LTS/suunnitteluraportti - Erä- ja luonto
LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA SUUNNITTELURAPORTTI ”Vastakkainasettelun aika ei ole ohi toiminimi Eino-Ilmari Etu-Keno” Eino-Ilmari Etu-Keno ma 14.1.2013 1 1.1 1.2 2 2.1 2.2 Lähtökohtatilanne...................................................................................................................................................... 1 Omat yrittäjävalmiudet......................................................................................................................................... 1 1.1.1 Aikaisemmat puuhani…......................................................................................................................... 1 1.1.2 …jatkossa myös tämä ............................................................................................................................ 1 1.1.3 Kielitaito ................................................................................................................................................ 2 1.1.4 Yritystoimintaa tukevia kursseja on käyty ............................................................................................. 2 1.1.5 Toiminta-alueen ja aiheen tuntemus ...................................................................................................... 2 Lähtötilanteen arviointi - toiminta-ajatus ja liike-idea ......................................................................................... 3 1.2.1 Brandi eli brändi..................................................................................................................................... 3 1.2.2 Missio..................................................................................................................................................... 3 1.2.3 Visio ....................................................................................................................................................... 3 1.2.4 ”Miksi yritykseni on markkinoilla?” – toiminta-ajatus .......................................................................... 3 1.2.5 ”Mitä?” – tuote ja oma imago ................................................................................................................ 3 1.2.6 ”Mihin tarpeeseen? – asiakkaan näkökulma .......................................................................................... 4 1.2.7 ”Miksi?” – asiakkaan näkökulma = OEH .............................................................................................. 4 1.2.8 ”Miten?” eli käytännön toimet ............................................................................................................... 4 1.2.9 Oheismyyntiä ......................................................................................................................................... 4 1.2.10 ”Vastakkainasettelun aika ei ole ohi Toiminimi Eino-Ilmari Etu-Keno” – nimivalinta......................... 5 1.2.11 Aluksi kesäaikaan…............................................................................................................................... 5 1.2.12 Odotukset on ylitettävä ja ”aina hauskaa olla pittää…” ......................................................................... 5 1.2.13 Toimipaikka ........................................................................................................................................... 5 Markkinoiden ja kilpailutilanteen arviointi ............................................................................................................... 5 Asiakaskohderyhmä eli segmentti ........................................................................................................................ 5 2.1.1 Asutuksen historia.................................................................................................................................. 6 2.1.2 Geologia ja geofysiikka – geo logos ...................................................................................................... 6 2.1.3 ”Jos kiire on…”...................................................................................................................................... 6 Kilpailijat ja alan näkymät.................................................................................................................................... 7 2.2.1 Uhka… ................................................................................................................................................... 7 2.2.2 …vai mahdollisuus?............................................................................................................................... 7 2.2.3 Korkeakoulut voivat olla myös avain ulkomaisiin asiakaslähteisiin!..................................................... 7 2.3 ”Vastakkainasettelun aika ei ole ohi” -kilpailuedut.............................................................................................. 8 2.4 Markkinointisuunnitelma ja –kanavat .................................................................................................................. 8 2.4.1 ”Kenelle kellot soivat - asiakassegmentin valinta?” ............................................................................. 8 2.4.2 Yritykseni syömähammas ...................................................................................................................... 8 2.4.3 Jos antaa, niin kyllä sitä sitten saakin! ................................................................................................... 9 2.4.4 Miten tavoitan asiakkaani eli kuinka markkinointi tapahtuu?................................................................ 9 2.4.5 Suoramarkkinointi.................................................................................................................................. 9 2.4.6 Internet? Kyllä vaan!.............................................................................................................................. 9 2.4.7 Tuotekehitys........................................................................................................................................... 9 3 2.4.8 Pohjoisen kongressi?............................................................................................................................ 10 2.4.9 In the not so far future… ...................................................................................................................... 10 2.4.10 Ei vain vastakkainasettelua vaan myös tunteita ja tuoksuja!................................................................ 10 2.4.11 Entä jos toiminnan kasvukäyrä nousee pystyyn kuin Himalajan rinteet? ............................................ 11 Tulevaisuuden riskien ja mahdollisuuksien arviointi .............................................................................................. 11 3.1 SWOT -analyysi (nykytilanteen ja tulevaisuuden arviointi) .............................................................................. 11 3.2 Yrityksen riskit ja riskienhallintasuunnitelma .................................................................................................... 12 4 3.2.1 Liikeriskit ............................................................................................................................................. 13 3.2.2 Vahinkoriskit........................................................................................................................................ 13 3.2.3 Henkilöriskit......................................................................................................................................... 14 Taloudelliset laskelmat............................................................................................................................................ 