Re-lehti 1/2014
1/2014 • Renor Oy:n sidosryhmälehti Lahden Askonalueelle kasvaa uutta ja vanhaa yhdistävä kaupunginosa Ihanat asiakkaat saavat yrittäjän jaksamaan Elinvoimaa historiallisista kiinteistöistä Maaretta Tukiaisen vinkit hyvän olon sisustukseen n isuude a v e l u T gissa kaupun RE 1/2014 • RENOR OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI 4 7 8 Ajankohtaista Detalji Intohimo avain yrittäjän jaksamiseen 10 16 18 Lahti kasvaa radanvarteen 20 Rakennusperinnön kehittäminen lisää kaupunkialueiden elinvoimaisuutta 22 25 Hyvän olon tiloja Tulevaisuuden kaupungissa Kotia sisustetaan taantumasta huolimatta Ennen ja nyt Renor omistaa ja kehittää historiallisia kiinteistöjä ja alueita Lahdessa, Porissa, Forssassa, Porvoossa, pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Tutustu kohteisiimme www.renor.fi. Julkaisija Renor Oy Vaihde 020 7220 800 www.renor.fi Päätoimittaja Timo Valtonen Toimitus Taskut/Viestintä Ulkoasu Taskut/Markkinointi Ilmoitusmyynti Tuuli Lehtovaara Painos 85 200 kpl Paino Forssa Print Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. 441 PAINOTUOTE 3 428 PEFC/02-31-162 Tuhansien tarinoiden alueita Yhteiskunnan kehittyminen ja muutokset ovat vaikuttaneet aina myös rakennettuun ympäristöön. Renorin omistamien entisten teollisten ja historiallisten kiinteistöjen ja alueiden syntyyn vaikutti 1800-luvun ja 1900-luvun alun voimakkaasti edennyt teollistuminen. Uusi teollinen toiminta lisäsi vaurautta ja mahdollisti osaltaan yhteiskunnan kehittymisen. Kaupungit kasvoivat vireän teollisuustoiminnan ympärillä. Teollinen Suomi on kehittynyt harppauksin kohti tieto- ja palveluyhteiskuntaa. Monen perinteisen teollisuudenalan toiminta on lakannut ja vanhat teollisuustilat ovat tyhjentyneet. Tämä yhteiskunnan muutos mahdollistaa Renorin työn vanhojen teollisuustilojen ja tyhjentyneiden kiinteistöjen uudelleenkehittäjänä. Olemassa oleviin vanhoihin kiinteistöihin ja historiallisiin teollisuusympäristöihin voidaan sijoittaa monenlaista nykyaikaista toimintaa ja toteuttaa ainutlaatuisia toimitiloja. Alueiden pitkä historia ja aikaisempien sukupolvien tekemä työ innoittaa uudelleenkehitystä. Alueilla on tuhansia tarinoita kerrottavana. Olemassa olevien alueiden kehittäminen säästää myös yhteiskunnan resursseja ja ylläpitää esteettisesti viehättäviä ja ajan patinoimia ympäristöjä. Tässä lehdessä pääset tutustumaan Renorin työhön kiinteistöjen kehittäjänä ja toimitilojen vuokraajana sekä erilaisiin ihmisiin toimintaamme liittyen. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme ja rakentamaan yhdessä tulevaisuutta, historiaa kunnioittaen. Timo Valtonen toimitusjohtaja, Renor Oy 4 AJANKOHTAISTA • RE 1/2014 5 Kauppakeskus Puuvilla edennyt harjakorkeuteen Satakunnan suurimmaksi yritys- ja koulutuskeskukseksi muodostunut Puuvillan keskustakortteli täydentyy Satakunnan suurimmalla kauppakeskuksella. Tiloja valmistuu noin 90–100 myymälälle ja liikkeelle, jotka luovat alueelle arviolta noin 800 uutta työpaikkaa. Loppuvuodesta 2012 aloitetut rakennustyöt ovat edenneet suunnitellusti, ja kauppakeskuksen harjannostajaisia vietettiin helmikuussa. Ovensa kauppakeskus avaa ensi syksynä. Vanhojen teollisuusmiljöiden renessanssi on ollut jo pidemmän aikaa trendi Euroopassa. Suomessa Puuvilla on ensimmäinen kohde, joka käyttää laajamittaisesti hyväkseen 1800-luvun klassisen teollisuusarkkitehtuurin mahdollisuudet. Aikoinaan puuvillatehtaana toimineesta teollisuuskiinteistöstä noin 15 000 neliötä kolmessa kerroksessa saneerataan liike- ja toimitilaksi osana rakentamishanketta. MAAILMAN PARAS TIETOMALLINNUSKOHDE Kauppakeskus Puuvilla on Renorin ja Ilmarisen yhteinen kehityshanke. Kauppakeskuksen rakentamisesta vastaa Skanska. Kauppakeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty laajasti tietomallinnusta. Päivittäisen työnohjauksen lisäksi tietomallien avulla on muun muassa testattu tilaratkaisuja ja kulkureittejä. Kauppakeskus Puuvilla va- Askonalueen pohjavedellä jäähdytetään 8 500 m2 littiin viime vuonna Tekla BIM Awards -kilpailussa Suomen parhaaksi rakentamisen tietomallinnusprojektiksi ja tänä vuonna vastaavassa kansainvälisessä kilpailussa sarjassaan maailman parhaaksi. Keskustassa sijaitseva Porin Puuvilla on jo nyt vilkas koulutus-, toimisto- ja vapaa-ajankeskus, jossa toimivat muun muassa Porin yliopistokeskus ja Pori Jazz. Alueella asioi, opiskelee ja työskentelee noin 5 000 ihmistä päivittäin. Kauppakeskus laajentaa Porin palveluvalikoimaa. Sinne tulee Porista aiemmin puuttuneita toimijoita kuten Stadium, Clas Ohlson, BR-lelut, Bik Bok ja New Yorker. Kauppakeskus Puuvillan rakentamisen edistymistä ja muita uutisia voi seurata Porin Puuvillan verkkosivuilla, www.porinpuuvilla.fi ja Facebookissa www.facebook.com/kauppakeskuspuuvilla. Rantaväylän tunnelin tekijät PMK-taloon Tampereen tunneli -hankkeen rakennussuunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava Lemminkäinen ryhmittymä on vuokrannut tilat Renorin PMK-talosta Tampereella. Tampereen Rantaväylän ruuhkia helpotetaan rakentamalla Tampereen Näsijärven rantaan 2,3 kilometriä pitkä maantietunneli. Hanke edistää myös Askonalueella runsas pohjavesi hyötykäytössä Tampereen kaupungin maankäyttöä ja keskustan kehittämistä, sillä Särkänniemen ja Mustanlahden alue voidaan kytkeä tiiviimmin keskustaan. Tampereen tunnelihanke on allianssimallilla toteutettava hanke. Allianssiin kuuluvat Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola Oy. Rantaväylän tunneli valmistuu vuonna 2017. toimisto- ja tuotantotilaa. Suomalainen harjumaisema kätkee alleen merkittävän luonnonvaran, puhtaan veden. Renorin omistama Askonalue Lahdessa sijaitsee Salpausselän kupeessa ja on merkittävä pohjaveden muodostumisalue. Tontilla on kaksi lähdettä, jotka nostavat vuorokaudessa 100 m3 pohjavettä pintaan. – Ei ole sattumaa, että valimotoiminta käynnistyi aikoinaan juuri Askonalueella. Tehdas tarvitsi paljon vettä ja sitä oli runsaasti saatavilla, Renorin kiinteistöpäällikkö Timo Väisänen kertoo. Koska pohjavettä joudutaan joka tapauksessa pumppaamaan ja ohjaamaan pois rakennusten pohjarakenteista, Renorin lvi-alan asiantuntijat ryhtyivät kuutisen vuotta sitten pohtimaan veden hyötykäyttöä kiinteistöjen jäähdytyksessä. Pohjavesi on +6–8 C° ympäri vuoden ja soveltuu siten erinomaisesti tilajäähdytykseen. Kirkon palvelukeskus eli Kipa tuottaa valtakunJÄRJESTELMÄ EDELLEEN LAAJENNETTAVISSA nallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakunnille, hiippakunnille