen apteekkia, jotka eivät tule enää taloudellisesti toimeen, ellei mitään tehdä, Apteekkariliiton talousasiantuntija Ilkka Harjula kertoo. Tilanne on apteekeille vaikea, sillä apteekkien työvoima- ja muut kustannukset ovat kohonneet samana aikana yli 4 prosenttia. Kulujen karsintaan ei juuri ole mahdollisuuksia, sillä lääkkeiden myyntipalkkio on säädelty ja henkilöstömenoja on vaikea vähentää työmäärän lisääntyessä. Harjulan mukaan apteekkien nykyinen, pääasiassa lääkkeen hintaan perustuva ansaintamalli joudutaan uudistamaan, jos nykyinen apteekkiverkosto halutaan säilyttää.| 19.–21.11. Farmasian Päivät, Helsinki 14.11. Maailman diabetespäivä 14–18.11. PSWC 2010, Pharmaceutical Sciences World Congress New Orleans, USA 9 `VALMISTUVAT OPISKELIJAT Carolina Amberg ja Ilona Sipilä tähtäävät tutkijan uran kautta teollisuuteen, mutta pitävät muitakin vaihtoehtoja mahdollisina. Odotettavissa selkenevää TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT PEKKA SIPOLA JA ARI-PEKKA KERÄNEN VALMISTUVAT PROVIISORIOPISKELIJAT MIETTIVÄT VIELÄ LÄHTÖKUOPPIA KAIVAESSAAN, MIHIN MAALIIN TÄHTÄISIVÄT. MIELIALAT OVAT KUITENKIN VARSIN LUOTTAVAISET NIIN KUOPIOSSA KUIN HELSINGISSÄKIN. almistumassa olevat eivät vielä tiedä, minne ura heidät lopulta kuljettaa. Monipuolisuus onkin heidän mielestään opintojen ehdoton vahvuus: proviisorin tutkinto antaa mahdollisuuksia moneen. V Miten päädyit proviisoriopiskelijaksi? ILONA SIPILÄ: Biologia ja kemia kiinnostivat minua lukiossa. Vaihtoehto tuli luontevasti mieleeni, koska mummini, vaarini ja tätini ovat apteekkareita. CAROLINA AMBERG: Halusin nopeasti ammatin, joten opiskelin ensin farmaseutiksi. Oltuani neljä vuotta vakituisessa työssä aloin kuitenkin kaivata jotakin enemmän. 10 Jatko-opiskelusta ja tutkimuksesta innostuin vasta proviisoriopintojen myötä. RIINA OLLAKKA: Kysyin kesätöitä apteekista, koska ajattelin, että farmasiassa voisi yhdistää luonnontieteitä käytännön työhön. Työkokemus vahvisti käsitystäni. ANSSI SIIKANEN: Olin kiinnostunut kemiasta ja biologiasta, joten ajattelin lukea farmaseutiksi, mutta koulukaverin äiti kehotti hakemaan suoraan proviisoriopintoihin. En tiennyt työstä mitään silloin. Ovatko opinnot vastanneet odotuksiasi? ILONA: On ollut vieläkin kivempaa kuin odotin. Olen aina tykännyt olla labrassa ja labroja on riittänyt. CAROLINA: Proviisoriopinnoissa on tullut esiin paljon uutta. Farmaseuttiopinnoissa labrat keskittyivät lääkevalmistukseen, kun taas minua kiinnostaa enemmän tutkimus ja kehitystyö, jota tuli syventävien opintojen vaiheessa. RIINA: Minulla ei ollut paljon odotuksia, koska lähipiirissä ei ollut farmasiaa opiskelleita, mutta pettymyksiäkään ei ole tullut. ANSSI: On ollut monipuolisempaa kuin odotin. Labrat olivat alussa ihan uutta ja ne olivat mukavia ja kiinnostavia. Mielenkiintoisinta on ollut farmakologia, joten valitsin sen pääaineeksi. Mikä on ollut antoisinta? CAROLINA: Opintojen monipuolisuus. ILONA: Minäkin pidän alan poikkitieteel- lisyydestä. Menemme sopivasti juuri tarpeeksi syvälle kaikessa ja tiedämme monesta asiasta. Soveltava koulutus antaa mahdollisuuden sijoittua työelämässä monenlaisiin paikkoihin. RIINA: Syventävät opinnot ovat antaneet mahdollisuuden paneutua aiheisiin kunnolla. Mahdollisuus valita monipuolisesti kursseja eri aiheista on pitänyt mielenkiinnon vireillä. ANSSI: Se, että on farmakologiassa saanut nähdä, miten lääkkeet ihmisen elimistössä vaikuttavat. On ollut mukavaa huomata, että asiantuntemus on vähitellen kehittynyt ja osaa vastata vaikeampiinkin kysymyksiin soveltamalla oppimaansa. Mitä oivalluksia olet saanut? ILONA: Ajattelin tänne tullessani, että farmaseutit ovat tosi fiksuja, proviisoreista puhumattakaan. En voinut kuvitellakaan, että voisin itse joskus väitellä. Mutta tässä sitä ollaan, jatko-opintoja miettimässä. Asioiden mittakaava on muuttunut. Alussa ajattelin myös, että pitää osata kaikesta kaikki. Nyt tiedän, että tiimityöskentelyssä hyödynnetään jokaisen vahvuudet. Vaikka olen junnu, joka ei osaa paljon mitään, minulla on oma spesifi alueeni, jolla olen pätevä. CAROLINA: Täällä oppii asian kerrallaan, menee eteenpäin, tapaa ihmisiä, saa mahdollisuuksia. Avautuu ovia, joiden ei tiennyt olevan olemassakaan. Yliopistossa oppii myös kriittisyyttä. Alussa piti totena kaikkea, mitä artikkeleissa luki, mutta ei enää. Nyt miettii, onko tämä hyvin tehty ja voiko tähän luottaa. RIINA: Proviisorina voi työskennellä monilla eri sektoreilla. Aloittaessani ajattelin vain apteekkia, mutta sittemmin on selvinnyt, että opinnot voivat johtaa muuallekin. ANSSI: Olen opintojen myötä ruvennut ajattelemaan asioita monelta eri kantilta. Yliopistossa on myös otettava itse vastuu opinnoistaan. Olen ymmärtänyt, että lopulta kaikki on itsestä kiinni. Millainen gradusi on? ILONA: Teen poikkifarmaseuttisen graduni bio- farmasian ja farmakokinetiikan osastolle, mutta olen työstänyt sitä myös kemian osastolla. Kyseessä on yliopiston ja turkulaisen To- xis Oy:n yhteistyöhanke, jossa tutkin kahden lääkeaineen yhteisvaikutuksen mekanismia. Suunnittelin ja toteutin tutkimuksen pitkälti itse. Tutkimuksessani käytin diabeetikkorottia ja verrokkina terveitä rottia, joilta muun muassa keräsin plasmanäytteitä. Koko viime syksyn vietin kemian labrassa, jossa määritin näytteistä lääkeainepitoisuuksia. Se oli tosi kivaa ja antoisaa, mutta välillä turhauttavaa, kun kaikki ei mennyt putkeen. Sanoin ohjaajalle, että jos olisin tiennyt etukäteen, mihin ryhdyin, olisi hirvittänyt. Mutta toisaalta olen oppinut rutkasti pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Jos saan hyviä tuloksia, työni julkaistaan. Katsotaan nyt. Opiskellessa avautuu ovia, joiden ei tiennyt olevan olemassakaan. 11 CAROLINA AMBERG C JJATKO-OPISKELIJA, HELSINKI VALMISTUIN proviisoriksi viime marraskuussa, mutta jäin yliopistolle jatko-opiskelijaksi.Työskentelen Biotekniikan Instituutissa Mart Saarman tutkimusryhmässä, joka tutkii hermokasvutekijä GDNF:n vaikutusta Parkinsonin taudissa. Kirjoilla olen farmakologian ja toksikologian osastolla. ENNEN PROVIISORIOPINTOJA työskentelin neljä vuotta farmaseuttina Porvoon Uudessa Apteekissa. Pääsin sinne harjoittelijaksi jo ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja teen siellä jonkin verran tuntitöitä edelleen. VAPAA-AIKANI kuluu tehokkaasti koirien kanssa. Minulla on jo eläkkeellä oleva saksanpaimenkoira ja nuori belgianpaimenkoira malinois, jota treenaan palveluskoirakokeita varten. MINULLE ON TÄRKEÄÄ että elämässä on turvallisuutta ja kiinnostavia haasteita sopivassa suhteessa. Anssi Siikasen ja Riina Ollakan urasuunnitelmat ovat vielä täsmentymättä. Molempia kiinnostavat myös jatko-opinnot. Tutkimus jää päälle eri tavalla kuin apteekkityö. CAROLINA: Tein graduni farmakologian ja toksikologian osastolle. Aiheena olivat noradrenaliini- ja dopamiinitransportterien selektiivisen eston vaikutukset dopamiinin metaboliaan COMT-poistogeenisen hiiren etuaivokuorella. Tein mikrodialyysitutkimusta hereillä olevilla hiirillä. Hiirille asetettiin koetin etuaivokuoreen stereotaktisen leikkauksen avulla. Kun ne olivat toipuneet leikkauksesta, Ringer-liuos kuljetettiin koettimen läpi ja siihen diffundoituneet dopamiinin ja sen metaboliittien määrät analysoitiin nestekromatografialla. Tulokseni julkaistaan osana ohjaajani väitöstutkimusta. Kokeellinen osuus laboratoriossa sujui hyvin ja sain siitä kiitosta, mutta toivon, että olisin ottanut kirjoitusvaiheessa rennommin. Stressaannuin, kun kirjoittaminen eteni hitaasti. Pelkäsin, että aikaa menee hukkaan. Olisin voinut nauttia enemmän siitä ajasta, koska minulla ei ollut oikeasti minnekään kiire. RIINA: Teen graduni farmakologian laitokselle. Erikoistyöni aihe oli eri aineiden vaikutus leivinhiivan kasvuun ja kirjallista osuutta teen triatsoli-sienilääkkeiden yhteisvaikutuksista. Tykkäsin varsinkin erikoistyön tekemisestä. Kirjallisessa työssä on ollut vaikeutena aiheen laajuus. Lähdemateriaalia on niin paljon, että tuntui, että hukun siihen. Sain siitä lopulta kuitenkin otteen. ANSSI: Tein erikoistyöni Saksassa, Leipzigin yliopiston Paul-Flechsig-Institutissa, jossa vietin neljä ja puoli kuukautta. Hanke on perus- 12 ILONA SIPILÄ PROVIISORIOPISKELIJA, HELSINKI PROVIISORIOPISKEL PARHAILLAAN kirjoitan täysipäiväisesti tä graduani, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä. Kyseessä on turkulaisen lääketutkimusyrityks lääketutkimusyrityksen ja yliopiston yhteistyöprojekti. AIKAISEMMIN olen työsken työskennellyt apteekeissa eri puolilla maata, kauimmainen oli Kittilässä.Yhden kesän olin myös sairaala-apteekissa sairaala-apteekissa. Tänä kesänä menen kesätöihin tutkijaksi Fimeaan. VAPAA-AIKANANI laulan kahdessa eri kuorossa. