2/2013 - Kotka koiraystäväin seura ry

Anturainen
Kotkan Koiraystäväin Seura ry:n jäsenlehti Nro 2/2013
Kotkan Koiraystäväin Seura ry
www.kotkankoiraystavainseura.fi
Anturainen on Kotkan Koiraystäväinseura ry:n
jäsenlehti, joka ilmestyy, kun juttuja on riittävästi.
Sisältö:
Kesä kääntyy syksyyn päin
2
Mitä koiralla mielessä
3
Focan kierrätysvinkki
8
Pentuja
9
Kasvattajan matkassa
11
Kirsi Auranen, eläinfysioterapeutti
13
Kastroida vai ei
15
Toko-piriimestaruuskisat Imatralla
18
Agi-piirimestaruuskisat Kouvolassa
22
Luokkanousijoita agilityssa
24
Kansainvälinen agilitykisa Lappeenrannassa
25
Hallilla tapahtuu agilitya
25
Tokon koulutustunnuksia
26
Hallilla tapahtuu tokoa
26
BH-kokeen läpäisseet
27
Valioituneet
28
Halli-isäntä Masalta terveisiä
29
In memoriam
30
Etukannen kuva:
Shelttipentu Armin kesähymy.
kuva: Kati Toikka
2
Julkaisija:
Kotkan Koiraystäväin Seura ry
Rek.nro 153.054
Päätoimittaja, aineiston vastaanotto:
Jaana Siltanen
[email protected]
Taitto:
Jaana Siltanen
Lehden toimitus:
Jaana Siltanen
Seuraavan Anturaisen ilmestyminen 2013
(suluissa viimeinen materiaalien toimituspäivä):
3/2013 (31.11.2013)
Ilmoitushinnat:
½ sivu 10 EUR
¼ sivu 5 EUR
(Valio- ja pentueilmoitukset ilmaisia)
Kasvattajan (jäsen) vuosi-ilmoitus
(julkaistaan 4 peräkkäisessä lehdessä):
1/8 sivu 5 EUR
¼ sivu 10 EUR
Aineistosta:
– Jutut, kuvat ja juttuideat ovat aina tervetulleita
– Tekstit sähköpostitse päätoimittajalle. Mainitse
kirjoittajan nimi ja kuvien kuvaaja. Kuvat ja
teksti mielellään erillisinä.
– Kuvat mielellään sähköpostitse jpg-tiedostona
ja mahdollisimman suurella resoluutiolla
otettuna.
Kesä kääntyy syksyyn päin
Lämpimiä ilmoja pitelee, vaikka onkin jo syyskuu. Tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan.
Kisakausi jatkuu kiihkeänä ja tähän aikaan sekä toko- että agilitykisat sekä näyttelyt ovat ulkona. Siis
lempeitä lämpimiä säitä on toiveissa edelleen.
Treenit jatkuvat hallissa kesätauon jälkeen. Ja mikäs on jatkuessa, kun vihdoin saatiin hallille vettä – ja
vessat. Ei tarvitse vielä viime hetkellä ennen treeneihin lähtöä tiristellä kotivessassa.
Vuoden 2013 toinen lehti on siis tässä. Vaikka jossain vaiheessa näytti siltä, ettei lehteen tule kuin yksi
valioitumisilmoitus, niin tulihan sitä materiaalia sentään. Olisi mukavampaa, jos materiaalia tulisi pitkin
kautta. Eli jos teille tapahtuu jotain, joka Anturaisessa kannattaisi julkaista, laittakaa ihmeessä tulemaan
minulle heti oitis, ettei vain unohdu. Sähköpostiosoitteeni löytyy sisällysluettelosivulta. Vuoden viimeinen lehti
ilmestyy joulukuussa, joten jo nyt voi alkaa suunnitella, millaisen joulutervehdyksen voisi Antsan sivuille
laittaa.
Anturaisen lisäksi seuran asioista voi lukea seuran nettisivuilta ja Facebookista, jossa seuralla on myös oma
ryhmä.
Omaan kesääni mahtui iloisia ja murheellisia asioita. Onneksi enemmän niitä iloisia kuitenkin. Koirien kanssa
puuhailu kun on etenkin kesällä mahdottoman mukavaa.
Hyvää syyskauden alkua kaikille seuran jäsenille.
toivottavat Jaana, Saaga ja pieni vedenneito Friida.
2
Mitä koiralla mielessä?
Julkaistu Koiramme-lehdessä 10/02.
Teksti Salme Mujunen
Kuvat Jaana Siltanen
Koiranomistaja on kuin opiskelija, joka suorittaa hänelle entuudestaan vieraan kielen kurssia. Jos tähän
elämänmittaisen kurssiin suhtautuu innostuneen positiivisesti, on anti todennäköisesti hyvin runsas ja täynnä
elämyksiä ja oivalluksia.
Jo peruskurssin käyminen helpottaa jokapäiväisen elämän sujumista, laajempi oppimäärä puolestaan antaa
valmiuksia monenlaisiin koiraharrastuksiin ja eri koe- ja kilpailumuotojen syvempään tuntemukseen ja niissä
etenemiseen.
Jotta koiran ns. lukeminen eli sen eleiden ja ilmeiden tulkitseminen olisi mahdollista, perehdytäänpä muutamiin
perusasioihin. Kuinka koira ilmentää itseään ja omia luonteenpiirteitään.
Ystävällinen ja levollinen
Ystävällinen koira on rento ja hyväntuulinen. Sen olemuksessa on tietynlaista huolettomuutta ja tämän osoituksena
liikkuminen on vapaata ja vailla jännittyneisyyttä myös ihmisen välittömässä läheisyydessä. Ilme on avoin ja
luottavainen ilman pistävyyttä tai pyrkimystä katsekontaktin välttämiseen.
Koira, joka kokee elämänsä ja ympäristönsä turvallisena, on luottavainen ja levollinen. Se nukkuu hyvin ja riittävästi,
syö hyvällä ruokahalulla ja sen ympäristö on vakaa ilman suurempia stressi- tai epävarmuustekijöitä.
3
Varautunut
Varautunut koira suhtautuu vieraisiin ihmisiin pidättyväisesti, se ei täysin luota heidän tarkoitusperiinsä ennen
pidempiaikaisempaa tuttavuutta. Ja tämän jälkeenkin koira saattaa haluta tarkkailla outojen ihmisten toimia
huomattavasti suuremmalla epäileväisyydellä kuin varauksettoman avoin lajitoverinsa.
Pidättyväisyys ei sinällään ole suoranaisen negatiivinen luonteenpiirre. Sopivalla tavalla varautunut koira on hyvin
omanarvontuntoinen yhden ihmisen koira, joka hyväksyy tutut ja tuntemattomat, mutta ei liehakoi ketään eikä sen
käytös ole millään tavoin mielistelevää.
Jos pidättyvyyteen liittyy arkuutta, terävyyttä tai huonoa hermorakennetta, on varautuneisuus negatiivisesti
ilmituleva ominaisuus, joka omalta osaltaan korostaa muiden esiintuloa.
Pelokkuus ja väistämiskäytös
Pelko on voimakas tunnetila, joka asettautuu määrääväksi yli koiran muiden aistimusten. Pelokas koira on
suoranaisessa hälytyksellisessä valmiustilassa, valmiina suinpäin pakenemaan, tai mikäli pakeneminen syystä tai
toisesta on estetty, myös puolustautumaan hyökkäämällä. Tämä sisäinen paine, joka saa koiran toimimaan näin
voimakkaiden tuntemusten johdattamana, on olotila, johon kannattaa suhtautua vakavasti.