16 4.1 Alkuinvestoinnit, pääoman tarve, rahoitussuunnitelma ja vakuudet sekä julkiset tuet....................................... 16 4.2 Hinnoitteluesimerkki .......................................................................................................................................... 21 5 5.1 6 Yhteistyökuviot ....................................................................................................................................................... 21 Vastuun rajaaminen ............................................................................................................................................ 21 Yhteenvetoanalyysi ................................................................................................................................................. 21 6.1 Varovaisuus korostuu kaikissa laskelmissani. .................................................................................................... 21 6.2 Tästä sitten liikkeelle! ........................................................................................................................................ 22 Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 1/29 1 Lähtökohtatilanne Tässä alustavassa matkailupalveluyrityksen liiketoimintasuunnitelmassa käsittelen ainutlaatuisen, maapallon geologisen iän valtaviin eroihin lyhyellä matka-/aikaharppauksella asiakkaansa tutustuttavan yrityksen perustamista. Olen pohtinut tämän yrityksen perustamista monilta eri puolilta, suunnitellut tavanomaisista poikkeavia ideoita, tehnyt kannattavuuslaskelmia ja riskianalyysejä, selvitellyt markkinoita sekä vertaillut eri yritysmuotoja. Näiden tutkimusten jälkeen päädyin siihen, että tämän tyyppiselle matkailuyritykselle on markkinoita. 1.1 Omat yrittäjävalmiudet Olen kiinnostunut matkailusta ja siitä minkälaisia yrityksiä alalla on ja minkälaisia tarjoomia on markkinoille tuotu asiakkaiden havaittaviksi, kiinnostuksen kohteeksi ja kulutettaviksi. Se mitä aion tehdä, poikkeaa kaikista muista täysin. En matki ketään. Jos joku kopioi liikeideani, se on vain osoitus sen toimivuudesta ja ainutlaatuisuudesta sekä siitä, ettei ”vastakkainasettelun aika ole ohi”. 1.1.1 Aikaisemmat puuhani… Olen toiminut aikaisemmin oppaan tehtävissä kaikkina vuodenaikoina muutamassa pohjoissuomalaisessa yrityksessä, joten matkailuala on minulle tuttu. Olen oppinut oppaan tehtävissä uutta, kerrannut vanhaa ja monissa työtehtävissäni havainnut, että asiat olisi voitu tehdä toisinkin – tehokkaammin sekä asiakkaan että yrityksen näkökulmasta ja asiakasta enemmän kunnioittaen. Muistiin olen huomioni merkinnyt ns. ”paremman päivän varalle”. Tässä suunnitelmassa on kyse siitä, että ”asiat voidaan tehdä uudella ja ennakkoluulottomalla tavalla”. Se on minun tieni. Melkeinpä tekisi mieleni hyräillä Frank Sinatran kappaletta ”I did it my way”, vaan enpä hyräile… Olen opettanut toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa jo vuosia yrityksen perustamisen kursseja ja opiskelen paraikaa avoimessa yliopistossa yrittäjyyskasvatuksen perusteita teollisen muotoilun opintojeni sivuaineena. Koulutukseltani olen kauppateknikko yritystoiminnan opintosuunnalta (1976-78) lisäaineena yhden vuoden kaupallinen englanti B-taso (1977-1978). Ei uudella urallani lie myöskään haittaa lennonjohtajan ammattitaidosta (1978-1997). Siinä hommassa piti olla paineensietokykyä ja kykyä nähdä ajassa eteenpäin. Työn tuli onnistua eka kerralla oikein - muussa tapauksessa olisi taivaalta voinut sataa alumiinisilppua, iltapäivälehtien lööpit olisivat myyneet hyvän aikaa ja lippuja olisi laskettu puolitankoon 1.1.2 …jatkossa myös tämä Tavoitteeni on – mikäli rahoitus avoimessa yliopistossa siihen järjestyy – jatkaa vuonna 2013 yrittäjyyskasvatuksen aineopinnoissa. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 2/29 Vaikka nyt opiskelemani perusasiat ovat pääosin jo tuttuja, ne ovat antaneet jo nyt vankemman pohjan millä seistä ja tarkastella ympäröivää maailmaa. Tietoa ei ole koskaan liikaa. Kivijalka on tanakampi ja tie laveampi astua. 1.1.3 Kielitaito Olen yhteistyökykyinen ja mielestäni riittävän kielitaitoinen eli: - kohtalainen ruotsi o yhdet lentokonekaupat Etelä-Norjassa ruotsin kielellä, arvo yli 100 000 euroa - vahva englanti o olen toiminut kolmella Kiinaan suuntautuneella työvierailulla (1992-1994) englanninkielen tulkkina, joten tiedän pärjääväni kenen kanssa tahansa ja missä tahansa o lentokonekauppoja hierottaessa puheluita ympäri Pohjois-Amerikkaa lentokonetta. o ilmailualalla käyttökieli oli englanti. ”No big deal…?” - tyydyttävä saksa o saksankielen tulkkina Berliinissä Kiinan ulkomaankaupan vientimessuilla 1994 - hieman sotilasvenäjää o 1972-73 eräässä suomalaisessa korkean asteen sotilasopetuslaitoksessa o olen viime vuosina harrastanut hieman venäjänopiskelua omatoimisestikin Koska katson kielitaitoni olevan riittävän alkuvaiheen toimialueellani, uskallan mennä myös ”rajan taakse” eli periaatteessa minne vain. 1.1.4 Yritystoimintaa tukevia kursseja on käyty Olen suorittanut geologiasta ja mineralogiasta pari kurssia ja harrastuksenani on antropologinen kirjallisuus. Olen suorittanut myös EA1 ja EA2:n, hygieniapassin sekä anniskelukortin. Minulla on AB –ajokortti, joka soveltuu 1+8 hengen pikkubussin kuljettamiseen (44 vuotta ja noin miljoona vahingotonta kilometriä ja seitsemän erilaista autoa). Jos kysyntää suuremmille ryhmille on, ajan D1 –ajokortin, joka oikeuttaa kuljettamaan 19 – hengen pienoisbussia. Ajokorttikustannus on 2200 e luokkaa, bussi 20000-30000 € Saksasta käytettynä ostettaessa. Vielä ei ole sen aika. 1.1.5 Toiminta-alueen ja aiheen tuntemus Tunnen Kainuun ja Vuokatin, sekä Pohjois-Norjan ”Altasta itään” kuin omat taskuni sekä yritystoimintani kannalta olennaiset alueet näiden väliltä. Olen huolella perehtynyt alkuvaiheen toimialueeni kymmentuhatvuotiseen asutushistoriaan ja vuosimiljoonien saatossa tapahtuneisiin geologisiin mullistuksiin. Uskon että minulla on tässä paljon annettavaa asiakaskohderyhmälleni. Kukapa uskoisi äkkiseltään Inarin koilliskulmassa, Sevettijärvellä olevan korkealla tunturin rinteellä vanhaa merenrantaa, ellei itse paikan päällä kävisi muinaisen meren rantaviivaa ihmettelemässä ja simpukan kuoria keräilemässä! Jos ”maanjäristys-Richter” olisi ollut mittareineen muutamana viime vuosimiljoonana seuraamassa Pohjois-Norjan maankuoren murroksia, hän olisi varmasti säätänyt mittarinsa asteikon hieman pidemmälle kuin kymppiin. Eino-Ilmari Etu-Keno 1.2 10.4.2012 3/29 Lähtötilanteen arviointi - toiminta-ajatus ja liike-idea Haluan yrittää enkä vain pyöritellä peukaloitani. Alkuvaiheessa tulen työskentelemään yksin, joten luonnollinen vaihtoehto yritysmuodoksi on toiminimi. Aloittaessani pienimuotoisesti ja jäljempänä esiteltävällä teemalla, en usko (ainakaan parin kolmen ensimmäisen vuoden aikana) tarvittavan vakituista työvoimaa, kausiapulaisia ehkä, mutta näistä siis tuonnempana. 1.2.1 Brandi eli brändi Tavoitteena on, että 5-10 v kuluttua yritykseni on alansa tunnetuin kautta maailman ja nostattaa esille pelkästään myönteisiä mielikuvia yrityksestä ja sen tuotteista. Brandia ei päätetä itse, se muodostuu oman toiminnan ja asiakkaitten kautta positiivisen vuorovaikutuksen avulla. Jos brandi ei ole muodostuakseen, niin ei sitä rahallakaan voi ostaa, joten siksipä minulla vähän nykii suupieliä ylöspäin, kun touhulla ja suurella rahalla koetetaan kehittää Suomi brandia. 1.2.2 Missio Tarjoan asiakkailleni uusien innovaatioiden myötä vahvaa dynaamista otetta ja korkealaatuisia ja mitä eriskummallisimpia ”harppausmatkoja” missä tahansa maapallon kolkassa. Harppaus voi tarkoittaa harppausta ajassa, niin kuin aloitustuote on, mutta myös esimerkiksi paikassa. Näistä tarkemmin kohdassa 1.2.5. 1.2.3 Visio ”Interesting, exciting and positively surprising in all ways and in a Flash”. Siinäpä se ja lisää seuraavassa kohdassa. 