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan naislaulajissa rahastonhoitajana. Tykkään tehdä myös käsitöitä ja laittaa ruokaa. olen lisäksi rahastonhoitajana MINULLE ON TÄRKEÄÄ Ä ttämän elämänvaiheen huolettomuus ja kiireettömyys. Minulla on juuri nyt aikuin haluan. kaa tehdä asiat niin hyvin kui tutkimusta, joka liittyy muistisairauksien syntymekanismeihin. Sen tavoitteena on saada selville, millä tavoin prolyylioligopeptidaasi (POP) on kytköksissä neurotransmitterijärjestelmiin. Tutkin, kuinka tiettyjen neuronien tuhoaminen rotan aivoissa vaikuttaa POPin ilmenemiseen. Kirjallinen osa tukee erikoistyöosuuttani. Ensimmäiset palautteet työstäni ovat olleet rohkaisevia, mutta tekemistä vielä riittää. Miten kehittäisitte opintoja? ILONA: Voisi olla hyvä olla tutkijalinja niitä var- ten, jotka tietävät alusta asti suuntautuvansa tutkimukseen. Tällä hetkellä tutkimustyö ja sen menetelmät tulevat esille vasta syventävässä vaiheessa. Hyppäys on iso. CAROLINA: Apteekkityöhön aikoville opinnot antavat hyvän pohjan tällaisenaan. Johtamisopintoja ja liiketaloutta voisi olla enemmän, tosin näitä kursseja voi koota ohjelmaansa muualtakin. RIINA: Meillä on yksi kurssi apteekkiliikkeen johtamisesta, muttei lainkaan opintoja ihmisten johtamisesta. Se on puute, kun ajattelee, miten monet proviisorit ovat esimiestehtävissä. ANSSI: Vaikka johtajakoulutusta voi ottaa valinnaisena myös kauppiksen puolelta, sitä pitäisi olla tutkinnossakin. On myös proviisoriopiskelijoita, jotka aikovat alusta asti tutkijan uralle. Heille pitäisi tarjota omaa suuntautumisvaihtoehtoa. Miten opinnot ovat valmistaneet työelämään? ILONA: Ainoa, mitä ei yliopistolla opeteta ap- teekkityöstä, on asiakaspalvelu. Oli aluksi aika kamalaa joutua tiskille. Siinä tarvitaan monenlaisia taitoja, mutta tekemällä oppii. RIINA: En usko, että käytännön työtä voi oppia muuten kuin tekemällä. Jos asiakaspalvelun haluaa tehdä hyvin, on oltava jatkuvasti valmis oppimaan uutta ja oman asenteen pitää olla kohdallaan. On varmasti sokki mennä ensimmäistä kertaa töihin proviisoriksi etenkin, jos on apteekin ainoa proviisori, koska sitä työtä ei ole harjoiteltu. ANSSI: Asiakaspalvelu ja lääkkeistä kertominen apteekissa oli haasteellista, kun sitä ei ollut tehnyt ennen, mutta työkaverit auttoivat hyvin alkuun. CAROLINA: Tunsin harjoitteluapteekkini ja sen ohjelmat ja ihmiset jo ennestään, mikä helpotti harjoittelua. Nykyisessä työssäni saan syventää aiemmin opiskelemaani. Monesta aiemmin opitusta on ollut hyötyä. Minne tähtäätte työelämässä? CAROLINA: Tähtään lääketeollisuuden palve- lukseen, mieluummin asiantuntijatehtäviin kuin myyntiin tai markkinointiin. Tarkemmin en osaa vielä sanoa. ILONA: Harkitsen jatko-opintoja ja sen jälkeen suuntana on lääketeollisuus. Minulla on sellainen olo, etten vielä edes tunne kaikkia mahdollisuuksia. Kesällä teen Fimeassa riskiarviointia labrassa, mikä on taas uusi alue. RIINA: Minuakin kiinnostavat jatko-opinnot, mutta uskon silti, että aloitan apteekista. Koska mieheni on töissä Kuopiossa, jäisin mielelläni tänne asumaan. Ajan myötä jotakin varmasti löytyy, vaikka työnsaantimahdollisuudet seudulla eivät ole erityisen hyvät. ANSSI: En osaa vielä sanoa. Apteekkariksi en aio, se on selvää, mutta voisin lähteä väitöskirjaa tekemään tai ulkomaille töihin. Kun valmistuminen lähestyy, alan miettiä asiaa tarkemmin. Miten opiskelukaverinne ovat saaneet töitä? ILONA: Monet kurssiltamme ovat päässeet apteekkiin töihin, mutta työpaikkoja ei ole kuin sieniä sateella. Nykyään tuntuu olevan trendikästä kouluttaa myös farmaseutteja vastuullisempiin tehtäviin apteekissa. CAROLINA: Lääketeollisuuteen tähtäävien pitäisi päästä paikkaan, jossa koulutetaan työhön, koska vastavalmistuneilla ei ole kompetenssia kaikkiin tehtäviin. Esimerkiksi äitiysloman sijaisuus voi tarjota mahdollisuuden päästä sisään yritykseen. RIINA: Kurssiltani useimmat ovat jo lähteneet töihin apteekkeihin muualle maahan. En tiedä ketään, joka olisi jäänyt vaille työpaikkaa. ANSSI: Valmistuneet ovat saaneet ihan hyvin töitä. Keikkatyötä Farentan kautta on saanut, ellei ole halunnut vakituista työpaikkaa. Osa on saanut vakituisen paikan ja osa on mennyt tutkijoiksi. Millaisia asioita valmistuvat opiskelijat pohtivat keskenään? RIINA: Tällä hetkellä kaikilla on päällimmäisenä huolena gradun saaminen valmiiksi. ANSSI: Se askarruttaa, saako töitä ja pitääkö muuttaa kauas kotiseudulta vai saisiko jo- On varmasti sokki mennä ensimmäistä kertaa työhön proviisoriksi. 13 RIINA OLLAKKA PROVIISORIOPISKELIJA, KUOPIO PROVIISORIOPINTONI ovat loppuvaiheessa – kaikki muut opintojaksot ovat valmiina ja farmakologian alaan kuuluvaa graduani viimeistelen parhaillaan. TYÖKOKEMUSTA aloin kerryttää jo toisen lukiovuoden jälkeen kesätöissä apteekissa Rantsilassa, josta olen kotoisin. Opintoihin kuuluvat harjoittelut tein tarkoituksella muualla, jotta sain enemmän kokemusta. Viime aikoina olen työskennellyt eri apteekeissa Farentan kautta. VAPAA-AIKANA käyn kuntosalilla ja vietän kotielämää kahden kissan ja miehen kanssa. MINULLE ON TÄRKEÄÄ perhe, koti ja ystävät sekä juuri nyt opiskelun antama mahdollisuus mietiskellä tulevaisuutta rauhassa. takin lähempää. Puhumme myös siitä, miten pärjäämme proviisoreina, kun olemme aikaisemmin tehneet pelkästään farmaseutin töitä. Esimiestyö on uutta. CAROLINA: Mietimme sitä, mitä oikeasti haluamme tehdä ja minne suuntautua. Apteekkiin jääminen olisi taloudellisesti järkevämpää, palkka on parempi ja työpaikka varmempi kuin esimerkiksi yliopistolla tutkijana. Itse ajattelin, että voin aina palata apteekkiin, mutta saamani tilaisuus jäädä tutkijaksi kannatti käyttää. Tutkimustyössä on haasteena ajankäyttö. Apteekissa on työaika, mutta täällä työ ei lopu tekemällä ja tuntuu, että pitäisi ehtiä enemmän. Ajankäytölle pitää pystyä asettamaan itse rajat, koska kukaan ei voi jaksaa ilman vapaaaikaa vuodesta toiseen. Väitöskirjan tekemiseenkin menee ainakin neljä vuotta. Ei voi aja- tella, että koko muu elämä on silloin katkolla. ILONA: Olen samoilla linjoilla. Olen yrittänyt tehdä kahdeksantuntista päivää, mutta olen huomannut, että helposti harrastelen tutkimusta vielä illalla. Tutkimus jää eri tavalla päälle kuin apteekkityö. Vaikka toisaalta, jos näytteet pitää ottaa kello kahdeksan illalla, on tietenkin selvää, että olen töissä siihen asti. Kavereiden kanssa pohdimme paljon selviämistä työelämän alkutaipaleella erityisesti, jos päätyy apteekkiin. Muualla ei tarvitse ihan aluksi mennä johtotehtäviin, mutta apteekissa olemme esimiehiä. Tarvitaanko proviisoreja tulevaisuudessa? CAROLINA: Tällä hetkellä pitää olla proviisori voidakseen omistaa apteekin, mutta vaikka apteekin pito vapautuisi, uskon, että ylemmän tutkinnon suorittaneita tarvitaan. Proviisorit eivät häviä apteekeista. ILONA: Vaikea sanoa. Tällä hetkellä tuntuu, että proviisoreita ei ehkä käytetä apteekeissa aivan yhtä paljon kuin aiemmin. Proviisorin on nyt mahdollista olla pioneeri omalla alallaan. RIINA: Vähän huolestuttaa. Proviisorien määrä apteekeissa on vähentymään päin. Aika näyttää, mutta uskon, että proviisorit pystyvät löytämään oman paikkansa. ANSSI: Uskon, että meitä tarvitaan. Kun lääkehoidon kokonaisarvioinnit saadaan käyntiin ja sairaalafarmasia kehittyy, asiantuntemustamme tarvitaan nykyistä enemmän. Tiedämme paljon lääkkeistä ja meissä on paljon potentiaalia, mutta on itsestämmekin kiinni, miten hyödynnämme sitä. Apteekkityössä voimme esimerkiksi parantaa apteekin ja terveyskeskusten yhteistyötä. Uskon, että jos proviisori haluaa olla pioneeri omalla alallaan, se on mahdollista. | ANSSI SIIKANEN AN PROVIISORIOPISKELIJA, KUOPIO PR OP OPINTONI ovat loppuvaiheessa: gradun kirjoitus farmakologian laitokselle on kesken ja kaksi tenttiä tenttimättä. Valmistuminen jää varmaankin ensi syksyyn, sillä en pidä kiirettä. Menossa on kuudes opintovuosi. timä APT APTEEKKIHARJOITTELUT tein samassa paikassa, Pieksämäen Uudessa Apteekissa, jossa olen ollut myös kesätöissä. Lisäksi olen tehnyt töitä Farentan kautta niin paljon kuin olen jaksanut. kesä VAP VAPAA-AIKANA vietän rentoa ja mukavaa elämään kavereiden kanssa, käyn kuntosalilla ja lenkillä, laitan ruokaa ja oleilen. MINULLE ON TÄRKEÄÄ matkustella ja nähdä maailmaa, kun sen pystyy vielä tekemään. Olin huhtiMIN kuussa kuu kolme viikkoa reilaamassa ja heinäkuussa menen kahdeksi viikoksi Barcelonaan. 14 Nyt lääkäreiden eniten määräämää kipugeeliä saa ilman reseptiä! 1 Hyvä ammattilainen, tarjoa lihas- ja nivelkipuihin tehokasta hoitoa. Lääkäreiden eniten määräämä kipugeeli 1 Felden nyt myös itsehoidossa. 2 FELDEN 0,5 % geeli Vaikuttava-aine: Yksi gramma geeliä sisältää 5 mg piroksikaamia. Käyttöaiheet: Felden (piroksikaami) -geeli on indisoitu tuki- ja liikuntaelinten tulehdus- ja kiputiloissa, artroosissa, posttraumaattisissa tai akuuteissa tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa, kuten jänne- tai jännetuppitulehduksissa, periartriitissa, nyrjähdyksissä, venähdyksissä ja ristiselkäkivuissa. Annostus: Kipeytyneen alueen laajuuden 1 - 3 g (1,5 - 4,5 cm) mukaan geeliä (vastaa 5:stä –15:een milligrammaa piroksikaamia) levitetään hoidettavalle alueelle 2 - 4 kertaa vuorokaudessa. Geeli hierotaan ihoon, kunnes se on täysin imeytynyt. Okkluusiokääreitä ei saa käyttää. Geeli on tarkoitettu ainoastaan ulkoiseen käyttöön. Käyttö lapsille: ei suositella. Raskaus ja imetys: ei suositella raskaana oleville tai imetyksen aikana. Haittavaikutukset: paikallinen ihoärsytys, ihottuma. Pakkauskoot ja hinnat (VMH sis.alv.) 1.4.2010: 25 g 6,99 € ja 50 g 10,91€. Tarkemmat tiedot: Täydellinen valmisteyhteenveto. Yhteystiedot: Pfizer Oy, Tietokuja 4, 00330, Helsinki, puh (09) 430 040, www.pfizer.fi 1) Reseptillä määrättävien kipugeelien kappalemyynti tammikuu 2009 - tammikuu 2010. IMS Health 2.2.2010 2) Itsehoitopakkaukset 25 g ja 50 g `TULEVAISUUDEN APTEEKKI APTEEKKIEN HEIKKENEVÄ TALOUSTILANNE ON KIRVOITTANUT MONENLAISIA REAKTIOITA JA RATKAISUJA. YHTEISIÄ NIMITTÄJIÄ JA PARHAITA RATKAISUJA ETSITTIIN TULEVAISUUDEN APTEEKKI -SEMINAARISSA HELMIKUUSSA. 16 TEKSTI ANNE VARJO KUVAT SHUTTERSTOCK, DREAMSTIME JA ARTO VIDGREN Itsehoitolääkkeet pysyvät toistaiseksi apteekeissa ITSEHOITOLÄÄKKEIDEN MYYNTI PÄIVITTÄISTAVARAKAUPOISSA ON UHKAKUVA, JOTA TALENOMIN YKSIKÖNJOHTAJA PÄIVI HEISKANEN VALOTTAA. inisteri Liisa Hyssälän kanta on ollut, että itsehoitolääkkeet pidetään vain apteekkimyynnissä. Seuraavan, keväällä 2011 valittavan eduskunnan linjaa on kuitenkin mahdoton tietää. Yksikönjohtaja Päivi Heiskanen Talenomista valotti uhkakuvaa numeeristen esimerkkien avulla. Suomalaiset tekevät 60 miljoonaa apteekkikäyntiä vuodessa, joista puolet on itsehoitokäyntejä. Joka toinen apteekin asiakas ostaa itsehoitotuotteita ja Suomessa myydään 37 miljoonaa itsehoitolääkepakkausta vuodessa. Keskimääräiset lääkekustannukset avohoidossa ovat noin 400 euroa vuodessa ja tästä 15 prosenttia kuluu itsehoitolääkkeisiin (Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitos). Myydyimmät tuoteryhmät ovat kipu- ja kuumelääkkeet (35 prosenttia), ihotauti- ja allergialääkkeet (20 prosenttia), vatsalääkkeet (18 prosenttia) sekä M vitamiinit ja hivenaineet (11 prosenttia). Tiedot ovat peräisin Lääketeollisuus ry:stä. Merkitys kasvanut Apteekin myynnin jakautuminen resepti- ja itsehoitotuotteiden kesken vaihtelee, mutta keskimäärin 82 prosenttia myynnistä tulee reseptilääkkeistä, 13 prosenttia itsehoitolääkkeistä ja 5 prosenttia on muuta myyntiä. Itsehoitolääkkeiden keskihinta ja kate nousivat vuoden 2009 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimääräinen pakkaushinta nousi 6,86 eurosta 7,56 euroon eli 10,2 prosenttia. Apteekkien reseptilääkkeistä saama kate laski vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna ja viitehintajärjestelmä laskee todennäköisesti katteita vuonna 2010 vielä entisestään. Näin ollen itsehoitolääkkeiden merkitys apteekin taloudessa on kasvanut. 