Koira ilmentää pelokkuutta, varovaisuutta ja arkuutta joko yleisolemuksessaan tai tilanneriippuvaisesti. Tietyissä
yksittäisissä tapahtumissa esiintyvät pelkotilat voivat olla seurausta ko. tilanteissa aiemmin tapahtuneesta
negatiivisesta tuntemuksesta. Tällainen on mm. omistajan tai ympäristön koiralleen luoma kohtuuton paine eli
fyysiset tai psyykkiset epämiellyttävät olotilat tai jopa kiputuntemukset. Mikäli ohjaajan persoona on voimakkaasti
paineistava tai muulla tavoin koiraa ahdistava, alkaa pelokkuus näkyä yhä enemmän arkipäivän tilanteissa ja
harrastusrintamalla. Koira pyrkii väistämään epämiellyttävää kokemustaan suuntaan, jossa se uskoo henkisen
paineensa vähenevän tai poistuvan.
Synnynnäisesti pelokkaita koiria on ani harvassa, useimpien arkojen koirien pelonjuuret juontavat elämästä saatuihin
negatiivisiin kokemusmalleihin, ja epäloogista painetta käyttäviin ihmisiin.
Pelkäävällä koiralla pitäisi aina olla oikeus ilmaista tunnetilaansa, eikä sitä tulisi koskaan koettaa tukahduttaa
viemällä koiraa väkisin lähelle pelonkohdetta, torumalla pelkokäytöksestä tai raivostumalla vallitsevalle asiantilalle.
Pelkoa vastaan taistellaan paineettomuudella, siedättämisellä ja varmuudella.
Varmuus on näistä lähinnä ohjaajan taustakehys, jonka ympärille hän rakentaa siedättämisohjelman hyvine
kannustimineen ja etenee projektissa rauhallisesti ilman painostamista.
Aggressiivisuus ja puolustuskäytös
Aggressiivisuus on koiralle hyvin lajityypillinen ominaisuus, joka ilmenee tilanteissa, joissa koira joutuu
puolustamaan itseään, laumaansa tai jälkeläisiään uhan edessä. Koiran kyvykkyys aggressioon on mahdollistanut
sen käytön vahti- ja vartiokoirana, kodin ja omaisuuden turvana, ja voimankäytönvälineenä puolustus- ja
poliisivoimissa. Jokaisella koiralla on perimässään kyky käyttää aggressiota, toisilla roduilla enemmän, toisilla
vähemmän. Myös aggression käytön aloituskynnystä on koetettu jalostusvalinnoilla joko laskea tai nostaa.
Aggression kanssa käsikädessä kulkee aina myös hyvä hermorakenne, joka turvaa koiralle riittävän
ärsykekynnyksen. Vahvat hermot patoavat taakseen turhat ja/tai koiralle itselleenkin vahingolliset aggression
ilmentymät. Turvallinen ja hyvä vahtikoira on sellainen, jolla ärsytyskynnys on riittävän hermorakenteen ansiosta
kohtuullisen korkea, salvaten taakseen ne vahvat viettialueet, joita nykypäivän koira vain harvoin tarvitsee.
Vaikkakin kaikilla koirilla on mahdollisuus käyttää aggressioita tarpeen vaatiessa, niin valitettavasti valtaosa kaikista
aggression ilmentymisistä ja niiden seurauksista nyky-yhteiskunnassamme on seurausta koiran ja omistajan välisistä
kommunikaatiohäiriöistä. Koira, jolla on hyvä olla omistajansa kanssa, ei joudu kokemaan itseään lauman
päätäntävaltaiseksi yksilöksi, jonka tulisi suojella alimpia laumanjäseniään osoittamalla aggressiivista käytöstä
ulkopuolisia ihmisiä tai koiria kohtaan. Mikäli ihminen laumanjohtaja päättää itsenäisesti suhtautumisesta
ulkomaailmaan ja tekee sen itsevarmana nauttien koiransa kunnioitusta, jää valtaosa koiran kannalta tulevasta
valinnanvaikeudesta pois sen omilta harteilta. Näin koiran ei tarvitse kantaa vastuuta lauman puolustamisesta, ja
osoittaa tätä tarvetta ainoalla sen tuntemallaan keinolla: osoittamalla aggressiota.
4
Stressi
Stressaantuneen koiran elämä on purjehtimista omien sisäisten jännitysten ristiaallokoissa. Stressi kuluttaa ja
kiristää koiraa; saa sen reagoimaan asioihin normaalia tiukemmin, puolustautumaan herkemmin ja pitämään
aggressiokynnystä matalammalla.
Stressin epäillään myös altistavan koiraa erilaisille sairauksille. Tarkkoja tutkimustuloksia ei ole liene vielä
käytettävissä, mutta kuten ihmisillä on todettu stressin ja epäsäännöllisten elämäntapojen edesauttavan
vatsahaavan syntyä ja kehitystä, on koirilla stressin epäilty olevan syynä myös erilaisiin vatsasairauksiin, ihottumiin
jne. Tätä taustaa vasten on entistä helpompi ymmärtää, miksi kaiken koiranpidon tulisi olla hyvää ja koiran tarpeet
huomioonottavaa. Terveen ja hyvinvoivan koiran olosuhteet ovat stressittömät syntymästä vanhuuteen saakka.
Prinka vei Väntyn saalislelun. Väntty on järkyttynyt.
Saaliskäyttäytyminen
Koira kykenee hankkimaan itse ravintonsa luonnosta, tämän tarpeen tyydyttämiseksi se hyödyntää saalisviettiään,
synnynnäistä ominaisuutta jolla se turvaa itselleen ja jälkeläisilleen riittävän ravinnonsaannin. Saalisvietiksi
kutsutaan sitä käytöstä, joka ilmenee koiralla joko saaliinhajun aistimisena tai näköärsykkeen laukaisemana ja
johtaa saaliin etsintään, takaa-ajoon, tappamiseen ja syömiseen. Kylläisen koiran ärsytyskynnys saaliin ajamiseen on
korkeampi, kuin nälkäisen. Nälkä aktivoi koiraa käyttämään sen luonnollisia vaistojaan ja viettejään saalistukseen.
Saalisvietin olemassaoloon perustuu paitsi metsästyskoirien synnynnäiset riistataipumukset, myös paimenkoirien
kokoamis- ja pysäyttämisvalmiudet. Vinttikoirat juoksevat nekin vieheen perässä, joka on modernille koiralle ihmisen
rakentama saaliin korvike.
Nykyisellään monet, varsinaisista käyttötarkoituksista eriytyneet harrastusmuodot pohjaavat nekin joko
saaliskäyttäytymiseen tai sen tyydyttävään toimintaan, ravinnonhankintaan.
Tästä syystä saalisvietti on monien harrastajien ja kasvattajien kiinnostuksen kohteena ja sen
sovellusmahdollisuudet koiraharrastuksessa ovat osoittautuneet melko laajoiksi.
Saalisvietistä on kyse myös silloin, kun koira jahtaa autoja, polkupyöräilijöitä, tai syöksyy tuulen kuljettaman
muovipussin kimppuun ja kiinnisaatuaan sen, ravistelee voimakkaasti. Pahimmillaan erilaiset jahtaustilanteet
aiheuttavat koiran ennenaikaisen kuoleman, joten syystäkin ihmiset yleensä kokevat nämä ei-metsästystilanteessa
tapahtuvat takaa-ajot vakavasti otettavana ongelmakäyttäytymisenä. Niiden poistamiseksi on tarpeen tuntea
koiraansa motivoivia synnynnäisiä vaistotoimintoja ja niiden ilmenemismuotoja.
