Pirkanmaan Pääasiat - Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Pirkanmaan
Pääasiat
Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti
Pirkanmaan Pääasiat
4
2013
ISSN 1798-7652
1
Pirkanmaan
Pääasiat
Pirkanmaan ja Huittisten muistiyhdistysten jäsenlehti
Pääkirjoitus....................................... 3
Muistisairauden varhainen tunnistaminen
on tärkeää........................................ 4
Muistisairaan kanssa ilmapiiri ratkaisee...... 6
Vuoden Muistilähettiläs nimettiin maailman
Alzheimer-päivänä..............................13
Palautekysely MEVA-kehittämiskumppaneille....................................14
Yhdistyksen hallitus esittäytyy...............15
Iloa ja väriä marraskuun harmauteen!......17
Orivedelle perustettiin alaosasto............18
Pirkkalan alaosasto täytti viisi vuotta.......19
Yhtä matkaa –laulun sanat....................20
Pirkanmaan MuRu-kahvila, kevätkokous
ja jäsenilta......................................21
Muistikahvila Pirmuska.........................22
MTLH:n loma....................................23
Alaosastot toimivat.............................24
Yhdistyksen tarjoamat palvelut..............28
Ryhmätoiminta Tampereella..................29
Yhteystiedot.....................................31
Sivunvalmistus TEKOPAIKKA Suomi Oy, Sastamala
Painopaikka Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere
Pirkanmaan Pääasiat
4
2013
ISSN 1798-7652
Sisällysluettelo
2
Pääkirjoitus
Syksy on ollut yhdistyksessä vilkas. Muistiviikolla järjestetyt muistikävelyt keräsivät eri puolilla Suomea innokkaita osallistujia samoin
erilaiset tapahtumat ja seminaarit.
Tampereella kävely järjestettiin jo
neljättä kertaa. Myös muistilähettilään nimeämisestä halutaan tehdä muistiviikkoon kuuluva perinne,
sillä mielestämme on tärkeää tehdä näkyväksi vuosien uraauurtava
ja sitoutunut työ muistisairaiden
hyväksi. Tiedotusvälineissä uutiskynnyksen ylittää helpommin
huono hoito ja uhkakuvat vanhustenhoidon tulevaisuudesta, kuin
työhönsä antaumuksella suhtautuvan työntekijän panos.
Pyyteetöntä työtä tekevät myös
lukuisat vapaaehtoiset eri puolilla
Pirkanmaata ja Huittista. Vapaaehtoisten joukko kasvoi, kun Orivedelle perustettiin lokakuussa uusi
alaosasto. Siellä alaosaston toiminnalle on jo pitkään ollut kysyntää, mutta ensi keväänä päästään
sielläkin täyteen vauhtiin. Arvokasta työtä tekevät myös yhdistyksen hallituksen ja ohjausryhmien jäsenet, jotka vapaaehtoisina
tarjoavat panoksensa yhdistyksen
käyttöön.
Tärkeintä työtä mielestäni teette kuitenkin te omaiset, jotka
hoidatte läheistänne. Tätä työtä
tehdessä toisen samassa elämäntilanteessa olevan vertaistuki on
korvaamattoman arvokasta. Näitä tuntoja kuvaa erinomaisesti A.
Karkiaisen yhdistykselle tekemän
laulun, Yhtä matkaa, sanat. Laulun sanat löytyvät tästä lehdestä
ja nuotteja saa yhdistyksestä. Laulu tulee varmasti tutuksi keväällä
järjestettävissä musiikki- ja runokahviloissa. Tervetuloa mukaan!
Toivotan teille kaikille hyvää adventin aikaa!
Pirkanmaan Pääasiat
Teija Siipola
toiminnanjohtaja
3
Muistisairauden varhainen
tunnistaminen on tärkeää
Vuosittain yli 13 000 ihmistä Suomessa sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen ja joka kolmas
yli 65-vuotiaista ilmoittaa kärsivänsä jonkin asteisista muistioireista.
Muistisairaudet eivät kosketa vain
iäkkäitä ihmisiä: työikäisiä sairastuneista on arviolta 6000–10.000 henkilöä ja Pirkanmaalla n. 600-1000.
Kansallisen muistiohjelman mukaan
tämä edellyttää toimia a) aivoterveyden edistämiseksi, b) muistisairauksien ennalta ehkäisemiseksi,
c) muistioireiden tunnistamiseksi
mahdollisimman varhain sekä d) oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen
ja muun tuen hyvin organisoitua
turvaamista ja seurantaa eli vaikuttavaa ja katkeamatonta hoito- ja
palveluketjua.
4
Arvioiden mukaan noin puolet
muistisairauksista on diagnosoimatta. Muistisairauksien tutkimus-,
hoito- ja seurantakäytännöt eivät
aina tue muistipulmien selvittelyä.
Monessa tilanteessa omaisen huolta läheisen muistipulmista ei kuulla tai oteta vakavasti. Lisäksi epätietoisuutta on siitä, missä määrin
muistitoimintojen heikkeneminen
kuuluu normaaliin ikääntymiseen.
Myös sairauteen liittyvä kielteinen
leima eli stigma ja tiedon puute
voivat olla esteenä tutkimuksiin hakeutumiselle ajoissa.
Varhaisen diagnoosi tärkeys korostuu lukuisissa tutkimuksissa.
Itä-Suomen yliopistossa psykologi
Ilona Hallikaisen ja dosentti, psykologi Tuomo Hännisen tutkimuk-
Pirkanmaan Pääasiat
sessa havaittiin, että hyvin lievässä vaiheessa hoidon piiriin tulleilla
kyky selviytyä arkipäivän askareista säilyi parempana. Lisäksi heillä todettiin seurannan aikana vähemmän mieliala- ja käytösoireita
suhteutettuna sairauden vaikeusasteeseen. Toisaalta muistihuolien
yleisyys väestötasolla johtaa vääjäämättä siihen, että tutkimuksiin
hakeutuu yhä enemmän myös niitä
henkilöitä, joilla ei ole todettavissa etenevää muistisairautta. Tässä tilanteessa terveyskeskuksiin
ja työterveyshuoltoihin tarvitaan
osaamisen vahvistamista sekä uusia työkaluja dementoivan muistisairauden tunnistamiseksi ja erottamiseksi muista muistihäiriöistä.
Yhdistyksessä käynnissä olevas-
sa MEVA -hankkeessa (Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen
toteaminen) pureudutaan tulevana
vuonna varhaisen tunnistamisen
esteisiin jotta hoito päästäisiin
aloittamaan sairauden lievässä
vaiheessa. Hankkeessa kehitetään
varhaisen tunnistamisen malleja
yhdessä Tampereen ja kehyskuntien terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen kanssa. Kuulemme
mielellämme myös teidän lukijoiden omia kokemuksia sairauden
ensioireista, hakeutumisesta tutkimuksiin ja seurannasta sekä tietoa
mitkä seikat estivät tai haittasivat
diagnoosin saamista. Voitte ottaa
yhteyttä hankekoordinaattori Sirpa Kotisaareen, sirpa.kotisaari@
saunalahti.fi tai 050 360 5224.