ja kirkon kesEnsimmäisessä vaiheessa pohjavesijäähdytykseen liitettiin Valikusrahastolle. Palvelukeskuksen päätoimipiste mon ja Asko 2:sen tiloja yhteensä 2 500 m2. Vuosien 2011 ja 2012 on Oulussa. Viime syksynä Kirkon palvelukeskus aikana järjestelmää laajennettiin Asko 2:sen saaneerattuihin tiloiavasi Porvoossa ruotsinkielisiä palveluja tuottahin. Tällä hetkellä pohjavedellä jäähdytetään yhteensä 8 500 m2 van toimipisteen. Tilat toimipisteelle löydettiin toimisto- ja tuotantotilaa. Potentiaalia jäähdytysjärjestelmän laaRenorin WSOYTALOSTA. jentamiseen on edelleen olemassa. Huippuaikana pohjaveden tar– Tärkeää oli, että toimipaikka sijaitsee keskeiselve on noin 200 m3, kun nosto-oikeus olisi kaikkiaan 1 500 m3. lä paikalla. Tänne pääsee hyvin myös julkisilla kulAskonalueen innovatiivisen jäähdytysjärjestelmän konkreettikuvälineillä, toteaa palvelupäällikkö Soili Wallin. sin hyöty on energiansäästö. Sähkönkulutus on pohjavesijäähdytAvotoimistotila soveltui Kipan tarpeisiin parhaiten. teisissä tiloissa 30–50 % muita konejäähdytteisiä tiloja pienempi. – Työskentelemme tiimeissä, joten avotilassa – Pohjavesi palaa jäähdytyskierrokselta noin +20-asteisena ajatustenvaihto sujuu vaivatta. Porvoon toimipaitakaisin, jolloin sitä voisi käyttää tilojen lämmitykseen. kassa työskentelee nyt kuusi työntekijää, mutta Asiaa selvitetään parhaillaan, Renorin talotekniikan asiantuntitulevaisuudessa työntekijöitä on 14. ja Timo Lindqvist visioi. – On ollut hienoa päästä uusiin tiloihin aloitNyt jäähdytyskäytössä ollut pohjavesi ohjataan sadevesikaivoitamaan uutta toimintaa kirjaimellisesti puhtaalta hin yhtä puhtaana kuin se alunperin maasta pumpattiin. Vesijohpöydältä, Wallin iloitsee. toputkesta rakennetussa putkistossa ei käytetä kemikaaleja, eikä suljetussa järjestelmässä vesi muutoinkaan pääse likaantumaan. Kirkon palvelukeskus aloitti Porvoossa 6 AJANKOHTAISTA • RE 1/2014 7 i Detalj -vinkit Tällä palstalle kerromme Renorin omistamiin rakennuksiin liittyviä tarinoita. Poimintoja Lahden Askonalueella ja Forssan Finlaysonalueella toimivien yritysten palveluista ja tuotteista. Renor tukee pyydystalkoita TAITEILIJAN AARREAITTA Päijät-Hämeen kalatalouskeskus järjesti tänäkin talvena jo perinteeksi muodostuneet pyydystalkoot Lahdessa yhdessä Vesijärvisäätiön ja Lahden seudun ympäristöpalvelujen kanssa. Renor tukee Vesijärvisäätiön toimintaa ja on antanut tilat Valimolta käyttöön pyydyksien valmistamista ja korjaamista varten. Talkoissa valmistetaan uusia ja korjataan vanhoja hoitokalastusvälineitä, kuten rysiä ja hoitokalastuskatiskoita. Lisäksi tänä vuonna rakennettiin Vääksynjokeen sijoitettava ankeriaspyydys, jonka avulla hyvin uhanalaisia ankeriaita saadaan siirrettyä kutuvaellukselle merelle. LUONTEIKKAITA KUVIA Apua kehysten valintaan sekä taiteilijatarvikkeita saa Lahden Askonalueella toimivasta Icon Framesta. Yrittäjä Sonja Utriainen pitää pyynnöstä myös maalauskursseja. Icon Frame toimii osoitteessa Askonkatu 13 E, www.iconframe.fi. ”Kuvaamani ihmiset ovat se tarina, jonka ottamani valokuvat kertovat jokaiselle katsojalleen aina hieman eri tavalla”, toteaa valokuvaaja Sirpa Ryyppö. Hänet valittiin vuoden 2010 Vuoden muotokuvaajaksi. Forssan Vanhassa Kutomossa studiota pitävä Ryyppö on erikoistunut vastasyntyneiden kuvauksiin ja hääkuviin. Kuvaamo Sirpa Ryyppö, Kutomonkuja 2 E 3, facebook.com/kuvaamo. YKSILÖLLISIÄ KORUJA Kultaseppä Pirkko Lund valmistaa Ateljee Brigantiassaan hopea- ja kultakoruja perinteitä kunnioittaen käsityönä. Ateljeessa voi myös korjauttaa vanhat korut tai teettää vaikkapa kaulaketjusta rannekorun. Lundin työpaja sijaitsee Forssassa Finlaysonalueen Vanhalla Kutomolla, Kutomonkuja 2, www.ateljeebrigantia.fi. MUUMIEN JUHLAA Finlayson juhlistaa Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuotta kahdella uudella Muumi-kuosilla ja niistä koostuvalla mallistolla. Juhlamuumi-pussilakanoissa muumihahmot ovat järjestäneet kunnon juhlahumun. Muumiystävät-kuosi on pienikuvioinen graafinen ja herkkä kuosi. Kuosit perustuvat Tove Janssonin alkuperäiskuvituksiin. Finlaysonilla on tehtaanmyymälä Forssan Finlaysonalueella, Puuvillakatu 4. Augustin jalanjäljissä Forssan Finlaysonalueen Vanha Kutomo on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yksi niistä tulee vastaan heti ovella. Sisäänkäynnin yläpuolella komeilee medaljongin muotoinen pronssireliefi, joka sijoitettiin kutomon sisäänkäynnin tiiliseinään vuonna 1902. Reliefin mies on August Borgström, tehtaan uudistushenkinen johtaja. Ovesta kulkeneet kutomon työntekijät ovat todennäköisesti muistelleet lämmöllä tehtaan johtajaa, joka huolehti työntekijöiden hyvinvoinnista monin tavoin. Hän lopetti yötyön ja lyhensi tehtaalaisten työpäiviä ilman palkanalennuksia. Hänen aikanaan Forssaan saatiin sähkövalo, yksityinen rautatie ja sähköraitiovaunu liikennöimään tehtaiden välillä. Borgströmin perintö elää Forssassa yhä. Hän testamenttasi puolisonsa kans- FORSSAN JA TEKSTIILITEHTAIDEN historiaan voi tutustua uudistetussa Forssan museossa, avoinna ti–to klo 12–18, pe–su klo 12–16. www.forssanmuseo.fi Kutomon alueeseen voi tutustua Forssan museon verkkosivustolla: www.forssanmuseo.fi/kutomo_elaa sa varoja lastentarhan perustamiseksi. Forssa-yhtiön lastentarha aloitti toimintansa 1900-luvun alussa. Nykyään rakennuksessa toimii Forssan kaupungin päiväkoti Augustina. Vanhassa Kutomossa puolestaan toimii hyvinvointi-, hoivapalvelu- ja toimistokeskus. 8 RE 1/2014 TEKSTI Suvi Huttunen KUVA Olli Urpela 9 Second Hand Shop Annina on toiminut Vantaalla Tikkurilan Silkissä jo melkein neljännesvuosisadan. Verkon myötä asiakkaita on nykyään eri puolilla maata. ” Intohimo avain yrittäjän jaksamiseen Helena Piiroinen on toiminut yrittäjänä jo parikymmentä vuotta. Ajatus Second Hand Shop Anninan perustamisesta lähti omien ja tuttavien vanhojen tavaroiden myymisestä toreilla. Kaikki tavarat eivät tietenkään koskaan menneet kerralla, vaan niitä piti viedä kotiin ja taas takaisin torille. Lisäksi pesin, silitin ja korjasin kaiken, mikä alkoi olla aika rankkaa. Ajattelin, että mitä jos laittaisin oikean liikkeen pystyyn, ja siitä tämä lähti, hän muistelee. Aluksi Piiroinen keskittyi vanhoihin vaatteisiin, mutta niiden kunnostaminen vei niin paljon aikaa, että noin kymmenen vuotta sitten Piiroinen päätti vaihtaa tuotetta. Sen jälkeen hän on keskittynyt vanhoihin huonekaluihin ja sisustukseen. Vanhat tavarat ja etenkin vanhat huonekalut ovat