5
Aktiivisuus
Aktiivinen ja vilkas koira on temperamentiltaan eläväinen, yritteliäs ja touhukas. Aktiivisuuteen liittyy eräänlainen
uteliaisuus ja osallistuvaisuus, koira on ulospäinsuuntautunut ja tarmokas ilopilleri. Liiallinen aktiivisuus aiheuttaa
tosin myös kyvyttömyyttä rauhoittua ja tuo mukanaan keskittymisvaikeuksia.
Aktiivisen koiran ohjaajan kullanarvoisia valtteja ovat rauhallisuus ja varmuus. Tällöin vastakohdat tukevat tosiaan ja
lopputulos molempien kannalta harmoninen.

Danasta on ainakin kasvamassa eläväinen, yritteliäs ja touhukas Angry Pigien metsästäjä.
6
7
Focan kierrätysvinkki
VUH kaikki karvaiset kaverit! Onko omistajasi laiska parsimaan puhki kuluneita sukkia? Mun äiskä keksi, että
nurkissa pyörivistä rikkinäisistä sukista saa askarreltua näppärät pika-kynsikkäät syksyn viileneviin
treenisäihin! Näitä hanskoja ei tarvitse säästellä. Ja sitten kun ne ovat riittävästi mehustuneet nameissa,
äiskä voi sitoa ne yhteen ja käyttää vielä muutamissa treeneissä mun palkkaamiseen… niitä on näet tosi
siistii imeskellä ja retuuttaa! J
Ohje: Neuvo emäntää / isäntää leikkaamaan sukan kantapään tietämille reikä (jos juuri siinä ei vielä satu
olemaan ;) ) ja työntämään sormet peukaloa lukuun ottamatta siitä ulos.
Sukan teräosa jää kämmenselän puolelle ja sen voi vetää aina tauolla palelevien sormien suojaksi.
Käske tehdä vielä pieni reikä sopivaan kohtaan peukaloa varten. (Huom! Kannattaa leikata aluksi melko
pieniä reikiä ja suurentaa tarpeen mukaan, koska venyvässä sukassa niistä tulee helposti liian isoja!)
Ja ei kun treenaamaan!
8
pentujapentujapentujapentujapentujapentujapentuja
9
Kennel Shetwoodiin on tulossa pentuja.
kotisivut: http://kennelshetwood.vuodatus.net/
emo Bluemeadow´s Rain Princess (blue merle)
isä: Shandy´s Line Of Fire (tricolour)
Pennut syntyvät viikolla 36.
emo: Shetwood Badromance (blue merle)
isä: Kamajakin Rasa Villi (tricolour)
Shetwood Dazzlind Lady (blue merle)
isä: CH Hillstone Final Cut (tricolour)
Pennut syntyvät viikolla 41.
Pennut syntyvät viikolla 38.
Pennuillle etsitään aktiivisia koteja.
Kati Toikka, Heinlahti
[email protected]
kyselyt puhelimitse 0400-938924
10
Kun vanha viestikapula-juttu katkesi, niin Marikan ideasta aloitetaan uusi. Tämä kapula kiertää
kasvattajalta toiselle. Tummennetut sanat annetaan valmiiksi ja kunkin pitää jatkaa lausetta
haluamallaan tavalla. Koska Marika jutun keksikin, hän saa aloittaa.
KASVATTAJAN MATKASSA
Minä olen Marika. Minä olen kolmen schapendoesin yksinhuoltaja. Minä olen myös schapendoeskasvattaja.
Koirani ovat kaikkeni. He ovat kuitenkin koiria
eivätkä lapsen korvikkeita. Tykkään harrastaa
koirieni kanssa.
Aamulla herään märkiin pusuihin. Pesijöinä
yleensä Ikwil ja Tova.
Toivoisin ,että koirat pysyisivät terveinä ja että
kaikki koiraomistajat harrastaisivat jotain koiriensa
kanssa.
Pelkään hämähäkkejä. Pelkään myös vähän teettää
toista pentuetta. Ekan pentueen kanssa meni kaikki
niin hyvin, joten todennäköisyys e,ttä toisenkin
kanssa menisi yhtä hyvin, on aika pieni.
Ilostuin, kun pentu ja uusi omistaja löysivät
toisensa heti ensi näkemällä. Jotkut pennut
valitsisivat itse omat omistajansa. Ilostuin myös
kaikista kehuista ja onnitteluista, kun kaksi
pennuista sai ensimmäiset sertinsä ja
kasvattajaryhmä oli ROP-kasvattajaryhmä
Lahdessa 28.4.2013
11
Itketti, kun pennuilla oli ripulitauti, kun ne olivat
5-viikkoisia. Makasin Sennan kanssa
keittiönlattialla, sillä hän jäi muuten toisten
pentujen jalkoihin. Itketti myös, kun en meinannut
saada apua eläinlääkäreiltä. Itketti kyllä myös
melkein joka kerta, kun pentu lähti uuteen kotiin.
Nauroin, kuin Ada-mummo kävi pentulaatikolla ja
itki. Luulen, että hän kertoi jotain hyviä tarinoita
hänen elämästään tai sitten hän luki jotain satua
niille.
Kokeilin, millaista oli olla kasvattaja. Olihan siinä
hyvät hetkensä, mutta myös kauhun hetkiä.
Suunnittelen seuraavaa pentuetta noin 4-5 vuoden
päähän. En ole vielä varma, tuleeko
sitä...Sunnittelen myös elämäni kisojen ja muitten
koiratapahtumien mukaan.
Haaveilen paljon.
Aktivointilelu on ihan turha, sanoo Tova.
Omistajalla on paljon kivempia ”leluja”. Tova
aktivoituu esim. minun sängystäni, mitä on vähän
tuunattu.
Puruluu, se paras niistä, on aina kaverin suussa.
Agilityssa yritämme pitää hauskaa radoilla ja
joskus kisaamme kyllä kuitenkin verenmaku
suussa. Riskejä on joskus otettava.
Kuraisena päivänä oli kiva päästä pennut takaisin
sisälle, kun ne olivat käyneet ulkona
takapihallamme ja olivat leikkineet puutarhureita.
Kuraisena päivänä näkyy tummalla lattialla jäljet
kahdestatoista tassusta.
Auringon paistaessa näemme tosi hyvin, miten
hyvin meillä on siivottu.
Astuin kasvattajan isoihin saappaisiin sekavin
tuntein. Miten jos jokin menee pieleen?
Luin viimeksi dekkaria.
Paras hetki oli, kun kaikki pennut olivat syntyneet
ja Ikwil hoiti niitä mallikkaasti.
Madotus näkyi koko kämpässäni. Luulen, että
suurin osa lääkkeestä oli jossain muualla kuin
siellä, missä piti olla.
Riiviö ei halunnut muuttaa kotoa ja jäi siis meille
meidän iloksemme.
Saavuin ultraäänitutkimukseen sekavin tuntein.
Mitä jos Ikwil ei olekaan tiineenä? Mistä saisin
tarpeeksi hyvän pennun itselleni?
Lähden harvoin yksin lenkille.
Paras palkinto kasvattajatyössä on pentujen
omistajien kehut ja kun pennut tunnistavat sinua
monen kuukauden jälkeen. Siinä unohtuu kaikki
huonot hetket ja kaikki, mitä on kotonani tuhottu.
Hauskinta leirillä on, kun näkee toisia
schapendoeseja ja huomaa, miten samanlaisia ne
ovat.
Kauhukuvani oli: mitä jos kaikki pennut jäisivät
myymättä? Mitä jos syntyisi vain mustia pentuja?
