Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan!”

KYYJÄRVEN KUNTA
”Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme
parempaan!”
TALOUSARVIO 2015
JA
TALOUSSUUNNITELMA
2016 - 2018
SISÄLLYSLUETTELO
1
JOHDANTO ............................................................................................................................................... 4
2
KYYJÄRVEN KUNNAN PERUSAJATUS ............................................................................................. 5
2.1
2.2
3
TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................................................................ 6
3.1
3.2
3.3
3.4
4
KYYJÄRVEN LIIKEKESKUS OY ............................................................................................................ 11
KYYJÄRVEN PALETTI OY .................................................................................................................... 11
KYYJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY .................................................................................................. 12
KYYJÄRVEN LÄMPÖ OY ...................................................................................................................... 12
YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE .......................................................................................... 13
6.1
7
YLEISTÄ TAVOITTEIDEN ASETTAMISESTA ............................................................................................ 9
HALLINTO- OSASTO ............................................................................................................................... 9
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ......................................................................................................... 9
SIVISTYSOSASTO ................................................................................................................................. 10
TEKNINEN OSASTO .............................................................................................................................. 10
KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETUT TAVOITTEET ...................... 10
5.1
5.2
5.3
5.4
6
KUNNAN VÄESTÖ JA HUOLTOSUHDE ..................................................................................................... 7
PALVELUTARPEISIIN VASTAAMINEN ..................................................................................................... 8
ELINKEINOTOIMINTA ............................................................................................................................ 9
YHTEISTYÖ SEUDULLISTEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA ............................................................. 9
TAVOITTEET ........................................................................................................................................... 9
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
5
VISIO ..................................................................................................................................................... 5
KYYJÄRVEN KUNNAN NELIKENTTÄ-ANALYYSI .................................................................................... 5
KUNNALLISTALOUS ............................................................................................................................ 13
KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUS 2015 .............................................................................................. 13
7.1 TULOSSUUNNITELMA .......................................................................................................................... 13
7.1.1
Toimintatulot................................................................................................................................ 14
7.1.2
Toimintamenot ............................................................................................................................. 14
7.1.3
Henkilöstömenot .......................................................................................................................... 15
7.1.4
Toimintakate ................................................................................................................................ 15
7.1.5
Verotulot ...................................................................................................................................... 15
7.1.6
Valtionosuudet ............................................................................................................................. 15
7.1.7
Rahoitustulot ja –menot ............................................................................................................... 15
7.1.8
Vuosikate...................................................................................................................................... 16
7.1.9
Poistot .......................................................................................................................................... 16
7.1.10 Tilikauden tulos ........................................................................................................................... 16
7.2 RAHOITUSSUUNNITELMA .................................................................................................................... 16
7.2.1
Käyttöomaisuusinvestoinnit ......................................................................................................... 16
7.2.2
Lainakannan muutokset ............................................................................................................... 16
7.2.3
Kassavarojen muutokset .............................................................................................................. 16
8
KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 ....................................................... 17
8.1
8.2
9
TULOSSUUNNITELMA 2015–2018 ....................................................................................................... 17
RAHOITUSSUUNNITELMA 2015 – 2018................................................................................................ 18
TALOUSARVION SITOVUUS .............................................................................................................. 19
2
10
KÄYTTÖTALOUSOSA ...................................................................................................................... 20
10.1
HALLINTO-OSASTO .......................................................................................................................... 20
10.1.1 Yleishallinto ................................................................................................................................. 21
10.1.2 Elinkeinopalvelut ......................................................................................................................... 22
10.1.3 Maaseutupalvelut ......................................................................................................................... 24
10.1.4 Ruokapalvelut .............................................................................................................................. 25
10.1.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut .......................................................................................................... 26
10.2
SIVISTYSOSASTO ............................................................................................................................. 28
10.2.1 Koulutuspalvelut .......................................................................................................................... 28
10.2.2 Kirjastopalvelut ........................................................................................................................... 32
10.2.3 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut .................................................................................................. 34
10.2.4 Varhaiskasvatus ........................................................................................................................... 37
10.3
TEKNINEN OSASTO .......................................................................................................................... 41
10.3.1 Tekniset palvelut .......................................................................................................................... 41
10.3.2 Rakentamis- ja ympäristöpalvelut ............................................................................................... 45
10.3.3 Tilapalvelut .................................................................................................................................. 46
10.3.4 Liikelaitokset ................................................................................................................................ 49
11
INVESTOINTIOSA 2015 .................................................................................................................... 51
LIITE 1
LIITE 2
LIITE 3
LIITE 4
TULOSLASKELMA
RAHOITUSLASKELMA
VESILAITOKSEN LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TULOSLASKELMA
VESILAITOKSEN LASKENNALLISESTI ERIYTETTY RAHOITUSLASKELMA
3
52
53
54
55
1 JOHDANTO
Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoitus
Kunnanvaltuuston on kuntalain mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma sitä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tämä nyt valtuuston käsittelyssä oleva varsinainen talousarvio on vuodelle 2015 ja suunnitelma puolestaan vuosille 2016-2018. Kyyjärven kunnassa koko talouden suunnitelmakausi on siis neljä vuotta (2014-2018)
Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Lähtökohtana
tulee olla, että talousarvio, taloussuunnitelma ja tilinpäätös ovat rakenteeltaan samankaltaiset. Valtuustotason ohjausvälineitä ovat talousarvio, taloussuunnitelma sekä tilinpäätökseen kuuluva toimintakertomus.
Talousarvion sisältö koostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi ja
rahoitusosasta.
Käyttötalousosa
Kunnanvaltuusto osoittaa toimielin- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä
osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot.
Tuloslaskelmaosa
Osoittaa miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin.
Investointiosa
Osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja arviot mahdollisista tuloista. Investointimenot ja
–tulot budjetoidaan arvioidun rahankäytön ja tulokertymän mukaan.
Rahoitusosa
Osoittaa talousarvion vaikutukset kunnan maksuvalmiuteen ja kuinka paljon tarvitaan
tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Siitä
käy myös ilmi, miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten
se vuorostaan katetaan.
Talouden tasapainovaatimus
Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen
enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden
taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Neljän (4) vuoden suunnittelukausi koskee
vain siis niitä kuntia, joiden taseessa ei talousarvion laatimisvuonna ole ylijäämää.
Kyyjärven kunnalla on vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen taseessa kertynyttä ylijäämää 908 237 euroa. Vuoden 2014 talousarviossa tuloksen arvioidaan painuvan miinukselle n. 565 000 euroa, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen kertynyttä ylijäämää on n. 343 200 euroa. Kuntalain edellyttämä tasapainottamisvelvoite ei siis vielä koske Kyyjärven kuntaa, mutta mikäli talouden kehitys jatkaa nykyistä suuntaa, on alijäämää odotettavissa jo tämän suunnitelmakauden aikana.
Talousarvion lähtökohdat
Kyyjärven kunnan lähtökohdat tulevalle suunnitelmakaudelle ovat taloudellisesta näkökulmasta katsottuna erittäin vaikeat. Tulorahoituksen osalta, verrattaessa vuoden
2014 talousarvioon, verotulojen kertymä näyttää nousevan 343 000 euroa, mutta valtionosuuksien suhteen on luvassa kylmää kyytiä. Kyyjärvi menettää pelkästään peruspalvelujen valtionosuuksia vuonna 2015 arviolta 476 000 euroa.
Verotulojen ja valtionosuuksien kertymän arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä n.
8,8 milj. euroa. Mikäli käyttötalouden kustannukset pysyvät vuoden 2014 tasolla, painuu vuosikate ilman rahoitustuloja/menoja n. 303 000 euroa miinukselle.
4
Tulevana vuonna tullaan tekemään myös mittavia investointeja mm. liikuntahallin laajennukseen, Kauppakeskus Paletin peruskorjaukseen. Kyseiset investoinnit tulevat lisäämään poistoja siinä määrin, että ilman rahastojen purkamista tilikauden tulos tulee
olemaan alijäämäinen.
Suunnitelmakauden aikana tullaan käynnistämään myös Nopolan koulukeskuksen rakennustyöt, jotka on tarkoitus toteuttaa Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla. Kustannukset tulevat tällä ratkaisulla kohdistumaan investointien sijasta käyttötalouteen.
Taloudellisista haasteista huolimatta Kyyjärven kunnan tavoitteena on turvata asukkailleen laadukkaat peruspalvelut ja viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. Kunnanvaltuuston tekemät investointipäätökset näyttäytyvät nykyisessä taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellisen rohkeilta, mutta toisaalta ne viestivät päättäjien tahtotilasta panostaa Kyyjärven tulevaisuuteen.
2 Kyyjärven kunnan perusajatus
Kyyjärven kunta tarjoaa eri elämänvaiheissa oleville asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Hyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä laadukkaat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Vahvaa yrityshenkisyyttä vaalitaan hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella elinkeinopolitiikalla.
2.1
Visio
Visio on yhteinen julkisesti täsmennetty näkemys nykyisen Kyyjärven kunnan tulevaisuudesta vuoteen 2020.
Se on kuvaus siitä, millaiseksi nykyistä Kyyjärven kuntaa on päätetty kehittää sekä
kuntalaisten, elinkeinoelämän että alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna.
Vuonna 2020 Kyyjärvi on
•
•
•
•
•
•
•
2.2
elinvoimainen ja tasokkaat palvelut sekä harrastusmahdollisuudet tarjoava luonnonläheinen asuinpaikka kaiken ikäisille.
tunnettu vahvasta yrittäjähenkisyydestä, jonka seurauksena kuntaan on syntynyt
lukuisia uusia yrityksiä eri aloille.
aloitteellinen yhteistyökumppani erityisesti lähialueen verkostoituneen matkailuelinkeinojen kehittämisessä.
ennakkoluuloton uuden tekniikan hyödyntäjä tiedottamisessa ja kuntalaisille
suunnatuissa palveluissa.
pohjoisen Keski-Suomen tunnetuin kaupallinen keskus.
kunta, jossa asukkaiden yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat itsestäänselvyyksiä
Keski-Suomen kaunein kuntakeskus
Kyyjärven kunnan nelikenttä-analyysi
Vahvuudet; hyödynnä, vahvista
(sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa)
• Turvallinen asuinympäristö järven äärellä
• Sijainti valtateiden risteyksessä
• Tietoliikenneyhteydet
5
•
•
•
•
•
•
Monipuoliset palvelut (esim. Paletti)
Yhdistys- ja harrastustoiminnan puitteet
Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkaomavaraisuus
Menestyvät yritykset
Avoin ja yhteistyöhenkinen kuntakuva (NopolaNews)
Päätöksentekokulttuuri
Heikkoudet; Vältä, lievennä, poista
(sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa)
 Talouden kehitys
 Väestörakenne ja –kehitys.
 Koulutustarjonta (osaava työvoima, muuttoliike)
 Kolmannen sektorin hiipuminen
 Kuntakeskuksen yleisilme
 Elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi
Mahdollisuudet; Varmista hyödyntäminen
(ulkoisia tekijöitä)
• Sijainti
• Yrittäjähenkisyys (lukuisat pienyritykset)
• Sote-uudistus
• Puitteet etätyön tekemiseen
• Kansallisesti tunnetut yritykset/palvelut (esim. Betset, Paletti, Taipale, Lindab jne.)
• Onnistuneet yritysten sukupolven vaihdokset
• EU:n rakennerahastot (EAKR ja ESR)
Uhat; Kierrä, lievennä, poista
(ulkoisia tekijöitä)
• Valtiovallan linjaukset (kuntatalous, kuntarakenteet)
• Riippuvuus yhden yrityksen menestymisestä.
• Yrittäjien ikääntyminen
• Liikenneväylien kunnossapito.
• Seutukunta- ja lähialueyhteistyön hiipuminen
• Toisen asteen koulutustarjonta
Kehittämistavoitteita (2015-2018) tarkastellaan
•
•
•
•
Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
Taloudellisuusnäkökulmasta
Henkilöstönäkökulmasta
3 Toimintaympäristö
Kyyjärven kunnan työpaikkaomavaraisuus on maakunnan korkeimpia, ja myös työttömien määrä on verrokkikuntia alhaisempi. Tuloverokertymän lisääminen edellyttää
kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle.
Työpaikkaomavaraisuuden taso kertoo siitä, että Kyyjärveltä on löytynyt työpaikka
myös lähialueen kuntien asukkaille. Tämä ilmentymä avaa mahdollisuuksia kunnan
väestökehityksen suunnan kääntämiseen ennakoivalla kaavoituksella ja asuntoraken6
tamisella/korjaamisella sekä positiivisen kuntakuvan vahvistamisella. Laadukkaat ja
monipuoliset palvelut ovat työllistymismahdollisuuksien ohella tärkeitä väestökehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja siksi on perusteltua, että Kyyjärvellä pidetään huoli koulukeskuksen kiinteistöjen kunnosta ja kehitetään myös kuntalaisten vapaa-aikaan liittyviä
palveluita. Kunnan imagon ja palvelurakenteen kannalta on myös tärkeää että kunnan
taholta edesautetaan Kauppakeskus Paletin kehittymistä ja säilymistä PohjoisenKeski-Suomen yhtenä merkittävimpänä kaupan keskittymänä.
3.1
Kunnan väestö ja huoltosuhde
Kyyjärven kunnan asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 1431 (1469, v. 2012) henkilöä
(0-14-vuotiaiden osuus: 15,3 % (15,2 %), 15–64-vuotiaat: 56,3 % (57,9%), yli
65-vuotiaat:28,4 % (26,9 %).
Kunnan väkimäärä on ollut laskeva useiden vuosien ajan ja Tilastokeskuksen ennusteessa väestökehitys Kyyjärvellä on laskeva myös tulevina vuosina. Ennusteet eivät
kuitenkaan velvoita elämään niiden mukaan, vaan kunnalla on omilla toimillaan mahdollista vaikuttaa siihen että ne eivät toteudu. Elinkeino- ja asuntopolitiikka yhdessä
laadukkaiden peruspalvelujen ja monipuolisen vapaa-ajan tarjonnan kanssa ovat tekijöitä, joilla on vaikutusta väestökehitykseen.
Väestörakenteen sisällä keskeisenä tekijänä kunnan talouden ja toiminnan kannalta
on huoltosuhde, joka kuvaa lasten ja vanhusten suhdetta työikäiseen väestöön. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa erityisesti työikäisten määrä tulee selvästi laskemaan. Vuoden 2012 talousarvion laadinnan jälkeen tilastokeskuksen ennuste väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä on jonkin verran parantunut. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on näytetty huoltosuhteen kehitystä. Pylvään korkeus kertoo kuinka
monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 –vuotiasta kohden.
7
Edellä mainitut kehitystrendit ovat olennaisia kunnan tulevaisuutta arvioitaessa. Työikäisen väestön eli potentiaalisten veronmaksajien määrä määrittelee hyvin pitkälle
kunnan verotulojen kehityksen. Kokonaisasukasluvun muutoksilla on vaikutusta valtionosuuksiin, jotka ovat toinen keskeinen kunnan tulonlähde.