Pirkanmaan Pääasiat
5
Muistisairaan kanssa
ilmapiiri ratkaisee
Hillervo Pohjavirta
Muistisairaan ihmisen omaiselta ei odoteta ihmetekoja. Riittää, että
kuuntelee ja hyväksyy hoidettavan tunteineen ja tarpeineen.
Muistisairauden alkuvaiheessa
ihminen on muistikatkoista huolimatta enimmäkseen suuntautunut
todellisuuteen. Hän pelkää menettävänsä elämänsä hallinnan ja voi
kokea elämän pettäneen hänet.
Hän saattaa suojata itseään välttelemällä tunteita. takertumalla
sääntöihin ja vaatimalla täydellisyyttä itseltään ja toisilta.
Muistisairaat ihmiset ovat yksilöitä myös sairastaessaan eikä kaikilla tule samanlaisia oireita. Ongelma on se, että heitä kohdellaan
potilaina eikä lähimmäisinä, mikä
on omiaan heikentämään omanarvontuntoa. Onkin tärkeää antaa
ihmisen säilyttää kasvonsa, kunnioittaa hänen näkemyksiään ja
6
omaa aluettaan. Keskustele asiallisesti hänen kanssaan hänen esille
ottamistaan asioista oikomatta tai
nolaamatta häntä. Muistisairaan
ihmisen kanssa tarvitaan kykyä
eläytyä ja olla loukkaantumatta.
Palauta mieleesi hetki, jolloin olet
itse ollut saman tyyppisessä, tunteita herättävässä tilanteessa kuin
tämä ihminen nyt. Miltä sinusta silloin tuntui?
Epäilet, että minä olen vienyt
lompakkosi. Sinulla on vaikea tilanne, kun et voi luottaa läheisiisi. Minkälainen lompakko sinulta
on kateissa? Kerro, olenko minä
ollut semmoinen, että olet voinut
luottaa minuun. Voisinko jotenkin
auttaa sinua tässä tilanteessa?
Pirkanmaan Pääasiat
Tunteet ovat keino
saada yhteys
Kun järkiperustelut eivät tunnu
enää toimivan muistisairaan ihmisen kanssa, tunteet ja tarpeet ovat
keino saada ja säilyttää yhteys häneen. Muistisairaalla ihmisellä on
taipumus vetäytyä tunnemuistoihinsa vahvistamaan itseään. Kun uudet
asiat eivät enää kiinnity muistiin,
menneisyys alkaa tuntua nykyhetkeä kiinnostavammalta. Kun ihminen elää ajoittain toisessa ajassa ja
paikassa, häntä ei kannata palauttaa väkisin nykytodellisuuteen. On
luonnollista, että sairastunut toimii
siitä todellisuudesta käsin, joka hänellä on muistissaan vielä jäljellä.
Hoitajan tai läheisen ei tarvitse valehdella tai teeskennellä, vaan kulkea hetken verran rinnalla siinä todellisuudessa, jossa ihminen kokee
olevansa sillä hetkellä.
Kuulostaa, että olet vihainen.
Sinua on huijattu. Mitä on tapahtunut. Kuka sinua huijaa? Mitä tee
silloin kun huomaat, että taas ne
on huijanneet sinua.
Mitä tunteita ja
tarpeita hän ilmaisee?
Tapahtumien todenperäisyyttä
olennaisempaa on yrittää selvit-
Hillervo Pohjavirta
tää, mikä ihminen koettaa viestiä
käyttäytymisellään. Mitä voit päätellä hänen ilmeistään ja eleistään?
Millainen on hänen kertomuksensa
sävy? Onko hän pahastunut, pelästynyt vai kenties voitonriemuinen?
Pystytkö vaistonvaraisesti arvioimaan, mitä tämä ihminen kaipaa
juuri nyt? Kaipaako hän tunnustusta, läheisyyttä vai turvallisuutta?
Muistisairaan ihmisen omaisen
on syytä huolehtia omasta jaksamisestaan. Sairastuneen läheisen
kanssa keskustellessa kannattaa
Pirkanmaan Pääasiat
7
kuitenkin laittaa omat tunteet hetkeksi sivuun. Kiisteleminen, väitteleminen ja asioiden todellisen
laidan osoittaminen eivät säästä
aikaa eivätkä hermoja, päinvastoin, ne lisäävät kaikkien osapuolten ahdistusta.
TunteVa-toimintamalli on tunteita myötäelävä hoitoasenne,
jossa luottamus luodaan vähitellen
pienin teoin. Kun luottamus syntyy,
tilanteet eivät enää kärjisty niin
helposti. Turvallinen ja hyväksyvä
ilmapiiri merkitsee lopulta eniten,
sillä muistisairaat aistivat tunnelman ja he oppivat muistamaan
tunteet. Jos jotain ikävää sattuu,
he muistavat sen tunteiden tasolla
pitkään, mutta eivät pysty käsittelemään asiaa.
Onko minussa, Oiva, nyt jotain,
mistä sinä et pidä, kun sanot minua punapäiseksi paskaksi. Jos se
on tämä punainen hattu, niin voin
ottaa sen pois. Onko sinulla joskus
ollut joku tuttu, jolla on ollut punainen hattu?
Torjutut tunteet
pyrkivät esille
Kun muistisairaus etenee, ihminen ei enää pysty kätkemään tunteitaan. Jos hän on aina torjunut
tunteet, niillä on kuitenkin taipu-
8
mus pyrkiä takaisin tietoisuuteen
tavalla tai toisella, joskus oudossakin muodossa. Kaikkien tekemisten ja sanomisten merkitys ei
välttämättä edes selviä. Ihmisellä
voi olla keskeneräisiä tunneasioita,
joiden työstämiseen hän tarvitsee
apua. Voi olla tapahtumia, joista
hän ei ehkä koskaan ole kertonut
kenellekään.
Jokin nykyisyyden asia – oven
kolahdus, tuoksu tai puhetapa – voi
palauttaa mieleen vanhoja tunnemuistoja. Kyse ei ole harhoista,
vaan mielikuvista ja mielleyhtymistä. Muistisairasta hoitavan on
hyvä tuntea hoidettavansa niin,
että hän osaa eläytyä hänen tunnemaailmaansa. Esimerkiksi se,
että ihminen taittelee lautasliinoja voi edustaa hänelle monia
asioita kuten hänen kaipaamaansa
työn tekoa tai mukavaa odotuksen
tunnelmaa ennen vieraiden tuloa.
Käyttäytymisellä on mieli ja
merkitys ihmiselle itselleen. Muistisairaat ihmiset, aivan kuten kaikki muutkin, kokevat iloa, surua,
vihaa ja pelkoa. He haluavat olla
turvassa, kuulua johonkin ja olla
tarpeellisia. Vaikka sairaus heikentää ihmisen omanarvontuntoa, ymmärtävä lähipiiri voi antaa hänelle
arvostusta.
Veikko puhui yhä enemmän siitä, miten hienossa seurassa hän
Pirkanmaan Pääasiat
kulkee. Rouva ihmetteli miehensä johtoporrasjuttuja. Vähitellen
hän ymmärsi, että Veikko pakeni
mielikuviinsa voidakseen antaa itselleen kaipaamaansa arvostusta.
