K E T JLahdenU
1/6
YLEISSUUNNITELMA 1:2000
PITUUSLEIKKAUS 1:2000
keskusta-alueen
radanvarren
ideakilpailu
K E T JLahdenU
2/6
OSA-ALUESUUNNITELMA 1:1000
LEIKKAUS C-C 1:750
keskusta-alueen
radanvarren
ideakilpailu
K E T JLahdenU
3/6
keskusta-alueen
radanvarren
ideakilpailu
SUUNNITTELUALUE LÄNNESTÄ
K E T JLahdenU
4/6
SUUNNITTELUALUE IDÄSTÄ
keskusta-alueen
radanvarren
ideakilpailu
K E T JLahdenU
RAKEISUUSKAAVIO 1:5000
5/6
TOIMINNALLINEN KAAVIO 1:5000
STRATEGIA
ASUMINEN
PALVELUASUMINEN
SENIORIASUMINEN JA PALVELUT
LIIKE-, TOIMISTO- JA
TYÖPAIKKARAKENTAMINEN
ASEMA JA MATKAKESKUSPALVELUT
KESKUSTATOIMINNOT
ASUMINEN, LIIKETILAT JA LÄHIPALVELUT
SEKOITTUNEET TOIMINNOT
ASUMINEN, LIIKE- JA TYÖTILAT, VIIHDE-,
KULTTUURI- JA HYVINVOINTIPALVELUT,
TILAPÄISET TOIMINNOT
JULKINEN TILA
AJONEUVOLIIKENNE
JOUKKOLIIKENNE JA PYSÄKKI
KEVYTLIIKENNE
RAITTI
SHARED SPACE -ALUE
Arkkitehtonisesti korkeatasoisella keskustarakentamisella, tehokkaalla maankäytöllä,
laadukkailla julkisilla tiloilla sekä toimintojen
sekoittamisella radanvarren alue muutetaan
urbaaniksi ja elämää sykkiväksi ruutukaavakeskustan osaksi.
KAUPUNKIRAKENNE JA -KUVA
Alueen kaupunkirakenteellinen idea muodostuu radanvarren erityyppisistä umpikortteleista, jotka julkiset tilat ketjuttavat toisiinsa.
Kortteleita yhdistää toisiinsa alueen pituussunnassa kulkeva polveileva kävelyraitti.
Kortteleiden kerrosluvut ja rakentamistehokkuudet kasvavat aseman ja Askon tehtaiden
läheisyydessä pysyen kuitenkin maltillisina
varsinkin metsäisten harjujen kohdalla. Umpikorttelirakenteen muurimaisuutta on vähennetty sakaramaisella massoittelulla. Umpikorttelirakenne selkeyttää hajanaisen alueen
tilanmuodostusta sekä tilahierarkiaa. Ketjumaisesta rakenteesta johtuen rakennetta on
helppo toteuttaa vaiheittain toiminnallisten
tarpeiden mukaisesti. Rakentamisen aloituksen painopiste on matkakeskuksen ja Askon
tehtaan ympäristössä.
Matkakeskukseksi täydentyvän rautatieaseman rooli on säilytetty kaupunkikuvassa
kadun päätteenä, osana avointa kaupunkiaukiota. Hotellitorni toimii aseman seudun
liikenneterminaalin maamerkkinä. Mannerheiminkadun luonnetta on muutettu katumaiseksi rajaamalla katutilaa korttelirakenteella
MAANALAINEN PYSÄKÖINTI
PYSÄKÖINTILAITOS
MAANPÄÄLLINEN PYSÄKÖINTI
LEIKKAUS B-B 1:750
LIIKENNEKAAVIO 1:5000
LEIKKAUS A-A 1:750
aivan kadun varteen sekä täydentämällä katutilaa istutusvyöhykkeellä. Rakentaminen on
ulotettu myös radan läheisyyteen. Radan varren suojavihervyöhykkeessä voidaan varautua melun ja tärinän aiheuttamien häiriöiden
minimointiin erilaisilla teknisillä järjestelyillä.