Väestön vanheneminen aiheuttaa ikääntyvien palvelutarpeen kasvua. Kun tähän yhdistetään elinikäodotusten pidentyminen merkittävästi, muodostuu kuntaan yhä suurempi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve. Kyyjärven osalta positiivinen asia on, että
syntyvyys on viime vuosina noussut uudelleen noin kahteenkymmeneen syntyneeseen
lapseen vuosittain.
Kasvava palvelujen tarve edellyttää uusien toimintatapojen etsimistä ja hyödyntämistä
esimerkiksi uuden teknologian avulla. Sen seurauksena voidaan joko vähentää henkilöstöä tai rajata tietyillä sektoreilla lisähenkilöstön tarvetta.
Tuottavuus, tehokkuus ja oikea osaaminen tulee varmistaa tiiviillä yhteistyöllä ensisijaisesti lähialueen kuntien kanssa. Myös yksityinen ja kolmas sektori tulee huomioida
yhteistyökuvioita muodostettaessa.
3.2
Palvelutarpeisiin vastaaminen
Kyyjärven kunnan tulevaisuuden haasteena näyttäisivät olevan uhka huoltosuhteen
heikkenemisestä ja lisääntynyt julkisten palvelujen tarve. Kunnan osalta tähän voidaan
vastata julkishallinnon tuottavuutta kasvattamalla sekä yksityisen sektorin työllisyyttä
parantamalla. Asumisedellytyksien ylläpitämisellä ja parantamisella sekä työpaikkojen
säilymisen ja lisäämisellä on vaikutusta kunnan väestörakenteeseen erityisesti työikäisen väestön määrään kasvulla.
8
3.3
Elinkeinotoiminta
Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle.
Kauppakeskus Paletti monipuolistaa Kyyjärven kunnan palvelutarjontaa ja mahdollistaa myös lukuisia työpaikkoja koko alueelle. Siksi on tärkeää, että kunta on aktiivinen
toimija Paletin kehittämisessä, ja tiivistää entisestään kunnan elinkeinotoiminnan ja
Paletin kauppiasyhdistyksen välistä yhteistyötä.
Kyyjärven kunnan ja elinkeinoelämän vuoropuhelua kehitetään edelleen syventämällä
Kyyjärven yrittäjäyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville
3.4
Yhteistyö seudullisten ja muiden toimijoiden kanssa
Kyyjärven kunta on aktiivinen toimija seudullisessa yhteistyössä, ja kehittää sen avulla
sekä oman kunnan että koko alueen elinvoimaisuutta. Vuoden 2015 aikana kunta on
aloitteellinen keskusteluissa erityisesti Kivijärven, Kannonkosken ja Karstulan kanssa
tehtävän yhteistyön tiivistämisessä. Yhteistyön ensisijaisena tavoitteena ei ole kuntarakenteiden muuttaminen, vaan palvelujen laadun ja oikean osaamisen turvaaminen
yhteisillä resursseilla kustannustehokkaasti.
4 Tavoitteet
4.1
Yleistä tavoitteiden asettamisesta
Kyyjärven kunnan toiminnan keskiössä ovat kyyjärviset. Kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja työssäkäyntiedellytykset ovat lähtökohtana kehittämistyölle. Kuntaa kehitetään siten, että siellä on hyvä asua ja sinne on mukava tulla.
Kyyjärven vetovoimaisuuden lisäämiseksi kunnan tulee huolehtia erityisesti asuinedellytysten kehittämisestä ja edistää työpaikkojen säilymistä.
Kyyjärven tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa olla haluttu asuinpaikka, jossa asukkailla on työtä, hyvät peruspalvelut ja turvallinen ympäristö.
Kunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.
4.2
Hallinto- osasto
Kyyjärven hallinto-osasto muodostuu kunnan yleishallinnosta, elinkeinopalveluista,
maaseutupalveluista sekä kunnan ruokapalveluista. Maaseutuhallinnon palvelut hankitaan yhteistoiminta-alueelta ja elinkeinopalvelut ostetaan Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä. Hallinto-osaston toimenpiteillä kehitetään kunnan elinkeinoelämää, sisäistä palvelua ja hyvää henkilöstöhallintoa.
4.3
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Saarijärven, Karstula, Kivijärven, Kannonkosken
ja Kyyjärven kuntien muodostama SoTe-kuntayhtymä. Palvelujen tuottajana toimii pe9
rusturvaliikelaitos Saarikka. Kyyjärven kunnalla on edustajansa kuntayhtymän eri luottamustehtävissä. Heidän kauttaan ylläpidetään aktiivista keskustelu- ja arviointikulttuuria kunnan ja palvelun tuottajan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen kiinnitetään
vuoden 2015 aikana erityistä huomiota.
4.4
Sivistysosasto
Kyyjärven kunta tekee aktiivista työtä säilyttääkseen nykyiset laadukkaat sivistyspalvelut kunnassa taloudelliset resurssit huomioon ottaen. Toimintavuoden aikana erityistä
huomiota kiinnitetään oppimisympäristöjen turvallisuuteen ja laadukkuuteen sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Sivistysosasto tekee yhteistyötä kuntien ja
muiden yhteistyötahojen kanssa. Laadukkaat palvelut nähdään tärkeänä kunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavana tekijänä.
4.5
Tekninen osasto
Teknisen osaston tavoitteena on tarjota hyvät toimintaedellytykset kunnan toiminnoille.
Se hoitaa kunnan alueita ja kiinteistöjä siten, että niiden arvo ja kunto säilyvät. Kunnallistekniikkaa ylläpidetään ja hoidetaan kustannustehokkaasti.
Kyyjärvi toteuttaa aktiivista asunto- ja maapolitiikkaa, jolla se kehittää maa-alueita niin
asumis- kuin yrityskäytön tarpeisiin. Kaavoituksessa huomioidaan kuntalaisten viihtyvyyden ja elinkeinoelämän toiminnan vaatimukset.
5 Kuntakonserniin kuuluville yhtiöille asetetut tavoitteet
Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä
muodostuvaa kokonaisuutta. Kyyjärven kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä ovat
Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Kyyjärven Liikekeskus ja Kyyjärven Paletti Oy, sekä uutena yhtiönä Kyyjärven Lämpö Oy.
Kuntalain uudistuksen myötä tuli kunnille myös velvoite yhtiöittää kaikki sellainen toiminta, joissa se toimii kilpailulla markkinoilla. Kyyjärven osalta tällaiseksi toiminnaksi
osoittautui Seiväsahon lämpökeskuksen toiminta. Kunnanvaltuusto päättikin
27.10.2014 pidetyssä kokouksessa perustaa Kyyjärven Lämpö Oy nimisen yhtiön.
Kyyjärven kunta on lisäksi jäsenenä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissä, SoTe- kuntayhtymässä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä ja KeskiSuomen liitossa.
Kunnalla, kuten muillakin osakkeenomistajilla on osakkeisiinsa liittyen oikeus käyttää
äänioikeutta yhtiökokouksissa. Osakkeenomistaja käyttää osakeyhtiön ylintä päätösvaltaa delegoimalla sen eli omistajana kunta vaikuttaa yhtiön toimintaan sitovasti vain
yhtiökokouksessa. Sama koskee myös kuntayhtymiä. Edustajiksi yhtiön toimielimiin tulee valita yhtiöiden toimintaa omalla ammattiosaamisella vahvistavia henkilöitä.
Kuntakonsernin toimintaperiaatteet ja yleiset tavoitteet on määritelty kunnan konserniohjeessa ja konserniohjeen toteuttamista valvoo ja edustajia ohjeistaa kunnanhallitus. Kunnan edustajien on huolehdittava, että kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat omalta osaltaan kunnan tavoitteiden toteutumista ja edustajat raportoivat kunnanhallitukselle säännöllisesti yhteisöidensä toiminnasta.
10
5.1
Kyyjärven Liikekeskus Oy
Toiminta-ajatus
Yhtiö omistaa Kyyjärven Tuliharjuntien varrella olevan liikekeskusrakennuksen ja huolehtii kiinteistön isännöinnistä ja kunnossapidosta.
Kehittämistavoitteet
Yhtiön tavoitteena on parantaa ja vahvistaa yritystoiminnan kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä ja ympäristön viihtyisyyttä kiinnittämällä huomiota erityisesti liikekeskuksen
ulkoalueiden hoitoon ja rakennuksen kuntoon sekä energiansäästöön.
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Mittari
Ulkoalueiden hoito
- vuokralaisten palaute
Tavoitetaso
- ulkoalueet siistit ja hoidetut
Taloussuunnitelma 2015 – 2018
Liikekeskuksessa olevien tilojen käytöstä päättävät omistajat, kunnan omistamien tilojen osalta kunnanjohtaja. Yhtiön tavoitteena on omilla toimillaan tukea tiloissa harjoitettua yritystoimintaa.
5.2
Kyyjärven Paletti Oy
Toiminta-ajatus
Kyyjärven Paletti Oy omistaa ja hallinnoi kauppakeskus Paletin kiinteistöä, huolehtii
kauppakeskuksen asiakkaiden viihtyisyydestä ja kauppakeskuksessa toimivien kauppiaiden toimintaedellytyksistä.
Kehittämistavoitteet
Paletin kiinteistön kehittämishankkeen valmistelu ja toteuttaminen. Kehittämishanke
päätetään erillisenä lisätalousarviona, kun toteutustapa ja rahoitustarve on selvillä.
Paletin kiinteistön ja ulkoalueiden viihtyisyyden ja houkuttelevuuden vahvistaminen.
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Mittari
Kauppakeskuksen kehittämi- Suunnitelma ja
nen
tökset
Kiinteistön kunnon ylläpito ja Kiinteistön kunto
parantaminen
Tavoitetaso
pää- Kehittämissuunnitelma ja -päätös
tehty ja aikataulutettu.
Kiinteistö on viihtyisä ja turvallinen.
Taloussuunnitelma 2015 - 2018
Suunnitelmakauden aikana yhtiössä toteutetaan kehittämishanke erillisen suunnitelman pohjalta. Yhtiö osallistuu tiiviisti valtateiden risteysalueen kehittämiseen ja edistää
kauppakeskus Paletin kehittämistä kunnan johdolla ja yhteistyössä Osuuskauppa Keskimaan sekä Paletin kauppiaiden kanssa.
11
5.3
Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy
Toiminta-ajatus
Kyyjärven Vuokra-Asunnot Oy omistaa ja hallinnoi kunnan vuokra-asuntoja ja vastaa
omistamiensa kiinteistöjen isännöinnistä ja asuntojen vuokrauksesta.
Kehittämistavoitteet
Yhtiön omistamien vuokra-asuntojen kunto ja asuinviihtyvyys turvataan suorittamalla
yhtiön omistamissa rivitaloissa ja asunnoissa vuosittain korjauksia talousraamien puitteissa. Peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan tulevaisuuden asuntojen määrän ja
laadun tarve.
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Tavoitetaso
Mittari
Vuokrataso
Kattaa yhtiön pääomien ja käytön € / m2
hoidosta sekä korjausvelasta vastaavat kustannukset
Asuntojen korjaukset
Korjaukset toteutettu suunnitelman Toimenpiteet
mukaan
Taloussuunnitelma 2015 -2018
Suunnitelmakauden aikana yhtiö selvittää nykyisen asuntokannan realisointimahdollisuudet uusien asuntojen rakentamisen yhteydessä. Asunnoissa toteutetaan peruskorjauksia erillisen suunnitelman mukaan. Yhtiön hallinnassa olevien asuntojen vuokratasoa tarkistetaan pääoma-, korjaus- ja käyttövastiketta vastaavaksi.
5.4
Kyyjärven Lämpö Oy
Toiminta-ajatus
Kyyjärven Lämpö Oy omistaa ja hallinnoi Seiväsahon lämpölaitoksen ja kunnan alueella olevan kaukolämpöverkoston. Yhtiön pääasiallisena toimialana on kaukolämmön
tuotanto ja jakelu.
Kehittämistavoitteet
Yhtiön tavoitteena on tuottaa sekä kunnan että yksityisiin kiinteistöihin kaukolämpöä
laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Tavoitetaso
Mittari
Lämmön hinta
Kattaa verkoston ja €/MVh
laitteiston kunnossapidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset
ja kattaa vieraan pääoman kulut.
12
Taloussuunnitelma 2015 -2018
Suunnitelmakauden aikana yhtiö tekee lämpölaitokseen tarvittavat investoinnit, ja kehittää laitoksesta uudenaikaista tekniikkaa hyödyntävän lämpökeskuksen. Yhtiön omistuspohjaa laajennetaan laadukkaan toiminnan ja kehitystyön varmistamiseksi suunnatulla osakeannilla. Yhtiön osake-enemmistö säilytetään kuitenkin Kyyjärven kunnalla.
6 Yleinen taloudellinen tilanne
Kansainvälinen taloudellinen tilanne luo varjonsa tulevien vuosien taloudellisten näkymien ylle. Taloudessa ei voida odottaa vastaavia kasvuprosentteja, kuin mihin aiempina vuosina on totuttu. Kansainvälisen taloudellisen epävarmuuden lisäksi omat vaikutuksensa tuo myös ikärakenteen muutos, jonka seurauksena työmarkkinoilta poistuu
enemmän työntekijöitä, kuin uusia tulee.
Kyyjärvellä tilanne on tähän saakka pysynyt kohtuullisella tasolla. Kunnan työllisyys on
pysynyt hyvänä, joskin parantamisen varaa aina on. Kansainvälisestä tilanteesta johtuen tilanne voi kuitenkin nopeastikin muuttua huonompaan suuntaan. Kunnan työllisyys on voimakkaasti riippuvaista yleisen investointitason kehityksestä.
6.1
Kunnallistalous
Kuntien taloudellisen tilanteen nähdään heikentyvän tulevina vuosina yhtäältä yleisen
taloudellisen tilanteen heikentäessä verotulokehitystä ja toisaalta valtion vähentäessä
kuntien rahoitusta merkittävästi. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu ja tulopohjan heikentyminen ovat vaikea yhtälö. Kyyjärven kunnan velkamäärä asukasta
kohden on korkea, mutta toisaalta kunnalla on varsin huomattava määrä varallisuutta
eri rahastoissa.
Alhainen lainarahan korkotaso on vaikuttanut siihen, että mittavien rahastoerien kotiuttamisen sijasta on otettu lainarahaa. Velkamäärän kasvua ja korkotason kehitystä tulee kuitenkin seurata erittäin tarkasti. Kunnan talous on velkataakasta huolimatta vielä
hallittavissa, mutta lähivuosina tehtävät investoinnit tulevat lisäämään haasteita talouden suhteen. Kunnan palvelutuotannosta on ulkoistettuna jo lähes 70 %, joten kunnan
omilla päätöksillä tehtävissä olevat korjaustoimenpiteet ovat rajallisia.
7 Kyyjärven kunnan talous 2015
7.1
Tulossuunnitelma
Lähivuosina tulopohjan heikentyminen verotulojen ja erityisesti valtionosuusrahoituksen heikosta kehityksestä johtuen aiheuttaa merkittävän uhkan kunnan talouden kehitykselle. Kunnan verotulot vuonna 2015 näyttäisivät kuitenkin arvioiden mukaan nousevan edelliseen vuoteen verrattuna, mutta valtionosuuksien putoaminen heikentää
vastaavasti tulorahoitusta merkittävästi.
