KYS Puijon Sairaala Rakennus 2 käytönopastus, Timo Säisä

KYS Puijon Sairaala
Rakennus 2
käytönopastus
Sähkö
1
Kellarikerroksen toiminnot
2
Ensimmäisen kerroksen
toiminnot
3
Toisen kerroksen toiminnot
4
Kolmas kerros
5
Neljäs kerros
6
Työaikapäätteiden sijainti
0, 3,4. kerros
7
Hissit
(keltainen= potilas, Vihreä= välinehuolto, punainen=huoltohissi,
sininen= henkilöhissi
8
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Paloilmaisin
Ring
R
ing
Palokello
Palopainike
(kerrotaan
turvallisuuskoulutuksessa)
PALOHÄLYTYSKESKUS
Hätäkeskukseen
Palokuntaan
• Koko Puijon sairaalaan on asennettu sisäasiainministeriön ohjeiden mukaisesti ns. automaattinen
paloilmoitin.
• Automaattinen paloilmoitin on laitteisto, joka käsittää paloilmoituskeskuksen akkuineen, paloilmaisimet,
palopainikkeet ja hälyttimet.
• Paloilmaisimet ovat pääasiassa monikriteeri-ilmaisimia, jotka hälyttävät, kun huoneessa on juuri
palotilanteen mukaista savua tai lämpötilan nousunopeus on tulipalon kaltainen.
• Tiloissa, joissa ei voi käyttää savuilmaisinta (esim. keittiöissä ruuanlaittokäryt, suihkuhuoneissa höyry,
siivoushuoneet), käytetään korkeaan lämpötilaan tai lämpötilan nousunopeuteen perustuvia
lämpöilmaisimia.
• Palohälytyksen voi tehdä myös palopainikkeella, joita on vähintään yksi kullakin osastolla.
• Ilmaisimista ja painikkeista hälytys siirtyy palohälytyskeskukseen ja sieltä edelleen hätäkeskuksen kautta
palolaitokselle.
• Palohälytyskeskus käynnistää samalla hälyttäneen yksikön omat palokellot.
• Palotilanteessa hissit ajetaan lähimmälle kerrostasolle tai poistumiskerrokseen
9
(kerrotaan
turvallisuuskoulutuksessa)
10
Paloilmoitin; lisänäyttötaulu
Joillakin osastoilla on
paloilmoittimen näyttötaulu
josta näkyy tarkka
paloilmoituksen antopaikka.
Tarkista osoite ja mene heti
tarkistamaan hälytyksen syy
(kerrotaan
turvallisuuskoulutuksessa)
Esim. ”paloryhmä 12, osoite
12.022, potilasWC”
- Tarkista tässä tapauksessa
potilasWC:n tilanne
11
Palo- ja sammutusjärjestelmän laitteita
- Sprinklersuutin
- Alaslasketun katon välitilan
ilmaisimen merkkivalo.
• Valon palaessa alakaton
yläpuolella on savua tms.
(kerrotaan
turvallisuuskoulutuksessa)
-Paloilmaisin
-Palopainike
12
Savunpoistojärjestelmä
• Savunpoiston käsilaukaisupainike
- Palotilanteessa palokunta voi
ohjata savunpoistoluukkuja
- Käyttäjien ei tarvitse ohjata
savunpoistoa
- Automaattisia palo-ovia on
paljon. Esim. leikkaussalin
”aina auki” olevat käytävän
ovet. Ne sulkeutuvat
palotilanteessa automaattisesti
paikallisten savuilmaisimien
ohjaamina
(kerrotaan
turvallisuuskoulutuksessa)
13
Ilmastoinnin hätäpysäytys
• Tarvittaessa PALOKUNTA voi
suorittaa ilmastoinnin
hätäpysäytyksen
• Hätäpysäytyspainikkeet sijaitsevat
palokunnan laitehuoneessa ja IVkonehuoneessa
-
Käyttäjien ei tarvitse
hätäpysäyttää ilmastointia
14
Turvavalaistus
• Turvavalaisimet syttyvät
sähkökatkoksen ajaksi
• Poistumisvalaisimet ”Juokseva
ukko” palavat aina
15
Poistumiskuulutus/keskusradio
Hätäkuulutus
•
•
•
•
Rakennukseen on sijoitettu
kattavasti kuulutusjärjestelmän
äänentoistokaiuttimia.