Viisi vuotta sitten Adan ja minun elämäni
muuttui: kauhukakara Ikwil muutti meille.
Viiden vuoden päästä voi olla, että toinen
schapepentue Hästängens-kennelissä joko on
syntynyt tai on suunnitteilla.
Arvatkaa, olenko katunut sitä, että pennutin Ikwilin ja Hästängens-kenneliin syntyi A-pentue? Vastaus: en!
Marika haastaa Heidin kennel Wishingspringsistä.
12
Kotkan alueella on vihdoin aloittanut eläinfysioterapeutti –ja mikä mukavinta,
hän on seuramme harrastaja, siis tuttu monelle.
Olen eläinfysioterapeutti Kirsi Auranen. Kymmenen vuoden länsirannikon kierroksen jälkeen, palasin juurilleni Kotkaan
4 vuotta sitten ja mukanani tulivat mies, kaksi tytärtä ja kaksi flättipoikaa. Tämän jälkeen perhe on lisääntynyt yhdellä
kaksijalkaisella kotkalaistytöllä ja kokenut suuren menetyksen toisen nelijalkaisen ystävän poistumisen myötä.
Ensimmäisen koirani sain 7-vuotiaana, mutta
koirakuume oli syntynyt jo vuosia ennen sitä
naapureiden ja sukulaisten koirien myötä. Oman
harrastuskoiran aika oli sileäkarvaisen noutajan,
Utulinnun Lennyn, tultua taloon 2002. Lennin kanssa
harrasteltiin Nomea (voi2) ja Tokoa (voi1) verran
sekä ilman kisailua hieman hakua, jälkeä ja
vesipelastusta. Lennin kaveriksi tuli 2005 toinen
flättipoika Batzi’s Royal Steel. Lucan kanssa kerettiin
Turussa aloittaa Nome-touhua avoimeen luokkaan asti,
Tokoakin harrastelimme TK2 verran, kunnes agilityn
alkeiskurssi vei mennessään 2010. Agilityssa on
saavutettu maksikakkosissa 2 x luva.
Koulutusohjaajana olen toiminut Nomen sekä Tokon
puolella. Perhe- ja työelämän hektisyyden vuoksi on
oma koiraharrastaminen tällä hetkellä karsiutunut
minimiin ja nyt Lucan jäädessä agilitystä eläkkeelle
tuleekin mahdollisuus palautella mieleen ehkä
tottelevaisuuskentän sääntöjä ja tietysti…. pentukuume
on kova….
13
Noin vuosi sitten kollegoiden patistelusta
rohkaistuneena vaihdoin fysioterapeutin työssäni
asiakaskuntaa ja aloitin äitiyslomalta palattuani työt
toiminimellä KOTKAN KOIRA FYSIO. Toimin siis
eläinfysioterapeuttina pääosin Kotka-Hamina-Pyhtää
alueella, ottaen vastaa eläintarvikeliike Tottakain tiloissa
sekä tekemällä kotikäyntejä. Lisäksi otan vastaan
Kouvolassa eläinlääkäriasema Univetilla.
Eläinfysioterapeutti on suorittanut fysioterapeutin
ammattitutkinnon( AMK 3,5 vuotta) ja täydentänyt
ammattitaitoaan eläinfysioterapian ammatillisilla
erikoistumisopinnoilla (1 vuosi). Eläinfysioterapeutin
nimike ei ole lailla suojattu, mutta fysioterapeutilla tulee
olla Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämä
lupa harjoittaa ammattia laillistettuna fysioterapeuttina
ja on siis kuntoutusalan ammattilainen ja luotettava
yhteistyökumppani.
MITÄ ON KOIRAN FYSIOTERAPIA
Eläinfysioterapiassa toimintaperiaatteet mukailevat
ihmispuolen fysioterapiaa. Koiran fysioterapiassa
tavoitteena on sekä terveiden että sairaiden koirien
liikunta- ja toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen.
Fysioterapia perustuu koiran liikkumisen ja
toimintakyvyn edellytysten tuntemiseen.
Eläinfysioterapeutilla on tietämystä mm. koiran
anatomiasta, fysiologiasta, liikkumisen biomekaniikasta,
kivusta, kudosten patofysiologiasta ja
paranemisprosesseista, yleisimmistä tuki- ja
liikuntaelinten toimintahäiriöistä ja vammoista sekä
koiran käyttäytymisestä.
Yleensä fysioterapiassa käytetään useita
terapiamenetelmiä samanaikaisesti. Yleisimpiä
menetelmiä ovat manuaalinen terapia, fysikaaliset
hoidot sekä terapeuttinen harjoittelu, jossa
eläinfysioterapeutin laatimien aktiivisten ja
toiminnallisten liikkein pyritään vaikuttamaan koiran
fyysisiin ominaisuuksiin ja tietoisiin toimintoihin.
Harjoitetaan mm. lihasvoimaa, kestävyyttä, nivelten
liikkuvuutta ja motorisia taitoja kuten tasapainoa ja
koordinaatiota. Keskeisessä osassa kuntoutusta ovat
myös omistajien ohjaus ja neuvonta sekä
kotiharjoitteet.
Fysioterapia alkaa fysioterapeuttisesta tutkimuksesta ja
ongelman määrittelystä. Tutkimuksella selvitetään
koiran liikkumisen ja toimintakyvyn taso ja
toiminnallinen ongelma, mm. taustatietoja selvittämällä
(omistaja,eläinlääkäri), koiran asentoa ja liikkumista
havainnoimalla, tasapainoa ja koordinaatiota
arvioimalla, liikeratoja analysoimalla sekä lihasten,
jänteiden ja nivelrakenteiden palpoinnilla.
Fysioterapiaprosessiin liittyy hyvin keskeisesti jatkuva
arviointi. Näin pystytään näkemään terapian tehokkuus,
reagoimaan tarvittavalla tavalla ja saamaan
maksimaalinen hyöty kuntoutuksesta. Eläinfysioterapia
toteutuu parhaimmillaan tiiviissä yhteistyössä ja
luottamuksessa eläinfysioterapeutin, omistajan ja
mahdollisen hoitavan eläinlääkärin kanssa.
Fysioterapeuttisella tutkimuksella saatujen tietojen
perusteella määritetään fysioterapian tavoitteet
yhteistyössä omistajan ja mahdollisesti hoitavan
eläinlääkärin kanssa sekä tehdään yksilöllinen
fysioterapiasuunnitelma, valitaan terapiamenetelmät ja
intensiteetti. Erilaisten terapiamenetelmien avulla
pystytään edesauttamaan koiran liikuntakykyä ja sitä
kautta vaikuttamaan koiran toimintakykyyn ja
hyvinvointiin. Hoitomenetelmien valintaan vaikuttaa
suuresti myös mahdollinen eläinlääkärin diagnoosi.
Sairaan koiran kuntoutus vaatii aina myös eläinlääkärin
tutkimusta. Näin varmistetaan oikea hoito parhaan
kuntoutustuloksen saavuttamiseksi.
14
Yleisimpiä eläinfysioterapian käyttöaiheita ovat
mm. Akuuttien ja kroonisten tuki- ja
liikuntaelinvammojen hoito ja kuntoutus ,leikkausten
jälkeinen kuntoutus (mm. polvi ja selkä operaatiot),
vammoja ennaltaehkäisevä toimintakyvyn arviointi ja
kuntoutus (rasitusvammat, rakenteelliset heikkoudet) ,
työ- ja urheilukoirien suorituskyvyn arviointi ja
edistäminen, neurologinen kuntoutus , ikääntyvien
koirien toimintakyvyn ylläpito. Esimerkiksi
urheilu/työkoirien fysioterapiaa käytetään lihashuollon,
rasitusvammojenhoidon ja ennaltaehkäisyn sekä
harjoitusohjelmien kautta harjoittelun ja
kilpailutoiminnan tukena. Kotisohvan valtaajat ovat
kuitenkin aivan yhtä tervetulleita fysioterapiaan.
