SIKAINFLUENSSA SIVU 12 FIP-ALBUMI ISTANBULISTA SIVU 18 APTEEKKARI EMERITA EIJA JÄRVILUOMA SIVU 20 EY-TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSET SIVU 24 SAIRAALAPROVIISORINA HOLLANNISSA SIVU 26 APTEEKIN INVESTOINNIT SIVU 32 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3 | 2009 Valmiina virustorjuntaan UUTUUS Voltacare-lämpölaastari lievittää lihaskipua luonnollisesti 10 TUNNIN VAIKUTUS Voltacare-lämpölaastari sopii erityisesti krooniseen kipuun selän, niskan ja hartiaseudun alueella. Se lievittää kipua ja rentouttaa syviä lihaksia tehokkaasti ja luonnollisesti, ilman lääkeaineita. Yksi laastari vaikuttaa 10 tunnin ajan. Saatavana 2 kpl:n ja 5 kpl:n pakkauksissa, kysy lisää apteekistasi. Tutustu huolellisesti pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Novartis Finland Oy LÄMMIN KIVUNLIEVITTÄJÄ `SISÄLTÖ 3 | 2009 5 PÄÄKIRJOITUS 6–10 AJASSA Inﬂuenssa A -rokotusjärjestys. Asiointipäätteet tulevat. Fimean organisaatio. 11 IDEAPAKKI Syksyn kulttuuritärpit. 12–16 INFLUENSSA A(H1N1) Tapani Melkas, Jari Kokkonen ja Pauliina Posti kertovat varautumisesta sikainﬂuenssaan. EU-komissio on viritellyt oikeusjuttuja niitä jäsenmaita vastaan, joissa apteekin pitäminen on varattu proviisorin koulutuksen saaneille. Apteekkariliiton toimitusjohtaja REIJO KÄRKKÄINEN kommentoi EY-tuomioistuimen en tuoreita päätöksiä, jotka rajaavat EU:n päätösvaltaa. SIVUILLA 24–25 `` 18–19 FIP-ALBUMI Kuvakavalkadi Istanbulista. A Apteekkari EIJA JÄRVILUOMA jäi eläkkeelle HUS-Apteekin toimitusjjohtajan tehtävästä kesäkuun alussa. Mitä kaikkea mahtuikaan 30 vuoteen sairaalafarmasian parissa? SIVUILLA 20–22 `` 20–22 SAIRAALAFARMASIA VEI MUKANAAN Eija Järviluoma jäi eläkkeelle HUS-Apteekin toimitusjohtajan paikalta. 23 UUSIIN TEHTÄVIIN Sanna Heikkilä aloitti GSK:n vastuunalaisena johtajana. 24–25 ASIANTUNTIJA Reijo Kärkkäinen kommentoi EY-tuomioistuimen ratkaisuja. 26–27 ULKOMAILTA Satu Siiskonen kouluttautuu sairaalaproviisoriksi Hollannissa. 28–29 PROVIISORINA ISO-BRITANNIASSA Raisa Laaksonen kirjoittaa. 30–31 MINÄ, MISSÄ, MILLOIN? Paula Timosella on oma yritys. TOIMITTAJALTA_ ”En ollut uhrannut sikainﬂuenssalle montakaan ntakaan ajatusta, kuin tapasin kansi kansijuttumme juttumme asiantuntijat. Lievä tauti tulossa, mitäs tuosta. Onneksi STM, THL, apteekit sekä lääke- ja rokotevalmistajat ovat valmistautuneet huolellisemmin. Itsekin kävin jo apteekissa ostoksilla, ettei tarvitse tautisena mennä.” PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 32–33 TALOUSKOULU Apteekin investoinnit ja poistot. 35 JÄSENSIVUT Osallistu toimintaan! 36 VARAPUHEENJOHTAJALTA Sanna Heikkilällä on asiaa. 36–37 LAKINURKKA Maria Pöyhönen vastaa määräaikaisia työsuhteita koskeviin kysymyksiin. JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy, Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 • Gsm 050 596 1752 • Fax (09) 6843 9911 • www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, [email protected] • Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä), maija.rauha@osg.ﬁ • Puh. 0207 806 886 TAITTO 38 ESIMIESKOULUTUS Mikko Koistinen (OSG Viestintä), mikko.koistinen@osg.ﬁ • Puh. 0207 806 867 39 JÄSENEDUT NUMEROA 3/2009 AVUSTIVAT 40 OPISKELIJASIVU 41 SYYSKOKOUS 42 HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Sanna Heikkilä, Päivi Heiskanen, Raisa Laaksonen, Reijo Kärkkäinen, Satu Siiskonen ja Paula Timonen PAINO Kirjapaino Uusimaa • Painos 4 300 kpl ILMOITUSMYYNTI Suomen Proviisoriyhdistys ry. Ota yhteyttä toimistolle! Toimisto avoinna arkisin klo 9–15. Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Tukiranka, luusto, kudokset, nivelet, lihakset ja jänteet ovat tavallisimpia kipualueita. Missä on sinun heikko kohtasi? Etsi se kuvasta ja opi, kuinka voit hoitaa itseäsi. Olkapään kivut ovat tavallisimpia keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla henkilöillä. Olkapäässä on pallo, joka niveltyy hyvin pieneen pintaan lapaluussa. Niveltä tukevat lihakset joutuvat koville varsinkin, jos pallo pääsee lihasten löystyessä liikkumaan. Mobilat tarjoaa miellyttävän avun olkapään lihaskipuihin. ”Tenniskyynärpää” on urheilevien ja esimerkiksi tietokoneen hiirtä käyttävien pulma. Kipu syntyy, kun kyynärvarren lihasryhmä joutuu toimimaan sietorajoillaan. Veri ei kierrä kunnolla. Syntyy kuona-aineita. Ne aiheuttavat tulehdusärsytystä, joka taas pahentaa lihasten kiristymistä. Mobilat auttaa tulehdukseen ja kipuun. Pitkän päälle on syytä hoitaa vaivan syy. Tenniksessä se tapahtuu tekniikkaa korjaamalla, näppäintyössä parantamalla ergonomiaa ja vahvistamalla lihasryhmää. Lenkkeilijän polvi voi venähtää ja vääntyä. Seurauksena on kipu ja turvotus. Viilentävä ja turvotusta laskeva Mobilat auttaa. Ikääntyneen henkilön polvi voi kipeytyä vähitellen. Esiintyy turvotusta, kipua ja jopa unta häiritsevää yösärkyä. Lievissä tapauksissa on usein viisainta hoitaa oireita paikallisesti Mobilatilla. ”Penikkataudiksi” sanotaan säären sisäosan rasituskipua. Se johtuu usein kuormitusvirheestä, esim. väärästä juoksutyylistä tai huonoista juoksukengistä. Kivun varsinainen aiheuttaja on lihas- ja luukalvon tulehdus tai lihasaition ahtaus. Mobilat on hyvä ensiapu, mutta kivun tarkka syy kannattaa selvittää. 02/2009 Kivun anatomiaa. Saattaisi kuvitella, että istumatyöntekijöillä kipeytyvät istumalihakset. Mutta ei, tosiasiassa kipu alkaa kyteä niska- ja hartialihaksissa. Pään ja hartioiden kannattelu on kovaa työtä, joka vaihtelutta jatkuessaan aiheuttaa usein tulehdusta ja kipua. Mobilat auttaa. Se vilkastuttaa verenkiertoa ja vie lihaksista kivun ja kireyden. ”Suonenvedossa” suonet eivät ”vedä” mihinkään. Kysymys on lihasten voimakkaasta supistustilasta, krampista, joka pitää saada laukeamaan. Varovainen venytys tehoaa usein. Mobilat on tehokas apu. Se helpottaa krampista aiheutuvaa lihaskipua. Selkävaivat ovat usein äkillisiä, kuten venähdys ja noidannuoli. Selän lihasten laukaiseminen venyttämällä on vaikeaa. Pienikin kipualue voi laajeta jopa koko selän alueelle. Silloin ei tee juuri mieli venytellä. Mobilat lievittää krampista aiheutuvaa lihaskipua. Akillesjänteen kipeytyminen on usein aikuisen huippuurheilijan pulma, jonka aiheuttaa jänteen ympäristökudosten tulehtuminen. Mobilat on useimmiten tehokas apu, koska ongelma-alue sijaitsee ihon pinnan lähellä ja voide imeytyy nopeasti kipupisteeseen. Sama koskee nilkan alueen kipuja laajemminkin. Yksi voide – kolme vaikutusta. Emulsiovoide ja geeli lihasten ja nivelten kipujen paikallishoitoon. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu pakkauksen käyttöohjeisiin. Sivele Mobilatia useita kertoja päivässä kipualueelle. Sen lääkeaineet vähentävät tehokkaasti tulehdusärsytystä ja nopeuttavat vaurioituneen kudoksen paranemista. Sisältää salisyylihappoa, joka voi aiheuttaa joillekin allergiaa. Vaivojen pitkittyessä kannattaa ottaa yhteys lääkäriin. Ei alle 12-vuotiaille lapsille ilman lääkärin määräystä. Katso lisää www.mobilat.fi `PÄÄKIRJOITUS Proviisorien osaamista voitaisiin hyödyntää enemmän Proviisorien ammatillinen verkosto on paitsi proviisoreille, myös yhteiskunnalle varsin kannattava. ansainvälisessä FIP-kongressissa oli mahdollista kuulla ajankohtaisista farmasian alan tutkimusten trendeistä, kuten nanoteknologiasta ja geenien mukaan räätälöidyistä yksilöllisistä lääkehoidoista. Paitsi että farmasian alalla sovelletaan jatkuvasti uutta teknologiaa erityisesti lääkealan perustutkimuksessa, pyritään uusia sovelluksia implementoimaan tehokkaasti myös terveydenhuollon järjestelmiin. Kansainvälisellä tasolla on useassa tutkimuksessa osoitettu, kuinka proviisorien roolin laajeneminen uusille tehtäväalueille ja uudenlaisten ammatillisten palvelujen tuottajiksi tuottaa säästöjä terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin.Tekniikkaa voidaan hyödyntää myös sosiaalisissa järjestelmissä, ja tämä voisi mahdollistaa ammatillisten roolien ja osaamisen kehittämisen sekä uusien alueellisten toimintamallien synnyttämisen lääkkeiden käyttäjiä ja koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Esimerkiksi apteekkiproviisorien käytännön osaamista ja tieteellistä koulutusta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää yhä tehokkaammin terveydenhuollossa lääkehoitojen arvioinnissa ja seurannassa. E-reseptijärjestelmään liittyvää tekniikkaa K voitaisiin soveltaa tulevaisuudessa moniin uusiin asioihin: eräs mahdollisuus olisi erikoiskoulutuksen saaneiden proviisorien toimesta tapahtuva reseptien uusiminen e-reseptijärjestelmän tietoliikenneyhteyksiä vuorovaikutteisesti hyödyntämällä. Informaatiota on yhä enemmän ihmisten saatavilla internetissä, ja yhä iäkkäämmät ihmiset käyttävät tietoverkkoja. Monenlaiset toimijat ovatkin jo kauan visioineet lääkkeiden käyttäjien terveys- ja lääketietojen keräämisestä. Apteekkialallakin tulisi pyrkiä kehittämään lääke- ja informaatiopalveluja yhä pidemmälle ja hyödyntämään yhä tehokkaammin ammatillisia tietojärjestelmiä ja -liikenneyhteyksiä. Näin apteekit voisivat tulevaisuudessa vastata yhä syvällisemmin ihmisten tarpeisiin. Farmasian alalla tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa monenlaista sellaista osaamista, mitä vielä tänä päivänä ei ole kentällä. Peruskoulutuksen suunnittelussa on voitava ennakoida tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista siten, että voidaan rakentaa riittävän hyvät perusteet farmasian alalla toimimiseen tänä päivänä, mutta myös alan kehittymiseen. Proviisorikoulutuksen eräs vahvuus on sen kytkeytyminen usean eri tieteenalan rajapinnalle. Proviisorit pystyvät tarvittaessa erikoistumaan hyvin kapealle alalle säilyttäen kuitenkin kohtalaisen laaja-alaisen kokonaiskuvan lääkealasta. Proviisorien ammatillinen verkosto on paitsi proviisoreille, myös yhteiskunnalle varsin kannattava, sillä se mahdollistaa sen, että lääkealan kehitystä voi tapahtua vuorovaikutteisesti muutenkin kuin vain markkinoiden ehdoilla. Proviisorien osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän yhteiskunnassa. Tekniikka tarjoaa tähän erinomaisia mahdollisuuksia. Ville-Matti Mäkinen, päätoimittaja 5 `AJASSA Asiontipäätteet tulevat apteekkeihin NURMIJÄRVEN SEITSEMÄN VELJEKSEN APTEEKKI ON OTTANUT ENSIMMÄISENÄ SUOMESSA KÄYTTÖÖN ASIOINTIPÄÄTTEET, JOITA MYÖS ASIAKKAAT VOIVAT KÄYTTÄÄ. MARKKINOILLE ON TULOSSA MYÖS TOINEN VASTAAVA RATKAISU, LÄÄKEINFO. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKETMEDIA JA PROVERSA eitsemän Veljeksen Apteekin asiointipäätteiden kehittäjät ovat IBM ja Proversa Oy. Marketmedia Oy:n Lääkeinfo-terminaalit tulevat markkinoille aivan näinä päivinä. Molempien ideana on tuoda tieto myytävistä tuotteista ja niiden vaikutuksista kätevästi ja nopeasti henkilökunnan ja asiakkaiden ulottuville. Asiointipäätteet ovat erityisen hyödyllisiä juuri apteekeissa, koska tuotteita ja niihin liittyvää tietoa on paljon. Apteekki pystyy asiointipäätteiden ansiosta myös säilyttämään harvoin kysytyt tuotteet, pakkauskoot ja rinnakkaisvalmisteet varastossa, mikä vähentää hävikkiä, tarvittavaa hyllytilaa ja hyllyjen täyttöön kuluvaa aikaa. Asiakkaat puolestaan löytävät etsimänsä tuotteet helpommin. – Nyt kehitetty ratkaisu luo apteekkeihin uudenlaisen toimintatavan, joka on entistä tehokkaampi ja tuo kustannussäästöjä, arvioi kaupan alan ratkaisujen tuotepäällikkö Raine Haapasaari IBM:ltä. S erilliseen henkilökunnan näkymään, joten heidän ei enää tarvitse lähteä henkilökunnan tiloihin hakemaan tietoa. Lääkeinfo päivittyy langattomasti Marketmedian Lääkeinfo sisältää koko Lääketietokeskuksen tuotetietokannan. Terminaali on kosketusnäyttöön ja viivakoodin lukuun perustuva itsenäinen kokonaisuus, jolla on oma lattiateline. Tuotetietoja ja pakkausselosteita voidaan hakea usealla eri tavalla, kuten tuotteen nimellä tai lukemalla viivakoodi pakkauksesta. – Lääkeinfo on suunniteltu erittäin helppokäyttöiseksi ja se sopii sellaisenaan sekä asiakkaiden käyttöön että apteekin henkilökunnan apuvälineeksi. Tietosisältö päivitetään langattomasti etäyhteyden avulla, joten se on aina ajan tasalla, kertoo avainasiakaspäällikkö Rauni Meriläinen Marketmediasta. Lääkeinfolle on tehty siro, vähän lattiatilaa vievä teline, jonka sijoittaminen apteekkiin on helppoa. Lääkeinfo toimitetaan käyttövalmiina ja se vaatii toimiakseen vain kytkemisen sähköverkkoon. | Helpottaa tuotteiden vertailua Lääkeinfon graaﬁsta ulkonäköä on mahdollista muuttaa halutunlaiseksi. 6 Seitsemän Veljeksen Apteekin apteekkari Eeva Teräsalmi kertoo, että apteekki halusi päätteiden avulla palvella asiakkaitaan entistä kattavammin. – Koulutetut ammattilaisemme opastavat edelleen kaikkia asiakkaitamme, mutta nyt tiedonhaun apuna on asiointipääte, josta tarvittava tuotetieto on saatavissa nopeasti ja helposti. Asiakkaat pystyvät lukemaan asiointipäätteistä yleistä tietoa tuoteryhmästä sekä oikeista hoitotavoista. Myös tuotteiden vertailu on entistä helpompaa, Teräsalmi sanoo. Seitsemän Veljeksen Apteekissa henkilökunta pääsee kulkukortillaan asiointipäätteen Apteekkari Eeva Teräsalmen tavoitteena asiointipäätteiden hankinnassa oli entistäkin kattavampi asiakaspalvelu. INFLUENSSA A NENÄINHALAATIOPUIKKO Apteekkilaiset rokotetaan ensimmäisten joukossa KANSALLISEN ROKOTUSASIANTUNTIJARYHMÄN EHDOTUKSEN MUKAAN SIKAINFLUENSSAA VASTAAN ROKOTETAAN ENSIMMÄISENÄ INFEKTIOPOTILAITA HOITAVA HENKILÖSTÖ SEKÄ APTEEKKIEN ASIAKASPALVELUSSA TOIMIVAT. gittämistä Helpottaa hen käkestoisesti. nopeasti ja pit Nenäpuikko on tullut takaisin. Tilattavissa Tamrosta: T2009710 SNIFFER NENÄINHALAATIOPUIKKO 24 KPL DISPLAY Suositushinta Sniffer nenäinhalaatiopuikolle on 4.95 € (alv 22%). W W W. P R I M E X P H A R M A . C O M [email protected] allituksen oli tarkoitus päättää rokotejärjestystä koskevasta asetuksesta 24.9. peruspalveluministeri Paula Risikon esityksestä. STM ja THL tiedottivat asiasta jo edellisellä viikolla kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän ehdotukseen perustuen. Ensimmäiset influenssa A(H1N1)v -taudin ehkäisyyn tarkoitetut rokotteet saapuvat Suomeen lokakuussa. Rokotusjärjestys on tehty lääketieteellisin perustein tämänhetkisen epidemiologisen tiedon valossa. Näin on tarkoitus rokottaa: H MUUTAMME KÄSITYKSESI TILITOIMISTON VAIHTAMISESTA. n Infektiopotilaita tai infektioille alttiita potilaita hoitava terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä sairaankuljetuksen henkilöstö sekä apteekkien asiakaspalvelussa toimivat o Raskaana olevat naiset p Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 6 kuukauden ikäisistä 64 vuoden ikäisiin. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus tai keuhkosairaus, metabolinen sairaus, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito, krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti. q Terveet 6–35 kuukauden ikäiset lapset r Terveet 3–24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet s Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet Koko väestö on mahdollista rokottaa syksyn ja talven aikana, mutta ennen sitä arvioidaan pandemiatilannetta uudelleen. Mikäli rokotuksia jatketaan, seuraavaksi ovat vuorossa terveet 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat nuoremmista ikäryhmistä alkaen. Kunnat järjestävät rokotukset pääsääntöisesti terveyskeskuksissa ja tiedottavat niistä paikallisesti. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. | T alenomin Muuttopalvelu hoitaa koko tilitoimiston vaihtoon liittyvän ruljanssin puolestasi – avaimet käteen periaatteella. Riittää, että ilmoitat meille halukkuutesi vaihtoon, niin me hoidamme aikaisemman sopimuksen irtisanomisen sekä tarvittavan aineiston siirtämisen edelliseltä palveluntarjoajalta Talenomin aktiivisen talouden hallinnan pariin. Katso lisää talenom.