17,1 prosenttia katteesta tulee niistä, vaikka myynnin osuus on vain 13,5 prosenttia. 17,1 prosenttia apteekkien katteesta tulee itsehoitolääkkeistä. Miten vapautus vaikuttaisi? Talenomin omista apteekkiasiakkaista koostuvan noin 30 apteekin otoksen keskiarvoluvuista voidaan nähdä, että itsehoitolääkkeiden myynnin osittaisellakin vapauttamisella olisi merkittäviä vaikutuksia etenkin pienten ja pienehköjen apteekkien kannattavuuteen. Yksittäisten apteekkien kannattavuuslaskentaan vaikuttavat muun muassa myynnin ja henkilöstön rakenne siten, että erot apteekkien välillä voivat olla suuria. | Pieni apteekki Pienehkö apteekki Pieni apteekki, jos 15 % itsehoitolääkkeistä pt-kaupassa Pienehkö apteekki, jos 15 % itsehoitolääkkeistä pt-kaupassa Pieni apteekki, jos 50 % itsehoitolääkkeistä pt-kaupassa Pienehkö apteekki, jos 50 % itsehoitolääkkeistä pt-kaupassa Liikevaihto, reseptilääkkeet 574 000 984 000 574 000 984 000 574 000 984 000 Liikevaihto, itsehoitolääkkeet 91 000 156 000 77 000 133 000 45 500 78 000 Liikevaihto muut 35 000 60 000 35 000 60 000 35 000 60 000 Liikevaihto yhteensä 700 000 1 200 000 686 000 1 177 000 654 500 1 122 000 Myyntikate 217 000 348 000 207 000 332 000 197 000 297 000 Henkilöstökulut 88 000 144 000 88 000 144 000 88 000 144 000 Muut kulut 42 000 56 000 42 000 56 000 42 000 56 000 Käyttökate 87 000 148 000 77 000 132 000 67 000 97 000 Liikevoitto 78 000 105 000 68 000 89 000 58 000 54 000 Pienehköjen apteekkien liikevoitto voisi painua jopa liikevaihdoltaan pienempien apteekkien liikevoiton alapuolelle, jos puolet itsehoitolääkkeistä myytäisiin päivittäistavarakaupassa. 17 `TULEVAISUUDEN APTEEKKI Huolenpitopalveluista ratkaisu taloushuoliin? LOHJAN MÄNTYNUMMEN APTEEKIN APTEEKKARI SAIJA SUNDHOLM KEHITTÄÄ ASIAKKAILLEEN HUOLENPITOPALVELUJA. ohjan Mäntynummen apteekin apteekkari Saija Sundholm on tehostanut apteekkinsa toimintaa muun muassa asianmukaistamalla liiketiloja ja uudistamalla toimintaprosesseja. Apteekkarin vaikutusmahdollisuudet apteekin talouteen ovat kuitenkin rajalliset. Ojantakasen mielestä edunvalvonnan tehtävänä pitäisikin olla jatkuvuuden ja liiketuloksen aikaansaamisen takaaminen, jolloin apteekit voisivat keskittyä paremmin ydintoimintaansa. Muun muassa viitehintajärjestelmän käyttöönotto on saanut Sundholmin – monien muiden apteekkarien tavoin – etsimään uusia keinoja luoda liiketulosta. Pelkkä myynnin maksimoiminen ei hänen mielestään voi koskaan olla apteekin toiminnan päätarkoitus. Myynnin tulee perustua asiakkaan tarpeisiin ja eettisyyteen siten, että asiakkaan terveyttä edistetään L parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakaspohjan laajentamiseen apteekeissa voitaisiin kuitenkin Sundholmin mielestä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Potentiaalinen asiakaspohja on laajempi kuin moni osaa ajatella. Myös terveet kannattaa pyrkiä saamaan apteekin terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden piiriin. Asiakaspohjan laajentamista helpottaa asiakassegmentointi eli ryhmittely tietyn ominaisuuden suhteen samankaltaisiin, jolloin markkinointia on helpompi kohdentaa. Segmentoinnin avulla eri asiakasryhmien erityispiirteet tulevat kartoitettua ja tarpeita ymmärretään paremmin. Asiakkailta voi myös tiedustella tarpeita ja mielihaluja lyhyiden kyselylomakkeiden avulla. Tutkimusten (Panzar 2008) mukaan kuluttajan käytös perustuu ensisijaisesti tutusta tilanteesta toiseen harhailemiseen ja vasta toissi- jaisesti aktiiviseen päätöksentekoon. Näin ollen asiakas valitsee usein hänelle tutun apteekin ja asioi siellä. Apteekkilaisten tehtävä on siis tutustuttaa asiakas meihin. Esimerkiksi terveysorientoituneiden, ennakoivaa huolenpitoa kaipaavien, kiireisten asiakkaidensa tarpeisiin Mäntynummen apteekissa on kehitetty Sinusta Huolta Pitäen -palvelukokonaisuus, johon liittyy teemapäivien lisäksi asiakkaan mielenkiinnon vangitsemista jokapäiväisessä työnteossa ammattitaidon ja huolenpidon kautta. Tavoitteena on tutustuttaa asiakas apteekkiin ja saada hänet valitsemaan apteekkinsa vaistomaisesti. Palvelukokonaisuus koostuu teemoista, kuten allergiat, sydän, lemmikit ja matkustaminen. Konsepti näkyy niin visuaalisessa ilmeessä, markkinoinnissa kuin päivittäisessä asiakastyössäkin. | Työntekijät ansaitsevat hyvän johtajan FILOSOFIAN TOHTORI PENTTI SYDÄNMAANLAKAN MUKAAN JOKAISELLA TYÖNTEKIJÄLLÄ ON OIKEUS HYVÄÄN JOHTAMISEEN. oska vaadimme henkilökunnaltamme paljon, on oikeudenmukaista myös yrittää kehittyä parhaaksi mahdolliseksi johtajaksi. Sydänmaanlakka painottaa, että organisaatiossa tulee osata johtaa tasapainoisesti tehokkuutta, uudistumista ja hyvinvointia. Yhteen osa-alueeseen ei saa keskittyä liikaa. Jos johtaja ei huolehdi niin omasta kuin henkilöstönsäkin hyvinvoinnista, ei heillä pian ole energiaa uudistumiseen ja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseen. Uudistumista ajatellen Sydänmaanlakka suosittelee jokaista tekemään henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman ja tarkastelemaan sitä vuosittain. Aikajänteeksi kannattaa K 18 Osa johtamisvastuusta voidaan jakaa henkilöstölle. ottaa esimerkiksi kolme vuotta ja pyrkiä arvioimaan, mitä työ vaatii kolmen vuoden kuluttua ja minkälaista osaamista siihen tarvitaan. Innostamalla eteenpäin Etenkään asiantuntijaorganisaatiossa ei käskyttävä johtaminen Sydänmaanlakan mielestä välttämättä toimi, koska asiantuntijat usein tietävät substanssista enemmän kuin esimiehensä. Uusi näkökulma johtamiseen voisi Sydänmaanlakan mielestä olla innostuminen ja erityisesti toisten innostaminen ja motivoiminen. Innostamisen ja tiimityön kautta voidaan jakaa osa johtamisvastuusta henkilöstölle ja kypsässä asiantuntijaorganisaatiossa valtuuttaa henkilöstöä työskentelemään omatoimisesti. Tällöin suuri osa vuorovaikutuksesta voisi pienessäkin yksikössä tapahtua asiantuntijoiden kesken, ei pelkästään asiantuntijoiden ja johtajan välillä. Näin johtajalta vapautuu aikaa organisaation strategiseen suunnitteluun ja työyhteisön energiavirtojen ohjaamiseen tehokkaaseen ja tulokselliseen toimintaan.| `IDEAPAKKI Virkisty vedessä LLÄMPIMÄNÄ KESÄPÄIVÄNÄ ON KIVA PULAHTAA LAITURILTA VETEEN. UI U UINTITEKNIIKAKSI SOPII KYLKIUINTI, JOSSA MAISEMA VAIHTUU KYLKEÄ KKÄÄNTÄMÄLLÄ KÄ ÄÄ EIKÄ PÄÄTÄ TARVITSE PAINAA VEDEN ALLE. MYÖS VESIPUISTOT Y JA KKY KYLPYLÄT KUULUVAT MONEN KESÄOHJELMAAN. TEKSTI MAIJA MAIJ RAUHA KUVAT SOMMARLAND JA DREAMSTIME M Tekniikkavinkit n Hengitä! Opettele pidättämään hengitystä, painamaan kasvot veteen ja puhaltamaan ulos veteen. o Liu’uta! Liukuasennossa vesi vastustaa etenemistä vähiten. Harjoittele liukumista vatsallaan, selin, kyljellään ja veden alla. Hölkätään järvessä Järvihölkässä käytetään samanlaista vesivyötä kuin vesijuoksussa ja tekniikkakin on kutakuinkin sama. Siis: n Nojaa ylävartaloa vedessä kevyesti eteenpäin. o Tee jaloilla juoksuliikettä ojentaen ne tehokkaasti. p Kädet pumppaavat vartalon sivuilla noin 45 asteen kulmassa. q Pidä selkä suorana ja lantio edessä – älä hölkkää istuvassa asennossa. Lisätietoa: www.vesiliikunta.com Lasten kanssa • JUKUPARK, Turku. Avataan juhannukseksi. 18 vesiliukumäkeä ja vesileikkimaailma. • SERENA, Espoo. Trooppisen lämmin, Pohjoismaiden isoin. • TROPICLANDIA, Vaasa. Liukumäkiä ja lastenaltaita ulkosalla. Kylpylässä aaltoja ja poreita. • RANTASIPI EDEN, Nokia. Suomen pisin liukumäki, naapurissa Tampereen kulttuuritarjonta. Aikuisten kesken • HAIKON KARTANO, Porvoo. Monipuoliset palvelut, jopa huippukylmähoito. • NAANTALIN KYLPYLÄ. Bonuksena viehättävä kesäkaupunki. • LEMPÄÄLÄN LUONTAISKYLPYLÄ. Pastorska Augusta Uotin kehittämiä vesihoitoja. • JERISSPA, Muonio. Erähenkinen tunturikylpylä, jossa savusauna ja hiekkaranta. • Lisää kylpylöitä: www.mihin.ﬁ Uinti kiinteyttää lihaksia rasittamatta niveliä. Ulkomailla • SKARA SOMMARLAND, Ruotsi. Tukholmasta 350 km Göteborgin suuntaan. • TERVISE PARADIIS. Viron suurin vesipuisto Pärnussa. • JESPERHUS, Tanska. Perhekohde Nyköpingin lähellä. Myös iso kukkapuisto ja sademetsäkasvihuoneita. • TROPICAL ISLANDS, Saksa. Laaja huvikylpylä 60 kilometriä Berliinistä. • WIESBADEN, Saksa. Mineraalikylpylä. Terveyskylpylöillä on pitkät perinteet. TAPAHTUMA. Suomen ensimmäiset avovesiuinnin SM-kisat pidetään Hämeenlinnassa 7.8. www.vanajavesiuinti.ﬁ 19 `ASIANTUNTIJA TEKSTI PAULA TIMONEN KUVA OLLI TIMONEN Palveluissa on tulevaisuus MENNEET AJAT EIVÄT ENÄÄ PALAA APTEEKKIALALLE. LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI JA MUUT UUDET PALVELUT TARJOAVAT MAHDOLLISUUDEN KÄÄNTÄÄ SUUNTA KOHTI PAREMPAA, KIRJOITTAA PROVIISORI PAULA TIMONEN PRO DOSIS OY:STÄ. iime vuosien lainsäädännöllisten toimenpiteiden aiheuttama apteekkien tulojen raju väheneminen pakottaa ammattikuntamme pohtimaan liiketoiminnan kannattavuutta uudella tavalla. Lääkkeiden myynnistä ollaan siirtymässä kohti palveluiden myyntiä. Ammatillisten palveluiden saaminen markkinoille edellyttää kuitenkin ponnisteluja. Apteekkien perinteisen toiminta- ja rahoitusmallin aika alkaa olla ohi. Jotakin olisi tehtävä ja äkkiä, ennen kuin on aivan myöhäistä. Viimeistään nyt on ymmärrettävä, että menneet ajat eivät palaa. Ennen vanhaan apteekkilupa oli harvoille ja valituille myönnetty etuoikeus, joka takasi yltäkylläisen elämän. Lääketaksa oli laadittu siten, että jokainen apteekki menestyi riippumatta yrittäjän kyvyistä ja johtamistaidoista. Nykyisin tilanne on päinvastainen. Taitavankin apteekkarin on vaikea luovia talouden vastatuulessa, koska apteekkitoiminta on tarkkaan säädeltyä eikä käytettävissä ole kaikkia niitä keinoja, joita muilla aloilla voidaan käyttää talouden tasapainottamiseksi. Lääkkeiden myymisestä on alkanut muodostua milteipä taakka. V Kohti palveluiden myyntiä Monissa apteekeissa on laajennettu tuotevalikoimaa lisäämällä vapaasti myytäviä ja hinnoiteltavia tuotteita ja pyritty näin lisäämään myynnistä saatavaa katetta. Tämä taas on