Teksti on julkaistu aiemmin Springerspanielit Ry:n Springeri-lehdessä , minkä vuoksi kaikki haastatellut ovat springeriharrastajia.)
KASTROIDA VAI EI?
Teksti: Inka Paasalo, kennel Nakni
Nurmi alkaa pilkottaa lumen alta, kesän lämpöä on ilmassa. Uroskoira tuntuu heräävän kesän tuoksuihin –
ehkä liiaksikin. Avuksi voi tulla kastraatio. Koiranomistajan on kuitenkin syytä pohtia kastraatiopäätöstä
tarkkaan.
Eläinlääketieteen lisensiaatti, eläinlääkäri Mari
Kastraatio siis tarkoittaa sitä, että koira ei pysty
Oksanen Haminan eläinklinikka Mar-vetista, mitä
enää sen jälkeen lisääntymään. Varsinaiset syyt
kastraatio tarkoittaa? – Kastraatio tarkoittaa sitä,
koiran kastroimiselle on monet. Toiset
että kivekset poistetaan kokonaan, jolloin
leikkauttavat koiransa mahdollisen sairauden
elimistöön ei muodostu urossukuhormonia eli
vuoksi, kun taas toiset omistajat painiskelevat
testosteronia, Oksanen kertoo.
käytösongelmien kanssa. Aina pelkkä koulutus ei
– Kastraatioleikkauksessa kivekset poistetaan
auta tai ole ratkaisu koiran käytökseen, vaikka
yhdestä haavasta kivespussin edestä. Yleensä
kuinka niin haluaisi. – Meillä syyt Aatoksen
kivespussit jätetään, mutta jossain tapauksessa
kastroinnille olivat runsas yliseksuaalisuus ja
poistetaan myös kivespussit kokonaan, kuten
levoton elo ylipäätään laumassa. Aatos kiihkoili
esimerkiksi suuren kiveskasvaimen yhteydessä.
narttujen perään kunnolla, Reetta Tupasela kertoo.
Syvemmällä ihon alla kudokseen tehty haava
Tupasela on kastroinut walesinspringerspanieli-
ommellaan sulavalla ompeleella, ja iho joko
uroksensa neljä vuotta sitten eikä hän ole
liimataan tai ommellaan, Oksanen jatkaa.
päätöstään katunut. – Kastroinnista ei ollut alun
alkaenkaan vaikea päättää, koska kyseessä ei ollut
Kastraatio kuulostaa tavantallaajalle melko
näyttely- tai jalostuskoira, Tupasela lisää. Aatos on
monimutkaiselta operaatiolta, mutta sitä se ei
kuulemma rauhoittunut kastraation jälkeen
yleensä ole. – Kastraatioleikkaus ei ole teknisesti
merkittävästi, ja myös koiran eroahdistus on
hankala leikkaus, ja siten myös anestesia-aika on
helpottanut. Leikkaus on siis tämän koiran
melko lyhyt. Riski leikkauksen aikana tulee
kohdalla auttanut aiemmin olleeseen ongelmaan.
nukutuksesta, Oksanen kertoo. Oksanen kuitenkin
muistuttaa, että nukutukseen liittyvät komplikaatiot
Aatos oli leikkauksen aikaan 5-vuotias. Oksasen
ovat harvinaisia, kun käytetään sopivia lääkeaine-
mukaan koiran iällä voi olla merkitystä kastraation
yhdistelmiä ja -annoksia ja kun anestesiaa ja
tuomille hyödyille. – Jos kyseessä on ns.
potilaan vointia seurataan toimenpiteen aikana.
yliseksuaalisuus, kannattaa leikkaus tehdä jo
– Verenvuotoriski on myös mahdollinen, kuten
nuorena. Tällöin koiralle ei ehdi tulla opittuja
aina leikkauksissa. Tosin se riski on hyvin pieni
käyttäytymismalleja, joita ei aina saada pois, jos
kastraatioissa.
koira kastroidaan vanhempana. Yliseksuaalisuudella Oksanen tarkoittaa voimakasta,
15
”ylimenevää” kiinnostusta narttuihin. Koira voi
iällä, ja leikkaus tehdään oireiston hoitamiseksi eli
myös Oksasen mukaan yrittää astua ihmisten
vanhemmalle koiralle. Jos taas koira kastroidaan
jalkoja tai esimerkiksi tyynyjä, merkkailla sisälle ja
piilokiveksen takia, kannattaa leikkaus
ulista jatkuvasti. – Yliseksuaaliselle koiralle ruoka
tehdä muutaman vuoden iässä ennen kuin
ei välttämättä maistu, ja koira on yleensäkin
kiveskasvaimen riski kasvaa, Oksanen selventää.
levoton, Oksanen tiivistää.
Terveydelliset syyt tai koiran sairaus voi olla
omistajalle täysin odottamaton syy kastroida
Koiran käytöksessä voi myös olla muita ei-
koiransa.
toivottuja piirteitä kuin varsinainen
yliseksuaalisuus. – Ville oli ennen kastrointia
Walesinspringerspanieli ”Nappi” kastroitiin reilu
sangen aktiivinen uros. Asumme taajamassa, jossa
vuosi sitten, kun se oli 6-vuotias. – Napilla oli eka
on paljon koiria, joten "nuppi meni nurin" varsin
eturauhastulehdus 2007 loppusyksystä, mutta siitä
usein. Lenkit alkoivat olla enempi narttujen
selvittiin piikityksellä. Vaiva kuitenkin uusiutui
jäljestystä ja machoilua muille uroksille, Satu Jäntti
syksyllä 2009. Nyt piikitys ei näyttänyt tehoavan,
kertoo walesinspringerspanielistaan. Jäntti kertoo
eturauhanen pysyi laajentuneena, Napin omistaja
pelänneensä, että koira menettäisi kastraation
Sirpa Valkama kertoo. – Nappi oli omissa
jälkeen jotain hyvääkin luonteestaan – Pelkomme
oloissaan, ei lähtenyt lenkille, ei leikkinyt toisen
Villen muuttumisesta ”vihannekseksi” osoittautui
koiramme Roopen kanssa, Valkama lisää. Päätös
turhaksi, Ville on yhtä energinen ja iloinen kuin
Napin kastroinnista oli Valkamalle vaikea, koska
aina ennenkin, Jäntti ilakoi. – Ville kuvittelee
hän pelkäsi sen vaikuttavan koiran
edelleen olevansa katujen kingi, mutta
käyttöominaisuuksiin. Valkaman kokemuksen
koulutettavuus parani turhan machoilun jäätyä
mukaan huhupuheet käyttöominaisuuksien
pois. Tokoa harrastetaan, Jäntti toteaa selvästi
heikkenemisestä pitävät paikkansa, ainakin Napin
tyytyväisenä tilanteesta.
kohdalla. – Suurin ja surullisin muutos on se, että
innokas metsästyskoira menetti kastraation jälkeen
Ville on kastroitu 2,5-vuotiaana, mikä kuulostaa
täysin kiinnostuksensa metsästykseen. Metsässä
äkkiseltään nuorelta iältä. Villen D/D-lonkat oli
Nappi ei enää vaivaudu tekemään hakua, sama
myös osasyy Jäntin perheen päätökseen, koska
homma vesilintujen kanssa. Harmittaa tosi paljon
Villestä ei muutenkaan olisi ollut jalostuskoiraksi.