À `AJASSA Fimealle asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio ääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) organisaatio perustuu asiakaslähtöisyyteen. Lääkehuollon uudelleen organisointi -projektin ohjausryhmä linjasi Fimean organisaatiorakenteen syyskuun alussa. Perusteilla oleva organisaatio muodostuu neljästä ydinprosessista, joita ovat lääkealan toimijoiden valvonta, kaksi lääkevalmisteiden arvioinnin prosessia sekä lääkehoitojen arviointi. Organisaatiota tukee sisäisten palvelujen yksikkö prosesseineen. Suoraan ylijohtajan alaisuuteen sijoittuvat strateginen kehittäminen, viestintä ja sisäinen tarkastus. Sidosryhmätyö ja viestintä ovat keskeisiä osa-alueita. Lääkealan toimijoiden valvonnan prosessin asiakkaita ovat lääkealan elinkeinonharjoittajat. Lääkevalmisteiden arviointia hoitaa kaksi prosessia. Toisen prosessin asiakkaana on kansallinen palvelujärjestelmä. Toisen prosessin asiakkaana on puolestaan EU:n lääkevalvontaverkosto. Lääkehoitojen arvioinnin prosessin asiakkaina ovat terveydenhuollon päättäjät, sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivat henkilöt sekä väestö. Sisäisten palvelujen tehtäväalueita ovat hallintopalvelut, taloushallinto, tietoresurssien hallinta ja oikeudelliset palvelut. Fimean organisaatiomalli on valmisteltu projektiorganisaatiossa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa. Organisaatiomallin lähtökohtina ovat olleet muun muassa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain tavoitteet. Organisaatiomalli mahdollistaa muun muassa selkeiden strategisten painopisteiden valinnan ja voimavarojen joustavan käyttämisen sekä tukee työssä erikoistumista. Ohjausryhmä on linjannut myös Fimean toimintojen perustamissuunnitelman puitteet. Alkuun Kuopiossa aloittavat tutkimus- ja kehittämistoiminnot ja ne kasvavat liukuvasti. Lisäksi joitakin henkilöitä muista toiminnoista siirtyy Kuopioon heti toiminnan alkuvaiheessa. Muut toiminnot siirtyvät kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen on vuoden 2011 alussa. Kaikki toiminnot ovat toiminnassa Kuopiossa viimeistään siirtymäajan päättyessä vuoden 2014 elokuun lopussa. Fimea aloittaa toimintansa 1. marraskuuta. | L 8 Vain harva ostaisi reseptilääkkeet mieluiten terveyskeskuksesta tai lääkäriasemalta, jos se olisi mahdollista. Lääkkeiden samanhintaisuutta pidetään tärkeänä APTEEKKI ON SUOMALAISILLE LÄÄKKEIDEN MIELUISIN OSTOPAIKKA JA SELVÄ ENEMMISTÖ ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ LÄÄKKEIDEN TULEE OLLA SAMANHINTAISIA KAIKISSA APTEEKEISSA. nemmän kuin yhdeksän kymmenestä (92 %) tutkimuksessa haastatelluista tuhannesta vastaajasta oli sitä mieltä, että reseptilääkkeiden pitää olla kaikissa apteekeissa samanhintaisia. Itsehoitolääkkeissä yhtenäistä hinnoittelua kannatti liki kolme neljästä (72 %). Lääkkeiden samanhintaisuus on naisille selvästi tärkeämpää kuin miehille. Vastaajista 78 prosenttia katsoi, että yhteiskunnan pitää säännellä reseptilääkkeiden hintoja. Itsehoitolääkkeissä yhteiskunnan hintasääntelyä kannatti selvästi harvempi vastaajista (44 %). Tutkimuksen mukaan apteekki on reseptilääkkeiden mieluisin ostopaikka valtaosalle (89 %) suomalaisista. Vain harva ostaisi reseptilääkkeet mieluiten terveyskeskuksesta/lääkäriasemalta (5 %) tai apteekin verkkopalvelusta (1 %), jos ostaminen niistä olisi mahdollista. Myös itsehoitolääkkeet enemmistö (54 %) ostaa mieluiten apteekista. Päivittäistavarakaupan mainitsi mieluisimmaksi ostopaikaksi reilu kolmannes (37 %). Apteekkien määrää piti riittävänä 88 prosenttia ja aukioloaikoja 82 prosenttia tutkimuksessa haastatelluista. Viimeisimpään apteekkikäyntiinsä oli erittäin tyytyväisiä 61 prosenttia ja melko tyytyväisiä 33 prosenttia vastanneista. Mielipiteitä apteekkipalveluista ja lääkkeiden hinnoittelusta kysyttiin 1 001 iältään 15–79-vuotiaalta suomalaiselta. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Suomen Apteekkariliiton toimeksiannosta toukokuussa. | E TEKSTIT VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT PHOTOS TO GO JA FUTUREIMAGEBANK TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU Apteekkien omistajuusoikeutta voidaan rajoittaa EY-TUOMIOISTUIN ESITTI 19. TOUKOKUUTA RATKAISUNSA SAKSASSA JA ITALIASSA VIREILLÄ OLLEISIIN APTEEKKIEN OMISTAJUUSKIISTOIHIN. SE LINJASI, ETTÄ JÄSENVALTIOT SAAVAT RAJOITTAA APTEEKKIEN OMISTUKSEN VAIN PROVIISOREILLE. TUOMIOISTUIN NÄKEE PROVIISORIOMISTUKSEN PERUSTELLUKSI MUUN MUASSA LAADUKKAAN JA LUOTETTAVAN LÄÄKEJAKELUN TAKAAMISEKSI. TUOMIOISTUIN KIINNITTI HUOMIOTA MYÖS MUUN MUASSA LÄÄKKEIDEN ERITYISOMINAISUUTEEN, JOKA EROTTAA NE MUISTA TUOTTEISTA: TERAPEUTTISET VAIKUTUKSET. 22.10.2009–29.1.2010 ProviisoriEsimies-koulutuskokonaisuus Lisätietoa: www.proviisoriyhdistys.net 24.–25.10. Lisäaikaa liikunnalle -tapahtumaviikonloppu Lisätietoa: www.keuhkotpihalle.ﬁ 28.10. Filha ry:n allergiakoulutus 29.10. Annosjakeluseminaari, Marina Congress Lisätietoa: ulla.raappana-janis@apteekkariliitto.ﬁ 19.–21.10. Läkemedelskongressen 2009 Lisätietoa: www.lakemedelskongressen.se MARRASKUU 3.11. Filha ry:n allergiakoulutus Seinäjoella 7.11. Proviisoriyhdistyksen syyskokous 13.–15.11. Poimintoja EY-tuomioistuimen päätöksistä: • Kansanterveyteen ja sosiaaliturvajärjestelmien rahoitustasapainoon kohdistuvien riskien perusteella jäsenvaltiot voivat asettaa lääkkeiden vähittäisjakelusta vastaaville henkilöille tiukkoja vaatimuksia, erityisesti lääkkeiden markkinointia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja voitontavoittelun osalta. Erityisesti on katsottava, että ne voivat varata lääkkeiden vähittäismyynnin lähtökohtaisesti proviisoreille niiden takeiden vuoksi, jotka heidän on esitettävä, ja niiden tietojen vuoksi, jotka heidän on kyettävä antamaan kuluttajille. • Jäsenvaltiot voivat vaatia, että lääkkeiden jakelusta vastaavat proviisorit, joilla on todellinen ammatillinen riippumattomuus. Jäsenvaltiot voivat myös toteuttaa toimia, joilla voidaan poistaa tämän riippumattomuuden heikennyksen riski tai vähentää tällaista riskiä, kun tällainen heikennys olisi omiaan vaikuttamaan väestön lääkehuollon varmuuteen ja laatuun. • Apteekin sellaisen pitäjän osalta, joka on proviisori, ei voida kiistää, että hän tavoittelee muiden henkilöiden tavoin voittoa. Koska hän kuitenkin on ammatiltaan proviisori, hänen oletetaan pitävän apteekkia paitsi taloudellisen myös ammatillisen tavoitteen saavuttamiseksi. Hänen voittojen saamiseen liittyvän yksityisen intressinsä vastapainona ovat siten hänen koulutuksensa ja ammatillinen kokemuksensa sekä vastuu, joka hänelle kuuluu, koska lainsäädännön tai ammattieettisten sääntöjen mahdollinen rikkominen horjuttaa paitsi hänen investointinsa arvoa myös hänen oman ammattinsa harjoittamista. Terveys 2009, Pohjoismaiden suurin terveystapahtuma, Messukeskus, Helsinki Lisätietoa: www.ﬁnnexpo.ﬁ/terveys 14.11. Maailman diabetespäivä 16.–16.11. Valtakunnalliset tartuntatautipäivät, Paviljonki, Jyväskylä Lisätietoa: www.ﬁlha.ﬁ 20.–22.11. Farmasian Päivät, Messukeskus Lisätietoa: www.farmasianoppimiskeskus.ﬁ 25.11. Filha ry:n allergiakoulutus Jyväskylässä `JATKUU SIVULLA 10 9 `AJASSA • Henkilöillä, jotka eivät ole proviisoreja, ei lähtökohtaisesti ole samaa koulutusta, kokemusta ja vastuuta kuin on proviisoreilla. On siis todettava, että heidän tarjoamansa takeet eivät vastaa proviisorien antamia takeita. • Jäsenvaltio voi näin ollen katsoa, että se, että apteekkia ei pidä proviisori vaan henkilö, joka ei ole proviisori, voi merkitä riskiä kansanterveydelle, erityisesti lääkkeiden vähittäisjakelun varmuudelle ja laadulle, koska voitontavoittelulla ei tällaisessa toiminnan harjoittamisessa ole sellaista vastapainoa, joka on ominaista proviisorien toiminnalle. • On otettava huomioon se, että ihmisten terveyden ja hengen suojaaminen on perustamissopimuksessa suojelluista oikeushyvistä ja intresseistä tärkein ja että jäsenvaltioiden asiana on päättää siitä tasosta, jolla ne aikovat suojella kansanterveyttä, ja siitä tavasta, jolla kyseinen taso on saavutettava. Koska tämä taso voi vaihdella jäsenvaltiosta toiseen, jäsenvaltioille on tältä osin myönnettävä harkintavaltaa. • Kun on epävarmaa, kohdistuuko henkilöiden terveyteen riskejä tai ovatko tällaiset riskit merkittäviä, jäsenvaltio voi toteuttaa suojatoimia joutumatta odottamaan, että näiden riskien todellisuus on täysin osoitettu. • Jäsenvaltio on erityisesti vapaa arvioimaan sitä, onko tällaisesta riskistä kyse farmaseuttisten tuotteiden valmistajien ja tukkumyyjien osalta sillä perusteella, että nämä voisivat heikentää työsuhteessa olevien proviisorien riippumattomuutta kannustamalla heitä edistämään niiden lääkkeiden myyntiä, joita kyseiset valmistajat itse tuottavat tai tukkumyyjät markkinoivat. • Jäsenvaltio voi samoin arvioida, saattavatko apteekin pitäjät, jotka eivät ole proviisoreja, heikentää työsuhteessa olevien proviisorien riippumattomuutta kannustamalla heitä myymään loppuun lääkkeet, joiden varastointi ei enää ole kannattavaa, tai saattavatko tällaiset apteekin pitäjät ryhtyä sellaisiin toimintakulujen alennuksiin, jotka ovat omiaan vaikuttamaan lääkkeiden vähittäisjakelua koskeviin järjestelyihin. | Oriola Oy jakautuu riola Oy ilmoitti syyskuun puolivälissä jakavansa liiketoimintansa kahteen yhtiöön. Lääkkeiden tukkukauppa jatkaa toimintaansa Oriola Oy:ssä, ja lisäksi perustetaan oma yhtiö terveydenhuollon kaupalle. Muutos on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden lopussa. Konsernin emoyhtiöllä Oriola-KD Oyj:llä on silloin Suomessa kaksi täysin omistettua tytäryhtiötä. Uuden yhtiön nimi kerrotaan myöhemmin. Terveydenhuollon kauppaa Oriola Oy:ssä johtanut Ilari Vaalavirta nimitettiin uuden yhtiön toimitusjohtajaksi. Jakautumisen tavoitteena on Oriolan mukaan luoda liiketoiminta-alueille entistä paremmat edellytykset kehittää omaa liiketoimintaansa ja vastata siten joustavammin asiakastarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. | O 8/2009 `JATKOA SIVULTA 9 Oletko Fressannut tänään? UUTUUS! Nyt myös lapsille! Fludent Fresh Junior 0,05 % on uusi hyvänmakuinen ﬂuorihuuhde 6–12-vuotiaille lapsille • Säännöllinen ﬂuorin ja ksylitolin käyttö vahvistaa hammaskiillettä ja ehkäisee hampaiden reikiintymistä. • Suuvettä käytetään ﬂuorihammastahnan lisänä. • Pullossa on turvallinen annostelumekanismi, joka mittaa oikean määrän nestettä (10 ml) mittakorkkiin. • Purskutellaan n. 1 minuutin ajan ja syljetään pois. • Ei sisällä alkoholia. Fludent Fresh Junior lapselle tai nuorelle: • jonka hampaiden puhdistus on puutteellista. • jolla on paljon kariesvaurioita. • jolla on oikomishoito. • joka syö paljon makeaa tai useita välipaloja päivässä. • joka juo runsaasti mehuja tai virvoitusjuomia. • jonka vanhemmilla on paljon kariesvaurioita. Sinimäentie 10 B, 02630 Espoo, Puh (09) 348 233, www.actavis.ﬁ VAIN APTEEKEISTA. IDEAPAKKI_ KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT FUTUREIMAGEBANK Kulttuurin valopiiriin ILTOJEN PIMETESSÄ SUOMALAISET PALAAVAT PUSKISTA JA RANNOILTA LTA KULTTUURIN PARIIN. POIMIMME PARHAAT PALAT SYKSYN TARJONNASTA. STA.. Picasso! on avautunut ainutlaatuisen laaja, Pablo Picasson tuotannon kaikkia vaiheita kattavasti esittelevä näyttely, jossa on mukana noin 200 teosta Pariisissa sijaitsevan Musée National Picasson kokoelmista. Mukana on maalauksia, veistoksia, graﬁikkaa ja valokuvia aiheinaan härkätaisteluita, kyyhkysiä, rakastavaisia ja asetelmia. Näyttely on esillä 6. tammikuuta asti. Ehdoton syksyn taidetapaus. ATENEUMISSA • SUOMEN KANSALLISTEATTERI, HELSINKI: Platoatoonov. Anton Tsehovin eloisa näytelmä opettajasta, stta,, johon neljä naista ihastuu. Ensi-ilta joulukuussa. a. • FINNKINO, HELSINKI, OULU, TAMPERE JA TURKU: All’s Well That Ends Well eli Loppu hyvin, kaikki hyvin. Shakespearen klassikkonäytelmä suorana lähetyksenä Lontoon National Theatresta 1.10. Kerttu Nuortevan tarina SYKSYN KOTIMAINEN ELOKUVATÄRPPI on Jörn Don- Teatterissa tänä iltana • TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI: Komisario Koskinen. Seppo Jokisen dekkareihin perustuva kantaesitys. • MUSIIKKITEATTERI PALATSI, TAMPERE: The Beatles Story. Liverpoolin poikien tarina ja tutut laulut. • LINNATEATTERI, TURKU: My First Time, Ekakerta. Miten menetit poikuutesi tai neitsyytesi? • ÅBO SVENSKA TEATER: Glorious. Pirkko Mannola esittää maailman huonointa oopperalaulajaa. nerin ohjaama Kuulustelu, jonka pääosassa on herkkäkasvoinen Minna Haapkylä. Elokuva kertoo Yhdysvalloissa syntyneestä Kerttu Nuortevasta, jonka Neuvostoliitto lähetti Suomeen vakoojaksi vuonna 1942. Kiinni jäänyttä Nuortevaa kuulusteltiin useiden kuukausien ajan, kunnes hän tunnusti. Dinosaurukset tulevat Vaikuttava ja todentuntuinen DINO-SPEKTAAKKELI Hartwall Areenalla marraskuussa. www.dinotsuomessa.ﬁ Syksyn Sy yks ksyn äään ksyn ääniä ä iää än esiintyyy 5. 5.10. .10 10. He Hels Helsingissä lsiingi ls giss ssää Sa Savo Savoy-teatterissa voyy-te t ja 6.10. Hämeenlinnan Häme Hä een enlilinn nnan VVanaja-salissa. anaj an aj Mari yhdistää mujoikua, jazzia, rockia ja kansanmusiikkia ssiikissaan si ikisssa saan a jo eri mantereilta. SAAMELAINEN MAAILMANTÄHTI MARI BOIN BOINE Näitäkin kelpaa kuunnella: • MAMBAN 25-VUOTISKONSERTTI 30.9. Turun Konserttitalossa. • PAULA KOIVUNIEMI LIVE, artistin vuoden ainoa oma konsertti Tampere-talossa 21.11. • ITALIALAISTÄHTI EROS RAMAZOTTI 14.11. Hartwall Areenalla Helsingissä. • RADION SINFONIAORKESTERIN keskiviikkokonsertissa 7.10. on solistina Soile Isokoski ja ohjelmassa Straussin Capriccio-oopperan loppukohtaus. • SIBELIUS-AKATEMIAN Mendelssohn-juhlavuoden maratonkonsertti Helsingin vanhassa kirkossa 18.10. 11 `INFLUENSSA A Valmiina virustorjuntaan TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUHA SAASTAMOINEN VALMISTAJAT OVAT VALJASTANEET KONEISTONSA INFLUENSSAROKOTTEEN TUOTANTOON, SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖ POHTII, MITEN ROKOTE JAELTAISIIN JA APTEEKIT OVAT TILANNEET VIRUS- JA BAKTEERILÄÄKKEITÄ VARASTOON. VIRUSTORJUNTA ON SIIS SUOMESSA ASENNETTUNA JA PÄÄLLÄ. NÄHTÄVÄKSI JÄÄ, MITEN VOIMAKAS A(H1N1)V-HYÖKKÄYKSESTÄ TULEE. 12 Tapani Melkas, Pauliina Posti ja Jari Kokkonen uskovat sikainﬂuenssaviruksen torjunnassa ja hoidossa huolellisen valmistautumisen voimaan. Mikä on inﬂuenssa A:n levinneisyys nyt? MELKAS: Kaikeksi onneksi epidemia on osoit- tautunut lievemmäksi kuin keväällä pelättiin. Se on viime kuukausina ollut liikkeellä etenkin eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa on ollut meneillään talvikausi. Esimerkiksi Uudessa Seelannissa tartuntoja on ollut kaksin–kolminkertainen määrä tavalliseen kausi-influenssaan verrattuna. Euroopassa influenssa A ei ole vielä levinnyt laajalti väestöön. Eniten sitä on esiintynyt Englannissa, Saksassa ja Espanjassa. Kun pandemia on vaiheessa 6, ei sen leviämistä voida estää. Alkuvaiheessa pyrimme Suomessa aktiivisin toimin rajoittamaan sen leviämistä, mutta tästä luovuttiin alkukesästä. Meillä on tähän mennessä ollut reilut 240 virologisesti vahvistettua tapausta, mutta todellisuudessa tautia on enemmän, koska emme enää testaa kaikkia tautiepäilyjä. Valtaosa todetuista tartunnoista on tähän asti saatu ulkomailta. Vielä tällä hetkellä tauti ei laajasti leviä meillä, vaan flunssat, joita ihmisillä nyt on, ovat enimmäkseen muuta kuin influenssa A:ta. Merkkinä alkavasta tilanteen muutoksesta ovat kuitenkin varuskunnissa todetut rajoitetut epidemiat. Odotamme pandemian ensimmäisen huipun olevan meillä syksyn aikana. Miten vakavasta taudista on kyse? MELKAS: Yksilön kannalta se ei ole tavattoman nfluenssa A(H1N1)v eli sikainfluenssa eteni WHO:n kriteerien mukaan kesäkuussa pandeemiseen jaksoon 6, mikä merkitsee, että tartuntoja esiintyy maailman koko väestössä jatkuvasti lisääntyen. Pandemia on WHO:n mukaan vakavuudeltaan keskitasoa. WHO määritteli keväällä virustyypin ja kehotti lääkeyrityksiä aloittamaan työn täsmärokotteen saamiseksi markkinoille. Rokotteiden teho ja turvallisuus tutkitaan normaalisti. Esimerkiksi Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus testaa parhaillaan Sanofi Pasteur MSD:n rokotetta lapsilla ja nuorilla. EMEA on luvannut myyntilupahakemuksille ripeän käsittelyn. Sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää rokotteen käyttöönotosta tartuntatautilain nojalla jo ennen myyntilupaakin, jos tutkimukset on saatu valmiiksi ja tautitilanne sitä vaatii. I Viruslääkkeillä hoidetaan vakavia tautitapauksia ja riskiryhmiä. Neuraminidaasin estäjillä (oseltamiviiri, tsanamiviiri) pystytään lyhentämään influenssan kestoa 1–1,5 vuorokaudella. Samalla jälkitautien riski pienenee. Sikainfluenssan komplikaatioina esiintyy lähinnä keuhkokuumetta, korvatulehdusta ja nenän sivuonteloiden tulehdusta, joita hoidetaan bakteerilääkkeillä. Lääkelaitoksen varautumissuunnitelman mukaan avohoidossa oleville aikuisille annetaan ensisijaisesti doksisykliiniä, amoksisiliiniklavulaanihappoa tai kefaleksiinia. Sairaalahoidossa oleville annetaan ensisijaisesti suonensisäistä kefuroksiimia. Penisilliiniallergisille ja lapsille on omat suositukset. Sikainfluenssaa ja siihen liittyvää lääkehuoltoa koskeviin kysymyksiin vastaavat johtaja Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriöstä, apteekkari Jari Kokkonen Yliopiston Apteekista ja toimitusjohtaja Pauliina Posti Sanofi Pasteur MSD:stä. vakava, koska taudin vaikeusaste on melko lähellä tavallista kausi-influenssaa. Yhteiskunnan kannalta tilanne on sikäli huolestuttava, että sairastuneiden määrä tulee olemaan tavallista suurempi ja epidemian huippu saattaa olla ajallisesti lyhyt, mutta voimakas. Jos näin käy, yhteiskunnan pyörät eivät pyöri tavalliseen tapaan. Terveydenhuollossa aiheuttaa ongelmia, jos paljon väkeä on sairaana. Tehohoidon kapasiteetti joutuu koville, jos tehohoitoa tarvitsevia potilaita tulee paljon samaan aikaan. Riittäväkö virus- ja bakteerilääkkeet? MELKAS: Viruslääke Tamifluta saa apteekeista normaalisti reseptillä, mutta meillä on sitä myös varmuusvarastossa suuri määrä. Jos apteekkien varastot loppuvat, aletaan varmuusvarastoitua lääkettä jakaa normaalien jakelukanavien kautta apteekeista. Uskon, että lääkkeitä on riittävästi. Terveydenhuoltoon on annettu ohjeet, ettei viruslääkettä pidä määrätä ennaltaehkäisyyn vaan ainoastaan taudin hoitoon ja vain silloin, kun selvä käyttöaihe on olemassa. Etenkään sitten, kun epidemia on päällä, ei kuitenkaan vaadita spesifistä diagnoosia laboratoriokokeineen, vaan lääke voidaan määrätä kliinisten oireiden perusteella. Jälkitautien hoidossa tarvittavien bakteerilääkkeiden saatavuus on