Tilastokeskuksen väestöennusteet ennakoivat väestökehityksen heikentymistä myös
tuleville vuosille. Kyyjärven kunnalla on tekijöitä, joilla pitäisi olla vaikutusta väestökehitykseen, mutta tällä hetkellä väestön keskittyminen kasvukeskuksiin näyttää olevan
niin voimakasta, että edes hyvällä työpaikkaomavaraisuudella ei pystytä vastaamaan
tähän haasteeseen.
Vuoden 2015 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan noin 532 150
euroa alijäämäiseksi.
Vuoden 2015 aikana käyttötaloutta seurataan kuukausiraporttien avulla johtoryhmässä
tarkasti, ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet niiden perusteella. Kaikki laadittavat työsopimukset on hyväksytettävä etukäteen kunnanjohtajalla tai johtoryhmällä.
Investointien nettomäärä vuonna 2015 on 1 312 400 euroa.
13
7.1.1
Toimintatulot
Talousarviossa toimintatulojen on arvioitu laskevan vuoden 2014 talousarvion tasosta
yhteensä 319 676 euroa (-12 %), josta on kaukolämpölaitostulojen aiheuttamaa laskua
363 710 € eli todellisuudessa tulot kasvoivat vuodesta 2014 44 034 €. Tuloarvio vuodelle 2015 on 2 348 164 euroa
Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttötalouden tulot osastoittain ja erikseen sos.ja terveyspalvelut.
Toimintatulot
Hallinto-osasto
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sivistysosasto
Tekninen osasto
Toimintatuotot yhteensä
7.1.2
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
1
1
1
2
TP2013
495 656
130 964
626 620
1 939
0
1 939
174 820
0
174 820
045 354
713 751
759 105
717 768
844 715
562 483
1
1
1
2
TA2014
516 803
132 930
649 733
1 895
0
1 895
160 107
0
160 107
054 345
801 760
856 105
733 150
934 690
667 840
TA2015
536 808
135 420
672 228
0
0
0
160 246
160
871
643
1 515
1 568
779
2 348
Toimintamenot
Toimintamenojen on arvioitu laskevan kokonaisuudessaan 583 118 euroa (-4,8 %)
vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion tasosta. Menoarvio vuodelle 2015 on
11 517 827 euroa. Kaukolämpölaitoksen yhtiöittämisen osuus menojen laskusta on
263 020 €.
Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintamenot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut.
14
246
700
990
690
754
410
164
Toimintamenot
Hallinto-osasto
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sivistysosasto
Tekninen osasto
Toimintatuotot yhteensä
7.1.3
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
ulkoiset
sisäiset
yhteensä
TP2013
1 143 285
39 132
1 182 417
643 851
5 797 918
6 441 769
2 266 172
396 757
2 662 929
1 524 539
405 598
1 930 137
5 577 847
6 639 405
12 217 252
TA2014
1 221 425
33 990
1 255 415
6 394 765
3 300
6 398 065
2 247 022
413 030
2 660 052
1 303 043
484 370
1 787 413
11 166 255
934 690
12 100 945
TA2015
1 223 708
39 850
1 263 558
6 074 942
3 360
6 078 302
2 234 354
397 620
2 631 974
1 205 413
338 580
1 543 993
10 738 417
779 410
11 517 827
Henkilöstömenot
Henkilöstökulut ovat 2 691 253 euroa ( +0,7 %).
Palkankorotusten vaikutukset on talousarviossa arvioitu olevan noin 0,4 prosenttia.
7.1.4
Toimintakate
Vuoden 2015 talousarviossa toimintakatteeksi on arvioitu -9 169 663 euroa. Käyttötalouden nettomenot laskivat vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna -2,8
prosenttia eli -263 422 euroa.
7.1.5
Verotulot
Kyyjärven kunnan verotulojen arvioidaan nousevan 8,6 prosentilla eli 343 000 eurolla
vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ja olevan 4,343 milj. €. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 3 341 000 euroa, yhteisöverotuloja 712 000 euroa ja kiinteistöverotuloja 290 000 euroa.
7.1.6
Valtionosuudet
V. 2010 astui voimaan valtionosuusjärjestelmän uudistus. Siinä ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6-15 v –
ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi.
Lisäksi yhden putken yhteyteen kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen
kunnan lisäosat sekä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta
lisäävät ja vähentävät tekijät ja lisäksi järjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen
kuntakohtaiset vaikutukset nollataan. Kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat myös
aiemmat liikunnan, nuorisotyön, kansalais- ja työväenopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet.
Kyyjärven kunnan vuonna 2015 saamien valtionosuuksien arvioidaan laskevan
476 000 euroa vuoden 2014 talousarvion tasosta ollen 4 524 000 euroa. Arvio perustuu kuntaliitolta saatuihin arvioihin, joista osa on vielä ennakkotietoja.
7.1.7
Rahoitustulot ja –menot
Rahoitustulojen ja menojen arvioidaan olevan yhteensä 322 100 euroa. Sijoitustuottoja
arvioidaan saatavan n. 422 000 €.
15
7.1.8
Vuosikate
Vuosikate on arviossa 19 437 euroa.
7.1.9
Poistot
Poistojen määrää on arviossa 551 584 euroa.
1.1.2013 alkaen uusien alkavien investointien osalta on siirrytty käyttämään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti poistosuosituksen lyhimpiä poistoaikoja.
7.1.10 Tilikauden tulos
Vuoden 2015 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy alijäämää 532 147 euroa.
7.2
Rahoitussuunnitelma
7.2.1
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Käyttöomaisuusinvestointien nettomenot ovat yhteensä 1 312 400 euroa. Merkittävimpiä vuodelle 2015 suunniteltuja investointeja ovat Nopolan koulun liikuntahallin laajennus ja viemärilaitosinvestoinnit.
7.2.2
Lainakannan muutokset
Vuonna 2015 arvioidaan lyhennettävän talousarviolainoja yhteensä 490 000 euroa.
Uutta lainaa joudutaan ottamaan 1 750 000 euroa. Näin ollen kunnan lainamäärän arvioidaan lisääntyvän 1 260 000 eurolla (880 €/as).
Kunnan lainakannan arvioidaan 31.12.2015 olevan n. 10 101 680 € (7 059 €/as).
7.2.3
Kassavarojen muutokset
Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta on –
1 292 963 euroa.
16
8 Kyyjärven kunnan taloussuunnitelma 2015-2018
8.1
Tulossuunnitelma 2015–2018
Tulossuunnitelmassa vuosien 2015 – 2018 toimintatulot ja -menot on arvioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tulevaisuudessa tuottavuutta on pystyttävä nostamaan ja palvelurakenteita uudistamaan, mikäli kuntalaisten hyvinvointi halutaan edelleen turvata nykytasolla. Tulossuunnitelma on suunnitelmavuosien 2016- 2018 osalta
suuntaa antava eikä sitä ole yksityiskohtaisesti tasapainotettu.
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TA2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
TS 2018
2 667 840
2 348 164
2 500 000
2 500 000
2 500 000
-12 100 945 -11 517 827 -11 600 000 -11 600 000
-9 433 105 -9 169 663 -9 100 000 -9 100 000
-11 600 000
-9 100 000
Verotulot
Kunnallisvero
Kiinteistövero
Yhteisövero
4 000 000
3 400 000
220 000
380 000
4 343 000
3 341 000
290 000
712 000
4 600 000
3 545 000
300 000
755 000
4 700 000
3 590 000
310 000
800 000
4 800 000
3 650 000
320 000
830 000
Valtionosuudet
Rah.tulot ja -menot yht.
Vuosikate
5 000 000
433 200
95
4 524 000
322 100
19 437
4 600 000
450 000
550 000
4 700 000
350 000
650 000
4 700 000
200 000
600 000
-565 673
-551 584
-600 000
-650 000
-600 000
0
0
0
0
0
-565 578
-532 147
-50 000
0
0
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman muk. poistot
Arvonalentumiset
Satunn. tulot ja -menot yht
Tilikauden tulos
17
8.2
Rahoitussuunnitelma 2015 – 2018
Rahoitussuunnitelma perustuu edellä esitettyyn tulossuunnitelmaan.
TA 2014
TA 2015
TS 2016 TS 2017 TS 2018
95
0
0
19 437
0
550 000
650 000
600 000
-1 302 550 -1 491 900
196 250
179 500
-370 200
-420 200
-395 200
-1 106 205 -1 292 963
189 800
229 800
204 800
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen kor.erät
- käyttöom. myyntivoitot
- käyttöom. myyntitappiot
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investointimenot
Rahoitusosuudet inv.menoihin
10 000
Pys.vast. hyöd.luovutustulot
Toiminnan ja inv. rahavirta
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys
0
42 850
42 850
42 850
42 850
1 200 000
-604 682
0
1 750 000
-490 000
0
100 000
0
0
-330 000
-250 000
-180 000
0
0
0
-510 887
9 887
2 650
22 650
67 650
Antolainasaamisten väh
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen väh
Lyhytaik. lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
18
9 Talousarvion sitovuus
Kunnanvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna 2015.
Kilpailuttamalla on pyrittävä kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin kaikilla
niillä toiminnan ja hankinnan aloilla, missä se suinkin on mahdollista. Kunnan hankinnoista on lähtökohtaisesti hyvissä ajoin ennen hankintojen suorittamista ilmoitettava
kunnan www-sivuilla kohdassa kunnan hankinnat. Kunnan hankinnoissa noudatetaan
julkisista hankinnoista annettua lakia ja sen täytäntöönpanoa tarkentavia kunnan omia
ohjeita.
Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa
kunnanhallitus.
Vakinaisten työ- ja virkasuhteiden täyttö tehdään vain kunnanhallituksen luvalla. Kunnanhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä myös talousarvion sitovuudesta sekä minkä tahansa määrärahan käytöstä kesken vuotta.
Talousarvion ja –suunnitelman sitovuudesta ja käytöstä noudatetaan seuraavia periaatteita:
1. Talousarvion tulosalueen nettomenojen yhteismäärää ei saa ylittää ilman
kunnanvaltuuston lupaa eikä käyttää muuhun kuin kyseisen tulosalueen menoihin.
2. Kukin osasto ja asianomainen tilivelvollinen viranhaltija ovat vastuussa tulosalueen nettomenoista. Tulosalueiden on huolehdittava kustannustason nousun seuraamisesta ja tulojen ajallaan kertymisestä.
Edellä kohdissa 1 ja 2 määriteltyjä sitovuusrajoja laskettaessa ei oteta huomioon laskennallisia eriä (poistot, vyörytyserät ja ostojen alv.)
3. Henkilöstökuluihin varatut määrärahat ovat sitovia siten, että henkilöstökulutileiltä ei voida kattaa muita menoja eikä vastaavasti siirtää määrärahoja muilta
tileiltä henkilöstömenojen katteeksi.
4. Määrärahoihin liittyvät päätökset (lisäykset, vähennykset ja tulosalueen sisällä
tapahtuvat siirrot) on tehtävä etukäteen sillä organisaatiotasolla, jolle päätösvalta asiassa kuuluu. Muutoksista tulee antaa välittömästi tieto kirjanpitoon.
5. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat erillisessä investointiohjelmassa 2015
-2018. Suunnitelmavuosien osalta investointiohjelma tarkentuu kunkin vuoden
talousarviossa.
6. Lautakuntien tulee vahvistaa käyttösuunnitelmat hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta. Lautakunnille tulee antaa vähintään neljännesvuosittain talous- ja toimintakatsaus kuluvasta vuodesta. Raportit talousarvion toteutumisesta annetaan kunnanvaltuustolle vähintään tilanteista 31.3. ja 30.6. sekä 30.9.
Tulojen kertymistä tulee seurata samanaikaisesti menojen seurannan kanssa.
19
10 KÄYTTÖTALOUSOSA
Käyttötalousosassa esitetään tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat.
Talousarvion määrärahat
Käyttötalous yhteensä
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
1 717 768
11 372 537
-9 654 768
TA2014
1 733 150
11 166 255
-9 433 105
TA2015
1 568 754
10 757 177
-9 188 423
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
2 562 483
12 217 251
-9 654 768
TA2014
2 667 840
12 100 945
-9 433 105
TA2015
2 348 164
11 517 827
-9 169 663
-2,30
-2,79
485 488
565 673
551 584
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
10.1 Hallinto-osasto
Hallinto-osasto muodostuu seuraavista tulosalueista ja tulosyksiköistä;
 Yleishallinto ( Kunnanhallitus, Tarkastuslautakunta, Vaalit ja Keskustoimisto)
 Elinkeinopalvelut
 Maaseutupalvelut
 Ruokapalvelut
Talousarvion määrärahat
Hallinto-osasto
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
495 656
1 143 285
-647 629
TA2014
516 803
1 221 425
-704 622
TA2015
536 808
1 216 208
-679 400
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
626 620
1 182 416
-555 796
TA2014
649 733
1 255 415
-605 682
TA2015
672 228
1 263 558
-591 330
8,98
-2,37
91 461
139 892
132 624
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
20
10.1.1 Yleishallinto
Yleishallinnon toiminta-ajatus
Yleishallinto tulosalueena vastaa hallinnon toimivuudesta.
Kunnanhallituksella tulosyksikkönä on vastuulla kunnan hallinnon lisäksi taloudenpito, kunnanvaltuuston päätösten valmistelu, täytäntöönpano sekä valvonta.
Keskustoimistossa valmistellaan ja pannaan täytäntöön kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen
päätökset. Keskustoimisto vastaa myös yleisestä tiedottamisesta, toimistopalveluista sekä kokonaismarkkinoinnista.
Talousarvion määrärahat
Yleishallinto
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
29 080
503 201
-474 121
TA2014
18 200
565 905
-547 705
TA2015
19 200
551 765
-532 565
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
29 080
506 604
-477 524
TA2014
18 200
565 905
-547 705
TA2015
19 200
555 765
-536 565
14,70
-2,03
51 328
82 785
82 372
Muutos-% edell. vuoteen
Poistot
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Tavoitetaso 2015
Kokousasiakirjat sähköisenä Kaikki kokousasiakirjat lähetetään luottamushenkilöille sähköisenä.
Talouden seuranta
Tiedottaminen
markkinointi
ja
Mittari
100 % sähköinen asiakirjahallinta
kokousaineistojen
osalta
Raportointi ajan tasalla
Osavuosikatsaukset neljännesvuosittain
kunta- Sähköisen viestinnän lisäämi- -Kustanukset ja kuntalaispanen kuntatiedotteessa
laute.