herättänyt monenlaisia ajatuksia työntekijöissä. Soraääniä on kantautunut siksi, että osa apteekkien työntekijöistä kokee muun muassa ylenpalttisen kosmetiikan ja seksuaaliterveystuotteiden myynnin työnä, joka ei vastaa heidän koulutustaan. Myös yhteiskunnan näkökul- 20 masta on oudoksuttavaa, jos korkeasti koulutetut asiantuntijat pitävät kynttilänsä vakan alla ja jättävät ammattitaitonsa käyttämättä. Alamme on perinteisesti pyrkinyt vahvasti pitämään kiinni ammatillisesta osaamisesta ja toiminnan hyvästä ja luotettavasta laadusta. Panostamalla palveluiden tuottamiseen voidaankin saavuttaa useita tavoitteita yhdellä kertaa: proviisorit ja farmaseutit saavat tehdä koulutustaan vastaavaa työtä, asiakkaat saavat ongelmiinsa tarvitsemaansa apua, apteekit voivat vakauttaa talouttaan hinnoittelemalla palvelut järkevästi, ja farmasian ala vahvistaa asemaansa yhteiskunnassa tuomalla esiin asiantuntemuksensa ja vastaamalla omalta osaltaan terveyspalveluiden kasvavaan kysyntään. Kokonaisarviointi on lähtölaukaus Lääkehoidon kokonaisarviointi on tällä hetkellä laajin yleisesti tunnettu alamme asiantuntijapalvelu. Siinä erityispätevyyden suorittanut proviisori tai farmaseutti selvittää potilaan lääkkeidenkäyttöön liittyvät ongelmat taustatietojen ja haastattelun avulla sekä esittää hoitavalle lääkärille ehdotuksen korjaavista toimenpiteistä perusteluineen. Selvitys toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, jossa farmasian alan osaaminen korostuu. Erityispätevyyden suorittaneita asiantuntijoita on maassamme jo pitkälti toista sataa. Puolentoista vuoden lisäkoulutusjakso syventää ammattitaitoa ja antaa monipuoliset eväät palveluiden tuottamista varten. Opitut taidot voitaisiin valjastaa nykyistä tehokkaammin erilaisten palveluiden kehittelyyn ja tuottamiseen. Lääkehoidon kokonaisarviointi on vain yksi palvelukokonaisuus, joka on suunnattu suhteellisen suppealle asiakaskunnalle. Kokonaisarvioinnin tarve on kuitenkin selvässä kasvussa väestön ikääntyessä ja lääk- keiden käytön lisääntyessä. Väestön ikärakenteen muuttuminen ja yleinen kiinnostus lääkkeitä ja terveysasioita kohtaan luovat markkinoita myös lääkehoidon kokonaisarviointiin liitettäville lisäpalveluille sekä suppeammille lääkehoidon arviointipalveluille. Monipuolinen palvelutarjonta ja palveluista saadut hyvät kokemukset lisäävät kuluttajien kiinnostusta asiantuntijapalveluita kohtaan. Vetoapua hyvinvointipalveluista Asiakkaan tarpeiden huomioiminen on tärkeää, jotta palvelut ja asiakkaat todella löytävät toisensa. Tulevaisuudessa apteekit voivat profiloitua entistä enemmän laajojen lääkealan palvelukokonaisuuksien tuottajina. Koska eri asiakasryhmät ovat kiinnostuneita erilaisista palveluista, palvelukokonaisuudet voidaan räätälöidä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Olemme tottuneet siihen, että muut toimialat ja kaupan sektorit ovat kiinnostuneita laajentamaan liiketoimintaansa apteekkituotteiden suuntaan. Vanhoihin poteroihin kaivautumisen sijaan myös me voimme tarkastella liiketoimintamahdollisuuksia laajemmin. Apteekin tarjoama palvelukokonaisuus voi sisältää muutakin kuin farmasian alan asiantuntemusta. Moniammatillisen yhteistyön avulla voidaan palvella asiakkaita kokonaisvaltaisemmin. Ajatus ei sinällään ole uusi. Onhan apteekeissa jo kauan työskennellyt sairaanhoitajia ja kosmetologeja. Apteekkien toimintaa onkin mahdollista laajentaa toisaalta asiantuntijapalveluiden mutta myös hyvinvointipalveluiden suuntaan. Tuotteistaminen tutuksi Lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyskoulutuksen lisäksi käynnissä on muitakin alamme erityispätevyyteen tähtääviä koulutusohjelmia, joiden yhtenä päämääränä on luoda uusia maksullisia palveluita apteekkisektorille. Lisäksi alallemme suunnatun tuotteistusja markkinointikoulutuksen tarjonta lisääntyy jatkuvasti. Kaikesta koulutuksesta ja pätevöitymisestä on varmasti hyötyä, mikäli asiantuntemus otetaan kaupalliseen käyttöön. Vaikka palveluiden tuotteistaminen ja hinnoittelu on alallamme koettu hankaliksi ja vieraiksi asioiksi, ilman omaa ponnistelua niiden parissa on vaikea menestyä. Tavoitteet kannattaa asettaa realistisesti, jotta mielenkiinto ja innostus säilyvät. Aluksi voi tuotteistaa ihan pieniä palveluksia, jotka apteekeissa tunnetaan hyvin ja joita apteekit ovat aina asiakkailleen tehneet. Kun kokemusta saadaan lisää, voidaan siirtyä vaativampiin kokonaisuuksiin omien resurssien mukaisesti. Jos apteekin oman tuotekehityksen ja palveluiden tuotteistamisen resurssit koetaan vähäisiksi, on mahdollista käyttää ulkopuolista apua eri muodoissa. Apteekit ja alan muut yritykset voivat esimerkiksi erikoistua erilaisiin palveluihin ja myydä niitä myös toisilleen samaan tapaan kuin lääkkeiden valmistukseen erikoistuneet apteekit tuottavat valmisteita keskitetysti useille apteekeille. Todellisen yhteistyöverkoston aikaansaaminen on tärkeää, jotta hyvät keksinnöt saadaan valjastettua mahdollisimman laajaan ja tuottavaan toimintaan. Ideoita ei tietenkään tarvitse antaa vapaasti muiden käyttöön, vaan niitä on mahdollista myydä konsultointipalveluiden muodossa alan sisällä. Tervettä itsekkyyttä tarvitaan Alamme on aktivoiduttava ja uudistuttava sisältäpäin. Meidän on aluksi itse arvostettava omaa osaamistamme ja ymmärrettävä ammattikuntamme merkitys. Vain siten pystymme määrittelemään tulevaisuuden suunnan. Kannamme yhdessä vastuuta ammattikuntamme julkisuuskuvasta ja näkyvyydestä yhteiskunnassa. Hajuttomuus, mauttomuus ja värittömyys voivat johtaa siihen, ettei olemassaoloamme huomata eikä hyödynnetä. Tästä on osoituksena esimerkiksi julkisuudessa vellonut keskustelu hoitajareseptistä. Lääkehoidon kokonaisarviointiin erikoistunut proviisori lienee vähintään Panostamalla palveluiden tuottamiseen voidaan saavuttaa useita tavoitteita yhdellä kertaa. yhtä pätevä kirjoittamaan ja uusimaan reseptejä kuin sairaanhoitaja. Tämä vain ei ole tullut päättäjille mieleen, koska osaamistamme ei tunneta tai sitä ei haluta tunnistaa. Vaikka ammattikuntamme on pieni verrattuna hoitajiin ja lääkäreihin, on tärkeää, että lunastamme paikkamme osana terveydenhuoltoa. Yhteiskunnalla ei ole varaa heittää hukkaan korkeasti koulutettujen ammattilaisten osaamista. Palveluille oikea hinta Alamme arvostuksella on myös taloudellinen merkitys. Tärkeistä asioista ollaan valmiita maksamaan, ja toisaalta hinta ohjaa mielikuvien muodostumista tuotteista ja palveluista. Jos haluamme itseämme kohdeltavan asiantuntijoina, meidän on myös vaadittava palveluistamme asiantuntijapalkkio. Valitettavaa tietysti on, että meidän sukupolvemme joutuu opettamaan asiakkaat maksamaan palveluista, joita on aikaisemmin tehty muun työn ohessa ja joiden kustannukset on katettu lääkemyynnillä. Samantyyppinen hinnoittelun muutos tehtiin takavuosina pankkialalla, eikä kukaan enää kyseenalaista palvelumaksuja. Alussa asiakkaat eivät tietenkään niele mukisematta uudenlaista hinnoittelupolitiikkaa. Tarvittaessa kriittisille asiakkaille täytyy selvittää apteekkien nykyinen taloustilanne ja perustella palveluiden hinnoittelu. Toisaalta useat asiakkaat myös hämmästelevät avoimesti reseptilääkkeiden alhaista hintatasoa. Tällaisessa tilanteessa taitava ammattilainen kertoo muutamalla sanalla hintojen ja apteekkien kannattavuuden välisestä yhteydestä ja apteekkien toimintaedellytysten tärkeydestä. Asiakaspalvelussa voimme päivittäin vaikuttaa yleisen mielipiteen muodostumiseen. Kaikkien tulisi sitoutua Muutokset parempaan eivät yleensä tapahdu nopeasti ja kivuttomasti. Uudet ajatukset kohtaavat väistämättä muutosvastarintaa, koska passiivinen vanhan toimintamallin noudattaminen on lyhyen välin tarkastelulla yksinkertaisempaa. Jotta muutoksia saadaan aikaiseksi, täytyy kaikkien työyhteisössä sitoutua yhteiseen päämäärään. Tämä vaatii taitavaa sisäistä markkinointia ja henkilökunnan motivointia. Työilmapiiri ja johtamistaidot vaikuttavat suuresti siihen, miten hyvin uudistukset ja innovaatiot saadaan hyödynnetyiksi. Syyllistävä ja epävarma johtamistapa aiheuttaa työyhteisössä hämmennystä ja stressiä, jotka latistavat helposti työn palkitsevuuden ja luovuuden. Rakentava ja optimistinen ilmapiiri puolestaan lisää työhyvinvointia ja henkilökunnan kiinnostusta tehtäviään kohtaan, jolloin uusia ajatuksia syntyy ja niistä uskalletaan kertoa eteenpäin. Avoimessa ja kannustavassa ilmapiirissä tehdään innokkaammin töitä ja uskalletaan oppia myös virheistä. Apteekkien rakennemuutoksessa uusilla innovaatioilla ja palveluilla on merkittävä rooli. Niiden avulla on mahdollista kääntää talouden kurssi ylöspäin. Tärkeää on myös se, että alan sisältä löytyy optimismia, talkoohenkeä ja toisaalta myös tervettä itsekkyyttä. Kilpajuoksu talouden alamäessä pakottaa kehittämään toimintaa. Vain uudistumalla voimme turvata tulevaisuutemme. | 21 `MINÄ, MISSÄ, MILLOIN? Asenne ratkaisee! TEKSTI JARNO ESKELINEN KUVA STUDIO OMENA ABBOTTILLA LIIKETOIMINTAYKSIKÖN JOHTAJANA TOIMIVA JARNO ESKELINEN ON 33-VUOTIAS PROVIISORI JA MBA SEKÄ SAVOLAINEN URHEILUHULLU. NÄIN HÄN KERTOO KOKEMUKSISTAAN ISOSSA MUAILMASSA: Olin miettinyt lääkärin tai ekonomin koulutusta, kun löysin sattumalta äitini pöytälaatikosta vanhat farmasian valintaperusteet. Hän oli hankkinut ne harkitessaan uudelleenkouluttautumista. Näin sitten valitsin farmasian koulutuksen, ehkä hiukan sattuman ja tuurin kautta. Suvussani ei ole farmasisteja. Jo ensikosketus myyntityöhön Farmasian Päivillä vakuutti Jarno Eskelisen siitä, että oma juttu on löytynyt. len kotoisin pienestä yläsavolaisesta kaupungista, Iisalmesta. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan arki ja perherutiinit pyörivät jääkiekko- ja jalkapalloharjoitusten ja -pelien ympärillä. Peruskoulun jälkeen muutin pois kotoa ja lähdin vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Löysin italialais-irlantilaisperheestä ”siskoni ja veljeni”, joiden kanssa olen pitänyt tiiviisti yhteyttä lähtöni jälkeenkin. Tuo vuosi antoi pohjan ymmärtää eri kulttuureja ja ponnistaa itsenäiseen elämään. Palattuani aloitin opinnot Kuopion klassillisessa urheilulukiossa. Abiturienttivuosi muodostui käännekohdaksi, koska päätin lopettaa aktiivisen urheilun. Päätös oli toisaalta helppo, koska taidot eivät olisi riittäneet kansainväliseen uraan, mutta samalla vaikea, koska olin viettänyt koko nuoruuteni innokkaana jäähalleilla ja punttisaleilla. Päätöksen tehtyäni oli aika oli pohtia, mikä minusta oikein isona tulee. O 22 Issoon muailmaan Opiskelupaikan valinta oli helppo. Koska halusin lähteä tutustumaan issoon muailmaan, lähetin paperini Helsingin yliopistoon. Opiskelut alkoivat mukavasti ja dynaamisesti, mistä kiitos YFK:lle, kurssikavereille ja tutoreille. Siitä oli hyvä jatkaa niin luennoilla kuin YFK:n hallituksessakin. Opiskelussa parasta olivat ryhmätyöt ja niihin liittyvät aivoriihet, joiden kautta opin mielestäni kaikkein eniten. Ryhmässä viisaus tiivistyy ja oppii ajattelemaan ja ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Nämä kokemukset ovat olleet tärkeitä työurallani. Puolessa välissä opiskeluja tapahtui pieni, mutta tärkeä tapahtuma. Opiskelukaverini pyysi minua mukaan edustamaan erään yrityksen tuotteita Farmasian Päiville, ja minä tietenkin hyppäsin mukaan. Huomasin välittömästi, että myyntihommat ovat minun juttuni, ja innostuin valtavasti. Pian kuljimme jo Tamron kiertueen mukana. Sain kosketuksen myynti- ja markkinointityöhön ja samalla luoduksi kontakteja alalla työskenteleviin ammattilaisiin. Päätin neljäntenä opiskeluvuotena hakea Helsingin Kauppakorkeakouluun, jotta voisin laajentaa tietämystäni myös talouden saralla. Samaan aikaan päätin erikoistua sosiaalifarmasiaan ja yhdistää molemmat opinnot ja tarvittaessa gradut. Se oli erittäin hyvä päätös. Kansainvälistä kokemusta Työskentelin teknisenä, opiskelijana, farmaseuttina ja proviisorina Iisalmen, Kuopion, Vantaan, Forssan ja Helsingin apteekeissa. Todellinen työurani alkoi kuitenkin sattuman ja tuurin kautta, kun opiskelukaverini vinkkasi, että Abbottilla olisi määräaikainen tuotespesialistin eli myyjän paikka vapaana. Hän ei itse pystynyt ottamaan sitä vastaan (Kiitos, Samuli!). No, minä tietenkin hyppäsin haasteeseen ja sillä tiellä ollaan yhä. Vuosien varrelle on mahtunut monia Abbottin myynnin ja markkinoinnin tehtäviä: tuotepäällikkö, myyntipäällikkö, maajohtaja, liiketoimintayksikön johtaja. Kaikki ovat vaikuttaneet siihen, millainen proviisori minusta on tullut. Aloitin juuri uudessa tehtävässä lääkepuolen liiketoimintayksikön johtajana. Nautin työstäni ja olen iloinen, että valitsin juuri tämän ammatin. 7 SANAA KOLIKKO Kaksi puolta TEKNIIKKA Saavutettavuus ja nopeus AAMIAINEN Yhteinen hetki UUDISTUS Välttämätön menestystekijä KORTTI Kiva lähettää ja saada AASIA Ystävällisyys CHAT Nopea ja hauska kommunikointi Tiimityö sujuu Jarnolta niin kiekkokaukalossa kuin toimistossakin. Strategisena johtajana tehtäviini kuului eri kaupallisten osa-alueiden arvioimista ja analysointia sekä parannusehdotusten tekemistä. Saatoin miettiä esimerkiksi, miten jonkin alueen sairaaloihin tapahtuva myynti saadaan kannattavaksi. Viime vuoden toimin Abbottin Diabetes Care -divisioonan Kanadan, Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan strategisena johtajana. Kansainvälinen työ on haastavaa ja mielenkiintoista. Se vaatii eri kulttuurien tuntemusta, hyviä neuvottelutaitoja, laaja-alaista tietämystä, menestystä ja haastavien tilanteiden hallintaa sekä tietenkin paljon matkustamista. ja innovatiivinen työympäristö ja siksi kiinnostava. Minulle kaikkein tärkeintä on elämänasenne. Se näkyy työroolissani peräänantamattomuutena. Olen läpi harmaan kiven puurtaja, joka uskoo tekemiseen ja välittämiseen. Läpi harmaan kivenkin Poikani on idolini Nykyisen työni tärkein, paras ja haasteellisin osa-alue on tiimien johtaminen. Tavoitteenani on, että jokainen tiimin jäsen on selvillä päämäärästä ja asennoituu voittamaan. Annan mielelläni suuren osan ajastani muiden käyttöön, välitän heidän työstään ja olen onnellinen, kun he menestyvät. Nautin työstäni ja olen iloinen, että valitsin juuri tämän ammatin. Saan auttaa ja vaikuttaa Suomen terveydenhuoltoon ja sairaiden ihmisten elämään. Moni ei kuitenkaan tiedä, että käytän paljon aikaa myös pitkän aikavälin suunnitelmien ja taloudellisten laskelmien kanssa. Siinä työssä markkinoiden tuntemus on elintärkeää. Työpaikallani pyritään tietoisesti muuttamaan rutiineja sellaisten perusarvojen kuin pitkäjänteisyyden, innovatiivisuuden ja välittämisen kautta. Tämä on hyvin laaja-alainen Elämäni tärkein osa-alue on kuitenkin kotona. Poikani on suurin idolini, jolle pyrin opettamaan samat elämän perusarvot. Nykyään rentoudun metsästämällä ja juoksemalla lenkkipolkuja pitkin hyvinkin ahkerasti. Suurimmat asiat yleensä selkenevät nuotion ääressä tai hikipisaroita valutellessa. Ala etsii uutta suuntaa Alamme on luultavasti tulossa tienhaaraan. Suunnan valitseminen vaatii meiltä farmasisteilta hyvää ja perinpohjaista valmistautumista niin yksilöiden kuin yhdistyksien ja liittojenkin tasolla. Perinteiset mallit eivät nykyisessä yhteiskunnassa enää ole vakioita ja itsestään selvyyksiä. Uskon, että voimien yhdistäminen ja suuntaaminen ajoissa oikeisiin vaikuttajiin takaa sen, että laiva menee haluttuun suuntaan. | 23 Reseptinuusimisoikeus saa kannatusta TEKSTI HEIKKI LEHMUSKERO JA CHRISTINA LEHTONEN KUVA SHUTTERSTOCK PROVIISORIT PITÄVÄT RESEPTINUUSIMISOIKEUTTA HYÖDYLLISENÄ TIETYILLÄ EDELLYTYKSILLÄ, MUTTA SEN NÄHDÄÄN MYÖS TUOVAN EETTISIÄ ONGELMIA. eikki Lehmuskeron apteekkifarmasian erikoistumisopintoihin (PD) liittyvä projektityö1 toteutettiin keväällä 2009 sähköisenä kyselynä, johon saatiin yhteensä 802 vastausta. Kyselyn vastausprosentti oli 36,5. Yksi projektin tavoitteista oli selvittää apteekkarien, proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden suhtautumista proviisorien reseptinuusimisoikeuteen. Christina Lehtonen teki Lehmuskeron PD-projektityöstä jatkoanalyysin farmaseutin lopputyönä2, jossa hän luokitteli, koodasi ja laski avoimien vastausten jakaumat. H VASTUSTAN (18%) Perustelut n % Eettiset ongelmat 34 23,3 Puutteelliset tiedot asiakkaasta 26 17,8 Vastuukysymykset hankalia 21 14,4 Uusiminen kuluttaa apteekin resursseja 16 11,0 Uusimisoikeuden tulisi olla rajattu 16 11,0 Lääkejakelun laajeneminen apteekkien ulkopuolelle 15 10,3 Terveydenhuollon ongelmat tulisi ratkaista terv.huoll. organisoinnilla 15 10,3 Laboratoriokokeita vaativien pitkäaikaissairauksien seuranta hankalaa 14 9,6 Uusimisesta tarvitaan korvaus apteekille 14 9,6 Lääkärillä tulisi pysyä vastuu kaikissa tilanteissa 14 9,6 n % Taulukko 1. Reseptinuusimista vastustavien (n=144) yleisimmät perustelut. Näin asia tuli vireille Sairaanhoitajien reseptinkirjoituksesta uutisoitiin ensimmäisen kerran loppukesästä 20073. Samana syksynä toteutettiin ensimmäinen proviisorien reseptinuusimisoikeutta sivunnut pro gradu -tutkimus4. Kyselyyn vastasi 105 henkilöä eli vastausprosentti oli 6, mikä sinällään estää yleistävien johtopäätöksien tekemistä reseptien uusimisoikeuden kannatuksesta. Vuoden 2008 Proviisoripäivän aikana kysyttiin osallistujien (n=130) mielipidettä proviisorien reseptinkirjoitus- ja uusimisoikeudesta5. Tähän kyselyyn vastanneista 28,6 prosenttia katsoi tietonsa riittäviksi reseptinuusimiseen ja 71,4 prosenttia lisäkoulutuksen jälkeen. Vastaajista 90,1 prosenttia katsoi, että tiedot riittävät lisäkoulutuksen jälkeen itsenäiseen reseptinkirjoitukseen ja 7 prosenttia vastasi, etteivät tiedot riitä koskaan itsenäiseen reseptinkirjoitus- 24 KANNATAN (82 %) Perustelut Uusimisoikeuden tulisi olla rajattu 184 28,1 Lääkehoidon jatkuminen keskeytyksettä 110 16,8 Lääkehoidon keskeytymisen riski nykyisin 108 16,5 Vähentäisi muun terveydenhuollon kuormitusta 104 15,9 Proviisorin ammattitaidon parempi hyödyntäminen 91 13,9 Lisäkoulutusta tarvitaan 75 11,5 Proviisoreilla sairaanhoitajia paremmat edellytykset uusimiseen 64 9,8 Proviisorilla tulisi olla oikeus uusia resepti siihen saakka, kunnes asiakas pääsee vastaanotolle 58 8,9 Lääkäri ei aina tavoitettavissa nykyisin 55 8,4 Apteekit hyvä ympäristö toteuttaa läho:n seurantaa ja uusimista 53 8,1 Taulukko 2. Reseptinuusimista kannattavien (n=655) yleisimmät perustelut. Reseptinuusimisoikeuden kannatus toimialan perusteella tarkasteltuna (n=799) % 100 90 80 80 82 87 79 89 85 76 78 70 60 50 40 30 20 10 0 0 Apteekkarit n=203 Apteekkiproviisorit Sairaala/terveyskeskus Lääketeollisuus/tukku n=28 n=82 n=293 Uusimisoikeus vähentäisi muun terveydenhuollon kuormitusta. oikeuteen. Vastaajista 91,3 prosenttia oli sitä mieltä, että palvelulle on tilausta Suomessa. Tulosten yleistettävyyttä heikentää se, että kyselyllä ei ollut tieteellistä statusta ja vierustoverin valitsema vaihtoehto oli mahdollista nähdä. Vuoden 2009 maaliskuussa Proviisoriyhdistys lähetti STM:lle tiedotteen6, jossa ilmoitti kannattavansa proviisorien reseptinuusimisoikeutta. Tiedotteessa tuotiin esille esim. se, että proviisorin koulutus luo hyvän pohjan tämänkaltaiselle toimintamallille. Valtaosa kannatti Kaikista (n=799) vastaajista 82 prosenttia kannatti ja 18 prosenttia vastusti proviisorien reseptinuusimisoikeutta. Proviisoriopiskelijoista 85 prosenttia kannatti ja 15 prosenttia vastusti proviisorien reseptinuusimisoikeutta. Myös kaikista apteekkareista ja eri toimialojen proviisoreista selkeä enemmistö kannatti proviisorien reseptinuusimisoikeutta. Proviisorien reseptinuusimisoikeutta kannatettiin eniten siinä ryhmässä, jossa vastaajat ilmoittivat päätoimiseksi työpaikaksi ”jokin muu työ”. Viranomaiset n=17 Yliopisto n=45 ”Jokin muu työ” vaihtoehtoon vastanneista eniten edustettuina olivat edunvalvontatehtävät (n=5), oma yritystoiminta (n=5) ja koulutussektori (n=4). Kaksi vastaajaa työskenteli konsulttiyrityksissä. Yksittäisiä ilmoituksia tuli muun muassa eläkkeellä olosta, hoitovapaasta ja äitiyslomasta. Kaksi proviisoria, jotka ilmoittivat olevansa työttömiä, vastustivat proviisorien reseptinuusimisoikeutta. Proviisoriopiskelijat n=101 Työttömät n=2 Jokin muu työ n=28 ja muun terveydenhuollon kuormituksen vähentäminen (taulukko 2). Proviisorien reseptinuusimisen katsottiin hyödyntävän proviisorin ammattitaitoa paremmin. Proviisoreilla katsottiin olevan sairaanhoitajia paremmat edellytykset uusimiseen, mutta lisäkoulutusta uusimista varten tarvittaisiin. Apteekkeja pidettiin hyvänä ympäristönä toteuttaa lääkehoidon seurantaa ja uusimista. | Vastustajien perustelut Vastaajista 602 tarkensi vastaustaan avoimessa kysymyksessä ”Miksi kannatat tai vastustat proviisorien reseptinuusimisoikeutta?” Lisäksi vastaajilta pyydettiin asiaan liittyviä vapaamuotoisia kommentteja, johon saatiin 277 vastausta. Kysymyksiin vastattiin myös ristiin, joten kysymyksiä ei tarkasteltu erikseen, vaan ne yhdistettiin yhtenäiseksi aineistomassaksi, jota tarkasteltiin kokonaisuutena. Proviisorien reseptinuusimisoikeutta vastustaneet näkivät suurimpana ongelmana intressiristiriidan lääkkeen uusimisen ja myymisen välillä ja puutteelliset tiedot asiakkaista (taulukko 1). Huoli apteekkien riittämättömistä henkilöstö- ja talousresursseista johti reseptinuusimisoikeuden vastustamiseen. Myös lääkejakelun laajentuminen erityisesti lääkäriasemille nähtiin uhkakuvana. Vastuukysymyksiä pidettiin hankalina. LÄHDELUETTELO 1 Lehmuskero H: Proviisorien reseptinuusimisoikeus. PD-projektityö, Itä-Suomen yliopisto 2010 2 Lehtonen C: Suomalaisten apteekkarien, proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden näkemyksiä proviisorien reseptinuusimisoikeudesta. Farmaseutin lopputyö, Itä-Suomen yliopisto 2010 3 MTV3 2007: Risikko antaisi hoitajille oikeuden kirjoittaa reseptejä. Haettu internetistä 5.4.2010: http://www.mtv3.