Veikosta tuli tyytyväisempi mies,
kun rouva alkoi kiittää ja kehua
häntä kaikesta mahdollisesta viulunrakennustaidosta aina päivällisastioiden kantamiseen.
”Kuuntele” ihmisen
tunnetta
Muistisairaan ihmisen tunnekuohut (syyttely, ikävöiminen) kertovat hänen oman tunne-elämänsä
senhetkisestä tilasta. Hänellä on
hänelle itselleen ajankohtaisia toiveita, odotuksia unelmia ja tarpeita. Vähitellen kyse on yhä useammin vanhoista, mieleen nousseita
tunnepohjaisista muistoista kuin
viime aikojen tapahtumista, joita
hän ei muista. Tunteet on hyvä käsitellä silloin kun ne ovat ihmisellä
mielessä.
Haluat kotiin. Millainen sinun
kotisi on? Tuntuuko että täällä ei
ole sinulle mitään tuttua. Mikä tekee kodista kodin? Oliko sinun aina
hyvä olla kotona?
Millainen koti sinulla oli?
Kaikki ei välttämättä ole sitä,
miltä se aluksi kuulostaa tai näyt-
tää. Ihminen voi kaivata kotia, jota
ei ole ollut vuosikymmeniin tai hän
kaipaa vain turvallisuutta. Muistisairaan ihmisen puheet otetaankin
helposti liian kirjaimellisesti sen
sijaan, että ”kuunneltaisiin” sitä
tunnetta, jota hän viestii. Jatkuvaa nälkää valittava ei välttämättä halua ruokaa vaan rakkautta ja
huolenpitoa.
Myrkytetty. Et uskalla syödä,
koska ruoka on myrkytetty. Kuka
niitä ruokia myrkyttää? Mitä teet
silloin, kun ruoka on myrkytetty?
Oletko koskaan saanut puhdasta
ruokaa?
Tunteet ovat totta
ihmiselle itselleen
Kun tunteet ja tarpeet huomioidaan, muistisairas ihminen jaksaa
paremmin olla läsnä myös nykyhetkessä. Tunteet ovat totta hänelle
itselleen, vaikka tosiasiat osoittaisivat muuta eikä hoitaja olisi asioista samaa mieltä. Muistisairaalla
ihmisellä on oikeus myös muuttua
ja muuttaa mieltään.
Hoitajan ei tarvitse eritellä
muistisairaan ihmisen tunteita,
vaan vain tunnistaa ja tunnustaa
ne. Kohtaamiskeinoja (kysymykset,
kosketus, katse jne.) ja puhumista
tärkeämpää on kuunnella. Muisti-
Pirkanmaan Pääasiat
9
sairas ihminen ymmärtää puhetta
paremmin sanatonta viestintää:
eleitä, ilmeistä ja äänensävyjä.
Hänen mielialansa myös muuttuvat nopeasti, joten kannattaa
keskittyä tukemaan ajankohtaisia
tunteita. Hetken päästä tunnelmat
voivat olla jo toiset.
Kuuntelutaidosta on
apua
Hyvä kuuntelija keskittyy ottamaan vastaan sen, mitä toinen ihminen viestittää hänelle itsestään
ilman, että kiiruhtaa tarjoamaan
ratkaisuksi omia ajatuksiaan. Hoitaja selvittää keskustellen ja kuunnellen käyttäytymisen syyn ja tunnistaa
taustalla olevat tarpeet. Syyt voivat
olla hyvin yksinkertaisia, niin fyysisiä
kuin henkisiäkin. Kyse voi olla väärinkäsityksistä, loukkaantumisesta,
vanhoista muistoista tai vaivoista,
joita ihminen ei saa puettua sanoiksi. Kun myös erittäin vaikeat tunteet
kuten kuolemanpelko ja suru otetaan vastaan, niin niiden tunteiden
ahdistava voima vähenee.
Näen, että sinulla on todella paha olla. Sinähän ihan itket.
Sanot, että haluaisit vain kuolla.
Onko mitään, minkä vuoksi haluaisit vielä elää? Kerro, onko mitään
keinoa, millä voisin auttaa sinua?
Saisinko pitää kädestä kiinni?
10
Miten aloittaa
TunteVan käyttö?
1.TunteVa-toimintamallin käytön
voi aloittaa ilman kummempia
opintoja. Ensimmäinen askel
on se, että pystyy jättämään
hetkeksi omat pyrkimyksensä
ja ajatuksensa sivuun ja toimimaan rauhallisesti. (”Haluaisin
saada vietyä hänet saunaan ja
pesulle, mutta nyt en ajattele
sitä vaan vietän kiireettömän
hetken hänen kanssaan.”) .
2.Toinen askel on se, että koettaa
keskittyä toisen ihmisen tilanteeseen havainnoiden ja kuunnellen häntä (Miltä hän näyttää,
mitä sanoja hän käyttää ja mistä hän puhuu)
3.Kolmas askel voisi olla se, että
koettaa ymmärtää ja hyväksyä
hänen kokemuksensa. (”Vaikka
olet ollut kova saunomaan, tänään et halua saunoa.)
4.Neljäs askel on se, että vahvistaa hänelle sen, mitä hän sinulle ilmaisee, vaikka olisit itse
eri mieltä. (”Akkoja! Sinä sanot
oikein vakaumuksen syvällä rintaäänellä, että et halua tänään
saunaan akkojen joukkoon. Kerro, millaisia akkoja?”)
5.
Samalla voi myös harjoitella
ottamaan vastaan kaikenlaiset tunteet ja vahvistamaan ne
(”Olet ehdoton, kun sanot, että
Pirkanmaan Pääasiat
inhoat saunaa yli kaiken. Pelottaako? Onko ne pelottavia akkoja?”
6.
Kannattaa aina kiittää siitä,
mistä voi. (”Olet aina huolehtinut puhtaudestasi hyvin.”)
7.Kun tunteille annetaan oikeus,
muistisairas ihminen saa kokemuksen, että häntä kuunnellaan
ja ymmärretään. Hänen mielen-
sä voi muuttua hetkessä aivan
päinvastaiseksi. Kaikki ei silti
muutu hetkessä. Kun molemminpuolinen ymmärrys lisääntyy ja
luottamus kasvaa, myös arkiset
askareet helpottuvat vähitellen. (”Sanot, että voit sittenkin
lähteä saunaan, kun haluat olla
siisti ja kun minä varasin sinne
ne pyyhkeet ja juomatkin.”)
Pirkanmaan Pääasiat
11
Vuoden Muistilähettiläs
nimettiin maailman
Alzheimer-päivänä
TunteVa® -toimintamalli
• Tampereen Kaupunkilähetys ry:n
TunteVa-toimintamalli (vuodesta 2006) pohjautuu Naomi Feilin
1960–80-luvilla kansainväliseen,
validaatiomenetelmään. Suomalainen TunteVa sisältää myös yhteisönäkökulman, Sopimusvuoren terapeuttisen yhteisöhoidon
mallin.