turvattu. Meillä- 13 JARI KOKKONEN APTEEKKARI, YLIOPISTON APTEEKKI TYÖSKENTELEN Yliopiston Apteekin apteekkarina, missä tehtävässä aloitin vuonna 2001. Helsingin yliopiston omistama apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Olemme Suomen suurin farmaseuttisen henkilöstön työllistäjä. Palveluksessamme on noin 950 henkilöä. TÄTÄ ENNEN olin markkinointitehtävissä Leiraksella ja sitä ennen lähes seitsemän vuotta Yliopiston Apteekissa eri tehtävissä, viimeksi farmaseuttisena johtajana. Olen valmistunut proviisoriksi Kuopiosta. Kotoisin olen Tuusniemeltä. VAPAA-AIKANA harrastan liikuntaa, etenkin juoksemista, sekä moottoripyöräilyä. Golﬁakin vähän, mutta se vie liikaa aikaa ja on vaikeaa. MINULLE ON TÄRKEÄÄ ammattitaitoni hyödyntäminen olemalla mukana auttamassa ihmisiä. Yliopiston Apteekki on minulle täydellinen työpaikka myös siksi, että sen voitot menevät tutkimukseen ja koulutukseen. hän on kansainvälisesti aika poikkeuksellinen lääkkeiden varmuusvarastointijärjestelmä, ja Lääkelaitos on kartoittanut bakteerilääkkeiden määrät. KOKKONEN: Jo lääkelain mukaan apteekin on turvattava oman alueensa lääkehuolto, emmekä voi tinkiä tästä. Influenssa A:n hoidossa käytettävät lääkkeet ovat meille vanhoja tuttuja, eikä niiden saannissa ole ollut ongelmia Tamiflu-liuosta ja Relenzaa lukuunottamatta. Varmuusvarastot huomioon ottaen lääkkeet tuskin loppuvat kesken. Pidämme antibiootteja tavallisesti varastossa kahden viikon tarpeeseen, mutta nyt olemme nostaneet influenssan jälkihoidossa tarvittavien antibioottien varaston kahteen kuukauteen. Missä vaiheessa rokotteet ovat? POSTI: Rokotetutkimukset ovat menossa ja tu- loksia saadaan lähiaikoina. Ennen myyntilupaa rokotteella suoritetaan kliiniset teho- ja turvallisuustutkimukset. Pandemiarokotteen valmistusta koskevat samat lääketurvallisuusohjeet ja -toiminnot kuin muitakin rokotteita tai lääkkeitä. Tutkimustulosten perusteella viranomainen arvioi myyntilupahakemuksen. Pandemiatilanteessa valmistajat pyrkivät luonnollisesti saamaan rokotteensa nopeasti valtioiden käyttöön. Pandemiarokotteiden valmistus tapahtuu yhdessä lääkevalvontaviranomaisen, WHO:n ja EMEAn kanssa. Tarvittaessa ne ohjeistavat ja nopeuttavat valmistusja tutkimusprosessien aikataulua. TAPANI MELKAS JOHTAJA, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KOULUTUKSELTANI olen lääkäri ja olen sosiaali- ja terveysministeriön pitkäaikainen virkamies. Vuodesta 1995 olen johtanut terveyden edistämisen tulosryhmää, jonka yhtenä tehtävänä on tartuntatautien torjunta. Ohjaamme ehkäiseviä palveluita kuten neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä työterveyshuoltoa. Ohjaamme myös terveyden edistämistä ravitsemuksen ja liikunnan avulla. Meitä on ryhmässä 16 henkeä. VAPAA-AJAN harrastukseni liittyvät paljolti luontoon. Liikun luonnossa jalan, polkupyörällä ja soutamalla, katselen lintuja. ELÄMÄSSÄ PIDÄN TÄRKEÄNÄ kestävän kehityksen ajatusta. En tavoittele suurta aineellista kulutusta, vaan pikemminkin päinvastoin. 14 Kokkonen: Tiedämme jo ennestään, miten poikkeusoloissa voi tulla toimeen. Nyt kyseessä oleva virustyyppi on uusi A(H1N1), jolle ei ollut olemassa mallirokotetta. Apuna valmistuksessa voidaan käyttää myyntiluvallista mallirokotetta, joka on kehitetty lintuinfluenssa A(H5N1):tä vastaan. Normaalisti lääkekehitys lähtee liikkeelle yrityksen omasta aloitteesta, mutta pandemiarokotteen kohdalla aloitteentekijänä toimi WHO, jolta yritykset saivat virustyypin tutkimusten käynnistämiseksi. Kun WHO:n pyyntö pandemiarokotteen valmistuksesta tuli keväällä, meillä Sanofi Pasteurillä oli normaalin kausi-influenssarokotteen valmistus kesken. Yritys arvioi tilanteen ja teki päätöksen tuottaa sen ensin, koska myös kausi-influenssa on vakava sairaus, joka aiheuttaa myös paljon jälkitauteja. Aloitimme pandemiarokotteen valmistamisen kausi-influenssarokotteen valmistumisen jälkeen kesäkuussa. Tutkimusvaihe ja myyntilupaprosessi näyttävät kestävän pandemiatilanteessa noin 4–6 kuukautta. Paljonkaan alle puolen vuoden ei myyntiluvallista rokotetta ole mahdollista saada markkinoille. Millainen rokotteesta tulee? POSTI: Kyseessä on monovalentti eli yhtä vi- rustyyppiä sisältävä rokote, joka sisältää inaktivoitua virusfragmenttia. Kaikkien valmistajien rokote tulee sisältämään samaa virustyyppiä. Eroja voi olla siinä, onko mukana adjuvanttia vai ei. Valmistusprosessi on tuttu kausi-influenssarokotteen valmistuksesta eli se valmistetaan kananmunissa tai soluissa. Milloin rokotetta saadaan Suomeen? MELKAS: Odotamme saavamme rokotetta en- simmäisten maiden joukossa lokakuussa. Olemme tilanneet rokotetta GlaxoSmithKlinelta koko väestölle ja tulemme saamaan sitä 250 000 annosta viikossa. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän ehdotus rokotusjärjestyksestä lähtee siitä, että ensin rokotetaan terveydenhuollon henkilöstöä sekä raskaana olevat. Kaikkiaan on määritelty kuusi rokotettavaa ryhmää. Pandemiatilannetta arvioidaan uudestaan ennen kuin päätetään riskiryhmiin kuulumattoman terveen aikuisväestön rokottamisesta. Lääkelogistiikan varautumissuunnitelmassa lähdetään siitä, että rokotukset tapahtuvat kuntien perusterveydenhuollossa ja rokotteen jakelu toteutetaan lääkekeskusten ja sairaalaapteekkien kautta. THL arvioi lääkemäärät jakelualueiden väestöpohjan mukaan ja huolehti rokotteiden lähettämisestä tukkuliikkeistä sairaala-apteekkeihin ja lääkekeskuksiin. PAULIINA POSTI TOIMITUSJOHTAJA, SANOFI PASTEUR MSD TYÖSKENTELEN toimitusjohtajana vuonna 2006 perustetussa Sanoﬁ Pasteur MSD:n Suomen yksikössä. Olemme yksinomaan rokotteisiin keskittyvä eurooppalainen yritys ja toimimme 20 Euroopan maassa. Suomessa meitä on 10 henkeä. KOULUTUKSELTANI olen valtiotieteilijä ja olen ollut lääketeollisuuden palveluksessa eri tehtävissä yli 20 vuoden ajan. Koulutukseni sopii mielestäni lääketeollisuuteen hyvin, sillä se antaa valmiudet tarkastella asioita monipuolisesti eri näkökulmista. VAPAA-AIKANI vietän perheen ja ystävien kanssa. Puutarhanhoito on sydäntäni lähellä, talvella hiihdän. Luen myös paljon. MINULLE ON TÄRKEÄÄ tehdä töitä oikeiden ja hyvien asioiden puolesta. Vaikka lääketeollisuutta kuvataan usein kielteisesti, uskon, että toimimme eettisesti ja oikein. Mitä tilanne merkitsee rokotevalmistajalle? POSTI: Kiirettä ja resurssien lisäämistä. Valmis- tajien on otettava huomioon pandemiatuotannon lisäksi myös aiemmat sitoumuksensa. Esimerkiksi Sanofi Pasteur MSD toimittaa myös kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia rokotteita. Kun monet tuotantolinjat keskittyvät pandemiarokotteen valmistukseen, tarvitaan Melkas: Olemme varautuneet paremmin kuin koskaan ennen. lisäresursseja ja resurssien siirtoja, jotta myös muiden rokotteiden riittävä saatavuus maailmanlaajuisesti turvataan. Miten apteekissa on varauduttu? KOKKONEN: Influenssaepidemia merkitsee meille lisää työtä, mutta se kuuluu asiaan. Teimme jo lintuinfluenssan uhatessa toimintasuunnitelman pandemian varalta, ja kun huhtikuussa alettiin saada tietoja sikainfluenssasta, aloimme toimia suunnitelman mukaisesti. Perustimme sisäisen pandemiatyöryhmän ja valitsimme vastuuhenkilön seuraamaan tilannetta. Olemme myös kouluttaneet henkilökuntaa sitä mukaa kun influenssasta on saatu tarkempaa tietoa. Meillä oli jo ennestään valmiusvarasto henkilökunnan suojautumiseen liittyviä tarvikkei- Posti: Suurin kysymys globaalilla tasolla on, saadaanko rokotetta tuotetuksi kaikille tarvitseville ajoissa. ta. Olemme myös hankkineet hyvän varaston Tamifluta sekä henkilökuntaa varten että asiakkaille toimitettavaksi. Hengityssuojaimia, suojakäsineitä ja käsidesiä sekä nuha- ja kuumelääkkeitä ja yskänlääkkeitä on nyt varattu 15 Koville ehkä joudutaan, mutta silti selvitään, uskovat Kokkonen, Melkas ja Posti. tavallista enemmän. Ja kuten sanottu, myös antibioottien varasto on tavallista suurempi. Olemme myös pohtineet, miten toimitaan, jos iso osa henkilökunnasta sairastuu: mitä toimintoja voidaan ajaa tilapäisesti alas, peruutetaanko kenties lomia ja niin edelleen. Suunnittelua vaikeuttaa se, ettei tiedetä, miten pahana influenssa tulee. Taannoinen farmaseuttilakko toimi tavallaan harjoituksena tätä varten: tiedämme, millä tavoin pienellä porukalla voidaan tulla toimeen. Miten inﬂuenssa-asiakkaiden palvelu järjestetään? lemantapauksia. Liikennetapaturmissa kuolee vuosittain 300–400 henkeä, mitä pidetään suurena ongelmana. Influenssa A saattaa aiheuttaa satoja, ehkäpä tuhat kuolemaa, mikä on iso asia kansanterveyden kannalta. Osa ylimääräisistä kuolemista ei näy tilastoissa, vaan kirjautuu esimerkiksi sydän- tai keuhkosairauden aiheuttamiksi. Tulossa on myös suuri määrä vähäisempiä terveyden menetyksiä. Kansanterveyden kannalta on myönteistä, että hyvän hygienian merkitys tartuntojen välttämisessä on nyt tullut korostuneesti esille. Olisi tärkeää, että tämä jäisi pysyvästi ihmisten mieliin, koska siten voidaan ehkäistä monien tartuntatautien leviämistä. KOKKONEN: Meillä on apteekeissa erilliset myyn- tipisteet, joista viruslääke toimitetaan mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti, tartunnoille altistamatta. Henkilökunnalla on hengityssuojaimet, suojakäsineet ja tarvittaessa suojalasit, ja pinnat desinfioidaan joka asiakkaan jälkeen. Pakkasimme jo keväällä influenssan itsehoitolääkkeitä valmiiksi varautumispaketiksi. Meillä on valmiina sitä koskeva lehti-ilmoitus, jota emme ole vielä julkaisseet. Emme halua pelotella, mutta velvollisuutemme on tuoda esille, että epidemiaan kannattaa varautua ennalta. Näyttää siltä, että asiakkaamme suhtautuvat sikainfluenssaan rauhallisesti. Mikä on inﬂuenssa A:n kansantaloudellinen merkitys? MELKAS: Se aiheuttaa kustannuksia yhteiskun- nan kaikilla tasoilla. Kansalaisille tulee hoitokustannuksia ja terveydenhuollon kulut kasvavat. Kun iso joukko ihmisiä on samaan aikaan sairaana, aiheutuu myös tuotannon menetyksiä ja palvelut lakkaavat toimimasta normaalisti. Tavallisenkin kausi-influenssan taloudelliset vaikutukset ovat varsin isot, niihin on vain totuttu. Tavallisen influenssan kustannukset voinee nyt kertoa kahdella. Entä sen merkitys kansanterveydelle? MELKAS: Pandemia tarkoittaa ylimääräisiä kuo- 16 Mitä epävarmuustekijöitä tilanteeseen liittyy? MELKAS: Emme vielä tunne viruksen käyttäytymistä. On mahdollista, että kun se kohtaa maailmalla muita viruksia, syntyy uusi muunnos, joka voi olla nykyistä hankalampi. Aikaisemmissa pandemioissa on ollut useita aaltoja. Jälkimmäiset aallot ovat usein olleet vaarallisempia kuin ensimmäinen. POSTI: Suurin kysymys globaalilla tasolla on, saadaanko rokotetta tuotetuksi kaikille tarvitseville ajoissa, ettei käy niin, että pääasiassa vain rikkaat Länsi-Euroopan maat pystyvät suojaamaan kansalaisensa. Rokotekapasiteetin on arveltu olevan 1–2 miljardia annosta vuodessa. Onneksi näyttää siltä, että virus on odotettua lievempi, mikä antaa lisäaikaa rokotteen valmistamiseen. Minua on myös mietityttänyt se, miten rokottaminen käytännössä hoidetaan. Esimerkiksi Suomi on iso alue. Ohjataanko koko väestö terveyskeskuksiin, keitä rokotetaan ja missä järjestyksessä? Kausi-influenssan 1–2 rokotusviikon sijasta nyt puhutaan ainakin 10 viikon rokotusjaksosta, ja lisäksi samaan aikaan tulisi rokottaa riskiryhmät normaalia kausi-influenssaa vastaan. Kuulostaa siltä, että pandemian riskiryhmät ja kausi-influenssarokotuksen kohderyhmät eivät ole samat. KOKKONEN: Meidän kannaltamme isoin kysy- mys liittyy henkilökunnan sairastumisiin. Jos kovin moni sairastuu samaan aikaan, joudummeko lyhentämään aukioloaikoja tai liikuttamaan henkilöstöä paikasta toiseen? Tukkuliikkeen toiminnan lamaantuminen voi vaikuttaa meihinkin, mutta uskon, että lisätyllä varastollamme pärjäämme hyvin pitkään. Millä mielellä ajattelette tulevaa syksyä ja talvea? MELKAS: Influenssa A teettää meillä paljon töi- tä ja terveydenhuolto joutuu varmasti koville. Olen kuitenkin optimistinen. Uskon, että hyvä terveydenhuoltojärjestelmämme pystyy venymään tiukan paikan tullen. Kansalaisille on tulossa hankaluuksia, mutta kyllä vaikeuksista aina selvitään, tavalla tai toisella. Olemme joka tapauksessa varautuneet paremmin kuin koskaan ennen. Ongelmat eivät ole niin suuret kuin ne voisivat olla. POSTI: Olen rauhallisin mielin. Jos tauti tulee lievänä, niin sitten vain sairastetaan. Yrityksen toiminnan kannalta olen luottavainen. Meillä Sanofi Pasteur MSD:ssä on pandemiasuunnitelma ja olemme kouluttaneet työntekijöitä pandemiaan jo parin vuoden ajan. Uskon myös, että viranomaiset tekevät parhaansa ja olemme ehdottomasti mukana tukemassa heitä. Minusta on hienoa, että Suomi on reagoinut tilanteeseen nopeasti ja valmistautunut pandemian varalta. Jos näin ei olisi varauduttu ja tauti olisi vakava, oltaisiin pahoissa ongelmissa ja syyllisiä haettaisiin. Toki olisin halunnut myös yritykseni voivan tarjota Suomelle rokotetta, mutta tällä kertaa näin ei käynyt. KOKKONEN: Olemme varustautuneet hyvin ja lääkkeitä on riittävästi saatavilla. Lääkelaitos ja STM ovat mielestäni toimineet hyvin ja esimerkiksi ajantasaista tietoa on ollut helppo saada, mutta Kelan toiminnassa on ollut hieman jäykkyyttä. Olemme joutuneet soittamaan lääkärille, jotta reseptiin on saatu korvausta varten tarvittavat riskiryhmä- ja influenssa A -merkinnät. Olen kuitenkin luottavaisella mielellä. | Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.ﬁ Kuin pankin hyllyltä. Apteekissakin voidaan paremmin ja ehditään enemmän, kun apteekin talousasiat ovat kunnossa. Sampo Pankin Apteekkiratkaisu pitää sisällään kaiken mitä apteekin talouden hoitoon tarvitaan ja vielä vähän enemmän: rahaa säästäviä etuja sekä oman nimetyn, toimialaa ymmärtävän yhteyshenkilön Sampo Pankissa – näin aluksi. Lisää täsmälääkkeitä apteekin talouden hoitoon numerosta 0100 2580 ma–pe 9–17 (pvm/mpm). `FIP 2009 3 Proviisorin kuva-albumi FARMASIAN MAAILMANKONGRESSI TARJOSI JÄLLEEN RUNSAASTI MAHDOLLISUUKSIA TAVATA TUTTUJA JA TUTUSTUA UUSIIN IHMISIIN. OSALLISTUJIA OLI YLI 80 ERI MAASTA. SUOMALAISIA ISTANBULIN MENOSSA OLI MUKANA NELISENKYMMENTÄ. TEKSTI JA KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN 1 FIP:n neuvosto kokoontui tekemään sääntömääräisiä päätöksiään ennen kongressin yleisen ohjelman alkua. Neuvosto hyväksyi esimerkiksi Turkin tekemän aloitteen uuden International Pharmacist Day -teemapäivän vietosta aina 25. syyskuuta.Tulevaisuudessa nähdään, mitä aiheesta syntyy. 2 Apteekkariliiton toimitusjohtaja Reijo Kärkkäinen, Proviisoriyhdistyksen järjestösihteeri Susan Salmi ja PGEU:n puheenjohtaja ja FIP:n varapuheenjohtaja Thony Björk nauttivat laivamatkasta FIP:n neuvoston illallisella Bosborin salmella. 3–4 Avajaispäivänä auditorio täyttyi ääriään myöten. Myös ensimmäiselle FIP-matkalleen tullut Kuopion lääkeinformaatiokeskuksen johtaja Petri Kröger tuli kuuntelemaan ohjelmaa. 5 Turkin terveysministeri Recep Akdag˘ (2. vas.), FIP:n puheenjohtaja Kamal K. Midas ja WHO:n lääkepolitiikan ja standardien johtaja Hans Hogerzeil esiintyivät FIP:n avajaisissa. 6 Turkin Apteekkariliiton puheenjohtaja Erdog˘an Çolak. 7 Myös näyttelyalue keräsi paikalle runsaasti farmasian ammattilaisia ympäri maailmaa. 8 Proviisori Juha Mönkäre, Proviisoriyhdistyksen hallituksen jäsen Antti Hyytiäinen, Susan Salmi sekä hallituksen jäsen Ahri Hirvonen viihtyivät FIP:n puheenjohtajan kutsuilla. 9 Yhdysvaltalaiset Pharm.D. Gloriana Fernandez (vas.) ja apulaisprofessori Christie Robinson (oik.) viettivät iltaa Turkin Apteekkariliiton järjestämillä kutsuilla Dolmabahçe-palatsilla seurassaan turkkilainen apteekkari Evrim Canbulat Çakıl. 10–11 Proviisoriyhdistys järjesti hotellillaan cocktail-tilaisuuden suomalaisille kongressiin osallistujille. Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen (vas.) ja apteekkari Tapio Rytilä sekä Apteekkariliiton puheenjohtaja Mika Vidgren ja Petri Kröger löysivät yhteisiä puheenaiheita yhdistyksen perinteisillä juhlilla. 12 Myös Kirsti Rytilä viihtyi. Kaikkiaan yhdistyksen tilaisuuteen saapui noin 50 vierasta. 13–14 Puheenjohtaja Inger Lise Eriksen avasi Pohjoismaisen apteekkiyhdistyksen (NA) kutsutilaisuuden. Jopa sää noudatti pohjoismaista kaavaa. Vieraat eivät kastuneet katoksen alla. 15 Antti Hyytiäinen, Susan Salmi ja Ahri Hirvonen tutustuivat paikalliseen apteekkiin. Apteekkari kertoi, että noin 75 % myynnistä tulee lääkemyynnistä. 16 Proviisori-lehti tutustui tieteellisten postereiden aiheisiin. Egyptiläisistä osallistujista Tahani Hassan Elfaham (kesk.) esitti posterissaan menetelmää iburofeenin valumis-, puristus- ja liukoisuusominaisuuksien parantamiseksi ja Dalia Abo Zahra (oik.) kertoi kliinisen proviisorin roolista ja farmakoekonomisista vaikutuksista yliopistosairaalan teho-osastolla. Posterinäyttelyyn tutustunut Samar Azab oli FIP-kongressissa ensimmäistä kertaa. 17 Apteekkineuvos, historian asiantuntija Marcus Ollille kongressikokemus oli jo ties kuinka mones, mutta paikalle kannatti edelleen tulla. Kongressin asiasisällöstä kerromme lisää Proviisorin seuraavassa numerossa. 