-aktiivinen ja oma-aloitteinen
tiedottaminen päätöksistä ja -Vähintään 5 juttua kuukautapahtumista
dessa NopolaNewsiin kunnan taholta
Yhteistoiminta-alueiden toi- Kustannustehokkuus
mivuus
Kustannuskehitys
Tuottavuuden parantaminen Yhteisiä resursseja ja henkilöstön
kehittämistoimenpiteitä
naapurikuntien kanssa
Arkistonhallinta / koulutus
Arkistohallinnan ajantasaistaminen aloitetaan
-Kustannuskehitys
-Koulutuksiin/tilaisuuksiin
osallistujien määrä
Arkistonhoitajan
koulutuksessa 1 hlö
21
Yleishallinnon kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015–2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
- kuntalaiset saavat kunnantoimistosta laadukasta palvelua
- tiedottaminen on avointa ja aktiivista
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
- yhteistyötä lähialueen kuntien kanssa tiivistetään
- palvelujen tuottamistapaa tarkastellaan jatkuvasti ja päivitetään tarvittaessa.
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
- uutta tekniikkaa hyödynnetään tiedottamisessa ja asiakirjojen toimittamisessa
- kustannustehokkuutta haetaan toimintojen uudistamisella ja osaamisen
varmistamisella.
4. Henkilöstönäkökulmasta
- henkilöstön työvälineet ovat ajan tasalla ja osaamista päivitetään jatkuvasti
- työpaikoilla järjestetään säännöllisesti organisoituja palavereja
- TYKY-toiminnan sisältöä kehitetään ja tarjontaa laajennetaan.
10.1.2 Elinkeinopalvelut
Elinkeinopalvelujen toiminta-ajatus
Elinkeinopalveluiden toiminta-ajatuksena on tukea työllisyyttä ja jatkuvan ja kannattavan liiketoiminnan kehittymistä. Ainoastaan jatkuva ja kannattava yritystoiminta voi lisätä työpaikkoja, parantaa palveluja ja estää väestön vähenemistä.
Kunta ostaa elinkeinotoimen yrityskehittäjäpalveluita edelleen Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä, joka raportoi toiminnasta kuukausittain.
Talousarvion määrärahat
Elinkeinopalvelut
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
239 888
262 590
-22 701
TA2014
241 800
273 410
-31 610
TA2015
262 100
298 045
-35 945
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
239 888
265 510
-25 621
TA2014
241 800
274 260
-32 460
TA2015
262 100
298 895
-36 795
26,69
13,35
39 509
57 107
50 252
Muutos-% edell. vuoteen
Poistot
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite / toimenpide
Tavoitetaso 2015
Mittari
Yrittäjyyskulttuurin vahvistami- Toimiva yhteistyö kunnan ja Arviointikyselyssä
nen
yrittäjien välillä
arvosana
22
kiitettävä
Kauppakeskus Paletin peruskorjaus
Elinkeinopalvelun ja kuntamarkkinoinnin kehittäminen
Kauppakeskuksen suosion
kasvattaminen
Tiivis yhteistyö Kauppakeskus Paletin kauppiasyhdistyksen ja kunnan välillä
Kiinteistöjen käyttöasteen nosto Käyttöaste 100 %
Nopeat tietoliikenneyhteydet
Laajakaista koko kunnan
alueelle
Kävijämäärän kasvu
Yhdessä tehtyjen toimenpiteiden lukumäärä
Käyttöaste
Liittymien määrä
Elinkeinopalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015 – 2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
Kyyjärven kunta haluaa vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen
rohkeilla ja pitkäkestoisilla päätöksillä. Näitä päätöksiä ovat liikuntahallin laajennus, joka valmistuessaan palvelee kaikkia kuntalaisia sekä Harsunkankaan
Frisbeegolf radan rakentaminen. Myös uusien pientalotonttien kaavoituksella
keskustan läheisyyteen pyritään parantamaan palveluiden saavutettavuutta sekä kasvattamaan kuntalaisten viihtyvyyttä.
Elinkeinopalveluiden kannalta suurin asumisviihtyvyyteen vaikuttava investointi
on valokuituverkon rakentaminen. Tällä investoinnilla parannetaan niin asukkaiden arkipäivän palvelunsaantia sekä viihtyvyyttä kuin myös yritysten mahdollisuuksia toimia ja kehittää toimintojaan. Valokuituinvestointi lisää myös Kyyjärven kunnan imagoa rohkeana edelläkävijäkuntana. Uudet tietoliikenneyhteydet
muodostavat paljon mahdollisuuksia.
Kauppakeskus Paletin peruskorjaus ja muutostyöt lisäävät asukkaiden asumisviihtyvyyttä palvelutarjonnan monipuolistuessa.
Elinkeinoelämää monipuolistetaan tukemalla Kyyjärvelle rakennettavan Heikki
Luoma Areenan kesäteatteritoiminnan käynnistymistä. Tukitoimilla edesautetaan hanketta, jolla on vaikutusta asumisviihtyvyyden lisäksi myös kaupan ja
matkailun näkökulmasta.
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
Jotta elinkeinopalvelut saadaan pidettyä riittävän laadukkaina, pitää osata tarkastella uusia liiketoimintamahdollisuuksia, hyödyntää tulevaisuuden tekniikoita
sekä käyttää yritystoiminnan kannalta merkityksellisiä valtakunnallisia verkostoja. Ei pidä kuitenkaan unohtaa peruspalveluiden saannin turvaamista ja tehostamista. Näissä tavoitteissa ajan tasalla olevien tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen tulee olemaan ratkaisevassa roolissa.
Vuosien 2015 – 2018 aikana yrittäjien ikääntyminen ja tätä kautta sukupolvenja omistajanvaihdokset tulevat olemaan entistä suuremassa roolissa elinkeinopalveluiden kysynnässä. Tarvittavan laadun säilyttämisen kannalta tärkeää on
tiivistää yhteistyötä eri oppilaitosten kautta ja muun muassa sitä kautta etsiä
ratkaisuja tuleviin haasteisiin
23
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
Elinkeinopalveluiden kehittämisellä on merkitystä kunnan talouteen uusien työpaikkojen luomisessa. Merkittävimmin voimme vaikuttaa kehittämällä ja ylläpitämällä yritysten toimintaa ja helpottamalla yritysten kasvua. Toimintaympäristöä kehittämällä pystymme vaikuttamaan yritysten hyvinvointiin ja sitä kautta
myös tuloksen tekoon.
Myös erilaisilla kehityshankkeilla pystytään kanavoimaan kunnan ja maakunnan ulkopuolelta tulevaa rahoitusta yritysten kehittämiseen ja sitä kautta kunnan, yritysten ja kuntalaisten hyvinvointiin.
4. Henkilöstönäkökulmasta
Henkilöstönäkökulmasta elinkeinopalveluita kehittämällä voidaan vaikuttaa
henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen palveluita ylläpitämällä sekä erilaisia koulutus- ja infotilaisuuksia järjestämällä.
10.1.3 Maaseutupalvelut
Toiminta-ajatus
Maaseutupalvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueella, jossa isäntäkuntana toimii Pihtipudas.
Talousarvion määrärahat
Maaseutupalvelut
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
0
35 230
-35 230
TA2014
0
34 850
-34 850
TA2015
0
32 310
-32 310
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
0
36 080
-36 080
TA2014
0
35 700
-35 700
TA2015
0
33 160
-33 160
36,72
-7,11
0
0
Muutos-% edell. vuoteen
Poistot
0
24
10.1.4 Ruokapalvelut
Toiminta-ajatus
Ruokapalveluiden toiminta-ajatus on tarjota laadukasta ruokapalvelua taloudellisesti ja
tarkoituksenmukaisesti asiakasryhmien erilaiset tarpeet huomioiden.
Talousarvion määrärahat
Ruokapalvelut
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
226 688
342 264
-115 576
TA2014
256 803
347 260
-90 457
TA2015
255 508
341 588
-86 080
TP2013
357 652
374 223
-16 571
TA2014
389 733
379 550
10 183
TA2015
390 928
375 738
15 190
1,42
49,20
0
0
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
624
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite / toimenpide
Tavoitetaso 2015
Mittari
Laatu
Sisäisten sopimusten /tilausten Asiakaspalaute
mukainen
Taloudellisuus
Kustannukset euroa / ateriasuorite Seutukunnallinen hintavertaiseudullisesti kilpailukykyinen
lu.
Ruokapalvelun kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
- Ruokapalvelu tuottaisi asiakkailleen turvallisen ja tutun palvelujen tuottajan
- Asiakas saa ateriapalvelun omaan kotiinsa asiakkaan tarpeen huomioiden
- Lapset saavat päiväkodissa ja koulussa heille räätälöidyn ateria kokonaisuuden
- Vanhukset, jotka asuvat asumispalveluyksikössä saavat kodinomaisen ateriakokonaisuuden ja muut hoitopalvelut saman katon alta
- Ruokapalvelu pyrkii edistämään asiakaslähtöistä palvelua joka sektorilla
- Asiakasviihtyvyyttä tulee lisäämään suunnitteilla olevat koulun toimitilat
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
- Ruokapalvelu pyrkii valmistamaan laadukkaista elintarvikkeista tuottamia
aterioita. Keittiössä pyritään käyttämään kotimaisia elintarvikkeita ja käyttämään lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan
- Ruokapalvelut voidaan toimittaa keskitetysti ja nopeasti asiakkaalle
- Ruokapalvelu seuraa ravitsemussuosituksia eri asiakasryhmien kanssa ja
toteuttaa niitä asiakkaiden kanssa yhdessä
25
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
- Ruokapalvelu pyrkii valmistamaan kustannus tehokkaasti huomioon ottaen
raaka-ainehankinnat sekä henkilöstön yhteiskäytön tuomat hyödyt tuotannossa
- Ruokapalvelun tavoitteena on saada hävikkiä aina pois ja vähennettyä sitä.
Tähän keinoja etsitään yhdessä eri toimijoiden kanssa. Esim. tarpeellinen
tiedottaminen, jossa saadaan hävikkiä pienemmäksi jo pelkällä suunnitelmalla
- Lyhyet ajomatkat lisäävät taloudellisuutta
- Koulun uuden keittiön myötä toiminta tehostuu ja tulee vaikuttamaan kokonaisuuteen ruokapalvelun taloudellisuutta ajatellen
- Seutukunnallisen yhteistyön jatkaminen joka osa-alueella tukee kaikkien
toimijoiden taloutta esim. yhteiset hankinnat, koulutukset, ruokalistojen
suunnittelut ym.
4. Henkilöstönäkökulma
- Ruokapalvelun henkilöstöä pyritään aktivoimaan erilaisilla koulutuksilla ja
uutuuksiin tutustumalla, jotka lisäävät työtehoa ja tekevät työn suorittamista
mielekkääksi
- Henkilöstölle on tulossa kahden vuoden sisällä uusia toimitiloja, jotka parantavat työn sisältöä ja vähentävät kuormittavuutta.
- Hyvä työterveyshuolto ja tyky-toiminta auttavat jaksamaan henkilöstöä heidän työssään
10.1.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut
Talousarvion määrärahat
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
1 939
6 438 541
-6 436 602
TA2014
1 895
6 394 765
-6 392 870
TA2015
0
6 074 942
-6 074 942
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
1 939
6 441 769
-6 439 830
TA2014
1 895
6 398 065
-6 396 170
TA2015
0
6 078 302
-6 078 302
-0,7
-5,0
Muutos-%
Poistot
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaismenoista on Soten kuntayhtymälle maksettavia maksuosuuksia 5 894 132 euroa (sis. alijäämiä 128 179 €), eläkevakuutusmaksuja
104 350 euroa, ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaosuuksia 69 820 euroa sekä
veteraanien virkistystoimintaan, ruokailuihin ja siivouspalveluihin 10 000 euroa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää SoTe- kuntayhtymä. Kuntayhtymän jäsenkuntia
ovat Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, ja Saarijärven kaupunki. Kuntayhtymä
järjestää jäsenkuntien puolesta kaikki kuntien järjestettäväksi säädetyt ja kuntien kuntayhtymän järjestettäväksi antamat sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut.
Ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien eläinlääkintähuolto siirtyivät ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi 1.1.2013 alkaen.
26
SOTE kuntayhtymän toiminnassa sovelletaan tilaaja-tuottaja toimintamallia.
Palvelujen tilaajaorganisaation muodostavat yhtymävaltuusto (43 jäs.) ja yhtymähallitus (9 jäs.) Yhtymähallituksella on yksilöasiain jaosto, jossa käsitellään muutoksenhaut
viranhaltijapäätöksiin.
Toimintaa johtaa kuntayhtymän johtaja, jonka apuna on viranhaltijoista koostuva tilaajatiimi.
Palvelut tuottaa kuntayhtymän liikelaitos, mitä johtaa liikelaitoksen johtaja.
Liikelaitoksella on johtokunta.
Perusturvaliikelaitos Saarikan palvelut on jaettu kolmeen palvelualueeseen:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukokonaisuuteen on koottu hyvinvointia ja
terveyttä tukevia palveluja, kuten neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä perhe- ja sosiaalityön palveluja.
Arjen tuen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tuottaa palveluja vammaisen, sairaan
tai ikääntyneen henkilön tai perheen päivittäisen pärjäämisen tueksi.
Terveyden- ja sairaanhoidon palvelukokonaisuuteen on koottu perusterveydenhuoltoon
liittyviä palveluja.
Palvelutuotannosta vastaavat palvelujohtajat.
Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä.
Kuntayhtymän ja jäsenkuntien välisten neuvottelujen pohjalta tehdään järjestämissuunnitelma, missä sovitaan palveluiden järjestämisen yleiset periaatteet koko alueen
väestölle, palveluiden kehittämisen painopisteet ja huomioidaan alueelliset erityispiirteet.
Tavoitteena on valtuuston tahdon toteutuminen palvelujen järjestämisessä yhteistoiminta-alueella.
Palvelujen järjestämisen onnistumista ja asiakastyytyväisyyttä seurataan.
27
10.2 Sivistysosasto
Perustehtävä
Sivistys-osaston perustehtävä on vahvistaa osallisuutta, osaamista, viihtymistä ja hyvinvointia järjestämällä itse tai aktiivisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
monipuolista, laadukasta ja asukkaiden tarpeiden mukaisia sivistyspalveluita turvallisessa ja kehittyvässä toimintaympäristössä.
Sivistysosasto muodostuu seuraavista tulosalueista: koulutuspalveluista, kirjastopalveluista, vapaa-aika- ja kulttuuripalveluista sekä varhaiskasvatuspalveluista.
Talousarvion määrärahat
Sivistysosasto yhteensä
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
174 820
2 266 172
-2 091 352
TA2014
160 107
2 247 022
-2 086 915
TA2015
160 246
2 234 354
-2 074 108
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
174 820
2 662 929
-2 488 109
TA2014
160 107
2 660 052
-2 499 945
TA2015
160 246
2 631 974
-2 471 728
0,48
-1,13
72 743
85 351
100 619
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
10.2.1 Koulutuspalvelut
Sivistyshallinto, esi- ja perusopetus ja niihin liittyvät hankkeet, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalaisopisto ja taiteen perusopetus.
Toiminta-ajatus
Tavoitteena on sivistynyt, aktiivinen ja osallistuva kansalainen, joka ottaa vastuuta
omasta ja muiden hyvinvoinnista sekä elinympäristöstään ja Kyyjärveltä saa hyvät
eväät oppimiselle, kasvulle, osallisuudelle ja hyvinvoinnille.