• Tunteva on muistisairasta ihmistä vahvistavaa vuorovaikutusta,
lääkkeetöntä hoitoa. Kyse on
myötäelävästä ymmärtämisestä, empatiasta, jonka avulla ihmisen omanarvontunto paranee
ja ahdistus vähenee.
• TunteVa-hoitaja eläytyy muistisairaan ihmisen tunteisiin ja
tarpeisiin. Hänen käytössään on
12
14 kohtaamiskeinoa, joilla hän
luo luottamusta hoidettavaan
sairauden eri vaiheissa. Keinoja
ovat esimerkiksi erilaiset kysymykset, katse ja kosketus.
• Tampereen
Kaupunkilähetys
ry:n kyselyyn (Pohjavirta 2012)
osallistuneiden yli 300 TunteVakoulutetun kokemuksen mukaan
TunteVa-menetelmän käyttäminen auttaa heitä ymmärtämään
muistisairaita hoidettavia, tarjoaa työkaluja haasteellisiin
hoitotilanteisiin.
Hoidettavan
vuorovaikutuksen laatu paranee, kun hoitaja kuuntelee häntä. Hoitaja voi kokea tekevänsä
”oikein”.
Hillervo Pohjavirta
TunteVa-kouluttaja
[email protected]
Pirkanmaan Pääasiat
Muistiviikolla järjestettiin muistikävelyjä eri puolilla Suomea tavoitteena nostaa muistin ja muistisairaista välittämisen teemaa
suuren yleisön tietoisuuteen. Myös
Pirkanmaalla ja Tampereella käveltiin muistiviikolla. Tampereella kävelijöitä johdatti edellisen vuoden
muistilähettiläs Maija-Liisa Vänninmaja. Kävely kulki Keskustorilta
yliopistolle, jossa ohjelma jatkui
uuden Muistilähettilään julkistamisella. Uudeksi muistilähettilääksi
nimitettiin pitkän ja ansiokkaan
työuran muistisairaiden parissa
tehnyt Sinikka Vaipuro. Juhlaluennon piti emeritusprofessori Markku Ojanen aiheesta Yhteinen onni
- paras onni. Lisäksi tilaisuudessa
Sinikka Vaipuro vasemmalla ja
Maija-Liisa Vänninmaja oikealla
saimme nähdä taikuri Jouko Alhon
hienon esityksen sekä kuulla hänen
puolisonsa kokemuksista muistisairaan miehen rinnalla.
Pirkanmaan Pääasiat
13
Palautekysely MEVAkehittämiskumppaneille
Yhdistyksen hallitus
esittäytyy
MEVA-hankkeessa tehtiin kehittämiskumppaneiden työntekijöille
loka-marraskuussa sähköinen palautekysely, jossa kysyttiin heidän
näkemyksiään muistisairauden riskin arvioinnista omassa työssään.
Keväällä 2013 sovittiin terveyskeskusten ja työterveyshuollon yksikköjen johdon kanssa siitä, missä
vastaanottotilanteissa
muistisairauden riskiä arvioidaan. Kyselyllä
haluttiin saada tietoa toimintakäytännön sujumisesta arjen työssä.
Vastauksia saatiin hienosti toista
sataa kappaletta ja koonti niistä on
paraikaa tekeillä. Kyselyn vastaukset ovat tärkeä apu kehitettäessä
muistisairauksien ennaltaehkäisyä
terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa.
Lokakuun 21. päivä pidettiin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ja jäsenilta. Syyskokouksen
valitsema hallitus jatkaa entisellä
kokoonpanolla. Puheenjohtajana
jatkaa neurologi Maire Santala, varapuheenjohtajana palveluohjaaja
Tuula Auranen, rahastonhoitajana
Hillevi Heinä-Perälä ja jäseninä
rovasti Matti Holkeri, alaosastovastaava Jaana Kettunen, johtaja Perttu Pesä ja yliopettaja Sirpa Salin.
Maire Santala on neurologian
erikoislääkäri ja hän on tehnyt
pitkän uran TAYS:ssa Pitkäniemessä neurologian, neuropsykiatrian
ja vanhuspsykiatrian alueella. Aivojen degeneratiiviset sairaudet,
jotka aiheuttavat mm. muistihäiriöitä, dementiaa ja niihin liittyviä
14
Elina Tolvanen ja lippu
Vastanneiden kesken arvottiin
kaksi lippua Riian baletin esitykseen Prinsessa Ruusunen. Onnetar
suosi lääkäri Elina Tolvasta Pirkkalasta. Onnittelumme voittajalle!
Pirkanmaan Pääasiat
käytösoireita, ovat hänelle tuttuja
tutkimuksen ja hoidon/hoitovaihtoehtojen valinnan kentässä. Hän
ottaa edelleen vastaan potilaita
yksityisvastaanotolla ja luennoi
aktiivisesti muistiin ja muistisairauksiin liittyvistä aihealueista. Maire Santala on toiminut hallituksen
puheenjohtajana vuodesta 2009.
Tuula Auranen toimii Akaan kaupungin palveluohjaajana ja hän
on ollut mukana yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2007 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2009.
Sosionomin opintoihin liittyvän
opinnäytetyön hän teki Akaan kaupungin ikääntyneiden omaishoitajien tukemisesta.
Hillevi Heinä-Perälä on päässyt
seuraamaan muistisairaiden hoi-
Pirkanmaan Pääasiat
15
Iloa ja väriä marraskuun
harmauteen!
don kehitystä toimiessaan Sopimusvuorella ensin hoitotyössä ja
myöhemmin talous- ja palkkahallinnon tehtävissä. Muistisairaudet
ovat hänelle tuttuja myös läheisen
sairauden kautta. Hallituksessa
hän on toiminut vuodesta 2006.
Matti Holkeri on toiminut Lempäälässä rehtorina sekä kotikunnassaan Toijalassa lukuisissa
luottamustehtävissä sekä mm.
sairaanhoitopiirin valtuuston varajäsenenä. Pappina hän on tukenut
sairaita ja omaisia ja myöhemmin
puolison sairastumisen ja kuoleman jälkeen toiminut vertaistukijana. Muistiliitto myönsi hänelle
viime keväänä apurahan Pekka
Laineen nimikkorahastosta tunnustuksena vapaaehtoistyöstä.
Jaana Kettunen toimii aktiivisesti monissa potilas- ja omaisyhdistyksissä ja on toiminut muistiyhdistyksen Lempäälän alaosastossa
16
yhteensä 13 vuotta ja näistä alaosastovastaavana kahdeksan vuotta. Jaana Kettunen lähti aikoinaan
muistiyhdistyksen toimintaan mukaan äidin sairastuttua muistisairauteen.
Perttu Pesä on näyttelijätyönsä ohella toiminut lukuisissa luottamustehtävissä mm. Tampereen
kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä sekä apulaispormestarina. Tämän jälkeen
hän siirtyi kaupungin perustaman
tapahtumatoimiston projektijohtajaksi.