Hätäpoistumiskuulutuksia
voidaan tehdä tarvittaessa
Pakkosyöttöreleet sammuttavat
kaiken muun toiminnan pois
kaiuttimista kuulutustilanteissa.
Kaiuttimista kuuluvaksi voi
käyttäjä valita kolmesta
radiokanavasta:
– YLE Radio 1
– YLE Radio Suomi
– Radio SuomiPOP
Radion kuuntelumahdollisuus on
lähinnä vastaanottohuoneissa ja
toimistoissa
16
Kuulutusjärjestelmä
• Kuulutusjärjestelmää voidaan
käyttää esim.
leikkausyksikössä
”pikapuhelimena”.
• Kuulutukset voi tehdä
leikkaussaleista,
heräämöhuoneista tai
valvomoista.
17
Leikkausvalaisimet
Tyypillinen sairaalan sähköverkko
Normaaliverkko (10 tai 20 kV/400V)
- noin 2/3 pistorasioista
- Noin 2/3 valaistuksesta
- Ei-kriittisiä laitteita
Turvavalaistus
Varavoimakoneet (400V)
- noin 1/3 pistorasioista
- noin 1/3 valaistuksesta
- potilashoitoon liittyviä
laitteita
Irtaimia UPS-laitteita, akkuja,
akkuvarmistettuja laitteita…
UPS (230/400V)
Tilaluokasta riippuen mahdolliset
IT-muuntajat hälytyslaitteineen
4.5.2015
- Kriittisimmät pistorasiat
- (Leikkausvalaisimet)
- Kriittiset lääkintälaitteet
18
KYS, mm. rak.2, PEKO1 (UUSI) sähköverkko
Turvavalaistus
Normaaliverkko (20 kV/400V)
- noin 2/3 pistorasioista
- Noin 2/3 valaistuksesta
- Ei-kriittisiä laitteita
-
Kriittisimmät pistorasiat
Leikkausvalaisimet
Kriittiset lääkintälaitteet
noin 1/3 pistorasioista/G1
Lähes kaikki pistorasiat ja
valaistus/G2
- noin 1/3 valaistuksesta/G0-G1
- potilashoitoon liittyviä laitteita
DRUPS
Tilaluokasta riippuen mahdolliset
IT-muuntajat hälytyslaitteineen
Varavoimakoneet (400V)
Varavoimaverkko eikriittisiin
varavoimatarpeisiin mm.
välinehuollon
- höyrynkehitys,
- eristystilojen ilmastointi,
- paineilma jne.
Irtaimia UPS-laitteita, akkuja,
akkuvarmistettuja laitteita…
19
DRUPS toimintaperiaate
•
•
•
•
Normaalitilanteessa (3)
generaattori toimii moottorina
(kaksoiskäämitys) ja pyörittää
huimapyörää
Sähkökatkon tapahduttua
huimamassa (2) alkaa pyörittää
generaattoria (sama kuin ed.
moottori)
Huimamassan energia riittää
yleensä n. 15-22 sekunniksi
täydellä kuormalla > tänä
aikana
Tänä aikana dieselkone (1)
ennättää käynnistyä ja
kytkeytyä akselille ja alkaa
pyörittää generaattoria
Diesel
Rotary
Uninterruptible
Power
System
=”Vauhtipyöräavusteinen
varavoimakone”
20
KYS/muuntajien jako kriittisyyden mukaan
”Puhdassähkö”
Välitön potilashoito turvataan
- Lääkinnälliset tilat
- VARMISTETAAN
DRUPS:LLA, UPS:LLA
VARAVOIMAKONEILLA
10 kV n. 5 kVA
20 kV n.
• 6,8 MVA (rak.2),
• 3,2 MVA (rak.7)
YHTEENSÄ n. 15 MVA
”Likainen sähkö”
Tukitoiminnot
10 kV n. 1 kVA
20 kV:
• 6,8 MVA (rak.2),
• 4 MVA (rak.11),
• 1,6 MVA (rak.7)
• 3,2 MVA (rak.9)
YHTEENSÄ n. 17 MVA
-
LVI-sähkö
Höyry
Jäähdytys
Ruuan valmistus
Pysäköinti
ATK?