Alueen vanhoja rakennuksia on säilytetty osana korttelirakenteita luomaan alueelle identiteettiä ja muistumia alueen historiasta. Asko
III:n alueelle rakentuu muurimaisen kerros- ja
ketjutalojen kehän sisään pienoiskaupunki,
joka mahdollistaa erityyppisiä kaupunkimaisia
asuinratkaisuja laajojen piha- ja puistoalueiden yhteyteen. Anttilanmäen pientaloalueen
läheisyydessä rakentamistapa muuttuu pientalovaltaiseksi. Suurkorttelia ympäröivään
puistovyöhykkeeseen sijoittuu asumista palvelevia virkistys-, ulkoilu- ja viljelytoimintoja.
SEKOITTUNEET TOIMINNOT
Alueen toiminnoissa pyritään monipuoliseen
sekoittuneeseen rakenteeseen, joka mahdollistaa vilkkaan ja urbaanin kaupunkikulttuurin. Alueen toiminnat täydentävät keskustan
toiminnallista rakennetta, mutta palvelevat
samalla lähialueen asukkaita. Alueelle lisätään voimakkaasti asumista keskustan palvelujen läheisyyteen. Alueelle osoitetaan tiivistä keskustamaista kerrostalorakentamista,
väljempää kerrostalorakentamista, tuettuja
asumismuotoja (vuokra-asunnot, opiskelijaasuntolat), loft- ja ateljeeasuntoja sekä palveluasumista (senioriasuminen). Monipuolinen
asuminen lisää alueen sosiaalista kestävyyttä, monipuolistaa ikärakennetta ja lisää so-
keskusta-alueen
radanvarren
ideakilpailu
siaalista kontrollia. Asumista on osoitettava
alueelle riittävästi, jotta alueen lähipalveluille
riittää käyttäjiä sekä julkiset tilat täyttyvät kaupunkilaisista.
Asuinkortteleiden kivijalkoihin sekä säilyviin
rakennuksiin sijoittuu liiketiloja ja lähipalveluita. Alueelle varataan kortteli tilaa vievän kaupan tarpeisiin, ns. retail-park –kortteliin. Toimisto-, verstas-, paja- ja työtiloja osoitetaan
alueelle hyvien liikenneyhteyksien ja näkyvän sijainnin vuoksi sekä paikoin rata-alueen
puskurivyöhykkeeksi. Työpaikkojen logistinen
sijainti kaupunkirakenteessa hyödyntää mm
lisääntynyttä asukasmäärää (työpaikkaomavaraisuus) sekä pysäköintilaitosten vuoroittaiskäyttöä.
Askon tehtaan alueelle ja rakennuksiin osoitetaan asumisen lisäksi muunneltavaa työ-,
toimisto- ja projektitilaa, hyvinvointipalveluita,
viihdepalveluita sekä kulttuuripalveluita. Rakennuksesta voidaan osoittaa tiloja erilaisille
tilapäisille käyttötarkoituksille, joita voivat olla
esim. erilaiset tapahtumat, festivaalit, konsertit, konferenssit jne. Muunneltava tila soveltuu
myös opetustoimintaan (muotoiluinstituutti,
taidekasvatus, evakkokoulu jne) sekä näyttely-, elokuva- ja teatteritiloiksi. Sisäpihat ja
läheiset julkiset tilat tukevat em. toimintoja ja
mahdollistavat toiminnan laajenemisen osaksi julkista kaupunkitilaa.
JULKISET TILAT
Suunnittelualueen kapeudesta ja johtuen alueen sisälle ei mahdu korttelirakennetta kaupunkitilallisesti kokoavaa katuyhteyttä. Alueen
korttelirakennetta rytmittääkin erityyppisten
julkisten tilojen sarja, joiden avulla kortteleiden väleihin muodostuu toiminnoiltaan ja
luonteeltaan erilaisia puistoja, aukioita, sisäpihoja ja toreja. Julkisten tilojen sarja laajentaa toisiinsa liittyvien korttelipihojen toimintaa
ja luo rakenteeseen tunnistettavia kohtia.
Julkisten aukioiden yhteyteen varataan viheralueita viihtyisyyden, suotuisan pienilmaston
sekä hulevesien imeyttämisen takia. Asemaaukio yhdessä asemapuiston kanssa on tilasarjan merkittävin julkinen tila. Tilat on koottu
polveilevan reitin avulla yhteen, mikä mah-
dollistaa kevyen liikenteen yhteydet alueen
sisällä. Radan eteläpuolisessa korttelisolussa
perinteinen katu- ja aukiotila yhdistyvät kävelypainotteiseksi ”shared space” –tilaksi, mikä
tehostaa julkisen tilan käyttöä ja parantaa liikenneturvallisuutta.