Sirpa Salin on toiminut mm.
vanhainkodin johtajana, yliopiston
lehtorina sekä projektipäällikkönä
PSHP:ssä. Tällä hetkellä hän toimii TAMK:ssa yliopettajana. Hänen väitöstutkimuksensa kohteena
oli mm. vanhusta kotona hoitavat
omaishoitajat.
Pirkanmaan Pääasiat
Marraskuisena
aamupäivänä
Kalevantie 1:n ovikello kilkatteli
taajaan tahtiin. Oli torstai ja naistenryhmäläiset saapuivat vertaistukiryhmän tuttuun aamupäivätapaamiseen.
Paikalle oli jo hieman aikaisemmin saapuneet vapaaehtoistoimijat
Päivi ja Airi järjestelemään naisille
toiminnallista ryhmätapaamista.
Sisään kannettiin mikroaaltouunia,
suojamuoveja ja suuri korillinen
kaikenlaista tavaraa. Yhdistyksen
väkikin oli osallistunut tarvittavan
materiaalin hankintaan, kotoa oli
tuotu mm. hiusföönejä, silitysrautoja ym. tarpeellista. Ryhmätila
muuttui työpajaksi…
Ryhmä aloitettiin yhteisellä kahvihetkellä ja kahvittelun lomassa
Päivi kertoi, että tänään kaikki
halukkaat saavat värjätä itselleen
mieluisan värisen silkkihuivin. Päivillä taisi ainoana tästä ryhmästä
olla kokemusta moisesta tehtävästä ja niin hänen ohjauksessaan yhdessä selvisimme monista eri työ-
vaiheista ja lopulta saimme aikaan
mitä kauneimpia luomuksia!
Silkkihuivien
tekeminen
oli
hauskaa puuhaa. Jokainen osallistuja huomasi olevansa luova ja
osaavansa tehdä taidetta, kunhan
antoi itselleen siihen mahdollisuuden. Tekemiseen liittyi aitoa iloa
oman ainutlaatuisen huivin onnistumisesta, siitä kertoi kotiinlähtijöiden iloinen puheenpulputus ja
leveät hymyt!
Yhdistyksen tytöt kiittävät vapaaehtoistoimijoita hienosta ideasta sekä sen toteutuksen mahdollistamisesta.
Pirkanmaan Pääasiat
17
Orivedelle perustettiin
alaosasto
Orivedelle on jo pitkään toivottu muistisairaille ja heidän
omaisille tietoa, tukea ja toimintaa oman kunnan alueelta. Tähän
saadaan parannusta kun Orivedelle
23.10. perustettu alaosasto pääsee
toiminnassaan täyteen vauhtiin.
Aktiiviset toimijat kokoontuivat jo
suunnittelemaan tulevan kevään
toimintaa. Ensi keväälle suunniteltiin lääkäriluentoa muistisairauksista ja myöhemmin keväällä
suunniteltiin käynnistettävän vertaisryhmätoimintaa.
Toiminnas-
18
ta on kuitenkin ensin levitettävä
tietoa eri tahoille. Alaosasto kokoontuu 15.1.2014 klo 17.00 Oriveden palvelutalolla, Eerolantie
4. Tuohon tapaamiseen ovat kaikki
asiasta kiinnostuneet tervetulleita
ja myös ympäryskuntien edustajat
otetaan lämmöllä vastaan. Lisätietoja saa Merja Saartoalalta puh.
050 306 4073 merja.saartoala@
orivesi.fi ja Jouko Väisäseltä puh.
041 507 4125 [email protected].
Pirkanmaan Pääasiat
Pirkkalan alaosasto täytti
viisi vuotta
Pirkkalan alaosasto vietti 5-vuotisjuhlaa elokuun 29. päivä Pirkkalan uudessa Monitoimisalissa.
Yhdistyksen tervehdyksen toi hallituksen puheenjohtaja, neurologi
Maire Santala. Sairaanhoitajana
ja muistihoitajana pitkään toiminut, alaosaston perustaja Leena
Pitkänen kertoi muistiasioiden kehityksestä Pirkkalassa, Tampereella sekä myös valtakunnan tasolla.
Puheiden jälkeen Pirkkalan eläkkeensaajien laulukuoro esiintyi
ja ohjelma päättyi Sirius-ryhmän
upeaan itämaisen tanssin esitykseen. Teatteri-ilmaisun ohjaaja
Katja Kujala luennoi aiheesta Taiteesta iloa - kulttuurista muistoja.
Leena Pitkänen ja Raija Rautio saivat ansiomerkit ansiokkaasta työstään muistisairaiden ja omaisten
parissa.
Pirkanmaan Pääasiat
19
Yhtä matkaa
PIRKANMAAN MURUKAHVILA
San. A. Karkiainen
Takana on aika teiden leveiden,
vastassa on polut kapeammat.
Reppuun kertynyt on lasti melkoinen:
ilot, itkut, viisaus ja vammat.
Tuttu tienoo ympäriltä häviää,
vieraaksi myös matkaseura muuttuu.
Outo näköala mieltä hämmentää.
Aina jotain liikaa on tai puuttuu.
Tarjolla musiikkia, runoja ja kahvia ja mukavaa yhdessäoloa
PIRKANMAAN MURUKAHVILA
Katse kääntyy suuntaan lapsuusmetsien,
taakse monen päivän, kuun ja vuoden.
Käsi liikkuu äidin kättä etsien,
joka kerran helli lohdun luoden.
Joku ehkä tiellään joutuu sokkeloon
joka sanat vie ja hymyn hukkaa,
ja sen laitaan, paikkaan orpoon, autioon
huumori ei jaksa tehdä kukkaa.
Yksi polun muistaa, toinen unohtaa,
toiselle jää vastuu ohjaksista.
Tänne levähtämään kukin tulla saa
riippumatta lähtömaisemista.
Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa osoitteessa Kalevantie 1, 33100 TAMPERE
lisätietoja
puh. (03)
223 2344,
[email protected]
Tarjolla
musiikkia,
runoja
ja kahvia
ja mukavaa yhdessäoloa
Perjantai 14.2.2014
Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa osoitteessa Kalevantie 1, 33100 TAMPERE
klo 12.00 – 14.00
lisätietoja puh. (03) 223 2344, [email protected]
Ystävyys -teema
Perjantai 14.2.2014
Perjantai
klo 12.0014.3.2014
– 14.00
klo 12.00 –-teema
14.00
Ystävyys
Aiheena toiverunot, -laulut
Yksi tutut muistaa, toinen unohtaa.
Yhteyttä kaipaa kumpainenkin.
Täällä puheilleen saa monta kuulijaa,
ja on tervetullut vaietenkin.
Perjantai 14.3.2014
Perjantai
klo 12.0011.4.2014
– 14.00
klotoiverunot,
12.00 – 14.00 -laulut
Aiheena
Pääsiäis –teema
Perjantai 11.4.2014
Kahvila on avoinna kaikille musiikista
runoista
kiinnostuneille ja paikalle voi tulla ilman
kloja12.00
– 14.00
ennakkoilmoittautumista. Kahvilassa
lauletaan,
lausutaan ja kuunnellaan teemaan liittyviä
Pääsiäis
–teema
lauluja ja runoja Hilkka Ladaun johdolla. Osallistuminen ei edellytä laulun- tai lausunnan
taitoja.