18 1 2 4 6 5 8 7 9 11 10 14 12 15 17 13 16 19 Eija Järviluoman TÄRKEÄT VUODET 1969 T 1973 T 1975 T 1978 T 1981 T 1982 T 1985 T 1988 T 2000 T 2008 20 Farmaseutiksi Helsingin yliopistosta. Proviisoriksi. Tytär syntyy. Poika syntyy. Kotiäidiksi. Ensikosketus sairaalafarmasiaan Jorvissa. Sijaisuus Sotilasapteekissa. Sijaisuus HYKSissä. Vakinaistaminen. Työtä, haastetta ja elämää APTEEKKARI EIJA JÄRVILUOMA ANTOI SATTUMALTA PIKKUSORMEN SAIRAALAFARMASIALLE, MUTTA SE VEI KOKO KÄDEN. VIIME KEVÄÄNÄ JÄRVILUOMA JÄI ELÄKKEELLE HUS-APTEEKIN TOIMITUSJOHTAJAN TOIMESTA. HAASTAVA TYÖ SAIRAALAFARMASIAN PARISSA KESTI 30 VUOTTA. Jorviin sairaala-apteekkariksi. Paluu HYKSiin sairaala-apteekkariksi. HUS-Apteekki syntyy. Apteekkariksi. HUS-Apteekin toimitusjohtajaksi. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA US-Apteekki sijaitsee kauniissa vanhassa talossa Meilahden sairaala-alueen keskellä. HUS-Apteekin tehtävänä on turvata koko laajan sairaanhoitopiirin potilaiden onnistunut lääkehoito yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa. Sen vastuualueita ovat lääkehankinnat ja varastoin- H ti, lääketoimitus ja -valmistus, osastofarmasia, avoapteekkitoiminta lain sallimissa puitteissa, potilaskohtainen koneellinen annosjakelupalvelu sekä kliiniset lääketutkimukset. Apteekkia johti Eija Järviluoma toukokuun loppuun asti – melkein sattumalta. – Uskon sattumaan. Ihmisen pitää itse ponnistella saavuttaakseen tavoitteensa, mutta on hyvä myös antaa asioiden tapahtua. Suunnittelin matematiikan opintoja, kun tapasin yliopistolla farmasiaa opiskelevan tytön. Hän houkutteli minut hakemaan farmasian laitokselle, enkä ole katunut valintaani, Eija kertoo. Valmistuttuaan proviisoriksi Eija oli jonkin aikaa assistenttina yliopistolla ja suunnitteli tutkijan uraa. Lasten synnyttyä hän kuitenkin jäi useaksi vuodeksi kotiin, koska tekee mielellään tärkeät asiat täysillä. Moni luuli uran päättyvän siihen, mutta toisin kävi. – En tiennyt sairaalafarmasiaa olevan olemassakaan, kun Jorvin sairaalasta soitettiin vuonna 1978 ja pyydettiin apteekkarin sijaiseksi. Siitä se alkoi koko juttu. Jännitti hirveästi palata työelämään, mutta tunsin löytäneeni oman alani. Sairaalafarmasia on mielestäni ehdottomasti farmasian kuninkuuslaji. Itseään viisaampien seurassa SSairaalafarmasiassa on apteekkari Eija Järviluoman mielestä kaikkein tärkeintä rohkeus tuoda oma osaaminen esiin. Pienen ammattiryhmän edustajan ei aina ole helppoa saada ääntään kuuluville. Siihen aikaan, kun Eija opiskeli farmasiaa, ei koulutuksessa kerrottu mitään sairaalafarmasiasta. Kaikki oli uutta. – Sairaalafarmasian sijaisuuksissa oli kuitenkin se hyvä puoli, että saatoin niiden välillä opiskella oma-aloitteisesti. Kotivuosien jälkeen tuntui hyvältä kehittää itseään ja saada haasteita, hän kertoo. Eija oli sijaisena Sotilasapteekissa, kun HYKSistä pyydettiin häntä ensi kertaa proviisorin sijaiseksi 1981. Viimeistään tuolloin hän lumoutui sairaalafarmasiasta lopullisesti. Hänestä on ollut upeaa työskennellä lääketieteen ja hoitoalan huippuammattilaisten parissa. – Eihän ihmisellä voisi parempaa työpaikkaa olla kuin sellainen, jossa voi toimia koko ajan itseään viisaampien seurassa. Siinä saa opiskella ja kehittää itseään jatkuvasti. Osaamisensa äärirajoilla toimiminen vie ihmistä eteenpäin. Vielä nytkin, eläkkeelle siirtyessäni, tunnen, että opittavaa olisi paljon, hän pohtii. Työturvallisuuden uranuurtaja ”Sairaalafarmasia on mielestäni ehdottomasti farmasian kuninkuuslaji.” Työ opetussairaalassa sopi Eijalle hyvin, koska hän tunsi vanhastaan vetoa opetukseen ja tutkimukseen. Hän on ohjannut farmasian alan erikoistöitä, graduja ja väitöskirjoja, mutta tehnyt myös omaa tutkimustyötä ja ollut mukana tutkimusryhmissä. Hän on lääkkeenvalmistuksen, lähinnä solunsalpaajien työturvallisuutta koskevan kehitystyön uranuurtaja. – Lempilapseni on solunsalpaajien valmistus, jota aloimme tehdä keskitetysti sairaalaapteekissa vuonna 1983. Esikuvanamme ja yhteistyökumppaninamme oli Teksasin Houstonissa toimiva syöpäsairaala. Solunsalpaajien keskitetty valmistus on järkevää muun muassa juuri työturvallisuuden kannalta, hän kertoo. Eija on kirjoittanut erikoisalaltaan useita kirjoja ja koko joukon artikkeleja sekä luennoinut laajasti. Se ei tunnu hassummalta ottaen huomioon, ettei hän koulussa menestynyt ainekirjoittajana. Eija on toiminut jonkin aikaa jopa Proviisorilehden päätoimittajana. Hän muistaa sommitelleensa lehden kansia poikansa kanssa tietokoneen alkeellisella grafiikkaohjelmalla. Hän oli muutenkin aktiivisesti mukana Suomen Proviisoriyhdistyksen toiminnassa sen alkuvuosina, mutta sitten työkiireet veivät mennessään. HUS-Apteekin perusta kunnossa Kun Eija aloitti HYKSin sairaala-apteekin johdossa 1980-luvulla, heitä oli noin 40 henkeä ja apteekin liikevaihto oli alle 50 miljoonaa euroa. Kun hän lopetti, hänen johtamassaan HUSApteekissa oli 145 henkeä ja liikevaihto 100 miljoonaa euroa. HYKS:n ja HUS:n apteekkien yhdistymisen myötä syntynyt HUS-Apteekki aloitti viime vuoden alussa toiminnan liikelaitoksena, joten Eija päätti työuransa komeasti toimitusjohtajana. – Olen hyvällä mielellä siitä, että HUSApteekki saatiin muodostetuksi ja sairaalaapteekki säilyi itsenäisenä. Monen apteekin yhdistäminen ei ollut helppoa eikä aina kivutontakaan, mutta nykyinen organisaatio tarjoaa hyvän perustan toiminnan kehittämiselle, hän toteaa. Lähemmäs potilasta ja hoitoa Eijan uran alkuvuosina sairaala-apteekki toimi lähinnä lääkevarastona. Tätä päivää on osastofarmasia, jossa farmasian ammattilaiset työskentelevät sairaalan osastoilla osana moniammatillista työyhteisöä. – Olemme lähteneet ulos apteekista ja lähestyneet potilasta, hoitoa ja klinikkaa. Uskon, että tämä suuntaus jatkuu edelleen. Vaatii rohkeutta ottaa paikkansa sairaalan ammattilaisten joukossa, koska ammattiryhmämme on pieni, hän arvioi. Sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus, joka suunnitelmien mukaan alkanee ensi vuonna, parantaa tilannetta entisestään. Eija oli mukana edistämässä hanketta ja on mielissään sen toteutumisesta. Henkilöstön kouluttaminen työn ohessa sairaala-apteekissa on nimittäin ollut hidas ja vaivalloinen tie. – Sairaalafarmasia on etenemässä hyvää 21 ”Aion ympäröidä itseni kauneudella ja lukea nykyistä enemmän.” vauhtia kohti kliinistä farmasiaa, jolla tarkoitan osastofarmasiaa ja potilaan lääkityksen kokonaisarviointia hänen tullessaan ja lähtiessään sairaalasta. Tutkimustoiminnan vilkastumista sairaalafarmasiassa toivoisin. Huolta aiheuttaa tällä hetkellä ainoastaan taloudellinen tilanne. Edessä ovat kovat vuodet, mikä heijastuu väistämättä myös terveydenhuoltoon, Eija toteaa. Aika vaihtaa vapaalle Eija Järviluoma käyttää nyt aikansa kaikkeen kivaan: lastenlasten kanssa puuhailuun, lukemiseen ja elämän kauniiseen turhuuteen. 22 Eija Järviluomalle jäi sairaalafarmasiasta hyvät muistot ja haikea mieli, mutta aikansa kutakin. –Seuraavaksi aion antaa itselleni aikaa. Menen maalle kaivamaan kiviä ja möyrimään multaa. Suomen kesää parempaa ei ole. Nyt saan asua mökillä entistä kauemmin ja ottaa lapsenlapsia vapaammin yökylään. – Aion myös ympäröidä itseni kauneudella ja lukea nykyistä enemmän. Rakastan kirjoja, olen bibliofiili ja himolukija. Aion käydä taidenäyttelyissä, teatterissa ja oopperassa. Olen jo julistanut miehelleni, että nyt alkaa itsekkyyden aika, Eija Järviluoma hymyilee. | `UUSIIN TEHTÄVIIN? KERRO MEILLE! HALUAMME PYSYÄ AJAN TASALLA HENKILÖVAIHDOKSISTA JA KERTOA NIISTÄ MUILLEKIN. KUN SIIRRYT UUSIIN TEHTÄVIIN TAI YRITYKSESI PALKKAA UUTTA VÄKEÄ, LÄHETÄ VINKKI PROVIISORIN TOIMITUKSEEN OSOITTEELLA [email protected]. KIITOS! Vastuunalainen johtaja voi kehittyä moniosaajaksi SANNA HEIKKILÄ TOIMII VASTUUNALAISENA JOHTAJANA GLAXOSMITHKLINELLA. HÄNEN TYÖSSÄÄN KOROSTUU EHDOTON SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN, TYÖSKENTELY TIUKKOJEN AIKATAULUJEN PUITTEISSA JA ARKIJÄRJEN KÄYTTÖ. KOSKA TOIMENKUVA ON MONIVIVAHTEINEN JA HEKTINEN, HÄN TARVITSEE ASIOIDEN PRIORISOINTITAITOA JA NOPEAA ARVIOINTIKYKYÄ. asioiden priorisointitaitoa tarvitaan, ja nopeaa, muttei hätiköityä arviointikykyä. Tehtävässäni on etua sosiaalisuudesta, avoimuudesta ja suoruudesta, sekä rohkeudesta olla jopa se ikävä (inho)realisti. n u Missä olet töissä? GlaxoSmithKlinen pääterapia-alueita ovat hengitystiesairaudet, infektiosairaudet ja rokotteet sekä onkologia. Proviisorin näkökulmasta GSK:lla on Suomessa hyvin monipuoliset funktiot, kuten myynti- ja markkinointitoiminnot, lääketieteellinen puoli kliinisine lääketutkimuksineen, rekisteröinti- , lääketurva- ja -informaatiopalveluineen sekä terveystaloustieteen ja asiakaskoulutusyksikköjen toiminnot. o Millainen työhistoriasi on? Opiskeluaikana pidin puolen vuoden opintotauon ennen erikoistyön aloittamista ja työskentelin Suomen Lääkedatan tuoterekisteriyksikössä. Valmistumisen kynnyksellä SLD:stä aukeni minulle myös ensimmäinen vakituinen työpaikka. Toimin kolmen vuoden ajan esimiehenä heidän tuoterekisteriyksikössään. Erään joulun välipäivinä huomasin Proviisoriyhdistyksen työnvälityspalstalta ilmoituksen, jossa haettiin rekisteröintipäällikön ja vastuunalaisen johtajan äitiysloman sijaista. Joitakin viikkoja myöhemmin aloitin silloisessa Alpharmassa kyseisissä tehtävissä. Alpharman oppikoulun jälkeen siirryin GSK:n palvelukseen. p Millaisista tehtävistä siirryit uuteen toimeesi? GSK:ssa työskentelin viiden vuoden ajan lääketieteellisellä osastolla Medical Affairs -yksikössä aluksi lääketurva- ja -informaatiopäällikkönä, sittemmin yksikön esimiehenä. Roolini oli hyvin monipuolinen, koska yksikkö vastasi lää- keturvatoiminnasta, lääkemarkkinoinnin ohjauksesta ja valvonnasta sekä lääketieteellisen informaatiopalvelun koordinoinnista. q Millä tavalla työsi muuttui? Sekä edellisessä että nykyisessä roolissani korostuu ehdoton säädösten noudattaminen, työskentely tiukkojen aikarajojen ja aikataulujen puitteissa ja arkijärjen käyttö. Niinpä aiemmasta roolistani on kiistatonta hyötyä mitä tulee työskentelytapaan, ajattelumalleihin sekä rajapintojen ymmärtämiseen. Työnkuva muuttui eniten tietysti asiasisällöltään, mutta myös organisaatioltaan. Aiemmin työ oli enemmän tiimityötä oman yksikön kanssa, nyt entistä enemmän yksilötyötä. Harva asia tosin hoituu täysin yksin tehden ja onneksi apua saa hyviltä kollegoilta. Uusia aihekokonaisuuksia on tullut vastaan muun muassa kylmäkuljetusten ja huumausaineiden maahantuonnin osalta. r Mitä teet tavallisena työpäivänä? Tavallista tai tyypillistä työpäivää ei ole. Työ sisältää tietyt säännöllisesti toistuvat työt, kuten kylmäkuljetusten seurannan, lääkkeiden logistiikkaan kuuluvia osa-alueita ja tuotevalitusten arviointia. s Mitä tietoja, taitoja ja ominaisuuksia tarvitset? Päivittäisessä työssä korostuvia taitoja ovat tiedon etsintä ja sen soveltaminen käytäntöön sekä kyky esittää asioita perustellusti. Koska toimenkuva on monivivahteinen ja hektinen, t Mitkä ovat tärkeimmät apuvälineet työssäsi? Olemassa olevat viranomaissäädökset ja yrityksen sisäiset toimintaohjeet – niiden avulla suuntaviivat määrittyvät. Itse työn suorittamisen näkökulmasta tietysti toimivat ja reilut suhteet työkavereihin, yhteyshenkilöihin ja muihin kollegoihin ovat välttämättömiä. Miten proviisorin koulutus tukee sinua uudessa tehtävässäsi? Lääketukkukaupan VAJ:n rooliin vaaditaan proviisorin koulutus, mikä luonnollisesti viittaa siihen, että koulutus tukee tehtävässä. Ensimmäisinä tulevat mieleen koulutuksen antama ajattelutapa ja yleinen farmaseuttinen ymmärrys sekä lääkkeen tuotantoon ja eri lääkemuotojen ominaisuuksiin liittyvät perusasiat. v Mikä sinusta on työssäsi parasta ja nautittavinta? Henkilökohtaisella tasolla parasta on toistaiseksi ollut uuden oppiminen. Yleisemmin ajatellen nautin myös monipuolisista kontakteista yrityksen sisällä ja sen ulkopuolella. w Mikä uudessa työssä yllätti? Varsinaisia yllätyksiä ei ole ollut. No, ehkä jonkinlaisena yllätyksenä on tullut VAJ:n toimenkuvan asiakkuudet, lähinnä niiden monipuolisuus. Sisäisistä asiakkuuksista korostuu erityisesti mielenkiintoinen yhteistyö logistiikkayksikön kanssa. Suorat kontaktit ulkoisten asiakkaiden kanssa ovat aikaisempaa runsaammat. n Mikä sinulle on työssäsi tärkeää? Työn mielekkyys ja sisältö merkitsevät, samoin työnteko hyvässä hengessä. Työllä täytyy olla merkitys. Kaipaan haasteita, ja rutiineja niiden vastapainoksi. Tavoitteeni on kehittyä moniosaajaksi. VAJ:n rooli GSK:ssa on vastannut näihin tarpeisiini. | 23 `ASIANTUNTIJA Kuka päättää puolestamme? SUOMEN APTEEKKARILIITON TOIMITUSJOHTAJA REIJO KÄRKKÄINEN KIRJOITTAA EUROOPAN YHTEISÖN TUOMIOISTUIMEN KÄSITTELEMISTÄ JUTUISTA, JOISSA OLI KYSYMYS JÄSENVALTIOIDEN OIKEUDESTA PÄÄTTÄÄ APTEEKKIEN OMISTAMISESTA JA APTEEKKILIIKKEEN HARJOITTAMISESTA ALUEELLAAN. YKSINKERTAISTETTUNA: SAAKO EU-VIRKAMIES PÄÄTTÄÄ, ONKO SODANKYLÄSSÄ APTEEKKI VAI EI. TEKSTI REIJO KÄRKKÄINEN KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN JA FUTUREIMAGEBANK pteekkiasiat ovat kiinnostavia myös EU:ssa. Toukokuun 19. päivänä 2009 annetut Euroopan yhteisön tuomioistuimen (ECJ) ratkaisut Italian jutussa (C-531/06) ja Saarlandin yhdistetyssä jutussa (C-71/07 ja C-172/07) olivat selkeydessään ja johdonmukaisuudessaan monille yllätys. Suurin yllätys tuli komissiolle ja erityisesti sen sisämarkkinaosaston virkamiehille, kun heidän voimakkaasti ajamansa tavoite ulottaa palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden periaate täydellisesti vaikuttamaan myös terveyspalveluissa vesittyi. Sisämarkkinapääosasto on toiminut ikään kuin palveludirektiivi (2006/123/EY) koskisi myös terveyspalveluita. Katkeruuden ymmärtää, sillä komissio ajoi terveyspalveluita palveludirektiiviin, mutta neuvosto ja parlamentti torjuivat sen johdonmukaisesti ja suurella A 24 enemmistöllä. Virallisesti EU:n instituutiot ovat aloittaneet terveydenhuoltopalveluiden vapauttamiseen liittyviä toimia esimerkiksi valmistelemalla potilaiden liikkuvuutta edistävän direktiiviehdotuksen, joka on vielä parlamentin ja neuvoston käsittelyssä. Näin asioiden kuuluukin mennä. Myös Suomessa virallinen koneisto, eduskunta mukaan luettuna, voi olla mukana asioihin vaikuttajana. Samanaikaisesti sisämarkkinapääosaston johtavat virkamiehet järjestävät seminaareja, kiertävät varsinkin uusissa jäsenmaissa ja selittävät ilman mitään valtuuksia, miten EU haluaa järjestää esimerkiksi apteekkipalvelut. Tätä toimintaa kutsutaan nimellä ”advocacy”. Tämä joukko ei ole malttanut odottaa, mitä oikeusprosessit (infringement proceedings) kertovat yhteisölainsäädännön soveltuvuudesta terveyspalvelu- ja apteekkipalveluasioihin. Kiire on ollut kova. Herää kysymys, miksi ja kenen puolesta tässä oikein toimitaan. Ei ainakaan jäsenvaltioiden taikka terveyspalvelujen käyttäjien puolesta. Mutta varmasti niiden muutaman suuren puolesta, jotka esimerkiksi haluaisivat Norjan malliin valloittaa koko eurooppalaisen lääkejakelun. Tuomioistuimen päätös osoitti selkeästi tuomioistuimen riippumattoman luonteen. Isot periaatteet vastakkain EY:n tuomioistuimen käsittelemissä jutuissa oli kysymys apteekin omistamisesta ja apteekkiliikkeen harjoittamisesta sekä apteekkien sijaintialueiden määrittämisestä. Keskeinen oikeudellinen kysymys oli, voiko jäsenvaltio asettaa rajoituksia palvelujen ja pääomien vapaalle liikkuvuudelle (joka on sisämarkkinoiden keskeinen periaate), kun kyseessä on apteekkitoiminta eli terveyspalvelu (jota koskevat läheisyysperiaate ja terveydensuojelun periaate). Yhteisölainsäädännössä ei ole vielä osattu tehdä selkeää ja kestävää rajanvetoa sisämarkkinoiden ja terveyspalveluiden välille. Kyse on siis siitä, missä asioissa EU:lla on toimivaltaa ja mitkä asiat ratkaistaan pääsääntöisesti jäsenmaissa. Vaikka terveyspalvelut olisivatkin osa sisämarkkinoita, on EU:n toimivalta jaettua toimivaltaa. Ensisijainen valta on jäsenvaltiolla, mikäli sen päätöksenteko on sopusoinnussa yleisten sisämarkkinaperiaatteiden kanssa ja siitä poikkeamiset tapahtuvat legitiimillä tavalla ja perustein. Suomeksi sanottuna kyse on siitä, osaako joku sisämarkkinapääosaston virkamies paremmin päättää, miten Suomessa tulee apteekkipalvelut järjestää taikka saako Lääkelaitos päättää, että esimerkiksi Sodankylässäkin pitää olla apteekki. Jäsenvaltio saa päättää itse Käsitellyissä tapauksissa oli Italian osalta kyse yksityisen apteekin omistamisen ja apteekkiliikkeen harjoittamisen rajaamisesta vain proviisoritutkinnon suorittaneille. Komissio nosti tämän kanteen Italian valtiota vastaan. Saarlandin tapauksessa osavaltion tuomioistuin pyysi ennakkoratkaisua siitä, voiko hollantilainen nettiapteekki harjoittaa perinteistä ap- Jäsenvaltioiden oikeus päättää itse terveyspalveluidensa järjestämisestä säilyy ja on edelleen voimassa. teekkitoimintaa, jota Saksan lain mukaan sai harjoittaa vain proviisori. Suomen valtion edustajat osallistuivat EY:n tuomioistuimen 3.9.2008 järjestämään, näitä juttuja koskevaan suulliseen kuulemiseen ja siellä sekä kirjallisesti että suullisesti tukivat Saksan lainsäädäntöä ja pitivät sitä terveyspoliittisesti perusteltuna. Saksan lainsäädäntö vastaa tältä osin Suomen lainsäädäntöä. Tuomioistuimen vastaus keskeiseen oikeudelliseen kysymykseen oli, että jäsenvaltio voi asettaa rajoituksia, jos siihen on yleisen edun