Piiroiselle intohimo ja vuosien myötä hän on oppinut näkemään valtavasti uusia käyttömahdollisuuksia eri esineille. Suunnittelu ja ideointi kiehtovat ja hän antaa myös asiakkaille mielellään vinkkejä siitä, miten vanhoja tavaroita voisi hyödyntää uudelleen. – Tiettyä sitkeyttä täytyy olla, jos aikoo mennä eteenpäin tällä alalla. Pienestä ei kannata heittää kuppiansa nurkkaan. Intohimo työhön ja ihanat asiakkaat saavat kuitenkin jaksamaan. Piiroinen nauttii joka hetkestä ja yrittäjyys on hänelle elämäntapa. SAMASSA LIIKETILASSA LÄHES PARIKYMMENTÄ VUOTTA Second Hand Shop Annina on toiminut Tikkurilan Silkin kiinteistössä vuodesta 1991 asti. Aluksi liike aloitti pienimuotoisesti pienemmissä tiloissa sisäpihan puolella, mutta pian Annina siirtyi nykyiselle paikalleen kadun puolelle Tikkurilantien varteen. Nykyään Piiroinen törmää asiakkaisiin kaikkialla ja monien kanssa on vanhettu yhdessä. Paljon on kuitenkin myös niitä, jotka tulevat liikkeeseen ensimmäistä kertaa, tai tutustuvat tuotevalikoimaan verkossa. Piiroinen pyrkiikin kuvaamaan suurimman osan tuotteistaan verkkosivuilleen tai Facebookiin. Verkon myötä asiakkaita löytyy nykyään ympäri Suomea. HYVÄ YHTEISTYÖVERKOSTO SUUREKSI AVUKSI Suureksi avuksi yksinyrittäjän uralla ovat olleet muut ihmiset, jotka ovat auttaneet niin tavaroiden entisöinnissä, kuljetuksissa, kotisivujen teossa kuin tuuranneet välillä liikkeessäkin. Myös yhteistyö muiden yrittäjien kanssa on ollut antoisaa. – Ympärilläni on aivan uskomattomia ja ihania ihmisiä. Saan olla kiitollinen monelle. Aika pitkälle yritän kuitenkin suunnitella asiat niin, ettei minun tarvitse olla poissa liikkeestä. En osaa olla, jos joudun olemaan päivänkin poissa. Vuoden päästä Piiroinen pääsisi eläkkeelle, mutta hän ei ole lainkaan varma raaskiiko luopua vielä silloin rakkaasta työstään. – En olisi ikinä uskonut että teen tällaisen rupeaman tällä alalla. Enkä pistäisi yhtään hanttiin, jos löytäisin kumppanin jatkamaan tätä, Piiroinen vinkkaa. Entä lähtisikö Piiroinen edelleen yrittäjäksi, jos saisi nyt valita uudelleen? – Saattaisin lähteä, mutta ottaisin liikekumppanin. Olen joutunut sitoutumaan tähän todella paljon. 10 RE 1/2014 TEKSTI Riikka Vakkuri KUVAT Petri Koivisto ja Arkkitehtitoimisto AJAK Lahti kasvaa radanvarteen Lahden radanvarresta visioidaan urbaania, viihtyisää ja älykästä uutta kaupunginosaa. Miten sellainen kaupunginosa syntyy? T yhjää maata sekä vanhoja punatiilisiä teollisuusrakennuksia yli kaksi kilometriä pitkällä alueella junaradan ja valtatien välissä. Lähtötilanne Lahden uuden kaupunginosan suunnitteluun on houkutteleva, mutta myös vaativa. Miten radanvarteen luodaan alue, jossa on mukava työskennellä ja asua? Radanvarresta suunnitellaan tiivistä, energiatehokasta ja urbaania kaupunginosaa, joka houkuttelee toimitilojen ja kotien etsijöitä. Kyseessä on Lahden merkittävin kehittämisalue seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena on luoda alueesta osa Lahden keskustaa ja kilpailukykyinen vaihtoehto pääkaupunkiseudulle. – Elinkeinoelämän rakennemuutos on näkynyt Lahdessa: teollisia työpaikkoja on kadonnut. Kaupungin tulevaisuus rakentuu monipuolisuudelle. Radanvarteen voi tulla toimintoja, joita Lahteen on muuten vaikea saada, toteaa Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Radanvarsi • 2,5 kilometriä pitkä, enimmillään 300 metriä leveä • 53 hehtaaria • Renorin omistama Askonalue reilu 30 hehtaaria • Radanvarteen tulee satoja työpaikkoja ja tuhansia asukkaita • Radanvarren rakentaminen alkaa Matkakeskuksesta tänä vuonna • Askonalueen asemakaavan suunnittelu alkaa tänä vuonna • Lisätietoa Radanvarren arkkitehtuurikilpailusta: www.radanvarsi.fi YHTEISTUUMIN JA KESKUSTELLEN • Lisätietoa Askonalueesta: www.askonalue.fi Lahden radanvarteen suunnitellaan kaupunginosaa sadoille yrityksille ja tuhansille asukkaille. Radanvarren alueella on useita maanomistajia, ja suurin niistä on Renor. Alueen suunnittelussa luodaan uutta toimintakulttuuria, jossa syvennetään kunnan, valtion ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä. Radanvarren kehittämisessä ovat mukana Lahden kaupungin ja Renorin lisäksi RAKLI, Lahden Seudun Kehitys LADEC, Liikennevirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja VR. Tiivistä yhteistyötä tarvitaan, jotta aluetta päästään toteuttamaan nopeasti. Isoja askeleita uutta kohti otetaan, kun valtatie 12 siirtyy uuteen paikkaan. Tavoitteena on, että nykyisestä valtatiestä tulee yksi Lahden pääkaduista. Samalla kehittämistä vaikeuttanut este poistuu. 11 12 RE 1/2014 13 Radanvarteen suunnitellaan alue, jossa uusi ja vanha yhdistyvät rohkeasti. Kerros- ja toimitalojen lisäksi alueelle on ideoitu tiiviitä pientaloalueita. Adalbert Aapola Arkkitehtitoimisto AJAKista on ollut ideoimassa uuteen kaupunginosaan teema-alueita, esimerkiksi lasi- ja vesikaupungin sekä metsävyöhykkeen. Alueen kehittämisessä on tehty yhteistyötä myös asukkaiden kanssa Radanvarren arkkitehtikilpailun yhteydessä. He ovat osallistuneet työpajoihin ja antaneet ideoita alueen rakentamiseksi. Kaupunkilaiset halutaan mukaan myös jatkokehitykseen. – Avointa osallistumismenettelyä jatketaan. Emme pidä suunnitelmia pöytälaatikossa, vaikka kaikkia yksityiskohtia ei vielä tiedetäkään, maankäytönjohtaja Veli-Pekka Toivonen lupaa. PALOITTAIN VALMIIKSI Radanvarren alue kaavoitetaan useammassa osassa ja rakennetaan vaiheittain osa-alueittain valmiiksi. Näin vältetään alueen päätyminen vuosikausien rakennustyömaaksi. Osa-alueita on neljä, ja niistä viimeisen suunnittelun tavoitellaan alkavan vuonna 2017. Jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa aluetta halutaan elävöittää ja antaa kaupunkilaisille tilaa toimia. Väliaikaisesti tyhjille tonteille on visioitu esimerkiksi kaupunkiviljelmiä ja skeittipaikkoja. 