Kahvila on avoinna kaikille musiikista ja runoista kiinnostuneille ja paikalle voi tulla ilman
ennakkoilmoittautumista. Kahvilassa lauletaan, lausutaan ja kuunnellaan teemaan liittyviä
lauluja ja runoja Hilkka Ladaun johdolla. Osallistuminen ei edellytä laulun- tai lausunnan
taitoja.
Taudin varjo taivaanrannan synkentää,
huolet saavat apeaksi mielen.
Täältä löytyy lyhty, löytyy olkapää,
löytyy puhujia saman kielen.
Neuvoa voi pyytää, näyttää kyyneleet,
antaa laulun soida, naurun raikaa.
Monet mutkat täällä ovat oienneet,
huolet jääneet hetkiseksi aikaa.
PIRKANMAAN MUISTIYHDISTYS RY:N
JÄSENILTA JA KEVÄTKOKOUS
Yksi hyvin muistaa, toinen unohtaa,
haasteensa on jokaisella meistä.
Näin kun jakaa saamme taakkaa painavaa,
selviämme tiemme jyrkänteistä.
PIRKANMAAN
MUISTIYHDISTYS
RY:N
maanantaina
24.3.2013 klo
16.30-18.30 yhdistyksen toimitiloissa,
JÄSENILTA
JA1,KEVÄTKOKOUS
os. Kalevantie
33100 Tampere
maanantaina
24.3.2013 klo
16.30-18.30
yhdistyksen
toimitiloissa, ajattelun
Klo 16:30-17:30
Muistisairaan
ihmisen
kohtaaminen
logoterapeuttisen
os. Kalevantie 1, 33100 Tampere
näkökulmasta
suunnittelija Taina Stenberg, Ikäinstituutti
Klo 16:30-17:30
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen logoterapeuttisen ajattelun
näkökulmasta
Klo 17:30-18:30
Yhdistyksen
sääntömääräinen
kevätkokous
suunnittelija Taina
Stenberg, Ikäinstituutti
käsitellään sääntöjen mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat
Klo 17:30-18:30
Lämpimästi
tervetuloa!
Yhdistyksen
sääntömääräinen
kevätkokous
käsitellään sääntöjen mukaiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat
Kahvitarjoilu
Lämpimästi tervetuloa!
Kahvitarjoilu
Kuva Seija Helminen
20
Pirkanmaan Pääasiat
Pirkanmaan Pääasiat
21
PIRKANMAAN MUISTIKAHVILA, PIRMUSKA
Pirkanmaan Muistiyhdistys ry sekä Maaseudun Terveys- ja lomahuolto ry
järjestävät yhteistyössä RAY:n rahoittamana
Kahvila on avoinna kaikille aiheesta kiinnostuneille Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toimitiloissa
osoitteessa Kalevantie 1, 33100 TAMPERE
lisätietoja puh. (03) 223 2344, [email protected]
Ei ennakkoilmoittautumista
yhteisen loman
MUISTIKUNTOUTUJALLE SEKÄ LÄHEISELLE
Perjantai 13.12.2013
klo 12.00 – 14.00
JouluPirmuska
(tähän ilmoittautuminen 10.12. mennessä puh. (03) 223 2344 tai
sähköpostilla [email protected])
Perjantai 31.1.2014
klo 12.00 – 14.00
Lomapaikka ja aika
Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala, 2. – 7.6.2014
Loman sisältö
Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa,
perhe-lomilla tarkoituksenmukaisissa huoneissa, lomakohteen
allas-osaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma.
”Muistin apuvälinemessut”
Tuotteiden ja palveluiden tarjoajia esittäytymässä
Lomatukihakemus ja päätökset
Henkilökohtaiset hakemukset tehdään Maaseudun Terveys- ja
Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeelle ja ne palautetaan
lomajärjestöön hakuajan loppuun mennessä. Lomajärjestö tekee
lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaalle noin kaksi
kuukautta ennen loman alkamista.
Perjantai 28.2.2014
klo 12.00 – 14.00
TunteVa-toimintamalli
Välineitä muistisairaan kohtaamiseen
Hillervo Pohjavirta, TunteVa-kouluttaja
Perjantai 28.3.2014
klo 12.00 – 14.00
Muisti huolettaa – milloin on syytä hakeutua tutkimuksiin
Hakuaika päättyy
28.2.2014
Omavastuuosuus
Loman omavastuuosuus on 120€/hlö.
neurologi Maire Santala
Perjantai 25.4.2014
klo 12.00 – 14.00
Hakemuksia ja lisätietoja saa Muistiyhdistyksen toimistolta Kristina Uotilalta numerosta
044 730 5270
Muistisairaan itsemääräämisoikeus
projektijohtaja Henna Nikumaa, Suomen Muistiasiantuntijat
Lomatukihakemuksia saa tulostettua myös itse Mtlh:n nettisivuilta osoitteesta
http://www.mtlh.fi. Lomatukihakemuksen voi myös halutessaan tehdä siellä sähköisesti.
Perjantai 6.6.2014
klo 12.00 – 14.00
Kevätkauden päättäjäiset
Makkarakestit Niihaman ulkoilumajalla Kaupissa
(tähän ilmoittautuminen 4.6. mennessä puh. (03) 223 2344 tai
sähköpostilla [email protected])
22
Pirkanmaan Pääasiat
Pirkanmaan Pääasiat
23
Alaosastot toimivat
Alaosastojen toiminnasta saa tietoa
yhdistyksen toimistosta puh. 03 223
2344 ja kunkin alaosaston yhteyshenkilöltä sekä ryhmän yhteydessä
mainitulta henkilöiltä. Alaosastot
toimivat
vapaaehtoistoimijoiden
voimin, lähde sinäkin rohkeasti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa oman kuntasi alueelle muistiperheiden hyväksi!
Akaa – Kylmäkoski – Urjala:
Vertaistukiryhmä
muistisairausdiagnoosin saaneille sekä läheisille
kokoontuu Viialan kirjasto Vilkussa
(Solmukatu 3, Viiala) kuukausittain.
Kevätkausi alkaa 21.1. klo 14 - 15.30
Vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille sekä läheisille kokoontuu Urjalassa kuukausittain. Kevätkausi alkaa 21.1. klo 17 - 18.30.
24
Lisätietoja:
Akaa: Marjo Haavisto
puh. 050 330 8515,
[email protected]
Urjala: Kristina Uotila
puh. 044 730 5270,
[email protected]
Huittinen:
4.12.2013 Jouluinen, ohjelmallinen
muistikahvila Toripuodissa klo 15.00
– 16.45
7.12.2013 Olemme mukana Wanhanajan joulumarkkinoilla Wirtasen makasiinissa klo 9.00 – 16.00
Kevätkaudella:
Muistikahvilan kokoontumiset jatkuvat joka kk:n ensimmäinen keskiviikko klo 15.00 – 16.45 Toripuodissa
Ensitietoa muistisairauksista illat
16.1.2014,23.1.2014 ja 30.1.2014 klo
Pirkanmaan Pääasiat
18.00 – 19.30. Kuninkaisissa lk 150
Aivoviikon seminaari 13.3.2014 klo
12.30 – 15.30 Paikka ja ohjelma ilm.
myöhemmin
Ryhmiä käynnistetään kiinnostuksen
mukaan
Kuntosalivuorot Kaarirannassa jatkuvat viikoittain torstaina klo 16.00
– 17.00
Tarkemmat tiedot seuratoimintapalstalla Lauttakylälehdessä
Alaosaston muistihoitajana toimii
Niina Immonen puh. 044 772 8327,
[email protected]
Seuraa paikallislehden Seurat–palstaa. Lisätietoja alaosaston toiminnasta:
Aira Autio, puh. 044 564 2544,
[email protected].