- VARMISTETAAN
VARAVOIMAKONEILLA
TARVITTAVILTA OSIN,
lähinnä välinehuollon höyry,
infektiotilojen ilmastointi,
päivystysröntgen,
perusruuan
tuotanto/säilytys
21
21
Sairaalan lääkintätilaluokat
•
•
•
G2-tilat:
Lääkintätila, jossa lääkintälaitetta käytetään sydämenläheisiin toimintoihin
ja/tai jossa lääkintälaitteen rikkoontuminen saattaa aiheuttaa potilaalle
välittömän hengenvaaran (leikkaussalit, tehohoito jne.);
Tilat suojataan IT-sähkönjakelujärjestelmällä, sekä niihin liittyvällä
hälytysjärjestelmällä (EV-MEV = eristys valvontalaitteisto)
G1-tilat:
Lääkintätila, jossa käytetään sähkökäyttöisiä lääkintälaitteita
(vastaanottohuoneet, potilashuoneet, potilasvessat)
Tilat suojataan vikavirtasuojakytkimillä ja lisäpotentiaalintasauksella.
G0-tilat:
Tila, jossa ei käytetä sähkökäyttöisiä lääkintälaitteita (toimistot, varastot,
yleiset WC:t jne.)
Tilat suojataan vikavirtasuojakytkimillä
22
Eristystason ja IT-muuntajan lämpötilan
valvontalaitteet
ERISTYSMUUNTAJAN YLILÄMPÖHÄLYTYS M-7
Mikäli laite hälyttää, irrota sähkölaitteita pistorasioista, ja
kuittaa hälytysääni kuittauspainikkeella "ON/OFF". Paina
vähintään 1s ajan.
Ilmoita asiasta kiinteistöpalvelukeskukseen, p. 73300
SÄHKÖVERKON ERISTYSTASON VALVONTALAITE EV-7
Mikäli laite hälyttää, kuittaa hälytysääni kuittauspainikkeella
"RESET". Paina vähintään 1s ajan. Ääni sammuu.
a) Mikäli hälytysvalo ei kuittaudu:
Irrota laitteita pistorasioista
Paina kuittauspainiketta uudelleen 2-3 sekuntia
Mikäli hälytys ei vieläkään kuittaudu, ilmoita asiasta
kiinteistöpalvelukeskukseen, p. 73300
Jos hälytysvalo sammuu,
laita laitteet yksitellen takaisin pistorasioihin
Mikäli joku laite aiheutti hälytyksen, toimita laite korjattavaksi
Paina lopuksi kuittauspainiketta uudelleen 2-3 sekuntia
b) Jos hälytysvalo ei kuittaudu ollenkaan, ilmoita asiasta
kiinteistöpalvelukeskukseen, p. 73300
23
Lääkintätilojen
suojausmenetelmät; Miksi näitä tarvitaan
• Miksi lääkintätiloissa on oltava normaalia
paremmat suojaukset?
• Potilaan sydän on heikkokuntoisempi kuin terveen
ihmisen
•Potilaalta puuttuu ihon oma, sähkövirtaa ”vaimentava”
resistanssi (avohaavat, lääkintälaitteen liityntäosa ihon
alla…)
• Potilas ei reagoi sähköiskuun normaalisti (anestesia,
tajuttomuus, heikkokuntoisuus…)
• Hoitolaitteiden häiriösuojaus saattaa olla ”herkempi”
24
•
”Hoitoalue = Alue jossa
tarkoituksellisesti tai tahattomasti
saattaa syntyä suora yhteys potilaan ja
sähkökäyttöisen lääkintälaitteen tai
lääkintälaitejärjestelmän osan välille tai
yhteys potilaan ja lääkintälaitteen tai
lääkintälaitejärjestelmän osaa
koskettavan muun henkilön välille”
Hoitoalue
..eli:
Jos potilaaseen liitetään
SÄHKÖKÄYTTÖISEN
(230 V = normaali verkkojännite)
LÄÄKINTÄLAITTEEN liityntäosia,
hänen ympärilleen muodostuu
kuvien mukainen HOITOALUE.