mukainen pakottava syy. Jäsenvaltioiden oikeus päättää itse terveyspalveluidensa järjestämisestä säilyy ja on edelleen voimassa. Perustelut ovat selkeät Tuomioistuimen oikeudellinen perustelu lähtee siitä, että vaikka apteekkitoiminnan harjoittamisen rajaaminen vain proviisorille onkin periaatteessa ristiriidassa sisämarkkinavapauksien kanssa, niin rajausta voidaan pitää oikeutettuna sen vuoksi, että sillä turvataan lääkkeiden luotettava saatavuus ja hyvä laatu, eikä sitä ole osoitettu voitavan saavuttaa muilla, vähemmän rajaavilla toimenpiteillä. Lisäperusteina rajaaville toimenpiteille olivat terveydellisten riskien ehkäisy, lääkkeiden erityisluonne, lääkkeiden tarpeettoman ja väärän käytön ehkäisy ja niistä aiheutuvien kustannusten kasvun eli taloudellisten resurssien haaskaamisen ehkäiseminen ja ammatillisen riippumattomuuden turvaaminen. Taloudellinen tulos ei tuomioistuimen mukaan ole ainoa tavoite, vaan ammatillinen ja eettinen näkö- Päättääkö Bryssel, onko Sodankylässä tarvetta apteekille? ECJ:n mielestä ei. kulma voidaan ottaa huomioon myös apteekin omistamiseen liittyvässä sääntelyssä. Perusteluissaan tuomioistuin korosti erityisesti sitä, että jäsenvaltio päättää oman terveyden suojelunsa tasosta. Siis jopa Helsingistä käsin näkee paremmin kuin Brysselistä, mitä Sodankylässä tarvitaan. Tuki Suomen järjestelmälle Tuomioistuimen ratkaisulla on erittäin suuri merkitys EU:n toimivallan rajaamisessa terveydenhuollossa. Ratkaisu on selkeä ja antaa hyvän kuvan apteekkien ammatillisen toiminnan perusteista ja tavoitteista. Se tukee täysin suomalaista ammattiapteekkijärjestelmää. Nähtäväksi jää, ulottuvatko ratkaisun vaikutukset myös EU:n virkakoneistoon vai jatkaako se omaa elämäänsä näistä päätöksistä välittämättä. Komissio joutuu todella miettimään, mitä se tekee muiden juttujen kanssa, joita se on viritellyt näillä samoilla argumenteilla. Vireillä on prosesseja muun muassa Itävaltaa, Espanjaa, Portugalia ja Ranskaa vastaan. Ranskan tapaukseen liittyen komissio näytti jo luopuneen ainakin sijaintialuemäärittelyjen vastustamisesta. | 25 `ULKOMAILTA Sairaalaproviisoriksi SUOMESSA SAIRAALAFARMASIAN ERIKOISTUMISKOULUTUSTA VASTA KÄYNNISTETÄÄN. PROVIISORI SATU SIISKONEN KERTOO, MILLAISTA KOULUTUS ON ROTTERDAMIN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN (ERASMUS MC) SAIRAALA-APTEEKISSA, JOSSA HÄN OPISKELEE JA TYÖSKENTELEE. TEKSTI SATU SIISKONEN KUVA LEVIEN WILLEMSE airaalafarmasia on Hollannissa virallinen farmasian jatkotutkinto ja erikoisala. Sairaalaproviisoreilla on pääsy elektroniseen potilastietojärjestelmään, joten he pystyvät muodostamaan hyvän kokonaiskuvan potilaan hoidosta. He ovat lääkehoidon asiantuntijoina myös osaltaan vastuussa siitä. Sairaalaproviisorit rekisteröidään terveydenhuollon rekisteriin. Palkkaus on selvästi parempi kuin erikoistumattoman proviisorin. Suomalaisena proviisorina sain automaattisesti rekisteröityä proviisoriksi Hollannissa. Muuta pääsyvaatimusta erikoistumiskoulutukseen ei ole, mutta paikoista on kilpailua ja moni työskentelee projektiproviisorina sairaala-apteekissa odottaessaan paikan vapautumista. Olen itse ollut töissä apteekissamme vuodesta 2006. Pystyin kuitenkin aloittamaan koulutuksen vasta viime vuonna sen jälkeen, kun olin oppinut puhumaan sujuvaa hollantia. Kielikoetta ei ole, mutta koko koulutus on hollanniksi. S 26 Koulutuspaikkoja on tällä hetkellä eniten, kahdeksan, meidän apteekissamme. Koulutus on periaatteessa sama kaikkialla, mutta apteekki on vapaa päättämään päivittäisistä järjestelyistä. Erikseen kouluttajaksi nimetty sairaalaproviisori vastaa koulutuksen sisällöstä yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. tystä on kullakin proviisorilla 2–6 kertaa vuodessa. Päivystyksen aikana tehdään normaalit työpäivät ja lisäksi ollaan tavoitettavissa vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä. Erikoistuvan proviisorin oma ’achterwacht’, ohjaava sairaalaproviisori, on tavoitettavissa myös yöpäivystysten aikana. Tavoitteena itsenäinen päivystys Gastroenterologia kiinnostaa Ensimmäisenä koulutusvuotena proviisori osallistuu päivittäisiin työtehtäviin apteekin eri osastoilla. Joka kolmas kuukausi järjestetään arviointi, joka sisältää paitsi saavutettujen oppimistavoitteiden läpikäymisen myös henkilökohtaisen arvioinnin. Itse olen ensimmäisen vuoden aikana ollut kliinisissä palveluissa ja logistiikassa, lastensairaalassa ja tuotanto-osastolla. Loppuvuoden vietän apteekin biologisessa ja farmaseuttisessa laboratoriossa. Meillä ensimmäisen vuoden tavoitteena on, että proviisori on valmis aloittamaan itsenäisen päivystyksen. Viikon mittaista päivys- Toisena ja kolmantena vuonna tehdään kuuden kuukauden mittaisia syventäviä harjoittelujaksoja apteekin eri osastoilla. Koko neljän vuoden aikana järjestetään lisäksi kliinisiä harjoittelujaksoja sairaalan osastoilla. Osa näistä on ennalta määrättyjä ja loput saa valita mielenkiinnon mukaan. Itse olen ensimmäisen vuoden aikana ollut esimerkiksi teho-osastolla ja ensiavussa. Pitkäksi harjoittelujaksoksi olen valinnut gastroenterologian ja maksan sairaudet. Tarkoitukseni olisi ryhtyä gastroenterologian ’vakiproviisoriksi’: toteuttaa lääkehoitoa kehittäviä projek- Erasmus MC:n sairaala-apteekki Hollannissa Satu Siiskosen työpaikka on Erasmus MC:n sairaala-apteekki. teja yhdessä osaston kanssa ja osallistua lääkäreiden viikoittaiseen palaveriin. Neljännen vuoden aikana proviisori erikoistuu valitsemaansa sairaalafarmasian osaalueeseen, kuten tuotantoon, laboratorioon, kliiniseen neuvontaan, lasten farmasiaan tai syöpätautien farmasiaan. Lisäksi suoritetaan gradun tapainen tutkimusprojekti ja kirjoitetaan tieteellinen julkaisu. Koulutukseen kuuluu myös noin 30 valtakunnallista koulutuspäivää kliinisistä ja farmaseuttisista aiheista. Työ ja opinnot vuorottelevat Erikoistuvien työviikko sisältää 36 tuntia sairaalaproviisorin työtä ja 10 tuntia opintoja. Proviisori työskentelee kolme päivää osastolla päivittäisissä tehtävissä ja loput kaksi päivää viikossa on varattu projekteille, opinnoille, opetustehtäville ja muille tehtäville. Tämänhetkisiin projekteihini tuotanto-osastolla kuuluu muun muassa annostelupumpun validointi ja valmistusohjeen kirjoittaminen uudelle suspensiolle. Apteekki järjestää erikoistuville kerran kolmessa viikossa Journal Clubin, jossa jokainen vuorollaan arvioi ja esittelee valitsemansa tieteellisen artikkelin. Erikoistuvat ja kouluttaja kokoontuvat lisäksi kerran kuussa seuraamaan erikoistuvien esityksiä, jotka liittyvät kliinisiin ja farmaseuttisiin kysymykseen. Tässä yhteydessä järjestetään myös esiintymiskoulutusta. • Sairaala-apteekissa työskentelee noin 120 henkilöä, joista osa osa-aikaisia. Proviisoreja on noin 30, joista 12 sairaalaproviisoreja ja 8 erikoistuvaa. • Toimittaa lääkkeet pääsairaalaan, lastensairaalaan, syöpätautien klinikalle, infektiotauteihin erikoistuneeseen perussairaalaan sekä kuntoutuskeskukseen, joissa on yhteensä lähes 1800 vuodepaikkaa. • Hoitaa farmakoterapian ja käytännön farmasian opetuksen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Jokainen proviisori myös opettaa. • Toimittaa valmistamiaan lääkkeitä myös muille sairaala-apteekeille. • Laboratorio hoitaa valmisteiden laaduntarkastuksen, lääkeaineiden pitoisuuksien mittaamisen verestä ja virtsasta sekä neuvoo lääkäreitä myrkytystapauksissa ja muissa lääkeaineiden analytiikkaan liittyvissä kysymyksissä. • Oma osasto kliinisille lääketutkimuksille. Osaston kolme proviisoria koordinoivat sairaalassa käynnissä olevien noin 300 kliinisen lääketutkimuksen apteekkitoimintoja. • Antaa päivittäin neuvontaa muun muassa annostuksista, lääkkeiden off-label-käytöstä, yhteisvaikutuksista, terapiavaihtoehdoista, eri lääkemuodoista ja suonensisäisistä ravintovalmisteista. jakso. Omassa koulutuksessani varsinkin syöpähoidot, kliininen kemia ja kliininen ravitsemus jäivät liian vähälle huomiolle. Sairaalafarmasian tutustumisjakson aikana opiskelijat saisivat myös nykyistä paremman kuvan siitä, mitä sairaala-apteekissa tapahtuu ja miten mielenkiintoista sairaalafarmasia on. | Suomalainen koulutus hyvä perusta Suomalainen koulutus antoi hyvän perustan erikoistumiskoulutukselle, mutta erityisesti biologiseen analytiikkaan liittyvää tietoa, kuten kliinisen toksikologian tietämystä, minulla on hollantilaisiin proviisoreihin verrattuna vähemmän. Toisaalta minulla on hyvä pohja farmakoterapiaan ja siihen liittyvään neuvontaan. On ollut kiva huomata, että voin suomalaisella proviisorinkoulutuksella mainiosti toimia proviisorina toisessa maassa. Mielestäni proviisorin opintoihin saisi kuulua ainakin lyhyt pakollinen sairaalafarmasia- ”On ollut kiva huomata, että voin suomalaisella proviisorinkoulutuksella mainiosti toimia proviisorina toisessa maassa.” 27 Iso-Britanniassa proviisori arvioi, neuvoo ja palvelee TEKSTI RAISA LAAKSONEN BATHISSA TYÖSKENTELEVÄ PROVIISORI RAISA LAAKSONEN KIRJOITTAA FARMASIASTA JA PROVIISORIEN ROOLISTA ISO-BRITANNIAN TERVEYDENHOITOJÄRJESTELMÄSSÄ. ackett ym. (1995) esittivät, että terveydenhoidon palveluiden tulisi perustua tieteellisesti todistettuun käytäntöön (evidence based [practice]) potilaan parhaaksi (1): ”Tieteellisesti todistettu käytäntö perustuu tunnolliseen, selkeään ja arvostelukykyiseen viimeisimmän parhaan esimerkin käyttöön päätettäessä yksittäisen potilaan hoidosta […] huomioon ottaen sekä terveydenhoidon ammattilaisen yksilöllisen kliinisen asiantuntemuksen että parhaan olemassa olevan tieteellisen tutkimuksen löydökset. […] Tieteellisen tutkimuksen löydökset voivat olla neuvoa antavia, mutta ne eivät voi koskaan syrjäyttää yksilöllistä kliinistä asiantuntemusta. Sitä tulee käyttää päätettäessä miten, jos, ollenkaan, tieteellisen tutkimuksen löydöksiä sovelletaan yksittäisen potilaan hoidossa. Yksilöllistä kliinistä asiantuntemusta tulee käyttää myös sovellettaessa hoitosuosituksia yksittäisen potilaan sairauden hoidossa huomioon ottaen potilaan mielipiteet.” Tieteellisesti todistetun käytännön harjoittaminen vaatii jatkuvaa ammatillisten tietojen ja kykyjen ajan tasalla pitämistä: proviisorien rooli on siirtynyt lääkkeiden valmistamisesta ja reseptien toimittamisesta potilaiden, omaishoitajien ja muiden terveydenhoidon ammattilaisten lääkkeiden käytön neuvontaan (2–5). Proviisorien tulisi pyrkiä antamaan yksilöllistä lääketietoutta, sillä potilaiden ikä, sosioekonominen asema, sairaudet sekä aikaisempi kokemus lääkkeiden sivuvaikutuksista vaikuttavat heidän halukkuuteensa vastaanottaa tietoa (6;7) . Proviisorien odotetaan kehittävän ja ylläpitävän asiantuntemustaan uusilla potilastyön alueilla (4) esimerkiksi lääkehoidon kokonaisar- S 28 vioinnissa tai lääkkeiden määräämisessä kroonikkopotilaille. Proviisoreita on myös terveyskeskuksissa Proviisorit palvelevat potilaita avoapteekeissa reseptien toimittamisessa, terveen elämisen ja itsehoidon neuvojen antamisessa sekä ohjaavat potilaita muiden terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen pariin tarvittaessa (essential services) (8). Tämän lisäksi he voivat myos arvioida potilaiden lääkkeiden käyttöä (advanced service) tai tarjota paikallisen terveydenhuoltopiirin maksamia palveluja esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarvioinnissa tai tupakoinnin lopettamisneuvonnassa (enhanced services). Proviisorit voivat myos työskennellä terveydenhoitopiirien, jotka tilaavat tarvittavia terveydenhuoltopalveluja niin avoapteekeilta kuin terveyskeskuksiltakin, palveluksessa. Terveyskeskusproviisorit tukevat terveyskeskuslääkäreitä lääkkeiden määräämistä koskevissa päätöksissä ja voivat arvioida potilaiden pitkäaikaislääkitysten tehokkuutta, turvallisuutta, asianmukaisuutta sekä kustannuksia. Nämä kokonaisvaltaiset arvioinnit ovat tärkeitä: monet kroonikkopotilaat eivät ota lääkkeitään kuten on määrätty (9). Terveyskeskuslääkäreitä on kehotettu arvioimaan potilaidensa lääkityksen asianmukaisuutta vähintään kerran vuodessa (10), jotta lääkitykseen liittyviä ongelmia, kuten terveyskeskuksien ja sairaaloiden ylläpitämien yksittäisten potilaiden lääkitystietojen eroavaisuuksia, voitaisiin vähentää (11). Arvioinnin takaamiseksi lääkäreiden ja niiden proviisorien sekä sairaanhoitajien, jotka voivat määrätä lääkkeitä, suositellaan kirjoittavan lääkereseptin kuukaudeksi kerrallan tai korkeintaan kolmeksi. Monet lääkärit eivät kuitenkaan ole seuranneet kehotusta lääkityksen asianmukaisuuden tarkastamiseen uusiessaan potilaidensa reseptejä (12). Lääkitykseen liityvät ongelmat voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia tai potilaan tilan huononemisen, jotka voivat johtaa sairaalakäyntiin (13;14) tai pidentää sitä (9). Proviisorit osaavat tunnistaa lääkitykseen liittyviä ongelmia, jotka voidaan ratkaista yhteistyössä lääkärien kanssa (15–18). Terveysministeriö (Department of Health) (10) onkin suositellut, että terveydenhoitopiirien tulisi tukea proviisoreita erityisesti vanhusten pitkäaikaislääkitysten asianmukaisuuden arvioinnissa. Proviisorit edistävät potilasturvallisuutta Sairaaloissa, kuten avoapteekeissakin, proviisorit toimittavat reseptejä yksittäisille potilaille – lääkkeitä ei lähetetä osastoille tarkastamatta hoidon asianmukaisuutta, tehokkuutta ja turvallisuutta. Proviisorit myös valmistavat lääkkeitä, neuvovat lääkäreitä ja sairaanhoitajia osastoilla asianmukaisen lääkityksen valinnassa ja sen antamisessa sekä potilaita lääkkeidenkäytössä, kouluttavat proviisoreita ja muita terveydenhoidon ammattilaisia, osallistuvat lääkekomiteoiden toimintaan valiten tehokkaimmat, turvallisimmat ja kustannuksiltaan halvimmat lääkkeet sairaalan käyttöön, tarkastavat farmasian palvelujen laatua ja kehittävät uusia palveluja sekä osallistuvat tutkimukseen kartuttaen näin tieteellisesti todistettua käytäntöä. NHS hoitaa päivittäin noin miljoona potilasta. Vincent ym. (2001) huomasivat, että noin kymmenesosa potilaista kahdessa sairaalassa koki lääkitykseen liittyvän ongelman, joista puolet olisi voitu estää (19). Kolmasosa näistä ongelmista johti keskivaikeaan tai vaikeaan vammaan – 8 % johti potilaan kuolemaan. Proviisorit edistävät potilasturvallisuutta. Esimerkiksi Knez ym. (2008) raportoivat, että proviisorit, jotka huolehtivat syöpäpotilaiden lääkehoidoista, ehdottivat 115 interventiota, jotka koskivat 340 havainnoitua potilaiden lääkemääräystä osastoilla tai toimitettua lääkettä (20). Yhteensä 108 ehdotetuista interventioista hyväksyttiin. Proviisoreista ja lääkäreistä koostunut paneeli arvioi interventioiden merkityksen potilasturvallisuudelle: 48 % interventioista lääkkeiden toimittamisessa oli erittäin tärkeitä ja 50 % interventioista osastoilla tärkeitä. Proviisorien panos potilaiden hoitoon oli ollut välttämätön. Borja-Lopetegi ym. (2008) raportoivat, että potilaskuolleisuus sairaaloissa oli sitä alhaisempi, mitä enemmän proviisorit osallistuivat potilasneuvontaan (osa potilaista, joiden lääkityshistorian proviisorit tarkastivat 24 tunnin kuluessa sairaalaan saapumisesta, osa potilaista, joiden lääkityksen proviisorit tarkastivat 24 tunnin kuluessa muutoksista, osa kliinisistä lääkehoidon kokonaisarvioista, jotka kirjattiin, sekä osa potilaista, joita proviisorit neuvoivat lääkkeidenkäytössä ennen sairaalasta pääsyä) (21). Tämän lisäksi potilaskuolleisuus oli alhaisempi niissä sairaaloissa, joissa oli enemmän apteekkihenkilökuntaa ja toisaalta potilasneuvontaa voitiin toimittaa sitä enemmän, mitä enemmän oli apteekkihenkilökuntaa. Proviisorien kliininen työ estää mahdollisesti kuolemaan johtavia lääkitysongelmia, mutta voi myös vaikuttaa proviisorien työelämään. dollistaa opittujen kykyjen käytön, sekä työn haasteellisuus voivat edesauttaa työ- ja uratyytyväisyyttä (26). Proviisorit, joiden rooliin kuuluu kliininen työ, tutkimus tai hallinto, ovat usein tyytyväisempiä työhönsä kuin muut (26–30). Erityisesti nuoret proviisorit haluaisivat osallistua enemmän potilaiden hoitoon, mutta ovat tunteneet, etteivät saa käyttää kaikkea tietouttaan potilaiden hyväksi (22). Noel ym. (1982) huomasivat, että juuri työn haasteellisuus ja kliinisten kykyjen sekä tietouden käyttäminen vaikuttivat kliinisten proviisorien yleiseen työtyytyväisyyteen (28). Tämän lisäksi mahdollisuus pätevyyden ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä jatkoopintojen suorittaminen voivat lisätä tyytyväisyyttä (27;31), osoittaen, että ammatilliseen jatkokoulutukseen osallistuminen ja itseluottamus voivat lisätä työ- ja uratyytyväisyyttä (32). Jatkokoulutusta noin 20 yliopistossa University of Bath ja noin 20 muuta yliopistoa tarjoavat erilaisia jatkokoulutusohjelmia Isossa-Britanniassa. Sairaalaproviisorien odotetaan suorittavan kliinisen farmasian kurssin osana työtään ja yhä useammat avoapteekeissa työskentelevät proviisorit ovat alkaneet huomata, että jatkokoulutuskurssit ovat edellytys monien palvelujen toimittamiseen. Proviisorit voivat myös määrätä itsenäisesti lääkkeitä asiantuntemusalueensa kroonikkopotilaille suoritettuaan tarvitun koulutuksen. Yliopistojen tarjoamien pätevyyteen tähtäävien kurssien lisäksi muun muassa Centre for Pharmacy Postgraduate Education ja College