14 RE 1/2014 Ensimmäinen työmaa alkaa tänä vuonna. Rautatieaseman seutu muuttuu Matkakeskukseksi, kun juna-aseman kylkeen rakennetaan kauko- ja seutuliikenneterminaalit. VANHAA JA UUTTA ROHKEASTI Matkakeskuksen itäpuolella sijaitseva Askonalueen kulttuurihistoriallinen teollisuusympäristö muodostaa keskeisen osan radanvarren suunnittelualueesta. Askonalue kertoo omaa tarinaansa maailman muutoksesta. Alueen vanhimpien punatiilisten rakennusten historia ulottuu 1920-luvulle, jolloin Aukusti Avonius perusti huonekalutehtaan. Vuonna 1956 tehdyn laajennuksen jälkeen Askonalueella toimi Pohjoismaiden suurin huonekalu- ja kodinkonetehdas. Tehdastoiminta hiipui 2000-luvun taitteessa, jonka jälkeen Renor on kehittänyt aluetta jo yli 50 miljoonalla eurolla luoden sinne moderneja toimistotiloja. Maaperää on puhdistettu yli 8 000 kuutiometriä, tuhatkunta pysäköintipaikkaa on rakennettu ja 37 000 neliömetriä tyhjää hallitilaa on saneerattu toimitiloiksi. Vanhoihin rakennuksiin on onnistuttu luomaan uutta elämää: Askonalueella toimii noin 250 yritystä ja työpaikkoja on noin 2 000. – Askonalueen kehittämisen lähtökohtana on ollut kulttuurivetoisuus sekä alueellisen innovaatiomahdollisuuksien tukeminen, toteaa Renorin toimitusjohtaja Timo Valtonen. Ideoita uutta asemakaavaa varten haettiin arkkitehtuurikilpailulla, jonka voitti viime vuonna Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n Adalbert Aapola ja Jarkko Kettusen ehdotus Krokotiili. Askonalueen suunnittelua jatketaan nyt AJAKin kanssa. Suunnitelmissa Askonalue rakentuu 14 korttelista, joissa asumisviihtyisyyttä luovat vehreät kortteleiden sisäpihat, kaupunkiviljelypalstat ja vesiaiheet, kuten suihkulähteet. Suunnitelma perustuu ajatukseen dynaamisesta palapelistä, jossa suunnitelman osia voidaan tarpeen mukaan vaihtaa, mutta kokonaisuus kuitenkin säilyy ehjänä. Arkkitehti Adalbert Aapola on innoittunut alueella ennen kaikkea vanhan ja uuden yhdistämisestä. – Haluamme tehdä sitä rohkeasti, ei hyssytellen. Euroopassa on esimerkkejä uuden ja vanhan yhdistämisestä, mutta tavoitteenamme on tehdä tätä omalla tavalla, sellaista, mitä ei ole ennen tehty. 15 ÄLYKKÄÄSTI RAKENTAEN AJAKin kilpailuehdotuksen nimi Krokotiili viittaa paitsi muotoon myös energiatehokkuuteen. Krokotiili kuluttaa tarvittaessa erittäin vähän energiaa, mutta pystyy reagoimaan salamannopeasti. Niin pitäisi tulevaisuuden kaupunginkin. Radanvarteen halutaankin älykkäitä energiaa säästäviä ratkaisuja, omavaraisia kortteleita ja plussataloja. Sijainti jo antaa hyvän lähtökohdan kestävän kehityksen mukaiseen rakentamiseen. Palvelut ovat lähellä ja juna- ja linja-autoasemalle on kävelymatka, joten autoa ei välttämättä tarvitse. Alueen sisällä ei juuri autoilla ajella: julkinen reitti on alueen läpi kulkeva selkäranka. – Parkkipaikat on suunniteltu sijoitettavaksi kansien alle, ja kansien päälle voidaan sijoittaa esimerkiksi oleskelualueita, Aapola toteaa. Suunnitelmissa on siis ihmisten ehdoilla tehty kaupunginosa. Arkkitehtitoimisto AJAKin suunnitelma perustuu ideaan dynaamisesta palapelistä, jossa kokonaisuus koostuu vaihdettavista osista. Alueen sydän on läpi kulkeva kävelyreitti. 16 RE 1/2014 TEKSTI Riikka Vakkuri KUVA Nina Kaverinen Tulevaisuuden kaupungissa ” Teknologia luo uusia mahdollisuuksia asuntojen räätälöintiin. Kodin merkitys pysyy tulevaisuudessakin samana, mutta asumisen pitää ilmentää ihmisten elämäntapaa entistä paremmin, toteaa tulevaisuudentutkija Sirkka Heinonen. I lmastonmuutos, väestönmuutos, digitalisaatio, globalisaatio ja elämystalous. Ne ovat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa asumisen tulevaisuutta tutkivan Sirkka Heinosen mukaan merkittävimmät asumisen ja kaupunkien tulevaisuuteen vaikuttavat trendit. Yhä useammat asuvat tulevaisuudessa kaupungeissa, ja kilpailu kaupunkiseutujen välillä kasvaa. Kaupungit ja asuinalueet, jotka varautuvat megatrendeihin ja kestävät esimerkiksi rajuja sääolosuhteita, ovat kilpailun voittajia. Hyvin menee niillä, jotka vaalivat omavaraisuutta, asumisen laatua ja asukkaiden hyvinvointia, sillä puhdasta ilmaa ja ympäristöä arvostetaan tulevaisuudessa yhä enemmän. – Kortteleiden tulisi pärjätä omalla energialla. Passiivitalojen sijaan tulevaisuudessa tulisi rakentaa plussataloja, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat, Heinonen sanoo. YKSILÖLLISEMPÄÄ JA YHTEISÖLLISEMPÄÄ ASUMISTA Asuntotuotannossa muutokset ovat vasta iduillaan. Vaikka elämme kovin erilaisessa maailmassa kuin vaikkapa kolmekymmentä vuotta sitten, asuntojen suunnittelussa se ei juuri näy. Asukkaat ja heidän tarpeensa muuttuvat tulevaisuudessa yhä kirjavammiksi, joten asuntojen räätälöinnin tarve vain kasvaa. Ihmiset haluavat kotien ja kokonaisten asuinalueiden kuvastavan yhä enemmän omaa elämäntapaa. Tyyliä ja identiteettiä ilmennetään esimerkiksi materiaalivalinnoin. Heinonen uskoo, että teknologia luo uusia mahdollisuuksia räätälöintiin. – Esimerkiksi helposti vaihdettavat digitapetit voivat olla ratkaisu. Älykkäiden materiaalien avulla asukkaat voivat säätää lämpötilaa, valaistusta ja äänimaailmaa. Asukas voi luoda vaikka erilaisia äänikäytäviä. Tila voi tarpeen mukaan rentouttaa tai virkistää. Helposti erilaisiin tarpeisiin muunneltavia asuntoja tarvitaan myös siksi, että tulevaisuudessa koti ei enää useinkaan ole sidottu vain yhteen paikkaan. Ihmiset muuttavat, liikkuvat vapaaehtoisesti ja pakon edessä yhä enemmän. Koti laajenee kattamaan kokonaisen kaupunginosan tai jopa kaupungin. Koteja voi olla useita ja osa niistä väliaikaisia: kaupungissa, maalla, ulkomailla. Samalla tavaroiden ja kodinkin lainaaminen yleistyy, ja Airbnb:n sekä Kuinoman kaltaisten vuokrauspalvelujen suosio kasvaa. – Rakennusten pitäisi joustaa. Tarvetta olisikin moduuleista koostuvalle asuinrakentamiselle, Heinonen sanoo. Mutta samalla kun yksilöllisyys ja yksinasuminen lisääntyy, kasvaa yhteisöllisyyden tarve. Jo nyt visioidaan, miten kerrostaloissa voidaan tukea yhteisöllisyyttä. Voisiko vaikka aulatiloissa olla kahvittelu- ja lehtien lukupaikka ja pihalla tilaa kaupunkiviljelyyn? Heinonen uskoo, että myös kimppa-asuminen ja -rakentaminen on tulevaisuudessa yhä yleisempää. Tulevaisuudessa tullaan ehkä näkemään enemmän julkisen ja yksityisen tilan yhdistelmiä suositun Ravintolapäivän tapaan. ELÄMYKSIÄ, LUONTOA JA HILJAISUUTTA Vaikka koteja voi olla useita, kodin merkitys pysyy tulevaisuudessa samana: se on sisin pyhäkkö, joka halutaan rauhoittaa. Suurkaupunkien vilinä, kiire ja stressi saa monet kaipaamaan leppoisampaa pikkukaupungin elämää ja luontoa. – Ihminen tarvitsee lähelleen jonkin luontoelementin. Kaikissa asunnoissa pitäisi näkyä sinivihreää. Heinonen arvelee, että tulevaisuudessa asuntojen suunnitteluun vaikuttaakin myös biomimiikka, jossa jäljitellään luonnon muotoja ja toimintoja. Rakennuksista voidaan rakentaa vaikkapa puun lehden tai muurahaispesän muotoisia. Luonnon kaipuu näkyy myös vertikaaliviljelyn eli pystysuorien kaupunkiviljelmien yleistymisenä. Tulevaisuudessa ehkä useamman autotallin katolla kasvaa yrttejä ja kukkia. Vertikaaliviljely ei ole vain ruoantuotantoa varten, vaan luo myös kauniita ympäristöjä. Samalla, kun