ﬁ/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2007/08/550901 4 Eldsbacka L: Moniammatilliset toimintamallit ikääntyvien lääkehoidon optimoimiseksi - sähköinen kyselytutkimus proviisoreille. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2008 5 Proviisoripäivän gallup. Proviisori 2:17, 2008 6 Proviisorien rajoitettu reseptinuusimisoikeus apteekeissa. Proviisori 2: 38–39, 2009 Kannattajien perustelut Proviisorien reseptinuusimisoikeuden hyötyinä nähtiin lääkehoidon jatkuminen keskeytyksettä 25 `UUSIIN TEHTÄVIIN? KERRO MEILLE! TEKSTI TIINA KUOSA KUVA KRISTIINA PURRONEN HALUAMME PYSYÄ AJAN TASALLA HENKILÖVAIHDOKSISTA JA KERTOA NIISTÄ MUILLEKIN. KUN SIIRRYT UUSIIN TEHTÄVIIN TAI YRITYKSESI PALKKAA UUTTA VÄKEÄ, LÄHETÄ VINKKI PROVIISORIN TOIMITUKSEEN OSOITTEELLA [email protected]. KIITOS! Vauhtia ja kiinnostavia tilanteita TIINA KUOSA NIMITETTIIN VUODEN ALUSSA TERVEYDEKSI!-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJAKSI. LEHTI ON YKSI SUOMEN LUETUIMMISTA. n Missä olet töissä? Toimin viestintäproviisorina PharmaPress Oy:ssä, joka on Suomen Apteekkariliiton omistama viestintä- ja kustannusyhtiö. PharmaPress Oy kustantaa ja julkaisee Apteekkarilehden ja liiton jäsenapteekkien Terveydeksi!-asiakaslehden lisäksi kirjoja, oppaita ja muita painotuotteita. Tehtäväni keskittyvät pääasiassa lääke- ja asiakasinformaatioon, liiton viestintätehtäviin sekä Apteekkari- ja Terveydeksi!-lehtiin. o Millainen työhistoriasi on? Valmistuin proviisoriksi 2006. Jo ennen valmistumistani aloitin työt suunnittelijana tutkinnonuudistushankkeessa Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa. Farmaseuttina ja proviisorina olen työskennellyt useissa eri apteekeissa sekä yhden kesän terveyskeskuksen lääkekeskuksessa. Vuoden 2007 alkupuolella siirryin PharmaPress Oy:n palvelukseen. p Millaisista tehtävistä siirryit uuteen toimeesi? Terveydeksi!-lehdessä toimin viime vuoden loppuun asti farmaseuttisena asiantuntijana. q Millä tavalla työsi muuttui? Olin jo aiemmin tiiviisti mukana lehden toimitusprosessissa. Päätoimittajuuden myötä työ on tullut kokonaisvaltaisemmaksi, nythän vastuullani on koko lehti. Yliopistotyöhön verrattuna työ on muuttunut radikaalimmin. Yliopistolla asioiden valmistelu oli hidastempoisempaa, koska joka vaiheessa piti kuunnella monia eri tahoja ja henkilöitä. Nykyisessä työssä tahti on ihan toinen: valmista pitää syntyä käden käänteessä! r Mitä teet tavallisena työpäivänä? Tiina Kuosan työpäivät ovat nopeatempoisia ja yllätyksellisiäkin. Tavallista työpäivää on aika vaikea määritellä. Jos nyt oikein kuitenkin yritän, niin melko usein työpäivään kuuluu Apteekkarilehden lääkeinformaatioaiheiden painokuntoon saattamista, Terveydeksi!-lehteen liittyvien asioiden hoitamista, yhteydenpitoa toimittajiin, sidosryhmiin ja asiakkaisiin sekä uutisten kirjoittamista Apteekkari.fi- ja Terveydeksi.fi-sivustoille. Vuodenajasta riippuen työpäivää täyttävät lisäksi muun muassa vuosikatsaus, messuosastojen ja kampanjoiden suunnittelu ja toteutus sekä asiakasesitteiden tuotanto. s Mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia tarvitset? Proviisorikoulutuksessa saadut opit ovat joka päivä tavalla tai toisella käytössä. Erityisen tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot. Kyky tuottaa tekstiä nopeasti ja sujuvasti on ehdoton edellytys työssä. Myös valokuvaustaidot ovat tarpeen. 26 Ilman joustavuutta, sosiaalista luonnetta ja oma-aloitteisuutta ei tässä työssä pärjää. t Mitkä ovat tärkeimmät apuvälineet työssäsi? Puhelin, tietokone sovelluksineen, nettiyhteys, kamera ja kirkas ajatuksenjuoksu. Näillä voin tehdä työni melkeinpä missä vaan. u Miten proviisorin koulutus tukee sinua tehtävässäsi? Kaikki farmasian osa-alueet kattava proviisorin koulutus on juuri minun työhöni sopiva pohja. Se on myös ehdoton vaatimus. Perustietojen ja -taitojen pohjalta on ollut helppo kehittää itseä muilla työn vaatimilla osaamisalueilla. Tähän myös työnantajani antaa erinomaisen tuen. v Mikä sinusta on työssäsi parasta? Vauhti ja jos ei niin vaaralliset tilanteet, niin mielenkiintoiset ainakin. Milloin olen ollut noutamassa Remu Aaltosta hänen kotoaan sovittuun tapaamiseen ja milloin taas kahvitellut ministeriseurassa Smolnassa. Tähän väliin mahtuu kaikkea, ihan tavalliset toimistopäivät mukaan lukien. Yllätyksellisyys ja nopeat käänteet ilmeisesti viehättävät minua. Ja tietysti työkaverit ja työpaikka, joka on enemmän kuin työpaikka. w Mikä uudessa työssä yllätti? Esimerkiksi se, miten nopeasti organisaation viestinnän on pystyttävä reagoimaan erilaisissa tilanteissa ja millaisiin suorituksiin ihmiset näissä tilanteissa pystyvät venymään pitäen kuitenkin jäät hatussa. Mikä sinulle on työssäsi tärkeää? Se, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä: minä saan haastavia työtehtäviä, joista nautin, työnantajani saa tehokkaan työpanokseni ja on työhöni tyytyväinen ja perhe saa kotiin hyväntuulisen äidin ja vaimon, joka käyttää vapaa-aikansa perheen kanssa. Itse olen tilanteeseen erittäin tyytyväinen, toivottavasti myös muut osapuolet ovat. | `JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT TÄLLÄ KERTAA KERROMME MUUN MUASSA APTEEKKARILIITON JA PROVIISORIYHDISTYKSEN KOULUTUSYHTEISTYÖSTÄ JA HAETTAVISTA APURAHOISTA. JOKAINEN PROVIISORI JA PROVIISORIOPISKELIJA VOI NYT VAIKUTTAA JÄRJESTÖMME TULEVAISUUTEEN VASTAAMALLA KYSELYYN AMMATTIKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISESTÄ. ANNA ÄÄNESI KUULUA! HUOM! Proviisoriyhdistyksen kevätkokous Helsinki 29.5. TAPAHTUMIA Pro Pharmacia: Lääkeasiat EU:ssa - ajankohtaisseminari Helsinki 25.5. Joka proviisorin talousseminaari Helsinki 1.10. Opiskelijaristeilyllä viihdyttiin yhdessä, tutustuttiin Tallinnaan ja harjoiteltiin vaativia asiakastilanteita. Ota yhteyttä järjestösihteeri Susan Salm Salmeen, kun tarvitset lisätietoa jäseneduista tai työsuhdeasioista. [email protected] • Puh. (09) 177 771 • Gsm 040 532 7468 JATKUU SIVULLA 28` `PUHEENJOHTAJALTA Proviisorien työmarkkinatilanne vaatii kokonaisarviointia ON LOHDULLISTA, että vaikka työmarkkinoilla alkaa jo näkyä merkkejä proviisorien työllisyystilanteen heikentymisestä, jostakin löytyy yhä uskoa ammattikunnan parempaan tulevaisuuteen.Tähän viittaa se, että työikäisten proviisorien lukumäärää ollaan edelleen kasvattamassa.Yliopistojen yhteenlasketut sisäänottomäärät ovat viime vuosina olleet toistuvasti sadan paremmalla puolella. Jos huomioidaan nyt eläkkeelle jäämässä olevien proviisori-ikäluokkien koko, tulee työikäisten laillistettujen proviisoreiden lukumäärä vääjäämättä edelleen kasvamaan. Toivottavasti syynä tähän kehitykseen on ollut proviisorien lisääntynyt kysyntä työmarkkinoilla eikä tiedekuntien suoritettuihin proviisoritutkintoihin perustuva rahoitusmalli. VUODEN 2010 HELMIKUUSSA Suomessa oli noin 2 400 alle 64-vuotiasta laillistettua proviisoria. Näistä hieman alle 600 toimi apteekkarina ja noin 800 proviisorina apteekissa. Muutamana viime vuotena proviisorien määrä apteekeissa on pysynyt jokseenkin samana. Näyttää siis siltä, että apteekit eivät tarvitse enempää proviisoreita. Tämän lisäksi Suomessa toimivien lääkeyritysten taloudelliset näkymät ovat viime aikoina heikentyneet. Useat yritykset ovat vähentäneet henkilökuntaansa, mikä on heijastunut suoraan proviisorien työllisyyteen. MINNE UUDET PROVIISORIT OIKEIN TYÖLLISTYVÄT? Kaikesta huolimatta proviisorien viralliset työllisyysluvut ovat yhä melko hyvät. Olisiko syytä selvittää, mikä on työmarkkinoiden todellinen tilanne? Onko työmarkkinoilla kaikki kuitenkaan niin hyvin kuin miltä näyttää? En usko, että näin on. Alalla esiintyy esimerkiksi jonkin verran niin sanottua piilotyöttömyyttä: proviisorit toimivat tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustasoaan. Tästä on osoituksena se, että farmaseuttipulan seurauksena apteekkeihin työllistyneiden proviisorien määrä kasvoi voimakkaasti. Lisäksi on kantautunut tietoja siitä, että jotkut opiskelijat eivät saata opintojaan valmiiksi, koska eivät ole halunneet valmistua työttömiksi. `AJANKOHTAISTA Haettavana apurahoja avon apteekkariyhdistyksen koulutus- ja kehittämissäätiön hallitus julistaa haettavaksi apurahat vuodelle 2010. Säätiön tarkoituksena on edistää lääkkeisiin ja niiden käyttöön liittyvää tietoa terveydenhuoltoalalla toimiville ammattihenkilöille, yhteisöille ja yleisölle. Säätiö myöntää tarkoituksensa toteuttamiseen apurahoja. Apurahat on tarkoitettu Savon apteekkariyhdistyksen alueella toimiville • PD-opintoja suorittaville proviisoreille, joiden projekti-/lopputyö liittyy apteekkitoiminnan kehittämiseen • Farmasian jatko-opintoja suorittaville proviisoreille, joiden tutkimustyö liittyy lääkkeiden käytön tutkimiseen tai apteekkitoiminnan kehittämiseen Apurahojen hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella, johon