1.2.4 ”Miksi yritykseni on markkinoilla?” – toiminta-ajatus Yritykseni on uudenlainen palveluyritys, joita ei tekemieni selvitysten perusteella ole valitsemallani toimialueella eikä lähimaillakaan – itse asiassa en löytänyt samanlaista yritystä maapallonlaajuisestikaan tarkasteltuna. Yritykselleni on tilaa ja kysyntää riittää. On vain pantava toimeksi! 1.2.5 ”Mitä?” – tuote ja oma imago Yritykseni järjestää alkuvaiheessa Pohjoiskalotilla tutustumismatkoja alueen asuttamisen ja geologian historiaan – nämä molemmat yhdistettyinä ainutlaatuiseen aikaharppaukseen. Tarjotaan mahdollisuus tehdä omakohtainen opintoretki tutustuen aikaharppauksella (a giant leap in a flash) asiantuntevan oppaan johdattelemana maapallon lähes vanhimpaan ja nuorimpaan kallioperään. Aikaharppaus, ”in a flash” tarkoittaa jopa alle 48 tunnin retkeä matkan lähtöpisteeseen saapumisen jälkeen. Tavoitteena on myös oman, tällaisia a giant leap in a flash -erikoismatkoja erityisryhmille järjestävän matkanjärjestäjän imagon luominen. Tämä aikamatkaharppaus olisi yrityksen toiminnan alkutilanne ja tuotekehittelyn myötä kehitettäisiin uusia, kiinnostavia ja eksoottisia kohteita. Niistä tuonnempana. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 4/29 1.2.6 ”Mihin tarpeeseen? – asiakkaan näkökulma Ihmisiä on kautta aikain kiinnostanut, - kuka on asunut missäkin eri aikakausina? - miten juuri se paikka, missä kulloinkin astellaan on syntynyt? - ja milloin? Huippuvuoret, josta takavuosina louhittiin kivihiiltä on seilannut viimeisen 2,5 mrd vuoden aikana (100 miljoonaa sukupolvea sitten!) kolme kertaa päiväntasaajan eteläpuolelle ja sieltä taas takaisin parkkeeraten lopulta 1000 kilometrin päähän pohjoisnavasta. Kannattaisiko meidän suomalaisten kohtapuoliin aloittaa Intiassa puhuttavien kielten opiskelu, sillä mannerlaattamme törmää noin 400-700 miljoonan vuoden kuluttua Intiaan? Kohta rymisee! Näin väittää GTK Valitsemastani asiakassegmentistä hieman tuonnempana. 1.2.7 ”Miksi?” – asiakkaan näkökulma = OEH OEH eli asiakas saa - ominaisuuksia (aiemmin kokematon elämys) - etuja (ajansäästö oman alan kiintoisimpiin paikkoihin tutustuttaessa) - hyötyjä (retken jälkeen asiakas tietää oikeasti mistä puhuu) 1.2.8 ”Miten?” eli käytännön toimet Matkat toteutetaan full board -täysihoidolla, jolloin asiakkaalle riittää kun tulee sovittuna aikana sovittuun paikkaan eli Kajaanin (Suomi) tai Kirkkoniemen (Norja) lentoasemalle, josta lähdemme sitten unohtumattomalle seikkailulle halki historian rytinöitten. Matka paikasta toiseen taittuu mukavasti pikkubussissamme – jos näin mieli vie - karaoken siivittämänä. Kaukoidän ihminen on kovin perso karaokelle – ainakin muutaman lasillisen jälkeen. Tästä minulla on iloisia kokemuksia. Saavuttuamme kohteeseen varustamme asiakkaat retken luonteeseen ja vuodenaikaan sopivalla varustuksella kuten mm. - (tarvittaessa) kahden hengen pakkaskestävillä tundrateltoilla (toukokuussakin voi olla vilpoisaa eikä keskikesäkään aina helli leppeällä lämmöllä), kunnon jalkineilla Goretex –asusteilla ja retkimuonilla ja jalkaudumme muutaman tunnin patikkamatkalle varsinaisiin kohteisiin. Paluu tapahtuu ”vastakkaisen pään” lentokentälle. Maamatkaa asiakkaille tulee noin 1250-1350 km ja pikkubussille yhdellä reissulla siirtomatkoineen noin 2300 km. 1.2.9 Oheismyyntiä Myyn asiakkailleni myös aiemmin valmistamiani tai valmistuttamiani retkien aiheeseen liittyviä oheistuotteita, kuten mm. - itse valmistamiani luukampoja ja - tervaslastuja, - piikivestä veistettyjä kivikauden nuolenpääjäljitelmiä eli nuoliaisia, - pronssikauden valettuja keihäänkärkijäljitelmiä eli keihättimiä sekä - meren aaltojen hiomia pyöreitä kiviä eli mokkuloita. Itsekin niitä voi matkaaja meren rannalta poimiskella kunhan muistaa lentokoneitten painorajoitukset. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 5/29 Myyntivalikoimaani kuuluvat myös kveenipipot, joita teetän käsityötaitoisilla alihankkijoilla, sekä aiheeseen sopivat, myös alihankintoina valmistetut T-paidat ja lippikset. Pientä oheismyyntiä voi näppärästi tehdä kotipihani ”Point of No Return” –kahvittelulaavulla. 1.2.10 ”Vastakkainasettelun aika ei ole ohi Toiminimi Eino-Ilmari Etu-Keno” – nimivalinta Olen tarkistanut yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä yritykseni nimen saatavuuden ja yritykseni nimeksi tulee ”Vastakkainasettelun aika ei ole ohi toiminimi Eino-Ilmari Etu-Keno”, joka voitaisiin vaikka lyhentää tyyliin Tmi Onek sukunimeni loppuosan peilikuvana. Koko nimi ei ole erityisen lyhyt, muttei ole sallalainen ”Äteritsiputeritsipuolilautatsibaarikaan” mikään hintelä nimen pätkä. Tai Amerikan Missisipistä tällainen (pien)osakeyhtiö: ”New Beginnings & New Attitudes a Two-Fold Program Designed to Recruiting Retired Educators with Excellence Evaluations Received In Your School District to Employ in Special Programs in Low Ranking Schools LLC” (luettu 18.4.2012) 1.2.11 Aluksi kesäaikaan… Pidän luonnossa vaeltamisesta ja kuten jo edellä totesin, pärjään kaikenlaisten ihmisten kanssa eivätkä huonotkaan kelit ole minulle esteenä, joten voisin toteuttaa retkiäni periaatteessa kaikkina vuodenaikoina kaikenlaisten asiakkaitten kanssa. Alkuvaiheen retkien luonteesta johtuen toimintaa on vain touko-syyskuussa. 1.2.12 Odotukset on ylitettävä ja ”aina hauskaa olla pittää…” Asiakkaan odotukset tulee aina ylittää, joten retkeni tulevat olemaan mielenkiintoisia ja hintalaatusuhteeltaan asiakkaan odotukset selkeästi ylittäviä. Retkilläni tulee olemaan myös hauskaa. Periaatteeni onkin, että ”voin olla naurattava, kunhan en ole naurettava”. Näin olkoon! 1.2.13 Toimipaikka Tulen toimimaan Inarista eli kotoani pitäen, joten minun ei tarvitse investoida muualta hankittaviin tiloihin. Välietapiksi aikomani kahvittelulaavun ajattelin rakentaa omalle pihalleni. Siinä on pieni lisäansainnan mahdollisuus ja samalla voin myydä oheistuotteita. 2 Markkinoiden ja kilpailutilanteen arviointi 2.1 Asiakaskohderyhmä eli segmentti Asiakaskohderyhmänäni ovat kaikkialta maapallolta geologiasta ja geofysiikasta (mahdollisesti myös tämän kulmakunnan asutuksen historiasta?) kiinnostuneet - opettajat, - tutkijat ja - alan harrastajat sekä - ketkä tahansa asiasta kiinnostuneet. Markkinoita siis on. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 6/29 2.1.1 Asutuksen historia Ihmiset ovat kautta historian olleet kiinnostuneita kunkin kulmakunnan asutuksesta unohtamatta sitä tosiasiaa, että esimerkiksi tänne Lappiin saapui asutusta jääkauden jään reunan vetäydyttyä sisämaata kohden kahdesta suunnasta: - - Norjan rannikkoa etelästä/lounaasta nykyisen Hollannin alueelta o äitini isän puolen suku lähti Ranskassa alkaneita hugenottisotia pakoon Hollannista Kainuuseen Lofoottien ja Torniojokilaakson kautta (Willem -> Vilmi?) Karjalan kannakseta eli kaakosta Volgan mutkan takaa o tästä suunnasta tuppasi Suomenniemelle isäni puolen suku Viimeiset jäänrippeet sulivat Keski-Lapista noin 9000 vuotta sitten. Väittely kulmakunnan ensimmäisestä asukkaasta ei pääty koskaan – ei ainakaan niin kauan kuin jossain nurkassa luonnonvaroista nopeimmin kasvava eli kateus voi hyvin ja turpoaa. Sen verran me olemme maallisen perään! Kenpä oli kulkija, joka nakutti Norjan Alattiossa eli Altassa kallioon metsästyskuvia noin 4500 vuotta sitten? Uutta maata ei enää liiemmin synny maankohoamisen seurauksena, joten olemassa olevan perään kinutaan kaksin käsin joskus pitempääkin astaloa käteen tavoitellen. Ohikiitävät kähinät sivuun jättäen on kiinnostavampaa ja hedelmällisempää pohtia maapallon eri kulmakuntien geologista syntyä, muovautumista, uudelleen muovautumista ja uudelleenuudelleen muovautumista, sekä mannerlaattojen seilaamista paikasta toiseen, sekä mistä ensimmäinen asukas paikalle saapui, milloin ja mitä ensimmäisenä siellä näki. 2.1.2 Geologia ja geofysiikka – geo logos Oppi maaperästä kiinnostaa alan harrastajia ja asiantuntijoita, sillä vain muutaman sadan kilometrin matkalla vaihtuu: - maailman vanhin kallioperä Vuokatin vaarajono o ikää n. 3,1-3,4 miljardia vuotta - Norjan Hamninbergin muinaisen merenpohjan kerrostumien mullistuksissa mutkille vääntyneisiin, kerrostuneisiin kivilajeihin o ikää 10-20 miljoonaa vuotta eli geologisessa mielessä vasta ”eilen illalla juuri ennen nukahtamista…” Noh. Teknisesti ottaen tuoreet tulivuorenpurkaukset merellä saattavat tuottaa vielä uudempaa maaperää, mutta niiden osuus on pieni ja tavoitettavuus joskus turhankin vaikea. Sitä paitsi niiden tutkiminen kuuluu vulkanologien aihepiiriin. Luen ne enemmänkin maapallon vienoihin suolikaasuihin. 