Hämeenkyrö – Ikaalinen:
Muistiperheiden Muistikka-vertaistukiryhmät jatkuvat Hämeenkyrössä Kurjenmäen vanhainkodilla (Härkikuja 12, Hämeenkyrö). Seuraa
paikallislehden Seurat-palstaa.
Lisätietoja vertaisryhmistä ja alaosaston toiminnasta:
Helvi-Elina Nissen,
puh. 040 704 5156.
Lempäälä:
Muistisairautta sairastavien henkilöiden läheisille tarkoitetut avoimet omaishoitajien illat jatkuvat
kuukauden toisena torstaina klo 18
– 19.30 Himminkodon alakerrassa
päivätoiminnan tiloissa (käynti järven puolelta). Nämä torstai-iltojen
tapaamiset ovat kaikille omaishoitajille avoimia tilaisuuksia. Lisätietoja alaosaston toiminnasta antaa:
Jaana Kettunen puh. 040 574 5731
[email protected]
Nokia:
Muistikahvila kokoontuu kerran
kuukaudessa Kahvila-Puoti Kulmakivessä (Härkitie 12 B, Nokia). Kaikille avoimessa kahvilassa kuullaan
ja keskustellaan muistiin liittyvistä
ajankohtaisista asioista sekä tavataan vanhoja ja uusia tuttuja. Seuraava kahvilapäivä 17.12.2013 klo
15 - 17. Omakustanteinen kahvi.
Vertaistukiryhmä
muistisairausdiagnoosin saaneiden läheisille kokoontuu kuukausittain Vihnuskodin
kirjastolla. Huolenpitoa tarvitsevalle muistisairaalle voidaan tarvittaessa järjestää hoiva kokoontumisen ajaksi. Kysy lisätietoja
Kristina Uotilalta
puh. 044 730 5270,
[email protected]
Kevätkausi alkaa 4.2. klo 15 -16.30.
Lisätietoja alaosaston toiminnasta:
Seija Helminen puh. 040 730 6378,
[email protected] tai
Tiina Pelander puh. 050 3658108,
[email protected]
Pirkanmaan Pääasiat
25
Parkano – Kihniö:
Muistikerho muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen
kokoontuu Parkanossa palvelukeskus Rantakodon Mummon kammarissa kuukauden ensimmäisenä
maanantaina klo 13 – 15. Lisätietoja alaosaston toiminnasta:
Arja Grönfors, puh. 0400 952 556.
Pirkkala:
Kaikille avoin Muistikahvila kokoontuu kuukauden ensimmäisenä
torstaina klo 15 – 17 lähetyskahvila
Sirpakassa (Suupantie 10). Omakustanteinen kahvi. Kevätkausi
alkaa 9.1. Vertaistukiryhmät muistisairausdiagnoosin saaneille ja
läheisille jatkavat kokoontumisia
vanhustyön keskus Pirkankoivussa.
Lisätietoja Leena Pitkäseltä.
Lisätietoja alaosaston toiminnasta:
Raija Rautio puh. 050 495 9933,
[email protected]
Leena Pitkänen puh. 050 361 8324,
[email protected]
Sastamala:
Vertaistukiryhmä aloittaa kokoontumisen 4.12 klo 17 – 19.00 Hopun
palvelukeskuksella (Lemmenpolku
8, Sastamala).
Yhdistys on mukana alueen tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä
ensitiedon järjestämisessä alueen
muistiperheille.
Lisätietoja vertaistukiryhmästä:
26
Kristina Uotila puh. 044 730 5270,
[email protected] ja
alaosaston toiminnasta:
Seija Kuukka,
puh. 050 512 1608.
Sydän-Häme:
Alaosasto on mukana järjestämässä
vertaisryhmätoimintaa, ensitietoa
sekä muistineuvontaa muistikuntoutujille ja läheisille. Muistisairausdiagnoosin saaneiden läheisten
vertaisryhmän kokoontumisista lisätietoja antaa muistihoitaja Riikka
Mattila puh. 050 430 8563
Pälkäneellä kokoontuvasta läheisten ryhmästä lisätietoja antaa
muistihoitaja Hanna-Mari Rantanen
puh. 050 415 2270
Luopioisissa kokoontuva vertaisryhmä muistikuntoutujalle ja läheiselle on koolla seuraavan kerran 4.12.
klo 16 – 17.30. Kysy lisää:
Marjo Haavisto puh. 050 330 8515
Tampere:
Vertaisryhmät muistikuntoutujille
ja läheisille jatkavat kokoontumisia
yhdistyksen tiloissa (Kalevantie 1).
Lisätietoja yhdistyksen toimistolta,
puh. 03 223 2344 tai
[email protected]
Iltojen vetäjänä toimii osastonhoitaja/muistiohjaaja Anne Niemi ja sosiaaliohjaaja Katri Nieminen. Illoissa
käsitellään ajankohtaisia teemoja ja
voitte vapaasti tuoda julki omia ajatuksianne ja kysymyksiänne, joita
voimme yhdessä pohtia.
Tiedustelut:
Anne Niemi 040 335 7459
Katri Nieminen 040 335 7321
Virrat:
Muistikahvila Virmuska aloittaa
kevätkauden 22.1. klo 13 – 15
Kyläilykahvilassa (Virtaintie 36).
Tule kahvittelemaan ja kuulemaan
muistiasioista!
Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Hilkka Heikkinen puh. 03 485
3247 [email protected]
Ylöjärvi:
Lisätietoja alaosaston toiminnasta:
Eija Myllymäki-Niemi,
puh. 040 721 6841 tai
Heli Kulman,
[email protected]
Valkeakoski:
Valkeakosken kaupungin Muistikeskus järjestää muistisairautta sairastavien omaisille omaisten iltoja.
Pirkanmaan Pääasiat
Pirkanmaan Pääasiat
27
Yhdistyksen
tarjoamat palvelut
RYHMÄTOIMINTA
TAMPEREELLA
Yhdistyksen tarjoamat palvelut ovat maksuttomia ellei toisin mainita
MUISTINEUVONTA JA
OHJAUS
Annamme ajanvarauksella muistineuvontaa ja palveluohjausta muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille.
ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT
24.–25.5.2014 Ylöjärvellä. Kurssiin sisältyy mm. erikoislääkärin, fysioterapeutin ja lakimiehen alustukset sekä
täysihoito. Hakuohjeet ja lomakkeet
on saatavissa yhdistyksen toimistolta.