Talousarvion määrärahat
Koulutuspalvelut
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
94 543
1 504 492
-1 409 949
TA2014
79 837
1 482 607
-1 402 770
TA2015
83 396
1 490 182
-1 406 786
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
94 543
1 801 752
-1 707 209
TA2014
79 837
1 790 882
-1 711 045
TA2015
83 396
1 777 093
-1 693 697
0,22
-1,01
43 128
56 646
66 956
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
28
Tavoite
/Toimenpide
Kuntalaisten
osaamisen ja hyvinvoinnin edistäminen
-kansalaisopiston
monipuolinen
kurssitarjonta
Tavoitetaso 2015
Mittari
Liikunta-, käsityö-, taide- ja kult- Piirien lukumäärä, tuntimäärät ja
tuuriharrastustoimintaa
eri- osallistujamäärät
ikäisille kuntalaisille
Erityisryhmien
huomioiminen
kansalaisopiston ohjelmassa,
ikäihmisten liikuntaa, painonhallintaa
Paikallista täydennyskoulutusta:
neuvottelu- ja esiintymisvalmennus
Taiteen perusope- Kyyjärveläisiä oppilaita musiik- Oppilasmäärä
tuksen antaminen kiopistossa 12 oppilasta
musiikissa
Esiopetus velvoit- 100 % lapsista esiopetuksessa
tavaksi
Esiopetukseen osallistuvien lasten
määrä koko ikäluokasta
Opetussuunnitelman kehittäminen
Tuntijaosta päättäminen. Opslaadintatyön aloittaminen ja resursointi 10 vkt
Oppilaiden, huoltajien ja muiden sidosryhmien osallistaminen laadinnassa
Seudullinen yhteistyö
Päätökset
Opetussuunnitelman laadintatyön
resurssin käyttäminen
Laaditut osiot
Järjestetyt yhteiset tilaisuudet
Henkilöstön hyvinvointi
-terveys, turvallisuus, yhteistoiminta, arvostus ja
osaamisen kehittäminen
Laaditun työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen
Työn vaativuuden arvioinnin
kehittäminen
Kehityskeskustelut 1 krt/vuosi
Työhyvinvoinnin ja osaamisen
kartoittaminen
Työhyvinvointisuunnitelmaan asetettujen tavoitteiden toteutuminen.
Opettajien työn vaativuuden uudelleenarviointi
Toteutuneet kehityskeskustelut
Sairauspoissaolopäivien määrä
Henkilöstökehittäminen
Opettajat 100 % muodollisesti
päteviä
Ohjaajilla 100% vaadittu koulutus
Koulutussuunnitelman mukaisen koulutuksen järjestäminen:
-Veso-koulutusta 3 pv/opettaja
-Didaktista ja pedagogista
koulutusta vähintään 1
pv/opettaja
-ohjaajien koulutusta vähintään 1 pv /ohjaaja
Säännölliset perustehtävää
tukevat yhteiset pedagogiset
keskustelut opettajilla ja koko
henkilöstöllä
Uusien työntekijöiden perehdyttäminen
29
Muodollisesti pätevien opettajien ja
ohjaajien osuus koko opettaja-/ ohjaajakunnasta
-koko lukuvuoden työskentelevät
Koulutussuunnitelman toteutuminen/koulutuspäivien määrä
Toteutuneet keskustelut, yhteinen
suunnittelu
Perehdyttämissuunnitelman toteuttaminen
Ennaltaehkäisevä
ja varhainen tuki
Ennaltaehkäisevän ja varhaisen
tuen koulukohtainen ja seutukunnallinen toiminta sekä sidosryhmäverkostojen toiminta
suunnitelmien mukainen
Oppilashuoltoresurssit
Kuraattorin palvelut 1 pv/vko
Koulupsykologi 3 pv/kk
Kouluterveydenhoitaja 1 pv/vko
Lääkäri ja hammaslääkäripalveluita saatavilla lähipalveluna
Suunnitelman mukaiset kouluterveystarkastukset
Opinto-ohjaus
Pysyvä opintoohjausjärjestelmä sekä ohjauksen korkea laatu ja riittävä ohjauksen määrä kaikilla luokkaasteilla
100 % peruskoulun päättävistä
sijoittuu jatkoopiskelupaikkoihin
JohtoryhmätyösSäännölliset kokoukset 2 krt/kk
kentely
Vastuunjako ja tehtävien selkeyttäminen
Lasten ja nuorten Kouluviihtyisyyden ja osallisuuhyvinvointi
den parantaminen
Lapsen kokonaisvaltainen
huomioiminen
Turvallinen oppi- Terveelliset, turvalliset ja viihmisympäristö
tyisät koulutilat
30
Pedagogisten asiakirjojen määrä
Monialaisten oppilashuoltopalavereiden määrä
Yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan arviointi
Seudullisen oppilashuollon ohjausryhmän toiminnan arviointi
Henkilöstön määrä ja mitoitusmääräysten toteutuminen
Nopolan kouluun on laadittu Opetushallituksen suosituksen mukaiset Hyvän ohjauksen kriteerit
Luokan ulkopuolisten ohjaustuntien määrä
Jatko-opiskelupaikkoihin sijoittuneet ja kiinnittyneet oppilaat kaikista peruskoulun päättäneistä
Toteutuneet kokoukset
Toiminnan arviointi
Koulun laatuarvioinnin tulokset
Oppilaskuntatoiminnan arviointi ja
oppilaskunnan ohjausresurssi
Lapset puheeksi toimintamallin
käyttöönotto
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutuminen
Uuden koulukeskuksen suunnittelutyö
Toiminnan laajuus
TP2011 TP2012
1500
1469
10073
10121
TP2013 TA2014
1431
1469
11380
11813
TA2015
1431
11489
149,5
7585
14,5
348,25
2,48
24
1,65
54,5
11,31
14,5
49
138,5
7618
16
334,5
2,42
25
1,56
54
10,8
15
54
133
9191
12,5
336,9
2,53
21
1,68
46,5
10,5
15
35,5
7
2
570
1
3,5
1
1
662sis.esiop 750
2
1
835
132
9484
10,5
324
2,45
20
1,9
54
9,8
14
22
14
2
1
738
koulukuljetus €/opp.
kiinteistömenot €/opp.
1088
1301
1225
1148
1309
1422
1442
1478
1404
1434
avustajapalv.palkkamenot
€/oppilas
667
778
826
723
849
As.määrä 31.12.
perusopetuksen nettokust.€/opp. 1-9 lk
perusop. oppilasm 1-9 lk
esiopetus€/esioppilas
esiopetusopp. lkm.
opetustuntia/ vk perusopetus
opetustuntia /perusop.opp
opetustuntia/vk esiop
opetusvkt./esiopp.
kuljetusopp.lkm
oppilaita / opettaja
päätoim.opettajia lkm
osa-aikaista erityisop. saavat
tukiopetusta saavat
erityistä tukea saavat oppilaat
11-vuotinen oppioik.,oppilasm
kouluruokailu €/opp.
130
9699
10
328
2,00
20
2,0
54
9,0
14
65
Koulutuspalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
Kuntalaisille on tarjolla hyvinvointia ja kehittymistä tukevaa kansalaisopiston
toimintaa, joka vastaa kuntalaisten tarpeisiin. Esi- ja perusopetusta, kerhotoimintaa, aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä taiteen perusopetusta on tarjolla kunnassa.
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
Opetustoimessa on ammattitaitoinen henkilöstö, joka vastaa opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta ja kehittää opetuksen sisältöä ja laatua. Opetusta annetaan riittävän pienissä opetusryhmissä. Oppilaalla on mahdollisuus
saada tarvitsemaansa tukea opiskeluunsa ja koulunkäyntiin koulun opetus- ja
oppilashuollon henkilöstöltä.
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
Tehdään yhteistyötä sivistystoimen yksiköiden kesken ja naapurikuntien koulujen kanssa, jotta opetus ja ohjaus saataisiin järjestettyä tarkoituksenmukaisesti.
4. Henkilöstönäkökulmasta
Henkilöstön hyvinvointia ja osaamista kehitetään ja tuetaan. Tavoitteena on
saada pysyvä, ammattitaitoinen henkilökunta tulevaisuudessakin. Naapurikuntien kanssa yhteisten opettajien määrä lisääntyy. Henkilöstön työhyvinvointia
kehitetään.
31
10.2.2 Kirjastopalvelut
Toiminta-ajatus
Kirjastopalvelujen ”tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä.” (Kirjastolaki 1 §)
Kirjasto on erittäin käytetty palvelu. Sillä on keskeinen rooli demokratian toteutumisessa maksuttomuuden ja verkottumisen avulla. Palveluita annetaan tasapuolisesti iästä,
sukupuolesta, uskonnosta, kansallisuudesta, kielestä tai yhteiskunnallisesta asemasta
riippumatta.
Talousarvion määrärahat
Kirjastopalvelut
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
3 371
92 762
-89 391
TA2014
1 200
94 182
-92 982
TA2015
900
92 596
-91 696
TP2013
3 371
103 873
-100 502
TA2014
1 200
105 677
-104 477
TA2015
900
104 326
-103 426
3,96
-1,01
7 105
6 478
7 621
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
Toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Palvelun hyvä
saatavuus
Monipuolinen
aineistokokoelma
Seutuyhteistyö
Monipuolinen
tapahtuma-tarjonta
Tavoitetaso 2015
Kirjasto avoinna 30 t/viikko.
Henkilökunnan määrä 1,6 htv.
40 % kunnan asukkaista lainaa
kirjastosta vuosittain.
Kulkuyhteydet ja opasteet
kirjastoon tultaessa paremmiksi.
Kirjahankinnat ovat yli maakunnan keskiarvon.
Keski-Suomen kirjastoista tilatut
kaukolainat ovat maksuttomia.
Mukanaolo Keski-Suomen
käsittävässä aineistonkuljetusja aineistorekisteriyhteistyössä
Mittari
Aukioloajat
Henkilökunnan määrä
Lainaajatilastot
Tapahtumia lisätään
yhteistyössä
eri toimijoiden kanssa
Tapahtumat
32
Hankinnat
Kaukolainat
Siirtolainat
Kirjastojen työntekijöiden
kokoontumiset
Aineistokuljetukset
Toiminnan laajuus
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TA 2015
Kirjastokäynnit
21 322
20 015
20 000
20 000
Verkkokäynnit
1 571
1 501
3 000
3 000
Lainat
25 568
23 093
24.000
24 500
Lainat/as.
17,4
16,1
17
17,5
Kirjahankinta kpl/1000 as.
549
565
550
530
Muu aineiston-hankinta kpl/1000 as
95
84
90
80
Menot €/as.
61
76
71
73
Kirjastonjohtaja
0,25
0,11
0,1
0,1
Kirjastovirkailija
1,3
1,48
1,4
1,5
Kirjastopalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
Kirjaston aukioloaikojen ja saavutettavuuden tulee vastata käyttäjien tarpeita ja
tilojen olla viihtyisät. Oheistapahtumat ja näyttelyt monipuolistavat kirjaston tarjontaa.
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
Riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa, hyvät aineistomäärärahat ja terveet tilat ovat edellytyksiä laadukkaille kirjastopalveluille.
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
Kirjastot ovat verkostoituneet tehokkaasti. Keski-kirjastojen aineistokuljetus on
tehokas ja edullinen.
4. Henkilöstönäkökulmasta
Kirjastot kehittyvät ja asiakkaiden tarpeet myös. Muutoksiin varautuminen ja
niistä selviytyminen edellyttää, että henkilöstökoulutukseen varataan aikaa ja
resursseja. Tämä on tärkeää myös työssä jaksamisen kannalta.
33
10.2.3 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut
Liikunta- ja nuoriso- sekä kulttuuripalvelut ja niihin liittyvät hankkeet
Toiminta-ajatus
Kunnan tarjoamat vapaa-ajan palvelut ja kulttuuripalvelut antavat käyttäjilleen mahdollisuuden itsensä kehittämiseen, elämyksiin, virkistykseen ja hyvään elämään. Kunnan
tarjoamat tapahtumat palvelevat eri- ikäisiä kuntalaisia, vapaa-ajan asukkaita sekä yritystoimintaa.
Talousarvion määrärahat
Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
21 616
110 929
-89 314
TA2014
19 570
109 675
-90 105
TA2015
13 250
102 961
-89 711
TP2013
21 616
161 036
-139 420
TA2014
19 570
162 435
-142 865
TA2015
13 250
157 306
-144 056
2,47
0,83
12 876
12 148
15 697
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
Vapaa-aika- ja kulttuuripalveluiden tavoitteena on tarjota kuntalaisille vapaa-ajan harrastuksia ja kehittävää ajanviettoa, elämyksiä sekä virkistystä, estää nuorten syrjäytymistä sekä edis
tää kuntalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia.
Toiminnalliset tavoitteet
Tavoite /toimenpide
Yhteistyö
- seutukunnallinen
yhteistyö
- paikallinen yhteistyö järjestöjen
kanssa tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisessä
Tavoitetaso 2015
Terveysliikunnan edistäminen
- aikuisten terveys-
Aikuisten terveyden edistäminen yhteistyössä työterveyshuollon ja järjestö-
Mittari
Osallistuminen seudullisiin Tapahtumat ja kuljetukset
tapahtumiin ja niiden järjestämiseen
Tapahtumakalenterin
ylläpito
Seudullisen tapahtumakalenterin ylläpito
Tapahtumien ilta järjestetty
yhteistyöllä
Yhteiset palaverit järjestöjen kanssa vähintään 2 ker- Yhteiset suunnittelupalaverit
taa vuodessa
34
Hankkeen toteutuminen
Osallistujamäärät
-
liikuntahanke
hyötyliikuntaan
kannustaminen
painonhallinta
työpaikkaliikunnan
edistäminen
liikuntaneuvontaa
ravintoneuvontaa
jen kanssa
Kampanjat
Saada keski-ikäistä ja
ikääntyvää väestöä liikkumaan
Kunnan ja yritysten yhteiset liikuntaryhmät
Liikuntaneuvontaa erityisesti työikäisille ja ikääntyville, liikuntareseptit
Ryhmien toteutuminen ,
osallistujamäärät
Liikunnanohjaajan antama
ohjaus
Yhteistyö työterveyshuollon
ja työpaikkojen kanssa,
haasteryhmät
Miesten mukaan saaminen
liikuntaryhmiin
Nuorten harrastusmahdollisuudet
- Nuorisotalotoiminta
- Kerho/retki ja leiritoiminta
- Vertaisohjaajien
koulutus
- Uimaopetus
- Ikäpolvien välinen
yhteistyö
Nuorten osallisuuden lisääminen
- nuorisovaltuusto
Työhyvinvoinnin ja työssä
jaksamisen tukeminen
Sairauspoissaolojen väheneminen
Nuorisotalolla ohjattua toimintaa
Vähintään 5 retkeä /vuosi
Toteutuneet aukiolot ja osallistujamäärät.
Retkien määrä
Koulutetaan vähintään 3
vertaisohjaajaa.