of Pharmacy Practice tarjoavat proviisoreille lyhytkursseja. | Haasteellisuus vaikuttaa työtyytyväisyyteen Monet ominaispiirteet, kuten sukupuoli ja ikä, vaikuttavat proviisorien työ- ja uratyytyväisyyteen (22–25), mutta myös työrooli, joka mah- Kirjoittaja on Apotekare ja PhD, jonka työpaikka on Pharmacy Practice Group, Department of Pharmacy & Pharmacology, University of Bath. NHS:n hoito on ilmaista ational Health Service (NHS) aloitti toimintansa Isossa-Britanniassa 1948. Verovaroin kustannettua ”ilmaista” hoitoa tarjoaa 1,5 miljoonaa terveydenhoitojärjestelmän työntekijää. Terveyskeskuslääkarit, proviisorit (Isossa-Britanniassa ei ole farmaseutteja) ja terveydenhoitajat huolehtivat yhteistyössä potilaista terveyskeskuksissa ja avoapteekeissa ja voivat tarvittaessa ohjata potilaan sairaalahoidon pariin. Myös sairaaloissa potilaiden hyvinvoinnista vastaavat eri terveydenhoidon ammattien edustajat yhdessä. Hoito on ilmaista niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissakin – hammashoidosta pitää maksaa. Sairaaloissa määrätyt lääkkeet ovat ilmaisia. Terveyskeskuksissa määrätyt lääkkeet ovat ilmaisia alle 16-vuotiaille, 17–18-vuotiaille, jotka ovat päätoimisia opiskelijoita, yli 60-vuotiaille, odottaville äideille, työttömille ja monille, joilla on jokin tietty sairaus. Muut maksavat jokaisesta yhdessä reseptissä määrätystä lääkkeestä tällä hetkellä Englannissa £7,20 (noin 8,20 €), Skotlannissa £4 (4,55 €) ja Pohjois-Irlannissa £3 (3,40 €) riippumatta sen arvosta – toisaalta ehkäisypillerit ovat ilmaisia. Walesissa määrätyt lääkkeet ovat olleet ilmaisia kaikille vuodesta 2007 lähtien.Tiettyjä lääkkeitä ei voi määrätä NHS:n kustantamina. | N (1) Sackett DL, Rosenberg WMC, Gray JAM, Haynes RB, Richardson WS. Evidence based medicine: what it is and what it isn't. British Medical Journal 1996;312:71-2. (2) Department of Health. Pharmacy in the Future - Implementing the NHS Plan. A programme for pharmacy in the National Health Service. London: HMSO; 2000. (3) Department of Health. Pharmacy Workforce in the New NHS, Making the best use of staff to deliver the NHS Pharmacy Programme. London: Department of Health Publications; 2002. (4) Department of Health. A Vision for Pharmacy in the New NHS. London: Department of Health Publications; 2003 Jul. (5) National Prescribing Centre. Competencies for pharmacists working in primary care. London: Department of Health; 2000. (6) Duggan C, Bates I. Medicine information needs of patients: the relationships between information needs, diagnosis and disease. Quality and Safety in Health Care 2008;17:85-9. (7) Laaksonen R, Duggan C, Bates I. Desire for information about drugs: relationships with patients' characteristics and adverse effects. Pharmacy World & Science 2002;24:205-10. (8) Department of Health. Implementing the new community pharmacy contractual framework. Information for primary care trusts. London: Department of Health Publications; 2005. (9) Medicines Partnership. Room for review. A guide to medication review: the agenda for patients, practitioners and managers. 1st ed. London: Medicines Partnership; 2002. (10) Department of Health. Medicines for Older People: Implementing medicines-related aspects of the NSF for Older People. London: Department of Health Publications; 2001 Mar. (11) Duggan C, Feldman R, Hough J, Bates I. Reducing adverse prescribing discrepancies following hospital discharge. International Journal of Pharmacy Practice 1998;6:77-82. (12) Zermansky AG. Who controls repeats? British Journal of General Practice 1996;46:643-7. (13) Beard K. Adverse reactions as a cause of hospital admission in the aged. Drugs Aging 1992;2:356-67. (14) Hurwitz N. Admissions to hospital due to drugs. British Medical Journal 1969;1:539-40. (15) Granås AG, Bates I. The effect of pharmaceutical review of repeat prescriptions in general practice. International Journal of Pharmacy Practice 1999;7:264-75. (16) Mackie CA, Lawson DH, Campbell A, Maclaren AG, Waigh R. A randomised controlled trial of medication review in patients receiving polypharmacy in general practice. Pharmaceutical Journal 1999;263:R7. (17) Mackie CA, Mohammed A, Corlett S, Laaksonen R, Bates I, Duggan C, et al. A randomised controlled trial of medication review by accredited community pharmacists. International Journal of Pharmacy Practice 13, R17. 2005. Ref Type: Abstract: (18) Zermansky AG, Petty DR, Raynor DK, Freemantle N, Vail A, Lowe CJ. Randomised controlled trial of clinical medication review by a pharmacist of elderly patients receiving repeat prescriptions in general practice. British Medical Journal 2001;323:1-5.(19) Vincent C, Neale G, Woloshynowych M. Adverse events in British hospitals: preliminary retrospective record review. British Medical Journal 2001;322:517-9. (20) Knez L, Laaksonen R, Duggan C, Nijjar R. Evaluation of clinical interventions made by pharmacists in cancer services. Pharmaceutical Journal 2008;280:277-80. (21) Borja-Lopetegi A, Webb DG, Bates I, Sharott P. Association between clinical medicines management services, pharmacy workforce and patient outcomes. Pharmacy World & Science 30, 418-420. 2008. Ref Type: Abstract (22) Boardman H, Blenkinsopp A, Jesson J, Wilson K. A pharmacy workforce survey in the West Midlands: (4) Morale and motivation. Pharmaceutical Journal 2001;267:685-90. (23) Hussain S, Bates I. Determining the influence of formal postgraduate education on the career commitment of hospital pharmacists. Pharmacy Education 2001;1:231-40. (24) Rajah T, Bates I, Davies JG, Webb DG, Fleming G. An occupational survey of hospital pharmacists in the South of England. Pharmaceutical Journal 2001 May 26;266:723-6. (25) Willett VJ, Cooper CL. Stress and job satisfaction in community pharmacy: a pilot study. Pharmaceutical Journal 1996;256:94-8. (26) Barnett CW, Kimberlin CL. Levels of satisfaction among Florida pharmacists. Journal of Pharmaceutical Marketing & Management 1988;2:23-44. (27) Kawabata A, Murakami E, Iwaki M, Ogiso T, Suzuki S, Mishima M, et al. Importance of clinical activities to job satisfaction in Japanese pharmacists. American Journal of Health-System Pharmacy 1998;55:360-3. (28) Noel MW, Hammel RJ, Bootman JL. Job satisfaction among hospital pharmacy personnel. American Journal of Hospital Pharmacy 1982;39:600-6. (29) Olson DS, Lawson KA. Relationship between hospital pharmacists' job satisfaction and involvement in clinical activities. American Journal of Health-System Pharmacy 1996;53:281-4. (30) Quandt WG, McKercher PL, Miller DA. Job content and pharmacists' job attitudes. American Journal of Hospital Pharmacy 1982;39:275-9. (31) McPherson GS, Davies JG, Bewick V, Bhudia A. Identification of factors affecting job and career satisfaction in hospital pharmacists. Pharmaceutical Journal 1999;263:R48. (32) Swainson D, Silcock J. Continuing professional development for employee pharmacists: a survey to compare practice in the hospital and community sectors. Pharmaceutical Journal 2004;272:290-3. 29 `MINÄ, MISSÄ, MILLOIN? TEKSTI PAULA TIMONEN KUVA OLLI TIMONEN YSTÄVÄ KUVAILI PROVIISORI PAULA TIMOSTA LUKIOAIKOINA PIKKU MYYN KALTAISEKSI, SILLÄ TYTTÖ OLI PIENI JA SISUKAS. PAULA PITÄÄ MAHDOLLISENA, ETTÄ ANALYYSI PITÄÄ EDELLEEN PAIKKANSA. OMA-ALOITTEISUUS JA SINNIKKYYS OVAT VAIN EDUKSI YRITTÄJÄLLE. Yrittäjän elämä on täynnä yllätyksiä uumorilla voin sanoa, että ”minä nyt en ole mistään kotoisin”. Vanhempani päätyivät opiskelemaan Ouluun, jossa vietin lapsuuteni. Sittemmin olen asunut, opiskellut ja tehnyt töitä Helsingissä, Kajaanissa, Raumalla ja Imatralla. Lapsuudenkotini oli akateeminen ja kristitty, mutta monissa asioissa boheemi. Kolmea siskosta ei kasvatettu kelvollisiksi vaimoiksi vaan tasavertaisiksi vastuunkantajiksi. Kasvatus perustui vastuun antoon ja luottamukseen sekä muiden huomioon ottamiseen. Eräs ystäväni kuvaili minua lukioaikoina Pikku Myyn kaltaiseksi: pieni ja sisukas. Ehkäpä tuolloinen syväanalyysi olemuksestani ei ole edelleenkään menettänyt ajankohtaisuuttaan. Pyrin tosin käyttäytymään rauhallisesti ja diplomaattisesti, jos se vain on mahdollista. H Opinnot etenivät vauhdikkaasti Luonnontieteet, tekniikka, kuvataiteet ja musiikki kiinnostivat minua jo lapsena. Päätös hakea Helsingin yliopistoon opiskelemaan farmasiaa tuli kuitenkin tehdyksi vasta abiturienttina. Tuolloin en tiennyt suvussani tai tuttavapiirissäni olevan yhtään farmasistia. Myöhemmin selvisi, että maineikas apteekkari Elli Turunen oli mummini serkku. Opiskeluaika sujui nopeasti. Oli olevinaan aina kiire saada suoritettua kurssit mahdollisimman pian pois alta. Toki siinä ohessa tuli 30 harrastettua opiskelijaelämääkin: ohjasin tutorina uusia tappeja, olin mukana Farmasiakunnan laulajissa ja notkuin Yfkissä ja AKK:lla. Olin alusta lähtien kiinnostunut farmakologiasta. Lääkäriksi opiskeleva tuttavani houkutteli minut koehenkilöksi omiin toiminnalliseen magneettikuvaukseen liittyviin tutkimuksiinsa. Sattumalta kyseinen tutkijatiimi päätti laajentaa tutkimuksiaan farmakologian suuntaan, ja pääsin tekemään graduni kansainvälisesti arvostettujen tutkijoiden ohjauksessa. Tieteellinen työ opetti pitkäjänteisyyttä ja avasi silmäni näkemään poikkitieteellisen ja moniammatillisen työskentelyn hedelmällisyyden. Hyvä ja huonoja esimerkkejä Oppilasajan lähestyessä listasin puhelinluettelosta asuntoani lähellä olevat apteekit ja aloitin soittokierroksen. En päässyt Apteekki Bulevardiaa pitemmälle, kun jo tärppäsi. Säännölliset apteekkiproviisorin työt aloitin sivuapteekin hoitajana Raumalla alkuvuodesta 2002. Apteekeissa sain tehdä kaikkea, mitä apteekkitoimintaan liittyy: ikkunanpesusta ja tavaranpurusta lääkkeenvalmistukseen ja reseptintoimitukseen sekä toimintaohjeiden laatimisesta ja ATK-ongelmien selvittelystä maksamattomien laskujen perintään ja työpaikkahaastatteluihin asti. Valmistumiseni aikoihin tein myös tutkimustöitä Meilahden sairaalan röntgenissä ja Keskussotilassairaalan sotilaslääketieteen lai- toksella. Molemmissa paikoissa tutkimukset liittyivät kipulääkkeisiin. Olen nähnyt monenlaisia yrityksiä, työyhteisöjä, esimiehiä ja toimintastrategioita. Osa niistä on toiminut innoittavana esikuvana, mutta jotkut ovat olleet varoittavia esimerkkejä siitä, miten asioita ei ainakaan kannata hoitaa. Silti en koskaan ole epäillyt olevani väärällä alalla, päinvastoin. Yrittäjä on ennakkotapaus Tällä hetkellä työskentelen viime vuonna perustamassani yrityksessä Pro dosis Oy:ssä. Yrityksen toimialaksi olen määritellyt lääkehoidon tuki- ja asiantuntijapalvelut. Palvelut on suunnattu sekä yksityishenkilöille että yrityksille ja kunnille. Puuhiani ovat päivitelleet sekä farmasistit että alan ulkopuoliset ihmiset. Moni viranomainenkin on ihmetellyt, eikö minulla todellakaan ole omaa apteekkia ja mitä yritys tekee, jos se ei myy lääkkeitä. Onpa minuun jopa otettu yhteyttä, että rupeaisin myymään ravintolisiä muun toiminnan ohessa. Vaikka on hienoa olla kehittämässä uutta ja omaa, on myös raskasta olla lajissaan ensimmäinen. Papukaijana saa selvittää, mitä yritys tekee ja mitä uudenlaiset palvelut käytännössä sisältävät. Viranomaisten silmissä yritys on ennakkotapaus, jonka asioiden käsittelyssä eivät päde mitkään normaalit aikarajat. Aikaa myöten nämä varjopuolet kuitenkin luultavasti poistuvat. 7 SANAA ELÄKELÄINEN potentiaalinen asiakas KANTTARELLI herkullista syötävää RISKINOTTO välttämätön paha OPISKELU eikö se lopu koskaan? PEHMIS jätski, nam! YLEISURHEILU lihas TIETOKONE tärkeä työkalu teensovittamisessa on silti omat haasteensa, kun lapset ovat iältään noin 2,5 vuotta ja 8 kuukautta ja kun mieheni työhön sisältyy paljon matkustelua. Vapaa-ajan ongelmia ei ole. Rakkaat harrastukset kokkailu, käsityöt, puutarhanhoito ja kuorolaulu ovat jääneet viime aikoina vähemmälle, ellei arkiruokaa ja lasten kanssa rallattelua oteta lukuun. Elämäni on silti niin vaihtelevaa ja yllätyksellistä, ettei television viihdeohjelmia ole tarvinnut katsella. Jännitystä riittää muutenkin. Parasta viihdettä taitaa olla se, että saa lukea joskus Hesarin rauhassa. Oma yritys, lääkehoidon tuki- ja asiantuntijapalveluita tuottava Pro dosis Oy, antaa Paula Timoselle vapaat kädet toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Perustana erityispätevyys Yhden hengen yrityksen pyörittäminen on hyvin opettavaista, mutta myös palkitsevaa. Käytännössä saan olla yhtä aikaa ”paimen, piika ja emäntä”. Työtehtäväni sisältävät lääkehoidon kokonaisarviointien tekemistä, kotikäyntejä, lääkeneuvontaa, yhteydenpitoa lääkäreihin, luentojen ja esitysten valmistelua, luennointia, suunnittelua, tuotteistusta, markkinointia ja suhdetoimintaa itse yritystoimintaan liittyvän byrokratian lisäksi. Tässä työssä täytyy koko ajan päivittää tietämystään ja seurata alan kehitystä. Omassa yrityksessä se vaatii jatkuvaa oma-aloitteisuutta. Kukaan ei automaattisesti ilmoittele muutoksista tai kerro alan juoruja. Vieraan apuun ei voi luottaa. Perustan yrittäjäksi ryhtymiselle loi amma- tillinen jatkokoulutus. Suoritin lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden koulutusohjelman vuosina 2006–2008. Koulutus antoi hyvät eväät uuden palvelukonseptin luomiseen ja mahdollisuuden erottua massasta. Koska erityispätevyys on voimassa vain viisi vuotta kerrallaan, tahdoin varmistaa mahdollisuuden pitää yllä pätevyyttä tekemällä arviointeja. Olen ilahtunut yritykseni viime aikoina saamasta huomiosta ja positiivisesta ja rohkaisevasta palautteesta. Se kannustaa jatkamaan töitä. Yksinäinen puurtaminen ei ole aina hauskaa, mutta pienetkin onnistumiset tuottavat iloa nykyisin enemmän kuin ennen. Oma elämä käy jännitysviihteestä Puoliso antaa täyden henkisen ja taloudellisen tuen toiminnalleni. Työn ja perhe-elämän yh- ”Pienetkin onnistumiset tuottavat nykyisin enemmän iloa kuin ennen.” Samoihin aikoihin, kun tämä lehti ilmestyy, päättyy työntäyteinen äitiyslomani. Pro dosis Oy:n toiminnan painopiste siirtyy Helsinkiin perheen muuton myötä. Yritystoiminnan ohella aloitan osa-aikaisen apteekkiproviisorin työt Ruoholahden apteekissa. Apteekkityö on oiva keino pysyä ajan tasalla alan asioista. Lisäksi se antaa hyvät edellytykset kehittää oman yrityksen palveluita edelleen. Näen sekä farmasian alan että oman yritykseni tulevaisuuden valoisana. Uskon, että alamme selviää haasteistaan ja pystyy uudistumaan. Vaikka yritykseni alku on ollut vaivalloista ja teettänyt paljon ilmaista työtä, todellinen tarve yrityksen palveluille on olemassa, ja se lisääntyy väestön vanhetessa. Myös valtiovalta suhtautuu positiivisesti uusiin terveydenhoidon innovaatioihin. Pitkäjänteinen työ siis jatkuu. | 31 `TALOUSKOULU Apteekkien investoinnit ja poistot INVESTOINTI ON YLEENSÄ SUURI SIJOITUS, JONKA OLETETAAN MAKSAVAN ITSENSÄ PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ TAKAISIN. URAANSA ALOITTAVAN APTEEKKARIN ENSIMMÄINEN INVESTOINTI ON APTEEKKILIIKETOIMINNAN OSTAMINEN EDELTÄJÄLTÄÄN. TEKSTI PÄIVI HEISKANEN nvestoinnit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja toimintaedellytysten parantamiseen liittyviä toimia. Ne voivat olla kone-, laite- tai kalustohankintoja, toimitilahankintoja, sukupolvenvaihdokseen tai yrityskauppaan liittyviä omistusjärjestelyjä, aineettomia kehittämisinvestointeja tai tuotekehitystä. Investoinnille asetetaan yleensä tuottovaatimus, mutta investointipäätöksen tekeminen ei ole pelkkää tuottoon tuijottamista. Usein investointi johonkin kohteeseen alentaa kustannuksia toisessa kohteessa. Investointi voidaan ajatella suoritettavaksi aina, kun se säästää hankintakustannuksensa takaisin yhden tilikauden aikana. Investointipäätöstä tehtäessä joudutaan kiinnittämään huomiota toteutuskustannuksiin, saataviin tuottoihin ja rahoitusvaihtoehtoihin. Mitä suuremmasta investoinnista on kysymys, sitä enemmän on panostettava tietojen keräämiseen. Yksi varteenotettava tiedonhankintamuoto on kysyä muiden apteekkien kokemuksia. Uraansa aloittavan apteekkarin ensimmäinen investointi on apteekkiliiketoiminnan ostaminen edeltäjältään. Liiketoimintakaupassa ostetaan vaihto-omaisuusvaraston lisäksi kalusto ja erinäisiä aineettomia oikeuksia, kuten atk-ohjelmistot. Joskus kaupan kohteena voi lisäksi olla apteekin toimitilana oleva liikehuoneisto. se vastaa enää nykyajan vaatimuksiin. Apteekki saattaa vaihtaa myös liikepaikkaa ja joutua uusimaan ainakin osan kalustostaan muuton myötä. Luonnollisesti myös apteekin vaihdon yhteydessä voidaan joutua suorittamaan kalusto- ja muitakin investointeja. Apteekkien kalustoinvestoinnit nousevat helposti useisiin kymmeniin tuhansiin, jopa yli sadantuhannen euron. Kokemus on osoittanut, että investointibudjettiin on syytä varata 20 prosenttia ylimääräistä. Joskus apteekin toimitiloissa joudutaan tekemään mittaviakin muutoksia, jotta se saadaan vastaamaan paremmin muuttuneita tarpeita. Vähäiset korjauskulut voidaan käsitellä vuosikuluina ja vähentää kerralla tuloksesta. Vuokrakiinteistöjen ja -huoneistojen perusparannusmenot ovat menoja, jotka tulee aktivoida eli kirjata taseelle. Sen sijaan on jossakin määrin epäselvää, kuinka on käsiteltävä perusparannusmenoja, jotka