•
Hoitoalueelle ei saa tuoda muita
sähkökäyttöisiä laitteita kuin
lääkintälaitteita, tai laitteet on
suojattava lääkintälaitestandardin mukaisesti
•
Hoitoalueita on kaikissa
lääkintätilaryhmissä. Jos
potilaaseen ei ole liitetty
sähkökäyttöisiä lääkintälaitteita, ei
kyse ole hoitoalueesta
25
”Kotilaitteiden” sähköturvallisuus
•TUKES; 29.1.2013 Lehdistötiedote
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
(Tukes) velvoitti maahantuojia
keräämään pois kuluttajilta yhteensä
100 vaaralliseksi todettua tuotetta
vuoden 2012 aikana (2011; 57 kpl,
2010; 32 kpl).
Vaarallisia tuotteita poistettu markkinoilta ennätysmäärä!
10.2.2014 Lehdistötiedote
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) poisti viime vuonna markkinoilta
364 vaarallista tai vakavasti puutteellista tuotetta, joista 116 kpl kerättiin
takaisin myös kuluttajilta.
Sähkötuotteiden osalta vakavia puutteita löytyi eniten led-lampuista,
latureista ja verkkoliitäntäkojeista.
Puutteita löytyi paljon myös koneista, leluista, henkilönsuojaimista sekä
jalometallituotteista.
26
”Kotilaitteiden” sähköturvallisuus
Tuoreimpia esimerkkejä:
•7.1.2015; Latauslaite, USB (Tuotteen eristyksessä on
vakavia puutteita, ja jännitekokeessa tapahtui läpilyönti)
•20.1.2015; Jatkojohto (Jatkojohdon pistorasian
mitoituksissa on useita puutteita)
•20.1.2015; Lamppusarja (Liitäntälaitteen sisäisen
muuntajan eristys on puutteellinen)
•14.11.2014; Iphone-latauslaite (Laturin eristys
verkkojännitteisistä osista kosketeltavaan USB-liittimeen on
puutteellinen. Lisäksi laitteen kotelo ei kestä
tulenkestoisuustestiä)
27
Irtaimet sähkölaitteet hoitoalueella ->
käytettävä lääkintälaitetta:
•Sähköturvallisuus
•Paloturvallisuus
•Paloherkät laitteet, savunmuodostus ym.
•RF-häiriöturvallisuus
•Sähköasennukset, mm. valaisinten liitäntälaitteet
• Hakkuriteholähteet, bluetooth, WLAN, moottorit ym. ym.
•Mekaaninen turvallisuus
•Hygieniaseikat
28
Normaalit pistorasiat
• Normaalijakelun pistorasiat (W21),
rasioiden merkintätarran väri on
VALKOINEN (musta teksti)
• Pistorasioita käytetään tavallisten
sähkölaitteiden sähkön syöttöön esim.
laturit, kahvinkeittimet, kodinkoneet,
toimisto-PC:t, tulostimet,
sähkökäyttöiset toimistopöydät…
• Sairaalassa normaaliverkon
pistorasioita on tyypillisesti yleisissä
tiloissa, ja G1-tiloissakin yli puolet.
29
Varavoimapistorasiat rak. 2:ssa
• Varavoimajakelun pistorasiat (W22),
rasioiden merkintätarran väri on
SININEN
• Näitä pistorasioita on käytössä vain IVkonehuoneissa, teknisissä tiloissa,
kaasukeskuksessa, jne (rak.2 ja
PEKO1)
…ja runsaasti niissä tiloissa joissa
DRUPSia ei ole käytettävissä
• Pistorasioihin tulee valtakunnan
sähköverkon vikatilanteen aikana
jännite n.10-20 sekunnin päästä
katkoksen alkamisesta.