Koulutettujen lukumäärä
Tuetaan ohjattua toimintaa
Avustukset ja tuki
Uimaopetuksessa 20 lasta. Osallistujien määrä
Nuorisovaltuuston toiminta Nuorisovaltuuston kokoukkäynnistyy
set, aloitteet,
Kummiluottamushenkilöiden
Kummiluottamushenkilömäärä
toiminta käynnistyy
Nuorisovaltuusto näkyy so- Nuorisovaltuuston omat sisiaalisessa mediassa
vut
Etsivä nuorisotyö
-
-
Etsivä nuorisotyöntekijä
kunnassa 1 pv/viikko,
yhteistyö naapuri- tavoittaa kaikki alle 29kunnan kanssa et- vuotiaat koulutuksen ja
sivän nuorisotyön työelämän ulkopuolella
palkkaamisessa
olevat
toiminnasta tiedottaminen
Yhteistyö Perhon kunnan
kanssa vähintään
31.8.2015 saakka
Nuorten työpajatoiminta
- yhteistyö naapurikunnan kanssa
Toteutuneet päivät
Asiakasmäärät
Yhteistyöpalaverit
Etsivä nuorisotyö näkyy
koululla ja nuorisotalolla
säännöllisesti
Vierailut koululla ja nuorisotalolla
Työpajaohjaaja kokoaikaisesti Kyyjärvellä
Toteutuneet työpajapäivät
35
-
toiminnan järjestämisessä
toiminta vakiintuu
ja laajenee
toiminnasta tiedottaminen
arjenhallinnan ohjausta
Monipuoliset kulttuuripalvelut
- omaehtoisen kulttuurityön tukeminen
- seudullista yhteistyötä
Toiminta laajenee seinätAsiakasmäärät
tömänä pajana
Vähintään 5 nuorta on työpajajaksolla vuoden aikana
Yhteistyö koulun ja nuorisotoimen ja työvoimahallinnon kanssa
Yhteistyöpalaverit
Työpajalla annetaan kaikille osallistujille arjenhallinnan/ työelämävalmiuksien
ohjausta ja tuetaan tietotekniikkataitoja
Työhakuvalmiuksien lisääminen
Atk-ajokorttisuoritukset,
osakokonaisuudet
Tapahtumia eri ikäisille
kuntalaisille, kunnassa ja
seutukunnalla
Ohjauskerrat
Paja-asiakkaiden työelämään/koulutukseen sijoittumisen seuranta 1 vuoden
jälkeen.
Tapahtumien määrä
Osallistujamäärät
Seudulliset tapahtumat
Kuljetuksia lähialueen kult- Kuljetusten toteutuminen
tuuritapahtumiin 2 krt/vuosi
Kuvataiteen perusopetusta
vähintään 5 henkilölle
Avustukset omaehtoiseen Avustukset
kulttuurityöhön
Toiminnan laajuus
As.luku 31.12.
Avustukset €/as.
Toimintamenot€/as.
Kuntotapahtumat
Nuorisotalo avoinna h/vk
Nuorisotalon kävijämäärä
Retket kpl
Leirille osall.
Uimakouluun osallistuneet.
TP2011
1500
15,73
76,49
5
12
TP2012
1469
14,01
74,88
4
12
TP2013
1431
13,65
97,43
12
12
4
18
37
1
0
32
3
18
27
36
TA2014
1469
13,6
97,25
10
10-12
15
4
15
20
TA2015
1431
13,3
100,67
8
12
15
5
20
25
Vapaa-aika ja kulttuuripalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
11 kanssa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät.
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
Yhteistyöllä järjestöjen ja lähialueen kuntien kanssa järjestetyt palvelut. Kunta
avustaa järjestötoimintaa. Palveluita tuottamassa ovat osaavat ohjaajat.
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
Yhteistyö järjestöjen ja lähialueen kuntien kanssa. Kunta hakee hankerahoitusta terveysliikunnan edistämiseen ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen.
4. Henkilöstönäkökulma
Kunta palkkaa liikunnanohjaajan. Kunta ostaa nuoriso-ohjausta, etsivää nuorisotyötä, työpajaohjausta ja kulttuurityötä. Kunta vastaa henkilöstön ammatillisesta kehittämisestä ja työhyvinvoinnin edistämisestä.
10.2.4 Varhaiskasvatus
Päivähoitopalvelut sisältävät päiväkotihoidon ja lasten kotihoidontuen ja lapsiperheiden
tilapäisen kotipalvelun.
Toiminta-ajatus
Päivähoitopalveluiden avulla tuetaan lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista
yhdessä vanhempien kanssa.
Talousarvion määrärahat
Varhaiskasvatus
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
55 290
557 989
-502 699
TA2014
59 500
560 558
-501 058
TA2015
62 700
548 615
-485 915
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
55 290
596 268
-540 978
TA2014
59 500
601 058
-541 558
TA2015
62 700
593 249
-530 549
0,11
-2,03
9 634
10 079
10 345
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Laadukas päivähoito
Tavoitetaso
Riittävä henkilöstömäärä ja ammattitaito.
Pienryhmätoiminnan toteuttaminen.
Riittävä toiminnan suunnittelu- ja
valmisteluaika.
Kasvatuskumppanuuden toteutta37
Mittarit
Asiakastyytyväisyyskyselyt
Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt
Toimintasuunnitelman
ja varhaiskasvatussuunnitelman tavoittei-
Turvallinen päivähoito
minen.
Riittävä tiedottaminen.
Omahoitajajärjestelmän kehittäminen.
Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö.
Turvallisuusohjeiden määräysten
huomioiminen toiminnassa.
Turvallisuusohjeiden säännöllinen
päivittäminen ja toimintojen harjoitteleminen.
Riskien tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiltä suojautuminen.
Terveelliset ja turvalliset päivähoitotilat
Varhaiskasvatussuun- Lasten ikätasoiset vasut tehdään
nitelman (Vasu) mu- syksyisin ja arvioidaan keväisin
kainen toiminta
vanhempainkeskusteluissa.
Lasten vasuja hyödynnetään ryhmätoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Kyyjärven oma kuntavasu työstetään vuoden 2015 aikana.
Lapsen varhaisen ja Huoleen puuttuminen ja keskusteoikea-aikaisen
tuen lu lasta tukevien ratkaisujen löyhavaitseminen ja tuen tämiseksi vanhempien kanssa.
tarpeen arviointi
Tarvittaessa konsultaatio kelton
kanssa ja muiden mahdollisten
Kiertävän erityislasten- yhteistyötahojen kanssa.
tarhanopettajan (kelto) Yleinen tuki, tehostettu tuki ja eripalvelut
tyinen tuki varhaiskasvatuksessa.
Kelton palvelu ostetaan Koskelta 1
pv/kk.
Kiusaamisen ehkäise- Turvallisen ja myönteisen ilmapiiminen
rin luominen.
Lasten leikkien havainnointi, ohjaaminen ja osallistuminen. Välitön
puuttuminen kiusaamistilanteisiin.
Kiusaamisen ehkäisemisen ja
puuttumisen suunnitelman mukainen toiminta.
Työhyvinvoinnin kehit- Selkeät työjärjestelyt.
täminen
Säännölliset palaverit.
Säännölliset kehityskeskustelut.
Vähintään 3 täydennyskoulutuspäivää vuodessa henkilöstölle.
Yhteishengen luominen virkistysiltapäivien kautta.
Alueellinen yhteistyö
Yhteistyön toimintamallien kehittäminen.
Säännölliset tapaamiset.
Yhteiset tapahtumat.
Yhteiset koulutukset.
38
den toteutuminen
Turvallisuusohjeiden
toteutuminen
Pelastautumisharjoitus
1 krt/vuosi
Turvallisuusasiat työpaikkapalavereissa
Uusien päiväkotitilojen
suunnittelutyö
Lapsen vasu
Ryhmävasu
Kuntavasu
Lapsen vasu
Kasvatuskumppanuuskeskustelut
Lausunnot
”Lapset puheeksi” toimintamallin käyttöönotto
Lasten ja vanhempien
kuuleminen
Kehityskeskustelut
Tiimipalaverit
Iltapalaverit
Koulutukset
Työtyytyväisyyskysely
Sairauspoissaolot
Seurakuntayhteistyö
Järjestöpalaverit
Moniammatilliset yhteistyöpalaverit
Varhaiskasvatusjohtajien palaverit
Varhaiskasvatuksen toiminnan laajuus
2011
2012
2013
TA 2014
TA 2015
Toimintapäivät
346
323
308
305
305
Lapsia kirjoilla
35,8
38,5
40,3
36
36
Kokopäivät
3702
4111
4136
4000
4000
Osapäivät
1051
1304
1343
1300
1300
694
1132
190
66
0,5
2
1
415
1049
141
56
2,3
2
1
79,27
196
960
115
39
2,9
4
73,53
420
900
120
40
2,5
4
77,14
420
900
120
40
2,5
5
78
Vuorohoito
- aamu
- ilta
- lauantai
- sunnuntai
Tilapäinen hoito (lapsia/kk)
Myytyjä hoitopaikkoja
Ostettuja hoitopaikkoja
Hoitopäivän hinta
€/lapsi (netto)
Lapsiperheiden kotihoidon tukeminen
2011
2012
2013
TA 2014
TA 2015
Perheet
20
18
19
18
18
Käyntejä
193
145
143
163
170
Maksuttomia
päiviä
79
67
62
59
65
Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen käyttö
2011
2012
2013
TA 2014
TA 2015
Kotihoito/perhe
14
13
14
15
15
Kotihoidossa lapsia
23
23
24
26
26
Yksityisen hoidon tuki/perhe
2
3
3
3
3
9
8,4
10,4
10
Yksityisessä
sia/kk
hoidossa
lap- 4,5
39
Varhaiskasvatuksen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
-
laadukkaan ja lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa
-
vuorohoidon tarjoaminen päiväkodissa
-
kotona hoidettavien lasten tukeminen lapsiperheiden tilapäisellä kotipalvelulla
-
palveluiden tiedottamisen kehittäminen
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
-
tuetaan perheitä heidän kasvatustehtävässään
-
edistetään monipuolisesti lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia
-
lisätään yhteistyötä koulun, seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa
-
turvallisen kasvuympäristön ja –ilmapiirin luominen
-
saumattoman moniammatillisen yhteistyöverkoston kehittäminen ja ylläpitäminen
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
-
sivistystoimen henkilöstön joustava käyttö
-
erityislastentarhanopettajan palvelu omana toimintana tai lähikunnasta ostopalveluna
-
yhteistyön jatkaminen seurakunnan kanssa
4. Henkilöstönäkökulmasta
-
päivähoitolain mukainen henkilöstö muuttuvissakin olosuhteissa
-
henkilökunnan koulutuksiin osallistumisen mahdollistaminen
-
säännöllinen työnohjaus
-
suunnittelupäivä vähintään toimintakauden alussa
-
yhtenäisten toimintakäytäntöjen kehittäminen sekä päiväkodissa että seutukunnallisesti
40
10.3
Tekninen osasto
Tekninen osasto muodostuu seuraavista tulosalueista ja tulosyksiköistä;
 Tekniset palvelut
o tekninen hallinto
o liikenne- ym. alueet
o pelastus- ja suojelupalvelut
 Rakentamis- ja ympäristöpalvelut
o rakennusvalvonta
o ympäristönsuojelu
o maankäytön suunnittelu
 Tilapalvelut
o asuntojen vuokraus
o toimitilat
o kunnossapitopalvelut
 talonmiespalvelut
 siivouspalvelut
 Liikelaitokset
o vesi- ja jätevesilaitos
o jätehuolto
o maa- ja metsätilat
Talousarvion määrärahat
Tekninen osasto yhteensä
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
1 045 354
1 524 539
-479 185
TA2014
1 054 345
1 303 043
-248 698
TA2015
871 700
1 205 413
-333 713
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
1 759 105
1 930 137
-171 033
TA2014
1 856 105
1 787 413
68 692
TA2015
1 515 690
1 543 993
-28 303
-140,16
-141,20
321 283
340 430
318 341
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
10.3.1 Tekniset palvelut
Tekniset palvelut tulosalueeseen kuuluvat seuraavat toiminnot;



tekninen hallinto
liikenne ym. yleiset alueet sekä
pelastus- ja suojelupalvelut
Teknisen hallinnon henkilöstöön kuuluvat tällä hetkellä kunnanrakennusmestari, asuntosihteeri ja osuus media- ja markkinointisihteerin työpanoksesta.
41
Teknisten palvelujen toiminta-ajatus
Tekninen hallinto vastaa hallinnon, liikenne- ja yleisten alueiden lisäksi tilapalveluista
ja liikelaitoksista. Teknisten palveluiden toiminnan tavoite on, että laitokset toimivat
moitteetta niin normaali- kuin poikkeustilanteissakin. Asuinviihtyvyyden ja turvallisuuden lisääminen ovat myös keskeisiä tavoitteita.
Poikkeustilanteiden varautumiseen panostetaan ja investointiosaan on varattu määrärahaa varavoimaa varten. Varavoimaa tarvitaan etenkin pitkien sähkökatkojen aikana.
Keski-Suomen pelastuslaitos vastaa palo- ja pelastustoimen hallinnosta ja operatiivisesta toiminnasta Kyyjärven kunnan alueella. Palo- ja pelastustoimi ennaltaehkäisee
vahinkoja ja turvaa kuntalaisten jokapäiväistä elämää mm. siten, että apua saadaan
tarvittaessa viipymättä.
Talousarvioon on varattu pelastuslaitoksen ilmoittamat kustannukset sekä vähäiset
yleiskustannukset - paloaseman kiinteistökustannukset sisältyvät tilapalveluiden menokohtaan.
Talousarvion määrärahat
Tekniset palvelut
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
35 501
346 574
-311 073
TA2014
28 000
317 535
-289 535
TA2015
30 000
313 940
-283 940
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
36 087
351 282
-315 195
TA2014
28 000
332 535
-304 535
TA2015
30 000
328 940
-298 940
-3,38
-1,84
54 629
58 357
57 016
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Hallinnon kehittäminen uusien järjestelyjen myötä
Kaavatiet ovat hyvässä liikennöitävässä kunnossa
ympäri vuoden
Tavoitetaso 2015
Rakennusmestarin työpanoksesta myydään osa Kyyjärven
Vuokra-asunnot Oy:n ja Kyyjärven liikekeskus Oy:n toimitusjohtajan tehtäviin. Asuntosihteerin työpanosta myydään Kyyjärven Vuokraasunnot Oy:lle. Toimistosihteerin työpanoksesta 30 %:a kirjataan kuluksi tekniselle hallinnolle
Kaavateiden asfaltoinnilla voidaan vähentää mm. kesäkunnossapidon tarvetta, mikä
osaltaan pienentää ylläpitokustannuksia.
Teiden ja alueiden kesäkunnossapitoa suoritetaan kunnan
omalla kalustolla. Urakoitsijoita
42
Mittari
Kuntalaisten kokemukset ja
palautteet.