ja uskon, että myös Nappi tuntee, että sen elämästä
Reilun kahden vuoden nuori ikä ei ole ongelma
puuttuu ” se jokin”. Onhan leikkaus tyrehdyttänyt
koiran kastroinnille: eläinlääkäri Mari Oksasen
se alkukantaisista vieteistä lisääntymisen ja
mukaan koira voidaan kastroida jopa ennen vuoden
metsästyksen, Valkama harmittelee.
ikää, jos leikkaukselle tuntuu olevan tarvetta, kuten
juuri yliseksuaalisuuden tapauksissa. – Jos koira
Riippuu siis täysin tilanteesta, miksi kastraatio
leikataan esimerkiksi hormonaalisen eturauhasen
tulee joissakin tapauksissa ajankohtaiseksi. Kun
suurentumisen takia, ilmenevät oireet vanhemmalla
päätös on tehty, voi varata ajan eläinlääkärille itse
16
operaatiota varten. Haminan eläinklinikka Mar-
turkki on se sama silkki turkki kuin ennen
vetissa koiransa voi jättää päiväksi klinikalle ja
leikkaustakin. Reetta Tupaselalla ja Satu Jäntillä on
hakea koiran esimerkiksi työpäivän päätyttyä.
taas toisenlainen kokemus. – Turkki muuttui
Omistajan osuus alkaa, kun koira on kastroitu. –
sellaiseksi pentukarvatyyppiseksi haituvaksi,
Toimenpiteen jälkeen on riski haavan
runsaasti pohjavillaa, johon tulee huopapaakkuja
tulehtumisesta, ja onkin syytä huolellisesti estää
todella helposti, Tupasela kuvailee. Myös Villen
koiraa nuolemasta haavaa, Oksanen painottaa.
turkki on pehmentynyt. – Villen upea turkki on
Koira kuitenkin pääsääntöisesti toipuu
muisto vain, Jäntti huokaa.
leikkauksesta päivän tai parin sisällä. Mieluiten jo
ennen leikkausta on syytä tarkastella koiran
Kastraatioon liittyy siis monia huomioitavia
ruokavaliota uudelleen. – Pitkäaikaisriskeistä
asioita. Kennelliiton 1.1.2011 voimaan tulleissa
suurin on selkeästi lihominen. Valtaosa
näyttelysäännöissä esimerkiksi sanotaan seuraavaa:
kastroiduista uroksista lihoo selvästi, ja se
” Näyttelyyn ei saa osallistua uros, jolla ei ole
pitäisikin ottaa huomioon jo heti leikkauksen
normaalit kivekset, ellei urosta ole kastroitu
jälkeisessä ruokinnassa, Oksanen opastaa.
vamman tai sairauden takia, mistä on esitettävä
Kennelliiton hyväksymä eläinlääkärintodistus.
– Kastraation myötä Aatoksen aineenvaihdunta
Lisäksi vaaditaan eläinlääkärintodistus tai
hidastui todella paljon, joten ylipainoa kertyy
näyttelytulos, josta ilmenee, että uroksella on ollut
helposti runsaasta liikunnasta huolimatta, Tupasela
vähintään 6 kk:n iässä normaalit kivekset.” Tämä
kertoo. Myös Jäntti kertoo laskevansa ruoan
nostaa esille tärkeitä kysymyksiä. Mistä on valmis
määrän tarkasti. – Ville on aina ollut erittäin ahne,
luopumaan kastroinnin seurauksena? Ovatko
mutta nyt maistuu kaikki ruuaksi vähänkin
kastroinnin tuomat edut suuremmat kuin jos koira
kelpaava, Jäntti toteaa. Valkama kertoo Napin
eläisi ns. luomuna? Jäntti tiivistää ajatuksensa
ruokahalun yltyneen jopa ruoan varasteluksi, ennen
ihmisen vastuusta kastraatiopäätöksessä aika
vihattu lanttulaatikkokin oli kelvannut Napille. –
oivallisesti: ”Lieneekö kastrointi sitten oikein vai
Leikkauksen jälkeen Nappi lihoi, koska
väärin, mutta meillä se on tuonut enemmän
aikaisemmin ruokaa ei tarvinnut säännöstellä
positiivisia asioita mukanaan. Ville voi tietysti olla
ollenkaan. Paino on pysynyt kuitenkin hyvin
asiasta eri mieltä, mutta ehkä se helpottaa myös
hallinnassa säännöstelemällä ruokaa, Valkama
koiran elämää.”
kertoo.
Koiran turkissa myös usein tapahtuu muutoksia
kastraation jälkeen. Sirpa Valkaman mukaan Napin
17
Takarivi Mira ja Coco-perro, Saija ja bullmastiffi Lysti, Nina ja bordercollie Gädda, Hannele ja bouvierit Ata ja Kiira, Jaana ja portugeesit Saaga ja
Friida, Annukka ja pyreneittenpaimenkoirat Tara ja Foca sekä Tiina ja beauceron Oiva.
Kyykyssä Jarkko ja länsigöötanmaanpystykorva Caru, Ninni ja samanrotuinen Fabi, Eija ja kääpiösnautseri Tino, Kaisa ja australianpaimenkoira
Nella sekä Tarja ja lyhytkarvainen hollannipaimenkoira Täppä.
Toko-piirimestaruuskisat Imatralla 18.8.
Seuraamme edustamaan lähti Imatralle komea joukko ohjaajia ( 12 kpl) ja koiria (16kpl). Rotukirjo oli sangen
monipuolinen (niin kuin kuvasta näkyy), ja se jos mikä osoittaa, että hyvin monen rotuisilla koirilla voi tokoa harrastaa.
Säiden haltijat suosivat koko päivän, mutta jotain omituista ilmanalassa täytyi olla , sillä kaikki koirakot eivät
parhaaseensa yltäneet. Tuomareina toimivat alo- ja evl-luokissa Pirkko Bellou sekä avo- ja voi-luokissa Timo Pussinen
Olimme hyvin varautuneita pitkään päivään. Meillä oli oleskeluteltta ja ravintolateltta, johon oltiin porukalla tuotu
erilaisia eväitä. Kamerat oli ladattu niin, että kaikkien suoritukset saatiin nauhalle. Tunnelma oli leppoisa, vaikka
jännitystä ilmassa olikin.
.
18
Omien koirieni osalta odotukset olivat ihan korkealla. Friida oli treeneissä ollut hyvässä ykköstuloskunnossa ja Saaga
saanut edellisestä voittajakisasta kakkostuloksen, vaan kuinkas sitten kävikään.
Paikalla makuu oli neljässä ryhmässä. Friida oli niistä
kolmannessa. Se on aina ollut pomminvarma paikalla
makaaja, joten tämä osio ei huolettanut minua
lainkaan. Avoimessa luokassa koira makaa kolme
minuuttia niin, että ohjaajat ovat piilossa. Joku piilossa
ihmetteli, mitä paikalla makuussa oikein tapahtuu, kun
katsojien ilmeet olivat niin vinkeitä. – No, Friida ei
ainakaan mitään tee, mietin. Palatessani katsoin, että
onpas koira vinossa, mutta makasi se maassa niin kuin
piti. Leukani loksahti maahan asti, kun minulle
kerrottiin, että Friida-neiti oli noussut paikalla
seisomaan, haistellut – ja alkanut kaivaa (!!!) maata.
Sitten se oli vilkaissut ympärilleen, tajunnut, että ehkä
pitäisi jotain muuta puuhata ja mätkähtänyt vinosti
maahan. Eli pomminvarman kympin sijasta tulikin
pyöreä nolla tästä liikkeestä.