2.1.3 ”Jos kiire on…” Kaikkein kiireisimmille retkillämme on mahdollista jopa vain 24 tunnissa istuskella sekä maapallon jokseenkin vanhimmalla, että geologisessa mielessä myös nuorimmalla maaperällä – siinä välissä kävivät hirmuliskotkin tepastelemassa ja sukupuuttoon kuolemassa. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 7/29 Tämä matkailu sopii parhaiten keskikesään ja mukavimmin Vuokatti - Hamninberg –suuntaan, jolloin voimme matkata kohti keskiyön auringon loimua. Näillä pikareissuilla pikkubussi saa laukata ja kone olla reippaalla syönnillä. 2.2 Kilpailijat ja alan näkymät Olen todennut tekemissäni perusteellisissa ennakkotutkimuksissa käyttäen lähteenäni Internetin eri hakupalveluita, ettei tiedossa ole Pohjois-Euroopassa eikä Luoteis-Venäjällä – jos päädyn jatkossa laajentamaan toimintaani sinne - yhtään samanlaista yritystä napapiirin pohjoispuolella tahi Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Uskon vankasti kuin Vuokatinvaaran kvartsiittikallion kestävyyteen, että tällaiselle uudenlaisille yritystoiminnalle löytyy markkinoita ja kysyntää. On sanomattakin selvää, että yritykseni alkaessa kukoistaa, kilpailijoita ja jäljittelijöitä alkaa putkahdella markkinoille. Vielä tässä vaiheessa en voi osoittaa yhtään tiettyä avainkilpailijaa, koska niitä ei kerta kaikkiaan ole. 2.2.1 Uhka… Minulla on kuitenkin aavistus, että mikäli (Suomen) valtiovallan toimet korkeakouluopetuksen muuttamiseksi maksulliseksi toteutuu, myös korkeakoulut alkavat pohtia kaupallisuuden tielle siirtymistä ja vaikkapa tällaisten matkojen sivutoimista toteuttamista. Tämä olisi yksi tie, joten ehkäpä hyvästi korkeakoulumaailman ethos. ”Money talks…” Mikäpä olisikaan näilläkin markkinoilla geologian ja antropologian professoreitten sun muitten dosenttien touhuta lettiparta väpättäen tai tiukalle kietaistu nuttura tutisten – kellä sellainen on vapaa-aikoinaan oppaina ja toden- ja tarinankertojina! Palkka juoksisi vaikka järki ja ajatus jo hieman seisoisikin ja ainoaa jäykkää olisi miehillä vain niska ja käytös ja naisilla tupeerattu tukkalaite. Vääristäisikö tämä kilpailua? Ken ties, vaan eipä kerro ja aika sen näyttää. Mutta niin kauan on taottava, kun kilpailua ei ole ja kysyntää riittää. 2.2.2 …vai mahdollisuus? Toisaalta voin nähdä näitten liian pienissä tuntikehyksissään pyöriskelevien professoreitten, geologien, tiedemiekkosten ja –naikkosten kaartin myös mahdollisuutena. Entäpä jos he toimisivatkin laajenevan yritystoimintani uuden ajan airuina, free lancereina, tilapäisinä kausiapulaisina? Vaihtelu virkistäisi, you know…. Asiantuntemusta ainakin riittäisi. 2.2.3 Korkeakoulut voivat olla myös avain ulkomaisiin asiakaslähteisiin! Haasteita on, mutta myös mahdollisuuksia eikä kysyvä tieltä eksy! Ei tule sivuuttaa sen koommin mahdollista yhteistyössä suomalaisten korkeakoulujen kanssa järjestettävillä opiskelijamatkoilla, joissa yritykselläni olisi käytännön järjestäjän tärkeä ja samalla tuloja yritykselleni tuottava rooli. Kyllä parin päivän kesäretki puhtaassa luonnossa antaisi kammiossaan puurtavalle professorille uutta apuvoimaa ja jaksamista. Aina se kesäyliopiston puisevan kurssinvedon voittaisi. Näkisi siinä muutakin kuin tutkijankammion seinät. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 8/29 Voisi sen kesäyliopistokurssin vetäistä Jäämeren aaltojen pauhussa ja sinisin ajatuksin Vuokatin vaarojen kvartsiitilla istuskellen ja miettien, miten ympäristöstään enää vain noin 100-200 metriä korkeampi vaarajono ulottui ennen jääkausia yli 4 km korkeuteen, siis Alppien huippujen tasalle. Sitten tuli jää, jyrisi ja jyrsi ja levitteli 4 km siivun muualle. 2.3 2.4 ”Vastakkainasettelun aika ei ole ohi” -kilpailuedut Tuote: Toistaiseksi ei kilpailijoita. Hinta: Mysteeri (oltava kannattava). Ennakkoluulottomat tuotteet hinnoitellaan juuri niiden ennakkoluulottomuuden kautta. Minulle riittää vuositasolla joka kahdeskymmenesmiljoonas maapallon asiakas – Skandinaviasta siis vain 1, Kiinasta noin 60 ja Intiasta 50, USASTA sentään 12-13 henkeä. Laatu: Asiakas ostaa mielikuvia ja siksipä mielikuvamarkkinoinnissa täytyy tuntea tarkoin kohderyhmän arvot ja asenteet, odotukset ja asiaosaaminen. Koska myydään mielikuvia, kokemuksia, elämyksiä, laadun täytyy ylittää luvattu. Viestintä: Ei joukkoviestintää, vaan suoraan kohderyhmille (asiakkaat ja asiakkaiden takana olevat rahoittajat) suunnattua markkinointia. Joustavuus: Tuotteet ovat siinä määrin erikoislaatuisia, että sananmukaisesti ne eivät edes ole joustavia. Kustannustehokkuus: Voittoa ei tule, ellei ole kustannustehokas. Kustannusten laskeminen ei ole niinkään ongelma, tulorahoituksen arvioiminen on niinkin. Laskelmiini otin (ainakin alun kausiluonteisuudesta johtuen) mukaan koko vuoden tulorahoituksen. Yhteystyöverkosto: Aion tehdä yhteistyötä paikallisen matka-toimiston kanssa, jolloin asiakkaalle voidaan laskea tarkka hinta aikatauluineen kotipaikastaan takaisin kotipaikkaansa. WIN-WIN. Markkinasegmentti: Täsmäohjusta käytetään myös asiakassegmenttiäni määritettäessä. Markkinointisuunnitelma ja –kanavat 2.4.1 ”Kenelle kellot soivat - asiakassegmentin valinta?” Lähden liikkeelle kohderyhmästäni eli ”kenelle tarjonta on tarkoitettu”. Kuten jo edellä pohdin, asiakkaani ovat asutuksen historiasta ja geologiasta kiinnostuneita kansallisuudesta riippumatta eli opettajia, tiedemiehiä ja muita. Miksei alan opiskelijoitakin. Asiakassegmenttini on selvä ja vahvasti betonoitu. Turun kauppakorkean bisneksen tekemisen -taidon opettaja ja kirjailija Timo Rope sanoo, että ”segmentti tulee valita niin kapeaksi, että hirvittää. Ja sitten napsaistaan vielä puolet pois.” Liikeideani on Ropen napakymppiä vieläkin tarkempi täsmäohjus juuri tämän nichen myötä. 2.4.2 Yritykseni syömähammas Yritykseni ”syömähammas” eli varsinaisen leivän päälle levitteen pöytään antava tuote ovat yliopistojen ja korkeakoulujen opettajat, professorit, dekaanit, jotka leipätyönään jauhavat näitä maapallon syntyyn ja mullistuksiin, sekä ihmiskunnan asutukseen liittyviä asioita. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 9/29 Matkoillani ruutikuiva teoria ja historian hilseinen pölinä muuttuu lihaksi ja vereksi tai pikemminkin hieksi ja terveeksi väsymykseksi, sekä olemassa olevan tiedon syventämiseksi, käsin kosketeltavaksi todellisuudeksi, ”tiedän, mistä puhun…” –opiksi, jota jakaa eteenpäin omille opiskelijoille. Tuskinpa burkinafasolainen yliopiston professori Ouga Dougou on aikaisemmin tepastellut 3,4 miljardin vuoden ikäisellä ja 230 km paksuisella kallioperällä? Näillä reissuilla saa tallustella ja vaikka istua ja jos pitkälleen oikaista haluaa, niin vasso kuu, vaan! Kyllä tämä patja kestää kelliä ja kääntää kylkeä. 2.4.3 Jos antaa, niin kyllä sitä sitten saakin! Jos oikein hyvin käy – mikä on jopa todennäköistä – oma vajavainen, vaikkakin laaja-alainen pintatietoni saa uutta syvyyttä istuskellessamme Pohjois-Norjan kivirovelikoissa Tokion Nau Ka Taan –yliopiston tiedemiehen tai mikä miellyttävämpää – tiedenaisen - kanssa sakelasillisia nautiskellen Barentsinmeren kymmenmetristen aaltojen jylistessä rantaan ja keskustellessamme maapallon tämän kulmakunnan iästä ja historiasta. Siinä sitä suomalaista opasta vimmalla viedään, vaan mitäpä haittaa, kunhan muistaa palauttaa! Toisella silmällä voi vilkuilla myös jääkauden jälkeensä jättämiä U-laaksoja. Niitä noilla nurkilla nimittäin riittää, niissä silmä ja mieli lepää ja ajatus lentää vallattomasti. 