ihmiset kaipaavat hiljaisuutta ja rentoutumista, he tavoittelevat elämyksiä. Niin sanottu elämystalous näkyy jo nyt vaikkapa siinä, miten yhä useammat luovat itselleen työn rakkaasta harrastuksesta. Elämystaloudessa vanhojen kiinteistöjen kehittämisellä on tärkeä rooli. – Aiemmin liian herkästi purettiin koko rakennus. Nyt puretaan vain se, mitä ei voida kunnostaa. Näin alueelle jää historian jälkeä, joka tuo ihmisten kaipaamaa merkityksellisyyttä. ASUKKAIDEN IDEAT KÄYTTÖÖN Itse tekeminen, tuunaaminen, värkkääminen vain vahvistuu tulevaisuudessa. Koteja remontoidaan, pihaa kuopsutetaan ja itse kasvatettuja yrttejä nautitaan. Ihmiset haluavat vaikuttaa ympäristöönsä, kotien lisäksi asuinSirkka Heinosen mukaan itse alueisiinsa. tekemisen -kulttuuri vahvistuu Kuluttajista tulee yhä enemmän ja vaikuttaa kaupunkien elinvoituottajia, jotka osallistuvat suunnitmaisuuteen. teluun ja luovat myös itse tuotteita ja palveluja. Puhutaankin tuottajakuluttajista. Kaupunkien, asuinalueiden ja asuntojen suunnittelussakin asukkaat otetaan mukaan suunnitteluun yhä useammin. Näin on tehty esimerkiksi Lahden Radanvarren suunnittelussa. Heinonen muistuttaa, ettei asukkaiden osallistaminen saa jäädä puolitiehen. – Ei riitä, että heiltä kysytään. Oleellista on, mitä ideoilla tehdään. 18 RE 1/2014 TEKSTI Suvi Huttunen KUVA Olli Urpela Kotia sisustetaan taantumasta huolimatta Huonekaluostoksissaan suomalaiset ovat varovaisia kuluttajia. Klassinen muotoilu ja pelkistetty tyyli vetoavat vuodesta toiseen. Tähän luottavat myös huonekalukaupan tutut klassikot: Asko ja Sotka. okainen suomalainen on todennäköisesti ainakin käynyt Askossa tai Sotkassa ja useimmat ovat asuneet kodissa, josta löytyy näiden liikkeiden huonekaluja. Suuri yleisö tunteekin Indoor Groupin juuri Sotkana ja Askona. Keskoon kuuluvalla yrityksellä on reilut 80 myymälää ympäri Suomea sekä tytäryhtiö Virossa ja siellä kahdeksan myymälää. Profiililtaan Asko ja Sotka eroavat selkeästi toisistaan ja vetoavat omanlaiseensa asiakaskuntaan. – Asko houkuttelee laatutietoisia kodinsisustajia, jotka hakevat kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja inspiraatiota sisustukseen. Sotka on enemmän edullisuutta ja helppoutta arvostavalle kuluttajalle, arvioi Indoor Groupin ostojohtaja Jukka Lankinen. PALUU JUURILLE Askonalueelle logistiikkakeskus Indoor Group keskittää huonekalukaupan logistiikkatoimintansa Lahteen, Renorin Askonalueelle tämän vuoden aikana. Asko 3 -kiinteistössä jatkaa toimintaansa myös Indoorin sohvatehdas Insofa Oy. Toinen merkittävä toimitilojen vuokraaja kiinteistössä on logistiikka-alan toimija TS Log Oy. Logistiikkakeskukselle Askonalueen sijainti on oivallinen: se sijaitsee Lahden rautatieaseman vieressä, josta on nopea oikoratayhteys pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Vieressä kulkee valtatie 12 ja parin minuutin päässä kulkee Lahti-Helsinki moottoritie. Indoor Groupin juuret ovat Lahdessa Askon sohvatehtaalla, joka on Suomen vanhin ja suurin sohvatehdas. Sohvia tehdään Lahdessa vielä tänäkin päivänä käsityönä, mutta nyt yritys on palaamassa entistä tukevammin juurilleen. Sohvatehtaan lisäksi Lahdessa alkaa toimia Askon ja Sotkan logistiikkakeskus ja keskusvarasto. Keskittämällä toimintoja saman katon alle saadaan luonnol- lisesti kasvatettua volyymeja ja sitä kautta kustannussäästöjä. Lahti on myös logistisesti erinomaisella paikalla, mikä pienentää kuljetusmatkoja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Myös Vuosaaren satama on vain tunnin ajomatkan päässä. LUOTTAVAISENA MARKKINOIDEN MYLLERRYKSESSÄ Viime vuosien taantuma on näkynyt myös huonekalukaupassa ja kilpailu on kovaa. Tämä näkyy muun muassa kilpailijoiden konkursseina ja yrityssaneerauksina. Vaikka myynti onkin laskenut, ovat Asko ja Sotka kuitenkin onnistuneet lisäämään markkinaosuuttaan. Asko valittiin myös jälleen kerran Suomen luotetuimmaksi huonekaluketjuksi Valittujen Palojen kyselyssä. Talouden epävarmuus näkyy Lankisen mukaan kuluttajien käyttäytymisessä monella tavalla. Ostoksia, etenkin isoja sellaisia, harkitaan nyt pidempään, ja nyt ostetaan enemmän edullisia huonekaluja. Tämä näkyy etenkin sohvakaupassa. Kodin sisutukseen halutaan kuitenkin edelleen panostaa ja pienempien sisustustuotteiden kuten mattojen kauppa käy hyvin. – Toisaalta taantuma jakaa ihmisiä. Vaikka kysyntä keskimäärin menee edullisempiin tuotteisiin, niin on myös niitä, jotka ajattelevat, että nyt kannattaa ostaakin parempaa ja kestävämpää. Tulevaisuuteen Lankinen suhtautuu luottavaisesti, vaikka talouden suhdanteet säätelevätkin paljon markkinatilannetta. Huonekaluja tarvitaan aina, vaikka ne eivät tarvehierarkiassa ensimmäinen asia olekaan. VARMOJA VALINTOJA JA VALKOISTA Suomalaisten sisutusmaku huonekalujen suhteen on Lankisen mielestä varovainen. Suomalaiset tekevät hyvin varmoja valintoja. Vahvat eurooppalaiset trendit eivät mene meillä läpi, vaikka ne päätyisivät Ruotsiin asti. Esimerkiksi rustiikki- ja industrial-tyylit ovat jääneet hyvin marginaalisiksi. – Suomalaiset arvostavat selkeää, klassista muotoilua. Valkoinen väri on edelleen suosittu ja tuntuu vain kasvattavan suosiotaan, hän sanoo. VASTUULLISUUS KESKEINEN ARVO Askon sohvat valmistetaan omalla sohvatehtaalla, mutta muut tuotteet tulevat kotimaisilta ja ulkomaisilta sopimusvalmistajilta. Noin puolet ketjujen tuotteista valmistetaan Suomessa. Loput tulevat Baltiasta, muualta Euroopasta sekä Kauko-Idästä. Indoor Group on pyrkinyt pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja vaihtokynnys tavarantoimittajien suhteen on korkea. Pitkä yhteistyö vahvistaa myös luottamusta puolin ja toisin ja ympäristö- ja sosiaalisen vastuun toteutumista on helpompi seurata. Vastuullisuus on yksi Keskon keskeisimmistä arvoista, mikä näkyy myös Indoor Groupissa. Eniten töitä on tehty puun kanssa ja nyt kaikki huonekaluissa käytettävät trooppiset puulajit ovat FSC-sertifioituja. Puun alkuperä varmistetaan tarkkaan eikä se saa olla peräisin sademetsistä tai laittomista hakkuista. Noin 60 prosenttia puusta tulee EU:n alueelta ja 40 prosenttia Kaakkois-Aasiasta ja Venäjältä. Riskimaissa puolueeton tarkastaja käy paikan päällä varmistamassa, että raaka-aineen alkuperä täyttää tiukat kriteerit. – Yrityksen arvoihin pitää kuulua, että yritetään kantaa vastuu maapallosta. Vastuullisuus ei saa lähteä pelkästä voitontavoittelusta, Lankinen muistuttaa. 