Jotain merkillistä hajua siinä paikassa täytyi olla, sillä
kaksi muuta ryhmämme koiraa oli maannut Friidaa
ennen samassa paikassa – molemmat varmoja paikalla
makaajia – ja kumpikin nousi seisomaan. Harmi, kun ei
ole koira, että voisi selvittää, mikä lemu se oli.
Kisa oli Friidan ensimmäinen virallinen ulkokisa, ja se
otti häiriötä kovasti kehän ulkopuolen tapahtumista.
Siksi suoritus ei todellakaan ollut mikään nappisuoritus.
Kun viimeinen hyppy meni nollille koiran palatessa
omineen hypyn takaa sivulle, ”varma” ykköstulos
vaihtui kolmostulokseksi. Kyllä harmitti.
-Mitäs siinä harmittelet. Eikun kohti uusia pettymyksiä.
Saaga teki sitten oikean pohjanoteerauksen ja keräsi nollia oikein olan takaa. Eipä voinut muuta kuin nauraa (hampaita
kiristellen), kun varmatkin liikkeet menivät aivan penkin alle. Esimerkiksi hyppynoudossa Saaga nosti kapulan, tiputti
sen maahan, haisteli sitä, tuijotti minua (- Oletko ihan varma, että haluat tämän kamalan painavan kapineen?) – ja
kipakasta käskystä sitten raahasi sen hypyn kautta minulle. Ja tätä rataa loppuun asti.
-Ei sitä kuulkaa aina pysty nappisuoritukseen.
19
Onneksi myös menestyjiä oli joukossamme joka luokassa.
Tarja Wiren ja hollaninpaimenkoira Täppä tulivat
alokasluokassa kolmansiksi ykköstuloksella.
Annukka Lehikoinen ja pyreneittenpaimenkoira
Foca voittivat avoimen luokan ykköstuloksella.
Eija Seppinen ja kääpiösnautseri Tino
tulivat toisiksi voittaja-luokassa.
Tiina Nurminen ja beauceron Oiva tulivat kolmansiksi
voittaja-luokassa uusinnan jälkeen.
20
Näet Jaatisen Saija ja bullmastiffi Lysti saivat samat
pisteet kuin Tiina ja Oiva. Kolme liikettä uusittiin ja Oiva
menestyi niissä paremmin. Niin Saija ja Lysti jäivät
neljännelle sijalle.
Hannele Mäkelä ja bouvier Ata tulivat erikoisvoittajaluokassa viidensiksi tosi hyvän suorituksen jälkeen.
-No voi hitsi.
Tänä vuonna joukkueet eivät kolmen parhaan joukkoon päässeet, mutta odottakaas ensi vuotta. Treeni
jatkuu.
Kiitos kaikille tsempistä ja hyvästä seurasta.
Siltasen Jaana ynnä ”Älli ja Tälli”
21
Agi-piirimestaruuskisat Kouvolassa 11.8.
Agilityn piirimestaruuskisat pidettiin KSSK:n ulkokentällä vaihtelevan, joskin pääsääntöisesti aika mukavan
sään vallitessa. Yksilökisoissa tehtiin ensin agilityrata ja sitten hyppyrata. Näiden jälkeen oli joukkueiden
kisat. Seurastamme oli kisaamassa yksi minijoukkue, yksi medijoukkue ja kolme maksijoukkuetta.
Tuomareina yksilökisoissa toimivat Pertti Siimes ja Martti Salonen. Joukkuekisat tuomaroi Allan Mattsson.
Hyviä yksilösuorituksia nähtiin molemmilla radoilla.
Mineissä paras seuramme koirakko oli viidenneksi sijoittunut Niina Halonen länsigöötanmaanpystykorva
Carun kanssa.
Medeissä ei sijoitusta tullut, mutta makseissa tuli seuralle kaksoisvoitto.
Terhi Helaja voitti piirimestaruuden pitkäkarvaisen collien Aunen kanssa. Toiseksi sijoittui Eija Aronen eurasier Jymyn
kanssa. (kuva Anne Lind)
Voittoisat Aune ja Terhi liitelevät maaliin. (kuva Anne Lind)
22
Joukkuekisassa tuli myös hienoa menestystä.
kuva Johanna Kiviharju
Maksijoukkue voitti vuoden 2013 piirimestaruuden. Joukkueessa kisasivat Linda Merk ja australiankelpie Jilla, Annukka
Lehikoinen ja pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira Tara, Seppo Väisänen ja australiankelpie Kiusa sekä Keijo Pietilä
bordercollie Taikan kanssa.
Medi-joukkue tuli piirimestaruushopealle.
Joukkueessa kisasivat Susanna Heinonen ja keskikokoinen villakoira Carloksen, Marika Forslund ja schapendoes Ikwil,
Terhi Helaja ja shetlanninlammaskoira Hilma sekä Eija Westerholm ja shetlanninlammaskoira Windy.
Eija ja Windy puuttuvat kuvasta.
23
LUOKKANOUSIJOITA AGILITYSSA
Belgianpaimenkoira malinois
uros
Tämä on eevertti
”Vertti”
Omistaja/ohjaaja Mari Alajääski
Kasvattaja Susanna Korri
18.5.2013 Kotka, Pertti Siimes A1 sija. 1
5.8.2013 Kotka, Marja Lahikainen A1 sija. 3
5.8.2013 Kotka, Marja Lahikainen H1 sija. 1
Kuva Tommi Mikkonen
kuva Johanna Kiviharju
bordercollie
No Doubt A Knight's Tale
”Venla”
om. Tarja ja Matti Rousku
Luvat:
13.10.2012 Kotka agility Harri Huittinen
22.06.2013 Kaarina hyppy Sari Mikkilä
03.08.2013 Porvoo agility Sari Mikkilä SERTI – siirto 3. lk
Ja kaikki ovat olleet voittoja.
24
SERTI – siirto 2. lk
Kansainvälinen agilitykisa Lappeenrannassa 4.8.
Terhi Helaja ja collie Aune voittivat maksi-kilpailun ja Susanna Heinonen villakoira Carloksen kanssa
medi-kisan. Aune sai sekä agility-sertin että agility-cacibin. Carlos sai agility-cacibin. Tuomarina radoilla
toimi sveitsiläinen Sascha Grunder. (kuva Kirsi Kyröläinen)
HALLISSA TAPAHTUU AGILITYA
15.9.
21.9.
20.10.
3.11
30.11.
25
KNOCK OUT- KISAT
AGI-MÖLLIKISAT
GUMPLER-KISA JA EPÄVIRALLINEN HYPPYKISA
SEURAN AGILITY-MESTARUUSKISAT
PIKKUJOULUEPIKSET
TOKOn koulutustunnuksia ovat saavuttaneet seuraavat:
TK1
Borderterrieri
Tigerlike Fernando ”Simo”
om. ja ohj. Marianne Lammenaho
Ykköstulokset:
Hyvinkää
27.4.2013 187pist. Marita Packalen
Kouvola
9.6.2013 177pist. Marita Packalen
Lappeenranta 25.7.2013 167pist. Anne Nokelainen TK 1
valkoinenpaimenkoira
narttu
FI MVA, LV MVA, RU MVA, RU JMVA, EE JMVA &
RKFV-11
Hilary z Blatenských Luk
”Niki”
Synt.aika: 20.8.2013
Kasvattaja: Eva Krejcova, Tsekki
omistaja: Elina Paasi
Ykköstulokset:
Porvoo
9.3.2013 160p Hannele Pörsti
Lappeenranta 1.5.2013 183p, KP, sij. 1/7, Pauli
Härkönen
Hyvinkää
23.5.2013 180p, sij. 2/7, TK1 Hannele
Pörsti
Luonnetesti:
1.6.2013 Helsinki, tuomarit Lea Yli-Suvanto & Anne Juppi,
pisteet +110, laukauskokematon, hyväksytty.