• Pistorasiatarrasta löytyy kirjaimet ”VV”
30
DRUPS-pistorasiat
•
•
•
DRUPS-varmennetun
katkeamattoman jakelun
pistorasioiden (W24) merkintätarrojen väri on VIOLETTI
Pistorasioita käytetään
sähkölaitteissa, joiden on
toimittava myös valtakunnan
sähköverkon vikatilanteissa esim.
elintärkeät lääkintälaitteet,
potilastoimintaan liittyvät
mikrotietokoneet…
Pistorasioissa on aina (katkoton)
jännite valtakunnan
sähkökatkoksen aikana
31
”Ei lääkintälaitteille”- pistorasia
=huoltopistorasia
•
”EI LÄÄKINTÄLAITTEILLE”
merkityt pistorasiat ovat
huoltotoimintaa tai tiettyä
erikoislaitetta varten eikä niihin
saa liittää lääkintälaitteita.
Pistorasioita käytetään esim.
sähköpielissä ja joidenkin
yksittäisten laitteiden syötöissä
•
Hoitolaitteet voidaan aina
liittää kaikkiin muihin
pistorasioihin (väristä
riippumatta)
•
Kaikissa G2-tiloissa on
vähintään yksi huoltopistorasia
32
Käytävien ja porrashuoneiden valaistus
•Käytävien valaistuksen ohjaus on
toteutettu liiketunnistimilla.
•Tunnistimen toimintasäde on n. 6m.
•Porrashuoneissa valaistusta ohjataan
ääneen perustuvilla ilmaisimilla. Valot
syttyvät esim. oven aukaisusta, puheesta,
jne.
33
Vastaanottohuoneiden,
toimistojen ym. valaistuksen
ohjaus
Esim. synnytyssali
• Valaistusta ohjataan KNX-tekniikkaan
perustuvilla painikkeilla. Painikkeissa
on valaistukseen liittyvät ohjaukset
• Valaistuksen säätö:
Vihreä valo = OFF
Punainen valo = ON
Pitkä painallus vas. = himmenee
Pitkä painallus oik. = kirkastuu
Lyhyt painallus vas. => OFF
Lyhyt painallus oik => ON
34
WC- varasto ja aputilat
• Muut toimisto- ja kansliatilat
- Valaistusta ohjataan perinteisillä
valaistuksen ohjauskytkimillä
• WC-, varasto- ja aputilat
liiketunnistimilla. Valot syttyvät
liikkeestä ja sammuvat itsestään kun
tilassa ei liikuta.
35
Valaistuksen ohjaukset/kosketusnäytöt
36
Valaistuksen ohjaukset/kosketusnäytöt
37
Valaistuksen ohjaus/tehohoitohuone
38
Valaistuksen ohjaus/monikkohuone
39
Valaistuksen tilanneohjaukset
Monikko/tehohoito
40
Leikkaussalien, tehohoitohuoneiden
ohjauskeskukset
•
-
Leikkaussalien ohjauskeskukset
Kosketusnäyttö
Pistorasiat
Eristystason valvonta
Johdonsuojat / vikavirtasuojat
RTG-pistorasia
41
Mitä käyttäjä voi tehdä, jos pistorasiaan ei tule
sähköä tai valot sammuvat?
Jos huoneen pistorasiassa ei ole
jännitettä tai valot sammuvat,
tarkista syöttävän keskuksen
- Vikavirtasuojat (henkilösuoja)
ja
- Johdonsuojakatkaisijat
(laitesuoja)
Vipujen on oltava 1-asennossa
= Yleensä ylhäällä tai oikealla
(merkkivärit punainen=ON,
vihreä=OFF)
•
Ryhmänumero on merkitty
sekä pistorasiaan että
suojalaitteeseen
42
Vikavirtasuojakytkimen kuittaus
•
•
•
•
•
•
Jos huoneen valot sammuvat tai pistorasiasta
katkeaa sähkö, nosta syöttävästä
ryhmäkeskuksesta käyttövipu 1-asentoon
Jos vipu ei pysy päällä, ota kaikki
pistotulppaliitännäiset laitteet pois pistorasioista
Käännä vipu 1-asentoon (ryhmänumero on
merkitty sekä pistorasiaan että suojalaitteeseen)
Jos vipu ei pysy päällä, ota yhteys SERVICAn
kiinteistöpalvelukeskukseen
Laita laitteet yksitellen pistorasioihin
Kun joku laite aiheuttaa käyttövivun
napsahtamisen alas, toimita ao. laite huoltoon
43
Lukitus ja kulunvalvonta
1. Kulunvalvonta mm. rakennuksen ja isojen alueiden
kuorisuojaukseen, aikaohjauksin
2. iLOQ-lukolla lukitaan yksiköiden lukittavat ovet,
lääkekaappien ovet, älylääkekaappien ovet ja
lääkejääkaappien ovet.