Pirkanmaan Muistiyhdistys ry,
Kalevantie 1, 33100 TAMPERE
puh. (03) 223 2344
Toimisto avoinna ma 9 - 16.30, ti – pe 9 - 15
sähköposti: [email protected]
HOIVAPYSÄKKI
(jäsenhinta 10 €/tunti)
MUISTITESTAUS
Teemme ajanvarauksella muistitestejä:
CERAD- muistitesti
(jäsenhinta 30€, ei-jäsen 60€)
MMSE – muistitesti
(jäsenhinta 10 €, ei-jäsenet 20 €)
Huolehdimme muistisairaasta, jolloin
läheiselle jää aikaa esim. asiointiin
tai lepoon. Hoivapysäkki toimii ajanvarauksella tarpeen mukaan.
Tiedustelut: Kristina Uotila
puh. 044 730 5270
MUISTI-ILLAT
TAIDENÄYTTELY
Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää kaikille avoimet Muisti-illat
3.2.2014 ja 7.4.2014 klo 17.00 –
19.00. Tilaisuudessa on erikoislääkärin alustus ja tietoa yhdistyksen
toiminnasta. Illat järjestetään yhdistyksen toimitiloissa Kalevantie 1,
Tampere.
TIETO - JA VIRKISTYSKURSSI
(jäsenhinta 50 €/hlö, ei-jäsenet
70 €/hlö)
Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää keväällä tieto- ja virkistyskurssin
28
Ryhmät ovat maksuttomia, ellei toisin mainita, vapaaehtoinen kahviraha.
Yhdistyksen tiloissa on esillä Pirkkalan taideyhdistyksen taiteilijoiden
töitä. Tervetuloa tutustumaan!
Lisätietoja ja ajanvaraukset:
Toimisto avoinna
ma klo 9 – 16.30
ti – pe klo 9 – 15.00
Kalevantie 1, Tampere
puh. 03 223 2344 tai
[email protected]
Pirkanmaan Pääasiat
HILJATTAIN
MUISTISAIRAUSDIAGNOOSIN
SAANEIDEN RYHMÄ
Keskustelu- ja vertaisryhmä hiljattain muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille. Ryhmä jaetaan
kahteen osaan jolloin läheisillä itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Ryhmät kokoontuvat parillisilla viikoilla
maanantaisin klo 10 – 11.30. Kevätkausi alkaa 20.1. Ryhmä on määräaikainen.
MIESTEN RYHMÄ
Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille miehille ja
läheisille. Ryhmä jaetaan kahteen
osaan jolloin läheisillä itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Kokoontumiset parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo
10.00 - 11.30. Kevätkausi alkaa 15.1.
RYHMÄ
MUISTIKUNTOUTUJILLE
Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille ja läheisille.
Ryhmä jaetaan kahteen osaan jolloin
läheisillä itsenäisesti kokoontuva ryhmä. Kokoontumiset parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13.00 – 14.30.
Kevätkausi alkaa 22.1.
NAISTEN RYHMÄ
Ohjattu vertaistukiryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille naisille. Kokoontumiset parillisilla viikoilla torstaisin klo 13.00 - 14.30. Kevät kausi
alkaa 23.1.
KUNTOSALIRYHMÄ
Fysioterapeutin ohjaama kuntosaliryhmä muistikuntoutujille ja läheisille. Ryhmä kokoontuu Sumelius -klubin
Pirkanmaan Pääasiat
29
Yhteystiedot
Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Kalevantie 1, 33100 Tampere
p. (03) 223 2344
[email protected]
www.pirkanmaanmuistiyhdistys.fi
Ohjaaja,
muistihoitaja, lähihoitaja Kristina Uotila
p. 044 730 5270
[email protected]
Puheenjohtaja,
neurologi Maire Santala
MEVA-hanke
Toiminnanjohtaja,
KTM Teija Siipola
p. 050 463 4295
[email protected]
kuntosalilla parittomilla viikoilla tiistaisin. Kysy lisätietoja kellonajoista.
Ryhmäläisille laaditaan oma harjoitteluohjelma. Kevätkausi alkaa 14.1.
Kausimaksu jäsenet 25€/henkilö, ei
jäsenet 45€.
RYHMÄ TYÖIKÄISILLE
Kuukausittain kokoontuva ryhmä
työiässä
muistisairausdiagnoosin
saaneille ja heidän läheisilleen.
Kevätkausi 23.1., 20.2., 20.3., 24.4.
ja 22.5. klo 17.30 – 19.00.
SULJETTU OMAISTEN
RYHMÄ
Projektityöntekijä,
TtM Heta Periviita
(Mari Lemmettyn vanhempainloman
sijainen)
p. 050 301 0418
[email protected]
torstaisin klo 17.00 - 18.30. Kevätkausi alkaa 16.1. Ohjaajana erik.
sairaanhoitaja Tarja Kangassalo.
Toimistosihteeri
merkonomi Marjukka Niemenmaa
p. (03) 223 2344
[email protected]
AVOIN OMAISTEN RYHMÄ
Projektityöntekijä,
PIRKANMAAN
Lisäksi lehdenMUISTILUOTSI
takakanteen kaivataan
yheydenottokuponkia takaisin. Aiemmin ol
Ryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden omaisille, jotka haluavat jakaa ryhmässä kokemuksia läheisen
sairastumiseen liittyvistä asioista.
Kevätkausi alkaa tiistaina 14.1. klo
10.00 – 11.30. Kokoontumiset kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Ohjaajana muistihoitaja Liisa Korpinen.
KUN JÄIN YKSIN – RYHMÄ
Ryhmä muistisairausdiagnoosin saaneiden omaisille, jotka haluavat
jakaa ryhmässä kokemuksia läheisen sairastumiseen liittyvistä asioista. Ryhmä kokoontuu kuukausittain
Hankekoordinaattori,
TtM Sirpa Kotisaari
p. 050 360 5224
[email protected]
Ryhmä omaisille, joiden läheinen on
sairastanut muistisairautta ja menehtynyt. Tukea tunteiden kohtaamiseen
ja läpikäymiseen. Kokoontumiset parittomilla viikoilla maanantaisin klo 10.00
- 11.30. Kevätkausi alkaa 13.1.
ft Anne Ketola
alaosassa tällainen ja osoitteemme p.
takakannessa:
044 726 6864
Ohjaaja,
[email protected]
muistihoitaja, lähihoitaja Marjo Haavisto
p. 050 330 8515
[email protected]
Liityn
jäseneksi
PALVELUKUPONKI
Nimi
Osoite
Uusi osoite (jos osoitteenmuutos)
Puhelin
Sähköposti
Osoitteenmuutos
yhdistykseen
 Omainen/muu
läheinen  Liityn
Sairastunut
Eroan yhdistyksestä
Omainen/muu
läheinen
 Yhteisöjäsen
 Ammattihenkilö
30
Pirkanmaan Pääasiat
Ammattihenkilö
Muu
Opiskelija
Kalevantie 1
33100 Tampere
32
Pirkanmaan Pääasiat