HALLISSA TAPAHTUU TOKOA:
Virallinen toko-koe 12.10. Koe on samalla bouvierien mestaruuskoe
Virallinen toko-koe 23.11.
26
BH-KOKEEN LÄPÄISSEET
Karjalan Palveluskoiraharrastajat järjesti BH-kokeen 20.5.2013
uudella kentällään Peippolassa. Tuomarina toimi Vesa Häkkinen.
Kokeen saivat läpi
portugalinvesikoira
Tajmadoran Frida ”Friida”
om. Jaana Siltanen
beauceron
Onks Toi Figure ”Oiva”
om. Tiina Nurminen
Karjalan Palveluskoiraharrastajat järjesti BH-kokeen myös 2.9.2013
Tuomarina toimi tälläkin kertaa Vesa Häkkinen. Seurastamme oli kolme koirakkoa onneaan koittamassa.
Hyvin kävi. Kaikki koirat saivat kokeen läpi.
portugalinvesikoira
Tajmadoran Saga
”Saaga”
om.Jaana Siltanen
27
bullmastiffi
beauceron
Baibalos Dikkukaramelli Onks Toi Fleur
”Lysti”
”Fonda”
om. Saija Jaatinen
om. Tiina Nurminen
VALIOITUNEET
Lagotto romagnolo
uros
"JYCKE"
Norrkun Flying Finn FI MVA, LV MVA, LT MVA
synt. 4.8.2010
i. Kuusihovin Giuseppe
e. Fi Mva Jet-Set´s Cute and Curly
Kasvattaja: Anja Norrgård
Omistajat: Heli ja Tapio Forsell, Kotka
Jycke valioitui 9.5.2013 Suomen Palveluskoirien
erikoisnäyttelyssä Helsingissä.
Samalla Jyckestä tuli Latvian- ja Liettuan valio.
NO MVA
Basenji
FI MVA Sternhimmels Notabilia Bona
"Nera"
s.2.1.2011
om. Disa Fröjd ja Anneli Pukkila
kasv. Anneli Pukkila
7.7.2013 Trondheim, Gerard Jipping:
SERT, CACIB, ROP, RYP3
kuvaaja: Katja Lappalainen
K
valkoinenpaimenkoira
narttu
FI MVA, LV MVA, RU MVA, RU JMVA, EE JMVA &
RKFV-11 TK1
Hilary z Blatenských Luk
”Niki”
Synt.aika: 20.8.2013
Kasvattaja: Eva Krejcova, Tsekki
omistaja: Elina Paasi
Sertit:
6.8.2011 Saarijärvi, tuomari Wera Hubenthal
21.1.2012 Turku, tuomari Willi Gullix
31.3.2013 Lappeenranta, Tuomari Ralf Campbell
28
bordercollie
Pythagoraan Super Champion
“ TAIKA”
synt. 27.10.2009
Ohjaaja: Keijo Pietilä
Agilitysertit :
21.8.2011 Pyhtää Anne Viitanen Ohj: Keijo Pietilä
8.10.2011 Hamina Sari Mikkilä Ohj: Johanna Kiviharju
19.4.2013 Kotka
Marja Lahikainen Ohj: Keijo Pietilä
-> AVA
Hyppysertit:
4.8.2011 Kotka
Pertti Siimes
Ohj: Keijo Pietilä
5.8.2012 Porvoo
Salme Mujunen
Ohj: Keijo Pietilä
16.2.2013 Kirkkonummi Ritva Herrala Ohj: Keijo Pietilä
-> AVA-H
Näyttelytulos :
31.3.2013 Lappeenranta AVO-EH Campbell Ralf

HALLI-ISÄNTÄ MASALTA TERVEISIÄ
Käyttämättömiä palkintoja otetaan edelleen vastaan – varastossa on
laatikko niitä varten.
Koirien jätöksiä löytyy hallista aika ajoin, samoin nameja
kentällä ihan kiitettävästi. Ohjaajat ,olkaa huolellisia ja seuratkaa mitä
koiranne tekee ja huolehtikaa, että namit pysyvät pussukoissaa.
29
In Memoriam
Elämäni harrastuskoira
C.I.B POHJ MVA FIN MVA SE MVA NO MVA MV-03
V-02
TK2, BH, SPA1
Tajmadoran Cassandra
”Assi”
17.10.2000 – 8.8.2013
"Tänään on se päivä
kun minun matkani on kuljettu loppuun.
Olen vanha ja voimani ovat ehtyneet.
Älä siis pyydä minua jaksamaan pidemmälle,
vaan pidä minua sylissäsi
ja kerro minulle kaikista
yhteisistä vuosistamme.
Silitä turkkiani niin kauan
kunnes olen kulkenut rajan yli
ja sydämeni on sammunut.
Muistele minua, mutta älä takerru minuun,
vaan jatka eteenpäin.
Kun aika koittaa kohtaamme jälleen
emmekä eroa koskaan."
Assia rakkaudella muistaen
Jaana, Saaga ja Friida
RU Mva
Zinnia's Golden Bells
"Rocky"
14.5.2004 - 20.8.2013
Aina ei voi tietää onko aikaa paljon vai vähän,
yht’äkkiä vain huomaa, se päättyikin tähän.
Kun sammuu sydän läheisen
on aika surun hiljaisen.
Yhteisestä ajasta kiittäen
Antti ja “Kira”
Tarja, Markku, “Roni” ja “Katie”
sekä “Rockyn” tyttäret “Nomi” ja “Roosa”
30
Trallallaa, treenaillaan.
Kotkan Koiraystäväinseura ry:n hallitus 2013:
Puheenjohtaja Harry Turtiainen
Patteristonkuja 6 A 6, 48400 Kotka
puh. 050 599 1645,
email: [email protected]
Agilityvastaava Matti Rousku
Karhunsuontie 46, 48810 Kotka
puh. 050 467 0480
email: [email protected]
Rahastonhoitaja (Yhdistyksen laskutusosoite)
Riitta Oksman
Muurinkatu 10, 49400 HAMINA
email: [email protected]
Tokovastaava Terhi Ripatti
040 7326671
email: [email protected]
Sihteeri (osoitteenmuutokset)
Nina Halonen
email: [email protected]
31
Koirakouluvastaava Jaana Roimola
email :[email protected]
Näyttelyvastaava Marja Evälahti
email: [email protected]
Jäsenmaksut 2013:
Lajikohtaiset tilit
Varsinainen jäsen 20 EUR
Perhejäsen 10 EUR
Liittymismaksu (uusi jäsen) 10EUR
Toko-tili
Kotkan Koiraystäväin Seura ry:n tilinumerot
FI66 5172 0220 095542 OKOYFIHH
- tälle tilille maksetaan tokon kausi- ja kurssimaksut,
möllitokot ja virallisten tokokisojen osallistumismaksut.
Agi-tili
Käyttötili
FI77 5172 0220 066147 OKOYFIHH
- Tälle tilille maksetaan mm jäsenmaksut,
näyttelymatka ja näyttelytreenimaksut. Käyttötilille
maksetaan myös muut, ei lajikohtaiset maksut.
FI55 5172 0220 074885 OKOYFIHH
- tälle tilille maksetaan agin kausi- ja kurssimaksut,
mölliagit ja virallisten agikisojen osallistumismaksut
Vielä on venekelejä jäljellä. 
32