Luottamushenkilöiden kokemukset ja palautteet
Käyttäjien palautteet ja oma
kontrollointi
Esimerkiksi teiden kunnossapidosta saadaan herkästi
palautetta, joka suhteutetaan omaan kontrolliin.
Ylläpidon taso määritellään
käytetään etenkin talvella, jotta
tiet ja alueet ovat liikennöitävässä kunnossa olosuhteista
riippumatta.
Kaavateiden lunas- Investointiosaan on varattu
tus
määrärahat kaavatiekorvausten maksamiseen. Tiealueet
on lunastettava minkä jälkeen
tiet voidaan rakentaa suunnitelmien mukaan. Samassa yhteydessä voidaan toteuttaa
valaistus sekä asfaltointi vahvistettujen suunnitelmien ja
aikataulujen mukaan
Kaavateiden raken- Toimintavuonna 2014 aloitettaminen
tua Kalliorannantien peruskorjausta jatketaan leirintä-alueen
risteyksen ja Kainulantien risteyksen välillä sekä Vanhanpaikantien ja Torpanmäentien
risteysten välillä myös pyörätien osalla. Kalliorannantie asfaltoidaan peruskorjaus alueilla
sekä jatketaan asfaltointia uudelle asuntoalueelle saakka
vuoden 2015 aikana. Koivulantien lunastamisen jälkeen tien
rakentaminen ajoittuu vuodelle
2016.
Kaavateiden valais- Pellonpään tien lunastamisen
tus
jälkeen tie kunnostetaan ja
rakennetaan valaistus vuoden
2015 loppuun mennessä.
Kaavateiden lunastamisen jälkeen tievalaistuksia rakennetaan seuraavina vuosina Koivulan-, Harjulan- ja Laurinteille.
Kaava-alueet
Kallion kaava-alueen kunnallistekniikka ja tiet rakennetaan
aikaisintaan kaavan vahvistamisen jälkeen ja kun tonttien
myynti on lähtenyt kunnolla
käyntiin.
Yksityisteiden avus- Yksityisteiden talviauraus on
taminen
entisen käytännön mukaan.
Aiemmin valtionapua saaneille
yksityisteille maksetaan kunnossapitoavustusta edellisvuosien mukaisin kriteerein.
Kunnan tieavustuksen saamisen lisäehtona on, että tiekunta tai avustuksen saaja myöntää oikeuden sijoittaa rakenteilla olevan valokuituverkon
kaapelit tiealueelle tai tierun43
erikseen
vahvistettavalla
ohjeistuksella v. 2015
Käynnistetään v. 2015 rakennettavien teiden osalta ja seurataan toteutumista
Seurataan toteutumista ja
laaditaan kolmivuotissuunnitelma.
Yleisten alueiden
kunnostus
Palo- ja pelastustoimi
koon.
Yksityisteiden avustusjärjestelmän kokonaisuudistus otetaan työn alle.
Yleisiä alueita kunnostetaan
niin taajamassa kuin hajaasutusalueillakin.
Harsunkankaan alueen kehittämistä jatketaan vuonna
2015.
Kyyjärven tienvarsiopasteiden
uusimista jatketaan ja tarkoitukseen varataan 5.000 €.
Opaskartta laaditaan omana
työnä - painatus v. 2015.
Palo- ja pelastustoimen toimin- Kuntalaisten kokemukset ja
ta tulee olla jatkossakin ripeää palautteet
ja tehokasta.
Ensivasteen vs. ambulanssitoiminnan lähtökohtana tulee
olla kuntalaisten tasa-arvo
Teknisten palvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
Yhteistyötä tiivistetään paikallisen yrityselämän, kolmannen sektorin toimijoiden
ja kuntalaisten kanssa. Yhteistyöllä ja pienillä toimilla voidaan parantaa merkittävästi asuinviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Kunnan tulee kuitenkin olla johtavassa
roolissa ja vetovastuussa.
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
Paikallisessa toiminnassa panostetaan laitosten hyvään ja kustannustehokkaaseen ylläpitoon. Teknisen sektorin kehittämiseen tulevat vaikuttamaan alueelliset yhteistyökuviot samoin kuin mahdollinen kuntarakenneuudistus. Tavoitteena kuitenkin lähipalveluiden säilyminen.
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
Teknisissä palveluissa merkittävimmät kustannuserät muodostuvat hallinnon
henkilöstökuluista sekä palo- ja pelastustoimen kustannuksista. Palo- ja pelastustoimessa tavoite on, että kuntalaisten palvelutaso ja turvallisuus säilyvät hyvällä tasolla. Palvelutuottajien keskinäiset näkökantojen erot eivät saa vaikuttaa kuntalaisille (maksajille) tarjottaviin palveluihin.
4. Henkilöstönäkökulmasta
Hallintohenkilöstö mitoitetaan tarjottavien palveluiden ja toiminnan mukaan.
Koulutusta lisätään ja resurssit kohdennetaan oikein työmenetelmiä ja käytäntöjä uudistamalla. Työhyvinvointia parannetaan yhteistyössä muiden sektoreiden kanssa.
44
10.3.2 Rakentamis- ja ympäristöpalvelut
Rakentamis- ja ympäristöpalvelut huolehtivat rakentamisen ja ympäristönsuojelun viranomaisvalvonnasta ja ohjeistamisesta kunnassa. Tulosalueeseen kuuluu kiinteästi
myös kaavoitus ja maankäytön suunnittelu. Ympäristönsuojelu hankitaan ostopalveluna Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimelta.
Rakentamis- ja ympäristöpalvelujen toiminta-ajatus
Toiminta-ajatuksena on tuottaa rakentajille laadukasta ja joustavaa asiantuntija- ja viranomaispalvelua kaikissa rakentamis- ja ympäristöasioissa. Kaavoituksen ja maankäytön tavoitteena on, että kunnassa on tarjolla riittävä määrä asumiseen, teollisuusja liike-elämän käyttöön soveltuvia tontteja ja alueita unohtamatta liikunta- ja vapaaajan viettoon tarkoitettuja alueita.
Talousarvion määrärahat
Rakentamis- ja ympäristöpalvelut
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
16 213
77 988
-61 774
TA2014
10 000
116 195
-106 195
TA2015
6 000
162 060
-156 060
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
16 213
78 012
-61 798
TA2014
10 000
116 195
-106 195
TA2015
6 000
162 060
-156 060
71,84
46,96
0
0
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
0
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Rakennusvalvonta
Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
Ympäristönsuojelu
Tavoitetaso 2015
Rakennusvalvonta hoidetaan
tehokkaasti sekä asiakkaita
ohjaten ja neuvoen rakentamismääräysten mukaisesti
Kaavoituksessa on tarkoitus
päivittää kirkonkylän yleiskaava
Ympäristönsuojelua parannetaan osittain myös jätevesijärjestelmän kunnostamisella
Mittari
Asiakaspalaute
Rakentamis- ja ympäristöpalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
Kunnassa tulee olla riittävästi tarjolla asumista, matkailua ja elinkeinojen harjoittamista varten kaavoitettuja tontteja. Laatutasoon kiinnitetään huomiota ja
huolehditaan siitä, että alueet viimeistellään kaavan mukaisesti. Liikunta- vapaa-ajan ja harrastustoiminnan edellytykset on turvattava.
45
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
Myytävien tonttien saattaminen teknisesti täysin valmiiseen `myyntikuntoon` ympäristö mukaan lukien.
Keskeneräiset kadut ja valaistus rakennetuilla asuntoalueilla tulee saattaa loppuun. Ympäristön kunnosta; raivauksista alueiden yleisestä siisteydestä tulee
huolehtia
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
Maankäytön suunnittelussa varaudutaan ns. Kallion ja Paletin alueen asemakaavan hyväksymiseen. Kyyjärven Sahan asemakaavamuutos on valmistunut
luonnosvaiheeseen. Maanomistajan hankintaan kuuluvia perusselvityksiä vielä
puuttuu.
Kirkonkylän osayleiskaavan laatiminen on aloitettu v. 2011 ja työ jatkuu edelleen ja saadaan päätökseen vuonna 2015. Keskustan osayleiskaavan laatimiseen on varattu ensi vuodelle 25 000 eroa.
4. Henkilöstönäkökulmasta
Rakennustarkastajan tehtävät hankitaan tällä hetkellä ostopalveluna Pohjoisen
Keski-Suomen ympäristötoimelta. Tavoitteena on kuitenkin rekrytoida oma rakennustarkastaja vuoden 2015 alusta lähtien, mikäli päteviä hakijoita löytyy.
Ympäristösihteeripalvelut ostetaan ostopalveluna Pohjoisen Keski-Suomen
ympäristötoimelta ympäristöterveydenhuollon ja ympäristösuojelun yhteistyösopimuksen mukaisesti Ympäristöpalveluiden kustannukset tulevat olemaan
vuonna 2015 n. 12 000 euroa.
Aluearkkitehtipalveluihin ja hallintokuluihin varataan 16 000 euroa.
10.3.3 Tilapalvelut
Tilapalvelut talousyksikköön kuuluvat asuntojen vuokraus, toimitilat sekä kunnossapitopalvelut eli talonmies- ja siivouspalvelut.
Tilapalvelun henkilöstöön kuuluu 3 laitosmiestä ja siivoushenkilöstö 3 kokoaikaista ja 2
osa-aikaista henkilöä
Tilapalvelujen toiminta-ajatus
Tilapalveluiden toiminta-ajatuksena on keskitetysti hallita kunnan kiinteistöjä ja tuottaa
niihin taloudellisesti kannattavia ylläpitopalveluja. Talousyksikkö toimii teknisen hallinnon alaisuudessa. Talonmiespalveluiden ja siivouksen uusi toimintamalli on vuosien
mittaan hioutunut taloudellisesti tehokkaaksi ja joustavaksi entiseen käytäntöön verrattuna.
46
Talousarvion määrärahat
Tilapalvelut
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
585 587
557 410
28 177
TA2014
532 245
513 273
18 972
TA2015
546 200
644 463
-98 263
TP2013
1 156 376
912 231
244 145
TA2014
1 167 025
937 760
229 265
TA2015
1 168 510
915 443
253 067
-6,09
10,38
133 017
145 961
143 564
Muutos-% edell.vuoteen
Poistot
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Kunnan omistamat
vuokra-asunnot sekä
kyläkoulut
Toimitilat
Koulut
Liikuntasalin laajennus
Paloasema
Tavoitetaso 2015
Valtuuston päätöksen mukaisesti myös jäljellä olevasta
Kumpulan koulusta otetaan tarjouksia vastaan.
As. Oy Lintupuiston osakkeen
myyntiä tulee harkita jos asunto-osakkeiden hinnat lähtevät
nousuun
Vuokra- ja omistusasunto tarjonnan lisääminen.
SoTe-kuntayhtymä vuokraa
tarvitsemansa toimitilat; Kiviranta, Päivärinne, Touhula ja
terveysasema. Toimitilojen
vuokratasot ovat yhtenäistetty
seutukunnallisesti.
Koulujen kuntoarvio valmistui
huhtikuussa 2014, minkä perusteella käynnistettiin uuden
yhtenäiskoulun arkkitehtisuunnittelu. Investointiosaan on varattu 90.000 € suunnitteluun.
Liikuntasalin laajennuksen rakennustyöt aloitetaan varsinaisesti huhtikuun 2015 aikana ja
käyttöönotto on vuoden 2015
marraskuussa. Laajennuksen
suunnittelutyöt on aloitettu loppuvuodesta 2014. Aluehallintovirasto on myöntänyt hankkeelle 217 000,00 suuruisen avustuksen.
Paloaseman vesikattoa korjataan läpivientien ja pellitysten
osalta. Paloaseman vanhan
puolen ulko-ovien uusiminen
tehdään vuonna 2015
47
Mittari
Käyttäjien tulee pystyä toimimaan viihtyisissä ja terveellisissä tiloissa.
Käyttäjien tulee pystyä toimimaan viihtyisissä ja terveellisissä tiloissa.
Kunnossapitopalvelut
(talonmies- ja siivouspalveluiden kehittäminen)
Siistijöiden määrää on vähennetty 4,5 henkilöstä 4 henkilöön
yhden siivoojan työaikaa lyhentämällä. Henkilöstön koulutukseen ja uusien toimintamallien
kehittämiseen panostetaan.
Seuraavalle vuodelle varataan
investointiosaan uuden moottorikelkan hankinta.
Tilapalvelujen kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
Kunnan vuokra-asunnoista huolehtii kunnan omistama Kyyjärven Vuokraasunnot Oy. Vuokra-asunnot Oy:n omistamien asuntojen lisäksi kunnalla on
vuokrattavia asuntoja Kumpulan entisellä kyläkoululla ja yksi osakehuoneisto
As Oy Lintupuistossa sekä asuinkäyttöön kunnostettu Tukkirannan kiinteistö.
Yksikkö vastaa myös kunnan toimitiloista lukuun ottamatta teollisuustiloja, jotka
ovat elinkeinopalveluiden alaisuudessa.
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
Kunnan toimintojen kannalta tarpeettomista tiloista hankkiudutaan tulevaisuudessa kokonaan eroon. Olemassa olevien tilojen osalta minimoidaan kustannukset ja maksimoidaan tuotot tarkoituksenmukaisilla sekä järkiperäisillä pitemmän ajan suunnitelmilla. Suunnitelmat tulee laatia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kunnan tulee kuitenkin turvattava mahdollisimman monipuolinen
ja kysyntää vastaava asunto-, ja teollisuustilojen määrä sekä riittävästi tonttitarjontaa edellä mainittuihin tarpeisiin.
Kisarinteen ”kohtalo” tulisi ratkaista ja Kivikankaan teollisuusalueen aluelämpölaitos tulisi suunnitella ja toteuttaa suunnitelmakaudella
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
Kiinteistöjen kunnossapitoa on laiminlyöty useana vuonna ja kiinteistöjen huono kunto näkyy lisääntyvinä sisäilmaongelmina ja muina rakenteellisina vaurioina. Tulevaisuudessa on arvioitava kiinteistöjen kuntoa siitä näkökulmasta onko niiden kunnostamisessa mitään kannatusta.
Kiinteistöjen peruskorjaukset kiertävät työn osalta talonmiesyksikön kautta ja
siirtyvät kiinteistölle vuokran tai sisäisen siirron kautta. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan ns. hätätyön kaltaiset työt, jotka tehdään riippumatta siitä onko
määräraha varattu tai ei.
Kiinteistömassasta pyritään eroon, jotta pääomia vapautuu uudisrakentamiseen. Kiinteistöjen käyttöastetta tulee parantaa ja mitoittaa oikein tarpeen mukaan
4. Henkilöstönäkökulmasta
Talonmiesyksikössä työskentelee 3 laitosmiestä. Siivousyksikössä siivoojien
määrää pudotetaan 4,5 henkilöstä 4 henkilöön. Siivouksen järjestelyt toteutetaan siten, että yhden siivoojan työmäärä puolitetaan ja vapautuneet alueet
jaetaan kolmelle työntekijälle.
48
Sijaisten palkkaukseen ei ole varattu määrärahaa, joten lomat ja sijaisuudet
hoidetaan olemassa olevalla henkilökunnalla. Asiasta pidettiin neuvottelut ja
kaikki hyväksyivät toimenpiteen allekirjoituksellaan.