19 20 RE 1/2014 Rakennusperinnön kehittäminen lisää kaupunkialueiden elinvoimaisuutta R enorin hankekehitysasiantuntija Vuokko Heiskanen tarkastelee vanhoja kiinteistöjä kehittämisen näkökulmasta. Hän esimerkiksi tutkii kustannuslaskijoiden ja arkkitehtien kanssa kiinteistökohteeseen tehtyjä tilasuunnitelmia ja miettii tyhjän tontin käyttöä. – Kosketuspintani hankekehitykseen on paljolti tietokoneen ruudulla, laskentataulukoissa sekä pohja- ja kaavakuvissa. Tärkeää on myös käydä kohteissa paikan päällä. Heiskanen on niitä muutamia harvoja Suomessa, jotka ovat tutkineet rakennusperintökiinteistöjen taloudellista arviointia ja kehittämistä. Hän on tehnyt aiheesta diplomityön Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitokselle. Heiskanen kiinnostui rakennusperinnön kaupunkitaloudellisesta tutkimuksesta tehdessään vuonna 2009 Tikkurilan Silkkiin liittyvää harjoitustyötä Renorille, josta avautui myöhemmin myös työpaikka. – Rakennusperinnöstä on muodostunut työ, harrastus, ja etten sanoisi jopa elämänkatsomus, Heiskanen naurahtaa. KULTTUURIHISTORIALLINEN LUONNE VAIKUTTAA TOIMITILOJEN VALINTAAN Rakennusperinnön merkitys taloudellisen hyödyn tuottajana on tiedostettu laajemmin vasta viime vuosikymmeninä. – Vaikka rakennusperinnön sosiaaliset ja kulttuuriset arvot ovat aina ensisijaisia vaikuttimia historiallisen rakennuskannan säilyttämiselle, yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta on hyödyllistä tiedostaa myös ra- TEKSTI Virve Juhola KUVA Amparo Espana Llopis 21 Vuokko Heiskanen kiinnostui rakennusperinnön kehittämisestä niin, että teki siitä opinnäytetyön. kennetun kulttuuriympäristön taloudelliset arvot. Tutkimusaineistoa rakennusperinnön taloudellisesta arvioinnista on jo valtavasti. Asukkaat, yritykset ja niiden avainhenkilöt valitsevat sijainnin yhä enemmän ympäristön kiinnostavuuden perusteella. – Rakennusperinnöllä on merkittävä vaikutus alueen tulonmuodostukseen. Rakennetun kulttuuriympäristön hoidolla voidaan luoda alueelle työpaikkoja ja parhaimmassa tapauksessa jopa edistää muiden toimialojen kehitystä. Historiallisen rakennuskannan on todettu tuottavan taloudellisia hyötyjä myös kiinteistöjen ja alueiden arvonkehityksen sekä palveluiden tuottamisesta kertautuvien verotulojen kautta. Heiskanen selvitti diplomityössään tekijöitä, jotka vaikuttivat Porin Puuvillan ja Lahden Askonalueen käyttäjien toimitilavalintoihin. – Käyttäjät kokivat historiallisten ja yhteisössä tunnettujen toimitilojen lisäävän organisaation arvostusta, uskottavuutta sekä luotettavuutta. He sanoivat myös menneen elämän läsnäolon ja nostalgian olevan tärkeitä piirteitä. – Esimerkiksi Porissa monilla paikallisilla on voimakas henkinen side Puuvillan alueeseen. Tehdas oli toimintavuosinaan kaupungin suurin työnantaja antaen sadan vuoden ajan toimeentulon miltei 3 000 kaupunkilaiselle. Monien nykyisten tilankäyttäjien vanhemmat ja isovanhemmat ovat työskennelleet entisellä puuvillatehtaalla. Tilojen käyttäjät kokivat rakennusten historia- ja kulttuuriominaisuuksien vaikuttavan myönteisesti myös ympäröivään kaupunkialueeseen ja olevan merkittävä voimavara innovaatioiden ja uusien ideoiden synnyttämiseksi. – Luovuuspotentiaali on tunnustettu Suomessa ja maailmalla erääksi merkittäväksi talouden kasvun moottoriksi ja strategiseksi kehittämiskohteeksi. Historialliset ympäristöt ja rakennukset vetoavat erityisesti luovien ja tietointensiivisten toimialojen yrityksiin. – Useissa kaupungeissa niin Suomessa kuin maailmallakin etenkin historiallisiin teollisuusympäristöihin on syntynyt monipuolista ja eläväistä kulttuuri- ja kasvuyritystoimintaa. Tällaista kehitystä olemme pyrkineet edistämään myös omissa kohteissamme. EI UPOTETA AARREARKKUA SUOHON Vanhoja kiinteistöjä kehitetään liiketoiminnallisista lähtökohdista, mutta samalla rakennus- ja kulttuuriperintöä kunnioittaen. – Rakennussuojelullisten ja taloudellisten arvojen ei tarvitse olla keskenään ristiriidassa, Heiskanen muistuttaa. – Pelkkää kevättä vanhojen rakennusten kehittäminen ei aina kuitenkaan ole. Suomessa yhteiskunta tukee eurooppalaisittain verraten vähän rakennusperinnön hoitoa. Tältä osin rahoitus- ja tukipolitiikkamme on vielä lapsenkengissä. Toimintaympäristön haasteet on tiedostettu myös ympäristöministeriön strategiaselvityksissä, joissa yksityisten pääomien kohdentumattomuus rakennusperinnön hoitotyöhön on koettu todelliseksi ongelmaksi. – Aiheen nostaminen julkiseen keskusteluun vaatii yksityisen ja julkisen sektorin tiivistä yhteistyötä sekä alan kotimaisen tutkimuksen edistämistä, jotta historiallinen rakennuskantamme ei pääse entisestään rapistumaan. Se on kuin upottaisi aarrearkun suohon. Forssan voimalaitos uuteen aikaan Forssan voimalaitos on tyypillinen perinteikäs teollisuustila, jonka uutta käyttöä Renorissa mietitään. Kutomon voimalaitos valmistui vuonna 1924, ja se on yksi Suomen vanhimpia säilyneitä voimalaitosrakennuksia. Voimalaitoksella tuotettiin energiaa tekstiilitehtaalle ja kaukolämpöä kaupungille vuoteen 2010 asti. Voimalaitos on osa Finlaysonaluetta, jonka muodostavat sen lisäksi Vanhan Kutomon hyvinvointi-, hoivapalvelu- ja toimistokeskus, Finlaysonalueen tehtaat sekä logistiikkakeskus. Voimalaitoksen avarissa, korkeissa tiloissa on tyhjää tilaa reilu 2 000 neliötä. – Voimalaitoksen toistakymmentä metriä korkeat tilat muuntuvat helposti monenlaiseen käyttötarkoitukseen. Itse näkisin kohteen sopivan erinomaisen hyvin viihde- ja kulttuurikäyttöön, esimerkiksi galleriaksi tai konserttisaliksi. Voimalaitos tuotti energiaa yötä päivää lähes 90 vuotta – nyt on meidän vuoro antaa sille virtaa, Vuokko Heiskanen sanoo. 22 RE 1/2014 TEKSTI Virve Juhola KUVAT Nina Kaverinen Hyvän olon Kotona ladataan akkuja. Konkreettisesti ja kuvaannollisesti. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee erilaisia tiloja eri tarkoituksiin, myös työtä tehdessään. Pitää saada toljotella tai tunnelmoida, nysvätä tai innostua. Siirtyä ihan muualle, jos elämäntilanne sitä vaatii. tiloja T ilakonsultti, elämäntaidonvalmentaja Maaretta Tukiaisen tavoitteena on hyvän olon lisääminen arjen ympäristöissä. Hänen mukaansa hyvää oloa lisäävä tila on yleensä paikka, jolla on sielu. Paikka, jossa on jotakin ainutkertaista ja pysähdyttävää ja jonkinlainen syvempi merkitys. Tukiainen puhuu tunnelmamuotoilusta, jossa tilasta tehdään mahdollisimman elämyksellinen ja koskettava. Eri ihmisille tämä voi tarkoittaa eri asioita. – Parhaimmillaan koti tukee yksilön tai perheen arvoja ja valintoja. Jos tärkeintä on laittaa ruokaa yhdessä, perhe tarvitsee ison ja toimivan keittiön. Jos parasta yhdessäoloa on elokuvien katselu, kannattaa ennemmin sijoittaa kunnon kotiteatteriin. On hyvä muistaa, että työn tekoon tarvitaan erilaista energiaa kuin latautumiseen. Jos oman energian kanavoiminen tietyssä tilassa ei onnistu, on parempi siirtyä erilaiseen paikkaan. TUNNELMAN VOI MUOTOILLA Tunnelmamuotoilu on ennen kaikkea suunnittelua eri aisteille. Tunnelma syntyy siitä, millä tavalla tietty tila koskettaa eri aisteja. Tilaan voidaan vaikuttaa väreillä, äänillä, valoilla ja tuoksuilla. Maaretan vinkit hyvän olon tilaan • Mieti ensin, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä. Laita ne tärkeysjärjestykseen. Onnistunut tilasuunnittelu lähtee arvoista. • Mieti, mitä tärkeimmät arvot toiminnan kannalta tarkoittavat. Mitä asioita tilassa pitäisi voida tehdä? Miten niitä halutaan tukea? • Pohdi, millainen on se kokonaistunnelma, joka tukee hyvää oloasi. Millaista tunnetta haluat vahvistaa? Yritä nimetä tunne. Voit myös tehdä siitä mood boardin eli tunnelmakartan. • Mieti, miten voit vahvistaa haluttua tunnelmaa huomioimalla eri aistit: mitä tila tarjoaa kuulo- ja hajuaisteille ja miltä tila fyysisesti kosketeltuna tuntuu? Miten lämpö- ja liikeaistit on otettu huomioon? Entä ulkotila? • Yritä keskittyä tilan merkitykseen ja unohtaa se, mikä on muotia. Muodit tulevat ja menevät, mutta hyvin suunniteltu tila, joka heijastaa asujansa arvoja, pitää pintansa, vaikka aika kuluu. 23 24 RE 1/2014 ENNEN JA NYT • RE 1/2014 – Yleisesti ottaen luonnosta löytyvät värisävyt rauhoittavat ihmistä ja kirkkaat värit aktivoivat. Värien ja muotojen vaikutus on kuitenkin henkilö- ja kulttuurisidonnaista, ja tyyli ylipäänsä niin subjektiivinen asia, että se on suunnittelupalvelun tarjoajalle aina pähkinä purtavaksi. Useimmiten neutraalit perusratkaisut toimivat hyvänä pohjana, jonka päälle tilan käyttäjä voi itse alkaa rakentaa jatkoa mieltymystensä ja tarpeidensa mukaan, Tukiainen kertoo. – Viimeisimmässä matkakohteessani Vietnamissa minuun tekivät vaikutuksen erilaiset lyhdyt sekä elinvoimainen uskonnollinen kuvasto, jonka värienkäyttö, muodot ja symboliikka ovat tapoja pyrkiä luomaan erityisiä merkityksiä. Matkailun lisäksi Tukiaista inspiroivat myös elokuvatieteen esihistoria ja elokuvien tarinat sekä vanhan ajan optiset välineet, joilla voi vaikuttaa nykypäivän tunnelmaan, luoda varjoja, leikitellä epäsuoralla valolla tai korostaa valon vaikutusta. – Valo voi olla taianomaista ja kohottaa arjesta, luoda nykyelämään kaivattua maagisuutta. VALINNANVAPAUS LISÄÄ TILAN KÄYTTÄJÄN HYVINVOINTIA Kodin sisustaja arvostaa tulevaisuudessakin nimenomaan valinnanvapautta, ja tätä varten heille tarjotaan yhä enemmän valmiita, tietoteknisiä suunnittelu- ja mallinnusrajapintoja, joiden avulla tehdä järkeviä valintoja ja päätöksiä. – Tyylien kirjo lisääntyy, ja tietyt aikakauteen sidotut retrotyylit, kuten 50-luku, jatkavat elämäänsä vakiintuneina läpi vuosikymmenten, ja eri retrotyylit myös sekoittuvat yhä enemmän toisiinsa. Yksi Tukiaisen mielestä kiinnostava kehittyvä tyylisuunta on ”rumuuden estetiikkaa” jota edustavat työpajamaiset elinympäristöt, joissa on tarkoituskin voida sotkea ja hyödyntää vanhaa ja kulunutta materiaalia. – On hienoa, että ymmärretään rakennusten historiallinen arvo ja tarina ja saadaan niihin aikojen kuluessa kertynyt myönteinen energia hyötykäyttöön tulevaisuutta varten. Tämä voi olla myös kiinteistön myyntivaltti. Monet arvostavat persoonallisuutta, joka syntyy tilan käyttötarkoituksen ja ihmisten tilakokemusten kautta, inspiroi uuteen toimintaan ja lisää tilayhteisön hyvinvointia, sanoo Maaretta Tukiainen. LUOVA TILA ON ERILAISTEN TILOJEN KOKONAISUUS Maaretta Tukiainen luennoi ja vetää työpajoja luovuutta edistävistä tilaratkaisuista. Hänen näkemyksensä mukaan jokainen ihminen on luova, ja luovuutta voidaan tukea tilasuunnittelulla. Tilojen kokemisessa on aina mukana ajan kokemus. Tila siis koetaan ajallisesti. Se koostuu erilaisten hetkien jatkumosta. Tukiainen antaa esimerkiksi japanilaisen puutarhan, jonka perällä sijaitsee teehuone, johon kuljetaan mutkittelevaa polkua peräkkäisten tilojen, kuten istutusten, kautta. Luovan työn vaiheita voidaan tukea erilaisilla tilatyypeillä. Työtilan kokemukset liittyvät kiinteästi työhyvinvointiin. Rauhoittuminen ja keskittyminen edellyttävät hiljaista huonetta, joskus makuusijaa. Liike ja paikan vaihtaminen tukee luovaa ajattelua. Keinuminen taas on rauhoittavaa ja tuo turvaa. Luovuutta tukeva tila tarjoaa turvaa ja voi olla epämuodollinen. Yhä enemmän hyödynnetään myös ulkotiloja ja luontopolkuja keskittymisen ja luovan ajattelun edistämiseksi ja jopa kasvatetaan itse yrttejä. Maaretta Tukiaisen näkemys luovista tiloista on monen tekijän summa. Etupäässä se on muodostunut uteliaisuudesta. – Kun näkee, jotakin, mikä koskettaa, se tulee tavalla tai toisella mukaan seuraavaan projektiin. Ihminen on kuin tehosekoitin, joka prosessoi aineksia ja tuottaa niistä intuitiivisesti uusia ratkaisuja. Näkemykseeni vaikuttavat paitsi matkustaminen ja elokuvan esihistoria, kokemukseni media-alalta, kirjat ja lehdet. Painokoneiden jyskeestä säveliin Aikanaan Porvoon keskustassa toimi Pohjoismaiden modernein painotalo. Nyt täällä soi painokoneiden sijaan musiikki. Porvoonseudun musiikkiopisto on toiminut kuuden vuoden ajan WSOYTALOSSA, jossa on ryhmäopetukselle aiempaa paremmat mahdollisuudet. Se on tärkeää, sillä musiikinopiskelu on nykyään yhä useammin yhdessä soittamista. Valmentavissa soitonopetusryhmissä voi leikinomaisesti tutustua soitonopetukseen vaikka yhdessä kaverin kanssa, ja perusopetuksessakin opetukseen sisältyy paljon yhteissoittoa. Siitä nauttivat myös pikkuviulistit Sara Uddström, Isabella Åhman ja heidän opettajansa Paula Hagman. MYÖS TILAN HISTORIA JA ALKUPERÄINEN KÄYTTÖ VAIKUTTAVAT HYVINVOINTIIN – Monitilaratkaisuilla tuetaan ihmisten elämäntyylin ja työn monimuotoisuutta sekä ihmisten liikkuvuutta ja mobiiliratkaisuja, kertoo Tukiainen. Kiinteät, staattiset tilat pienenevät ja suunnittelu painottuu yhdessäoloon tarkoitettuihin tiloihin, joista tehdään nykyistä paljon viihtyisämpiä. Myös lemmikkieläimet liittyvät yhä kiinteämmin ihmisten hyvinvointiin ja asumiseen, Tukiainen muistuttaa. Rakkaat eläimet halutaan varusteineen mukaan myös siirryttäessä toiseen kotiin tai tilapäiselle työpaikalle. – Haetaan kokonaiselämyksiä, joissa on mukana kaikki yksilölle tärkeät osat elämää: koti, työ, perhe ja