kohdistuvat yrityksen huoneisto-osakkeiden nojalla hallitsemaan huonetilaan. Perusparannusmenoja voidaan luonnehtia joko jaksotettavaksi pitkävaikutteiseksi menoksi tai osakkeiden hankintamenoon aktivoitavaksi eräksi. Verotuskäytännössä osakkeiden hankintamenoon on pyritty aktivoimaan hankinnan yhteydessä suoritetut peruskorjausmenot, mutta oikeuskäytäntö ei tue tätä kantaa. Osakehuoneistoon kohdistuvia perusparannusmenoja on ilmeisesti pidettävä jaksotettavina menoina. Poistot perusparannusmenoista tehdään yleensä viiden vuoden tasapoistoin. Tyypillisiä investointeja: kalusto ja perusparannukset Investointien rahoitus: oma raha, laina tai leasing Apteekkikaupan jälkeen apteekkarilla voi olla edessään apteekin kaluston uusiminen. Entinen kalusto voi iältään olla niin vanhaa, ettei Investoinnin rahoituksessa on hyvä noudattaa vanhaa nyrkkisääntöä eli rahan lähteen ja rahan käytön pitää luonteeltaan vastata toisi- I 32 aan. Jos ryhdytään pitkävaikutteiseen hankkeeseen, tulee se myös rahoittaa pitkäaikaisella rahoituksella. Pitkäaikaisia rahoitusvälineitä apteekeissa ovat oma pääoma ja pitkäaikainen laina. Investointeja voidaan rahoittaa myös leasing-menetelmällä. Leasingin verotuksellinen arviointi riippuu siitä, pidetäänkö leasing-sopimusta vuokran luonteisena vai kaupan luonteisena. Käytännössä leasingissä on yleensä kysymys vuokranluonteisesta sopimussuhteesta. Tällaisessa tilanteessa leasingin ottajalle on sopimuksessa tavallisesti varattu vain etuostooikeus tai osto-optio käypään hintaan taikka mahdollisuus jatkaa sopimusta peruskauden jälkeen alennettua vastiketta vastaan. Usein apteekit pyrkivät maksamaan pitkäaikaisen lainan alkuperäistä suunnitelmaa nopeammassa tahdissa. Taustalla on ajatus nettovarallisuuden kasvattamisesta, sillä velkahan pienentää nettovarallisuutta. Mitä enemmän apteekilla on nettovarallisuutta, sitä enemmän tuloksesta verotetaan pääomatulona. Nettovarallisuuden kasvattaminen investoinnein Investoinneilla on vaikutusta myös apteekin nettovarallisuuteen ja sitä kautta verotukseen. Investoitaessa tosin nettovarallisuus ei muutu miksikään, jos velka lisääntyy vastaavan määrän taseen toisella puolella. Mikäli investoinneilla halutaan vaikuttaa nettovarallisuuteen, on omaisuus ostettava omaksi ilman (uutta) velkaa. Lisäksi investoinnin täytyy liittyä elinkeinotoimintaan. Tarvittaessa on myös kyettävä osoittamaan, että varat ovat peräisin elinkeinotoiminnasta. Käyttökelpoisia investointikohteita ovat muun muassa perusparannukset vuokrahuo- KUVA FUTUREIMAGEBANK neistoon, käyttöomaisuusosakkeet (ei pörssitai vastaavat osakkeet) tai -kiinteistöt kuten liikehuoneisto, työsuhdeasunnot ja henkilöstön loma-asunnot, niiden perusparannukset, pitkäaikaiset sijoitukset kuten apteekin taideesineet ja vastaavat sekä kalusto ja koneet sekä muu irtain käyttöomaisuus. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta on hyvä tapa kasvattaa nettovarallisuutta, mikäli investointi on lisäksi toiminnallisesti järkevä. Myös liikehuoneiston hankkiminen apteekin toimitilaksi voi usein osoittautua varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. 25 prosentin menojäännöspoistoin. Viiden vuoden tasapoistoa käytetään yleisesti toimitiloihin tehtyihin perusparannuksiin ja atk-ohjelmien hankintamenoihin. Mikäli apteekilla on oma toimistorakennus, poistetaan se 4 prosentin menojäännöspoistoin. Kulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voida tehdä poistoja lainkaan. Apteekkien osalta kulumatonta käyttöomaisuutta voivat olla esimerkiksi tontti, jolla apteekkirakennus sijaitsee tai toimitilan hallintaan oikeuttavat osakkeet. Hankintamenojen poistot: kolme eri järjestelmää Poistoja tehtäessä tulee muistaa, että sosiaaliturvamaksuluokka määräytyy tehtyjen poistojen ja maksettujen palkkojen mukaan, jolloin sosiaaliturvamaksuluokan muuttuminen voi lisätä yrityksen kustannuksia. Liiketoimintaa harjoittavan työnantajan on itse laskettava, minkä sosiaaliturvamaksuprosentin mukaan maksu maksetaan. Käyttöomaisuuden hankintamenoa ei saa vähentää kerralla vuosikuluna, vaan se jaksotetaan poistoilla kuluksi eri verovuosille. Elinkeinoverolaissa sovelletaan pääasiassa kolmea eri poistojärjestelmää. Koneiden ja rakennusten hankintamenot vähennetään alenevin poistoin, jotka tehdään kulloinkin poistamatta olevasta hankintamenosta. Patenttien ja muiden aineettomien oikeuksien, väestönsuojien, vesistönsuojelulaitteiden ja laiturien, siltojen ynnä muiden sellaisten hankintamenot poistetaan tasapoistoin. Soranottopaikkojen, turvesoiden ja kaivosten hankintamenot poistetaan käytön mukaisilla poistoilla. Koneiden ja kaluston hankintamenojen poistaminen ja luovutushintojen tulouttaminen tapahtuu menojäännösjärjestelmän mukaan. Menojäännös on irtaimen käyttöomaisuuden edelliseltä vuodelta siirtyneen poistamattoman hankintamenon eli jäännösarvon ja verovuoden aikana käyttöön otetun omaisuuden hankintamenojen summa, josta on vähennetty omaisuudesta verovuoden aikana saadut luovutushinnat. Jos irtain käyttöomaisuus on lyhytikäistä eli sen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta, saadaan hankintameno poistaa kokonaisuudessaan hankintavuonna. Apteekkien kirjanpidossa poistot tehdään yleensä verotuksessa hyväksyttävien enimmäismäärien mukaisesti. Kalusto poistetaan siten Poistot vaikuttavat sosiaaliturvamaksuluokkaan Luopuminen apteekkitoiminnasta: verosuunnittelu tärkeää Yksityisliikkeen, siten myös apteekin myyntiä käsitellään verotuksessa liikkeen varallisuuteen kuuluvien erien, kuten käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden myyntinä, vaikka kaupan kohteena onkin koko liike varoineen ja velkoineen. Myynti on yrityksen, niin myös apteekin, viimeinen liiketapahtuma. Myyntihinta on elinkeinoverolain säännösten mukaisesti myyjän veronalaista tuloa. Myyntihinnasta saadaan vähentää liikeomaisuuteen kuuluneiden hyödykkeiden, kuten käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden, poistamattomat hankintamenot eli yleensä niiden kirjanpitoarvot. Kun apteekki myydään, myös sen toiminta-aikana tehdyt varaukset, kuten toimintavaraus, tuloutuvat. Asiantuntevalla verosuunnittelulla päästään luopumisen yhteydessä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. | Sosiaaliturvamaksuluokat Yleisin sotumaksuluokka on 2 %. Siihen luokkaan kuuluvat • uusi yritys • yritys, jolla kuluvan käyttöomaisuuden poistot vuodelta 2007 toimitetussa verotuksessa ovat alle 50 500 euroa • yritys, jonka poistot vuonna 2007 ovat yli 50 500 euroa, mutta alle 10 % palkoista • työnantaja, joka ei harjoita liiketoimintaa, kuten kotitalous tai liiketoimintaa harjoittamaton yhdistys. Jos yrityksen poistot ovat yli 50 500 euroa ja samalla 10–30 % palkoista, sotumaksua joutuu maksamaan 4,2 %. Mikäli yrityksen poistot ovat yli 50 500 euroa ja samalla yli 30% palkoista, sotumaksun suuruus on 5,1 %. Yleisin sotumaksuluokka apteekeilla on 2 %. Sotumaksun suuruus tarkistetaan vuosittain ja edellä mainitut luokat ovat olleet voimassa 1.4.2009 alkaen. | Kirjoittaja on yksikönjohtaja Talenom Da signassa. 33 `JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS ON SINUA VARTEN. ANNAMME OIKEUDELLISTA NEUVONTAA UUDESSA LAKINURKASSA, KERROMME KOULUTUKSESTA JA KÄVÄISEMME OPISKELIJOIDEN ESIMIESKOULUTUKSESSA. OTA YHTEYTTÄ VASTUUHENKILÖIHIN JA TULE MUKAAN TOIMINTAAN! KOULUTUSTA ProviisoriEsimieskoulutuskokonaisuus alkaa 22.10. HUOM! Proviisoriyhdistyksen syyskokous 7.11. Farmasian Päivät 20.–22.11. Kuopiolaiset opiskelijat kokoontuivat kuuntelemaan esimieskoulutusta Makumestarien saunalle. Lue esimieskoulutuksesta sivulta 40. Ota yhteyttä järjestösihteeri Susan Salm Salmeen, kun tarvitset lisätietoa jäseneduista tai työsuhdeasioista. [email protected] • Puh. (09) 177 771 • Gsm 040 532 7468 `VARAPUHEENJOHTAJALTA TEKSTI MARIA PÖYHÖNEN KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN Mä oon vaan töissä täällä? LOMIEN PÄÄTYTTYÄ TYÖPAIKOILLA JUTUSTELLAAN INNOISSAAN SIITÄ, MITÄ KENENKIN KESÄÄN ON KUULUNUT. Mökkeilyjä, rippijuhlien järjestämistä, lomamatka. Monen mielestä lomaa olisi voinut jatkaa helposti pari viikkoa, enemmänkin. KUN SIIRRYTÄÄN PUHUMAAN TYÖHÖN PALUUSTA, SÄVY MUUTTUU. Ensimmäisen työviikon aikana pitäisi vain saada totutella työntekoon eikä tarttua vastassa oleviin satoihin s-posteihin, toisten sopimiin palavereihin ja käynnistettäviin projekteihin. Se siitä lomasta, vaikutus on hävinnyt ensimmäisen työpäivän aikana. MISTÄ LÄÄKE? A niin kuin apteekista? Ei, vaan A niin kuin asenteesta. Olipa kyseessä loman jälkeinen työhön palaaminen, työhaastattelu, asiakkaan tai työkaverin kohtaaminen, mikä tahansa haaste, asenne on merkityksellinen lopputuloksen kannalta. ASENNE MÄÄRITELLÄÄN JOHONKIN SOSIAALISESTI MERKITYKSELLISEEN KOHTEESEEN LIITTYVÄKSI MYÖNTEISEKSI TAI KIELTEISEKSI SUHTAUTUMISTAVAKSI. Määritelmä käsittää tunteen, ajatuksen ja toiminnan. Asenteet opitaan. Sanotaan, että oikea asenne ei takaisi onnistumista, mutta sen avulla voisi välttää epäonnistumisen. Itse olen taipuvainen uskomaan, että oikea asenne poikii aina hyvää. Oikeaa asennetta tarvitaan niin ylimmässä johdossa kuin suorittavalla tasollakin. Oikea asenne edesauttaa saavuttamaan sekä henkilökohtaisia että yrityksen tavoitteita. ASENNEMUUTOS EI TAPAHDU ITSESTÄÄN. Sen eteen on tehtävä aktiivisesti töitä. Parhaiten muutos onnistuu, jos ymmärtää, mitä hyötyä muutoksesta itselle seuraa. Unohdetaan muutosvastarinta ja ”minä olen oikeassa” -ajattelu. Otetaan tilalle uteliaisuus ja avoin mieli. Muutos lähtee meistä itsestämme. OIKEALLA ASENTEELLA KOHTI SYKSYÄ. Can do! Sanna Heikkilä 36 PROVIISORIEN MÄÄRÄAIKAISET TYÖSOPIMUKSET OVAT YLEISTYNEET. ONGELMIA VOI SYNTYÄ ESIMERKIKSI LOMAUTUSTILANTEISSA TAI SILLOIN, KUN VAKITUINEN TYÖNTEKIJÄ HALUAA PALATA TÖIHIN, VAIKKA SIJAISEN MÄÄRÄAIKAISUUS VIELÄ JATKUISI. seat Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenten asianajajalle osoittamat kysymykset koskevat määräaikaisia työsopimuksia, jotka ovat yleistynet myös proviisorien keskuudessa. Kysymykset koskevat useimmiten määräaikaisten työsopimusten päättymistä, työsuhteen etuja työsuhteen aikana ja lomauttamisia. Ongelmia saattaa näissä työsuhteissa syntyä esimerkiksi siitä, että työnantaja uusii jatkuvasti määräaikaisen työntekijänsä työsuhteen, jolloin useita määräaikaisia työsopimuksia solmitaan peräkkäin vakinaistamatta työsuhdetta. Joskus taas on epäselvää, voiko työnantaja päättää hoitovapaalla tai sairaslomalla olleen työntekijän määräaikaisen sijaisen työsuhteen kesken sopimuskauden sen vuoksi, että varsinainen työntekijä haluaa palata takaisin työhön. Työnantaja on myös voinut purkaa varsinaisen työntekijän työsuhteen, jolloin sijaistakaan ei enää tarvita. On myös tapauksia, jolloin työnantaja irtisanoo määräaikaisen työntekijän tuotannollis-taloudellisin perustein tai lomauttaa hänet muiden työntekijöiden mukana. Lähtökohtana kaikissa määräaikaisissa työsuhteissa on kuitenkin, että määräaikainen työsopimus on sananmukaisesti määräaikai- U `LAKINURKKA KUVA FUTUREIMAGEBANK ASIANAJAJA MARIA PÖYHÖNEN VASTAA PROVIISORIN JÄSENSIVUILLA PROVIISORIYHDISTYKSEN JÄSENIÄ ASKARRUTTANEISIIN TYÖOIKEUDELLISIIN KYSYMYKSIIN. VOIT LÄHETTÄÄ AIHE-EHDOTUKSIA TAI KYSYMYKSIÄ OSOITTEESEEN [email protected] Määräaikainen työsopimus kestää sovitun ajan nen eikä sitä voida irtisanoa kesken sopimuskauden. Se kestää juuri sen ajan kuin sen on sovittu kestävän eikä sitä voida irtisanoa määräajan kuluessa. Tämä koskee niin tuotannollis-taloudellisia kuin uudelleen organisointiinkin liittyviä perusteita. Ainoastaan työnantajan konkurssi tekee poikkeuksen tässä asiassa. Vain sijaisen voi lomauttaa Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän lomauttaminenkin edellyttää, että määräaikaisuudessa on kysymys toisen työntekijän sijaisuudesta ja että tämä työntekijä olisi voitu vastaavassa tilanteessa lomauttaa. Jos määräaikainen työntekijä on otettu esimerkiksi projektiluonteiseen tehtävään, häntä ei voida lomauttaa, kun hän ei ole kenenkään sijainen. Joskus määräaikaisessa työsopimuksessa on sovittu, että sopimus päättyy määräajan päätyttyä tai aikaisintaan silloin, kun sairauslomalla tai hoitovapaalla oleva työntekijä palaa töihin. Tällöin työsopimus voi päättyä jo ennen määräajan umpeutumistakin sairauslomalla tai hoitovapaalla olevan työntekijän palattua töihin. Joskus voi olla epäselvää, mitä työsopimuksessa on tarkoitettu työsopimuksen kestosta ja missä määrin se voi olla riippuvainen kolmannen eli varsinaisen sairauslomalla olevan työntekijän toimenpiteistä ilman, että sen enempää työntekijä kuin määräaikainen työntekijäkään voivat vaikuttaa siihen. Näin on esimerkiksi silloin kun sairauslomalla oleva työntekijä itse irtisanoutuu työstään kesken loman. Vaikeita tilanteita syntyy myös silloin, kun työnantaja päättää purkaa sairauslomalla olevan työntekijän työsuhteen esimerkiksi pysyvän työkyvyttömyyden seurauksena. Jos kysymyksessä on työnantajan vastuupiiriin kuuluva toimenpide ja hän olisi voinut varautua asiaan jo silloin, kun määräaikaisesta työsuhteesta on sovittu, voitaneen katsoa, ettei purkaminen vaikuta Lähtökohtana kaikissa määräaikaisissa työsuhteissa on, että määräaikainen työsopimus on sananmukaisesti määräaikainen eikä sitä voida irtisanoa kesken sopimuskauden. määräaikaisen työntekijän työsuhteen kestoon. Työnantaja kun ei saa päättää määräaikaisen työntekijän työsuhdetta sillä perusteella, että hän on itse tullut toisiin ajatuksiin varsinaisen työntekijän työkyvystä. Toisaalta myöskään työntekijä ei saa päättää työsopimusta ennen määräajan loppuun kulumista, vaikka saisikin paremmin palkatun työn muualta. Useita kertoja jatkettuja määräaikaisia työsuhteita voidaan pitää toistaiseksi tehtyinä eikä enää määräaikaisina, jos työnantajalla ei ole tehtävään tai työhön liittyvää perustetta palkata työntekijää määräaikaiseksi. Lyhytaikaisilla keskeytyksillä ei ole asiassa merkitystä. Tällä pyritään siihen, ettei määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisella saa kiertää toistaiseksi voimassaoleviin sopimuksiin liittyvää irtisanomissuojaa. | 37 7YV]PPZVYP,ZPTPLZRV\S\[\ZVOQLSTH 1pYQLZ[pQpUp/LSZPUNPURH\WWHRVYRLHRV\S\7PLU`YP[`ZRLZR\Z `O[LPZ[`ZZp7YV]PPZVYP`OKPZ[`RZLURHUZZH 7HPRRH!/:,7PLU`YP[`ZRLZR\Z(YRHKPHURH[\ (PRH! QH 6OQLSTHU[H]VP[[LLUHVU[\RLHQHLKPZ[ppLZPTPLZ[`ZZp [HY]P[[H]PH[PL[VQH[HP[VQHQH]HSTP\RZPH6OQLSTHVUZ\\UUH[[\ LYP[`PZLZ[PHW[LLRLPZZH[VPTP]PSSLWYV]PPZVYLPSSLQVPKLU[VPTLU R\]HHUR\\S\\LZPTPLOLUp[VPTPTPULU6OQLSTHZV]LS[\\ T`Z[LVSSPZ\\KLZZH[HPT\PSSH[VPTPHSVPSSH[VPTP]PSSLWYV]PP ZVYLPSSLQV[RHOHS\H]H[RLOP[[ppVZHHTPZ[HHUY`OTPLUQH [PPTPLUQVO[HTPZLZZH 6OQLSTHUO`K`[VZHSSPZ[\QPSSL! <\ZPHVP]HSS\RZPHQHUpRR\STPHLZPTPLZ[`OU =HYT\\[[HWpP]P[[pPZQVO[HTPZLU[PSHU[LPZPPU 2p`[pUUSSPZPpTHSSLQHQH[`RHS\QHLYPSHPZPPUQVO[HTPZ[PSHU[LPZPPU 3PZppP[ZL[\U[LT\Z[HQHZLUT`[p`TTpYY`Z[pLYPSHPZ\\KLSSL /HYQVP[\Z[HRLOP[`ZRLZR\Z[LS\POPUQVO[HTPZLU]HPR\[[HTPZLUQH RHUU\Z[HTPZLU]pSPULLUpZLRpRLOP[p[]PLZ[PU[pQH]\VYV]HPR\ [\Z]HSTP\RZPHQVO[HTPZLU]pSPULLUp 6ZHSSPZ[\QH[ZHH]H[RV\S\[\RZLU HQHRZPRp`[[UZpSPZLUZZPU 6W[PTH]LYRRV`TWpYPZ[U 1HRZVQLU[LLTH[! ,ZPTPLOLUYVVSP[QHLZPTPLZ[`UWLY\Z[HPKV[ 1VO[HQ\\ZRp`[[p`[`TPULU!7LPSPHUHS``ZP ;LOVRHZHQHURp`[[ 4\\[VRZLUQVO[HTPULUQHLZPTPLOLUpRHZ]HTPULU 2V\S\[\RZLUVZHSSPZ[\QHOPU[HVU!QpZLUPSSLQH RHUUH[[HQHQpZLUPSSL ÁQHLPQpZLUPSSL ÁHY]VUSPZp]LYV[VURV\S\[\ZWHS]LS\ 3PZp[PLKV[!(PYH+H]PKZZVU/:,7PLU`YP[`ZRLZR\Z W\OHPYHKH]PKZZVU'OZLÄ 0STVP[[H\[\TPZL[ TLUULZZp! :\ZHU:HSTP7YV]PPZVYP`OKPZ[`ZW\O Z\ZHUZHSTP'WYV]PPZVYP`OKPZ[`ZUL[ 8/2009 70,5@90;@:2,:2<: (YRHKPHURH[\/LSZPURP /LSZPURP4PRRLSP7PL[HYP;HSSPUUH – silmiesi vuoksi Apua kuiville silmille Vizcure – Pitkävaikutteisesti kosteuttavat silmätipat • Hyaluronihappo sitoo kosteutta. • B12-vitamiini ja elektrolyytit säilyttävät silmän optimaalisen fysiologisen tilan. • Voidaan käyttää samanaikaisesti kaikentyyppisten piilolinssien kanssa. Lenzmoist – Kosteuttavat ja piilolinssejä puhdistavat silmätipat • Poistaa linsseihin kertyvää likaa ja proteiineja. • Kosteuttaa ja voitelee silmää. • Lisää linssien käyttömukavuutta. • Voidaan käyttää samanaikaisesti kaikentyyppisten piilolinssien kanssa. www.actavis.