3. Abloy-avaimella lukitaan kiinteiden kalusteiden lukot
(vaatekaapit, laukkukaapit, muut lukittavat kalusteet).
4. Irtokalusteet on lukittu kalustelukoilla.
44
iLOG-lukitus
.
• Henkilökunnalle jaetaan avaimet ennen tilojen käyttöönottoa
osastonhoitajien välityksellä
• Oven käytöstä jää järjestelmään viimeisen 500 käyttäjän oven
käyttötiedot.
• Lääkekaapeissa ja lääkejääkaapeissa on kellopiiri, joka tallentaa
tiedon myös käyttöajankohdasta.
• Pääaulassa sijaitsee iLOQ-avaimen päivityslaite. Päivitystä
tarvitaan, jos käyttäjän ovioikeuksia on muutettu.
45
iLOQ-ovioikeudet
• Taso 1= oman yksikön huoneovet
• Taso 2 = oman yksikön
lääkekaapin/älylääkekaapin sekä
lääkejääkaapin ovet
• Taso 3 = oman yksikön
lääkekaapin/älylääkekaapin sisällä olevan
huumekaapin ovet
Osastonhoitaja määrittää, minkä tason oikeus
työntekijälle annetaan.
46
iLOQ-lukittu automaattinen liukuovi
• Yleisillä käytävillä esim.
huoltotilojen
automaattiset liukuovet
on lukittu iLOQ-lukolla.
• Ohessa kuva oven
lukkopesästä, joka
sijaitsee oven lähellä
seinällä. Avaimen vienti
lukkopesään käynnistää
oviautomatiikan.
47
Kulunvalvonta
•
•
•
iLOQ-lukitus vähentää kulunvalvottujen ovien
tarvetta, mutta niitä ei voida poistaa
kokonaan.
Kuluvalvottuja ovia ovat esim. seuraavat ovet:
– kaikki ulko-ovet
– yksiköiden käyntiovet
– hissit
– lääkehuoneet
– yleisillä käytävillä olevat kokous- ja
opetustilat
– pukuhuonekäytävälle menevät ovet
Kulunvalvottu ovi voi olla virka-aikaan auki ja
olla kulunvalvottu iltaisin ja yöaikaan.
48
Työaikapääte
•
•
•
•
•
Työaikapääte etälukee
kulkukortin.
Sisään/Ulos -toiminnot tapahtuvat
suoraan kosketusnäytöltä
Lisätoimintoja valitaan
”Perustoiminnot” ja
”Erikoistoiminnot” valikkojen
kautta.
Työaikapäätteitä on pääaulassa ja
yksiköiden taukotilojen lähellä.
Työaikaleimaus tehdään oman
yksikön laitteella. Pukeutuminen
suojavaatteisiin ei kuulu työaikaa.
49
Automaattioven käyttö
• Ovi avautuu kosketusvapaasti ”heilauttamalla” kättä tunnistimen
kohdalla.
• Ovi sulkeutuu automaattisesti muutaman sekunnin kuluttua
• Yli 120 cm leveissä ovissa on erikseen koko aukaisu- ja
puoliaukaisutunnistimet.
Kosketusvapaa aukaisu
½ aukaisu (ylempi)
kokoaukaisupainike (alempi)
Oven hätäavauspainikkeita on
poistumisreiteillä
olevissa ovissa,
käytetään esim.
vikatapauksissa
50
Automaattisen oven ohjelmointikytkin
=Servica
51
Etäaukaisu ja ovitutka
Etäaukaisupainike (vaatii
painamisen)
Ovitutka, joka estää oven
tulemisen ”päälle”
52
Aukipitolaitteella olevat ovet
• Palorajojen vuoksi tiloissa
on yleensä käytävillä
aukipitolaitteella olevia
ovia, jotka sulkeutuvat
itsestään palotilanteessa.
• Käyttäjä voi sulkea itse
halutessaan ”aina auki
olevan oven” oheisen
painikkeen avulla.