lemmikit. – Työelämässä tarvitaan välimuotoja nykyisten niin sanottujen vetäytymiskohteiden ja peruskokoustilojen lisäksi. Asumisessakin hyödynnetään yhä enemmän luontoa ja ulkotilaa. Energiankulutus minimoidaan ja palataan taas yhteisöllisiin ratkaisuihin, kuten kimpparakentamiseen, kaupunkipuutarhoihin ja talosaunoihin, jotka tukevat perimmäistä tarvettamme lauman tukeen. KUVA Matti Immonen 25 Lattiat, seinät ja katot Maxipinnoite tuntee Askonalueen rakennukset kirjaimellisesti läpikotaisin. Lattioihin, seiniin ja kattoihin erikoistunut yritys saneeraa myös Renorin kohteita ammattitaidolla ja Weberin tuotteilla. Asiakkaita ovat niin suurimmat rakennusliikket kuin omakotirakentajatkin. TEOLLISUUSLATTIAT VESIKIERTOISET COMFORT-LÄMPÖLATTIAT Tervetuloa Ravintola Askoon! Monipuolinen lounastarjonta 5 eri lounasvaihtoehtoa - Kotiruoka - Cross Kitchen Lounas ma-pe 11-13 - Deli Keitto Kahvila ma-pe 8-14 - Deli Salaatti - Lounasbuffet - Runsas kahvilavalikoima - Take Away -tuotteet - Kokous- ja edustustarjoilua Ravintola Asko Puh. 02 01 250 548 [email protected] Ajatuksen voima suunnitteluun Mekaniikka-, automaatio- ja sähkösuunnittelu sekä projektinhallinta ovat Comatecin osaamista parhaimmillaan. • • • • Työkoneet ja erikoisajoneuvot Materiaalinkäsittelyjärjestelmät Tuotantolaitteet ja -järjestelmät Kattilat ja voimalaitokset Raudanlujaa osaamista: www.comatec.fi RATKAISUT. PROJEKTIT. TEKIJÄT. Comatec Group Askonkatu 9 F, 3. krs 15100 LAHTI puh. 029 000 2030 www.comatec.fi HENGITTÄVÄT PINNOITEET Loimaan toimisto Metsolantie 51, 32200 Loimaa Jarkko Jokinen, p. 0400 870 029 [email protected] CASA DESIGNLATTIA GNLATTIA Lahden aluetoimisto Makarantie 9, 15230 Lahti Kari Järvikallas, p.0400 805 636 [email protected] www.maxipinnoite.fi www.e-weber.fi Uusi koti on paras paikka Uusi koti on maailman paras paikka. Sellainen on myös NCC Tähtikoti Metsäkankaalla. Tutustu nyt ja ihastu! SIJOITA KOTIIN Huoli pois uuden ostosta: ncc.fi/ asumisturva Lahti, Metsäkangas hilma Satulakatu 31 anna hilman hurmata! Odotettu kerrostalo on nyt myynnissä. hilma tarjoaa innostavia tilaratkaisuja järkevään hintaan. Kun varaat omasi ajoissa, pääset valitsemaan ilmeen kolmesta modernista sisustusteemasta. Valmis arviolta 11/2014. Energialuokka B2007. huoneistoesimerkkejä: 2h+Kt+sauna 45,5 m2 mh 55.420 € Vh 157.340 € 58 m2 2h+K+sauna mh 48.260 € Vh 178.180 € 71 m2 3h+K+sauna mh 52.380 € Vh 211.420 € VALMISTUU TOUKOKUUSSA 2014 VUORIPOJANKATU 11 A, 15210 LAHTI asunnot.fi/ruotsilankulma Ruotsilankulmasta löytyy upouusia, remonttivapaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja niin ensiasunnonostajille kuin sijoittajillekin. Varaa oma kotisi pian. Energialuokka C2007. Alla esimerkkihuoneistoja. Tervetuloa tutustumaan! soita ja sovi oma esittelyaikasi. samalla pääset tutustumaan mallikeittiöön. tapaamisiin. ncc.fi/hilma NCC ASUNTOMYYNTI, avoinna arkisin klo 8–16 puh. 050 433 7429/Lea Varjola, Hämeenkatu 26 A, Lahti RAKENTEILLA AIVAN KESKUSTASSA TALOUSHALLINNON ASIANTUNTIJA, KEHITTÄJÄ JA KUMPPANI. Asunto Oy Lahden Ruotsilankulma TYYPPI 2h+kt+s 3h+kt+s 4h+kt+s Rantalainen Lahti, Forssa ja Porvoo ja yli 10 muuta toimipistettämme palvelevat yritystäsi yksilöllisesti, monipuolisesti ja paikallisesti. VH. € 138 154 181 663 315 588 KRS 1 1 5 Asunto Oy Lahden Panimonreuna ENNAKKOMARKKINOINNISSA TYYPPI tupak+kh 2h+k+s 3h+kt+s 3h+kt+s TUTUSTU TARJONTAAMME: LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN MH. € 32 682 46 056 103 567 PANIMOKATU 16, 15140 LAHTI asunnot.fi/panimonreuna Panimonreunan sijainti keskellä kaupunkia ja palveluita on oivallinen. Laadukkaista kodeista koostuva Panimonreuna on erittäin hyvä kohde omaksi kodiksi tai asuntosijoittajille remonttivapautensa ansiosta. Alla esimerkkihuoneistoja. KySy TArJOUS KIrJANPIdOSTA JA PALKANLASKENNASTA KOTIMAINEN PErHEyrITyS m2 49,0 63,0 98,5 OSAAvA JA MOTIvOITUNUT HENKILöSTö m2 43,0 47,5 67,0 83,0 MH. € 40 419 63 752 30 643 131 426 VH. € KRS 159 099 2 194 852 2 215 563 1 360 506 5 ASUNNOT.FI PAIKALLINEN JA PALvELEvA www.rANTALAINEN.fI OTA YHTEYTTÄ JA VARAA OMASI: LEMMINKÄINEN TALO OY, ASUNTOMYYNTI LAHTI SAIMAANKATU 64, 15140 LAHTI ANNUKKA LINDBERG PUH. 0800 93616 (MAKSUTON) [email protected] Puuvillakatu 4 C 1 (2.kerros) 30100 Forssa, puhelin 0440 735 184 www.sahkogrondalh.fi Varasto-, myymälä- ja teollisuuskalustamisen asiantuntija • • • • • • Kuormalavahyllyjä • Pientavarahyllyjä Varastoautomaatteja • Arkistokalusteita Työpistekalusteita • Muuttolaatikoita Varastolaatikoita • Trukkeja Nostopöytiä Ja paljon muuta HUOLTO ä tettyj y ä k s Myö ita tuotte a määrä! valtav • trukit • kuormaussillat • nosto-ovet • varastoautomaatit Huoltotilaukset: P. 050 345 2082 Sopiva kalusto jokaiseen tarpeeseen Rastecin trukkivalikoimasta - vuokraa tai osta! Varastotrukit Rocla SW12 2500 Rocla SWS12 4700 Rocla SWS(i)12 5400 BTRT 1350/12 Rocla F14 CTXFL5400 Rocla F14ITF4800 Rocla KTKL8TR5400 Rocla SP12 DEV3600 Rocla SST12 TREV 5400 Rocla SST16 TREV 5400 2011 sähkö 2013 sähkö 2014 sähkö 1986 sähkö 2002 sähkö 2006 sähkö 1994 sähkö 2007 sähkö 2006 sähkö 2007 sähkö Veivikatu 8, 15230 Lahti Puh. (03) 733 4613 Rocla SST16ac TREV 5400 Rocla SST16ac TREV5400 Rocla TTS12 TREV5400 Rocla TTI15 PNTREV4100 Rocla TEF14VTREV 7500 Rocla TEF16TREV7000 Rocla TES16VTREV6300 Rocla TP20 Vastapainotrukit CAT GP25N CAT DP25N 2009 sähkö 2012 sähkö 2000 sähkö 2006 sähkö 1997 sähkö 1997 sähkö 1996 sähkö 2001 sähkö 2006 kaasu 2012 diesel [email protected] www.intolog.fi CAT DP25N CAT EP13PNT CAT DP30N CAT DP50K Caterpillar EP16KT Caterpillar EP18KT Caterpillar EP30K Jungheinrich DFG430 Jungheinrich EFG218 Jungheinrich DFG435 Linde E16C-02 2013 diesel 2012 sähkö 2007 diesel 2009 diesel 2003 sähkö 2002 sähkö 2005 sähkö 2005 diesel 2005 sähkö 2006 diesel 1999 sähkö Linde E15 Linde H20D-03 Mitsubishi FB16KT Mitsubishi FD25N TCM FD20 Yale ERP16 Toyota 7FBEF15 Boss LE 16-50 Muut trukit/koneet Combilift C4000 Combilift C4500 1988 sähkö 2001 diesel 2003 sähkö 2005 diesel 1989 diesel 1999 sähkö 2009 sähkö 1996 sähkö Saksilava Genie GS 2646 2001 sähkö Spin-Go, ajettava keräilyvaunu 2012 sähkö Kuvasto 2014 2003 diesel 2005 diesel en tuotte täisen it a s k it y o s etpa isun, Tarvits n ratka Tulemme a m m . je tai laa 3) 733 4613 (0 än! ä m y meille ä k ämme mielell Myynti • Vuokraus • Asennus • Huolto Suomalaist a sisälogistiik kaa Ota yhteyttä! Tulemme mielellämme käymään. : uvasto Tilaa k www.intolo www.i fi ntolog. g.fi
© Copyright 2024