tulee liittää selvitys apurahan käyttötarkoituksesta ja siitä, onko samaan käyttötarkoitukseen haettu ja/tai saatu apurahaa muualta sekä muut tarpeelliseksi katsotut asiapaperit (esim. hyväksytty opintosuunnitelma ja/tai tutkimussuunnitelma). Apurahan saajan tulee tehdä selvitys apurahan käytöstä apurahan nostamista seuraavan vuoden loppuun mennessä. Hakeminen tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella, johon tulee liittää selvitys apurahan käyttötarkoituksesta ja siitä, onko samaan tarkoitukseen haettu ja/tai saatu apurahaa muualta sekä muut tarpeellisiksi katsotut asiapaperit (esim. hyväksytty opintosuunnitelma). Hakemukset osoitetaan Savon apteekkariyhdistykselle ja lähetetään varainhoitajalle 31.5.2010 mennessä osoitteella Jukka Gynther, Suonenjoen Apteekki, Keskuskatu 3, 77600 Suonenjoki. Kuoreen merkintä ”apuraha”. | S KATTAVAA TUTKIMUSTA SIITÄ, mikä työmarkkinoiden todellinen tila on, ei nähdäkseni ole tehty. Tähän on osaltaan vaikuttanut ammattikuntamme hajaantuneisuus. Nyt on mielestäni aika työmarkkinoiden tilaa luotaavalle tutkimukselle, jossa selvitetään, miten proviisorit kokevat ja näkevät tämänhetkisen ja tulevan työtilanteensa. Lisäksi olisi erittäin tärkeää kartoittaa perusteellisemmin, mitä tekevät ne 1 000 työikäistä proviisoria, jotka eivät toimi apteekeissa. Tällaisen tutkimuksen tekemiseen tarvitsisimme eri järjestöjen ja tiedekuntien välistä yhteistyötä. JOTTA PROVIISORIEN TYÖLLISYYS voidaan tulevaisuudessa turvata, on tärkeää, että proviisoreita ei kouluteta liikaa. Ylitarjonta heikentää proviisorien ammatillista ja taloudellista asemaa. Ammattikuntamme on lisäksi kyettävä uudistumaan ja tekemään itsestään yhä tarpeellisempi. Uusia tuoreita avauksia roolimme uudistamiseksi tarvitaan. Proviisorien perinteiseen rooliin ja urakiertoon ei kannata tuudittautua. Kaikki proviisorit eivät luonnollisesti tähtää apteekkariuralle. Jotta proviisorien työtehtävät ja uranäkymät säilyisivät jatkossa riittävän mielenkiintoisina ja haastavina, tulee proviisorien todellinen potentiaali tunnistaa ja ottaa käyttöön. Antti Vaara 28 Farmasian Päivillä arvotaan posteripalkinto armasian Päivillä 2010 järjestetään uudistunut posterinäyttely, jossa kilpaillaan 500 euron posteripalkinnosta. Posterikilpailuun voi osallistua esittämällä oman kehittämis- tai tutkimusprojektinsa tulokset Farmasian Päivillä posterin ja suullisen esityksen muodossa. Huom! Posterin abstrakti tulee jättää Farmasian oppimiskeskukseen 20.9. mennessä. Lisätietoa www.fok.ﬁ | F TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN Pro Pharmacia aloittaa SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS JA SUOMEN APTEEKKARILIITTO OVAT ALOITTANEET KOULUTUSYHTEISTYÖN. E nsimmäinen yhteisellä koulutusfoorumilla nimeltä Pro Pharmacia toteutettu koulutustapahtuma järjestetään 25. toukokuuta. Koulutus on EU:n lääkeasioita käsittelevä ajankohtaisseminaari. Seminaarissa selvitetään huippuasiantuntijoiden johdolla, miten lääkeasioista päätetään EU:ssa, mitä EU-tuomio- PRO PHARMACIA istuimen päätökset merkitsevät apteekkialalla, hoidetaanko lääkepolitiikkaa terveyden vai markkinoiden ehdoin, mitä lainsäädäntöhankkeita EU:ssa on vireillä, kuinka EU-asioihin vaikutetaan ja millainen lääkkeiden hinnoittelu eri EU-maissa on. Pro Pharmacia -koulutusfoorumilla järjestetään koulutusta proviisorien ja apteekkareiden tarpeisiin. | Proviisoriyhdistys kehittää verkkopalvelujaan P roviisoriyhdistyksen verkkosivut uudistuivat maaliskuun lopulla. Sivujen yhteyteen avataan myös uusi jäsenrekisteriohjelmisto, joka mahdollistaa jäsenten omatoimisen jäsentietojen päivityksen ja kursseille ilmoittautumisen internetin kautta. Proviisoriyhdistys tiedottaa ohjelmiston käytöstä erikseen jäsenilleen. | Proviisorikysely yhdistymisestä käynnissä Mahtuvatko proviisorit samaan järjestöön? PROVIISORIKYSELY roviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto ovat lähettäneet proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille ”Mahtuvatko proviisorit samaan järjestöön?” -kyselyn. Kyselyssä selvitetään proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden mielipiteitä proviisorien ammattikunnan järjestäytymisestä. Proviisoreille kirje on lähetetty tämän lehden liitteenä. Proviisoriopiskelijoille kysely on lähetetty samanaikaisesti koulutusyksiköiltä saatujen osoitetietojen perusteella. Kyselyyn on vastausaikaa 1.6.2010 asti. Proviisoriyhdistys ja Proviisoriliitto tiedottavat kyselystä verkkosivuillaan. | P YHDISTYS PALVELEE JÄSENTÄÄN. Käytännön työsuhdeasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa ja kummastuksen aiheissa sinua auttaa näihin asioihin koulutettu ja farmasian järjestön asioita jo pitkään hoitanut järjestösihteeri Susan Salmi (susan. [email protected], p. 040 532 7468). Muista myös, että yhdistyksellä on tarjota jäsenilleen ilmaiset lakimies- ja asianajopalvelut. Farmaseuttista asiantuntemusta vaativissa asioissa apunasi toimii ensisijaisesti toiminnanjohtaja Ville-Matti Mäkinen (ville-matti.makinen@ proviisoriyhdistys.net, p. 050 352 0771). Toimisto on avoinna arkipäivisin klo 9–15 (p. 09 177 771). Ota rohkeasti yhteyttä! 29 `OPISKELIJAT Moniammatillinen opiskelijaseminaari kokosi ennästysmäärän osanottajia Arcadaan. Pharmedissa puhuttiin turvallisuudesta TEKSTI ASKO HEIKKILÄ NELJÄTTÄ KERTAA JÄRJESTETTY PHARMED KOKOSI ENNÄTYSMÄÄRÄN FARMASIAN, HAMMASLÄÄKETIETEEN, LÄÄKETIETEEN JA HOITOALOJEN OPISKELIJOITA. piskelijoiden yhteistapahtuma järjestettiin huhtikuussa Arcadassa Arabianrannassa. Lääketieteen lisensiaatti Taina Mäntyranta puhui avausluennossaan potilasturvallisuudesta. Laiteturvallisuudesta on hänen mielestään huolehdittu suhteellisen hyvin. Ongelmallisempaa on virheistä vaikeneminen. Opiskelijat edustavat hänen mukaansa tässä kulttuurimuutosta, sillä he myöntävät helpommin virheet ja ymmärtävät, että systeemissäkin saattaa olla virheitä. Hän korosti, että jokainen läheltä piti -paikka on oppimistilanne ja myönsi, että lääkärit kirjaavat poikkeamia huonommin kuin farmasistit ja hoitajat. Mäntyranta kertoi, että suoraan ulkomaisista luvuista ekstrapoloiden haittatapahtumien kokonaiskustannukset olisivat Suomessa 951 000 000 euroa. Luku on suuntaa-antava, ja Suomen tilanteen voi ajatella olevan hieman tätä parempi. Haittatapahtumien epäsuoriin kustannuksiin luetaan muun muassa korvaukset ansionmenetyksistä, kivusta ja kärsimyksestä. – Luku on valtava. Usein keskustellaan vain terveydenhuollon suorista kustannuksista, mutta turvallisuuden kautta valuu rahaa isoreikäisen seulan läpi, Mäntyranta totesi. O 30 Kieltäydy, ellet osaa Mitä haittatapahtumien vähentämiseksi on tehtävissä? Mäntyrannan mukaan lääkkeenmääräämisessä olisi monenlaista parantamisen varaa. Tarvetta olisi monissa apteekeissa käytössä olevan Sfinksin kaltaisille interaktioohjelmille, vasta-aihetietokannalle, ikääntyvien tietokannalle, sähköiselle päätöksenteon tuelle ja lääkehoidon arvioinnille. Lääkkeenjakoa tulisi Mäntyrannan mukaan rauhoittaa. Tehostusta siihen tuo koneellinen annosjakelu. Raportointiin henkilöltä toiselle tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä se on usein virheiden lähde. Lääkkeenjaon siirtäminen kokonaan yövuorosta aamuvuoroon ja osastojen toiminnan yhtenäistäminen ovat hänen mielestään olleet hyviä muutoksia. Potilasturvallisuuden strategisina tekijöinä tulevaisuudessa Mäntyranta näkee riittävän toimintaan perehdytyksen, perusopetuksen potilasturvallisuuskoulutuksen sekä velvollisuuden kieltäytyä, jollei osaa. Uskallus on hyväksi Paneelikeskustelun vetäjänä toimi sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen ja siihen osallistuivat Nora Hiivala (hammaslääketiede), Saija Leikola ( farmasia), Anniina Palm (lääketiede) ja Karoliina Peltomaa (hoitoala). Paneelin Jokainen läheltä piti -paikka on oppimistilanne. mukaan Haipro olisi hyvä saada kaikille yhteiseksi järjestelmäksi. Luentoja tarvitaan lisäksi. Uusi osoite www.potilasturvallisuus.fi on järkevä väylä tuoda esille vaaratilanteita. Jos kokee epäoikeudenmukaista syyllistämistä, on hyvä ottaa yhteyttä omaan ammattiliittoon avun saamiseksi. Yhtenä potilasturvallisuuden mahdollisuutena nähtiin alhaalta ylöspäin tapahtuva vaikuttaminen esimiehiin, kuten proviisoreihin ja apteekkareihin. Itseluottamus ja uskallus nähtiin hyödyllisinä ominaisuuksina. Proviisoriopiskelijat Emilia Kamppari ja Riku Mäkilä esittelivät moniammatillisuuskyselynsä tulokset. Vastanneista selvästi suurin osa suhtautui myönteisesti opiskeluun muiden ammattikuntien kanssa. Workshopeissa keskusteltiin muun muassa lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamisesta hoitajille ja proviisoreille. Proviisorien reseptinkirjoitusoikeutta pidettiin täysin oikeutettuna tietyissä tilanteissa. Proviisori voisi määrätä esimerkiksi rokotteen ulkomaanmatkaa varten. | 1 2 3 4 Opiskelijaristeilyn kuvagalleria 1&2&4 Proviisoriyhdistys järjesti perinteisen harjoittelemaan lähtevien proviisoriopiskelijoiden risteilyn Tallinnaan. Matkan aikana opiskelijat harjoittelivat vuorovaikutustaitojaan hauskan farmadraaman merkeissä 3 Proviisoriopiskelijat Henna Halonen ja Asko Heikkilä kertoivat harjoittelemaan lähteville omista asiakaspalvelukokemuksistaan. | Proviisoriyhdistys kiittää proviisoreita Tuija Tilander-Leppä ja Eeva Pörsti (Yliopiston Apteekki) asiakaspalvelukoulutuksesta. | Joka proviisorin TALOUSSEMINAARI III PROVIISOREILLE JA APTEEKKAREILLE AIKA : perjantai 1.10.2010 kello 8.30-16.00 19, Helsinki PAIKKA : Allergiatalo, Paciuksenkatu Talousseminaarissa käsitellään apteekkitalouteen olennaisesti liittyviä aiheita. Aiheista puhuvat aihepiirien asiantuntijat. Seminaari tarjoaa mahdollisuuden kuulla uunituoreita näkemyksiä apteekkitaloudesta. Seminaaripäivän aikana on mahdollisuus tutustua myös lääkealan näyttelyyn. ALUSTAVA OHJELMA • Apteekin taloudenhoito ja sähköiset toimintatavat • Apteekkiliiketoimintamallin tulevaisuuden näkymät • Näkemyksiä apteekin varastonhallinnasta • Rinnakkaislääkkeiden ja uusien lääkkeiden markkinoiden näkymiä • Lääketaksa ja palveluiden hinnoittelu Ohjelma julkaistaan osoitteessa: www.proviisoriyhdistys.net/koulutus HINTA JA ILMOITTAUTUMINEN