(kerrotaan
turvallisuuskoulutuksessa)
53
Ovipuhelin/ovikoje
• Ovipuhelin on synnyttämään tulevien
sisäänkäynnissä
• Ulko-ovella tai yksikön sisäovella tulija
painaa ovikellopainiketta
• Sisällä olija vastaa ”luuriin”. Hän voi
keskustella tulijan kanssa ja nähdä
hänet monitorista
54
Ovipuhelin/vastauskoje
•
Sisällä olija voi
keskustella tulijan
kanssa ja nähdä
hänet monitorista,
sekä avata ulkooven
55
Ovipuhelin
• Yksiköissä on myös
sisäisiä ovikelloja tai
ovipuhelimia
avauspainikkeineen
56
Schrack- Hoitajakutsujärjestelmä
• Istekki tuottaa palvelumallilla
uudisrakennuksen
hoitajakutsujärjestelmän
Ovipielikoje
Kutsupainike
Kutsun kuittauspainike
57
INVA-WC-hätäkutsu
• Kun hälytysvalo palaa Inva-WC:n
oven päällä käytävällä/hälytysääni
kuuluu > Mene tarkistamaan
tilanne siitä tilasta jonka
ulkopuolella merkkivalo palaa!
• Kuittaa hälytys pois tilanteen
lopuksi
Vetonarupainike
Kuittauspainike
Hälytysvalo
• Opasta potilasta vetonarun
käyttöön tarvittaessa
58
Varattu-valo
• Varattu-valokojeet ovat oven
pielissä tai irtolaitteena
toimistopöydällä.
• Käytävällä oleva varattu-valo.
59
Valomerkkipylväs
• Valoja ohjataan
kosketusnäytöltä
• Punainen valo = "PÄÄSY
KIELLETTY"
• Keltainen valo =
"SÄTEILYLAITE
TOMINTAVALMIS"
• Kirkas valo = "ERISTYS"
60
Ilmastointi
• Ilmastointi on täysin automaattinen
• Useimmissa yleisötiloissa ilmastoinnin tehokkuus määräytyy
mm. henkilöiden määrästä ao. tilassa (Laitteisto mittaa ilmassa
olevan hiilidioksidin määrää)
• Joissakin tiloissa sisäilman lämpötilaa käyttäjä voi säätää 1…3
asteen rajoissa.
• Tähän tarkempi selostus ja mahdollisia kuvia, Kari?
61
Eristyshuoneiden ilmastointi
• Interlock-ohjauksilla huolehditaan siitä, että
eristyshuoneeseen mentäessä (tai sieltä
tultaessa) eivät välitilan molemmat käyntiovet
voi olla yhtä aikaa auki.
• Ohjaukset
– Normaali käyttö
– Eristystilanne, ylipaine
– Eristystilanne, alipaine
• Tähän tarkempi selostus ja mahdollisia kuvia,
Senja
62
Valokennohanan pääkytkin
Lämpötilan säätö
• Automaattisten
hanojen toiminnan voi
sulkea pois oheisella
kytkimellä.
• Kytkintä käytetään
yleensä siivouksen
yhteydessä
63
Lattialämmitys
Lämpötilan säätö
• Kosteissa tiloissa on
lattialämmityskaapelit
joiden lämpötilaa voidaan
säätää (tietyissä rajoissa)
• Säädä niin, että lattia on
miellyttävän lämmin
mutta tila ei ole liian
kuuma.
• Älä kytke koskaan pois
päältä
64
Kaasuhälytys
Laite hälyttää (ääni + vilkkuvalo)
kaasunpaineen laskettua
alle hälytysrajan.
Kojeessa on kuittauspainike, jota
painettaessa summeri vaimenee
sekä hälyttäneiden silmukoiden
merkkivalot muuttuvat tasavalolle.