2.4.4 Miten tavoitan asiakkaani eli kuinka markkinointi tapahtuu? Ei ole ollenkaan vaikeata, sillä googlaus avaa tiedonlähteet yliopistojen ja akatemioitten saleihin. Sieltä löytyvät kaikki ne kiinnostavat osastot hallintoa & rahoittajaa unohtamatta, joita lähestyn ensin kirjeitse kiinnostusta luodatakseni – kirje antaa vakaamman yrityksen vaikutelman – ja sitten suoremmin kohdetta kosiskellen. Tämä kanava tuottaa minulle riittävästi asiakkaita. 2.4.5 Suoramarkkinointi Markkinointi tapahtuu kohdennettuna suoramarkkinointina henkilö- ja osastotasolla. Mikä tärkeintä, kun puhutaan korkeakouluista asiakkaina – minun tulee osoittaa markkinointitoimeni korkeakoulujen hallinnolle ja perustella heille, miksi matkoillemme osallistuminen avartaa opettajakunnan ja tutkijoitten näkemystä asutuksen historiasta ja Pohjois-Euroopan geologiasta. Siinä on tekemistä, mutta uskon vakaasti pystyväni luomaan kiinnostusta, kysyntää ja lopulta ostopäätöksiä ja ennen kaikkea - asiakassuhteita eli saan asiakkaan ostamaan toisenkin kerran laadukkaita palvelujani. 2.4.6 Internet? Kyllä vaan! Teen itselleni kunnon websivut, johon tulee ei vain yrityksestäni ja järjestämistäni matkoista kertovaa tietoutta, vaan jonne asiakkaani – olipa asiakas lopulta sambialainen korkeakoulu tahi uusiseelantilainen kivien perään oleva repputuristi - voivat määräajan verran kirjoittaa matkakokemuksiaan, lisätä kuviaan jne. Tämä on ykkösluokan palvelua. 2.4.7 Tuotekehitys Huolehdin itse jatkuvasta tuotekehityksestä, siis uusien ”vastakkainasettelun aika ei ole ohi” – ideoitten kehittämisestä. Siihen jääkin sopivasti aikaa, sillä arvioin tekeväni touko-syyskuun aikana noin 20 enintään viikon pituista retkeä. Aikaa suunnitteluun ja mahdollisiin asiakaskontakteihin jää riittämiin. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 10/29 On todennäköistä ja jopa varmaa, että tulen osallistumaan joihinkin geologiaa ja geofysiikka käsittelevään kongressiin. Tällä hetkellä kiinnostava on Wienissä Itävallassa 7.-12.4.2013 järjestettävä kongressi. Sieltä voin saada tuotekehittelyyn ja palvelupaketteihin sopivia kiinnostavia vinkkejä. GTK:n kongressilista: http://www.gtk.fi/ajankohtaista/kongressilista2/ 2.4.8 Pohjoisen kongressi? Mahdollista on kunhan sana kiirii , että tulevaisuudessa liikeideani pohjalta teemasta järjestettäisiin kongressi myös täällä pohjoisessa. ”Maailmaa tulee katsoa avoimin silmin ja kuunnella herkin korvin – kaikki arktisuus on tällä hetkellä kuumaa tavaraa ympäri maailman.” (yliopisto-opettaja Milla Haarakoski 3.4.2012). Tässä olen Millan kanssa täsmälleen samaa mieltä. 2.4.9 In the not so far future… Konseptointi käynnissä. 14.1.2013 2.4.10 Ei vain vastakkainasettelua vaan myös tunteita ja tuoksuja! Konseptointi käynnissä. 14.1.2013 Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 11/29 2.4.11 Entä jos toiminnan kasvukäyrä nousee pystyyn kuin Himalajan rinteet? Antaapa nousta, sillä olen valmistautunut siihenkin. Minulla on tiedossani innokkaita Inarin Toivoniemessä viime vuosina erä- ja luonto-opaskurssin suorittaneita ammattitaitoisia opastajia. Olen käynyt heidän kanssaan alustavia neuvotteluja ja he ovat ilmeisen valmiita kuin myös kiinnostuneita vetämään yrityksessäni heidän omalle ammattitaidoilleen ja osaamiselleen heidän itsensä räätälöimiä retkiä. Pientä kurssitusta ja tietojen tasaamista tarvitaan, mutta ne ovat järjestelykysymyksiä. 3 Tulevaisuuden riskien ja mahdollisuuksien arviointi Tulevaisuuden ennustaminen ei saa perustua teenlehtiin ja kristallipalloon, sillä hyvä arvaus on aina monin verroin parempi kuin ”varmana pidetty Lipton” –ennuste tai sammakonkutu. Johan poliisikonstaapeli Reinikainenkin sanoi takavuosien ”Tankki täyteen” –TV-ohjelmassa, että ”Paas arvaten…” Jos en tiedä, käytän valistunutta arvausta. Vaikka valitsemallani toimialalla ei ole vielä sen paremmin tarjontaa kuin kilpailuakaan, siihen sisältyy riskejä: - olenko valinnut asiakaskohderyhmäni oikein? - löydänkö asiakkaani ja saanko heidät kiinnostumaan tuotteestani? - toimiiko pakettini? - onko hinnoittelu onnistunut - elätänkö itseni - elääkö yritykseni? - mitä ulkopuolista hyvää on tarjolla? - mitä vaaroja on odotettavissa? - toimiiko tämä niin kuin pitää? Näihin on haettava vastauksia SWOT –analyysin avulla. Siitä seuraavassa. 3.1 SWOT -analyysi (nykytilanteen ja tulevaisuuden arviointi) S – omat sisäiset vahvuudet W – omat sisäiset heikkoudet - osaan kieliä - osaanko hinnoitella = onko kaikki kustannukset huomioitu (ru, en, sa, ve, no) (ehkä tarvitsen tähän asiantuntija-apua) - pärjään ihmisten kanssa (olen muitten mielestä joviaali tyyppi, jonka kanssa aika ei käy pitkäksi?) - jaksanko? (riittävä liikunta ja lepo) - pidän luonnossa liikkumisesta - entäpä jos oma kiinnostus alaan lakkaa? (tahdin on oltava sopivan rauhallinen, sillä luonnossa on liikuttava rauhallisesti eikä revitellen) (on etsittävä kiinnostuneita ostajia ja myytävä vahvassa nousussa oleva yritys. Vaatii yhtiömuodon muuttamisen oy:ksi. Valmis asiakaskunta on tärkein myytävä pääoma) - olen perehtynyt Pohjois-Euroopan geologiaan ja asutuksen historiaan - kirjanpito on minulle täysin käsittämätöntä (muutama kurssi ja valtaisa kiinnostus) (on ulkoistettava) Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 - osaan markkinoida (tässä lienen kohtuullisen hyvä) 12/29 - olen kehno pitämään aikatauluista kiinni (tässä on otettava itseäni niskasta kiinni ja se onkin jo tuottanut tulosta) - olen hyvä tekemään suunnitelmia ja aikatauluja O – yritykseni ulkopuoliset mahdollisuudet T – yritykseni ulkopuoliset uhat - ei toistaiseksi kilpailua - onko pakettini sittenkään kiinnostava, elitistinen, utopistinen? (voin määrätä itse hintatason, kunhan en tukahduta kysyntää) on luotava niin vetovoimainen tuote, että alan ihmisten on vaikea sitä vastustaa. AIDA –kaavaa lisäkirjaimineen kehiin - asiakkaita ympäri maapallon (potentiaalia riittää) - löydänkö tarpeeksi kiinnostavia kohteita ja niille asiakkaita ja rahoittajia - asiakkaita on riittävästi (potentiaalia riittää yritykseni tarpeisiin, sillä arvioin mahdollisia asiakkaita olevan vähintään useita tuhansia, mutta todennäköisimmin kymmeniä tuhansia) - luotettavista erä- ja luonto-opaskurssilaisista saan hyviä yhteistyö- ja yhtiökumppaneita - kilpailu alkaa, miten reagoin? (jatkuva tuotekehittely ja korkea laatu) - asiakkaat menettävät kiinnostuksensa (jatkuva tuotekehittely ja korkea laatu) (kannattaa muistaa) - entäpä, jos kasvu räjähtää käsiin? (Kuolassa on rajattomat mahdollisuudet, on harkinnassa) (ammattitaitoiset free lancerit, joista voisi tulla yhteistyö- ja sittemmin yhtiökumppaneita? Lisäkoulutus; kuka kustantaa ja mitä maksaa?) - ”vastakkainasettelun aika ei ole ohi” –teemoja - Venäjä-Venäjä-Venäjä: avautuuko markkina? - Kuola kiinnostaa läheisyytensä vuoksi etsittävä ja uskon niitä löytyvän (maapallon 7 miljardista ihmisestä minulle riittää vuositasolla 1/20 000 000 - ”vastakkainasettelu ei ole ohi” voisi olla myös tuotteistettavissa ja sovitettavissa paikallisiin olosuhteisiin = myytävissä oleva tuotekonsepti (rajanylitysmuodollisuudet ja Kuolan alueella vapaa kulkeminen ovat ongelma. Siellä ei ole samanlaista jokamiehenoikeutta kuin meillä Suomessa) - Venäjän äkkiä muuttuvat tilanteet voivat olla riski (pysyttävä ajan tasalla. Riskinoton oltava hallittua ja löydettävä luotettavia yhteistyökumppaneita) - ympäristönsuojelu ahdistaa? (on toimittava eettisesti oikein) - kilpailu alkaa 3.2 Yrityksen riskit ja riskienhallintasuunnitelma Yritystoimintaan sisältyy aina riskejä – ei ole yrittäjyyttä ilman riskiä, vaikka joskus kuntien perustaessa ”liikelaitoksiaan” hoitamaan sitä ja tätä ja tuota toimintaa oikea yrittäjäriski näyttää puuttuvan. Kunta eikä sen 100 % omistama ”liikelaitos” voi mennä konkurssiin, koska kunnalla on fiskaalinen oikeus ja kuntalainen toimii – usein tietämättään – riskinkantajana ja ”kuntayrittäjien” takuumiehenä. Kilpailua vääristävänä katson tätä menettelyä hieman oudoksuen. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 13/29 Yrityksessäni riskinkantajana olen minä. Kerään myös tuotosteni hedelmät. 3.2.1 Liikeriskit Taloudellinen riski ”Oikeanlainen tuote ja löydänkö asiakkaani?” Omassa yritystoiminnassani suurin riski on ehkä siinä, että saanko rakennettua tuotepaketistani niin kiinnostavan ja kattavan, että asiakkaani siitä kiinnostuu ja saa vähintään se, mikä on luvattu ja mihin on odotukset. Osaanko hinnoitella tuotteeni kiinnostavalla tavalla? Toimiiko AIDA ja sen ”lisä-ässät” odotetusti? Tekniset riskit Minulla ei juurikaan ole toiminnassani teknisiä riskejä pikkubussin hajoamista lukuun ottamatta. Sosiaaliset riskit Äkkiä näköpiirissäni ei ole sellaisia sosiaalisia riskejä, jotka voisivat vaikuttaa toimintaani. Lakkoon en aio mennä. Poliittiset riskit - maariskit Mikäli laajennan toimintaani Kuolan niemimaalle, siinä on aina olemassa poliittinen riski: ”Entäs jos olosuhteet muuttuvat Venäjällä vielä huonompaan suuntaan?”. Tässä asiassa minun on oltava varovainen. Jos aion Kuolaan, minun on löydettävä sieltä riittävän luotettava yhteistyökumppani. Saattaa olla kiven alla. Tulevaisuuden tuotekehittelyssäni huomioin sen, ettei kohteena ole mikään poliittisesti kovin levoton alue – jännittävää saa olla, mutta on oltava myös turvallista. Poliittiset riskit - ympäristöverot Poliittinen riski on, jos lisätään lentomatkailulle esim. raskas ympäristövero, joka muuttaa sen eliitin harrastukseksi. Muita poliittisia riskejä en tunnista ellei riskiksi lueta mahdollisesti yliopistojen muuttumista liikelaitoksiksi. Tätä pohdin hieman aiemmin. Se olisi sekä uhka että mahdollisuus. 3.2.2 Vahinkoriskit Omaisuusriskit Suojaudun asianmukaisilla vakuutuksilla. Vahingon käydessä vakuutus korvaa. Keskeyttämisriskit Koska en harjoita teollista toimintaa ja alihankinnat ovat liikevaihtoani ajatellen vähäisiä, en näe edessäni mitään todellista toiminnan keskeytymisestä aiheutuvaa riskiä. Jos pikkubussini hajoaa, tilalle saan toisen lyhyellä varoitusajalla. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 14/29 Toiminnan keskeytymistä ajatellen ehkä on paikallaan toiminnan keskeytysvakuutus. Alkaville yrittäjille mm. Osuuspankki tarjoaa näppärän ja sangen kattavan vakuutuspaketin ensimmäiselle toimintavuodelle. Muistaakseni hinta on parinsadan euron tienoilla. Riippuvuusriskit En ole ainakaan toistaiseksi riippuvainen alihankintatoimittajista poisluettuna pienten minulle alihankintana tehtävien matkamuistojen valmistusta, joten en juurikaan näe riippuvuusriskejä. Tietoriskit Asiakastietokannasta ja muustakin kirjeenvaihdosta on pidettävä varmuuskopiot mahdollisen tallennusvälineen rikkoutumisen vuoksi. Ajan tasalla oleva virusturva, toimiva palomuuri sekä vakoojantorjunta yhdessä huolellisen tietoverkoissa liikkumisen myötä estää tietomurtojen tapahtumisen. Jos palkkaan itselleni työntekijöitä, ensimmäinen toimi on kouluttaa henkilökuntaa korkeimpia tietoteknisiä menetelmiä noudattavaksi. Siitä ei lipsuta. Vastuuriskit Koska toimintani tapahtuu asiakkaitten kanssa liikenteessä ja luonnossa, yritykselläni on oltava vastaava vastuuvakuutus ja toiminnan on oltava turvallista kaikissa olosuhteissa. Ympäristöriskit Toimintani rasittaa ympäristöä sangen vähän ellei mukaan lasketa maapallon toiselta puolen saapuvien asiakkaitten lentomatkojen aiheuttamaa kuormitusta. Vaikea ketään on pakottaa soutamaan vaikkapa Kiinasta Inariin – ainakaan talvella. Hieman huolta aiheuttaa Norjan puolella (huhun mukaan) voimaan saatettu ulos ”luontoon kusemisen kielto” jota tehostetaan 5000 NOK sakolla. Pidättele siinä sitten. Kiellolla lienee kuitenkin lähinnä kuriositeettiarvoa, sillä enpä juurikaan usko maastossa liikkuvan kusipoliiseja. En löytänyt asialle vahvistusta, joten voi olla urbaani legenda. Enkä jatkossakaan aio kantaa kemiallisia vessanpyttyjä Norjassa kulkiessani. Ruotsalaisia on pidetty kaikenlaisessa huuhaassa edelläkävijöinä, mutta tässä norjalaiset panevat kirkkaasti paremmaksi. Aiemmin visioimiani tulevaisuuden matkoja ei ehkä pidetä kovinkaan ekologisina. Toisaalta meitähän syyllistetään (ja verotetaan) kaikesta kuluttamisesta. Kohta ei uskalla edes hengittää kuin sisäänpäin. Kuljetusriskit Ainoa riski, mikä liittyy kuljetukseen on yhtiöni pikkubussilla liikkuminen ja sitä varten on oltava asianmukainen vakuutus ja varasuunnitelmat eli vara-auton, joka on hätätilanteissa jonkin liikennöitsijän pikkubussi, on oltava paikalla esim. 8 tunnin kuluessa. Lentoyhtiöt vastaavat taas asiakkaitteni kuljettamisesta kohdelentokentille. 3.2.3 Henkilöriskit Pitkäaikainen poissaolo Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 15/29 Pitkäaikainen poissaolo voi olla kohtalokasta yhtiön toiminnalle. Lähinnä tulee kysymykseen pitkäaikaisen sairauden aiheuttama poissaolo, joten eiköhän apua löydy yrittäjäjärjestöjen, kuten esim. Suomen Yrittäjät ry:n tai AYT ry:n sairauskassasta. On vain liityttävä jäseneksi ja huolehdittava jäsenmaksuista. Pysyvä työkyvyttömyys Jos joudun pysyvästi työkyvyttömäksi, se on yrityksen toiminnan loppu, sillä yksin toimiessani ei ole tuuraajaa, joka jatkaisi tarvittaessa. Tätä riskiä varten on oltava asianmukainen vakuutus. Kuolema Kaikilla se on edessä ja ennemmin tai myöhemmin se osuu minunkin kohdalle - mieluummin myöhemmin. Vakuutus on oltava ja jos vakuutussummaa miettii, niin nyrkkisääntönä on esim. ”velat + omat ja puolison vuositulot + 20000 € jokaista lasta kohti”. Tällaisia ohjeita tarjoavat vakuutusyhtiöt. Työsuhteen irtisanominen Minua ei voi kukaan irtisanoa omasta yrityksestäni. Siitä huolimatta aion liittyä Suomen Yrittäjät ry:n tai AYT ry:n työttömyyskassaan. Loppuun palaminen Ei liian paljon hommia ja siksi olen rajoittanut pakettieni lukumäärän noin 20 retkeen vuodessa. Jos yritystoiminta lähtee huimaan kasvuun, etsin uusia yhteistyökumppaneita joista voisi myöhemmin tulla yhtiökumppaneita. Näin jaksaa paremmin. Tätä jo aiemmin sivusinkin. Liian korkea eläkeikä Yrittäjä tekee työtään niin kauan kuin haluaa tai jaksaa. Ei ikä ole esteenä, jos kunto vaan riittää. Pieni vapaaehtoinen lisäeläke saattaisi olla paikallaan. Ajattelin kuitenkin jatkaa noin 65 ikävuoteen saakka ja katsoa sitten tilannetta uudelleen. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 16/29 4 Taloudelliset laskelmat 4.1 Alkuinvestoinnit, pääoman tarve, rahoitussuunnitelma ja vakuudet sekä julkiset tuet 4.1.1 Investoinnit + maa-alueet + rakennukset, toimitilat 5 000 + koneet 24 450 + eläimet (10 v)+ retkivarusteet (3 v) 10 000 + laitteet ja kalusteet + asennukset, muutostyöt yms. + muut investointiluonteiset kulut = INVESTOINNIT YHTEENSÄ 4.1.2 Käyttöpääoman laskenta ja + kulut ennen toiminnan aloittamista pääoman tarve + ensimmäisten toimintakuukausien kulut (ennen kuin tulorahoitusta syntyy riittävästi) + raaka-ainevarastot + valmistus + valmistevarasto Ei ole elämiä, mutta 3 v tasapoistoilla retkivarusteita 1 785 640 100 43 475 470 7 254 159 15 6 040 + myyntisaamiset +/- ennakkomaksut + ostovelat + tarvittavat käteisvarat = KÄYTTÖPÄÄOMA YHTEENSÄ + Investoinnit + Käyttöpääoma 1 040 500 8 224 43 475 8 224 + Kustannusylitysvaraus 7 755 = PÄÄOMAN TARVE YHTEENSÄ 59 454 Kustannusylitysvaraus 15 %, kun ei arviot osu kuitenkaan nappiin 4.2 Edellä laskettu pääoman tarve 59 454 suunnitellaan rahoitettavaksi seuraavasti: + Oma rahoitus + Vieras rahoitus 7 249 36 000 + Avustukset (tuet) 15 263 + Tulorahoituksen KOKONAISTULOS -kohta 59 505 + Tarvittava lisäpääoma +/= RAHOITUS YHTEENSÄ Avustukset/tuet = maaseutuviraston maksimi-investointituki -58 563 59 454 ”Tarvittava lisäpääoma” - jos negatiivinen, ei tarvita, jos positiivinen, tarvitaan = lisää esim. lainaa Pääoman tarve ja rahoitus on nyt balanssissa. Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 Rahoitustarve yhteensä 59454 17/29 Oma+vieras pääoma yhteensä 59512 Lisää omarahoitusta tarvitaan - punainen = tarvitaan sininen = ei tarvita 58 Oma rahoitus 17,0 % Rahaa (lähde ja määrä) Apportti (Lähde ja määrä) Käteistä 5000 % investointituesta Veljeltä vippi ilman korkoa Tietokone ja ohjelmat 1000 Kännykkä (uusi) 1000 Kaava=oma rahoitus/käyttöomaisuuden investoinnit% 99 Tulostin 50 Laajakaistalaitteet 100 6000 1249 4.2.1 Oma rahoitus Omaa rahaa tarvitaan aina ja sitä olisi hyvä olla 30 - 50 % tarvittavasta määrästä. Rahoituksesta osa voi olla apporttina siis koneina, laitteina, käyttöön luovutettavina tiloina, mutta rahaakin tarvitaan. 4.2.2 Vieras rahoitus 4.2.2.1 Luotot Luotonantaja 1. Sydea BankenBanken 2. Finnvera 3. Glitnir Banken (Islanti) Luotot yhteensä Luotto (1000 €) 20 000 Luottoaika/v 10 Korko% 4,50 % 900 10 000 5 4,25 % 425 6 000 3 3,50 % 210 36 000 1. v korko 1 535 Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 18/29 Rahoitukseen huomioitiin myös maaseutuviraston investointituki, sekä ProStart –tutkimukseen saatavilla oleva tuki (www.mavi.fi) 4.2.2.2 Vakuudet Vakuus Ok-talon kiinnitykset Vakuusarvot yhteensä 4.2.2.3 Tuet ja avustukset Haetut tuet Käyttöomaisuuden investointituki (Maaseutuvirasto) Käypä arvo % käyvästä arvosta 35720 70 % 35 720 Tuen kohteena olevat summat 25004 25 004 Tukiprosentti 42735 Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisen käynnistystuki (yhteensä max 2 htv) ProStart + 2 lisäpäivää (tässä siis 100 € + 2 x 120 €) Vakuusarvo Tuen määrä 35 % 14957 50 % 340 Yhteensä Ei vierasta työvoimaa ainakaan alussa, eikä siis palkkakulujakaan. 90 % 306 15263 Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 19/29 Myyntikatetarpeen määrittely (nollatulos lähtökohtana) Perustamisvaiheessa on syytä lähteä varovasti liikkeelle ja laskea minimitulostavoite seuraavasti: Tavoitetulos (ennen veroja) on... + Poistot / Lainojen lyhennykset = RAHOITUSTARVE + Korot ja muut rahoituskulut = KÄYTTÖKATETARVE +/-0 16 578 16 578 2 035 18 613 + KIINTEÄT KULUT * Vieraat palkat sivukuluineen * Vuokrat * Muut kiinteät kulut 12 374 + markkinointi 2 250 + matka- ja päivärahat 1 502 + sähkö, lämpö, vesi 1 872 + puhtaanapito, siivous 318 + konttori / toimistokulut + kirjanpito 200 1 120 + vakuutukset 730 + kirjat, lehdet, koulutus, jäsenmaksut 222 + edustus 1 100 + ulkopuoliset palvelut + korjaukset / huollot + muut YEL -maksu = MYYNTIKATETARVE 420 2 640 1 688 32 675 Jakolasku osoittaa myyntikatetarpeen näin… Vuodessa 32675 /v 2723 /kk Kuukaudessa (12 kk/v) Päivässä (n 260 pvä/vuosi) Tunnissa (2080 h/v, 8 tuntia/työpvä) 126 16 /pvä /h Huom! On siis tienattava joka tunnille (2080 hrs/vuosi) 16 euroa, jotta pääsen nollatulokseen. Koska käytännössä asiakkaan maksamia tunteja on vain 20 vuosittaisen retken ajan: = 20 retkeä * 48 h = 960 h on jokaiselta asiakkaan maksamalta tunnilta velotettava = 32765 €/ 960 h = 34,14 €/h Tämä takaa vasta nollatuloksen eli ei vielä voittoa eikä siis yrittäjän palkkaakaan. Tätä on pohdittava vielä hinnoittelussa (nyt 200 €/vrk + ”hieman katetta” päälle). Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 20/29 5.2.2 Liikevaihdon ja myyntikatteen laskeminen 5.2.2.1 Asiakkaille myytävät palvelupaketit Myyntikate% Palvelut - paketit: yhteenveto Myyntituotot (sis. ALV) Työpalkka (sis. ALV 23 %) 12300 Asiakkaalta veloitettavat kustannukset (ateriat, matkat, majoitus; sis ALV:t) Sekalaiset (sis ALV 23 %) 50990 Kate (sis ALV 23 %) 10258 Myyntituotot yhteensä (sis ALV:t) - oikaisuerät (ALV) =Liikevaihto (ALV 0 %) 11711 85259 13380 71879 Muuttuvat kulut (sis. ALV) Ateriat 12400 Matkat 22590 Majoitus 16000 Sekalaiset 11711 Muuttuvat kustannukset yhteensä (sis. ALV) - oikaisuerät (ALV) Muuttuvat kustannukset (ALV 0 %) = Myyntikate (liikev-muutt. kust.) 62701 Myynnin ALV - Muuttuvien kulujen ALV 9162 4218 53539 18340 26 % 5.2.2.2 Asiakkaille myytävät tuotteet (välitys) Asiakkaille myytävät tuotteet 6428 Myyntituotot (ALV 23 %) - tavaramyyntien ALV:t 1202 Liikevaihto (ALV 0 %) 5226 Tavaraostot (ALV 23 %) - tavaraostojen ALV:t 1680 Tavaraostot (ALV 0) 1366 =Myyntikate (myynnit-ostot) ALV 0 314 3860 Myynnin ALV - Ostojen ALV 888 74 % 5.2.2.3 Asiakkaille myytävät tuotteet (valmistus) Myyntituotteiden valmistus Myyntituotot/vuosi 13230 -oikaisuerät (ALV) 2474 LIIKEVAIHTO/vuosi (ALV 0 %) 10756 - aineet ja tarvikkeet/vuosi (ALV 0) 1499 - muuttuvat palkat sivukuluineen/vuosi 2835 Muut muuttuvat kulut yhteensä/vuosi Myynnin ALV - kulujen ALV 2129 4334 Myyntikate/vuosi (ALV 0 %) 6422 60 % Liikevaihdot yhteensä (ALV 0 %) Myyntikatteet yhteensä (ALV 0 %) 87861 28622 Myyntikate% 33 % Myyntibudjetti ensimmäiselle vuodelle osoittaa retkien myyntikatteen olevan 26 %, välitystuotteiden 74 % ja omavalmisteiden 60 %. Myyntikatteen kokonaisprosentti on 33 % eli jokaisesta kolmesta eurosta yksi ”kilahtaa omaan kirstuun”. Eino-Ilmari Etu-Keno 4.2 10.4.2012 21/29 Hinnoitteluesimerkki Laskeskelen tähän myöhemmin yksinkertaistetun hinnoitteluesimerkin retkieni hinnan määrittelystä. 5 Yhteistyökuviot Valmismatkojen markkinointi vaatii käytännössä yhteistyötä jonkin valmismatkoja järjestävän organisaation kanssa. Tähänkin olen valmistautunut ja käynyt alustavia neuvotteluja paikallisen GTR Oy –nimisen matkanjärjestäjän kanssa. He ovat alustavasti suostuneet (provisiota vastaan toki!) toimimaan vastuullisena matkanjärjestäjänä (ja avustamaan muutenkin asiakkaideni lentomatkojen käytännön varausjärjestelyissä Kajaaniin/-sta ja Kirkkoniemeen/-stä). Näin säästyn Kuluttajaviraston ylläpitämään valmismatkaliikerekisteriin ilmoitettujen, valmismatkojen järjestäjien vakuuksien asettamiselta. Se vetäisisi ison loven ja vaatisi lisärahoitusta. Verkostoituminen tässäkin kohden on hyvä juttu ja kumpikin voittaa. 5.1 Vastuun rajaaminen Yritykseni järjestämä matka rajoittuu Kajaani/Kirkkoniemen lentoasemien välillä, aiemmin esitetyllä tavalla ja alueilla suoritettaviin matkoihin. Asiakas itse vastaa matkastaan kotipaikastaan näille lentoasemille ja paluusta takaisin kotipaikkaansa näiltä lentoasemilta. 6 Yhteenvetoanalyysi Olen analysoinut markkinoita, etsinyt mahdollisia kilpailijoita, tutkinut erilaisia asiakassegmenttejä ja päätynyt siihen, että suunnittelemani ”vastakkainasettelun aika ei ole ohi” -tuotekonsepti näyttäisi olevan kuin minulle tehty ja että se myös toimii eikä alalla ole vielä kilpailua. Olen laskenut tarvittavia pääomia ja tehnyt sangen varovaisen tulorahoituslaskelman ensimmäiselle vuodelle ja koska investoinnit rajoittuvat käytännössä käytettyyn pikkubussiin (hintaluokka 10000-20000 e) ja muutaman tuhannen euron retkivarusteisiin, ei sekään ole ylipääsemätön riski. Jos homma ei lähdekään vetämään ja ala tuottaa kassavirtaa sisäänpäin, investointeihin tarvittavan lainan voi hoitaa siedettävällä tavalla ja ääritapauksessa velkajärjestelyin ja pikkubussin voi myydä pois. Kyllä tämä toimii. Hinnoittelu tuottaa minulle hieman ongelmia, enkä ole lainkaan varma, ovatko pakettieni hinnat realistisia, liian alhaisia tai liian korkeita ja näin ollen ei-houkuttelevia. 6.1 Varovaisuus korostuu kaikissa laskelmissani. Noh, oli niin tai näin, liikevaihtoa laskiessani pitäydyin varovaisissa arvoissa, sillä johan sananlaskussakin sanotaan, ”ettei vara venettä kaada …”. Jotta voisin menestyä yrittäjänä tosimielellä, voisin ehkä käydä jonkin yrittäjäkurssin, vaikka niistäkin olen kuullut monenlaista. Toisaalta avoimen yliopiston yrittäjyyskasvatuskurssit ja omat opetustoimet yritystoiminnasta antavat mielestäni riittävästi selkänojaa, mihin nojailla nurin menemättä. Uskon, että nämä ovat riittävä näyttö esim. työvoimatoimistolle vaikkapa Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 22/29 starttirahan saamiseksi. Tätä en huomioi laskelmissa, sillä mikään ei ole niin epävarmaa kuin starttirahan saaminen ja tässä puhun lähipiirini kokemuksesta. Arvioin saavani asiakkaita myös Kaukoidästä, joten aion opiskella omatoimisesti myös japania ja mandariinikiinaa. Oman yrityksen perustaminen on iso harppaus, joka hätäillen johtaa tuntemattomaan, mutta huolellisen ja perusteellisen pohdinnan avulla se vie loikkaajansa uuteen, yrittäjyyden maailmaan. 