Seminaarin hinta Proviisoriyhdistyksen jäsenille ja kannattajajäsenille on 35 euroa, mikäli ilmoittautuu 30.6. mennessä. Tämän jälkeen hinta on 45 euroa. Muille kuin jäsenille hinta on 80 euroa, mikäli ilmoittautuu 30.6. mennessä. Tämän jälkeen hinta on 100 euroa. Ilmoittautumisaika päättyy 21.9. Hinta sisältää koko seminaaripäivän: luentomateriaalit, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu Proviisoriyhdistyksen tilille: Nordea 137230-105231. Viestikenttään kirjoitetaan osallistujan nimi ja Joka proviisorin talousseminaari. Ilmoitathan mahdollisesta erityisruokavaliosta vielä erikseen Susan Salmelle, [email protected] tai 040 532 7468 PROVIISORILIITON JOHTAMISKOULUTUS 25. - 26.9.2010 - Työhyvinvointi menestystekijänä Cumulus Koskikatu, Tampere Lauantai 25.9.2010 9.00 Aamukahvi 9.30 Johtamiskoulutuksen avaus Puheenjohtajat Satu Rauhala, Proviisoriliitto ja Antti Vaara, Proviisoriyhdistys 9.40 Uratarinoita: Paneeli proviisorien työstä eri sektoreilla Paneelikeskustelussa mukana proviisorit apteekista, sairaala-apteekista, valtiolta, yliopistolta ja lääketeollisuudesta 11.45 Yhteistyökumppani esittäytyy 12.00 Lounas Tutustuminen yhteistyökumppanien näyttelyihin 13.00 Yhteistyökumppani esittäytyy 13.15 Esimies työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistäjänä * Työhyvinvointi kokonaisvaltaisena käsitteenä * Työhyvinvoinnin merkitys asiakaslähtöiseen toimintaan * Työhyvinvoinnin merkitys organisaation tuloksellisuuteen Liisa Hakala, tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos 15.00 Iltapäiväkahvi + hedelmätarjoilu Tutustuminen yhteistyökumppanien näyttelyyn 15.20 Yhteistyökumppani esittäytyy 15.35 Esimies työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistäjänä jatkuu * Työhyvinvoinnin merkitys työyhteisölle ja yksilölle * Työhyvinvointi muutostilanteessa Liisa Hakala, tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos 17.00 Mahtuvatko proviisorit samaan järjestöön -kyselyn tuloksien julkaisu 17.55-18.00 Päivän päätös ja yhteenveto Vapaata ohjelmaa + majoittuminen 19.00 Päivällinen Sunnuntai 26.9.2010 8.00 – 9.00 Aamiainen 9.00 Johdanto päivän teemaan - päivän avaus Puheenjohtaja Satu Rauhala, Proviisoriliitto 9.10 Ajankohtaista lääke- ja koulutuspolitiikassa Farmaseuttinen johtaja Noora Oinonen, Suomen Farmasialiitto 10.00 Yhteistyökumppani esittäytyy 10.15 Tutustuminen yhteistyökumppanin näyttelyyn ja hedelmä-+ mehutarjoilu 10.40 Esimies työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistäjänä jatkuu * Esimiehen ja työntekijän roolit työhyvinvoinnin edistäjinä * Työhyvinvoinnin lähteet Liisa Hakala, tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos 12.50 Koulutuspäivien päätös ja palaute 13.00 Lounas 13.45 – 14.45 Proviisoriliiton syyskokous jäsenille Koulutuspäivien osallistumismaksu on 95 euroa Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenille. Osallistumismaksu sisältää luennot, ruokailut, majoituksen (la-su). Yhden hengen huoneen lisämaksu on 31 euroa. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteista www.proviisoriliitto.fi ja www.proviisoriyhdistys.net Yhteistyössä Apu allergiaan! Levazyr 5 mg (levosetiritsiinidihydrokloridi) 10 (OTC), 30 (OTC) ja 100 tabl. Allergisen nuhan ja kutinan hoitoon Levazyr 5 mg kalvopäällysteiset tabletit. Vaikuttava aine: Levosetiritsiinidihydrokloridi. Käyttöaihe: Allergisen nuhan oireenmukainen hoito ja krooninen idiopaattinen urtikaria. Annostus ja antotapa: Aikuiset ja yli 6-vuotiaat lapset: Suositusannos on 5 mg vuorokaudessa (1 tabletti). Tabletti tulee ottaa suun kautta ja se on nieltävä kokonaisena nesteen kanssa ruuan kanssa tai ruokailujen välillä. Potilaat, joilla on maksan tai munuaisten vajaatoiminta: ks. valmisteyhteenveto. Vasta-aiheet: Yliherkkyys levosetiritsiinille, jollekin muulle piperatsiinijohdokselle tai jollekin valmisteen apuaineelle. Vaikea munuaisten vajaatoiminta. Lääkettä ei tule käyttää, jos potilaalla on perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Levosetiritsiinitablettien käyttöä ei suositella alle 6-vuotialle lapsille. Varovaisuutta tulee noudattaa alkoholin käytön yhteydessä. Yhteisvaikutukset: Levosetiritsiinin kanssa ei ole tehty yhteisvaikutustutkimuksia. Ruoka ei vaikuta vähentävästi levosetiritsiinistä imeytyvän lääkeaineen osuuteen. Herkillä potilailla levosetiritsiinin ja alkoholin tai jonkin muun keskushermostoa lamaavan aineen samanaikainen käyttö voi vaikuttaa keskushermostoon. Raskaus ja imetys: Varovaisuutta tulee noudattaa, kun lääkettä määrätään raskaana oleville tai imettäville naisille. Ajaminen ja koneiden käyttö: Jotkut potilaat saattavat kokea uneliaisuutta, väsymystä ja voimattomuutta levosetiritsiinihoidon aikana. Siksi niiden potilaiden, jotka aikovat ajaa autoa tai tehdä jotain, missä on loukkaantumisen vaara, tulee huomioida se, kuinka he reagoivat lääkkeeseen. Yleisimmät haittavaikutukset: Uneliaisuus, päänsärky, suun kuivuminen, väsymys. Pakkaukset ja hinnat 15.4.: 10 (5,98 €), 30 (12,52 €), 100 (17,99 €). Korvattavuus: 100 tabl. pakkaus on peruskorvattava. Lisätietoja: Valmisteyhteenveto, www.terveysportti.fi tai Actavis Oy. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen valmisteen määräämistä. Myyntiluvan haltija: Actavis Group Ptc ehf., Islanti. Markkinoija Suomessa: Actavis Oy, Klovinpellontie 3, 02180 Espoo. Puh. 09-348 233. www.actavis.fi 4/2010 UUTUUS `HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT HALLITUKSEN VARAJÄSENET Teemu Ali-Kovero Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki teemu.ali-kovero@ﬁmnet.ﬁ Puheenjohtaja Antti Vaara Oy AGA Ab, Linde Healthcare, 050 551 2080 antti.vaara@ﬁmnet.ﬁ [email protected] Henna Halonen HY 5. vuosikurssi henna.halonen@ﬁmnet.ﬁ Antti Hyytiäinen Fimea antti.hyytiainen@ﬁmnet.ﬁ Varapuheenjohtaja Kerstin Carlsson HUS-Apteekki, 040 521 2883 kerstin.carlsson@hus.ﬁ Kristiina Kaste HILA/STM kristiina.kaste@ﬁmnet.ﬁ Saija Leikola HY ja Lohjan 1. apteekki saija.leikola@iki.ﬁ Varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja Tatu Johansson Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, 050 560 4344 tatu.johansson@omaplus.ﬁ Ulkoasianhoitaja Mika Mäki-Jouppila ratiopharm Oy, 041 436 6432 mika.maki-jouppila@ﬁmnet.ﬁ Hallituksen jäsen Sanna Heikkilä-Tuderman GSK, 050 420 0451 sanna.p.heikkila@kolumbus.ﬁ Timo Mohnani RPS Finland Oy [email protected] Viestintävaliokunnan puheenjohtaja Timo Toivonen ratiopharm Oy, 050 590 8988 timo.toivonen@ﬁmnet.ﬁ Hallituksen jäsen Tiiamari Gröndahl Raunistulan apteekki, 040 571 1454 [email protected] Hallituksen jäsen Mikaela Pammo Yliopiston Apteekki, 0400 893271 mikaela.pammo@yliopistonapteekki.ﬁ Charlotta Sandler Yliopiston Apteekki [email protected] Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Petri Kröger Itä-Suomen yliopiston apteekki, 040 834 4059 petri.kroger@uef.ﬁ Hallituksen jäsen Asko Heikkilä HY 4. vuosikurssi, 050 543 7372 asko.heikkila@helsinki.ﬁ Hallituksen jäsen Laura Salmelainen Profare Oy, 050 300 4803 [email protected] Juha Päivärinta Kouvolan Salpa apteekki juha.paivarinta@apteekki.ﬁ Anne Varjo Provanom Oy [email protected] Risto Välimaa Rovaniemen 3. Kairatien apteekki [email protected] SPE PROG CIAL R A MM E for First Time rs Lisbon, Portugal and talk about “Pharmacy’s Exploratory Journey” 28 AUG02 SEPT Network and connect with pharmacists and pharmaceutical scientists at the 70th FIP Congress! The chance to meet colleagues from every corner of the globe is yours at the FIP World Congress of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences. The FIP Congress is the leading international event offering diverse learning opportunities for those active within all areas of pharmacy. The latest trends highlighting innovative and interesting topics will be discussed under the main theme of From Molecule to Medicine to Maximising Outcomes – Pharmacy’s Exploratory Journey. Participants will be engaged in such issues as the current and future status of pharmacy practice; science and practice throughout the supply chain and collaborative approaches to care. The FIP Congress is the ONLY truly global event of its kind. Join us and 70 th FIP World Congress of Pharmacy become a part of our growing network at the FIP Congress in Lisbon. and Pharmaceutical Sciences w w w.fip.org/lisbon2010 We’re waiting to meet you! Lääkkeet aiheuttavat usein suun kuivumista Joka päivä yli 10 % väestöstä kärsii suun kuivumisesta ja ikääntyvillä luku nousee 25 %:iin 1 www.biotene.eu Yksi tavallisimmista syistä suun kuivumiselle ovat lääkeaineet. Yli 400 lääkeainetta voi aiheuttaa suun kuivumista, mm. beetasalpaajat, masennuslääkkeet, psyyke lääkkeet jne. Jos useampaa kuin kolmea lääkeainetta käytetään yhtä aikaa, kasvaa suun kuivumisen riski 50 %2. Apteekki voi auttaa asiakkaita tunnistamaan suun kuivumisen oireet, sillä monet asiakkaista eivät tiedä suun kuivumisen tapaisista haittavaikutuksista. Biotène-tuotteet - paras valinta suun kuivumisen lievittämiseen Biotène Oralbalance -geeli Biotène-hammastahna Biotène-suuvesi Lievittää pitkäaikaisia oireita Tukee jäljellä olevaa syljeneritystä Tukee jäljellä olevaa syljeneritystä Tukee jäljellä olevaa syljeneritystä Ehkäisee reikiintymistä ja pahanhajuista hengitystä Antaa raikkaan hengityksen Kosteuttaa ja voitelee limakalvoja. On mieto valmiste, joka ei sisällä SLS:ää On mieto valmiste, joka ei sisällä alkoholia. I UUS NITN SUU ELU T 05/10 E90028 Asiantuntija kuivan suun hoidossa Viitteet: 1. Fox PC. Dry mouth and salivary gland dysfunction. In; Max MB Lynn J, eds. Symptom research: Methods and opportunities. Baltimore; National Institutes of Health/National Institute of Dental and Craniofacial Research. 2003. http://symptomresearch.nih.gov/chapter_27 2. Sreebny LM, Valdini A, Yu A. Xerostomia. Part II: Relationship to non-oral symptoms, drugs and diseases. Oral Surg Oral Med Oral Pathol, 1989; 68: 419-427. www.burana.ﬁ 1\WVDDWWDEOHWLQ%XUDQDSDNNDXNVHQ P\|VNlWHYlVVlSXUNLVVD Ibuprofeeni, tilapäisiin kipu- ja kuumetiloihin. Ei alle 20 kg painaville lapsille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Tutustu huolellisesti pakkauselosteeseen. Apteekista.