Merkkivalot ovat päällä niin kauan
kunnes kaasuverkon paine on
normalisoitunut
Jos hälytys ei kuittaudu, ilmoita asiasta
kiinteistöpalvelukeskukseen, p. 73300
65
Sairaalakaasujen syöttökeskus
• Sairaalakaasun
syöttöliittimet,
mittarit ja
sulkuventtiilit
66
Toimintaohje kaasuhälytyksissä
67
Uuden putkipostijärjestelmän
perustiedot
•
Uusi putkipostijärjestelmä (160 mm putki) on käytössä keväästä
2015 alkaen seuraavien rakennusten välillä:





•
•
•
•
•
Rakennus 2
Apteekki
Sädesairaala
1R (uusi päivystysosasto, lasten yhdysosasto ja lasten poliklinikka)
Islabin laboratorio ja näytteenotto (1A, 0.krs).
Järjestelmä laajenee peruskorjauksen myötä koko sairaalaan.
Tällöin korvataan nykyinen 110 mm putkisto uudella putkikoolla
Järjestelmä on nykyaikainen ja mahdollistaa esim.
putkipostilähetysten reaaliaikaisen seurannan.
Verituotteiden lähetykset priorisoidaan ohittamaan muut lähetykset.
Järjestelmä on katkottomassa sähkössä.
68
Putkipostikapselit
•
Putken halkaisija 160 mm →
mahdollistaa verituotteiden ja
sytostaattien lähetyksen
• Kolmen värisiä kapseleita:
sininen = normaalit kapselit
punainen = verituotekapselit
oranssi= sytostaattikapselit (kuvassa
väärin vihreä)
• Yhden lähetyksen paino max 4 kg
(vanhassa 110 mm - putkistossa 3 kg)
HUOM; Älä täytä kapselia esim.
haulipusseilla!!!
• Kapseliin mahtuu noin 30
verikoeputkea.
• Kapseleita varataan viisi per asema.
Kapselit hankkii Kiinteistöhallinto.
69
Lähetysten pakkaaminen
• Lähetykseen voi laittaa lähes mitä vain.
• Jos kapselia käytetään likaisissa kuljetuksissa,
pitää muistaa kapselin puhdistus.
• Laboratorion näytteet pakataan styroksiin, jonka
ympärille laitetaan kuminauha.
• Instrumentit laitetaan paperiin,
kuplamuovipussiin, sisäkapseliin tai vastaavaan
tai yksinkertaisesti vain Minigrip-pussiin, jonka
saa tiiviisti kiinni.
70
Putkiposti:
Lähetyksen tekeminen ja vastaanotto
• Laitteeseen näppäillään
halutun kohdeaseman osoite
esim. 2310
• Saapuneesta lähetyksestä
tulee tieto leikkaussaleissa
kosketusnäytölle ja muissa
tiloissa putkipostin merkkivalon
syttymisenä.
• Lähetys kuitataan
vastaanotetuksi S1-koodilla.
• Asemalle voi tehdä lähetyksen
vain sen aukioloaikoina. Esim.
poleille klo 7-15.30 välisenä
aikana. Useimmat asemat ovat
auki 24/7
71
Yleiskaapelointijärjestelmä
• Käytetään ATK- ja
puhelinpistorasioina,
sekä joihinkin
lääkintälaitejärjestelmiin
(mm. hoitajakutsu,
potilasvalvontalaitteet)
72
Langattomat verkot
• VIRVE-verkko ja DNAn
matkapuhelimet kuuluvat
kaikkialla sisätiloissa
(=monioperaattoriverkko)
• WLAN-verkko kattaa
pääosan sisätiloista
73
Aikakellojärjestelmä
- Osa kelloista on sekuntiviisarilla
varustettuja (Tilat missä
sekuntiosoitusta on katsottu
tarvittavan)
- Älä itse säädä kelloja
talvi/kesäaikaan, säätö tapahtuu
automaattisesti
74
Antennijärjestelmä
• Antennipistorasioita on
vain potilastoimintaan
liittyvissä tiloissa
- TV / Antenni
(television liittämistä
varten)
- Radio
(ei yleensä käytössä)
75
Vikailmoitukset
•
•
•
Kiinteistön
vikailmoitukset (myös
takuuaikana) voit tehdä
Servica:lle
INTRANET: ”Tekniikan
palvelupyynnöt” (tai
puhelin 73300)
Lääketietellisen
tekniikan piiriin kuuluvat
tekniset ongelmat
hoitaa Istekki
INTRANET: ”Istekin
palvelupyynnöt”
76