6.2 Tästä sitten liikkeelle! Yrittäjyys ei ole harrastus, se on elämäntapa. Yrittäjyydessä otetaan riskejä, mutta myös korjataan oman hedelmätarhan sato. Se sopii minulle. Etukenossa eteenpäin! Eino-Ilmari Etu-Keno Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 23/29 Liitteet: Laskelmia eriteltyinä: Investoinnit Maa-alueet (10 v poistot) Rakennukset (10 v tasapoistot) Kotipihalle 50 m2 grillikota 5000 5000 0 Ulos asennettava sähkö/LVI Koneet (25 % poisto 1. vuosi) Pikkubussi Toimitilat (10 v poistot) 18450 Kuomullinen peräkärry 5000 Kattoboksi pikkubussiin 1000 24450 Laitteet (3 v poistot) Grillikota: sähkölaitteet 0 Eläimet (10 v poistot) 300 Grillikota: vesi+viemärilaitt. 1200 1500 Kalusteet (3 v poistot) 0 Retkivarusteet (3 v poistot) Paloturvakaappi 150 Toimistokalusteet 250 Tundrateltat (2 kpl) 1000 Klapisirkkeli 200 Grillikodan kalusteet 600 Goretex -asut (20 settiä) 5000 Moottorisaha 495 Jalkineet (20 settiä) 2000 Trangiat ja astiat 1000 Kassakone (käytetty) Korttihöylä (on jo) 90 Asennustyöt Grillikodan sähkötyöt Sekalaiset 0 935 850 Muutostyöt 40 Grillikodan vesi+viemärityöt 500 Toimiston sähkö- yms työt 50 590 Huone toimistoksi 1000 10000 Muut investointiluonteiset työt 50 Pihan parkkipaikka 100 50 Nämä tiedot on linkitetty Kustannusylitysvaraus -välilehdelle 100 Käyttöomaisuuden investoinnit linkittyvät täältä Rahoitus -välilehden "Maaseutuvirastolta haettavat tuet " -kohtaan + maa-alueet + rakennukset, toimitilat + koneet + sähkö/LVI laitteet ulos asennettavat + eläimet (10 v) + laitteet ja kalusteet + retkivarusteet (3 v) + asennukset, muutostyöt yms. + muut investointiluonteiset kulut = INVESTOINNIT YHTEENSÄ 0 5000 24450 1500 0 1785 10000 640 100 43475 Nämä ovat aputaulukoita, joihin linkitys muualta. Investoinnit Investoinnit - "10 v tasapoisto" - maa-alueet - rakennukset, toimitilat - koneet (autot 25 % 1. vuotena) - sähkö/LVI-laitteet ulos - eläimet (10 v poisto) 0 5000 24450 1500 0 1. v poisto 0 500 6113 38 0 Investoinnit Investoinnit - "3 v tasapoisto" - laitteet - kalusteet + retkivarusteet (3 v) 935 850 10000 1. v poisto 312 283 3333 Käyttöomaisuutta (investointituen piiriin) Muut investoinnit Investoinnit yhteensä 42735 740 43475 Kaava Katelaskenta -välilehdellä Kaava Katelaskenta -välilehdellä Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 24/29 Käyttöpääoman laskenta ja tarve Käyttöpääoma = kulut ennen toiminnan aloittamista, raaka-ainevarastot, valmistus, valmistevarasto, myyntisaamiset, ennakkomaksut, ostovelat, tarvittavat käteisvarat Erilaisia kiinteitä kuluja, jotka siis toistuvat jokseenkin säännöllisesti, arvioimme Muut kiinteät kulut -välilehdellä Raaka-ainevarastot Kulut ennen toiminnan aloittamista Yrityksen rekisteröinti 70 Mainosteippaukset ja -taulu 100 Websivun suunnittelu (teen itse) 0 Puhelinkuluja ennen aloittamista 100 Matkat ennen aloitt. 200 Klapeja grillikotaan 100 Savustuspuruja 10 pussia 4 Suolaa savustukseen 5 kg 5 470 159 Valmistus Sähkönkäyttö yms. myyntituott. valmistukseen 50 Savustussokeria 2 kg Valmistevarasto 15 Tervaslastuja valmistettu varastoon 2700 Luukampoja valmistettu varastoon 1700 T-paidat ja lippikset 1100 Hillahillot 50 Keihättimet 440 15 Myyntisaamiset (myyty velaksi) 5990 Ennakkomaksut (maksettu ennakkoja, merkitse +/-) 0 Ostovelat Avajaistarjoilu (ALKO) Avajaistarjoilu (S-Market) Avajaistarjoilu (K-Market) 0 Tarvittavat käteisvarat 1000 Käteistä sekalaisiin menoihin tarvitaan 500 30 10 1040 500 Käyttöpääoman laskenta ja tarve + kulut ennen toiminnan aloittamista 470 + ensimmäisten toimintakuukausien kulut (ennen kuin tulorahoitusta syntyy riittävästi) + raaka-ainevarastot + valmistus + valmistevarasto + myyntisaamiset +/- ennakkomaksut + ostovelat + tarvittavat käteisvarat = KÄYTTÖPÄÄOMA YHTEENSÄ Tämä laskentamalli soveltuu tuotantoyrityksen ja tuotteita myyvän yrityksen toimintamalliksi. Ei sovellu oikein palveluja myyvään yritykseen 7204 159 15 5990 0 0 1040 500 8174 Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 1/29 Katelaskenta - tarkastellaan kiinteitä kuluja Tähän taulukkoon tiedot tulevat muista taulukoista, eikä tässä ole käyttäjän täytettävissä olevia soluja Tämän sivun tiedot linkittyvät LTS2012 -välilehdelle Nämä ovat aputaulukoita, joihin linkitys muualta. Tavoitetulos (ennen veroja) on... + Poistot / Lainojen lyhennykset = RAHOITUSTARVE + Korot ja muut rahoituskulut = KÄYTTÖKATETARVE Investoinnit - "10 v tasapoisto" +/-0 14 645 - maa-alueet - rakennukset, toimitilat 14 645 - koneet (autot 25 % 1. vuotena) 1 937 - sähkö/LVI-laitteet ulos - eläimet (10 v poisto) 16 582 10 v poistot yhteensä 1. v poisto 0 5000 0 500 24450 6113 1500 0 38 0 6650 + KIINTEÄT KULUT * Vieraat palkat sivukuluineen * Vuokrat 0 0 * Muut kiinteät kulut 12 374 + markkinointi 2 250 + matka- ja päivärahat + sähkö, lämpö, vesi 1 502 1 872 + puhtaanapito, siivous + konttori / toimistokulut + kirjanpito 318 200 1 120 + vakuutukset 730 + kirjat, lehdet, koulutus, jäsenmaksut 222 + edustus + ulkopuoliset palvelut + korjaukset / huollot + muut YEL -maksu = MYYNTIKATETARVE 1 100 0 420 2 640 1 688 30 643 Investoinnit - "3 v tasapoisto" - laitteet - kalusteet + retkivarusteet (3 v) 935 850 283 10000 3333 3 v poistot yhteensä 3928 Lainojen korot ja lyhennykset Lainojen 1. vuoden korot (yht.) Lainojen 1. vuoden lyhennykset (yht.) 1437 4067 Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut yhteensä 1. v poisto 312 500 25 % 40 1. vuosi v poistoaika Eino-Ilmari Etu-Keno 10.4.2012 1/29 Muut kiinteät kulut –laskelma Joko… …tai Markkinointi Websivun ylläpito Domainin ylläpito Mainokset Mainoskirjeet Wienin kongressimatka 2013 Kustannus/kk 0 Kustannus/v 50 50 50 Matka- ja päivärahat Kokopäiväraha Osapäiväraha Kilometrikorvaus Itävallan kongressimatka 2013 Korvaus/€ 36,00 16,00 0,45 62,00 Kpl/vuosi 10 20 1000 6 1000 Yhteensä 100 1050 Yhteensä Joko… …tai Sähkö, lämpö, vesi Sähkönkäyttö Vesi- ja jäte Soneran nettiyhteys Kustannus/kk 80 Kustannus/v 360 320 450 372 0 0 1502 Joko… …tai Kustannus/v 300 Puhtaanapito, siivous Suursiivous Piensiivous Kustannus/kk Kustannus/v 150 14 51 Yhteensä 131 300 Yhteensä Joko… …tai Konttori / toimistokulut Toimistotarvikkeet Tulosteet yms Mapit ja vastaavat Kustannus/kk 5 5 10 Kirjanpito Kuukausikirjanpito Tilinpäätösasiakirjat Laskutus ja reskontrapalvelut 80 Kustannus/kk 50 Yhteensä Kustannus/kk 220 Yhteensä Yhteensä Kirjat, lehdet, koulutus, jäsenmaksut Matkailulehti SYT -jäsenmaksu (10000 €/v työtulo) 0 Kustannus/kk 50 730 Kustannus/kk 12 Kustannus/v 77,70 Yhteensä 50 Ulkopuoliset palvelut Tietoturva ATK-opastus 500 77,70 Kustannus/kk 0 0 Yhteensä Kustannus/v 0 0 Joko… …tai Kustannus/v 300 10 Muut (pääosin pikkubussin kulut) Pikkubussin huollot Pikkubussin katsastus Pikkubussin käyttövoimavero Pikkubussin polttoainekulut (10 l/100 km) Muut sekalaiset korjaukset 10 12 Joko… …tai Kustannus/v 500 Kustannus/kk Yhteensä 220 500 47 Joko… …tai Korjaukset / huollot Grillikodan huollot Muut huollot (sähkö/vesi/viemäri) 75 Joko… …tai Kustannus/v 183 Joko… …tai Edustus Asiakastapaamiset Wienin kongressin edustustapaamiset Kustannus/v 25 Joko… …tai Vakuutukset OP-starttipaketti (hintatieto v 2008) (nykyään hinnan saa vasta konttorissa syynä on kilpailutilanne/3.4.2012/hm) Pikkubussin vakuutukset Peräkärryn vakuutukset 150 Joko… …tai Kustannus/v 80 Yhteensä 14 300 Yhteensä Kustannus/kk 150 Kustannus/v 100 500 20 170 600 km/v
© Copyright 2024