ﬁ Vinkki piilolinssien käyttäjille: Silmiä kosteuttavaa vaikutusta voi tehostaa käyttämällä Lenzmoist piilolinssejä puhdistavia silmätippoja päivällä ja Vizcure pitkäkestoisesti kosteuttavia silmätippoja yöksi. `JÄSENEDUT PROVIISORIYHDISTYS NEUVOTTELEE VUOSITTAIN UUSIA JÄSENETUJA. HOIDETTUASI JÄSENMAKSUASIAT ASIANMUKAISESTI SAAT LUKUISAT EDUT KÄYTTÖÖSI. TARKEMPI LISTA YHDISTYKSEN JÄSENEDUISTA PROVIISORIYHDISTYKSEN NETTISIVUILLA WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET Proviisoriyhdistyksen jäsen on vakuutettu Iﬁssä! Proviisoriyhdistys on vakuuttanut jäsenensä Iﬁssä vapaa-ajan matka- ja matkatavaravakuutuksella. Lisäksi jäsenyys oikeuttaa muihinkin vakuutusetuihin – saat 6–30 % keskittämisalennusta perheen vakuutuksista sekä edullisen Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen. siat eivät aina suju niin kuin niiden pitäisi. Vahinkotapahtuma voi olla esimerkiksi sellainen äkillinen henkilö- tai omaisuusvahinko, jota ei korvata mistään lakisääteisestä vakuutuksesta. – Olemme Proviisoriyhdistyksen edustajien kanssa kartoittaneet riskit ja pyrkineet löytämään niihin yhdistyksen jäsenille parhaiten sopivat ratkaisut. Vakuutusedut ovatkin tärkeä osa liiton jäsenetujärjestelmää, kertoo yhteyspäällikkö Merja Laaksonen Iﬁstä. A Yhdistysvakuutus sisältyy jäsenmaksuusi Proviisoriyhdistyksen jäsenet on vakuutettu ns. Liittovakuutuksella, johon kuuluu vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutus. Vakuutettuina ovat yhdistyksen jäsenet ja opiskelijajäsenet. Eläkeläiset ovat vakuutettuina sen vuoden loppuun, kun jäävät eläkkeelle. Jäsenen alle 20-vuotiaat lapset ovat vakuutettuina matkustajavakuutuksessa silloin, kun he ovat jäsenen kanssa yhteisellä matkalla. Matkustajavakuutus ei koske puolisoa, sen sijaan matkatavaravakuutus koskee myös häntä, silloin kun puoliso on yhdistyksen jäsenen kanssa samalla matkalla. aiheuttamia hoitokuluja ilman ylärajaa ja ilman omavastuuta, sekä näiden aiheuttamasta matkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Vakuutuksesta korvataan lisäksi Iﬁn hyväksymä sairauskuljetus Suomeen. Vakuutustodistuksen voit tulostaa itsellesi Proviisoriyhdistyksen jäsensivuilta. Lisäksi yhdistyksen jäsenkortissa on tarvittavat puhelinnumerot tapaturman sattuessa kotimaassa tai ulkomailla. Tiedot Iﬁn sopimuslääkäreistä ulkomailla löydät osoitteesta if.ﬁ/proviisoriyhdistys. Vakuutukseen sisältyy turvaa myös matkatavaroille. Matkatavaraksi lasketaan oman perheen kaikki matkatavarat. Matkatavarat ovat vakuutettuina 1 000 euroon asti omavastuun ollessa vahinkoa kohden 50 euroa. On hyvä muistaa, että kotimaan matkan tulee ulottua yli 50 kilometrin päähän vakuutetun päivittäisestä elinympäristöstä, eli esimerkiksi koti- tai työpaikkakunnalta.Vakuutus ei ole voimassa omalla kesämökillä. Matkustajavakuutuksesta korvataan enintään 45 vuorokautta kestävän vapaa-ajan koti- tai ulkomaan matkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman Esimerkki: Proviisoriyhdistyksen jäsen sairastui lomamatkallaan Espanjassa vatsatautiin. Sairautta hoidettiin jo paikan päällä, mutta jäsen joutui käymään vielä Suomessa lääkärillä vaivan takia kaksi kertaa. Vakuutus korvasi sairaudesta aiheutuneet kulut ilman omavastuuta. Myös Suomessa tehty jatkohoito korvattiin kokonaisuudessaan, koska matkasairauden hoitokuluja korvataan 90 vuorokauden ajan hoidon aloittamisesta. Alennuksia, alennuksia! Tilaukset toimitetaan Yhtyneitten Kuvalehtien tilaajapalveluun tai osoitteeseen raila.kaukosuo@ kuvalehdet.ﬁ. Matkustajavakuutus Yhtyneiden Kuvalehtien lehdet edullisesti Erikoisalennukseen oikeuttavat uudet laskuttamattomat kotimaan tilaukset.Voimassaolevaa tilausta ei voi vaihtaa alennustilaukseen eikä alennustilausta voi käyttää voimassaolevan tilauksen jatkoksi. Erikoisalennus 30 % lasketaan 12 kuukauden normaalihinnoista. Erikoishintaiset tilaukset laskutetaan yhdessä erässä. Tilaukset eivät sisällä tilaajaetuja. Alennus koskee kaikkia lehtiä. Lisätietoja lehdistä www.kuvalehdet.ﬁ/tilaajapalvelu tai puh. (09) 156 665 (ma–to 8–17 ja pe 8–16) sekä Proviisoriyhdistyksen toimistosta. Autovuokrat edullisesti Budget-autovuokraamoista Budget-autovuokraamo tarjoaa Suomen Proviisoriyhdistys ry:n jäsenille 15 prosentin alennuksen normaalihintaisista kotimaan autovuokraushinnoista ja viiden prosentin alennuksen kaikista ulkomaan autovuokrauksista Euroopassa, Lähi-idässä sekä Afrikassa. Suomessa löydät Budget-autovuokraamon kaikilta suurimmilta paikkakunnilta sekä lentoasemilta Helsingistä Ivaloon. Reaaliaikainen online-varausjärjestelmä palvelee asiakkaita 24 tuntia vuorokaudes- Esimerkki: Jäsen oli lähdössä perheensä kanssa lomamatkalle Italiaan. Kaksi päivää ennen lähtöä jäsenen lapsi sairastui korvatulehdukseen ja lomamatka jouduttiin peruuttamaan.Vakuutus korvasi yhdistyksen jäsenen ja hänen alle 20-vuotiaiden lastensa matkan peruuntumisesta aiheutuneet kulut, joita matkatoimisto ei hyvittänyt. Jäsenen puoliso voi hakea korvausta omasta vakuutuksestaan. Lapsen lääkärinpalkkiota matkustajavakuutus ei korvannut, koska lapsen sairaus alkoi jo ennen matkaa. Vakuutusturvaa jäsenetuhintaan koko perheelle Proviisoriyhdistyksen jäsenen kannattaa täydentää Liittovakuutusta Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksella, josta myönnetään yhdistyksen jäsenille jopa 50 % alennus. Sillä voit vakuuttaa jäsenetuhintaan myös puolisosi ja lapsesi. Esimerkiksi lapsen tapaturmavakuutus maksaa noin 20 € vuodessa ja on voimassa ilman urheilurajoitusta. Kaikkien perheen vakuutusten keskittäminen Iﬁin kannattaa. Saat jäsenetuna tuntuvia alennuksia, esimerkiksi: Autovakuutus -15 %, jatkuva Matkavakuutus -30 % ja Kotivakuutus jopa -11 %. Edellä kerrottu ei ole täydellinen seloste Proviisoriyhdistyksen vakuutuseduista. Lisätietoja jäseneduistasi saat soittamalla numeroon 010 19 19 19 (arkisin 8–20), osoitteesta www.if.ﬁ/proviisoriyhdistys tai käymällä lähimmässä Iﬁssä. | sa vuoden jokaisena päivänä.Voit tutustua palveluihin sekä tehdä varaukset osoitteessa www.budget.ﬁ tai keskusvaraamosta, puh. 0207 466 600. Asiakastunnus varausjärjestelmään on: PROVIISORI. Ulkomaan varauksissa tulisi ottaa yhteyttä keskusvaraamoon 0207 466 600 tai osoitteeseen reservations@budget.ﬁ. Teboilin käteisostoista alet jäsenkortilla Tänä vuonna saat Proviisoriyhdistyksen jäsenkortilla alennusta käteisostoista Teboilin huoltoasemilta tai automaattiasemilta (ei koske D-automaattiasemia ja Teboil Express -automaattiasemia )seuraavasti: Terra 95E ja 98E -bensiinit ./. 1,7 snt/l. HiDiesel Eco -dieselöljy ./. 1,7 snt/l. Teboil-voiteluaineet -10 %. | 39 `OPISKELIJAT Parhaat johtavat kuin heitä ei olisikaan TEKSTI JA KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN ESIMIESTYÖN JA JOHTAMISEN HAHMOTTAMINEN ON ALOITTELEVALLE PROVIISORILLE TÄRKEÄÄ. TÄMÄN VUOKSI PROVIISORIYHDISTYS JÄRJESTÄÄ VUOSITTAIN VALMISTUVILLE PROVIISORIOPISKELIJOILLE ILMAISTA ESIMIESKOULUTUSTA MUKAVAN YHDESSÄOLON MERKEISSÄ. VALMENTAJA UPI HEINONEN VALOTTI HELSINKILÄISILLE JA KUOPIOLAISILLE OPISKELIJOILLE ERI ISMIEN JA OPPIEN JOUKOSTA JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PERUSASIOITA. simiestyön onnistuminen ilmenee yrityksessä monin eri tavoin. Siitä kertovat mm. kunnossa oleva talous; asiakaskunnan tyytyväisyys, uskollisuus ja kannattavuus; henkilökunnan tyytyväisyys, ajan tasalla olo ja suurella sydämellä pelaaminen; työn organisointi, laadukkuus ja tehokkuus; sekä omistajien, yhteiskunnan ja sidosryhmien tyytyväisyys. Parhaimmat johtajat onnistuvat tavoitteissa niin, että heidän olemassaoloaan tuskin huomataan. Tavoitteiden saavuttamisista puhutaan työyhteisössä tällöin memuodossa. E Kerro odotuksista, anna mahdollisuus ja palkitse Johtamisen ja esimiestyön perusasioiksi Upi Heinonen kiteytti odotuksista kertomisen, onnistumismahdollisuuksien antamisen ja saavutuksista palkitsemisen. Odotuksista tulisi viestiä selkeästi ja yksiselitteisesti ja niiden tulisi merkitä jotakin arkityössä. Vuorovaikutuksen tulee olla jatkuvaa ja henkilökohtaista. Onnistumismahdollisuuksien antamisessa on lähtökohtana työntekijän tunteminen. Esimies voi esimerkiksi esteitä poistamal- 40 la saada työntekijän kykyjä vapautumaan ja kannustamalla ja antamalla palautetta ohjata työntekijää toivottuun suuntaan. On tärkeää tietää työntekijän osaamisesta, työtyylistä ja persoonasta, arvoista, motiiveista, odotuksista ja elämäntilanteesta. Palkitsemisessa oleellista ovat työn tuloksen arvioiminen, oikeudenmukaisuus, reiluus, avoimuus, yksilöllisyys ja oikea ajoitus. Raskaat ja monimutkaiset palkitsemisjärjestelmät voivat joskus aiheuttaa hallaa. Heinonen kertoi, kuinka tavoitteiden saavuttamiseksi on työyhteisössä kartoitettava monia asioita ja varmistettava, että nämä ovat kunnossa tai sujuvat mallikkaasti. Tällaisia ovat esimerkiksi työn vaativuus, tehtäväkuvaukset, työnjaot, työkalut ja -menetelmät, prosessit, kehittämistyö, suunnittelu, ajankäyttö ja osaaminen. Heinonen kertoi vielä, että työyhteisöltä tarvitaan myös innostuneisuutta, yhteishenkeä, auttamishalua, vuorovaikutusta ja venymiskykyä. Proviisoriyhdistyksen esimieskoulutus järjestettiin valmistuville helsinkiläisille ja kuopiolaisille opiskelijoille. Vuorovaikutteisissa tilaisuuksissa keskusteltiin samalla, miten Heinosen eri aihepiireistä esille nostamat esimerkit toimivat käytännön työssä apteekeissa ja mietittiin johtamisen merkitystä apteekin palvelustrategioissa. | Proviisoriyhdistys järjestää jälleen ensi keväänä esimieskoulutusta valmistuville opiskelijoille. Yhdistys järjestää lisäksi esimiesvalmennusta proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen kanssa . Kutsu syyskokoukseen KUVA LOTTA SALMI TERVETULOA PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN HELSINKIIN LAUANTAINA 7.11.2009 RADISSON SAS ROYAL HOTELLIIN, RUNEBERGINKATU 2, KLO 13 LÄHTIEN. LUVASSA ON MYÖS KOULUTUSTA ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIN JOHDOLLA. okouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2010. Luvassa ovat myös mielenkiintoiset puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaalit. Lisätietoja hallitustoiminnasta antavat toiminnanjohtaja Ville-Matti Mäkinen (050 352 0771) ja puheenjohtaja Kerstin Carlsson (040 521 2883). Muistathan, että voit ilmoittaa myös kiinnostuksesi osallistua seuraavien valiokuntien toimintaan: talousvaliokunta, koulutusvaliokunta sekä viestintävaliokunta. Kokoukseen osallistuja voi edustaa poissaolevia jäseniä korkeintaan kolmella valtakirjalla. Osallistujalla on tällöin äänestyksessä käytettävissä oman äänensä lisäksi korkeintaan kolme ääntä. Valtakirjamallia voi kysyä toimistolta ([email protected]). K Päivän ohjelma 7.11.2009: klo 13.00 Suomen Proviisoriyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous ESITYSLISTA: 1§ Kokouksen avaus 2§ Kokouksen puheenjohtajan valinta 3§ Kokouksen sihteerin valinta 4§ Kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan valinta 5§ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6§ Kokouksen esityslistan vahvistaminen 7§ Hallituksen laatiman yhdistyksen toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavaksi toimintavuodeksi. 8§ Hallituksen puheenjohtajan ja muiden hallituksen jäsenten kokouspalkkioista ja matkakorvauksista sekä tilintarkastajien palkkioista päättäminen. 9§ Yhdistyksen jäsenmaksun suuruudesta ja kantotavasta päättäminen 10§ Yhdistyksen vuoden 2010 talousarvion hyväksyminen 11§ Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan valinta vuodelle 2010 12§ Hallituksen varsinaisten jäsenten vaali erovuoroisten tilalle 13§ Hallituksen henkilökohtaisten varajäsenten vaali erovuoroisten tilalle 14§ Kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta 15§ Muut mahdolliset asiat 16§ Kokouksen päättäminen klo 15.00 Iltapäiväkahvit ja pieni suolainen klo 15.30 Stada Pharma tarjoaa koulutuksen: Lääkehoito munuaissairauksissa, dos Kari Laine, TY/ Medbase klo 16.30 -> Illallinen ja vapaata yhdessäoloa. Ilmoittaudu tarjoilujen vuoksi yhdistyksen toimistolle torstaihin 29.10. mennessä [email protected] tai soittamalla numeroon (09) 177 771. Kiinnostavia puheenvuoroja, vanhoja ja uusia tuttavuuksia sekä kuohuvaa ja musisointia – tule mukaan Viikin kampuksen tiedeiltaan 1.10.2009 klo 17 alkaen Infokeskus Koronaan (Viikinkaari 11). Farmasian tiedekunnasta puhuu professori Anne Juppo, otsikkonaan Lasten lääkkeet – tikkari vai pilli? Lisätietoa ja ilmoittautuminen: http://www.helsinki.ﬁ/viikki/Verkkoarkisto2009/Viikin_alumnit.html Hallituksen yhteystiedot Puheenjohtaja Kerstin Carlsson, HUS-Apteekki, kerstin.carlsson@hus.ﬁ Varapuheenjohtaja Sanna Heikkilä, GlaxoSmithKline, [email protected] Varapuheenjohtaja Antti Vaara, Oy AGA Ab, Linde Healthcare, antti.vaara@ﬁmnet.ﬁ Taloudenhoitaja Antti Hyytiäinen, Salon Vanha Apteekki/Lääkekoulutus ja -konsultaatio Hyytiäinen, antti.hyytiainen@ﬁmnet.ﬁ Viestintävaliokunnan puheenjohtaja Hannele Taattola, Oy Substpharma Ltd, [email protected] Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Mohnani, ulkoasiainhoitaja/opiskelijavastaava, PAREXEL Finland Oy [email protected] Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Anna Nurmi, koulutusvastaava, Nokian I apteekki, anna.nurmi@helsinki.ﬁ Hallituksen jäsen Tatu Johansson, OmaPlus Apteekkipalvelut Oy, tatu.johansson@omaplus.ﬁ Hallituksen jäsen Ahri Hirvonen, Joensuun Keskusapteekki, [email protected] Hallituksen jäsen Mika Mäki-Jouppila, Pﬁzer Oy Animal Health, mika.maki.jouppila@ﬁmnet.ﬁ Oma apteekki mielessä? Käytännön tietoa ensimmäistä apteekkiaan hakevalle tai apteekkiluvan saanneille. Olemme apunasi kun haluat keskustelukumppanin tai asiantuntijan neuvoja. Puh 040 772 2094 Email: [email protected] Hallituksen varajäsenet Liisa Backas, Suomen Apteekkariliitto, liisa.backas@apteekkariliitto.ﬁ Tiiamari Gröndahl, proviisoriopiskelija, Kuopio, [email protected].ﬁ Saija Leikola, Lohjan I apteekki, saija.leikola@iki.ﬁ Laura Salmelainen, proviisoriopiskelija, Helsinki, laura.salmelainen@helsinki.ﬁ Charlotta Sandler, Apteekkariliitto, charlotta.sandler@ﬁmnet.ﬁ Minna Sibelius, Farenta, minna.sibelius@ﬁmnet.ﬁ Krista Taipale-Kovalainen, Riihimäen II Majakka-Apteekki, krista.taipale-kovalainen@elisanet.ﬁ Timo Toivonen, ratiopharm, timo.toivonen@ﬁmnet.ﬁ Jouni Virtanen, Tampereen XIV Tesoman apteekki, jouni.virtanen@nic.ﬁ Risto Välimaa, Rovaniemen III Kairatien apteekki, [email protected] MEDIAKORTTI 2010 Mediakortti 2010 SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI Media, jolla tavoitat apteekkien päättäjät! PROVIISORI tavoittaa laajan ja kohdennetun jakelunsa ansiosta tehokkaasti apteekkien hankintapäätösten tekijät. Sen vuoksi se on erinomainen kanava tuotteista ja palveluista ilmoittamiseen. Lehden avulla tavoitat nykyiset ja tulevat apteekkien päättäjät neljästi vuoden 2010 aikana. Muista varata ilmoituspaikkasi! Varmistat silloin näkyvyyden edelleen kehittyvässä Proviisorissa, joka on jo vakiinnuttanut asemansa ja tunnettuutensa laadukkaana farmasian alan ammattijulkaisuna. TOIMITUS JA ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba, 7.krs 00100 Helsinki puh. (09) 177 771 fax (09) 6843 9911 Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen, e-mail: [email protected], GSM 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha, e-mail: maija.rauha@ojalasaari.À Ilmoitukset toimitetaan osoitteeseen: proviisori@ojalasaari.À PAINOPAIKKA Uusimaa Oy, Teollisuudentie 19, 06150 Porvoo PAINOS JA JAKELU Painos on 4 300 kappaletta. Lehti postitetaan kaikille Suomen apteekkareille, proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille sekä kaikkiin apteekkeihin. Lehden jakelu kattaa myös sairaala-apteekit, lääkeyritykset ja lääketukkukaupat, lääke- ja terveydenhuollon viranomaiset ja farmasian koulutus-yksiköt sekä median edustajia. Proviisori lähetetään kaikille jakelun piiriin kuuluville maksutta. Proviisorin verkkosivu: www.proviisoriyhdistys.net/proviisori Proviisori on lääkealan ammattilehti ja merkittävä media Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsen- ja sidosryhmäviestinnässä. Lehteä julkaisee Suomen Proviisoriyhdistyksen viestintäyhtiö ProviisoriViesti Oy. Proviisori välittää lukijoilleen hyvää ammattitaitoa ylläpitävää tietoa, seuraa lääke- ja apteekkialan kehitystä, uutisoi alan tapahtumista ja toimii julkisena farmaseuttisten ja lääkepoliittisten asioiden keskustelufoorumina. Lehden kohderyhmänä ovat erityisesti proviisorit, apteekkarit ja proviisoriopiskelijat. ILMOITUKSET(Hintoihin lisätään arvonlisävero 22 %. ) Koko Takakansi Sisäkannet Pääkirjoituksen viereinen sivu 1/1 1/2 pysty 1/2 vaaka 1/3 pysty 1/4 1/8 Ilmoituskoot marginaalein (lev. x kork.) 215 mm x 260 mm 215 mm x 290 mm 215 mm x 290 mm 215 mm x 290 mm 106 mm x 290 mm 215 mm x 144 mm 68 mm x 144 mm 106 mm x 144 mm 106 mm x 72 mm Liitteiden hinnat sopimuksen mukaan. Alennukset Toisto- ja vuosisopimuksiin on neuvoteltavissa alennuksia. Mainostoimistoille annetaan 15 % alennus. Koulutus- ja työpaikka-ilmoituksiin annetaan 20 % alennus. Aineistovaatimukset Kaikkiin ilmoituksiin pitää lisätä 5 mm leikkuuvarat. Logoja ja tekstiä ei saa asettaa 8 mm lähemmäs ilmoituksen reunoja. Aineisto toimitetaan painovalmiina PDF-tiedostona osoitteeseen proviisori@ojalasaari.À. Valmiit liitteet toimitetaan suoraan kirjapainoon sopimuksen mukai- Hinnat, 4-väri (€) 2850 2600 2600 2350 1750 1750 1550 1500 1200 sesti. Lehdessä on mahdollista mainostaa myös reseptilääkkeitä. Tekniset tiedot Lehden koko Painopinta-ala Palstojen lukumäärä Palstan leveys Painomenetelmä Sidonta Sävykuvien resoluutio Rasteritiheys 215 x 290 mm 180 x 250 mm 2–3 kpl 57 mm offset stiftaus 300 dpi 60 Ilmoitus on peruttava kirjallisesti viimeistään ilmoitusten varauspäivänä. Reklamaatiot on annettava 7 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksettuun hintaan. Lehti ei vastaa ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta materiaalista, puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelimitse annetusta ilmoituksesta. AINEISTOAIKATAULU Nro Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestyy 1 1.2. 15.2. 2 12.4. 26.4. 5.3. 14.5. 3 23.8. 6.9. 24.9. 4 8.11. 22.11. 10.12.