MATKAKESKUS
EKOLOGIA
LIIKENNE
Rautatieasema täydentyy toiminnallisesti sekä
lähi- että kaukoliikenteen bussiasemilla sekä
rahtiterminaalilla. Alueen läheisyyteen varataan useita paikoitusalueita sekä –laitoksia
polkupyöräparkkeineen. Samalla pysäköintilaitokset palvelevat läheisiä toimisto-, työpaikka-, majoitus- sekä liiketiloja. Matkakeskuksen viereisiin kortteleihin osoitetaan liiketiloja
sekä hotelli. Matkakeskuksen toiminnallista
roolia korostetaan sijoittamalla kaupallisia lähipalveluita sekä liiketiloja osaksi terminaalia.
Samalla järjestetään lämpimät sisäyhteydet
aseman, asemalaitureiden, pysäköintilaitosten ja pyöräparkkien välillä. Asemapäällikön
talon yhteydessä säilytetään olevaa puustoa
ja täydennetään alue asemapuistoksi.
Periaatteet ekologisessa kaupunkisuunnittelussa ovat pieni energiankulutus, tiivis kaupunkirakenne, päivittäisten palvelujen tarjoaminen alueella, yksityisautoilun minimointi,
uusiutuvan energian osuuden maksimointi,
hajautettu energian tuotanto sekä sosiaalisen
ja kulttuurisen kestävyyden huomiointi. Kaupunkirakenteen tiivistäminen mahdollistaa
myös energiateknisten, kunnallisteknisten ja
jätehuoltoon liittyvien ratkaisujen keskittämisen, sekä niiden kehittämisen myöhemmin.
Rakennussuunnittelussa pyritään energiatehokkaisiin rakenneratkaisuihin. Vanhojen rakennusten uusiokäyttö tukee ekologisesti rakennetun ympäristön imagoa.
Suunnittelualueen autoliikenne tukeutuu
pohjoisessa Mannerheiminkatuun sekä Askonkatuun ja sen jatkeeseen idän suuntaan.
Askonkatu on liitetty toimisto-, liike- ja paikoitusrakennuksen kansirakenteella Upon siltaan
ja Iso Paavolankatuun. Paikoitus on osoitettu
korttelirakenteessa pihakansien alle, jonka
maaston korkeuserot helposti mahdollistavat.
Näin piha-alueet ja julkiset aukiot säilyvät monipuolisessa käytössä – eikä paikoitus häiritse toimintoja. Aukioille on sallittu paikoitusta
vähäisessä määrin palvelemaan lyhytaikaista
asiakaspysäköintiä. Paikoitusnormina on keskustan läheisyydessä asumiselle käytetty 1ap
/ 80…100 asm2. Liityntäpysäköinnille on va-
rattu kaksi pysäköintilaitosta radan eteläpuolelle. Joukkoliikenteen toimintaympäristöä kehitetään aikaisempien suunnitelmien pohjalta
matkakeskuksen yhteydessä. Kevyen liikenteen poikittaisyhteyksiä lisätään keskustan ja
etelän suuntaan. Pituussuuntaisia yhteyksiä
radan molemmin puolin vahvistetaan ja kehitetään. Tehokas ja riittävän kattava kevyenliikenteen verkosto tukee autotonta liikkumista.
Rautatiealue luo loistavat edellytykset seudullisen raideliikenteen kehittämiselle.
MELU JA TÄRINÄ
LAAJUUDET
Raide- ja ajoneuvoliikenteen melua vastaan
suojaudutaan umpikorttelirakenteella sekä
radan varressa melumuurein ja suojavallein,
mikä mahdollistaa suojaiset korttelipihat.
Mahdollinen tärinävaikutus huomioidaan suojavyöhykkeen teräspontti- tai pystystabilointiratkaisuilla. Tämän lisäksi tärinää voidaan
vaimentaa rakennuskohtaisesta myös tärinänvaimennusrakentein (matot ja laakeroinnit). Mahdollisuuksien mukaan korttelirakenne viedään kauemmas raidealueesta.
AK AL A AKP KTY AKTY RM 53 000
42 000
14 000
19 000
62 500
30 000
4 000
K E T JLahdenU
6/6
keskusta-alueen
radanvarren
ideakilpailu
YHTEENSÄ 224 500 kem2
NÄKYMÄ MATKAKESKUKSESTA