Talonmiesyksikössä tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkoihin on varattu ainoastaan 2.000 euroa, joten toimintavuonna tulee hyvin tarkasti tietää jo etukäteen että esimerkiksi peruskorjaus- tai muuhun toimenpiteeseen on määräraha
varattu muualla talousarviossa
10.3.4 Liikelaitokset
Liikelaitoksiin kuuluvat vesi- ja viemärilaitos, jätehuolto sekä maa- ja metsätilat.
Toiminta-ajatus
Laitoksissa tuotetaan kuntalaisille ja asiakkaille turvalliset ja häiriöttömät palvelut sekä
normaali- että poikkeustilanteissa. Kunnan omistamat maa- ja metsätilat hoidetaan
kannattavasti.
Talousarvion määrärahat
Liikelaitokset
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
408 053
542 568
-134 514
TA2014
484 100
356 040
128 060
TA2015
289 500
84 950
204 550
TP2013
550 428
588 613
-38 185
TA2014
651 080
400 923
250 157
TA2015
311 180
137 550
173 630
-755,12
-30,59
133 637
136 112
117 761
Muutos-% edell. vuoteen
Poistot
Talousarvion määrärahat
Laskennallisesti eriytetty vesilaitos,sis. vesi- ja jätevesilaitoksen
(ulkoiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
217 687
85 378
132 309
TA2014
212 700
81 630
131 070
TA2015
219 500
73 850
145 650
(ulkoiset ja sisäiset)
Toimintatulot
Toimintamenot
Toimintakate
TP2013
237 976
129 096
108 880
TA2014
233 970
124 243
109 727
TA2015
241 180
125 950
115 230
0,78
5,02
100 761
102 503
112 561
Muutos-% edell. vuoteen
Poistot
49
Talousarvion toiminnalliset tavoitteet
Tavoite/toimenpide
Jätevedenpuhdistamon täysimääräinen
hyödyntäminen
Jätehuolto
Maa- ja metsätilat
Tavoitetaso 2015
Mittari
Vuotovesien vähentämistä jatketaan. Laitoksen häiriötön
Vanhoja betoni-viemäreitä kunnoste- toiminta
taan sujutustekniikalla ja määrärahaa
varataan invetointiosaan vuosittain
40 000,00 €.
Huolehditaan ekopisteiden moitteettomasta kunnosta, astioiden tilavuuksista ja asiallisista tyhjennysväleistä
Hakkuu- ja hoitosuunnitelmat uusitaan. Vuotuinen metsän myyntitavoite
on 50.000 €.
Vesilaitos ja viemärilaitos
Verkostoon pumpattu vesimäärä m3
Käsitelty jätevesimäärä m3
Ohitettu jätevesimäärä m3
Yhteensä
2011
2012
2013
96.015
97.567
99.824
109.508
17.315
126.823
107.085
22.301
129.386
87.547
12.514
100.061
Liikelaitosten kehittämistavoitteet suunnitelmakaudelle 2015-2018
1. Asumisviihtyvyyden näkökulmasta
Uusi jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön v. 2009. Uuden laitoksen myötä
jätevesien käsittely on tehostunut merkittävästi, mikä parantaa Kyyjärven tilaa
sekä lisää asumisviihtyvyyttä.
Vesihuollossa tavoitteena toiminnan turvaaminen ja yhtenä suunnitteluvaiheen
kehityskohteena edelleen Alajärvi–Kyyjärvi runkolinjojen yhdistäminen. Sormiharjussa on aiemmin otettu käyttöön uusi kaivo, jolla tasataan huippuaikojen
kuormitusta.
2. Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta
Ykköskaivon avaus ajoittuu vuodelle 2015. Kyyjärven kunnan jätehuollon käytännön järjestelyistä vastaa Järviseudun jätelautakunta ja jätehuoltoyhtiö Millespakka Oy. Kunta vastaa alueellaan toimivasta ekopisteverkostosta.
3. Taloudellisuusnäkökulmasta
Käyttömaksuja korotetaan ja korotukset astuvat voimaan 1.6.2015. Puhtaanveden käyttömaksu 1,05 €/m3 ja jäteveden käyttömaksu 2,10 €/m3. Hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisäveron määrä.
Jätevesilaitoksen tärkein kehittämiskohde on vuotovesien vähentäminen eli
vanhojen betoniviemäreiden ja –kaivojen kunnostaminen. Vanhat viemärit kunnostetaan sujutustekniikalla ja viemärikaivot uusilla muovikaivoilla.
Tähän toimenpiteeseen varataan investointiosaan 40 000,00 vuosittain kunnes
viemärit on saatu saneerattua. Vanhojen pumppaamoiden saneeraukset saadaan päätökseen kun Lintulahden pumppaamo saneerataan vuonna 2015.
4. Henkilöstönäkökulmasta
Henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä koulutuksilla.
50
11 INVESTOINTIOSA 2015
Vuoden 2015 investointisuunnitelmaan on koottu keskitetysti kaikkien osastojen suunnitellut investoinnit.
Investointisuunnitelmaa vuosille 2016 -2018 tarkistetaan myöhemmin teknisen toimen
laatiman investointisuunnitelman perusteella.
Kaavatiet
Kaavatiealueiden lunastuskorvaukset
Kalliorannantien peruskorjaus
Kalliorannantien asfaltointi
Koivulantien rakentaminen
Pellonpääntien perusk ja asfaltointi
Kaavateiden valaistus suunnitelman mukaan
TA2015
Menot
18000
23000
32000
TA2015
Tulot
TA2015
Netto
18000
23000
32000
TS2016
TS2017
TS2018
25000
25000
15000
15000
10000
40000
40000
40000
25000
25000
15000
25000
15000
6000
4000
12000
0
4000
6000
4000
12000
0
4000
4000
40000
4000
0
0
4000
4000
40000
4000
0
0
4000
Vesilaitos
Kirkonkylän liittymät
Haja-asutusalueiden liittymät
Sormiharjun pumppaamorak kunnostus
Sormiharjun varavoima, agrikaatti
Sormiharjun 1 kaivon aukaisu
Viemärilaitos
Liittymien rakentaminen, kk
Vuotovesien vähentäminen sujutus, kuvaus
Viemärikaivojen saneeraus, vuotovedet
Kiinteä varavoima jv-puhdistamo
Lintulahden pumppaamon saneeraus
Pumppaamoiden sähkösyöttö varavoimalle
Seutu-/taajamaverkko
Talonmiespalvelut moottorikelkan uusiminen
Atk-perusopetus
Mobiililaitteita oppilaille
Taloushallinto yh-taulut
Opaste/markkinointitaulut
Paletin paikoitusalue
0
15000
5000
0
60000
10500
10000
4500
5000
0
60000
Koulukeskus
Koulukeskuksen peruskorj./rak.suunnnitelma
Liikuntahallin laajennus
Liikuntah. kuntosalin kalusteet(tulot10000)
Liikuntahallin vanha osa
Salaojitus ja sokkelin korjaus
Vesikaton saneeraus ja lämpöer.lisäys
Julkisivun saneeraus
Paloasema
Vesikaton saneeraus/pellitys
Ulko-ovien vaihto
Touhula
Ulkovuoren korjaus
Terveysasema
Sadevesijärjestelmän uusiminen
Kiviranta
Vanhainkdin ikkunoiden aurinkosuojat
Vanhainkodin jäähdytysjärjestelmän rak.
Kunnan kiinteistöt
"Muu talonrakennus"
Vapaa-aikapalvelut
Harsunkankaan kehittäminen
Kyyjärven Paletti Oy
Lainanlyh.rahoitusvastike
As Oy Lintupuisto
rahoitusvastike
Investointien pienhankintaraja 3.360 euroa.
51
60000
820000
0
169000
60000
651000
0
20000
75000
22000
20000
75000
22000
8000
8000
15000
8000
8000
15000
6000
6000
4200
20000
4200
20000
25000
25000
17500
0
40000
20000
10000
17500
0
117200
117200
117200
117200
117200
3000
3000
3000
3000
3000
1491900
179500 1312400
260200
220200
195200
Liite 1
TULOSLASKELMA 2015
TP2013
TA2014
TA2015 ulk TA2015sis
TA 2015 Muutos-%
Myyntitulot
1 336 335,83
1 487 262
656 618
489 920
1 146 538
-22,91
Maksutulot
41 874,95
43 500
37 500
0
37 500
-13,79
Tuet ja avustukset
101 404,91
59 370
59 996
0
59 996
1,05
Muut toimintatulot
1 082 867,27
1 077 708
814 640
289 490
1 104 130
2,45
2 562 482,96
2 667 840
1 568 754
779 410
2 348 164
-11,98
0,00
0
Toimintatulot
Toimintatulot yhteensä
Valmistus omaan käyttöön
0
Toimintamenot
Henkilöstömenot yht
-2 670 532,61
-2 673 512
-2 691 253
0,00
-2 691 253
0,66
-1 995 831,09
-2 002 820
-2 021 923
0
-2 021 923
0,95
-599 080,98
-580 478
-580 420
-580 420
-0,01
-75 620,54
-90 214
-88 910
-88 910
-1,45
-8 023 926,19
-7 857 397
-7 024 419
-481 670
-7 506 089
-4,47
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-805 145,75
-871 846
-606 245
-8 250
-614 495
-29,52
Avustukset
-195 231,87
-193 300
-194 300
-194 300
0,52
Muut toimintamenot
-522 415,01
-504 890
-222 200
-289 490
-511 690
1,35
-12 217 251,43
-12 100 945
-10 738 417
-779 410
-11 517 827
-4,80
-9 654 768,47
-9 433 105
-9 169 663
0
-9 169 663
-2,80
Verotulot
Kunnallisvero
Kiinteistövero
Yhteisövero
3 946 496,24
3 184 107,52
232 325,37
530 063,35
4 000 000
3 400 000
220 000
380 000
4 343 000
3 341 000
290 000
712 000
4 343 000
3 341 000
290 000
712 000
8,58
-1,74
31,82
87,37
Valtionosuudet
4 858 839,00
5 000 000
4 524 000
4 524 000
-9,52
9 200
240,74
474 300
-19,24
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut hlösivukulut
Palvelujen ostot
Toimintamenot yhteensä
Toimintakate
0
Rahoitustulot ja -menot
Korkotulot
80 242,32
2 700
9 200
Muut rahoitustulot
134 090,60
587 300
430 800
Korkomenot
-58 827,49
-105 000
-110 000
Muut rahoitusmenot
-43 693,40
-51 800
-7 900
Rah.tulot ja -menot yht.
43 500
-110 000
4,76
-43 500
-51 400
-0,77
322 100
-25,65
111 812,03
433 200
322 100
0
-737 621,20
95
19 437
0
-485 487,59
-565 673
-551 584
Satunnaiset tulot
0,00
0
0
Satunnaiset menot
0,00
0
0
0,00
0
0
Vuosikate
19 437 20 360,00
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman muk. poistot
-551 584
-2,50
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Satunn. tulot ja -menot yht.
Tilikauden tulos
-1 223 108,79
-565 578
Poistoeron muutos
0,00
0
0
Varausten muutos
0,00
0
0
Rahastojen muutos
0,00
0
-1 223 108,79
-565 578
Tilikauden tulos
-532 147
0
-532 147
-5,90
0
-532 147
52
0
-532 147
-5,90
Liite 2
RAHOITUSLASKELMA 2015
TP2013
TA2014
TA2015
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
- käyttöom. myyntivoitot
- käyttöom. myyntitappiot
INVESTOINNIT
-737 621
0
-7 346
0
0
95
0
0
0
0
19 437
0
0
Käyttöom.investoinnit
Rahoitusosuudet inv.menoihin
Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot +
-587 083
3 000
16 130
-1 302 550
196 250
-1 491 900
179 500
-1 312 920
-1 106 205
-1 292 963
0
0
0
0
0
42 850
1 900 000
-684 682
0
0
1 200 000
-604 682
1 750 000
-490 000
0
-97 602
-510 887
9 887
-525 000
0
TOIMINNAN RAHAVIRTA
TOIMINNAN JA INV. RAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys
Antolainasaamisten vähennys
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen väh
Lyhytaik. lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
Liikuntahalli
53
Liite 3
VESILAITOS, sis. vesi- ja viemärilaitoksen
LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TULOSLASKELMA
TP2013
TA2014
Liikevaihto
237 975,95 233 970,00
Vesimaksut,sis.liittymismaksut
Jätevesimaksut,sis.liittymismaksut
128 088,13
109 887,82
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikaudella
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut hlösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman muk. poistot
Arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (-alijäämä)
122 960,00
111 010,00
TA2015
241 180,00
128 250,00
112 930,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-57 125,37
-71 970,66
-47 350,00
-76 893,00
-46 400,00
-79 550,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-100 761,49 -102 503,00 -112 561,00
0,00
0,00
0,00
-3 591,40
-2 500,00
-3 000,00
4 527,03
4 724,00
-331,00
Rahoitustuot. ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Korvaus jäännöspääomasta
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen sat.eriä
0,00
0,00
-4 503,01
-40 648,26
0,00
-40 624,24
0,00
0,00
-3 910,00
-43 000,00
0,00
-42 186,00
0,00
0,00
-3 500,00
-43 500,00
0,00
-47 331,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -40 624,24
Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+)
0,00
Vap.eht. varausten lisäys(-) tai vähennys(+)
0,00
Tilikauden yli-/alijäämä
-40 624,24
-42 186,00
0,00
0,00
-42 186,00
-47 331,00
0,00
0,00
-47 331,00
Satunn. tuotot ja kulut
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
54
Liite 4
VESILAITOS, sis. vesi- ja viemärilaitoksen
LASKENNALLISESTI ERIYTETTY RAHOITUSLASKELMA
Tulorahoitus
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuot. ja -kulut
Satunnaiset erät
Muut tulorahoituksen korjauserät
Sisäiset tuotot
Sisäiset kulut
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin
Käyttöomaisuuden myyntitulot
Sisäiset katteet
Tulorahoitus ja investoinnit, netto
Rahoitustoiminta
Lainakannan muutokset
Pitkäaik.lainojen lisäys +
Pitkäaik.lainojen vähennys Lyhytaik.lainojen muutos +/Oman pääoman muutokset
Liittymismaksujen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos +/Pitkäaikaisten saamisten muutokset +/Lyhytaikaisten saamisten muutokset +/Korottomien velkojen muutos +/Rahoitustoiminta netto
Vaikutus kunnan kassavaroihin
55
TA2014
TA2015
4 724,00
102 503,00
-46 910,00
-331,00
112 561,00
-47 000,00
0,00
0,00
60 317,00
0,00
0,00
65 230,00
-121 250,00
0,00
0,00
0,00
-121 250,00
-78 000,00
0,00
0,00
0,00
-78 000,00
-60 933,00
-12 770,00
0,00
-71 682,00
0,00
-71 682,00
0,00
-70 000,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-71 682,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-70 000,00
-132 615,00
-82 770,00
-70 000,00